Legion Wappuviikko 2012

Legion Wappuviikko vietettiin 23.4.-1.5.2012, alla raporttia muutamasta kohokohdasta!

Legio vs. Optimi futispeli (Martti Kuikka) Vappuviikon aloitettiin perinteisesti Legio – Optimi futispelillä. Peli pelattiin 23.4. klo 14 paikkana yliopiston läheinen Louhelan kenttä. Paikalle oli saapunut suuri Legiolaisten kannustus joukko, mutta oli Optimillakin muutama eksynyt paikalle. Olimme jo edellisenä päivänä treenanneet samaisella kentällä sankoin joukoin.

Itse liikuntavastaavana tulin hyvissä ajoin kentälle, en kuitenkaan ollut ensimmäinen! Jo kaukaa näin ryhmän legiolaisia istumassa kentän laidalla, mutta yksi ei kuulunut joukkoon, optimin puheenjohtaja. Tunsin kaiken sen epätoivon hänen katseessaan, ja nautiskelinkin siinä jo hieman, olihan hän kuitenkin optimilainen. Kello tikitti vauhdilla eteenpäin. Legiolaisia saapui paikalle jatkuvasti, yht’äkkiä meitä oli jo reilu 20 paikalla. Joku asia oli kuitenkin pahasti pielessä, missä kaikki optimilaiset olivat?

Aloin vihdoin ymmärtämään tuota epätoivon katsetta optimin puheenjohtajan silmissä. Optimilaisia ei todellakaan alkanut ilmestymään paikalle, vaikka kello alkoi olla jo ties mitä. Aloimme lopulta neuvotella keskenämme, mikä oli toimintasuunnitelma? Totuus oli se, että optimilaisia oli kerta kaikkiaan liian vähän, emme saisi peliä edes aikaiseksi. Meille ei kuitenkaan mikään luovutusvoitto kelpaa! Ratkaisu oli peliin pyytämäni tuomari, Fideksen liikuntavastaava. Hän oli se pelastava enkelimme. Sovimme, että tämä tuomariksi sovittu pelaisi optimilaisten puolella, jotta heillä riittäisi pelaajat meitä vastaan, tähän kaikki suostuivat.

Kohtasimme uuden ongelman: kuka olisi tuomari? Ei siinä kauaa mennyt, sillä legiolaisten joukosta erottui yksi yli muiden, ”the chosen one”. Lähestyin häntä, ja kysyin ”oletko pelannut koskaan fudista?” – ”olen”, hän vastasi – ”olet tuomari”, ja näin meillä oli tuomari. Kiitos Ode! Peli alkoi hieman yli kahden, mutta ei sillä sen väliä! Peli oli hyvin tasaista ja vauhdikasta, päästä päähän mentiin aikamoista haipakkaa. Molemmilla joukkueilla oli hienoja kuvioita ja hyviä tilanteita. Ensimmäisestä maalista sai juhlia Legio! Sain liikuntavastaavana kunnian yllättää optimin maalivahdin, tuuletuskin saatiin kaapattua videolle. Maalin jälkeen peli hieman rauhoittui, aloitimme rauhallisen pelin, tarkoituksenamme vain turvata johtoa. Onnistuimme tässä erittäin hyvin, pidimme palloa hallussa ja annoimme pitkiä purkuja. Epäonneksemme Optimi pääsi ohittamaan maalivahtimme loppuminuuteilla, peliä oli jäljellä käytännössä vain kaksi minuuttia! Tuttuun tapaan menimme taas pilkulle.

Rankkukisa oli tasainen, onnistuimme ja epäonnistuimme. Erityisesti tulee nostaa hattua molempien joukkueiden maalivahdeille, rankuissa molemmat tekivät hyviä onnistumisia. Optimin molari oli todella hyvä, tästä syystä historia toistikin jälleen itseään ja takkiin tuli. Peli päättyi lopulta 1-2 Optimin hyväksi. Mitä siitä enempää kirjoittelemaan, kaunis voittohan se oli. Olemme kuitenkin valmiita seuraavaan taistoon joka käydään syyskuun lopulla. Toivottavasti loputkin optimilaisista uskaltavat kohdata meidät ensi kerralla.

Kostajaiset kuvina:

Tour de Legio (Jenna Hattunen & Topi Turunen) Ennakkosuosikin paineet, vauhti ja vaaralliset tilanteet, lähiöpubit, eilisen viinan hajuinen hengitys, darrahiki, akateeminen aura ja opintotavoitteiden unohtaminen. Tour De Legio on pyöräilytapahtuma, jossa vauhdin sijaan mitataan kilpailevien joukkueiden kisakuntoa, kekseliäisyyttä sekä sisukkuutta. Kuten viime vuonnakin, rastit sijaitsivat Niinivaaran karaokejuottolassa Kolumbuksessa, Karsikon Gaudessa, Utran kruunussa Utra Pubissa ja Rantakylän pienimmällä terasilla Beer Stopissa. Tarkoitus oli järjestää huikea finaali keskustan Jet Setissä, mutta kuten jokaisessa urheilukilpailussa, myös Tour De Legiossa sattui loukkaantumisia, jotka vaikuttivat tapahtuman etenemiseen. 1 Tapahtuma alkoi Joensuun torilta klo 16, josta etenimme rasteja edellä mainitussa järjestyksessä. Kilpailu loppui iltahämärissä hieman ennen yhtätoista, jolloin olosuhteiden pakosta palkinnot jaettiin Utrantien varressa. Tour De Legion 2012 voittajaksi kruunattiin fuksi Saara Holopainen.

Tapahtuman eeppisimmät hetket - Kolumbuksen eeppinen karaoke - Pyörän hajoamisesta johtuen joudutaan yhdellä pyörällä siirtymään kimppakyytiin 2 - Tapahtuman historian ensimmäinen ambulanssisoitto 3 - Pitkään toisena olleen joukkueen mahtava kiri voittoon - Yksilövoittajan valinta suoritettiin kivi-paperisakset –pelillä force majeure –tilanteesta johtuen

Jallua rusinoilla, epäilyttäviä ulkopuolisia ja paheksuvia katseita – niistä on tämä eeppinen urheilukilpailu Tour De Legio tehty

1Legio Ostiensis Ry ei vastaa loukkaantumistapauksista tapahtuman aikana. Ohjeissa suositeltiin käyttämään pyöräi- lykypärää. Tältäkin kolhulta oltaisiin voitu siis välttyä. 2Huom! Karsikosta Utraan (4,5 km) 3Tilanne ei ollut niin vakava kuin miltä kuulostaa

Lätkäsitsit kuvina (kuvat optimiry.org)

Legion Wappu (Anniina Torvinen) ’’Puuh, vieläkö?’’ Lienee käynyt monen vappuviikkoa viettäneen opiskelijan mielessä, mutta kaikesta siitä uupumuksesta huolimatta se itse gran finale oli vielä edessä. Ja sitähän oli odotettu. Jopa niin paljon, että siihen oli pitänyt harjoitella kokonaisen viikon ajan. Nyt kaikki varmasti tietäisivät miten toimia.

Vappuestradina toimi esittelyjä kaipaamaton Skarppi, joka oli tarkoitus saada näyttämään viihtyisältä juhlanviettopaikalta. Kyllä, luit oikein; viihtyisältä. Ilmapalloilla ja metrikaupalla serpentiiniä paikka kuitenkin alkoi kuin alkoikin näyttää asianmukaiselta. Itse olin kuitenkin häärännyt jo koko päivän käyden kaupoissa hankkimassa tarpeita iltaa varten. Muutamien hikipisaroitten valuessa otsalta, neljä kassillista ruokaa ja juomaa löysi tiensä Skarpin keittiöön, missä alkoi mm. boolin sekoittaminen. Kyseinen mansikkabooli teki hyvin kauppansa, kuten saatoin odottaa.

Ensimmäiset paikalle saapuvat juhlijat olivat niinkin onnekkaita, että pääsivät heti kättelyssä puhaltamaan ilmapalloja. Omat keuhkoni kun eivät 30:n ilmapallon puhaltamiseen kyenneet. Kiitos herroille tästä.

Ei mennyt pitkään, kun paikka alkoi täyttyä iloisista juhlijoista. Sohville kerääntyneet Legiolaiset vaihtoivat vappuviikon kokemuksiaan, kilistivät lasejaan ja ottivat kuvia toisistaan. Olihan kyseessä ikään kuin vuoden päättäjäisbileet, ennen kuin ihmiset ajautuvat kesäksi omille teilleen.

Ohjelman jälkeen juhlijat ottivat vielä ilon irti vapun viimeisistä tunneista, kukin omalla tavallaan. Muutamat tanssiliikkeetkin taidettiin nähdä. Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan, niin myös vappu. Voisi jopa sanoa, että onneksi vappu on vaan kerran vuodessa, mutta hei, olihan meillä hauskaa!