Eksku

Viron järjestyslain tapauskohtainen soveltaminen, 0op, käytännön harj. läsnäolopakko.

Teksti: Iida Kuusrainen

Ekskubussi starttasi tiistaina 19. huhtikuuta Joensuusta, mukanaan 17 innokasta ekskuilijaa, bussikuski (joka ei halunnut kuunnella musiikkia) sekä yksi pariskunta, joka istui mahdollisimman kaukana äänekkäistä kanssamatkustajistaan. Lokikirjaa aka eläinpäiväkirjaa (”kirjota se siihen eläinpäiväkirjaan vai mikä lie olikaan..”) alettiin täyttää ahkerasti jo heti seitsemältä. Kuolemattoman hauskoja sutkautuksia tuli sitä enemmän mitä useamman pullon korkki aukesi. Matkalla Helsinkiin pysähdyttiin pari kertaa, ihan oikeilla tauoilla ja yhden ylimääräisen kerran, koska Olli ei saanut vessan ovea auki. Jollain huoltoasemalla Kalle ja Olli ostivat ekskulle maskotin, Olli-Kallen, joka oli puutarhakoristemuurahainen. Jossain vaiheessa Olli-Kalle muuttui madoksi kun sen jalat ja tuntosarvet lähtivät irti. Helsinkiin vihdoin päästyämme joukkoon liittyivät etelän vahvistukset, Tommi ja Eero. Laivassa päästiin ensimmäisten joukossa buffettiin. Siellä saatiin mahat täyteen (ehkä vähän enemmän juomaa kuin ruokaa). Meidän joukko käveli myös viimeisenä ulos buffetista, vaikka aiemmin oli kyllä uhottu, että ”jos joku kävelee ulos buffettista, niin se on FAIL” . Laiva tosin oli jo siinä vaiheessa lähtenyt liikkeelle, joten pienet sivuaskeleet olivat täysin ymmärrettäviä. Siitä siirryttiin tutustumaan tax freen valikoimaan ja hytteihin. Tämän jälkeen muistikuvat katosivat muutamilla, ja onkin ehkä parhaaksi, että koko laivayö sensuroidaan lukijoiden mielenterveyden säilyttämiseksi. Lyhyesti: ”Tilanne on hyvä kunhan se on raju.” Aamulla herättäjä sai ystävällisen vastaanoton: ”Hyi v*ttu! Painu v*ttuun!” Silti kaikki pääsivät jopa sovittuun aikaan mennessä ulos hyteistä ja bussiin. Bussilla lähdettiin ostoskeskukseen, jossa ensimmäisenä koko joukko suuntasi mäkkäriin. Kun voimat olivat vähän palautuneet, maha laskeutunut ja kävely suoristunut lähdettiin reiluksi tunniksi shoppailemaan. Ja kyllä, ostoskeskuksesta ulos lentäminen on mahdollista.

Shoppailun jälkeen pääsimme hotellille ja suurin osa painui hyvin tarpeellisille päiväunille, muutamat tosin jaksoivat käydä kahvilla tai vähän kahvia terävimmillä. Kuudeksi oltiin varattu pöytä koko joukolle Beer Housesta, ja sinne löydettiin jopa ihan ajoissa. Ruoka oli hyvää, annokset (niin ruoka- kuin juomaannoksetkin) olivat isoja. Rikki mennyt lasi maksaa seitsemän euroa. Jälkiruoaksi osa lähti kaljalle ja osa etsimään (matkanjohtajan pakkomielteestä) suklaakakkua. Suklaakakku löytyi ihanasta pikkukahvilasta, joka meinasi olla vähän liian hieno meidän käytöstavoille, mutta uskaltauduttiin kuitenkin jälkkärille. Loppuilta menikin tallinnalaisiin pubeihin tutustuessa, jonka jälkeen siirryttiin hotellille rellestämään. Jotkut jatkoivat vielä keskustassa vähän myöhempäänkin. Takasin paluu oli suhteellisen matkapahoinvoivaa, tosin osa jaksoi jatkaa vielä kolmatta päivää. Paluumatkalta on tuskin sen enempää raportoitavaa, käytiin ostamassa vielä tax freestä tuliaisia, tuulettumassa kannella, ja jonotettiin hamppareita huoltsikalla. Toiset koomassa, toiset uudessa nousussa.