Kaikenlainen kokemus

Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja, OTK Leila Kostiainen luennoi huhtikuun alussa Joensuun kampuksella lainsäädännön arviointineuvostosta, sen tehtävistä ja omista uravinkeistään. Samalla haastattelimme häntä urastansa, koulutuksestansa ja elämästänsä.

Tietolaatikko

Kotoisin: Hattulasta Ylioppilaaksi Hämeenlinnan tyttölyseosta 1969, fysioterapeutiksi 1972, OTK 1992 ylösalaisin, mikä on todella terveellistä ajattelulle ja asenteille

Perhe: Avopuoliso, 2 tytärtä, 5 lapsenlasta

Unelma-ammatti: ”en vaihtaisi nykyistä” Kirjasuositus: Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. Olen lukenut sen kolme kertaa. Aina saa jotain uutta. Jouko Turkka: Aiheita. jokainen kertomus alkaa sanoilla: ”voisi olla niinkin, että…”. Kirja kääntää asiat

M i t ä l a i n s ä ä d ä n t ö n e u v o s t o t e k e e ? M i k ä o n s e n p u h e e n j o h t a j a n r o o l i ? Lainsäädännön arviointineuvosto tarkistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatua, jotta lainsäädännön laatua voidaan parantaa. Se on vuonna 2016 perustettu itsenäinen ja riippumaton elin. Valtioneuvosto nimittää arviointineuvoston jäseneksi enintään yhdeksän kokenutta henkilöä kolmen vuoden kausiksi. Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja johtaa puhetta sen kokouksissa, sekä johtaa lausuntojen tekemistä. Puheenjohtaja pitää yhteyttä yhteiskunnan

eri tahoihin Suomessa ja kansainvälisesti.

R y h d y i t o p i s k e l e m a a n o i k e u s t i e d e t t ä t o i s e n a t u t k i n t o n a . M i n k ä t a k i a ?

Ennen oikeustieteellisiä opintoja työskentelin fysioterapeuttina ja yrittäjänä. Halusin vaihtaa alaa, koska en ollut o masta mielestäni riittävän hyvä ja kunnianhimoinen fysioterapeuttina. Fysioterapeuttina ollessani toimin yrittäjänä, jolloin huomasin, ettei yrittäjille ollut tarpeeksi tukea lakiasioissa. Jouduin itse hakemaan tietoa lakikirjoista, mikä loi kiinnostusta alaa kohtaan. Olen ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja lainsäädännöllä kehitetään yhteiskuntaa, minkä vuoksi oikeustiede oli minulle luonnollinen valinta.

M i n k ä l a i n e n o n u r a t a r i n a s i ?

Oikeustieteen opintoni suoritin työn ohella. Olin silloin Tehyssä neuvottelijana, mikä sai minut innostu maan kunnallishallinnosta. Mielenkiintoisimmat opinnot oikeustieteessä olivat Timo Konstarin hallinto-oikeuden luennot sekä Kaarlo Tuorin ja Hannu Tapani Klamin oikeusteorian luennot. Syventävien opintojen tutkielmani kirjoitin hallinto-oikeuden oppiaineessa oikeudenmukaisuudesta palkkausjärjestelmässä. Opintojen jälkeen toivoin pääseväni Espoon kaupungille töihin lakimieheksi, mutta väliin tuli lama. Espoon kaupunki ei palkannut ketään. Valmistuttuani sain ensimmäinen juristin työpaikkani Tehystä. Olin tehnyt siellä osittain samoja tehtäviä jo aikaisemmin, mu tta sain palkankorotuksen. Se on tärkeää.

Tämän jälkeen olen ollut monessa tehtävässä. Olen ollut lakimiehenä, kouluttajana, työtuomioistuimen jäsenenä, valtiosihteerinä ja järjestöjen sekä yhtiöiden johdossa ja hallituksissa. Uusiin tehtäviin olen ohjautunut sattuman kautta. Tehtäviä, joita olen hakenut, en ole saanut. Sen sijaan muita töitä on tarjottu.

Aika on osoittanut, että avautuneet mahdollisuudet ovat olleet minulle onneksi. Mihinkään tehtävään en ole lähtenyt täysin valmiina, joten uuteen tehtävään ryhtyessä on pitänyt aina muistaa nöyrä asenne.

J o u d u i t k o o p e t t e l e m a a n j o t a i n v a s t a t y ö e l ä m ä s s ä ?

Opiskelusta saa perustaidot. Työelämässä oppii, miten niitä käytetään. Silloin kun opiskelin esimerkiksi ei hallinto-oikeuden opinnoissa opetettu tekemään hyvää valitusta tai ajamaan asiaa työtuomioistuimessa. Myöskään yliopis-

tossa en oppinut fataljin, eli viimeisen päivämäärän, merkitystä täydellisesti. Työelämässä oppii viimeistään mitä tarkoittaa, kun ”ryyppää fataljin”. E r i k o i s j u r i s t i t u t k i n t o a s u o r i t t a v a t v o i v a t v a i k u t t a a t u t k i n t o n s a s i s ä l t ö ö n . M i t ä h e i d ä n t u l i s i m i e l e s t ä s i e h d o t t o m a s t i o p i s k e l l a y l i o p i s t o s s a ?

Oikeaa valintaa ei voi varmuudella tietää, koska emme tunne tulevaisuutta. Opintoja kannattaa valita sen mukaan, mikä kiinnostaa. Kuitenkin kannattaa ennakoida. Itse osasin ennakoida EU-oikeuden 1990-luvulla ja erikoistuin siihen. Se oli kova juttu, kun Suo mi liittyi Euroopan unioniin. Muukin kuin oikeustieteellinen koulutus on eduksi työmarkkinoilla. Myös kielitaito on tärkeää. Englannin kielen osaamista odotetaan ja muut kielet ovat hyödyksi. Jos tekee vääriä valintoja, ei niitä kannata jäädä suremaan. Muita juristille tärkeitä taitoja ovat kyky kuunnella ja kuulla, tosielämän y mmärrys ja kyky vaikuttaa sekä vakuuttaa. ”Juristikupla” kannattaa rikkoa ja tutustua eri aloille kouluttautuneisiin ih misiin – myös muihin kuin yliopistotutkinnon suorittaneisiin. Kannattaa välttää ennakkoluuloja ja hankkia monenlaista kokemusta. Lisäksi opintojen aikana tulee muistaa elää elämää, koska opiskeluaika on osa elämää.

L o p p u k e v e n n y s : M i t ä t e r v e i s i ä h a l u a i s i t l ä h e t t ä ä o i k e u s t i e t e i d e n l a i t o k s e n v i i n i k e r h o l l e ?

Minulla on kesämökillä viiniköynnöksiä kasvamassa, eli satoa odotellessa. Kysymys on lämpö massan riittoisuudesta. Sen kertoo tulevaisuus. Joka tapauksessa se on hauskaa.

Markus Sairanen

Tiedotusvastaava