Kun teollisuus kohtaa luonnon

HAASTATTELU Kun teollisuus kohtaa luonnon

Leca-soratehtaalle saavuttaessa ensisilmäyksellä edessä aukeaa tyypillinen teollisuusalue suurine savuavine piippuineen. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että savu on itse asiassa vesihöyryä ja että tuotantolaitokset toimivat ikään kuin symbioosissa niitä ympäröivän luonnon kanssa.

Istahdimme alas Leca Internationalin tuotantojohtaja Susanne Bay Jensenin kanssa juttelemaan Lecan toimista ja suunnitelmista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Miten otatte ympäristön huomioon Leca®-soran valmistuksessa?

Aina ennen savenkaivun aloittamista savenottoalueella, keskustelemme asiasta avoimesti paikallisten viranomaisten kanssa ja sovimme, miten kaivantoa tulee käyttää ja millaiseen tilaan se tulee palauttaa . Tässä vaiheessa suunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan vielä muokata ja korjata .

Tilaajien toiveet siitä, millaiseen kuntoon entiset kaivannot jätetään ovat muuttuneet huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana . Aiemmin kaivannon peitteeksi haluttiin yleensä tasainen maanpinta, jolle joissain tapauksissa kylvettiin ja istutettiin tiettyjä puita ja kasveja .

Nykyään jätämme kaivannon usein sellaisekseen, jolloin luonto saa uusiutua rauhassa . Uskomme, että mitä villiintyneempi ja luonnontilaisempi, sitä parempi! Noin 5–10 vuotta myöhemmin on jo vaikea uskoa, että paikalla on joskus sijainnut savikaivanto . Paikalla näkyy vain suuria puita, pensaita, kukkia, järviä ja paljon villieläimiä . Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Øyeren-järven vieressä sijainnut savikaivanto . Siellä maa-alue muokattiin maatalouskäyttöön soveltuvaksi maanomistajien, paikallisten viranomaisten ja Lecan välisellä sopimuksella siten, että lopputulos vastasi paikan alkuperäisiä luonnonoloja .

Suomessa viranomaiset haluavat enemmän villiä luontoa ja virkistysalueita . Syntyneet järvet säilytetään ja niitä hoidetaan, ja järvien läheisyyteen hakeutuu monia erilaisia lintulajeja .

Puolassa taas osa alueista muokataan maatalouskäyttöön ja osa luontoalueiksi paikallisen tarpeen mukaan .

Portugalissa erään savikaivannon paikalla oli ennen oliivitarha . Kun kaivaminen paikalla loppuu, kaivanto muutetaan virkistysalueeksi .

Tanskassa kaivannot jätetään sellaisekseen, ja luonto saa kylvää ja muokata niitä miten tahtoo .

Yleensä savikaivantoja käytetään vähintään 5–7 vuotta, mutta joskus niitä käytetään jopa 25 tai 50 vuotta . Emme tee näillä alueilla kaivauksia jatkuvasti, vaan palautamme niitä takaisin luonnontilaan vähän kerrassaan . Jokaiselle savikaivannolle laaditaan suunnitelma, jonka mukaan palautus toteutetaan . Nämä suunnitelmat laaditaan yhdessä maanomistajien ja paikallisten viranomaisten kanssa .

Millaiseen kuntoon jätätte loppuun kaivetun savikaivannon?

Se vaihtelee maittain, sillä eri maiden viranomaiset haluavat savikaivantojen tilalle eri asioita . Norjassa viranomaiset haluavat, että maa-alue muokataan maatalouskäyttöön sopivaksi .

Jokaiselle savikaivannolle laaditaan ” suunnitelma, jonka mukaan palautus toteutetaan.

Susanne Bay Jensen, Leca Internationalin tuotantojohtaja .

Eikö luonto kärsi saven kaivamisesta?

Kaivetusta savesta valmistetaan 4-5 kertainen määrä Leca-soraa . Kajoamme luonnonvaroihin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin esimerkiksi yritykset, jotka louhivat hiekkaa, kiveä tai kalkkikiveä, sillä näiden materiaalien luonnon resurssien käyttöaste on 1:1 . Koska lisäämme saveen muilta teollisuudenaloilta saatavia raaka-aineita, jotka sisältävät samoja alkuaineita kuin savi, saamme aikaan alkuperäistä raaka-ainetta viimeistellymmän ja hyödyllisemmän tuotteen .

Mainitsit viimeisten 5–10 vuoden aikana tapahtuneen muutoksen. Voisitko kertoa tästä hieman lisää?

Asenteet ja ajattelutapamme ovat selvästi muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi, vaikka toki tässä on edelleen suuria eroja maiden välillä . Meidän on seurattava tarkasti paikallista tilannetta – joka myös muuttuu jatkuvasti . Viranomaiset haluavat lisätä luontoalueita kaikkiin mahdollisiin paikkoihin . Alueet, jotka olivat ennen savenkaivamista maatalouskäytössä, muutetaan nyt villeiksi ja kestävän kehityksen mukaisiksi luontoalueiksi .

Joissain tapauksissa olemme löytäneet lammikoista esimerkiksi harvinaisia sammakkolajeja . Tanskassa nykyisellä kaivannollamme muutamassa lammikossa esiintyy jopa erästä harvinaista salamanterilajia . Tätä salamanterilajia näkee jo kaikilla savikaivannon vesialueilla . Alueella on nähty myös harvinainen amerikanhuuhkaja poikasineen, joten eläimet eivät taida paljoa välittää ympärillään työskentelevistä ihmisistä .

Entisille savikaivannoille syntyy usein järviä, jotka houkuttelevat useita eri eläinlajeja . Suomessa tällaiset järvet ovat suurien lintuparvien suosiossa, kun taas Portugalissa eräästä kaivantojärvestä on tullut majavan koti .

Tanskan tehtaalla on jopa laitettu muuttohaukalle linnunpönttö, sillä lintutieteilijät uskovat, että korkeat rakennukset tarjoavat kyseiselle lajille ihanteellisen pesimäympäristön ja riittävästi saalistettavaa . Linnunpönttö laitettiin paikoilleen vuosi sitten, mutta voi kulua useampikin vuosi ennen kuin haukkapari ottaa sen omakseen .

Eli teollinen toimintamme ei heikennä paikallista villieläinkantaa, vaan päin vastoin tarjoaa villin ja luonnollisen elinympäristön aiempaa useammille lajeille . Yrityksenä haluamme viestiä avoimesti sekä paikallisten että kansallisten viranomaisten kanssa ja etsiä yhdessä parhaan ratkaisun, jolla varmistetaan luonnon monimuotoisuuden säilyminen . Koska viranomaiset haluavat pääasiassa palauttaa alueet luonnontilaan, entisillä kaivannoilla elää aina enemmän eri eläinlajeja kuin silloin, kun aloitimme kaivaukset .

Eläimet eivät taida ” paljoa välittää ympärillään työskentelevistä ihmisistä.