Leader Pirkanmaa -lehti: Yhteistyö ja kansainvälisyys

Page 1

AKTIIVINEN POHJOIS-SATAKUNTA | JOUTSENTEN REITTI | KANTRI | PIRKAN HELMI | POKO

TEEMANA YHTEIST YÖ JA K ANSAINVÄLISY YS


SISÄLLYS LEADER PIRK ANMA A 1/2019

10 LEADER-RAHOITUKSELLA Voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa.

26

30

14

3

PÄÄKIRJOITUS + VIESTINTÄTERVEISET

4

KATTAVAA KANSAINVÄLISTYMISTÄ LEADERIN AVULLA

5

SILVIAN RESEPTI KV-TYÖHÖN

6

SUOMEN ÄLYKKÄIN KYLÄ PIRKANMAALTA?

7

SPARRAUSTA, ROHKAISUA, VERTAISTUKEA

8

EUROOPPA-TIEDOTUSTA LEADER-RYHMIEN TOIMESTA PIRKANMAALLA JA SATAKUNNASSA

10

TŠEKKILÄISTEN KYLIEN TURVALLISUUTEEN TUTUSTUMASSA

11

VASTAVIERAILU SUOMEEN

12

CLLD - YHTEISÖLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

13

TAIDETTA JA LUONTOA – MÄNTÄN ROTARIEN KESÄLEIRILTÄ 2018

14

MAASEUTUKOKEMUKSIA LATVIASSA

16

PIRKANMAAN LEADER-RYHMÄT

18

MISTÄ ON HYVÄ KOTOUTTAMINEN TEHTY

20

KANSAINVÄLISYYS ON IDEOITA JA YHTEISTYÖTÄ

22

POKO RY 20 VUOTTA

24

KANSAINVÄLISYYDESTÄ POTKUA METSIEN KÄYTTÖÖN PIRKANMAALLA

26

LIHANSYÖJÄKASVISTA LÄÄKEKASVIKSI?

27

LEADER-TOIMINTAA KIINAAN

28

LAUHANVUORI-HÄMEENKANGAS KANSAINVÄLISEKSI GEOPARKIKSI?

30

FIN-GER-NET

32

ITALIAN MAASEUTUMATKAILUSTA IDEOITA OMALLE KYLÄLLE

34

ELLIVUORESSA MÄÄRITELTIIN KYLIEN ÄLYKKYYTTÄ JA TUTUSTUTTIIN PAIKALLISIIN RATKAISUIHIN

35

LEADER-TOIMINNAN TULEVAISUUS ON OSALLISTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ

PÄÄTOIMITTAJA

PAINOPAIKKA

JOHANNA VEIJANEN

HÄMEEN KIRJAPAINO

johanna.veijanen@kantriry.fi

2

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

22

TAITTO

KANNEN KUVAT

JENNY EPÄILYS

JOHANNA VEIJANEN

Tämä julkaisu on tuotettu Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteisen viestintähankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus EU:n Maaseuturahastosta.


ALUEIDEN VÄLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ OVAT LEADERIN PERUSPERIAATTEITA

S JUHA VANHAPAASTO toiminnanjohtaja, Leader Pohjois-Satakunta

UOMEN 54 Leader-ryhmää kattavat koko

maan suurimpien kaupunkien ydinkeskustoita lukuun ottamatta. Leader-ryhmiä löytyy myös kaikista muista EU:n jäsenmaista, joten kyseessä on valtava yhteistyöverkosto. Kansainvälisen yhteistyön rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa tuloksia ei aina saavuteta kovin nopeasti. Mutta kun luottamus toimijoiden välillä saadaan syntymään ja yhteiset mielenkiinnon kohteet löydetään, niin tuloksena on usein todella antoisia ja mielenkiintoisia hankkeita. Ja mikä parasta, monesti yhteistyö ei jää yhteen hankkeeseen, vaan asiat johtavat toisiin ja ihmisten kohtaamisissa syntyy uusia ideoita. Välillä tekee tosi hyvää tutustua erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin ja toimintatapoihin. Jo Suomen sisältäkin löytyy erilaisia alueita ja hienoja esimerkkejä maaseudun kehittämisen parhaista käytännöistä. Leader-hankkeita voidaan toteuttaa oman alueen lisäksi eri alueiden välisinä Suomessa tai yhteistyössä muiden maiden Leader-ryhmien kanssa. Leader-toiminta tuo kansainvälisyyden ruohonjuuritasolle; toimijoiden ei tarvit-

se olla suuria organisaatioita. Urheilu, kulttuuri ja matkailu ovat esimerkkejä asioista, joissa kansainvälistä yhteistyötä on helppo rakentaa. Mutta myös esim. lähiruoka, uusiutuva energia ja kiertotalous ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia yhteistyön aiheita. Etenkin nuorten aktivoimisessa mukaan maaseudun kehittämistyöhön kansainvälinen yhteistyö on osoittautunut toimivaksi keinoksi. Leader-ryhmät tarjoavat apua hankkeiden suunnitteluun ja yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Hankkeisiin liittyvä paperityö saattaa pelottaa hakijoita, mutta juuri sitä varten Leader-ryhmillä on osaavaa henkilökuntaa. Eri maiden vaihtelevat käytännöt ja käsittelyprosessit tuovat omat haasteensa kv-työhön; joskus voi jopa todeta, että kyllä asiat meillä Suomessa sentään etenevät melko joustavasti. Tässä lehdessä on esimerkkejä toteutuneista alueiden välisistä ja kansainvälisistä hankkeista. Toivottavasti ne herättävät lukijoiden mielenkiinnon ja saavat uusia toimijoita mukaan Leader-työhön. Aina oppii jotakin uutta, kun lähtee vähän kauemmas kotoa. Antoisia lukuhetkiä!

”ILMAN VIESTINTÄÄ EI OLE ASIAKASKOKEMUSTA!”

E JOHANNA VEIJANEN Pirkanmaan Leader-ryhmien tiedottaja

RÄÄSSÄ KOULUTUKSESSA painotetOma tehtäväni Leader Pirkanmaa -viestintiin, älä oleta! Ei pidä olettaa mitä asiaknän kehittämishankkeessa on vahvistaa Leakaat tarvitsevat. Tehokas markkinointider-ryhmien viestintää niin, että Maaseutuohjelviestintä perustuu empatiaan. Empatia on kyman tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan Pirkyä ymmärtää toista ja se on kanmaalla paremmin. Hankitsensä asettamista toisen henkeen aikana tavoitteena on kilön asemaan. voimistaa yhteistyötä maaseu”Pitää tuntea Leader-toiminta, jos mikä on tutoimijoiden kesken ja saada kohderyhmä, että mukaan myös uusia ihmisiä. asiakaslähtöistä oman alueen yhteiskehittämistä. Leader-toiNyt haluaisin oppia tuntevoi tehdä vaikutminnassa pitää tuntea oma alue man Pirkanmaan alueen toitavaa viestintää!” mijoita vielä paremmin! Kuulija ymmärtää sen asukkaita. Innostankin nyt alueiden sin mieluusti, millaisia sisältöjä kehittäjiä tutustumaan tämän ja missä kanavissa meidän tulisi hetken trendimenetelmään palvelumuotoiluun näkyä, etten vain olettaisi. ja sen työkaluihin! Niiden avulla löytyy asiakasToivottavasti sinulla olisi hetki aikaa vastaymmärrystä, ne auttavat kiteyttämään kehittäta QR-koodin takana olevaan kyselyyn, jotta misideoita, konseptoimaan sekä lopullisen vaivoimme alkaa kehittämään viestintään Leader heen luomisessa. Pirkanmaan näköiseksi!

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

3


KATTAVAA KANSAINVÄLISTYMISTÄ LEADERIN AVULLA

teksti KRISTA ANTILA, kansainvälinen koordinaattori/Leader Pohjois-Satakunta kuvat HANNA TUURI & LAURA JOKISALO

E

UNIONIN Leader-yhteisöohjelma on ollut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan tärkeä osa suomalaisen maaseutupolitiikan ja maaseudun eurooppalaistumista. Itse ohjelman nimikin on meillä vakiintunut käyttöön niin vahvasti, että vain harvat muistavat ohjelman nimen olevan lyhennöksen ja vielä harvemmat sen ranskalaisen alkuperän. Suomennoksena ”Liaison Entre Actions de Développement de l’Économie Rurale” tarkoittaa ”yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä”. ”Maalaisjärjellä tulkittuna siis verkostomaista toimintatapaa maaseudulla!” UROOPAN

LEADER-METODI

Leaderin tuomasta verkottumisesta on tullut todellinen paikalliskehittämisen normi. Puhutaan jopa Leader-metodista. Paikallisen kehittämisen menestys nähdään pitkälti riip4

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

puvaiseksi siitä, minkälaisia verkostoja sen eri toimijoilla on ja miten toimijat voivat oppia sekä kehitellä yhdessä ratkaisuja yli maantieteellisten rajojen. Leader-ryhmätyö on parhaimmillaan juuri sitä globaalia vuorovaikutusta, jossa paikalliset tarpeet ja kyvyt kietoutuvat ylipaikallisiin resursseihin ja osaamiseen. Viimeistään tässä kohtaa on hyvä muistaa myös Leader-työn kansainvälisiä käytäntöjä ja toimintaryhmien tukemat kansainväliset hankkeet. Paikallinen Leader-ryhmä on kansainvälisessä toiminnassa lähtökohtaisesti sekä itsenäinen toimija että ulkopuolisten tahojen hankerahoittaja. Yhtäältä Leader-ryhmä itse on osa eurooppalaista Leader-ryhmien verkostoa. Ryhmä voi siten toteuttaa ”omaa” pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi vaihtamalla kokemuksia ulkomaisten ”sisarryhmien” kanssa. Tällaista yhteistyötä ryhmän on mahdollista toteuttaa

osana perustoimintojaan sekä ryhmän omissa nimissä toteuttamalla tai antamalla tukea varsinaisille rahoitetuille kansainvälisille hankkeille. Maaseudun kehittämistä ei voi mieltää tiivinä umpiona, jossa kehitetään tiettyjä


SILVIAN RESEPTI KV-TYÖHÖN KV-TYÖ VAATII • avoimuutta ja sosiaalisuutta • oma-aloitteisuutta • nöyryyttä • valmiutta ja halukkuutta oppimaan uutta • valmiutta tarvittaessa muuttamaan tapoja, ajatuksia ja asennetta • kielitaitoa, varsinkin pitkäjänteinen yhteistyö vaatii myös kulttuurituntemusta • pitkäjänteinen yhteistyö vaatii oikeastaan myös pysyvän henkilön/pysyvät henkilöt kummassakin maassa • näen itseäni sillanrakentajana, välittäjänä, välikätenä, mahdollistajana, matalan kynnyksen tarjoajana

SILVIA UFER on ollut kv-hankekoordinaattori Leader PoKon Fin-Ger-Net –hankkeessa maaliskuusta 2017. Hän on Suomen ja Saksan kaksoiskansalainen. Silvia työskentelee yhteistyön rakentajana kesään 2019 saakka.

• monta muutakin roolia: tulkki, organisoija, matkanjohtaja, reissukuski… • KV-työ voi olla hyvin ennalta arvaamatonta ja vastaan saattaa tulla mitä vaan!

Ennen kaikkea kv-yhteistyö vaatii aikaa!

alueita vain sisäsyntyisesti ja toisaalta digiläheisinkään yhteiskunta ei voi eliminoida yhteistyön tarvetta erilaisten uusien verkostokompositioiden kanssa fyysisellä tasolla. Kaikki innovaatiot ovat levinneet kansainvälisesti on sitten kyse kirjoitustaidosta tai haarukan käytöstä. Leader-ohjelman kansainvälisissä hankkeissa erilaiset yhteisöt, yritykset, julkishallinnolliset yksiköt ja paikallistoimijat ovat ottaneet ensikontakteja ja verkottuneet vertaistensa kanssa, jakaneet kokemuksia ja oppineet uutta sekä toisistaan että itsestään. Kansainvälisten hankkeiden vaikutukset eivät realisoidu vain Suomessa, vaan yhteistyökumppaneiden kautta myös muissa Euroopan Leader-yhteisöohjelmaa toteuttavissa maissa sekä hankkeiden kumppanuusalueilla. Suurin osa kansainvälisten hankkeiden vaikutuksista näkyy kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä ja itse hankkeiden jälkeen.

PIRKANMAALLA AKTIIVISTA KV-TOIMINTAA

Pirkanmaalta löytyy hienoja esimerkkejä kansainvälisestä hanketoiminnasta ja erilaisista päänavauksista, kuten Leader-metodin aktivointi Kiinassa kuluneella kaudella Joutsenten Reitin panostuksella. Pirkanmaan alueella toimivista Leader-ryhmistä kahdella on myös Euroopan Komission Europe Direct -tiedotuspiste. Leader Pohjois-Satakunnalla puoles-

taan on myös pitkäaikaisin vakiintunut toimintaryhmien kansainvälinen koordinaattoritoiminta, jota ollaan kopioitu ahkerasti hyvänä käytänteenä muuallakin Suomessa. Pirkanmaan Leader-ryhmien kansainväliset yhteistyötoimet kantavat monialaisesti kuitenkin Euroopan Unionin sekä itse Leader-ohjelmankin ulkopuolelle – globalisoituvassa maailmassa yhteistyötä pitää tehdä laajalla rintamalla! ■

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

5


SUOMEN ÄLYKKÄIN KYLÄ PIRKANMAALTA? Suomen älykkäin kylä -kisassa haetaan Suomen älykkäintä kylää – sellaista, joka aikoo pärjätä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. teksti KARI KYLKILAHTI, toiminanjohtaja, Kantri ry

Killinkoski Virrat Kihniö

K

YSEESSÄ ON enemmän kuin vain

kilpailu, pikemminkin kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen. Juuri niiden palveluiden ja toimintojen, joiden avulla kylä voi hyvin nyt ja vuosienkin kuluttua. Pirkanmaalta innolla mukaan on lähtenyt kuusi kylää: Murole (Ruovesi), Talviainen (Orivesi), Luopioinen ((Kukkian kylät) Pälkäne), Killinkoski (Virrat), Kuivaspää (Lempäälä) ja Raudanmaa (Kangasala).

Parkano

MänttäVilppula Ruovesi

Ikaalinen Ylöjärvi

Juupajoki

Talviainen

Tampere Hämeenkyrö

Orivesi

SOSIAALISTA ÄLYKKYYTTÄ

Vaikka älykkyys alueen kehittämisessä usein mielletään digitalisaatioksi ja muuksi tekniseksi kehittämiseksi, se voi ja sen pitää olla myös paljon muuta ja ihan erilaista. Kukaan ei vakavissaan pysty kiistämään valokuituun perustuvan, tulevaisuudessakin riittävän nopean, laajakaistan merkitystä alueen kehittämisessä ja erityisesti yritysten sijaintipäätösten tukena. Mutta se ei tarkoita, että jos valokuitua ei kylälle saada, pistetään hanskat naulaan myös muun kehittämisen suhteen. Päinvastoin, se voi tarkoittaa tarvetta ja tilausta entistä isompaan sosiaaliseen älykkyyteen. Sitähän paikallinen kehittäminen muutenkin usein on!

Murole

Nokia

Pirkkala

Sastamala

Raudanmaa

Kangasala

Lempäälä

Kuivaspää

Pälkäne

Luopioinen

Vesilahti Valkeakoski Akaa

Punkalaidun Urjala

Pirkanmaalta mukaan kisaan lähteneet kylät.

KYLÄT SAMAN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ

Älykkäin kylä –kilpailuun Pirkanmaalta osallistuvat kylät kokoontuivat Pirkkalassa 9.10.2018 pohtimaan kehittämisen tavoitteitaan ja pulmiaan. Kylät esittelivät toimintaansa ja kehittämishaasteitaan, sekä toiveitaan erityisesti kilpailun ja muun yhteistyön suhteen. Yhteistä kaikille kylille oli asumiseen ja kaavoitukseen liittyvät asiat, jopa ongelmat. Muita esille nousseita asioita oli mm. ”sosiaalisen älykkyyden kasvattaminen”, esimerkiksi hyvät yhteydet mahdollistavat muuttuvat työn muodot, kuten kansainväliset yhteydet ja etäkoulun. 6

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖHANKE

Leader-ryhmät Kantri, PoKo ja Pirkan Helmi valmistelevat kansainvälistä yhteistyötä Älykkäät kylät (Smart Villages) -teeman puitteissa. Hankkeella tavoitellaan paitsi oman alueen kylien kehittämistyön tukemista, myös parhaiden käytäntöjen vaihtamista eri maiden ja alueiden kesken. Yhteistyökumppanit ovat löytyneet Kreikasta, Latviasta ja Skotlannista. ■


Suomen älykkäin kylä:

SPARRAUSTA, ROHKAISUA, VERTAISTUKEA MARIANNE SELKÄINAHO maaseutuylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö @MarianneSelkina

S

UOMEN ÄLYKKÄIN kylä -kisaan läh-

teneet kylät toivovat konkreettista apua kylänsä kehittämiseen. Moni kylä painii vaikeidenkin palvelukysymysten kanssa ja toivoo vertaisapua ja sparrausta niihin. Yksi erityisen usein esiin nostettu haaste liittyy liikkumispalveluihin. Kylät toivovat kisalta apua ja ideoita joko palvelujen kehittämiseen tai uusien asukkaiden saamiseen. Suuri osa kylistä on matkailun ytimessä ja heillä on suuria mahdollisuuksia kehittää matkailutoimintaa kylässään edelleen. Useat kylät toivovat uusia verkostoja ja odottavat innolla tapaavansa muiden kylien ihmisiä. Liikkumispalveluihin liittyvät haasteet ovat monen kylän pohdinnassa. Samoin vanhusten kotona asumisen tukeminen ja palvelut. Luopioinen ”senioriasumisen paratiisina” herättänee muiden kylien kiinnostuksen! Digiosaamisen vahvistaminen on haasteena monessa kylässä.

MIHIN KAIKKEEN ITSE PYSTYMMEKÄÄN!

Monessa kylässä into osallistua mukaan älykkäimmän kylän kilpailuun on lähtenyt valokuituverkon, ns. kyläverkon rakentamisesta. Kun kylä on onnistunut rakentamaan itselleen nopeat verkkoyhteydet, ovat he kiinnostuneet myös muusta kehittämisestä. Kylät ovat yksilöllisiä, vaikka niissä on paljon yhteisiäkin piirteitä. Suomen älykkäin kylä -kisaajat erottuvat toisistaan muun muassa sijainnista ja siitä, miten lähellä tai kaukana on isompi kaupunki. Myös asukasmäärissä on eroja. Monipaikkaiset asujat ovat vahvuustekijä maaseutukylille, sillä yllättävän moni kisan kylä tuplaa kesäisin asukasmääräänsä. KEHITTÄMISTYÖN TUKENA

Ensimmäiseksi käynnistyy maaseudun palvelujen kehittämiseen liittyvä innovaatioleiri. Sinne ovat tervetulleita kaikki kisaan osallistujat. Palvelut maalle –innovaatioleirillä kehitetään ideoita palveluista ja heittäydytään mukaan hurjaan kisaan kehittämään niitä yhdessä muiden yritys- ja järjestöedustajien, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa. Leiriltä löydetään uudenlaisia kumppanuuksia, joiden

kanssa voi kehittää liiketoimintamalleja digitaalisiksi ja fyysisiksi palveluiksi maaseudun asukkaiden ja yritysten käyttöön. Ensi vuoden alussa syvennytään vielä konkreettisempaan kehitystyöhön. Tarjolla on myös Maaseutupolitiikan verkostojen erityisasiantuntijoiden sparrausta esim. yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittämisessä tai osallisuuden edistämisessä. VERKOSTO EUROOPPAAN

Smart villages –aloite on Euroopan laajuinen. Suomi on idean äiti, eli Suomen älykkäin kylä –kilpailu on ensimmäinen ja toiminut tienraivaajana mm. Romanialle, Irlannille ja Slovenialle. Myös Latvia on ollut hyvin kiinnostunut. Kunhan kilpailu etenee ja muut maat pääsevät vauhtiin, on tarkoitus verkottaa eri maiden kyliä keskenään ja hakea ideoita yli rajojen. Kisaan osallistuvilla kylillä on oma suljettu facebook-ryhmä (sen lisäksi kaikille kiinnostuneille avoin https://www.facebook.com/ suomenalykkainkyla/ sivu). Kylille järjestetään webinaareja ja nettikeskusteluja ja luentoja eri teemoista. Vuoden 2019 alussa mennään siis vielä konkreettisempaan kehittämiseen. Pirkanmaalla ensimmäinen kasvokkain tapaaminen toteutettiin lokakuun 2018 alussa. VOITTAJAN VALINTA VAATIVA TEHTÄVÄ

Mukana kisan voittajan valinnassa ovat edustajat eri ministeriöistä ja rahastoista (TEM: ESR ja EAKR, LVM, MMM ja maaseutuverkosto) mm. Suomen kylät ry, Maaseutupolitiikan neuvosto. Edistymisen seuraaminen ja mittaaminen perustuu kylän omaan kerrontaan ja esittämiinsä kehittämiskohteisiin. Valinnassa kriteereinä on mm. palvelujen saatavuuden lisääntyminen ja laatu, tason nousu, rohkeus, uudet avaukset, idearikkaat ratkaisut ja aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrä. Moni kylä esittää tavoitteekseen osallistaa vapaa-ajanasukkaat mukaan yhteisöön. Tämä on selkeä mittari myös kilpailun tuomaristolle. Voittajan tulee pystyä osoittamaan selkeä muutos nykytilaan ja täten vakuuttaa tuomaristo. ■ LEADER PIRK ANMA A

1/2019

7


EUROOPPA-TIEDOTUSTA LEADER-RYHMIEN TOIM PIRKANMAALLA JA SAT teksti ANNA KULMAKORPI kuvat KRISTA ANTILA, MIMMI VIRTANEN, JOHANNA VEIJANEN

Europe Direct -tiedotuspisteistä eli kotoisammin EDICeistä saa helposti tietoa Euroopan unionista käymällä paikan päällä, soittamalla tai sähköpostilla.

E

UROPE DIRECT Pirkanmaa -tiedotuspisteestä vas-

taa Pirkan Helmi ja se sijaitsee Leader-ryhmän toimiston yhteydessä Valkeakoskella. Vastaavasti Leader Pohjois-Satakunta pitää EDIC-pistettä Kankaanpäässä. EDICit järjestävät omia paikallisia EU-aiheisia yleisötapahtumia ja keskustelutilaisuuksia sekä ovat mielellään mukana myös muiden järjestämissä tapahtumissa. Tiedotuspisteistä löytyy runsaasti materiaalia monenlaisista aihepiireis8

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

tä aina Unionin toiminnasta ja EU-kansalaisen oikeuksista tietosuoja-asetukseen ja Euroopassa matkustamiseen. Materiaalia voi tilata myös itselleen suoraan verkossa olevasta EU-Bookshopista. Vuoden 2019 pääteema on EU-vaalit. EDICit innostavat turuille ja toreille ihmisiä äänestämään ja tarjoavat tietoa aiheesta. Nuoret ensiäänestäjät ovat tärkeä kohderyhmä, joten jalkautuminen oppilaitoksiin kuuluu ohjelmaan. Verkossa pyörii kevään aikana This time I’m voting – Tällä kertaa äänestän -kampanja. Siihen voi paitsi itse liittyä mukaan, myös kutsua muita äänestämään. ■

Sillä kun kaikki äänestävät, kaikki voittavat!


A MESTA TAKUNNASSA

EUROOPPAVAALIT TOUKOKUUSSA 2019 Tiesitkö, että EU-vaalit ovat maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit? EU:ssa päätetään monista, meidän kaikkien elämää koskettavista asioista, kuten ilmastonsuojelu, tietosuoja, verkkokaupan kuluttajansuoja, matkustaminen, elintarviketurvallisuus ja niin edelleen. Ei siis ole samantekevää, ketkä asioista ovat päättämässä. Suomi on EU-vaaleissa yhtä vaalipiiriä eli kaikki ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa. Ehdokkaat osallistuvat vaaleihin kansallisten puolueiden kautta. Valituksi tultuaan parlamentin jäsenet liittyvät haluamaansa ylikansalliseen poliittiseen ryhmään. Poliittiset ryhmät ovat Euroopan laajuisia poliittisen perheitä, joihin kansalliset puolueet yleensä kuuluvat. Eurovaaleissa päätetään, mikä eurooppalaisista ryhmittymistä saa eniten vaikutusvaltaa parlamentin päätöksenteossa. Eurooppa-neuvoston pitää ottaa vaalitulos huomioon, kun se ehdottaa EU:n komission puheenjohtajaa. Äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa jokainen EU-kansalainen voi vaikuttaa parlamentin kokoonpanoon ja päätöksiin. Oman ehdokkaasi selvittämisessä ja valinnassa auttavat vaikkapa vaalikoneet. Äänestämällä sinä päätät, miten parlamentti toimii seuraavien viiden vuoden aikana. Äänestämättä jättäminen sen sijaan ei muuta mitään. ■

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

9


Tšekkiläisten kylien

TURVALLISUUTEEN TUTUSTUMASSA Kylien turvallisuus on ajankohtainen puheenaihe ja kehittämiskohde suomalaisella maaseudulla, myös Pirkanmaalla. teksti ANNA KULMAKORPI kuvat KAISA VIHINEN

T

UOREESSA MUISTISSA on tapaninmyrsky muutamien vuosien takaa, jolloin suuria alueita jäi sähköttä ja pahimmassa tapauksessa samalla ilman lämmitystä ja vettä. Teitä meni poikki ja taloja jäi saarroksiin. Huoli erityisesti vanhemmasta väestöstä kasvoi, kun kännykätkin lakkasivat toimimasta puhelinmastojen akkujen ehdyttyä. Monilla kylillä onkin aktivoiduttu varautumaan paremmin vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Samalla innokkuudella 11 hengen ryhmä suomalaisia lähti Tšekkiin syyskuun lopulla, kun Pirkan Helmen KV-yhteistyön kautta avautui mahdollisuus osallistua opintoretkelle. Virosta tuli toinen, samankokoinen ryhmä. Vietimme neljä päivää koillisessa Tšekissä toimivan Leader-ryhmä Sdruzeni SPLAV’n alueella tutustuen poliisin, palokuntien ja pelas-

10

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

tuspalveluiden toimintaan. Alueella sijaitsee Skodan autotehdas, joka on tuonut mukanaan muitakin teollisuuslaitoksia ja tuplannut alueen väkimäärän vain muutamassa vuodessa. Vaikka alueella on tämän ansiosta Euroopan matalin työttömyysprosentti, on nopea väestönlisäys tuonut mukanaan myös haasteita, kuten liikennemäärien kasvua ja kulttuurien törmäyksiä useiden työntekijöiden tullessa Tšekin ulkopuolelta. Opintoretken ohjelma painottui hyvin pitkälti viranomaistoimintaan, ja myös virolaisten ryhmä koostui pääosin viranomaisedustuksesta. Suomen ryhmä oli pääosin kylätoimijoita, joten mentiin jonkin verran oman tutuimman toiminta-alueen ulkopuolelle. Tämän kylläkin suomalaiset retkeläisemme kokivat ihan mielenkiintoisena. Ryhmässämme oli myös vapaapalokun-

talaisia, joten siltä osin palokunta-aihe oli tutumpaakin, ja herätti paljon keskustelua – tšekkiläisten kohteiden skaalana kun oli ammattipalokunnan uudesta 10 miljoonan euron palolaitoksesta yhden kylän lähinnä aggregaatin sisältävään kalustoon. Eri viranomaisten esittelyjä kuunnellessa päällimmäiseksi ajatukseksi nousi kuitenkin se, kuinka hyvällä mallilla asiat Suomessa ovat verraten Tšekkiin ja Viroon, ainakin mitä tulee viranomaisten osaamiseen, kalustoon ja yhteistyöhön. Sen lisäksi meillä on laajaa vapaaehtoistoimin tehtävää turvallisuutta edistävää toimintaa, jota myös retkellä esittelimme. Erityisesti kylien oma turvallisuussuunnittelu tuntui kiinnostavan virolaisia ja tsekkiläisiä ystäviämme. ■


VA STAVIER AILU SUOMEEN Kansainvälisen paikallisturvallisuushankkeen opintoretkellä Mänttä-Vilppulassa helmikuussa 2019 oli poliiseja, palomiehiä, sosiaalityöntekijöitä ja vapaaehtoisena toimivia kyläläisiä. Mukana opintoretkellä oli myös neljä Leader-ryhmää, Tsekeistä LAG Sdruzeni SPLAV, Virosta LAG East Western, Suomesta Pirkan Helmi ja PoKo. Hanketta koordinoi Kristina Garrido, toiminnanjohtaja, LAG Sdruzeni SPLAV Tšekistä. Hän kehui Suomen vierailun monipuolista ohjelmaa ja oli erittäin vaikuttunut nuorten osallisuudesta pelastustoimintaan. ”Opintoretkellä mukana olevat pelastusalan ammattilaiset pääsivät näkemään paljon sellaistakin, mitä he eivät välttämättä omassa työssään kohtaa. He saivat myös paljon ideoita omaan toimintaansa.” iloitsee Garrido. Päivän aikana vierailtiin paloasemilla Kangasalla ja Mänttä-Vilppulassa. Nähtiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen vesipelastusnäytös ja tutustuttiin Metsä Tissue -tehtaan turvallisuuteen. Mäntän VPK:n nuoriso-osasto järjesti vieraille toimintanäytöksen sekä palokunnan päällikkö piti esittelyn palokunnan toiminnasta. Ylipalomies Ville Vihinen kertoi, että vieraat olivat ihmeissään siitä, miten paljon palokunnalla on toimintaa ja tekemistä. Vierailla oli monta kysymystä ja niistä kehkeytyikin keskustelua.

KYLÄTURVALLISUUS.FI

Kyläturvallisuutta kehittävät kyläläiset yhdessä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Oman kylän paikallisturvallisuuden kehittämisen apuna voi käyttää kyläturvallisuus.fi -sivustoa. Sivusto on tarkoitettu kaikille kylien asukkaille ja kylien turvallisuutta kehittäville tahoille. ■ teksti & kuva JOHANNA VEIJANEN

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

11


CLLD

- Yhteisölähtöistä kehittämistä CLLD-innovaatioleiri Sastamalan Ellivuoressa toi yhteen paikalliskehittäjiä maalta ja kaupungista. Leirin tavoitteena oli haistella millaisia tuulia tulevaisuuden yhteisölähtöinen kehittäminen tuo tullessaan. Innovoimassa oli työntekijöitä kuntasektorilta ja seurakunnilta, ministeriöstä, ELY-keskuksesta, tutkijoita, maakuntaliittojen asiantuntijoita, oppilaitoksien edustajia ja Leaderryhmien toimijoita.

C

Local Development, CLLD-termi tulee EU:sta ja sillä tarkoitetaan toimintatapaa, jolla eri rahastojen ohjelmia toteutetaan yhteisölähtöisesti paikallisella tasolla. Toimintatapa onkin tullut tutuksi maaseutuohjelman Leader-toiminnassa. Laura Jänis, maa- ja metsätalous ministeriöstä, kiteytti CLLD-toimintatavan antavan vallan ja vastuun paikallisille kehittäjille maaseudulla sekä kaupungissa. Todelliset kehittämisen tarpeet tulevat paikallisilta asukkailta. ”Kansalaisten tulisi osallistua tulevaisuudessa enemmän oman alueen kehittämiseen.” Laura Jänis innosti. OMMUNITY-LED

YHTEISÖ ON INNOVAATTORI!

Yhteisölähtöisen kehittämisen pohjalla on innovaatiot. Innovaatio tarkoit12

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

taa uudistusta ja innovointi uudistamista. Innovaatio tarvitsee käytännön toteutuksen, ilman sitä se on vain idea. Innovaation vaikutukset ovat laajempia ja sen voi toistaa. Hyvät käytänteet ja kokeilukulttuuri ovat innovoinnissa kultaakin kalliimpia. Yksi leirin tärkeistä teemoista oli hyvien käytänteiden jakaminen. Leirin tuotoksena syntyi sähköinen Paikalliskehittämisen käsikirja, josta löytyy yhteisön toimintaa edistäviä hyvä käytäntöjä. YHTEISÖJEN ILMIÖT

Innovointi tarvitsee tuekseen ilmiöitä ja niistä paljon leiriläisiä puhuttivat pop-up-osallisuus, kevytyrittäjyys, kevytyhdistykset ja jakamistalous. Koettiin, että kevyt organisoituminen on ajankohtaista ja se tarvitsee tuek-

seen uutta lainsäädäntöä, joka kannustaa helpoille kokeiluille. Rahoituksen ja muiden kehittämisvälineiden tulisi tunnistaa nämä vähemmän sitoutumista vaativat toiminnan muodot ja tukea niitä vähentämällä byrokratiaa. Leirin lopuksi koottiin askelmerkkejä tulevaan kehittämiseen. Innovaatioleirin osallistujista syntyi yhteisö, jonka ideoita hyödynnetään uuden EU-ohjelmakauden valmistelussa. Leirin järjesti kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteinen yhteisölähtöinen paikallisen kehittämisen työryhmä yhteistyössä maaseutuverkoston ja Sastamalan kaupungin kanssa. Fasilitaattoreina olivat Seija Kiiskilä Futures Garden Oy:stä, Tiina Häkkinen 10times Oy:stä ja Pauliina Mäkelä Kinda Oy:stä. ■

teksti & kuvat JOHANNA VEIJANEN


Taidetta ja luontoa –

MÄNTÄN ROTARIEN KESÄLEIRILTÄ 2018 K

ANSAINVÄLISTEN NUORTEN

innostus ja kiinnostus Suomeen, sen luontoon ja taideaarteisiin oli aitoa. Saimme luoksemme kesävieraita 11 eri maasta, iältään 15 – 20 vuotta. Rotarien nuorisovaihdon kautta järjestetty kesäleiri oli tunnepitoinen ja unohtumaton. Ähtäri, Multia, Vilppula, Pohjaslahti ja Mänttä tulivat tutuksi yhdessä paikallisten nuorten, 16 kansainvälisen vieraan ja suomalaisten ohjaajien voimin. Kokemuksia kertyi muisteltavaksi pitkäksi aikaa. Yhteyttä on pidetty ja toiveena on, että vielä tavataankin. Leiri alkoi isäntäperheiden pidennetyllä viikonlopulla, jolloin eri kulttuurien piirteisiin tutustuttiin perheiden kotona, mökillä ja retkeillen paikallisesti. Sunnuntaina kokoonnuttiin yhteiseen illanviettoon. Nuoret tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa Vilppulan Venesatamassa. Lentopallon, jutustelun ja iltapalan lomassa voi jo aistia, että edessä on vauhdikas ja erittäin mielenkiintoisia hetkiä. Helteet hellivät koko leirin ajan 26.7.–5.8.2018. Maanantaina 29.7. alkoi varsinainen leiri. Teimme retken Ähtäriin, jossa vierailimme Eläinpuistossa tutustuen Suomalaisiin villieläimiin. Sieltä matkasimme Multialle Karhumäen Jussin vieraaksi. Saimme erinomaisen opin saunavihdan tekemisestä sekä maistiaisia Savusaunan lämmöistä. Tästä tulikin leirin parasta antia: the Sauna oli koko viikon odotetuin tapahtuma päivittäin. Tiistaina kohteenamme oli Pohjaslahden kylä, missä Pirttilahden Eijan kanssa tutustuttiin huovutuksen saloi-

hin ja Heikintuvalla kokeiltiin erilaisia urheilulajeja. Helteisen kuumasta päivästä huolimatta leikkimielisyyttä ja toimeliaisuutta riitti. Keskiviikkona ja torstaina perehdyimme maaesittelyihin sekä Serlachius museoiden saloihin. Paperin ja taiteen tekemisen lomassa nuoret viihtyivät hyvin. Vilppulan Pilkkijät järjestivät kalastusillan Peltolan Luomutilalla. Ihmetystä riitti onkimisen kokeilun ja eri kalalajien tunnistamisessa. Savukala Peltolan isännän tekemänä maistui erinomaisesti. Torstain varaslähtö Mäntän Musiikkijuhlille innoitti leirivieraita musiikin improvisointiin iltapalalla. Saimme kuulla Turkin, Venäjän ja Italian tun-

nelmia päivittäin Luomutilan pianolla ja akustisella kitaralla esitettynä. Perjantaina oli Mäntän Toripäivä, kirjaston ja paikallislehden sekä Mäntän Kirkon urkukonserton vuoro. Iltapäiväksi leiriläiset saivat kutsun Parkkivuoreen Lentopalloharjoituksiin ja illaksi Nuokun nuorisotalolle parin paikallisen bändin esityksiä kuuntelemaan. Viimeinen leiripäivä, vietettiin Peltolan maisemissa, iltapäivällä piipahdettiin Väinölä-yhteisön vieraana ja iltaa vietimme isäntäperheiden ja rotaryvieraiden kanssa. Nuorista saimme ikuisia Suomi-ystäviä. ■ teksti & kuvat ARJA RANTA-AHO Nuorisovaihtoasiamies, Mäntän Rotaryklubi ry

Mäntän Rotaryklubi järjesti kansainvälisen nuorten leirin, jonka teemana ovat taide ja luonto. Leader PoKo oli tukemassa leiriä OP Mini-Leader rahoituksen kautta. Lisäksi PoKon FIN-GER-NET –hanke oli mukana järjestelyissä.

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

13


MAASEUTUKOKEMUKSIA LATVIASSA Vanhoja kunnostettuja kartanoita, lähiruokatuotteita ja matkailuyrityksiä. Näihin ja moniin muihin latvialaisiin maaseutukohteisiin kävivät suomalaiset ja virolaiset maaseutuyrittäjät tutustumassa lokakuussa. Tuliaisina retkeläiset saivat aimo annoksen uusia ideoita sekä tarinoita kerrottavaksi eteenpäin. teksti & kuvat ULLA HARJU

14

LEADER PIRK ANMA A

1/2019


N

ELIPÄIVÄINEN OPINTORETKI oli osa kansainvä-

listä hanketta, jossa maaseutuyrittäjille ja -toimijoille on tarjottu tilaisuus tutustua Viron ja Latvian maaseudun yrityksiin. Suomesta mukana oli matkalaisia Leader-ryhmien Linnaseutu ry:n, Pirkan Helmi ry:n sekä Sepra ry:n alueelta. Leipomo & Kahvila Paulan yrittäjänä toimiva Paula Suksia lähti mukaan opintoretkelle jo toistamiseen. − Olin keväällä mukana Virossa ja nyt pääsin mukaan Latviaan. Opintoretket ovat olleet todella hyödyllisiä, koska olemme vierailleet monipuolisesti erilaisissa yritys- ja majoituskohteissa, Paula Suksia kertoo. Kuohijoella kahvilatoimintaa pyörittävän Suksian mukaan kokemus Latviassa oli hieno ja tuo lisäpontta myös omalle yritykselle. − Olen samalla päässyt tutustumaan muihin yrittäjiin sekä saanut näkemystä ja kokemusta omaan yritystoimintaan, Paula Suksia hymyilee.

majoituspaikkoja tai remontoineet toimitiloja. Uutta ja innovatiivista toimintaa on kehitetty paljon. Retken aikana maisteltiin muun muassa paahdettuja härkäpapuja, ihmeteltiin Wakeboard -keskuksia ja vierailtiin siitakefarmilla. Lisäksi tutustuttiin kahteen hyvin erilaiseen kartanoon. Abgunste Muiza viehätti rappioromantiikan nälkäisiä, kun taas Berkenes Muiza oli remontoitu pieteetillä uutta vastaavaksi. Ihmetyksen aiheita toivat lisäksi minttu- ja laventelitilat, joiden kävijämäärät ovat tuhansia vuodessa. Latvialaiset yrittäjät ovat onnistuneet laajentamaan toimintaansa erilaisilla työpajoilla ja majoitusmahdollisuuksilla. Opintoretkeläiset saivat Latviassa myös täydellisen oppitunnin siitä, miten ihmiset ja tarinat luovat yrityksen brändiä. Aizputes Vina -viinitilan yrittäjä Mārtiņš totesi rohkeasti tekevänsä Latvian parasta hedelmäviiniä. Samalla hän hauskuutti yleisöään kertoen tarinoita tuotteidensa nimistä, yrittämisestä ja viinivalmistuksesta. ■

ROHKEASTI PARAS

Latviassa monet maaseutuyritykset ja -tilat ovat hyödyntäneet Leader-rahoitusta viedäkseen toimintaansa eteenpäin. Yritykset ovat tehneet laiteinvestointeja sekä rakentaneet

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

15


MISTÄ ON HYVÄ KOTOUTTAMINEN TEHTY? Millainen on tämänhetkinen maahanmuuttotilanne eteläisellä Pirkanmaalla? Entä millaisilla toimenpiteillä kunnissa edistetään maahanmuuttajien kotoutumista? Näistä kysymyksistä lähdettiin keväällä liikkeelle, kun Leader Pirkan Helmen toimialueella – Akaassa, Pälkäneellä, Urjalassa ja Valkeakoskella – toteutettiin osana kansainvälistä Leader-ryhmien IIRA-Immigrant Integration to Rural Areas -yhteistyöprojektia selvitys maahanmuuttajien kotouttamiskäytännöistä. teksti & kuvat HEIDI HALLONGREN Hanketyöntekijä, Leader Pirkan Helmi

16

LEADER PIRK ANMA A

1/2019


V

UODEN 2015 pakolaiskriisin seurauksena Pirkan Helmen toimialueelle perustettiin nopealla tahdilla useita, nyt jo toimintansa päättäneitä vastaanottokeskuksia, ja osassa kuntia on otettu vastaan myös kiintiöpakolaisia. Lisäksi eteläiselle Pirkanmaalle on saapunut maahanmuuttajia työn, opiskelun tai perhesyiden vuoksi. Maahanmuuttajan tulosyystä riippumatta tulija tarvitsee uudessa asuinpaikassaan kotouttamistoimia, joiden järjestämisestä vastaa tai niitä toteuttaa kuntien ohella suuri joukko muita toimijoita viranomaisista vapaaehtoisiin. Niin pakolaiskriisi kuin kasvava työperäisten maahanmuuttajien määrä antoi aihetta perehtyä siihen, miten kotoutumista alueella toteutetaan. PAKOLAISKRIISI JA TYÖPERÄISET MAAHANMUUTTAJAT KANSAINVÄLISTÄVÄT ALUETTA

Ulkomaalaistaustaisten osuus vaihteli vuoden 2017 lopussa eteläisen Pirkanmaan kunnissa Akaan kahdesta prosentista Valkeakosken 3,4 prosenttiin, sen ollessa koko Pirkanmaalla 4,7 % ja koko Suomessa 7,0 %. 2010-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut hitaasti ja tasaisesti kaikissa alueen kunnissa kuluvan vuosikymmenen noin 450 asukkaan lisäyksen myötä yli 1330 henkilöön, kun samaan aikaan eteläisen Pirkanmaan väkiluku on vähentynyt 840 asukkaalla. Kotouttajat muodostavat laajan verkoston Asiantuntijahaastattelut avasivat näkökulmia kotouttamiseen niin viranomaisten, kuntien sosiaali- ja työllisyyspalveluiden sekä opetus- ja nuorisotoimen edustajien, kolmannen sektorin, vapaaehtoisten sekä alueelle muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kokemusten ja ajatusten kautta. Käytännössä kotouttamistoimenpiteiden toteutuksesta vastaavat TE-palvelut sekä kunnat, ja maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttamispalvelut muodostuvat ohjauksesta ja neuvonnasta, alkukartoituksesta, kotoutumissuunnitelmasta sekä kotoutumiskoulutuksesta. Todellisuudessa kotouttamiseen osallistuu kuitenkin laaja joukko toimijoita. Verkostoanalyysi eteläisen Pirkanmaan kotouttamistoimintaan osallistuvista toimijoista ja heidän luomastaan verkostosta osoittaa, kuinka laajasti eri tahot ja heidän toimintansa linkittyy maahanmuuttajien kotouttamiseen. Verkostossa keskellä on eteläisen Pirkanmaan maahanmuuttajaryhmät, joihin kytkeytyy selvitystyössä esiin nousseet kotouttavat toimijat: kuntien alaisuudessa toimivat palvelut, oppilaitokset, yhdistykset, urheilu- ja harrastusseurat, vapaaehtoiset, yritykset ja viranomaistahot.

johtuva rutiinin puute, johon yhteistyöverkoston luonnista toivotaan konkreettista apua. Kaikissa eteläisen Pirkanmaan kunnissa on laadittuna kotouttamisohjelma, jonka tulisi käytännön tarpeiden näkökulmasta olla konkreettinen työkalu kotouttamistyötä tekeville, sisältäen esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaan palvelupolun kunnassa sekä riittävän yksityiskohtaisella tasolla sen, millaisia palveluita kunnassa on ja mihin maahanmuuttajia voidaan ohjata. Tämänhetkiset ohjelmat koetaan vanhentuneiksi ja valitettavan huonosti käytäntöä palveleviksi tai työkaluja tarjoavaksi. Kotoutumisen näkökulmasta keskeistä on oppia suomen kieli, joka on edellytys niin työnsaannille kuin opiskelulle. Kielitaidottomuus johtaa myös helposti syrjäytymiseen osallisuuden kokemuksen puuttuessa. Kotouttamistoimissa keskeistä onkin kielikoulutus, ja edelleen koulutuksen ja työhön ohjauksen avulla asiakkaan työllistyminen. Alueellisesti käynnistynyt kotoutumisajan jälkeen tarjottava kielikoulutus parantaa monien vaille kielitaitoa jääneiden maahanmuuttajien tilannetta ja on hyvä esimerkki kotouttamisen kehittämisestä. KOKEMUKSIA JA KÄYTÄNTÖJÄ

Eteläisellä Pirkanmaalla on paljon viime vuosien aikana kertynyttä kotouttamiskokemusta ja monia hyviä käytäntöjä. Valmistavan perusopetuksen osalta opetuksen räätälöinnistä ja oppilaiden integroinnista normaaliin perusopetukseen on saatu hyviä kokemuksia. Samoin suunnitelmallisen kiintiöpakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen kautta on löytynyt hyviä käytäntöjä. Myös yhdistysten ja vapaaehtoisten riveissä on suuri potentiaali, josta kansainvälinen Kielikuppila on hyvä osoitus. Kehittämiskohtiakin löytyy; tiedonkulku takkuilee ja asenneilmapiirissä on kuntien välillä suurta vaihtelua. Eteläisellä Pirkanmaalla on paljon mahdollisuuksia kehittää maahanmuuttajien kotoutumista, eikä kaikkea tarvitse tehdä kunnissa yksin, vaan kotouttamisen kehittämisessä kannattaa hyödyntää yhteistyötä alueen muiden kuntien ja toimijoiden kanssa - luoda yhdessä verkostoja ja kehittää toimintamalleja. Selvityksen pohjalta on mahdollista oikeisiin asioihin keskittymällä luoda eteläiselle Pirkanmaalle kattavat ja hyvät kotouttamiskäytännöt, joiden avulla ulkomaalaistaustaiset kuntalaiset pääsevät sujuvasti osaksi yhteiskuntaa. Nyt siihen tarvittavaa tietoa on saatavilla ja pallo heitetään kuntiin. Erään haastatellun sanoin; ”Mahdollisuuksia on, mutta se vaatii yhteistä tahtotilaa”. ■

RUTIININ PUUTE HAASTAA KOTOUTTAMISTYÖN

Eteläisen Pirkanmaan kunnissa maaseutumaisuus nähdään kotoutumisen näkökulmasta pääosin myönteisenä ja edellytykset kotoutua pieniin kuntiin hyviksi. Kuntalaisille suunnatut palvelut soveltuvat helposti myös alueen maahanmuuttajille ilman erillistä räätälöintiä, ja kunnilla on mahdollisuus tarjota lisätukea sitä tarvitseville. Pienten kuntien joustavuus näkyy esimerkiksi työkokeilupaikkojen järjestämisessä. Maahanmuuttajien palvelemiseen kunnissa kaivataan kuitenkin konkreettisia työkaluja, esimerkiksi koulutuksen, konsultoinnin, kokemuksista koostettavien dokumenttien ja paremman lainsäädäntötuntemuksen kautta. Kotouttamistoimien käytännön toteutuksessa suurin haaste kuntien palveluiden osalta on maahanmuuttaja-asiakkaiden vähyydestä LEADER PIRK ANMA A

1/2019

17


@LeaderPirkanmaa

leaderpirkanmaa

Leader Pirkanmaa

LEADER ON TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI

Keskiaukea kartta Honkajoki

Merikarvia

Leaderin kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka tekevät omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet. Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Näin lisätään maaseudun mahdollisuuksia ja vetovoimaa.

• KEHITTÄMISHANKE • INVESTOINTIHANKE • KOULUTUSHANKE • TIEDONVÄLITYSHANKE • YHTEISTYÖHANKE

Hakijoina voivat olla yhdistykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, säätiöt tms. YRITYSTUISSA kaikki yritysmuodot ovat tukikelpoisia. Leader-tuki on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille.

Tarkemmat tiedot tukien suuruudesta sekä rajoituksista saat alueesi Leader-ryhmästä.

LEADER PIRK ANMA A

AKTIIVIN POHJOIS-SATA

Siikainen

Kankaanpää

Jämijärvi Pomarkku

Sastam

JOUTSE REIT

HANKETUKIMUODOT

18

Karvia

1/2019

Huittinen


P

aman

Virrat

POKO

Kihniö

Parkano

Mänttä-Vilppula

NEN AKUNTA

-ryhmän toimintaan voi kuka tahansa alueen asukas osallistua toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi.

Ruovesi

Ikaalinen Ylöjärvi

Tampere

Hämeenkyrö

ENTEN TTI

Mikäli sinulla on hankeidea, olethan yhteydessä oman alueesi -ryhmään.

Orivesi

JOUTSENTEN REITTI

Kangasala

Nokia Pirkkala Lempäälä

www.kantriry.fi p. 040 8610 470 Leader Kantri #LeaderKantri

PIRKAN HELMI Valkeakoski

PIRKAN HELMI Akaa Urjala

www.joutsentenreitti.fi p. 044 2546 694 Leader Joutsenten Reitti #JoutsentenReitti

KANTRI Pälkäne

Vesilahti

Punkalaidun

Juupajoki

KANTRI

mala

Tuenhaku on jatkuva. Leader-ryhmän hallitus päättää rahoitettavista hankkeista huomioiden mm. paikalliset kehittämistarpeet sekä toiminnan kustannustehokkuuden.

www.pirkanhelmi.fi p. 040 7502 242 Leader Pirkan Helmi #PirkanHelmi

POHJOIS-SATAKUNTA

www.aktiivinen.fi p. 040 5823 645 Leader Pohjois-Satakunta #PohjoisSatakunta

POKO

www.pokory.fi p. 044 5740 052 Leader PoKo #LeaderPoKo

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

19


KANSAINVÄLISYYS ON IDEOITA JA YHTEISTYÖTÄ PoKo Ry:n 20-vuotisopintomatkan kohteena oli Saksan Hunsrück ja Reinin laakso. Yhteistyötä alueiden välillä on tehty jo useiden vuosien ajan.

teksti & kuvat JOHANNA VEIJANEN

P

OKO RY:N 20-VUOTISMATKAN aikana tutustuttiin Moselin ja Reinin laaksoissa oleviin hankekohteisiin. Leader-rahoitus on mahdollistanut alueella matkailun, yritysten kuin yhteisöjen kehittämisen. PoKo ry:n vt. toiminnanjohtaja Kaisa Vihinen kertoo, että Saksan opintomatkan tarkoituksena oli tutustuttaa alueemme ihmisiä yhteistyöalueemme Leader-toimijoihin ja näyttää mahdollisimman paljon siellä toteutettuja Leader-hankkeita. ”Toivon mukaan mukana olleille jäi myös jotain kotiin tuotavia ideoita”, Vihinen summaa matkan annin. ”Matka oli järjestetty toki osin yhdistyksemme 20 v. juhlavuoden kunniaksi, mutta pääpointti matkalla oli kuitenkin se, että pystyisimme madaltamaan ihmisten kynnystä osallistua kansainväliseenkin hanketoimintaan”, Vihinen kiteyttää. Hiljattain eläköitynyt Virtain ammattikorkeakouluasiamies ja nykyisin aktiivinen kylä-/hanketoimija, Helena Kairamo, kehuu matkan olleen hyvin järjestetty. ”Mukana oli mahtava porukka. Matkan ohjelma oli saatu kiinnostavaksi. Nähtiin paljon erilaisia hankkeita ja kattavasti Saksan yhteistyöalueelta. Yhteistyötä pitää ehdottomasti jatkaa.”

20

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

Kansainvälinen yhteistyö pohjautuu kolmen Leader-ryhmän vuonna 2010 solmittuun ja vuonna 2016 päivitettyyn yhteistyösopimukseen. Ryhmät ovat kehittäneet alueidensa välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa edellisellä ohjelmakaudella kahden kansainvälisen kehittämishankkeen avulla. Hankkeilla on kyetty rakentamaan konkreettisia yhteyksiä yritysten, kehitysyhtiöiden, oppilaitosten, kylä- ja muiden maaseututoimijoiden sekä harrasteryhmien välille. Yhteistyö on noteerattu korkealle kaikilla kolmella alueella ja se on saanut myös puolueetonta tunnustusta ulkopuolisilta tahoilta. ■


LEADER PIRK ANMA A

1/2019

21


POKO RY 20 VUOTTA Pirkanmaan pohjois- ja koillisosaan perustettiin maaseudun kehittämisyhdistys marraskuussa vuonna 1998 Ruovedellä, Tuuhosen leirikeskuksessa pidetyn maaseutuillan jälkeen, 70 osallistujan todistaessa tapahtumaa.

Y

HDISTYKSEN TAVOITTEENA

oli hakeutua paikalliseksi toimintaryhmäksi Kuoreveden, Kurun, Mäntän, Vilppulan, Ruoveden ja Virtain kuntien alueelle sekä oman maaseudun kehittämisohjelman laatiminen. 20-vuotta myöhemmin PoKo ry juhli toimintaan-

22

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

sa kekrijuhlien merkeissä Väärinmajan Kylätalo Tapiolassa. Juhlapuheen piti kansanedustaja Arto Pirttilahti ja juhlan seremoniamestarina toimi Jari Ahvenjärvi. Mukana juhlanvalmisteluissa oli Mänttä-Vilppulan 4H-yhdistys ry Läheltä ja luonnosta-hankkeen kautta sekä Kolhon

4H-kerho. Juhlassa PoKo ry palkitsi 20-vuotisen historiansa aikana toteutuneita hankkeita ja niiden toteuttajia. PoKo ry:lle merkittäviä kumppaneita ELY:n ja kuntien lisäksi ovat myös alueella toimivat Osuuspankit, jotka ovat mahdollistaneet OP-minileader toiminnan.


PALKITUT

Mäntän Taideseura ry:n pieni, mutta tehokas Taidelainaamo-hanke toteutettiin vuonna 2001. Mäntän kirjaston yhteyteen perustettiin uutena palveluna taidelainaamo. Taidelainaamotoiminta tukee kaupungin imagoa johtavana taidekaupunkina. Hankkeessa luotiin täysin uuden tyyppinen palvelu, joka on osoittanut tarpeellisuutensa. Toiminta jatkuu edelleen. Kolhon kyläyhdistys ry:n Kolhon Rantateatteri-hanke toteutettiin vuonna 2001. Pitkälti talkoilla toteutettu rantateatteri palvelee Kolhon kylällä puitteina teatteriesitysten lisäksi monenlaisessa muussa toiminnassa. Hankkeen avulla luotiin myönteistä kuvaa aktiivisesta kylästä ja laajennettiin alueen kulttuuritarjontaa. Hanke toi mukanaan positiivista näkyvyyttä myös paikkakunnan ulkopuolella. Pajusen Eräilijät aloittivat hanketoiminnot vuonna 2002. Pajuskylän eräkeskuksen yhteyteen rakennettiin tuolloin hirsinen savusauna ja kodan varustusta parannettiin. Tarkoituksena oli lisätä eräkeskuksen palvelumahdollisuuksia. Eräkeskuksen kokonaisuudella on ollut hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä merkittäväksi matkailukohteeksi Ruovedellä. Killinkosken Kyläyhdistys ry tuli niin ikään tutuksi vuonna 2002. Kylän priimusmoottorina on toiminut kylän mies Vesa Postinen. Vanhan nauhatehdasmiljöön yhteyteen remontoitiin vuonna 2002 kahvila/kylätoimintapiste. Tämä on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta ja koko miljöön kehittäminen jatkuu tälläkin hetkellä. Mänttä-Seura ry:n Mäntänvuoren virkistysalueen perusparannushanke herätti eloon kotiseutuyhdistyksen, joka on merkittävä toimija tälläkin hetkellä Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa. Hankkeessa rakennettiin kaikelle yleisölle jatkuvasti avoin näkötor-

ni W.G.Palmqvistin aikoinaan suunnitteleman mallin mukaan. Hankkeessa myös kunnostettiin olemassa oleva luontopolku ja siihen liittyvä viitoitus. Mäntänvuoren luonnonsuojelualueen virkistyskäyttö lisääntyi huomattavasti. Hankkeen aikana luotiin uusi tapa toteuttaa asioita yhteisöllisesti. Hankkeeseen osallistui parisataa henkilöä. Jälkeenpäin näkötorni on saanut viereensä Mäntän vuorenkirkon ja leijonien toimesta alueella rakennettiin kompostikäymälät ja esteettömän liikkumisen polku. Nykyään vuoressa toimii myös yrittäjävetoinen Viinitupa Vuorenmaja. Virtain Metsästysseura ry toteutti vuosina 2011-2013 mittavan hankkeen, jossa rakennettiin 150m2 monitoimikeskus, josta löytyy 40 hengen kokoontumistila, sekä nykyaikainen riistankäsittelytila. Rakennus sijoittuu Korvenojan luontometropooli -nimeä kantavaan ympäristöön, johon oli jo aiemmin rakennettu lintutorni, kota, varastorakennus, puulato, sekä ulkokäymälä. Hankkeella edistettiin metsästäjien ja luontoharrastajien yhteistyötä. Yrityshankkeena palkitttiin Hyvinvointikeskus Välke. Remontoitu ja kalustettu hyvinvointikeskus avasi ovensa helmikuussa 2015. Välke tarjoaa liikunta-, hyvinvointi- ja Personal Trainer -palveluita sekä liikuntatapahtumia ympäri vuoden. Paikasta löytyy myös kokoustilat. Lakkautettu koulu sai hankkeen myötä uuden elämän ja on siis edelleen kylän vahva maamerkki. MW-Kehityksen Mänttä-Vilppulan Elävä kaupunkikeskusta, tutummin Mekku-hankkeella, on vaikutettu monimuotoisesti Mäntän ja Vilppulan keskusta-alueiden elävöittämiseksi. Hankkeessa mm. lisättiin yhteisöllisyyttä ja palkattiin mm. viisi nuorta kesätöihin. Hankkeessa tehtiin hurja määrä talkootöitä, jonka tuloksena syn-

tyi Suomen ennätysmatto. Hanke saavutti valtakunnallista julkisuutta ja kaunistaapa pieni pala mattoa myös meidän prensidenttiparin kotiakin. Monet hankkeessa luodut toimintamuodot ovat jääneet elämään hankkeen jälkeen. Juupajoen 4H-yhdistys ry:n MaSu – Maaseudun sukupolvet -hankkeen toteuttajina nuoret ovat olleet aktiivisessa roolissa. Hankkeessa on tuotu esille maaseudun ammatteja ja kulttuuriperintöä. Hanketta on toteutettu vuorovaikutuksessa eri ikäryhmien kanssa, lapsista ja nuorista aina ikäihmisiin asti. Osana MTK Ruoveden ValoVoimaa -hanketta on toteutettu prosessi, jossa on kuudessa kylässä saatu aikaan toteuttamiskelpoiset suunnitelmat ja niiden vaatima organisoituminen, jotta on päästy toteuttamaan laajakaista-verkosto. Hanketta on toteutettu usean toimijan yhteistyönä. ■

teksti & kuvat JOHANNA VEIJANEN

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

23


Kansainvälisyydestä

POTKUA METSIEN KÄYTTÖÖN PIRKANMAALLA Leader-ryhmät Aktiivinen ja Kantri ovat mukana neljän EU-maan laajuisesta metsähankkeessa, jossa pyritään edistämään vastuullista ja monipuolista metsän käyttöä. Muut jäsenmaat ovat Ruotsi, Luxemburg ja Portugali. Metsäsektorin kumppaneina ovat Aktiivisella Kihniön-Parkanon metsänhoitoyhdistys ja Kantrilla Metsäkeskus. teksti & kuvat KARI KYLKILAHTI toiminanjohtaja, Kantri ry

24

LEADER PIRK ANMA A

1/2019


H

ANKKEIDEN AVULLA tuo-

tetaan ja kehitetään ratkaisuja sekä kootaan parhaita käytäntöjä metsäbiotalouden tuotteiden ja palveluiden käytön lisäämiseksi kotija ulkomailla. Teemoja ovat uusiutuva energia, vähähiilisyys, luonto- ja matkailupalvelut, kansainvälisyys, metsien monimuotoisuus sekä metsien monipuolinen ja kestävä käyttö. Toiminnalla tavoitellaan Pirkanmaalla toimivien metsäbiotalouteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien yritysten ja muiden yhteisöjen verkostojen vahvistamista kotimaassa, mutta erityisesti kansainvälisten verkostojen rakentamista ja tietotaidon välittämistä, parhaita käytäntöjä etsimällä ja niitä jakamalla.

UUSIA VERKOSTOJA

Pirkanmaalaisille yrityksille, jotka toimivat metsäbiotaloudessa, kiertotaloudessa tai uusiutuvan energian parissa, on erittäin tärkeää saada kontakteja hankkeen kohdemaissa Euroopassa. Hankkeiden avulla avataan uusia vientimahdollisuuksia pirkanmaalaisille vientituotteille. Myös verkostoituminen kohdemaiden yritysten kanssa tarjoaa kumppanuusetuja innovaatioissa, viennissä ja jopa tuotekehityksessä. Toimenpiteinä ovat verkostotapaamiset, työpajat ja seminaarit Pirkanmaalla ja kohdemaissa. Kansainvälisen hankkeiden avulla saadaan jaettua hyviä kestävän

kehityksen käytäntöjä ja pystytään vähentämään päästöjä uusien bioinnovaatioiden siirtyessä käyttöön. Ensimmäinen tapaaminen kv-kumppaneiden kanssa oli tammikuussa 2018. Neuvotteluihin osallistui kumppaneita Ruotsista Leader Linné Småland, Leader Västra Småland , Luxemburgista LAG LEADER Regioun Mëllerdall ja Portugalista LAG AD ELO, LAG ADICES, LAG Dueceira. Suunnittelupalaverin yhteydessä tutustuttiin suomalaiseen metsänhoitoon ja mm. energiayrittäjyyteen. GREEN ECONOMY – MULTIPLE USE OF FOREST

Hankkeen ensimmäinen yhteistapahtuma oli Ruotsissa Jönköpingin eteläpuolella Smålannissa järjestetty seminaari Multiple use of forest marraskuussa 2018. Seminaarin painopisteinä oli kestävä metsänhoito Ruotsissa sekä digitaalisten alustojen ja palveluiden hyödyntäminen. Lisäksi tutustuttiin useisiin biotuotealan yrityksiin (sahaus, puutavaran jalostus, pelletin tuotanto) sekä kansallispuistoon. Asa-järven lähistöllä on mittava koealue, jossa pyrittiin tehostamaan metsänkasvua kuitenkaan kuormittamatta vesistöjä. Keinoina ovat mm. lannoitus, taimien laadun parantaminen ja myös uudet puulajit, esimerkiksi hybridi-lehtikuusi. Aluetta esiteltiin kätevillä ”powerpointeilla”, ei aina tar-

vitse olla liian monimutkaista! Kansallipuisto Store Mosse on 8000 hehtaarin laajuinen nimensä mukaisesti ”suuri suo”, suurin yhtenäinen suoalue Ruotsissa Lapin ulkopuolella. Kansallispuistoksi alue julistettiin 1982, mutta osia siitä suojeltiin jo 1905. Puistolla on varsin hyvät nettisivut, niistä voisi täälläkin moni ottaa oppia: https://www.sverigesnationalparker. se/park/store-mosse-nationalpark/ Vaikka Suomessa(kin) on kehittynyttä puunjalostusteollisuutta, oli Nydalan saha silti aika vaikuttava. Prosessi on pitkälle automatisoitu, sahahallissa tullaan toimeen kolmella työntekijällä ja nekin pääsiassa tuijottavat monitoreita. Alueella on paljon hyvätuottoisia metsiä, joten 100.000 m2 vuotuinen tuotanto saadaan alle 100 km säteellää kasvaneista puista. Vida Ab on Ruotsin suurin yksityinen sahateollisuus – konserni 18:sta tuotantopaikalla. Hokissa Smålannissa sillä on pellettitehdas, jonka kapasiteetti on 80.000 m2 vuodessa. Tehtaassa tuotettiin lisäksi hevosten kuivikkeita höylälastuista. Hankkeen seuraava opintomatka on 2019 toukokuussa Luxembourgiin. Siellä ohjelmassa on enemmän metsän virkistyskäyttöön ja matkailun kehittämiseen liittyviä asioita, ja varmasti metsänhoidossakin on enemmän uutta kuin pohjoismaisessa Ruotsissa. ■

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

25


LIHANSYÖJÄKASVISTA LÄÄKEKASVIKSI? teksti JOHANNA VEIJANEN kuvat LEILA KORPELA

Leader-ryhmä Aktiivinen Pohjois-Satakunta rahoittaa innovatiivista kansainvälistä esiselvityshanketta, joka selvittää kihokin viljelyä turvemailla. Taustalla on lisätä vihreän biotalouden mukaisia uusia mahdollisuuksia metsä- ja suoalueiden moninaiskäytölle paikallisille toimijoille.

L

U O N N O N VA R A K E S K U K S E N

(Luke) tutkija Leila Korpela kertoo Leader-tuen mahdollistaneen ”Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan heikkotuottoisilla turvemailla”- tutkimusprojektin. Kihokit ovat hyönteisiä pyydystäviä suokasveja, joissa on runsas flavonoidipitoisuus ja niitä on jo vanhastaan käytetty yskänrohtoina. ”Olemme palkanneet muutamiksi kuukausiksi alan opiskelijoita TAMK:sta tekemään opinnäytetyötä sekä yhden jo alan tutkinnon suorittaneen saamaan

26

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

lisää oman alan työkokemusta. Näin olemme saaneet vietyä kihokinviljelyprojektiamme eteenpäin, kuten kehitettyä kihokin vaikuttavien aineiden analyysimenetelmää ja kihokin kasvullisen lisäämisen menetelmää Parkanon Luken laboratoriossa”, Korpela esittelee hankkeen kulkua. Hankkeessa on perustettu pienet koeviljelyt rahkasammaleen keruualoille pohjoiselle Pirkanmaalle Parkanoon. Pohjois-Satakunnan kuntien soiden kihokki-inventoinnilla on saatu tietoa alueen luontaisista kihokkiesiintymistä. Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan kihokin vaikuttavia naftokinoniyhdisteitä löytyy sekä kasvullisesti lisätystä että luonnosta kerätystä kihokkimateriaalista. Tutkimuksessa on myös selvinnyt, että hyviä kasvualustoja kihokille ovat rahkasammaleen keruualat heti rahkan keruun päätyttyä, jossa kihokkia kasvaa luontaisestikin runsaasti. Kahden kesän kihokki-inventoinnit paljastivat, että kihokkia löytyy paitsi Satakunnan

suurilta keidassoilta, myös ns. häiriintyneiltä kohteilta suolla. Tällaisia ovat esimerkiksi eläinten tekemät polut, ojat ja erityisenä tutkija Korpelan aikaisemmin mainitsemat rahkankeruualat. Tutkimus on herättänyt jo kansainvälistä kiinnostusta. ”Elokuussa saimme vieraaksi sveitsiläisen BioForce AGluonnon rohdostuotteita valmistavan tehtaan edustajan tutustumaan kihokkitutkimuksiimme. Kiinnostus johtui siitä, että he ostavat kihokkia raaka-aineeksi Pohjois-Suomesta. Vierailun yhteydessä kävi selväksi, että kihokki-lääkekasville on olemassa kysyntää.” Korpela kertoo. Hanke toteutetaan yhteistyössä Luke:n, TTY:n (Tampereen teknillinen yliopisto) ja TAMK:n sekä paikallisten 4H-yhteisöjen kanssa 31.07.2016–31.12.2018. Hankkeelle ollaan suunnittelemassa kansainvälistä jatkohanketta. Lopuksi Leila Korpela muistuttaa: ”Kihokin kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa!” ■


LEADER-TOIMINTAA KIINAAN Suurten tuloerojen Kiinassa etsitään uutta mallia maaseudun kehittämiseen, ja eurooppalainen osaaminen kiinnostaa. Presidentti Xi Jinpingin tavoitteena on kytkeä maaseudun ja maatalouden uudistaminen Kiinan kansalliseen modernisaatioprojektiin. Kiinassa vieraillutta asiantuntijaryhmää johtava Petri Rinne arvioi, että tulevina vuosina kiinalaiset turisti- ja investointivirrat myös suomalaiselle maaseudulle tulevat edelleen kasvamaan.

R

YHMÄ

EUROOPPALAISIA

maaseudun kehittäjiä tekivät toisen vierailunsa Kiinaan lokakuussa 2018. Vierailun tavoitteena oli vaihtaa hyviä maaseudun kehittämiskäytäntöjä ja luoda uutta yhteistyötä EU:n ja Kiinan maaseutualueiden välille. Yhteistyösopimus EU:n Leader-ryhmien kattojärjestön ELARDin ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön alaisen, kansainvälisestä asiantuntijavaihdosta vastaavan SAFEAn välillä allekirjoitettiin keväällä 2018. Se on ensimmäinen ulkomaisen toimijan Kiinan keskushallinnon kanssa solmima sopimus koskien presidentti Xi Jinpingin maaseudun kehittämisaloitetta.

SUOMALAISTA PAIKALLISKEHITTÄMISTÄ ARVOSTETAAN

1,4 miljardin asukkaan Kiinan on ennustettu nousevan maailman suurimmaksi taloudeksi ohi Yhdysvaltojen vuoteen 2030 mennessä. 500 miljoonan asukkaan EU on Kiinalle sopivan kokoinen ja korkean osaamisensa vuoksi kiinnostava kumppani. Kiinassa vierailleessa 13 hengen delegaatiossa

oli vahva suomalaisedustus, sillä suomalainen paikalliskehittämisosaaminen on maailmalla arvostettua. – Maaseudun kehittämisessä on huikea yhteistyöpotentiaali suomalaisille ja eurooppalaisille toimijoille, sillä Kiinan maaseutu on vielä verraten kehittymätöntä ja tuloerot kaupunkiväestöön verrattuna suuret. Kun kiinalaiset turisti- ja investointivirrat Suomeen kasvavat, tarvitsemme valmiuksia kasvavaan yhteistyöhön. Ruohonjuuritason yhteistyö lisää kulttuurien välistä yhteisymmärrystä – EU:n 3000 Leader-ryhmän ja Kiinan maaseutualueiden kansainvälinen yhteistyö voisi olla yksi avain tähän, toteaa ELARD:n EU-Kiina yhteistyökomitean puheenjohtaja, Leader Joutsenten Reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne. Suomalaisilla on vielä ennakkoluuloja, minkä vuoksi paikallistason yhteistyö on tärkeää: – Ensimmäinen askel yhteistyön avaamisessa on heittää joutavat Kiina-ennakkoluulomme romukoppaan: maassa toimii esimerkiksi kaksi miljoonaa kansalaisjärjestöä hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa mm. paikalliskehittämisen ja ympäristönsuojelun edis-

tämiseksi. Ongelmiakin on, mutta niitäkin on helpompi ratkoa yhteistyöllä kuin sivustakatsojana, Rinne sanoo. Yhteistyön rakentaminen jatkui marraskuussa Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön apulaisministerin Zhang Jianguon, Euroopan komission ja ELARDin välisellä yhteistapaamisella Brysselissä. Petri Rinne palkittiin maaseutupolitiikan tulevaisuuden lähettiläänä Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlassa. ■ teksti JOHANNA VEIJANEN kuvat PETRI RINNE

ELARD EU-CHINA COOPERATION COMMITTEE ELARDin EU-China Cooperation Committeen puheenjohtaja on Leader Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne. Yhteistyökomitean apulaispääsihteereinä toimivat Kiina-asiantuntijat Jukka Järvinen ja Chen Ruiyan. Komitean neuvonantajana toimii Heikki Perko satakun-

talaisesta kehitysyhtiö Prizztech Oy:sta ja asiantuntijavierailulle osallistui myös maaseutuylitarkastaja Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä. 13 hengen asiantuntijaryhmään kuuluvat heidän lisäkseen mm. ELARDin puheenjohtaja Maria Botelho Portugalista sekä varapuheenjohtajat Kris-

tiina Tammets Virosta ja Ruotsista. Delegaatio edustaa koko EU:n maaseutukehittämisen toimeenpanon ketjua: mukana ovat eurooppalaiset ja kansalliset verkostotoimijat, ministeriötaso, alueellinen kehitysyhtiö, seututason Leader-ryhmät sekä paikallistason kunnat. LEADER PIRK ANMA A

1/2019

27


LAUHANVUORI-HÄMEENKANGAS KANSAINVÄLISEKSI GEOPARKIKSI? Lauhanvuori-Hämeenkangas Region on Pirkanmaan, PohjoisSatakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajaseuduilla sijaitseva luontomatkailualue, jolle haetaan kansainvälistä UNESCOn Geoparkstatusta. Metsähallituksen hallinnoima hanke kehittää alueen matkailu- ja retkeilyinfraa.

G

EOPARK ON YHTEISBRÄNDI kansainvälisesti ai-

nutlaatuisille geologisille kohteille. Geoparkit pyrkivät edistämään geomatkailua, geologisen perinnön säilyttämistä, luonnontieteiden opetusta ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Lauhavuori-Hämeenkangas alueen luontokohteista löytyy runsaasti geologishistoriallisia nähtävyyksiä. Tärkein kohde on suo, jota edustavat eteläisen Suomen oloissa harvinaisen laajat luonnontilaiset ja erämaiset keidassuot, vetiset aapasuot ja korpikuusikot. Pohjois-Satakunnan Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen -hankkeen tavoitteena on saada luontomatkailualueen infra sellaiselle tasolle, että kohteet ovat saavutettavissa ja turvallisia. Geopark-projektialueeseen kuuluvat Lauhanvuoren ja Kauhanevan - Pohjankankaan kansallispuistot, Haapakeitaan soidensuojelualue, Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalue, Karijoen Susiluola, Alkkianvuori ja Häädetkeitaan luonnonpuisto.

LUONTOMATKAILU KEHITTÄÄ ALUEEN PALVELUITA

Suomessa luontomatkailu on nousussa ja kansallispuistot vetävät suomalaisten lisäksi kansainvälisiä kävijöitä puoleensa. Se näkyy myös alueen palveluiden kehittymisessä. Geopark-status on tärkeä alueen elinkeinotoiminnalle. Se onkin luonut uusia Geopark-alueen palveluiden kehittämisen hankkeita, kuten kansainväliset 5starnature, Mushroom Road ja Satafoodin lähiruokahanke.

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry on rahoittamassa lähiruokahankkeiden lisäksi monia eri hankkeita alueella. Hankkeiden toimijat kehittävät ja kartoittavat alueiden matkailutoimijat ja sitouttaa heidän yhteistyötä. Hankkeiden aikana matkailutoimijoiden osaamista kehitetään, nostetaan palveluiden laatutasoa ja edistetään yritysten markkinointia ja viestintää. GEOPARK-STATUS VAATII ALUEEN MONIPUOLISTA KEHITTÄMISTÄ

Virallinen hakemus Geopark -statuksesta jätettiin Unescolle marraskuun lopussa 2018. ”Nyt jännitetään noin puolitoista vuotta, miten meidän käy. Kuitenkin jo yhteiset projektit ovat lisänneet kuntien välistä yhteistyötä ja tuoneet myös muita yhteisiä ideoita alueen elinvoiman kehittämiseksi”, kertoo Leader Pohjois-Satakunnan hankeneuvoja Leena Saloniemi. Ennen virallisen hakemuksen jättöä on alueella tehty jo paljon. Retkeilypalvelujen kehittämistä, sisältöjen tekemistä lajistosta ja kulttuurihistoriasta, retkeilyrakenteita uusimista ja rakentamista, uusia reittejä, laavuja, keittokatoksia, torneja ja käymälöitä. ”Geopark on kuin sateenvarjo luontomatkailuun, luonnon monimuotoisuuden ja alueen yhteiseen kehittämiseen”, tiivistää Saloniemi Geoparkin tärkeän merkityksen alueelle. Kehittämiseen on saatu EU:n maaseuturahaston rahoitusta Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskusten sekä Pohjois-Satakunnan ja Suupohjan Leader-ryhmien kautta. Hankkeita rahoittavat lisäksi alueen kunnat, Kankaanpää, Jämijärvi, Karvia, Parkano, Honkajoki, Siikainen, Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, sekä Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus. ■ teksti JOHANNA VEIJANEN kuvat LEENA SALONIEMI & MIMMI VIRTANEN

28

LEADER PIRK ANMA A

1/2019


GEOPARK-FAKTA Maailmassa on tällä hetkellä 140 Geoparkia, ja niiden määrä on kasvussa. Suomen ainoa UNESCO Global Geopark, joka on samalla maailman pohjoisin, sijaitsee Rokualla. Lähde: https://www.lauhanvuoriregion.fi/ geopark/mik%C3%A4-geopark/

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

29


FIN-GER-NET KANSAINVÄLINEN LEADERHANKE VERKOSTOJEN TAKANA

PoKo ry:n FIN-GER-NET still going on! -hanke toi Mänttä-Vilppulaan Saksan Hunsrückin alueelta Simmern-kaupungin delegaation ystävyyskaupunkivierailuille 17.–20.2.2019. Maaseudun kehittämisyhdistys PoKo ry on tehnyt vuodesta 2010 lähtien kansainvälistä yhteistyötä Reinin alueen sijaitsevien saksalaisten Leader-ryhmien LAG Hunsrück:n ja LAG Welterbe Oberes Mittelrheintal:in kanssa. Pitkäjänteisesti tehty yhteistyö perustuu Leader-ryhmien vuonna 2010 solmittuun ja vuonna 2016 päivitettyyn yhteistyösopimukseen. Alueiden yhteisillä hankkeilla on kyetty rakentamaan konkreettisia yhteyksiä yritysten, kehitysyhtiöiden, oppilaitosten, kylä- ja muiden maaseututoimijoiden sekä harrasteryhmien välille. ”Jo rakennetulle pohjalle ja syntyneille yhteyksille on luonteva lähteä perustamaan ja rakentamaan ystävyyskaupunkisuhdetta. Kaupungit sopivat

erittäin hyvin yhteen ja heillä on paljon annettavaa toisilleen”, kertoo hankkeen koordinaattori, Silvia Ufer. ”Simmern-kaupunki ja Mänttä-Vilppula ovat samankaltaisia kulttuurin saralla, sillä musiikki ja taide ovat suuressa roolissa. Kummassakin kaupungissa haasteita luovat työvoimapula ja nuorten poismuutto maaseudulta. On todella hienoa, jos yhteistyötä lähdettäisiin näin virallisella tavalla viemään seuraavalle tasolle.” IDEOITA JA YHTEISTYÖTÄ

Simmernin kaupunginjohtaja Dr. Andreas Nikolay oli kiitollinen lämpimästä vastaanotosta, hänen mukaan ohjelma ja keskustelut ovat olleet inspiroivia. Uusia ideoita alueiden kehittämiseen on jo nyt syntynyt ja yhteistyöaiheita on löytynyt useita. Vierailun aikana tutustuttiin uuteen päiväkotiin ja energiatehokkaaseen jäähalliin sekä vierailtiin taidekaupungin museoissa. Vieraat nauttivat

lumesta ja kauniista luonnosta moottorikelkkasafarilla. Dr. Nikolay odottaa innolla tulevaa yhteistyötä ja keskustelujen jatkoa. Hän esitti virallisen vastavierailukutsun Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajalle Markus Auviselle. Kaupunginjohtaja Dr. Andreas Nikolay lisäksi delegaatiossa olivat kaupunginvaltuutettu ja CDU:n varaedustaja Eberhard Noll, kaupunginvaltuutettu ja SPD:n edustaja Astrid Bach, kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja ja die Grünen edustaja Irene Theiß, kaupunginvaltuutettu ja FDP:n edustaja Hans-Eckhard Gallo, toiminnanjohtaja LAG Welterbe Oberes Mittelrheintal Laura Bier ja Achim Kistner, toiminnanjohtaja LAG Hunsrück. Vierailun jälkeen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että ystävyyskaupunkisopimus hyväksytään Simmernin kaupungin kanssa. ■ teksti & kuvat JOHANNA VEIJANEN

KV-TOIMINNALLA PITOVOIMAA NUORTEN PITÄMINEN maaseutualu-

eilla on osa Fin-Ger-net-hankkeen toiminnoista. Tavoitteena on saada maaseutualueella aikaan nuorten omasta kiinnostuksesta lähtevää toimintaa. Harrastustoiminnan tiivistymisen ja kansainvälistymisen avulla autetaan nuoria näkemään laajemmin oman kotiseudun mah30

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

dollisuudet vastapainona yhteiskunnan voimakkaalle kaupungistumiselle. Kulttuuri-, nuorisotyön ja vapaa-ajan edustajia Mänttä-Vilppulasta, Juupajoelta ja Orivedeltä allekirjoittivat kansainvälisen nuorisohankkeen aiesopimuksen Saksassa. Ensimmäinen tapaaminen aiheen tiimoilta oli jo aiemmin Suo-

messa syksyllä 2018. Nyt matka vei Simmern-kaupunkiin Hunsrück-alueelle, jossa sovittiin viimeisistä avoinna olevista asioista ja allekirjoitettiin aiesopimus. Aiesopimuksessa sovittiin samankaltaisten nuorisohankkeiden järjestämisestä kummassakin maassa sekä nuorisovaihdoista kumpaankin maahan. ■


HENNA RUOSTILA vapaa-aikakoordinaattori, Juupajoen kunta

SONJA LÄHDETMÄKI Etsivä Nuorisotyö, Orivesi ja Juupajoki

ANTTI KORKKA vt. Kulttuurijohtaja Mänttä-Vilppula & Autere-opiston rehtori

todella avartava monella tapaa. Huomasin projektista neuvotellessa, että moni asia menee Saksassa hallinnollisesti ja hierarkisesti eri tavalla ja samoihin tavoitteisiin saatetaan pyrkiä hieman eri näkövinkkeleistä, mutta yhteisiä kohtaamispintoja silti löytyi! Oli myös mielenkiintoista huomata, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä saksalaisessa maaseutuhallinnossa on suomalaiseen verrattuna; pienten kuntien vahva hallinnointi piirikuntien tasolla varmasti mahdollistaa pienempien paikkakuntien olemassaolon. Nuorisotyön osalta mielenkiintoinen yksityiskohta saksalaisessa mallissa oli, että kunnat ja piirikunnat maksavat yhdistyksille ja järjestöille nuorisotyön toteuttamisesta. Näin järjestöjen toiminta ammattimaistuu ja nuorisotyön kenttä monipuolistuu ja mahdollistaa todella laajan eriyttävän nuorisotyön kentän, kuitenkin niin, että kokonaisuutta hahmotetaan ja hallinnoidaan yhdestä pisteestä. Tämä visio olisi todella mielenkiintoinen myös Suomeen – ja pienin askelin yhdistysyhteistyötä ollaankin jo Suomessa kehittämässä. Voimme oppia Saksan mallista paljon! Koko matkan antoisinta osuutta omalta osaltani oli tutustua nuorisotyön kenttään – mitä vaihtelevampiin erilaisiin nuorisotyötä toteuttaviin yksiköihin - omintakeisiin ja ilahduttavan elinvoimaisiin nuorisotiloihin ja skeittiparkkiprojekteihin. Myös nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työllistämisen kannalta saimme uusia, edistyksellisiä esimerkkejä! Kaiken kaikkiaan inspiroiva matka, josta käsillä olevan projektin lisäksi mieleen jäi muhimaan paljon uudistavia ajatuksia. ■

SAKSAN MATKA oli kokemuksena

ON OLLUT ILO tehdä yhteistyötä Sak-

Y HTE I ST YÖM ATK A

OLI

mahtava ja siitä jäi erittäin positiivinen olo kokonaisuutena. Omaan työhöni ei kuulu ulkomaan matkat normaalisti ja tämä olikin kokemuksena ensipuraisu kv-yhteistyöstä. Lähtö jännitti kovasti, kielitaitokin vähän ruosteessa. Onneksi Silvia oli matkassa ja pelasti tukalissa tilanteissa. Reissun aikataulu oli tiivis. Maanantaina pääsimme heti aamusta hyvään tahtiin hankkeen suunnittelussa ja pienen väännön jälkeen päästiin onneksi molempia osapuolia tyydyttäviin tuloksiin ja sopimus saatiin puserrettua päivän päätteeksi. Vierailukohteet olivat todella mielenkiintoisia: työtä tehtiin nuorten hyväksi mutta ehkäpä paikoittain jopa rennommalla otteella kuin Suomessa. Am Zug nuokkari ihastutti omaperäisellä ulkonäöllään ja Emmelshausen oli enemmän koti-Suomen nuokkarin tyylinen. Vierailu viinitilalla oli mieliinpainuva ja sieltä löytyi tuliaisiakin kotiin. Kaikenkaikkiaan päivät meni todella nopeasti. Sää ihastutti keväisyydellään tiistaina. ■

san Rhein-Hunsrückin alueen toimijoiden kanssa. Olen ollut mukana valmistelemassa tätä hanketta Poko ry:n ja paikallisten Leader-toimijoiden avulla. Yhdessä rakensimme upean hankemallin nuorisoyhteistyölle useaksi vuodeksi eteenpäin. Yhteistyötä lujitimme alueiden välisellä sopimuksella ja oma kuntayhteistyömme Mänttä-Vilppulan, Juupajoen ja Oriveden kesken vahvistui. Syksyllä 2019 käynnistämme hankkeet ja kesällä 2020 toteutuvat ensimmäiset nuorten leirit Suomessa ja Saksassa. ■

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

31


ITALIAN MAASEUTUMATKAILUSTA IDEOITA OMALLE KYLÄLLE! Joutsenten reitin opintomatka suuntasi Leader-ryhmä Maiella Verden vieraaksi Chietin alueelle Abruzzoon 25.3.-28.3.2019. Matkan tavoitteena oli löytää uusia ideoita matkailun kehittämiseen omalla alueella.

E

NSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ tutustuttiin Maiel-

la Verde -ryhmän toimintaan ja heidän alueeseen. Pitkän ajomatkan jälkeen patikoitiin pätkä Pyhän Tommasin pyhiinvaellusreittiä, joka on alueen yksi isommista matkailun kehittämisprojekteista. Projektissa on mukana useita vapaaehtoisia. He ovat hankkineet ideoita projektiin myös muualta maailmasta. Hyvänä esimerkkinä pyhiinvaellusreitin yksi pysähdyskohde Fontana del Vino, joka on viinilähde Dora Sarchese viinintuottajan tilalla. Tilan tuottaja on hienosti tuotteistanut viininkorjuun, josta ideoitiin saman tein perunannosto-talkoiden tuotteistus Suomeen.

Mausteena oli paprikaa naapurikylästä. Kylän pormestarin kanssa pohdittiin myös maaseudun vetovoimaa ja monipaikkaisuutta. Italian pienissä kylissä vetovoimana voi olla jopa autenttiset filmilokaatiot. Esimerkiksi naapurikylässä on kuvattu George Clooneyn tähdittämä The American -elokuva. Päivän viimeinen kohde oli italialainen maatilamatkailukohde. Matkailuyrittäjyydestä ja markkinoinnin kohdentamisesta kertoi Italia Sweet Italia -yritys. Kohderyhmän tarkka miettiminen korostuu matkailupalveluja kehittäessä ja viestintää suunniteltaessa. OPINTOMATKA INSPIROI

RUOKA-AINEESTA ALUEEN BRÄNDI

Maaseutumatkailun toisena päivänä kuultiin Maiella Verde -ryhmän hankkeista. Abruzzon alueella on tehnyt ruuasta elämyksiä. Ruuan ympärille voi rakentaa paikallisen identiteetin! Vierailtiin myös hankkeissa mukana olevassa maatilamatkailukohteessa Il Vecchio Morossa ja päästiin mukaan pastan valmistukseen sekä maisteltiin oliiviöljyjä. Pienessä Altinon kylässä kävimme paprikamuseossa. OLEMASSA OLEVASTA UUTTA

Italian maaseutumatkailun kolmas päivä alkoi pyöräilyreittihankkeeseen tutustumisella San Vito Chietinon rannalla. Reitti rakennetaan vanhan rautatien pohjalle. Chietin rannikon vanhat trabocchit, “kalastushökkelit”, jotka ennen palvelivat sisämaan maanviljelijöiden kalastuslaitureina, toimivat nykyään ravintoloina ja baareina. Carunchion kylässä nähtiin perinteistä pepperonimakkaran valmistusta ja päästiin makkaramaistiaisiin. 32

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

Opintomatkan viimeinen Italian maaseutumatkailupäivä vei Falloon tutustumaan Minna ja Mikko Lymin Piccolo Salvo -talonkunnostusprojektiin. Alueella näkyy hyvin monipaikkaisuus, jossa ihmisten elinympäristöjä leimaavat yhä vahvemmin useat merkitykselliset paikat sekä liikkuminen niiden välillä. Fallo onkin siitä hyvä esimerkki, sillä useiden vanhojen talojen uudet omistajat asuvat osan vuodesta toisessa maassa. Piccolan Salvon puutarhassa Petri Rinne summasi matkan antia ja opintomatkan tuomia ideoita, sillä idearikas porukka mukana sai innostumaan. Merkittävää oli huomata, että ruokabrändääminen tekee alueesta tunnetumman. Rinne jäi myös pohtimaan monipaikkaisuutta, joka voi todellakin tuoda mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. Tyytyväiset opintomatkalaiset tulevat kokeilemaan ideoita myös omalla alueella. Ideoitiinpa matkalla jopa uutta matkailuhanketta, joka tulee nostamaan rimaa oman alueen kehittämiseen. ■ teksti & kuvat JOHANNA VEIJANEN


LEADER PIRK ANMA A

1/2019

33


ELLIVUORESSA MÄÄRITELTIIN KYLIEN ÄLYKKYYTTÄ JA TUTUSTUTTIIN PAIKALLISIIN RATKAISUIHIN Eurooppalaisten älykylien verkoston tapaaminen keräsi helmikuun alussa Sastamalaan yli 50 eurooppalaista kyläkehittäjää, joiden ensimmäisenä tehtävänä oli määritellä älykäs kylä. Samalla tutustuttiin paikallisiin esimerkkeihin ja pulahdettiin avantoon.

V

ERKOSTON ENSIMMÄINEN

tehtävä, älykkään kylän määrittely, ei ollut helppo. Ilman määrittelyä älykkään kylän toiminnan vaikutuksia ei kuitenkaan voi mitata. Tapaamisen lopputulemana syntyi julkilausuma, jossa uusi verkosto määrittelee tehtäväkseen tukea Euroopan laajuisesti yhteisöjä älykkäiden ratkaisujen kehittämisessä. KUULUUKO DIGITAALISUUS ÄLYKKÄÄSEEN KYLÄÄN?

Verkoston mukaan älykkäät kylät ovat niitä kyliä, jotka kehittävät strategisia yhteisölähtöisiä kylän vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvia ratkaisuja. Modernia teknologiaa voi hyödyntää silloin, kun se on relevanttia. Moderni teknologia ja digitalisaatio olivat paljon esillä tapaamisessa, sillä ne tulevat monelle ensimmäisenä mieleen Smart-sanan suomennoksesta. Smart Village -konseptin idea on kuitenkin korostaa uudenlaisia älykkäitä ratkaisuja, ei digitalisaatiota. Älykkäät ratkaisut eivät välttämättä liity digita34

LEADER PIRK ANMA A

1/2019

lisaatioon, vaikka silläkin on paikkansa: älykkyys lähtee ihmisistä ja tiedon jakamisesta. Tässä digitalisaatio voi olla keinona, tai sitten ei. KOKEILEMALLA ÄLYKKÄISIIN RATKAISUIHIN

Suomen Älykkäin Kylä -kilpailua esitellyt Lauri Hyttinen korosti kokeilukulttuurin merkitystä älykkäiden ratkaisujen etsimisessä: – Ei pidä tehdä liian rajaavaa strategiaa, sillä sellainen ei sovi älykkyyden ja kokeilun periaatteisiin. Kehittämisen pohjana ei saa olla jotain tiettyä vaihtoehtoa, vaan on parempi lähteä tekemään jotain ja katsoa, mihin suuntaan homma kehittyy. Samalla on kuitenkin tärkeä oppia omista virheistä. Kun ei toista samaa virhettä, kehitys vie eteenpäin, Hyttinen maalaili. UUSIA IDEOITA PAIKALLISISTA RATKAISUISTA

Osallistujat pääsivät myös tutustumaan paikallisiin ratkaisuihin, kun ret-

ki vei tutustumaan kahdelle lakkautetulle kyläkoululle syntyneeseen toimintaan. Taiteilijaresidenssi Arteles on houkutellut toimintansa aikana, vuodesta 2011 jo yli 700 taiteilijaa ympäri maailman hiljentymään suomalaiseen kylämiljööseen. Lantulassa puolestaan entinen kyläkoulu toimii kylätalona, jonka pihapiiriin on ehtinyt rakentua monenmoista: urheilukenttä, lajittelupiste, hiihtoladut ja kota ympäröivät taloa, jonka yläkerrasta löytyi viihtyisä oleskelutila. Erityisesti Arteleksen vetovoima teki vieraisiin vaikutuksen, mutta samalla mietittiin sitä, kuinka vierailijat saataisiin tiiviimmin osaksi kylän elämää. Voisiko sopiva ratkaisu löytyä yhdistelemällä Lantulan ja Arteleksen ominaisuuksia? ■ teksti SOFIA TUISKU kuvat JOHANNA VEIJANEN


Leader-toiminnan tulevaisuus on

OSALLISTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ Pirkanmaan Leader-ryhmien hallitusten jäsenien, työntekijöiden sekä Pirkan kylien Tulevaisuus-leirillä Hyytiälän Metsäasemalla Juupajoella mietittiin tulevaisuutta ja yhteistyötä.

P

ÄIVÄT ALOITTI Pirkanmaan

liiton Jukka Alasentie kertomalla sote- ja maakuntauudistuksen sen hetkisestä tilanteesta, joka oli tuonut Pirkanmaalle hyvää yhteistyöpöhinää. Tuore kunnanjohtaja Jyri Lammela toivotti leiriläiset tervetulleeksi Juupajoelle. Anne Värilä, Pirkanmaan ELY-keskuksesta antoi tilannekatsauksen ja kertoi käytettävissä olevasta rahoituksesta. Värilä pohjusti myös CAP27-valmisteluja. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahoituskauden (2021-2027) kansallista strategista suunnitelmaa tehdään EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta. ”Uuden kauden valmistelu etenee hurjaa vauhtia, nyt on tiedossa, että huhtikuun puolessa välissä 2019 pitää olla ensimmäisiä alustavia painopistevalintoja ELY-keskusten alueilla.” Värilä haastoi myös miettimään uusia osallistavia tapoja tulevan kauden CAP27-valmistelussa. Leader-jaoston ja tulevan ohjelmakauden valmistelu -terveisiä toi myös Pirkan Helmen toiminnanjohtaja Eliisa Vesisenaho. CAP-suunnitelma kattaa nykyisen rahoituskauden maaseutuohjelman, suorat tuet ja osittain maatalouden markkinatuet.

Maa- ja metsätalousministeriö asettamat neljä työryhmää valmistelevat CAP-suunnitelmaa varten esityksiä maataloustuotannon, markkinoiden ja maaseudun kehittämistoimenpiteistä sekä näiden toimenpiteiden hallinnoinnista. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä valmistelevassa työryhmässä käsitellään esimerkiksi Leader-toimintaa. Joutsenten reitin toiminnanjohtaja ja Suomen Kylien puheenjohtaja Petri Rinne kertoi Suomen Kylät ry 2030-visioista, jossa pyritään toteuttamaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koko Suomessa ilman maaseudun ja kaupungin rajaa. Rinteen mukaan Leader-toiminta voitaisiin tulevaisuudessa jalkauttaa myös kaupunkien kortteleihin. Terveisten pohjalta Leader-ryhmät tekivät toimintamallikanvaasin. Sen avulla kiteytettiin arvolupausta, mietittiin asiakaskuntaa, yhteistyötä ja vaikuttavuutta. PIRKAN KYLÄT JA LEADER-RYHMÄT SYVENTÄVÄT YHTEISTYÖTÄ

Lauantaiaamu alkoi PoKon Heikki Konsalan Leader-toiminnan Vaikuttavuus -esityksellä. Konsala muistutti, että

lisäarvo on Leader-toiminnan toteuttamisen syy, sen olemassaolon oikeus. Päivän tärkein anti oli yhteistyön kehittäminen Pirkanmaan Leader-ryhmien ja Pirkan Kylien kanssa. PoKon entinen toiminnanjohtajan Juha Kolhisen vetämänä avattiin yhteisen toiminnan merkitystä. Pirkan Kylien puheenjohtaja, Juha Kuisma kertoi, että yhdistys on uudistamassa toimintaansa muun muassa viestinnän ja maakunnallisten tilaisuuksien osalta. Uusia tuulia puhaltaa myös Pirkan Kylien kaksivuotisessa Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa. Tavoitteena on saada mukaan vähintään 30 pirkanmaalaista kylää, joissa nostetaan ympäristöasioita osaksi arkipäiväistä kylätoimintaa. Hankkeessa innostetaan asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen. Yksi tärkeä osa Pirkan Kylien toiminnan uudistamista on yhteistyön tiivistäminen Pirkanmaan Leader-ryhmien kanssa erityisesti viestinnän ja tapahtumien suhteen. Esimerkki hyvästä yhteistyöstä on Pirkan Kylien hankevetäjän työpisteen sijoittuminen Kantri ry:n toimistolle. ■ teksti & kuvat JOHANNA VEIJANEN LEADER PIRK ANMA A

1/2019

35


NUORISO LEADER

MIKÄ?

MITÄ?

Rahoitusta nuorten omiin ideoihin. Esim. tapahtuman järjestämiseen, harrastusvälineiden hankintaan tai kokoontumispaikan kunnostamiseen.

Tuen suuruus on 100–1000€/projekti. Projektin kesto on korkeintaan yksi vuosi.

KUKA?

MITEN?

Tukea voi hakea ryhmä, jossa on vähintään kolme 13-25-vuotiasta henkilöä.

Nuoriso-leader -tukea haetaan kirjallisesti oman alueen Leader-ryhmältä. *

www.kantriry.fi

www.pirkanhelmi.fi

#Kangasala #Lempäälä #Nokia #Orivesi #Pirkkala #Tampere #Urjala #Vesilahti #Ylöjärvi *

36

LEADER PIRK ANMA A

1/2019


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.