POKO RY 20 VUOTTA

Pirkanmaan pohjois- ja koillisosaan perustettiin maaseudun kehittämisyhdistys marraskuussa vuonna 1998 Ruovedellä, Tuuhosen leirikeskuksessa pidetyn maaseutuillan jälkeen, 70 osallistujan todistaessa tapahtumaa.

YHDISTYKSEN TAVOITTEENA

oli hakeutua paikalliseksi toimintaryhmäksi Kuoreveden, Kurun, Mäntän, Vilppulan, Ruoveden ja Virtain kuntien alueelle sekä oman maaseudun kehittämisohjelman laatiminen. 20-vuotta myöhemmin PoKo ry juhli toimintaansa kekrijuhlien merkeissä Väärinmajan Kylätalo Tapiolassa. Juhlapuheen piti kansanedustaja Arto Pirttilahti ja juhlan seremoniamestarina toimi Jari Ahvenjärvi. Mukana juhlanvalmisteluissa oli Mänttä-Vilppulan 4H-yhdistys ry Läheltä ja luonnosta-hankkeen kautta sekä Kolhon 4H-kerho. Juhlassa PoKo ry palkitsi 20-vuotisen historiansa aikana toteutuneita hankkeita ja niiden toteuttajia. PoKo ry:lle merkittäviä kumppaneita ELY:n ja kuntien lisäksi ovat myös alueella toimivat Osuuspankit, jotka ovat mahdollistaneet OP-minileader toiminnan.

Mäntän Taideseura ry:n pieni, mutta tehokas Taidelainaamo-hanke toteutettiin vuonna 2001. Mäntän kirjaston yhteyteen perustettiin uutena palveluna taidelainaamo. Taidelainaamotoiminta tukee kaupungin imagoa johtavana taidekaupunkina. Hankkeessa luotiin täysin uuden tyyppinen palvelu, joka on osoittanut tarpeellisuutensa. Toiminta jatkuu edelleen.

Kolhon kyläyhdistys ry:n Kolhon Rantateatteri-hanke toteutettiin vuonna 2001. Pitkälti talkoilla toteutettu rantateatteri palvelee Kolhon kylällä puitteina teatteriesitysten lisäksi monenlaisessa muussa toiminnassa. Hankkeen avulla luotiin myönteistä kuvaa aktiivisesta kylästä ja laajennettiin alueen kulttuuritarjontaa. Hanke toi mukanaan positiivista näkyvyyttä myös paikkakunnan ulkopuolella.

Pajusen Eräilijät aloittivat hanketoiminnot vuonna 2002. Pajuskylän eräkeskuksen yhteyteen rakennettiin tuolloin hirsinen savusauna ja kodan varustusta parannettiin. Tarkoituksena oli lisätä eräkeskuksen palvelumahdollisuuksia. Eräkeskuksen kokonaisuudella on ollut hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä merkittäväksi matkailukohteeksi Ruovedellä.

Killinkosken Kyläyhdistys ry tuli niin ikään tutuksi vuonna 2002. Kylän priimusmoottorina on toiminut kylän mies Vesa Postinen. Vanhan nauhatehdasmiljöön yhteyteen remontoitiin vuonna 2002 kahvila/kylätoimintapiste. Tämä on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta ja koko miljöön kehittäminen jatkuu tälläkin hetkellä.

Mänttä-Seura ry:n Mäntänvuoren virkistysalueen perusparannushanke herätti eloon kotiseutuyhdistyksen, joka on merkittävä toimija tälläkin hetkellä Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa. Hankkeessa rakennettiin kaikelle yleisölle jatkuvasti avoin näkötorni W.G.Palmqvistin aikoinaan suunnitteleman mallin mukaan. Hankkeessa myös kunnostettiin olemassa oleva luontopolku ja siihen liittyvä viitoitus. Mäntänvuoren luonnonsuojelualueen virkistyskäyttö lisääntyi huomattavasti. Hankkeen aikana luotiin uusi tapa toteuttaa asioita yhteisöllisesti. Hankkeeseen osallistui parisataa henkilöä. Jälkeenpäin näkötorni on saanut viereensä Mäntän vuorenkirkon ja leijonien toimesta alueella rakennettiin kompostikäymälät ja esteettömän liikkumisen polku. Nykyään vuoressa toimii myös yrittäjävetoinen Viinitupa Vuorenmaja.

Virtain Metsästysseura ry toteutti vuosina 2011-2013 mittavan hankkeen, jossa rakennettiin 150m2 monitoimikeskus, josta löytyy 40 hengen kokoontumistila, sekä nykyaikainen riistankäsittelytila. Rakennus sijoittuu Korvenojan luontometropooli -nimeä kantavaan ympäristöön, johon oli jo aiemmin rakennettu lintutorni, kota, varastorakennus, puulato, sekä ulkokäymälä. Hankkeella edistettiin metsästäjien ja luontoharrastajien yhteistyötä.

Yrityshankkeena palkitttiin Hyvinvointikeskus Välke. Remontoitu ja kalustettu hyvinvointikeskus avasi ovensa helmikuussa 2015. Välke tarjoaa liikunta-, hyvinvointi- ja Personal Trainer -palveluita sekä liikuntatapahtumia ympäri vuoden. Paikasta löytyy myös kokoustilat. Lakkautettu koulu sai hankkeen myötä uuden elämän ja on siis edelleen kylän vahva maamerkki.

MW-Kehityksen Mänttä-Vilppulan Elävä kaupunkikeskusta, tutummin Mekku-hankkeella, on vaikutettu monimuotoisesti Mäntän ja Vilppulan keskusta-alueiden elävöittämiseksi. Hankkeessa mm. lisättiin yhteisöllisyyttä ja palkattiin mm. viisi nuorta kesätöihin. Hankkeessa tehtiin hurja määrä talkootöitä, jonka tuloksena syntyi Suomen ennätysmatto. Hanke saavutti valtakunnallista julkisuutta ja kaunistaapa pieni pala mattoa myös meidän prensidenttiparin kotiakin. Monet hankkeessa luodut toimintamuodot ovat jääneet elämään hankkeen jälkeen.

Juupajoen 4H-yhdistys ry:n MaSu – Maaseudun sukupolvet -hankkeen toteuttajina nuoret ovat olleet aktiivisessa roolissa. Hankkeessa on tuotu esille maaseudun ammatteja ja kulttuuriperintöä. Hanketta on toteutettu vuorovaikutuksessa eri ikäryhmien kanssa, lapsista ja nuorista aina ikäihmisiin asti.

Osana MTK Ruoveden ValoVoimaa -hanketta on toteutettu prosessi, jossa on kuudessa kylässä saatu aikaan toteuttamiskelpoiset suunnitelmat ja niiden vaatima organisoituminen, jotta on päästy toteuttamaan laajakaista-verkosto. Hanketta on toteutettu usean toimijan yhteistyönä. ■

teksti & kuvat JOHANNA VEIJANEN