Leader Pirkanmaa -lehti: Luonto ja ympäristö

Pirkanmaa AKTIIVINEN POHJOIS-SATAKUNTA | JOUTSENTEN REITTI | KANTRI | PIRKAN HELMI | POKO

TEEMANA LUONTO JA YMPÄRISTÖ

Sisällys LEADER PIRKANMAA • 2/2019

4

3

PÄÄKIRJOITUS + VIESTINTÄTERVEISET • Olen avaruusmatkailija, en korkeushyppääjä • Luonnollista viestintää

4

KIERTOASUOMESTA.FI ON MARKKINAPAIKKA

5 YMPÄRISTÖPERHOSET

LEADER-RAHOITUKSELLA Voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa.

6 POHJOIS-HÄMEENPUUMIEHET RY:N

KÄSIKIRJOITTAMASTATARINASTA ON TULLUT MENESTYS! 8

KYLÄT KARTALLE -HANKE TOI LYLYYN KARVAISIA MAISEMANHOITAJIA

9 #TEESESUOMESSA 10 LAIPANMAA -REITIT KUNTOON 12 ASTU SATUUNPEIKKOVUORELLE! 14 HAUKI-HANKE 16 KAIKILLE LUONTO EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS 20 INTIAANIEN OPEILLA ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN 21 ILMASTOINNOSTUSTA PIRKANMAAN KYLISSÄ 22 KEITÄ NE ON NE ILMASTOSANKARIT? 23 PUILLE PITKÄÄ IKÄÄ! KORKEAT PAIKAT JA

HANKALAT KOHTEET HAASTAVAT ARBORISTIA 24 LAUHANVUORI-HÄMEENKANGAS GEOPARK

KOHTI UNESCO GLOBAL GEOPARK -JÄSENYYTTÄ

18

26 VETOVOIMAA LUONTOMATKAILUSTA 28 RETKIÄ LUONTOON JA HISTORIAAN 31 HYVINVOINTIA YRITTÄJILLE! 32 PYHÄN OLAVIN JÄLJILLÄ 34 KIERTOTALOUS JA MAASEUTUALUEIDEN

KEHITTÄMINEN PUHUTTIVAT

11

PAINOPAIKKA HÄMEEN KIRJAPAINO

TAITTO RAISA TAURINKA / VISUAL RAMA

KANNEN KUVAT JOHANNA VEIJANEN

Tämä julkaisu on tuotettu Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteisen viestintähankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus EU:n Maaseuturahastosta.

4041 0209 Painotuote

RAALI PAIN UT

E UOT OT

32

TIESITKÖ, ETTÄ TÄLLÄ LEHDELLÄ ON HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE -SERTIFIKAATTI!

HIILIN E

22

PÄÄTOIMITTAJA JOHANNA VEIJANEN johanna.veijanen@kantriry.fi

ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Olen avaruusmatkailija, en korkeushyppääjä

J

JUTTA AHRO toiminnanjohtaja, PoKo

OS MINULTA kysytään, miksi asun maaseudulla, vastaus lienee avaruus. Ensimmäisenä tarkoitan luonnon avaruutta. Luonto ja ympäristö ovat minulle hyvin tärkeitä. Täällä minulla on tilaa ja mahdollisuuksia liikkua ja nauttia monin tavoin luonnossa ja luonnosta. Luonnon hyvää tekevä vaikutus on niin totta ja se on helppo havaita itsessään. Ja lisäksi näen missä ja miten ruoka tuotetaan, melkein kuulen, kuinka metsä nielee hiiltä ja ympäristöä katsellessa ymmärrän, miksi luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava.

Toinen tärkeä on bittiavaruus. Ilman digitalisaation kehittymistä, maaseudulla eläminen hankaloituu. Oikein hyödynnettynä se antaa huikean määrän mahdollisuuksia. Etätyö on todellisuutta niin ykkös- kuin kakkosasunnoissa.

Luontokin kiittää, kun ei tarvitse lähteä autolla hurauttelemaan mihinkään. Ja mitkä mahdollisuudet digi antaakaan yritystoimintaan. Huikeaa kun ei enää tarvitse jumiutua taajamaan tai sen tuntumaan. Ja vielä kun saadaan palvelut mukaan loikkimaan digin kanssa. Tässä avaruudessa on paljon mahdollisuuksia.

Ihmisten avaruus on hyvin mielenkiintoinen. Onhan meistä osa Marsista ja osa Venuk-

sesta, välillä tuntuu ihan ufolta ja joskus tekisi mieli heittää asioita poukkalaudalla avaruuteen.

Mutta maaseudulla rikkaus on se, että kaikkien kanssa ollaan tekemisissä. Yhteisöllisyys ei ole vain kaunis sana vaan todellisuutta. Haasteemme on nyt miettiä yhdessä, miten maaseutumme on elinvoimainen tulevaisuudessa. Mitä voimme tehdä, jotta vahvuutemme kääntyisivät voitoiksi? Miten houkuttelemme avaruusmatkailijat ympäristöömme, luontoomme, yhteisöömme?

Miksi en ole korkeushyppääjä? Koska tykkään katsella avaruuteen, kompastun helposti korkeisiin kynnyksiin. Pidän siis matalan kynnyksen toiminnasta. Ja sitä on leader-toiminta parhaimmillaan. Ideoita ja ajatuksia on helppo kertoa. Yhdessä haetaan sopivat työkalut. Tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Talvinen luonto rauhoittaa. On lupa hiljentyä. Aika on oivallinen myös tulevan suunnitteluun. Maaseudun tähtikirkkaan avaruuden alla voisi pitää vaikka seuraavan johtokunnan kokouksen. Tässä kokoussalissa olisi tilaa ajatuksille ja olisi helppo ymmärtää, että olemme osa kokonaisuutta. Saattaisipa syttyä myös ideatähti, joka johdattaisi parempaan huomiseen.

Luonnollista viestintää

L

ottaa oppia myös hankeviestintään. Pitäähän vanha sanontakin hyvin paikkaansa, niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Vaikka sananparsi kertookin kaiusta, niin mitään ei kuulu, jos ei pidä ääntä. Omasta hankkeesta kannattaa kertoa muille. Viestintä on erityisesti sitä, että hankkeesta luodaan tarinoita, jotka kiinnostavat. Sosiaalisen median ja omien verkostojen hyödyntäminen tarinoiden jakamisessa on tärkeää. Esimerkiksi puut käyttävät aktiivisesti omaa internettiä, juuriensa sienirihmastoja, viestimiseen. Kertomalla hankkeesta JOHANNA VEIJANEN ja tuloksista ne jäävät elämään. Ne voivat avaPirkanmaan ta ovia uusille hankkeille tai keskusteluille. Hyvä Leader-ryhmien tiedottaja kanava on myös puskaradio, epävirallinen tietokanava, joka toimii kahvipöydässä tai kaupan kassalla.

Hankeviestinnässä haastetta tuottaa byrokratinen kieli, termit ja säännöt. Silloin voi käydä niin, että todelliset hankkeiden vaikutukset jäävät hämärän peittoon. Kun aika on rajallista UONNOSTA VOISI

ja tekijöitäkin on vähän, niin hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Hankkeen alussa kannattaa laittaa muutama ajatus paperille hankeviestinnän tavoitteista: mitä halutaan kertoa, mitä viestinnällä halutaan saavuttaa, kenelle viestitään ja missä kanavissa viestitään. Tietysti määritellään aikataulut, vastuuhenkilöt ja kustannukset. Suunnitelmaan tulee myös palata säännöllisin väliajoin ja katsoa onko suunnitelma toteutunut.

Asiantuntijat sanovat, että kasvit kuuntelevat ympäristöänsä ja viestivät kaltaistensa kanssa.

Siitä hienona esimerkkinä on maaseutuohjelman viestintäverkosto. Maaseutuohjelmassa viestintää ei tee pelkästään ammattiviestijät, vaan viestintää tekee koko maaseutuverkosto eli kaikki toimijat ja tuensaaja. Se ei ole pelkästään viestin vastaanottajia vaan myös vertaistukea. Viestintäverkoston yhteinen hieno ponnistus oli kesällä 2019 toteutettu #TeeSeSuomessa -kampanja.

Siitä voit lukea sivulta 9.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

3

Teksti ja kuva: Johanna Veijanen, Leader-Pirkanmaa

Kiertoasuomesta.fi on markkinapaikka Kiertoasuomesta.fi on Suomen ja ehkäpä maailman ensimmäinen maatalouslähtöinen markkinapaikka maatalouden sivuvirroille. Se antaa mahdollisuuden kiertotalouden edelleen kehittämiseksi. Portaalin avulla maatilat ja maaseudun yrittäjät voivat tehostaa materiaaliensa käyttöä sekä saada uusia tuloja myymällä sivuvirtoja muiden hyödynnettäväksi.

K

IERTOASUOMESTA.FI AVATTIIN huhtikuussa

2019 Pirkanmaalle kohdennetulla pilotilla ennen kuin se elokuussa laajennettiin valtakunnalliseksi. Pilotin luomalla kiertotalousmarkkinapaikan avulla viljelijät pystyvät tuomaan markkinoille maatalousbiomassaa esimerkiksi nurmi- ja olkibiomassaa sekä eläinten lantaa. Samalla potentiaaliset ostajat löytävät tarvitsemaansa raaka-ainetta.

Idea Kiertotalouden tiekartasta Hankkeen vetäjä, Marko Mäki-Hakola, MTK:n elinkeinojohtaja, kertoo idean portaalille syntyneen pari vuotta sitten. Silloin Sitran johdolla luotiin Suomeen uusi Kier-

ös a! ydät my lö n lu kanavalt e t e t b a u t s t a u a o H aY irkanma Leader-P

4 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

totalouden tiekartta. Sen avulla Suomesta rakennetaan uuden tyyppinen yhteiskunta. Samalla huomattiin, että Suomen vahvuus on maa- ja metsätalouden arvoketjuilla.

MTK:ssa mietittiin, mitä tämä tarkoittaa maanviljelijöille. ”Se tarkoittaa sitä, että maatalouden sivuvirrat saadaan parempaan hyötykäyttöön”, Mäki-Hakola tiivistää.

Leader-tukea pilottiin Leader Kantrin myönsi pilotille rahoitusta EU:n maaseuturahoituksesta, sen avulla on panostettu viestintään.

Mäki-Hakola oli tyytyväinen, että Leader Kantrissa oivallettiin heti hankeen vaikutukset. ”Se lisää maatalouden mahdollisuuksia, se monipuolistaa yritystoimintaa, se mahdollistaa rakentamaan paikalliselle tasolle fiksuja kiertotalous järjestelmiä”, Mäki-Hakola luettelee.

Mäki-Hakola muistuttaa, että Leader-toiminnan hienous on siinä, että se lähtee paikallisilta asukkailta ja paikallisista tarpeista. Hän toivoo, että kaikki miettisivät kuinka Leader-toimintaa voisi hyödyntää ja huomioida tällä hetkellä enemmän. Tulisi myös pohtia mikä on Leaderin tulevaisuus, voisiko se olla vastaava malli tai jopa laajempi malli, jossa mukana useampikin rahasto?

Valkeakosken 4H-yhdistyksen Ympäristöperhoset-hankkeessa on vuoden 2018 alusta lähtien kehitetty nuoria työllistävää ympäristötoimintaa. Hankkeen ideana on tarjota nuorille mahdollisuus työllistyä pienimuotoisesti ja vaikuttaa samalla konkreettisesti lähiympäristönsä tilaan.

N

UORILLE ENSIMMÄISET työmahdollisuudet

ovat arvokkaita. Ne antavat niitä kuuluisia onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia ja myös mahdollisuuden saada jalkaa oven väliin tulevaisuuden työelämässä. Samalla tavalla lapset ja nuoret kaipaavat positiivisia osallistumisen mahdollisuuksia ja osallisuutta myös ympäristöasioissa. Roskaantuminen, ympäristön tila ja ilmastonmuutos puhuttavat ja huolettavat nykyisin paljon – myös lapsia ja nuoria. Ne ovat lasten ja nuorten tulevaisuutta isosti määrittäviä asioita, jotka vaikuttavat nuorten tulevaisuudenkuviin ja näkyvät arjessa jo nyt. Jopa enemmän kuin tuleva työelämä, nuoria huolettaa se, onko tulevaisuudessa enää resursseja ja puhdasta luontoa jäljellä heidän tulevaa aikuisuuttaan varten.

Teemana roskat Ympäristöperhoset-hankkeessa on pyritty keksimään tapoja, joilla nuoret voivat vaikuttaa ympäristön tilaan positiivisen tekemisen kautta ja saada tekemästään palkkaa.

Tarkentavaksi teemaksi valittiin roskat: jätteen vähentäminen, roskien lajitteluun kannustaminen ja roskaamiseen puuttuminen. Nuorten kanssa on ideoitu ja valmis-

teltu esimerkiksi jäteoppitunti alakouluille, joita nuoret ovat käyneet pitämässä pareittain. Oppitunnilla opetellaan lajittelemaan jätteitä ja puhutaan myös jätteen vähentämisestä omassa arjessa. Tarkoituksena on toiminnallisen ja nuorten näköisen oppitunnin välityksellä innostaa alakoululaisia toimimaan ja viemään viestiä mukanaan myös kotiin.

Jokaisen teoilla on merkitystä Oppituntien lisäksi nuorten kanssa on pidetty alakouluille roskaamisen vähentämiseen tähtääviä roskankeräystempauksia, joissa on koululaisten kanssa kerätty roskaa koulun lähialueelta. Lisäksi nuorten kanssa on kokeiltu yleisölle suunnattua lajitteluneuvontaa Työväen musiikkitapahtumassa ja myös kerätty alueita siistiksi roskasta asiakkaiden tilaamana.

Ympäristöperhosten tavoitteena on ollut innostaa ja viedä eteenpäin viestiä: ”Jokaisen teoilla on merkitystä”.

Toiminta jatkuu jossain muodossa myös hankkeen jälkeen. Jäteoppitunneille on jo löytynyt rahoittaja ja roskan keräyspalvelua tullaan tarjoamaan myös jatkossa tapahtumajärjestäjille.

Teksti ja kuvat: Anna Rautio,Valkeakosken 4H-yhdistys

Ympäristöperhoset

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Pohjois-Hämeen Puum ry:n käsikirjoittamas tarinasta on tullut m Rohkea idea, ennakkoluulottomuus ja yhteistyö ovat mahdollistaneet Vilppulakosken rannalle syntyneen oppimisympäristön. Pohjois-Hämeen puumiehet ry rakensivat vuonna 2017 Vilppulan sataman alueelle suomalaisia puulajeja esittelevän matkailu- ja opetuskohteen, jossa on esillä kaikki Suomen luonnossa esiintyvät 18 puulajia. Vuotta myöhemmin valmistui Puumiesten ja Vilppulan vankilan rakennusalan koulutuksen yhteistyössä rakentama kota.

P

OHJOIS-HÄMEEN PUUMIEHET ry

kutsui yhteistyökumppaneitaan esittelytilaisuuteen elokuun alussa 2019, jossa vieraat pääsivät kokeilemaan erilaisia luontokasvatuksen menetelmiä. Kansanedustaja, Arto Pirttilahti välitti perhevapaalle jääneen Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon terveiset, jossa korostettiin erilaisten oppimisympäristöjen tärkeyttä. Puupuisto ja kota ovatkin tällä hetkellä ahkerassa käy-

tössä lähialueiden päiväkotien ja koulujen toimesta.

Puupuisto ja kota tuovat elämyksiä luontokasvatukseen Luonto oppimisympäristönä mahdollistaa monialaisen oppimisen. Luontoja ympäristökoulutoiminta perustuu valtakunnallisiin varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin ja tukee niissä

Kansanedustaja Arto Pirttilahti välitti Annika Saarikon terveiset

6 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

asetettuja kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteita Vilppulakosken koulun opettaja, Laura Palander kertoo puupuiston ja kodan tukevan erilaisia oppijoita oppimaan. “Ulkona oppiminen antaa elämyksiä. Opittava asia voidaan kokea kaikilla aisteilla ja oppilaat voivat löytää itselleen mieleisen tavan oppia.

Käytännön tekemisen kautta oppilaan vahvuudet nousevat esiin. Näin kohentunut itsetunto lisää osallisuu-

miehet ta menestys!

den tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen.

Luontokasvatus vaikuttaa oppilaan arvoihin ja asenteisiin sekä käyttäytymiseen. Tulokset eivät välttämättä näy heti, vaan vasta ajan kuluessa oppilaan ympäristövastuullisena kasvamisena.

Meillä on monta hyvää syytä mennä metsään”, Summaa ympäristökasvattajaksi opiskellut Palander.

Puumiehet toteuttivat Suomi 100 vuotta Puupuiston OP Mini-Leader -tuella sekä Vilppulankosken kota – hankkeen Leader-hankkeena.

Laura Palanderin johdolla tutustuttiin luontokasvatukseen ja omien laitteiden hyödyntämiseen opiskelussa.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

7

Teksti ja kuva: Johanna Veijanen

Kylät kartalle -hanke toi Lylyyn karvaisia maisemanhoitajia Aurinko paistaa niitylle, jossa 20 kesätyöntekijää märehtii rennosti. Laiduntavat eläimet ovat tärkeä osa elävää maaseutumaisemaa. Perinteistä näkyä kaivataan myös taajamiin, koska hyvin hoidettu maisema on osa asukasviihtyvyyttä ja laiduntavat eläimet rauhoittavat mieltä. Työ maisemanhoitajana Lylyssä näyttää leppoiselta.

L

YLY ON pieni kylä radan varrella Juupajoella, PohjoisPirkanmaalla. Kylällä on aina ollut aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa, esimerkiksi vuosikymmenien ajan Kukonkieunnan SM-kisat ovat olleet Lylyn kesän vetonaulana. Oleellinen asia kylän imagoa ovatkin ympäristö ja maisemanhoito.

Ei kirjahyllyn lämmikettä!

Lylyn maisemanhoitosuunnitelma toteutettiin osana Juupajoen kunnan Kylät kartalle -hanketta. Hankeen rahoituksen myönsi Leader PoKo. Maisemanhoitosuunnitelman käytännön toteutuksesta vastasi ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut. Maisemasuunnitelmaa tekemässä ollut Jutta Ahro kertoo, että heidän vahva tavoite kylämaisemasuunnitelmassa on ollut konkreettiset ja toteutettavat toimet. “Suunnitelma itsessään kirjahyllyn lämmikkeenä ei hoida maisemaa. Ei pitkiä tarinoita, vaan vinkkejä ja suunnitelmia toteutukseen. Ja Lylyssä tämä toimi! ” Ahro kehuu Lylyn maisemanhoitoa.

Maisemanhoito lähtee liikkeelle vain ja ainoastaan aktiivisista asukkaista Lylyn Kylätien ja Ala-Lylyjärven välissä oleva alue on maisemallisesti hyvin merkittävä. Alueella on useampi maanomistaja, muun muassa Juupajoen kunta, jolla on järven

8 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

rantaa noin kaksi hehtaaria.

Alue oli ennen hanketta umpeenkasvanutta risukkoa. Suunnitelmassa määriteltiin, että alueelle soveltuisi hyvin laidunnushoito.

Lylyssä tartuttiin heti toimeen ja ennen laidunnusta raivattiin aitalinjat ja jonkin verran niittyaukkoja.

Alue aidattiin ja ensimmäiLYLY set märehtivät kesätyöntekijät saapuivat. Rannan lampaat ovat kotoisin Punaisen Pässin lammastilalta Juupajoelta. Lampaat syövät mieluiten lehtevää ja nuorta kasvustoa. Ne ovatkin vesakontorjujina taidokkaita, ne pitävät erityisesti nuoresta pajusta.

Laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja varmistaa, että alue pysyy hoidettuna. Maisemanhoidon sekä eläinten hyvinvoinnin kannalta onnistunut laidunnus vaatii suunnittelua. Alueen hoitoon aktiiviviljelijä eli lampuri haki ”Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito” -ympäristösopimuksen. Sopimus voidaan tehdä mm. perinnebiotoopeista, luonnonlaitumista, reunavyöhykkeistä, metsäsaarekkeista ja maaseudun kulttuuriperinnön hoitamisesta.

MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 2017

– Kylä radan varressa

Teksti: Johanna Veijanen Kuvat: kampanja

Käskyvuoren näkÜtorni

Juupajoen rotko

#TeeSeSuomessa Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia kotimaan matkailusta ilmastosyistä. Matkailun ilmastopäästÜistä valtaosa johtuu liikenteestä, jolloin lähellä vietetty loma tuottaa ilmastopäästÜjä vähiten. Kesän 2019 lähimatkailukampanjassa, Tee Se Suomessa – ÄkkilähdÜt maaseudulle, nostettiin esiin mielenkiintoisia matkailukohteita eri puolilta Suomea.

K

oli korostaa sitä, että Suomessa voi viettää elämyksellisen loman ja se on merkittävästi ilmastoystävällisempää kuin matkailu lentäen kauemmas. Tee Se Suomessa -kampanja on osa maaseutuohjelman viestintää, joten siinä esiteltiin nimenomaan rahoitettuja kohteita.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014-2018 myĂśnnetty 50 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myĂśnnetty 30 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 20 miljoonaa.

Matkailu yrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myÜs yksityistä rahaa, 30 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 120 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi EU:n maaseuturahaston rahoituksella on rakennettu ja kunnostettu tuhansia luonto- ja liikuntakohteita kuten laavuja, reitistÜjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja ympäri Suomen.

Kampanjan ideoi maaseutuohjelman viestintäverkosto, johon kuuluu viestinnän ammattilaisia eri puolilta Suomea, ja sen taustalla ovat maaseutuverkostopalvelut, Ruokavirasto ja maa- ja metsätalousministeriÜ.

AMPANJAN TARKOITUKSENA

sivustolta. Ajankohtainen aihe ja hienot kohteet tavoittivat matkalijat. Matkailumaakunnat-sivu oli kampanjan selkein suosikki. Top kolmen joukossa komeili Lappi 3000 kiinnostuneen voimin, toisena Satakunta 1600 kävijää sivulla ja kolmantena hienosti Pirkanmaa 1200 kävijää.

Pirkanmaan maaseudulla on paljon matkailukohteita, jotka kiinnostavat sekä kotimaisia että kansainvälisiä turisteja. Lähimatkailun kehittämisessä on hyÜdynnetty useilla paikkakunnilla Leader-toimintaa.

On luontokohteita, maatilamatkailua, kesäkahviloita, kesäteattereita, näkÜtorneja, uimarantoja, harrastuspaikkoja, lista on pitkä. Parasta on, että niitä kaikkia on kehitetty paikallisin voimin. Lähimatkailun parhaita matkaoppaita ovatkin asukkaat, jotka tuntevat oman alueensa parhaiten. Tämä tukee Leader- toiminnan kantavaa ajatusta, joka on valjastaa paikallisten asukkaiden oma asiantuntemus, osaaminen ja toiminta alueen kehittämistyÜhÜn.

Pirkanmaalla lähimatkaillaan #TeeSeSuomessa -sivustolla lÜytyy yli 200 matkailukohdetta eri puolilta Suomea. Kohteet jaoteltiin maakunnittain, joten koko loman matkailuvinkit sai koottua yhdeltä

a: kaamass Käy kurk sa.fi sesuomes www.tee LEADER PIRKANMAA • 2/2019 

9

Laipanmaan reitit

Etelä-Suomen suurin yksittäinen metsäalue, Laipanmaa, sijaitsee sekä Pälkäneen että Kangasalan kuntien alueella. Retkeilijän kannalta kohde on monipuolinen. Siellä on noin 30 kilometriä opastettuja polkuja, hoidettua talousmetsää, metsälampia, soita, järviä ja jylhiä maisemia.

I

DEA HANKKEELLE lähti

yhteistyössä kunnista. Pälkähyviä ideoita alueen kehittämisen”, Heinonen muistelee neellä ja Kangasalalla nähtiin Laipanmaan alueen mahhanketta. dollisuudet laajemmin. Retkeilyn ja metsässä liikkumisen Hankkeen myötä alueen kartta on uusittu ja Laipanhyöty terveydellisistä näkökulmista on maalle on avattu myös omat internetsivut, tärkeää paikallisten asukkaiden kannalta. joilta löytyy reittikuvausten lisäksi lisätie“Laipanmaan Lähellä sijaitsevan retkeilykohteen tunnetoa alueesta ja yrityksistä. Alueesta on saatuksi tekeminen ja helppo saavutettavuus tu hyvää palautetta kävijöiltä, kertoo Elina retkeilyreitit ovat koettiin kunnissa tärkeäksi. Myös paikalHeinonen. ainutlaatuisia, sillä ne Vaikka hanke päättyi keväällä 2018, lisille yrittäjille alueen käytön lisääminen kulkevat yksityismetsien ei alueen kehittäminen jäänyt paikalleen oli oleellista. Lähiseudun asukkaille Laialueella. Jokainen vaan reittien kuntoa ja kunnostuksen tarpanmaa ei ollut kovin tunnettu kohde ja metsänomistaja, vetta arvioidaan säännöllisesti. “Hankkeen reitit saattoivat tuntua liian haastavalta jonka alueella reitti aikanahan tehtiin myös reitistön kunnoseikä niistä ollut helposti saatavilla olevaa kulkee, on antanut sille tussuunnitelma ja tämän vuoden aikana tietoa. Ensimmäisiä toimenpiteinä hanksuostumuksensa.” on korjauksia tehty tuon suunnitelman keessa olikin olemassa olevien reittien sekä mukaisesti. Tarkoituksena on jatkaa kunlähiseudun matkailu- ja oheispalvelujen nostustoimia kevään tullen.” Heinonen vahvistaa. kartoitus.

Rahoitusta hanke sai kahdelta Leader-ryhmältä: Pirkan Helmeltä ja Kantrilta.

Hankevetäjä painui metsään

Elina Heinonen aloitti hankkeen vetäjänä huhtikuussa 2017. Hankkeen alkuvaiheessa Heinosen tärkein työ oli reittien kiertäminen maastossa. Heinonen kirjoitti reittikuvaukset oman kokemuksen pohjalta. “Kulkemalla maastossa voi kokea ja nähdä reitit retkeilijän silmin. Samalla sai

10 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

Retkeilyä talousmetsässä Laipanmaan 15 000 hehtaarin alueen metsät ovat talousmetsää, jonka poluilla pääsee tutustumaan eri kasvuvaiheisiin, taimikoihin, nuoriin metsäalueisiin kuin vanhoihin

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

kuntoon

Pälkäneen kunnan elinkeinojohtaja Jaana Koivisto ja hankeen vetäjä Elina Heinonen

kuusikoihin. Joskus hakkuualueet muuttavat maisemaa, mutta se kuuluu talousmetsän kiertoon.

“Laipanmaan retkeilyreitit ovat ainutlaatuisia, sillä ne kulkevat yksityismetsien alueella. Jokainen metsänomistaja, jonka alueella reitti kulkee, on antanut sille suostumuksensa”, Pälkäneen kunnan elinkeinojohtaja Jaana Koivisto kertoo.

Lajistoltaan Laipanmaan luonto on monipuolinen ja siellä viihtyykin monet lintu- ja nisäkäslajit. Laipassa on nähty myös harvinaisempiakin lajeja kuten kaakkuri ja majava. Osa reiteistä soveltuu koko perheelle, mutta haastavaakin maastoa löytyy retkeilyyn enemmän tottuneille. Laipanmaan karttaa saa kuntien palvelupisteistä ja Laipanmaa.fi -sivulta.

Fakta:

Laipanmaan pinta-ala on 15 000 hehtaaria ja se on yksi Etelä-Suomen suurimmi sta yhtenäisistä metsäalu eista.

Opastettuja polkuja on yhteensä noin 30 kilome triä ja niiden varrella on useita taukopaikkoja, joista löy tyy wc, tulentekopaikka ja laavu.

Pälkäneen ja Kangasalan kunnat vastaavat taukopaikkoj en hoidosta yhteistyössä. www.laipanmaa.fi

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

11

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Astu satuun

Peikkovuorelle!

Syvällä metsässä jylhien kallioiden juurella, Sastamalan Pirunvuorella on Peikkovuori niminen peikkokylä. Suuren harmaan kannon sisällä Peikko-äiti hämmentää padassa keittoa. Peikkovuorella pääsee mukaan satuun.

S

vilisevät peikkoja ja metsänväkeä. Metsä on koti monille tarinoiden hahmoille. Peikkovuoren idea perustuu, peikko-äiti, AnneMari Finskan kirjoittamaan ja kuvittamaan peikkokirjaan nimeltään Kadonnut ilo, jossa seikkaillaan peikkojen mukana metsässä ja pohditaan ilon merkitystä.

“Peikkovuorella kiteytyy hyvin luonnossa liikkuminen, perheet voivat lähteä retkeilemään yhdessä, voi oleskella luonnossa ja istuskella Peikkovuoren metsäkahvilassa, sekä samalla vierailla Emil Danielssonin Kivilinnalla”, Anne-Mari Finska kertoo alueesta. “Tällä alueella on erilaisia muinaistaruja ja historiaa.“ Tarinat ovat houkutelleet matkailijoita Pirunvuorelle jo vuosisatojen ajan. Tunnetuimpia ovat kertomukset Pirusta ja luolan käytävistä, joiden kerrotaan ulottuvan eri puolilla maakuntaa. Finskan kirjasta löytyykin paikallisia taruja runojen, laulujen ja luonto-oppimisen lisäksi.

UOMALAISET KANSANTARINAT

Ison kannon juurella “Joutsenten reitin myöntämän Leader-tuen avulla on saatu toteutettua rakennusinvestointeja ja se on auttanut yritystä pääsemään alkuun”, Finska kertoo. Peikkokylää on ollut tekemässä huvipuistorakentajanakin tunnettu sastamalalaistaiteilija Markku Rudanko. Rudangon käsialaa on

12 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

kanto, joka on halkaisijaltaan yli kahdeksan metriä. Kannon vieressä on lato, joka mahdollistaa askarteluhetket ja työpajat huonommallakin säällä.

Rakennusten vierestä lähtee satupolku, jonka varrella sijaitsevat luontoaiheiset symbolit muuttuvat “taikalaseilla” satuolennoiksi. Anne-Mari Finska tietää, että nykyaikainen tekniikkaa ja virtuaalitodellisuus kiinnostaa lapsia ja sen avulla saa heidät lähtemään metsään ja liikkumaan.

Virtuaali-toteutukseen on myös käytetty Leader-tukea.

Metsästä voimaa Luonnossa liikkuminen luo erilaisia elämyksiä ja tuntemuksia, joiden vaikutukset mieleen ja kehoon ovat parantavia. Finska muistuttaa, että jopa 15 minuutin oleskelu metsässä lisää merkittävästi hyvinvointia. Peikkovuori tarjoaa satuelämyksiä perheiden lisäksi erilaisille ryhmille, kuten päiväkoti-ikäisille, urheiluseuroille, seurakunnille ja koululaisille. Finska kertoo myös Metsästä Voimaa -teemasta, jossa esimerkiksi työyhteisöt voivat viettää rentouttavan ja voimaannuttavan hetken metsän uumenissa ja kannossa. Metsästä Voimaa hetkiä kehitetään koko ajan lisää työyhteisöjen virkistyspäiviä ajatellen. Peikkovuorelle on valmistunut oma ympäristökasvatus suunnitelma, jota hyödynnetään lasten ja aikuisten elämysten kehittämisessä.

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Hauki-hanke

Suomessa on erittäin paljon rehevöityneitä järviä ja suuri halu niiden tilan parantamiseen. Järvien rehevöityminen johtuu typen ja fosforin kertymisestä vesistöön ihmisten toiminnasta. Erityisesti rehevöityminen on matalien taajama- tai viljelyalueilla sijaitsevien järvien ongelma. Rehevöitymisen seurauksia ovat veden samentuminen, sinilevien massaesiintymät sekä särkikalojen ja vesikasvien runsastuminen.

K

ANGASALAN KIRKKOJÄRVEÄ sivuavalla Lahdentiellä

kulkee autoja tiuhaan tahtiin. Ranta on täynnä vesikasveja ja levää. Kirkkojärvi on ollut 1980-luvulta lähtien yksi Suomen rehevöityneimmistä järvistä. Kunnan jätevedet laskettiin vuosikymmenten ajan järveen. Kesäisin siellä kukkii sinilevä ja talvisin happikato on johtanut kalakuolemiin. “Viime vuosina tiettyjen vesikasvien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Paikoin rantavyöhykkeet ovat

14 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

umpeenkasvaneita ja jopa soutaminen on käynyt mahdottomaksi”, kertoo Ari Westermark, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n kalastotutkija.

Kirkkojärvi kuuluu Natura 2000-alueeseen. ”Ennen kaikkea tämä on erittäin arvokas lintuvesi. Järvi on vesilintujen pesimäpaikka, mutta tarjoaa myös muuttaville linnuille hyvän levähdys- ja ruokailupaikan. Lisäksi Kirkkojärvellä on muitakin luonnonsuojelullisia arvoja”, Westermark lisää.

Toiveissa kustannustehokas kunnostusmenetelmä Suojeluarvot ja korkeat kustannukset ovat estäneet monet Kirkkojärvelle suunnitellut kunnostustoimet. “Hankkeen keskeinen päämäärä on ollut löytää kustannustehokas kunnostusmenetelmä. Esimerkiksi ruoppauksessa ja kemikaalikäsittelyssä kustannukset olisivat huomattavasti petokalaistutusta suuremmat, varsinkin jo Kirkkojärven kokoisessa järvessä”, Westermark kertoo. “Hauen vastakuoriutuneita poikasia saa parilla tonnilla jo huomattavan määrän.”

Kolmen vuoden ajan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on kunnostanut järveä hauki-istutusten avulla. Runsaiden poikasistutusten avulla on pyritty vahvistamaan särkikaloihin kohdistuvaa saalistusta ja näin tasapainottamaan järven kalaston rakennetta. Hauen vastakuoriutuneita, noin 1,5-senttisiä poikasia on istutettu järveen noin 500 000 kappaletta.

Leader-tukea tutkimukseen Hankkeessa on tehty säännöllisesti koekalastuksia tutkimusverkoilla, jotka lasketaan samoille paikoille kuin edellisillä kalastuskerroilla. Järven syvinkin kohta on vain yli kolme metriä. Alle kahden metrin syvyisillä alueilla vesikasveja oli paikoin niin paljon, ettei 30 metriä pitkiä verkkoja tahdottu saada laskettua niiden lomaan. Verkossa on 12 eri solmuväliä, joiden mukaan saaliskalat jaotellaan. Verkkokoekalastukset ovat osoittaneet, että Kirkkojärven sisäistä kuormitusta ylläpitävät särkikalat ovat erittäin runsaita.

Sähkökalastuksen avulla seurataan istutusten vaikutusta haukikantaan. “Tämä hanke on myös hauen osalta uraauurtavaa, sillä pala hauen evästä lähetetään DNA-tutkimuksiin.

DNA-analyysin avulla arvioidaan istukaspoikasten selviytymistä suhteessa Kirkkojärven haukien omaan poikastuotantoon”, Westermark sanoo.

Leader-tuki on mahdollistanut vaikutusten kunnollisen seurannan. “Jos ei seurata, ei voi aukottomasti sanoa, onko kunnostus vastakuoriutuneilla poikasille monistettavissa järkevästi muihin järviin”, Westermark muistuttaa. Hauki-istutusten vaikuttavuus särkikantaan nähdään vasta noin viiden vuoden kuluttua haukien kasvettua riittäviin mittoihin.

KVVY:n lisäksi Hauki-hankkeen eri vaiheissa ovat olleet mukana muun muassa vesialueen omistajat, Kangasalan kaupunki, Kirkkojärvi-työryhmä ja Pirkanmaan Ely-keskus.

Hanke on saanut kolmivuotisen (2017 – 2019) maaseuturahoituksen Kantri ry:ltä.

Ari Westermark ja Kangasalan kaupungin ympäristöpäällikkö Tuomo Antila

Teksti Johanna Veijanen Kuvat: Parkanon 4H arkisto

Kaikille luonto ei ole itsestäänselvyys Vielä lisää peliaikaa, en lähde ulos! Keskustelu, joka varmasti käydään tänä päivänä useissa lapsiperheissä. Lapsilla ja nuorilla aika saattaa mennä harrastuksesta toiseen ja muu vapaa-aika pelikonsolien ja kännyköiden parissa. Siinä sivussa oma luontosuhde ei pääse kehittymään.

“

VAIKUTU JA vaikuta. Koe luonto ja ihastu. Opi ja innostu!” lukee mainostelineessä, jonka vieressä seisoo Hannele Kortesoja, Parkanon 4H:n hanketyöntekijä. Kortesoja on esittelemässä Nuorten # Luova Luonto –hanketta, jossa Parkanon 4H-yhdistys on vienyt lapsia ja nuoria luontoon ja tuonut luonnon heidän luokseen. Parkanon 4H-yhdistyksen Nuorten # Luova Luonto -hankkeessa on lisätty lasten ja nuorten ympäristövastuullisuutta, parannettu heidän luontosuhdettaan ja kerrottu luonnonvara-alalle työllistymisestä. Kortesuo kertoo hankkeen olevan erittäin laaja, mutta tuumaa samaan hengen vetoon, että paljon on jo saatu aikaan. “Tärkeintä on mennä lasten ja nuorten luokse osallistamaan ja tekemään yhdessä”, Kortesuo tuumaa.

Mukaan 800 lasta ja nuorta Hanke antaa lapsille ja nuorille tietoa ja taitoa luontoon liittyvistä mahdollisuuksista ja lisää näin myös arvostusta omaan asuinseutuunsa. Hankkeen aikana on pyritty tavoittamaan eri tavoin 800 Parkanon lasta ja nuorta. Lapset ja nuoret ovatkin osallistuneet hankkeen järjestämiin luontokerhoihin, leireille, luontoaiheisille kursseille ja teemapäiville. Hanke on jalkautunut oppilaitoksiin ja tapahtumiin. Niiden kautta nuoret ovat saaneet tietoa luon-

nonvara-alan työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Hanke on osallistanut tapahtumien lisäksi nuoria myös somessa.

“Hankkeen aikana on kokeiltu myös uutta. Eräluontoleiriä ei olllut aikaisemmin järjestetty ja se saikin hyvää palautetta. Eräleiri Kovesjoen Syvillassa oli varmasti nuorimpien kesän kohokohta. Uutta on myös alakoulu ikäisille suunnattu Eräseikkailijat-kerho”, Kortesoja kertoo.

Ympäristötaidetta ja yrittäjyyttä Selkeästi luovaa toimintaa ovat olleet erilaiset teemalliset toiminnot ympäristötaiteessa. Ne saivat liikkeelle alakouluikäisten ryhmän toteuttamaan MiniMetsä kuutiot, joista koottiin kuvanäyttely kirjastoon. Parkanon lukion nykytaiteen kurssilaiset rakensivat Parkanon Keulapuiston nurmikkoalueelle koko kesän kasvavan ympäristötaideteoksen. Turveharkkoteoksiin istutettiin hyötykasveja puistossa kävijöiden iloksi.

Hanke on innostanut omatoimisuuteen ja yrittäjyyteen. Sen avulla palkattiin nuoria kevään ja kesän aikana luontoreportteriksi, kerho- ja leiriohjaukseen. Tietoa, taitoa ja innostusta luonnontuotteiden hyödyntämiseen ja käyttöön tarjosi villiyrtti-kurssi, joka selvitti villiyrttien mahdollisuuksista ansaintakeinona ja järjesti yrttinäyttelyn kirjastoon.

Nuorten yrittäjyyskurssia valmisteltiin yhteistyössä lukion kanssa. Kurssi hyväksyttiinkin lukion kurssina, jonka opiskelijat voivat toteuttaa kouluajan ulkopuolella. Yrityskurssilta syntyi yksi 4H-yritys.

“Tärkeintä on, että saamme lapset luontoon, kehitämme toimintaamme ja uudistumme. Lähdemme tässä samoille linjoille myös Geopark-hankkeen kanssa ja luomme yhteistyökuvioita esimerkiksi erämiesten, kalastajien ja koulujen kanssa”, Hannele Kortesoja kertoo hankkeen tärkeimmistä tehtävistä.

Hanke on saanut rahoituksen Pohjois-Satakunnan Leader-ryhmältä.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

17

@LeaderPirkanmaa

leaderpirkanmaa

Leader Pirkanmaa

LEADER ON TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI

Keskiaukea kartta Honkajoki

Merikarvia

Leaderin kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka tekevät omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet.

Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Näin lisätään maaseudun mahdollisuuksia ja vetovoimaa.

• KEHITTÄMISHANKE • INVESTOINTIHANKE • KOULUTUSHANKE • TIEDONVÄLITYSHANKE • YHTEISTYÖHANKE

Hakijoina voivat olla yhdistykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, säätiöt tms.

YRITYSTUISSA kaikki yritysmuodot ovat tukikelpoisia. Leader-tuki on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille.

Tarkemmat tiedot tukien suuruudesta sekä rajoituksista saat alueesi Leader-ryhmästä.

LEADER PIRK ANMA A

AKTIIVIN POHJOIS-SATA

Siikainen

Kankaanpää

Jämijärvi Pomarkku

Sastam

JOUTSE REIT

HANKETUKIMUODOT

18

Karvia

1/2019

Huittinen

P

aman

Virrat

POKO

Kihniö

Parkano

Mänttä-Vilppula

NEN AKUNTA

-ryhmän toimintaan voi kuka tahansa alueen asukas osallistua toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi.

Ruovesi

Ikaalinen Ylöjärvi

Tampere

Hämeenkyrö

ENTEN TTI

Mikäli sinulla on hankeidea, olethan yhteydessä oman alueesi -ryhmään.

Orivesi

JOUTSENTEN REITTI

Kangasala

Nokia Pirkkala Lempäälä

www.kantriry.fi p. 040 8610 470 Leader Kantri #LeaderKantri

PIRKAN HELMI Valkeakoski

PIRKAN HELMI Akaa Urjala

www.joutsentenreitti.fi p. 044 2546 694 Leader Joutsenten Reitti #JoutsentenReitti

KANTRI Pälkäne

Vesilahti

Punkalaidun

Juupajoki

KANTRI

mala

Tuenhaku on jatkuva. Leader-ryhmän hallitus päättää rahoitettavista hankkeista huomioiden mm. paikalliset kehittämistarpeet sekä toiminnan kustannustehokkuuden.

www.pirkanhelmi.fi p. 040 7502 242 Leader Pirkan Helmi #PirkanHelmi

POHJOIS-SATAKUNTA

www.aktiivinen.fi p. 040 5823 645 Leader Pohjois-Satakunta #PohjoisSatakunta

POKO

www.pokory.fi p. 044 5740 052 Leader PoKo #LeaderPoKo

LEADER PIRKANMAA • 2/2019 1919 LEADER PIRK ANMA A 1/2019

Teksti ja kuvat: Heidi Hallongren/Pirkan Kylät ry

Intiaanien opeilla ilmastonmuutosta vastaan Etelä-Amerikan intiaanit osasivat muuttaa jo vuosisatoja ja -tuhansia sitten Amazonin köyhän maaperän viljavaksi. Intiaanien salaisuus piili Terra Pretaksi kutsutussa maanparannustekniikassa, jossa maahan sekoitettiin suuria määriä biohiiltä. Syy, miksi biohiili maanparannuskyvyn lisäksi kiinnostaa pari tuhatta vuotta myöhemmin toisella puolella maapalloa on ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutoksen hillintää Maaseudun sivistysliiton biohiiletysekspertti Timo Reko aloittaa biohiiletyksen latomalla kuivaa puutavaraa maakuopan pohjalle ensimmäisten hiiletyksestä innostuneiden saapuessa paikalle Knuutilan kartanon rantaan Nokian Siurossa. Innostus biohiiltä kohtaan onkin kasvanut Suomessa nopeasti ja hiiletysnäytöksiä on järjestetty kuluvan vuoden aikana useita eri puolilla maata.

Maisemanraivauksen risut, puretun hirsitalon seinähirren pätkät ja ränsistyneen aidan punamultaiset laudat päätyvät Siurossa kuoppaan hiiletettäväksi sen sijaan, että jäisivät maahan lahoamaan ja niihin varastoitunut hiili vapautuisi hiljalleen ilmakehään. Kartion muotoisen maakuopan pohjalla puu ei saa tarpeeksi happea palamiseen, jolloin siitä syntyy pyrolyysissa hiiltä. Kun kuoppaan lisätään nopeassa tahdissa uutta materiaalia, johon palaminen keskittyy, pohjalle kertyy hiiliä. Loppuvaiheessa hiilettää voi kuivan puun ja risun ohella myös tuoreempaa. Koska puu ei varsinaises-

ti pala vaan kaasuuntuu ja hiiltyy, suuri osa sen sisältämästä hiilestä jää lopputuotteeseen ja käytön myötä pysyy poissa ilmakehästä maaperään varastoituneena.

Sammutukseen sopii parhaiten vesi, sillä imeytyessään hiiliin se lataa niitä valmiiksi käyttöä varten. Veden lisäksi biohiiltä voi ladata sekoittamalla niihin kompostia tai virtsaa, jolloin niiden huokoinen rakenne imee itseensä ravinteita, joita ne myöhemmin luovuttavat maaperässä kasveille.

Biohiili on myös tehokas vesivarasto, sillä se imee painoonsa nähden itseensä jopa nelinkertaisen määrän vettä.

Biohiiletys keräsi satapäisen yleisön Siuron viljelypalstalaisia biohiili on kiinnostanut jo pidempään ja työnäytös osoitti hiilen valmistamisen paljon yksinkertaisemmaksi, kuin se oltiin teoriaan perehtymällä koettu. Hiiletyskuopan pohjalle syntyi neljästä kiintokuutiosta jätepuuta reilussa parituntisessa arviolta

Näin teet bio hiiltä koton a: • Kuivata

etukäteen ri sut ja muu hiiletettävä puutarhajäte

• Tee hiilety skuopaksi jy rkkäreunain ojakaivan en to ja mitoita kuopan kok hiiletettävä o n risukon m äärän muka (esim. 1 m an 3 oja = 3 m 3 puuta/risu ja 5 m3 oj a a = 15 m3!)

• Sytytä ku ivalla puuta varalla ja lisä risuja kok ä o ajan, lopu ssa myös tuoreemp i palaa jouk ossa.

• Varaa riit tävästi vett ä hiilten sammutu sta varten Yläreuna 15 0 cm

Syvyys 100 cm

Tilavuus 1m3/m

Ilmastoinnostusta Pirkanmaan kylissä Vuoden alussa käynnistynyt Pirkan Kylien kaksivuotinen Hiiltä sitovat kylät-hanke on saanut innostuneen vastaanoton Pirkanmaan kylissä. Ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa mahdollisuuksia kylien kehittämiseen, ja jo lähes 20 kylää on lähtenyt mukaan hankkeeseen ja aloittanut ilmastotekojen suunnittelun ja toteutuksen.

Ilmastokeskustelu käy parhaillaan kiivaana ja on saanut monet mietteliäiksi. Mistä hiilijalanjälkemme koostuu ja kuinka voimme omilla arjen valinnoilla vaikuttaa jalanjälkemme kokoon? Päästöjä voidaan vähentää pohtimalla asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja muuhun kulutukseen liittyviä arkisia valintoja. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös sitomalla ja varastoimalla hiiltä.

Hyvä uutinen on se, että maaseudulla asuvien päästöt ovat keskimäärin selvästi kaupunkilaisten päästöjä pienemmät. Lisäksi pientalossa asuvalla on käytössään monia tehokkaita keinoja sitoa ja varastoida hiiltä sekä lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi asumisen päästöihin, joiden osuus suomalaisen hiilijalanjäljestä on noin kolmannes.

Pienilläkin teoilla on merkitystä Pohja 50 cm

noin 1,5-2 kuutiota hiiltä. Sitä kannattaa sekoittaa maanparannusaineeksi noin 10-15 % kasvimaan, pellon tai kukkapenkin mullan sekaan kosteuden sitoutumisen ja pieneliöiden elinolojen parantamiseksi. Intiaanien valmistamaa hiiltä löytyy maasta vieläkin, joten toivotaan, että siurolaisten viljelypalstojen hiilet säilyvät maaperässä vähintään yhtä pitkään.

Arjessa syntyvien päästöjen vähentämiseksi on paljon keinoja, joista löytyy varmasti meistä jokaisen elämäntilanteeseen ja arkeen sopivia työkaluja. Tärkeintä on kiinnostus ilmastoasioihin ja Hiiltä sitovat kylät-hankkeessa halutaankin kannustaa ilmastoasioista innostuneita kyliä ja kyläläisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastotekoja. Monilla ilmastoteoilla on kylissä pitkät perinteet - Rompetoreilla ja peräkonttikirppiksillä on oma paikkansa kylien kesätapahtumien joukossa, lähiruokatarjontaa hyödynnetään kylissä laajasti, hirsi- ja puurakentamisella sekä puulämmityksellä on pitkä historia. Kylien aktiivisilla ilmastotoimilla on myös positiivista imagovaikutusta.

Millaiset ilmastoteot istuisivat oman kylän arkeen parhaiten ja mitä kyläläiset yhdessä ja yhteisöllisesti olisivat halukkaita toteuttamaan? Hiiltä sitovat kylät-hanke tarjoaa kylille suunnitteluapua ja neuvontaa ilmastotekojen toteuttamiseen. Teot voivat olla esimerkiksi kylätalon jätehuollon tai lämmitysratkaisun kehittämistä, aurinkopaneelien ja kompostoreiden yhteishankintaa, ilmastoaiheisten tapahtumien järjestämistä tai kimppakyytien organisoimista. Hiilen sitomiseksi voidaan istuttaa metsää tai valmistaa esimerkiksi biohiiltä tai sitä voidaan varastoida rakentamalla hirrestä tai pienpuusta – perinteinen risuaita kylätalon pihapiirissä olisi paitsi kaunis osa miljöötä, myös ilmastoteko.

Teksti Heidi Hallongren

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

21

Teksti ja kuvat: Heidi Hallongren/Pirkan Kylät ry

Keitä ne on ne ilmastosankarit?

Kyllä auto vedylläkin voi kulkea, kuului kommenttina 3-6 luokkalaisten joukosta kysymykseen ympäristöystävällisistä polttoaineista. Pirkan Kylien Hiiltä sitovat kylät -hankkeen Ilmastosankarit -kyläkoulukiertueella on käynyt nopeasti selväksi, kuinka paljon lapsilla on tietoa ilmastoviisaista valinnoista ja arjen ilmastoteoista.

O

PETTAJAT TOTEAVAT ilmastoaiheen

nousseen viime aikoina monin tavoin oppilaiden keskusteluihin. Pojat saattavat esimerkiksi miettiä juuri auton polttoaineiden paremmuutta suhteessa toisiinsa. Lisäksi on mietitty, kuinka paljon uutisissa vilahtelevista aiheista tohtii tunneilla puhua, jotta ilmastoasiat eivät alkaisi ahdistaa oppilaita. Lasten arkeen sopivia konkreettisia ilmastotekoja havainnollistavan Ilmastosankarit-kiertueen sisältö saakin kiitosta juuri vinkeistä, mitä jokainen oppilas voi tehdä itse. Oppilaat kertovat miettineensä esimerkiksi Brasilian metsäpaloja ja sitä, kuinka Suomesta käsin on mahdotonta vaikuttaa toisella puolella maapalloa tapahtuviin asioihin. Saman tunteen kanssa kamppailee varmasti myös monet aikuisista.

Kaikkiaan yhdelletoista pirkanmaalaiselle kyläkoululle syksyn 2019 aikana pysähtyvä kiertue osallistaa oppilaita toiminnallisilla rasteilla pohtimaan hiilijalanjälkeä ja miten siihen itse voi vaikuttaa. Rastiradalla oppilaat pääsevät kokeilemaan jätteiden lajittelua ja ilmastoystävällisen ruokakorin koostamista sekä pohtimaan eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöjen määrää ja päivittäistä energiankäyttöä ja keinoja säästää sähköä. Rasteilla kiertäminen on saanut lapsilta innostuneen vastaanoton ja osoittanut

22 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

käytännössä, kuinka hyvin lapsilla on hallussa hiilijalanjälkeä pienentävät arkiset toimet ja miten luontevasti ne heiltä sujuvat.

Ilmastotekoihin haastetaan myös aikuiset Tunnin lopuksi koulut haastetaan tekemään omia Ilmastoteko-videoita, joiden suunnittelu ja toteutus pistää oppilaat miettimään vielä käytännössä, millainen ilmastoteko olisi toteutettavissa heidän kylällään hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Älä heitä ruokaa roskiin ja sammuta ylimääräiset valot ja sähkölaitteet, joita et käytä. Kulje lyhyet matkat pyörällä ja kauemmas esimerkiksi kimppakyydillä, ja suosi lähi- ja luonnontuotteita. Resepti arjen päästöjen vähentämiseksi on varsin yksinkertainen ja jokaiselle löytyy varmasti sopivia keinoja, joilla päästä alkuun hiilijalanjälkensä kutistamisessa. Oppilaiden videot toimivat myös vinkkeinä ja haasteena aikuisille, miten omaa hiilijalanjälkeä voi helposti pienentää. Todettakoon, että kiertueella tehtyjen havaintojen perusteella Pirkanmaalla asustelee varsin runsaslukuinen Ilmastosankaripopulaatio. Oletko jo bongannut sankareita lähipiiristäsi?

Parkanolainen Mika Vainionpään sanoo, että arboristin ammatissa yhdistyvät metsurin ja puutarhurin työt. Jatkuva kehittymisen tarve innostaa yrittäjää ja opettajaa, jolle kilometrejä saattaa kertyä vuodessa jopa 70 000.

A

RBORISTI VASTAA puiden

hoito- ja kaatotöistä edistäen puiden terveyttä. Työnkuvaan kuuluvat kaikki työvaiheet puun elinkaaren aikana ja tekemisissä ollaan lähinnä rakennettujen ympäristöjen kanssa. Katujen varret ovat tyypillisiä työalueita.

– Oksakorkeudet eivät esimerkiksi puistoissa haittaa samalla tavalla, kuin liikenteessä ja teillä. Ohjaamme puuta kasvussa, jotta siitä tulee kestävä ja pitkäikäinen, kertoo Pohjolan Kantojyrsintä ja arboristipalvelun yrittäjä Mika Vainionpää.

Vainionpäästä tuli arboristi vähän vahingossa. Kantojen jyrsinnästä kokemusta on jo yli 20 vuotta.

– 15 vuotta yrittäjänä tuli nyt täyteen, mutta pitkään työ oli sivutoimista. Sen verran tylsää hommaa on pelkkä kantojen jyrsintä, että jotain piti keksiä, Vainionpää nauraa.

– Työ on mielenkiintoista, ja työnkuva on todella monipuolinen. Sitä ei ole koskaan valmis tässä ammatissa, tämä vaatii jatkuvaa kehittymistä. Korkeat paikat ja hankalat puut haastavat. Ei tunnu, että 10 vuoden jälkeen olisi yhtään valmis, koko ajan on paljon opittavaa.

Kuntotutkimukset, kaato, hoito, liikennejärjestelyt, organisointi, tavaran kuljetus pois – yksikin keikka voi vaatia paljon erilaisia työtehtäviä. Asiakkaat ovat pääosin kuntia ja kaupunkeja, mutta muitakin mahtuu.

– Mielenkiintoisia työkeikkoja tulee. Sitä pääsee tässä työssä sellaisiin erityisiin ja erilaisiin paikkoihin, joihin ei normaalisti koskaan pääsisi. Toki työ on paljon reissutyötä.

Leader-tuki laski kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä Vainionpää sanoo, että tietoisuus puiden hoidosta lisääntyy koko ajan.

– Kunnat ja kaupungit ovat huomanneet, mikä säästö saadaan säännöllisellä hoidolla. Jos joku menee ja leikkaa puuta väärin, voi puun elinikä laskea jopa kymmenen vuotta. Tällöin kierto on nopeampi ja tarvitaan uusia istutuksia nopeammin. Uusien puiden istutus on kallista, sillä taimi vaatii tukea ja kastelua alkuvaiheessa. Kun hoidetaan puita säännöllisesti, saadaan pitkässä juoksussa iso säästö.

Tietoisuus muuttuu palvelun kysynnäksi, mikä näkyy myös liikevaihdossa. Pohjolan Kantojyrsintä on kasvanut viime vuosina ja yritykseen on palkattu uutta väkeä. Vuonna 2018 yrityksellä oli kolme työntekijää, nyt yrityksessä työskentelee kiireisinä aikoina jopa 5 työntekijää. Kantojen jyrsintä on edelleen osa yrityksen toimintaa.

Ensimmäinen työntekijä palkattiin Leader Pohjois-Satakunnan myöntämän yritystuen turvin vuonna 2011.

– Tuki oli merkityksellinen. Se laski kynnystä pienelle yritykselle koittaa työntekijän palkkaamista. Työntekijä jäi, joskin hän ehti työskennellä vain pari vuotta, sillä hän muutti takaisin kotimaahansa Norjaan.

Vainionpää toivoo, että muutaman vuoden päästä yritys voisi työllistää yhä enemmän ihmisiä. Työt riippuvat kuitenkin pitkälti kuntien ja kaupunkien budjeteista.

– Työtä on valtavasti, mutta yleinen taloudellinen tilanne yleensä määrittelee, miten paljon hoitotöitä tehdään.

Leader-tukea on hyödynnetty myös yrityksen kehittämiseen liittyvissä investoinneissa.

– Tämä on ihan välineurheilua! Tarvitaan suuri määrä kalustoa, jotta erilaiset tehtävät onnistuvat. Välineitä pitää myös uusia tasaisin väliajoin. Oma henki ja turvallisuus on kuitenkin kysymyksessä.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

23

Teksti: Mimmi Virtanen Kuvat: Mika Vainionpää arkisto

Puille pitkää ikää!

Korkeat paikat ja hankalat kohteet haastavat arboristia

Teksti ja kuvat: Karvian koulu

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark kohti

UNESCO Global Geopark

-jäsenyyttä

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark sijaitsee Suomenselän eteläosassa. Sen pääteema on kehitys muinaisesta poimuvuoristosta laakeaksi suomaaksi.

H

2019 Geopark-alueelle kävi kaksi UNESCOn Geopark -arvioitsijaa. Heille esiteltiin aluetta, sen geologiaa, luontoa ja kulttuurihistoriaa sekä miten alue näkyy matkailijoiden lisäksi myös paikallisille ihmisille. Arvioinnin pohjalta UNESCO Global Geoparks -neuvosto esitti Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin hyväksyttäväksi UNESCOn ohjelmaan. Silloin Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark pääsisi ainutlaatuisten geopuistojen kansainväliseen verkostoon. Lopullinen päätös tulee keväällä 2020.

EINÄKUUN LOPULLA

Koulut kehittämässä Geopark-ympäristökasvatusta UNESCOn näkökulmasta on tärkeää, miten geologisen, luonnon ja kulttuuriperinnön säilyminen turvataan ja miten sen arvo viestitään seuraaville sukupolville ympä-

24 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

ristökasvatuksen keinoin yhdessä alueen koulujen kanssa.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry toiminnanjohtaja, Terttu Hermansson, kehuu alueen oppilaitoksia, jotka ovat olleet aktiivisia tekemällä erilaisia aloitteita ja pilotteja. “On tosi mukavaa ja palkitsevaa tehdä yhteistyötä koulujen kanssa ympäri aluetta. Pilotteja on jo nyt esitelty maailmalla. Tämän alueen vahvuutena onkin ympäristökasvatus ja yhteistyö.” Hermanssonin äänestä kuultaa ylpeys, kun hän tuumaa Geoparkin olevan koko alueen yhteinen juttu.

Kehittämiseen on saatu EU:n maaseuturahaston rahoitusta Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskusten sekä Pohjois-Satakunnan ja Suupohjan Leader-ryhmien kautta. Hankkeita rahoittavat lisäksi alueen kunnat, Kankaanpää, Jämijärvi, Karvia, Parkano, Honkajoki, Siikainen, Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, sekä Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien viikko – Opinpolussa Geopark

K

ARVIAN YHTENÄISKOULU on mukana kansainvälisessä Naturenet – Leader hankkeessa, jossa tehdään yhteistyötä Saksan ja Itävallan Geopark-aluiden kanssa.

Karvian yhtenäiskoulu Opinpolussa pidettiin Geopark -aiheinen MOK-viikko huhtikuussa 2019. Opettajat ja ohjaajat olivat yhteistyössä suunnitelleet nelipäiväisen kokonaisuuden Geoparkin ympärille. Maanantai oli orientaatiopäivä aiheeseen, jolloin oppilaille suohon liittyviä asioita meille opetti geologi Pasi Talvitie. Turpeen moninaiskäytöstä kertoi Konto Oy:stä Sami Laitila.

Tiistaina oli matemaattis-luonnontieteellistenaineiden päivä. Silloin sekaryhmissä(0-9.lk) kierrettiin eri tehtäväpisteissä: puiden istuttaminen, kivilajien tunnistus, lintujen tunnistus, puiden iän laskeminen. Pienemmät oppilaat saivat hienoa ohjausta isommilta tehtävien suorittamisessa.

Torstaina oli kielten päivä. Silloin ohjelmassa oli mm. metsässä ruotsin kielen adjektiiveihin liittyvää materiaalikeräystä, Geopark-visailu ja espanjankielinen metsätanssi.

Perjantaina oli taito- ja taideaineiden päivä. Silloin maalattiin turvelevyille luontotaidetta, sävellettiin omaa musiikkia Garage bandillä metsässä suoritetun aistikävelyn inspiroimina ja valmistettiin linnunpönttöjä ja käpylehmiä.

Ruokailut tapahtuivat ulkona nuotiolla lähilaavulla ja kenttäkeittiössä. Oppilailta saadun palautteen mukaan viikko oli oikein opettavainen ja onnistunut.

Vararehtori Marjo Yliluoma oli myös erittäin tyytyväinen pilottikokeiluun ja Geopark-aihio tulee olemaan kiinteästi mukana opetuksessa Karviassa.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

25

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Vetovoimaa luonto Suomen matkailun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä on luonto. Matkailussa tuotteistamisella on tärkeä osuus, ja niin myös luonto tuotteistetaan houkutteleviksi kokonaisuuksiksi. Business Finlandin mukaan kansainvälisillä markkinoilla potentiaalisimmat teemat ovat vaellus, pyöräily, maastopyöräily, melonta ja eläintenkatselu.

E

LLIVUORI RESORT sijaitsee luon-

non helmassa, järvien ympäröimänä, Rautaveden rannalla Sastamalassa. Alueella on runsaasti erilaisia luontoaktiviteettejä, hyvinvointi- ja liikuntapalveluita sekä viihde- ja kulttuuritarjontaa. Nyt koko Ellivuoren matkailualue on suuren muodonmuutoksen alla. Alueella on tehty useita uudistustöitä, jonka myötä mm. hotellin ja ravintolan tilat ovat saaneet uuden ilmeen ja alueelle on rakennettu uusia palveluja. Sastamalan kaupungin Ellivuori Resortin elinkeinollisessa kehittämishankkeessa satsataan koko Pirkanmaan mittakaavassa merkittävän matkailupalvelukeskittymän tunnettavuuden lisäämiseen, verkostojen ja yhteistyön kehittämiseen.

Yhteistyötä ja vetovoimaa Ellivuori Resortin kehittämishanke käynnistyi syyskuun 2019 alussa. Sen ensisijainen tavoite on Ellivuoren alueen vetovoimaisuuden lisääminen.

Hankkeessa suunnitellaan luontoreittejä Ellivuoren läheisyyteen sekä Kärppälään patikointi-, pyöräily- ja ratsastusmahdollisuudet huomioiden.

Hankkeessa selvitetään myös yritysten valmiudet ja halukkuus kansainväliseen liiketoimintaan.

Hanke on lähtenyt liikkeelle vauhdilla ja jo nyt hankkeen tavoite yhteistyökumppaneiden saamisesta Ellivuoren ulkopuolelta on toteutunut, sillä Ellivuori Resortista on tullut Visit Tampereen virallinen partneri. Visit Tampere Partners -kumppanuusverkosto edistää Tampereen ja

26 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

Pirkanmaan matkailu-ja tapahtumapalveluiden kansainvälistymistä, alan toimijoiden verkostoitumista keskenään ja kasvattaa Tampereen seudun näkyvyyttä kansainvälisesti.

Ellivuoren kehitys ja matkailu ry toimii hankkeen osatoteuttajana ja yhteistyökumppanina ovat kaikki yhdistyksen jäsenyritykset. Yhdistys kokoaa yhteen alueen paikalliset toimijat. Nyt se on toiminut perustajayritysten voimin, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää resortin matkailutoimintaa aktiivisemmin yhteistyössä Sastamalan alueella eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet ovat avoimia kaikille, ei pelkästään yhdistyksen jäsenille.

Laatutonnilla kehittämistä Lokakuisena tiistaina pidettiin Ellivuori Resortin kehittämishankkeen infotilaisuus, jossa 12 yrittäjää Ellivuoren alueelta pohti yhdessä alueen vahvuuksia ja heikkouksia sekä listasivat ehdotuksia asioiden kehittämiseksi. Illan kehittämisideoista hankkeen vetäjä, Anne Spårman-Sievola nappasi sisäisen viestinnän kehittämisen.

“Päätimme yhteisesti, että tiedottamisen lisäämiseksi ja tiedonkulun parantamiseksi perustamme yhteisen sosiaalisen median ryhmän. Omassa Facebook-ryhmässä kumppaneiden kanssa jaetaan tietoa, vaihdetaan mielipiteitä ja edistetään yhteistyötä”, Spårman-Sievola kertoo.

Hankkeen keskiössä ovat alueen matkailutoimijoiden laatuajattelun ja kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen. Hankkeen aikana suunni-

tellaan ja toteutetaan yhteisiä markkinointitoimenpiteitä, testataan uusia yhteisiä tuotekokonaisuuksia ja palvelukonsepteja sekä keskitytään palveluiden laadun parantamiseen.

Kehittämishanke järjestää matkailualalle ja erityisesti alueen pienille yrityksille suunnattua laatuvalmennusta. Työkaluna on Business Finlandin Laatutonni. Laatutonni -laadunkehittämisohjelma on käytännönläheistä koulutusta. Se antaa matkailuyrityksille laatutyökaluja työtapojen yhtenäistämiseksi ja asiakaspalautteiden keräämistä varten. Anne Spårman-Sievola uskookin Laatutonni-ohjelmaa ja kannustaa yrittäjiä osallistumaan. “Laatu on sitä, mitä asiakkaat hakevat. Tyytyväinen asiakas tulee takaisin”, Spårman-Sievola muistuttaa.

Laatutonni käynnistyy heti 2020 alkuvuodesta, ilmoittautuneita on jo minimimäärä.

Kestävää kehittämistä Sastamalan kaupunki on investoinut merkittävästi Ellivuoreen ja sen infraan uusimalla kaavan, rakentamalla alueelle johtavan Ellivuorentien.

Yhtenä hankkeen tavoitteena onkin hyödyntää uutta asemakaavaa.

Myös alueen yli 35 yrittäjän verkosto takaa alueen kehittymisen tulevaisuudessa. Jo nyt alueen yritykset ovat investoineet voimakkaasti Ellivuoren matkailupalveluiden uudistamiseen.

Yksi merkittävimmistä investoinneista on ollut varmasti energiatehokkuuden parantaminen. Ellivuori Resortin alueella on yksi Suomen suurimmista maalämpökeskuksista.

omatkailusta Tiesitkö;

oa rahaa onaa eur jo il m 0 7 t7 imuksen e, t käyttivä 7, ja tutk 1 0 2 Matkaaja ampereell a n sta tuli T lla vuon e a n a n a m n lm a o k Pir - ja aksi k män tulo rahasta k mukaan . Viimeisim amala oli in ti n u k st ihin ukaan Sa een. loput mu ityksen m ereen jälk lv p e ss m y a y T is ti e h työll a n e alla tois Pirkanma

Projektipäällikkö Anne Spårman-Sievola

Lähitulevaisuudessa alueelle rakennetaan latauspisteitä sähkö- ja hybridiautoille. Myös aurinkoenergian käyttöä lisätään. Alueen rakennuskohteissa käytetään paljon puuta ja viimeisimmät rakennuskohteet ovatkin tehty kotimaisesta lamellihirrestä.

Hotellin ravintolan annoksissa suositaan lähiruokaa ja paikallisesti tuotettuja raaka-aineita. Myös paikalliset kalastajat, marjastajat ja sienestäjät tuovat tuoreita raaka-aineita suoraan luonnosta alueen yritysten käyttöön.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

27

Tuoreimmassa opetussuunnitelmassa lapsille ja nuorille pyritään lisäämään ympäristötietoisuutta ja ympäristömyötäisiä elämäntapoja. Luonnossa liikkuminen ja luonnontuotteiden tunteminen ovat tärkeitä taitoja. Kestävän kehityksen periaatteita ja jokamiehenoikeuksia opiskellaan oikeasti käytännössä, eikä vain kirjasta pänttäämällä.

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Retkiä luontoon ja historiaan P

Kaskinauris-hanke järjestää yhtenäiskoulujen ja alakoulujen kanssa luonnontuotteiden keruuseen ja hyödyntämiseen liittyviä oppimisprojekteja. Ylöjärven, Ikaalisen ja Parkanon kouluilla järjestetään työpajoja ja teemapäiviä, joissa opitaan jokamiehen oikeuksia, kotitarveviljelyä ja luonnontuotteiden tunnistamista ja keruuta. Mukana hankkeessa on myös Ikaalisten 4H. Tällä kertaa Luhalahden ja Tevaniemen koulujen oppilaat ovat viettämässä metsäpäivää Aureenlopen eränkävijoiden metsästysmajalla, joka sijaitsee rauhallisella paikalla Alisen Kotajärven rannalla. Pirtin ympäristössä on toiminnallisia pisteitä, joissa tunnistetaan eri lajeja, sammaleita, kasveja ja mitataan puiden pituutta.

Sienipisteellä Pirkanmaan Marttojen kotitalousasiantuntija, Marja Vehnämaa, esittelee erilaisia sieniä ja kannustaa kokeilemaan hyviä ruokasieniä rohkeasti. Sienet herättävät oppilaissa ennakkoluuloja ja joku ei tykkää niiden mausta. “Suomessa on helppoa IRKANMAAN MARTTOJEN

sienestää, sillä jokamiehenoikeuksien perusteella jokainen saa kerätä metsästä villinä kasvavia sieniä, kunhan ei mene liian lähelle pihoja”, Vehnämaa muistuttaa oppilaita.

Tevapirtti oppimisympäristönä Metsäpäivän päätteeksi oppilaat pääsevät tutustumaan Tevapirtin kunnostettuihin tiloihin. Aureenlopen eränkävijät ry:n omistama Tevapirtti, on Ikaalisten Jyllistä siirretty maatilan entinen päärakennus.

Se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1982 ja rakennettiin tuolloin mahdollisimman pienellä budjetilla talkootyötä ja lahjoitusmateriaaleja hyväksi käyttäen. Tevapirtti kunnostettin 2016-2018 talkootyönä ja Aktiivinen Pohjois-Satakunnan myöntämällä rahoituksella.

Tevapirtin kunnostaminen ja on mahdollistanut uudenlaisen oppimisympäristön käytön ja lisännyt entisestään seuran jäsenten, yhteistyökumppaneiden ja yksityishen-

kilöiden kiinnostusta tilaisuuksien järjestämiseen.

Pirttiä esitellyt pitkän linjan metsämies, Matti Äijö tiivistää hienosti päivän yhteen “Mitä enemmän luonnosta tietää sen tyhmemmäksi itsensä tuntee. Yhden ihmisen päähän ei mahdu se tieto mitä luonnosta löytyy. “

Näyttelyitä, luontopäiviä ja kursseja Kaskinauris-hanke ei ole vain koulujen retkipäiviä, vaan hankkeen aikana kehitetään toimintamallia luonnontuotteiden keruun edistämiseen, yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä kolmannen sektorin ja koulujen välisen yhteistyön lisäämiseen. Samalla kehitetään malleja luontoon ja paikallishistoriaan liittyvien kylätapahtumien järjestämiseen sekä uusien palvelutuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi parhaimpaan sieniaikaan Ikaalisten kirjastossa oli Sieninäyttely, jossa pääsi näkemään ja tunnistamaan sieniä läheltä.

Hankkeessa järjestetään myös luontopäiviä, joissa tuodaan esille luonnontuotteiden hyödyntämistä ja paikallishistoriaa 1900-luvun alun elämäntavan näkökulmasta. Luontopäivät ovat kaikille avoimia tapahtumia, mutta erityisesti hankkeen toiminta-alueen yhdistystoimijoita sekä hankkeen toiminnassa mukana olevien koulujen oppilaita, koulujen henkilöstöä ja koululaisten vanhempia kutsutaan mukaan.

Osana hankkeen toimintaa järjestetään yhteistyössä maaseutualueen yhdistysten ja yhteisöjen kanssa villiyrtti-, sieni- ja luonnontuotteiden hyödyntämiseen liittyviä ruokakursseja ja retkiä. Marjastuksesta ja sienestyksestä voi saada hyvin lisätuloa.

Hanketta on rahoittanut Pirkanmaalla kaksi Leader-ryhmää: Kantri ja Aktiivinen Pohjois-Satakunta.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

29

LASTEN KERTOMAA

Tevapir tin retk ipäivä 17.9.20 19 järjestäjänä 4H -yhdistys 17.9. 2019 L

uhalahden ja T evaniemen kou 5.- 6. -luokkie lujen n oppilaat viett ivät mukavaa päivää. Retkipaik metsäretkialle lähdettiin aamulla bussilla kohde sijaitsi Te . Retken vapirtin maasto ssa. Retken järje toimivat 4h yh stäjinä distys ja metsä stys-seura. Siell ä oli erilaisia toimintapisteitä, joilla käsiteltiin erilaisia luontoon liitty viä asioita. Pisteitä oli yhteensä vii si kappaletta. En siksi meidät jaettii n pareiksi paperilappujen avulla. luotiin ryhmiä.

Sitten pareista Ensimmäisellä pisteellä tutkitt ar vuuteltiin ni iin sieniä ja iden nimiä. Meil le opetettiin m net olivat myr itkä perussiekyllisiä ja mitk ä herkullisia.

Toisella pisteell ä mietimme m itä raaka-aineit on ja mitä niist a luonnossa ä voi tehdä. Se n lisäksi pelasim dominoa. Kolm me eläinannella pisteell ä tutkimme pu pituutta esim: iden ikää ja kepin avulla. N elj ännellä pisteell jokamiehenoikeu ä tutkimme ksia ja ravinto ketjua. Viimeis päättelimme m ellä pisteellä inkä nimisiä pu ita ja sammaleita jälkeen kävimm on. Sen e sisällä puurak ennuksessa jossa kerrottiin talon meille historiasta. Noin 11.30 palasim koululle jatkam me bussilla aan opiskelua.

Tekijä: Elli 5.lk

19 Metsäretki 17.9. 20

me Metsäretkelle lähdim kan luo 65den lah Luha lä oli kivaa, kanssa. Metsäretkel ja samkoska varsinkin sieniuutta, ljon pa in op maltehtävillä nnyt. tie lä vie t ollu en mitä in ryhmiin Alussa meidät jaetti immäiens me nim me en ja sitt ttiin hu pu sa jos selle rastille, a ja sist euk oik en ieh am jok ravintoketjusta.

iden Toisella rastilla oli pu malien. sam ja ista tam nis tun helposti. me tim nis Ja puut tun oli sienen a till ras la nel an lm Ko den omitunnistamista ja nii Neljännellä ei. vai iä llis rky my oliko ne viidennellä naisuuksista ja että ja n ine ja kasvien tunnistam iden pituus rastilla oli eläinten pu m. esi n llai mi a viä kikkoj rrettiin rastilla kerrottiin hy kie a tej ras ä kaataa sitä. Ja voi laskea ilman, ett myötäpäivää. n päästiin katrastit kiertänyt, nii Silloin kun oli kaikki sitten tehty iso a aik ä jossa oli vähän somaan Teva-pir tti ei näkynyt. ä äsi ärp vik hir ja hauska remontti. Päivä oli hyvin. ella tod ni uten päivä me ONNEKSI! Mutta mu Venla Kariaho, 6.lk

Puiden iän ja p ituuden mittau s

Meillä oli metsä päivä Tevapirt illä. Siellä oli ka sia pisteitä ja yk ikenlaisi oli puiden iän ja pituuden m josta kerron. Se ittaus, oli aika jännää mutta samalla hauskaa. Matti Äijö piti sitä. M eid ät jaettiin ryhm ja olin ryhmäs sä jossa oli: Ella, iin Linda, Viivi, At Ar ttu. Ensiksi te ja kun mentiin sii he n pisteelle niin M näytti miten m atti itataan pituus.

Meidän ryhmäll ä oli 2 ar vausta , toinen oli 15 toinen 20m. Oi m ja kea pituus oli 18 m, eli aika lähell Sitten Linda ko ä. keili pituuden mittausta. Seur kokeiltiin puiden aavaksi iän mittausta joka oli aika he kun tajusi mite lppoa, n se tapahtui.

Pituus oli silti m helpompi mita ielestäni ttava kuin ikä.

Nyt osaan mita ja pituuden. M ta iän etsäpäivän järje sti Suomen met ja Ikaalisten 4h säsäätiö -yhdistys.

Tekijä: Oona La utamäki, 5.lk

Ihan(an) metsässä

laisten alla retkellä luhalahte Tänään olimme hausk a koululta noin sill bus me im hd Lä . kanssa Tevapirtillä ryhmiin ja illä meidät jaettiin yhdeksältä. Tevapirt hmät jaetRy aan eri pisteitä. rupesimme suorittam en sai tiin niin, että jokain ssalapun jossa oli yhdy sitten nan alku tai loppu, etsittiin pari, jolla oli alku saman yhdyssanan tai loppu. eet Pisteitä oli viisi. Aih joka, pit tyy tsä olivat me iden miehenoikeudet, pu tus, ja sammalten tunnis piste jossa kerrottiin ä pissienistä ja viimeisess eri teessä piti tunnistaa tä mi iä ett mi ja kasveja a ja niistä voisi valmista en siinä oli myös eläint tunnistusta.

ta pisteistä ja opettavaisia. Kaikis Pisteet olivat kivoja ksi käpu Lo aa. kiv oli n pimine oppi jotain ja se op siellä oli llä sisä in toidun Tevapirt vimme juuri remon imme, kun tel un Ku . ma nel tun kiva hienon näköistä ja vähän sen apirtin historiasta ja meille kerrottiin Tev remontista. k Pauliina Viljanen, 6.l

30 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Hyvinvointia yrittäjille!

Hyvinvointi on yrittäjän yritystoiminnan perusta ja siihen panostamista pidetään kannattavana investointina. Pälkäneen seudun yrittäjien Hyvinvointihanke tukee ja parantaa seudun yrittäjien hyvinvointia.

P

ÄLKÄNEEN YRITTÄJIEN kokemukset yrittäjän arjesta ja ajankäytön haasteista synnytti idean hankkeelle.

Mallia saatiin myös Hämeenkyröstä, jossa samankaltainen hanke oli jo toteutettu. Hanke kokoaa yrittäjiä yhteen tarjoamalla vertaistukea, jaksamista työhön ja arkeen, selviytymistarinoita, koulutusta ja erilaisia tapahtumia.

Hankekoordinaattori Marja-Liisa Suomalainen on toiminut Pälkäneen ja Luopioisten Yrittäjien yhteisenä toiminnanjohtajana. Suomalaisella on omakohtaisen kokemus toimintakyvyn laskemisesta väsymisen seurauksena. “Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää ja yrittäjillä se ei aina tahdo olla ensimmäisen mielessä”, Suomalainen tuumaa. Toimintaa hankkeessa on tarjolla syyskuusta 2018 kesäkuuhun 2020 ja tärkein tavoite on edistää mahdollisimman monen yrittäjän hyvinvointia.

Hyvinvointia luonnosta Hanke kokoaa Pälkäneen alueen yrittäjiä yhteen erilaisten tapahtumien avulla. “Kokoonnumme liikkumaan ja nauttimaan luonnosta ja toistemme seurasta omien aikataulujen salliessa, esimerkiksi nämä melontaretket ovat hyvin koonneet väkeä mukaan. Kehitämme myös omaa henkistä voimavaraa Yrittäjän hyvinvointi –koulutuksessa.

Luovan työskentelyn -työpajoissa, kuten luovan kirjoitta-

Marja-Liisa Suomalainen

Kukkia-järvi

misen avulla on haastettu myös yrittäjien luovuutta. Kulttuuriakin on koettu konserteissa”, Suomalainen luettelee.

Hankkeessa on huomioitu myös ravinto ja tarjottu vinkkejä kiireisen yrittäjän lounaiden valmistukseen.

“Tapahtumiin osallistuu erityyppisiä yrittäjiä. Kaikkia yhdistää halu kehittää omaa hyvinvointia, ja työssäjaksamista. Jotkut ehtivät käydä vain silloin tällöin. Palaute on ollut hyvä, että hanke mahdollistaa omasta hyvinvoinnista huolehtimisen ja verkostoitumisen,“ Suomalainen sanoo.

Verkostoitumisen ja vertaistuen tärkeydestä kertoo myös hankkeen tapahtumissa mukana ollut käsityöyrittäjä Suvi Simola, käsityökeskus Hilmasta ja Onnista. ”Olen mukana sen vuoksi, että saa kokea yhteisöllisyyttä, sillä muuten on yksin omassa työssään.” Tavoitteena on juurruttaa hankkeen toimintoja pysyviksi osiksi paikallisten yrittäjäyhdistysten toimintaa.

Marja-Liisa Suomalainen kertoo, että tuen avulla on ollut mahdollisuus toteuttaa tapahtumia, hyvinvointiin luentoja ja kursseja yrittäjille, mihin muuten ei olisi mahdollisuutta. Pirkan Helmeltä saatu 80 % EU:n Leader-rahoitus ja Luopioisten Säästöpankinsäätiön tuki ovat mahdollistaneet toiminnan kustannusten pitämisen alhaalla ja yrittäjille edullisen osallistumisen. Suomalainen vinkkaa, että kaikki tapahtumat ja kerhot ovat avoimia kaikille seudun yrittäjille.

Suvi Simola

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

31

Pyhän Olavin jäljillä

Syksyinen aamuhämärä taittuu harmaaksi, lampaiden hahmot alkavat erottua usvan keskeltä. Rautaveden horisontti on kadonnut sumuun. Järvellä joutsen päästää varoitusfanfaarin, kuuluu miekan kilahdus.

E

HKÄ SE olikin

vain mielikuvitusta, jota ruokkii usvan keskeltä erottuva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko tai sitten kilahdus oli maastopyöristä. Joukko matkailualan opiskelijoita Satakunnan ammattikorkeakoulusta koevaeltavat Pyhä Olavin mannerreittiä, joka on Suomeen rakentuva pyhiinvaellusreitti. Opiskelijat testaavat reitin eri osuuksia kävellen ja pyörillä. Osana heidän opintojaan opiskelijat ideoivat reitin mahdollisuuksia matkailijoiden ja matkailupalvelujen näkökulmasta.

Pyhän Olavin mannerreitti -hanke alkoi syyskuussa 2017. Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoiman hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen yhdessä Pyhän Olavin merireitin kanssa monipuolinen vaellusreitistö, jota pitkin voi tulevaisuudessa kulkea Novgorodista Trondheimiin.

Enemmän kuin pyhiinvaellusta Tällä hetkellä luontomatkailu ja hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Uudet luontokohteet ja elämykset vetävät puoleensa. Pyhän Olavin mannerreitti ei ole vain pyyhiinvaellusreitti. Se on matkailu- ja kulttuurireitti, jolta löytyy tarjottavaa niin historiasta kiinnostuneille kuin myös perheille ja luontomatkailijoille.

Mannereittiä valmistellaan kaksivuotisessa hankkeessa, jota rahoittaa kahdeksan Leader-ryhmää. Mukana Pirkanmaalta on Joutsenten reitti. Hankkeen kohderyhmänä

32 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

ovat Leader-alueiden asukkaat, koska he voivat osallistua reitin luomiseen. Alueen asukkaat ja yrittäjät ovat olleet hyvin mukana, sillä Sastamalasta löytyy pitkät perinteet talkootyölle. Siitä hienona esimerkkinä on Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, joka on kunnostettu tuhopolton jälkeen tuhansilla talkootunneilla. Suomen Pyhän Olavin kirkot toimivatkin reitin runkopisteinä ja siten myös seurakunnat ja seurakuntalaiset ovat hankkeessa aktiivisessa roolissa.

Maaseudun kehittämistyötä Eurooppalaiseen pyhiinvaellus- ja kulttuurireitistöön liittyminen tukee matkailuelinkeinoa mahdollistaen työtä ja palveluita. Hankkeen koordinoija, Sami Tantarimäki, kertoo hankkeen tuovan elävyyttä ja näkyvyyttä maaseudulle.

“Hanke mahdollistaa palvelujen säilymisen ja uusien syntymisen. Hanke päättyy vuoden 2019 lopussa, joten nyt kootaan yhteen alueilla toteutettuja, vireillä olevia tuotteistuksia ja koevaellusten kokemuksia”, Tantarimäki kertoo.

Hankkeen tärkeimpiä tehtäviä ovat olleet Pyhän Olavin reitin lanseeraaminen, mannerreitin luominen, toimijoiden aktivoiminen ja yhteyden luominen muihin reitteihin.

Isommassa kuvassa maaseudun ja matkailun kehittäminen.

“Runkoreitin saaminen ja merkitseminen viralliseksi Olavin reitiksi vaatii luvat tienomistajilta, joten sekin prosessi vielä käynnistetään, jotta virallinen hyväksyntäproseduuri norjalaisen katto-organisaation kanssa saataisiin

Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Fakta:

Manner-Suomen ma aseudun kehittämiso hjelmasta 2014–2020 rahoite ttu Pyhän Olavin ma nnerreitti -hanke kulkee kahd eksan Leader-ryhm än alueella, jotka ovat Varsin Hy vä ry, Varsinais-Su omen Jokivarsikumppanit ry, Rava kka ry, Karhuseutu ry, Joutsentenreitti ry, Linnaseutu ry, Päijänne-Leader ry ja Veej’jakaja ry.

Reitin kiintopisteinä toimivat Pyhän Olav in kirkot Lemussa (Masku), Ylä neellä (Pöytyä), Ka lannissa (Uusikaupunki), Ulv ilassa, Tyrväällä (Sa stamala), Kalvolassa (Hämeen linna) ja Sysmässä.

Idean isä ja priimusm oottori on Aaro Söde rlund, nauvolainen arkkite hti, tiedetoimittaja historioitsija.

Hän on Olavi-kokon aisuuden johtava asi antuntija Suomessa. Hän on toi minut sekä asian pu olestapuhujana että aloitteentekijä nä (2007) Suomen ja Novgorodin Olavinreitti -hankk eille. Näistä ensimmä isenä sai rahoituksen Åbo Akademin koordinoim a St Olav Waterway -Interreg (2017-19 ) ja jatkoksi Pyhän Olavin Mann erreitti omansa.

Lisätietoja: pyhanolav inmannerreitti.fi

maalin lähitulevaisuudessa”, toteaa Tantarimäki. Valmiilla Pyhän Olavin reitillä tulee olemaan käytössään sekä yhtenevät logot ja opasteet.

Helmikuussa 2018 alussa perustettiin kaksikielinen yhdistys Suomen ja Ahvenanmaan Olavinreittien hallinnoimiseksi. Olavsleder i Finland rf – Suomen Olavinreitit ry, yhdistyksen tavoitteena on jatkaa toimintaa hankkeen päätyttyä ja liittyä pohjoismaiseen Olavinreittien Association of St Olav’s Ways -verkostoon.

“Mutta askel kerrallaan ja kaikki ajallaan, kuten reitillä kulkiessa.“ Sami Tantarinmäki summaa hankkeen kulkua.

LEADER PIRKANMAA • 2/2019

33

Teksti: Iida Pakkanen Kuvat: Johanna Veijanen

Kiertotalous ja maaseutualueiden kehittäminen puhuttivat Kasvun Karavaani saapui maanantaina 7.10. Kankaanpäähän. Seminaarissa puhuttivat kiertotalous, ilmastonmuutos ja maaseutualueiden kehittäminen. Leader-työn merkitys nousi esiin puheenvuoroissa. Älykäs maaseutu -kiertotaloudella ilmastonmuutosta vastaan -teemalla järjestetty seminaari keräsi Kankaanpään kuntoutuskeskuksen auditorion täyteen kiinnostuneita kuulijoita.

K

ANKAANPÄÄN KAUPUNGINJOHTAJA Mika

Hatanpää avasi päivän kertomalla, minkälaisia toimia kaupunki on tehnyt päivän aiheisiin liittyen. Kankaanpäässä on yksi Suomen kattavimmista valokuituverkoista. Kaupunki pyrkii olemaan ilmastoviisas myös laatimalla oman ilmasto-ohjelman. “Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vaikuttaa voimme etenkin vähentämällä kiinteistöjen energiankulutusta,” Hatanpää sanoi.

Fakta:

opan rjestivät Euro Tilaisuuden jä sekä to us st du omen-e komission Su ännöimä is s-Satakunnan a.

Leader Pohjoi nt ku ta t Pohjois-Sa iste, Europe Direc sp tu do ie -t t on EU Europe Direc ja neuvoa on tiedottaa ä äv ht te jonka toimielimiin, in on roopan Uni Eu sia ai al ns ka litiikkaan , ohjelmiin, po lainsäädäntöön usvälineisiin liittyvissä hoit ja erilaisiin ra . sa is asio on Suomen en s-Satakunta oi ut hj an Po sa er on ad Le joka ader-ryhmä, simmäinen Le s-Satakunta oi hj Po er ad Le . en te is -p EDIC älistä yhteisään kansainv tk pi yt hn te on in toimintaomen aktiivis en osalta. työtä ja on Su ten hankkeid is äl nv ai ns ka ryhmä

34 LEADER PIRKANMAA • 2/2019

FP Food Parkin ja Clean Energy Oy:n toimitusjohtaja Hannu Uusihonko esitteli Honkajoen Kirkkokallion kiertotalouspuiston pilottihankkeesta saatuja hyviä tuloksia.

Alueen yritykset toimivat symbioosissa toistensa kanssa siten, että elintarviketuotannosta syntyvä biojäte jatkojalostetaan energiaksi takaisin yritysten käyttöön. Pyrkimyksenä on, että hyödyntämiskelvotonta jätettä ei synny lainkaan. Myös prosessissa syntyvä hukkalämpö käytetään edelleen esimerkiksi vihannestentuottajien kasvihuoneiden lämmitykseen.

Vatajankosken sähkön kehitysjohtaja Akseli Reho puhui toiminnan uudistamisesta ulkopuolisen ajattelun avuin.

Reho on tunnettu etenkin kehitystyöstään älyvaatteiden parissa. Hän muistutti, että maailman muutoksessa on pysyttävä mukana, ei ainoastaan yritysten vaan myös kuntien ja yhdistysten.” Verkostoituminen on erittäin tärkeää uudistumisen kannalta. Myös ideoiden kierrättämien on kiertotaloutta,” Reho totesi.

Loistavan esimerkin pitkänjänteisestä yhteistyöstä esitteli Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermansson. Maaseuturahaston tuen ja kolmen maakunnan alueella toimivien yhteistyökumppaneiden panoksen ansiosta luontomatkailualue on saamassa UNESCO:n virallisen Geopark statuksen ensi keväänä.

Kokenut EU-poliitikko, Euroopan komission edustaja Risto Artjoki puhui ilmastonmuutoksen torjunnasta kiertotalouden voimin. Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä työskentelevä Artjoki alleviivasi, että EU voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen säätämällä lakeja ja suuntaamalla rahoitusta sellaiseen toimintaan, joka voi edelleen ehkäistä ilmastonmuutosta.

Paukkuja enemmän paikkakunnan pitovoimaan

Terttu Hermansson kertoo Geopark-hankkeen vaiheista

Kankaanpään kaupinginjohtaja Mika Hatanpää

Alue- ja väestökehityksen asiantuntijan Timo Aron sanoma mukaan alueen pitovoimaan olisi syytä keskittyä nyt enemmän kuin vetovoimaan. Pitovoimalla Aro tarkoittaa tekijöitä, jotka saavat yritykset ja asukkaat viihtymään alueella. ”Mitä pienemmästä paikkakunnasta on kyse, sen tärkeämpää on, että alueen toimijat ovat tyytyväisiä palveluihin sekä asuin- ja elinympäristöönsä. Hyvä pitovoima on vetovoimaisuuden perusta, Aro sanoi.

Paikkakunnan houkuttelevuutta voi Aron mukaan kasvattaa muun muassa lisäämällä alueelle kohtaamispaikkoja ja vapaa-ajan mahdollisuuksia, tuottamalla tapahtumia ja elämyksiä sekä nostamalla luontoa esiin. Vetovoimalla puolestaan kuvataan, miten ulkopuoliset näkevät paikkakunnan. Pohjois-Satakunnan vetovoiman voimavaroiksi Aro listaa luonnon, matkailun ja hyvän yhdessä tekemisen kulttuurin.

Leader-työ koettiin tärkeäksi

Akseli Reho Vatajakosken sähkö innostaa ideoiden kierrättämiseen.

Timo Aro puhuu alueiden pitovoiman puolesta

Leader-työn merkitys korostui monesti päivän aikana.

Hannu Uusihonko esimerkiksi muistutti, että Leader rahoittaa hankkeita, joilla nostetaan alueen pitovoimaa.

Risto Artjoki Euroopan komissiosta totesi Leaderin olevan tärkeä EU:n paikallisen tason vaikuttamisen kanavana.

Leader myöntää EU:n maaseuturahastosta tukia paikallisiin kehittämishankkeisiin.

Suomen kylien puheenjohtaja ja Leader Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne kertoi, mitä Leader on tuonut aluekehittämiselle Suomessa ja miten Leader-mallia on viety EU:n ulkopuolisiin maihin. Etenkin Afrikassa malli tuntui toimivan, koska pienet rahasummat eivät houkuttele korruptiota.

Seminaarin päätti paneelikeskustelu, johon ottivat osaa Risto Artjoki, Petri Rinne, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne, johtava asiantuntija Pia Hirvonen (Kumppania Oy) ja Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki. Paneelissa huolenaiheiksi nousivat paikallisten pk-yritysten haluttomuus kansainvälistymiseen ja nuorten äänen kuuluviin saaminen päätöksenteossa.

NUORISO

LEADER MIKÄ?

Rahoitusta nuorten omiin ideoihin. Esim. tapahtuman järjestämiseen, harrastusvälineiden hankintaan tai kokoontumispaikan kunnostamiseen.

MITÄ?

Tuen suuruus on 100–1000€/projekti. Projektin kesto on korkeintaan yhden vuoden.

KUKA?

Tukea voi hakea ryhmä, jossa on vähintään kolme 13-25-vuotiasta henkilöä.

MITEN? Tukea haetaan Pirkanmaalla* oman alueen Leader-ryhmältä.

• Ikaalinen • Kangasala • Kihniö • Lempäälä • Nokia • Parkano • • Pirkkala • Orivesi • Tampere • Urjala • Vesilahti • Ylöjärvi • *

www.aktiivinen.fi

www.kantriry.fi www.pirkanhelmi.fi