Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Yritt채jyyskasvatus nyt ja vuonna 2020 YVIl채isten kootut visiot

YVI-hanke 2013

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto: • YVI-hanke lyhyesti

4

• Pääkirjoitus: Yrittäjyyskasvatus vuonna 2020 Euroopassa ja Suomessa 6 • Valokeilassa: Kerhokeskus, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Pellervo-Seura 9 • Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien yhteisöllistä kehittämistä

Suomen opettajankoulutusorganisaatioissa

14

Normaalikoulut, opettajankoulutuslaitokset, muut yliopistoyksiköt: • Rohkeutta, uskoa ja eettisyyteen perustuvaa tekemistä - Viikin normaalikoulu 16 • Rauman normaalikoulu kasvaa ja kasvattaa yrittäjyyteen: visio vuodesta 2013 vuoteen 2020

18 • Yrittäjyyskasvatuksen puutarhurit - Oulun yliopisto / Kajaani

20

• Yrittäjyyskasvatus Oulun normaalikoulussa tänään ja tulevaisuudessa

22

• Yrittäjyyskasvatus osaksi opettajankoulutusta Turun yliopistossa

23

• Yrittäjyyskasvatus - Lapin yliopisto

25

• Opiskelua osuuskuntatoiminnan tahtiin - Ruralia-instituutti

26

• Yrittäjyyskasvatus - Lappeenrannan teknillinen yliopisto

28

Ammatillinen opettajakorkeakoulutus, ammatilliset korkeakoulut ja oppilaitokset: • Muuttuvat näköalat: yrittäjyyskasvatus Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa nyt ja tulevaisuudessa

2

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

30

• Yrittäjyyskasvatuksen yhteisöllinen kehittäminen JAMK AOKK:ssa

32

• Yrittäjyyskasvatus läpileikkaavana metodina – Turun AMK

34

• Yrittäjämäinen työote vyöryy TAMKista

36

• Yrittäjyyskasvatuksen tila ja visiot HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulutuksessa

37

• Unelmia ja visioita: Yrittäjyyskasvatus HAAGA-HELIA AOKK:ssa vuosikymmenen lopulla

38 • Yrittäjyyskasvatusohjelma - Omnia

40

42

Järjestöt: • Nuori Yrittäjyys: tähtäimessä 100 000 nuorta

• YES: Yrittäjyyskasvatus on kaikkien oikeus ja opettajan mahdollisuus

44

• Yrittäjyyskasvattajasta mahdollisuuksien avaajaksi - EK

46

• Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta - TAT

48

• 4H - Yrittäjyyden ytimessä vuodesta 1928

50

• Tulevaisuuden visioita yrittäjyydestä – Keskuskauppakamari

52

• Yrittäjyyskasvatus 2020 - Kerhokeskus

53

54

• Kohti oman elämän yhteishakua - Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020 - YVIläisten kootut visiot -julkaisu: Päätoimittaja: Jaana Seikkula-Leino; toimitus ja taitto: Laura Yöntilä Julkaisu verkossa toukokuussa 2013, ks. www.yvi.fi

YVI-hanke 2013

3

Turun yliopiston, Turun normaalikoulun koordinoima YVI-hanke YVI-hanke (2010-14) on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. YVI-hanke on vuonna 2011 nimetty Euroopan komission ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Best Practice -hankkeeksi.

YVI-hanketta koordinoi Turun yliopisto, Turun normaalikoulu. Hanketta rahoittavat ESR / Opetushallitus, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteensä hankkeessa on kolmekymmentä kumppania. Projektissa on kolmetoista korkeakoulua, yrittäjyyskasvatusta tukevia organisaatioita sekä useita elinkeinoelämän järjestöjä.

YVI-hankkeessa on jatkokehitetty maakunnallisessa Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa (2009-12) luotua yrittäjyyskasvatuksen virtuaalista oppimisympäristöä YVIä (www.yvi.fi). Samoin hankkeessa on kehitetty yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa yleissivistävässä ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa sekä yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia toimintatutkimuksen keinoin. Hanke edistää yrittäjyyskasvatuksen eri toimijoiden verkostoitumista ja vie eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen strategioita. Hankkeen yhteydessä toimii myös monitieteinen tutkimusryhmä.

YVI webissä • www.yvi.fi • Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäyhteisö Opetin.fi –verkkopalvelussa • YVIn Facebook-sivut

4

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

YVI-moottori YVI-moottori on verkossa toimiva ideointityökalu, joka sopii kaikille kouluasteille alakoulusta korkeakouluun. YVI-moottori mahdollistaa ideoiden ja ajatusten kehittelyn sekä yksittäisten luokkien ja ryhmien kesken että eri ryhmien ja koulujen välillä. Kartalle syntyvä lamppu kertoo, missä päin Suomea ideointi on käynnistetty.

YVI-moottorissa tapahtuvan ideoinnin sisältöä ei ole rajattu. Moottorissa voidaan käydä keskustelua esimerkiksi tietyn opintojakson tai ryhmätyön toteuttamisesta, heitellä ajatuksia sopivista retkikohteista tai hakea ratkaisuja vaikkapa tehokkaalle kierrätykselle luokassa tai oppilaitoksessa. Pääasia on, että ideat ja ehdotukset saavat lentää vapaasti, yhdessä pohdittaviksi ja kehitettäviksi!

YVI-moottori on avattu maaliskuussa 2013 osoitteessa www.yvi.fi/moottori Tutustu ja osallistu!

YVI-hanke 2013

5

Jaana Seikkula-Leino, projektipäällikkö, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu

Pääkirjoitus:

Yrittäjyyskasvatus vuonna 2020 Euroopassa ja Suomessa Euroopan unioni on selvinnyt vuonna 2020 talouskriiseistään. Itse asiassa Euroopassa menee yllättävän hyvin. Työttömyys on laskenut pienimmilleen sataan vuoteen. Nuoret, jotka taannoin muuttivat työn perässä Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin, ovat palaamassa kotisijoilleen – kuten portugalilaiset ja espanjalaiset Etelä-Amerikasta. Nyt löytyy jälleen taas työtä. Myös henkinen vireys on nousussa. Suomi on kärkisijoilla uusien innovaatioiden tuottamisessa.

Muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen uusista ratkaisuista on tullut kansainvälinen menestystarina. Kautta linjan eri talouden aloilla menee hyvin.

Kasvava yhteiskunnallinen taloudellinen ja henkinen pääoma ohjataan myös tarvittaviin palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa jälleen huippuluokkaa. Syrjäytyminen on kääntynyt laskuun. Koulutukseen ohjataan enemmän verorahoja. Suomi posottaa – vuoden 2016 heikkenevistä tuloksista huolimatta – edelleen PISA-tulosten kärjessä. Jo on Korealla kiinniotettavaa!

Ulkomaalaiset yritykset sijoittavat Suomeen pääomiaan. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on todella tuottanut tulosta. Vuonna 2020 keräämme tätä positiivista satoa.

Jos katsomme taaksepäin vuonna 2020, näemme, että olemme todella toteuttaneet sekä kansainvälisiä että kansallisia strategioitamme. Vuonna 2012 Euroopan unionin strategiassa Rethinking Education / Koulutuksen uudelleenajattelu nostettiin yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen koulutuksen kaikkein tärkeimmäksi avainsanaksi. Strategiassa esitettiin kehittäminen seuraavasti: 6

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

”Yrittäjyystaitojen kehittämisen olisi oltava erityisen huomion kohteena, sillä kyseiset taidot edistävät sekä uusien yritysten luomista että nuorten työllistettävyyttä.

Kuitenkin vain kuudessa jäsenvaltiossa on laadittu yrittäjyyskasvatusta koskeva strategia. Tilanteen korjaamiseksi komissio aikoo julkaista vuonna 2013 toimintalinjaohjeet tukemaan yrittäjyyskasvatuksen laadun ja kattavuuden parantamista koko EU:ssa. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä yrittäjyystaitoja uusilla, luovilla opetus- ja oppimismenetelmillä alemmalta perusasteelta alkaen, ja toisen ja korkea-asteen koulutuksessa olisi keskityttävä käsittelemään yrityksen perustamismahdollisuutta

uravaihtoehtona.

Ongelmalähtöisen

oppimisen

ja yrityskontaktien kautta syntyviä käytännön kokemuksia olisi sisällytettävä kaikkiin oppiaineisiin, ja niitä olisi räätälöitävä jokaista koulutustasoa varten.

Kaikkien nuorten olisi saatava vähintään yksi kokemus yrityksissä tapahtuvasta työharjoittelusta ennen oppivelvollisuutensa päättymistä. Tämänsuuntaisen työn vaikutusten mittaaminen on tärkeää, joten komissio aikoo tukea jäsenvaltioita yksilöimällä välineitä, joilla voidaan arvioida edistymistä ja osoittaa yrittäjyystaitojen hankkiminen. Yksittäisten koulutuslaitosten tasolla edistymistä aiotaan vauhdittaa itsearviointimallilla, joka toteutetaan yhdessä OECD:n kanssa ja jolla opastetaan ja edistetään yrittäjyyskoulutusta tarjoavien oppilaitosten kehittämistä kaikille tasoille, perusaste ja ammatillinen koulutus mukaan lukien.” (Euroopan komissio 2012.)

Suomessa aikoinaan laadittu Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (Opetusministeriö 2009) on vienyt kansallisesti eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen vahvistamista.

Olimme jo taannoin silloin eurooppalainen esimerkki yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Strategian tavoitteiden mukaisesti veimme eteenpäin muun muassa yrittäjyyskasvatuksen verkostoyhteistyötä, alueellista sekä valtakunnallista toimintaa, opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämistä, yrittäjyysopintojen vahvistamista,

teeman

poikkitieteellistä

tutkimusta,

opettajankoulutuksen

kehittämistä sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen luomista. Tämä oli tahtotila vuoteen 2015 mennessä. Todettakoon, että vuonna 2013 pääsimme jo hyvinkin näihin tavoitteisiin. YVI-hanke suurena verkostotoimijana on vienyt näitä asioita myös vahvasti eteenpäin. Vuosina 2016 ilmestyi uusi strategia, ja 2020-luvulla yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on jo itsestäänselvyys koko koulutussektorille.

Yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyteen satsaaminen on ollut keskeisessä asemassa, kun katsomme taaksepäin yhteiskuntamme kehitystä. Siitä ei ole enää epäselvyyttä.

YVI-hanke 2013

7

Mikä on Sinun visiosi tulevaisuudesta? Liittyykö siihen samantyyppisiä toiveita ja tavoitteita? Onneksi vahvoilla ja yhteisesti kehitetyillä visioilla on taipumusta käydä toteen. Tulevaisuuden toiminnat rakentuvat tämän päivän ajattelusta. Siihen vaaditaan myös motivaatiota. Tarvitsemme myös ymmärtämistä ja keinoja viedä asioita käytäntöön. Tässä YVIn verkkolehdessä keskitymme erityisesti tulevaisuuden yrittäjyyskasvatuksen

suuntaamiseen.

Esittelemme

myös

hankkeessamme

kehitettyjä tapoja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Onneksi motivaatiomme suomalaisen ja siten eurooppalaiseen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen on vahva. Tästä on hyvä ponnistaa!

Jaana Seikkula-Leino

Lähteet: Euroopan komissio. 2012. Strasbourg 20.11.2012, COM(2012) 669 final, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin.

Opetusministeriö 2009a. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Yliopistopaino: Helsinki. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.

8

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Laura Yöntilä, tiedottaja, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu

Valokeilassa: Pellervo-Seura, Kerhokeskus ja Turun Seudun Kehittämiskeskus Merkitään aikajanalle seuraavat ajankohdat ja teemat: 1800-luvun loppu, maatalousvaltainen Suomi; 1940-60-luku, nuorisotyön tarpeet ja kaupungistuminen;

1980-90-luku,

talouden

nousu-

ja

laskukaudet;

2000-

luku, hankkeet ja verkostoituminen. Suomalaisen yhteiskunnan historiaa käytiin läpi, kun Sami Karhu Pellervo-Seurasta, Minna Riikka Järvinen Kerhokeskuksesta ja Seppo Torikka Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta kertoivat organisaatioidensa toiminnan taustoista ja nykypäivästä. Samalla katseltiin tulevaisuuteen – miltä näyttää maailmamme, mihin olemme menossa? Kevättalvella 2013 tehtyjen erillishaastattelujen yhteisenä nimittäjänä oli ennen kaikkea yrittäjyyskasvatus.

Yhteistoiminnan henkeä ja yhteiskunnallista vaikuttamista: Pellervo-Seura “Yritys-, talous- ja osuustoimintatietous osaksi yleissivistystä” Osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö Pellervon ja samalla koko osuuskuntaliikkeen historia sai Suomessa alkunsa 1800-luvun lopulla, jolloin sivistyneistön aloitteesta syntyneen liikkeen tavoitteena oli edistää osuustoimintaa ja yritteliäisyyttä lähinnä maan silloisen pääelinkeinon eli maatalouden piirissä.

Kaupungistumisen, keskiluokkaistumisen, yleisen vaurastumisen ja uusien

YVI-hanke 2013

9

ammattien myötä osuustoiminta on laajentunut lähiöihin ja kaupunkeihin.

Pellervo-Seuran toiminnanjohtaja Sami Karhu kertoo osuustoimintaliikkeillä olevan Suomessa nykyisellään yli 7 miljoonaa jäsenyyttä, ja jo tämän vuoksi jokaisen tulisi ymmärtää, mitä täysivaltaisena osuustoimintayrityksen jäsenenä toimiminen käytännössä tarkoittaa. “Yritys-, talous- ja osuustoimintatietous pitäisi saada juurtumaan osaksi yleissivistystä”, Karhu pohtii.

Yrittäjyyskasvatuksen kentällä Pellervo toimii perustehtävänsä mukaisesti erityisesti

osuustoimintamallin

oppilaitoksissa

erityisesti

asiantuntijana;

yritysmallia

tiimioppimismenetelmässä.

hyödynnetään Runsaslukuiseen

kumppaniverkostoon kuuluu akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen puolelta mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti; julkaisuja ja osuustoiminnan tukimateriaalia tuotetaan ja levitetään eteenpäin esimerkiksi Pellervon websivuilla ja kirjastolahjoituksin. Pellervo vaikutti jo YVIä edeltäneessä Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! -hankkeessa, ja YVI-hankkeessa Pellervo on aktiivinen toimija mm. lehdenteon saralla – taustalla Pellervon vankka kokemus lehtien tuottamisesta ja toimittamisesta. Kokemukset hankkeista ovat olleet Pellervolle mitä myönteisimmät. “YVI-hankkeen verkostoyhteistyö on avannut 3-4 viime vuoden aikana aivan uuden maailman ja tuonut ryhtiä ja jäntevyyttä yhteistyöhön koulumaailman kanssa”, Karhu kehuu.

Aatteellisesti osuustoimintaliike perustuu eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kumpuavalle käsitykselle ihmisestä sosiaalis-taloudellisena, yritteliäänä toimijana ja oman yhteisönsä jäsenenä. Yli satavuotisen historian omaavalla liikkeellä on edelleen vahva missio taloudellisten ja sosiaalisten valmiuksien vahvistajana ja arvopohjaisen talouden edistäjänä: osuustoimintayrittäjyys ja -aate sopeutuu Sami Karhun mukaan kaikenlaisiin toimintaympäristöihin ja vastaa nyky-yhteiskunnassa esiintyviin tarpeisiin. Karhu kuvailee, miten perinteisessä maaseutuyhteisössä lapset kasvoivat isännyyteen ja emännyyteen pienestä pitäen, ympäristön tapahtumia seuraamalla – ja jatkossakin kasvatustyössä tullaan tarvitsemaan niin hyvän esimerkin voimaa kuin perheiden, koulujen ja järjestöjen aktiivista panostusta. “Kaikki se, mitä yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan, on tärkeää.”

10

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Tukea ja tietoa opetukseen ja kasvatukseen: Kerhokeskus “Yrittäjyyskasvatus on metataitoja, elämänhallintaa, voimaantumista” Kerhokeskuksen toiminnan taustalla on yli kuusi vuosikymmentä lapsi- ja nuorisotyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen viittaa deweyläiseen, toiminnallisuutta korostavaan learning by doing -asenteeseen kertoessaan järjestön synnystä toisen maailmansodan jälkeen: Opettajain Liiton suojissa vuonna 1947 perustettu Kansakoulun Kerhokeskus halusi tarjota jäsentynyttä, konkreettista toimintaa erityisesti niille nuorille, joilla ei ollut työtä tai opiskelupaikkaa kansakoulun jälkeen. Järjestö on vuosikymmenten varrella jatkanut lapsi- ja nuorisotyötä epävirallisten ja virallisten linjausten, koulutuspolitiikan ja käytännön nuorisotyön välimaastossa. ”(Toteutettiin) asioita, joita ei välttämättä ollut kirjattu ylös mutta joista vallitsi konsensus”, Järvinen kuvaa. Suuren yleisön keskuudessa Kerhokeskuksen tunnetuinta tuotantoa lienee jo kuusikymppinen, ilmiöksi ja vakiintuneeksi käsitteeksi muodostunut Hymypoika ja Hymy-veistos, jota kouluissa jaetaan Hyvän Toveruuden Kilvassa ansioituneille oppilaille. ”(Kerhokeskuksen) palvelut ja tuotteet ovat paremmin tunnettuja kuin itse organisaatio. – Tämä on tietoinen ratkaisu, joka antaa myös liikkumavapautta.”

Yrittäjyyden edistämisessä Kerhokeskuksen perinteisintä toimintaa edustaa jokavuotinen Yritys Hyvä -kilpailu. Äidinkielen opettajain liiton kanssa järjestettävä kilpailu pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985, Yksityisyrittäjäin Säätiön aloitteesta ja Kouluhallituksen tuella. Minna Riikka Järvinen kertoo kilpailukirjoitusten muodon pysyneen jotakuinkin samana vuosien varrella – sisällöt sen sijaan saavat vaikutteita kulloinkin vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. “Nousukaudella kirjoitetaan mahdollisuuksista nopeaan taloudelliseen vaurastumiseen; laskukaudella voi esiintyä yhteiskunnallisen rahatalouden kritiikkiä”, Järvinen kuvailee ja jatkaa, että laskukauden aikana yrittäjyys voidaan selvemmin liittää myös henkilökohtaisen kasvun mahdollisuuteen. Yritys Hyvä -kilpailu antaa tilaa yhteiskunnalliselle, kriittisellekin pohdinnalle, jonka asema opetussuunnitelmassa on Järvisen mukaan muutoin verrattain vähäinen – mutta joka kuitenkin itää ja elää nuorten ajatusmaailmassa. “Nuoret eivät kulje silmät suljettuina vaan miettivät ja pohtivat maailmaa ympärillään.”

YVI-hanke 2013

11

Miltä maailma sitten näyttää muutaman vuoden kuluttua – mitä tarvitaan ja miten toimitaan, kun vuosikymmen lähenee loppuaan? Minna Riikka Järvisen kanta on selvä: kaivataan metataitojen opettamista ja haltuunottoa, koulun avautumista ulospäin, yhteisöllisyyttä, selkeitä muutoksia. “Koulun todellisuus ei enää resonoi sen kanssa, miten maailma menee.” Perinteisen oppiainekeskeisen linjan sijaan tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota olennaisten taitojen oppimiseen sekä oppimis- ja koulukäsityksen ajanmukaisuuteen. Uusiutuminen on haaste opettajankoulutukselle, jota Kerhokeskus tukee mm. tuottamalla metataitoihin liittyviä kurssisisältöjä. Kouluille Kerhokeskus tarjoaa maksuttomasti oppimateriaalia kuten oppimispelejä. Myös yrittäjyyskasvatus on metataitoja, elämänhallintaa ja voimaantumista, Järvinen luonnehtii. “Nuorilla itsellään on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa.”

Oppimiskäsityksensä Minna Riikka Järvinen kertoo jo kallistuneen emergenssin suuntaan. Esimerkki emergenssistä työelämässä: jokaiseen uuteen työtehtävään tai projektiin lähdetään tavallaan nollapisteestä, ja toiminnan tavat, suuntaviivat ja lopulliset tavoitteet muotoutuvat projektin kuluessa, yhteisöllisesti. “Oppiminen syntyy yhteisen ymmärryksen tuloksena”, Järvinen sanoo. “Tieto ja oivallukset synnytetään aina uudelleen.”

Yhteistyötä, verkostoja ja asiantuntemusta: TSeK

“Vuonna 2020 yrittäjyyskasvatus on tavallaan jo epämuodollisuus” Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) keskeisenä tavoitteena on parantaa monipuolisen yrityselämän toimintaedellytyksiä Turun seudulla. Teollisuusasiamies Seppo Torikka kertoo TSeK:n tukeneen yrittäjyyskasvatusta aktiivisesti aina 1990-luvulta lähtien valtakunnallisen Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen tiimoilta.

TSeK oli mukana myös maakunnallisessa Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen!

-hankkeessa (2009-12), ja valtakunnallisen YVI-hankkeen myötä näkökulma aihepiiriin on laajentunut entisestään. Pitkäjänteistä yhteistyötä tehdään myös Varsinais-Suomen Yrittäjien ja erityisesti heidän kanssaan samoissa tiloissa toimivan YESin kanssa.

12

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Yrittäjyyskasvatuksessa Torikka arvostaa erityisesti aktiivinen kansalainen, yhdessä tekeminen ja oman elämän hallinta -perspektiiviä ja haluaa nostaa esiin muutamia alan pioneereja Turun seudulta: kiitokset pitkäaikaisesta yrittäjyyskasvatustyöstä menevät Loimaan seutukuntaan ja Elisenvaaran lukioon sekä Turussa Pallivahan alakouluun ja Katariinan erityiskouluun. Torikka itse on ollut yrityselämässä käytännön toimijana 1970-luvulta ja erityisesti kehittäjänä ja ”ongelmanratkaisijana” 1990-luvulta lähtien. Yhteiskunta tuntuu matkan varrella muuttuneen ainakin hitusen avoimemmaksi ja laajakatseisemmaksi: esimerkiksi konkurssi voidaan jo aiempaa paremmin ymmärtää henkisen pääoman kasvuna – ei yrittäjän koko loppuelämää leimaavana tahrana. Menestystarinoiden lisäksi tarvitaan tietoutta myös siitä, miten selvitä vaikeista tilanteista, ja Torikka kuvaakin yrittäjyyskasvatusta juuri tiedon ja asioiden jakamiseksi ja yhdessä oppimiseksi.

Yritteliäisyyttä tarvitaan niin varsinaisessa yritystoiminnassa kuin työssä ja toiminnassa kaiken kaikkiaan: “Yritteliäs tyyppi on erittäin arvokas opettajana ja toisen palveluksessa, kuten myös toimijana kolmannella sektorilla.”

Yrittäjämäisen asenteen omaksumisen ja ylläpitämisen tulisi Torikan mukaan liittyä kaikkiin elämänvaiheisiin – ja niinpä myös yrittäjyyskasvatusta tulisi toteuttaa kaikilla koulutuksen tasoilla. “Vuonna 2020 yrittäjyyskasvatus on tavallaan jo epämuodollisuus”, Torikka ennustaa. “Yrittäjyys ei ole enää vain pedagogiikan yksi osa tai opetettava aine, vaan läpimenevä asenne, asenteellinen tapa toimia, opiskella, käydä koulua, jatkokouluttautua ja suhtautua omaan työhön tai omiin harrastuksiin.” Uransa aikana Torikka on kerännyt kosolti mietelauseita ja viisauksia ohjaamaan työt ja toimintaa. Niin yrittäjyyskasvatukseen, kehitys- ja hanketyöhön kuin elinikäiseen oppimiseen sopivat seuraavat ohjenuorat: Katselemisen sijalle näkemistä – Kuulolla oleminen kuulemiseksi – Luulemisesta entistä enemmän tietämiseksi – Toimeen tarttuminen tavaksi.

YVI-hanke 2013

13

Anne Tiikkala, projektisuunnittelija, YVI-hanke, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu

Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien yhteisöllistä kehittämistä Suomen opettajankoulutusorganisaatioissa YVI organisoi 2011-2012 toimintatutkimuksen liittyen opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien kehittämiseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 opettajankoulutuksen organisaatiota: 5 ammatillista opettajakorkeakoulua, 6 yliopistojen opettajankoulutuslaitosta ja 4 normaalikoulua. Kunkin osallistuvan yhteisön tuli muodostaa kehittäjätiimejä, joihin osallistui kaikkiaan 55 opettajankouluttajaa sekä joitakin opettajaksi opiskelevia. Talvella 2011-2012 kirjattiin toimintasuunnitelma opetussuunnitelmien kehittämisestä ja lukukauden lopuksi (2012) vastattiin laadulliseen kyselyyn.

OPSn kehittämisen tasoksi sai valita vähintään yhden neljästä annetusta vaihtoehdosta. Eniten valittiin kehittämistasoksi oppijoiden kokema opetussuunnitelma, jossa mm. pureuduttiin siihen, miten nykyinen yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma näkyy oppijoiden kokemana ja lähdettiin tämän pohjalta kehittämään uusia käytänteitä. Muita kehittämistyön kohteita olivat käytännön työssä kehitettävä opetussuunnitelma, jossa vietiin olemassa olevaa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa käytäntöön ja keksittiin sen realisoitumiseen uusia ratkaisuja; suun-

OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS 14

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

nittelussa oleva opetussuunnitelma eli suunniteltiin jokin yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus/moduuli/integroitu näkemys olemassa oleviin tai kehitettäviin opetussuunnitelmiin ja viimeinen taso oli yrittäjyyskasvatuksen osaamisen analysointi ja sen määrittely kehitettävän opetussuunnitelman lähtökohtana. Lisäksi jokaisen organisaation tuli luoda visio siitä, mihin yrittäjyyskasvatuksella tähdätään.

Loppukevään laadullisessa kyselyssä, johon vastasi 20 kehittämistyössä ollutta opettajankouluttajaa, haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten opetussuunnitelmatyö on kehittänyt ymmärrystäsi siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on, motivaatiotasi yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen, konkreettisia yrittäjyyskasvatuskäytänteitä työssäsi, yhteisöllistä kehittämistä verkostoyhteistyössä sekä lopuksi visiosi muodostumista yrittäjyyskasvatukseen?

Tulosten analyysin perusteella voidaan todeta, että muutamat opettajankoulutuksen organisaatiot ovat todella ottaneet yrittäjyyskasvatuksen omakseen ja pyrkivät saamaan sen osaksi opetusta. Päämääräksi asetettiin mm. että jokainen opettajaksi opiskeleva saisi perustiedot yrittäjyyskasvatuksesta tai että yrittäjyyskasvatukseen liittyen järjestettäisiin pakollinen kurssi. Monissa organisaatioissa esitettiin pyrkimys, että yrittäjyyskasvatus saataisiin läpileikkaavaksi aihekokonaisuudeksi myös opettajaksi opiskelevien opintoihin. Opetussuunnitelmien kehittämistyö lisäsi organisaatioiden aktiivisuutta sekä opettajankouluttajien ymmärrystä ja motivaatiota yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja opettamiseen. Lisäksi yhteisöllinen kehittäminen käynnistyi ja ennen kaikkea tutkimukseen osallistuminen toi mukanaan uusia konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja se aktivoi yrittäjyyskasvatuksen visioiden luomiseen. Lisäksi voidaan todeta, että opettajankouluttajien oppiminen tapahtui tasapainoisesti vision selkiytymisenä, motivaation vahvistumisena, ymmärryksen lisääntymisenä ja uusina käytännön toimina.

Opetussuunnitelmien kehittämistyöstä on valmistumassa tutkimusraportteja syksyksi 2013. Käytännön kehittämistyöstä kerrotaan tarkemmin tässä julkaisussa mm. Turun OKL:n osuudessa (s. 23-24) ja JAMK AOKK:n osuudessa (s. 32-33).

OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS OPS YVI-hanke 2013

15

Inkeri Ahvenisto, opettaja (historia, yhteiskuntaoppi) ja opettajankouluttaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Rohkeutta, uskoa ja eettisyyteen perustuvaa tekemistä Viikin normaalikoulussa yrittäjyyskasvatukseen kuuluu luontevasti monenlaisia asioita. Luokat keräävät yrittäjämäisesti rahaa omiin leirikouluihinsa esimerkiksi myyjäisillä, kirppiksillä ynnä muilla tempauksilla. Työelämäyhteistyötä tehdään työharjoittelujen muodossa seitsemännellä luokalla koulun omassa kirjastossa ja kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla koulun ulkopuolella. Lisäksi esimerkiksi työnhakua harjoitellaan kummiyrityksemme Metso Oyj:n kanssa. Myös opettajamme ovat päässeet Metsossa tutustumaan työelämään koulun ulkopuolella.

Ihan virallisesti yrityksiin ja yritystoimintaan liittyviä asioita opetellaan peruskoulussa erityisesti kuudennella luokalla TATin koordinoimassa Yrityskylässä ja yläluokkien Käsillä tekijäksi -kerhossa, joka on osa Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa eli siinä perustetaan vuoden ajaksi ihan oikea käsityöalan yritys. Lukiossa yritysasioihin erikoistutaan Yritystalous- ja samoin Vuosi yrittäjänä -kurssilla. Näistä kerromme myös opetusharjoittelijoillemme, jotka sitten myöhemmin voivat käynnistää samanlaista toimintaa omissa kouluissaan.

Yrittäjyyskasvatus on kuitenkin sisäänrakennettu koko koulun eri aineitten opetussuunnitelmaan. Se ei tarkoita pelkästään yritystoimintaan tutustumista, vaan ehkä vielä tärkeämpää on niin kutsuttu sisäinen yrittäjyys ja sen tukeminen. Tällaista oma-aloitteisuutta voidaan tukea jokaisella oppitunnilla käyttämällä esimerkiksi työtapoja, joissa oppilaat itse pääsevät kokeilemaan, kehittämään, ehdottamaan, keksimään, tekemään yhteistyötä.

16

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Mitä on hyvä yrittäjyyskasvatus? Se on ihmisen omien vahvuuksien tukemista, sitä että opetetaan uskomaan omiin kykyihin, tutustutaan erilaisiin mahdollisuuksiin, joita maailma on täynnä, se on rohkeutta yrittää uusia asioita ja uskaltaa kokeilla.

Ja samalla muistetaan ottaa myös muut huomioon.

Maailma tarvitsee yrittäjiä – ilman heitä tuotannontekijät eivät yhdisty tuotannoksi. Mutta maailma tarvitsee myös hyviä työntekijöitä ja alaisia. Ja ennen kaikkea maailma tarvitsee eettisesti ajattelevia kansalaisia, jotka eivät ajattele pelkästään voiton maksimointia tai omaa etuaan.

Muita tehtäviä ovat mm. aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän kehityksen tukeminen. Koululaitoksella onkin äärimmäisen tärkeä tehtävä yhdistää nämä eri ulottuvuudet, etteivät ne jää toisistaan irrallisiksi. Sekä aktiiviseksi kansalaiseksi että oman elämänsä yrittäjäksi kasvamisen on tapahduttava nyt ja tulevaisuudessa sopusoinnussa muiden tärkeiksi näkemiemme arvojen kanssa.

Millaista olisi siis tulevaisuuden yrittäjyyskasvatus? Sen suuntaviivat ovat varmasti näkyvissä tässä jo nyt: yhä lisääntyviä mahdollisuuksia oppilaille tehdä ”oikeita” asioita, kuten perustaa harjoitusyritys. Yhä lisääntyviä mahdollisuuksia työelämäyhteistyöhön koulun ulkopuolella. Yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä itse, kokeilla, tutustua omiin ideoihin ja kykyihin ja tehdä yhdessä muiden kanssa. Ja samalla tiedostaa oman toiminnan eettiset reunaehdot ja pohtia sen vaikutuksia.

Yrittäjyyskasvatus ei saa olla pakkosyöttöä eikä se saa irtautua koulun muusta arvomaailmasta. Ja vaikka oppilaille annetaan mahdollisuuksia toimia itse, se ei missään tapauksessa tee esimerkiksi luokassa tapahtuvaa yhteistä keskustelua tai päämäärätietoista teoriaopiskelua tarpeettomaksi. Tärkeää on hyvä tasapaino näiden kesken.

YVI-hanke 2013

17

Tuija Saarivirta, lehtori, erityisopettaja, Turun yliopisto, Rauman normaalikoulu

Rauman normaalikoulu kasvaa ja kasvattaa yrittäjyyteen: visio vuodesta 2013 vuoteen 2020 Tällä hetkellä (vuonna 2013) Rauman normaalikoulussa yrittäjyyskasvatusta toteutetaan YVI-hankkeen tuloksena opettajaksi opiskelevien harjoitteluissa. Harjoittelujaksoihin liittyy yrittäjyyskasvatuksen tehtävä, jossa painotetaan yrittäjämäisiä työtapoja. Opiskelijat dokumentoivat toiminnan kirjallisesti pohtien tavoitteiden onnistumista. Aineistoa tullaan käyttämään jatkosuunnittelun pohjana.

Ulkoista yrittäjyyttä toteutetaan vuosittain pitämällä koko koulun joulumyyjäiset, joissa on lasten tekemiä tuotteita tai suunnittelemia esityksiä. Lisäksi eri luokkien oppilaat, vihreälippuraatilaiset tai miniministerit eli oppilaskunta pitävät kahvilapäiviä. Leirikoulutoimintaan liittyy perinteisesti yrittäjyyttä.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa yrittäjyyskasvatus näkyy viimeksi tehtyjen muutosten kautta vahvemmin työtavoissa kuin aikaisemmin. Varsinkin käsityössä ovat yrittäjämäiset työskentelytavat nousseet kehityksen kärkeen koulussa tehtyjen tutkimus- ja kehittämishankkeiden myötä. Monet hankkeet ovat tukeneet niin sisäistä kuin ulkoistakin yrittäjyyttä. Esimerkiksi Thinking skills -hanke on suuntautunut oppilaiden ajattelun kehittämiseen ja Comenius-hankkeiden kautta on verkostoiduttu ja tuotettu materiaaleja. Kerhotoiminta ja kielten opiskeluun kannustaminen ovat antaneet oppilaille vahvuuksia itsetuntemukseen ja uskallusta heittäytyä kokeilemaan uutta. Vuoden 2016 opetussuunnitelman kehittämistyössä mukana oleminen antaa mahdollisuuden nostaa yrittäjyyden periaatteet esiin entistä vahvemmin.

18

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Vuonna 2020 Rauman normaalikoulu on yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kehittänyt yrittäjämäisiä työtapoja perustoiminnoiksi arkeen. Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 on selkiyttänyt oppiaineiden tavoitteet ja oppilaiden rooli tiedon vastaanottajasta on muuttunut tiedon etsijäksi ja jakajaksi. Oppilailla on aikaisempaa enemmän mahdollisuus suunnitella omaa oppimistaan ja osoittaa osaamistaan eri tavoin. Projektityöskentely, verkostoituminen ja vuorovaikutus koulun ulkopuolisten tahojen kanssa lisääntyvät. Sisäinen yrittäjyys kehittyy luonnostaan ja yhteistyön kautta syrjäytyminen on vähentynyt.

Opettajaopiskelijoilla on yksi kokonaan yrittäjyyteen perustuva harjoittelujakso, jossa nk. perinteisiä työtapoja ei käytetä lainkaan. Oppilaat haastetaan miettimään ja kehittämään erilaisia asioita ja nuoret aikuiset ohjaavat uuden teknologian sovellusten käytössä reaaliaikaisesti. Koulu on joustavammin vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kehityksen kanssa ja sitä kautta oppilaiden tasa-arvoisuus lisääntyy.

Saattaa olla, että vuonna 2020 normaalikoulussa on jo muutamia oppilaiden omia yrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä joko suomalaisten tai ulkomaalaisten yritysten kanssa. On kasvamassa sukupolvi, jolle yrittäjyys on itsestään selvää.

YVI-hanke 2013

19

Luokanopettajat ja opettajankouluttajat Pentti Mankinen ja Juha-Matti Turpeinen, Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja normaalikoulu

Yrittäjyyskasvatuksen puutarhurit - Kajaani Kajaanissa on tehty pitkäjänteistä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä jo kaksikymmentä vuotta. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on jokaisen valmistuneen opettajan maisteritutkintoon sisältynyt `Yrittäjyyspedagogiikka´ -opintojakso vuosina 2005-2013. Tuona aikana kyseiset opinnot suoritti noin 320 opiskelijaa. Aiemmin yksikkö on tarjonnut sivuaineena `Yrittäjyys- ja projektipedagogiikka´ -kurssia.

Yrittäjyyskasvatuksen opintojen alkusysäys tehtiin 1990-luvun loppupuolella KYTKE 2005-projektin (Kainuun yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen kehittämishanke - ESR) aikana. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys projektin rahoituksessa oli merkittävä, ilman tätä elementtiä hanke olisi tuskin toteutunut. Projektin aikana kainuulaiset pilottiopettajat motivoituivat erityisesti yrittäjyyskasvatuksen osiosta.

Vuonna 2008 tehty selvitys KYTKE-hankkeen tuloksista osoitti, että projekti oli jäänyt elämään kainuulaisiin yleissivistäviin oppilaitoksiin. Siitä oli tullut normaalia ja vakiintunutta toimintaa hankkeeseen osallistuneissa kouluissa.

Miten YVI-hankkessa tehty työ näkyy vuonna 2020 opettajankoulutuksessa?

Kajaanin YVI-case käsitti yrittäjyyskasvatuksen opintojakson toteutuksen ja kehittämistyön. Jakson sisältö käsitti luentoja, harjoituksia ja opintotehtäviä. Luennoissa painottuivat yrittäjyyskasvatuksen teoreettinen näkökulma ja erityisesti suomalaisten tutkijoiden viimeaikaiset tutkimukset sekä kansainvälisesti merkittävimmät tutkimukset. Lisäksi esille tuotiin oleelliset kansalliset ja kansainväliset asiakirjat/strategiat aihealueen opetuksen kannalta. Luennoilla haettiin vastauksia ja perusteita kysymyksiin: ”Mitä yrittäjyyskasvatus on? Miksi yrittäjyyskasvatusta perusopetukseen?” Harjoitukset keskittyivät opiskelijan omien yrittäjyyskasvattajataitojen kehittämiseen mm. yrittäjyyskasvatuskäsitteen pohdinnan, erilaisten

20

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

ongelmanratkaisutehtävien ja harjoitustöiden esittelyjen avulla. Opintojakson blogitehtävät koettiin mielekkäiksi ja oman opettajuuden kehittymisen kannalta merkityksellisiksi. Opintojakson myönteisinä kulmakivinä olivat myös yritysvierailut ja monumentaalinen yrittäjyyskasvatuksen julkaisu, joka toimitettiin yrittäjämäisesti eli toimituskunta organisoitui opiskelijoiden dynaamisen toiminnan tuloksena.

YVI-hankkeessa modifioitu `Yrittäjyyspedagogiikka´ -jakso sai huomioita GHK:n selvityksessä ”Order 129: Mapping of teachers’ preparation for entrepreneurship education”. Opettajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa Euroopan alueella ei yrittäjyyskasvatusta ole paljoa tarjolla. Esimerkiksi Suomessa yrittäjyyspedagogiset valmiudet opettajankoulutuksessa on nostettu yhdeksi painopistealueeksi OKM:n `Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat 2015´ julkaisussa, mutta opintojen tarjoajia on edelleen harvassa.

Yrittäjyyspedagogiikan opintojakson johtoajatuksena olivat oman ja hyvän elämän hallintaan liittyviä asioita. Miten yritteliäs toimintatapa näkyy luontevana osana peruskoulun opetusta - sisältäen luovan toimintatavan omaksumisen, ongelman ratkaisutaitojen kehittämisen sekä itsetunnon - ja ryhmätyötaitojen kehittämisen?

Aihealueeseen tutustumisen myötä innostus opettajaksi opiskelevilla on ollut silmiin nähtävää.

Tulevaisuuden visio Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan osalta on siirtää kaikki saatu kokemus ja tietotaito yrittäjyyskasvatusopintojakson saamiseksi osaksi luokanopettajien tutkintoa. Paikallisesti tavoitteena on luoda yrittäjyyskasvatusstrategia Suur-Oulun alueelle pohjautuen maakunnalliseen visioon.

Tulevaisuuden visiossa valtakunnan tasolla yrittäjyyskasvatus saa tulevaisuudessa ansaitsemansa huomion jokaisessa opettajankoulutusyksikössä, mikä tarkoittaa henkilökunnan kouluttautumista toteuttamaan yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä sekä vahvistamaan tutkimuksen tekemistä aihealueelta. Tärkeimpänä toimenpiteenä näemme yrittäjyyskasvatuksen opintojakson sisällyttämistä luokan- ja aineenopettajien maisterintutkinnon osaksi.

YVI-hanke 2013

21

Pasi Hieta, yläkoulun rehtori, Oulun normaalikoulu

Yrittäjyyskasvatus Oulun normaalikoulussa tänään ja tulevaisuudessa Yrittäjyyskasvatus on arvokas näkökulma kasvatukseen ja koulutyön tavoitteiden määrittämiseen. Se leikkaa monessa kohdin yleisesti arvokkaina pidettyjen kasvatustavoitteiden kanssa, mutta antaa niille nimen ja teeman, joka voi konkretisoida sitä, mitä kohti kasvatuksella pyritään.

Nähdäkseni yrittäjyyskasvatuksen kasvatukselliset tavoitteet, esimerkiksi aloitteellisuus, luovuus, ongelmanratkaisukyky, tiimityöskentelytaidot ja niin edelleen, ovat koulussamme yleisesti hyväksyttyjä ja kannatettavia tavoitteita. Myös yrittäjyyskasvatukseen kriittisesti suhtautuvat hyväksyvät nämä tavoitteet. Kriittisiä äänenpainoja on herättänyt yrittäjyyskasvatuksen suhde ihmiskäsitykseen, siis siihen, asettaako yrittäjyyskasvatus tiettyjä ominaisuuksia ihmisarvon mittariksi. Samoin yksi koulukasvatuksen näkökulmasta ongelmallinen asia on yritysten toiminnan luonteeseen olennaisesti kuuluva kilpailu ja kilpailijoiden voittaminen. Koulun toimintakulttuurin tulisi olla hyväksyvä, mukaanottava ja jokaisen osallisuutta arvostava.

Tarve korostaa nimenomaan yrittäjyyttä tänä päivänä on yhteydessä suomalaisen kulttuurin arvostuksiin. Yrittäjyys ei ole ollut yleisestikään kovin arvostettua viime vuosikymmeninä, ja voi varmasti perustellusti sanoa, että koulukasvatuksessa sen arvostus ei ole ollut sen korkeampi. Siksi yrittäjyyskasvatuksen ajamille hyville kasvatustavoitteille pitää nyt antaa nimi yrittäjyyskasvatus. Ehkä tämä työ, jota nyt tehdään yrittäjyyskasvatuksessa kehittää kasvatustamme niin, että tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatus käy turhaksi. Ja miten niin voisi käydä? Sillä tavalla, että se hyvä, jota yrittäjyyskasvatus tarjoaa, muodostuu osaksi käsitystämme hyvästä kasvatuksesta ja tulevaisuuden lapsista kasvaa sellaisia hyviä ihmisiä, jotka pitävät vastuullista yritystoimintaa varteenotettavana vaihtoehtona omalle tulevaisuudelleen.

22

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Jaana Mäki-Tuominen, käsityökasvatuksen yliopisto-opettaja, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos (Turku)

Yrittäjyyskasvatus osaksi opettajankoulutusta Turun yliopistossa Yrittäjyyskasvatus on viime vuosina entistä voimakkaammin integroitu opettajaopintoihin ja opetusharjoitteluihin Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikössä. YVI-hankkeen aikana teeman niveltämiseen opettajaopintoihin on voitu kohdentaa enemmän resursseja. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteeksi on asetettu riittävien tietojen ja taitojen tarjoaminen opettajaopiskelijoille yrittäjyyskasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista, jotta he kykenevät soveltamaan ja toteuttamaan yrittäjyyskasvatuksellisia toimintatapoja päättöharjoittelussa ja myöhemmin työelämässä. Perusteena teeman sisällyttämiseen opettajaopintoihin voidaan esittää, että opettajat ovat avainasemassa kasvatettaessa oppilaita tulevaisuuden ammatteihin ja vahvistettaessa oppilaiden valmiuksia, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan.

Yrittäjyyskasvatukseen tutustuminen

MO0.1 Johdantokurssi

MO9.2.4 Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa (3op)

SO4 Päättöharjoittelu

MO9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys (3op)

Yrittäjyyskasvatus teema

Yrittäjyyskasvatuksen soveltaminen

Yrittäjyyskasvatus teemaa on käsitelty luokanopettajaopinnoissa pakollisilla ja valinnaisilla kursseilla ja opetusharjoittelujen yhteydessä, joiden prosessimainen eteneminen on esitetty yllä olevassa kuvassa.

YVI-hanke 2013

23

Yrittäjyyskasvatus on ollut pääasiallisena sisältönä kursseilla Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys (3 op) sekä Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa (3 op). Kaikille pakollisiin opintoihin teema on sisällytetty monialaisten opintojen johdantokurssiin. Keväällä 2012 opettajaopiskelijat osallistuivat Yrityskylä-oppimisympäristön toteuttamiseen sekä opettajatutoreina että opettajina päättöharjoittelun yhteydessä.

Syksyllä 2012 toteutetulla Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa -kurssilla erityisesti sisältöjen, tavoitteiden ja toimintamuotojen rikkaus on saanut opiskelijat avoimesti pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä ja mahdollisuuksia. Opiskelijat kokivat kurssin lisänneen merkittävästi heidän ymmärrystään yrittäjyyskasvatuksen toimintamuodoista ja oppimateriaaleista. Erityisen tärkeinä ja rohkaisevina opiskelijat kokivat opettajille suunnatut palvelut, joita esimerkiksi YES-keskukset, Kerhokeskus ja Taloudellinen tiedotustoimisto yrittäjyyskasvatukseen tarjoavat.

Yrittäjyyskasvatus tulevaisuuden opettajankoulutuksessa YVI-hankkeen aikana kehitettiin toimintamalleja, joiden pohjalta opettajankoulutukseen soveltuvien käytänteiden kehittämistä on hyvä jatkaa. Yrittäjyyskasvatus on opettajankoulutuslaitoksen juuri käynnistyneessä opetussuunnitelmien uudistamisprosessissa nostettu esiin teemana, jonka tulee jatkossakin niveltyä opetussuunnitelmiin. Tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatusteeman tulisi olla esillä niin luokan- kuin aineenopettajankoulutuksessa.

24

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Lenita Hietanen, yliopistonlehtori: musiikkikasvatus, kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

Yrittäjyyskasvatus Lapin yliopisto Yrittäjyyskasvatus kiinnittyy Lapin yliopiston strategiaan Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan strategiset tavoitteet määrittelevät, että Lapin yliopisto on vuonna 2020 kansainvälisesti houkutteleva, luova ja monikulttuurinen tiede- ja taideyhteisö, jonka tuottama tutkimus ja taiteellinen toiminta on profiili- ja painoaloillaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista ja vaikuttavaa. Yliopistossa tehdään rinnan tieteellistä perustutkimusta ja käytäntöön orientoitunutta tutkimusta.

Lapin yliopistolla on kolme strategista painoalaa, joista yrittäjyyskasvatus kiinnittyy jokaiseen, joskin selkeimmin painoalaan Pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ. Painoalaan liittyy muun muassa vahvasti monitieteinen muutoksen tutkimus ja muuttuvan työn asiantuntijoiden koulutus. Huomiota kiinnitetään erityisesti hyvinvointia edistäviin ja heikentäviin, pohjoiselle alueelle ominaisiin tekijöihin.

Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus -painoalan monitieteisessä tutkimuksessa analysoidaan eri toimijaryhmien intressejä suhteessa toimintaympäristön ehtoihin ja sääntelyyn. Tavoitteena on tuottaa tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista kestävän sosiaalisen, taloudellisen, ekologisen, oikeudellisen ja kulttuurisen kehityksen näkökulmista pohjoisessa toimintaympäristössä.

Palvelumuotoilu-painoala hyödyntää taiteen ja tieteen vuorovaikutuksen tuottamia mahdollisuuksia matkailun, teollisten tuotteiden, sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä esteettömien ja turvallisten ympäristöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Palvelumuotoilun osaajana yliopisto luo edellytyksiä myös julkisten palvelujen, oppilaitosten ja yksityisen sektorin kilpailukykyiselle ja kestävälle palvelutuotannolle.

YVI-hanke 2013

25

Yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa Yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa edistää vuorovaikutusta koulutuksen ja yhteiskunnan, erityisesti työelämän, välillä. YVI-hankkeessa opettajankoulutukseen on tuotettu 3 op laajuinen virtuaalikurssi, Yrittäjämäinen toiminta kasvu- ja oppimisprosessin jatkumona. Kurssi sisältyy jatkossa luokanopettajakoulutuksen opintoihin. Kurssia kehitetään muun muassa vastaamaan kansainväliseen opetustarjontaan, mikä tarkoittaa sen kääntämistä englannin kielelle. YVI-hankkeen myötä yrittäjyyskasvatusta on sisällytetty aiempaa enemmän luokanopettajakoulutuksen opetusjärjestelyihin niin kasvatustieteiden tiedekunnassa kuin Lapin yliopiston harjoittelukoululla. Lisäksi yrittäjyyskasvatukseen liittyvä tutkimustoiminta on vilkastunut. YVI-hanke on avannut uusia verkostoja yrittäjyyskasvatuksen käytänteissä ja tutkimuksessa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lapin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa painotetaan yliopiston strategian painoalueen Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus tulkintana inklusiivisuutta, mikä tarkoittaa muun muassa yhdenvertaisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja erilaisuuden huomioimista. Näin ollen myös yrittäjyyskasvatus ilmiönä tulkitaan luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyn perusopetuksen arvopohjan ja tehtävän mukaisesti sekä koulutuksessa painottuvasta inklusiivisesta näkökulmasta.

Pekka Hytinkoski, verkko-opetuskoordinaattori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Opiskelua osuuskuntatoiminnan tahtiin Yritystoiminnan työvaiheet rytmittävät opiskelua opiskelijaosuuskunnissa. Opiskelijaosuuskunnan toiminta eroaa erilaisista harjoitusyritysten esim. siten, että siinä opiskelijajoukon kulut (esimerkiksi verot ja työtilavuokrat) ovat aitoja, ja kulujen kattaminen vaatii todellisia yritystoiminnan tuloja. Yhteisyrityksessä hankitut

26

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

mahdolliset voitot palautuvat yrityksen asiakas/omistajille – opiskelijoille – ja niitä voidaan käyttää yhteistoiminnallisesti opintojen edistämiseen ja yrityksen kehittämiseen.

Muihin yritysmuotoihin verrattuna osuuskunta on kohtuullisen helppo perustaa, sillä se vaatii vain pienen pääomapanostuksen, ja perustamisvaiheessa opiskelijat voivat muokata yrityksen sääntöjä yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys onkin koettu joustavaksi yritysmuodoksi, joka toimii aidosti koulutusorganisaatioiden ja työelämän rajavyöhykkeellä.

Opettajan rooli asiantuntijana ja tukijana Opiskelu ja yrittäminen yhdessä tukevat ja kannustavat, mutta tuovat mukanaan myös yhteiseen päätöksentekoon ja organisointiin liittyviä haasteita. Myös mahdolliset epäonnistumiset käydään yhdessä läpi, jotta vastaaviin ongelmiin osattaisiin jatkossa valmistautua. Monesti opiskelijayritystoiminta käynnistyy vasta toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana, jolloin myös opiskelijat ovat kypsempiä vastuunottoon ja yhteiseen, suunnitelmalliseen toimintaan.

Opettaja on asiantuntija ja valmentaja, joka pyrkii tietoisesti siihen, ettei puutu liikaa ”oikeilla ratkaisuilla” opiskelijayritysten toimintaan. Opiskelijayritysten strateginen hyödyntäminen vaatii myös tiivistä opetussuunnitelmatyötä.

Pioneerit kuten Tiimiakatemia ja Proakatemia ovat rakentaneet 2000-luvun ensimmäisistä vuosista lähtien oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat ovat opiskelleet ja yrittäneet - monesti juuri opiskelijaosuuskunnissa. Vähitellen nämä ”opiskelijayritykset oppimisympäristöinä” –tyyliset ratkaisut ovat yleistyneet myös yleisesti sekä ammattikorkeakouluissa että muussa ammatillisessa koulutuksessa. On mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä yhteisöllinen opiskelijayrittäjyys on muodostunut jo vuosia pyörineeksi opiskelumuodoksi eri opetusorganisaatioissa eri opetustasoilla.

Lisätietoja: www.helsinki.fi/ruralia/

YVI-hanke 2013

27

Elena Ruskovaara, projektipäällikkö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Yrittäjyyskasvatus - LUT Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on ollut aktiivinen toimija yrittäjyyskasvatuksen kentällä erityisen vahvasti vuodesta 2003 eteenpäin. Alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita on ollut lukuisia. Kehittämis- ja tutkimustyön rinnalla on kaikenaikaa tarjottu myös opetustoimelle täydennyskoulutusta ja pääosin nämä on pystytty tarjoamaan Opetushallituksen täydennyskoulutusmäärärahalla.

Viime vuosina LUT:n keihäänkärki yrittäjyyskasvatusrintamalla on osoittanut yrittäjyyskasvatuksen mittaamiseen ja tämän teeman tutkimukseen. Vuonna 2011 lanseerattiin perus- ja toisen asteen opettajien käyttöön itsearviointiväline, Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo™. Vuodesta 2012 eteenpäin opettajaksi opiskelevat ovat myös voineet itsearvioida ja kehittää yrittäjyyskasvatustaitojaan arviointivälineen avulla ja vuoden 2013 aikana käyttöön tulee opettajankouluttajien YVI-mittaristo.

Kaikki nämä järjestelmät löytyvät osoitteesta www.yvi.fi/itsearviointi.

Lisätietoja LUT:n yrittäjyyskasvatustoiminnasta: www.lut.fi/yrittajyyskasvatus, LUT:n yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen tutkimusryhmän sivut: www.lut.fi/opportunity

28

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Yrittäjyyskasvatus LUT:ssa vuosikymmenen lopussa Teemme LUT:ssa määrätietoista yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä. Teema-alueen tutkimusryhmä on vahvistunut kaikenaikaa ja tavoittelemme yrittäjämäisesti toimivaa yliopistoa. Vaikuttaa siltä, että LUT:ssa yrittäjyydellä on jo nyt hyvä jalansija sekä perus- ja jatko-opiskelijoiden että henkilökunnan keskuudessa.

LUT:n opetustarjonnassa yrittäjyyden roolia on linjattu kasvatettavaksi vuoden 2013 alusta lähtien. Lisäksi samalla käynnistämme myös EU-tasolle yrittäjyyskasvatuksen arviointiin liittyvät kehittämistoimet – uskoaksemme vuosikymmenen lopussa olemme näissä jo pitkällä!

YVI-hanke 2013

29

Martti Pietilä, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu; Mika Kananen, projektikoordinaattori, FINPEC, Oulun seudun ammattiopisto

Muuttuvat näköalat: yrittäjyyskasvatus Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa nyt ja tulevaisuudessa Elämme maailmanlaajuisesti yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten aikaa, jolloin yrittäjyyskasvatuksen tulisi olla keskeinen osa ammattiopettajan ydinosaamista. Tällöin opettajien tulisi olla yrittäjämäisiä ja aktivisteja opettajaidentiteetiltään. Muutosagendan ydin on transformatiivinen muutos koulutusorganisaatioissa ja ydinkysymys on, miten voitaisiin edistää oppiaineiden välistä integraatiota ja kohdistaa opetus siten, että sen seurauksena on menestyvä yksilö.

Opettajat ovat muutosagentteja ja voivat vaikuttaa sekä yksilön että yhteisön asennemuutoksiin yrittäjyyskasvatusta kohtaan. Opettamis- ja oppimisprosessien ydinarvoina korostetaan sitoutumista, emotionaalisia ja älyllisiä kokemuksia. Tarvitsemme opettajia jotka kommunikoivat opiskelijoiden kanssa ja sitouttavat heidät älyllisiin haasteisiin ja muistuttavat henkilökohtaisen kehittymisen tärkeydestä.

Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa työ muutoksen aikaansaamiseksi on aloitettu opettajista ja opettajaopiskelijoista. Tässä työssä YVI-hanke on ollut merkittävässä roolissa. Opetussuunnitelmassa toteutuvat pakollisena osiona yrittäjyyskasvatus ja vapaavalintaisia opintoja aiheesta voi suorittaa 15 opintopistettä.

Oulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Suomen harjoitusyritysten keskus – FINPEC tekevät yhteistyötä, jossa hyödynnetään ja kehitetään kansainvälistä, partneripohjaista harjoitusyritysoppimisympäristöä.

30

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Oulun alueella on perustettu yrittäjyyskasvatuksen verkosto, jonka toimintaperiaatteena ovat avoimuus, tiedon kerääminen ja levittäminen. Verkosto koostuu eri alojen asiantuntijoista, kouluorganisaatioista, elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin toimijoista. Verkosto on luonut yhteistä ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta ja yhdistänyt voimat sekä resurssit yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

Tulevaisuuden tavoitteet liittyvät pedagogiikan kehittämiseen ja strategian valmisteluun maakunnallisella tasolla.

Nykyisten opintojen lisäksi Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opetukseen tulee sisältymään 2014 alkaen pakollisena työelämä, yhteiskunta ja yrittäjyysosio opiskelijoille. Sen tavoitteena on luoda kuvaa siitä, miten oppimisorganisaatiot, yhteiskunta, työelämä ja yrittäjyys muodostavat yhteiskuntamme kestävän perustan.

Tulevaisuudessa koulutuksen työelämäyhteydet vahvistuvat ja opetus sekä oppiminen tapahtuvat proaktiivisesti keskellä työelämän ydintä, jota jäsentää muuttuva maailma. Tämän seurauksena oppimisorganisaatioiden arvot muuttuvat ja koulumaailma tulee uudistamaan toimintaansa muutoksen mukana, tulevaisuusnäkökulmaa painottaen. Sen seurauksena on tarkoitus lisätä taloudellista ymmärrystä yksilön, yhteiskunnan ja globaalimaailman välisistä vuorovaikutussuhteista.

Yrittäjyyskasvatuksen tutkimus tulee tuottamaan uusia malleja ja hyviä käytänteitä, jossa YVI on toiminut katalysaattorina ja asenteiden muuttajana.

YVI-hanke 2013

31

Opettajankouluttajat Aino Lepänjuuri, Lea Soininen ja Inkeri Laaksonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yrittäjyyskasvatuksen yhteisöllinen kehittäminen JAMK AOKK:ssa Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun uusi opetussuunnitelma rakennettiin yhteisöllisen kehittämisen hengessä. Yhtenä tärkeänä juonteena oli yrittäjyyskasvatuksen terävöittäminen. JAMKin strategian mukainen profiloituminen yrittäjyyden kautta antoi myötätuulta kehittämistoimiin. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 2012 syksyllä. Sen arviointi ja kehittämistoimet jatkuvat eri areenoilla.

Vastuunjakoa pienryhmissä ja arviointia kehittämisaamuissa Vastuu opetussuunnitelman kehittämisen kokonaisuudesta jaettiin yksikössä kouluttajien kesken. Kehittämisen tavoitteita olivat rakenteellinen uudistaminen, valinnaisuuden lisääminen sekä uudella tavalla oppimisen ja tekemisen tavat (mm. yhteisöllisyys, aito yhteistyö oppimisessa). Kun rakenteellisista lähtökohdista oli luotu yhteinen ymmärrys, työstäminen eteni käytännössä vaiheittain ja opintojaksoittain. Kaikille avoimet kehittämisaamut toimivat kehittämistyön jakamisen ja siitä kirpoavan keskustelun foorumina. Valinnaisten opintojen tarjoamisen lähtökohtana oli keskittyminen keskeisille, uutta luotaaville kehittämisalueille. Niiden kärjiksi määrittyivät JAMKin strategian, painoalojen ja yksikön kehittämisalueiden mukaisesti seuraavat teema-alueet: yrittäjyys ja työelämäyhteistyö, uuden teknologian mukaiset koulutusratkaisut, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä yksilöllinen oppimisen ohjaus. Näille alueille rakentui osana opetussuunnitelmatyötä valinnaisten opintojen tarjotin.

Yrittäjyyskasvatus opettajakoulutuksessa paikantui lähinnä kolmeen kehittämisjuonteeseen: kaikille pakolliset yrittäjyyskasvatuksen sisällöt (osaamistavoitteina, 32

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

oppimistehtävinä, toimintatapoina ja arviointikriteereinä), yrittäjyyskasvatuksen ikkunat opetussuunnitelmassa (mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen henkilökohtaistamisen tietyissä opintojaksoissa) sekä valinnaiset opinnot. Valinnaisina opintoina syntyivät opintojaksot Opettajan yrittäjyyskasvatusosaaminen (5 op) ja Opettajan työelämäosaaminen (5 op).

Kommentointia wikissä ja pohdintaa kehittämisryhmissä Kehittämisaamujen lisäksi jokaisella kouluttajalla oli mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelmatyön eri vaiheita wiki-alustalla. Opetussuunnitelmatyö oli keskeisesti esillä myös teema-alueiden kehittämisryhmissä. Kehittämisryhmien tehtävä oli toimia laajemmin opettajankoulutusta, täydennyskoulutusta ja T&K&I -toimintaa koordinoivana ja kehittävänä areenana. Kehittämisryhmiin osallistumisen avoimuus toi mahdollisuuden käydä keskustelua yli teema-alueiden.

Yrittäjyyskasvatuksen näkymiä ammatillisessa opettajakoulutuksessa Eri kehittämistoimien tuloksena yrittäjyyskasvatus löysi paikkansa ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Nyt haasteena on opetussuunnitelman jalkauttaminen ja juurruttaminen käytäntöön. Maakunnallisessa Yrittäjyyden Ehjä Polku -hankkeessa kartoitettiin opettajankouluttajien suhdetta yrittäjyyskasvatukseen. YVI-hankkeessa on tarkoitus tehdä seurantakysely ja siihen otetaan mukaan myös AOKK:ssa opiskelevat. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen jatkuu verkostossa, jossa on mukana opettajankoulutuksen toimijoita. JAMKin tarjoamille foorumeille (esim. generator-treffit, yksiköiden yhteistyö) osallistutaan, verkostoidutaan maakunnallisesti (mm. Keski-Suomen yrittäjät, JAO, OKL) ja toimitaan valtakunnallisesti YVIn toimijaverkostossa.

Tavoitteena on yhteisöllisessä opetussuunnitelman kehittämistyössä ilmaistu ajatus siirtyä selkeästi askelmilla eteenpäin asenteella: ”Best Practice to Next Practice”. Yrittäjyyskasvatuksessa tähtäimessä on EU 2020 -strategian mukainen vahva osaaminen ja toiminta. Tuolloin yrittäjyyskasvatus sisältyy luontevasti opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaan, kouluttajien toimintaan ja oppimisympäristöihin. Yrittäjyyskasvatuspuhe on tehnyt tehtävänsä.

YVI-hanke 2013

33

Anne-Marie Jünger, lehtori; Keijo Leinonen, projekti-insinööri; Tiina Suni, hankesuunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu

Yrittäjyyskasvatus läpileikkaavana metodina Turun ammattikorkeakoulun Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueella yrittäjyyskasvatus toimii ns. läpäisevänä teemana kaikkien koulutusohjelmien opetuksessa. Yrittäjyyskasvatuksen kulmakivenä on ollut harjoitusyritystoiminta (HY), kansainvälisissä yhteyksissä Practice Enterprise (PE), jota on toteutettu Salossa kahdentoista vuoden ajan. Harjoitusyritystoiminnassa opiskelijat perustavat pienryhmissä virtuaaliyrityksen ja käyvät kauppaa muiden yritysten kanssa. Liiketoimintaosaamista ja yrittäjyyttä opitaan käytännönläheisesti, sillä virtuaalinen yritys toimii kuin oikea yritys – tuotteita ja palveluita ei vain tuoteta oikeasti. Toimintamalli valittiin vuonna 2008 mukaan Euroopan Unionin “Best Practices in Entrepreneurship Education” -malliin.

Tällä hetkellä ensimmäisen vuoden opinnot suoritetaan Salon kampuksella harjoitusyritystoimintaan pohjautuvassa BisnesStartti-projektissa, joka luo pohjaa BisnesAkatemia (BA) opiskeluun. BisnesAkatemiassa opiskelu tapahtuu opiskelijoiden perustamissa monialaisissa tiimiyrityksissä, joissa toimitaan yrittäjinä, verkostoidutaan, kansainvälistytään ja opitaan tiimityöskentelyn menetelmiä. Opiskelija toimii 15-20 hengen osuuskunnassa, jossa hän suunnittelee ja toteuttaa asiakastoimeksiantoja. Opiskelija voi valita itseään kiinnostavia ja uutta osaamista tuovia asiakasprojekteja ja asettaa sitä kautta tavoitteita omalle oppimiselleen. Opetusmenetelminä käytetään perinteisten luentojen ja tenttien lisäksi yhteisöllisiä ja osallistavia menetelmiä kuten treenejä, lukupiirejä ja työpajoja. Oppimisen arviointi tapahtuu yhteistyössä opiskelijan, tiimin ja valmentajan kanssa, joka ohjaa opiskelua mm. jatkuvan arvioinnin ja kehityskeskustelujen kautta.

34

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Turun kampuksella harjoitusyritystoiminnan rinnalla pilotoidaan Capstone-toimintamallia, jossa opiskelijat toimivat monialaisissa tiimeissä todellisen toimeksiannon parissa. Capstone-projekti edistää opiskelijoiden verkostoitumista ja yrittäjämäisen asenteen vahvistumista. Capstone-projekti sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen ja mahdollistaa liiketoimintaosaaminen ja projektityöskentelytaitojen oppimisen käytännössä.

Yrittäjyyskasvatuksen toiminta tulevaisuudessa Turun ammattikorkeakoulun tulevaisuuden visiona on nivoa yrittäjyyskasvatus entistä tiiviimmin osaksi opetuksen ja oppimisen teemoja. Tavoitteena on hyödyntää monipuolisia, osallistavia opetusmenetelmiä, jotka vahvistavat opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja generoivat luovaa yrittäjyyttä.

Tavoitteena on, että BisnesStartti ja BisnesAkatemia muodostavat tulevaisuudessa jatkumon, jossa liiketoiminnan teoria nivoutuu sujuvasti käytännön asiakasprojekteihin. Opinnäytetyön tekeminen ja harjoittelu linkittyvät projekteihin. Yritysyhteistyö ja käytännönläheiset projektit rohkaisevat opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Opiskelijat, valmentajat ja asiantuntijaopettajat tekevät yhteistyötä toiminnan kehittämiseksi niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Toiminnalliset oppimisympäristöt, kuten BisnesStartti, BisnesAkatemia ja Capstonetoimintamalli, yleistyvät ja luovat pohjan yrittäjämäisen asenteen kehittymiselle.

Opiskelija saa käytännön kokemusta projektimaisesta työskentelystä todellisten asiakkaiden kanssa ja luo verkostoja työelämään jo opiskeluaikanaan.

YVI-hanke 2013

35

Sirpa Levo-Aaltonen, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yrittäjämäinen työote vyöryy TAMKista Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ammatillisessa opettajakorkeakoulussa yrittäjyyskasvatus toteutuu yrittäjämäisenä työotteena. Se näkyy ammatillisen opettajankoulutuksen kaikissa sisällöissä, myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä kansainvälisessä toiminnassa. Näin se vaikuttaa osaltaan koko yhteiskuntaan nyt ja tulevaisuudessakin. Lisäksi toimimme aktiivisesti myös oman oppilaitoksemme sisällä.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajilla ja opettajaopiskelijoilla on aktiivinen rooli yrittäjämäisen työotteen toteutumisessa, mikä vaikuttaa opettajaopiskelijan oppilaitoksen opetussuunnitelmiin ja näin opettajaopiskelijan omiin opiskelijoihin ja oppilaitoksen toimintaan jo opiskeluaikana. Opettajaopiskelijoiden ja heidän opiskelijoidensa yrittäjämäisen työotteen omaksuminen vaikuttaa välillisesti yritysten ja yhteisöjen toimintatapoihin.

Aktiivinen toiminta on ollut monimuotoista tänäkin päivänä. Jo opiskeluaikana ammatilliset opettajaopiskelijat kehittävät käytännönläheisesti omaa opetustaan ja oppilaitostaan sekä verkostoituvat aktiivisesti. He jakavat tietoa omista ammattialoistaan ja yrittäjyydestä sekä niiden koulutuspoluista laaja-alaisesti – niin alaja yläkoululaisille, toiselle asteelle, korkea-asteelle kuin muillekin kiinnostuneille.

Opiskeluaikana vieraillaan ja toimitaan aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa.

Yhteistyö on tärkeää, ja TAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu haluaa toimia yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa omat tavoitteensa huomioiden. Tälläkin hetkellä ammatillisella opettajakorkeakoululla on erilaisia rooleja monissa kehityshankkeissa. Se on verkostoitunut laajasti ammatillisen koulutuksen kenttään ympäri Suomea ja kansainvälisestikin. TAMK on rakentanut ammatillisille opettajille arvostetun opettajankoulutustuotteen, jota myydään aktiivisesti maailmalla.

36

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Muutoksia tapahtuu paljon. Tämä antaa TAMKille paljon mahdollisuuksia. Omalla aktiivisuudellaan ja toiminnallaan TAMK on vastaamassa yhteiskunnan haasteisiin – myös edesauttamalla yrittäjyyden kehittymistä.

Heli Potinkara, yliopettaja, HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Unelmia ja visioita: yrittäjyyskasvatus HAAGA-HELIA AOKK:ssa vuosikymmenen lopulla Yrittäjyyskasvatus mielletään helposti omaksi oppiaineekseen tai erilliseksi toiminnaksi organisaatiossa ja sen toiminnassa kuten myös oppimisessa. Tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatus erillisenä nimikkeenä, polkuna, syventymisenä tai opiskeltavana asiana tulee poistaa ja sen tulee olla sisäistynyttä ja luonnollinen osa toimintaa. On turha opettaa yrittäjyyskasvatusta, jos opettajat ja organisaatio, sen rakenteet ja opetussuunnitelma eivät tavoitteellisesti, sisällöllisesti ja toiminnallisesti tue yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita.

HAAGA-HELIA Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oppimistoiminta perustuu monenlaiseen sisäisen yrittäjyyden tavoitteisiin. Opetussuunnitelmassa ei ole erillisiä oppiaineita, joita opetetaan vaan se jakautuu osaamisalueisiin ja oppimismenetelmien keskeiset elementit ovat pienryhmässä oppiminen ja ohjaaminen.

Kullakin opiskelijalla on henkilökohtainen ohjaaja, jonka kanssa neuvotellen suunnitellaan yksilöllistä ja oppimispolkua opiskelijan asettamien osaamistavoitteiden suunnassa.

YVI-hanke 2013

37

Yhteisöllinen

oppimissuunnittelu

ja

oppiminen

tapahtuvat

ohjaajakoh-

taisissa pienryhmissä. Kaikki oppiminen pyritään integroimaan opiskelijan omaan työtoimintaan ja arkipäivän työhön. Yhtenä tulevaisuuden haasteena on integroida yrityselämää mukaan oppimisprosessiin, jolloin ulkoinen yrittäjyys tulee entistä kiinteämmin osaksi opintoja. Tavoitteena on kehittää luontevaa työelämä(yritykset)yhteistyötä osana ammatillista opettajankoulutusta.

Pitäisikö myös tietoisemmin ottaa tavoitteeksi opettajien omat yrittäjyysvalmiudet, jolloin opettajankoulutuksessa tarjotaan myös tähän liittyvää osaamisen tukemista!

HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu voisi olla malliesimerkki siitä, miten yrittäjämäinen koulutusorganisaatio toimii käytännössä!

Heikki Hannula, lehtori, HAMK Ylemmän korkeakoulutuksen koulutus- ja tutkimuskeskus

Yrittäjyyskasvatuksen tila ja visiot HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulutuksessa Tila joulukuussa 2012: Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulutuksessa käynnistettiin uudet opetussuunnitelmat elokuussa 2012.

Yrittäjyys ja/tai yrittäjyyskasvatus on mukana sekä ammatillisen opettajankoulutuksen että ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Se on molemmissa integroitu opintojaksojen tavoitteisiin ja toteutuksiin siten, että yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus kuuluvat kaikkien ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatillisten opinto-ohjaajaopiskelijoiden opintoihin.

38

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa yrittäjyyttä ja/tai yrittäjyyskasvatusta tavoittelevien opintojaksojen yhteenlaskettu laajuus on 29 opintopistettä. Ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa vastaava luku on 12 opintopistettä. Lisäksi molemmissa kannustetaan opiskelijoita tekemään yrittäjyys-/yrittäjyyskasvatuspainotteisia opetusharjoitteluita ja kehittämistöitä/-hankkeita.

Visio 2020: Yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatus ovat integroituneet olennaiseksi osaksi HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun (nimi muuttunut 1.1.2013 HAMK Ylemmän korkeakoulutuksen koulutus- ja tutkimuskeskukseksi) toimintaa. Ne ovat edelleen kiinteä osa opetussuunnitelman tavoitteita sekä arviointikohteita ja -kriteereitä ja ne nähdään olennaisena osana sitä työelämää, johon ammatilliset opettajat kouluttavat omia ammatillisia opiskelijoitaan.

Yrittäjyyskasvatus on siis keskeinen osa ammatillisten opettajien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien osaamista ja näin ollen se on myös keskeinen osa ammatillisen opettajankoulutuksessa, ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksessa ja ammatillisen erityisopettajankoulutuksessa tavoiteltavaa osaamista. HAMK Ylemmän korkeakoulutuksen koulutus- ja tutkimuskeskus on myös tunnustettu ammatillisten opettajien täydennyskouluttaja sekä houkutteleva yhteistyökumppani kansallisissa ja kansainvälisissä yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöverkostoissa.

YVI-hanke 2013

39

Maria Korpi, innovaatiopäällikkö; Sini Nykänen, yrittäjyysvalmentaja ja lehtori, Omnian ammattiopisto

Yrittäjyyskasvatusohjelma Malli HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Omnian välisestä yhteistyöstä Yrittäjyyskasvatusohjelma on kehitetty YVI-hankkeen osaprojektissa, kumppaneina HAAGA-HELIAn Ammatillinen opettajakorkeakoulu sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymän Omnia. Olemme toimineet, arvioineet ja kehittäneet yrittäjyyskasvatusohjelman avulla organisaatioiden yrittäjyyskasvatusta ja mahdollistaneet valmentamisen ja yhteisöllisen toiminnan. Kumppanuuden avulla olemme tuottaneet uusia yrittäjämäisiä ja pedegogisia ratkaisuja sekä yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöjä.

Tulevaisuudessa yrittäjyyspedagogiikkaosaaminen näkyy Omniassa entistä selvemmin koko organisaation tasolla aidoissa, luovissa oppimisympäristöissä sekä käytännön opetuksessa valmentajaopettajuuden kautta. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa yrittäjyysopintoja opintojensa aikana esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -toiminnan kautta tai Pedagogisessa Osuuskunnassa. Lisäksi Omnian uusi innovatiivinen LUOVIVA-yritysviritin tarjoaa mahdollisuuden yrittäjänä toimimiseen yhteisöllisyyttä hyödyntäen opintojen jälkeen.

40

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Yrittäjyyskasvatusohjelma

Malli HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Omnian välisestä yhteistyöstä

YVI-hanke 2013

41

Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys ry

Nuori Yrittäjyys: tähtäimessä 100 000 nuorta Viime aikojen yhteiskunnallinen rummutus yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä on saanut niin opettajat kuin yrittäjätkin innostumaan yrittäjämäisemmästä opetuksesta ja koulu-yritysyhteistyöstä. Vuonna 2013 Nuori Yrittäjyys ry:n toimintamalleille on tilausta koulutuksen, yritysten ja nuorten parissa enemmän kuin koskaan.

NY:n ohjelmat antavat 7–25 -vuotiaille lapsille ja nuorille tietoa yrittäjyydestä ja kannustavat aktiiviseen, oma-aloitteiseen työotteeseen läpi elämän. Tekemällä oppimiseen perustuva toiminta vahvistaa nuorten ja koulun ulkopuolisen työelämän saumatonta yhteistyötä.

NY-toiminnan kasvulle on hyvät valmiudet ja valmiit kanavat Nuori Yrittäjyys ry on toiminut vuodesta 1995 ja tavoittanut kymmeniä tuhansia nuoria. Lukuvuonna 2011-2012 Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaan osallistui yli 20 000 oppilasta, opiskelijaa, opettajaa ja yrityselämän edustajaa. Määrä kasvoi edellisestä lukuvuodesta lähes kolmanneksella.

Mihin NY sitten tähtää tulevaisuudessa? Nuori Yrittäjyys ry:n lähtökohtana on, että jokaisella nuorella on oikeus yrittäjyyskasvatukseen. Tavoitteeksi on asetettu, että NY tavoittaa 100 000 nuorta vuosittain vuoteen 2015–2016 mennessä. Päämäärä on huima mutta mahdollinen. NY:n yrittäjyyskasvatusmallit ovat valmiita ja käytännössä toimivia kokonaisuuksia ja ohjelmien levityskanavat ja tuki ovat valmiina.

Nyt vain ryhdytään tekemään!

42

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Nuori Yrittäjyys ry pähkinänkuoressa •

Nuori Yrittäjyys ry edistää yrittäjämäistä asennetta ja aktiivista toimintaa

nuorten keskuudessa Suomessa lisäämällä nuorten yrittäjyystietoa, yrittäjyyskokemuksia, työelämävalmiuksia ja oman talouden hallintaa.

•

NY:n tunnetuin ohjelma on NY Vuosi Yrittäjänä, jossa perustetaan oikealla

rahalla toimiva miniyritys vuoden ajaksi. Kaikkiaan NY:llä on 10 eri ohjelmaa esiopetuksesta korkea-asteelle.

•

NY-ohjelmat suoritetaan kouluissa ja oppilaitoksissa osana opetusta. Ohjel-

miin on rakennettu myös rooli elinkeinoelämän edustajalle.

•

NY-ohjelmat ovat käytännönläheisiä ja perustuvat learn by doing -periaat-

teelle, joka sopii myös erilaisille oppijoille.

•

NY on osa kansainvälistä kansainvälistä Junior Achievement Young Enter-

prise (JA-YE) -verkostoa, joka toimii 117 maassa. www.nuoriyrittajyys.fi, facebook.com/nuoriyrittajyys

YVI-hanke 2013

43

Sanna Lehtonen, koulutuspäällikkö, Valtakunnallinen YES ry

YES: Yrittäjyyskasvatus on kaikkien oikeus ja opettajan mahdollisuus Mitä opettaja saa YES:ltä? Tarjoamme erilaisia yrittäjyyskasvatuksen palveluja opetushenkilöstölle. Kauttamme saa koulutusta, työkaluja yrittäjyyden kehittämiseen koulussa sekä kontakteja ja tukea koulu-yritysyhteistyöhön. Olemme myös vahvasti mukana toteuttamassa maakunnallisia yrittäjyyskasvatuksen strategioita.

Valttimme on verkostomainen toimintatapa: YES:llä on valtakunnallinen aluetoimijaverkosto, jonka lisäksi aluetoimijamme ovat verkostoituneet paikallisesti yritysten ja elinkeinoelämän kanssa.

Mitä YES tekee tänään?

Tällä hetkellä eli vuonna 2013 YES:n palveluja saa jo 19 alueella ympäri Suomea.

Palvelumme ovat lähellä opettajia, ja kehitämme ja levitämme aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksen työkaluja, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.

Uusia koulu-yritysyhteistyön malleja ovat muun muassa YES Ope-yrittäjätreffit sekä YES Café, jotka kummatkin istuttavat opettajan ja yrittäjän yhteisen pöydän ääreen.

44

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Tänä vuonna avaamme myös YES Kummit -portaalin. Verkkopalvelun avulla opettaja löytää paikallisista kummitoimintaan sitoutuneista yrittäjistä ja elinkeinoelämän edustajista juuri sopivat YES Kummit, joiden kanssa voi toteuttaa koulu-yritysyhteistyötä eri tavoin.

Vuosi 2020: yrittäjyyskasvatus on jokaisella selkäytimessä YES tähtää siihen, että tulevaisuudessa kaikissa oppilaitoksissa on yrittäjämäinen toimintakulttuuri: suomalaiset koululaiset ja opiskelijat saavat yrittäjyyskasvatusta omassa oppilaitoksessaan ja jokainen opettaja myös toteuttaa yrittäjämäisiä toimintatapoja ja periaatteita omassa opetuksessaan.

Visiomme mukaan vuonna 2020 YES aluetoimintojen toiminta on vakiintunutta ja valtakunnallisesti kattavaa, ja YES aluepalvelut nähdään alueellisesti hyödyllisenä palveluna, johon alueen toimijat ovat valmiita sijoittamaan resursseja.

Verkostoyhteistyön, jaettujen ideoiden ja toimintamallien tuloksena syntyy yritteliäitä ja osallistuvia nuoria, jotka ovat aktiivisia tulevaisuuden kansalaisia ja toimivat vastuullisesti niin yksilönä kuin osana yhteiskuntaa. www.yes-keskus.fi, facebook.com/yesverkosto

YVI-hanke 2013

45

Jaana Lehto, koulutusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kuvat: EK/Oivallus; Rami Niemi 2011

Yrittäjyyskasvattajasta mahdollisuuksien avaajaksi Yrittäjyyskasvatus mielletään usein yrittämisen mahdollisuuksista kertomisena ja neuvojen antamisena yrittämistä suunnittelevan alkutaipaleelle. Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus-hankkeessa pohdittiin tulevaisuuden osaamistarpeita ja tarkasteltiin myös yrittäjyyttä entistä laajemmasta, yrittäjämäisen asenteen näkökulmasta.

Yrittäjyys on uravaihtoehto - mutta yrittäjämäinen asenne on myös mahdollisuusajattelua, luovuutta, ylipäätään uskallusta tarttua mahdollisuuksiin ja yrittää.

Yrittäjyyskasvatus on tämän asenteen tukemista ja mahdollisuuksien horisontin laajentamista. Sille on myös selkeä tilaus - tarvitsemme uusia yrittäjiä, toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä yrityksissä toimivia uudistajia, jotka omalla yrittäjämäisellä toiminnallaan saavat vauhtia rattaisiin. Ihmisiä, joilla on pystyvyysuskoa.

(Kuva 1) Tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatus on kaikkea tätä ja lisäksi yhä enemmän myös yhteisöllisyyden, yrittäjyyden ekosysteemin tukemista – verkostojen luomista yrittäjähenkisten ihmisten välille. Yrittäjyys ei ole yksin puurtamista, vaikka se saattaakin olla yksin yrittämistä. Yrittäjät toimivat verkostoina, ja yhteisöt toimivat yrittäjyyden hedelmällisenä maaperänä. Yrittämisen ekosysteemi voi rakentua myös yritysten sisältä. Entrepreneurship on myös intrapreneurshippia, yritysten sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjähenkistä asennetta.

46

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Digitaaliteknologia mahdollistaa ideoiden skaalaamisen ja ekosysteemien muodostumisen ihan uudella tavalla. Mutta myös läheisyys ja erilaisten toimijoiden yhteiset tapaamisareenat vievät kohti tulevaisuuden yrittäjyyttä. Monissa oppilaitoksissa kehitetään jo nyt tiloja ja toimintamalleja, joilla yrittäjyys yhdistyy luonnollisella tavalla opiskeluun. Ne mahdollistavat myös erilaisten toimijoiden verkostojen muodostumisen ja yrittäjämäisen toiminnan kehittymisen käytännön kautta. (Kuva 2)

Yrittäjyyskäsityksen monipuolistuminen ja yrittäjyyskasvatuksen sisällön kehittäminen tarvitsevat tuekseen tutkimusta yrittäjyyden monista muodoista ja kehitysvaiheista. Ei vaan siitä ensimmäisestä askeleesta vaan vaihtoehdoista pitkin matkaa.

Tulevaisuuden yrittäjyyskasvattaja avaa näkymiä yrittämiselle ja tukee pystyvyysuskon ja mahdollisuusajattelun kehittymistä.

Lisätietoja: www.ek.fi/oivallus - www.intrapreneurship.fi www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2012/5_touko/Henko-Sijoitus-tulevaan.pdf

YVI-hanke 2013

47

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) keskeisiä yrittäjyyskasvatuksen toimintoja 2010-luvulla ovat koulujen ja yritysten kumppanuuksia kehittävä Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma sekä perusopetuksen 6.-luokkalaisille suunnattu toiminnallinen yhteiskunnan, yrittäjyyden ja työelämätaitojen oppimisympäristö Yrityskylä.

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma parantaa rehtoreiden, opetushenkilöstön ja opettajankouluttajien työelämäyhteyksiä. Kaudella 2013–2014 yhteistyötä tehdään teemalla Kiikarissa työelämä. TATin projektipäälliköiden kanssa toteutetaan muuan muassa yritysvierailuja, opettajien työelämäjaksoja yrityksissä (OpeTET), rehtorivalmennuksia ja työelämään liittyviä asiantuntijaesityksiä.

Uutta nuoriso-ohjelmassa ovat virtuaaliset yritysvierailut, joissa oppitunnin aikana ollaan netin kautta yhteydessä yritykseen. Nuoret voivat esittää ammattilaisille kysymyksiä heidän työtehtävistään tai työelämästä yleisesti ja kuulla samalla erilaisista työurista, opintopoluista, onnistumisista ja epäonnistumista.

TATin koordinoima ESR-hanke Samalle viivalle kehittää lisäksi monikulttuuristen nuorten koulutus- ja työelämätietoutta. Hankkeessa tarkoin mallinnetut yritysvierailut ja TET-jaksot tehostavat koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä.

Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on herättänyt 6.-luokkalaisten lasten keskuudessa paljon innostuneita ja iloisia oppimiskokemuksia. Yrityskylässä on yli 15 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilas työskentelee Yrityskylässä päivän ajan omassa ammatissaan, josta hän saa palkkaa sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

48

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

Yrityskylä-päivään johdattaa opetussuunnitelmaan perustuva oppimateriaali, joka rakentuu 10 oppitunnista.

Case: Työelämäyhteyksiä opettajan ja ohjauksen koulutukseen TATin yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa koostuu asiantuntijaluennoista, opintojaksoyhteistyöstä, kouluttajille järjestettävistä yritysvierailuista ja TET-jaksoista.

Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksen kanssa toteutettiin opo-opiskelijoille Koulu-yritysyhteistyön opintojakso (3 op). Opintojakson aikana opiskelijat syvensivät ammatteihin, yrityksiin ja työelämään liittyvää tietämystään sekä työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden ymmärrystään, tutustuivat eri yritysten toimialaan ja tuotantoon sekä oppivat luomaan verkostoja ja hyödyntämään erilaisia yritysyhteistyön muotoja opinto-ohjaajan työssä. Opintojakson aiheisiin sisältyi koulujen ja yritysten yhteistyön eri muodot ja yhteistyön koordinointi; työelämän osaamisvaatimusten muutosten ennakointi; yritysten toiminnan ja toimialojen erityispiirteet; henkilöstön osaaminen ja ammatilliset kvalifikaatiot. Opintojakso suoritettiin mm. luennoin, seminaarein, yritysvierailuin ja ammattihaastatteluin.

Unelma yrittäjyyskasvatuksesta vuosikymmenen lopulla Koulussa on tapahtunut oppimisen vallankumous. Opettamisesta on siirrytty oppimiseen. Koulu on aidosti yhteisöllisen tekemisen paikka, jossa on sallittua kysyä, olla kriittinen, epäonnistua ja hyödyntää muuallakin kuin koulussa opittua tietoa.

TATin palvelut tarjoavat kouluille mahdollisuuden kehittää opetuksen sisältöjä jo nyt uuden perusopetussuunnitelman yleisen osion viitoittamalla linjalla. Palvelut ovat kouluille maksuttomia. www.tat.fi - www.opetin.fi - www.yrityskyla.fi - www.kunkoululoppuu.fi www.tat.fi/samalleviivalle - www.asiantuntijaverkosto.fi

YVI-hanke 2013

49

Virpi Skippari, kehityspäällikkö, Suomen 4H-liitto

4H - Yrittäjyyden ytimessä vuodesta 1928 4H-järjestö on kehittänyt jo 85 vuotta lasten ja nuorten harrastustoimintaan soveltuvia toimintamalleja, joiden avulla tuetaan kasvua työelämään ja yrittäjyyteen. Näihin vuosiin on mahtunut huikeita onnistumisia ja mielenkiintoisia yrityksiä yrittäjyyden ytimessä! Nyt käytössä on Kolme askelta työelämään -malli, jossa huomioidaan lapsen kehitysvaiheet 6-vuotiaasta aikuisikään asti. Kolme askelta työelämään –mallissa työelämään ja yrittäjyyteen kasvetaan asteittain eri ikäryhmille suunnattujen tuotteiden avulla.

TOP-tehtäväpankin rakentaminen aloitettiin vuonna 2001 tukemaan ensimmäistä askelta eli kerhotoimintaa. Tällä hetkellä tehtäväpankki sisältää noin 1 400 kaikille avointa yrittäjyyskasvatusta tukevaa tehtävää, joiden materiaalia uudistetaan ja päivitetään jatkuvasti. Nuorten työllistymistä ja työelämävalmiuksien kehittämistä tukevaan toiseen askeleeseen kuuluvat Ajokortti työelämään -kurssi sekä kuusi vuonna 2012 päivitettyä työn tekemiseen valmentavaa kurssikokonaisuutta. Näitä ovat Työt alkaa-, Koiranhoito-, Pihatyöt-, Metsätyöt-, Kotityöt- ja Lastenhoitajakurssit.

4H-Yrityksen kehittämiseen ja käyttöönottoon tähtäävä kolmas askel otettiin vuonna 2007. Toimintamallin vakiinnuttaminen jokaiseen 4H-yhdistykseen (251) jatkuu. Yrityksiä on yli 300 ja 4H-yrittäjiä jo yli 500.

Kolme askelta työelämään -mallin tuotteet ovat laajasti käytössä 4H-järjestössä.

TOP-tehtäväpankista on tullut noin 3000:n 4H-kerhon tärkein työväline. Tähän mennessä TOP-tehtäviä on tehty jo yli miljoona kappaletta. Myös koulut ja oppilaitokset käyttävät tehtäväpankkia yrittäjyyskasvatuksessaan. Työelämäkurssit ovat osa järjestön työllistämistoimintaa. 4H:n kautta työllistyy vuosittain yli 8 000 50

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

nuorta. 4H-Yritys on herättänyt laajaa kiinnostusta myös 4H-järjestön ulkopuolella muun muassa yrittäjäjärjestöissä.

Riihikahvila Kardemumman nuoret yrittäjät saavuttivat voiton vuoden 2010 4H-Yritys -kilpailussa.

Vuosisata myöhemmin, vuonna 2020 Viestintävälineet ja tapamme viestiä ovat muuttuneet vajaassa vuosisadassa täysin.

Ja tarkemmin ajatellen suurin mullistus on tapahtunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Netti on tullut ja sinne kaikki menevät, koska siellä on kaikkea.

Loputon puhe verkosta nostaa monen piikit pystyyn, eihän oikea elämä ole mihinkään kadonnut! Ei olekaan, mutta se on punoutunut peruuttamattomasti kiinni verkkoon. Nuoret eivät mene verkkoon, he ovat siellä ja verkon todellisuus on heille osa elämää. 4H:n toiminnassa ollaan jatkossakin kädet mullassa, mutta suuren nuorisotoimijan on vastattava myös muutokseen nuorten elämässä.

4H-verkkopalvelukokonaisuus on vuonna 2020 innovatiivinen, nuorten näköinen, kokoinen ja oloinen. Samassa paikassa on kaikki 4H:n yrittäjyyskasvatuksellinen sisältö. Kolme askelta työelämään on vakiintunut ja tunnettu toimintamalli, joka toimii myös verkkoympäristössä. Verkosta löytyy myös nuorten valtakunnalliset markkinapaikat 4H-yrittäjille, nuorille työnhakijoille ja työntarjoajille.

YVI-hanke 2013

51

Kaisa Saario, asiantuntija, Keskuskauppakamari

Tulevaisuuden visioita yrittäjyydestä 1. Työelämätaitojen merkitys kasvaa koulutuksessa Keskuskauppakamari pitää tärkeänä työelämätaitojen vahvistamista koulutuksessa. Työnantajat arvostavat yrittäjämäisiä toimintatapoja kuten aloitekykyä, asiakaspalvelutaitoja ja ongelmanratkaisukykyä, joten yrittäjyyskasvatus oikein toteutettuna palvelee myös työelämätaitojen opettamista laajemminkin. Tulevaisuuden koulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin.

2. Vuorovaikutus yritysten kanssa tiivistyy Oppilaitoksissa suhtautuminen yhteistyöhön on ollut vaihtelevaa ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on vakiintunutta vain ammatillisessa koulutuksessa (Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvitys). Tulevaisuudessa yritysten ja oppilaitosten vuorovaikutusta pitäisi olla nykyistä enemmän kaikilla koulutusasteilla ja koko Suomessa riippumatta aikaisemmista yhteistyöperinteistä. Tämä edellyttää aktiivisuutta ja asennemuutosta sekä opettajilta että yrityksiltä. Nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki, mikä näkyy opettajankoulutuslaitosten uudenlaisessa sitoutumisessa yrittäjyyskasvatukseen. Keskuskauppakamari uskoo, että yrittäjyyskasvatukseen sitoutuminen muuttaa opetusta vähitellen oppilaan luovuutta, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta korostavaksi. Monipuolinen yhteistyö elävöittää opetusta, innostaa yrittäjyyteen ja helpottaa niin yritysten työvoiman saantia kuin oppilaiden siirtymistä työelämään tai yrittäjiksi.

52

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

3. Virtaviivainen Suomi Keskuskauppakamari pitää välttämättömänä, että yrityksiä rasittavaa ja kansantaloutta kuormittava hallintoa karsittaisiin, jotta tulevaisuuden Suomi olisi virtaviivaisempi. Tärkeää on myös, että yrittäjiksi aikovilla olisi mahdollisimman ajanmukainen tieto helposti käytettävissään. Keskuskauppakamari luovuttaa yrityksen perustajan oppaan kaikkien ulottuville wikialustalle. Tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja uudistaa yrityskantaa.

Erityissuunnittelijat Riikka Kuusisto ja Tiina Rytkölä, Kerhokeskus – koulutyön tuki ry

Yrittäjyyskasvatus 2020 - Kerhokeskus Kerhokeskuksen painopistealueet ovat painottuneet yhä vahvemmin yrittäjyyskasvatukseen sen laajemmassa merkityksessä. Tällä ymmärrämme sellaisten taitojen harjaannuttamisen, jotka kehittävät oppilaiden avaintaitoja ja osallisuutta monipuolisissa oppimisympäristöissä osana oppilaiden jokaista koulupäivä. Oppimisympäristöjen rikastamista painotetaan yhä vahvemmin opettajankoulutuksen sisällöissä ja menetelmissä. Kansalaisyhteiskunta järjestöineen ja elinkeinoelämän organisaatioineen toimii opettajan työn tukena. Tämän toimivuuden varmistamiseksi laajennamme ja tiivistämme verkostoissa tehtävää yhteistyötä vakiintuneiden ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.

YVI-hanke 2013

53

Veli-Matti Lamppu, koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät

Kohti oman elämän yhteishakua Vuosi 2013 Saamme kuulla lähes päivittäin uutisia yritysten yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista. Eurooppa on talouskriisissä ja Suomen päättäjät viestivät huoltaan valtiontalouden tilasta. Synkkien viestien keskellä tuhannet nuoret täyttävät yhteishakukaavakkeitaan. Mitä he miettivät? Onko mieli toivoa täynnä vai iskeekö ahdistus tärkeiden päätösten edessä?

Savupiippujen sortumisesta kertovien uutisen keskellä yhä enemmän palstatilaa saavat tarinat onnistumisista. ”Toteutin unelmani”, ”sain idean”, ”jatkoin sukuni luomaa”, ”päätin laajentaa ja työllistää”. Kuvissa on tyytyväisen näköisiä ihmisiä, yrittäjiä. Hesarissa on pikku-uutinen: ”Yksi taloustoimittajamme keskittyy seuraamaan yrittäjyyttä.” Päivän sanoja ovat: ”Yhteiskuntatakuu, nuorisotakuu, rakennemuutos, leikkaukset, veron korotukset, työuran pidennys, työttömyys, syrjäytyminen ja sairauseläke.”

Vuosi 2020 Kuvassa on pienissä ryhmissä olevia nuoria, pukeutuneina eri alojen ammattivaatteisiin. Kuva on otettu Jakomäen yläkoulussa. Hyvä idea luokkakuvaksi - ajattelen.

Tietokoneeni kysyy: ”Haluatko saada tietoa joistain muista NY-yrityksistä?” Vaihtoehtoja löytyy 40 000 eri koulutusasteella. Tarkastelen kuitenkin mieluummin Yrittäjyyskasvatuksen mittariston tilastoja. Säännöllisesti itsearviointia tekeviä opettajia näyttäisi olevan prosentuaalisesti saman verran kuin on OAJ:n järjestäytymisaste - totean tyytyväisenä.

Vuodet 2013 – 2020 YVI, YES, NY... Meidän tehtävänämme on tukea ja auttaa nuoria oman elämänsä yhteishaussa.

54

Yrittäjyyskasvatus nyt ja vuonna 2020

YVI-hankkeen julkaisu:

Seitsemäntoista viisasta tarinaa yrittäjyyskasvatuksesta

Seitsemäntoista viisasta tarinaa

yrittäjyys-

kasvatuksesta Workshopit, Yrittäjyyskasvatuksen seminaari, 20.-21.9.2012, Hotelli Presidentti, Helsinki

Seitsemäntoista viisasta tarinaa yrittäjyyskasvatuksesta -julkaisussa kerrotaan yrittäjyyskasvatuksen pedagogisista menetelmistä ja käytännöistä. Tekstit pohjautuvat Yrittäjyyskasvatuksen seminaarissa (Helsinki, 20.-21.9.2012) pidettyihin workshopeihin.

PDF-muodossa oleva julkaisu toimii konkreettisena tallenteena YVI-hankkeen ja YKOONTI-hankkeen yhteistyönä järjestämän seminaarin annista. Samalla julkaisu välittää tietoa yrittäjyyskasvatuksen laajasta kentästä opetusalalla.

Tutustu osoitteessa www.yvi.fi/17

YVI-hanke 2013

55

YVI-hanke 2013