Tekstejä ja tuotoksia YVI-hankkeessa

TEKSTEJÄ JA VISUAALISIA TUOTOKSIA YVI-HANKKEESSA / LAURA YÖNTILÄ

YVIn tavoitteet, toimintamallit ja keinot

Esimerkkej채 Verraton verkosto / Neat Networks -yritt채jyyskasvatuskilpailun materiaalista

Connected Educator -yritt채jyyskasvatuskilpailun diplomi

Presidentinkanslian hyväksymä englanninkielinen käännös presidentti Sauli Niinistön tervehdyksestä Käännös: Laura Yöntilä

Tutkimus: Seikkula-Leino, Jaana. 2013. Opetussuunnitelmien paikallinen uudistus perusopetuksessa vuosina 2004-2006. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A: 215. Turun yliopisto, Turun normaalikoulu.

Tiivistelmä (suomenkielinen alkuperäisteksti, Jaana Seikkula-Leino) Tutkimuksessa selvitettiin, miten paikalliset perusopetuksen opetussuunnitelmat laadittiin valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen 2004–2006 perusteiden pohjalta ja miten niitä lähdettiin käytännössä toteuttamaan. Tutkimuksessa tulee myös esille, miten paikalliset kehittämistarpeet huomioitiin tässä prosessissa sekä miten kuntien erilaiset lähtökohdat ilmenivät taustalla. Lisäksi tutkittiin tämän koulutusuudistuksen taustalla olevia tekijöitä, kuten opetusalalla toimivien asenteita ja heidän käsityksiään resursseista.

Kyselyissä oli mukana 43 erilaista kuntaa. Kuntavalinnassa huomioitiin muun muassa kuntien erilaiset lähtökohdat opetuksen ja oppimisen toteuttamiseen, kuten sosioekonomiset taustat ja koulusaavutukset, maantieteellinen sijainti ja keskisuuri koko. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 413 henkilöä ja toiseen vaiheeseen 399 henkilöä. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa vuosina 2005 ja 2006. Tutkimus suoritettiin pääasiassa kvantitatiivisena sekä jossain määrin myös kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyt lähetettiin kuntien opetustoimelle, kuten opettajille, rehtoreille ja johtajille, sekä perusopetuksesta vastaaville lautakunnan jäsenille.

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistukseen suhtauduttiin jokseenkin neutraalisti; asenteet opetussuunnitelmauudistukseen eivät toisin sanoen olleet negatiivisia eivätkä positiivisia. Resurssit työskentelyyn koettiin niukoiksi. Paikallinen opetussuunnitelmatyö on jossain määrin tukenut muun muassa yhtenäisen perusopetuksen ja arvopohjan kehittymistä.

Aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmatyö on ollut heikkoa. Käytännön opetuksessa opetussuunnitelman perusteiden yleiset osat (kuten arvopohja, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja toimintakulttuuri) ovat toteutuneet jossain määrin. Lisäksi opetussuunnitelmauudistus on edistänyt jonkin verran yhtenäistä perusopetusta konkreettisessa opetuksessa ja koulun toiminnassa. Aihekokonaisuudet eivät ole integroituneet riittävästi käytännön opetukseen.

Opetussuunnitelmakoulutus on vahvistanut erittäin merkittävästi opetussuunnitelmaprosessin mielekästä etenemistä. Opetussuunnitelmauudistuksen rakenne, niin sanottu kumppanuusmalli, ei ole tukenut prosessia tarkoituksenmukaisella tavalla. Paikallisia koulutuksen kehittämistarpeita ei ole otettu perustaksi opetussuunnitelmien laadinnassa eikä niiden toteutuksessa.

Opetussuunnitelmien kehittäminen ei ole kuitenkaan sidoksissa kuntien erilaisiin lähtökohtiin, jotka liittyvät sosioekonomiseen tilaan ja koulusaavutuksiin.

Jatkossa opetussuunnitelmaa ja opetussuunnitelmauudistusta voitaisiin kehittää tarkentamalla opetussuunnitelman perusteiden normatiivista luonnetta, ohjaamalla paikallista opetussuunnitelmaprosessia ja antamalla siihen tukea – myös paikallisten kehittämistarpeiden pohjalta. Lisäksi tulisi vahvistaa opettajan oppimisprosessia opetussuunnitelmauudistuksessa lisäämällä opetussuunnitelmiin liittyvää perus- ja täydennyskoulutusta. Myös kumppanuusmallia tulee kehittää. Opetussuunnitelman perusteet voisivat tulevaisuudessa painottua avainvalmiuksien kehittämiseen.

Avainsanat: opetussuunnitelma, opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelmauudistus, paikallinen opetussuunnitelma, perusopetus

Tutkimusabstraktin käännös suomi-englanti Käännös: Laura Yöntilä

Abstract (translation of the original Finnish version into English, Laura YÜntilä) Name of the publication in English: Reform of local curricula for basic education in 2004-2006 This research is an analysis of how local curricula for basic education were reformed and implemented on the basis of the national core curriculum reform in 2004-2006. The research also focuses on how the local needs for development were considered and how the characteristics of different municipalities were manifest in the local reform process. Such factors as attitudes towards the reform and views on resources available are also studied among local actors in the field of education.

Altogether 43 municipalities participated in the research. Factors affecting the implementation of teaching and learning at the local level - such as the socio-economical background, educational achievements, geographical location and the medium size of the population - were taken into consideration when selecting the municipalities. The research was performed in two phases in 2005 and 2006, mainly as quantitative but also partly as qualitative surveys. 413 persons participated in the first phase and 399 persons in the second phase of the research. Questionnaires were sent to actors in municipal educational administration: teachers, headmasters, directors and the members responsible for basic education in municipal boards.

Attitudes towards the reform of local curricula for basic education were somewhat neutral; in other words, attitudes were neither negative nor positive. Resources for reforming curricula were considered scarce. Reforms at the local level supported, to some extent, the emergence of a coherent basic education and set of educational values, and also promoted coherence in teaching practices and general school activities in some amount. General parts of the national core curriculum (such as the set of educational values, conception of learning, learning environment, working culture) were implemented in teaching practices to some degree. Crosscurricular themes were weakly implemented in curricula, and their integration into teaching practices was insufficient. Training for reforming curricula facilitated and strengthened the reform process significantly. The structure of the reform, the so-called partnership model, did not support the process in a meaningful way. The local needs for developing education were not taken into consideration in reforming or implementing curricula. Development of curricula was not, however, tied to the socio-economical factors or educational achievements in different municipalities.

In future, local curricula and the curriculum reform could be developed by emphasizing the normative nature of the national core curriculum and by guiding and supporting the local reform process - also on the basis of the local needs for development. In addition, the learning process of teachers, regarding the curriculum reform, should be facilitated by additional training. The partnership model should be developed as well. In future, the national core curriculum could focus on developing the key competences of learners.

Key words: curriculum, national core curriculum, curriculum reform, local curriculum, basic education