Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma ARKTINEN Biotalous
Tekijät: Johanna Asiala, Lapin liitto Tuomas Alakunnas, Lapin AMK Tanja Häyrynen, Lapin liitto Kuvat: Lapin materiaalipankki, Pxphere.com Taitto: Anne Jaakola, Lapin liitto Rovaniemellä 22.5.2017
Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma Kohti energiaomavaraista maaseutua Lapin liitto, toukokuussa 2017
Sisällysluettelo 1. Esipuhe 6 2. Tiivistelmä 7 3. Abstract 7 4. Johdanto 8 4.1. Tausta 8 4.2. Miksi uusiutuvaa energiaa? 10 4.3. Toteuttamistapa 11 5. Hajautetun uusiutuvan energian hyödyntämisen nykytila Lapissa 12
5.1. Energia-alan koulutus 12
5.2. Energia-alan yrittäjät 12
6. SWOT-analyysi 14 7. Visio 17 8. Toimenpiteet kylien energiaomavaraisuuden parantamiseksi 20
8.1. Investointien vauhdittaminen asiakaslähtöisyydellä 24
8.2. Uudet rahoitusmallit kylien energiainvestoinneille 26
8.3. Haasteet energian tuotannon kannattavuudessa 28
8.4. Energia-alan kehittyminen ja muutokset 30
8.5. Läpileikkaavat toimenpiteet 30
9. Energia-alan osaamisen kehittäminen 32
9.1. Osaamisen keskusvaraamo 35
10. Jalkauttamissuunnitelma ja toteutus 36
10.1. Tiedottaminen 36
10.2. Kansainväliset yhteydet ja rahoitukset 37
11. Toteutuksen seuranta 39 12. Rahoitus ja neuvonta 40 13. Lähteet 42
1. Esipuhe toimintaa ja työpaikkoja myös teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä. Näiden suurhankkeiden rinnalla on kehitettävä lappilaisia monipuolisesti eri uusiutuvan energian lähteitä hyödyntäviä hajautettuja uusiutuvan energian ratkaisuja. Näitä lappilaisen, harvaan asutun, mutta monipuolisen kyläverkon muodostaman ja raaka-aineiltaan rikkaan maakunnan mahdollisuuksia, tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä tuodaan esille tällä laajalla yhteistyöllä valmistellulla ohjelmalla. Tulevien vuosien selkeänä tavoitteena on energiaomavarainen Lappi. Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelman keskeisenä tavoitteena on pysäyttää lappilaista maaseutua vaivaava pääomapako, joka syntyy erityisesti elintarvikkeiden ja energian hankinnasta. Energiaa voidaan tuottaa kestävästi uusiutuvista lähteistä maaseutukylissä, jolloin eurot jäävät hyödyttämään aluetaloutta tuoden maaseutualueille työtä, uudenlaista yrittäjyyttä ja elinvoimaa. Agrohub-ajattelua, peltobiomassoja tai maataloudessa syntyviä raaka-aineita hyödyntävän energian tuotannon hyödyntämisessä on myös Lapissa potentiaalia. Uusiutuvan energian osuuden nostaminen ja vastaavasti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on yksi keskeisimmistä energiapolitiikan tavoitteista. Euroopan unionissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti Suomessa tulee tuottaa uusiutuvilla energialähteillä 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoitellaan nykyisen hallitusohjelman linjauksen mukaisesti, että 2020-luvulla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosentin. Tavoitteet vaativat edelleen paljon konkreettisia tekoja ympäri maata.
Tämän ohjelman vision toteutuminen vaatii suotuisan politiikkaympäristön lisäksi rohkeaa asennetta, rohkeita paikallisia kokeiluja, kysyntälähtöisten liiketoimintamallien kehittämistä, paikallista ja muualta saatavaa osaamista, hyviä Lappiin sovellettavia malleja toimivista ratkaisuista sekä toimenpiteiden jalkauttamista ja ajantasaista viestintää. Erityisesti tarvitsemme alalle lisää yrittäjiä. Ohjelman tavoitteisiin pääsemme avoimella, tavoitteellisella ja luottamuksellisella yhteistyöllä niin asukkaiden, yrittäjien, koulutuksen, neuvonnan, eri rahoittajatahojen kuin poliittisten päättäjien kanssa.
Lapissa on suunnitteilla mittavia puupolttoaineisiin pohjautuvia biojalostamohankkeita, jotka toteutuessaan loisivat kerrannaisvaikutuksineen laajaa yritys-
Hannu Linjakumpu Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus
2. Tiivistelmä
3. Abstract
Kylätasolla energiaostojen kautta virtaa miljoonia euroja rahaa kylien ulkopuolelle. Lähes 50 % rahasta katoaa fossiilisten polttoaineiden muodossa. (1) Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelman visiona on luoda 10 energiaomavaraista kylää tai asutuskeskittymää Lappiin vuoteen 2025 mennessä. Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelman tarkoituksena on edistää kylien energiaomavaraisuutta kannattavilla toimenpiteillä ja parantaa Lapin maaseudun elinvoimaisuutta. Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteet, joilla vauhditetaan energiainvestointien toteutumista ja keinoja, joilla lappilaiset kylät voivat pyrkiä kohti energiaomavaraisuutta sekä uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Haluamme olla tukemassa pienemmän kokoluokan investointeja ja toimijoita jo suunnitteilla olevien isompien investointien rinnalla.
In the villages of Lapland, the energy purchases cause capital outflow of millions of euros. Almost 50 % of income flows away through fossil fuels. (1) Lapland’s decentralised renewable energy programme’s vision is to create 10 energy self-sufficient villages or residential centres in Lapland by the year 2025.
Ohjelman laatimiseen on osallistunut kaikkiaan noin 70 henkilöä. Mukana on ollut 17 eri organisaatioita, muutamia alan yrityksiä sekä yksityishenkilöitä. Ohjelmaa on laadittu säännöllisesti kokoontuvissa työpajoissa, jotka on jaettu eri teemoihin, kuten nykytilan analyysi, Lapin energia-alan SWOT ja tarvittavat toimenpiteet. Ohjelman visio, 10 energiaomavaraista kylää Lappiin, on luotu teemaryhmätyöskentelyssä. Ohjelman täytäntöönpanossa tärkeäksi seikaksi nousee erityisesti viestinnän rooli. Viestimällä ohjelmasta, sen linjaamasta visiosta ja toimenpiteistä sekä haastamalla toimijoita ajattelemaan energiantuotantoa uudesta näkökulmasta voimme saada aikaan muutosta. Vain muutoksen kautta voimme saavuttaa visiomme eli siirtyä kestäviin, hajautettuihin energiaratkaisuihin, jotka omalta osaltaan tukevat tulevaisuudessa koko Lapin elinvoimaisuutta luomalla uusia työpaikkoja Lappiin.
The core of Lapland’s decentralised renewable energy programme is to improve the vitality of the rural countryside through energy self-sufficiency of the villages by profitable actions. The programme also presents the actions that speed up the realisation of the energy investments. The villages of Lapland are aiming to be energy self-sufficient while finding new models for business earnings. Support is targeted to the smaller investments and actors alongside the already planned big bioeconomy investments in Lapland. There have been more than 70 persons involved in the writing process of this programme from 17 different organisations including few companies and individual experts. The programme is put together in the regularly gathered workshops that have been divided into different themes like current state analysis, Lapland’s energy industry SWOT analysis and the needed actions. Programme’s vision, 10 energy self-sufficient villages or residential centres in Lapland by the year 2025, has been created in the theme group. Communication plays a crucial role in the implementation of the programme. By communicating the vision, profitable actions and challenging different actors to think about the energy production from new perspective, we can create a change. Only through the change we can achieve the goals and shift Lapland from centralised energy production to sustainable, decentralised energy solutions that support Lapland’s vitality in the future by creating new jobs and decreasing the capital outflow from the area.
4. Johdanto 4.1. Tausta
Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma on osa Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa, jossa kuvataan biotalouden alalla tarvittavia konkreettisia kehittämistoimia vuoteen 2025. Lapin energiaohjelman on laadittu Arktinen älykäs maaseutuverkosto -klusterin hajautetun uusiutuvan energian teemaryhmässä. Aktiivinen työpajatyöskentely ohjelman sisältöjen laatimiseksi aloitettiin joulukuussa 2016. Ohjelman päätavoitteena on kannattavilla toimenpiteillä pysäyttää pääomapako Lapin maaseudulta ja siten pitää koko Lappi elinvoimaisena. Hajautettu uusiutuva energia on yksi Arktinen älykäs maaseutuverkosto -klusterin kehittämisen kärjistä yhdessä elintarvikkeiden kanssa. Maaseutuklusteri pyr-
kii toimillaan pysäyttämään pääomapaon arktiselta maaseudulta. Suurin osa pääomapaosta syntyy energia- ja elintarvikehankinnoista alueen ulkopuolelta. Lapista viedään paljon elintarvikkeiden ja energian raaka-aineita sen sijaan, että niitä jalostettaisiin alueella pidemmälle korkean arvon tuotteiksi. Pääomapakoa voidaan vähentää raaka-aineiden jalostusastetta nostamalla. Näin saavutetaan laajat positiiviset vaikutukset aluetalouteen, kun pääoma jää alueelle hyödyttämään esimerkiksi palveluiden tuotantoa. Aluekehityksen keskiössä on uudenlaisen liiketoiminnan synnyttäminen ja olemassa olevan liiketoiminnan tukeminen.
Esimerkki kylien pääomapaosta. Lapissa sijaitsevan Hämeenkylän energia- ja elintarvikeostot. (1)
Tarvitsemme energiaohjelmaa ohjaamaan tulevaisuuden kehittämistoimia Lapin maaseudulle ja kyliin. Kaikki kehittämistoimet tulevat tukemaan alueen jo olemassa olevaa yrittäjyyttä sekä mahdollistamaan uudenlaisen yrittäjyyden syntymistä. Ohjelman pyrkii uudistamaan maaseutuyrittäjyyttä tuomalla esille uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Nämä mahdollistuvat alueen elinkeinojen sivuvirtoja ja paikallisia raaka-aineita hyödyntäen. Ohjelman päävisio on saavuttaa 10 energiaomavaraista kylää tai asutuskeskittymää Lappiin vuoteen 2025 mennessä ja että myöhemmin Lapissa olisi 100 energiaomavaraista kylää kaikista noin 300 lappilaisesta kylästä. Energiaomavaraisuuden saavuttamisen kautta pystymme pysäyttämään pääomapaon ja parhaimmassa tapauksessa kääntämään rahavirran jopa positiiviseksi aluetalouden kannalta ylijäämäenergian myynnillä. Samalla hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä pienennämme myös ympäristön kuormitusta. Lapissa koulutetaan energia-alan osaajia ammattioppilaitos- ja korkeakoulutasolla. Kuitenkin tarpeita osaamisen kehittämiselle ja lisäkoulutukselle kylätasolla on olemassa. Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma tulee myös osaltaan ohjaamaan maakunnan tulevaa aluekehitysrahoitusta ja siten hanketoimintaa nostamalla esille lappilaisen maaseudun eri energiaresurssien tarjoaman potentiaalin. Näin rahoitusresursseja voidaan jatkossa suunnata oikein tukemaan uudenlaista yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Kylät tuottavat raaka-aineita kuten biomassaa energiantuotantoon. Sitä ei kuitenkaan jalosteta energiaksi omassa yhteisössä. Merkittävimmät energiaostot ovat liikennepolttoaineet, joiden kautta pääomat pakenevat jopa maan rajojen yli. MTT:n selvityksen perusteella maaseudulla on usein riittävästi raaka-aineita, joilla voidaan tuottaa alueen tarvitsema energia lähes kokonaan kestävästi uusiutuvista energialähteistä ja mahdollistaa samalla alueen muun elinkeinotoiminnan kehittymisen. (2) Kun pystymme osoittamaan, että kannattavat energiainvestoinnit luovat elinvoimaisuutta alueelle, pystymme käynnistämään positiivisten tapahtumien kierteen.
4.2. Miksi uusiutuvaa energiaa? Energia-ala on suurimmassa murroksessa sitten teollistumisen aikakauden. Ilmastonmuutos ja kansainväliset ilmastosopimukset ovat yksi tärkeimmistä osatekijöistä tässä murroksessa. Toisaalta myös uusiutuvan energian taloudellinen kannattavuus on parantunut teknologian kehittymisen myötä. Maailmalla nopeinten kasvavat tuotantomuodot tällä hetkellä ovat aurinko- ja tuulivoima. (3) Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoitti 196 maata vuoden 2015 lopulla ja Suomi ratifioi sopimuksen marraskuussa 2016. Sopimuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla sekä rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen. Lisäksi sopimuksessa asetetaan tavoite sopeutua pitkälle aikavälille ilmastonmuutokseen sekä suunnata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastoystävällistä kehitystä. (4). EU osallistuu sopimuksen toteuttamiseen vuoden 2030 päästöjen vähennystavoitteilla eli 40 % päästövähennys vuoden 1990 tasosta. Vuoden 2050 vastaava tavoite on 80 % päästövähennys. (5) Suomen osuus EU:n taakanjaossa on 39 %, mikä on kovimpia tavoitteita EU:ssa, sillä EU-maiden keskimääräinen tavoite on 30 %. (6) Suomessa on asetettu nykyisen hallituksen toimesta kunnianhimoiset tavoitteet ilmaston ja energian osalta. Yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista on ”Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”, joka linjaa muun muassa, että uusiutuvan energian osuuden tulee nousta yli 50
prosentin 2020-luvulla ja että hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan ja samalla puolitetaan tuontiöljyn käyttö. Tällä hetkellä noin 75 % kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenteen käyttämä energia. (7) Suomessa on laadittu myös kansallinen biotalousstrategia, jossa linjataan, että alueellista energiaomaraisuutta voidaan lisätä käyttämällä maaseudun omia raaka-aineita energiantuotannossa ja siten myös luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä elinvoimaisuutta maaseudulle. (8) Erityisen suuri positiivinen vaikutus näillä kestäviin energiaratkaisuihin liittyvillä investoinneilla on aluetalouteen: ne tuovat alueelle lisäarvoa paitsi ympäristöystävällisyyden kautta myös vaikuttamalla myönteisesti alueen työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen. (9) Lapissa tuotetaan jo nyt uusiutuvaa energiaa esimerkiksi tuuli- ja vesivoiman sekä biomassan muodossa. Jo tällä hetkellä Lappi on maakuntana sähkön suhteen yliomavarainen, ja uusiutuvan energian osuus sähkön tuotannossa on jopa yli 90 %. (10) Kiertotalous on merkittävässä roolissa kestävässä energian tuotannossa. Lapin arktisella maaseudulla toimivien eri teollisuusalojen kuten matkailun sekä poro-, maa- ja metsätalouden sivuvirtoja voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Jätteet ja teolliset sivuvirrat voidaankin nähdä raaka-aineina, jolloin ne täydentävät biotalouden raaka-ainepohjaa ja korvaavat osaltaan luonnon biomassoja vähentäen näin ympäristön kuormitusta. (8)
4.3. Toteuttamistapa Lapin energiaohjelmaa on laadittu laajassa organisaatiorajat ylittävässä yhteistyössä. Työpajoihin on kutsuttu ihmisiä useista eri organisaatioista ja eri toimialoilta: yksityiseltä sektorilta julkiseen sektoriin, koulutuslaitoksista tutkimuksen edustajiin.
Teemaryhmän vetäjänä on toiminut Tuomas Alakunnas Lapin ammattikorkeakoulusta yhdessä Arktinen biotalous -hankkeen projektikoordinaattori Johanna Asialan kanssa. Työpajoja on järjestetty yhteensä viisi kertaa seuraavilla teemoilla:
Työpajaosallistujien lisäksi ohjelman laadintaan on sitoutunut hajautetun uusiutuvan energian teemaryhmä, joka koottiin jo vuoden 2016 alussa ja joka on täydentynyt sen jälkeen työpajojen myötä.
5. Hajautetun uusiutuvan energian hyödyntämisen nykytila Lapissa Hajautetun uusiutuvan energian hyödyntäminen on tällä hetkellä Lapissa vähäistä. Tutkimuksia on tehty jonkin verran, samoin selvityshankkeita, mutta konkretia ja käytännön toteutukset ovat jääneet toistaiseksi alueella vähäisiksi. Tällä hetkellä Lapin maakunnassa keskitetyssä energiantuotannossa käytetään pääosin kotimaisia polttoaineita kuten turvetta tai puuta. Taajamissa on hyvä käyttöaste kaukolämmön suhteen, ja kaukolämmön ulkopuolisissakin kiinteistöissä ollaan siirtymässä lämmöntuotannossa pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä niin kuntien kuin yritystenkin osalta. Öljyä korvaa lämmityksessä useimmiten maalämpö sekä hake- ja pellettikattilat. Potentiaalia uusiutuvan energian suhteen Lapissa on erityisesti aurinkoenergian hyödyntämisessä sekä puuperäisten polttoaineiden käytössä. Hajautettujen, siirrettävien konttiratkaisujen käyttö mahdollistaa tulevaisuudessa pienempien aluelämpöverkkojen rakentamisen ja siten uudenlaisen lämpöyrittäjyysmallin toteuttamisen Lapissa. (11) Uusiutuvan energian lähteistä hyödynnetään Lapissa tällä hetkellä erityisesti tuuli- ja vesivoimaa sekä energiantuotantoa biomassoista. Lappi on maakuntana sähkön suhteen yliomavarainen, ja uusiutuvan energian osuus sähkön tuotannossa on jopa yli 90 %. Puupolttoaineita käytetään nykyisellään Lapissa 1,7 TWh, josta 6 % on metsähaketta. (12)
5.1. Energia-alan koulutus Lapissa on energiapuolelle suuntautuvaa koulutusta ammattioppilaitos- ja korkeakoulutasolla. Koulutustilanne on perusopetuksen osalta tällä hetkellä hyvä lämpö- ja sähkötekniikan osalta, joista koulutusta löytyy ympäri Lappia. Koulutusvaje on kuitenkin selkeä biopohjaisten liikennepolttoaineiden jalostamisen suhteen. Biokaasun hyödyntämiseen liittyvää koulutusta tarjotaan tällä hetkellä Lapissa ainoastaan ammattiopisto Lappian Tervolan yksikössä Louella, jossa
sijaitsee Lapin ainoa maatalouskokoluokan biokaasureaktori. Koulutuskenttä on energia-alan perusopetuksen osalta Lapissa suhteellisen hyvässä kunnossa muun muassa lämpö- ja sähkötekniikan osalta. Kehittämistarpeet ilmenevät esimerkiksi alueen elinkeinoelämälle tarjottavana lisä- ja täydennyskoulutuksena. Lisää energia-alan koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä voi lukea luvusta 9.
5.2. Energia-alan yrittäjät Hajautetun energiantuotannossa toimii Lapissa tällä hetkellä muutamia energiaosuuskuntia eri puolilla maakuntaa. Lisäksi maakunnassa on muutamia pieniä yrityksiä energian alkutuotantoon muun muassa hakkeen ja pilkkeen tuotantoon liittyen. Lappilaisten lämpöyrittäjien hoidossa on noin 20 laitosta, yritystä tai maatilaa, joissa yhteisteho on 10 000 MWh:n luokkaa. (13) Sähköntuotannossa Lapissa ei ole tällä hetkellä pientuottajia. Sen sijaan Lapissa on joitain yksittäisiä aurinkoenergiaa hyödyntäviä kotitalouksia. Nämä kotitaloudet tuottavat sähköä pääosin omiin tarpeisiinsa, ja ylijäämä myydään valtakunnan sähköverkkoon. Myös metsänomistajat ja erilaiset metsäkoneyrittäjät toimivat välillisesti energian tuottajina. He toimittavat pääasiassa energiapuuta eri kokoluokan voimalaitoksiin. Tällä hetkellä Lapissa ei ole biopohjaisten liikennepolttoaineiden tuotantoa tai yrittäjiä lainkaan. Suuret mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiselle tarjoaa Lapissa metsähake. Lounais-Lapin ja Rovaniemen runsaspuustoisemmilla alueilla kannonnosto on kannattavaa, ja Lappiin suunnitellut biolaitokset nostaisivat metsähakkeen kulutuksen määrää huomattavasti. Metsäkeskuksen laatimassa Lapin bioenergiaohjelmassa onkin arvioitu, että tulevaisuudessa nimenomaan metsäenergialla on merkittävä rooli Lapin maakunnassa energiantuotannossa sekä työllistäjänä. (13)
6. SWOT-analyysi
Vahvuudet. Lapissa on hyvät energia- ja raaka-ai-
neresurssit, joita saamme metsistä erilaisten biomassojen muodossa, eri elinkeinojen sivuvirroista sekä vesivoimana joista. Lapissa metsähakkuita voidaan vielä lisätä kestävästi. Bioenergialla on yleisesti myönteinen maine Lapissa ja se on myös kansallisesti kärkiosaamista ja hallitusohjelman tavoitteita tukevaa toimintaa. Tästä syystä myös julkiset rahoittajaorganisaatiot ovat lähteneet tukemaan uusiutuvan energian hajautettuja ratkaisuja Lapissa. Haja-asutusalueille on yleensä pitkät siirtomatka energialle. Siksi alueellisella energiantuotannolla vähennetään energian siirtohäviöitä. Suomessa on suhteellisen älykäs sähköverkko, jossa sähköä voidaan siirtää kaksisuuntaisesti. Myös etäluettavat mittarit mahdollistavat uusien palveluiden käyttöönoton alueella.
Heikkoudet. Biokaasun raaka-ainesaatavuus maa-
tiloilta on Lapissa rajallista, sillä niiden määrä vähenee kaiken aikaa pääomapaon myötä. Byrokratia sekä poliittiset päätökset hidastavat hajautetun energiantuotannon yleistymistä, sillä esimerkiksi muiden elinkeinojen sivuvirtojen hyödyntäminen ja hybridituotantolaitokset vaativat mittavat lupakäsittelyt. Lapissa ei ole maaseutuelinkeinoissa kattavaa yritysten verkostomaista toimintaa. Alueelle ei ole kehittynyt samanlaista yrittäjäkulttuuria kuin esimerkiksi Pohjanmaalla. Tästä johtuu myös se, että arvotuotannon osaaminen on maakunnassamme vielä vähäistä. Tuotteita ei jatkojalosteta Lapissa, vaan ne viedään maakunnan ulkopuolelle. Bioenergian tuotanto on myös hyvin työvoimaintensiivistä, mikä johtuu pitkästä toimitusketjusta. Bioenergian jalostaminen edellyttää metsäbiomassan korjuuta, logistiikkaa, kuivatusta
ja haketuksesta ennen varsinaista polttamista energiaksi. Kylien pieni koko vaikeuttaa kriittisen massan saavuttamista kestävän ja kannattavan liiketoiminnan kehittymiseksi alueelle pitkällä aikavälillä. Pitkät raaka-aineiden siirtomatkat heikentävät bioenergian tuotannon kannattavuutta. Raaka-aineresurssit ovat usein hajautuneet laajoille alueille.
Mahdollisuudet. Mahdollisuutena Lapille on ha-
jautettujen ratkaisujen kautta uusien liiketoimintamallien synnyttäminen alueelle ja siten työllisyyden parantaminen. Uusien liiketoimintamallien avulla luomme myös uusia ansaintamalleja esimerkiksi maatalousyrittäjille. Arvotuotantoa ja jalostustoimintaa voidaan kehittää kyliin ja maaseudulle tunnistamalla elinkeinojen sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet. Edellytys hajautetuille energiaratkaisuille Lapissa on asenneilmapiirin muutoksessa suotuisemmaksi ja kylätason aktivoitumisessa. Julkinen sektori voi toimia tässä osaltaan kehityksen veturina tukemalla kyliä muutoksessa. Biotalousbrändi, joka sisältää myös hajautetun energian tuotannon, kulkee hyvin käsi kädessä Lapin brändin kanssa. Samalla bioenergiatoiminnan tunnettuuden ja kannattavuuden osoittamisen kautta voidaan saada positiivinen kierre energiainvestointeihin ja lisätä kylien elinvoimaisuutta. Voimme alueella myös alkaa hyödyntää jo olemassa olevia vahvuuksiamme, kuten Tornion ja Ylitornion alueen suuria karjatiloja, joiden sivuvirtoja voidaan käyttää. Digitalisaation hyödyntäminen asiakaslähtöisyyden edistämisessä ja palveluiden saavutettavuudessa on selkeä mahdollisuus Lapille, kuten ovat myös digitalisaation mukanaan tuomat teknologiset
ratkaisut ja tehokkuuden paraneminen. Uusiutuvien energioiden teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia samalla, kun niiden valmistuskustannukset laskevat. Uhat. Uhkakuva on koulutuksen ja tutkimuslaitosten määrän sekä toimintavolyymin väheneminen. Toisen asteen koulutuksen leikkaukset sekä alueellisen tutkimusrahoituksen väheneminen vuoden 2020 jälkeen voivat hidastaa merkittävästi alueen kehitystä. Uhkana on, että Lappiin ei synny jatkossa tarvittavaa perusosaamista, emmekä pysty alueella tuottamaan tarvittavaa tutkimustietoa. Samalla kehityspotentiaali viedään pois, kun nuoret eivät voi jäädä tai tulla Lappiin kouluttautumaan energia-alalle. Oman uhkansa luo myös kylien haastava ikärakenne ja siten kylien asutettuna pysyminen. Kun väestö Lapin maaseudulla vanhenee, on uusia ihmisiä saatava tilalle pitämään maaseutu elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Tämä edellyttää uusien työpaikkojen luomista ja palveluiden kehittymistä alueella. Mikäli alueen asukkaille ei pystytä viestimään onnistuneesti investointien mahdollisuuksista, eikä investointikynnystä saada madallettua, voi tämä johtaa tilanteeseen, jossa asukkailla ei ole halua lähteä investoimaan ja lisäämään yritystoimintaa alueella. Lisäksi suurtuotannon ja hajautetun tuotannon välille voi syntyä ristiriitoja jos raaka-aineiden logistiikkaa ei saada suunniteltua tehokkaasti tai jos metsänomistajia ei saada aktivoitua hyödyntämään metsäraaka-ainetta uusiin käyttötarkoituksiin. Yksi tuleva haaste voi olla myös energiapolitiikan linjaukset kuten uusiutuvien liikennepolttoaineiden verokohtelu ja energiatukiratkaisut.
7. Visio Hajautetun uusituvan energian ohjelman päävisio on saavuttaa 10 energiaomavaraista kylää tai asutuskeskittymää Lappiin vuoteen 2025 mennessä ja että myöhemmin Lapissa on 100 energiaomavaraista kylää kaikista noin 300 lappilaisesta kylästä. Maaseuturakenteen murroksen voimme kääntää mahdollisuudeksemme, kun toteutamme luomaamme visiota yhdessä ja teemme Lapista energiaomavaraisen mallialueen. Maaseuturakenteen murroksessa tarvitsemme lisäansaintamahdollisuuksia maaseudulle, joita voimme saada esimerkiksi hajautettuun uusiutuvaan energiantuotantoon liittyvillä toimilla. Energiaomavaraisuuden saavuttamisen kautta pystymme pysäyttämään pääomapaon ja parhaimmassa tapauksessa kääntämään rahavirran jopa positiiviseksi aluetalouden kan-
Lapin hajautetun energian ohjelman visio 2025.
nalta ylijäämäenergian myynnillä. Vision saavutamme tuottamalla energiaa paikallisista raaka-aineista kiertotalouden periaatteita noudattaen, hyödyntämällä kylän muita elinkeinoja, kuten poro-, kala-, maa- ja metsätalouden sekä matkailun sivuvirtoja. Näin pienennämme myös muiden elinkeinojen ympäristön kuormitusta. Energiataseen positiiviseksi kääntäminen mahdollistaa jo olemassa olevien työpaikkojen säilymisen Lapissa, kun energiahankintoihin kuluva pääoma jää alueelle. Kestävään energiantuotantoon liittyvät investoinnit ja kiertotalouden kehittyminen alueella parantavat olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuutta paikallisen energiantuotannon kautta ja tukevat uuden liiketoiminnan syntymistä.
Tulevaisuudessa energiantuotanto Lapin kylissä on käyttäjien eli kyläläisten omistuksessa. Myös energian käyttö tapahtuu ensisijaisesti kylän sisällä ja käyttäjiä ovat kyläläiset itse. Mahdollinen energian ylijäämä voidaan myydä alueen ulkopuolelle. Alueellista energiatasetta parantamalla luomme uudenlaista yrittäjyyttä Lappiin. Energiaomavaraisuutta parantamalla estämme myös pääomapakoa siten, että aluetalouteen saadaan jäämään energian hankintaan kuluneet varat.
leja. Tulevaisuudessa alueella on monipuolista, kylälähtöistä energia-alan yrittäjyyttä, mikä mahdollistaa kylien energiaomavaraisuuden. Samalla pystymme vaikuttamaan siihen, että pääomapako alueelta ulos ei enää kasva, vaan virtaus kääntyy toiseen suuntaan, jolloin pääoma jää alueelle ja vaikuttaa lappilaisten kylien hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi käyttäen Vihreän talous -hankkeen laskemia kolmesta esimerkkikylästä (Saija, Tanhua, Hämeenkylä), saadaan energiaostojen keskiarvoksi noin 760 000 euroa.
Tärkeä askel vision saavuttamiseksi on lähteä tukemaan lappilaista energia-alan yrittäjyyttä. Ensiksi tunnistetaan paikallinen energiapotentiaali eri elinkeinojen sivuvirroista, ja sen jälkeen tehdään toimenpidesuunnitelma potentiaalin hyödyntämiseksi. Suunnitelmien vieminen käytäntöön vaatii rahoituksen ja riittävän osaamisen.
Mikäli Lappiin saataisiin vision mukaiset kymmenen energiaomavaraista kylää, tietäisi se keskiarvolla laskettuna noin 7,6 miljoonan euron säästöä energiakuluissa. 100 energiaomavaraista kylää tarkoittaisi jo noin 76 miljoonan euron säästöä. Kun tähän yhdistetään vielä maaseutuklusterin toinen kehittämisen kärki elintarvikkeet, puhutaan jo erittäin merkittävistä säästöistä. (14)
Haluamme luoda alueelle yhteisöllisen tavan tuottaa energiaa hyödyntäen uudenlaisia liiketoimintamal-
Yhteenveto pilottikylien ekosysteemipalveluiden pääomapaosta (ProAgria Lappi). (14)
Pääomapakoa pysäyttäessä hajautettu energiantuotanto tulee kytkeä yhteen muiden elinkeinojen kuten elintarviketuotannon ja sen sivuvirtojen kanssa. Vihreä talous -hankkeen raportissa on esitelty Agrohub-ajattelumalli. Agrohubit keräävät yhteen erilaisia yrityksiä verkostoksi, kuten maatiloja, elintarvikejalostajia, energiantuottajia ja viljelijöitä. Nämä luovat uudenlaista liiketoimintaa perinteisten elinkeinojen sivuvirroista. Agrohubeissa toimivat yrittäjät ymmär-
tävät kaikkien materiaalien kuten eri toimialojen sivuvirtojen mahdollistaman liiketoiminnan. Esimerkiksi biokaasutuksen sivutuotteena syntyvät ravinteet ja lehmän lannan ligniini ovat jalostettavissa uusiksi tuotteiksi. Agrohub merkitsee siis alustaa resurssiviisaalle arvontuotannolle. Toiminnan käynnistymiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan riittävä kriittinen massa ihmisiä, osaamista, liiketoimintaa ja tukiorganisaatioita. (14)
Tulevaisuuden resurssi-intensiiviset maatilat ja yritysverkostot. (1)
Vaikutamme myös siihen, että hajautetusta uusiutuvasta energiasta tulee tärkeä osa koko Lappi-brändiä. Viemme tätä käytäntöön vaikuttamalla tekeillä olevaan Lappi-sopimukseen, jota laaditaan vuotta 2021 silmälläpitäen. Lappi-sopimus on lakisääteinen maakuntaohjelma, joka sisältää Lapin tulevaisuuskuvan vuoteen 2040 ja
aluekehittämisen strategiset linjaukset vuosille 2018– 2021. Sen avulla suunnataan myös rakennerahastovaroja alueella. Kun hajautetusta uusiutuvasta energiantuotannosta tulee osa Lappi-brändiä, mielletään ihmisten keskuudessa energian Lapissa olevan paikallisesti ja kestävällä tavalla uusiutuvista lähteistä tuotettua.
8. Toimenpiteet kylien energiaomavaraisuuden parantamiseksi Kylätasolla energiaostojen kautta virtaa miljoonia euroja rahaa kylien ulkopuolelle. Lähes 50 % rahasta lähtee alueelta fossiilisten polttoaineiden muodossa. (1) Toimenpiteiden tavoitteena on kehittää kylien elinvoimaisuutta energiaomavaraisuutta parantamalla ja estää pääomapako tuottamalla uusiutuvaa energiaa kylissä, jolloin energiaa ei tarvitse ostaa alueen ulkopuolelta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden muodossa.
Energiasektorin globaali murros vaikuttaa myös Lapissa
Keskeiset toimenpiteet vision saavuttamiseksi perustuvat alueen muiden elinkeinojen sivuvirtojen hyödyntämiseen energiantuotannossa kiertotalouden periaatteita noudattaen sekä taloudellisesti kannattavien energiainvestointien toteuttamiseen. Järkevillä energiainvestoinneilla voidaan parantaa olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuutta esimerkiksi paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa hyödyntäen, jolloin muun muassa energian hintaa saadaan laskettua.
Muutoksen myötä sääriippuvaisen tuotannon määrä sähköverkossa kasvaa ja energian varastoinnin ja joustavan kulutuksen merkitys kasvaa. Nyt on aika kartoittaa lisäansaintamahdollisuudet ja uudet innovaatiot energia-alan eteenpäin viemiseksi Lapissa. Digitalisaatio mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja sekä tuo uusia toimijoita energiamarkkinoille.
Edellytys kyläkohtaisten energiainvestointien käynnistymiselle on monien toimijoiden kuten maakunnan, kunnan ja kyläyhteisöjen yhteistyö. Kylät tuottavat raaka-aineita kuten biomassaa energiantuotantoon. Sitä ei kuitenkaan vielä jalosteta energiaksi omassa yhteisössä. Merkittävimmät energiaostot ovat liikennepolttoaineet, joiden kautta pääomat pakenevat jopa maan rajojen yli. MTT:n selvityksen perusteella maaseudulla on usein riittävästi raaka-aineita, joilla voidaan tuottaa alueen tarvitsema energia lähes kokonaan kestävästi uusiutuvista energialähteistä ja mahdollistaa samalla alueen muun elinkeinotoiminnan kehittyminen. (2)
Energia-ala on suurimmassa murroksessa sitten teollistumisen aikakauden. Päästövähennystavoitteiden, uusiutuvan energian teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä perinteiset tuotantomuodot ja liiketoimintamallit ovat väistämättä jäämässä historiaan myös energiatoimialalla.
Energiasektori on siirtymässä palvelulähtöiseen ajatteluun. Sen sijaan, että energiaa tuotetaan keskitetysti ja käyttäjät ovat passiivisia kuluttajia, on nähtävissä uusien roolien muodostumista energiamarkkinoille. Energian pientuotannon kannattavuus on parantunut merkittävästi ja lisääntynyt sähköverkossa viime vuosina myös Suomessa. Nyt on meidän aikamme ottaa nämä pientuotannon mahdollisuudet aktiiviseen käyttöön. Työssä on tunnistettu toimenpiteitä ohjaavia tekijöitä:
1. 2. 3.
Kansainväliset ilmastosopimukset Alueen muiden elinkeinojen sivuvirrat Muut alueelliset energialähteet
Hajautetun uusiutuvan energian yleistyminen maakunnassamme mahdollistaa alueelle uudenlaisia liiketoimintamalleja. Esimerkkejä Suomessa hyödynnettävistä uudenlaisista liiketoimintamalleista ovat osuuskuntapohjainen yhteisyrittäjyys, jossa kyläläiset omistavat kylällä sijaitsevan biokaasulaitoksen yhdessä sekä energian ostosopimusmalli, jossa ei vaadita mittavia alkuinves-
Maakuntatasolla toimii aluekehitysrahojen kohdentamisesta vastaavia rahoittajaorganisaatioita kuten Lapin liitto ja ELY-keskus. Nämä toimijat vastaavat aluekehitysrahoituksen kohdentamisesta ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi maakunnassa on koulutus-, tutkimusorganisaatioita kuten yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Korkeakoulujen tehtävänä on muun muassa alan uuden tiedon tuottaminen ja levittäminen, uusien osaajien kouluttaminen alalle, pilottiprojektien toteutus yhdessä ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä uuden tiedon pohjalta tapahtuva täydennyskoulutus elinkeinoelämälle. Maakuntataso voi vastata myös sellaisten palveluluiden tuottamisesta, joita kunta- tai kylätasolla tarvitaan, mutta ei ole järkevää toteuttaa jokaisessa kunnassa erikseen.
Kunnan ja kunnan omistaminen kehitysyhtiöiden tehtävänä on saattaa yhteen kylätason toimi-
tointeja. Uudenlaisilla liiketoimintamalleilla maaseudun perinteiset elinkeinot saavat uudenlaista ansaintaa sekä paikallisesti tuotettua energiaa.
Tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yhteinen tavoite Toimenpiteiden toteuttaminen voidaan jakaa kolmeen erilliseen tasoon, joilla jokaisella on oma tehtävänsä vision saavuttamiseksi. Energiaomavaraisuuden parantamiseksi kaikkien kolmen tason on edistettävä yhteistä päämäärää. Kolme tasoa ovat:
joita, joiden tarpeet ovat yhteneviä, edesauttaa resurssien löytämisessä ja yhteiskäytössä kylien välillä, jalkauttaa maakunnantason tietoa kyliin sekä hankkia osaamista ja tuottaa palveluita, jotka edistävät kylien energiaomavaraisuuspyrkimyksiä. Kunnat auttavat myös sopivan toimintamallin löytämisessä, konsortioiden muodostamisessa kokoamalla yhteneviä tarpeita ja eri vaiheen toimijoita yhteen sekä sopivien rahoituskanavien löytämisessä.
Kylätason tehtävänä on toteuttaa investoinnit ja
toimia aloitteen tekijöinä. Kylätasolla muodostetaan konsortio, jolla investoinnit lähdetään toteuttamaan, sekä yhteisöllinen ja yhteiseen päämäärään tähtäävä tavoite. Leader-ryhmät ovat erittäin tärkeä yhteistyökumppani kylien investointien ja innostamisen eteenpäin viemisessä. Kyläläisten aktiivisuus, yhteistoiminnallisuus ja yrittäjyys ovat merkittävimmät tekijät energia-asioiden kehittämisessä. (15)
8.1. Investointien vauhdittaminen asiakaslähtöisyydellä Digitalisaatio on kaikkia toimialoja läpileikkaava megatrendi, joka muokkaa perinteisiä toimialoja. Digitalisoitumisen myötä palveluiden saavutettavuus paranee eli palvelut tulevat lähemmäksi asiakasta. Palvelun saavutettavuus korostuu maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Markkinaehtoisessa kilpailussa digitalisaation avulla palvelun tuottaja voi kehittää palvelunsa mahdollisimman vaivattomaksi asiakkaalle. Näin palvelun hyödyntämisen kynnys saadaan alas. Digitaalisissa palveluissa saadaan tarkkaa tietoa asiakkaan käyttäytymisestä, mikä helpottaa palvelukehitystä. Myös julkishallinnolta edellytetään muutosta kohti asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden virtaviivaistamista. Digitaalisista palveluista sosiaalisen median hyödyntäminen on tärkeää energia-alan yrittäjille, sillä sitä kautta voidaan jakaa ja saada ajantasaista tietoa muun muassa uusista liiketoimintamalleista ja lisäansaintamahdollisuuksista. Näin tietoisuutta parhaista toimintamalleista ja esimerkeistä saadaan levitettyä laajalle yleisölle ja positiivinen muutos alkamaan. Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Lapin toteuttamassa Vihreän talouden selvityksestä käy ilmi keskeiset haasteet ja mahdollisuudet kylien omaan energiantuotantoon. Raportissa esitettiin kyläkohtaisten
hybridituotantolaitosten olevan erittäin kannattavia investointeja. Kuitenkin laitosinvestointeja hidastaa muun muassa lupabyrokratia. Energiaa tuottavat hybridilaitokset tarvitsevat kaksikymmentä erilaista lupaa yli kymmeneltä eri viranomaiselta. Lupaprosessi pitää toteuttaa tapauskohtaisesti, vaikka konsepti olisi sama eri kylässä. Tällainen toistettavissa olevan prosessin ennalta-arvaamaton kunta- ja maakuntatason lupien käsittely syö merkittävästi hallinnon, toimijoiden ja teknologian toimittajien resursseja. (1) Asiakaslähtöisyys investointien vauhdittamiseksi edellyttää ymmärrystä asiakkaan näkökulmasta eli kylän asukkaiden näkökulmaa. Investointikynnys pitää saada mahdollisimman alhaiseksi helposti lähestyttävillä ja valmiiksi paketoidulla palveluratkaisulla. Tavoitteena on siis palvelun vaivattomuus asiakkaan näkökulmasta. Kannattavatkin investoinnit jäävät tekemättä nykyisellään prosessin vaativuuden vuoksi. Maakunta- ja kuntatasolla ajattelua täytyy muuttaa siten, että mietitään asiakkaan polku tahtotilan syntymisestä aina investoinnin toteutukseen, rahoitukseen ja operointiin. Kyläkohtaisten energiainvestointien toteutuminen on kunnan ja maakunnan etu, joten jokaisen osapuolen pitää edistää samaa päämäärää.
Energiainvestointien toteutuksen kulku palveluna.
Energiainvestointien kannattavuuden arviointi palveluna Tällä hetkellä löytyy nettilaskureita eri energiainvestointien kannattavuuden arviointiin. Laskurit ovat hyviä suuntaa-antavia työkaluja, mutta esimerkiksi suuren mittakaavan biokaasureaktori-investoinnit vaativat osaamista ja ymmärrystä teknologioista sekä kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Maakunnalliselle energianeuvontapalvelulle, josta
löytyy osaamista maaseutuelinkeinojen energiainvestointeihin, on nähtävissä tarve. Palvelun kustannukset tuloutuisivat maakuntaan paikallisen energiantuotannon työllistävän vaikutuksen kautta. Maakunnallinen energiapalvelun tehtävä voisi olla esimerkiksi koordinoida keskitetyt energian yhteishankinnat. Lapista löytyy tuhansia yksityis- tai julkisomisteisia öljylämmityskohteita, jotka voitaisiin muuttaa kestävään energiantuotantoon kannattavasti. Lapissa voidaan jalostaa sahojen sivuvirtoja,
joilla korvataan Lapin öljylämmityskohteita täyden palvelun lämpöyrittäjyyskonseptilla. Maakunnallisen toimijan tehtävä olisi saattaa alueellisesti sivuvirtojen tuottajat ja öljykohteet yhteen. Tällaiset suuret yhteishankinnat mahdollistavat kriittisen massan asiakkaita, jotta sivuvirtojen hyödyntämisestä tulee kannattavaa liiketoimintaa ja alueelle on edellytys muodostua esimerkiksi lämpöyrittäjyyttä. Myös muiden energiantuotantolaitteistojen kuten aurinkopaneeli-, pelletti- tai maalämpöjärjestelmien yhteishankintojen koordinoinnille on tarve. Valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinnon rakennuslaitos kilpailuttivat yhdessä kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevat kohteensa eri puolilla Suomea. Lämpöyrittäjät investoivat ja rakennuttivat uudet lämmitysjärjestelmät joko olemassa oleviin tiloihin tai konttiin. Kohteissa toteutuneissa energiankulutustietojen perusteella on säästetty lämmityskuluissa noin 29 % ja uusiutuvan energian osuus on ollut 98 %. (16)
Rahoituspaketit energiainvestoinneille Investointien rahoittamiseksi tarvitaan eri rahoituskanavia ja valmiita pakettiratkaisuita. Valmiit rahoituspaketit pitää olla neuvoteltu valmiiksi eri
rahoituslaitoksilta. Kannattaviin energiainvestointeihin tarvitaan valmiit rahoituspaketit. Rahoituspaketteja voi räätälöidä erikokoisiin kohteisiin sisältäen asennuksen ja käyttöönoton. Tässäkin lähtökohta on se, että investoinnin tekeminen on mahdollisimman vaivatonta.
Lupaprosessit palveluna
Lupabyrokratian karsiminen voi olla mahdollista tulevaisuudessa, mikäli nykyisen hallituksen tavoitteet toteutuvat. Kuitenkin energiainvestointeja pitää saada liikkeelle nopealla aikataululla nykyisistä lupakäsittelyistä huolimatta. Ensimmäisen vaiheen ratkaisuna on lupaprosessin hoitaminen palveluna. Maakuntatasolle tarvitaan toimijoita, jotka ovat erikoistuneet lupaprosessien läpivientiin ja voivat edesauttaa investointien toteutumista. Palvelun myötä lupaprosesseihin liittyvä osaaminen keskittyy ja lupien läpimeno tehostuu helpottaen myös lupakäsittelijöiden työtä. Suomessa on jo toki nykyään yritystoimijoita, jotka hoitavat biokaasulaitosten lupaprosessit asiakkaan puolesta. Suomalainen Envitecpolis Oy tarjoaa biokaasulaitoksen investointipalvelua. Palvelu sisältää kannattavuuslaskelmat, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisen sekä lupaprosessin läpiviennin. (17)
8.2. Uudet rahoitusmallit kylien energiainvestoinneille Uusiutuvan energian investointeja hidastaa erityisesti maaseudulla pääomien puute. Tällöin investointien rahoittamiseksi tarvitaan ulkopuolista rahaa. Energiainvestointien rahoittamiseksi, perinteisten lainan lisäksi, on yleistymässä energian ostosopimusmalli (PPA), rahoitusleasing ja joukkorahoitus. Kyseisillä rahoitusmalleilla madalletaan investointikynnystä. Rahoitusmalleista on kuitenkin vähän tietoa kylätasolla. Myöskin rahoitusmallien mukaisia palveluntuottajia on vähän Lapissa. Energian ostosopimusmalli (PPA – Power Purchase Agreement) Sopimusmallissa toimija (kunta, yritys tai yksityishenkilö) sitoutuu ostamaan energiaa kiinteään hintaan yleensä 10–25 vuoden sopimuksella. (18) Energian hinta on edullisempi kuin korvattava ostoenergia. Rahoitusmallissa järjestelmän tuotosta ja ylläpidosta vastaa tuotantolaitteiston omistaja ja rahoittaja, ei energian ostaja. Asiakkaan näkökulmasta energian ostosopimus takaa laadukkaan järjestelmän, koska tuotantoriski on rahoittajalla. (19) Rahoitusmallissa rahoittaja ja energian ostaja jakavat säästöistä saatavan hyödyn. ST1 tarjoaa maalämpöratkaisuja yksityis- ja yritys-
asiakkaille kiinteistöihin ilman omaa investointia. Investointi maksetaan sopimuskauden aikana syntyvien säästöjen kautta. (20) Oulun energia tarjoaa saneerauskohteisiin maalämmön energiaperustaista toimitusta, jossa maksetaan energiasta sopimuskauden ajan sisältäen huollon ja ylläpidon. Sopimuskauden jälkeen laitteisto siirtyy asiakkaan omistukseen. (21) Oulun energia tarjoaa myös aurinkovoimaloita asiakkaiden käyttöön, jolloin asiakas maksaa sähköstä. Oulun energia huolehtii investoinnin ja voimalan ylläpidon sopimuskauden ajan. Asiakas voi lunastaa voimalan sopimuskauden aikana tai sen jälkeen. (22) Kainuussa toimiva Kainuun lämpöhuolto Oy tarjoaa lämpöyrittäjyyspalvelua avaimet käteen -periaatteella. Palvelu sisältää vanhan järjestelmän uusimisen bioenergiaa käyttävään lämpölaitokseen, luvituksen, suunnittelun, toteuttamisen ja operoinnin. Toimintamallissa asiakas ostaa vain lämpöä. (23) Näitä toimintamalleja soveltamalla voimme saada uudenlaista energia-alalla tarvittavaa yrittäjyyttä myös Lappiin. Hankkimalla lisäesimerkkejä toimintamalleista niin Suomen kuin Euroopankin tasolla voim-
me löytää mahdollisuudet tulevaisuuden elinvoimaistamiseksi. Rahoitusleasing Rahoitusleasing-mallissa tuotantolaitteisto on rahoittajan omistuksessa sopimuskauden ajan. Sopimuksessa voidaan määritellä huolto- ja ylläpitovastuut. Asiakas maksaa kiinteää hintaa järjestelmästä sopimuskauden ajan, minkä jälkeen asiakas voi ostaa tuotantolaitteiston esimerkiksi jäännösarvon hinnalla. Rahoitusmallin etuna on, että suurta alkuinvestointia ei tarvitse tehdä. Leasingrahoitus ei myöskään sido toimijan pääomaa omistukseen toisin kuin osamaksurahoituksessa. (24) One 1 tarjoaa uusiutuvaan energiaan perustuvia kohdekohtaisia ratkaisuja, hyödyntäen mm. lämpöpumppu-, aurinko- ja bioenergiaratkaisuja. One 1 toteuttaa projektin avaimet käteen -periaatteella. Asiakas voi ostaa ratkaisun myös leasingpalveluna tai kokonaispalveluna maksaen pelkästä energiasta. (25) Rahoitusleasing-mallia voidaan hyödyntää Lapissakin yllämainitun esimerkin kaltaisilla tavoilla. Tämän toimenpiteen toteuttamiseen tarvitaan kaikkien tahojen vahvaa sitoutumista.
Joukkorahoitus Joukkorahoituksessa yksittäiset ihmiset voivat sijoittaa heille sopiviin sijoituskohteisiin ja saada vastineeksi valmiin tuotteen tai palvelun, yrityksen osakkeita tai korkoa sijoitukselle. (26) Joukkorahoitus sopii hyvin uusiutuvan energian investointeihin kuten aurinko- ja tuulivoimaan. Näissä tuotantomuodoissa tyypillisesti vaaditaan suuri alkupääoma, jonka jälkeen järjestelmän käyttö on lähes ilmaista. Rahoitusmallissa yksittäiset ihmiset pääsevät tukemaan heille tärkeitä ja heidän arvomaailmaansa tukevia hankkeita. Lapissa tarvitaan ulkopuolista rahoitusta ja tämän tyyppiset sijoittajat ovat ensiarvoisen tärkeitä energiainvestointien toteuttamiseksi. Suomessa uusiutuvan energian joukkorahoituspalvelua tarjoaa Joukon voima. Palvelun kautta on rahoitettu esimerkiksi Kiinteistö Oy Finnoonportti. Projektissa toteutetaan energiatehokas toimitilakeskus Espooseen. Kohteen kestävä energiaratkaisu toteutetaan maalämpöpumpuilla ja aurinkosähköjärjestelmällä. Rahoitukseen osallistumiseksi vaadittiin vähintään 200 € sijoitus ja laina-aika 2 vuotta. Rahoitukselle arvioitiin 7 % vuotuinen korko. (27)
8.3. Haasteet energian tuotannon kannattavuudessa Energian pientuotannon kannattavuutta tarkasteltaessa tavoitteena on yleensä korvata ostoenergiaa joko osittain tai täysin riippuen investoinnin taloudellisesta kannattavuudesta. Tällä hetkellä ei ole kannattavaa investoida sähkön tuotantoon, jos tuotettua sähköä myydään pääasiassa sähköpörssiin. Vuonna 2016 pörssihinta sähkölle oli keskimäärin noin 32 €/ MWh. Energiaa kannattaa kuitenkin tuottaa sivuvirtana muun toiminnan ohessa kuten esimerkiksi biokaasulaitoksen yhteydessä. Sen sijaan investointien kannattavuus paranee merkittävästi, kun omalla tuotannolla korvataan ostoenergiaa. Lämmön ja sähkön kohdekohtaista tuotantoa tarkasteltaessa vertailukohtana käytetään korvattavan energian hintaa. Sähkön keskihinta siirtoineen ja veroineen pientaloille vuosina 2012–2014 oli 108–117 €/MWh ja kevyt polttoöljy oli vastaavasti hinnaltaan noin 104 €/MWh. (28) Energiainvestoinnit kannattaa pääsääntöisesti mitoittaa siten, että kaikki tuotettu energia kulutetaan kohteessa. Lapissa ei ole yhtään biokaasulaitosta, joka tuottaisi liikennepolttoaineita. Lappian Louen yksikössä on Lapin ainoa biokaasulaitos. Se tuottaa tällä hetkellä lämpöä alueen kiinteistöihin. Maatilakohtainen bio-
kaasulaitosinvestointi vaatii yleensä suuren yksikkökoon, jotta biomassaa on saatavissa riittävästi. Lapissa maatilojen yksikkökoot ovat suhteellisen pieniä. Biokaasun jalostaminen liikennekäyttöön vaatii suuremmat investoinnit, mutta sillä on myös suurin tuottopotentiaali. Maailmalla kehitetään koko ajan pienempiin yksiköihin edullisia vaihtoehtoja, joita meidän Lapissa tulee seurata, hyödyntää ja ottaa käyttöön aktiivisesti.
Investointien arviointimenetelmät
Arvioitaessa uusiutuvan energian investointien kannattavuutta takaisinmaksuaika (TMA) ei sovellu ainoana käytettävänä menetelmänä kannattavuuden arvioinnissa, koska TMA ei huomioi jäännösarvoa eikä korkoa. Tyypillisesti takaisinmaksuaikaa käytetään silloin, kun investoinnin vanhenemisriski on huomattava, mutta esimerkiksi uusiutuvan energian investoinneissa elinkaari on kymmeniä vuosia. Tästä syystä takaisinmaksuajan rinnalla voidaan käyttää esimerkiksi nykyarvomenetelmää, joka huomio korkotekijät sekä jäännösarvon. Arviointimenetelmänä voidaan käyttää myös sisäisen koron menetelmää, joka kertoo, monenko prosentin tuottoasteen investointi antaa pääomalle. (29) Lähtökohtaisesti energiantuotantoa kyliin suunnitellaan kuitenkin pitkälle aikavälille, jolloin investoinnit ovat kannattava ratkaisu.
Energiantuotannon omakustannehinta
Hyvä mittari investoinnin kannattavuudelle on LCoE-hinnan (€/MWh) eli omakustannehinnan laskeminen energialle. Se auttaa vertailemaan eri tuotantomuotojen kannattavuutta huomioiden elinkaaren aikaiset kulut ja tuotot. LCoE mahdollistaa eri tuotantomuotojen vertailun riippumatta tuotantomuodon elinkaaresta, kokoluokasta, kulurakenteesta, riskistä ja kapasiteetista. (30) Kylien energiainvestointeja arvioitaessa omakustannehinta on hyvä indikaattori investoinnin kannattavuudesta, koska tavoitteena on tuottaa energiaa pääasiassa kylien omiin tarpeisiin. Uusiutuvassa energiassa kuten aurinko- ja tuulienergiassa tyypillisesti merkittävimmät kustannukset syntyvät alkuinvestoinnista. Näin ollen rahan hinta eli korko on yksi merkittävimmistä tekijöistä omakustannehinnan määräytymisessä. Käytön aikana ei ole polttoainekustannuksia eli muuttuvat kustannukset ovat matalat. Näin pystytään ennustamaan suhteellisen luotettavasti pitkällä aikavälillä tuotettavan energian hinta. Sen sijaan muilla tuotantomuodoilla on tyypillisesti matala alkuinvestointi, mutta käytön aikana kertyy ylläpito-, huolto- sekä polttoainekustannuksia. LCoE huomioi myös nämä tekijät. Kuitenkin vertailussa täytyy muistaa, että sääriippuvainen energiantuotanto ei sovellu samalla tapaa käytettäväksi perustuotannossa kuin esimerkiksi bioenergia, jonka tuottoa voidaan säädellä.
Hybridilaitos tuottaa energiaa ja ravinteita
Vihreän talouden raportissa on esitelty Agrohub-malli, jossa kylän tai muun yhteisön toimijoiden ja yritysten luoma verkosto luo yhteiset liiketoiminnalliset tavoitteet ja toimintatavat. Agrohub-mallissa alueen raaka-aineresursseista jalostetaan korkeamman jalostusarvon tuotteita. Agrohubit perustuvat kiertotalouden periaatteisiin, jossa eri jalostusvaiheiden sivuvirrat pyritään hyödyntämään tehokkaasti. (1) Esimerkiksi kylän tai muun yhteisön elintarvikeraaka-ainetuotanto kuten maatalouden sivuvirrat voidaan hyödyntää energiatuotannossa hybridilaitoksessa. Kyläkohtaiset hybridilaitokset voivat tuottaa useita energiajakeita, mutta parhaan tuoton ja kannattavuuden saa liikennepolttoaineista. Laitosinvestoinnit ovat miljoonaluokassa, joten investoinnin toteutukseen vaaditaan kylän yhteistä tahtotilaa. Biokaasun jalostamisprosessissa vapautuu myös ravinteita, jotka voidaan palauttaa takaisin kiertoon. Näin saadaan pienennettyä maatalouden ympäristökuormitusta sekä taloudellista hyötyä säästyneinä lannoiteostoina. Biokaasutuksesta jäävä kiintoaines voidaan käyttää lämmöntuotantoon, mikäli kuivatusprosessi voidaan hoitaa kustannustehokkaasti esimerkiksi toisen prosessin hukkalämmöllä.
Maatalousjätteen jalostaminen biopolttoaineeksi sekä ravinteiksi
8.4. Energia-alan kehittyminen ja muutokset
8.5. Läpileikkaavat toimenpiteet
Lähitulevaisuudessa energiasektorilla on odotettavissa merkittäviä muutoksia, joita tulee pitää silmällä uusia energiainvestointeja suunniteltaessa. Hajautetun tuotannon lisääntyminen verkossa lisää tarvetta esim. kysyntäjoustopalveluille, jolloin energian käyttäjät sopeuttavat omaa kulutustaan tarpeen mukaan. Tämä johtaa myös uusiin ansaintamalleihin energiamarkkinoilla, kun kuluttaja voi tarjota joustokapasiteettia ja saada siitä korvauksen. Hajautettu tuotanto johtaa myös mikroverkkojen yleistymiseen, joissa energiaa siirretään eri toimijoiden välillä pienissä paikallisissa verkoissa. Kohdekohtaiset energian varastointiratkaisut ovat kehittyneet kilpailukykyisemmiksi jo Euroopassa esimerkiksi Saksassa, jossa sähkö on kallista. Energian varastointi kehittyy sähköajoneuvojen yleistymisen myötä. Akkuteknologiat halpenevat yli 20 % vuosivauhtia. (31)
Digitalisaatio
Kehitys kohti sähköistä liikennettä voi tapahtua nopeastikin, kun autonvalmistajat tuovat uusia edullisia malleja markkinoille vuoden 2020 tienoilla. Varastointiteknologian kehittyminen mahdollistaa esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämisen liikennekäytössä, jolloin kannattavuus paranee huomattavasti verrattuna taloussähkön korvaamiseen. Digitaaliset joukkoalustat ovat muokanneet liiketoimintamalleja ennennäkemättömällä tavalla. Jakamistalous, joukkoistus ja joukkorahoitus ovat ilmiötä joita nähdään myös energiasektorilla enenevissä määrin. Airbnb:n tai Uberin kaltaisia palvelut, joissa palvelun tuottajat eivät omista varsinaisia tuotteita, vaan toimivat alustana, jossa tuotteita voidaan jakaa, ovat nykypäivän trendi. Samatyyppiset palvelut voivat hyvinkin toimia esimerkiksi kylätasoisissa ratkaisuissa.
Digitalisaatio on megatrendi, joka läpileikkaa kaikkia toimialoja, myös energia-alaa. Sen myötä palveluiden saavutettavuus paranee, mikä on erityisen tärkeä asia maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Digitalisaation avulla voimme luoda järjestelmän, jolla saatetaan yhteen eri toimijat. Digitalisaation avulla voidaan luoda myös energiapalveluille sähköinen markkinapaikka, jossa asiakkaat tuodaan lähelle erilaisia energiapalveluita sekä saadaan uudenlaisia markkinointi- ja myyntikanavia yrittäjille. Digitalisaatiota esimerkiksi eri viestintäkanavissa hyödyntämällä paikallisten energia-alan pienyrittäjien liiketoiminta voi parantua, kun kuluttajat eli lappilaiset ihmiset ovat paremmin tietoisia heidän tarjoamistaan palveluista. Samalla palvelun tuottaja voi kehittää omat palvelunsa mahdollisimman vaivattomiksi ja tehokkaiksi asiakkailleen. Näin palvelun hyödyntämisen kynnys saadaan alas. Digitalisaatiota voidaan hyödyntää energiapuolella esimerkiksi siten, että luodaan digitaalinen alusta, joka esittelee kaikki Lapin energiaomavaraiset tai uusiutuvaa energiaa tuottavat kylät tai asumiskeskukset. Tästä voitaisiin nähdä heti, minkälaisia energiantuotannon malleja alueella on käytössä ja niihin pääsisi tutustumaan tarkemmin alustaan syötettyjen tietojen pohjalta. Samalle alustalle voitaisiin kytkeä myös suurimmat fossiilisia polttoaineita käyttävät alueet, jotta systemaattinen muutos näillekin alueille saadaan mahdollistettua. Alustalle voidaan liittää myös muita toimia, joiden kautta vision toteutuminen onnistuu.
Viestintä Viestintä on avainasemassa, jotta investoinnit esimerkiksi lappilaisille maatiloille saadaan käyntiin. Usein ongelmana on nimittäin se, etteivät paikalliset toimijat kuten maatilalliset ole tietoisia eri investointien kannattavuudesta ja niiden tuomista lisähyödyistä. Viestinnän kautta voimme jakaa parhaimmat case-esimerkit toteutuneista investoinneista, liiketoimintamalleista, alan yrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden askeleista meiltä ja muualta. Alan mahdol-
lisuuksista on tärkeä viestiä myös yrittäjille, jotta he voivat omilla tahoillaan olla viemässä ohjelman toteuttamista eteenpäin. Emme saa unohtaa myöskään kuluttajille kohdistettua viestintää, koska loppukäyttäjä on aina se, joka määrittää palveluiden kysynnän. Kaiken viestinnän ohjelman luomista mahdollisuuksista tulee olla johdonmukaista ja pitkäkestoista, jotta sillä voidaan saavuttaa merkittävä tietoisuuden lisääntyminen maakunnassamme yksittäisistä kuntalaisista aina suuriin kehittäjäorganisaatioihin saakka. Viestinnän suhteen toteutetaan biotalouden tiedotushanke, jonka tehtävänä on jalkauttaa koko Lappiin sekä hajautetun uusiutuvan energian ohjelma että maaseutuklusterin toinen ohjelma, Lapin elintarvikeohjelma. Hankkeen keskeinen sisältö on hyvien käytäntöjen hakeminen Euroopasta ja niiden mallintaminen lappilaiseen kontekstiin. Lisäksi toteutetaan suunnitelmallinen toimialaa koskeva tiedotuskampanja, joka sisältää suurelle yleisölle eli kuluttajille, yrittäjille, päättäjille ja julkisen sektorien eri toimijoille suunnattua tiedottamista.
Kansainvälistyminen Jotta energia-ala maakunnassamme kehittyisi yhä korkeammalle tasolle, tulee lappilaisten toimijoiden hakea aktiivisesti erilaisia hyviä malleja muualta Euroopasta. Nämä mallit tulee jalkauttaa lappilaiseen toimintaympäristöön sopiviksi. Esimerkkinä voi toimia sen tyyppiset hankkeet kuten Grebe (http://grebeproject.eu/), joka vastaa perifeeristen ja arktisten alueiden haasteisiin liiketoiminnassa ja uusiutuvassa
energiantuotannossa. Tätä kautta voi saada tukea pk-yrityskehittämiseen ja start-uppien perustamiseen uusiutuvan energian alalle. Suomesta projektissa on mukana Luonnonvarakeskus. Toimenpiteessä voimme hakea liiketoimintamalleja ja ideoita niin Suomen kuin koko Euroopan tasolta. Yksi loistava esimerkki on Itävalta, jossa suurin osa yrittäjistä tuotti energiaa omista raaka-aineistaan omalla tilallaan. Esimerkiksi yhdellä kalanviljelytilalla hyödynnettiin hakelämpöä sekä aurinkoenergiaa energiaomavaraisuuden mahdollistajana. Samalla alueella oli suuri koulu, jossa oli 360 oppilasta, 60 työntekijää. Koulu on täysin sekä energia- että elintarvikeomavarainen, eikä heidän tarvinnut myydä tuotteita tai palveluita ulos kannattavuuden saamiseksi. Nämä mallit ovat helposti omaksuttavissa Lappiin, jos yhteistä tahtotilaa muutokselle löytyy.
Verkostomainen yrittäjyys ja kehitystoiminta Energia-alalle Lappiin on synnyttävä verkostomaista yrittäjyyttä ja kehitystoimintaa, jotta alaa saadaan vietyä eteenpäin tehokkaasti. Siinä, missä elintarvikepuolelle kehitetään elintarviketalo-konseptia, jossa yrittäjät voivat käyttää yhteisiä tiloja tuotteidensa väliaikaiseen varastointiin, käsittelyyn sekä myyntiin, voidaan energiapuolelle rakentaa samankaltaisia ratkaisuja kylätasolle esimerkiksi agrohub-mallin mukaisesti. Kylätasolla voi tulevaisuudessa olla erilaisia agrohub-tyyppisiä alustoja, joissa yrittäjät toimivat tiiviissä verkostossa toisiaan tukien ja toistensa erilaisia sivuvirtoja hyödyntäen.
9. Energia-alan osaamisen kehittäminen
Maaseutuklusterin yksi kehittämisen kärjistä on osaamisen kehittäminen vaaditulle tasolle vastaamaan tulevia yrittäjyystarpeita muun muassa energia-alalla. Maaseutuklusterin osaamisen kehittämisen tavoitteena on lisätä maaseutuyrittäjyyttä Lapissa. Osaamisen kehittämisen tehtävänä on miettiä, mitä osaamista maakunnassa on, missä kohdissa ovat osaamisvajeet ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta maakuntaan saadaan lisää energia-alan yrittäjiä ja osaajia. Tavoit-
teena on koulutuksen ja tiedottamisen avulla luoda uutta yrittäjyyttä sekä tukea olemassa olevaa yrittäjyyttä. Osaamista täydennetään osaamisen ja tiedon vaihdolla oppilaitosten sekä opiskelijoiden, tutkijoiden ja yritysneuvojien välillä. Olennaista on myös soveltaa maakuntaan tietoa Lapin ulkopuolelta: Suomen sisältä, EU:sta ja muilta pohjoisilta alueilta. Koulutuksen osalta energia-alan nykytila on seuraava:
Lämpö- ja sähkötekniikan osalta koulutusta löytyy kattavasti ympäri Lappia. Osaamisvajetta on liikennepolttoaineiden jalostamiseen liittyvän koulutuksen osalta sekä biokaasulaitosten operoinnissa. Tähän on etsittävä ratkaisua joko Lapin oppilaitosten sisältä tai joko kokonaan tai osittain osaamisen siirtämisen kautta maakunnan ulkopuolelta. Aluekehitysrahoitusta tulee kohdentaa hajautettujen energiaratkaisuiden edistämiseen ja korkeakoulujen tutkimusta sekä opetusta hajautettuihin energiaratkaisuihin. Tämä edesauttaa uuden osaamisen kehittymistä. Myös ennakointityö on tärkeä tehtävä korkeakouluille eli tunnistaa uusia globaaleja trendejä, uusia ratkaisuita, uusia liiketoimintamalleja, jotka tulevat vaikuttamaan myös lappilaisten elämään. Korkeakoulujen pitäisi olla alueella kehityksen kärki, joka tuottaa uutta tietoa alueen elinkeinoelämälle sekä opetukseen. Seuraava askel on ennakointityön
tulosten jalostaminen koulutuspaketeiksi ja erilaisiksi kursseiksi alueen elinkeinoelämälle. Lisäksi tarvitaan tehokasta tiedottamista ja uuden tiedon levittämistä koulutusorganisaatioiden toimesta. Lapin asukkaat eivät välttämättä edes tiedä kannattavan lämmön- ja sähköntuotannon sekä niihin liittyvän arvoketjun paikallisista mahdollisuuksista, joihin Lapin runsaat uusiutuvat luonnonvarat antavat edellytyksiä. Tarvitaan hyviä, konkreettisia esimerkkejä, onnistuneita pilotointeja sekä sen jälkeen aktiivisia jalkauttamistoimenpiteitä. Yhteishankintojen ja palvelujen paketoinnin kautta voidaan helpottaa investointien suorittamista sekä lupaprosessien läpivientiä. Kyläyhteisön kokonaishyödyn ymmärtäminen pelkän henkilökohtaisen hyödyn sijaan mahdollistaisi maaseudun asennemuutoksen, mikä taas hyödyttäisi Lappia paikallisesti ja toisi lisää yrittäjyyttä kylä- ja kuntatasolle.
9.1. Osaamisen keskusvaraamo Maaseutuun liittyvään koulutukseen hakeutumista helpotetaan kanavoimalla tieto yhteen paikkaan, josta maaseutuyrittäjyyteen liittyvät koulutusmahdollisuudet ovat nykyistä helpommin löydettävissä. Osaamisen keskusvaraamo on fyysinen tai virtuaalinen paikka, josta on helposti ja koordinoidusti saatavilla tieto sekä energia- että elintarvikealan koulutuksista, maaseudun koulutus- ja urapoluista, tukipalveluista sekä yrittäjillä olevasta erityisosaamisesta. Nuorille on rakennettava valmiita koulutusmalleja ja -polkuja maaseutuyrittäjyyteen sekä edistettävä positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Koulutusasteiden ja -ohjelmien välille on rakennettava siltoja, ja oppilaitosten kehittämisympäristöt on saatava pal-
velemaan myös maakunnan yritystoimintaa. Tutkinto-opintojen lisäksi on kehitettävä lyhytkoulutuksia ja -kursseja yrittäjien tarpeista lähtien. Tavoitteena ei ole oppilaitosten välinen kilpailu, vaan erikoistuminen ja osaamisvajeiden kurominen umpeen. Tätä kautta voidaan toinen toistaan täydentämällä luoda edellytyksiä paikallisen maaseutuyrittäjyyden kasvuun. Yksi korkeakoulujen tehtävistä on tuottaa uutta tietoa, joka perustuu tutkimukseen. Korkeakoulujen tulee jalkauttaa tätä tietoa koulutuksen kautta alan tuleville ammattilaisille eli opiskelijoille. Tätä kautta alueen elinkeinoelämään siirtyy uusin tieto ja osaaminen. Tutkimustietoa voi siirtää myös aktiivisen tiedottamisen kautta.
10. Jalkauttamissuunnitelma ja toteutus 10.1. Tiedottaminen Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma julkaistaan sähköisessä muodossa. Ohjelma jalkautetaan kaikille julkisen sektorin toimijoille kuten aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskukselle, Lapin liitolle, Lapin kunnille, maakunnan elinkeinoyhtiöille, kaikille oppilaitoksille sekä kolmannen sektorin kehittämisorganisaatioille ja yrittäjille. Ohjelmaa toteutetaan julkaisun jälkeen kolmella tasolla: maakunta-, kunta- ja kylätasolla. Energiaohjelman tehtävä on jakaa alueen toimijoille tietoa kannattavista energiainvestoinneista, keinoista vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja edistää kannattavien toimenpiteiden toteutumista, joita mm. Luken ja ProAgrian Vihreän talouden hankkeessa sekä Vaasan yliopiston Energiakylä-hankkeessa on todennettu. Tavoitteena on, että ohjelman kautta syntyisi positiivista ja systemaattista muutosta alueelle eri elinkeinojen ja yritysten välisen yhteisen tekemisen kautta sekä kehittyisi ymmärrys elinkeinojen sivuvirtojen hyödyntämisestä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Ohjelmassa nostetun vision toteuttamisen tulee olla kaikkien yhteinen tehtävä, ja ohjelman tulee nauttia laajasta hyväksynnästä maakunnassa. Toimijat tulee sitouttaa ohjelman toteuttamiseen aktiivisella ja tehokkaalla tiedottamisella. Lisäksi alan yrittäjät tulee saada tietoiseksi ohjelmasta ja sen linjaamista tavoitteista ja toimenpiteistä, jotta he voivat omilla tahoillaan viedä ohjelman toteuttamista eteenpäin. Jalkauttamisvaiheessa tärkeää on toteuttaa kuntakierroksia yhdessä kylissä jo vaikuttavien Leader-ryhmien kanssa ja maaseutuklusterin toisen kehittämisen kärjen elintarvikkeiden kanssa. Kuntakierroksilla jalkaudutaan ruohonjuuritasolle kylätoimijoiden pariin kertomaan ohjelman alueelle mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja jalkauttamaan yrittäjyysmalleja lappilaiselle maaseudulle sekä sitä, millaisia uusia ansaintamalleja on olemassa esimerkiksi maatiloilla. Jalkauttamisessa tärkeään asemaan nousee viestintä. Viestinnässä hyödynnetään sosiaalisen median kaikil-
le avoimia kanavia kuten YouTube-videopalvelua sekä blogger-alustalla jo nyt toimivaa Biotalousuutiset-blogia, jossa kerrotaan esimerkiksi yritystarinoita sanallisessa ja kuvallisessa muodossa. Blogialustalta juttuja on kaikkien myös helppo jakaa omiin kanaviinsa, jolloin esimerkilliset tarinat lähtevät paremmin leviämään ja saavat laajasti näkyvyyttä. Viestinnän lisäksi Lapin energiaan liittyvien hankkeiden vetäjille annetaan sparrausta ja tukea, jotta he pääsisivät tehokkaammin tavoitteisiinsa kehittämistoimissaan. Jalkauttamisvaiheessa työkaluna käytetään biotalouden tiedotushanketta, jossa hajautettu uusiutuva energia on yksi osa-alueista. Hankkeen keskeinen sisältö on hyvien käytäntöjen hakeminen Euroopasta ja niiden mallintaminen lappilaiseen kontekstiin. Lisäksi toteutetaan suunnitelmallinen toimialaa koskeva tiedotuskampanja, joka sisältää suurelle yleisölle kohdistettua tiedottamista, yrittäjille suunnattua tiedottamista ja julkisen sektorien eri toimijoille suunnattua tiedottamista. Jalkauttamisvaiheessa tärkeää on myös luoda pysyviä kontakteja lappilaisten energiapuolen yritysten sekä koulutuspuolen kanssa. Yrittäjät ovat avainasemassa toimenpiteiden toteuttamisessa, sillä heillä on tietotaitoa ratkaisujen synnyttämiseen sekä kapasiteettia erilaisten tarvittavien investointien toteuttamiseen. Koulutus tulee sitouttaa jalkauttamisvaiheeseen mukaan, sillä he vievät viestiä ohjelman tavoitteista eteenpäin opiskelijoille, jotka taas voivat tulevaisuudessa lähteä toteuttamaan uudenlaista maaseudun liiketoimintaa uusia ansaintamalleja käyttäen. Lisäksi Lapin energiapuolen koulutustarjonnassa tuleekin varmistaa, että osaamista kehitetään vastaamaan ohjelmassa listattuja tarpeita.
10.2. Kansainvälisyys ja tulevat rahoitusmahdollisuudet Aluekehitysrahoitus on mahdollisesti vähenemässä vuoden 2020 jälkeen. Tutkimuspuolella edellytys on siirtyä kohti kansainvälistä rahoitusta. Se edellyttää alueellisten toimijoiden muodostamia verkostoja sekä EU:n alueelta kumppaneita, joilla on samanlaiset tarpeet. Jotta maakuntaa tukevaa julkista tutkimusta voidaan jatkaa, täytyy nykyisellä rahoituksella kehittää osaamista, joka on kilpailukykyistä kansainvälisessä kilpailussa lähitulevaisuudessa. Ohjelman tavoitteiden konkreettiseksi toteuttamiseksi tarvitsemme alueella pilottiprojekteja, joissa voidaan todentaa investointien hyötyjä. Pilottien avulla pystymme mallintamaan toimivia konsepteja, ja sen jälkeen levittämään niitä maakuntaan. Nämä hyvät toimintamallit ja esimerkit viedään ihmisten tietoisuuteen eri viestintäkanavia hyödyntäen, erilai-
sissa tapaamisissa ja tapahtumissa, joita järjestetään muun muassa Lapin kunnissa ja kylissä. Projekteihin kerätään mukaan kylätason toimijoita, yrityksiä ja tutkimusorganisaatiota. Esimerkkinä voi toimia sen tyyppiset hankkeet kuten Grebe, joka vastaa perifeeristen ja arktisten alueiden haasteisiin liiketoiminnassa ja uusiutuvassa energiantuotannossa. Tätä kautta voi saada tukea pk-yrityskehittämiseen ja start-uppien perustamiseen uusiutuvan energian alalle. Suomesta projektissa on mukana Luonnonvarakeskus. Myös Horisontti 2020 -ohjelmassa on energiaan liittyviä hakuja. Lisäksi Lappi on ollut kesäkuusta 2016 keskeisessä roolissa rakentamassa eurooppalaista kumppanuutta bioenergian alalla älykkään erikoistumisen kautta.
11. Toteutuksen seuranta
Ohjelman toteutumista tullaan seuraamaan jatkossa maaseutuklusterin hajautettu uusiutuva energia -teemaryhmän kautta. Teemaryhmän tehtävät tarkentuvat ohjelmien julkaisun jälkeen. Ohjelmaa tarkastellaan vuosittain niin sanotun ajankohtaiskatsauksen yhteydessä. Tässä yhteydessä tarkkaillaan ohjelman toteutusta kohti ohjelman visiota sekä toimenpiteiden etenemistä. Samalla voidaan tarkastella myös, onko ohjelman päivittämiselle tarvetta.
Ohjelman vaikuttavuutta arvioidaan eri indikaattoreilla kuten energiainvestointien tilastoilla, uusilla alan yrityksillä, pilottikylien ja -alueiden määrällä sekä pilottikylien ja -alueiden energiaostoilla. Vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, paljonko fossiilisia materiaaleja on korvattu uusiutuvilla materiaaleilla. Lisäksi voidaan seurata julkisrahoitteisia tutkimusprojekteja, jotka suuntautuvat kylien energiaomavaraisuuden parantamiseen. Tarkasteltavana alueena toimii koko maakunta.
12. Rahoitus ja neuvonta
Ohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen voidaan hakea rahoitusta alueellisista rahoituslähteistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusvälineistä löytyy www.maaseutu.fi-sivustolta. Rahoitusta voi tätä kautta saada yleisiin kehittämistoimenpiteisiin, yleisinvestointeihin sekä yritystoimenpiteisiin. Leader-ryhmät rahoittavat omilla toimialueillaan pienimuotoisia paikallisia kehittämishankkeita, yleisinvestointeja sekä yrityshankkeita. Heiltä saa myös tukea hankkeiden suunnitteluun. Lapin ELY-keskus Leader Tunturi-Lappi Leader Peräpohjola Leader Outokaira tuottamhan Leader Pohjoisin Lappi Leader Koillismaa Rakennerahastot myöntävät rahoitusta sekä erilaisiin kehittämis- että investointihankkeisiin yrityksille. Rakennerahastohankkeiden tulee vaikuttaa merkittävästi yritysten toimintaan, uudistumiseen, kasvuun ja kilpailukykyyn. Rakennerahastojen nettisivuilta löytyvät ohjeet hankkeiden suunnitteluun sekä yhteystietoja tarkempien ohjeiden saamiseen. Tulevaisuudessa ohjelman toimenpiteisiin tarttuvalla kunnalla, kehittämisorganisaatiolla, yrityksellä tai vastaavalla on paikka, josta saada konkreettista apua toimenpiteiden alulle laittamiseen esimerkiksi rahoituksen suhteen. Rahoitusta jakavat tahot ovat valmiita antamaan ohjeistusta eri rahoitusvälineiden käyttöön sekä hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeiden tarpeista, toteutusmalleista sekä sisällöistä tulee tehdä perusteellinen selvitys ennen hank-
keen hakemista, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja voidaan selvittää, mistä rahoitusvälineestä hankkeen rahoitusta kannattaa lähteä hakemaan. Hankkeita ei tule hakea vain hankkeiden itsensä takia, vaan hankkeen tekemille toimenpiteille ja tavoitteille tulee olla todellinen tarve. Asiantuntevaa apua hankkeiden suunnitteluun voi saada kuntien elinkeinotoimijoilta, alueellisilta neuvontaorganisaatioilta, kehittämisyhtiöiltä sekä paikallisilta toimintaryhmiltä. Seuraavassa on listattuna muutamia tahoja, jotka ovat käytettävissä ohjaamaan hankkeiden suunnittelussa, rahoitusvälineissä sekä toteutuksessa: ProAgria Lappi Rovaniemen Kehitys Oy Kideve Elinkeinopalvelut Elinkeinot & kehitys Nordica ja Kiinteistökehitys InLike Oy Tekes Tunturi-Lapin Kehitys ry Team Botnia Oy Leader Tunturi-Lappi Leader Peräpohjola Leader Outokaira tuottamhan Leader Pohjoisin Lappi Leader Koillismaa
13. Lähteet 1. Timonen, Karetta;ym. Vihreän talouden hajautetun, kestävän ja kilpailukykyisen toimintamallin määrittely ja pilotointi. Luonnonvarakeskus. s.l. : Luonnonvarakeskus (Luke), 2016. 2. Kitti, Laura;Ovaska, Ulla ja Wuori, Olli. Vihreän talouden toimintamalli. s.l. : MTT, 2014. 3. Randall, Tom. Wind and Solar Are Crushing Fossil Fuels. Bloomberg websivu. [Online] 06. 04 2016. [Viitattu: 12. 05 2017.] https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-04-06/ wind-and-solar-are-crushing-fossil-fuels. 4. YK. Pariisin ilmastosopimus. 2016. 5. Euroopan komissio. 2030 climate & energy framework. Euroopan komission websivu. [Online] [Viitattu: 12. 05 2017.] https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/2030_fi. 6. Mykkänen, Pekka. Suomelle erittäin kovat tavoitteet – vain kahdelta maalta odotetaan suurempia leikkauksia. Helsingin sanomat. [Online] 12. 05 2017. http://www.hs.fi/talous/ art-2000002911821.html. 7. Työ- ja elinkeinoministeriö. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. s.l. : TEM, 2017. 8. —. Kestävää kasvua biotaloudesta - Suomen biotalousstrategia. 2014. 9. Anttila, Perttu ja Auvinen, Karoliina ym. Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet (HEMU). s.l. : Valtioneuvoston kanslia, 2017. 10. Lapin liitto. Lapin ilmastostrategia 2030. 2011. 11. Alakunnas Tuomas, Hirvaskari Milla, Kuisma Olli, Kuisma Petri, Parkkila Leena, Rintala Mikko, Ryynänen Kai, Saari Seppo & Sirkka Antti. Lapin ammattikorkeakoulun energia-alan toimenpideohjelma. Rovaniemi : Lapin amkin julkaisuja, 2017. 12. Lapin liitto. Lapin luotsi - uusiutuva energia ja energiatehokkuus. [Online] [Viitattu: 11. Toukokuu 2017.] http://luotsi.lappi.fi/uusiutuva-energia-ja-energiatehokkuus. 13. Väisänen, Reijo. Lapin bioenergiaohjelma 2014–2020. s.l. : Suomen Metsäkeskus, 2014. 14. Kurppa, Sirpa;Myllylä, Pekka ja Siitonen, Keijo. Vihreän talouden hajautetun, kestävän ja kilpailukykyisen toimintamallin määrittely ja pilotointi. s.l. : Luonnonvarakeskus, 2017. 15. Frände, Niklas ja Haapanen, Ari ym. Energiakylä Kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta . s.l. : Vaasan yliopisto, 2015. 16. Energiakokeilut. Senaatti-kiinteistöjen kilpailullisen neuvottelumenettelyn uusiutuvan energian hankinnat pienkohteisiin. Energiakokeilut.fi. [Online] [Viitattu: 11. 05 2017.] http://www.energiakokeilut.fi/node/65. 17. Envitecpolis Oy. EnergiaRäätäli® Biokaasulaitoksen investointipalvelu. Envitecpolis web-sivusto. [Online] [Viitattu: 11. 05 2017.] http://envitecpolis.fi/palvelut/biokaasulaitoksen-investointipalvelu/.
18. Ross, Sean. Investopedia. What does a Power Purchase Agreement (PPA) mean in the utilities sector? [Online] 14. 06 2015. [Viitattu: 08. 05 2017.] http://www.investopedia. com/ask/answers/071415/what-does-power-purchase-agreement-ppa-mean-utilitiessector.asp. 19. Auvinen, Karoliina. Aurinkoenergian hankinta- ja rahoitusmallit. LinkedIn SlideShare. [Online] 09. 24 2015. [Viitattu: 08. 05 2017.] https://www.slideshare.net/FinSolar/karoliina-auvinen-24092015. 20. St1. St1 Energiarahoitus. St1 Maalämpö. [Online] [Viitattu: 08. 05 2017.] http://st1maalampo.fi/palvelut/rahoitus/. 21. Oulun Energia. Maalämpö - Sopimusmallit. Oulun Energia . [Online] [Viitattu: 09. 05 2017.] https://www.oulunenergia.fi/tuotteet-ja-palvelut/lampopalvelut/lampopumput/ maalampo. 22. Tuomivaara, Olli. Tervetuloa aurinkoaamuun. [Powerpoint esitys]. s.l. : Oulun Energia, 23. 11 2016. 23. Kainuun lämpöhuolto Oy. Palvelut. Kainuun lämpöhuolto -websivut. [Online] [Viitattu: 10. 05 2017.] http://www.kainuunlampohuolto.fi/palvelut. 24. Virtuaalilakimies. Yleistä leasingsopimuksista. Fondia. [Online] [Viitattu: 08. 05 2017.] https://virtuallawyer.fondiatools.com/Sivut/Yleistä%20leasingsopimuksista.aspx. 25. One 1. Energiapalvelut. One 1. [Online] [Viitattu: 08. 05 2017.] http://www.one1.fi/fi/ energiapalvelut. 26. Kajan, Jukka. Lähienergia. Joukkorahoitus – uusiutuvan energian käänteentekijä? [Online] 25. 01 2015. [Viitattu: 08. 05 2017.] http://www.lahienergia.org/joukkorahoitus-uusiutuvan-energian-kaanteentekija/. 27. Joukon voima. Joukon Voima. Finnoonportti – Auringolla sähköistetty ja maalämmöllä lämmitetty toimitilakeskus. [Online] [Viitattu: 08. 05 2017.] http://joukonvoima.fi/projektit/finnoonportti/?_ga=2.261605128.460440040.1494247307-1993655866.1494246403. 28. Auvinen, Karoliina. Aurinkolämpöjärjestelmien hintatasot ja kannattavuus. Aalto yliopisto. 2016. 29. Vierros, Tuomo. Aalto University Wiki. Investointilaskelmat. [Online] [Viitattu: 12. 04 2017.] https://wiki.aalto.fi/display/TU22/8.+Investointilaskelmat. 30. U.S. Department of Energy. Levelized Cost of Energy (LCoE). [Online] [Viitattu: 20. 04 2016.] https://energy.gov/sites/prod/files/2015/08/f25/LCOE.pdf. 31. Suomen Metsäkeskus. 2014.
From Lapland. Above ordinary
ARKTINEN Biotalous