__MAIN_TEXT__

Page 1

Elintarvikeyrittäjän polku

LAPPI

1. K ETT E RY Y

Reittejä lappilaiseen elintarvikeyrittäjyyteen

S

3. PÄTEV YYS

ÄT 5. PÄ

TÄVÄ

ISYYS

K 2. KO

EMU

S

4. KEKS EL

IÄ IS Y Y S


HAASTE: Miten markkinoida pientä liiketoimintaa pienellä budjetilla? RATKAISU: Aluksi Kaisalla oli ongelmia saada uusia catering-keikkoja, vaikka keikoista saatu palaute olikin positiivista. Kun Kaisa keksi ryhtyä laittamaan tarjoiluistaan kuvia Instagramiin ja Facebookiin, alkoi sana levitä ja tilauksia tulla lisää. Kaisa hankki valokuvaamiseen osaamista käymällä kursseilla ja itseopiskelemalla. Jokainen keikka on siis hänelle paitsi myyty palvelu, myös tilaisuus markkinoida osaamistaan eteenpäin sosiaalisen median kautta.

2

|

Elintarvikeyrittäjän polku


1. KETTERYYS Kaisa on ammatiltaan kokki ja hän toimii opettajana ravintola-alan koulussa. Kaisalla on kuitenkin intohimo luoda jotakin omaa, joten hän pyörittää omalla toiminimellään catering-yritystä valmistaen erilaisiin juhliin trendikästä tarjottavaa. Hän tekee tätä sivutyönä toiminimellä ja vuokraa tilat työpaikaltaan ravintolakoululta. Toisinaan hän valmistaa myös marjakastikkeita, -hilloja ja -hyytelöitä jälkiruokakomponenteiksi ravintoloille. Uusia tuotteita kehitellään ravintoloiden tarpeiden mukaan. Kaisaa kiinnostaa kokopäiväinen yrittäjyys, kunhan asiakaspohja on tarpeeksi vahva. Kaisa suunnittelee osakeyhtiön perustamista. Siiihen tarvitaan 2 500 euron talletus osakepääomaksi. Kaisa voi itse toimia hallituksen jäsenenä, lisäksi tarvitaan yksi varajäsen. Perustamiseen kuuluu myös rekisteröityminen kaupparekisteriin ja y-tunnuksen hankkiminen. Patentti- ja rekisterihallitukseen ilmoitettava toimiala kannattaa ilmaista sen verran laajasti, että yrityksen rajoissa voi tehdä kaikkea, mikä oman osaamisen puitteissa sopii osaksi liiketoimintaa. Kaisa haluaisi yrittäjänäkin opettaa, sekä tehdä ruokakuvauksesta osan liiketoimintaansa.

TIETOISKU: Arvonlisäverovelvollinen vai ei? Jos yrityksen liikevaihto on enintään 10 000 euroa, ei yritys ole toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Tällainen vähäinen liiketoiminta on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Vähäisen toiminnan raja määräytyy 12 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihdon perusteella. Yritys voi kuitenkin halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi.

Elintarvikeyrittäjän polku

|

3


HAASTE: Ellin tekemä suoramyynti ei riittänyt kannattavaan liiketoimintaan. RATKAISU: Soittamalla lähialueen ruokakauppoihin ja hotelleihin, Elli sai myyntiä vähittäiskaupan puolelle. Jugurtti pääsi ruokakauppojen valikoimiin ja se otettiin tarjolle paikallisen hotellin aamiaiselle. Lisäksi Elli keksi yhdessä toisen paikkakunnan yrittäjän kanssa koota omista tuotteista eväskoreja läheisten matkailukeskusten mökkiläisille. Korit kuljetetaan mökille saakka ja sesonkiaikaan toiminta on vilkasta.

4

|

Elintarvikeyrittäjän polku


2. KOKEMUS Lypsykarjatilan emäntä Elli tekee jugurttia oman tilan lehmien maidosta. Hän on aikaisemmin toiminut kyläkoulun keittiössä ja on koulutukseltaan suurtalouskokki, mutta koulun lopetettua myös keittiötyöt ovat loppuneet. Elli on perustanut omalle maitotilalle ilmoitetun elintarvikehuoneiston, joka käsittää pienen myymälätilan ja keittiötilan jugurtin valmistamista varten. Maito tulee omasta navetasta ja se pastöroidaan eli lämpökäsitellään jugurtintekoprosessissa. Asiakkaat hakevat pikku puodista raakamaitoa ja jugurttia, ja toisinaan Elli paistaa myös leipäjuustoja. Oman puodin suoramyynnin lisäksi jugurttia myydään lähiruokaringin kautta ja sitä on myynnissä myös oman alueen vähittäiskaupoissa. Toimitukset Elli hoitaa itse lämpömittarein varustamillaan kylmäbokseilla. Säännölliset maistatukset kaupoissa lisäävät mukavasti menekkiä.

TIETOISKU: Elintarviketuotanto tapahtuu elintarvikehuoneistossa Elintarvikehuoneistoja ovat ilmoitettu elintarvikehuoneisto ja hyväksytty elintarvikehuoneisto eli laitos. Molemmat kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Ilmoitetun elintarvikehuoneiston rakenteelliset vaatimukset ovat kevyemmät kuin hyväksytyn elintarvikehuoneiston eli laitoksen vaatimukset. Ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa voidaan tehdä jalostamattomien eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittelyä ennen vähittäismyyntiä, jos toiminta on paikallista ja pienimuotoista. Paikallisuudella tarkoitetaan oman maakunnan tai vastaavan kokoisen alueen puitteissa toimimista. Jos toimija harjoittaa vähittäismyyntiä ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa (tai myyntiautosta tai torilta), hän voi toimittaa tuotteitaan myös muihin paikal-

lisiin vähittäiskauppoihin myytäväksi. Toiseen vähittäiskauppaan voi toimittaa joko 30 % luovutettavista elintarvikkeista tai 1000 kg vuodessa. Hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa eli laitoksessa on oma haku- ja hyväksymismenettelynsä. Laitoksessa tiloille ja toiminnalle on enemmän vaatimuksia kuin ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa. Laitoksessa valmistettuja tuotteita saa toimittaa rajoituksetta muihin vähittäiskauppoihin ja jälleenmyyjille.

Elintarvikeyrittäjän polku

|

5


HAASTE: Vaikka Niko hankki lihanjalosajan pätevyyden, oli hänen vaikea keksiä uusia tuotteita. RATKAISU: Niko pyysi tuotekehitysapua ammattikoululta, jossa oli opiskellut lihanjalostajaksi. Koululla otettiin mielihyvin vastaan toimeksianto, jossa opiskelijat ja koulun ammattitaitoinen henkilökunta pääsivät ratkomaan käytännön yritystoiminnan haasteita yhteistyössä yrityksen kanssa. Koululla toteutettiin myös aistinvaraista arviointia tuotekehityksen tueksi. Eräs opiskelija suunnitteli opinnäytetyönään Nikolle makkaroita, jotka ovat jääneet jalostamolle tuotantoon.

6

|

Elintarvikeyrittäjän polku


3. PÄTEVYYS Niko on kulkenut nuoruutensa porotöissä, mutta päättänyt kuitenkin lähteä pois kotikylästä opiskelemaan rakennusinsinööriksi. Kun vanhemmat olivat luopumassa porotilasta, päätti Niko muuttaa perheineen takaisin kotitilalle. Hän ryhtyi jalostamaan ja myymään omasta paliskunnasta saatavaa poronlihaa, ja suoritti tämän tueksi aikuisopiskelijana lihanjalostajan ammattitutkinnon. Hän rakensi naapurin poromiehen kanssa yhteisen lihanjalostamon eli liha-alan laitoksen pihapiiriin. Porot teurastetaan teurastamossa ja liha tuodaan tarkastettuna jatkojalostettavaksi omaan jalostamoon. Sesonkeina jalostamo työllistää kumppanusten lisäksi lihanleikkaajia. Jalostamo on liha-alan laitos eli hyväksytty elintarvikehuoneisto. Siellä käsitellään vain tarkastettua poronlihaa. Jalosteita saa toimittaa jälleenmyyjille eli kauppoihin ja ravintoloihin rajoituksitta. Kuljetusfirman kanssa on sopimus kylmärahdista ja auto hakee jalostamon tuotteet muutaman kerran viikossa keskusvarastolle, josta ne jaellaan eteenpäin asiakkaille. Jalostamo perustettiin Finnveran yrityslainan turvin. Niko haki rakentamiseen ja laitteiden hankintaan myös ELY-keskuksen investointitukea. Rahoituksia varten tarvittavat kannattavuuslaskelmat ja liiketoimintasuunnitelma kannattaa tehdä huolella. Apua saa esimerkiksi kuntien uusyrityskeskuksista. Koneet ovat iso kertahankinta ja niiden hankintahinta jaetaankin koko niiden käyttöiälle. Näitä niin sanottuja poistoja tehdään jotta hankinta ei vääristä kyseisen tilikauden kirjanpitoa kohtuuttoman isona menoeränä.

TIETOISKU: Poronlihan suoramyynti Jos on tarkoitus suoramyydä poronlihaa vaikkapa poropakettina ja käristykseksi vuoltuna, ei tarvita laitosta, vaan se onnistuu myös ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta. Tällaisesta myymälästä tuotteet myydään suoramyyntinä asiakkaille,

mutta niitä voi rajoitetusti toimittaa myös toisiin vähittäismyymälöihin. Tarkastamattoman poronlihan suoramyynti kuluttajalle on sallittu vain tuoreena tai ilmakuivattuna alkutuotantopaikalta.

Elintarvikeyrittäjän polku

|

7


HAASTE: Keijolla on paljon pieniä jälleenmyyjiä ja tuotteiden jakelu on aikaa vievää ja kallista. RATKAISU: Keijo tapasi liikuntatapahtumassa ison kuntosaliketjun tuotevalikoimapäällikön. Hän esittäytyi ja aloitti neuvottelut tuotteen jälleenmyynnistä. Tuote oli mahdollista hinnoitella hieman edullisemmaksi, koska Keijo toimittaa ison määrän tuotteita ketjun keskusvarastolle jaettavaksi eteenpäin ja näin säästää omaa työaikaansa. Toimituskulutkin ovat halvemmat.

8

|

Elintarvikeyrittäjän polku


4. KEKSELIÄISYYS Keijo on keksinyt idean marjashoteista, jotka korkeapastöroidaan ja pakataan annospakkauksiin. Työskenneltyään vuosikymmenen personal trainerina hän huomasi, että hyvinvointia lisäävälle ruoalle on kysyntää. Keijo on lähtenyt myymään shotteja kuntosaleille, kylpylöihin ja wellness-kohteisiin. Keijo on kehittänyt tuotteen yhdessä elintarvikealan ammattilaisten kanssa ja hän teettää sen alihankkijalla kotimaisessa mehutehtaassa. Mainostoimisto on suunnitellut marjashottien pakkaukset ja brändin, jolla halutaan vedota wellness –kuluttajiin. Markkinoiden löytäminen vie aikaa, joten Keijo on hakenut TE-toimistosta ensimmäiselle toimintavuodelle starttirahaa, joka turvaa hänelle itselleen pienen toimeentulon. Starttirahaa voi saada 12 kuukautta ja se on peruspäivärahan suuruinen. Starttirahaa on haettava ennen yrityksen perustamista. Erilaiset messut ja hyvinvointitapahtumat ovat tulleet tutuiksi, kun Keijo on kiertänyt markkinoimassa tuotteitaan ympäri Suomea. Yksi iso askel myynnissä on ollut pääsy ison kuntosaliketjun tuotemyyntivalikoimaan.

TIETOISKU: Ravitsemus- ja terveysväitteet vaativat painavat perustelut Ravitsemus- ja terveysväitteitä annetaan, jos tuotteella on ravitsemuksellisia tai terveyteen vaikuttavia erityisominaisuuksia. EU säätelee tarkasti näiden väitteiden esittämistä. Ravitsemusväite on elintarvikepakkauksessa esitetty väite, joka kertoo elintarvikkeella olevan erityisiä hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia (esim. kevyt tai runsaskuituinen). Euroopan komissio ylläpitää listaa hyväksytyistä ravitsemusväitteistä. Elintarvikkeen valmistajalla on vastuu todistaa mainitun aineen hyödyllinen vaikutus ja riittävä pitoisuus tuotteessa.

Terveysväite esittää, että elintarvikkeen ja terveyden välillä on yhteys (esim. Ksylitoli auttaa suojaamaan hampaita plakin muodostumiselta). Terveysväitteen hyväksyminen edellyttää, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut väitteen taustalla olevan tieteellisen näytön ja väite on hyväksytty osaksi EU:n ravitsemus- ja terveyslainsäädäntöä.

Elintarvikeyrittäjän polku

|

9


HAASTE: Kilpailu ruokakaupoissa on kovaa ja aluksi Leenan leipätuote hukkui valtavaan tarjontaan. RATKAISU: Leena päätti uudistaa pakkaukset näyttävimmiksi ja teetti suunnittelutoimistolla samalla pakkauksiin sopivaa oheismateriaalia – kaupan ständeihin sopivia julisteita ja oman brändinsä mukaisia pahvisia reunuksia leipäkoreihin. Hänen varmisti, että brändi viestii selkeästi tuotteen alkuperästä ja hyvistä ominaisuuksista. Hän myös palkkasi yhdessä kahden muun yrityksen kanssa yhteisen menekinedistäjän tekemään säännöllisiä maistatuksia kaupoissa ja messuilla.

10

|

Elintarvikeyrittäjän polku


5. PÄÄTTÄVÄISYYS Leena rupesi haaveilemaan omasta yrityksestä toimittuaan matkailualalla eri tehtävissä. Hän perusti leipomon, jossa valmistetaan erilaisia leipiä, ja on ryhtynyt kehittämään näkkileipiä, joissa käytetään mausteena villiyrttejä. Leipuriosaamisen Leena on opiskellut ammattikoulussa edellisen työn ohessa. Leivästä on tehty sopimus valtakunnallisen ruokakauppaketjun kanssa ja leipää noudetaan joka toinen viikko jaettavaksi kaikkiin myymälöihin ympäri Suomea. Leena toimittaa leipää myös paikalliseen tukkuun. Tukkumyynti alkoi yhteydenotosta paikalliseen tukkupäällikköön ja sopimus kauppaketjun kanssa sai alkunsa elintarvikealan messuilta, missä Leena oli esittelemässä tuotteitaan. Leena uskoo, että villiyrttinäkkärit vievät hänet vielä pitkälle. Hänen visionsa on, että näkkäreitä saadaan pian kaikista Suomen kaupoista. Leenan leipomo työllistää kolme leipuria. Kunhan näkkäreillä tehdään läpimurto valtakunnallisille markkinoille, on Leena valmis investoimaan isompaan tuotantolaitokseen, kasvattamaan toimintaa ja palkkaamaan lisää väkeä. Mitä enemmän näkkileipiä tuotetaan, sitä halvempi on yhden yksikön tuotantokustannus. Leena tähyilee myös vientimarkkinoille.

Elintarvikeyrittäjän polku

|

11


Mene oikeisiin töihin.

Riittääkö oma osaaminen idean toteuttamiseen?

SINULLA ON LIIKEIDEA

Mieti kilpailutilanne, toiminnan realistiset kustannukset, sopivat asiakasryhmät, tarvittavan asiakasmäärän saavutettavuus jne.

Hanki osaamista. Kouluttaudu tai osta osaamista muualta.

EI KYLLÄ

Tee liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat (esim. yrityssuomi.fi).

EI

KYLLÄ

Mieti voitko muokata liikeideaa kannattavaksi. |

Elintarvikeyrittäjän polku

Liiketoimintasuunnitelman voi tehdä osoitteessa yrityssuomi.fi.

Onko käytettävissäsi tarvittava aineellinen pääoma?

Onko yritystoiminnalla mahdollisuudet kannattavuuteen?

Heitä hanskat tiskiin.

12

Ota avuksi yritysneuvoja (kunnanelinkeinotoimisto, uusyrityskeskus tms).

Hae strattirahaa TE-toimistosta ennen kuin perustat yrityksen.


Rahoitusta yrityksen perustamiseen: finnvera.fi, ely-keskus.fi, businessfinland.fi, lisätietoa rahoituksesta yrityssuomi.fi.

Hae rahoitusta yrityksen perustamiseen ja hankintoihin (esim. koneet, laitteet, käyttöpääoma).

EI

Perusta yritys. Rekisteröi yrityksesi, kaupparekisteriin (PRH), hanki yriyksellesi pankkitili, jos olet perustamassa osakeyhtiötä, talleta osakepääoma (min. 2 500 €) yrityksen tilille.

YRITYSTOIMINTA VOI KÄYNNISTYÄ

Hanki asiantuntijan apua ja luo yrityksellesi brändi ja markkinointityökalut.

Mieti vielä!

KYLLÄ

Hanki kirjanpitäjä, ilmoita yrityksesi ennakkoperintärekisteriin (Verotoimisto), perusta verotili.

Nyt yritykselläsi on Y-tunnus!

Hanki tarvittavat vakuutukset ja luvat sekä liity yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi.

EI

KYLLÄ

Tarvitsetko näkyvää markkinointia? (Asiakaskunta voi olla myös valmiina).

Elintarvikeyrittäjän polku

|

13


Lue lisää osoitteesta: www.lapinelintarviketalo.fi

Profile for Lapin liitto / Regional Council of Lapland

Elintarvikeyrittäjän polku  

Uuden talouden valmisteluhankkeen julkaisema Elintarvikeyrittäjän polku - tästä opit käyttöön kaupallistamisen reitillä!

Elintarvikeyrittäjän polku  

Uuden talouden valmisteluhankkeen julkaisema Elintarvikeyrittäjän polku - tästä opit käyttöön kaupallistamisen reitillä!

Advertisement