

Sisällys.
PÄÄKIRJOITUS
Saara Vainio
GALLERIA 5 16 14 11 6 20 24 22
ALKUPALAT
Pakinainen
Kuin kaksi marjaa
Kulttiksen kanta
KYLLIN HYVÄÄ
Lauri Kemppainen
TIMO LEINO - TIETOJÄRJESTELMÄTIETEEN ETURINTAMASSA
Saara Vainio
KYLISTE HISTORIA
Anna Immo
KYLISTE AIKAJANALLA
BLACKOUT-RUNOT
Puput 2024 KAUPSU x

MAIKIN MUMMOKULA
Mike Valtonen OPINTOJEN ON HYVÄ
Eetu Timonen
OLLA
Päätoimittaja
Saara Vainio
Lehden taitto
Aurora Unto
Olivia Taattola
Anna Immo
Painopaikka Eräsalon kirjapaino
49. vuosikerta
ISSN-L 1458-4077
ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti)
Emilia Eriksson ja Aino Lehtinen
Saara Lähteenmäki KEVYTTÄ
Mikä paistopistetuote olet?
Parkin
Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry
Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU
www.tuky.fi
Kansikuva
Aurora Unto
Mainosmyynti
Helmi Rauta TuKY ry Mainosmyynti helmi.rauta@tuky.fi
Mediatiedot
Helmi Rauta TuKY ry Mainosmyynti helmi.rauta@tuky.fi
KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2024 aikana. Seuraava numero ilmestyy loppusyksystä 2024.
Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.
Aurora Unto
TOIMITUS
KYliste on meidän kaikkien rakas printtimediamme. Kuka vain Turun KY:n jäsen voi päästää sisäisen sisällöntuottajansa valloilleen vaikkapa räpsäisemällä yhden valokuvan tai raapaisemalla viiden sivun haastattelun. Toimituksen kokoonpano vaihtelee numeroittain. Tätä lehteä ovat olleet mukana tekemässä nämä ihanat tyypit:
SAARA VAINIO
PAKINAINEN
KULTTIS
LAURI KEMPPAINEN
ANNA IMMO
SANNI TELLA
EETU TIMONEN
EMILIA ERIKKSON
AINO LEHTINEN
KY-KAKKU
MIKE VALTONEN
SAARA LÄHTEENMÄKI
PARKIN ORAAKKELI
AURORA UNTO
ADONIKA LEHTONEN
Kiitos KYlisteelle
Rakas lukijamme, pitelet tällä hetkellä käsissäsi 50-vuotiaan KYlisteen juhlanumeroa. Tämä lehti on kiitos sekä niille, jotka ovat kirjoittaneet KYlisteen tarinaa meitä ennen, että heille, jotka sitä jatkavat meidän jälkeemme. Tämä lehti on kiitos myös jokaiselle, joka on lukenut julkaisujamme, edes yhden jutun verran. On kunnia olla osa näin pitkää perinnettä.
Kun hain mukaan viestintätiimiin vuosi sitten, pohdin paljon sitä, olisiko minulla lopulta paljoakaan annettavaa jo viisi vuosikymmentä nähneelle lehdelle. Pelkäsin, ettei vuoteni KYlisteen ohjaksissa jättäisi jälkeensä mitään erityistä. Enää se ei kuitenkaan pelota minua – onhan KYliste jättänyt jälkensä minuun. Olen saanut olla osa erityistä tiimiä, jonka kanssa olen saanut toteuttaa minulle itselleni erityisiä ideoita. Olen saanut rohkeutta ja itseluottamusta. Ja mikä hienointa, olen saanut luoda jotakin pysyvää maailmassa, joka tuntuu pyörivän yhä enemmän kertakäyttökulttuurin ja sosiaalisen median nopeiden syklien ehdoilla.
Tällä kertaa KYlisteessä on bileet! Ei siis huolta, jos syksy ei ole tähän mennessä tarjonnut tarpeeksi aihetta juhlaan, sillä KYliste virittäytyy tällä kertaa juhlatunnelmaan senkin edestä. 50-vuotista lehteämme juhlistetaan sekä retkellä lehtemme historiaan että kurkistuksella monen opiskelijan suosikkiopettajan Timo Leinon uraan. Myös Kylli suuntaa tämän historiallisen juhlanumeron kunniaksi katseensa kuluneisiin vuosiinsa Turun KY:ssä. Reseptinurkkauksessa KY-Kakku puolestaan tarjoaa sinulle mahdollisuuden juhlia näitä syntymäpäiviä myös omassa keittiössäsi. Menneisyyden lisäksi suuntaamme kuitenkin katseemme myös uuteen kouluvuoteen, sillä olemme koonneet lehteemme uusien pupujen runouden parhaimmistoa. Sukellus näiden kansien sisälle saa siis arjenkin tuntumaan silkalta juhlalta!
Viestintätiimi toivottaa jokaiselle henkilökohtaisista mieltymyksistä riippuen rauhallista tai railakasta syksyä!
Rakkaudella,
KYlisteen päätoimittaja
Saara Vainio


Palstallamme kirjoittaa salanimi PAKINAINEN
Sivistyssanakirjasta lainattua: " Pakina. Lyhyt humoristinen (tav. ironinen t. parodinen) kirjoitelma sanomalehdessä tms.
Esimerkiksi: Poliittinen pakina. Murrepakina. Radiopakina. Kokoelma Ollin pakinoita. <https://www.kielitoimistonsanakirja. fi/pakina>, haettu 22.2.2024.
KYlisteessä Pakinainen kuuntelee KYSportin ja muiden toimijoiden pupukeskusteluja Parkilla

”Moikka kaikki puput, ihan kreisin kivaa et ootte täällä. Toivottavasti ei flunssa paina harkkasitsijonon jäljiltä niin pääsette huutamaan ja hakkaamaan pöytää sitseillä. Ottakaa haltuun meidän TikTok mut ennen kaikkea Happy Birthday meidän sihteerille” (NESU-TuKY)


”ZÄDÄÄÄM se on GÄNÖÖÖNS täällä taas. BOWWOWWOOWW hullu meininki HALOO!!! Uusii pupuja!!?!! WHATTAAA?? OMPA PAHA! Tunnistat meiät redbullteltasta ja siitä ettei olla mikään verovirasto eli meno ei oo nii jäykkää ku jollai tukyl” (Alppikanuunat)

”Hello new bunnies! We are the Committee of International Affairs and we love the bald, sunglasses wearing, absolute legend, whose intricate lyrics well describe the daily struggless of an international student at TSE. Also known as Pitbull. Welcome to our hotel room ;)” (CIA TuKY)
”Kaikki tietää, että SPORTTIPERHE oli ensimmäisenä TikTokissa. Hemovanha juttu jo. Meiät tunnistaa koululla ja oikeastaan missä vaan kaupungilla näist leijoista takeista. Oikeestaan oltiin ekoja niidenkin kanssa. Mut lähetään nyt Lofooteille ja nuuskakauppaan, tsau!” (KY-Sport)

”Tänään luvassa pupustartti Parkilla eli ekat Parkkibileet!!! Ulkkis eli suurin ja kaunein jaosto. Ollaan siis TuKYn tapahtumajaosto ja järkätään siis KAIKISTA eniten tapahtumia TuKYllä!! Jos säkin haluut olla niinkuin mä, niin muista ettei me vaa biletetä, vaan me myös mopataan ja biletetään.” (Ulkkis)

”Välkommen välkommen nya kompisarna från Rehtorinpellonkatu. Jättekiva olla täällä Parkissa. Vi har kivaa med TuKYn stysse och ser ut som en tradenomi med våra keltaiset haalarit men vi studerar vid Åbo Akademi. Men nu måste vi gå till kräftis, skål!” (Merkantila Klubben)

”Aika tiukkaa settii puput, hieno nähä. Tulevii rahishärkii virtaa ovista iha non-stop. Haluutteko kuulla parhaat kryptovinkit? Nyt kans kantsii ostaa longin Teslaa ku Muskil on kyl hemokovat visiot. Tietteks sen The Wolf of Wall Street -elokuvan? Joo, kantsii kattoo, kuvaa aik hyvi tätä maailmaa. Mut joo, nähää sit keskiviikkokahveilla, isoi juttui tulos!” (KY-Kasino)
”Moi puput ! Sydän on oikealla ! Petteri Orpo ! Tultiin nyt tänne kans hengaa ku aateltiin et te ootte kuitenki kaikki oikeistolaisia koska kyllähän kunnon kylterille on vakaa talous tärkeää ja äänestätte siis tietenkin Kokoomusta. Hih!
Kiinnostaisiko lähteä Turun Kokoomuksen ehdokkaaksi kuntavaaleihin?” (Kokoomus TYYssä)



Arttu Heinonen
2.vsk
Laskis
”SLAYYY uudet pupuset ootte niin söpöjä!!! OMSTART ruotsiksi! SLAYYY nya pupuset du är jättesöta!!! Tää on tällästä improteatteria vaan, ei kannata pelästyä! Speksi on vaan niiiin parasta oikeesti!!! Kantsii hakee pian! Niin kivoja tyyppejä ja niin ihanaa siis UPEETA! Speksaaminen on vaan parasta!! OMSTART!” (TuKYSpeksi)

2. vsk
KV
Kuin kaksi marjaa
Jesper Larinmaa

Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa työ- ja liike-elämää?
EY tarjoaa uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille tilintarkastuksen, konsultoinnin, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden ja liikejuridiikan parissa.
Meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä.
Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia kasvavaan joukkoomme.
Katso avoimet työpaikkamme ja tule mukaan rakentamaan kanssamme parempaa työ- ja liike-elämää!
ey.com/fi/careers

EY Careers Finland eyficareers

IKINÄ EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ
Astelin ensimmäisen kerran Turun kauppakorkeakoulun opiskelijana sisään kauppiksen pääovista syksyllä 2019. Sen jälkeen on vettä virrannut Aurajoessa yli viiden vuoden edestä ja melkoisesti sitä on itsekin ehtinyt tehdä ja kokea erilaisia asioita. Tällä hetkellä toimin kyllinä, mutta matka tähän ei ole ollut ehkä se tyypillisin. Koska kyseessä on Kylisteen 50-vuotis juhlanumero ja tarkoitus on katsella ajassa taaksepäin, niin katsellaan nyt sitten.
Aloitin opintoni suoraan lukiosta valmistuttuani ilman oikeastaan minkäänlaista käsitystä yliopistoopiskelusta tai opiskelijaelämästä (tai oikeastaan mistään muustakaan). Vaikka ensimmäisen lukuvuoden myötä näihin pääsinkin sisään, en oikein silti tiennyt, mitä ajatella koko touhusta. Toisaalta koin, että olisi ollut siistiä lähteä aktiivitoimintaan mukaan, mutta jostain syystä ajattelin sen olevan myöhäistä jaostojen hallituksien vaihtojen oltua jo syksyllä ja useiden muiden toimijoiden vaihdettua hallituksensa alkuvuodesta. Sitten iski covid ja pisti koko opiskeluelämän ylösalaisin. Yhtäkkiä kaikki opinnot olivat etänä eikä tapahtumista tietoakaan. Noh, tämä nyt ei ole kellekään uutta, joten ei märehditä sitä sen enempää. Todettakoon vain, että siinäpä sitä sitten vahvistui vielä entisestään tunne siitä, että aktiivijuna oli kiitänyt ennätysvauhtia sen pysäkin ohi, jolla itse olin työntämässä vanupuikkoa sieraimeeni.
Päätin lähteä suorittamaan varusmiespalvelukseni pois päiväjärjestyksestä, sillä sama se kai siellä olisi olla, kun opiskelijaelämä olisi jäissä pandemian takia. Syksyllä kuitenkin tilanne hetkeksi helpotti niin, että sain fomoissani seurata kanssaopiskelijoideni elämää, joka tietysti erikseen määrittelemättömän niemen edustalla olevan saaren sateen piiskaamalla kalliolla, märässä sammalessa maatessani, vaikutti todella hehkeältä. Puolen vuoden palveluksen jälkeen kotiuduttuani, olivat jälleen hallitukset vaihtuneet ja tällä kertaa ihmiset olivat aivan tuntemattomia, sillä
en tietenkään ollut tutustunut intissä ollessani uusiin opiskelijoihin. Näin ollen koin jälleen menettäneeni mahdollisuuteni olla mukana TuKYn toiminnassa millään tasolla. Täytyy toki myös myöntää, että olisin voinut itse selvittää mahdollisuuksiani enemmän, mutta kynnys tähän tuntui kovin korkealta.
Niinpä sitten jatkoin opiskelua ja totesin, että ehkä opiskelijatoiminta ei vain ollut oma juttu. Syksyllä 2021 aloitin siis kolmannen vuoteni. Tapahtumat olivat taas pyörähtäneet käyntiin ja tunsin yhä vahvemmin, että tässä nämä opiskeluvuodet nyt sitten menevät ohi. Eikä siinä, oli kavereita ja hyviä ystäviä, joihin olin kauppiksessa tutustunut, mutta silti tuntui, että haluaisin jollain tavalla tarjota oman panokseni TuKYn toiminnalle ja päästä myös tietysti tutustumaan useampiin uusiin ihmisiin. Jaostojen hallituksien vaihtojen taas lähestyessä koin kuitenkin sen liian vaikeaksi tilanteeksi itselleni ja jostain syystä ajattelin, vaikka toki nyt tiedän ettei asia tietenkään niin ollut, että joutuisin selittelemään kaikille, miksi olisin vasta siinä vaiheessa hakemassa toimintaan, vaikka useille se hetki tulee vastaan jo pupusyksynä. En siis lähtenyt halvoihin. Huomasin kuitenkin sähköpostissani ilmoituksen siitä, että myös Edunvalvontajaosto EVAan oli haku auki. Haku, joka hoitui hakemuksella. Lähetin hakemukseni EVAan viimeisenä iltana ennen haun päättymistä ja pääsin mukaan.
Seuraavan vuoden aikana tutustuin upeisiin ihmisiin, jotka nykyään ovat rakkaita ystäviä ja pääsin kokemaan monenlaisia tunteita aina onnistumisista hermoromahduksiin. Jaostovuoden jälkeen tiesin lähteväni aloittamaan maisteriopintojani opiskelijavaihtoon, joten ajattelin, että siistiä, että tuli nyt tuo vuosi koettua, mutta siinä se nyt sitten oli. Vaihdon loppupuolella hain kuitenkin vielä kyllin työhön (tietämättä juurikaan, mistä siinä oikeastaan on kyse) ja sain paikan.
Nyt tätä (ja siinä sivussa kaikenlaista muutakin) on tullut hieman yli vuosi tehtyä ja lista upeista ihmisistä, kohtaamisista ja kokemuksista, joita matkalla on tullut vastaan on päättymätön.
Tarkoituksena tällä kirjoituksella ei ole toimia vain täytteenä, koska en keksinyt mitään fiksua. Myöskään tarkoitukseni ei ole saarnata siitä, että mukana toiminnassa olevat ihmiset olisivat jotenkin parempia kuin ne, jotka eivät sitä koe omaksi jutukseen, koska tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Lisäksi tarkoitus ei ole voivotella omaa kohtaloani, sillä vaikka polkuni TuKYssä on ollut hieman hitaampi ja välillä toivoisin, että olisin rohkaistunut aiemmin lähtemään mukaan, en silti vaihtaisi mitään.

Sen sijaan koitan tässä viestiä, että TuKYn aktiivitoimintaan lähtemiseen ei ole akateemista ikärajaa, siihen ei vaadita mitään supervoimia eikä tarvitse edes olla etukäteen erityisen hyvä missään (toimin tästä elävänä esimerkkinä). Sen sijaan voit lähteä mukaan juuri sellaisena kuin olet ja silloin, kun koet ajan olevan sinulle oikea. Ja jos tätä nyt sattuu lukemaan joku kohtalontoveri, joka on pidempään miettinyt, että kovasti kiinnostaisi olla mukana, mutta ei tiedä sopiiko joukkoon; suosittelen, et tule katumaan.
Lauri Kemppainen Kylteriyhdyshenkilö lauri.kemppainen@ekonomit.fi
Puh. 0443144711

"TuKYn aktiivitoimintaan lähtemiseen ei ole akateemista ikärajaa, siihen ei vaadita mitään supervoimia eikä tarvitse edes olla etukäteen erityisen hyvä missään - - Sen sijaan voit lähteä mukaan juuri sellaisena kuin olet ja silloin, kun koet ajan olevan sinulle oikea."
Timo Leino – tietojärjestelmätieteen
eturintamassa
Teksti Saara Vainio
Kuva Timo Leino
Vuonna 1978 Turun yliopisto sai riveihinsä tuoreen ylioppilaan, Timo Leinon, joka aloitti opintonsa matematiikan pääaineessa. Matematiikka oli Leinolle tuntunut alusta asti luontevalta vaihtoehdolta, sillä hän oli jo lukiossa pärjännyt aineessa hyvin. Valinta ei kuitenkaan jäänyt lopulliseksi, sillä yritystoiminta alkoi vähitellen kiinnostamaan Leinoa.
Vuonna 1980 Leino hakeutuikin uudelle alalle Turun kauppakorkeakouluun, johon oli edellisenä vuonna avattu tuore kvantitatiivisen suunnittelun koulutusohjelma. Ala oli silloin aivan uusi ja kehitys nopeaa, ja opetuskin haki vielä muotoaan.
Monen kuntalaisen huojennukseksi myös Leinolle jäi opiskelusta käteen muutakin kuin itse opinnot.
Opiskeluajoilta ovat hänen mukaansa jääneet mieleen esimerkiksi ensimmäisen syksyn bileet Montussa. Leino osallistui opiskelujensa ohella myös järjestötoimintaan: hän toimi sekä matematiikan ja tilastotieteen ainejärjestössä Deltassa että tietojärjestelmätieteen ainejärjestössä Datassa, jota hän oli vuonna 1983 myös perustamassa. Leinon mukaan järjestötoiminnasta on ollut hyötyä myös myöhemmin erityisesti verkostoitumisen ansiosta.
Leinon tie kauppakorkeakoulussa ei kuitenkaan tullut päätökseensä opintojen loppuessa. Hän pääsi tutkimusapulaiseksi vuonna 1983, ja siitä ura eteni ensin lehtorin viransijaiseksi ja myöhemmin myös pysyväksi lehtorin viraksi. Niin sai alkunsa yli neljäkymmentä
vuotta kestänyt ura tietojärjestelmätieteen lehtorina. Oman uransa mieleenpainuvimpien projektien joukkoon Leino lukee esimerkiksi kauppakorkeakoululle suunnittelemansa tietohallintostrategian, josta hän kirjoitti myös väitöskirjansa. ”Perustettiin silloin esimerkiksi opiskelijalähtöinen help desk, mikä oli siihen aikaan yliopistossa rohkeita vetoja”, Leino muistelee. Projektin jälkeen Leino onkin suunnitellut tietohallintostrategian vielä useampaan kertaan, minkä lisäksi hän työskenteli 2000-luvun alussa myös tietohallintojohtajana. ”Se oli mielenkiintoinen kokemus, kun sai tehdä sitä, mitä oli opettanut”, Leino kuvailee.
Toisaalta Leino mainitsee merkittäväksi etapiksi uraltaan myös Excel-käyttäjän käsikirjan julkaisun. Kirja syntyi pitkän työn tuloksena, kun monet olivat ensin tiedustelleet Leinolta hyvää suomenkielistä oppikirjaa Excelin käyttöön, ja tämä päätti lopulta kirjoittaa teoksen itse. Opiskelijoille Timo Leinon kädenjälki on todennäköisesti tuttua ainakin yrityspeleistä, joita Leino muistelee myös mieleenpainuvina projekteina urallaan. Hän sai jo vuonna 1983 tehtäväkseen ylläpitää aiemmin tehtyä yrityspeliä, mutta mikrojen yleistyessä hän kehitti myös uuden Timo-pelin, jota opiskelijat saivat pelata seuraavien parin vuosikymmenen ajan. Myöhemmin Leino päätti kehittää vielä paremman yrityspelin, ja syntyi meistä monelle tuttu Leka-peli.

”Jossakin muussa en ehkä olisi yhtä hyvä”
Yrityspelien lisäksi Leinon opetustyyli on varmasti painunut monen opiskelijan mieleen ainutlaatuisena ja värikkäänä. Leino toteaa, että hänen tärkeimpänä inspiraationaan toimii se, kun huomaa opiskelijoiden oppivan. Vuosikymmenten varrella Leinolle onkin muodostunut yhä selvemmäksi se, että opettaminen on hänelle sopiva uravalinta. ”Jossakin muussa en ehkä olisi yhtä hyvä”, Leino toteaa.
Opiskelijoiden merkitys korostuu myös Leinon uran mieleenpainuvien hetkien joukossa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä järjestettävää analytiikkakilpailua hän pitää tärkeänä yliopistojen välisenä yhteistyönä, josta myös opiskelijat voivat saada paljon irti. Toisaalta myös suosittu professionaaliputki on pitkän kehitystyön tulos, joka on rakennettu opiskelijat tarkkaan mielessä pitäen.
Leinon menestys opettajana on myös opiskelijoiden keskuudessa saanut tunnustusta, ja hänet on jo kahdesti valittu vuoden opettajaksi. ”Se merkitsee aika paljon, kun saa palautteen siitä, että jotain on tehty oikein”, Leino toteaa. 1980-luvulta alkaen tietojärjestelmätieteen parissa työskennellyt Leino on todistanut uransa aikana montaa suurta muutosta. Ensin tulivat mikrot, joita seurasivat Internet ja myöhemmin myös älypuheli-
met. IT-ala on hänen uransa aikana ottanut suuria harppauksia, ja samalla myös oppiaine on kasvanut paljon. Leino kokeekin alan murroksen tehneen hänen työstään erityisen mielenkiintoista, sillä se on tarjonnut hänelle mahdollisuuden kehittää opetusta vapaasti haluamaansa suuntaan. ”On ollut kunnia olla jonkinlaisessa eturintamassa”, Leino kuvailee.
Leinolla on viimeisten vuosikymmenien ajan ollut valtava rooli siinä, miltä opintomme kauppakorkeakoulussa tänä päivänä näyttävät, ja esimerkiksi professionaaliputki jää toivottavasti elämään vielä pitkäksi aikaa. Tulevaisuuteen hän ei tästä huolimatta varsinaisesti ota kantaa, vaan toteaa sen jäävän laitokselle jäävien huoleksi. Opiskelijoille hänellä sen sijaan on selvä viesti: ”Kirjakaupan lopettaminen oli hyvin väärä päätös”, Leino toteaa haastattelun päätteeksi.
”Kriittinen ajattelu on aika tärkeää, ettei välttämättä ota annettuna kaikkea, mitä kuulee.”
Leino korostaakin juuri itsenäistä ja kriittistä ajattelua VLOOKUP-funktion ohella tärkeimpänä yliopistossa opittavana taitona. ”Kriittinen ajattelu on aika tärkeää, ettei välttämättä ota annettuna kaikkea, mitä kuulee.”

– jo 50 vuotta kuntalaisia ilahduttamassa ja vihastuttamassa




Myös KYlisteen logo on kokenut muutoksen jos toisenkin vuosien aikana.

Teksti Anna Immo
Rakastettu KYlisteemme saavutti tänä vuonna kunnioitettavan 50 vuoden iän. KYliste on, kuten Turun KY:kin, kokenut muutoksen jos toisenkin näiden vuosikymmenien aikana: pupu-termin boikotin 70-luvulla, ylioppilaskuntien yhdistymisen 2010, digitalisaation kasvun ja koronaajan. Kuntalaisten äänitorvena KYliste on tarjonnut kanavan opiskelijoidemme mielipiteille, pohdinnoille ja kritiikille läpi näiden muutosten. Vuonna 1974 perustettu KYliste on kaksi vuotta TuKYn vanhinta jaostoa, Kulttista, vanhempi.
Vaikka nimi on säilynyt, on KYliste viimeisen 50 vuoden aikana käynyt läpi monenmoisia muutoksia, niin ulkoasunsa, sisältönsä kuin julkaisumuotonsakin puolesta. Aikana ennen sosiaalista mediaa, nettisivuja ja sähköpostitiedotteita KYliste oli yksi, ellei se keskeisin tiedotuskanavan Turun KY:ssä. Vuonna 1993 KYlenterissä KYlisteen tehtäväksi kerrottiin “toimia kuntalaisten hauskuuttajana, tiedottajana, mielipidelehtenä, ajanvietteenä ja ties minä… sen kautta voit toteuttaa itseäsi ja ilahduttaa tai vihastuttaa muita. Sana on vapaa, tyylirajoja ei ole.” Sensuurin määrä onkin vuosien varrella vaihdellut, ja KYlisteessä on julkaistu kaikkea aina ylioppilaskunnan hallituksen päätösluetteloista ja AIESEC-konferenssin tapahtumakertomuksesta meemeihin ja seksitarinoihin asti. Kuluneista vuosista ja tiedotuskanavien määrän kasvusta huolimatta KYliste pyrkii edelleen toimimaan kuntalaisten arjen piristäjänä ja kanavana tuoda esille luovuutta sekä mielipiteitä.
TuKYn tiedottaja jo 70-luvulta
1960-luvulla julkaistu KYlisteen edeltäjä Aika-Akseli oli aikanaan massiivinen TuKYn tiedotuskanava: lehtiä painettiin parhaimmillaan 500 kappaletta kuudesti vuodessa ja sivumäärä oli paikoin jopa 80. AikaAkselin sivuilla tiedotettiin paitsi ylioppilaskunnan asioista, myös ruodittiin yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaa, yleistä maailmanmenoa sekä useaan otteeseen epäiltiin Vendo-konetta pyörittänyttä IHMISTÄ ylioppilaskunnan rahojen kavalluksesta.
Toimituksen into Aika-Akselin tekoon kuitenkin hupeni vähitellen, ja kahdeksan vuoden jälkeen 1969 sen korvasi puhtaasti ylioppilaskunnan uutisia varten julkaistu tiedotusmoniste Information.
Ensimmäinen KYliste näki päivänvalon huhtikuussa 28. päivä 1974. Se oli pituudeltaan vain 8 sivua, ja ulkonäöltään paljon sen edeltäjänä toimineen tiedotusmoniste Informationin näköinen. 70-luvulla lehti näytti huomattavasti erilaiselta kuin nykyään; se oli itse painettu, kirjoituskoneella kirjoitettu, mustavalkoinen A5-kokoinen läpyskä, joka ylioppilaskunnan uutisista ja muista toimijoiden tiedotusasioista huolimatta kattoi vain noin 20 sivua. Tämän kevään vastaava numero, 8. toukokuuta julkaistu Kyliste 2/2024 kattoi digimuodossaan huimat 54 sivua viihdettä ja asiaa. Lehti ei myöskään saanut printtimuotoa, vaan julkaistiin Issuussa vain digiversiona.
70-luvulla lehden toimittamisesta vastasi joukko ylioppilaskunta-aktiiveja. Tuolloin lehden suosituimpia juttuja oli Huhua älä tiedä… palsta, jonka seuraajia nähtiin KYlisteissä vielä usealla seuraavallakin vuosikymmenellä. “KYlisteen tärkein tehtävä oli tiedonvälitys ja kuntalaisten yhdistäminen kuntahengen kohottajana”, kertoo KYlisteen toimittamisesta 1976–1977 vastannut Juha Ylitalo
Uusi vuosituhat
Vielä 2000-luvun alussa KYlisteen tyyli ja sisältö saattoivat vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen. Kaikki jäljet vuosituhannen alusta eivät kuitenkaan ole kadonneet, vaan esimerkiksi Kaksi marjaa ja Kyllin hyvää viihdyttävät kuntalaisia edelleen.
Vuosien saatossa KYlisteellä on ollut 5 eri logoa, joista viimeisimmän suunnitteli päätoimittajaaikanaan 2012–2013 Pia Rawlins. Viimeisimmän laajan muodonmuutoksensa KYliste onkin läpikäynyt Rawlinsin käsissä. Tällöin uudistuivat paitsi logo, myös lehden yleinen visuaalinen linja, joka oli aiemmin vaihdellut päätoimittajasta riippuen. Lehden julkaisutahti myös vakiintui nykyiseen neljään lehteen vuodessa. “Somen käyttö oli tuolloin erilaista kuin nykyään, joten KYlistettä käytettiin paljon koko jäsenistöä koskevien asioiden tiedottamiseen ja jakoon”, Rawlins kuvailee KYlisteen tarkoitusta. “KYliste otti huumorilla kantaa yhteisön yhteisiin kokemuksiin, kuten NettiOpsun toistuviin kaatumisiin”. Tavoitteena oli saada yksiin kansiin kuntalaisia yhdistävät asiat. KYlisteen tekemiseen Rawlinsia innostikin jonkin hauskan ja ilahduttavan tekeminen paitsi itselle, niin kaikille meille TuKYssä.
Myös Pupuopas on jo vanha keksintö. Huolimatta 70-luvun pupu-termin boikotista ja väliaikaisesta nimestä 1-vuosikurssin opas, on Pupuopas saanut kantaat nimeään yhtäjaksoisesti vuodesta 1993. Pupuoppaasta tuli kuitenkin yksi KYlisteen numeroista vasta 2012 silloisen viestintävastaava Sanni Sirkiän toimesta, ja Pupuopas onkin perinteisesti ollut muista KYlisteen numeroista poiketen viestintävastaavan vastuulehti.
70-luvulla digimuotoiset lehdet eivät olleet asia millään tapaa, vaan paperisia KYlisteitä tehtiin satoja kappaleita. Ensimmäinen nettiversio KYlisteestä ilmestyi 1996, mutta nykyiseen tapaan Issuusta kuntalaiset ovat saaneet lukea KYlisteitä vasta vuodesta 2013. Nykyään suurin osa lehden lukijoista nauttiikin sen sisällöstä juuri sen digitaalisessa muodossa Issuusta jo ennen printtilehden julkaisua, ja KYlisteen parhaat palat löytää myös Instagramista.
Tekijöitä ja toimittajia
KYlisteen toimitus on aina ollut avoin halukkaille kirjoittajille ja toimittajille, osallistuivat he sitten yhteen tai kymmeneen numeroon. Vakitoimittajien valmistuminen on aina kova kolaus, ja KYliste valmistautuukin jo henkisesti seuraavaan Jodelkohuun seuraavan vakikirjoittajan eläköityessä. Vaikka KYlisteellä on takanaan oma tiiminsä, ei lehti olisi sama ilman aktiivisia kuntalaisia, jotka jakavat ajatuksiaan KYlisteessä meidän kaikkien iloksi ja ajatuksenherättäjiksi.
Vaikka toimitus on kaikille avoin, on pyörittävä voima KYlisteen takana kerennyt vaihtua useaan otteeseen. Nykyinen viestintätiimi haettiin ensimmäistä kertaa tammikuussa 2019, jolloin KYliste siirtyi omasta projektistaan viestintätiimin tontille, kun viestintätiimiin haettiin päätoimittaja ja taittovastaava. Tämän jälkeen tiimin koko on kaksinkertaistunut, ja tiimi jatkaa kehittymistään KYlisteen rinnalla. Viestintätiimin lisäksi lehden toimituksesta on kerennyt vastata niin itsenäinen päätoimittajapari, Media-Klubi kuin PR-valiokuntakin.
Tulevaisuuden KYliste
Printtimedian suosio on 2000-luvun aikan huvennut. Vielä ennen korona-aikaa KYlisteen jokaista numeroa painettiin kuitenkin 350 kappaletta. Korona-aika kuitenkin sulki kauppakorkeakoulunkin ovet, ja KYlisteen printtiversiot jäivät lehtitelineisiin keräämään pölyä. Viimeisen kahden vuoden aikana allekirjoittanut on laskenut rahdanneensa TSE:ltä Parkille häkkikomeroon sekä paperinkeräykseen reilut 1500 lehteä. Sosiaalisen median kasvu on ehdottomasti vaikuttanut perinteisen printtimedian ja myös KYlisteen suosioon. Pia Rawlins toteaa kuitenkin uskovansa, että myös fyysisillä lehdillä on edelleen paikkansa tasapainottamassa kevyellä selailulla kasvavaa ruutujen määrää.
En epäile, etteikö KYliste tulisi näkemään myös 60. juhlavuotensa kymmenen vuoden päästä. KYlisteen merkitys kuntalaisten hauskuuttajana, vihastuttajana ja ajatusten herättelijänä ei ole muuttunut mihinkään, eikä kritisoitavien asioiden
määrä, niin maailmassa kuin TuKYssäkään, ole juuri pienentynyt. Millaisessa muodossa tätä tarkoitusta kymmenen vuoden päästä toteutetaan, ja millainen kokoonpano KYlistettä tuolloin pyörittää, jää kuitenkin tulevien pupusukupolvien nähtäväksi. KYliste on jo 50 vuoden ajan muuttunut maailman ja Turun KY:n mukana, välillä rohkeastikkin uudistuen, ja näin se tulee myös jatkamaan. Se on lehden elinehto.
Turun KY:n hallituksen 2019 viestintävastaava Juho Mäkisen sanoin, “KYlisteen tulee jatkossakin uskaltaa tehdä asioita eri tavalla ja pilkata kaikkea mikä on väärin kauppiksessa, TuKYssä ja maailmassa”.

1960-1961
Ekumeenisanomat perustetaan
Turun KY:n tiedotuskanavaksi .
1960–1989

1990–1999
1962-1969
AIKAJANALLA
1969- 1974
Nykyistä Kyräilijää eniten muistuttava tiedotusmoniste Information korvaa Aika-Akselin.
Aika-Akseli, jota julkaisee Turun KY:n lehdistökerho, perustetaan.
Aika-Akselin suuri puheenaihe oli Vendo-koneen käyttö. Huhujen mukaan vendokoneen mestari veti välistä kuntalaisten rahoja omaan taskuun. Jotkin keskustelun teemat eivät näköjään muutu…
1990-luvulla KYlisteen teemat olivat hieman erilaisia kuin nykyään. Esimerkiksi numero 4/94 julkaistiin teemalla Nuijapäiden erikoisnumero.

Kahta marjaa on etsitty jo 2000-luvun alussa, ja kaksoisolentoja hiippailee
2000–2024
1994
Huhupalstat ovat olleet KYlisteen klassikko. 90-luvulla epäilyttävästä toiminnasta Parkilla ja TSE:n käytävillä raportoi Huhutaan että… -palsta, 2010-luvulla edeltäjäänsä hieman siivompi KYlista.
Kuntalaisia horoskoopista riippumatta tasapuolisesti solvaava Parkin Oraakkeli on jo 90-luvulla latonut totuuksia kauppiksen käytävien kuluttajista KYroskoopin muodossa. 2010-luvun puolella salaperäinen Parkin Oraakkeli heräsi jälleen horroksestaan TuKYSkoopin merkeissä. Kannattaa olla varovainen Parkin häkkärikäytävällä iltaisin kulkiessa…
2004
KYlisteen ulkoasu uudistuu
2002
Kyllin hyvää on kirjoitettu jo reilun kahden vuosikymmenen verran. Palstan kirjoittamisen aloitti silloinen kylteriyhdyshenkilö, Henrikki Hirvonen.
2012
Pupuopas siirretään KYlisteen alle ja siitä tulee yksi KYlisteen numeroista
2012–2013
Pia Rawlins uudistaa puheenjohtajakautensa aikana KYlistettä lehden nykyiseen suuntaan. Lehden julkaisutahti myös vakiintuu. Rawlinsin käsialaa ovat KYlisteen logon lisäksi myös muun muassa nykyiset Kulttiksen, Ulkkiksen ja KY-Hansan logot.

28.4.1974
Ensimmäinen KYliste julkaistaan juuri ennen vappua.

1987
Kyräilijä aloittaa ylioppilaskunnan päätiedotuskanavana, ja KYlisteen rooli ylioppilaskunnan tiedotuskanavana muuttuu keskustelufoorumiksi pakinoineen, mielipiteineen ja laajempine juttuineen. Kyräilijä printataan joka viikko, sähköpostiversio antaa vielä odottaa itseään.
1980-luku
KYliste ilmestyy parhaimmillaan jopa 10 kertaa vuodessa 1987 asti, jolloin määrä pudotetaan 7-8 numeroon vuodessa
1995
Ylioppilaskunta palkkaa tiedotussihteerin muiden ylioppilaskunnan tiedotustehtävien ohella hoitamaan KYlisteen päätoimittajan tehtävää. KYlisteen vastuu siirtyy vanhalta Media-Klubille.

1996
KYlisteen ensimmäinen nettiversio ilmestyy
2019
Salanimen turvin toimiva Pakinainen aloittaa KYlisteen pakinapalstan kirjoittamisen Helsingin Sanomien Kuukautisen inspiroimana. Salainen identiteetti on vuoden 2019 jälkeen siirtynyt seuraavalle jo useamman kerran. Kuka Pakinaisen kynällä tällä hetkellä mahtaa kirjoittaa?
2020-luvulla KYlisteen taitto inhimillistyy intensiiivisistä taittoviikonlopuista jopa 2 viikon mittaisiksi taittoviikoiksi.
2023

KYlisteen printtiversio ilmestyy Pupuoppaan lisäksi enää kahdesti vuodessa, kevään ja syksyn alussa. Muuten kaikki KYlisteen numerot löytyävt Issuusta.
2024
KYliste juhlii 50. ikävuottaan
KaupSu
BLACKOUT-RUNOT
Tänä syksynä viestintätiimin KaupSu-rastilla tuoreet puput pääsivät esittelemään luovuuttaan blackout-runojen muodossa. Puput saivat pienryhmissä käydä vanhojen KYlisteiden kimppuun tussien kanssa, selailla lehtiä ja etsiä itseään kiinnostavia artikkeleita. Lopputuloksena saimme kasan loistavia runoja, joita esittelemme nyt KYlisteen tässä ja seuraavassa numerossa.

KYliste 5/21 s.29


KYliste 3/24 s.3



KYliste 3/24 s.41
KYliste 4/21 s.22



















Kuvat: Sanni Tella
















Pupujaiset
12.9.2024


4/24
Kuvat: Sanni Tella


Maikinmummokulma
Teksti & Kuva MIKE VALTONEN
Lähde mukaan, kun matkustamme KYlisteen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi all inclusive -lomalle Rodokselle!
Hyvät matkustajat, tervetuloa Finnairin lennolle AY1863 Helsingistä kohti keski-iän kriisiä Rodokselle. Lentomme on tänään täynnä, joten pyydämme teitä ystävällisesti tunkemaan kaikki matkatavaranne mahdollisimman tukevasti edessä olevan penkin alle. Kohdekaupungissamme Rodoksella on tänään 26 astetta lämmintä ja yö ei lopu koskaan. Matka-aika on kolme tuntia ja neljäkymmentä minuuttia ja arvioitu saapumisaikamme on kello 19.40 paikallista aikaa.
Te siellä, lakkaisitteko juomasta omia juomia, tämä on anniskelualuetta. Ei, kun nyt laitatte ystävällisesti sen juoman pois. Herra hyvä. Ei, anniskelualue ei pääty vessaan, se on urbaania legendaa. Ei, se ei pääty myöskään vatsaanne. Ei, ette valitettavasti ole hauska. Nimittely ei auta tilannettanne, olkaa hyvä ja antakaa juomanne tänne. Kiitos.
Pidättehän turvavyön kiinnitettynä aina, kun turvavyövalo palaa. Tupakointi on kielletty kaikkina aikoina, myös vessassa. Tupakointi vessassa laukaisee palohälytyksen ja saattaa johtaa hätälaskeutumiseen.
Rouva hyvä, istukaa alas. Ei, kun olette hyvä ja istutte alas. Vessaan ei valitettavasti pääse nousun aikana. Ymmärrän, että valkoviini painaa rakkoanne, mutta en voi päästää teitä vessaan juuri nyt. Ei, rouva, en ole huora. Selvä, olen huora, jos se auttaa tilannettanne. Hyvä. Selvä. Kiitos.
Tässä lentokoneessa on kuusi hätäpoistumiskäyntiä, kaksi koneen etuosassa, kaksi keskellä sekä kaksi koneen takaosassa. Hätätilanteen sattuessa löydätte lähimmälle hätäuloskäynnille lattianrajassa olevia valoja pitkin. Tarkistattehan lähimmän hätäpoistumistien jo nyt.
Neiti, nyt ei valitettavasti ole hyvä hetki. Tarjoilu alkaa heti, kun olemme saavuttaneet lentokorkeuden. Kyllä. Ei. Valitettavasti ei. Kyllä. Juuri näin. Ilmoitan teille heti ensimmäisenä, kun olemme valmiita aloittamaan tarjoilun. Ei, valitettavasti valikoimastamme ei löydy karpalolonkeroa. Ei. Siideriä löytyy toki. Tarkoitatteko Rekordeligia? Valitettavasti Rekördeligiä ei ole olemassa. Niin. Jos tarkoitatte sitä yleistä ruotsalaista siideriä, se on nimeltään Rekordelig. Kyllä, osaan kyllä lukea. Ei, en ole käynyt kauppakorkeakoulua. Kyllä, tiedän, mikä kauppakorkeakoulu on. Niin niin. Neiti Kauppakorkeakoulu on nyt hyvä ja laittaa sormensa alas. Kiitos.
Pelastusliivin löydätte istuimenne alta. Aktivoi pelastusliivi vasta astuttuasi ulos koneesta. Pelastusliivi täytetään nykäisemällä liivin punaista narua.
Niin, rouva? Ei, valitettavasti hotellin all inclusive ei koske tarjoiluja tällä lennolla. Ymmärrän, että olette ostaneet pakettimatkan, mutta valitettavasti hotelli on meistä erillinen palveluntarjoaja. Ei, all inclusive ei myöskään koske henkilökunnan palveluja. Hyvä rouva, en halua tietää enempää. Lopettakaa. Kiitos.
Jos matkustamon paine laskee, katosta tipahtavat automaattisesti happimaskit. Laitathan maskin aina ensin itsellesi ennen kuin autat muita.
Ei, herra, tilanteeseen ei tule poikkeusta, vaikka olisittekin häämatkallanne. Onneksi olkoon vastanaineille. Ei, meillä ei valitettavasti ole tarjouksia vastanaineille. Ei, meillä ei myöskään valitettavasti ole ilmaistuotteita vastanaineille. Hyvä herra, toivottavasti et tarkoittanut tuota, se on laitonta. Juuri näin. On ollut laitonta jo vuodesta 2004. Ettehän kerro minulle lisää, tai minun pitää valitettavasti ilmiantaa teidät. Näin on. Kyllä. Juuri niin. Kiitos.
Edessänne olevan istuimen taskusta löydätte kortin, jossa on tarkemmat pelastusohjeet. Perehdyttehän korttiin huolellisesti jo nyt.
Rouva, pitäkää lapsestanne kiinni. Ymmärrän, että hän on ylivilkas, mutta hän ei valitettavasti voi juosta käytävällä nousun aikana. Pahoittelut. Kyllä, hän voi olla vapaana valjaista turvavyövalon sammuttua. Ei, meillä ei valitettavasti ole pallomerta täällä. Ei, minulla ei ole omia lapsia. Kyllä, ymmärrän, että kasvava lapsi tarvitsee virikkeitä. Ei, en ole hedelmätön. Niin. Kyllä. Juuri näin. Voitte kertoa tämän palautteen matkan jälkeen lähetettävässä palautekyselyssä. Kiitos.
Kiitos, kun olette valinneet Finnairin lentoyhtiöksenne. Toivotamme teille sydämellisesti koko lentohenkilökunnan puolesta rentouttavaa matkaa Rodokselle.


Opintojen on hyvä olla vaikeita
TEKSTI & KUVA Eetu Timonen

Keskellä pandemiaa kuulin ystäviltäni eräistä Otaniemen viimeisistä tansseista. Koska kyse oli teekkareista, niin kyseinen ”last dance” oli tietenkin viimeinen Esa Saarisen Filosofian systeemiajattelukurssi, mikäpä muukaan. Hypetyksestä, mielenkiinnosta sekä silkasta halusta kuulua joukkoon päädyinkin seuraamaan kurssia podcast-muodossa, vaikkakin se muun elämän myllerryksessä jäi minulta tuolloin kesken. Kuluneen kesän aikana palasin kuitenkin kuuntelemaan kyseisiä kurssiluentoja saadakseni eväitä jo horisontissa häämöttävään valmistumisen jälkeiseen elämään. Vaikka luentosarjassa oli monia mielenkiintoisia pohdintoja aina muumiteeseistä Alastalon saliin, vaikutuksen minuun tekivät kuitenkin Saarisen kommentit opiskeluun liittyen.
Yliopisto-opinnot ovat, tai ainakin niiden pitäisi olla, vaikeita. Saarisen puheenvuoroa lainatakseni opinnot yliopistossa ovat yksi viimeisimmistä paikoista, joissa omaa intellektuaalista ajatteluaan voi määrätietoisesti ja kokopäiväisesti kehittää. Aikaa toki on myöhemminkin, mutta työ- ja perhe-elämän arjessa kotiin saapuessa on aivan luonnollista valita sohvalla löhöily tai läheisten kanssa ajan viettäminen uuden ja haastavan asian pohtimisen sijaan. Yliopistoopinnot tarjoavatkin intellektuaalisesti vaikeiden asioiden pohtimiseen oivan ympäristön, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
Opinnot yliopistossa ovat yksi viimeisimmistä paikoista, joissa omaa intellektuaalista ajatteluaan voi määrätietoisesti ja kokopäiväisesti kehittää.
Itsensä intellektuaalinen haastaminen kuulostaa jo pelkästään tätä kirjoittaessani hirmuisen vaivalloiselta konseptilta. Käytännössä se kuitenkin on muun muassa oppimateriaalien tutkimista ja pohtimista, kurssitehtävien tekemistä, sekä opittujen asioiden kyseenalaistamista eri näkökulmista – pitkälti siis aivan ”perusopiskelua”. Vaikka jo valmiiksi varsin suorituskeskeisessä yhteiskunnassa elämmekin, enkä tähän haluaisi omalta osaltani tuoda enempää lisäpainoa, ei opintojen osalta aina kannata mennä sieltä missä aita on matalin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että opintojen etenemistä pitäisi tai kannattaisi seurata pelkän korkean keskiarvon avulla. Päinvastoin, sillä esimerkiksi ykkönen osoittaa aiheen erityisen haastavuuden, joka puolestaan on erinomainen asia. Vaihtoehtoisesti ykkönen kertoo optimaalisesta ajankäytöstä: miksi keskittyä tähän aiheeseen, kun voi käyttää aikansa myös toisin? Aivan ytimessä opiskelussa onkin itserehellisyys, sekä tietoisen valinnan tekeminen
ajankäytön suhteen. Ihmissuhteiden kehittäminen sekä vaaliminen vaativat tietenkin oman aikansa, ja välillä niiden priorisointi onkin tärkeää. Jokaisella meillä on myös omat tarinamme. Esimerkiksi monella saattavat opintojen alussa puuttua itselleen sopivat opiskelutekniikat, tai vaihtoehtoisesti elämäntilanne saattaa jo muutenkin tuoda omat haasteensa opiskeluun, jolloin valinta ajankäytöstä ei ole aivan omissa hyppysissä.
Yliopisto on elämänvaihe, jossa hauskaa kannattaa ja on tärkeä pitää. Lähes yhtä tärkeää on myös välillä vaihtaa astetta vakavampi vaihde päälle opintojen suhteen, ja keskittyä vaikeiden asioiden tekemiseen huolellisesti. Näissä asioissa on myös turha vertailla itseään muihin - meille kaikille erilaiset asiat ovat eri tavalla vaikeita, taustoistamme puhumattakaan. Vaikka sosiaalinen media usein saattaa muuta väittääkin, kaiken ei myöskään pidä olla helppoa, nopeaa, kivaa ja mahtavaa: on täysin normaalia junnata viikkoja paikallaan ilman sen kummoisempaa edistystä. Pitkällä tähtäimellä itsensä haastaminen ja vaikeiden asioiden tekeminen on kuitenkin hyvin arvokasta, ja myös erittäin todennäköisesti maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmässä vaiheessa elämää.
Opiskeluelämänvaiheeni lopun häämöttäessä ja taaksepäin katsoessani olen huomannut toivovani, että olisin hieman aikaisemmin sisäistänyt opintojen merkityksen itseisarvona suoritteen sijasta. Ironisesti sisäinen suorittajani haluaisi kovasti aiheesta itseäni sättiä, mutta samalla se lienee kuitenkin ollut myös itse päätaho ymmärtämisen tiellä. Lopulta myös opinnoissa, niin kuin elämässä usein muutenkin, itse matka lieneekin ollut varsinaista määränpäätä tärkeämpi.


ELÄTVAINKAHDESTI!
orientaatioviikontutorina,siis.
TEKSTI&KUVASaaraLähteenmäki
Into hakea mukaan tutortoimintaan syttyi paljolti omien hyvien kokemusten kautta. Kun astelin Turun kauppakorkeakouluun silloin kauan sitten, vanhoina hyvinä aikoina kun ALV-kanta oli vielä 24% ja LRYA ja LRYB erillisiä kursseja, uusi koulu ja kaverit herättivät ihanan kauhunsekaisia fiiliksiä. Omat tutorini olivat rentoja kavereita. Heidän välittävä ja tsemppaava asenteensa toi muutoksen keskelle selkeyttä ja turvaa – sellaista, mitä en ollut edes tajunnut kaipaavani. Nämä muistot takaraivossa halusin taata samanlaisen kokemuksen omille pupuilleni. Katsotaan, millainen orientaatioviikko oli tutorin näkökulmasta.
MAANANTAI
Olimme tutorparini Amalian kanssa tavanneet pupuryhmämme jo edellisenä päivänä. Periturkulaisesti istuimme siis Donnassa, tutustuimme toisiimme ja kerroimme vähän mitä tuleman pitää. Ilmeisesti juttumme eivät olleet liian ikävän kuuloisia, koska kaikki seitsemän pupua saapui vielä seuraavana aamulla kauppikselle. Remonttinen aula antoi varmasti sykähdyttävän ensivaikutelman - no niin, ootteko valmiita teidän ensimmäiseen päivään rakennusalalla, puput? Porakone löytyy oikealta ja vasemmalta laasti. Heh heh. Saatoimme puput dekaanin kättelyn kautta luentosaliin.
Lounasaikaan tutustutimme pupumme iki-ihanaan Monttuun. Teimme selväksi iltaohjelman ja tärkeimmät aikataulut. Pupujen päivä jatkui luennolla luennon perään. Muistan tuon ensimmäisten päivien informaatiotulvan. Koin tärkeäksi muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse tietää, osata tai muistaa heti.
Iltaohjelmana oli yhteisiä pelejä ja leikkejä toisen tutorryhmän kanssa. Kahden tutorryhmän yhdistyminen iltaohjelmaan oli mielestäni hyvä juttu, koska yhtään suuremmassa porukassa ryhmäytyminen voisi jäädä tehottomaksi. Tämä oli oiva tilaisuus myös tutustua omiin pupuihin paremmin! Ilta jatkui Saaristobaariin. Kesänmittaisen tauon jälkeen tutorikin jaksoi bailata. Aamulla olo oli kuin Kotkan meripäivien jälkeen.
TIISTAI
Monttu - täynnä. Assari - täynnä. Aurum - täynnä. Puolen tunnin amatöörimäisen haahuilun jälkeen päädyimme takaisin Assarille jonottamaan. Aidosti ehkä tutoroinnin yksi vaikeimmista hetkistä, ellei vaikein; mihin viedä 9 hengen nälkäinen porukka syömään, kun kaikki opiskelijaravintolat ovat täpötäynnä? Fiksummat olisivat ennakoineet.
Iltaohjelmana oli leppoisaa suunnistusta ja tietovisailua toisen tutorryhmän kanssa. Kauppatorin laidalla Bar Otavassa ihastutti kauniin sinikultainen päivän drinkki, KY-Cocktail. Suunnistuksen myötä Turun ydinkeskusta ja kampusalue tulivat pupuille tutuksi!
Illan kohokohtana nauratti, kun tutorryhmä-parimme kertoi, että minun ja Amalian puput olivat puhuneet SawuSaunasta, Wiiniklubista ja Kasinosta jaostona. Millaista propagandaa me oikein pupuille syötetään? 4/24 KYliste.
KESKIVIIKKO
Oma päiväni alkoi ständeilemällä Mercatorilla yhdessä kauppiksen top pöhinäkerhon, anteeksi siis KY-Kasinon kanssa. Oli ilo kertoa toiminnastamme ja herättää mielenkiintoa uusissa pupuissa! Samalla kuin puput nuokkuivat luentosalissa, tutorit askartelivat Parkilla pupunkorvia Pupujaisia varten. Leikkaa, liimaa, syömään Assarille. Näin se menee harva se päivä.
Iltapäivällä hoidimme purkkiin kurssi-ilmoittautumisen. Se muistutti minua siitä, että maailmassa on olemassa tasan kaksi ikuisuuskysymystä. 1. Mitä UV? 2. Kannattaako JOY ottaa kirjatenttinä vai intensiivinä?
Kohti hengailuiltaa. Luvassa oli leikkejä, pupujen ryhmäyttämistä ja rentoa hengailua. Illan kohokohta? Ameeba. Ihanan kamala ameeba. Keskiviikkona puput pääsivät loikkimaan jo aikaisin takaisin kaninkoloihinsa uinumaan ja keräämään voimiaan… #KaupJä



Pupujen luento alkoi klo 10. Aamupäivä oli onneksi rauhallinen ja ainoa aikataulumme oli yhteinen lounas pupujen kanssa. Keskustelu illan kostyymeistä kävi kuumana. Jaoimme parhaat vinkkimme nuorille visionääreille, mutta tärkeimmät nostot: älä jätä kaveria yksin, syö kunnolla, muista juoda vettä. KaupSu, tuo orientaatioviikon kruununjalokivi. Pitkin iltaa tutorryhmät viihdyttivät teatraalisilla sisääntuloillaan ja haute couturea haastavilla ryhmäasuillaan. Poukkoilin itse Kasinon ja SawuSaunan pisteillä. KaupSun pisteet eivät tietenkään synny tyhjästä, vaan vaativat aikaa, kasaamista ja suunnittelua. Se on kuitenkin palkitsevaa hommaa; toimijaryhmät ovat olemassa jäseniään varten, ja haluan levittää toimijaryhmieni ilosanomaa kaikille kiinnostuneille. KaupSussa se on ydinidea - yhdistettynä hauskanpitoon. Pupujen heittäytyminen ja aktiivisuus lämmitti sydäntäni.
Raskas kaupunkisuunnistus suunnisti viimenään Dorikseen jatkoille. Huh hellettä.
PERJANTAI
Hyvää yötä.
LAUANTAI
ZZZZZZZZZZ.
SUNNUNTAI
…siis mullakin alkaa luennot huomenna?
Suurin kiitos orientaatioviikosta kuuluu pupuilleni ja tutorparilleni. <3

































SISU RÄYHÄ ON EHDOTON YKKÖNEN SALMIAKKIEN FANEILLE!




Pussi sisältää kolmea erilai a salmiakkikarkkia: pippuri-salmiakki, sitruuna-salmiakki ja persikkasalmiakki. Kaikki karkit ovat rakenteeltaan kovia ja niiden sisukse a löytyy intensiivinen salmiakkijauhe.
4/24 KYliste. 35


Ylisuorittamisen sokeus
Teksti & kuva: Emilia Eriksson ja Aino Lehtinen
Omasta jaksamisesta, arjen pienistä iloista ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen jää suorituskeskeisen yliopistoelämän rinnalla turhan usein takaalalle.
Välillä tuntuukin, että koko elämä on yhtä suorittamista. Mutta kuuluuko sen todella olla niin?
Korkeakouluopiskelijoina olemme kaikki tottuneita suorittamaan. Suoritamme arjessamme jatkuvasti erilaisten palautettavien töiden, tenttien ja työnhakuprosessien kautta. Tavoiteltaviin suorituksiin kuuluvat muun muassa oman alan työt, jatkuva verkostojen haaliminen ja ennen kaikkea omalla urapolulla eteneminen. Kaiken tämän lisäksi tavoiteltavaa yliopistoelämässä olisi kahlata läpi erilaisia tapahtumia jaksaen samalla ylläpitää omia harrastuksia, sosiaalista elämää ja muita arjen askareita. Välillä tuntuukin, että koko elämä on yhtä suorittamista. Mutta kuuluuko sen todella olla niin?
Hektisessä arjessa ylisuorittamiselle usein sokeutuu. Oma henkinen hyvinvointi jää turhan usein taka-alalle muiden arjen suoritusten kanssa, eikä oman jaksamisen tärkeyttä aina tiedosteta. Voi olla vaikea löytää juuri oikeanlaista tasapainoa oman rentoutumisen ja suorittamisen välillä, sillä olemme kaikki tässä suhteessa erilaisia.
Onkin heti ensimmäisenä tiedostettava, että itsensä vertailu muihin ei ole toimivaa. Oli sitten kyse arvosanoista, oman alan töihin pääsemisestä tai vain siitä, kuinka monessa tapahtumassa muut jaksavat käydä, ei vertailu ole kannattavaa. Olemme kaikki erilaisia ja koemme kuormituksen eri tavoin. Arjen ei kuitenkaan kuulu tuntua jatkuvalta suorittamiselta, ja apua sen hallitsemiseen on saatavilla.
Liittyi se sitten omaan jaksamiseen tai muuhun mieltä painavaan asiaan, omien ajatusten pariin ei tarvitse jäädä yksin. Usein jo pelkästään puhuminen mieltä painavista asioista ulkopuoliselle voi helpottaa oloa,
oli se sitten omien ystävien, vastuuopettajan tai erilaisten apua tarjoavien toimintojen, kuten yliopistolla toimivan Mielen päällä -toiminnon kautta.
Mielen päällä -toiminnassa jo noin neljä vuotta tukioppilaana mukana ollut Emilia kertoo omakohtaisesta kokemuksestaan ylisuorittamisen kanssa. Ollessaan Turun normaalikoululla opetusharjoittelussa iso työmäärä alkoi tuntua ylikuormittavalta. Tunnistaessaan merkit Emilia otti asian puheeksi ohjaajansa kanssa: “Hän antoi hyviä vinkkejä oman jaksamisen priorisointiin ja suorittamisen vähentämiseen.” Neljän vuoden tukioppilasuran aikana Emilia on päässyt myös auttamaan muita samassa tilanteessa olevia opiskelijoita ja kannustaakin muita ottamaan mieltä painavat asiat rohkeasti puheeksi.
Ehkä yksi tärkeimmistä asioista ylisuorittamisen yhteydessä on tiedostaa, että oma henkinen hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää. Liian pitkälle kehittynyt ylisuorittaminen voi johtaa pahempaan uupumukseen tai muihin terveydellisiin haittoihin. Arjessa on löydettävä tasapaino suorittamisen ja itseään rentouttavien asioiden kanssa, kuten esimerkiksi urheilun, äänikirjojen tai ystävien kautta.
Riittävän unen ja ruuan lisäksi on tärkeää pitää kiinni omista arjen pienistä iloista, mitä ne sitten ovatkaan. Hyvänä esimerkkinä pienten asioiden tärkeydestä toimii TYY:n Avajaiskarnevaaleilla Mielen päällä -pisteellä ollut lakana, johon opiskelijoiden tuli kirjoittaa omaa jaksamista edistävä tai itsensä iloiseksi tekeviä asioita. Lakanaan kirjoitettiin asioita, kuten alkava syksy, Assarin leivät, musiikki ja uudet opiskelukaverit. Välillä ne pieneltäkin tuntuvat asiat ovat juuri niitä, jotka eniten auttavat meitä jaksamaan arjessa. Niiden arvoa ei tulisi väheksyä.
Tasapaino suorittamisen ja oman jaksamisen kanssa on löydettävissä, eikä oman hyvinvoinnin priorisoinnista pitäisi koskaan tuntea huonoa omatuntoa. Elämän ei pidä tuntua pelkältä suorittamiselta ja apua balanssin saavuttamiseen on tarvittaessa saatavilla.

Mikä paistopistetuote olet?
Jokaiselta löytyy varmasti joku vakio snäkki opiskeluun, eivätkä Puhakan ja Hämeenkadun Salen paistopisteet varmaankaan ole jääneet kovin monelle vieraiksi. Mutta mikä paistopisteen herkku sinä olisit? Selvitetään!
P.S. Mikään ei sovi yhtä hyvin paistopisteherkun kaveriksi opiskeluhetkeen, kun Wanhan Narikan kahvi.
Saavut aamulla TSE:lle valmiina grindaamaan kandiasi eteenpäin. Kappas! Saat valita vapaasti, minne menet opiskelemaan. Minkä opiskelupaikan valitset?
a. Merca
b. Holvi
c. K-lounge
d. TSE? Aamulla? Ei ikinä, jään kotiin.
Lounasaika lähestyy, ja päätätte porukalla lähteä lounaalle. Mihin menette?
a. Assari
b. Aurum
c. Monttu
d. Kasviskeidas
Sinulla on luento edessä. Miten seuraat sitä?
a. Läsnä luentosalissa
b. Etänä kavereidesi kanssa
c. Kotona taustalla, kun siivoat asuntosi




d. Kuka käy luennoilla, kun voi katsoa diat ja tallenteen?

Miten teet muistiinpanoja?
a. Käsin vihkoon
b. Tietokoneella
c. Luentodioihin
d. Lainaan kaverilta, jos tarvitsen
Pitkä opiskeluviikko on viimein takana päin, ja sinulla on vapaa viikonloppu. Miten rentoudut?
a. Hyvän kirjan ja ruoan parissa
b. Onko lähelle auennut uusi padel-keskus, tai Ars Novassa uusi näyttely? Mistä juuri nyt puhutaan, sinne täytyy päästä
c. Viikonloppuun saa mahtumaan ainakin parit treenit, viimeisimmän äänikirjan lopun ja kenties kavereitakin voisi kerätä näkemään
d. Rentoutua? Pääset vihdoin tekemään sitä oikeaa asiaa ilman luentoja sotkemassa aikataulujasi
Laske lopuksi, mitä kirjainta vastasit eniten, ja katso vastauksista, mikä sinun paistopisteherkkusi on.
Vastaukset:
töitä, Speksiä tai urheilua, pääsee tenteistä kyllä läpi kevyemmälläkin luentosalin penkin kulutuksella.
D: Suklaadonitsi. Sinulla olisi parempaakin tekemistä kuin viettää päivät luentosalin penkillä homehtuen. Oli se sitten
C: Karjalanpiirakka. Tehokkuus kunniaan: jos voit multitaskata, teet sen. Karjalanpiirakoista saat nopean ja ravitsevan välipalan kiireiseen päivääsi.
B: Juustokierre. Etsit sitä kuuluista pöhinää minne ikinä menetkään, etkä pelkää uuden kokeilemista. Päin vastoin, kammoksut samoille vanhoille urille jumiutumista. Paistopisteeltä haet jotain, mitä et ole ennen testannut.
A: Croissantti. Onko klassisempaa leivonnaista kuin croissantit, tai klassisempaa opiskelupaikkaa kuin hiljasto? Nautit opiskelijaelämän romantisoinnista ja yliopiston pöhinästä.
Oli vastauksesi mikä tahansa, niin hyviä uutisia: opiskelutaukoon sopii kahvin ja paistopistetuotteiden ohella loistavasti myös uunituore KYliste. 4/24 KYliste.
KYLISTE TESTAA KYLISTE KAUTTA VUOSIEN
Viestintätiimi
lähti aikamatkalle Parkin häkkikomeroon ja tutustui KYlisteen julkaisuihin vuosikymmenten takaa.
1980-luku
Ensivaikutelma 1980-luvun KYlisteistä on poliittinen. Lehdissä otetaan kantaa esimerkiksi kansainvälisen teetuotannon rooliin kehitysmaiden riistäjänä, kritisoidaan Turun kaupungin tiehankkeita ja kannustetaan lukijoita osallistumaan Väli-Amerikan rauhaa tukevaan rauhanmarssiin. Vaikka politiikka on KYlisteen sivuilta pitkälti kariutunut, on jokin pysynyt entiselläänkin: pupuja muistutetaan lähestyvästä pääainevalinnasta ja Aktiiva tarinoi ekskursiostaan Säkylään. Toisaalta KYliste on 1980-luvulla toimittanut vahvemmin myös tiedotuskanavan roolia, sillä sisältöön kuuluu myös esimerkiksi urheilupalsta KY Sport’s News. Kokonaisuudessaan tekstejä on runsaasti, ja KYliste onkin selvästi ollut jo 1980-luvulla tärkeä tukyläisten tiedotusväline.
Otos 1980-luvun lehdestä: Ihmemaasta
Tapasin tänään ihmisen joka oli kuin suoraan ihmemaasta Hän ei puhunut sanaakaan raukka, unohtanut ne kaikki
"KäY
mUOdOSTAmASSA
mIELIpITEESI YmpärISTöTAITEESTA: GULLIchSENIN pOSANKKA
pALjASTETAAN TOUKOKUUSSA
UUdEN hELSINGINTIEN VArrELLA."
- KYliste 1980-luvulla
1990-luku
Ensivaikutelmaltaan 90-luvun lehdet vaikuttavat informatiivisilta. Keskeisenä teemana toistuu menestyksen tavoitteleminen. No, mikä olisikaan sen kylterimpää?! Lehdissä pohditaan esimerkiksi pääaineen valinnan ja kesätyöpaikan saamisen haastetta. Suurta huolta tuntuu aiheuttavan myös kaupallisen koulutuskentän laajentuminen; vievätkö tulevaisuudessa tradenomit, MBA:t ja BBA:t maineemme suvereeneina kauppatieteilijöinä? Onneksi edelleen vuonna 2024 voin ylpeästi sanoa olevani tuleva ekonomi!
KYlisteen perinteikkään huumorin lisäksi lehdistä välittyy myös ajan vakava ilmapiiri. Mikäli toimitus sattuisi julkaisemaan tässä lehdessä kirjeen, joka on lähetetty sodan keskeltä, tuntuisi se varmasti monen mielestä ihmeelliseltä ja pelottavalta. Ajan ilmapiiri oli kuitenkin vuonna 1999 toinen. Vuoden kolmanteen julkaisuun on nimittäin painettu kaksi sensuroimatonta kirjettä nimettömältä belgradilaiselta opiskelijajohtajalta. Toinen on kirjoitettu 24. maaliskuuta ennen
pommituksia, toinen päivää myöhemmin pommitusten alettua. Kirjeet on kirjoitettu Euroopan kansallisten opiskelijaliittojen puheenjohtaja Antti Pentikäiselle, ja ne ovatkin karua luettavaa. Toinen kirjeistä päättyykin seuraavasti:
“Dear Antti… I hope that this madness will stop one day that I can write to you and talk to you about some normal things… Best wishes from BG”
Lehden loppupuolella on julkaistu työpaikkailmoitus Diners Clubiin. Se alkaa sanoilla “Muutakin kuin tonnikalaa? Lisätöitä tarjolla opiskelun ohella!” Taitaa olla myöhäistä hakea kyseistä positiota. Harmi, sillä nykypäivänä myös hintaansa roimasti nostanut tonnikala tuntuu olevan köyhän opiskelijan budjetille ajoittain kova pala!
"NOKIA 3510I pUhELImESSA ON VärINäYTTö, mULTImEdIAVIESTIT jA mELOdISET SOITTOääNET."
2000-luku
Vuosituhat vaihtui ja maapallo jatkoi pyörimistään. Mitä tekivät kylterit? Ensivaikutelmiltani Y2K kylterit tykkäsivät juhlia. Digikamerat ja näppäinpuhelimet, joilla tekstiviestin kirjoittamiseen kului enemmän aikaa kuin tämän lehden kokoamiseen, olivat menossa mukana. Useat lehdet täyttyivätkin monipuolisilla bilekuvilla, joissa tottakai korostui kyltereiden huikea tyylitaju.
Ympäristöasiat ja vastuullisuus nousivat teemoiksi lehdissä 2000-luvun alulla. KYliste 5/2003 tuotti käytävägallupin kauppakorkeakoululaisten kierrätystavoista. Näin vastasi 21v. kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija:
"Mitä kierrätät?
"Poikaystäviä, tai oikeastaan ne kierrättävät minua. Tai kumminkin päin."
Noh, ehkä se kierrättäminen sieltä on tullut vuoteen 2024 mennessä tutuksi. Toivon myös, että haastatellun rakkauselämässä on esiintynyt positiivisempia käänteitä tämän gallupin kirjoittamisen jälkeen.
KYliste 6/2003 puolestaan tutustui vuoden kuumimpiin joululahjatuotteisiin. Nokia 3510i ja ikoniset Marimekko-kuoret olivat lehden mukaan markkinoinnin opiskelijoiden hittituotteita. "Koko syksy on kuljettu IVANAHelsingin Camping mekossa Ratian leipälaukku olkapäällä sitä viimeistä silausta odottaen. 70-luvulla unikot koristivat verhokankaita ja lakanoita. Tänään unikko on pop."
Vuonna 2024 Marimekko -kassia kantavat kylterit ovat samaa mieltä. Olisimme rakastaneet näitä puhelinkuoria.
Henkilökohtainen brändäys on tärkeää, eikö vain?

Ensivaikutelma 2010-luvun lehdistä on rento ja viihdyttävä. 2010-luvulla kiisteltiin muun muassa unisex-vessoista ja WC-gallup todisti niiden epäsuosion. Tietyt lausahdukset kyseisen vuosikymmenen lehdissä eivät ole vanhentuneet kuin fiini viini, eivätkä suuri osa skuupeista saisi hyväksyntää nykypäivän KYlisteeseen, mutta onhan niitä hauska näin jälkikäteen lueskella.
Toisaalta edellisen vuosikymmenen lehdissä puhuttelivat myös samat asiat, kuin nykypäivänkin kyltereitä. Pohdittiin pääaineiden stereotypioitakritisoiden, tottakai. Saatiin visuaalista näyttöä ajan opiskelijabileistä - liiankin visuaalista. Käytiin läpi kestävän kehityksen tulevaisuutta ja jaettiin vinkkejä työelämään ja kaikkeen tulevaan - niin hyvään kuin pahaan.
Digitalisaatio ja teknologinen kehitys olivat kaikkien huulilla, varsinkin 2010-luvun alkupuolella.
Vuonna 2014 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen kirjoitti: "Tämän kevään tulevaisuushype Suomessa on ollut robotiikka ja automaatio. Robotit uhkaavat viedä ihmisten työpaikat. - - tämä kehitys on jatkunut jo pitkään. Uutta tulevaisuudessa on koneiden kyky oppia ja mukautua erilaisiin tehtäviin. Mielenkiintoista on keinoälyn kehitys, joka saattaa johtaa siihen, että keinoäly ylittää ihmisen ajattelun kyvyt."
Nämä pohdinnat tuntuvat kieltämättä relevanteilta vielä tänäkin päivänä.
Vuosi 2010 tuntuu näin reilun kymmenen vuoden jälkeen kaukaiselta, olivathan silloin CD-levyt vielä hitissä ja iPodit suositumpia kuin iPhonet, mutta se oli kaikki perustaa tulevalle. Räikeistä teinipoppi teemaisista KYliste kansista ja värikkäistä, silmiinpistävistä fonteista on siirrytty hiljalleen kohti pelkistetytmpiä muotoiluja, joita tämän päivän KYlisteissäkin näkyy.
Pipsa Possu porkkanakakku
Ky-Kakun birthdaybash-bravuuri Kylisteen 50v-synttäreiden kunniaks!!
Pelit ja vehkeet:
5–7 (350 g) porkkanaa (8 jos haluu snackaa)
3 kananmunaa
3 dl sokeria (tää on sit eri asia ku tomusokeri)
1 1/2 dl öljyä (EI OLIIVIÖLJYÄ!!)
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
Kuorrutus
50 g voita
1 rs (180 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 1/2 dl tomusokeria
1 tl vanilliinisokeria
Lisäx (nää on tärkeit..)
Pipsa Possu syötävä kakkukuva
Korppujauhoja
Long Island iced tea (litikka)
Taustamusiikkii!!
Sit sorvin ääreen! Ekax kuori ja raasta porkkanat HIENOKSI raasteeksi. Vaahdota munat ja sokeri (itse käytämme sauvasekoitinta, mutta sähkövatkain toimii kans!) Tämän jälkeen lisää öljy ja porkkanaraaste (nam).
2.) Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan joukkoon.
2 ½.) Maista taikinaa ja jos tässä vaiheessa huomaat taikinan maistuvan oudolta: 1.Tarkista oletko käyttänyt tomusokeria taloussokerin sijasta (näit sattuu) 2. Laitoitko vahingossa oliiviöljyä rypsiöljyn sijasta? 3. Mittasitko vahingossa vehnäjauhot väärin ja laitoit 9 dl 3 ½ dl sijaan (haastavaa laskee sormilla jos kädet on täynnä)
Jos taikina maistuu normaalilta -> loistavaa!! jatka samaan malliin!! Jos taas huomaat pudonneesi joihinkin näistä sudenkuopista -> aloita kakku uudelleen :(
Jos taikina maistuu edelleen hassulta näistä SUPERvinkeistä huolimatta -> käytä oljenkorsi

ja soita Annalle (Otto Hakkaraisen sisko). PS. Oma tai kaverin sisko toimii salee kans (?) PPS. Mummo ois ehkä paras(??)
3.) Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun (ky-)kakkuvuokaan (3l)
4.) Paista 175 asteessa noin 50 minuuttia ja ota samalla hörppy Long Island iced tea:stasi (olet ansainnut sen!) ja tanssahtele halutessasi taustamusiikin tahtiin. Anna kakun hieman jäähtyä ja kumoa.
5.) Sulata rasva kuorrutusta varten ja sekoita joukkoon muut ainekset. Levitä kuorrute porkkanakakun pinnalle. Laita kakun päälle Pipsa Possu -kakkukoriste + jos on boujee-fiilis niin lisää strösseleitä.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, sillä nyt olet valmis porkkanakakkusi kanssa! Älä heitä hanskoja tiskiin, vaikka porkkanakakku ei ensimmäisellä kerralla sulatakkaan synttärisankarin sydäntä. Harjoitus tekee mestarin!
Teksti & Kuva: KY-Kakku

TuKYläisetbilettäjinä
PARIKN ORAAKKELI

"Shots are on meeeeeeeee"

Ilta voi käydä kalliiksi.. Mites se pankkitili niin tyhjältä näyttää seuraavana aamuna?


Oli vähän väsy, tais nukkumaanmenoaika estää osallistumisen tälläkin kertaa
KAKSOSET


Tanssilattioiden kuningatar, elää unelmaa. Toisin kuin DJ, joka juoksee jo karkuun kun biisitoiveita tulee ovista ja ikkunoista
Ravut voi tuttuun tapaan löytää nurkasta itkemästä.
naistenvessasta saa ainakin tukea poikaongelmiin!



Cupid, matchmaker, love doctor... Leijonista liikkuu monta nimitystä

NEITSYT

Illan päätteeksi halauksessa ei ole uusi heila, vaan vessanpönttö


VAAKA

Baarissa vähän lattee tunnelma ja yön pimeydessä kylmä, mut jonkun kainalo lämmittää

SKORPIONI

Yks virke, kaks lausetta, kolme sormea pystyssä illan päätteeks, neljä sanaa:
BAARIS EKA, BAARIS VIKA!


JOUSIMIES
Varo vain ettet päädy Vegasiin naimisiin, kun tuota tahtia julistat kaikille rakkauttasi

Minne tie vie aamun pikkutunneilla? Sitä ei voi tietää, kun kauris katoaa huomaamatta yöhön.



Jo etkoilla kävely suorassa viivassa ei täysin onnistu - taitaa jäädä hatarat muistikuvat illan tapahtumista..

Kannattaisko siitä narikkalapusta ottaa kuva, kun se kuitenki vielä katoo






Auroran Galleria



KUVAT Aurora
Unto




















Lisää jäseneduista voi lukea osoitteesta tuky.fi