KYliste 3/16 by KYliste

3 | 16

NORDEAPOMO TOPI MANNER

"En ollut mikään tähtiopiskelija"

"LAURI TÄHKÄ ON NÄHNYT MUT ALASTI"

Shokkipaljastukset sivulta 43

HIGH ON FRESH AIR Kylterit metsäretkellä

"you should write something in english too" And so we did.

Sisällys. VAKIOT

5 6 7 9 10 36 38 49 48 50

PÄÄKIRJOITUS

“Should I write this in English?” AVAUTUMINEN

Vergibooli – uhka vai mahdollisuus? KYLISTA & KOMMENTIT

The most interesting shit KY-TWEET JA KAKSI MARJAA

Plus yllätyspalsta KYLLIN HYVÄÄ

Mitä olen oppinut kauppakorkeakoulussa?

ALUMNIN KYNÄSTÄ

Sitsilauluja asiakastilaisuuksissa

KYLISTE TESTAA

Case lihansyöjien aivopesu MEEMIT

TSE starter pack

COLUMN

To bite the hand that feeds you TAKASIVUN KOLUMNI

Maksuton koulutus on kasvun avain, josta luovumme

3 | 16

TÄSSÄ LEHDESSÄ

11 12 17 22 26 29 41 42 44 46

NE VÄHÄN PAREMMAT KURSSIT

Täytekurssitaivas TOPI MANNER

Herra koko pankin johtaja ELOM

The one who fights for international students CIA CHALLENGE

Free food! Free food! DEADLINE DEITTAAMISELLE

Rakkauden syksy 2016 HIGH ON FRESH AIR

Kun kylteri ja kamina kohtaavat KAMPUKSELLA TAPAHTUU

Vähemmän syitä vältellä liikunnan harrastamista OUT OF (SOUTH) AFRICA

Hakuna Matata KAIKKI KYLTERIT EIVÄT OLE ESPOOSTA

Lue hätkähdyttävät tutkimustulokset tästä! KUNTALAISBINGO

Viihdykettä syyskokoukseen

Päätoimittaja Henna Kainulainen Art Director Ida Haapanen Toimitus Riku Hietarinta, Iina Lappalainen, Emmi Vilkanen, Ilona Häsänen, Emmi Hämäläinen, Mikael Durand, Laura Vähäsaari, Solja Kontu, Aino Aho, CIA Painopaikka Newprint, Raisio 40. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2016 aikana. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2016. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja. Kannen kuva Mikael Durand Pääkirjoituksen kuva Ida Haapanen Mainosmyynti ja mediatiedot Ilona Rinne TuKY ry Mainosmyynti 045 137 036 ilona.rinne@tuky.fi If you spot this, hug someone and make the world a little better.

YOUR CAREER. YOUR

ADVENTURE.

YOUR CAREER. YOUR ADVENTURE. accenture.fi/tyopaikat

Follow the latest Accenture news: facebook.com/accenturesuomi @AccentureFI @accenturefi

PÄ Ä K I RJ O I T U S

“Should I write this in English?” “You mean there are also other international students than just exchange students here at our school?!”

That is a comment we heard a lot while giving the finishing touches

to our magazine. Not many people realize that there are many international students at our school who are studying their whole degree

here. These are students that don’t participate in associations or student unions. These are students that have never met their tutors.

This problem reached my attention when an international student

from our school, Elom Damalie, contacted me this fall. He has been

fighting for international students for instance in the student union.

To get his voice heard he wanted to discuss these problems with us. The interview of Elom in this magazine opened my eyes. Hopefully it opens yours’ too. Read more from page 17.

Besides Elom’s interview this issue has a couple of features in

English. It is not a solution to the problem international students are

facing here at TSE, but it is a good start. For example, Committee for International Affairs wrote about the challenge they got from Kulttis.

It is likely that you’ll find features in English from our pages in the future as well.

This issue is packed with other interesting stories too. Read about

a hiking trip to Norway or about Topi Manner, a 42-year-old alumnus

of TSE who is currently working as the Head of Banking in Nordea. Or how about our take on the best courses at our school?

So here goes – let’s English! I challenge you all to use your aweso-

me language skills, meet up with new people and make international friends from all over the world – it’ll be worth it.

Henna Kainulainen

3/16 KYliste.

A L KU PA L AT

Avautuminen. Kevyesti alkoholisoitunutta anonyymikylteriä lainatakseni: ’’Jos siinä on kasikymppistä ja se maistuu vaan mehulta, meillä on ongelma.’’

Jokaisen Turun kylterin ajatusmaailmaan on iskostettu Ver-

saatavilla liikaa, liian usein ja liian suurissa kannuissa. Kylte-

paremmasta.

jennut, ettei ilmainen viina juomalla lopu.

jokainen onneton pupukylteri kylvetetty ensimmäisistä vii-

koista lähtien toistuvasti, useita kertoja ja kovaa, vailla tietoa Vergibooli on tunnettu mauttomuudestaan, mutta ei suin-

kaan viinattomuudestaan. Legendojen mukaan resepti sisältää vahvinta ja halvinta väkiviinaa, jota etelänaapurin markkinoilta saa, unohtamatta tietenkään petollisuuden ydintä, Funlightia. Kaikki makuyhdistelmässä kihelmöi helppoudel-

laan. Juuri tässä kohtaa konkareiden varoituskellot kilkattavat. Pahaa aavistamatonta pupua Vebo vetää kuitenkin kuin pässiä narussa.

Toinen ongelma liittyy saatavuuteen. Veboa on nimittäin

gibooli, kavereiden kesken Vebo. Tässä jumalten juomassa on

rimäiseen tyyliin tätäkin on pakko tarjoilla kaikille ilmaiseksi. Vasta opiskelunsa aloittaneille pupuraukoille ei ole vielä val-

Kosteuden tiivistyessä Parkin seinille, määrittelemättö-

män kannumäärän jälkeen liian helposti lähestyttävä Vebo on tehnyt niin pupuista kuin tutoreistakin liian helposti lähes-

tyttäviä.* Tässä skenaariossa kukoistaa Vebon petollisuuden ilmentymä sen syvimmässä merkityksessään.

Kenelle se on uhka, kenelle mahdollisuus? Se jää nähtäväk-

si, nimittäin surullisen usein Vebon täyteisen illan viimeinen muistikuva on huudahdus: ’’Eihän tässä ole edes viinaa!’’.

*Anonyymikylteri ei ota vastuuta avautumisessa esiintyvien faktojen vedenpitävyydestä, vain Vebon-pitävyydestä.

KYliste. 3/16

A L KU PA L AT

KUUKAUDEN KOMMENTIT "Mä oon kokeillut kaikkea." - Riitta Koskimies SV6-kurssilla rauhoittavien käytöstä jännitykseen

"Sanokaa nyt hitto joku hauska kommentti." - Toimitustiimi taittoviikolla

"KYliste0316.indd may be damaged. Do you want to open it anyway?" - InDesign, kun ohjelma kaatui taiton viimeisenä päivänä

TA I T O S S A S Y Ö D Ä Ä N Riistaa Soijaa Maapähkinävoita TA I T O S S A S O I Hector Coldplay Red Hot Chili Peppers ja muut uudet tulokkaat

. i s k i n ] Y [K Tiesitkö, että NettiOpsussa voi nykyään vertailla suoritustaan kurssin yleiseen arvosanajakaumaan yhdellä napin painalluksella? Ahdistava, innostava vai masentava uudistus – sen päättäköön jokainen itse.

. a t s i l ] Y [K Proffan kellarin hautajaisia vietettiin keväällä. Tilalle tuli uutuuttaan hohtava ravintola nimeltä Proffan kellari. Mielikuvitus onkin ihan yliarvostettua. Vujujen plasutoivevaatimuskisan voitti anonyymi kylteri, joka toivoi oman pöytäseurueensa lisäksi myös naapuripöydän istumajärjestyksen kuntoon. Tuttuun tapaan lähestyvän talven voi parhaiten huomata kauppakorkean atk-luokista, joiden lämpötila lähentelee jokavuotiseen tyyliin absoluuttista nollapistettä. Parkin pihalle saatiin kesällä vihdoin asfaltointi. Seuraava askel lienee TuKYn palkkaama parkkipirkko. Huhujen mukaan TYYn pinssikone on hukkunut muutossa. Miten sitä edunvalvontaa nyt muka harjoitetaan? PeisKä järjestetään tänä vuonna suurempana kuin koskaan. Laivaan astuu 700 kylteriä ja 1 taikuri. Vuoden suosituin massaluento on taas pidetty. Kiitos TKMY1 ja Erica de Wit.

3/16 KYliste.

Poreallas vai pallomeri? Iltapuku vai huppari? Hummeri vai lihapullat? Tyyli on vapaa. Matkaetu Tu Ky r y :n jä s e n il le

Millainen on sinun risteilytyylisi? Näytä se Silja Linen risteilyllä!

23 h -risteily Turusta 12 €/A–E-hytti Käytä varatessasi alennuskoodia TS110286

silja.fi Muut hyttiluokat lisämaksusta. Matkaetu voimassa su–ke-lähdöillä 22.12.2016 saakka. Paikkoja rajoitetusti. Ei voimassa erikoisristeilyillä.

A L KU PA L AT

. t e e w T ] Y [K @keskipoikela: Päivän paras. Bussissa opiskelija ostaa lipun. Kuski kysyy mihin. Vastaus: eiks se nyt oo ihan selvä; kaikki tiet vie #Turku'un. @A_Leimu: Se tunne kun saat tietää että peruskoulussasi eskari-ikäiset opettelee koodaamaan ranskaksi. #digitalisaatio @hrskalumnit @sallilaakio: After a long day of doing nothing: 5pm: "I should really start working on my thesis" 5.05pm: "I think it is late enough for me to make dinner" ▲ Petoeläin leijona

. l e d o J ] Y K [ Poika, joka oot syömässä Macciksella ja sul on TSE-huppari. Sä oot söpö. Oliks koulul tänään mitää tärkeet, hyödyllist tai ilmast? Montun kassatäti on maailman mukavin ihminen. ▲ KY-Sportin puheenjohtaja

Henri Mäkivirta

3/16 KYliste.

K Y L L I N H Y VÄ Ä

Mitä olen oppinut kauppakorkeakoulussa Nyt kun iso G on hyvin tulilla ja jäljellä olevien tenttien

tapahtumia Facebookissa ja sähköpostitse sekä päivit-

(SOS!) hakemaan työpaikkoja. Jokaisessa työhakemuk-

nut satoihin ihmisiin ja tehnyt ikuisia ystäviä. Olen

lukumäärän pystyy laskemaan yhden käden sormilla, olen joutunut oikeasti pohtimaan tulevaisuuttani ja

sessa joutuu kertomaan omasta osaamisestaan. Kerrotun osaamisen olisi myös hyvä olla relevanttia haet-

tuun työhön nähden, joten ennen töiden hakemista omien taitojen kartoittaminen on erittäin tärkeää. Täs-

tä päästäänkin siihen kysymykseen, että mitä ihmettä minä, pian valmis KTM, nyt sitten osaan?

Kun mietin, mitä olen oppinut tässä opinahjossa,

ensin en keksi mitään. (PANIIKKI!!) Sen jälkeen mieleen tulee kaikille tutut SWOT- ja PESTLE-analyysit, anbudsbegäran ja se, miten saan yhden lauseen asian

venytettyä kappaleen mittaiseksi tekstinpätkäksi. Okei, osaanhan minä asioita, mutta tarvitseeko näitä oikeasti työelämässä? Usein näin eksakteja taitoja ei laiteta

vaatimuksiksi työnhakuilmoituksissa. Kuitenkin kun alan miettiä osaamistani vähän tarkemmin, tajuan, että samalla kun olen oppinut mm. markkinoinnin 4P:tä ja

sen, mistä osista budjetti koostuu, olen tehnyt töitä monikulttuurisissa ryhmissä, lähettänyt ja vastaanottanut

tuhansia sähköposteja, suunnitellut ja pitänyt kymme-

niä presentaatioita ja kirjoittanut satoja sivuja akatee-

mista tekstiä usealla kielellä. Näiden asioiden osaamisen vaatimista voi löytyä työnhakuilmoituksista.

Kurssitöiden lisäksi olen ollut mukana Turun KY:n

toiminnassa ihan pupuvuodesta lähtien. Olen hoitanut

alusta loppuun useammankin tapahtuman organisointia, jonka ansiosta budjetointi, aikataulutus ja paineen alla toimiminen ovat tulleet tutuksi. Olen toiminut

esimiehenä erilaisille projekteille ja tehnyt yhteistyötä monien firmojen edustajien kanssa. Olen mainostanut

Kun mietin, mitä olen oppinut " tässä opinahjossa, ensin en keksi mitään. (PANIIKKI!!)"

KYliste. 3/16

tänyt Instagramia ja esiintynyt monessa snäpissä. Olen myös epäonnistunut pienesti ja isosti. Olen tutustu-

koonnut itselleni laajan verkoston, johon kuuluu niin jo valmistuneita ammattilaisia, kuin tulevaisuuden

lupauksistakin. Kaiken tämän ansiosta siihen pahamaineiseen oravanpyörään hyppääminen ei tunnu ihan niin pelottavalta.

Älä siis huoli, koska en minäkään! Tulet huomaamat-

tasi oppimaan opiskeluaikana paljon työelämässä tarvittavia taitoja, kunhan pidät silmät ja korvat auki, etkä

pelkää välillä hypätä syvään päähän tai epäonnistua!

Turun KY:n lämpimän sylin lisäksi olen saanut kahden vuoden ajan nauttia maailman parhaasta opiskelijaduunista, eli kylliydestä. Jos olet kiinnostunut olemaan

seuraava kylli-täti tai -setä, haku on auki 17.-30.10! Itse

en hakiessani tiennyt, mitä kaikkea tämä työ voikaan

opettaa, joten suosittelen lämpimästi pääaineesta riippumatta harkitsemaan hakemista. Vastaan mielelläni

kysymyksiin asiaan liittyen! Tarkkailkaa myös Facebookia ja sähköpostia, sillä erityisesti marraskuussa on

tulossa monen monta koulutusta ja tapahtumaa, joissa omaa osaamistaan voi kehittää!

Salli-kylli kiittää ja kuittaa. Muistakaa, että vain pa-

ras on kyllin hyvää!

Salli-kylli (1/2015-12/2016) 050 5143913 salli.laakio@ekonomit.fi

ne vähän paremmat kurssit

Kyllästyttääkö opiskelu? Ei hätää! KYliste kokosi mielipiteitä koulumme kurssitarjonnasta ja keräsi kehutuimmat yhteen. Nämä ovat kursseja, jotka kaikkien kannattaa käydä – pääaineesta riippumatta.

TJ9/KV15 Digitaalinen liiketoiminta "Monta tapaa suorittaa, käytössä erilaisia

ma23 Digitaalinen markkinointi "Hands on -kurssi. Oppii hakukonemarkkinoinnin

oppimismenetelmiä ja ilmapiiri on aidosti keskusteleva."

salat."

SV6 Vakuuttava puhuminen yleisölle "Kaikki tarvitsevat esiintymistaitoa ja

KT6 talous ja psykologia

tällä kurssilla sitä harjoitellaan monipuolisin menetelmin." "SV-kurssit ovat kyllä kauppiksen parasta antia."

LOG1/TM44 Supply Chain Management"Kaikkien pitää ymmärtää kansainvälisista toimitusketjuista ja tämä kurssi mahdollistaa sen. Monipuoliset menetelmät."

"Laajentaa näkökulmaa taloustieteestä kysyntä-tarjonta-käppyrän ulkopuolelle."

KVs58/mas28 Inno58h

"Keskittyy laajaalaisesti innovaatioprosessiin ja laittaa kysenalaistamaan lähes kaiken siinä. Suorittaminen on hauskaa: kaksi päivää metsässä!"

TJ5 taulukkolaskenta "Jotta sinun ei

jo10 liikkeenjohdon konsultointi "Keskusteluja, mielipiteiden jakamista ja

tarvitse valehdella CV:ssä osaavasi Exceliä."

erittäin osaava kurssin pitäjä."

ru6 Svenskt i Finland "Siinä käydään teatterissa, och Esko är härligt!"

YJ6 HENKILÖVEROTUS "Oman elämän verotuksen ymmärtäminen on hyödyllistä."

ekstra: es0b espanjan alkeet 1 "Niin hyvä kurssi että oon käyny sitä neljä vuotta."

3/16 KYliste.

“Topi Manner nousee Nordean johtoryhmään”, uutisoi Helsingin Sanomat tänä kesänä. Manner on 42-vuotias Turun kauppakorkeakoulun kasvatti, joka nuoresta iästään huolimatta on jo nyt edennyt urallaan pisteeseen, josta moni ei uskalla edes haaveilla. Kuka on tämä nuori uraohjus ja kuinka hän nousi Merita Pankin kesätyöntekijästä koko Nordean yksityisasiakkaista vastaavan personal bankingin johtajaksi?

TEKSTI HENNA KAINULAINEN KUVAT VILLE NURMINEN

Tapaamme Topi Mannerin syksyisenä keskiviikkoaamuna

Nordean konttorilla Helsingissä. Kiireisen miehen kalenterista

on löytynyt tunti aikaa antaa haastattelu KYlisteelle. Saapues-

saan paikalle hän hymyilee lempeästi ja kättelee rennosti. Stereotyyppinen mielikuva viileästä ja kiireisestä pankinjohtajasta kaikkoaa välittömästi.

Manner on mies, jonka työpäivät koostuvat palavereista, pu-

heluista ja sähköposteista. Noin kolmena päivänä viikosta hän

matkustaa, pääosin Ruotsiin, mutta myös Tanskaan, Norjaan ja Baltiaan. Matkapäivät alkavat aamulla kuuden aikaan ja päättyvät kotiin iltayhdeksältä parin lennon ja kymmenen palaverin jälkeen.

Ihmiskontakteja Mannerille kertyy normaalin työpäivän ai-

kana kymmeniä. Hän arvioi tapaavansa päivittäin noin 50 ihmistä. Tämä haastattelu onkin vain yksi tapaaminen muiden

joukossa, mutta Mannerista huokuu voimakas läsnäolo. Se ker-

tookin hänestä ja hänen johtamistyylistään paljon. Hän kokee olevansa sekä asioiden, mutta ennen kaikkea ihmisten johtaja.

Kysyttäessä johtajan tärkeintä ominaisuutta Manner on pitkään hiljaa.

– Se on iso kysymys. Tärkeitä ominaisuuksia ovat tietenkin tavoitteellisuus, vastuunkanto ja halu oppia uutta sekä ihmisistä että asioista. Mutta ehkä tärkeintä on kuitenkin halu tehdä töitä yhdessä ja taito rakentaa hyvin toimivia tiimejä.

3/16 KYliste.

Kuka? Topi Manner

Tiimityöskentelytaitoihin liittyy Manne-

rin mukaan vahvasti sana luottamus. Ihmisiä

Ikä? 42 Mitä? Head of Personal Banking, Nordea Koulutus? KTM Turun kauppakorkeakoulu, pääaine KV-liiketoiminta

johdetaan luottamuksen avulla. Mannerin alaisuudessa on noin 13 000 työntekijää.

Jotta päästään tavoitteisiin, on osattava sekä

johtaa ihmisiä että luottaa heidän osaami-

seensa. Hän toteaakin, että työssään parasta ovat nimenomaan ihmiset, joiden kanssa hän tekee töitä.

– Se, että saa tehdä töitä osaavien ihmisten

kanssa, jotka ovat tavoitteellisia, fiksuja, näkemyksellisiä, avarakatseisia ja halukkaita

oppimaan mahdollistaa sen, että oppii jatkuvasti itsekin. Manner aloitti uransa Nordealla vuonna 1996 silloisen Me-

rita Pankin kesätyöntekijänä Raumalla. Myöhemmin hän teki gradunsa toimeksiantona pankille ja sai jalkansa yrityksen oven väliin.

– Olin myös Nordean esimiesharjoittelussa, joka on hyvin tyypillinen reitti tulla taloon sisään. Urapolku eteni nopeasti asiakasvastuujohtajien apulaisesta

yritysasiakasvastuulliseksi johtajaksi Helsinkiin. Työuran etenemistä muistellessaan Manner korostaa useasti sitä, kuinka paljon hän kustakin tehtävästä on oppinut. Hän sanookin, että

“oppimisen kulmakerroin” eri työtehtävissä on vaikuttanut uraan paljon.

– Realismia on todeta se, että kaikki mitä sä opit työssä päivittäin

ja miten kehität itseäsi matkan varrella on vähintään yhtä olennaista kuin opiskelutausta. Manner opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa pääaineenaan

kansainvälistä liiketoimintaa. Hän

sanoo, että sen opiskelu on auttanut uralla etenemisessä paljon.

Kansainvälinen ajattelutapa ja kie-

litaito ovat tärkeitä ominaisuuksia

nykyisissä tehtävissä. Työympäristö on monikulttuurinen ja Nordean johtoryhmässäkin on edustettuna monta eri kansallisuutta.

Manner aloitti ensimmäises-

sä pohjoismaisessa tehtävässään

"Manner toteaa, että hänen uraansa määrittää 3-4 tilannetta, joissa hän on hakeutunut lähtökohtaisesti vaikeisiin tehtäviin. Näissä tilanteissa on ollut todellinen epäonnistumisen riski."

vuonna 2000 business develope-

rina, kun Nordea fuusioitui. Hän kertoo oppineensa tehtävässä

paljon strategian muovaamisesta ja haasteiden voittamisesta. Manner sanoo, että tuohon aikaan strategia- ja kehitystehtävät

nähtiin niin sanottuna “puuhamaahommana” ja pelkkien power point -esitysten rakenteluna. Manner korostaa asiakaskohtaa-

misten olevan kaiken ydin, mutta myös, että se ei sulje pois pidemmän aikavälin suunnittelun tärkeyttä.

KYliste. 3/16

– Siinä vaiheessa tein sellaisen valinnan, että päinvastaisista ohjeista huolimatta lähdin mukaan liiketoiminnan kehittämishommiin. Se oli haasteellista ja vaikeaa, mutta siitä tuli mun uran suurin oppimisen ohituskaista. Fuusioitumisen jälkeen Manner työskenteli business cont-

teissa on ollut todellinen epäonnistumisen riski.

– Kun tällaisista tilanteista tulee jotenkin ulos, ei ehkä voittajana, mutta niin että selviää, niin se kiihdyttää urakehitystä organisaatiossa aika paljon. Tällainen tilanne oli esimerkiksi vuonna 2008, kun Manner

rollerina. Hän mainitsee, että tuo aika opetti hänelle paljon

nousi strategiasta ja liiketoiminnasta vastaavaksi pohjoismai-

kentatoimea. Hän sanoo, että tästä on ollut suurta hyötyä eten-

vään alkoi kansainvälinen finanssikriisi.

yrityksen ansaintalogiikasta. Jo opiskeluaikoinaan Manner haaveili yritysjohtajan tehtävistä ja lukikin sivuaineenaan laskin uran alkuvaiheessa.

Manner on toiminut myös johdon esikunnassa. Hän mu-

kaansa tämä oli näköalapaikka koko yrityksen toimintaan ja

sen konsernitason johtajaksi. Hän toteaa tämän olleen uransa hankalin vaihe. Samaan aikaan, kun Manner nimitettiin tehtä-

– Kaikki ne asiat mitä oltiin aiemmin tehty, kääntyivät yhdessä yössä 180 astetta toiseen suuntaan.

Siinä missä aiemmin puhuttiin myynnin ja tuottojen kasvat-

sen kulisseihin. Jälkeenpäin katsottuna tämä valmisti tiedosta-

tamisesta, puhuttiin nyt ainoastaan riskeistä ja selviytymises-

hän sanoo että ei edes osannut kuvitella tällaisia tehtäviä.

uusi siinä tehtävässä. Nyt jälkeenpäin ajatellen, kun siitä selvisi

matta tulevaisuutta varten. Kysyttäessä Mannerilta, haaveiliko

hän jo opintojensa aikana nykyisen kaltaisesta työpositiosta, – Jossain kohtaa mä ajattelin että pankin aluejohtajan toimi olisi hieno juttu. Siihen asti mulla oli näkemys ja uskoin sen olevan tavoiteltavissa, mutta sen pidemmälle ei edes tohtinut pohtia. Manner nousi Nordeassa aluejohtajaksi vain 32-vuotiaana.

Hän kertoo, kuinka ikäasetelma asetti haasteita tehtävässä. Suurin osa 400 alaisesta oli vanhempia kuin hän.

– Väistämättä joutui syvään päähän leadership-kykyjen suhteen.

Syvässä päässä on polskittu muutenkin paljon. Manner to-

teaa, että hänen uraansa määrittää 3-4 tilannetta, joissa hän on

hakeutunut lähtökohtaisesti vaikeisiin tehtäviin. Näissä tilan-

tä.

– Se oli mun ensimmäinen executive-tason tehtävä ja olin ihan niin siitä myöskin oppi tosi paljon.

Samaan rytäkkään syntyi myös Mannerin ensimmäinen

lapsi. Mannerilla ja hänen vaimollaan on nyt kaksi lasta. Hän

kertoo löytäneensä vaimonsa Turusta opiskeluaikoina. Muutenkin opiskelu oli Mannerilla antoisaa aikaa. Hän sanoo ole-

vansa tyytyväinen siihen, että opiskeli Turussa. Nykyiset lähimmät ystävätkin ovat löytyneet kauppakorkeakoulusta.

– Turun kauppakorkeakoulu on hieno koulu ja Turku opiskelukaupunkina todella mukava.

Manner ei muuttaisi opintojensa suhteen mitään. Hän sa-

3/16 KYliste.

noo olevansa onnekkaassa asemassa siinä mielessä, että ei kadu valintojaan. Opintojensa ajan mies työs-

kenteli illat ja viikonloput perheensä yrityksessä, mutta ehti hän myös osallistumaan

järjestötoimintaan.

Manner mainitsee osallistuneensa

ainakin M-Klubin ja Wiiniklubin toi-

mintaan. Hän toteaa, että työskentely opintojen yhteydessä auttoi peilaamaan kauppakorkeakoulussa opittua käytäntöön. Manner kokeekin, että

yrittäjäperhetausta ja käytännöllinen lähestymistapa opintoihin ovat olleet hyödyksi uralla

– Mä en ollut mikään tähtiopiskelija, otin aika rennosti sen kouluvaiheen. Tärkeintä oli se sosiaalinen verkosto ja käytännöllinen lähestyminen asioihin. Manner on vastannut viimeiset

vuodet Nordean Suomen ja Baltian pankkitoiminnasta. Heinäkuun alus-

sa hänet nimitettiin Nordean johtokuntaan. Hänellä on vastuullaan koko henkilöasiakasbisnes Pohjoismaissa. Manner sanoo olevansa kiitollinen vastuusta, jonka on saanut. Manner

on 42-vuotias ja korkeammalla, kuin moni uskaltaa edes haaveilla. Mitä tulevaisuuden haaveita hänellä vielä on?

– Haluan keskittyä nyt tähän tehtävään. Haluan keskittyä saavuttamaan meille asetetut tavoitteet. Ehkä mun neuvo teidän lukijoillekin on se, että kannattaa keskittyä juuri siihen, mitä kulloinkin tekee. Totta kai Manner toivoo tulevaisuudelta muutakin kuin

uraan liittyviä asioita. Hän mainitsee asioita kuten itsensä to-

teuttaminen, jatkuva oppiminen ja oman sekä läheisten terveys.

Kiireinen johtaja pitää itsestään huolta kuntoilemalla, mökkeilemällä ja viettämällä aikaa perheensä kanssa. Työtehtävät ovat

kuitenkin sellaisia, että jostakin joutuu väkisin tinkimään. Mannerin tapauksessa tämä tarkoittaa unien nipistämistä ja sitä, että ystäviä ei ehdi näkemään niin paljon kuin haluaisi.

Manner on totisesti saavuttanut paljon. Mitä hän on tehnyt

eri tavalla kuin muut? Pohtiessaan tätä Manner lainaa Suomen

Pankin pääjohtajaa Erkki Liikasta. Liikanen on joskus kertonut saaneensa uraohjeen, joka kuuluu suurinpiirtein näin:

– Siellä missä on tarjolla mainetta ja kunniaa, siellä on ruuhkaa.

Siellä missä on tarjolla vaikeuksia ja haasteita, siellä ei ole ruuh-

KYliste. 3/16

kaa. Mene sinne, missä ei ole ruuhkaa. █

not a quitter TEKSTI LAURA VÄHÄSAARI KUVAT MIKAEL DURAND

"There should be more conversation how to integrate graduate students to the society because they are a good human resource. They are hard working people. Why don’t you wanna keep them in the country? That is the part that I don’t get."

3/16 KYliste.

There he is. Always so talkative, always that happy smile on

to build your own life in a new country. Sometimes it is quite

graduate soon and he is going to leave a huge mark on the

seems to be a harder task.

his face. When we sit down and start this interview I can’t help thinking that the man behind that big smile is going to

conversation about the issues of international students in the

University of Turku and in general. But when he leaves our

university and probably this country, too, who is going to take his place in the conversation and as a fighter who passionately tries to come up with solutions that could improve the

situation of international students? Who will continue the ac-

tive work that he has been doing not only during his studies here in Turku School of Economics but also back in Lapland University of Applied Sciences?

Elom came to Finland in 2007 to start his studies in engi-

neering in Lapland University of Applied Sciences. That time

easy to integrate and start on your own as in Elom’s case, sometimes for some people the integration into the new culture

The world famous Finnish education is known for its high

quality. Besides that the education in Finland is free for Fin-

nish and international students – at least for now. These are

the two features that appeal foreign people to come to study in Finland. But the issue is that how the international stu-

dents will integrate into the Finnish society and the culture. To ease the integration it is important to create long-lasting

friendships with Finns. Elom thinks it’s necessary to be proactive when getting to know Finnish people:

– Finnish society is extremely different compared to Ghana but

that’s the uniqueness of it. Finns are reserved people. You just

Finland was one of the top countries in the world in informa-

have to get to know them. Take the time to get to know them.

knew something about Finland because two of his neighbors

Elom himself has a lot of good friends who are Finnish, not

tion technology with the technology superstar Nokia and that

I came here with an open mind. I experienced everything as it

were studying here. Elom’s uncle had also moved to Finland

only here in Turku School of Economics but also friends who

allow if Elom’s uncle wouldn’t have lived here. Elom’s mum

tions. He describes Finns as nice people and says that it takes

is what interested a 19-year-old Ghanaian man. He already

came, adjusted to it. I had to adjust.

and he still lives here in Espoo. For his parents, especially

studied in Lapland at the same time. Many of his friends are

for his dad, his studies in Finland would have been harder to

had studied in Ireland so she understood the advantage of studying abroad. Parents accepted – one step closer to the

peaceful country somewhere up in the North. The second step was to take the exams: at the age of 19 in 2007 he was one of

the youngest ones in the exam center which terrified him. But now he has been here in Finland for eight years already.

“I want to give back to Finland for the free education and everything. I would love to give back professionally.”

from sport activities, for example from taekwondo associa-

time to develop a good friendship with them. Finns need to trust you.

– When I came to Turku I had heard a lot of stories about the students of TSE, like they are arrogant and they are this and

that but I did not go with that – I decided to get to know them by myself and now I have wonderful friends here. I mean I spent last Christmas with Jack (Juuso Merta) and his family and it was a great experience. I could have gone to my uncle but when they called me and I heard the mum’s voice and the father saying like come, come, come, I decided to have that experience and we had a wonderful Christmas. I have friends almost in every class, every year group, so yeah, it has been quite easy to integ-

For a hardworking, diligent, outgoing and kind person it is

easy to cope with life, isn’t it? When we add the variable called

here are very easy to get to know they are very nice people, both

“foreign country” in that equation the result changes a bit. Or

girls and boys, I mean at first they are shy, but then when you

alien language and get familiar with weird habits such as not

nish people but it doesn’t mean that his life here as an inter-

safe, familiar life was left in your home country, now you have

don’t even think of.

actually quite a lot. You have to integrate into a new country,

get to know them, they become very good friends.

sitting next to each other in a public transportation. You have

national student is always easy. Actually he and the other in-

its society, create a new social network, possibly learn their to start from the beginning in a strange environment. Your

rate because I came here with an open mind I think the guys

KYliste. 3/16

Elom haven’t had a problem to create a social life with Fin-

ternational students face obstacles that we Finnish students

Name: Elom Damalie Age: 28 From: Ghana To Finland: at the age of 19, year 2007 Education: Bachelor of Engineering (Lapland University of Applied Sciences), Business Acumen Studies (Haaga-Helia University of Applied Sciences), Soonto-be Master of Science, Global Information Management (Turku School of Economics) Favorite things about Finland: good friends and the Finnish cottage life in the summer time 3/16 KYliste.

“I know guys from Bangladesh, Nepal, guys from Africa who are good students, brilliant as hell, and still they work as cleaners. They are very frustrated because none of us left our countries, our families and homes to go to study in a foreign country to end up cleaning.” According to Elom the biggest issue with which interna-

tional students struggle nowadays is employment and inter-

nships. They get good grades, they are diligent and intelligent but for some reason it is hard for them to get a job or even a call to an interview. Usually employers require good knowled-

ge in Finnish even though the company is international and the working language is English. Is it just the language then or is there something more?

– I’m about to graduate but I don’t know where my future is.

And I’m going to graduate as a master of Turku School of Economics and that is a big deal. My grades are beautiful but I don’t know what my future holds in Finland because I don’t

KYliste. 3/16

speak the language. So as an international student this is a very big problem. I have a lot of Finnish friends and they are all getting jobs, I’m happy for them. I like it when my friends are progressive. But it’s a part of human nature that you compare, it’s a natural instinct. You compare like what it is about them that they get jobs and I can’t get jobs. Because I think we are all basically on the same level intellectually, so what is it about them? It is what it is basically, that’s how you have to take it. The employment issue is one of the biggest ones when it

comes to international students. International students as

well as Finnish students want to get a job that reflects their skills and responds to their level of degree. The international students struggle with this even more because the official lan-

guage of Finland is Finnish but Finnish is not that demanded

in their studies: nowadays most of the studies in universities are in English especially on the master’s level. So foreign stu-

dents come to Finland to get a high quality education but after graduation they don’t have the possibility to show their skills if they are not able to get a job.

– I know guys from Bangladesh, Nepal, guys from Africa who are good students, brilliant as hell, and still they work as cleaners. They are very frustrated because none of us left our count-

ries, our families and homes to go to study in a foreign count-

For example I have no idea how my tutor looks like, I have ne-

ry to end up cleaning.

ver met them. I mean all the energy, effort and time that are

Elom himself says he hasn’t got a job in Finland probab-

ly because of the lack of language skills. He has applied for

put on exchange students so they could enjoy their stay here within school and outside school should be the same that you

internships and jobs with no result. He almost got an inter-

put on the international students. Exchange students are

her person. He would like to continue his life in Finland af-

tional students have to go through in a foreign country with

– In my life I know only two countries very well: Finland and

with bringing these issues into daylight and increasing

nship from Adidas in Germany though, but because of the

also international students.

ter his graduation, but right now he doesn’t know what the

one of the hardest languages to learn so we have to start to

refugee issues in Germany the position was given to anotfuture here in Finland has to offer:

Ghana. I think I’ve travelled more in Finland than I travelled in Ghana. I mean I came to Finland at the age of 19 and literally became a man here. So of course I like this place. I would love to live here, my friends are here, my whole life is in Finland. I wish to live here. I want to get a good job and working experience, I want to give back to Finland for the free education and everything. I would love to give back professionally. Elom states that to ease this unemployment problem

we need to start a discussion also in the university and in the student union. It all starts with creating the feeling

that international students are welcome and they belong in the university in which they study. A good example is that

event invitations should be in English and events should

be for both Finnish and international students. We have to mix Finnish students with international students; we are studying in an international university. Sometimes interna-

It is not possible to fully understand what the interna-

pay attention to these issues. Elom has been working hard awareness about these issues among our student union and also back in the student association in Lapland. The issues concerning about the integration in university and

student life, the problems in finding jobs and internships are real issues that must be taken into account not only in the student associations and student unions but also on the

university level. If the international students are not seen equal with the Finnish students in university or as capable

workforce they won’t integrate to Finnish society and Finnish culture.

– There’s a lot of work to be done. It’s a bit late but not too

late. I don’t want to get out of school because no one else is as passionate about this thing as I am. The university belongs to Finnish students and international students. And it’s a wrap. █

tional students don’t even know about the events that diffe-

rent associations, committees and organizations organize. Elom knows, because he finds them out and he has been very active in TuKY and also in TYY. But there are hundreds of other international students in the University of Turku as well.

– I was part of TuKY-Speksi, I’ve led an association (TuKY-

Data), before that I was vice chair in TuKY-Data. I am a member of the TYY council. I’ve done it all – when I go back home I can tell that it’s amazing to be a student in Finland. I could talk about PeIsKä, Pornobileet and Pikkujoulut for days. But how many international student could do the same? The other thing that might seem to be a small thing but

"I’ve done it all – when I go back home I can tell that it’s amazing to be a student in Finland. I could talk about PeIsKä, Pornobileet and Pikkujoulut for days. But how many international student could do the same?"

is actually pretty big is that we keep mixing up the terms “exchange student” and “international student”. Exchange students are also international students but they are here

for 6–12 months. Elom and the other international students like him are not here for an exchange, they are here for two years. KYliste’s Bunny Guide welcomes exchange

students to Turku. Why did we forget the rest of the international students?

– All the focus should not only be on the exchange students.

3/16 KYliste.

Committee for International Affairs: TEKSTI JA KUVAT CIA TUKY

FREE FOOD WEEK A few weeks ago, our very own culture committee, Kulttis, gave us a challenge. The challenge was to cook courses from different countries every day for a week. The rules were simple: half of the CIA board had to be present every day and at least one exchange student had to attend these dinner/ lunch/brunch parties daily. We set up the theme countries, prepared our kettles and recipes and started the week with anticipation.

The 29th of September â€“ Thursday

The 30th of September â€“ Friday

The first day, first exchange students and the first theme.

The second day of the Free Food Week started and CIA was

fine. After that we realised that we had invited two Belgian

because CIA organized a cottage weekend with exchange

With joy we started making the waffle batter. Well, at first

29th

it seemed like goo, but after adding more milk it looked just

students and we were making Belgium waffles with no idea what we were doing. With the pressure piling up we started

frying our first waffles. Our guests were gentle and they said

that our waffles tasted good. On the other hand we all agreed that the waffles were a little too thick but with berries, whipped cream and chocolate sauce they were delicious.

After talking about it we came to the conclusion that

exchange students thought the best events had been KaupSu, Sitz party and Kiertoajelubileet. They also told us about how

they first thought (like many people do) that Finnish people are a bit shy. They said that some people still are, but at least

the CIA board is far from quiet and shy. Also we heard that

other nationalities liked hanging around together more and

others liked getting to know people from different countries more. They were both from the latter group. All in all, we had

a successful and fun day!

KYliste. 3/16

really prepared this time. We had about 30 guests and the theme of the day was America. The day was such a success students on the same weekend. Besides that the food was

American, there was also an American girl among the guests.

We actually talked quite a lot about America during the

evening and especially about the place she came from, Miami. We discussed about the massacre at Orlando few months back because she lost some friends there as well. At that time, she was working at another night club and some ran-

30th

dom guy came up to the bar and asked her to have a drink

with him. When she asked why, the man told her that was for all the dead gay people at the night club who deserved to die. Obviously the girl declined, and the man got so angry he went to complain to her manager. The girl ended up getting fired!

Luckily, our evening went great at the cottage, with no big

complications or such. The next morning was going to be a different kind of story after close-to-no sleep. Btw. The CIA flag works nicely as a blanket as well.

The 1st of October – Saturday It was a quiet Saturday morning, like no one had survived from the night before. People were sleeping all around the

cottage floor, a few were even found outside. Last night you had heard laughing and loud talking in the kitchen all the

time while cooking – today everything was different. Despite our exhaustion we did manage to make a proper English bre-

akfast to our 25 hungry exchange students: scrambled eggs, baked beans, sausages and toasts with jam.

After a tasty brekkie and a couple of cups of coffee, the

1st

conversations started flowing again. I had a nice little chat

2nd

is way too expensive. Polish guys are also more polite, ladies ALWAYS go first even to classrooms (Finns take hint), but according to them Finns are more smiley.

Since Finns like to go to Estonia to get booze and to Swe-

den to buy snus, we also asked if Swedish people had any reason to come to Finland – the answer was (drumming…) “no”. Although Swedish people take party cruises to Finland

just like we do to Sweden. The company that evening was talkative and after all the food looked great and tasted decent.

The 3rd of October – Monday

with some girls from Germany and a Scottish girl. The one

What would be a better way to start a week than some ama-

Finnish people perceive as boring and the things that are

was chicken noodle soup from Thailand. Some Asian delish

from the UK was not very impressed with our English breakfast, and who could blame her. It turned out that the things ‘’wrong’’ in Finland are the same things exchange students

come here for. The girls loved the nature and the pureness of everything. They like it that people don’t talk unless they have something important to say and that people know how

to be together and be quiet at the same time. Maybe the Finnish culture isn’t so bad after all.

Just after we had finished the breakfast a surprise guest

joined us. A dog had smelled the delicious sausages we had made and decided to run in to the cottage to find out if there

were any left. Unluckily there weren’t and Minna had to take the guest back outside. Hope he found his way back home and got something to eat.

The 2nd of October – Sunday

On Sunday it was time for French dinner and we served an

omelette, filled croissants, a cheese plate and mimosa. The guests of the day were from Poland and Sweden.

Surprisingly (not) the Polish guy thought that Finnish vodka

zing food and good company? Yeah, nothing! So we gathered

to have some dinner after a long school day – the day’s dish flavors for a change.

Two exchange students joined us: a guy from Germany

and another from the Netherlands. As we were sucking the noodles almost in a way Lady and the Tramp did, we had

a little chat about student associations in these countries,

3rd

why the two ended up doing their exchange in Finland and

what did they know about Finland before they came here.

They were clearly surprised about how diverse our student

activity here is. In the Netherlands everyone taking part in student associations wear suits and the activity is very diffe-

rent from what we have here. When it comes to the question

of doing an exchange here, the Dutch guy answered without hesitating: “First I applied to Australia, then to Canada and as a last choice to Finland. I thought it was my best option

to go abroad for sure.” Well, at least his expectations of this

country weren’t too high. Then our German guest told us that he didn’t know too much about this land far up north before

he came here: “Sauna. There’s space, less people and more lakes.”

3/16 KYliste.

KYliste. 3/16

Everyone enjoyed their meals and our tummies as well as

mouths were left happy and satisfied – although the Thai spi-

ces, such as red chili made us enjoy plenty of liquids later that evening.

The 4th of October - Tuesday

On Tuesday evening it was time for some traditional Finnish blueberry pie with some ice-cream, vanilla sauce and tea. Our

4th

French quest and especially our board were really surprised that the blueberry pie actually tasted delicious because it was

made by someone who doesn't cook at all. Soon there were blueberries on the floor (oops!) and our mouths started turning a bit blue too.

Our French friend told us that he likes the Finnish food and

the people also. This country was his first choice because he loves the nature and he has travelled in the Northern countries and actually enjoyed the calmness of the people. His pro

tip to learn Finnish is to go to a grocery store and every time

try to learn some new food words. We asked what words he

knew in Finnish and started laughing after he shouted "SIPULI!". Who would have thought of that! Altogether the night was a success and soon the whole pie was gone.

The 5th of October – Wednesday

We ended Free food week with pizza accompanied by about 20 exchange students from all over the world. The pre-party

for NeOn Haalaribileet was a great success with exchange tu-

tors helping and us having a Kahoot! about Finnish traditions and overalls. We had a lot of small conversations with many exchange students (and realized that small talk is not our forte), but one was especially memorable.

5th

A few guys from Germany had all come and study in Turku

for a year. The conversation was mainly trying to teach Minna

to say ‘’ Oachkatzlschwoaf ‘’ and Minna tried to teach them to say ‘’yrjölääkäri’’ (the hardest Finnish word she could think of at the time). They were also extremely impressed by the stu-

dent culture and the variety of our extracurricular activities that the Student organization provides students. We talked a lot about events that TuKY is organizing in the spring semester, like Pikkulaskiainen and Vappu. They even made a somewhat solid promise to come back to Finland for Ruisrock!

So what was Free Food Week about? For us it was about

stories, connections and even new friends. There is something very intimate about inviting people you have never met

to your own house and cooking food for them. We all were worried that it was going to be awkward or we would have

nothing to talk about. On the contrary, we felt more like we were just hanging out with old friends, no awkward silences and a lot of laughter. We heard stories, we learned a lot and we got perspective on how good we have it here in Finland

as a student. The CIA would like to challenge all of TSE to play a game of Beer Bong, have a coffee or just plain talk to an exchange student once in a while, you never know, it might be the best decision of your life. █

Want to meet international students? Facebook: Committee for International Affairs - Turun KY Instagram: CIA_TuKY Twitter: CIATuKY Snapchat: CIA_TuKY

3/16 KYliste.

Deadline deittaamiselle

TEKSTI ILONA HÄSÄNEN KUVITUS EMMI HÄMÄLÄINEN

Sinkkuna on kivaa, mutta olisiko parisuhteessa vielä kivempaa? Onko pakko käydä treffeillä, jotta voi löytää aidon rakkauden? Onko deittailu kaiken sen jännityksen arvoista?

Poistuttuani KYlisteen toimituskokouksesta en ollut aivan

lassa. Päätimme lennosta kokeilla Tinder Social -palvelua.

Treffeille menoonkin tarvittiin deadline.

ti menee ehdottomasti kokeiluun uudestaan jonakin muuna

tajunnut, mihin olin lusikkani taas tunkenut. En ollut käynyt

treffeillä sataan vuoteen, mutta salaa taisin olla innoissani. Olen liian hyvä sinkkuna olemisessa. Viihdyn mainiosti

yksin ja minulla on ihania ystäviä. Tykkään siitä, että ei tarvitse sitoutua mihinkään ja voin vaikka huomenna muuttaa

Costa Ricaan, jos siltä sattuu tuntumaan. Yksi suuri syy treffittömälle elämälleni on se, etten halua käyttää viikon ainutta

vapaailtaani tuntemattoman ihmisen tapaamiseen ystävien sijasta. Kavereiden kanssa illan onnistuminen on kuitenkin aina taattu. Totisinta totta on myös se, että jännitän paljon

treffeille menoa. Milloin treffailusta tuli jännittävämpää kuin sadan ihmisen yleisölle puhumisesta?

Ajattelin aloittaa matalan kynnyksen kokeilulla. Suunta-

sin Kupittaalle K-Citymarkettiin. Olin kuullut sinkkukore-

ista ja päätin aloittaa niillä tutkivan journalismini. Lähdin kulkemaan kirkkaanvihreä sinkkukori kainalossani ympäri kauppaa. Tutkistelin ihmisten ilmeitä ja reaktioita ja samalla metsästin toista sinkkukoreilijaa. Tuloksetta. En löytänyt

koko kaupasta toista sinkkukoreilijaa, ja ainoat reaktiot koriini olivat työntekijöiden vienot hymyt. Maitohyllyltäkään ei rakkautta löytynyt.

Yhtenä iltana tapasin sinkkuystävättäreni kanssa kuppi-

KYliste. 3/16

Tiistai-ilta ei tarjonnut parastaan, sillä vain pari porukkaa oli

lähdössä ulos eikä ryhmämatcheja oikein syntynyt. Konsepiltana. Parasta illassa oli kuitenkin se, että huomasimme ys-

täväni kanssa olevamme aivan samassa tilanteessa sinkkuelä-

män ja treffailun suhteen, joten päädyimme analysoimaan tilannetta keskiyöhön asti.

Artikkelini deadline alkoi lähestyä. Paniikki kasvoi. Oli

oikeasti mentävä treffeille. Mietin erilaisia mahdollisuuksia

treffiseuran metsästykseen. Tinder-treffit, sokkotreffit, speed dating, lähikaupan kassapojan pyytäminen treffeille, baarista pokaaminen ja sinkkuristeily.

Etsin speed dating -mahdollisuuksia, mutta missään ei

järjestetty sellaista ennen deadlinea. Edisonissa olisi ollut

myöhemmin, mutta sekin olisi maksanut 39 €. Siis kolmekymmentäyhdeksän euroa! Koska tarjontaa ei ollut, keksin turkulaisen tavan toteuttaa tämän: Föri-dating. Hyppäsin Förin kyytiin ja valkkasin kivoimman oloisen miehen. Selitin

tilanteeni tutkivasta journalismista ja kerroin, että meillä on nyt minuutti aikaa tutustua toisiimme. Förin saapuessa vastarantaan heitin heipat, jatkoin itse risteilyä ja valitsin uuden uhrin. Jos juttu luisti, annoin numeroni. Ilmaista treffailua ja kaupan päälle risteily!

HÄSÄN RE FF I T

”Milloin treffeillemenosta tuli jännittävämpää kuin sadan ihmisen yleisölle puhumisesta?”

Speed dating oli kuitenkin vasta alkulämmittelyä, koska ilta

tulisi jatkumaan sokkotreffien merkeissä. Olin pestannut

kaverini sokkotreffikeisarinnaksi, joka etsi omasta Tinderis-

tään minulle treffikumppania. Sopivan ehdokkaan löydyttyä

hän sopi minulle treffit paikalliseen pubiin. Enää en voinut mönkiä peiton alle pakoon todellisuutta, vaan treffeille oli lähdettävä. Onneksi olin varannut pahaa päivää varten mi-

nipullon kuoharia. Nappasin netistä parit ensitreffivinkit talteen, laitoin Spotifystä soimaan Supernaiset ja heitin korkkarit kattoon. Olin valmis. Kauhistelin sykettäni ja astuin

sisään kapakkaan. Neljä tuntia myöhemmin saavuin kotiin. Eli juttua riitti ja selvisin hengissä, vaikka vuosia olin ajatellut, etten selviäisi.

Seuraavana päivänä olikin latinobileet, joissa voisi testa-

ta perinteistä baaristapokaamista. Ajattelin, että siellä voisi hyvinkin olla samantyylisiä ihmisiä. Saldo jäi kuitenkin hy-

vin niukaksi, sillä yhden paikalle eksyneen miehen lahkeissa pyöri 20 naispuolista henkilöä. Sainpahan keskittyä täysillä bailaamaan lattarirytmejä kavereiden kanssa.

Viikonloppuna kävin hakemassa treffionnea tulevaisuu-

teen ystäväni polttareista, sillä morsiussaunassa morsiamen paikalle ensimmäisenä istuva viettää seuraavaksi häitään.

Mukavuusalueelta on poistuttu, oma epävarmuus myönnetty ja pelko voitettu! Kiitos KYliste, tästä on hyvä jatkaa deittai-

lua. Ehkä seuraavat treffit tarjoavatkin rakkautta ensisilmäyksellä. █

”Koska tarjontaa ei ollut, keksin turkulaisen tavan toteuttaa tämän: Föri-dating!”

3/16 KYliste.

HIGH ON FRESH AIR TEKSTI JA KUVAT HENNA KAINULAINEN

TEKSTI HENNA KAINULAINEN KUVAT HENNA KAINULAINEN & IDA HAAPANEN

Puolijoukkuetelttoja, trangioita, 20 tunnin bussimatkoja, pussipastaa ja kipeitä jalkoja, mutta ennen kaikkea mielettömiä maisemia ja unohtumattomia kokemuksia. Tätä kaikkea 40:lle onnekkaalle kylterille tarjosi KY-Sportin historian ensimmäinen vaellusexcu syyskuussa. Kun on tottunut pakettimatkoihin, hotellin lakanoihin ja jatkuvaan wifi-yhteyteen ja päättää lähteä vaeltamaan Norjaan,

ei oikeastaan tiedä, mihin on lupautunut. Pakkauslistaa lukiessa nousee hikikarpaloita otsalle. Trangia, kompassi, vaelluskengät. Mikä ihmeen trangia?

Onneksi lähipiiristä löytyy hieman kokeneempia eräkävi-

jöitä. Lähes koko pakkauslistan sisältö on saatu yliviivattua

lainatavaroilla ja trangiankin merkitys on selvinnyt. Rinkka täynnä tonnikalaa ja vaihtovaatteita olen valmis lähtemään

tälle retkelle. Edelleenkään en tiedä, mitä odottaa, mutta odotan tätä tuntematonta innolla. Oma äitinikin tosin ihmettelee,

miten olen päätynyt lähtemään tälle reissulle. Välillä täytyy käydä mukavuusalueen ulkopuolella ja niin edelleen...

Keskiviikko

Lähden kotoa selässäni puolet yksiöstäni, kädessäni ma-

kuupussi ja toisessa kädessäni reppu. Pelkkä oven avaaminen

on haaste – mitäköhän tästä vielä tulee? Matka kauppikselle tuntuu jo ensimmäiseltä vaellukselta.

Kokoonnumme bussille rinkkoinemme iltapäivällä. Mu-

kaan lastataan niiden lisäksi kolme puolijoukkuetelttaa ja iso

kasa pussipastaa. Hetken kuvittelen, että olemme lähdössä inttileirille. Edessä on noin 960 kilometriä ja 18 tuntia mat-

kustamista bussissa. Homma lähtee käyntiin KY-Sportin pirteällä tervehdyksellä ja kaikkia hymyilyttää.

Pysähdymme matkan aikana monta kertaa, muun muas-

sa Vaasassa, josta nappaamme mukaan muutaman seikkailumielisen kanssakylterin. 40 hengen vaellusporukkaamme kuuluu myös muutamia rohkeita vaihtareita. Lohdutan itseä-

ni sillä, että heille tämä kokemus lienee vielä eksoottisempi kuin minulle.

Bussimatka sujuu (lähes) kuin siivillä, kun jokaiselta py-

sähdykseltä napataan mukaan Disneyn klassikkoelokuva.

Bussissa pyörivät vaellusreissun aikana muun muassa Hercules, Leijonakuningas ja Aristokatit.

Torstai

Saavumme Kilpisjärvelle koko yön matkustamisen jäl-

keen noin kello 11 aamupäivällä. Päivän agendana on pys-

3/16 KYliste.

tyttää teltat retkeilyalueelle, kokkailla pussipastat ja lähteä

ensimmäiselle vaellukselle. Tarkoituksena on valloittaa 1029 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Saana-tunturi.

Lähdemme kohti Saanan huippua vatsat lounaasta täysi-

nä. Matkaa huipulle on noin neljä kilometriä ja reitillä pääsemme nautiskelemaan Suomen pisimmistä portaista. Niitä

on noin 740. Ei muuten tarvitse tehdä askelkyykkyjä muutamaan päivään tuon porrastreenin jälkeen. Jossain vaiheessa meinaa tämän eräretkeilijän usko (ja kunto) loppua kesken,

kun luulee, että olemme jo huipulla ja aina maisemasta paljastuukin uusi huippu.

Lopulta kuitenkin pääsemme perille. Saanan huippu pil-

vien yläpuolella on näkemisen arvoinen kokemus. Trangialla

keitetty kahvi maistuu paremmalta kuin koskaan aiemmin. Fiilistelemme huipulla hetken ja lähdemme takaisin alas. Urhea vaellusjengimme jatkaa reissua vielä noin kuuden kilo-

metrin verran, kunnes saavutamme Kilpisjärven retkeilykes-

kuksen viimein noin 15 kilometrin ja 6 tunnin taivalluksen

olisi äiti uskonut, jos olisin " Eipä ennen reissua sanonut, että noustaan sellaisia reittejä, joissa helpoin tapa kivuta ylös on karhukävely."

jälkeen. Elämäni ensimmäisen vaelluksen jälkeen olo on euforinen – saman tien saunaan päästyäni unohtuivat tappavat portaat ja hikinen naama. Tätä oloa haluan lisää!

Ilta vietettiin saunoen, kokkaillen ruokaa ja grillaten

vaahtokarkkeja kaminassa. Telttajengimme joutuu kokemaan myös tosielämän savusukelluksen, kun kamina lähtee

tulille hieman liian räväkästi. Loppureissun ajan vaatteet tuoksuivatkin ihanasti savustetuilta.

Perjantai

En olisi ikinä uskonut, että nukun teltassa niin hyvin.

Toki edellisen yön viettäminen bussissa ja kaikki mehut vienyt vaellus saattoivat vaikuttaa asiaan. Perjantaiaamu lähtee käyntiin aamiaisella ja telttojen purulla. Tänään suunnataan Norjaan!

Kilpisjärveltä on Norjan rajalle matkaa vajaat kahdek-

san kilometriä. On käsittämätöntä, kuinka paljon maisema muuttuu kirjaimellisesti silmänräpäyksessä. kun tuo raja ylitetään. Tunturit ja harmaa maisema vaihtuvat jylhiin vuo-

rijonoihin ja kirkkaisiin vesiin. En ole koskaan nähnyt näin hienoja maisemia.

Muutaman tunnin bussimatkan jälkeen olemme perillä

kohteessa, Norjan Tromssassa. Tromssa on kuvankaunis 70 000 asukkaan kaupunki jäämeren rannalla. Perille saavut-

tuamme jokainen reissulainen hehkuttaa vuorollaan mai-

semia. “Muutan Norjaan” ja “Etsin norjalaisen kalastajamiehen” ovat kommentteja, joita kuulee useaan otteeseen.

Ohjelmassa on vapaapäivä. Päätämme suunnata monen

muun tavoin kaapelihissillä Tromssan keskustan tuntumassa sijaitsevan Fjellheisenin huipulle. Maisema on henkeäsal-

paava. Olen nähnyt monenlaisia maisemia Kiinan muurista

Uuteen-Seelantiin, mutta koskaan en ole ollut niin vaikuttu-

3/16 KYliste.

Fjellheisen, Tromssa, Norja

nut kuin nyt. Tarkoituksena on käydä myös Tromssan keskustassa

uskonut, jos olisin ennen reissua sanonut, että noustaan sellaisia

paa. Olemme varautuneet kauppareissuun nostamalla säästötilit

siitä selvittyämme fiilis oli jälleen kerran aivan mahtava. Lauan-

pyörimässä, mutta jumitumme ihailemaan maisemaa koko illaksi.

Auringon laskettua hissi alas ja kohti norjalaista ruokakaup-

tyhjiksi kuultuamme kauhujuttuja ruokakauppojen hinnoista. Yl-

lätykseksemme hinnat kuitenkin ovat kohtuullisia ja repäisemme vapaapäivän kunniaksi ostamalla kaupasta illallistarpeiksi jotain muuta kuin tomaatti-mozzarella-pussipastaa.

auantai

Vaelluspäivä! Torstain vaelluksen jälkeinen järkytys on jo

unohdettu ja innokkain mielin odotamme, mitä päivän vaellus

tuo tullessaan. Otamme bussin alle ja suuntaamme kohti Kvalo-

yan saarta. Päivän ohjelmana on kiivetä kahdelle tunturille. Luvassa on hieman Saanaa haastavampia reittejä (lue: ei reittejä ollenkaan) ja kaksi nousua.

Nordtindenin huippu kohoaa noin 600 metrin korkeuteen.

Nousu huipulle on haastava, mutta kaiken sen taistelun arvoinen. Pidämme monta taukoa ja selviydymme huipulle muutaman tunnin tarpomisen jälkeen. Syö tosin hieman tätä eräkävijää, kun itse

nojaa polviin henkihieverissä ja ohi juoksee pariskunta nopeammin kuin itse juoksen tasaisella maastolla. Siitä tavoitetta seuraavalle vaellusexculle.

Juttelemme huipulla norjalaisen naisen kanssa, joka on kivun-

nut sinne koiriensa kanssa. Nainen kertoo olevansa paikallinen ja lenkkeilevänsä tunturille usein, välillä koirien kanssa ja välillä juosten. Mikä näitä norjalaisia vaivaa?

Päivän toinen nousu koettelee haastavuudellaan. Eipä olisi äiti

KYliste. 3/16

reittejä, joissa helpoin tapa kivuta ylös on karhukävely. Suossa tarpominen ja vesisade toivat haasteita loppuvaellukselle, mutta tain vaellussaldona noin 8 tuntia ja 18 kilometriä.

Ilta kuluu mökkitunnelmissa hikisiä vaelluskamoja kuivates-

sa. Käymme ajoissa nukkumaan ja nukumme kuin vauvat pitkän vaelluspäivän jälkeen. Pitäisiköhän käydä vaeltamassa joka päivä, jotta saisi nukuttua yhtä hyvin joka yö?

Sunnuntai

Sunnuntaiaamuna heräämme aikaisin, pistämme kimpsut

ja kampsut kasaan ja suuntaamme bussille. Edessä on kevyt 22 tunnin matka Tromssasta Turkuun. Enpä ole aiemmin matkustanut jäämeren rannikolta Suomen Turkuun yhtä soittoa bussilla,

mutta tämä lienee osa kokemusta. Jatkossa Turku-Helsinki-väli on lasten leikkiä.

Via Dolorosa päättyy Turkuun aamuyöllä noin neljän aikaan.

Fiilis on hieman haikea - tässäkö tämä nyt oli? Rinkka selkään ja

kotiin nukkumaan onnellisena. En olisi ikinä uskonut sanovani tätä, en edes vaelluksen aikana, mutta nyt mieli tekisi suunnitella jo seuraavaa vaellusta.

KY-Sportin historian ensimmäinen excu saa kyllä kiitosta.

Kaikki oli järjestetty viimeisen päälle ja itse ei tarvinnut kuin pi-

tää huolta siitä, että muistaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. KY-Sport, järkätkäähän tällainen uudestaankin! █

Etsimme kylteriä. Löysimme vaikuttajan. Verkostoidu, ystävysty ja maksimoi mahdollisuutesi. Hae sinäkin yhdistyksesi luottamustehtäviin nyt syksyllä!

Heta Häkkinen Boomi pj Kaisa Talvitie Probba vpj Johannes Hanhirova SHS pj

Suomen Ekonomiliitto SEFE on nyt Suomen Ekonomit. Olemme ekonomien ja alan opiskelijoiden, kyltereiden, palvelu- ja etujärjestö. Ennen kaikkea Ekonomit on yksilöiden yhteisö, jossa kohtaavat lukuisat eri alojen osaajat – ekonomeja työskentelee lähes 5000 tehtävänimikkeellä. Siksi Ekonomit on enemmän. Liity joukkoon: ekonomit.fi

3/16 KYliste.

A LU M N I N KY NÄ S TÄ

"Arvostan kuntalaisaktiivisuutta uusia työntekijöitä rekrytoidessa" Opiskeluajoista ensimmäisenä mieleeni tulee että isäni muistutti juuri ennen kauppiksen al-

kua, että muista nauttia näistä vuosista – niistä tulevat yksi elämäsi kohokodista. Isä oli täysin oikeassa. Sain loistavat muistot yksistä elämäni parhaista ja hauskimmista vuosista. Vahva ystäväpiiri, laaja verkosto, laaja kattaus kaupallista tietämystä ja hyvät valmiudet uralle.

Turun KY merkitsee minulle paljon. Olin toiminnassa aktiivisesti mukana ja löysin TuKYn parista jopa parhaat ystäväni, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä viikoittain. Nesusta ja sitseistä jäivät käteen myös laulut. Niitä olen tarvinnut useaan otteeseen jopa asiakastilaisuuksissa. Kauppatieteiden opiskelu antoi minulle mah-

tavan pohjan ammatti-uralle. Opin opiskelemaan ja löytämään asioista olennaisen. Valmistuessani ovet olivat avoinna ja mieli täynnä itsevarmuutta ja kunnianhimoa.

Jos saisin elää opiskeluaikani uudestaan eläisin sen pääosin samalla kaavalla. Ehkä opiskeluissa painottaisin enemmän laskentatoimea, kansantaloustiedettä tai rahoitusta.

En kadu päiväkään sitä, että nautin

yo-kunta elämästä monipuolisesti. Olin hommaamassa haalarimerkkejä, tutorina, NESUn rahastonhoitajana, KY-Sportin rahastonhoitajana ja puheenjohtajana, edustajiston jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä mukana kuorossa. Näistä sain loistavan verkoston lisäksi erittäin arvokasta kokemusta niin tapahtumien organisoinnista, projektinhallinnasta, tiimityöstä kuin johtamisestakin. Arvostan edelleen yo-kuntaaktiivisuutta merkittävästi myös rekrytoidessani uusia työntekijöitä.

KYliste. 1/16

A LU M N I N KY NÄ S TÄ

KUKA?

Nimi: Erja Hyrsky Ikä: 36 Valmistumisvuosi: 2004 Pääaine: Markkinointi Sivuaineet: Tietojärjestelmätiede, suomen kieli ja viestintä, ranska Nykyinen titteli: Toimitusjohtaja, Unilever Finland Oy

Päädyin nykyisiin tehtäviini, sillä löysin jo opiskeluaikana kiinnostuksen päivittäistavara-alaan ja työskentelyyn vahvojen kuluttajabrändien parissa. Olin Procter & Gamblellä vajaat 10 vuotta. Kolme vuotta sitten siirryin Unileverille myyntijohtajaksi ja siitä toimitusjohtajaksi nyt elokuun alusta. Kehittymisen ja oppimisen halu ja kova kunnianhimo ovat vieneet vauhdilla eteenpäin.

Paras muistoni Parkilta on lukuisat Parkin jatkot ja saunominen. Nesun Wappu Pläjäykset, joissa paistoi aina aurinko ja fiilis oli katossa.

Tulevaisuudessa haluasin vielä tehdä töitä ulkomailla ja oppia li-

sää bisneksen johtamisesta, muista markkinoista, brändeistä ja kulttuureista. Olin kahdessa opiskelijavaihdossa kauppakorkean aikaan, Ranskassa ja Chilessä, suosittelen vaihtoa lämpimästi kaikille.

Tänään minulla on ohjelmassa Pohjoismaisen johtoryhmän kokous Tukholmassa. Vahvan paikallisen organisaation lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten kollegojen kanssa.

Olen loistava innostamaan ihmisiä ja tuomaan lisää energiaa ja tekemisen meininkiä. Olen ekstrovertti – tiimityö ja nauraminen kuuluvat jokaiseen päivään.

Olen huono sietämään epäonnistumista. Olen tosin ymmärtänyt, että jokainen epäonnistuminen on mahdollisuus oppia. Onnistumisista harva oppii ja kehittyy yhtä paljon kuin epäonnistumisista. Molempia siis tarvitaan.

Minut tekee onnelliseksi aktiivinen yhdessäolo perheen kanssa. 7- ja 4-vuotiaat lapseni pitävät pyörät pyörimässä myös kotona.

Lopuksi haluaisin sanoa nykyisille opiskelijoille, että isäni sanoin, muistakaa nauttia opiskeluajasta. Opiskeluvuodet ovat varmasti yksiä elämänne parhaista vuosista! Olkaa aktiivisia niin yo-kunnassa, verkostoitumisessa kuin opiskelussa. Opiskelette omaa itseänne varten. Ja pitäkää hauskaa! 3/16 KYliste.

KY L I S TE TE S TA A

Kuka keksi, että joka päivä pitäisi syödä lihaa? KYliste maisteli trendikkäimmät vaihtoehdot lihalle.

KY L I S TE TE S TA A

Vastakkainasettelun aika on ohi. TEKSTI JA KUVAT EMMI VILKANEN & RIKU HIETARINTA

Ei ole epäilystäkään siitä, että kasvisruuan lisääminen ruokavaliossa on seuraava suuri ruokatrendi. Keskon mukaan kasvipohjaisten

maitojen myynti on viimeisen vuoden aikana kasvanut 29 prosenttia, ja S-ryhmä puolestaan kertoo kasviproteiini Härkiksen ohittaneen

myyntimäärissä broilerin paistisuikaleet ja porsaan sisäfileen. Kasvava kysyntä alkaa näkyä myös kauppojen hyllyillä tarjonnan monipuolistumisena.

Uusia tuotteita yhdistää halu päästä jauhelihaksi jauhelihan paikalle – nopeaksi ja helppokäyttöiseksi arkiruuan pääraaka-aineeksi.

Valmistajat eivät tavoittele tuotteillaan ainoastaan kasvissyöjiä, vaan haluavat nostaa kasvisruuat osaksi jokaisen suomalaisen ruoka-

valiota. KYlisteen tutkivat journalistit Hietarinta ja Vilkanen arvioivat kolme eniten mediahuomiota saanutta uutuutta. Objektiivisen

tutkimustuloksen saavuttamiseksi kaikista kolmesta valmisteesta kokattiin sama annos: spaghetti bolognese, todellinen arkiruokien klassikko.

“Tää oli vähän niinku gateway drug Härkikseen, ostan kyl ite toistekin!” Härkis on kotimainen, härkäpavusta tehty esikypsennetty härkäpapuvalmiste. Härkis muistuttaa vertailun tuotteista eniten lihaa, mutta sillä

on kuitenkin omanlaisensa pehmeä rakenne. Härkistä ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla maustettuina versioina. Mausteita kannattaakin käyttää reilusti!

“Ei maistu yhtään pavuilta”

“Täähän on melkein kuin jauhelihaa” “Tää sopis varmaan hyvin esim. pihveihin”

“Today I have seen the light, and it’s called pulled oats.” Seuraavana testasimme nyhtökauraa. Yritimme etsiä valmistajan netti-

sivuilta tarkempaa kuvausta siitä, mitä tämä hehkutettu innovaatio oike-

astaan sisältääkään. Selkeän vastauksen sijaan löysimme informatiivisia one-linereita kuten “NYHTÖKAURA™ on mullistava uutuus lautasellasi” ja “Nyhtökaura on helppo, vaivaton ja laadukas vegepäivän proteiini”.

Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen koostumukseltaan nyhtöpossua

”Hyvää!"

”Tosi jännä maku mut silleen hyvällä tavalla, en tiiä miten tätä kuvailisi”

muistuttava valmiste kaurasta, herneproteiinista ja härkäpapuproteiinis-

”Mausta huomaa ettet syö lihaa, paremmin ku härkiksestä”

kolme makuvaihtoehtoa: maustamaton Nude, Tomaatti-savupaprika-leh-

”Tulee vähän kana mieleen, sopis varmaan samanlaisiin ruokiin”

ta. Huomionarvioista tuotteessa on sen korkea proteiinimäärä: sadassa grammassa on jopa 31 grammaa proteiinia. “Nyhtiksestä” on saatavilla tipersilja ja Kaffirlime-seesami-inkivääri.

3/16 KYliste.

KY L I S TE TE S TA A

“It’s cheese motherfuckers.” Viimeisimpänä arvioimme Valion uutuuden, maidosta valmistetun ja

epäilyttävästi raejuuston oloisen MiFUn. MiFUn kuvaillaan olevan pais-

tettava ruokarae ja kotikeittiön uusi pääraaka-aine, joka on parhaimmillaan lämpimässä ruuanlaitossa. MiFU ei sula paistettaessa toisin kuin raejuusto. Iloksemme Valio tarjoaa nettisivuillaan innokkaille kokkaajille myös “mifunaattorin”, jolla voit “mifunoida mielitekosi” ja “saat helposti

haluamasi ruokalajin mifunoituna versiona”. Meidänkin valmistamamme

perinteinen spaghetti bolognese taipui Valion algoritmien käsittelyssä hienosti spaghetti mifuneseksi. MiFUa on saatavilla kolme makuvaihtoehtoa: maustamaton Original, Välimeren tomaatti, Meksikon pippuri.

”Ulkonäkö ei kovin miellyttävä, muistuttaa pientä vaahtokarkkia.”

”Ei tää nyt raejuustoa kyllä oo.”

”Ei yhtään lihamaista, oikeestaan ihan kuin juustoa. Vähän leipäjuustovibat.”

”Jos joku käyttäis sanaa mifunoida arkikielessä, mä varmaan löisin sitä.”

o tip r P Facebookin Nyhtökauratutka-ryhmässä jaetaan ajankohtaista tietoa

saatavuudesta. Stockan Herkkuun nyhtistä saapuu aina keskiviikkoisin, jolloin tavaraa on yleensä saatavilla aamupäivän ajan.

Härkis

Nyhtökaura (Nude)

MiFu (Original)

Hinta

n. 4€ / 250g

n. 3,5€ / 330g

Energia / 100g

212 kcal

204 kcal

88 kcal

Proteiini / 100g

17g

31,2g

14g

Hiilihydraatit / 100g

13g

7,5g

1,3g

Ravintokuitu / 100g

2,4g

Rasva / 100g

4,9g

Suola / 100g

1,5g

1,3g

1,2g

KYliste. 3/16

K A M P U KS E L L A TA PA H T U U TEKSTI SOLJA KONTU KUVA EMMI HÄMÄLÄINEN

Tiesitkö? Turun korkeakoulujen liikuntapalvelut yhdistyivät lukuvuoden alussa uudeksi CampusSport-palveluksi.

Palvelu tarjoaa viiden kuntosalin lisäksi ryhmäliikuntatunteja, palloiluvuoroja ja

uintimahdollisuuden yli 40 000 tuhannelle asiakkaalle Turussa. Näitä palveluita pääsevät käyttämään kaikki Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Yrkeshögskolan Novian opiskelijat sekä henkilökunnan jäsenet edullisella lukuvuosi- tai lukukausimaksulla.

Perinteisen kuntosaliharjoittelun ystävä voi valita Educariumin, Asa-

Gymin, Kårenin Roddiksen, Turun AMK:n ja Novian kuntosalien väliltä. Kaksi

ensimmäistä tarjoavat monipuolisen laitteiston myös aerobiseen harjoitteluun. Loput saleista ovat niin sanottuja äijäsaleja ja soveltuvat muun muassa levytankoharjoitteluun.

CampusSport Mikä? Turun korkeakoulujen yhdistyneet liikuntapalvelut Missä? Useassa eri toimipisteessä Turun opiskelijakampuksilla Mitä? 5 eri kuntosalia, ryhmäliikuntatunteja, sisäpalloiluvuoroja, uintivuoroja Miten? 60/40e kertamaksulla rajaton käyttöoikeus Lisätietoja: www.campussport.fi

Educariumilla, Ruiskadulla, Sport Sirkassa, Kårenilla ja Iskerillä jär-

jestetään monipuolisia ryhmäliikuntatunteja ja sisäpalloiluvuoroja, jotka ovat

helposti netissä varattavissa. Tarjolla on perinteisiä fitnesstunteja kuten pumppia,

dancefittiä, steppiä, kuntonyrkkeilyä ja joogaa. Erikoisempiakin vaihtoehtoja löytyy:

kahvakuulailua, sirkusta, lavatansseja, capoeiraa, ja jopa saunajoogaa! Tuntien kokeilua ei kannata pelätä, sillä osallistujia on laidasta laitaan; miehiä, naisia, vaihtareita, vasta-alkajia, konkareita. Tämä on myös kivasti huomioitu opetuksessa.

CampusSportin jäsenyys maksaa lukuvuodeksi 60e ja lukukaudeksi 40e. Se on

helppo lunastaa verkossa ja aktivoida opiskelijakorttiin tai olemassa olevaan sähköi-

seen kulkulupaan. Aktivoinnin voi tehdä liikuntavuorojen aikana palvelevissa CampusSportin asiakaspalvelupisteissä Educariumilla, Ruiskadulla tai Sport Sirkassa.

3/16 KYliste.

Out of

TEKSTI JA KUVAT AINO AHO

Kirjoittaja on viidennen vuoden opiskelija, joka teki harjoittelun Johannesburgissa.

”Mitä kuuluu Afrikkaan?”

Näin minulta usein kysyttiin, kun oleskelin taannoisessa kotimaassani Etelä-Afrikassa. Edelleen tuntuu, että kovin moni

ajattelee koko Afrikan mantereen paikaksi, jossa olevat 54 maata ovat samanlaisia. Seitsemän kuukautta harjoittelussa

Kulttuuritaustojen ja historian takia mustien ja valkoisten

välinen seurustelu ei ole edelleenkään vanhemman sukupol-

ja reissussa ympäri eteläistä Afrikkaa saivat vakuuttamaan,

ven hyväksymää, ja joskus kulkiessani mustan kaverini kans-

manteilla. Toisaalla taloilla on sähköaidat ja vartijat, toisaalla

Zimbabwelainen ystäväni Ashleigh kertoi kerran tulleensa

ettei näin ole.

Usealla on Etelä-Afrikassa aids ja kauppaa käydään veriti-

ihmiset asuvat peltihökkeleissä. Sähköä tai vettä ei aina ole.

Maassa twerkataan ja lauletaan hallituksen kokouksissa, raha

on valtaa. Raiskaus tapahtuu joka neljäs minuutti ja yli 50 ihmistä murhataan päivittäin. Ei siis mikään ihme, että moni kantaa asetta mukanaan käsilaukussa – elämähän kuulostaa yhdeltä safarilta.

Etelä-Afrikka on ollut kaksi vuo-

sa meitä solvattiin. Pahinta rasismia saavat kokea ulkomaalaiset mustat, jotka ”tulevat viemään paikallisten mustien työt”. tukistetuksi kampaajalla, koska hän ei ollut osannut vastata

zuluksi kuulumisten vaihtoon. Maassa vallitsee jossain määrin vielä luonnon laki.

Johannesburgissa eläessä sai tottua siihen, ettei sähkö ollut

itsestäänselvyys rikkaimmillakaan asuinalueilla. Juomavettä

sikymmentä demokraattinen ”sa-

teenkaarimaa”, mutta maa kärsii sorrosta

edelleen.

Historiallinen

apartheid-järjestelmä jakoi aikoinaan kansalaiset mustiin, valkoisiin, värillisiin ja intialaisiin, ja loi etulyöntiaseman valkoiselle kansalle,

alle kymmenesosalle väestöstä. Tänä

päivänä ollaankin siirrytty positiiviseen syrjintään, jolla pyritään edistämään mustan väestön taloudellista asemaa BBBEE-lainsäädännöllä

(Broad-Based Black Economic Em-

powerment). Systeemi jakaa ihmiset edelleen rotujen kesken johtaen siihen, ettei meriiteillä ole väliä vaan

värillä, ja siksi valkoiset koulutetut joutuvat etsimään töitä ulkomailta samalla, kun värilliset ovat väliinputoajia. Ulkomaa-

laisten on lähes mahdotonta saada töitä.

KYliste. 3/16

saa filtteröidä kraanasta ja jääkaappia totutella valvomaan,

kun sähköt katkaistaan säännöllisesti sen riittämättömyyden takia. Rikollisuuden ja huonosti järjestetyn julkisen liikenteen

(South)

vuoksi ulkomaalaisia suositellaan käyttämään liikkumiseen

ten on olemassa erillinen työntekijä ravintolassa. Palvelijan

Median antama kuva Etelä-Afrikasta ei mairittele, mutta

palkkaamisen työllistävänä eleenä ja syrjäytymisen estämise-

Uberiä, ja ulkona kulkevaa suomalaista katsotaan vinoon. Paikalliset ovat kaikista vainoharhaisimpia.

uhkia myös suurennellaan. Valitettavasti rikoksen tai tapaturman iskiessä viranomaisiin ei voi aina luottaa, mutta edistystä

palkkaamista ei nähdä laiskana tai pröystäilevänä käytöksenä – päinvastoin. Moni kokee taloudenhoitajan tai puutarhurin nä.

Eteläafrikkalaiset ovat ystävällisintä kansaa jota tiedän,

ja yllätyin vieraanvaraisuudesta, jota sain kokea. Todellisuudessa vain minimaalinen

osa ihmisistä on rasistisia, korruptoitu-

neita tai rikollisia. Sain puolessa vuodessa valtavasti uusia eteläafrikkalaisia ystäviä ja

olen huomannut, kuinka Suomellakin olisi

opittavaa Etelä-Afrikan kansalaisilta. Voisimme itsekin panostaa enemmän vieraiden ja yksinäisten auttamiseen ja koen, että

eteläafrikkalaiset osaavat nauttia hetkestä vakavoitumatta turhemmista asioista sen enempää. Hakuna matata, ei huolia.

Moni ihastuu Etelä-Afrikan elämäntyy-

liin ja lämminhenkiseen fiilikseen, ja jopa neljä edeltäjääni Johannesburgista on pa-

lannut harjoittelunsa päätyttyä takaisin maahan. Turvallisen tuntuisessa kuplassa

eläminen on mahdollista Etelä-Afrikassa-

tapahtuu. Ollaan ryhdytty toimimaan korruptiota vastaan, ja

kin, mutta silloin jää paitsi paljosta. "Kolmannen maailman

kartanosta. Tämä kaikki, vaikka hänellä oli mielestään oikeus

Mutta myös seikkailemaan ja oppimaan itsestään, niin ironi-

viimein muun muassa maan presidentti Jacob Zuma on luvannut maksaa takaisin velkansa verorahoilla kunnostamastaan

uima-allasremonttiin, joka on ”paloturvallisuutta varten ehdoton”.

Harmittaa, kuinka moni tulee maahan vain Kapkaupunkiin

ja katsomaan elukoita, sillä Etelä-Afrikalla on hurjasti annettavaa sekä herkuttelijalle että ulkoilijalle. On vuoristoa, surffirantaa ja aurinkobiitsejä, on metsäistä maisemaa ja savannia.

Luonnossa pääsee vaeltamaan ja koskenlaskuun, sekä näkemään niitä kuuluisia eksoottisia eläimiä kotiympäristössään.

Missä olet koskaan kuullut kaupungista, jossa vaeltaa virtahevot öisin puutarhoissa popsimassa naapurin ruohoa? Entä missä pääset paijaamaan leijonanpoikasia?

Eurooppalaisena voi nauttia hyvin korkealaatuista elämää,

sillä eläminen maassa on halvempaa. Ruoka on tuoretta ja

maukasta, eivätkä eteläafrikkalaiset viinitkään ole hassumpia.

Maa on palvelukulttuuri, ja jokaista pippurinsirottelua var-

valtiossa" kohtaa kulttuurin ja itsensä yllättävissä tilanteissa, ja samalla pääsee kyseenalaistamaan opittuaja tottumuksia. selta kuin se kuulostaakin.

Ja ainakin yksi asia on varmaa, kun palaa takaisin länsi-

maiseen sivistykseen. Sitä huomaa kokemustensa jälkeen valittavansa paljon vähemmän ennen itselle niin suurista

asioista, kuten onnibussin katkeilevasta WIFI-yhteydestä tai vessapaperin puutteesta julkisissa vessoissa. █

Toim. huom. Ainon blogista löytyy lisää upeita kuvia ja hyviä tekstejä, kannattaa käydä tsekkaamassa!

Africa

www.lily.fi/blogit/johaino

Kaikki kylterit TEKSTI LINDA HOTTI KUVA EMMI HÄMÄLÄINEN

Max Kuusisto, 1. vuosikurssi

1. Äkäslompolosta. Matkaa on 1001 kilometriä, eli yksi yö junassa. 2. Vuonna 2012 pääsin vahingossa Turun ammattikorkeakouluun suoraan luki-

osta. Kävin ensin intin Sodankylässä, jonka jälkeen aloitin koulun, joka ei sitten

toiminutkaan. Välivuoden ja avoimen opintojen jälkeen aloitin täällä opiskelun.

3. Yllästunturista sekä Jounin Kaupasta!

Häh, etkö sä ookkaan Espoosta? Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, kuinka kirjavaa kansaa joukossamme pyörii. Tämä Suomen Pariisi vetää puoleensa opiskelijoita niin läheltä kuin kaukaa – muualtakin kuin kehä kolmosen sisäpuolelta. Toimitus kävi selvittämässä, mistä kaikkialta kanssakylterimme oikein ovatkaan kotoisin.

Samuel Sirviö, 1. vuosikurssi 1. Iisalmesta. 550 kilometriä Turusta eli junalla kuusi ja puoli tuntia. Ajoin tosin viidessä tunnissa.

2. Mulla on paljon kavereita täällä. Pitkä tarina tiivistettynä: äitini seurusteli en-

nen turkulaisen miehen kanssa ja tutustuin miehen poikaan. Äiti ja mies erosivat, ja asutaan nyt sen pojan kanssa yhdessä täällä.

3. Genelecistä, jonka kaiuttimia Kanye West käyttää ja Ponssesta, joka on metsäalan yritys. Niin ja siitä tärkeimmästä – Olvista eli A. Le Coqista ja Sandelsista!

KYliste. 3/16

eivät ole Espoosta Antti Annala, 3. vuosikurssi 1. Teuvasta, joka on 258 kilometrin päässä Turusta. Matka taittuu viidessä tunnissa junalla ja siitä eteenpäin vanhempien autolla, sillä Teuvaan ei kulje bussit.

2. Turku oli kivan kokoinen kaupunki, jossa muutama kaveri opiskeli jo valmiiksi. Ajattelin sitten itsekin hakea tänne.

3. Teuvassa on maailman suurin keihäs olympiavoittaja Pauli Nevalan kunniaksi. Myös Lauri Tähkä on sieltä kotoisin! Lauri on muuten nähnyt mut alasti.

1. Mistä olet kotoisin? Kuinka kaukana kyseinen paikka on Turusta? 2. Miten päädyit Turkuun? 3. Mistä kotipaikkakuntasi on tunnettu?

Maiju Pohjola, 5. vuosikurssi 1. Paimiosta, jonne on matkaa 28 kilometriä ja puoli tuntia autolla. 2. Mulla oli automaattinen ajatus, että tulen Turkuun, sillä Turku on hyvä ja

Turkuun haluan.

3. Ihmisistä. Paimiolaiset antavat kuulua itsestään ja aina tunnetaan joku pai-

miolainen, oltiin sitten Rovaniemellä, Lappeenrannassa tai Helsingissä. Oikeasti

kaupunki on tunnettu Paimion parantolasta, joka on Alvar Aallon suunnittelema.

3/16 KYliste.

KUN TAL AI SB I NGO

Turun KY:n perinteinen syyskokous järjestetään tiistaina15. marraskuuta. KYliste halusi tehdä tapahtumasta entistäkin jännittävämmän, joten kokosimme bingon. Syyskokousbingo on oivaa ajanvietettä syyskokoukseen. Nappaa talteen ja ota mukaan Monttuun, kun halva koittaa!

Äänet eivät täsmää

Ilmaista pizzaa

Joku asettuu yllättäen ehdolle

Ponsiesitys

Striimi ei toimi

Pupu valitaan hallitukseen

Joku haukottelee

Parkille vaaditaan ilmastointia

Joku yli 3. vsk:n opiskelija asettuu ehdolle

Yleisökysymys: "kerro vitsi"

Otto Rouhiainen pyytää puheenvuoron

Suolauskysymys

Joku valitaan etänä

Parkille vaaditaan paljua

Joku itkee

Hallitusvalinta arpomalla

KYliste. 3/16

nordea.com/career linkedin.com/company/nordea

Hei opiskelija tai vastavalmistunut! Oletko sinä seuraava Nordea Graduate? Haku syksyllä 2017 alkavaan Nordea Graduate –ohjelmaan on käynnissä 17.12.2016 – 8.1.2017! SEURAA MEITÄ JA TUTUSTU OHJELMAAN: Nordea.com/graduate Nordeagraduatehaku.fi Nordea Graduate -haku #nordeagraduatehaku Haku kesän 2017 kesätyöpaikkoihin käynnistyy alkuvuodesta 2017! SEURAA SIVUJAMME: NORDEA.FI/KESÄTYÖT

MEEMIT.

KOLUMN I

To bite the hand that feeds you

Students are getting their share of the economic downstudents face in Finland, but oh boy, I’ve seen the finanturn in Finland. This year the Finnish Government ancial problems students are facing outside Finland. nounced the Study Grant to be decreased to €250. In It is unnecessary to compare each others financial addition to this, students are provided Housing Supplesituations. Students must not accept the fact that our ment, which depends on for example the form of living. financial support is reduced. Not that it’s only a finanAbove all this, the Government guarancial stress, but it’s also a gesture. Are we tees student loans, which will increase to Students must not not important? The student movement €650 per month, as the state encourages accept the fact that is strong, and we need to make our voice students to finance their living costs with our financial support heard. This is also the place where we can the loan. Whether taking a loan or not, is reduced. Not that practice becoming active citizens, while one could say that in Finland a student it’s only a financial influencing issues that affect our daily ligets monthly hundreds of euros from the stress, but it’s also a ves. But what kind of voice? Government. I hope that the students’ voice would gesture. Are we not Let’s go abroad for a while. Annual pribe constructive and solution seeking. Just important? ce tag for EU-students in the Netherlands complaining recklessly is something I’ve is €1984 whereas in the UK the prices go up to £9000 decided to avoid. It’s an insult towards those students, per year . How about the traditional college dream in the who pay thousands of euros or spend their lifetime saStates? The price tag for Harvard is over 45 000 US dolvings to pay tuition fees. We’re not done with the debate lars. If you study 3-4 year Undergraduate Programme, concerning student finances. But let’s remember how the cost for the degree is almost $150 000. Just let that privileged we are to live and study in Finland. I have nesink in. ver felt this envied. █ During my travels abroad I’ve met a lot of university students from another countries. When I explain the IINA LAPPALAINEN university system in Finland with zero tuition fees and Member of the board the Government actually paying you for studying AND Turun KY guaranteering a very stable loan, the reaction is usually ”you must be kidding”. I’ve seen the financial problems

3/16 KYliste.

TAKASI VUN KOLUMN I

Maksuton koulutus on kasvun avain, josta luovumme 18 000 euroa vuodessa. Jopa näin suu-

massa tapauksessa Suomeen saapuvat

Lukukausimaksujen käyttöönoton jäl-

noistaan Suomessa - mikäli maksajia

opiskelija valitsisi kalliin Suomen esi-

Monia tutkinto-ohjelmia jouduttiin lo-

ren summan osa kansainvälisistä opiskelijoista tulee pian maksamaan opinlöytyy.

Suomen hallitus on linjannut luku-

kausimaksujen perimisestä EU ja ETAmaiden silta

ulkopuoli-

opiskelijoilta.

opiskelemaan kyvykkäimpien sijaan

varakkaimmat. Miksi kansainvälinen merkiksi lukukausimaksuista juuri luopuneen Saksan sijaan?

Lukukausimaksut syövät yliopisto-

"Esimerkiksi Helsingin yliopisto

Lukukausimaksuilla

ei kuitenkaan ole Harvardin

koulukentän

rehtori Jukka Kola ole Harry

halutaan korjata koko suomalaisen korkeaongel-

mat kuin taikasauvan heilautuksella.

yliopisto tai Tylypahka, eikä

Nii-

Potter. "

den avulla loihditaan Suomeen

entistä

jen resursseja huomattavasti.

Rahaa

jestelmien

kehittä-

kuluu

esimerkiksi

markkinointiin,

jär-

miseen ja stipendirahastoihin. Suomen valtion

tappio

voi

olla vielä suurempi.

motivoituneempia

Kansainväliset opiskelijat kartuttavat

toille. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ei

mukaan kansainvälisten opiskelijoiden

opiskelijoita, hyvää mainetta, laadukkaampaa koulutusta ja rahaa yliopiskuitenkaan ole Harvardin yliopisto tai

Tylypahka, eikä rehtori Jukka Kola ole Harry Potter. On epätodennäköistä, että toiveet täyttyisivät odotetusti.

Sen sijaan esimerkit maailmalta

ennustavat hakijamäärien radikaalia

putoamista. Kymmenien tuhansien eu-

valtion kassaa osaamisellaan ja kulut-

tamalla, ja CIMO:n ja VATT:n arvion jääminen Suomeen opintojen jälkeen tuo parhaimmillaan 200 000 euron nettohyödyn per opiskelija.

Ruotsissa kansainvälisten opiskeli-

joiden määrä oli 132 000 vuonna 2010.

rojen lukukausimaksut karkottavat monet potentiaaliset opiskelijat - etenkin,

kun samalla hinnalla voi opiskella myös

maailman huippuyliopistoissa. Pahim-

Alviina Alametsä hallituksen jösen Suomen ylioppilaskuntien liitto

KYliste. 3/16

keen määrä putosi radikaalisti: vuon-

na 2011 opiskelijoita oli enää 15 000.

pettamaan. Opiskelijamäärä on romahduksen jälkeen noussut jonkin verran, mutta kehitys on hidasta. Lisäksi Ruotsi

investoi koulutukseen huomattavas-

ti koulutuksesta leikkaavaa Suomea

enemmän: tutkimuksen ja koulutuksen tukea nostetaan 290 miljoonalla

vuoteen 2020 mennessä. Yliopistojen houkuttelevuus ja laatu ei nouse leikkaamalla rahoitusta.

Kansainvälisessä kilpailussa osaami-

sen houkuttelemisesta tulee valtioille yhä tärkeämpää. Maksuton koulutus on Suomen tulevaisuuden valttikortti,

josta olemme nyt luopumassa ilman perusteltuja syitä.

HAE kyliste etsii vierailevaa p채채toimittajaa ja art directoria kev채채ksi 2017. ilmoittaudu. kyliste@tuky.fi

KYliste 3/16

Published on Oct 25, 2016

kyliste

Similar to

Popular now

Just for you

Go explore