Page 1


PÄÄKIRJOITUS On yleisesti tunnettu tosiasia, että se kuuluisa sateenkaaren päästä löytyvä

aarre on Suomen Turku. Niinpä otimme väripensselit kauniisiin käsiin ja sudimme menemään.

Tässä Turku-teemaisessa KYlisteessä paljastetaan metropolimme

salaiset kruununjalokivet, metsästetään täydellisiä brunssipaikkoja ja nähdään, kuinka entisaikojen pääkaupunki yhdistää ihmisiä eri puolelta maailmaa. Jopa raumalaisia ja espoolaisia.

Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan. Tämä aviisi on vierailevien

päätoimittajien viimeinen. Väriläiskänä tässä tragediassa on onneksi se, että syksyllä päästään taas ihailemaan Hennan ja Idan kättenjälkeä.

Huisin hauskaa vappua ja kesää kaikille! Lukemisen iloa! Rakkautta ja

valoa! Pow pow!

ILONA HÄSÄNEN & VARPU SOMERSALO

IJÖ

VA

KU

E

N LI


TOIMITUS KYliste on meidän kaikkien rakas printtimediamme. Kuka vain Turun KY:n

jäsen voi päästää sisäisen sisällöntuottajansa valloilleen vaikkapa räpsäisemällä yhden valokuvan tai raapaisemalla viiden sivun haastattelun. Toimituksen kokoonpano vaihtelee numeroittain. Tätä lehteä ovat olleet mukana tekemässä nämä veijarit:

ERNO KORPELA Varsin ilmaisuvoimainen korpiukko.

EVGENIIA LINKOVA

Endless passion for writing. Willing to take chances.

KATERINA PANINA

Katin maalausten kysyntä hipoo kauppiksen lasikattoa. Melkein hallitsee partitiivia.

HETA PIRTTIJÄRVI

Tylkkärinkin puolella mainetta niittänyt kynäniekka.

YANA ROTMAN

An amaaazing photographer.

EEVA SALEVA

Eevan suurenmoiset piirrokset ovat maailman yhdeksäs ihme.

TERESA SILVENNOINEN

Sukkela sanasirpa, jonka otsikoita saa odottaa seuraavan lehden taittoon asti.

RIIA TOIVONEN

Tältä käytävägallupien mestarilta voit yrittää kalastella 15 sekunnin feimiä.

ARTTU TUUPPA

Ei mikään turha korsteeni. Aika velikulta.

SOFIA ZAVIALOVA

An inspiring writer. Always full of energy.

ELINA ÄIJÖ

Savon Sanomista KYlisteeseen loikannut hc-toimittaja.


SISÄLLYS VAKIOT PÄÄKIRJOITUS 2 AVAUTUMINEN 6 ALKUPALAT 8 KYLLIN HYVÄÄ 18 KYLISTE TESTAA 28 KÄYTÄVÄGALLUP 38 ALUMNIN KYNÄSTÄ 44 TAMPERELAINEN KOLUMNI 49

TÄSSÄ LEHDESSÄ TEEMU TURUSTA 10 KANDINA KIHLOIHIN? 13 OMAN MAUN MUKAAN 14 G 16 UNITED HEARTS OF ÅBO 19 HUMANS OF TSE PART II 22 RAHAMIEHEN LAUTAPELIT 26 AARTEENMETSÄSTYS 31 TSE EXE 36 FINANCIAL SURVIVAL 46


KYliste on Turun kauppatieteiden

ylioppilaat ry:n jäsenlehti, joka on

URK

perustettu vuonna 1974 ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJAT, TAITTAJAT Ilona Häsänen

Varpu Somersalo

JULKAISIJA

Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry

PAINOPAIKKA

Newprint, Raisio

YHTEYSTIEDOT Rehtorinpellonkatu 3

20500 TURKU

kyliste@tuky.fi

tuky.fi/kylisteet Facebook, Twitter, Snapchat:

@KYliste

MAINOSMYYNTI

Janne Laine

050 537 8451

janne.laine@tuky.fi MEDIATIEDOT

Ella Saarenko

044 972 1197

ella.saarenko@tuky.fi

ISSN 1458-4077 ISSN 2242-6760 Kattokka poja!

Mää ole lentokone.

– Urho Hietanen

Mut älä mittä puhu,

kyl täält kauneut löytty,

kyl oikke.

– Heli Laaksonen


M U T U A U V a NAVA E A N I N E N I M N I U T M U T U A V t i Kyl täyty sannoo et välil pruukaa pännii

oikee kauhia pal yks asia. Mikä siin on ko väki tahtoo valuu viimestäns neljänten opiskeluvuan

täält

Suame

Turust

ulkomail niinko Tampereel ja Hesaa. No kyl mää tietenki sen ymmärräm et tänäpä nää kaik klopalisaatio summuut

ihmiskunna keksinnöt tuppaa pyärittää

nuarii flikoi ja poikii vähä sinne sun tän. Siin o vaa se huano puali et ku kavereil tämmötnäi perävalo vilkkuva

ni tahtoo jäärä simmoset hilpeyreaiheet

ku porukas sählämine, julkijuamine ja muiren paheire harjottamine kovi vähäl. Sit joutu väkijuomilki vallan

yksi läträä ja murheellissee kännissee se usein sit meneeki. Siin alkka hyvin vikkelää kroppa prakaa ja muutenki

kaikkii nekatiivissi asioi putkahtele miälee.

Elämä

pruukaa

tuntuu

simmoselt et se ois sit jo ehtoopualel

ehtiny ja muut ei ol enä tehtävis ko

kyyneli vaa vuaratta. Jottei tämmötti ny sit pääsis käymää ni mää yhren pyynnö

esitä teil muil ko turkulaisil kyltereil.

Älkä lähtekö mihenkkää ennenku ootte oikeest valmei vaik teit mikä puulaki

sinne uutee pääkaupunkii maanittelis. Miättikä ny mitä siit sit tulis jos me

Turkkusest kotosi oleva vallan keskenää tääl peuhattais.

TEKSTI NIIMPAL ANONYYMI ERNO

6


Ku siemailet seitinohuet Donnalla

M U A N s i l k u k r k u t ettur e e s i e Ku et ymmärrä Turun murteesta sanaakaan

Ku otat turistikuvan tuomiokirkosta

Ku syöt kauden ekan jokirantajätskin

Ku budjettiristeilet Förillä

Ku tilaat Blankon lammaspastan

Ku elämä on laiffii Ruissis!

Ä JA

HÄS KSTI

U VARP


Kuin kaksi marjaa.

▲ Paula Vesala

▲ Emmi Haavisto

▲ Aina Inkeri Ankeinen

▲ Joona Martikainen

Artisti

Eläkeläinen

8

Kylteri

Kylteri


KYlista. Kaiken nähdyn ja kuullun perusteella voi päätellä, että kylterit Haluavat miljönääreiksi.

Jos koulu- ja muut jutut painavat päälle, muista, että PeIsKään on enää viisi kuukautta aikaa. Uusi lyrbä.

Profea lahjoitti Turun kauppakorkeakoululle kymppitonnin. Valtiolta triplat päälle, koska halutaanhan tulevien vaikuttajien sivistykseen satsata.

KYsymys. Pidätkö salmiakista? Kyllä/En

57/16

Oletko käynyt tuomiokirkon sisällä? Kyllä/En

51/10

KYniksi. Ensi vuoden sima kannattaa laittaa jo nyt käymään, jotta saat vapun joka on kaikkea muuta kuin ikimuistoinen.

kommentit. Siis mun nukkuminen oli niin metaa. Näin eka unta et nukuin ja sit et heräsin ja kerroin muille et näin unta et nukuin ja sit heräsin oikeesti. – Anonyymi kylteri Tää on oikeesti ihan hauskaa tää konsernintilinpäätöksen hallinta. – Laskiksen proffa Tuutti out. – Tuutti

KYjodel. Vuodatat niin paljon hikeä ja juokset vaikka kaikki appron baarit läpi haalarimerkkien eteen, mut oot niin laiska ettet jaksa ommella niitä. Kevät tulee ja kohta kauppiksellakin rupee näkyy kärpäsiä sisällä. Mut onks se sit pelkkä kärpänen vai tsetsekärpänen?

Tääl koulul pitäis olla sellai päikkäripiilo missä sais käydä vetäsee nopeet power napit.

9


Teemu Turusta Artistikuuluisuus Teemu Brunila saattaa vielä jonain päivänä saada valokeilansa jakajaksi etunimikaiman kauppakorkeakoulusta. Kolmannen vuosikurssin opiskelijalla on tähtäimessä kansainvälinen ura laulajalauluntekijänä.

TEKSTI ELINA ÄIJÖ KUVAT JOONAS TSOKKINEN JA ASHLEY SCHULMAN

10


M lemassa alaa.

usiikki on ollut Teemu Sätilän veressä aina. Äidin

tahti julkaista singlejä. Kappaleiden välisen hiljaisuuden aikana

aloittamista Sätilä vietti vuoden Sydneyssä opiske-

naan uusiksi viime vuonna ja syksyllä järjestettiin kiertue isoim-

puolen suvussa on muusikkoja, ja poika soitti ja lauloi pienestä pitäen. Ennen kauppakorkeakoulussa

– Sain näkemystä siihen, miten biisejä tehdään ja mihin asioihin

pitäisi kiinnittää huomiota. Biisejä opeteltiin kirjoittamaan yhdessä, koska nykyään pop-kappaleissa on aina useampi tekijä mukana. Kokemus terävöitti Sätilän unelmia.

– Ennen sitä en ihan tiennyt, mikä musan paikka on elämässäni.

Suomessa on rajalliset mahdollisuudet sen suhteen, mitä mun genressä voi tehdä. Siksi suuntaan kansainvälisille markkinoille.

Sätilä tavoittelee kansainvälistä musiikkiuraa tosissaan. Uusinta

singleä on kuunneltu Helsingin jälkeen eniten Tukholmassa, Oslossa ja Torontossa. Pelkällä tuurilla Always Will -kappale ei singahtanut Spotifyn uuden musiikin listoille Pohjoismaissa ja Kanadassa.

Singlen on julkaissut Vild Music, jolla on yhteistyökumppanit Sak-

sassa ja Englannissa. Sätilä arvelee, että Englannin yhtiö pitchasi kappaleen Atlantin taakse. Verkostoilla on valtava merkitys alalla.

– Mitä isompi levy-yhtiö, sitä paremmat kontaktit ja enemmän

rahaa on käytettävissä. Mutta hyvä biisi voi lähteä lentoon myös ilman isoa yhtiötä taustalla.

Niin kävi Sätilän ensimmäiselle singlelle, joka julkaistiin kesä-

kuussa 2015. Suomen Spotify ja YleX bongasivat Future Now -kappaleen, ja noste levisi myös Ruotsin Spotifyhin.

Puolentoista vuoden sykli on Sätilän mukaan aivan liian hidas

kuitenkin tapahtui paljon: Vild-kontaktin saaminen vaati runsaasti

aktiivista verkostoitumista, bändin livekokoonpano meni kokomissa suomalaiskaupungeissa. Nyt Sätilän ura etenee kappale kerrallaan. Niitä hänellä on hihassaan parikymmentä.

– Uskon edelleen albumikokonaisuuksiin, mutta uutena tulok-

kaana se on vähän irrelevantti asia. Ensin pitää kerätä kuulijakuntaa ja luoda odotusta, ettei työ mene hukkaan.

Kauppakorkeakouluopinnot Sätilä näkee uransa kannalta hyö-

dyllisinä.

– Musiikki on bisnestä, vaikka luovalla toiminta alalla onkin

hieman erilaista kuin muualla. Artistit työskentelevät nykyään yhä yrittäjämäisemmin.

Sätilän mukaan digitalisoituminen auttaa muusikoita nouse-

maan keskiöön levy-yhtiöiden mahdin kustannuksella. Kehitys on hänestä hyväksi.

Suomessa on rajalliset mahdollisuudet sen suhteen, mitä mun genressä voi tehdä. 11


– Jos levy-yhtiöissä ei vaalita artistia, taiteen tekeminen loppuu.

Silloin ei ole mitään tuotetta tai palvelua, mitä myydä ihmisille.

Sätilä toivoo artisteille entistä oikeudenmukaisempia sopimuk-

sia ja tahtoo päästä omalta osaltaan vaikuttamaan asiaan.

– Mun on osittain pakkokin toimia vähän eri lailla kuin muiden,

koska on vaikea kuvitella että mikään suuri yhtiö lähtisi mukaan tähän, ainakaan ennen kuin vakaa yleisö on saavutettu.

Sätilä määrittelee musiikkinsa tyylilajin indiepopiksi tai folkah-

tavaksi poprockiksi. Kappaleissa on sekä melankolisia että toiveikkaita sävyjä.

– Toivon, että musiikkini on elämänmyönteistä ja rohkaisevaa.

Lyriikoita jokainen kuulija voi Sätilän mukaan tulkita miten ha-

luaa. Esimerkiksi Always Will -kappaleen kertosäe on alun perin suunnattu kaupungille.

– Se sisältää eräänlaista nostalgiaa: tunteen siitä, että arvostat

juuriasi ja niillä on aina paikka sydämessäsi.

Jyväskylässä syntynyt ja Hämeenlinnassa varttunut Sätilä ei

– Sen suhteen en muuttaisi mitään. Musiikillisesti tämä paik-

ka tarjoaa rauhan Helsingiltä, jossa voi nopeasti tulla imaistuksi mainstream-popin tuotantoon. Myös helsinkiläisellä indiellä on tyypilliset leimansa.

Mun on osittain pakkokin toimia vähän eri lailla kuin muiden. Turun musiikkipiireissä on oma perintönsä kansainvälisiin läh-

kuitenkaan itse identifioidu juuri mihinkään yksittäiseen suoma-

tökohtiin. Sätilä mainitsee esimerkkeinä Michael Monroen ja Tee-

muualle.

vaan voi tehdä omilla ehdoillaan.

laiskaupunkiin.

– Hämeenlinnassa nuoriso haluaa aina muuttaa Helsinkiin tai

12

Pääkaupunki veti myös Sätilää puoleensa, mutta Turkuun pää-

tyminen oli onnekas sattuma.

mu Brunilan.

– Täällä ei ole painetta mukautua johonkin tiettyyn muottiin,


Kandina

kihloihin?

Kuka nyt ryntäisi suin päin suoraan avioliittoon, kun ensin voi mennä kihloihin ja tutustua ajan kanssa mielitiettyynsä vähän paremmin? Perustimme vuonna 2016 kandijäsenyyden, joka mahdollistaa paikallisyhdistykseemme liittymisen heti kanditutkinnon suorittamisen jälkeen. Myötäjäisiin ei tarvitse budjetoida, sillä liittymishinta on perin opiskelijaystävällinen eli 0 €. Kandijäsenenä voit myös hakea kandistipendiä, jonka suuruus on 300 €. Miksi Turun Seudun Ekonomeihin jo kandina?

Miksi Turku ja Turun seutu?

Jäsenenä sinulla on oikeus rahanarvoisiin etuihin. Jär-

Turun seudulla poreilee nyt mukavasti ja tänne on hinkua

jestämme vuodessa 50–60 erilaista tapahtumaa koulutuksista yritysvierailuihin ja kulttuuritapahtumista viinitastingeihin. ekonomeja

ja

Yritysvierailuilla ehkä

jopa

pääset

tutustumaan

tapaamaan

tulevaan

työnantajaasi. Yhden koulutuksen arvo voi olla jopa satoja euroja, joten mistään pienistä eduista ei ole kyse.

Olet tervetullut tuomaan myös nuorta energiaa ja

uusia tuulia opiskelijamaailmasta sekä osallistumaan

työryhmiimme. Valmistuttuasi voit hakea johtokuntaan näköalapaikalle.

Sokerina pohjalla, saat sähköisenä luettavaksi sekä

jäsenlehtemme että uutiskirjeemme.

niin asukkailla kuin yrityksilläkin. Miksi siis lähteä merta edemmäs kalaan?

Jos kuitenkin päätät lähteä muille maille vierahille,

niin rakkaudesta Turkuun on mahdollista olla myös kaksoisjäsen ja hyötyä jatkossakin kaikista eduistamme.

Olen itse ollut pääkaupunkiseudulla töissä kohta

12 vuotta. Pieni työyhteisö ja tehokkaat yhteydenpito-

välineet mahdollistavat myös viikoittaisten etäpäivien pitämisen. Hyvä niin, sillä en ole ajatellut muuttaa Turun

seudulta ikinä pois. Muualla on kiva käydä, mutta kotiin on aina yhtä hyvä tulla.

Sano siis ”tahdon” ja hae kandijäseneksi. Ehdit

myös vielä hakea kevään kandistipendiä osoitteessa turunseudunekonomit.fi/jasenyys/kandijasenyys.

Nina Andersson

Turun Seudun Ekonomien jäsenlehden päätoimittaja

13


oman maun mukaan

Hämeenkadulla näkyy tyhjiä liiketiloja toisensa perään, mutta onneksi muutama uudempi tulokas on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa ja tuomaan eloa kadulle. Yksi näistä on kiinalainen ravintola Yangtze, joka avasi ovensa alkuvuodesta 2016. KYliste lähti selvittämään, millainen tarina herkullisen kiinalaisen ruoan takana piilee. TEKSTI TERESA SILVENNOINEN KUVA ILONA HÄSÄNEN

M

inua on ravintolan ovella vastassa Dongmei Lu ja hänen miehensä Jing Dai. Pariskunnan puolitoistavuotias tytär on vielä vähän pöllämystynyt päiväunien jälkeen, mutta

poseeraa kiltisti kuvaa varten. Kiinalaiseen tapaan pöydässä odottaa höyryävä teepannu, jonka ääressä on helppo jutella niin yrittäjän elämästä kuin kiinalaisesta ruokakulttuurista.

Harva tietää, että ennen Yangtzen perustamista Dongmei ja Jing

pitivät ravintolaa Kauppiaskadulla Börsiä vastapäätä. He tapasivat

ja rakastuivat Kiinassa, mutta Jing muutti työn perässä Suomeen

työskentelemään kokkina. Dongmein muutettua myöhemmin Suomeen he päättivät perustaa yhdessä ravintolan vuonna 2011. Kysyessäni oliko Dongmei aina halunnut yrittäjäksi hän naurahtaa

Tulevaisuuden haaveista puhuttaessa Dongmei vakavoituu ja

katsoo silmiin.

– Meillä ei oikeastaan ole suureellisia unelmia. Arvostan yksin-

kertaista elämää, mutta kun ryhdyn johonkin, haluan tehdä sen hyvin.

Yksityiskohtiin panostaminen näkyy myös ravintolan ruoissa.

– Vaikka nuudeliannos näyttää yksinkertaiselta, sen valmista-

miseen on käytetty huomattavasti aikaa kasvisten valitsemisesta,

pesemisestä ja pilkkomisesta lähtien. Jokainen annos saa sataprosenttisen huomiomme.

ja sanoo, ettei heillä juuri ollut vaihtoehtoja. Ilman suomen kielen

taitoa on vaikea työllistyä, joten yrittäjyys näyttäytyi ainoana kannattavana ratkaisuna.

Dongmei muistelee, miten hän aluksi kuunteli muiden kiinalais-

ravintoloitsijoiden neuvoja suomalaisten ruokamieltymyksistä.

– Minulle sanottiin, etteivät suomalaiset sitten syö tätä tai tätä,

mutta lopulta päätimme tehdä asiat omalla tavallamme ja valmistaa sellaista ruokaa, josta itse pidämme.

Kun ryhdyn johonkin, haluan tehdä sen hyvin.

Yangtzen ruokalistalta löytyykin annoksia, joita ei kovin usein

tule muualla vastaan. Seuraavaksi kokeilussa ovat kiinalaiselle katuruokakulttuurille tyypilliset ruoat kuten baozit.

Vanhan vuokrasopimuksen päättyessä oli otettava riski ja avat-

Mietin, ettei moni kuvailisi kielitaidottomana vieraaseen maa-

tava ravintola uudessa paikassa.

haan muuttamista ja yrityksen perustamista yksinkertaiseksi tai

kasvavan, toteaa Dongmei ja luettelee ulkomuistista liudan vaa-

mea, kun lattian rajasta kajahtaa kirkkaalla äänellä “ÄITIII”. Toisen

– Olemme joutuneet oppimaan jatkuvasti uutta ja tekemään

paljon töitä. Remontoidessamme ravintolaa budjetti tuntui vain dittavia lupapapereita. Tällä hetkellä asiakkaita kuitenkin riittää ja pariskunta on voinut palkata lisää työntekijöitä.

ainakaan helpoksi elämäksi. Seuraava haaste on kuitenkin jo tiedossa. Dongmei huokaisee, että hänen on vihdoin opeteltava suo-

polven maahanmuuttajaan on jo nimittäin alkanut suomen kieli tarttua.

15


Vuonna 2003 teini-ikäinen Pikku G räppäsi tiensä silloisen nuorison sydämiin platinaa myyneellä Räjähdysvaara-albumillaan. Artistinimen takana oleva Henri Vähäkainu ei kuitenkaan jäänyt paistattelemaan julkisuuteen vuosikausiksi vaan vetäytyi parin vuoden tiiviin keikkailun ja toisen albumijulkaisunsa pois valokeilasta. Pinnan alla vuosia kuplinut fanitus pääsi kuitenkin uudestaan valloilleen, kun Vähäkainu saatiin esiintymään meidän Turkuumme maaliskuussa järjestettyihin Karuselli-bileisiin. Keikka meni hyvin, tunnelma oli korkealla, ja positiivista palautetta on sadellut runsain määrin. KYliste sai mahtavan tilaisuuden haastatella tähteä, jonka päivät kuluvat nykyään pitkälti oman AppGyver-firman parissa. TEKSTI VARPU SOMERSALO KUVAT SAMULI SALO

– Olin mä kuullut, että liput oli myyneet ihan hyvin, mutta kyllä

se oli tosi iso ja positiivinen yllätys, kuinka paljon sinne sitten tuli sitä porukkaa.

Näin kommentoi Henkaksi esittäytyvä nuori mies Karuselli-

keikkaansa. Hän myöntää reagoineensa alun perin kielteisesti keikkatiedusteluun. Olihan edellisestä vedosta kulunut jo yli

vuosikymmen aikaa, biisien sanat olivat päässeet ruostumaan

muistista ja vanhan tiimin kasaaminen olisi ihan oma haasteensa. Aikansa hauduteltuaan ja muiden kanssa keskusteltuaan Vähäkainu kuitenkin päätti kysyä taannoisilta lavakollegoiltaan,

josko heiltä löytyisi innostusta lähteä Karuselliin verestämään

muistoja. Tiimi reagoi heti innostuneesti ja myönteisesti, mikä sai Vähäkainunkin lämpenemään ajatukselle enemmän.

Esitys onnistui huikean hyvin ja uusia keikkatarjouksia

on tullut paljon, mutta niitä aiotaan ottaa vastaan vain hyvin valikoidusti. Vähäkainun tarkoituksena ei ole alkaa kiillottaa 16

uutta uraputkea artistina tai alkaa keikkailla aktiivisesti, eivätkä

hänen tämänhetkiset ajalliset resurssinsa sellaiseen riittäisikään. Hän kuitenkin paljastaa, että uskoo vetävänsä uutta keikkaa vielä tämän vuoden puolella.

Palataanpa ajassa hieman taaksepäin, aikaan ennen Romeota

ja Juliaa. Pikku G:n taannoinen suursuosio oli monen sattuman summa. Vähäkainun mukaan kyseessä oli ”legendaarinen oikeassa paikassa oikeaan aikaan -tyyppinen asia”. Hän tutustui

dj-hommien ja breakdance-harrastuksensa kautta Ezkimoon ja muihin alan tekijöihin.

– Ne kysyi, että kiinnostaisiko sua lähteä tekemään musaa,

että tällaista ei ole vielä Suomessa koskaan tehty.

Niinpä tiimi alkoi tehdä biisejä. Koska suomalainen rapskene

oli tuolloin vielä lapsenkengissä, kenelläkään ei ollut varsinaisia odotuksia yhteistyön seurauksista. Levy-yhtiö Warner Music Group lähti hommaan mukaan, vaikka kappaleita ei silloin


Kylhän se sit aika onnistunu juttu oli. suostuttu soittamaan radiossa.

– Radiot oli sitä mieltä, että tämä oli liian nuorille suunnattua

musaa, että he ei sitä ota.

Ihmiset alkoivat kuitenkin ostaa levyjä kaupasta huikeaan

tahtiin. Musiikki kosketti tiettyä kuulijaryhmää, levymyynti kävi kuumana ja keikkapaikat täyttyivät.

– Kylhän se sit aika onnistunu juttu oli.

Jo ennen artistiuraansa Vähäkainu oli kirjoitellut paljon

tekstejä, ja oli alusta lähtien vahvasti mukana biisiensä tekemisessä. Lempilasta omista biiseistä on mahdotonta nimetä.

– Tiettynä ajanjaksona on tietynlainen soundi ja tietynlaiset

jutut, ja jokainen biisi on aina uniikki sillä hetkellä. Musiikki

tietysti sitoo paljon muistoja ja liittyy siihen hetkeen, jolloin se syntyy.

Vähäkainu ei myöskään pysty nimeämään suosikkiartistejaan

tai -genreään, sillä eri tilanteissa ja mielentiloissa tekee mieli kuunnella erilaista musiikkia. Hän huomauttaa, että nykypäivän musiikki on huomattavasti genreriippumattomampaa kuin esimerkiksi Pikku G:n huippukauden aikaan.

– Nykyään voi tehdä hyvän biisin, jossa on räppäri ja

iskelmälaulaja samassa biisissä. Jos ihmiset kokee sen omakseen ja tykkää siitä, niin se on kaikki yhtä lailla hyvää musiikkia.

Tämän numeron teemaa kunnioittaen Vähäkainulta on vielä

kysyttävä mielipidettä tästä upeasta kulttuurikaupungista.

Turussa tulee harvemmin käytyä, mutta hänen yleinen mielikuvansa on positiivinen.

– Turku on kaunis kaupunki, ja kliseisesti sanottuna varsinkin

kesäkaupunki. Mielellään siellä tulisi käymään useamminkin.

Lopuksi Vähäkainu haluaa kannustaa kyltereitä ja kaikkia

muitakin uskomaan omaan tekemiseensä ja omiin ideoihinsa. Tänä mediaähkyn kultakautena ideoita ja inspiraatiota voi saada mistä hyvänsä, ja oman polun valitseminen on kaiken alfa ja omega.

– Yrittäjyydessä on tosi paljon hyviä puolia ja sieltä saa hyvät

valmiudet myös siihen, että voi lähteä kehittämään jotain omaa, johon uskoo.

Yrittäjyys ei tietenkään ole se kaikkien polku, mutta

Vähäkainu voi jo omasta kokemuksestaankin todeta, että oman tien kulkeminen kannattaa ja on myös äärimmäisen palkitsevaa.

17


KU MÄÄ

NII KOVAST HALUAISI SIN TÖIHI

T

ierätteks te sen tunteen, ku mietit kui siistiä olis ol omas

tiättyjä raamei. Siinä saa ja täytyy käyttää luavuut, jot se sit erottuu

Unelmie alast voi ottaa selvää menemäl sinne kesätöihin tai

myähemmin lähettää hiukka muakattuna muihin paikkoihin. Suu-

unelmayritykses töis tai unelmie alal? Se miettimine o kivaa, mut miksei realisoira sitä?

harjottelluu. Vaikka monnee paikkaa on tiätty haut jo kyl menneet

kii, nii viäl ei kannata vaipua epätoivossee. Jos löytyy tarpeeks motivaatioo, pääsee minne vaa.

Jos sul o mieles joki tietty yritys, jonne vaa haluat töihin, soit

sinne. Puhelun aikana voit kysel mahrollisest kesätyäpaikast tai

vaikka eres pienest harjoittelust kesän ajaks. Puhelun aikana kan-

nattaa myäs kysel minkälaist henkilöä täsä ny yritys mahtaa ettii ja mitä asioit ne haluais, et toisit esil hakemukses. O se vaa turha

listata hakemukses asioit, jotka ei välttämät täsä ny kiinnost yrityst. Puhelul osotat kiinnostust ja saat tehtyy juur kyseist yrityst oot kauhiaste panostanu ja ajatellu niit.

Ja jos ei kyseisest paikast tyä irtoa niin hakemuksen voi säästää ja rin tyä o jo tehty ku sitä aluks suunnitteli tai video kuvasi.

Jos haluamasi firma ei millääs pysty ottamaan kesätyäläissi,

kysy voisitko tul eres pariks viikoks harjoitteluun. Firma hyätyy siitä saamal motivoituneen ihmisen paikal. Sää taas sem pare vaa

saat sitä arvokast tyäkokemust jost kaikki puhhuu. Lisäks saat

tuntuman siitä, onko kyseine paikka tai ala sul sopiva. Jos tuntus

pahalt, tierät ainaki ajois minne tulevaisuures ei kannata hakeutuu. Jos tuntus hyvält, voit harjoittelus ollessasi näyttää taitosi ja saada jalan oven väliin tai miksei vaikka pääst kokonaanki siitä ovest sissää.

KYLLIN HYVÄÄ

varte räätälöidy hakemukse. Kyl maar vaa yritys nii pal tykkää ku

niiren satoitten, ellei jopa tuhansitte muiden hakemusten joukost.

Ei viäl kannat vaipuu epätoivossee. Kiinnitä myäs hakemukse ja ansioluettelo ulkonäkössee huo-

miot. Jos esimerkiks kerrot ansioluettelos olevas luava, sen täytyy

myäs näkyä ansioluettelon ulkonäöst. Ei suinkkaa mikkää myäskää est sua tekemäst hakemust tai ansioluetteloo video muados.

Hakemukse jälkkee ol aktiivisest tiätty kontaktis yritykssee.

Soittele sin ja tuu paikanpääl esittäytymmää. Tää osoittaa yrityksel, et oot aidosti ja oikeesti motivoitunu ja sellaissi henkilöitä yritykset juur etsii. Yks huikeist tavoist näyttää motivaation paljous o

esimerkiks tehrä pieni taidonnäyte yrityksel. Esimerkiks jos hakee

mainostoimistol, miksei tehrä oma hakemus mainoksen muados. 18

Hakemus ku ei ol sellaine asia, jonka täytyy orjallisesti palvel joitai

Julia Fesiuk Kylteriyhdyshenkilö julia.fesiuk@ekonomit.fi 040 9130698


Un i ted hearts TEXT SOFIA ZAVIALOVA

ILLUSTRATION KATERINA PANINA

People from all over the world come to Turku and fall in love.

of

F

or centuries, love has made people travel and

migrate, overcoming all the difficulties and obstacles related to this challenging mission.

Nowadays in our globalized world, we all are

more than used to traveling on a regular basis because of studies and work. Looking around we

may notice that also love and romantic relationships have become borderless and more international. We

travel from one place to another to work or study, we meet new people, we fall in love, and then life

changes its course into a completely unexpected direction.

Dating someone of another nationality has

become more common due to globalization,

open markets and technological advancements.

Furthermore, the degree of openness in modern societies is gradually increasing, and I believe

xenophobic ideas are fading. This is no longer an era of Romeo and Juliet who did not have a

chance to be together while living in neighboring districts. Luckily for many international couples, the

likelihood of successful relationships across borders today is much higher than in Shakespeare’s times.

Let me bring you closer to our permanent or

temporary geographical location, Turku. This city is an international place that unites open hearts from all over the world. Here we have two big universities

that attract students and staff from diverse countries. Probably one of the most typical ways to

meet your foreign love is to go study abroad or to be employed by an organization that facilitates cultural

and intellectual exchange programs. This is literally what happened in the four following love stories.

19


Kristina & Timo In 2015 raised in Spain Serbian-Romanian Kristina

came to the University of Turku to study psychology for one semester. At one of the Erasmus parties she met

Timo, a Finnish guy who had just entered University of Applied Sciences that year.

After having a distance relationships for around a

year, the couple decided that in order to stay together one of them should move. For now it has been Kristina, but next semester both of them are planning to go

back to Spain where Timo will study as an exchange student.

As a native Finn, Timo finds it easier to live

in Finland. However, for Kristina it seems more problematic to live in Turku for obvious reasons: cold

weather, high prices and difficult local language. Yet she is confident that in the future she could move back to Turku for love.

Anna & Anton The Russian IT expert Anton decided to change his location and came to Turku with his wife, Anna, who intended to improve her curriculum and get a master degree in Ă…bo Academy for more prosperous

job opportunities. The couple moved to Finland last

year overcoming all the bureaucratic cross-border

difficulties and supporting each other in all the moves. This is not an example of an international relationship, although it is also a very demonstrative story where Turku again appears to be a place that unites love, 20

dreams and plans.


Juju & Jaakko Juju and Jaakko also met each other through Erasmus.

Juju came to Turku from Georgia to work for one year

Sofia & Alessandro Also the author of this article has experience in building an international relationship originated in Turku. I

met my Italian boyfriend when I came to Finland as an

exchange student. In the very end of my stay I met him, Alessandro, a PhD student at Ă…bo Academy.

Born in Russia, I did not plan to live in Europe,

but after meeting this man I had to change my mind. After spending one year apart, I was enrolled at Turku School of Economics and we started living together.

Both of us agree that we could live in Turku for

work, and of course for love. However, without each

other, Turku is not Turku for us. Alessandro has pointed out that Turku is a very romantic city but sometimes its sights and charming nature could be

easier to appreciate if the average temperature was ten more degrees.

in an organization that helps foreigners to integrate into the society through cultural activities.

After staying in Turku for one month and being

completely disappointed by its coldness and snow, she met Jaakko at a pre-Christmas party. The party

was organized especially for foreigners and Jaakko was invited there in the role of the Santa Claus. He had

lived in the UK for five years and had great experience

in communicating with people from other countries and getting along with them.

That day, the guests at the party were talking about

living in Turku and Juju shared her dissatisfaction with

the cold weather here. Jaakko volunteered to show her truly beautiful places that could make Juju change her mind and like the city.

Over time, Juju got to see all the beauty of this city –

or maybe it was love that made her see it.

After spending two years in a distance relationship

the couple decided to settle down in Turku and

got married. Juju’s decision to move to Finland undoubtedly derived from her love to Jaakko. However, she also points out a range of benefits this country

provides for those who choose to live here. Finland has a well developed social system, and it is possible

to survive and even live well here without knowing Finnish since all locals know English so well that you can easily manage by knowing only moi and kiitos.

Today Juju sees Turku as a romantic city especially

during the autumn time, full of international students

and many opportunities to fall in love. As for the future, the couple is comfortable with staying in Turku but

also considers an option of moving to Georgia one day.

When asked why people dare to start a relationship with a person with a different cultural and national background, my interviewees

commonly answered that the key factor was the interest and curiosity towards something new, mysterious and unexplored, complemented with open-mindedness. However, they also said that being an international couple is at the same time more challenging because you have to adapt and be ready for surprises. Bearing this in mind people become braver in starting relationships with foreigners.

All these four love stories are different, but they all are somehow connected by Turku. There are many more examples of international

couples in this city which probably says something about its internationality and lovely atmosphere nothing like the one described by Shakespeare.

21


Humans of tse Part Two

Whenever we ask our readers about what they would like to see in KYliste, they say they would like to know more about the staff here at Turku School of Economics. So it was time for a sequel for the article Humans of TSE published in issue No. 4/16. KYliste interviewed four of the beloved and respected professors. TEXT EVGENIIA LINKOVA PICTURES YANA ROTMAN

How did you get involved into publishing and editing?

SANNI AAVA Finnish for native speakers, Finnish for foreigners

– I became interested in this field during my stay in Greece. Later I participated in editing and translating some books at the Åbo

Academy and worked as an editor trainee at the publishing house Sammakko. One of the books that I translated was Cyanide and Happiness. It was very challenging to work with this comic book, since I had to transfer humor from English to Finnish and create a

jokes that would fit in a specific situation. Even today, I sometimes wonder if there could have been better options for certain translations.

Can you share some thoughts about your experience in Athens? – I have two master’s degrees, one of which is in Classical Greek and

Classical Latin. I was studying art history and classical archaeology and worked in the Finnish Institute at Athens for four months in

2008. It was a very memorable and interesting experience to live in a new culture, and it gave me the opportunity to see the world from a new perspective.

What is the significance of languages in today’s world? – In my opinion, culture is in one’s native language. If you are a

Finn, Finnish is your identity and it’s in your thoughts, it reflects the entire world around you. It is not enough to only know that people

in other countries speak in a different way. Languages are the key to

understanding each other, since you can never fully accept a foreign culture without knowing the language.

Was there a particular reason why you became a professor? What catches your attention in Turku? – I never pictured myself as a teacher until 2012 when I took

– I enjoy being near the sea and the Aura river. There are always

when you look at your own language from the eyes of others. Now I

the people who live here, which makes us feel as a very united

courses about teaching Finnish for foreigners. Since the first lesson I was fascinated about how much new information you can learn 22

really enjoy being in front of people and communicating with them.

new places to discover and new dishes to taste among the many cafés by the riverside. It is very common to make Turku jokes about community.


SAMUEL PIHA Marketing, Consumer Behavior

other. I find it my moral responsibility to share the knowledge that I

learned during my university years, as well as the new information I gained through my own research.

Is there a connection between your job and your personal life? – During lectures and seminars I use examples from my own life, so that the students will have a clearer understanding of the subject.

I think that those everyday situations make the studying process more interesting and memorable.

W ho knows what the currency will be in 1000 years?

How did you become interested in marketing? – I have always been curious about consumer behavior, although

my major during bachelor and master’s degree was economic geo-

graphy. In that field the focus is on retailing research. After that I became more interested in psychology and the human mind, so during my PhD I changed my major to marketing.

What makes marketing so important in the modern world? – Consumer behavior deals with satisfying one’s unmet needs. Since life on Earth first began, humans have exchanged resources in

order to get what they want. Today money is what we for this purpose, but who knows what the currency will be in 1000 years. As

long as consumption exists, the field of marketing will always be relevant.

Was there a particular reason you started teaching? – At the moment I am focusing on research, and teaching is a part

of that. I believe that these two areas are very connected to each

Why did you decide to stay at the Turku School of Economics after graduation? – After completing my master’s degree, I had the passion for science and research. I had three different career choices: I wanted to beco-

me either a researcher, a consultant or a journalist. I decided to be a

researcher as it enables me to gain experience in all of those areas. I

write articles for newspapers and visit companies to improve their work with customers.

How do you choose the topics for your research? – I focus on issues that everyone can easily understand and relate to, which is exactly why I am interested in consumer behavior right now.

23


ERIIKKA PAAVILAINEN-MÄNTYMÄKI International Business, Research Methodology

How are these methodologies useful in everyday life? – I believe that research results from international business can be

applicable to other disciplines. From a scientific point of view, they

can be helpful to understand the world from a new perspective. After studying entrepreneurial diaries where people had written notes about places and surroundings that inspired them to create innovations, I was able to find out how ideas and thoughts could be

developed. In teaching, my knowledge can be helpful for doctoral or master’s degree students.

How did you end up as a teacher? – I never thought I would become a teacher. Now I think that it is

a great experience, especially in cases when you are enthusiastic

about the topic and you can share your passion with the students. When you are working at the university, there is a connection

between what you study and what you teach. This helps professors

to get better knowledge about latest inventions and discuss ideas

with specialists in the same field. There is a constant development of skills because in order to teach someone else, you have to be a professional yourself.

Why did you choose international business and research methodology as the field of your professional interest? – It originated from my master’s thesis. I studied software piracy which was a very popular issue at that time but also revealed double

standards. The socially correct answers that people provided did

not match the reality, so it made me focus on research methods that could help to provide reliable results. Apart from that, I wanted to

solve a practical problem instead of having only an approach to some theoretical concepts.

Can you say how students’ goals have changed over time? – I feel that nowadays there is a lot of pressure for young people to

do their best and become number one. They invest a lot into their future by starting to develop their professional skills as early as

possible and thinking about various career paths. Students do not only search for a well-paid job but also for a place where they can show their full potential.

As a native Turku citizen, do you see any changes in the city? – I think we are turning into a more European city. In the past, there were not so many big popular chains and only very few restaurants with different styles. Nowadays there are lots of specialized little

places with great selection and variety, where you can find food for any taste – ethnic cuisine, raw dishes, wine tasting bars. There

has also been hot discussion about building tramway networks, which Turku used to have until 1970’s. The council is turning the city into a livelier and friendlier place both for tourists and citizens by organizing cultural events and creating new points of attraction.

The ship building industry is also prospering, so there are more 24

working places, greater money flow to the area and recreational activities. All of this attracts more people to move here.


JOACHIM SCHLABACH Business German, Multilingual Business Communication

Could you tell something about the Multilingual Business Communication course? – This is a brand new course where we use a combination of English, Swedish and German. It develops real-life skills that are used in

business environment during work in international enterprises. Even though nowadays English is used almost everywhere, it is not enough to be acquainted with only one language. Knowledge and

the ability to use two or three of them simultaneously is the key for successful business relations with both clients and partners from foreign companies.

You can get a driver’s license in a couple of months but that is not the case with languages.

What is the importance of languages in today’s world? – Indeed, there is a great demand in this area. Doing business in

Finland usually includes having partners and competitors from abroad. In the globalized world, the importance of external trade

is increasing and contacts with foreign firms are needed for

business development. It concerns diverse industries such as IT,

pharmaceuticals and manufacturing. Germany serves as one of

the biggest international partners – take Lidl or Powerhouse, for example.

Is it difficult to learn a new language? – I am multilingual myself. In everyday life I use four languages:

Finnish, Swedish, German and English. I would say that interest is the key to success. Learning a foreign language is an investment that

takes a long period of time before you can see any results. It requires a lot of motivation and effort to remember new words and grammar

You have been awarded with the title “Teacher of the Year” in 2011. Can you share some of your teaching know-how? – I believe in being committed to the students and being able to

encourage them. My teaching style does not consist of simply giving

one task after another or briefly explaining the rules. I try to meet

the students’ needs, which vary a lot depending on the course. Therefore, I try to be flexible and think about specific demands of each group.

Which places do you find notable in Turku?

rules, until you can use the language. You can get a driver’s license

– There are many remarkable architectural masterpieces in Turku.

most of the responsibility lays on their shoulders.

Kauppahalli on the list.

in a couple of months but that is not the case with languages. I try

to keep the motivation alive and encourage students, but of course

Foreigners tend to like the city center, the Aura river, the Cathedral

and Taidekappeli. I would also include the Market Square and

25


RAHA -MIEHEN LAUTA -PELIT TEKSTI ARTTU TUUPPA

Liikemiehen (tai -naisen) voi olla vaikea olla ajattelematta bisneksentekoa vapaa-ajalla. Vieroitusoireita kaupankäynnistä voi johdannaiskikkailun ohella tarvittaessa lievittää liiketoimintaa

simuloivilla lautapeleillä. Lautapelit ovat 2000-luvulla kehittyneet Kimbleä ja Afrikan tähteä vakavammin otettavaksi viihdemuodoksi, ja ne sopivat hienosti kaveriporukan illanistujaisiin. Lähes loput-

tomasta valikoimasta löytyy sopiva peli jokaiselle, kaipasi virikkeekseen sitten sosiaalista, strategista, helppoa tai monimutkaista pelattavaa. KYlisteen testiryhmä otti käsittelyynsä kaksi hyvinkin eri-

laista lautapeliä, joista molemmissa voi tavalla tai toisella osoittaa olevansa peliporukan etevin bisnesmies (tai -nainen) ja mahtavin massikeisari (tai -keisarinna).

26


Bohnanza

Power Grid

Bohnanzan idea kuulostaa hölmöltä ja lap-

Power Gridissä pelaajat kilpailevat joko

däksesi tilaa uusille papuviljelmille. Joitain

köä isoimmalle sähkönjakeluverkolle, mikä

selliselta: istuta viljelyspalstoillesi samanlaisia värikkäitä papukortteja ja myy ne tehpapuja pelissä on montakin, toisia taas vain

muutama, ja niiden arvo on sitä suurempi, mitä harvinaisempia ne ovat. Pavuista saatava rajahinta kasvaa papujen määrän kasvaessa siten, että esimerkiksi kolme papua voi myydä yhden kolikon hintaan, mutta viidellä

pavulla saa jo kaksi kolikkoa – papuja kannattaa siis kerätä mahdollisimman monta

ennen sadonkorjuuta tuoton maksimoimiseksi. Vuoronsa alussa pelaaja istuttaa pavun tai kaksi kädestään, mutta todellinen

peli alkaa, kun pelaaja tämän jälkeen nostaa kaksi papua markkinoille. Jos pelaaja viljelee

jo esille nostettuja papulaatuja, voi hän istuttaa ne omaan peltoonsa, mutta useimmiten niistä täytyy päästä eroon kauppaamalla

ne muille pelaajille heidän kädessään olevia papuja vastaan. Vapaamuotoinen kaupan-

käynti luo peliin ainutlaatuisen sosiaalisen ulottuvuuden ja kauppakumppanit joutuvat

tosissaan puntaroimaan vaihtoehtoiskustannuksia. Vaihtaako soijapapu kilpailijalle

kahta vahapapua vastaan, vai pitäisikö myydä kahvipavut omasta pellosta ja ryhtyä itse soijafarmariksi? Kas siinä pulma.

”Papupeli” on rohkeasti erilainen, vuo-

rovaikutteinen ja rento korttipeli, joka sopii hyvin vaikka etkojen viihdykkeeksi. Papukauppaa käytäessä desibelit nousevat ja

pulssi kiihtyy, kun farmarit kilvan korottelevat tarjouksiaan. Vaikka tuntuisi, ettei omilla

papupelloilla kummoisia sadonkorjuujuhlia

vietetä, bisnesonni usein kääntyy ja pelit

ovat poikkeuksetta hyvin tasaisia. Korkeimman kolikkokasan päällä seisova on voittaja, joka usein on hieronut aktiivisesti kauppaa

ja onnistunut viljelemään vähemmän suosit-

tuja papulajeja. Bohnanza on maksimissaan seitsemälle pelaajalle suunniteltu vauhdikas maataloussimulaattori, jonka pelaaminen

Saksan tai Yhdysvaltojen sähkömarkkinoiden herruudesta. Tarkoitus on tuottaa säh-

edellyttää uusiin voimaloihin ja verkon laajentamiseen investoimista sekä polttoaineiden hankkimista. Voimaloista käydään huutokauppaa, ja ne pyörivät joko hiilellä,

öljyllä, biojätteellä, uraanilla tai tuulivoimalla. Tuulivoimalat eivät tietenkään tarvitse

polttoainetta, mutta ovat suhteessa muita

tehottomampia. Muiden voimaloiden käyttämiseksi on osallistuttava polttoainemarkkinoille, joissa markkinahinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Samalla

pitäisi laajentaa jakeluverkkoa kaupungista

toiseen ja päivittää omia voimaloitaan tehokkaampiin… Kuka tehokkaimmin optimoi

tuotantokapasiteettinsa ja verkostonsa kysynnän? Ken kikkailee parhaat hinnat polt-

toainemarkkinoilla ja pääsee ensimmäisenä laajentamaan verkostonsa tiiveimmin asutuille alueille?

Power Gridissä markkinavoimien vai-

kutus on toteutettu yksinkertaisesti mutta

ihailtavan realistisesti. Muiden panostaessa

öljyyn voi harkita esimerkiksi biovoimalaitokseen investoimista polttoaineen matalan

kysynnän ja halpojen hintojen vuoksi. Oman

verkostonsa muuttuvaa sähkönkysyntää voi tasata tuulivoimalalla, ja rajatuottojen laskiessa kapasiteetin lisääminen voi hetkellisesti olla tappiollista. Power Grid on erin-

omainen strateginen mittelö, jossa jokaisen sisäinen yritysjohtaja pääsee toden teolla optimoimaan kuumilla sähkömarkkinoilla.

Pelin korkeasta laadusta kertoo se, että se keikkuu BoardGameGeekin rankingin kärkipäässä. Monimutkaisia sääntöjä ei kanna-

ta pelästyä, sillä ne opittuaan Power Grid tarjoaa 2–6 pelaajalle tiukkaa vääntöä noin kahdeksi tunniksi.

kestää vajaan tunnin verran.

27


TEKSTI HETA PIRTTIJÄRVI KUVITUS EEVA SALEVA

Mikä olisikaan parempi rentoutua pitkän viikon jälkeen kuin tavata ystäviä hyvän ruoan kera? KYliste testasi Turun ravintolat täydellisen brunssipaikan löytämisen toivossa.

Blanko on ilmeisesti se “alkuperäinen”

brunssipaikka Turussa. Olin ennen tätä maistanut vain Blankon illallista (lähinnä lammaspastaa), ja tietäen

kuinka taivaallisen hyvää se on, odotukseni olivat erittäin korkealla.

Blanko ei jättänyt taaskaan kylmäk-

si. Kaikille löytyi jotain, erityisesti jälkiruoan ystäville. Erityismaininnan ravintola saa täydellisestä sijainnistaan joen rannalla.

Kävin ensimmäisen kerran Fazer Caféssa

Ruisrockin jälkeisenä sunnuntaina, minkä vuoksi päällimmäisenä ravintolasta tulee

mieleen se, että siellä on siisti sisävessa. Fazerin brunssi saa opiskelijan kuitenkin iloiseksi. Kyseisessä kahvilassa tietää aina

mitä saa riippumatta kaupungista, mikä on mahtavaa. Ruoat ovat perinteisiä aina

appelsiinimehusta ruisleipään ja croisantteihin. Brunssi on kuitenkin paljon pienempi ja suppeampi kuin kilpailijansa.

Olimme tehneet ravintolaan varauksen, sillä olin

kuullut, että ilman varausta on turha yrittää päästä sisään. Onneksi teimme näin, koska paikka oli

aivan täynnä. Ystäväni olivat kehuneet brunssia

Turun parhaaksi ja toivoin, etteivät he olleet ylimyyneet paikkaa. Eiväthän he olleet.

Heti ensimmäisenä silmääni pisti suklaapu-

tous kotoisan sisustuksen ohella. Brunssilla oli todella paljon valikoimaa. Jopa mehuja oli ainakin

viittä erilaista. Ystäväni on kasvissyöjä, ja myös hän löysi erittäin paljon vaihtoehtoja. Viimeisek-

si kokeilimme himoitsemaamme suklaaputousta, joka oli juurikin niin mahtava kuin miltä se näytti. 28


Café Art ei varsinaisesti tarjoile buffet-brunssia, mutta se täytyy tässä silti mainita. Menimme aurinkoisena lauantaipäivänä is-

tumaan kahvilan ulkopenkeille aivan joen Saavuimme Fontanaan 15 minuuttia sen aukeamisen jälkeen ja saimme viimeisen pöydän. Ravinto-

rantaan piirakanpalasten ja kahvien kanssa, mikä osoittautui aivan täydelliseksi ideaksi.

Oikeastaan oli vaihteeksi aika kiva lähteä

la on siis erittäin suosittu, varsinkin sunnuntain

“brunssilta” ilman että tuntui, että maha po-

suuren ihmismäärän vuoksi.

ringon paistaessa puiden takaa. Mutta hei,

brunssin aikoihin. Maksettuamme 20 euroa jouduimme vielä jonottamaan ruokaa vartin verran Tästä huolimatta paikka jäi erittäin positiivisena

mieleen. Tykkäsin erityisesti maukkaista lihapul-

ksahtaa auki pian. Tässä paikassa voi hetken

kuvitella olevansa Pariisissa, varsinkin auvarför Paris, vi har ju Åbo.

lista sekä erinäköisistä kasviksista. Myös jälkiruokapöydällä tuli käytyä ehkä liiankin monta kertaa

sen taivaallisten kakkujen ja hedelmien vuoksi. Jäin

hieman kaipaamaan jotain raikasta, esimerkiksi jugurttia, kaiken lihan ja leivän ohella. En silti valita, sillä tuntui, että lähdin ravintolasta vyöryen pois.

29


30


Turku on kuninkaallinen kaupunki, mistä kertoo myös kruunu sen vaakunassa. Samoin kuin kruunu on koristeltu jalokivillä, lukuisat lumoavat kohteet koristelevat Turkua tehden tästä historiallisesta kaupungista ainutlaatuisen. Siksi pidinkin sopivana kutsua pientä tutkimusretkeäni aarteenmetsästykseksi: käytin hyväkseni kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät, lainasin järjestelmäkameran ja lähdin etsimään sateenkaaren päästä löytyviä ei-niin-ilmiselviä mutta silti arvokkaita Turun nähtävyyksiä. TEKSTI, KUVAT JA KARTTA KATERINA PANINA TAUSTAKUVAT ILONA HÄSÄNEN

A A R E T E N M E S T .. A Y T S S 31


RETTIGIN PALATSI Olet varmaan ohittanut monta kertaa tämän rakennuksen ja sen sisällä sijaitsevan museon, kun olet kävellyt Aurajoen rantaa Itäistä Rantakatua pitkin. Neuvon kuitenkin, että käväiset joskus myös sisällä, koska tämä on kiistatta yksi Turun arvokkaimmista aarteista. Palatsissa sijaitsevasta Aboa Vetus & Ars Nova -museosta löytyy kiinnostavaa katsottavaa sekä historian että nykytaiteen ihailijoille. Nykytaidemuseo sijaitsee palatsin tiloissa, ja sen puutarhan alle piiloutuu arkeologis-historiallinen museo, joka on käytännössä aito maanalainen rauniokortteli. Epäröin tämän kohteen sisällyttämistä aarteenmetsästykseeni, koska tämä on aika suosittu nähtävyys, mutta yksi asia sai minut harkitsemaan asiaa uudelleen. Rettigin palatsi eli Villa von Rettig on tunnetun suomalaisen filantroopin ja mesenaatin suvun vuonna 1928 rakennettu yksityisasunto. Sitä ympäröi muuri, joka sulkee palatsin puutarhan pois ohikulkijoiden silmistä. Suihkulähteellä varusteltu ”salainen puutarha” sai minut lisäämään tämän kohteen aarrekarttaani. Toinen kiinnostava fakta tästä paikasta on, että nimenomaan täällä kuuluisa suomalainen huijari ja varas Ruben Oskar Auervaara oppi seurapiirien tavat pelaamalla korttia Rettigin kanssa. Rettigin tehtaan palveluksissa työskentelevät Auervaaran vanhemmat olivat kantavieraita tässä talossa, ja tämän kautta heidän poikansa pääsi näkemään rikkaiden ihmisten elämää. Auervaara huijasi lehti-ilmoitusten kautta tapaamiaan rikkaita naisia teeskentelemällä aikovansa mennä naimisiin heidän kanssaan ja varastamalla sen jälkeen heidän omaisuutensa.

32

.. .. WAINO AALTOSEN MUSEO En voi olla kertomatta tästä paikasta! Ainoastaan neljä euroa opiskelijoille, kiinni vain maanantaisin, etkä koskaan kadu jos päätät tulla käymään Wäinö Aaltosen museon näyttelyissä. Näyttelyt vaihtuvat usein, joten voit olla varma, että esillä on jotakin muuta kuin edellisellä kerralla. Joskus näkemäsi on hämmentävää, joskus todella inspiroivaa, joskus jäät miettimään näkeämiäsi asioita, ja joskus saat siitä vain hyvää mieltä. Itse käytän tätä museota ”yllätysviihdykkeenä”: en ikinä tarkista, minkälainen näyttely on menossa, tulen vain paikalle avoimin mielin ilman mitään odotuksia. Viimeksi kun ajauduin sinne siellä oli ”Taide, uskonto, valta” -näyttely, joka tuli suoraan minun kotikaupunkini Pietarin Uskonnon historian museosta, ja kertoi näiden kolmen elementin välisistä suhteista keisarillisen Venäjän ja Neuvostoliiton aikana. Olin mukavasti yllättynyt ja jäin miettimään näitä asioita vielä tunniksi Café Wäinöön.


SAMPPALINNA Turun seitsemän kukkulaa tekevät siitä varsin omalaatuisen kaupungin. Opiskelijaelämä ei kuitenkaan ylety Yliopistonmäkeä, Puolalanmäkeä ja Vartiovuorta pidemmälle, ja aika usein Samppalinnanmäki jää ainoastaan kokeneiden turkulaisten nautittavaksi. Vasta noustuani Petreliuksen patsaan kohdalle ja nähtyäni edessäni aukeavan kaupungin tajusin, että voisin viettää vaikka jokaisen iltani täällä auringonlaskua katsellen. Illan pimentyessä mäestä voi siirtyä suoraan jokilaivoille. Näin yksinkertaisella tavalla voi tehdä jopa gradupäivästä mukavan, ja tämä jos mikä on arvokasta.

.. MUSTIKKAMETSA Jos jatkat matkasi Halistenkoskelta Aurajoen ylävirralle, löydät rautakautisen muinaisjäännösalueen mäntyjen keskeltä. Tämä on Virnamäenpuisto – täydellinen paikka kävelylle, pyöräilylle tai ratsastukselle. Itse löysin tämän paikan viime kesänä, kun tunsin vahvaa tarvetta saada tuoreen mustikkapiirakan pöydälle: lähdimme poimimaan mustikoita yhden kaverini ja hänen lastensa kanssa, ja he näyttivät minulle tämän ”Mustikkametsän”. Päivän tulos oli kaksi ämpäriä mustikoita, mustat suut ja iloinen mieli. Paikka jäi lämmittämään sydäntäni valoisuutensa ja marjaisuutensa vuoksi, siksi vierailin siellä tällä tutkimusretkellä ja todistin, että keväälläkin tämä on yksi Turun mukavimmista viheralueista.

.. KAKOLANMAKI Noin kolmensadan vuoden ajan Kakolanmäki oli vain paljaaksi hakattu kivinen kukkula ennen kuin sinne rakennettiin 1850-luvun lopussa Kakolan omasta kivestä graniittirakennus, joka toimi Turun Keskusvankilana vuoteen 2007 saakka. Vaikka kukkulan sijainti on lähempänä Turun satamaa kuin kauppatoria, siihen kannattaa tutustua. Kukkula itsestään ei ole kovin kaunis, mutta sieltä aukeaa näkymä merelle ja toiselle puolelle Turkua, joka yleensä jää näkymättömäksi. Lisäksi pidän jostain syystä erittäin romanttisena hylättyjen tai tässä tapauksessa rakennusprojektin alla olevien paikkojen tutkimista, ja vaikka sisälle pääsee ainoastaan opastetulla kierroksella, tämän vaikuttavan ja jollakin tavalla jopa komean rakennuksen ympärillä saa kävellä suhteellisen vapaasti.

33


AURAN PANIMO

KOROISTENNIEMI

34

Rautatiesilta yhdistää neljän kilometrin kävelypolun, joka menee Nummenrantaa pitkin ja kääntyy takaisin Halistenkosken kohdalla vastakkaista joen rantaa pitkin historiallisen Koroistenniemen kautta. Nykyään tämän paikan voi huomata ainoastaan ison valkoisen ristin ansiosta, joka iltapäivällä heittää pitkän varjon kukkulaan, mutta 1100-luvulla Koroinen oli kaupankäynnin kannalta merkittävä kylä, josta Turku sai alkunsa. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX:n määräyksestä Suomen piispanistuin oli siirretty Koroistenniemelle Nousiaisista. Tähän oli rakennettu iso hirsistä salvottu piispankirkko, mutta se, mikä on säilynyt nykypäivään, on sen alta löydetyt kiviset perustukset. Historiasta kiinnostuneet voivat löytää lisätietoa Internetin ihmemaasta, mutta minulle tämä paikka on ensisijaisesti hiljaisuuden ja rauhan kohde: aurinkoisena talvipäivänä niemestä avautuu kirkas ja kylmän kaunis näkymä jäässä olevaan jokeen ja lumisiin rantarinteisiin, ja kesällä tämä on paras paikka maata selällään ruohossa ja nauttia lämpimästä heinän tuoksusta ja virkistävästä tuulesta.

Löysin kotoani vanhan valokuvan, jonka otin viisi vuotta sitten siskon filmikameralla ensimmäisenä päivänäni Turussa. Valokuvassa on kaunis punatiilirakennus, aurinko heijastuu pienistä ikkunoista ja pyöräilijä kiirehtii johonkin. Silloin en tiennyt, mikä tämä rakennus on, mutta olin jo rakastunut siihen – helppo rakkaus, ilman pelkoja ja pettymyksiä. Kyseessä oli vuonna 1885 perustetun Auran panimon rakennus, jonka julkisivu on säilynyt ennallaan. Jo ulkonäkönsä vuoksi tämä paikka kuuluu aarteenmetsästyslistalleni, mutta sen historia tekee siitä vielä ainutlaatuisemman. Toukokuussa 1984 joukko nuoria punkkareita valloitti tämän panimorakennuksen. Heidän vaatimuksenansa oli saada panimon tilat vapaaseen nuoriso- ja musiikkitoimintaan. Hartwallin lopetettua panimotoimintansa Turussa rakennus siirtyi kaupungin omistukseen, eikä tiloja käytetty melkein ollenkaan. Vaikka valtaus keskeytettiin ripeästi poliisivoimin, siihen osallistuneet nuoret jatkoivat aloitettaan perustamansa Auran panimo -yhdistyksen avulla, ja lopulta kaupunki järjesti rakennukseen nuorisotilan, joka toimii siellä vieläkin. Myöhemmin ”A-panimo” sai julkisuutta 1990-luvun alussa punk-konserttien tapahtumapaikkana.


RAUTATIESILTA Aurajoen yli, Ikituurin lähettyvillä, menee rautatiesilta. Se ei häikäise kauneudellansa, eikä se ole sen tehtäväkään. 1950-luvulla rakennettu silta piileskelee puiden keskellä ja antaa kulkijoille mahdollisuuden nauttia sekä kaupunkinäkymästä Raunistulanrannalle että melkein koskemattomasta rannikosta Korostenniemen suuntaan. Puulaatat tuntuvat mukavilta jalkojen alla, ohi kulkevat junat tuovat nostalgian tunnetta ja herättävät halun lähteä kohti tuntematonta, ja rauhalliset Aurajoen vedet syttyvät palamaan auringonlaskun aikana. Yöllä katujen valot eivät ylety siltaan, jolloin tähdet näyttävät erittäin kirkkailta – tuo oma rakkaasi kesäyöllä tänne, niin paikka jää ikuisesti muistoihisi.

GAGGUI KAFFELA Minkään eurooppalaisen kaupungin aarrekartta ei olisi täydellinen ilman kahviloita – nämä kodikkaat ja tunnelmalliset kokoontumispaikat ovat joskus tärkeämpiä kaupungille kuin itse nähtävyydet. Tämä ajatus mielessäni lähdin metsästämään mahdollisimman turkulaista kahvilaa, ja löysin sen. Turun rautatieaseman vierestä löytyy Gaggui Kaffela, joka ottaa vastaan asiakkaita viikon jokaisena päivänä jo aamusta alkaen. Kuten kahvilan omistajat ylpeästi väittävät nettisivuillaan: ”Me tehrää kaik meijä kaffela tuatteet iha ite, ain marmeladist sokerimassaa saakka. Kaffetki me sul jauhetaa suaraa pavuist paika pääl, ni saat suaraa kuppiis tuaret vast jauhettuu kaffet.” Turkulaista ilmapiiriä tukee jokaisen tuotteen hauska ja kuvaava Turun murteella esitetty nimi. Itse kahvila on kodikas ja valoisa, siellä on aina puhdasta ja henkilökunta on lämminhenkistä ja ystävällistä. Kakutkin maistuivat todella hyvältä! Tämä paikka ansaitsee mielestäni Turun piilotetun aarteen nimikkeen.

35


Harva rivikylteri on tullut ajatelleeksi, mitä kauppiksen neljännen kerroksen penthousessa oikein puuhaillaan. Vielä harvempi on sinne jalallaan astahtanut. Ystävänpäivänä KYliste kuitenkin sai kunniakutsun vaaleanpunaiseen tapahtumaan, jossa pääsimme tutustumaan TSE exen toimintaan ja tiloihin. TEKSTI VARPU SOMERSALO KUVA ILONA HÄSÄNEN

T

SE exe on tiimi, joka tarjoaa johtamiskoulutuksia ja kehittämispalveluita yrityksille. Tai oikeamminkin mille

tahansa organisaatioille, joissa on

minkäänlaisia esimiesasemassa toimivia työntekijöitä. TSE exe tarjoaa niin avoimia koulutuksia kuin yksittäisille asiakasorganisaatioille

räätälöityjä kehittämisratkaisuja ja haluaa myös inspiroida kaavoihinsa kangistuneita puulaa-

keja virkistämään toimintatapojaan. Tiimiin kuuluu kymmenisen vakituista jäsentä, mutta

esimerkiksi myyntipuolelle voidaan ottaa myös opiskelijoita harjoitteluun.

Astuessamme salaperäisten lasiovien tuol-

le puolen saamme vaaleanpunaisiin paitoihin ja pörrötiaroihin sonnustautuneilta exeläisiltä

mitä lämpimimmän vastaanoton. Fasiliteetit ovat varsin fiinit. Oleskelutilassa on mukavat punaiset tuolit ja ulkoseinä on pitkälti lasinen,

mikä tuo toimistohuoneisiin runsaasti valoisuutta (olettaen tietysti, että ulkona on valoisaa).

Saamme kuulla, että ystävänpäivätapahtuma

järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Kahviteltuamme ja verkostoiduttuamme hetken tilaisuus käynnistyy virallisesti TSE exen johtajan

Ulla Heinosen julkistaessa Vuoden Ystävä -pal36

kinnon saajat. Diplomit lahjoitetaan juhlallisin


elkein puukenkämiehelle ja Amicalle. Samalla

saamme selityksen söpöille mutta koomisille

ystävänpäiväasusteille: tarkoituksena on saada kollegat ja vastaantulijat hymyilemään tai

nauramaan, sillä se tunnetusti lieventää stressiä. Heinonen kertoo uskovansa myönteisen il-

mapiirin parantavan tuloksia niin yliopistossa kuin yrityksissäkin. Tästä ajatuksesta myös ystävänpäivätapahtuma on saanut alkunsa. Henkilökunnan viihtyisyyteen halutaan panostaa

jatkuvasti, jotta ilmapiiri säilyy myönteisenä ja motivaatiolippu liehuu korkealla.

Miten TSE exe sitten koskettaa tavallisen

ei-jatko-opiskelijan elämää? Heinonen kertoo, että opiskelijoiden on hyödyllistä ja lohduttavaakin tietää, että vielä maisteriksi valmistumisen jälkeen voi – ja kannattaa – pitkin työelämää

palata aina välillä kouluttautumaan lisää. Ihminenhän ei tule koskaan valmiiksi. Ja jos uranäkymä alkaa valmistumisen häämöttäessä näyt-

tää jo suhteellisen selkeältä, työnantajalle voi jo etukäteen kertoa, minkälaista lisäkoulutusta haluaa haalia työelämän eri vaiheissa. Työnantajat taatusti arvostavat moista suunnitelmallisuutta.

Muistutamme toki, ettet sinä sen huonompi ihminen ole, vaikka olisit valmistuttuasi edelleen pihalla kuin linnunpelätin.

37


"Kaikki eivät voi syntyä Turussa, mutta onneksi tänne voi muuttaa." Rakas Turku. monet meistä tuntevat sen kesäisestä Donnasta ja Blankon lammaspastasta. Lehden teeman mukaisesti valikoimme gallupiin tarkan seulan läpi ihka aitoja turkulaisia kertomaan fiiliksiä kotikaupungistaan. TEKSTI RIIA TOIVONEN KUVAT ILONA HÄSÄNEN

Mari Ala-Sorvari 4. vsk Laskentatoimi

1. 2. 3. 4. 5.

Annina Bouthouri 4. vsk Yritysjuridiikka

Lempipaikkasi Turussa? Turun paras ravintola? Eniten käyttämäsi turkulainen ilmaisu? Siistein turkulainen? Täl pual vai tois pual jokkee?

1. 2. 3. 4. 5. 1. 2. 3. 4. 5. 1. 2. 3. 4. 5. 1. 2. 3. 4. 5.

40

Ardi Lambinen 1. vsk Toimitusketjujen johtaminen

Tuukka Huhtala 1. vsk taloustiede

Kirjastosillan alue Kaskis ehdottomasti Kui Robin Täl pual

Kesällä Café Artin terassi jokirannassa E. Ekblom Joo vai Pakko googlata, kaikki tyypit on Helsingistä Tois pual Donna tietysti! Trattoria Romana Ai mää vai Jeti Tois pual

Ei Turussa oo kivoja paikkoja. Saako sanoa Kaarina? Dennis Kuivarte Saku Koivu Täl pual


LIDLIN VALIKOIMAPÄÄLLIKKÖ-TRAINEET KEHITTÄVÄT KAUPAN ALAA Iida Seppälä ja Heikki Monthan ovat Turun kauppakorkeakoulun alumneja, jotka päätyivät valmistumisen jälkeen vuoden verran kestävään Lidlin Assortment Manager trainee -ohjelmaan. Ohjelmassa koulutetaan korkeakoulusta valmistuneita osaajia valikoimapäällikön tehtäviin, ja siihen sisältyy kolmen kuukauden ulkomaan osuus. Jos tuotekehitys, kuluttajatrendit, kansainvälinen kaupankäynti ja neuvottelut kiinnostavat, lue lisää ja seuraa hakuilmoittelua osoitteessa tyopaikat.lidl.fi. Mikä sai teidät kiinnostumaan kaupan alasta ja valikoimapäällikön tehtävistä?

niin eri osastojen, ulkoisten sidosryhmi-

Iida: Opiskellessani markkinointia ja

Heikki: Opiskeluaikoina saatoin kes-

kansainvälistä liiketoimintaa sekä ollessani harjoittelussa ulkomailla kiin-

nostukseni kuluttajakäyttäytymistä ja

FMCG-kauppaa kohtaan lisääntyi. Eniten valikoimapäällikön tehtävissä kiehtoi

kansainvälisyyden lisäksi se, että työssä ollaan laajasti mukana tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Työssä pääsee

Heikki Monthan Pääaine: Johtaminen ja organisointi

Sivuaineet: Psykologia ja tietojärjestelmätiede

Valmistumisvuosi: 2016

käyttämään sekä luovuutta että analysointi- ja neuvottelutaitoja. Heikki:

Opintojen

aikana

kaipasin

konkretiaa. Kaupan ala vetosi, koska

siinä on kyse käsin kosketeltavista tuotteista, jotka voi nähdä ja tuntea. International

Business

Negotiations

-kurssi herätti kipinän, joka lopulta

johdatti minut neuvottelupainotteiselle uralle.

Opiskelin

yliopistossa

neuvottelua

vaihdossa

kaikki

käsittelevät

Liman

löytämäni

kurssit

tiedekuntarajoista välittämättä, ja tein niiden pohjalta graduni.

Mikä on ollut opettavaisinta trainee-ohjelmanne aikana? Iida: Olen työssäni paljon yhteyksissä eri osastoihin sekä Suomeen että Saksaan.

Iida Seppälä

Yhteistyö on antanut minulle laaja-alai-

Pääaine: Markkinointi

tekemät päätökset neuvotteluissa vai-

Sivuaineet: Kansainvälinen liiketoiminta ja yritysjuridiikka 42

Valmistumisvuosi: 2016

sen näkökulman päivittäistavarakaupan liiketoiminnasta.

Valikoimapäällikön

kuttavat väistämättä sekä jakelukeskus-

ten että myymälöiden toimintaan. Tässä

työssä pitääkin osata ottaa huomioon

en kuin myös sen tärkeimmän eli kuluttajan näkökanta.

kittyä viikkokaupalla yhteen projektiin,

kunnes se oli virheetön. Valikoimapäällikön pestissä on niin monta hellaa tulikuumana yhtä aikaa, että on mahdotonta

laiminlyödä toisia projekteja sillä verukkeella, että tekee jonkin toisen ensin paremmin ja huolellisemmin. Oman asenteen muuttaminen ottaa aina koville.

Mitä vinkkejä haluaisitte antaa kaupan alan urasta kiinnostuneille kyltereille? Iida: Suosittelisin keräämään kokemusta alan työtehtävistä jo ennen valmistumista. Omalla kohdallani oli myös hyvä, että tein sekä kandin että gradun kaupan

alaan liittyen. Tällä hetkellä työskentelen

Euroopan suurimmassa kauppaketjussa,

enkä voi painottaa kansainvälistä kokemusta liikaa. Opiskelkaa siis muitakin

kieliä kuin englantia ja lähtekää rohkeasti vaihtoon ja harjoitteluun ulkomaille.

Heikki: Ei kukaan ole osannut kaupan

alaa (eikä mitään muutakaan alaa) ennen kuin on alalla aloittanut. Sekaan vaan nenä edellä sinne, mikä vähääkään

tuntuu omalta. Sitä ennen kannattaa ottaa kaikki irti myös opiskeluajoista. Tarkoitan sitä vapautta ja mahdollisuutta

kokeilla eri asioita, jopa sen oman HO-

PSin ulkopuolelta. Jos innostuu jostain asiasta aidosti ja kehittää itseään siinä

opiskeluaikana, se kannattaa rohkeasti myös tuoda esiin työhaastatteluissa.


lu mnin .. .. k ynastaä .. Paivi .. Rytsaä


Ikä: 44 Valmistumisvuosi: 1998 Pääaine: kansainvälinen markkinointi sivuaine: hallinto ja kauppaoikeus Nykyinen titteli: logomon toimitusjohtaja

Opiskeluajoista ensimmäisenä mie-

Kauppatieteiden

leeni tulee kaverit.

minulle hyvän pohjan tulevaisuuden

Turun KY merkitsee minulle bileitä.

töihin.

Työssäni

opiskelu

parasta

on

antoi

vastuu

ja

En kadu päiväkään sitä, että olen

toiminnan

Sitä kadun vähän, että olisi pitänyt

Päädyin nykyisiin tehtäviini, sillä

opiskellut kauppatieteitä.

kehittäminen

tiimipelaajien kanssa.

yhdessä

lukea enemmän laskentatoimia.

pystyin hyödyntämään kaiken siihen

liset bileet.

Tänään

Paras muistoni Parkista on säännölJos

saisin

elää

opiskeluaikani

uudestaan, olisin vaihdossa kokonaisen lukuvuoden.

mennessä kertyneen osaamisen. juhlat.

minulla

on

ohjelmassa

Turun kaunein paikka on Ruissalo.

Olen loistava tiimipelaaja.

Olen huono kestämään byrokratiaa ja turhia prosesseja.

Tulevaisuudessa tehdä

haastavia

haluaisin töitä

ammattilaisten kanssa.

vielä

innostavien

Minut tekee onnelliseksi onnellinen perhe ja hyvin toimiva arki.

Lopuksi haluaisin sanoa nykyisille opiskelijoille, että opiskele tehokkaasti mutta muista myös nauttia ystävistä.

45


Survivors TEXT SOFIA ZAVIALOVA ILLUSTRATION KATERINA PANINA

I

magine you are a student from somewhere far

to complain about realities but to show how

hear from your friends about a wonderful country

degree in a Finnish university. In my opinion,

does not belong to the Uralic language

group. First you learn from the Internet or

with picturesque landscapes, snowy Lapland,

cute reindeers, uncatchable Aurora Borealis, awesome Vappu and about a welfare state where all the citizens are equal.

Then you make the decision to apply for a

master’s degree in Finland. You get enrolled at a

university, you buy a oneway flight ticket – and here you are! TERVETULOA! Congrats! Now you are studying in Finland and you sincerely

believe that this is your one-in-a-million chance get a high position in a fast growing company

or organization after finishing your degree. All

this can be achieved, this is plausible enough to

become true, but international students coming to Finland must be prepared morally and physically to do their best in order to succeed and by that we don’t mean only studies.

So what comes next? How to support yourself

financially when abroad? In order to study in

Finland for a better future for you and your

offspring you ”need money to sustain your life

expenses while studying in Finland” – and this is exactly that copy pasted phrase that I have

been putting in my application letters for almost

two years in a row while applying for various low-level jobs. ”I need money” – what else could

motivate you to wash bathrooms or clean floors

if you are actually going to have a master’s degree in a while? 46

Nevertheless, the point of this story is not

away from Finland and your mothertongue

students from abroad, especially outside

EU,

sometimes have to struggle in order to get a

this is a happy story because as far as practice shows, in Finland we have some places where international students may work and earn money.

The most common work places that hire non-

Finnish speaking people are companies that clean ferries coming from Stockholm. If you go to the

Port of Turku at around 7 p.m. in the evening,

How else would it be possible to clean the entire twelvedecker ferry in 50 minutes? you may see crowds of young people in yellow

T-shirts. These young people are mostly master

degree students from the University of Turku or Åbo Academy.

Typically, these are students from non-EU

countries; however, you may also meet some rare Finnish or Estonian students and maybe former EU students from the UK. Almost every morning

and every evening they come to the harbor to


clean the ferry while it stays in the port. Luckily for

importantly, psychologically. How else would it be

study and also to avoid starving. The timetable is

The main idea of this story was to show the

these international students, there are companies that make it possible for them to live in Finland, to very convenient for students; wake up at 6 a.m.,

go to work, attend classes, do some homework and then return to the ferry at around 7 p.m.

Apart from money, working in such an

international place has another advantage which is the friendly atmosphere. Here you can find friends. Sometimes for international students, especially in the beginning of their stay, it can be problematic to integrate into the society and

to find a group of soulmates. This factor plays an enormous role in the tolerance towards the job that you have to do. People who work there

literally function as a team, supporting each other

in terms of job responsibilities and, even more

possible to clean the entire twelve-decker ferry in 50 minutes?

hidden part of international students’ lives in

Turku. Many of them usually feel embarrassed to talk about their workplace. Undoubtedly almost everyone considers this job as a mere stepping stone rather than something permanent, but

they should be proud of themselves for being so persistent.

Turku is an international university city that

attracts students from all over the world; how

great it is that these students have a chance to earn money and to be independent and free to

build their future even when they do not know Finnish.

47


Jos kuulut siihen vähemmistöön, joka on lukenut lehden tähän saakka sana sanalta

läpi, sen teema on tullut sinulle varmaan niimpal selväks.

Jottei Turku alkaisi pursuta yli kansista,

päätimme ottaa teemanumeroomme vastapainoksi siveltimen sipaisun Tamperetta.

Niinpä värväsimme takasivun kolum-

nistiksemme

tamperelaisen

sananiekan.

Hyvät naiset ja herrat, KYliste ylpeänä

esittelee: Aristoteleen kantapää -ohjelmasta ja Alivaltiosihteeristä tuttu Pasi Heikura.

48


Tampere vs. Turku

K

erran kun internetistä ei tullut mitään

Kysyin vaimoltani, voisiko kaupunkien välisessä

katsomisen arvoista, lueskelin huvikseni

leppoisassa vihanpidossa olla kyseessä se, että jo

syy palon nopeaan leviämiseen se, että suuri osa

ja Turku olivat lähes samankokoisia taajamia. Siitä

Wikipedian

artikkelia

Turun

palosta

vuonna 1827. Siellä kerrottiin, että

kaupungin miesväestä oli tuolloin Tampereella markkinoilla.

Tampereella! Markkinoilla! Tuskin olin lakannut

nauramasta, kun tajusin, että tämähän voisi olla syy

Tampereen ja Turun iänikuiseen leikkimieliseen

keskinäiseen naljailuun. Esitin teorian innoissani vaimolleni, joka on kasvanut Turussa.

1900-luvun alkuun tultua Helsinki oli kasvanut lähes

sadantuhannen asukkaan cityksi, kun taas Tampere eteenpäin ne kasvoivat asukasluvultaan ripirinnan kilpaillen aina 1980-luvulle asti. Ja silloinhan turkulaishuumori Matti ja Teppo -vitsit etunenässä

villitsivät Tampereen lisäksi koko Suomen! Tämä on se syy!

Vaimoni mietti hetken.

– Mutta se on minusta hassua, että berliininmunkki

Vaimoni sanoi, että voihan se olla noinkin, mutta

on Turussa piispanmunkki. Maku on sama, mutta

omaksua. Karkkia sanottiin ja sanotaan yhä Turussa

nimessä on kaksi hengenmiestä: piispa ja munkki!?

kaiken kaikkiaan hänelle tulee mieleen yksi Turun murteen sana, jota hän ei lapsena voinut mitenkään nannaksi ja sana ällötti häntä.

– Nanna!? Ällöttävää, huudahdin. – Miten mikään

kaupunki voi ylpeillä olevansa sivistyksen kehto, jos sen asukkaat syövät karkkien sijasta nannaa?!

Ei ihme, että Akatemia vietiin Turusta Helsinkiin turvaan vähän palon jälkeen!

Tampereellehan yliopisto saatiin Helsingistä vähän

yli sata vuotta noiden vanhojen aikojen jälkeen. Sitä ennen Tampereella oli lähinnä teollisuutta, joka sekin kasvatti kaupunkia vauhdilla. Perustamisvuonnaan

Tammerkosken rannalla oli asukkaita noin 200, mutta reilu vuosisata myöhemmin yli 36 000.

nimi on eri.

– Piispanmunkki!? älähdin. – Pulla, jonka

Naurettavaa! Sehän on Berliininmunkki! Tai niin kuin baijerilaiset sanovat, Fastnachtskrapfen tai

Faschingskrapfen! Piispanmunkki! Mitä turkulaiset oikein ajattelevat!? Mieleeni

tuli

vaniljaviineri,

tai

niin

kuin

Tampereella sanotaan: räkäviineri. Turkulaisilla on varmaan oma sanansa sillekin.

Mutta halusinko kuulla sen?

Sanoin turkulaiselle vaimolleni hyvää yötä. Pasi Heikura

49


A A K S ! U A A H PPU A V


EDUT TUKYN TARRALLA

KYliste 2/17  

Vierailevien päätoimittajien toka ja vika lehti! Teemana armahin Turku.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you