Kuti48

# 4 8

KE S Ä / SUMMER 2018 ILM AIS TA S AR JAK U VA A FREE COMIC S

#48 KESÄ / SUMMER 2018 | ISSN 1796-587X © Taiteilijat / Artists | www.kutikuti.com Toimitus ja julkaisija / Editorial & publisher Kutikuti Päätoimittaja / Editor-in-chief Aino Sutinen Toimitussihteeri / Assistant Editor Tommi Musturi Taitto / Layout Benjamin Bergman Painos / Print-run 6 000 | Kirjapaino / Printer Printall AS Mainosmyynti / Ad sales kutimagazine@gmail.com Tilaa Kuti / Subscribe to Kuti kutimagazine@gmail.com Tässä numerossa / In this issue Terhi Adler (FI), Sarah Bowie (IE), Cole Johnson (US), Juuso Koponen (FI), Hila Noam (IL), Simina Popescu (RO), Sharad Sharma (IN), Stipan Tadic (HR), Miia Vistilä (FI), Hex Willer (FI) Kansi / Cover Aiju Salminen (FI) Kuti-lehden seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2018. The next issue will be out in September 2018.

SARJAKUVATAIDE • ANIMAATIO LUOVIEN ALOJEN KANSANOPISTO

muurlanopi st o.f i | haku käynnissä

ARBOIN & MAININKI -KĂ„SSĂ„KERHO Napa Agencyn tiloissa Punavuoressa, joka kuun viimeinen keskiviikko! arboinmaininki

napaschool

Pursimiehenkatu 13 A 3, Helsinki | www.napa-agency.fi

Public screen printing studio in Helsinki

www.kalasatamanseripaja.com

KUVAMERKKIEN MIEHINEN MAAILMA

SUUNNITTELIJOIDEN PITÄISI POHTIA KRIITTISESTI, NÄKYYKÖ YHTEISKUNTAMME MONINAISUUS RIITTÄVÄSTI

PIKTOGRAMMIEN IHMISHAHMOISSA.

Esimerkkejä Koponen+Hildénin Kuntaliitolle suunnitteleman piktogrammijärjestelmän ihmishahmoista.

Piktogrammit eli kuvamerkit ovat erottamaton osa visuaalista kulttuuriamme. Kohtaamme niitä päivittäin esimerkiksi erilaisissa opaskylteissä, sanomalehtien sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Piktogrammit ovat vanhempia kuin kirjoitettu kieli ja varhaisimmat kirjoitusjärjestelmät kuten egyptiläiset hieroglyfit ovat aikanaan kehittyneet tällaisista kuvamerkeistä.

Pelkistettyjen visuaalisten symbolien voima on siinä, että toisin kuin valokuva tai yksityiskohtainen kuvitus, hyvä piktogrammi on tunnistettavissa silmänräpäyksessä. Niiden avulla voidaan myös yhteismitallistaa asioita, joita muuten olisi hankala vertailla visuaalisesti.

Hyvin suunniteltu piktogrammijärjestelmä on tehokas tiedon viestinnän apuväline, mutta se voi toimia myös organisaation identiteetin keskeisenä rakennuspalikkana. Niinpä moni yritys ja julkisen sektorin toimija teettää itselleen oman piktogrammityylin tai -setin sen sijaan, että ottaisi käyttöön jonkun tuhansista valmiista paketeista. Piktogrammijärjestelmiä kehitetään siis jatkuvasti, mutta eräässä keskeisessä suhteessa vaikuttaa siltä, että edistystä tapahtuu hyvin vähän.

Kuvamerkkien tunnistettavuus perustuu kahteen seikkaan.

Ensinnäkin ne ovat muodoltaan hyvin yksinkertaisia – taval-

lisesti piktogrammit koostetaan yksinkertaisista geometrisistä perusmuodoista, joita informaatiomuotoilija Nigel Holmes kutsuu geoneiksi. Näköjärjestelmämme on erittäin hyvä käsittelemään tällaisia voimakaskontrastisia, yksinkertaisista muodoista rakentuvia kuvioita, joten niiden tunnistaminen on helpompaa kuin nopeampaa kuin yksinkertaistempien kuvioiden.

Toisaalta piktogrammien tunnistettavuus nojaa kulttuurisiin stereotyyppeihin. Moni tunnistaa helposti vanhanaikaisen elokuvakameran muotoon perustuvan symbolin merkitsevän videokuvausta, vaikka nykyisin videota taltioidaan aivan erinäköisillä laitteilla. Stereotyyppinen elokuvakamera on muodostunut osaksi kollektiivista ymmärrystämme vuosikymmenien toiston ansiosta.

Kulttuurisiin stereotyyppeihin nojaaminen tekee piktogrammeista siis helpommin ymmärrettäviä. Kun symboleilla kuvataan vaikkapa teknisiä laitteita, tämä on pelkästään vahvuus. Sen sijaan monet ihmisiin liitetyistä stereotyypeistä ovat valitettavasti rajoittavia, vanhentuneita ja jopa haitallisia.

Mielestäni kriittistä keskustelua ihmisten stereotyyppisestä kuvaamisesta piktogrammeissa on tähän mennessä käyty aivan liian vähän.

NAINEN EDUSTAA POIKKEAMAA NORMAALISTA

Tavanomainen käytäntö piktogrammijärjestelmissä on, että ihmistä kuvaava symboli on mies, kun taas naiselle on oma merkkinsä. Esimerkiksi ISO 7001 -standardin mukaisissa piktogrammeissa esiintyy yhteensä 20 ihmishahmoa, joista 11 on miehiä ja neljä naisia. (Yksi on vauva. Neljän hahmon alaosaa ei ole kuvattu, joten niiden sukupuoli ei ole määriteltävissä.) Naisia esittäviä hahmoja käytetään lähinnä merkitsemään naisille suunnattuja palveluita (naisten WC, kampaaja). Myös lipunmyyjää kuvaava hahmo on nainen.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) käyttämässä piktogrammijärjestelmässä esiintyy 48 ihmistä, joista vain kuusi on selvästi naisia – naisten WC:n lisäksi HSL:n piktogrammeissa esiintyvät myös imettävä äiti ja mummo, muut ihmiset ovat pääosin miehiä. Olympialaisten urheilulajeja kuvaavien piktogrammien ihmishahmot ovat lähes aina kaikki miehiä.

(Ilahduttavana poikkeuksena pääsäännöstä ovat vuoden 2012 Lontoon kesäolympialaisten piktogrammit, joissa esiintyvien hahmojen joukossa on muutamia, joilla on melko androgyynisiä piirteitä.)

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Pääsääntö piktogrammisuunnittelussa vaikuttaa olevan, että oletusarvoinen ihminen on mies ja nainen edustaa jonkinlaista poikkeamaa. Nainen esiintyy kun on tarpeen kuvata naisten WC tai pukuhuone, äiti, tai stereotyyppisen naisellisen ammatin edustaja, kuten lentoemäntä. Ja paitsi, että piktogrammien oletusarvoinen ihminen on mies, hän on yleensä valkoihoinen, vammaton ja nuori tai keski-ikäinen. (Luultavasti myös keskiluokkainen cis-hetero, mutta tätä ei sentään piktogrammista yleensä pysty erottamaan!)

Vaikka muiden ihmisryhmien jättäminen sivuun lienee harvoin piktogrammisuunnittelijan nimenomaisena tarkoituksena, kuvamerkit heijastelevat kulttuurissa yleisesti vallitsevia asenteita. Piktogrammit eivät tietenkään ole synnyttäneet tätä tukahduttavaa asetelmaa. Ne ovat kuitenkin yksi, varsin läpileikkaava osa sitä visuaalista ympäristöä, jossa elämme. Siksi stereotyyppiset symbolit osaltaan ylläpitävät ja ehkä vahvistavatkin haitallisia kulttuurisia rakenteita, joissa valkoihoiset miehet nähdään normaaleina ihmisinä ja muut poikkeamina normista.

Yläpuolella ISO 7001 -standardin ja alapuolella HSL:n piktogrammeja.

VOISIKO SEN TEHDÄ TOISIN?

Mikä siis avuksi?

Koska piktogrammien voima on tunnistettavuudessa, joka suurelta osin perustuu yhteisesti jaettuun kulttuuriseen tietoon, stereotyyppien käytöstä tuskin päästään kokonaan eroon. En kuitenkaan usko, että sosiaalisesti valveutunut suunnittelija on tuomittu vain nostamaan kätensä ilmaan tämän haasteen edessä. Vaikka täydellisiä ratkaisuja ei välttämättä ole olemassa, asiat on silti mahdollista tehdä paljon nykyistä paremmin.

Yksi ratkaisuvaihtoehto on luopua piktogrammien käytöstä sellaisissa käyttöyhteyksissä, jossa vahingollisten stereotyyppien välttäminen on hankalaa. Esimerkiksi datavisualisoinneissa voidaan useimmiten aivan hyvin käyttää piktogrammien sijaan abstrakteja symboleja, esimerkiksi geometrisiä perusmuotoja kuten neliöitä.

Täysin abstraktit symbolit eivät tietenkään tule kyseeseen silloin kun piktogrammien pitäisi selittää itse itsensä ilman erillistä ohjetta, kuten yleensä vaikkapa opasteistoissa.

Geometriset perusmuodot eivät kuitenkaan suinkaan ole ainut vaihtoehto piktogrammeille. Köln–Bonnin lentokentän

visuaalisen ilmeen ja sisustuksen suunnittelusta vastannut Vasemmalla perinteinen esteettömyyssymboli, Intégral Ruedi Baur Paris -suunnittelutoimisto esimerkiksi oikealla Accessible Icon ratkaisi ongelman korvaamalla ihmisiä kuvaavat piktogram-projektin kehittämä uusi mit oikeiden ihmisten silueteilla. Vaikka Baurin toimiston piktogrammi. laatimat piktogrammit muodostavat keskeisen osan lentokentän visuaalista ilmettä ja niitä käytetään näyttävästi lentokentän sisustuksessa ja markkinointimateriaaleissa, lähes Yhdysvaltalaiset suunnittelijat Sara Hendren, Brian kaikki näistä tyylitellyistä symboleista kuvaavat elottomia Glenney ja Tim Ferguson Saunder kiinnittivät 2011 huomiota kohteita. Opasteissa esiintyvät ihmishahmot sen sijaan ovat siihen, että piktogrammijärjestelmissä vammaiset ihmiset eri-ikäisiä miehiä, naisia ja lapsia kuvaavia siluetteja. esitetään tavallisesti staattisina toiminnan kohteina. He On myös mahdollista päätyivät suunnittelemaan uudenlaisen esteettömyyssympyrkiä aktiivisesti synnyttä- bolin, joka korostaa vammaisen ihmisen omaa toimijuutta mään uudenlaisia stereotyyp- – pyörätuolissa istuva hahmo ei vain odota apua passiivipejä ja uutta jaettua kulttuu- sena, vaan työntää itseään omin voimin eteenpäin. Aluksi rista tietoa. Esimerkiksi ns. vammaisaktivistit maalasivat omaa symboliaan sissityyliin ”hampurilainen”, kolmesta vanhojen esteettömyysmerkkien päälle, mutta vähitellen se poikkiviivasta koostuva yk- alkanut korvata vanhaa merkkiä myös virallisessa käytössä. sinkertainen pikrogrammi oli Oma yritykseni on suunnitellut Kuntaliitolle piktogram“Hampurilainen”-piktogrammi. lähes tuntematon 10 vuotta mityylin, jossa ihmishahmot ovat helposti varioitavissa esittäsitten, mutta nykyään jokai- mään eri-ikäisiä miehiä ja naisia joiden ihonväri ja hiustyyli nen aktiivinen netinkäyttäjä ymmärtää, että tämän abstraktin on helposti muutettavissa yksinkertaisia peruselementtejä symbolin takaa löytyy valikko. vaihtamalla ja yhdistelemällä. Hahmot ovat riittävän pelkisUuden luominen on toki helpompaa silloin, kun kohde- tettyjä pysyäkseen edelleen anonyymeinä ei-yksilöinä, mutta yleisöä ei tarvitse ensin opettaa vanhasta pois. Edellä kuvatut ne kuvaavat kuntalaisten monimuotoisuutta silti uskoakseni stereotyypit heijastelevat vuosisatojen tai -tuhansien aikana olennaisesti paremmin kuin esimerkiksi ISO-standardin kertynyttä kulttuurista painolastia, josta poisoppiminen ei ole pallopääpiktogrammit. yhtä helppoa kuin symbolin luominen tyhjästä Edellä kuvatut esimerkit edustavat valitetuudenlaiselle tekniselle keksinnölle. tavasti vielä toistaiseksi vähemmistössä olevaa Usein hedelmällisintä onkin uskoakseni lähestymistapaa piktogrammien käyttöön ja vain hyväksyä, että piktogrammien suunnitsuunnitteluun. Siitä tulee valtavirtaa vain, jos telija joutuu toimimaan tietyissä kulttuurisissa asiasta puhutaan, puhutaan ja puhutaan vielä puitteissa, ja pyrkiä edistämään muutosta niilisää, niin että tietoisuus näistä kysymyksistä den rajoissa. Tällöin kehitys on hienovaraista kasvaa. Uskon, että harva suunnittelija on eikä vallankumouksellista, mutta tulokset ovat asian suhteen täysin piittaamaton – saati, toivon mukaan pysyvämpiä. että suorastaan aktiivisesti vastustaisi yriRuotsalainen Dagens Nyheter -sanomatyksiä tehdä näkyväksi ja purkaa vanhoja lehti on ottanut mies- ja naishahmojen rinpatriarkaalisia kulttuurisia rakenteita. Kyse nalle käyttöön kolmannen ihmishahmon, on pikemminkin siitä, että piktogrammien joka yhdistää hyvin hienovaraisesti mies- ja näennäisen neutraaliuden takaa on hankala naishahmojen piirteitä – kapea vyötärö ja nähdä, miten ne huomaamatta ovat osaltaan leveä lantio naiselta, leveät hartiat ja housut mukana uusintamassa vanhoja valta-asetelmieheltä. Tätä symbolia käytetään, kun puhe mia. Tarvitaan siis lisää kriittistä keskustelua. on ihmisistä ylipäänsä, eikä nimenomaisesti miehistä tai naisista.

Lehden grafiikkatoimituksen esimiehen

Juuso Koponen Mats Odéenin mukaan toimitus odotti hahmon käyttöönoton yhteydessä konservatiivisten

Kirjoittaja on lukijoiden palauteryöppyä, mutta uudistus ei

informaatiomuotoilija Dagens Nyheterin käyttämä poikinut ensimmäistäkään yhteydenottoa! ja tietokirjailija. sukupuolineutraali ihmishahmo.

KIRJALLISUUTTA Burke, Christopher; Kindel, Eric & Walker, Sue (toim.) 2014. Isotype. Design and contexts 1925–1971. Hyphen Press Holmes, Nigel 2001. Pictograms. A view from the drawing board, or, what I learned from Otto Neurath and Gerd Arntz (and jazz).

Information Design Journal 10:2, 133–143 Koponen, Juuso; Hildén Jonatan & Vapaasalo, Tapio 2016. Tieto näkyväksi. Aalto ARTS Books

Maan ainoassa alan yleislehdessä luodataan sarjakuvan nykytilaa, arvioidaan uutuusalbumit ja pienlehdet, raportoidaan festivaalikuulumiset ja haastatellaan kiinnostavimmat tekijät kotimaasta ja ulkomailta.

TILAA SARJAINFO! Sarjakuvaseuran jäsenyys 30 € (alle 18 v. 25 €).

Saat myös jäsenkortin ja rahanarvoisia etuja sekä tuet suomalaista sarjakuvaa. seura

Suomen sarjakuva 9 Porthaninkatu I 00530 HELSINK €

ISSN 0356-4967

9

770356

00177

496000

#177 4•2017

Irtonumero: 8

Mari ahoko ivu • Teema : lasTensarjak uva

» www.sarjakuvaseura.fi » www.sarjakuvakeskus.fi

u Mari ahokoiv lasTen sarjainfo • liiTTeenä ensarjakuva

Teema: lasT

2/2018

TULI & SAVU

Tuorein Tuli & Savu tarkastelee erikoislaatuisen vuoden ja erityisesti Pariisin kevään perintöä ja sen herätteitä kirjallisuudelle.

Tilaa Suomen paras runouslehti ja lue kaduilla!

Vuositilaus, 4 numeroa: 35 € Nihil Interitin jäsenille: 25 € www.tulijasavu.net/tietoja/tilaa-tulisavu toimistonihil@gmail.com Tuli & Savua julkaisee runoyhdistys Nihil Interit ry.

Ensimmäinen suomenkielinen perusteos tiedon kuvallisen esittämisen tavoista.

Tieto näkyväksi -− näkyväksi Juuso

koponen Jonatan

hildén Tapio

vapaasalo

INFORMAATIOMUOTOILUN PERUSTEET

→ shop.aalto.fi

● GALLERIA ● KAUPPA ● KURSSEJA ● TOIMISTO KAIKKI JÄLLEEN SAMAN KATON ALLA KALLIOSSA!

P

ATU 9, 005 ORTHANINK

30 HELSINK

WWW.SARJAKUVAKESKUS.FI

I