Arja Sirkesalo nauttii pihatöistä sekä metsässä kävelemisestä ja sienestämisestä.
Oikea hoito
tasapainotti kilpirauhasen Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito ei ole aina helppoa ja yksinkertaista. Arja Sirkesalo kärsi pitkään oireista, vaikka hänellä oli diagnoosi ja lääkitys. Hoitoa muuttamalla oireilu vihdoin helpotti.
Teksti Emilii Dove Kuvat Harri Nurminen
Arja Sirkesalon, 49, oireet alkoivat jo 2000-luvun alussa. Vasta myöhemmin, diagnoosin saatuaan hän on ymmärtänyt monta asiaa. Esimerkiksi sen, miksi hänen oli niin hankala lähteä kotiin aina työpäivän päätyttyä. – Istuin vain siinä nyhräämässä ja muka tekemässä jotakin. Oli liian paljon vaadittu, että olisin sulkenut tietokoneeni ja kävellyt omalle autolleni, hän muistelee. Uupumusta ja palelua Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa useita erilaisia oireita. Lista on pitkä ja oireilu yksilöllistä. Arja kärsi muun muassa palelemisesta, kuivasta ihosta, aineenvaihdunnan häiriöistä ja kuulo-ongelmista. Pahimpana hän koki saamattomuuden. – Pienenkin asian hoitaminen vaati jättimäisen ponnistuksen. Olin järjettömän väsynyt ja tarvitsin paljon unta. Ihmettelin, kun veto oli aivan poissa. Arvelin sen johtuvan stressistä. Vetämättömyyden takia menin lopulta lääkäriin, hän kertoo. Kilpirauhasen vajaatoimintaan perehtynyt psykiatrian erikoislääkäri Tiina Keldrima tapaa paljon potilaita, jotka tulevat vastaanotolle juuri kovan uupumuksen ja väsymyksen takia. – Potilaita tutkiessani huomaan, että ongelmat eivät aina johdukaan psyykestä, vaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Usein potilaat ovat myös kokeilleet erilaisia masennuslääkkeitä ilman mitään apua, ennen kuin vika löytyykin kilpirauhasesta, Tiina Keldrima toteaa. Verikoe ei vastannut oireita Työterveyslääkäri määräsi Arjan verikokeisiin, joissa selvitettiin TSHja T4V-arvot. Diagnoosi oli kilpirauhasen vajaatoiminta. – Tyroksiinilääkitys alkoi pienillä annoksilla, mutta pahimmat oireet alkoivat heti lievittyä. Ajattelin, että homma on hoidettu ja loppuelämä mennään tätä. Mutta ei se niin mennytkään. Myöhemmin otetuissa vasta-ainekokeissa ilmeni, että sairaus joh16 Tervepotilas 4/12
tui kilpirauhasen autoimmuunitulehduksesta. Lääkäri piti mahdollisena, että tulehdus oli voinut käynnistyä synnytyksestä jo vuonna 1995. Vaivan piti kuitenkin hoitua tyroksiinilla. – Tyroksiiniannosta alettiin nostaa ja tavoitteena oli taso, jolla voisin hyvin. Annoksen nosto vaikutti aina positiivisesti, olo koheni kerta kerralta. Mutta kehoni tuntui vaativan aina vain suurempaa annosta eikä käyttäytynyt kunnon vajaatoimintaisen tavoin. Olotilani alkoi muistuttaa aikaa ennen diagnoosia, Arja sanoo. Päiväkirjansa mukaan Arja meni syksyllä 2007 terveyskeskukseen omalääkärille. Vanhojen oireiden lisäksi oli tullut kasa uusia. – Sekoilin sanoissa ja kirjoittamisessa kuin afaatikko, muistini ei toiminut kunnolla ja ajatus kulki hitaasti. Itse koin vointini todella huonoksi, mutta lääkärin mielestä olin kunnossa. Hän ei ottanut kantaa oireisiini eikä nostanut tyroksiiniannosta (125/150 µg), koska TSH oli viitearvon alarajalla, hän kertoo. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa ja diagnosoinnissa ilmenee ongelmia juuri silloin, kun verikokeen tulokset eivät vastaa oireita. Tiina Keldrima tutkii sekä T3V että rT3 arvot, jos potilaalla on selviä vajaatoiminnan oireita, mutta TSH ja T4V arvot ovat viiterajojen sisällä. Oireet ottivat vallan Arjan tyroksiiniannosta nostettiin lopulta sisätautilääkärin siunauksella 175 mikrogrammaan. Kevät ja kesä 2008 menivät taas kohtuullisesti, mutta vuoden loppupuolella Arja oli tilassa, jossa hän ei osannut nimetä laukkuaan laukuksi, koska ei millään keksinyt sanaa. – Olen aina pitänyt itseäni nimenomaan kielellisesti lahjakkaana. Nyt suusta tuli mitä sattuu ja sanoissa oli vääriä äänteitä. Kun tuollainen on päivittäistä, se ei mene enää ”kaikillahan noita on” -selityksen piikkiin. Miehenikin huomasi, etten ole oma itseni, muistelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana työskentelevä Arja. Sisätautilääkäri kirjoitti hänelle reseptin liotyroniini-lääkkeelle
Yleisimpiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita: aineenvaihdunnan häiriöt kuten ummetus ja selittämätön lihominen voimakas väsymys ja uupumus alilämpöisyys ja kylmänsietokyvyn heikkeneminen pöhöttyneet kasvot ja käheä ääni erilaiset lihas- ja nivelkivut matala verenpaine kuukautishäiriöt keskushermoston toiminnan heikkeneminen ja masennus. 4/12 Tervepotilas 17