LPY-lehti 1/2010 by Kumppania Oy

LPY L채채k채ripalveluyritykset ry:n lehti, 1/2010

Palveluseteli luo mahdollisuuksia Vastuu kunnilta terveysrahastolle?

Palveluvienti tuo euroja Suomeen Kohti eduskuntavaaleja

Toimivat terveyspalvelumarkkinat Vapaus valintaan

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityisasiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liikepaikoilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen viikkosairaala, jossa on yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800

yritysvakuutukset

Lääkäripalveluyritysten vakuutustarpeet ovat ihan omanlaisia Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi tulee valita kumppani joka tuntee toimialasi riskit. LPY:n jäsenyritykset ovat oikeutettuja lisäetuihin ja palveluihin, jotka olemme räätälöineet yhdessä liiton kanssa. Käy osoitteessa if.fi/lpy, soita numeroon 010 514 2389 tai omalle yhteyshenkilöllesi Ifissä, ja kuulet lisää. Yhteydenottopyynnöt: markku.tursas@if.fi

Pääkirjoitus

Terveyspalvelumarkkinat – hyödyntämätön voimavara Oma terveys on jokaiselle ihmiselle tärkeimpiä asioita. Siksi meitä kiinnostaa, mitä terveyspalveluja ja minkä laatuisina niitä on saatavissa. Takuuvarmaa on, että terveyspalvelujen saatavuus ja niiden turvaaminen myös tulevaisuudessa on yksi seuraavien eduskuntavaalien pääteemoista.

Suomalaisessa yhteiskunnassa terveyspalvelujen riittävän saatavuuden turvaaminen koko kansalle lähtee perustuslaista. Lainsäädäntömme mukaisesti yhteiskunta vastaa palvelujen järjestämisestä. Rahoitus toteutetaan pääosin verovaroin. Näin halutaan turvata hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus – hyvä niin. Rajallisten resurssien vallitessa on ehdottoman

usein ymmärretty julkisen sektorin terveyspalvelujen järjestämisvastuu myös tuotantovastuuksi. Tämä on johtanut siihen, että kansalaisilla on vähän vaihtoehtoja palvelutuottajan valinnan suhteen. Samalla alan tuotantorakenne on monopolisoitunut eikä tuottajien välistä kilpailua ole riittävästi hyödynnetty palvelujen kehittämisessä. Yksityisen sektorin kapasiteetin ja osaamisen sekä yritysten tarjoamien joustojen hyödyntäminen on palvelujärjestelmässämme vähäistä.

Uskon, että terveyspalvelumarkkinoiden kehittäminen on merkittävä keino tulevaisuuden haasteista selviämiseksi. Siksi kannustankin kaikkia, myös lainsäätäjiä, terveyspalvelumarkkinoiden kehittämistyöhön! Ajatuksia, keskustelua ja antoisia lukuhetkiä LPY:n lehden parissa toivottaen,

tärkeää hyödyntää kaikki mahdollisuudet terveyspalvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi. Valitettavasti Suomessa on

Ismo Partanen Toiminnanjohtaja

4 Tässä numerossa: 4

Palveluseteli on mahdollisuus

Kilpailu lisää valinnanmahdollisuutta

Leena Niemistö: Tavoitteena toimivat terveyspalvelumarkkinat

Ulkomailta saapuu potilaita Suomeen

Vepsäläinen ja Forss pohtivat terveysrahastoa

LPY - kohti eduskuntavaaleja

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi info@kumppania.fi, puh. 040 587 2445 Susanna Alanen, Julia Hannula, Susanna Kallama, Jussi Partanen, Anni Pitkänen, Leena Roskala, Minna Vähätalo Kannen kuva: iStockphoto

Palveluseteli

– säästöä ja paremmat palvelut Kesällä 2009 eduskunnassa hyväksytty laki sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluseteleistä loi kunnille uuden mahdollisuuden palvelujen järjestämiseen. Palveluseteleillä kunnat voivat parantaa palvelujen saatavuutta ja säästää kustannuksissa.

untaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio pitää palveluseteliä merkittävänä työkaluna kuntien palvelustrategioiden toimeenpanossa. Jos palvelustrategia on hyvin laadittu, se varmasti ottaa huomioon myös palvelusetelin kaltaiset työkalut. – Selkeän palvelustrategian avulla kunnissa voi-

LPY 1/10

daan etsiä ja kehittää uusia toimintatapoja: kunnat voivat hahmottaa kokonaan uusia palvelukokonaisuuksia ja organisoida tuotantoa.

Mahdollisuus kunnille Palveluseteli on lain suoma mahdollisuus kunnille. Se ei ole lakisääteinen oikeus yrittäjille eikä asiakkaille,

vaan laki on säädetty ensisijaisesti kuntien tarpeisiin. Kunnat pääsevät lain myötä kehittämään ja hyödyntämään terveyspalvelumarkkinoita nykyistä paremmin. – Kunnissa on hyvin tietoa palveluseteleiden käyttöönoton perusteista, mutta ei siitä, mitä hyötyjä ja mitä käytäntöjä on olemassa. Uskon, että edessä on pian muutos, jossa huonosta tietoisuudesta hypätään hyvään tietoisuuteen. Jussi Merikallio pitää perusteltuna sitä, että kuntien virkamiehet kierrättävät palveluseteleiden käytön linjauspäätökset luottamuselimillä, jotka voisivat delegoida käytännön toteuttamisen virkamiehille. – Palvelusetelin käyttö on yksinkertaista. Se sopii erityisesti niille alueille, joilla on toimivat markkinat ja joilla palvelujen tarve on selkeä. Toisaalta palveluseteli voi synnyttää tarjontaa. Kysyntä todennäköisesti laajentaa markkinoita ja luo nopeastikin toimivat terveyspalvelumarkkinat.

Palveluseteli kiireesti käyttöön Palveluseteli tuo apua nykyisessä, haastavassa, taloustilanteessa terveyspalveluiden järjestämiseen. – Kunnissa kannattaa huomata, että palveluseteli on työkalu, jonka arvon kunnat voivat itse lukita. Palveluseteli ei tarkoita avointa piikkiä. Palvelutuottajalle jää osaltaan vastuu siitä, että arvo riittää kattamaan palvelun kustannukset mahdollisimman pitkälle, Tampereella toimivan Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila muistuttaa.

Palveluseteli sopii hyvin muun muassa hammaslääkäripalveluihin ja päiväkirurgisiin toimenpiteisiin, kuten ortopedisiin toimenpiteisiin, sekä fysikaalisiin hoitoihin. Kari Varkila kummastelee, miksi palveluseteliä ei oteta kiireesti käyttöön. – Olemme yksityisellä puolella valmiita auttamaan tiedon jakamisessa siitä, miten palvelusetelijärjestelmää voidaan hyödyntää. Haastan kuntia ottamaan pienin askelin palvelusetelit käyttöön myös terveyspalveluissa, esimerkiksi kiinteähintaisissa palveluissa, kannustaa Kari Varkila. Yhteistyö on avainasemassa, sillä ei ole kenenkään etu, että hallinnolliset kustannukset karkaavat käsistä. Ennen kaikkea palvelusetelijärjestelmästä hyötyvät veronmaksajat ja palvelujen käyttäjät. Hyödyt konkretisoituvat nopeasti. – En ole kuullut yhtään sellaista tärkeää tai ymmärrettävää estettä, joka estäisi palveluseteleiden käyttöönoton. Tosin vielä on tahoja, jotka eivät hyväksy tuotannon avaamista kohti aitoa tilaaja-tuottajamallia, vaikka se voisi tuoda paljon mahdollisuuksia kunnille.

Hyödynnetään hyviä kokemuksia Palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgren Smartum Oy:stä kannustaa kuntien päättäjiä tutustumaan huolella palvelusetelilakiin ja olemaan aktiivisia seteleiden käyttöönotossa. Palvelusetelit oman tuotannon rinnalla tuovat kustannussäästöjä ja parantavat palvelujen saata-

Mikä on palveluseteli?

Palvelusetelijärjestelmä tuo yksityiset palvelut yhä useamman saataville.

Palveluseteli on yksi julkisen sektorin palvelujen järjestämistapa. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan asukkaalleen tietyn, kunnan päättämän osan yksityisen palvelutuottajan tuottamasta palvelusta. Palvelusetelin käyttöönotolla kunta laajentaa palveluntarjontaansa ja asukkaansa valintamahdollisuuksia. Kunta päättää, mitä palveluja palvelusetelillä järjestetään ja kuinka laajasti. Lähde: www.tem.fi

ACUTE Toiminnanohjausta •

lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaan jjaa kuntoutukseen

Kuka voi saada palvelusetelin? • Palveluseteli on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville. • Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se setelin myöntää. • Setelin saaminen edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi henkilön olevan oikeutettu kyseisen palvelun saamiseen. • Jos asiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on joko itse tuotettava kyseinen palvelu tai hankittava se asiakkaalle ostopalveluna. Lähde: www.stm.fi

vuutta. Löfgrenin mukaan Smartum Oy:llä on kokemusta 16 kunnan palvelusetelien järjestämisestä. – Olisi hienoa, jos jo hankittuja hyviä kokemuksia esimerkiksi sosiaalipalvelujen palveluseteleistä hyödynnettäisiin eikä yritettäisi keksiä kaikkia käytäntöjä uudelleen. Palveluseteleiden hyödyntämiseen pitää löytää ja sopia yhtenäisiä toimintamalleja. On hankalaa ja tehotonta, jos jokaisessa kunnassa pyritään luomaan omanlaisensa ratkaisut palveluseteleiden käytännön toteuttamiseen. Pilotoinneista ja yksivuotisista kokeiluista voidaan monissa palveluissa siirtyä jo pysyviin ratkaisuihin. – Parhaimmillaan ratkaisu on helppo ja kustannustehokas kaikkien osapuolten: kunnan, palveluntuottajan ja asiakkaan kannalta, uskoo Mareena Löfgren.

Tasa-arvo paranee palvelusetelin myötä

www.acute.fi

Palvelusetelijärjestelmässä hoidon piirin päässyt kansalainen voi valita joko palvelusetelin tai kunnan muuten järjestämän palvelun. – Nykyään moni ei pysty käyttämään yksityisiä palveluita. Palveluseteli toisi tämän mahdollisuuden aidosti entistä useamman ulottuville. Rikkaathan pystyvät jo nyt valitsemaan, joten mielestäni palveluseteli lisää tasa-arvoisuutta, arvioi Kari Varkila. – Julkisen sektorin tehtävänä on varmistaa, että terveyspalveluja on riittävästi ja oikeudenmukaisesti kansalaisten saatavilla. Laki ei edellytä, että se itse tuottaa kaikki terveyspalvelut. Johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että kunnilla on laaja harkintavalta. – Kunta itse määrittelee kriteerit, joilla palveluntuottaja hyväksytään.

Mehiläinen - monipuolisia terveys- ja sosiaalipalveluita valtakunnallisesti

Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

Yksityis- ja yritysasiakkaille π 20 lääkärikeskusta, joissa myös työterveyspalvelut π 27 palveluverkostoa täydentävää työterveysasemaa π 8 sairaalaa

Kunnille ja sairaanhoitopiireille π π π π

4 vanhusten hoivayksikköä 9 lastensuojeluyksikköä 5 mielenterveyskuntoutuksen yksikköä perusterveydenhuollon ja kotihoidon palvelut Karjaalla π Suomen ensimmäinen yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala Hyvinkäällä π Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövuokraus ja erikoissairaanhoidon ostopalvelut

Fysikaaliset hoidot sekä muut kiinteähintaiset palvelut sopivat palvelusetelin piiriin.

Palvelusetelin arvo Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen. Asiakas maksaa palvelusetelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuksen. Setelin on katettava kustannukset kokonaan palveluissa, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan asiakkaalle maksuttomia. Lähde: www.stm.fi

Laajennamme palvelutarjontaamme lähitulevaisuudessa mm. asumispalveluissa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisratkaisuissa. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme osoitteessa www.mehilainen.fi. Lisätiedot: Susanne Grönroos, puh. 010 414 3023.

www.mehilainen.fi

Aikaa terveydelle

Lääkäripalveluyritykset ry - LPY

San

na L

iim

ata

ine

LPY on yksityisten lääkäri-, hammaslääkäri-, sairaala-, laboratorio- ja kuvantamispalvelutoimintaa harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edunvalvonnan myötä edistää terveydenhoitopalvelujen kehittämistä ja turvata potilaille mahdollisuus saada yksityislääkärin tutkimusta ja hoitoa.

LPY 1/10

Toimivat markkinat Toimivat terveyspalvelumarkkinat on kaikkien etu, muistuttaa Leena Niemistö, kolmivuotiskauttaan päättävä Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja. Puheenjohtajakausi on ollut mielenkiintoinen, opettavainen, palkitseva ja ajoittain hyvin työteliäskin.

ääkäripalveluyritykset ry eli LPY on terveyspalvelualan yritysten elinkeinopoliittinen edunvalvontajärjestö. – Edunvalvonnassa on hyvin olennaista pyrkiä tasapuolisuuteen. Jäsenyrityksemme ovat hyvin erilaisia: kahden yrittäjän yrityksistä valtakunnallisiin toimijoihin. Ajamme kaikkien yhteisiä intressejä, sanoo Leena Niemistö. Leena Niemistö, lääkäri, yritysjohtaja ja perheenäiti heittäytyi järjestötyöhön todenteolla keväällä 2007. Hän lupautui toimialansa edunvalvontajärjestön Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtajaksi. LPY:n puheenjohtajan tehtävänä on ennen kaikkea koordinoida jäsenyritysten edunvalvontaa. – Olen ylpeä LPY:n hallituksen valmiudesta uudistaa järjestöä sekä sitoutumisesta strategiatyöhön, jossa arvioitiin uudelleen koko yhdistyksen toiminta ja sen toimintatavat. Lähes kaikkia osa-alueita uudistettiin – joskin perinteitä kunnioittaen. Jätän vetovastuun seuraajalleni hyvällä mielellä ja lämmöllä tätä kokemusta jatkossa muistellen.

Asiantuntemusta valmisteluun Jo ensimmäisenä Niemistön puheenjohtajavuotena aloitettiin mittava strategiatyö. Sitä vietiin eteenpäin puheenjohtajan ohjauksessa ja uuden toiminnanjohtajan, Ismo Partasen, valmisteluvastuulla. Strategiatyön tavoitteeksi asetettiin LPY:n roolin selkeyttäminen elinkeinopolitiikan toimijoiden joukossa sekä yhdistyksen tavoitteiden ja toimintatapojen uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. LPY 2012 -visio johti sääntöuudistukseen ja sitä kautta myös nimen muutokseen Lääkäripalveluyritykset ry:ksi. Yhdistys keskittyy jatkossa terveyspalvelualan elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä toimintaympäristö terveyspalveluyritysten kehittymiselle ja kasvulle. – Uskomme, että se tapahtuu terveyspalvelumarkkinoita uudistamalla ja kehittämällä.

Tärkeimmäksi saavutuksekseen Leena Niemistö nostaa hyvät ja toimivat yhteydet merkittäviin sidosryhmiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöön. LPY on saanut edustajansa useisiin lainsäädäntöä valmisteleviin työryhmiin. – Uutta ja merkittävää on se, että olemme päässeet vaikuttamaan asioihin jo lain valmisteluvaiheessa. Esimerkki hyvästä yhteistyöstä on palvelusetelilain valmistelu, hän kertoo.

Kohti eduskuntavaaleja Leena Niemistön puheenjohtajuuskausi oli yhdistyksen uudistamisen johtamista ja edunvalvontatyön tehostamisen aikaa. – LPY:n strategiaprosessin yhtenä tavoitteena oli luoda yhdistyksestämme merkittävä ja arvostettu toimialansa asiantuntijaorganisaatio, jolla on hyvät yhteistyösuhteet sidosryhmiinsä. Vain sitä kautta voimme odottaa, että tavoitteitamme ja näkemyksiämme toimialan kehittämisestä otetaan huomioon. LPY on ollut mukana sähköisen asioinnin, kuten e-reseptien ja kansallisen potilastietokannan eteenpäin viemisessä. Yhdistyksen eduskuntavaalitavoitteet ovat sairausvakuutuskorvaustason korottaminen, palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sen käyttöalueen laajentaminen sekä kilpailuvääristymien oikaisu. – Kuntien viime vuosina lisääntynyt aktiivisuus tuottaa palveluja markkinoille tuntuu terveydenhuoltosektorilla. Erityisesti merkittäviä kilpailuetuja tuottajana nauttivat kunnalliset liikelaitokset aiheuttavat kilpailuvääristymiä ja estävät alan palvelumarkkinoiden kehittymistä, Leena Niemistö toteaa. Toukokuussa Leena Niemistö jättää taakseen vuoronsa puheenjohtajana ja vetovastuu LPY:n toiminnasta siirtyy seuraajalle. Leenan toivotaan jatkavan yhdistyksen hallituksessa ja siihen hän on luvannutkin olla käytettävissä. Terveyspalvelut, myös yksityinen sektori, ovat julkisuuden valokeilassa myös tulevaisuudessa.

Sopiiko Suomen terveys yhteen rahastoon? Yhdessä kunnassa leikkausjono kestää kuukausia, toisessa leikkaukseen pääsisi parissa viikossa. Nykyinen sairausvakuutusjärjestelmä ei tarjoa riittävästi vaihtoehtoja. Voisiko kansallinen terveysrahasto olla uusi keino ja tapa johtaa terveydenhuoltoa, pohtivat idean yksi isistä, Kelan johtaja, Mikael Forss ja Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Olisiko mahdollista luoda Suomeen yksi valtakunnallinen terveysrahasto, jonka kautta kaikki kansalaiset olisivat vakuutettuja? Ja joka sitten mahdollistaisi sen, että ihminen voisi itse valita, missä hänet hoidetaan.

LPY 1/10

Vapaus valita Anni: Terveysrahastossa potilaan valinnanvapaus lisääntyy. Asiakkaan pitäisi saada valita. Mikael: Nykyisellään asiakaslähtöisyys ei toteudu.

Järjestäjänä rahasto Anni Vepsäläinen • Toimitusjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy • ”Lisää läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja.”

Mikael Forss • Johtaja, Kela • ”Vähemmän hukkaan heitettyjä resursseja.”

Onko siinä järkeä, että potilas käännytetään aina omaan kuntaan? Nykyäänhän ihmiset liikkuvat jatkuvasti eri syistä paikasta toiseen. Anni: Sen sijaan, että hoitopaikan valinta tapahtuisi kotikunnan tai järjestelmän kannalta, valinta voisi tapahtua potilaan sijainnin, jonotilanteen mukaan tai sen mukaan, missä on alan parhaat spesialistit. Mikael: Nykyään potilaalle ei enää riitä pelkkä kiva kohtelu. Terveydenhuoltoon tarvitaan toimintatapa, jolla hallitaan prosesseja kaikkien osapuolten näkökulmasta järkevästi ja tehokkaasti. Yksityisillä markkinoilla asiakaslähtöisyys saadaan aikaan kilpailulla. Anni: Asiakkaankin näkökulmasta tarve yksinkertaistaa terveydenhuollon palvelujen saatavuutta on ilmeinen.

Tehoa tuotantoon Mikael: Uusi järjestelmä ei lisää kustannuksia, ellei niin haluta. Terveyskeskukset ja sairaalat voivat säilyä edelleen. Asiakasvirrat toki voivat muuttua. Anni: Vaihtoehdot ja asiakkaiden valinnanvapaus lisäävät kilpailua, parantavat palvelun laatua ja sitä kautta väistämättä myös tuottavuutta. Mikael: Rahoituksen monikanavaisuus on luonut terveydenhuoltoon hullun järjestelmän, jossa kukaan ei hallitse kokonaisuutta tuotannosta asti. Eri rahoituskanavat eivät riittävästi keskustele keskenään ja mahdollisuus vaikuttaa toimintatapaan sekä kustannusrakenteeseen on hävinnyt. Tämä on johtanut siihen, että nykyisin resursseja hukataan merkittävästi.

Terveysrahastossa kunnat vakuuttaisivat asukkaansa kansalliseen terveysrahastoon rahalla, joka nyt käytetään terveydenhuoltoon. Kuntien nykyisellä terveys- ja sosiaalibudjetilla yhdistettynä Kelan 3 miljardiin euroon saataisiin palveluvalikoimaan koottua rahasto, jolla olisi järjestämisvastuu terveydenhuollosta ja jonka koko saattaisi olla noin 10–15 miljardia euroa rahaston kattavuudesta riippuen. Kuntakentän epätasaisuus asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille haasteen. Talouden näkökulmasta 10 000–20 000 asukkaan kunta on liian pieni. Kulujen ennakointi epäonnistuu. Yksittäiset tapaukset heilauttavat kuluja paljon. Haaste on hoitopalveluketjun saumattomuus ja prosessin ohjauksen varmistaminen. Nykyinen järjestelmä ei toimi asiakkaan näkökulmasta toivotulla tavalla.

Anni: Terveysrahastomalli esimerkiksi yhdistettynä palveluseteliin lisäisi läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja sekä toisi uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää palveluita ja hajauttaa kysyntää.

Hankinta vaatisi osaamista Anni: Suomi on pieni maa. Meillä on yhtenäinen kulttuuri, sama kieli, yksi aikavyöhyke. Meidän pitäisi rohkeammin miettiä myös uudenlaisia, yhteisiä toimintatapoja. Kunnilla on tässä vahva rooli. Mikael: Terveysmarkkinoilla pitää olla standardit. Tällä hetkellä vastuu on kunnilla. Yhtä hyvin vastuu voisi olla terveysrahastolla. Terveysrahasto voisi olla toimiva keino, jolla julkinen sektori saa pitää terveydenhuollon tahtipuikot itsellään. Rahasto mahdollistaisi myös palvelujen ammattitaitoisen ostamisen. Anni: Malli toisi selkeyttä palveluntuottajan ja myös -hankkijan näkökulmasta. On eri asia, onko hankinnassa mukana 350 kunnan päätöksentekijät vai onko käytössä keskitetympi malli. Toisaalta itse palvelujen pitää olla lähellä ihmistä vaikka malliin liittyvää päätöksentekoa keskitettäisiinkin. Mikael: Kunnat hankkivat tällä hetkellä yksityiseltä sektorilta palveluja hyvin koordinoimattomasti. Myös kuntien hankintaosaaminen vaihtelee paljon. Yksityisten terveyspalvelujen ostamisen pitäisi olla paremmin johdettua toimintaa. Se olisi luultavasti sekä ostajan että myyjän etu. Synnyttäähän se eripuraa, jos kunta hankkii palvelua, jota kuntalaiset eivät jälkeenpäin

ajateltuina olisi halunneetkaan ostaa. Anni: Tehostamista ja kehitystä haetaan jostain syystä muilla ehdoilla. Kuntaliitokset ja hallintorakenneuudistukset ovat mielestäni liian hitaita keinoja kehittämiselle.

Kunta hyötyy Mikael: Terveysrahastomallissa kuntia voitaisiin helposti kannustaa ennaltaehkäisevään työhön. Kunta voisi saada bonuksia, jos kunnan terveysmittarit paranevat. Näin päätöksenteko suosisi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, mikä ei tällä hetkellä kustannuspaineen alla toteudu. Anni: Toivottavasti päättäjät suhtautuvat malleihin ja ajatuksiin terveysrahastosta ennakkoluulottomasti ja katsoisivat rauhassa harkiten, mitä tästä voisi syntyä. Yksityiset palvelutuottajat ovat mielellään mukana suunnittelemassa uudistuksia. Mikael: Julkista terveydenhuoltoa rahoitetaan monikanavaisesti: perus- ja erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja Kansaneläkelaitoksen kautta. Pienissä kunnissa perusongelmana on kulujen vuosivaihtelu. Kuntakentän aiheuttama epätasaisuus heijastuu sairaanhoitopiireihin ja toisekseen palveluketjun järjestämiseen alusta loppuun. Kuka ottaa vastuun hoidosta? Selkeää on, että kokemuk-

Selkeää on, että ” kokemukset nykymallista puoltavat pohdintoja vaihtoehdoista.”

set nykymallista puoltavat pohdintoja vaihtoehdoista. Anni: Mielestäni tämä on mielenkiintoinen ja varteenotettava avaus terveydenhuollon rahoituskeskusteluun. Tästä varmasti seuraa paljon poliittisia kysymyksiä ja keskustelua, mutta toivottavasti siihen löytyy rohkeutta. Pohdinnan arvoista on se, voisiko tämä malli toimia hajautettuna, siinä missä eläkevakuutussysteemikin. Joka tapauksessa terveysrahastomalli kannattaa tutkia tarkasti. Mikael: Minusta keskeinen kysymys kuuluu, miten turvata potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa. Terveysrahasto saattaisi olla vastaus.

Markkinaohjaus välineeksi Terveydenhuoltojärjestelmämme on varsin kaksijakoinen. Yhtäällä on suunnitteluun perustuva, sisäisesti kaksijakoinen (perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito) julkinen sektori, ja toisaalla markkinaehtoinen yksityinen sektori. Yksityisen sektorin osuus kansalaisten käyttämistä terveydenhoitopalveluista on merkittävä, noin viidennes. Useilla alasektoreilla, kuten työterveyspalveluissa, se on hallitseva. Näköpiirissä on terveydenhuollon uudistus, joka muuttaisi julkisten terveydenhoitoyksikköjen toimintaympäristöä merkittävästi. Se mahdollistaisi myös julkisen ja yksityisen terveydenhoitosektorin suhteen uudelleenarvioinnin.

MInna Vähätalo

tehokkuus ja ketteryys voisivat vahvistua ja kansalaisten palvelujen saanti parantua.

Viime vuonna hallitus on politiikkariihessään jo periaatteessa päättänyt, että kuntalaisella tulee vastaisuudessa olla mahdollisuus valita se terveyskeskus tai sairaala, josta hän saa hoidon ja muut kuntien vastuulla olevat terveyspalvelut. Mahdollisuus valita julkinen terveydenhoitoyksikkö loisi julkisen terveydenhoidon sisään markkinat.

Miten markkinat toimisivat? Millä perusteella ja minkä tuotantoyksiköiden joukosta kunnan asukas voisi valita palvelun tarjoajan? Miten valinnan mahdollisuutta rajattaisiin? Mitä terveyspalvelusuoritteita se koskisi? Miten julkiset tuotantoyksiköt voisivat kilpailla kunnan asukkaista ja muuttaa toimintansa sisältöä ja kapasiteettia menestyksensä mukaan? Vastauksia näihin kysymyksiin ei vielä tunneta. Tuotantoyksikköjen tulisi voida tasavertaisesti kilpailla asiakkaista ja tätä varten toteuttaa toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia. Ilmeisesti ainakin kiireetön hoito kuuluisi potilaan valintaoikeu-den piiriin. Kilpailun sallimista on esitetty kaikille erityisvastuualueen yksiköille, joilla on siihen kyky. Kysymykset on syytä ratkaista kestävästi. Silloin uudistus ajan myötä kehittäisi julkisen terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja syvällisesti. Terveydenhoitojärjestelmän

ja ”Julkisen yksityisen

erillisyyden lopettaminen on perusteltua. ”

Uudistuksen avulla myös julkisen ja yksityisen terveydenhoitosektorin välistä suhdetta voitaisiin kehittää. Valinnan mahdollisuus voitaisiin ulottaa myös erityisvastuualueella sijaitseviin yksityisiin tuotantoyksikköihin ja muihin julkisiin tai yksityisiin tuotantoyksikköihin. Yksityiset tuotantoyksiköt kilpailisivat tasavertaisesti kunnan asukkaiden, esimerkiksi palvelusetelin avulla tekemistä, valinnoista julkisten tuotantoyksikköjen kanssa. Tätä helpottaisi se, että julkisen terveydenhoidon sisäistä ohjausta tulisi joka tapauksessa kehittää markkinaohjauksen suuntaan, jotta julkiset tuotantoyksiköt voisivat aidosti kilpailla kunnan asukkaiden valinnoista ja asianmukaisesti reagoida niihin. Näin voitaisiin varmistaa yksityisten ja julkisten tuotantoyksikköjen tasavertainen kilpailu myös julkisista hankinnoista.

Julkisen terveydenhoidon sisäisten markkinoiden luomisen vaikutukset ovat suotuisat, mutta markkinoiden avaaminen myös yksityisille tuotantoyksiköille vahvistaisi edelleen vaikutuksia. Terveyspalvelujen tuottajat kilpailisivat markkinoiden integroiduttua kaikista kiireettömän hoidon potilaista, jolloin etevin tuottaja toteuttaisi suoritteen siitä riippumatta, onko kyseessä julkisesti tai pääosin yksityisesti rahoitettu terveyspalvelu. Terveyspalvelujen saatavuus ja laatu voisivat samanaikaisesti parantua ja kustannukset laskea. Julkisen ja yksityisen terveydenhoitopalvelun erillisyyden lopettaminen on perusteltua, ja jatkossa siihen on entistä paremmat mahdollisuudet. Martti Virtanen Kilpailuvirasto 13

Sensori Huippuosaaminen tuo ulkomaisia potilaita Suomeen Suomalaisen Docrateen osaaminen on kansainvälisesti arvostettua hoitoa ja tutkimusta. Docrates on ensimmäinen pohjoismainen syöpähoitoihin ja tutkimukseen erikoistunut yksityinen klinikka. Joka viides potilas tulee ulkomailta, pääasiassa Pohjoismaista, Baltiasta, Venäjältä, Puolasta ja Ukrainasta eli toiminnasta 20 prosenttia on palveluvientiä. – Investointien ja tutkimuksen kautta käytössämme ovat uusimmat syövänhoidon metodit. Syövän hoidossa avainasemassa on nopea diagnostiikka ja hoidon aloittaminen. Mitä nopeammin hoito voidaan aloittaa, sen parempi on ennuste. Aina ei edes ole aikaa odottaa, tietää toimitusjohtaja Harri Puurunen. Docrateen kokonaisvaltainen konsepti kat-

Ihmisenä ihmisen rinnalla. Docrates tarjoaa räätälöityä täsmähoitoa syöpään.

taa koko ketjun diagnostiikasta jatkotutkimuksiin, hoidon suunnitteluun, hoitoon ja hoidon seurantaan. – Olemme useissa hoidoissa edelläkävijöitä. Tuomme parhaat menetelmät käytäntöön. Kehitys on tärkeää, sillä syöpien määrä kasvaa, ei pelkästään Suomessa vaan koko Euroopassa. Docrateen syöpäsairauksiin erikoistunut tiimi muodostuu yli 30 huippuosaajasta, jota täydentää 15 ammatinharjoittajan joukko. Klinikka tuo lisää syövänhoidon osaamista ja resursseja julkisen terveydenhuollon rinnalle. – Hoidamme potilaita myös kuntien ja esimerkiksi työnantajayritysten maksusitoumuksilla. Useat vapaaehtoiset sairauskuluvakuutukset korvaavat hoidon meillä.

Yksityisen terveydenhuollon ratkaisu – SoftMedic SoftMedic on lääkäriasemien ja työterveyshuollon ammattilaisille kehitetty joustava ja skaalautuva ratkaisu, joka kattaa koko asiakasprosessin ajanvarauksesta laskutukseen sekä työterveyshuollon erityispiirteet. Ratkaisumme on modulaarinen ohjelmistokokonaisuus, jossa eri sovellukset toimivat yhtenä integroituna järjestelmänä ja johon voidaan liittää lisäohjelmia ja uusia toimintoja tarpeiden muuttuessa. SoftMedic integroidaan osaksi asiakkaan toimintaympäristöä niin, että tietojen siirto muiden tietojärjestelmien kanssa tukee palveluja tarjoavan organisaation toimintaprosesseja ja –käytäntöjä. Kehitämme SoftMediciä jatkuvasti osana Logican terveydenhuollon kokonaistarjoomaa hyödyntämällä yhteisiä komponentteja ja Logican laajan asiantuntijajoukon osaamista. Lisätietoja leena.laitinen@logica.com, www.logica.fi

Tiesitkö että.. Yksityinen sektori tuottaa yli 50 % hammashuollon palveluista ja yli 60 % työterveyspalveluista.

Tarkkaile ajankäyttöäsi...

LPY julkisti

tavoitteensa 2011 eduskuntavaaleihin

Sairausvakuutuksen korvaustason nostaminen

...ulkoista laskujen hallinnointi Svealle! Anna meidän kotiuttaa saatavasi tehokkaasti ja ammattitaidolla! Meiltä saat kattavan palveluvalikoiman mm. laskutuksen- ja reskontran hoitoon, saatavien rahoitukseen ja perintään. Voimme hoitaa laskujesi hallinnoinnin kokonaan, jolloin voit keskittyä ydintoimintaasi ja kasvattaa omaa liiketoimintaasi. Asiakkaanamme parannat maksuvalmiuttasi, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä.

Oskari Hellman

Haluamme auttaa yritystäsi kasvamaan.

Terveyspalvelumarkkinoiden toimivuus: eroon kilpailuvääristymistä

Palvelusetelin tehokkaampi hyödyntäminen

Perintää yhteistyössä LPY:n kanssa Jäsenenä saat perinnän vuosisopimuksen veloituksetta (etusi 110 eur +alv). Saat lisäksi ilmaisen perintäneuvonnan ja perintätarroja oman huomautuksesi tehostamiseksi.

Ota yhteyttä, niin kerromme miten voimme vauhdittaa yrityksesi kasvua! Helsinki • Sastamala • Oulu

Puh. (09) 4242 3080 myynti@svea.fi • www.svea.fi

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka • • • • • • • •

kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksen tiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, Tampere Puh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16 www.koskiklinikka.

ULAATFIOITU TI SER

Hyvää hoitoa kannattavasti Luotettavasta toiminnanohjauksesta hyötyvät kaikki – potilas, hoitohenkilökunta ja lääkäriasema. Yksityisen terveydenhuollon tehokas toiminnanohjaus turvaa potilaan hyvän hoidon ja kannattavan liiketoiminnan. Ratkaisumme tukee potilaan koko hoitoprosessia ajanvarauksesta laskutukseen ja tarjoaa monipuoliset työkalut myös johdon raportointiin ja suunnitteluun. www.tieto.fi/terveystoimi info.terveystoimi@tieto.com

Knowledge. Passion. Results.