KAUPUNKIUUTISET
26.2.2015
3
Varsinais-Suomen jääkärihautojen matrikkeli valmistui 100-vuotisjuhlan kunniaksi Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osaston voimainponnistuksena valmistunut kirja julkaistiin 19. helmikuuta Turussa.
Osaston hallituksen jäsen Raimo Rosendahl kertoo, että Jääkärimarssin sanoittaja Heikki Nurmio voitti sanoituksesta järjestetyn kilpailun, ja sanat salakuljetettiin Sibeliukselle Libausta. – Nurmio on haudattu perhehautaan Raisioon, sillä hänen isänsä oli Raision kirkkoherra. Nurmion jääkäri-muistomerkki on Turussa Vartiovuorenpuistossa. Soisin mielelläni, että Raisiossa nimettäisiin katuja jääkärien mukaan, heitä on sinne haudattu useita, Rosendahl toteaa.
JUHLAVUOSIKIRJA. Suomen Puolustusvoimien kunniamarssi, joka kuullaan itsenäisyyspäivänä presidentin vastaanotolla Mannerheimristin ritarien kätellessä tasavallan presidenttiä, on Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi. Hän sävelsi sen raisiolaiset sukujuuret omaavan jääkäri Heikki Nurmion kirjoittamiin sanoihin. Nurmio oli yksi suomalaisista jääkäreistä, joita palveli kaikkiaan reilut 1 800 Saksan keisarikunnan kuninkaallisessa 27. Preussin jääkäripataljoonassa Venäjän keisarikuntaa vastaan Suomen suuriruhtinaskunnan ollessa sen autonominen osa. Jääkäreiksi lähti rohkeita nuoria miehiä, jotka halusivat vapauttaa Suomen Venäjän vallasta. He vaikuttivat ratkaisevasti Suomen itsenäistymiseen.
Kirjan kanteen on kuvattu Jääkärimarssin sanoittajan Heikki Nurmion muistomerkki, joka on Turussa Vartiovuoren puistossa.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun jääkärien sotilaskoulutus 25. helmikuuta
vuonna 1915 aloitettiin Lockstedter Lagerissa. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen
Varsinais-Suomen osasto julkaisi juhlan kunniaksi matrikkelin Jääkärihaudat ja muistomerkit Varsinais-suomessa, Raumalla ja Ahvenanmaalla, jonka tarkoitus on säilyttää muisto alueen jääkärien elämäntyöstä. Jääkärihautojen paikkojen kirjaaminen jälkipolville aloitettiin jo 1980-luvulla, mutta aineiston keruu osoittautui odotettua vaikeammaksi, sillä omaisia on kuollut ja hautoja hävinnyt. Matrikkelitoimikunnan tavoite oli löytää jokainen toimialueen jääkärihauta, mutta loppujen lopuksi se ei täysin onnistunut. Matrikkeli saatiin valmiiksi osaston puheenjohtajan Kyösti Vuontelan johdolla. Erityisen suuren työn aineiston kokoamisessa teki Ilkka Uotila.
Kullervo Hantulan (oik.) isä oli yksi jääkäreistä. Hän kiitti Ilkka Uotilaa, jota ilman kirja ei hänen mukaansa olisi valmistunut.
Jääkärihautausmaat Kaupunkiuutisten jakelualueella ja niihin haudatut jääkärit
(matrikkelin täydellinen lista luettavissa netissä: www.kaupunkiuutiset.fi) ASKAINEN Frans Toivo Maunu Lihtonen, jääkärikornetti RAISIO Johan Rudolf Heimilä ent. Heinström, jääkärivääpeli Kaarle Aukusti Lindstedt, jääkärivääpeli Heikki Eliel Nurmio, jääkärieversti Siivo Einer Peltonen, jääkärikapteeniluutnantti Erik Alfred Svensson, jääkärivääpeli Frans Verner Vahala, jääkärivääpeli
Julkaisutilaisuudessa Jääkärisäätiön puheenjohtaja prikaa-
tinkenraali Asko Kilpinen kiitti kirjan tekijöitä, ja totesi sen olevan merkittävä jääkärien muiston säilyttämisessä jälkipolville. Matrikkeli on 120-sivuinen, ja siihen on kerätty paikkakuntajärjestykseen kaikki löydetyt haudat. Kaikista kirkoista on kuva ja niiden hautausmaista kartat, joihin vainajien hautapaikat on merkitty. Lisäksi jokaisesta jääkäristä on kuva, syntymäja kuolinajat ja -paikat sekä pieni elämäntarina ja kuva haudasta.
Kirjan julkaisutilaisuudessa oli mukana kaksi Turkuun haudattujen jääkärien jälkeläistä, Vuontela sekä kunniapuheenjohtaja Kullervo Hantula. – Jääkärien keski-ikä oli vain 23,5 vuotta rintamalle lähdettäessä keväällä 1916. Oma isäni oli 20-vuotias lähtiessään mukaan. Hän ei paljoa kertonut sodasta, mutta kun hänen kavereitaan tuli käymään, sain kuulla omakohtaisesti rintamalla koettuja kertomuksia. Jääkäreillä ei ollut mitään tietoa kotiinpaluusta, koska he olivat osallisia maanpetokseen venäläisten kannalta katsottuna, ja heidän omaisiaan pidätettiin. Henkinen ja fyysinen rasitus oli kovaa, lisäksi ruoka oli heikkoa ja pakkasessa moni palellutti korvansa, koska kunnon päähineitä ei ollut, Hantula kertoo. Jääkärimatrikkelia on painettu 400 kappaletta. Anne Kortela
Syvä iskumme on, viha voittamaton, meill’ armoa ei, kotimaata. Koko onnemme kalpamme kärjessä on, ei rintamme heltyä saata. Sotahuutomme hurmaten maallemme soi, mi katkovi kahleitansa. Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa. - Jääkärimarssi, san. Heikki Nurmio, säv. Jean Sibelius
TAATTISTEN TILA Naantalin Merimaskussa
Varaa Hääjuhlasi ajoissa saariston rauhasta! Meillä häätkin maistuvat hyvälle!
Tallin vintti n. 180 hengelle, ravintolan juhlasali n. 100 hengelle
Tule meille viettämään elämäsi tärkeintä juhlaa! Meillä järjestät myös muut juhlat ja kokoukset. Myös majoitusmahdollisuus
Tervetuloa saaristoon Merimaskuun! Ota yhteys ja kysy lisää! puh. 050 487 6288 / Eija Riihilahti email:info@taattistentila.fi | www.taattistentila.fi