Keskiviikko 8.9.2010
KAUPUNKI UUTI SET
Raision johtoon kymmenen ehdokasta
R
aision kaupunginjohtajan virkaan on antoi maanantaina suostumuksensa vielä turkulaisen Ari Korhosen lisäksi vielä yksi uusi henkilö eli Eeva-Johanna Eloranta Turusta. Raision kaupunginjohtajan avoimen viran hakuaika päättyi 2.9. klo
16. Tuohon määräaikaan mennessä virkaan tuli 7 hakemusta ja 2 suostumusta Hakemuksen jättivät: Joni Holmroos (Turku), Timo Jalonen (Turku), Hannele Lehto-Laurila (Raisio), Heli Lähteenmäki (Raisio), Jari Salonen (Raisio), Raino
Valtonen (Raisio) ja yksi hakija, joka halua nimeen julkisuuteen. Suostumuksensa virkaan ovat antaneet edellä mainittujen Korhosen ja Elorannan lisäksi myös kirkkonummelainen Petri Palovaara, sekä henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
– Hakijoiden haastattelut ja soveltuvuustestaukset on tavoitteena suorittaa sellaisella aikataululla, että valtuusto voi valita uuden kaupunginjohtajan kokouksessaan 18.10. Kaupunginhallitus valitsi maanantaina haastatteluryhmän,
• 3
jonka tehtävänä on valita haastateltavat henkilöt, suorittaa haastattelut, päättää soveltuvuustesteihin lähetettävät hakijat ja tehdä ehdotus kaupunginhallitukselle valittavasta henkilöstä, kertoi viestintä- ja kehittämispäällikkö Mari Koivunen.
Vanha rukoushuone, nykyinen Vapaa-aikatulli saa uudessa rakennemallissa väistyä kevyenliikenteen väylän tieltä.
Kaksi taloa, kaksi tarinaa NAANTALI. Keskustan rakennemallin nähtävillä olon yhteydessä esitettiin palautteessa säilytettäväksi kahta rakennusta, jotka rakennemallissa oli esitetty korvattaviksi uudisrakennuksilla. Nämä ovat Vapaa-aikatulli, eli entinen rukoushuone ja ns. terveystalo. Vain toisen säilyttämisestä annettiin toivoa.
Nuorison herännäisyyden muistomerkki Ehdotus: Tuulensuunkadun varrella sijaitsevan entisen rukoushuoneen, eli nykyisen Vapaa-aikatullin säilyttämistä ovat esittäneet Naantalin seurakunnan ympäristöryhmän edustajat. Seurakunta myi rakennuksen aikoinaan kaupungille ja se on nykyisen asemakaavan mukaan osittain katualueella kerrostalokorttelissa. Rakennus on muistomerkki harvinaisen hengellisen herätyksen, ns. Hannulan herätyksen aallosta, joka leimasi voimakkaasti 1800- ja 1900-luvun vaihdetta Turun seudulla. Frans Willehard Hannula (1855-1914) oli suomalainen lähetyssaarnaaja, joka toimi Pohjois-Namibiassa ja sen jälkeen vuodesta 1894 eteenpäin Suomen Lähetysseuran tehtävissä kotimaassa. Hannulla antoi Turun seudul-
la nousseelle herätykselle sen identiteetin. Hannulan aikana järjestettyihin nuoriso- ja lähetysjuhliin saattoi kokoontua kerralla jopa parituhatta osanottajaa. Herätys kosketti nimenomaan nuoria. Frans Hannulan nuorempi veli, Edward Hannula toimi samoina vuosina Naantalin kirkkoherrana. Hänen toimestaan perustettiin Naantaliin Rukoushuoneyhdistys, joka rakennutti Naantalin rukoushuoneen v. 1898. Rakennuksen suunnitteli Woldemar Kuuma. Päätös: Turun Museokeskuksen ja kaupungin edustajien palaverissa todettiin kesäkuussa, että rakennuksen merkitys on paikallinen ja liittyy paljolti sen toimintaan. Rakennuksen sijainnin katsottiin vaikeuttavan tulevia kevyenliikenteen järjestelyjä. Suojelua ei pidetty myöskään välttämättömänä, koska ”puutalojen osuus Naantalin säilytettävien rakennusten joukossa on huomattava”.
1950-luvun arkkitehtuurista ja luo osaltaan sellaista kerroksista rakennuskulttuuria, mitä vain vanhoissa kaupungeissa voi nähdä”. Vanha terveystalo on rakennettu 1950 - 1951 Vadstenan ja Naantalin yh-
teistyöllä. Rakennuksen rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ruotsalaisen kummikaupungin rahalahjoitusta. Rakennus on muistomerkki yhteispohjoismaisesta avustustoiminnasta sodanjälkeisessä Naantalis-
sa. Siitä kertoo myös kasvillisuuden taakse unohduksiin jäänyt muistolaatta. Päätös: Museokeskuksen käsitys oli, että rakennuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä lahjoitustalona ja tyylipuhtaana 1950-luvun
rakennuksena se täydentää Naantalin kaupunkirakenteen kerroksellisuutta mainiosti. Terveystaloa pidetään ehdottomasti säilytettävänä rakennuksena, joka sopii myös ympäröivään rakennuskompleksiin.
Kummikaupungin sodanjälkeinen lahjoitus Ehdotus: Niin kutsutun terveystalon, eli nykyisen päivätoimintakeskus Tuulentuvan suojelua on esittänyt kotiseutuyhdistys Vallis Gratie. Esityksessä todettiin, että ”rakennus on edustava esimerkki
Nykyisin Tuulentupana tunnettu terveystalo säilynee kaupunkisuunnittelun ohjeellisessa rakennemallissa.
Kai Saarto