Kristillinen Lääkärilehti 4/2019 by Kristillinen lääkärilehti

KrLL 4/2019

Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

4/2019

Kristillinen lääkärilehti

KrLL 4/2019

Pääkirjoitus: Kristitty lääkäri ja muuttuva toimintaympäristö

Puheenjohtaja Markus Partasen pääkirjoitus.

“Pitääkö olla huolissaan? Ja jos pitää, niin kenestä?”

Kysymys terveydenhuollon valvonta-osaston johtajalle Tarja Holille Valvirasta.

Menestystä eHealth-hankkeeseen liittyvissä opinnoissa

Luwoneko Bryceson Mbilinyi esittäytyy.

“Kongon kärsimysnäytelmä jatkuu”

Gynekologi ja rauhannobelisti Denis Mukwege kävi puhumassa Saalem-seurakunnan temppelissä Helsingissä.

Totuus ja epätotuus — Johdanto teemaan

Puheenvuoroja syyspäiviltä.

Matkaraportti: Angolan lasten keuhkokuumeen aiheuttajia tutkimassa

Tuula Pelkonen ja Satu Kekomäki kertovat pneumokokkitutkimuksestaan.

Vanhusten hyvä hoito

SKLS:n etäaluetapahtuman 23.4.2019.

Kirjavinkki: Juhani Huotari – vainotun kristityn asiamies

Kannen kuva: Hanna Halkosaari Sisäkannen kuva: Saana Mäenpää

Kristillinen lääkärilehti

Toimituskunta

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki Elina Lind

4/2019, 7. vuosikerta kristillinenlaakarilehti@gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön. Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

KrLL 4/2019

Pääkirjoitus: Kristitty lääkäri ja muuttuva toimintaympäristö

Kristittyjen vapaus Suomessa on alkanut kaventua nähdäkseni salakavalasti ja varsin nopeasti – jos kymmenen vuoden perspektiiviä voisi kutsua nopeaksi, mikä nähdäkseni näissä asioissa pätee. Kuitenkaan kristityn lääkärin toimintaympäristössä muutos ei ole kokemukseni perusteella ollut niin merkittävää tässä kohden – ainakaan vielä. Meitä suojaa osin profession antama turva. Toki kristityn lääkärin identiteetti on ollut varsin ammattikeskeinen koko ajan. Arvopohja ja henkilökohtainen vakaumus on harvemmin potilaalle näkynyt suoraan, mutta monikaan potilas ei ole ollut yllättynyt asian tultua ilmi. Hyvänä esimerkkinä itselläni edellisellä viikolla yksi potilaani koki jostain syystä tarvetta kysyä teemasta. Suoraan kysymykseen suoran vastauksen saaneena hän vaan totesi, että eipä ollut yllättynyt, kun niin hän vähän oli arvellut. Hänelle asiassa oli positiivinen sävy. Pidempi hoitosuhde oli tuonut hänelle näkökulmaa omaan toimintaani ja hedelmistään puu sitten tunnettiin. Tässä tulee mieleeni Fransiskus Assisilainen, jonka ajatuksia mukaillen: ”Evankelioikaa aina, ja käyttäkää sanoja, jos on pakko”. Yhteiskunnassa keskustelu juuri tämän syksyn aikana on ollut yllättävää. Itselleni lähinnä kolme eri kokonaisuutta on pistänyt silmään. Ensiksikin apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on linjannut perinteisten joulukirkkojen ja pääsiäistilaisuuksien olevan uskonnollisina kiellettyjä, ellei vastaavaa ohjelmaa ilman uskonnollisia elementtejä järjestetä muille. Perusteluista (https:// www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2186/2018) käy tarkemmin ilmi, että edeltävien vuosien aikana on puututtu käräjäoikeuksien joulukirkkoihin, Sosiaali- ja terveysministeriön joulukirkkoon, ja varsin moneen muuhun tahoon. Itseäni tällainen kokonaismäärä tuli yllätyksenä, päätökset olivat varsin samansuuntaisia. Vähemmistöjen puolustaminen on toki tärkeää, mutta varsin erikoiselta nämä itsestäni tuntuvat. Toinen huomioni kiinnittänyt tapahtuma on kollegamme Päivi Räsäsen vuoden 2004 kirjoituksista syntynyt haloo. Valtakunnansyyttäjä päätti aloittaa tutkinnan kirjoituksista, joiden tämä arvioi mahdollisesti täyttävän rikosnimikkeen kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Poliisi oli asiaan jo perehtynyt ja päätynyt toisenlaiseen lopputulokseen. Aika moni kannanotto onkin ollut tämän suhteen aika tyrmistynyt, ja huolta on kannettu mm. sananvapauden kaventumisesta. Kolmanneksi huomioni kiinnittyi siihen, miten joissain tilanteissa on puhuttu fundamentalistisista kristityistä.

Sinällään, mihin itse olen törmännyt, niin kysymyksessä on lähinnä ollut kuvaus herätystaustaisista kristityistä, esimerkiksi kirkon herätysliikkeisiin kuuluvista. Tässä yhteisenä nimittäjänä on ollut lähinnä usko siihen, että Jeesus on Kristus. Ajattelen, että mitä vieraammaksi yhteiskunnassa koetaan Kristus, sen herkemmin Häneen uskova voidaan leimata fundamentalistiksi. Mitä mieltä itse olet näistä? Joka tapauksessa minusta ne kuvaavat ilmiötä, että kristillisyys ajassamme ei ole enää selviö, vaan tilanne on muuttumassa. Minusta tässä tapauksessa muutoksen suunta on perin negatiivinen. Alkaako tämä muutos näkyä kristityn lääkärin työssä? – Luultavasti! Seuramme syyspäivillä puhuimme tulevaisuudesta, erilaisista skenaarioista ja miten seuramme tulisi varautua niihin? Pääkoordinaattorimme Martti Kulvik veti rautaisella kokemuksellaan hyvät arviot saaneen työpajan sunnuntaiaamussa teemalla Tulevaisuuden käyttäjä. Siinä pohdimme nykyisiä käyttäjiä ja nuoria käyttäjiä rinnan, mietimme nykykäyttäjien kokemuksia 15-30 vuotta sitten ja miten muutos sieltä nykyhetkeen on mennyt. Tämän jälkeen pyrimme pohtimaan, mitä muutoksia tulevat 15-30 vuotta merkitsisivät seuralle? Käsittelimme ryhmien synnyttämää hyvin mielenkiintoista materiaalia vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessamme. Keskeisiä teemoja olivat mm. yhteyden tärkeys (ja sen alakohtana miten eri ikäkausien jäsenet saataisiin tutustumaan paremmin toisiinsa), kristinuskon asema muuttuvassa yhteiskunnassa ja miten se vaikuttaa seuran ja jäsenten elämässä, kehitysyhteistyössä tapahtuvat muutokset mm. ilmastonmuutoksen ja muiden muutoksien huomiointi. Sen lisäksi hengellinen anti seuran tapahtumista nousi merkittäväksi. Edellä kuvatuista huomioistani ei tuolloin vielä oltu uutisoitu, mutta samantyyppisiä huolia nousi esille skenaarioissa. Nämä pohdinnat ovat osaltaan keskeisiä, kun seurana suuntaamme uudelle vuosikymmenelle. Pyrimme miettimään, miten seurana voimme toimia parhaiten seuramme jäseniä tukien. Tällöin muutosten ymmärtäminen auttaa tässä merkittävästi. Kutsunkin Sinut mukaan rakentamaan seuraamme. Siunattua joulunaikaa! Markus Partanen seuran puheenjohtaja

KrLL 4/2019

Kysymys terveydenhuollon valvonta-osaston johtajalle Tarja Holille Valvirasta:

“Pitääkö olla huolissaan? Ja jos pitää, niin kenestä?” Valviran toiminnan yksi keskeinen tavoite on huolehtia siitä, että suomalaiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut. Terveydenhuollon valvontaosaston johtaja Tarja Holi Valvirasta nostaa lääkärikunnan pohdittavaksi neljä näkökulmaa.

mista. Nythän lääkärikunnasta, esim. Turusta, on noussut kollegoja, jotka haluavat kamppailla näiden asioiden eteen, jotta perusteettomat epäasianmukaiset hoidot ja teoriat eivät leviäisi internetissä ja mediassa. Kyllä lääkärikunta itse on avainasemassa”, painottaa Holi.

Virheellisen tiedon vangit

Potilaan roolia vastuunkantajana on korostettu muutaman viime vuoden aikana. Johtaja Tarja Holin arvion mukaan tämä suuntaus tulee jatkumaan.

Internetin laajeneminen on avannut kansalaisille mahdollisuuden hankkia erilaista tietoa ja puntaroida sen sopivuutta omaan elämäänsä. ”Kautta vuosikymmenten on puhuttu siitä, kuinka saisi potilaat mukaan toteuttamaan omaa hyvinvointiaan ja hoitoaan paremmin”, pohtii johtaja Tarja Holi. ”Mielestäni asiaa edesauttaa se, että potilaat pystyvät etsimään itse tietoa internetistä ja miettimään sen käyttökelpoisuutta omalla kohdallaan, ja sitten käyttämään apuna asiantuntijaa.” Saatavilla olevan tiedon laatu kuitenkin vaihtelee: on perusteltua tietoa, mutta myös paljon väärää tietoa. Tavallinen kansalainen, joka ei ole perehtynyt tieteellisen tutkimuksen vaatimuksiin, kohtaa kaikenlaisia tutkimuksia, selvityksiä ja tietoja kykenemättä erottamaan asiallista tutkimustietoa epäkelvosta tutkimuksesta tai harhaanjohtavista väittämistä. ”Lääkärikunnassakin on joitakin ammattikunnan edustajia, jotka ovat vihkiytyneet omaan teoreettiseen viitekehykseensä. Tämä on ongelma siksi, että hoitaessaan potilaita yleisesti hyväksytystä käytännöstä poikkeavan oman teoreettisen viitekehyksensä perusteella, toiminta ei ole aina potilasturvallista eikä lääketieteellisesti perusteltua”, sanoo Holi todeten ilmiön herättäneen huolta viime aikoina. Sosiaalisen median vertaisryhmät voivat pahentaa asioita. ”Valvontaviranomaisellekin tulee kaikenlaisia kirjeitä, joiden tietolähteeksi on poimittu jokin satunnainen, yksittäinen lähde. Tällaisia sisällöltään ja lauserakenteeltaankin samanlaisia kirjeitä voi tulla useitakin. Somen yhteisöt ovat vahvoja.” ”Miten turvata potilaat oikean tiedon ja väärien väittämien viidakossa? Tätä olemme pohtineet myös Kelan, STM:n ja Lääkäriliiton kanssa. Olemme todenneet, että siihen ei löydy yhtä hyvää tai kahtakaan asian ratkaisevaa keinoa, vaan vaatii useiden tahojen jatkuvaa puurta-

Polarisaation syrjäyttämät

”Luulen, että osa potilaista haluaa ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja hoidostaan. Ja kun heitä opastetaan ja tuetaan, se on mahdollista nykyistä laajemmin. Esimerkiksi Marevan-lääkityksen toteuttamisesta tiedämme, että kun potilasta on opetettu ja opastettu, niin tietyissä rajoissa hän pystyy itse määrittämään hoitoannostaan.” Huoli polarisoitumisesta painaa kuitenkin Holin mieltä: ”Meillä polarisoituminen mielestäni jatkuu. On niitä, jotka ovat hyvinkin tietoisia ja perillä ja osaavia, ja sitten on niitä, joista yhteiskunnan on kannettava suurempaa vastuuta. Nytkin se, saako iäkäs henkilö tarvitsemaansa palvelua, riippuu valitettavasti aika paljon siitä, onko hänellä omaisia tai läheisiä, jotka huolehtivat hänestä ja selvittävät, mistä eri palveluja ja apua on saatavissa, miten pitää toimia niiden saamiseksi ja miten tarvittavat avut yhteensovitetaan. Kaikkein eniten Holia huolestuttaa terveydenhuollon palvelujärjestelmän pirstoutumisen aiheuttamat ongelmat. ”Palvelujärjestelmämme ovat siinä määrin pirstoutuneet, että kaikki eivät pysty siinä labyrintissä enää luovimaan ja suunnistamaan. Siitä olen eniten huolissani.” Terveydenhuollon ja terveydenhuollon toimijoiden suurena haasteena onkin Holin mukaan tunnistaa ne potilasryhmät, joilla ei ole mahdollisuuksia eikä kyvykkyyttä ottaa tarvittavaa hoitovastuuta ja hankkia itselleen apua. ”Nämä potilasryhmät on tunnistettava, jotta hoitava taho ihan oikeasti riittävästi huolehtisi, että heidän hoitonsa on asianmukaista, että he ovat asianmukaisessa seurannassa, ja että he saavat sitä palvelua, mitä tarvitsevat, ja että palvelu on riittävän laadukasta.”

KrLL 4/2019

”Luottamuksellisen hoitosuhteen lähtökohta yleensäkin on se, että potilas kokisi edes jotenkin tulleensa kuulluksi - vaikka lääkäri olisikin eri mieltä siitä, mikä olisi oikea etenemistapa asiassa”, korostaa Holi ja jatkaa. ”Meillä on aika paljon sellaisia ihmisiä, jotka kärsivät hyvin moninaisista vaivoista ja jotka tarvitsisivat sellaisen paikan, missä heitä oikeasti kuullaan ja kuunKuva 1. Lisääntyneeseen vastuunottoon on selkeä valmius, mutta ilmeinen polarisaatioriski edellyttää nellaan ja asianmukaisella huolellisuutta toteuttamisessa (Lähde: Kauhanen ym. 2016, kirjoittajien omat laskelmat) tavalla autetaan. Nyt ollaan perustamassa, ja ollaan jo perustettu, toiminnallisToiminnalliset vaivat ten häiriöiden hoitoyksikköjä yliopistollisiin keskussaiErilaiset toiminnallisista vaivoista kärsivät potilasryhmät raaloihin, ja niitä tarvitaan ihan selvästi lisää.” ottavat aiempaa useammin yhteyttä Valviraan. He kokevat, ettei heitä ole kuultu, eivätkä he yrityksistään huoliPakko valita matta ole päässeet palveluiden piiriin. Saadakseen apua Kasvava väkiluku, kohonnut eliniän odote ja kroonisten he hakeutuvat muihin hoitoihin. sairauksien lisääntyminen asettavat julkiselle sektorille sekä toiminnallisen että taloudellisen haasteen. Tekno”Taustalla on usein myös se, että julkinen hoitojärjestellogia tuo monilla aloilla säästöä, mutta lääketieteessä mämme ei pysty riittävästi vastaamaan heidän tarpeipääsääntöisesti ei. Esimerkiksi lääkehoidon kustannussiinsa”, johtaja Holi harmittelee ja jatkaa. ”Näitä ihmisiä ten kasvun syyksi katsotaan sekä uusien lääkkeiden tuletäytyisi pystyä auttamaan kokonaisvaltaisesti ja riittävälminen markkinoille, vanhojen lääkkeiden uudet indikaalä asiantuntemuksella.” tiot että myös mahdollisuus räätälöidä lääkkeitä potilasHolin mukaan nämä ihmiset tarvitsevat vastaantuloa kohtaisesti (esim. Lymfooman Kymriah-hoito 320 000 €/ kahdella tasolla: lääkäri-potilas-suhteessa ja palvelujärhoito1, Fabryn taudin Fabrazyme-hoito noin $300 000 / jestelmän järjestelmätasolla. vuosi2 ja Hunterin tautiin (mukopolysakkaridoosi II) käytetyt iduronaattisulfataasientsyymi-infuusiot (I2S) 35 kiloisella lapsella runsaat puoli miljoonaa euroa vuodessa3).

Kuva 2. Yksiköissä tunnistetaan asiakastyytyväisyyden parantamisen tarve ja halutaan panostaa kokonaisvaltaiseen hoitoon (Lähde: Kauhanen ym. 2016, kirjoittajien omat laskelmat)

Johtaja Tarja Holi, kenen tehtävä priorisointi on? ”Se on iso aihe, joka tulee koko ajan yhä ajankohtaisemmaksi. Se, että yhteiskunnan tasolla täytyy tehdä enemmän priorisointia kuin nyt, on väistämätöntä. Mutta on myös asianmukaista tehdä potilaslääkärisuhteessa priorisointia. Kummallekin on

Fimea Arviointiraportit: https://www.fimea.fi/kehittaminen/hoidollinen_ja_taloudellinen_arvo/arvioinnit

https://www.reuters.com/article/us-amicus-fda/amicus-sets-315000-price-for-new-fabry-disease-treatment-idUSKBN1KY1E8

Vuoden 2009 tiedot, Ontario, Kanada: http://www.health.gov.on.ca/en/pro/programs/drugs/ced/pdf/idursulfase.pdf

KrLL 4/2019 Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston4 (PALKO) tehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisin varoin rahoitettujen terveydenhuollon palveluiden piiriin. PALKO puntaroi hoitojen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannusten hyväksyttävyyttä.

Kuva 3. Terveydenhoitohenkilökunnalle priorisointi on arkea, mutta myös vaikeata: työpaikoilla säännöstellään palveluita, valikoidaan autettavia ja osa jää ilman tarvitsemaansa hoitoa (Lähde: Kauhanen ym. 2016, kirjoittajien omat laskelmat)

”Palveluvalikoimaneuvosto miettii, millä kustannuksella yleensä ja kuinka kalliita hoitoja hyöty-kustannussuhteen perusteella Suomessa ylipäätänsä tarjotaan”, kertoo Holi ja jatkaa. ”Palkossa on keskusteltu hyvinkin paljon tästä asiasta viime aikoina: mihin meillä on yhteiskunnassa varaa. Yhä useammin ratkaisujen perusteena on se, että hoito on liian kallis kun ajatellaan, mikä hoidon hyöty tietyssä tarkoituksessa on. Suosituksen sisältönä voikin olla, että siinä ja siinä tarkoituksessa lääke on hyötyyn suhteutettuna liian kallis, eikä sitä tule käyttää.”

Johtaja Holin mukaan taloudellinen ajattelu hyödyttää myös potilaita. ”Kyllä teKuva 4. Kustannustiedon puute haittaa arjen säästöjen miettimisessä (Lähde: Kauhanen ym. 2016, hokkuuden lisääminen ja kirjoittajien omat laskelmat) prosessien kehittäminen koituu potilaallekin parhaaksi, koska silloin pystytään edistämään kustannustetarve, ne eivät sulje pois toisiansa.” Toisaalta priorisoinhokkaiden palvelujen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. tia on aina tehty, mutta sitä ei ole toteutettu läpinäkyProsesseista hiotaan sekä taloudellisia että potilaille järvästi ja yhteisesti sovituin yhtenäisin periaattein. keviä. Yksittäisen lääkärinkin on Holin mukaan olennaista ymmärtää kustannusten merkitys. ”Potilasnäkökulma on tärkeä, mutta lääkärikunnan on kyettävä ymmärtämään, että ihan minkä hintaista hoitoa tahansa ei voida antaa potilaille. Kaikissa yhteiskunnissa menee raja - ei voi lähteä siitä, että potilaiden pitäisi saada kaikkea, josta saattaisi olla hyötyä.”

https://palveluvalikoima.fi/etusivuhttps://palveluvalikoima.fi/etusivu

Maijanen, Tähtinen, Kotiranta ja Kulvik kysyivät vuonna 2016 sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaisilta näkemyksiä sote-maailmasta (kts. VNK 15/2016). Tämän jutun kuvissa olevat tulokset on analysoitu tätä artikkelia varten.

KrLL 4/2019

Menestystä eHealth-hankkeeseen liittyvissä opinnoissa Luwoneko Bryceson Mbilinyi valmistui alun perin Mzumbe yliopistosta, Morogorossa Tansaniassa. Hän opettaa “Leadership&Management in nursing” kokonaisuutta Ilembula Institute of Health and Applied Sciences –instituutissa.

simaksut takasivat opinnot. Meikäläistä gradua vastaavassa opinnäytetyössään Luwoneko selvitti raskauden vuoksi koulunkäyntinsä keskeyttäneiden tyttöjen tilannetta. Opinnäyte muistuttaa väitöskirjaa, koska siihen kuuluu tutkimustyön väitöstilaisuus.

Luwonekon ja Tapio Pitkäsen yhteistyö alkoi, kun Ilembulan sairaalaan perustettiin eHealth-hankkeen työryhmä, johon Luwoneko tuli mukaan. Hän pääsi Muhimbilin yliopistoon Master of Public Health –linjalle elokuussa 2018 ja Tapio Pitkäsen kustantamat lukukau-

Luwoneko valmistui 7.12.2019 ja hänet palkittiin hvästä opintomenestyksestä. Luwoneko osallistui myös eHealth -hankkeen tansanialaisille kumppaneille Suomessa järjestämään viikon kestäneeseen työpajaan maaliskuussa 2019. Tässä Luwonekon terveiset:

Dear reader! I studied Master of Public Health (MPH) from Muhimbili University of Health and Allied Sciences (MUHAS) located in Dar es salaam, it is the best university in Medicine, Nursing, Public Health and other Health related disciplines in Tanzania. The following are subjects I studied - Epidemiology - Biostatistics - Research methods - Principles of Public health and one health - Environmental and occupational health - Implementing behavior change - Health management, planning and policy - Special public Health issues - Health economics, finance and evaluation But also, I conducted my dissertation as a part of my master program entitled “Knowledge, attitude and practice of contraceptive methods among teenage girls in secondary schools in Wanging’ombe District, Njombe - Tanzania.” I was interested on this area of study due to the over increasing problem of teenage pregnancy in Tanzania (prevalence 27%) specifically in Wanging’ombe district (62 cases of teenage pregnancy were reported in the past two years among secondary school girls in this district) caused by poor knowledge, negative attitudes and low practice of contraceptive methods. As teenage pregnancy is one of the major public health issues and a prevalent dillemas of today because it is associated with adverse health consequences to teenage girls such as fistula, birth of low weight babies, maternal depression as well as death. Therefore, I was interested to conduct this research to help the government and other stakeholders in formulating effective interventions to reduce the burden in Tanzania. It took one and a half years to finish my studies, when we started our studies last year (2018) we were 17 in the class, but unfortunately some of them could not make it to graduate with us (due to strict marking and evaluation criteria imposed by the university). Only 9 out of 17 in our class managed to graduate this year, maybe others will graduate next year or in the coming years. The total number of mas-

ter of public health graduated this year is 63 (where 9 in our class started in 2018, and other 54 who did not graduate in the previous years because Muhimbili has strict marking and evaluation criteria), but managed to graduate now with us, some of them were studying since 2015, others, 2016 and 2017). My plans:

1. EDUCATION - I would love to pursue a PhD in Public health or Global/international health or related fields, so that i could be able to solve complex health issues and promote Health wellbeing of the people. 2. WORK - I would like to work as a lecturer/teacher at any university/ college/institute anywhere in the world. But most importantly, I would also love to work with local or international organizations/ NGOs/Associations like FCMS and others, but also coordinating or working with projects relating with public health and health care such as ehealth, health research, health systems, control of diseases, health policy and promotion, health project management and other fields related to public health and health care. Thank you. Luwoneko

KrLL 4/2019

“Kongon kärsimysnäytelmä jatkuu”

Lähde: Fida International / Hannu Happonen

Näin totesi gynekologi ja rauhannobelisti Denis Mukwege Saalem-seurakunnan temppelissä Helsingissä 27.10.2019. Fida International oli kutsunut hänet jo ennen kuin hän sai Nobelin rauhanpalkinnon joulukuussa 2018. Vierailu Suomeen toteutui vasta nyt, kun Mirja Reinikaisen kirjan ”Minun Kongoni” julkistamistilaisuus tuli. Mirja lohkaisi estradilla ”Olen 75-vuotias ensisynnyttäjä” ja heilutti kirjaa kädessään. Kirurgi Veikko Reinikainen vieressä kiitteli vaimoaan. Kirjassa Veikko itse toteaa saarnanneensa käsillään.

Kaivostoiminnan ympärillä on jatkuva sota. Osa sodankäynnistä kohdistuu naisiin väkivaltana ja raiskauksina

Tilaisuuden juontaja haastatteli ministeri Elisabeth Rehniä. ”Olette Suomen ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri”. Ministeri Rehn korjasi: ”Olen maailman ensimmäinen naispuolustusministeri”. Kirjan takakannessa on sekä rauhannobelisti Denis Mukwegen että ministeri Elisabeth Rehnin lyhyet, ylistävät arviot Mirja ja Veikko Reinikaisesta. Puheessaan Denis Mukwege kuvasi tekniikan historian ja Kongon yhteyksiä. Auton pyöriin tarvittiin kumia, jota saatiin Kongosta. Uraania kaivetaan Katangasta (entinen maakunta Kongon demokraattisen tasavallan eteläosassa). Tinakaivoksia on itäisessä Kongossa. Kongosta tulee kaksi kolmasosaa maailman koboltista, jota tarvitaan akkujen valmistamiseen. Harvinaisia Kongosta kaivettavia metalleja kuten tantaalia käytetään matkapuhelimissa. Suuret laitevalmistajat eivät ole selvittäneet näiden mine"Rakas Kongoni" -kirjan mainos ja Mirja Reinikainen ruudussa.

KrLL 4/2019

Saalem-temppeli täynnä väkeä.

raalien alkuperää. Tarvittaisiin yhteinen rintama korruptoituneita kaivostoiminnan harjoittajia vastaan. Paikallinen väestö ei ole saanut mitään apua tai kehitystä oloihinsa, vaan rikkaudet ovat menneet harvoille. Kaivostoiminnan ympärillä on jatkuva sota. Osa sodankäynnistä kohdistuu naisiin väkivaltana ja raiskauksina. Mukwegen perustamassa Panzin sairaalassa on hoidettu 50 000 eri ikäistä raiskattua tyttöä ja naista. Nuorimmat ovat olleet muutaman kuukauden ikäisiä. Noin 200 000 naista on raiskattu konfliktien ja sotien aikana. Kärsimysnäytelmä jatkuu edelleen. YK:n ihmisoikeuskomissaari keräsi vuosina 1993 - 2003 raportin Kongon ihmisoikeustilanteesta. Raportti valmistui jo 10 vuotta sitten, mutta mitään ei ole tehty. Raportissa todettiin 617 rikosta. Suomella voisi olla mahdollisuus tehdä jotain. Rauhanprosessi edellyttää neuvotteluja ja pitkällistä sovintotyötä. Kongo itsenäistyi 1960 ja sen jälkeen eri sodissa ja konflikteissa on kuollut 6 miljoonaa ihmistä. Kongossa on 80 miljoonaa asukasta. 13 miljoonaa kongolaista elää pakolaisina. Vuodesta 2006 lähtien Fida International on ollut mukana itäisessä Kongossa ulkoministeriön tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa.

Mirja ja Veikko Reinikainen juhlapuvuissa

Tilaisuuden loppulaulujen aikana käväisin kättelemässä eturivissä seisovia Mirjaa ja Veikkoa. Saalem-temppeli oli täynnä väkeä. ”Minun Kongoni” -kirja on helposti hankittavissa Kristillisestä verkkokaupasta osoitteesta www.aikashop.fi. Kirjan hinta on 29,50 € + lähetyskulut. Tekstisivuja on 238 ja runsaasti kuvia sivuilla 240-256. Tapio Pitkänen

KrLL 4/2019

Totuus ja epätotuus Johdanto teemaan Seuran syyskokouksen teema oli tänä vuonna Totuus ja epätotuus. Pyysimme puhujilta tiivistelmiä puheenvuoroistaan. Julkaisemme tässä lehdessä nämä artikkeleina. Päivien teemaa käsiteltiin erityisesti kolmesta tulokulmasta. Ensiksikin Jumalan Sanan näkökulmasta: Kristus on tie, totuus ja elämä ja Jumalan Sana on totuus. Vaikka epäusko Sanaa kohtaan (”Onko Jumala todella sanonut?”) näyttää leviävät yhä laajemmalle, haluamme aloittaa syyspäivät korostamalla kaikkien kristittyjen yhteistä perustaa: Raamatun ilmoituksen, käskyjen ja ohjeiden mukaan on edelleen turvallista ojentautua – myös meidän aikanamme. Päivien yksi motto olikin: In God we Trust – All others must show data! Toiseksi teemaa käsiteltiin yhteiskunnan kannalta. Perinteisiä tiedotusvälineitä haastetaan ajassamme yhä vahvemmin ja uusia käsitteitä nousee (vaihtoehtoiset faktat,

fake news). Tiedon välittäjien etiikka on tällöin erittäin tärkeässä roolissa. Erityistapauksina tästä ovat ennakkosensuuri, propaganda ja toisinajattelijoiden vaino, jotka ajassamme ovat ilmeisesti lisääntymässä. Miten tulla toimeen tällaisessa totuuden ja epätotuuden ristipaineissa? Kolmanneksi kohtaamme lääkäreinä totuuden ja epätotuuden kentän työssämme. Erilaiset uskomushoidot ovat lisänneet suosiotaan myös länsimaisissa yhteiskunnissa puhumattakaan kehitysmaiden noitatohtorien epätotuudesta! Miten tieteellisen tiedon arvovallan murentuminen vaikuttaa tulevaisuudessa lääkäreihin? Uskovatko ihmiset enemmän someguruihin kuin Käypä hoito suosituksiin? Käsittelimme lisäksi potilastyössä nousevia haastavia tilanteita, joissa potilas saattaa tuottaa epätotuutta tahattomasti tai hyötymisen vuoksi.

Kansan- ja henkiparantajat lähetystyössä Kaksi kokenutta lähetyslääkäriä, Leena Kaartinen ja Maarit Valkealahti keskustelivat SKLS:n Syyskokouksen kanavassa aiheesta. Sairaudet, varsinkin mielenterveyden ongelmat ja kouristukset ovat kehitysmaiden yleisen uskomuksen mukaan henkimaailman juttuja. Taikausko ja pelko säätelee suhtautumista niihin ja avun etsimistä. Esimerkiksi KeskiAfganistanin vuoristossa oli meningiittiepidemia talvella 1999-2000. Sairaat vietiin siaratiin eli pyhimysten haudalle ja he kuolivat. Lopulta joku keksi kääntyä klinikkaamme ja potilaita aloitettiin tuoda hoitoon. Eteläisessä Etiopiassa palvotaan ja pelätään Saatanaa. Ilosanoma Jeesuksesta, joka on Saatanan voittaja, leviää. Uskoon tulleista joudutaan usein ajamaan ihan oikeasti demoneja ulos, ennen kuin he vapautuvat. Afganistanissa heti vastasyntyneelle pannaan ”Pahan silmän” karkottamiseksi amuletti kaulaan. Synnytyksessä on yleensä sukulaisnainen avustamassa ”pahan silmän” pelosta. Kansanparantajat ovat edelleen tärkeitä. Lääkekasvien tuntemus on tosin häviämässä. Toisaalta esimerkiksi pietaryrttiä kerätään Afganistanin vuoristossa nykyäänkin myyntiä varten, jopa naapurimaihin viedään. Lääkeyrttien annostuksesta oli surullisia kokemuksia Etiopiasta: yleinen matolääke ”koso” aiheutti pahoja maksavaurioita. Leena Kaartinen

Pietaryrttiä myyntiin naapurimaihin!

KrLL 4/2019

Jumalan Sana on totuus Viime vuosikymmeninä on moni tavoin kyseenalaistettu totuuden olemassaolo, tai ainakin ihmisen mahdollisuus löytää pysyviä totuuksia. Vuoden 2016 sanaksi valittiin ”totuudenjälkeinen” (post-truth). Suurvallatkin suoltavat maailmalle ”vaihtoehtoisia totuuksia” eli valheita. Suuttumusta herättävät mm. sellaiset kristityt ja kirkot, jotka väittävät, että he opettavat totuutta. Se tulkitaan ylimielisyydeksi ja ”Raamatulla päähän lyömiseksi”. Samalla, kun väitetään, että ”totuus on kuollut”, esitetään kuitenkin hyvinkin jyrkkiä totuusväittämiä. Vaikkapa se, ettei kukaan synny tytöksi tai pojaksi. Sen sijaan väitetään, että homoseksuaaliksi varmasti synnytään se ei johdu ympäristötekijöistä. Kristinuskon totuuden perustana on se, että Jumala on totuus. Jumalan Poika sanoi: ”Minä olen ... totuus” (Joh. 14:6). Totuus ei ole ideologia tai periaate, vaan pohjimmiltaan Persoona, johon voi olla yhteydessä. Kaikki totuudet maailmassa saavat merkityksensä siitä, että Kristus on totuus. Ilman Häntä menettää ihmiskunta vähitellen kaikki totuudet. Jumala on ilmoittanut olemuksensa eli totuuden omassa Sanassaan, Raamatussa. Sen totuudellisuus perustuu siis Jumalassa olevaan totuuteen. Jumala ei voi valehdella, ja siksi ei Jumalan Sanakaan voi olla valetta. Jeesus itse vahvistaa tämän sanomalla: ”Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun Sanasi on totuus” (Joh. 17:17). Usein unohtuu, että Jumala on myös perustanut maailmaan totuusyhteisön. Paavali opettaa, että Kristuksen Kirkko on ”totuuden pylväs ja perustus” (1. Tim. 3:15). Kirkon olisi tarkoitus vaalia, varjella, selittää, opettaa ja julistaa Jumalan Sanan totuutta maailmassa. Meidän yksilökeskeisenä aikanamme on tärkeä muistaa, että kristillinen totuus on yhteisöllinen asia. Voimme kristittyinä edistää totuutta vain totuusyhteisön, seurakunnan, jäseninä.

Totuus ei ole ideologia tai periaate, vaan pohjimmiltaan Persoona, johon voi olla yhteydessä.

Kristityllä lääkärilläkin on etuoikeus toimia totuusyhteisön jäsenenä omassa viranhoidossaan. Silloin Jumalan sanan totuus antaa työn tekemiselle oikean suunnan ja sisällön. Ehtoollinen liittää Kristukseen, joka on totuus. Ja kun epäonnistuu totuuden toteuttamisessa, saa palata seurakuntaan saamaan anteeksi ja vahvistumaan totuudessa. Miksi on tärkeä pitää kiinni Jumalan sanan totuudesta? Jeesus opettaa: ”Jos te pysytte minun Sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden ja totuus on tekevä teidän vapaiksi” (Joh. 8:31-32). Vain totuus vapauttaa ihmisen. Vain totuuden varassa me voimme olla tuomassa todellisen vapauden lähimmäistemme elämään. Se on vapautta synnin, kuoleman ja Perkeleen otteesta. Se on vapautta, joka kestää ikuisuuteen saakka: ”Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi” (Joh. 8:34). Petri Hiltunen Kirjoittaja on pastori, teologian tohtori ja filosofian maisteri

KrLL 4/2019

Terveysmarkkinoinnin etiikka – onko totuus suhteellista? Terveysmarkkinointi on laaja käsite, josta tässä puheenvuorossa on huomioitu lähinnä lääkemarkkinoinnin ja lääkärintoimen etiikka. Lääkemarkkinoinnin etiikan ongelmia kuvastaa USA:n opioidikriisi, jonka vaiheet käytiin läpi. Opioidikriisi sai alkunsa todellisesta tarpeesta. Mediassa puhuttiin laajasti 1990-luvulla kroonisesta kivusta, josta teollisuus sai pontimen kehittää opiaatteja, samalla kun yhteiskunta vaati parempaa kivunhoitoa. Eritoten USA:ssa tämä johti opiaattivalmisteiden vyöryyn markkinoille, tärkeältä osaltaan senkin takia, että USA:ssa narkoottisten lääkkeiden markkinointi on sallittua, myös yleisölle. Vihdoin tänä vuonna viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin, ja markkinoinnin ylilyönteihin syyllistyneet yritykset ovat joutuneet maksamaan suuria korvauksia; osa yrityksistä on mennyt vararikkoon. Tässä vaiheessa 400 000 amerikkalaista oli kuollut opioidiyliannoksiin vuosina 2007-2017.

siitä, että ohjeet pohjautuvat lääkärin kutsumuksen korostamiseen eli tehtävänämme on kunnioittaa elämää ja palvella lähimmäisiämme. Sen sijaan Lääketeollisuuden ohjeet ovat lähinnä teknisiä ja ohjaavat markkinoinnin juridiikkaa. Siinä ne toimivat varsin hyvin, mutta niiden lähtökohta on ensisijaisesti taloudellis-juridinen, kun taas Lääkäriliiton ohjeissa, jotka ohjaavat lääkärin toimintaa (myös markkinointia), lähtökohta on sairas ihminen. Sairauden hoito ja hoiva on osa professiota, joka kumpuaa kristillisistä hyveistä. Terveydenhuolto on kaupallis -operatiivista toimintaa, jota on ohjeistettava ja valvottava tarkoin. Robert Paul

Suomessa Lääkäriliiton eettiset ohjeet toimivat hyvin myös väärän markkinoinnin hillitsemiseksi. Tämä johtuu

Noustaan vastarintaan! Vastalääke ry on 2018 Turun lääketieteen opiskelijoiden perustama yhdistys. Toimintamme tavoitteita ovat näyttöön perustuvan tiedon lisääminen, kriittisen ajattelun edistäminen, dialogin lisääminen, tieteen yleistajuistaminen sekä asiantuntijoiden kannustaminen tiedeviestintään. Kuluneen vuoden aikana olemme julkaisseet yleistajuisia tiedeartikkeleita, puhuneet lukioissa ja tapahtumissa kriittisestä ajattelusta, medialukutaidosta ja virheellisistä terveysväittämistä. Perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa on lähes mahdotonta olla törmäämättä terveysväitteisiin. Valitettavan iso osa näistä terveysväitteistä ovat virheellisiä. Herääkin kysymys, että miksi näin on. Nykyään jokainen voi

tuottaa sisältöä ja saada äänensä kuuluviin. Koulutetut asiantuntijat ja itseoppineet ovat samalla viivalla. Kilpailun voittaa se, joka saa eniten huomiota. Ehkä tärkein syy siihen, miksi virheelliset terveysväitteet elävät on se, että terveydellä tehdään rahaa. Muita myötävaikuttavia syitä ovat erilaiset harhat ja vinoumat, kuten ylivertaisuusvinouma, tasapuolisuusharha ja kompromissiharha. Harhat koskettavat kaikkia ihmisiä ja niistä on vaikea päästä eroon. Minimoidaksemme harhojen vaikutusta julkisessa keskustelussa, kaikkien olisi hyvä tiedostaa nämä ilmiöt. Kristiina Makkonen Kirjoittaja on lääketieteen opiskelija Turun yliopistossa

KrLL 4/2019

Uusia keräyskohteita Viite 2503: Lalin alueen äiti-lapsi-työ, Afganistan. Käynnistämme keräyksen äiti-lapsi-työn tukemiseksi Lalin kunnassa Afganistanissa. Ensi vaiheessa tarkoituksena on koota varoja UÄ-laitteeseen ja muuhun tarvittavaan. Keräys päättyy 31.12.2020. Lalin kunta sijaitsee Afganistanin vuoristossa. Lääkäri Leena Kaartinen on ollut perustamassa sinne sairaalaa ja käynnistämässä myös äiti-lapsi-toimintaa. Viime vuosina Leena on tukenut mm. kolmen sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi. Nyt valmistuttuaan he ovat palaamassa auttamaan kansaansa. Kaksi näistä valmistuneista lääkäreistä on 3 kk kestävällä UÄ-kurssilla ja he tarvitsevat UÄ-laitetta äitilapsi-työhönsä. Leena Kaartinen on lähdössä vuoden vaihteessa auttamaan näitä uusia lääkäreitä heidän työnsä käynnistämisessä.

Viite 2969: Green Pastures -sairaalan Charity-kassa. Käynnistämme keräyksen, jolla tuetaan erityisesti Länsi-Nepalin alueelta tulevien potilaiden hoitoa ja kuntoutusta Green Pastures -sairaalassa. Keräysvarat ohjataan Green Pastures sairaalan Charity-kassaan, josta katetaan köyhien potilaiden hoitokuluja. Keräys päättyy 31.8.2020. Eri tavoin vammautuneet ja sairastuneet ihmiset kantavat Nepalissa stigmaa. Stigmaa, joka erottaa heidät omasta yhteisöstään ja perheestään ja toimeentulostaan. Monista muista sairaaloista poiketen Green Pastures sairaala keskittyy näiden potilaiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen takaisin osaksi yhteisöä. Selkäydinvammapotilaiden hoidot ovat kalleimmasta päästä: selkäydinvammapotilaan sairaalahoito 1-2000 USD, vähintään yhden kuukauden kuntoutus 500 USD, lisäksi tulevat kulut erilaisten apuvälineiden hankinnasta. Sairaalan mukaan erityisesti nämä potilaat tarvitsevat tukea hoitoonsa.

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 viite 1009: viite 7003:

viite 1025:

viite 1180:

viite 1216 viite 2024:

viite 1960: viite 2969:

viite 5267

viite 2503:

YLEISET Missä tarve on suurin mikä tahansa ajankohtainen tarve Koulutustuki yhdistyksessä toimiville tuetaan yhdistyksessä toimivia henkilöitä lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksissa TANSANIASSA Psykiatriaa Tansanian maaseudulla tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä Tansaniassa Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen, Tansania tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivista toimintaa. V. 2019 kootaan ensisijaisesti kehittämishankkeen omarahoitusosuus. Kun tuo tarve on täyttynyt, varoja käytetään sairaalan palliatiivisen toiminnan tukemiseen muilla tavoin. Iteten sairaala, Tansania tuetaan Iteten sairaalan UÄ-diagnostiikkatoimintaa laitehankinnoin ja kouluttamalla henkilökuntaa eHealth, Tansania vahvistetaan tansanialaisten osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa, käyttöönotossa ja käytössä kokoamalla omarahoitusosuutta eHealth, Tansania -hankkeeseen NEPALISSA Green Pastures -sairaala, Nepal tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa Charity-kassa, Green Pastures -sairaala, Nepal tuetaan Pokharan alueen köyhien sairaanhoitoa ohjaamalla varoja Green Pastures sairaalan Charity-kassaan, josta katetaan köyhien potilaiden hoitokuluja. Keräys päättyy 31.8.2020. Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa AFGANISTANISSA Lalin äiti-lapsityö, Afganistan tuetaan Lalin alueen äiti-lapsi-työtä Afganistanissa, ensivaiheessa hankitaan UÄ-laite lääkäreiden käyttöön. Keräys päättyy 31.12.2020

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerätyt varat käytetään ulkoministeriön rahoittamien kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, tukemaan kehitysmaiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä (stipendit) sekä tukemaan yhteistyösairaaloiden laitehankinnoissa ja asiantuntija-avun hankkimisessa, yhdistyksessä toimivien henkilöiden lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksiin, muiden lähetys- ja kehitysyhteistyökohteiden tukemiseen sekä lähetysja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen.

Lupa RA/2017/1141 01.01.2018-31.12.2020 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

KrLL 4/2019

Matkaraportti:

Angolan lasten keuhkokuumeen aiheuttajia tutkimassa Aloitimme syyskuussa 2019 Angolassa lasten pneumoniatutkimuksen yhdessä amerikkalaisten yhteistyökumppaneiden (University of Columbus, Ohio) kanssa. Tutkimuksessa pyritään RNA-transkriptomianalyysillä saamaan lisää tietoa lasten pneumonian etiologiasta. Suomen kristillinen lääkäriseura on lupautunut hallinnoimaan tutkimusta ja sen varoja. Syyskuun alussa kävimme Luandassa Angolassa tapaamassa sikäläisiä yhteistyökumppaneita ja käynnistämässä tutkimuksen.

rin jossa Dra Elsa puhui ensin avohoitopneumoniasta, Dra Silvia empyeemasta ja me suomalaiset pidimme hieman muokattuina samat esitelmät kuin edellispäivänä lääkärikokouksessa. Paikalla oli 18 henkilöä (lääkäreitä, tutkimushoitajat, laboratorion henkilökuntaa, ylihoitaja). Samana päivänä lounaan jälkeen jatkoimme vielä käytännön opetuksella hoitajien kanssa ja kävimme läpi laitteiden toiminnan ja uuden potilaan rekrytoimisen tutkimukseen.

Saavuimme Angolaan varhain aamulla 3.9. yölennon jälkeen. Majoituimme Luandan lastensairaalan, Hospital Pediatrico Luis Bernardinon vierasasuntoon sairaalan alueella ja ryhdyimme pikapuoliin töihin. Tapasimme ensimmäisenä päivänä kaikki tutkimuspotilaitamme hoitavat lääkärit ja tutkimushoitajat. Jo keskiviikolle 4.9. oli koko sairaalan lääkäreiden kokoukseen suunnitteilla pneumonia-aiheinen iltapäivä, jossa meille oli annettu mahdollisuus esitellä tutkimuksemme. Aluksi esiteltiin muutamia vaikeita pneumoniapotilaita ja sen jälkeen pidimme omat esityksemme. Satu Kekomäki puhui transkriptomianalyysistä ja sen hyödyntämisestä hengitystieinfektioissa ja sen jälkeen Tuula Pelkonen puhui tutkimuksen käytännön toteutuksesta. Olimme alkupäivät hyvin tiiviisti sairaalassa. Iltaisin testasimme vielä majapaikassamme mukanamme tuomiemme laitteiden (sentrifuugi, saturaatiomittari, RR-mittari, CRP-laitteet, kamera) toimivuuden, lajittelimme tutkimustarvikkeita ja -lomakkeita ja valmistelimme esityksiä sekä kommunikoimme tutkimusryhmän muiden jäsenten kanssa.

Aloitimme tutkimuksen kolme päivää saapumisemme jälkeen jolloin otimme iltapäivällä tutkimukseen ensimmäisen potilaan, pienen empyeemaa sairastavan tytön. Potilaan haastatteluun ja näytteiden ottamiseen kului yhteensä 1,5h aikaa ja pitkä mutta palkitseva päivä päättyi vasta seitsemän jälkeen illalla. Olimme hyvin tyytyväisiä siitä, että olimme viimeinkin saaneet tutkimuksen alkuun. Viestitimme asian myös tutkimusryhmän USA:n päähän jossa niin ikään oltiin iloisia asioiden etenemisestä.

Järjestimme tuloviikolla myös tutkimuksessa mukana oleville yhdessä paikallisten lääkäreiden kanssa seminaa-

Koko matkan jatkoimme uusien potilaiden rekrytoimista tutkimukseen. Kävimme sitä varten joka päivä päivystyspoliklinikalla etsimässä uutta potilasta. Opimme nopeasti kantapään kautta, että ei riitä että päivystyspoliklinikalla kysyy onko sinne tullut uusia tutkimukseen mahdollisesti sopivia potilaita. Potilasmäärä päivystyksessä on niin iso (useissa sängyissä 2 potilasta/sänky) että kokonaistilannetta ei kukaan tiedä ja lähes aina sopivia potilaita löytyy selaamalla sänkyjen päissä riippuvia potilaspapereita ja niistä löytyviä paperisille tulostettuja keuhkokuvia. Lauantaina pidimme pienen tauon töistä ja kävimme jo eläköityneen Dr Bernardinon luona maittavalla lounaalla jossa tarjottiin tyypillisiä paikallisherkkuja (äyriäisiä, maniokkia, maissipuuroa, kanaa palmuöljyssä). Vierailun jälkeen jatkoimme vielä töitä, tutkimukseen saamassamme tilassa oli koko matkamme ajan sähköongelmia joita yritimme lähes päivittäin saada ratkaistua (usein siirtelemällä tutkimuslaitteita toisiin tiloihin ja sitten näytteiden käsittelyn jälkeen takaisin). Sunnuntaina pidimme myös pienen hengähdystauon, annoimme tutkimushoitajalle aamulla tehtävät puhelimitse ja lähdimme sen jälkeen paikallisen luterilaisen seurakunnan jumalanpalvelukseen. Kirkko päättyi klo 12.20 jonka jälkeen saimme vielä kyydin takaisin sairaalalle. Jatkoimme vielä tutkimushoitajan kanssa töitä iltapäivällä. Sunnuntaina näimme päivystyksessä vanhempiensa sairaalaan tuoman kouluikäisen pojan jota koira oli purrut 3 kk aikaisemmin ja joka nyt oli tuotu sairaalaan neurologisten oireiden vuoksi. Pojalla oli koiranpu-

Näkymä Luandasta.

KrLL 4/2019

Tyypillinen empyeemapotilaan keuhkokuva.

Työn touhussa tutkimuspotilaan kanssa keskustelemassa.

remasta tarttunut rabies, johon hän käytännössä varmuudella menehtyy sairaalassa lähiviikkoina. Toinen viikkomme Angolassa alkoi jälleen uusien potilaiden rekrytoimisen merkeissä. Saimme oman tutkimusjääkaapin käyttöön ja pystyimme siis siirtämään CRPreagenssit pois neuroinfektio-osaston henkilökunnan kahvihuoneen jääkaapista. Sähköongelmia oli kuitenkin edelleen ajoittain. Eräänä aamuna löysimme sopivan potilaan nopeasti päivystyspoliklinikalta. Potilaan haastattelua ja näytteiden ottoa hidasti se, että samassa potilashuoneessa oli samaan aikaan käynnissä kolmen lapsen elvytys ja yksi elvytettävistä lapsista oli samassa sängyssä tutkimuspotilaamme kanssa. Valitettavasti ainakin kaksi elvytyksistä päättyi murheellisesti lapsen kuolemaan. Illalla saimme työntäyteisestä viikosta onneksi pienen tauon kun pääsimme merenrantaravintolaan syömään Tuulan ystävän ja paikallisen kollegan, Dr Leiten ja hänen perheensä kanssa. Loppuviikosta kävimme kuumeisesti läpi ”hoidettavien asioiden listaa” ennen kotiinlähtöä perjantaina. Hoidimme asioita koskien rtg-kuvien sähköistä siirtoa, sähköongelmia (!), hoitajien palkanmaksua, yhteydenpitoa USA:n suuntaan, tutkimuskaavakkeiden tekoa ja tulostusta ym. Saimme lähes päivittäin tutkimukseen uuden potilaan ja edellisten päivittäisseurannat laitettiin kulloinkin vuorossa olevan tutkimushoitajan kanssa ajan tasalle. Kävimme yhtenä iltapäivänä pienillä tuliaisostoksilla (lähinnä kahvia ja pähkinöitä) lähikaupassa. Päivää ennen kotiinlähtöä tapasimme vielä toisessa seudun sairaalassa työskentelevän korvalääkärikollegan Dr Matuban joka esitteli meille hieman kaupunkia ja sen ympäristöä.

Pneumonia- ja empyeemapotilaita sairaalassa on erittäin paljon ja lasten vanhemmat olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen.

Lähtöpäivänä saimme tutkimukseen vielä uuden potilaan, joka oli jo viides. Varmistelimme että kaikki tutkimuksen jatkumiseen liittyvät asiat oli delegoitu ja kiertelimme hyvästelemässä. Koska emme olleet juurikaan ehtineet tuliaisostoksille, tarttui lentokentältä vielä mukaan pieniä kauniita tuliaisia joiden kanssa oli hyvä lähteä kohti kotia sulattelemaan kokemuksia ja odottamaan seuraavaa matkaa marraskuussa. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta olimme erittäin tyytyväisiä matkaan. Tutkimus saatiin hyvin käyntiin ja tutkimushoitajat vaikuttivat innokkailta ja motivoituneilta. Pneumonia- ja empyeemapotilaita sairaalassa on erittäin paljon ja lasten vanhemmat olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Sairaalassa on pitkät perinteet tutkimusyhteistyöstä muista maista tulevien kollegoiden kanssa ja myös angolalaiset lastenlääkärit ovat kiinnostuneita tutkimustyöstä. Syyskuun lämpimät (mutta ei vielä tukahduttavan kuumat) ilmat hemmottelivat meitä ja Afrikka tarjosi taas stimulaatiota kaikille aisteille. Tuula Pelkonen ja Satu Kekomäki

Tämä kirjoitus on matkaraportti SKLS:n tukemalta matkalta. Voit hakea SKLS:n matkaapurahaa esim. lääkintälähetykseen tai lähetystyöhön yleensä. Hakemuksia käsitellään kaksi kertaa vuodessa.

Tee hakemus osoitteessa http://www.skls.fi/seura/matka-apurahat/

KrLL 4/2019

Vanhusten hyvä hoito SKLS:n etäaluetapahtuma 23.4.2019 Huhtikuussa järjestettiin etäaluetapahtuma, aiheena oli vanhusten hyvä hoito. Geriatriaan erikoistuva Mikko Lähdesmäki puhui vanhusten kaltoinkohtelusta, eli siitä miten erottaa se, mikä ei ole hyvää hoitoa. Palliatiivisen erityispätevyyden omaava yleislääketieteen erikoislääkäri Tuula Pulska puhui puolestaan hoidonrajauksista ja hyvästä hoidosta elämän loppuvaiheessa palliatiivisilla päivillä 2017 pidetyn esitelmän pohjalta.

Kohtelemmeko vanhuksia kaltoin? Mistä tiedämme, mikä on hyvää kohtelua ihmisten välisissä suhteissa, kun kyseessä on vaikka kumppanuus, ystävyys tai hoitosuhde? Mikä taas on kaltoinkohtelua? Vastaus kysymykseen ei ole helppo eikä yksiselitteinen. Vastauksia kysymykseen nousee ympäröivän kulttuurin ja yhteisössä vallitsevien arvojen kontekstista. Maailma ei ole tässä asiassa lainkaan valmis, eikä kaikkialla hyväksyttyä moraalipohjaa ainakaan vielä ole. Uskonnot tai uskonnottomuus, poliittiset ideologiat tai filosofia sanelevat yhteisöjen ja kokonaisten yhteiskuntien arvopohjaa. Arvopohja määrittää, miten yhteisöissä hyväksytään tai tuomitaan ihmisten tekoja ja toimintatapoja. Tämä asettaa melkoisia haasteita kansainväliselle yhteistyölle ihmisoikeuksien edistämiseksi. Raamattuun pohjautuva, ns. juutalaiskristillinen arvopohja on mahdollistanut länsimaisten yhteiskuntien kehittymisen yksilöä kunnioittaviksi ja ihmisarvon ja suvaitsevaisuuden näkökulmasta turvallisiksi. Euroopan historian synkimmät hetket voidaan näin jälkikäteen tarkasteltuna nähdä irtiottoina Raamatun arvopohjasta. Esimerkkinä tästä on Euroopan juutalaisväestön tuhoamiseen tähdännyt holokausti -Shoah. Sen kauhut olivat liikkeellepaneva voima kansainvälisen yhteisön yhteistyön käynnistämiseksi ja ihmisoikeuksien määrittelemiseksi. Pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien kolmannessa yleiskokouk-

Mikä etäaluetapahtuma? Etäaluetapahtumassa kokoonnumme useilla paikkakunnilla paikallisesti ja olemme samassa tilaisuudessa läsnä netin välityksellä. Puhujia on mahdollisesti eri paikkakunnilta, esitelmiä ja keskustelua käydään yhdessä osan aikaa, mutta lisäksi paikallisesti järjestetään tarjoilua ja vietetään aikaa yhdessä. Konseptia on kokeiltu muutaman kerran onnistuneesti.

sessa hyväksyttiin ja julkistettiin Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 10.12.1948. Julistuksen sisältö otti kantaa vahvasti niihin ihmisoikeuden loukkauksiin, joita edeltävinä vuosikymmeninä oli Euroopassa tapahtunut. Tämä YK:n julistus on perustana muille myöhemmille kansainvälisille ihmisoikeuksia koskeville sopimuksille ja ohjaa jäsenmaiden kansallisten perusoikeuksia koskevien lakiensa säätämistä. Lääkärin työn kannalta on tärkeä muistaa Suomen laissa määriteltyihin perusoikeuksiin lukeutuvat ns. henkilökohtaiset vapausoikeudet. Vapausoikeudet turvaavat yksilöiden vapautta julkisen vallan puuttumisilta. Näitä oikeuksia ovat mm. oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, oikeus liikkumiseen sekä yksityiselämän suojaan. Tasa-arvoon liittyvät lailliset oikeudet, kuten rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus lienevät jo tänä päivänä hyvin yleisesti tiedostettuja. Myös oikeus tunnustaa ja harjoittaa sekä yksityisesti että julkisesti haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta uskontoja turvataan perustuslailla. Näiden ihmisoikeuksien kunnioittaminen yhteiskunnassa sekä siitä seuraava ihmisoikeuksien toteutuminen pienemmissä yhteisöissä jäsenten välillä voidaan katsoa hyväksi kohteluksi. Näiden periaatteiden

Otteita YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta vuodelta 1948 1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. 2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alu-

een valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen. 3. artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. 4. artikla. Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artikla. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti. 9. artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon. 12. artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

KrLL 4/2019

vastainen toimiminen ja käyttäytyminen on kaltoinkohtelua. Vanhuksen kaltoinkohtelulla voidaan tarkoittaa luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, terveyden tai turvallisuuden. Erityisesti lääkärin ammatissa valta-asema tuo mukanaan erityistä vastuuta ja velvoittaa herkkyyteen kaltoinkohtelun tunnistamisessa. Meidän on hyvä muistaa, että myös lääkäri voi olla kaltoinkohtelija. Mikään hoitosuhde ei ole hoitoa, mikäli siinä esiintyy potilaan edun ja lainturvaamien oikeuksien vastaista toimintaa. Kunnioittavaa kohtelua hoitosuhteessa on ihmisen kohtaaminen ennakkoluuloitta ainutlaatuisena yksilönä, arvostusta ilmaisten, kuunnellen ja häntä koskevissa päätöksissä kuuleminen, yhteistyössä suunnitelmia laatien, ei määräillen - vaan rohkaisten ja rinnalla kulkien. Lääkärin on syytä tiedostaa asemansa mukanaan tuoma vastuu toimia haavoittuvassa asemassa olevien potilaidensa ihmisoikeuksien toteutumisen valvojana ja edistää omalla esimerkillään kunnioittavaa toimintakulttuuria.

Hyvää hoitoa elämän loppuvaiheessa – hoitolinjaukset apuna Hyvä hoito ei ole kaikkia mahdollisia toimenpiteitä ja temppuja, ei varsinkaan elämän loppuvaiheessa. Hyvä hoito on sitä hoitoa, mistä itse kukin kyseisellä hetkellä yksilöllisesti parhaiten hyötyy. Se on ennakointia, hoidon linjausten ja rajausten tekemistä ajoissa, niin että vältytään mahdollisilta elämän loppuvaiheen kuormittavilta päivystyskäynneiltä ja sairaalajaksoilta. Ajoissa käyty keskustelu hoitolinjauksista hyödyttää kaikkia. Se helpottaa hoitohenkilökunnan työtä. Hoitolinjauksilla vältetään ylihoitoa ja turhan kärsimyksen tuottamista. Myös omaiset osaavat varautua tulevaan ja keskusteluilla synnytetään luottamusta potilaan/omaisten/hoitavan henkilökunnan välille.

Kuolemaa lähestyvän potilaan tunnistaa esimerkiksi siitä, että hänen itsenäinen toimintakykynsä on merkittävästi alentunut ja hän on riippuvainen toisten avusta, esim laitospotilas. Potilaalla voi olla toistuvia sairautensa pahenemisvaiheita ja sairaalajaksoja, tai hänen syöpä-

17. artikla. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan. 18. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. 19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista

Ajoissa käyty keskustelu hoitolinjauksista hyödyttää kaikkia.

sairautensa etenee hoidoista huolimatta. Voi olla, että kuntoutumista ei ole tapahtunut laajan aivoverenkiertohäiriön jälkeen eikä toipumisennustetta ole. Potilas voi olla raihnainen, hauras vanhus. Paljon käytetty kysymys, jolla on ennustearvoa, on ”Suprise Question”: yllättyisinkö, jos tämä potilas menehtyisi vuoden kuluessa? Mikäli vastaus on ei, on viimeistäänkin aika keskustella hoitolinjauksista. Hoitolinjaukset tarkoittavat ennakointia, joka liittyy mm. elvytykseen, tehohoitoon, sairaalasiirtoihin, leikkaushoitoihin, keinotekoiseen ravitsemukseen, nesteytykseen, antibioottihoitoihin, sitomisiin. Tärkeää on kysyä, mistä tämä ihminen vielä hyötyy ja punnita tutkimusten/ hoidon hyötyjä ja haittoja. Ei elvytetä- päätös ei rajaa itsessään pois muuta hoitoa kuin elvytystoimet elottomuuden yllättäessä. Laitospotilailla hoito omassa, tutussa hoitopaikassa oireenmukaisesti on yleensä elämänlaadullisesti parasta. Kuolinprosessia lähestyessä keinotekoisesta nesteytyksestä/ravitsemuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kuivuma kuuluu kuolinprosessiin ja on potilaalle hyväksi oireiden vähetessä sen myötä. Antibioottihoitojen rajoitusta voidaan ajatella, jos ei infektion hoidolla enää saavuteta hyvää elämänlaatua, esim toistuvat peräkkäiset aspiraatiokeuhkokuumeet. Tärkeää on kirjata keskeiset asiat hoidon rajauksista ja hoitotahdosta riskitietoihin, niin että ne ovat kaikkien löydettävissä nopeasti ja helposti. Mikko Lähdesmäki Tuula Pulska Leena Uusitalo

riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta. 20. artikla. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen. 28. artikla. Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. 29. artikla. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. Käyttäessään oikeuksi-

aan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita. 30. artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

KrLL 4/2019

SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt Aluevastaava: Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi)

Helsinki:

Opiskelijatoimikunta Opiskelijavastaavat: Mikko-Oskari Rinkinen (opiskelijavastaava@skls.fi)

Hilkka Kiviluoto (hilkka.kiviluoto@fimnet.fi)

Hämeenlinna: Taina Heikkilä

Helsingin ”Ristiside”

pj Mikko Rinkinen (mikko-oskari.rinkinen@helsinki.fi) vpj Petra Nygren (petra.nygren@helsinki.fi)

Kuopion ”Heräämö”

pj Aaron Kortteenniemi (aaron.kortteenniemi@gmail.com) vpj Tuomas Vierimaa (tuomasvv@student.uef.fi)

Oulun ”Henkireikä”

pj Reetta Pesonen (reetta.s.pesonen@student.oulu.fi) pj Veera Juuti (veera.juuti@student.oulu.fi)

(taina.heikkila@fimnet.fi) Myllytie 16, 13720 Parola

Kotka:

Pasi Pöllänen (pasi.pollanen@fimnet.fi) Lavansaarentie 6, 48610 Kotka

Kuopio:

Risto Honkanen (risto.honkanen@fimnet.fi) Reetta Siljanen (reetta.siljanen@fimnet.fi)

Lappeenranta: Kaarina Pesonen (kaarina.pesonen@fimnet.fi) Kaivokorvenkatu 16, 53850 Lappeenranta

Oulu:

Tampereen ”Arbor vitae” pj Netta Mattila (netta.h.mattila@gmail.com)

Tuula Pulska (tuula.pulska@pp.inet.fi) Maarit Valkealahti (maarit.valkealahti@oulu.fi)

Seinäjoki:

Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi) Kauniskedontie 10, 62800 Vimpeli

Turku:

Riitta Saario (rsaario@gmail.com) Vähä-Hämeenkatu 9 D 79, 20500 Turku

Vaasa:

Anna-Liisa Punto (anna-liisa.punto@fimnet.fi)

Paikallisvastaavia haetaan Uusi paikallisvastaava tarvitaan Jyväskylän, Mikkelin, Porin, Tampereen ja Turun seudulle! Paikallisvastaava tiedottaa hallitukselle alueen paikallistoiminnasta ja alueen jäsenille hallituksen esittämiä asioita. Hän voi järjestää itse tai olla mukana järjestämässä tilaisuuksia. Hän saa käyttöönsä tiedottamista varten alueen jäsenistön sähköpostiluettelon. Ota yhteyttä, jos asia yhtään kiinnostaa! Leena Uusitalo

SKLS:n aluevastaava Kauniskedontie 10 62800 VIMPELI leena.uusitalo@vimpeli.fi 044-4659502

vpj Roosa Kallio (kallio.roosa.e@student.uta.fi)

Turun ”Luukas-klubi”

pj Jenni Korteniemi

(jenni.s.korteniemi@utu.fi)

KrLL 4/2019

SKLS:n ja KHLS:n JUNIORILÄÄKÄRIEN PÄIVÄT

31.1.-2.2.2020 Karkun evankelisella opistolla

Aiheina mm: Kokonainen ihminen henki, sielu ja ruumis Omien haavojen kanssa eläminen ja vajavaisuuden hyväksyminen Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen kohtaaminen potilastyössä Riippuvuudet ja relapsin ehkäisy Haastavat vuorovaikutustilanteet työssä Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://keokarkku.fi/lyhytkurssit/nuorten-laakarien-ja-hammaslaakarien-paivat/

KrLL 4/2019

Kirjavinkki Juhani Huotari – vainotun kristityn asiamies Elämänkerran on kirjoittanut Tapani Sopanen, joka on kirjoittanut kaikkiaan yli 20 kirjaa. Kustantaja on Päivä osakeyhtiö. Kirja oli yksi 2019 Vuoden kristillinen kirjafinalisteista. Kirja on kirjoitettu kronologisesti ja luvut on otsikoitu vuosilukuina ilmoitettuina ajanjaksoina. Tämä helpottaa suhteuttamaan tapahtumia ajankohdan muihin tapahtumiin ja lukijan omiin muistoihin kyseisiltä vuosilta. Kirja alkaa Juhanin Huotarin lapsuudesta ja siirtyy kuvailemaan hänen nuoruuttaan YWAMissa ja evankelistana ja saarnaajana helluntaiseurakunnissa. Kirjan alkuosa kuvaakin hyvin 70- ja 80- lukujen helluntailaissaarnaajan elämää. Evankelistan ja saarnaajan toimeentulo ei ollut turvattua, vaan siinä täytyi koko ajan luottaa Jumalan huolenpitoon. Kirjassa toistuvana teemana onkin Jumalan huolenpito ja luottamus siihen. Tätä jaksoa seuraa työkaudet lähetystyössä Boliviassa monine seikkailuineen. Monenlaisia ongelmia tuli eteen kentällä, mutta työ kuitenkin edistyi. Työkausiin mahtui poliittisia levottomuuksia, ryöstöyrityksiä kuin vakavia sairastumisiakin. Kaikista näistä perhe kuitenkin selvisi. Kirjan kiinnostavin osuus on viimeinen kolmasosa, jossa kerrotaan Juhanin työstä vainottujen kristittyjen hyväksi. Juhanin kiinnostus vainottujen kristittyjen auttamiseksi syntyi jo nuoruudessa, kun hän oli Raamattujen salakuljetusmatkalla Neuvostoliitossa ja joutui KGB:n kuulusteluun. Silloin hän jo lupasi Jumalalle palvella vainottuja kristittyjä, jos Jumala pelastaa hänet siitä tilanteesta. Stefanus-Lähetyksessä (myöhemmin Marttyyrien Ääni) hän aloitti 90-luvulla, mutta vielä yksi työkausi Boliviassa kes-

Toistuvana teemana onkin Jumalan huolenpito ja luottamus siihen.

keytti sen. Juhanin työ Stefanus-Lähetyksessä alkoi uudelleen 2007 ja jatkuu edelleen. Tähän osaan sisältyvät kirjan mielenkiintoisimmat kertomukset vainottujen kristittyjen tapaamisista ja heidän auttamisestaan eripuolilla maailmaa. Työssä tärkeää on tiedottaminen vainoista muille kristityille ja näiden avun välittäminen, mutta myös yhteydet poliittisiin päättäjiin eri maissa. Tähän jaksoon sijoittuu myös Stefanus-Lähetyksen osuus Kolumbian rauhanneuvotteluissa hallituksen ja FARC-sissien välillä. Jukka Knuuttila

Juhani Huotari – Vainotun Kristityn asiamies Tapani Sopanen Päivä Oy, 2018

KrLL 4/2019

AJANKOHTAISTA Maailman Lääkäriliitto muokkasi kannanottoaan eutanasiasta Maailman Lääkäriliitolla (WMA) on ollut kolme kannanottoa eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta. Niissä on selväsanaisesti todettu eutanasian1 ja lääkäriavusteisen itsemurhan2 olevan epäeettisiä ja tuomittavia ja on kehotettu lääkäreitä pidättäytymään näiden toteuttamisesta, vaikka ne olisivat maan lainsäädännössä sallittuja3. Eutanasian hyväksyneet maat, kuten Kanada ja Alankomaat, ovat pyrkineet siihen, että tuomittavuus poistettaisiin kannanotoista. WMA hyväksyi yleiskokouksessaan lokakuussa 2019 uudistetun kannanoton eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta yhdistäen aiemmat kannanotot ja samalla muokaten ilmaisuja4. Näiden tekojen määrittelyjä on tarkennettu. Samalla on vahvistettu, että WMA vastustaa lujasti eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa, mikä perustellaan sitoutumisena lääketieteen etiikan periaatteisiin. Kuitenkin suora sanonta näiden epäeettisyydestä ja tuomittavuudesta on poistettu ja samalla on poistettu myös kehotus pidättäytyä näiden toteuttamisesta, vaikka maan lainsäädäntö sen sallisi. Uusi julistus on siis edelleen selvästi eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa vastustava, mutta edellisiin verrattuna siinä on lievennetty sanamuotoja. Kalle Mäki

1) https://www.wma.net/policies-post/wmadeclaration-on-euthanasia/ 2) https://www.wma.net/policies-post/wmastatement-on-physician-assisted-suicide/ 3) https://www.wma.net/policies-post/wmaresolution-on-euthanasia/ 4) https://www.wma.net/policies-post/ declaration-on-euthanasia-and-physicianassisted-suicide/

Hyvää Joulua

ja onnellista uutta vuotta! toivottaa SKLS:n hallitus ja KrLL:n toimituskunta

KrLL 4/2019

SKLS:N KEVÄTPÄIVÄT 24.-26.4.2020 Mikkelin Riuttalanhovissa

Toivoa tulevaisuuteen Priorisointi elämässä ja terveydenhuollossa

Ohjelmassa mm. Perjantaina 24.4.20120

Lauantaina 25.4.2020

Sunnuntaina 26.4.2020

Iltahetki: musiikkia (Fermaattikuoro), seuran kuulumisia läheltä ja kaukaa

Aamuhartaus Puheenvuorot: Mitä teen elämälläni?: Priorisointi kristityn arjessa. Etiikasta ekonomiaan – selviääkö terveydenhuolto Suomessa? Kanavat: Arvojeni mukainen elämä Arvot ja AVI Laita itsesi likoon – ilmaisu lääkärin työkaluna Afrikka-ilta Iltahartaus ja ehtoollinen

Seuran sääntömääräinen vuosikokous Ryhmien kokoontumisia: lähetys- ja kehitysyhteistyössä olleiden lääkäreiden tapaaminen seuran strategiatyö muiden ryhmien, esim. opiskelijoiden ja nuorten lääkäreiden tapaaminen

Lisäksi ulkoilua ja lapsille lauantaina omaa ohjelmaa.

Tervetuloa!

KrLL 4/2019

SKLS järjestää Lääkäripäivien yhteydessä lähetysillan aiheesta

PALLIATIIVISEN HOIDON TUTKIMUSKENTTÄ TANSANIASSA torstaina 9.1.2020 klo 18-21 Rauhanasemalla (Veturitori 3) Vieraanamme on dosentti, johtava ylilääkäri Reino Pöyhiä.

Rauhanasema (Veturitori 3) noin 300 m kävelymatkan päässä Messukeskuksesta

Suomen Kristillinen Lääkäriseura järjestää LÄHETYS-/KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ OLLEIDEN LÄÄKÄREIDEN TAPAAMISEN

sunnuntaina 26.4.2020 klo 10-13 Mikkelin Riuttalanhovissa SKLS:n kevätpäivien yhteydessä

Merkitse kalenteriin:

Pohjoismaiden ja balttien tapaaminen 27.-30.8.2020 ICMDA:n pohjoismaisten kristillisten järjestöjen ja balttien yhteistapaaminen teemanaan ”Hopp för Hopplösa” järjestetään 27.-30.8.2020 Göteborgissa Ruotsissa. Lisätietoja www.skls.fi ohjelman valmistuessa.

Seuraavaan numeroon (KrLL 1/2020) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 28.1.2020 mennessä.

Kuva: Heikki Halkosaari

KrLL 4/2019