Kristillinen Lääkärilehti 3/2023

kristillinen lääkärilehti

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

Kristillinen Lääkärilehti 3/2023

Puheenjohtajan palsta

No kokeillaan sitten sitä tekoälyä 4 Teokäly on omiaan herättämään innostusta ja haaveita, mutta myös torjuntaa, pelkoa ja epävarmuutta.

ICMDA:n 17. maailmankongressi 6 Arushassa Tansaniassa

”Serving with Love in a Hurting World”, Mt. 22:37-40 oli maailmankongressin teema.

Matkaraportti: Tansen 11 Sanna Sutinen ja Aura Turunen tutustuivat Tansenin sairaalaan Vastuunkantajien yhteystiedot 13 Lähetyslääkäritili 14 Arkistojen kätköistä:

16 Vuosikertomus sadan vuoden takaa

Kurkista SKLS:n historiaan vanhan vuosikertomuksen kautta.

Kannen kuva: Nuori mantsurianjalopähkinä valmistautuu talveen. Antti Linkola

Sisäkannen kuva: Sarvipöllön poikanen. Antti Linkola

Kristillinen lääkärilehti

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

3/2023, 11. vuosikerta

kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com

Taitto: Heikki Halkosaari

Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy

Toimituskunta

Juhani Junnila

Markus Partanen

Sirpa Maijanen

Heikki Halkosaari

Leena Uusitalo

Kalle Mäki

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön.

Puheenjohtajalta:

Raskaudenkeskeytyslaki muuttui

miten käy omantunnonvapauden?

Laki raskaudenkeskeytyksestä kuului viime hallituskautena muutettuihin lakeihin, ja se astui voimaan nyt 1.9.23. Lain keskeisiä muutoksia on mahdollistaa naiselle alle 12 raskausviikon kestäneen raskauden keskeytys suoraan ilman eri syitä tai perusteluja oman toiveensa mukaisesti. Monien hyvinvointialueiden alueella potilas voi olla suoraan yhteydessä keskeytyksen suorittavaan yksikköön, monesti naistentautien yksikköön tai ehkäisyneuvolaan. Potilas saa käsittääkseni reseptin, jolla potilas hakee lääkkeet apteekista. Laista poistuu velvoite saada lupa ja rekisteröidä raskauden keskeytystä antavat yksityiset terveydenhuollon yksiköt Valviran rekisteriin. Joistain yksiköistä tämä voi vähentää keskeytystä hakevia, mutta joissain yksiköissä lisätä tätä. Hyvinvointialueista riippuen potilaiden toisenlaisille ohjauksille ei ole estettä, ja huolimatta alun kiinteästä ohjauksesta naistentautien yksiköihin tai ehkäisyneuvoloihin voi tulevaisuudessa tämä laajentua, kun hyvinvointialueet etsivät tehtäviä, joita voidaan siirtää perustasolle. Asiaa pitää siis seurata.

Tämä keskeisin muutos voi vaikuttaa monen jäsenemme työhön ja siihen, miten työssä on mahdollista toimia. Osa kollegoista on kokenut aiemmin, että lähetteen tekeminen arvioon on itselle helpompaa eettisesti kuin itse keskeytyslääkkeiden määräämisen. Alkuvaiheessa ainakin usealla hyvinvointialueella tilanne sote-keskuksissa voi helpottuakin, kun keskeytystä hakevat eivät hae lähetteitä. Kuitenkin tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, ja voiko työssä tällöin välttää näitä tilanteita?

Osalle kysymys omantunnonvapaudesta on keskeinen mahdollistaja työlle. Lääkäriliitto suosittaa vahvasti kollegiaalisin järjestelyin tapahtuvaa omantunnonvapauden toteutumista. Kokemukseni ja muidenkin kokemukset ovat olleet, että tämä on keskimäärin toiminut hyvin terveyskeskuksien aikaan. Miten käy nyt, kun on tullut hyvinvointialueet ja laki muuttuu?

Mikäli omantunnonvapaus on keskeistä omalle työnteolle, on ehdottoman tärkeää, että tästä keskustelee avoimesti oman esimiehensä kanssa ja mietitään yhdessä ennalta toimintakäytännöt ja töiden rajaukset näiden osalta. Monesti työtehtäviä rajattaessa on reilua ottaa vastaavasti muista tehtävistä vastuuta, kun kollegat jakavat sitten raskauden keskeytyksien työmäärän. Itse toimin terveyskeskusaikanani näin ja otin vastatakseni toisen potilasryhmän erityiskysymykset, joista toiset eivät taas olleet halukkaita vastaamaan.

Mikäli tällaista kollegiaalisen järjestelyn sopimusta ei tehdä, niin ennemmin tai myöhemmin voi joutua tilanteeseen, jolloin on raskauden keskeytystä toivovan potilaan kanssa vastaanotolla, ja tämä tilanne voi olla potilaalle myös todella raskas, jos tässä käy esille, että hänet ohjataan kollegalle. Sen vuoksi näkisin, että nämä on tärkeää olla ennalta sovittuna valmiina.

Itse ajattelen, että omantunnonvapaus voi – ja myös tulee voida – toteutua kollegiaalisin järjestelyin jatkossakin, vaikka laki ja terveydenhuollon organisoituminen ovatkin muuttuneet. Lakiin saakka omantunnonvapautta ei olla Suomessa saatu, mutta nykytilan kanssa pystyy elämään. Tämän hetken merkittävä miinus on naistentautien erikoistumisalan estyminen, jos omantunnonvapauskysymys on itselle ajankohtainen.

Markus Partanen

Seuran puheenjohtaja

Muista,

SKLS 100v. juhlavuosi lähestyy - aloitus 17.-19.11.2023!

Seuran 100 v. -juhlavuoden aloitus on 17.-19.11.2023 syyspäivillä! Satavuotisjuhlavuosi on todellisuutta siis jo hyvin pian! Suurempi gaalajuhlatilaisuus, jossa julkaistaan myös seuran historiikki, huipentaa juhlavuoden syksyllä 2024.

No kokeillaan sitten sitä tekoälyä

Tekoäly, koneoppiminen, kielimalli, neuroverkko. Uusia sanoja on ilmaantunut maailmaamme, ja uudet asiat ovat omiaan herättämään innostusta ja haaveita, mutta myös torjuntaa, pelkoa ja epävarmuutta. Syrjäyttääkö tekoäly ihmiset työelämässä, tieteessä, taiteessa ja jopa ihmissuhteissa? Pahojen aavistusten hiipiessä mieleen niiden torjuntaan käytetään usein defenssejä, jotka ovat lopulta haitaksi. Kristitty saattaa vetäytyä kuoreensa sillä tavalla, että ajattelee omien pinttyneiden tapojensa ja raamatuntulkintojensa olevan totuus maailmasta ja löytää Jumalan sanasta kohtia, joiden mukaan muutos on kapinaa Jumalaa vastaan.

Maailma muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin: me 60-luvulla syntyneet olemme eläneet ajassa, jolloin jokainen muisti liudan puhelinnumeroita ja palkka maksettiin tilipussissa. Olemme sittemmin opetelleet tietokoneiden ja kännyköiden käytön ja nyt meidän pitäisi vielä ymmärtää älykkäiltä vaikuttavia algoritmejakin. Ei ole ihme, jos defenssit ja ihan vain arkinen laiskuus menevät päälle ja syntyy asenne, että tuohon en ainakaan ryhdy. Ajattelen kuitenkin, että niin kauan kuin ollaan ajassa ja nykyisessä maailmassa, eletään sen säännöt ja tavat ymmärtäen, mutta ei sokeasti niihin suostuen. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, on usein herkkää tasapainoilua.

Tällä alustuksella kielimalliin perustuvaa algoritmia käyttämään. Siis Open AI:n ChatGPT:tä.

Sanalaskujen 26. luvun 5. jae toteaa hieman arvoituksellisesti: ”Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, ettei hän kuvittelisi olevansa viisas.” Kun törmää tekoälykeskustelun kommentteihin, joskus tuntuu, että ChatGPT ei ainakaan toimi tämän mukaisesti. Se usein vastaa sellaisiin kysymyksiin, joihin se oikeastaan ei sovellu vastaamaan, juuri sillä tavalla, että ihminen joka haluaa osoittaa sen olevan täysin käyttökelvoton, myös saa ennakkoluuloaan tukevan vastauksen. Tämä ei ymmärtääkseni johdu ChatGPT:n pirullisuudesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että tämä tekoälyksikin kutsuttu asia ei oikeastaan ole mikään ”äly”, vaan:

”It’s essentially predicting the most likely next words based on patterns it has learned from its training data.”

Tämä lause, jonka kopioin ChatGPT:n vastauksesta kysymykseeni, miten se muodostaa vastauksen, on aika hyvä vastaus. On turha kysyä, ketkä ovat merkittävimmät aivotutkijat. Vastaukseksi saa sattumanvaraisen nimiluettelon. Sen sijaan kysymykseen: ”Does secondary somatosensory cortex process ipsilateral information?” saa aivan kelpo vastauksen.

Tietotekniikkaan liittyvä tietämykseni on liian pinnallista, jotta voisin kunnolla ymmärtää, miten GPT-3.5-algoritmi, jolla ChatGPT:n vastaukset syntyvät, toimii. Koska koko tekoälykeskustelu on täynnä hämäriä käsitteitä, yritän määritellä sanan algoritmi. Se tarkoittaa ohjetta tai toimintasuunnitelmaa. Esimerkiksi leivontaohje on algoritmi, ainakin melkein. Algoritmin määritelmä pitänee sisällään sen, että ohjetta myös noudatetaan ja se on yksiselitteinen ohjeen noudattajalle. ChatGPT:n vastaukset kysymykseen vaihtelevat riippuen siitä, millainen keskustelu kysymystä edeltää. Itse algoritmi, jonka perusteella vastaus muodostuu, ei tässä prosessissa muutu, vaan sen muuttaminen on aivan tavallista insinöörityötä. Näin ainakin ChatGPT itse sanoo.

Vakiintunutta puhetapaa tietotekniikkaan liittyvistä uusista asioista ei ole. Se varmasti syntyy vähitellen, ja me kaikki keskusteluun osallistujat vaikutamme muodostuviin käytäntöihin. Itse haluan välttää kaikenlaista mystifiointia ja liioittelua ja tässä hyvät termit ovat tärkeitä. Kielimalli on neutraali sana, samoin algoritmi, mutta koneoppimisen tilalle toivoisin muuta. Oppiminen viittaa liikaa ymmärrykseen, ja se, että koneoppimisessa ei ole kyse siitä, saattaa hämärtyä.

Tekoäly on myös huono sana. Pidän sanasta hakukone. Siitä huolimatta, että ChatGPT:n kohdalla termi julistetaan helposti pannaan. ChatGPT ei tietysti ole hakukone siinä mielessä, että se tekisi puolestani laajan internet-haun, pikalukisi tekstit, sitten pika-analysoisi sisällöt ja muodostaisi vastauksen. Kielimalliin perustuvana se ainoastaan muodostaa käyttämieni sanojen ja niihin liittyvän kieliopin ym seikkojen perusteella tekstin, jonka perusteella minä saan vaikutelman edellä kuvatun kaltaisesta hakutapahtumasta. Siis jos vastaus on onnistunut. Toisinaan taas syntyy vaikutelma, että algoritmi on mennyt epäkuntoon.

Pixabay

Googlaamalla löysin erään yrityksen sivun, jossa hahmotellaan koneoppimisen ja tietomallien maailmaa https:// www.devisioona.fi/2023/03/kielimalleihin-pohjautuva-tekoaly-avaa-tuottavuusjuoksun/ . Lukemalla tekstin saa varsin hyvää käsitystä siitä, mihin suuntaan (ainakin) koneoppimisen avulla tapahtuvassa tietomassojen käsittelyssä ollaan menossa. Ilman suuria harhaan menemisen riskejä kielimalliin perustuvista algoritmeista voidaan odottaa apua ainakin oman tekstin jatkojalostamiseen :

” …kun jatkossa esim. Wordin voi pyytää täydentämään tarinaa tai Outlookin vaihtamaan viestin tyylilajia, tietotyö yksinkertaistuu ihmisaivojen keskittyessä enemmän tavoitteisiin ja vähemmän tekniikkaan.”

Jos sen sijaan käyttääkin kielimallia hakukoneena, tarvitaan kritiikkiä. Tein kokeilun, jossa esitin ChatGPT:lle omaan erikoisalaani (gastrokirurgia) liittyviä hiukan kiperiä kysymyksiä. Siis sellaisia, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta. Algoritmi suoriutui varsin hyvin; vastauksista sai kuvan tiedeyhteisön tämän hetkisestä suhtautumisesta kyseisiin asioihin, mutta jos maallikko olisi lukenut vastaukset, hän ei olisi varmaankaan tulkinnut niitä oikein. Näistä kokeiluistani voi lukea tarkemmin https://www.laakarilehti.fi/mielipide/kirurgi-kokeilee-tekoalya/

ChatGPT kehittyy ajan myötä. Tosin ei mitenkään taianomaisesti, vaan siten, että insinöörit analysoivat sen tuotoksia ja muuttavat algoritmeja. Paremmiksi kaiketi. Tälläkin hetkellä ChatGPT sopii hyvin vaikkapa jonkin lääketieteellisen kysymyksen pikatarkasteluun. Voi vaikka kysyä: mitkä ovat gastropareesin riskitekijät. Vastaukseen ei tietysti voi luottaa täysin, mutta sen perusteella voi tehdä vaikka tieteellisen

aineistohaun, jos listalla on jotakin uutta ja kiinnostavaa.

Juuri nyt ChatGPT on eniten esillä ollut koneoppimiseen perustuva tiedonhakumenetelmä. Silti muitakin ja muunlaisiin algoritmeihin perustuvia menetelmiä on kehitteillä ja käytössäkin. Niitä käytetään vaikkapa kasvojen tunnistukseen ja riskianalyyseihin. Esimerkki oppivasta, eri tavalla kuin ChatGPT toimivasta algoritmista on Facebookin logiikka tarjota käyttäjälle mainoksia ja muuta sisältöä.

ChatGPTn suunnitelleella Open AIlla on myös DALL-e. Tiedonhakua kai sekin on, että algoritmi tekee kuvia pyynnöstä. Tätä kirjoitusta varten pyysin sitä tekemään kuvan Jeesuksesta neljän kuuluisan taiteilijan tyylin mukaisesti. Vaikka sivuston mukaan minulla onkin tekijänoikeudet DALL-e:n avulla tuottamiini kuviin, kävi ilmi, että asia ei olekaan niin yksinkertainen. Algoritmi saattaa nimittäin tehdä jo olemassa olevaa teosta muistuttavan kuvan jolloin syntyy epäselvyys oikeuksista. Sen vuoksi hauskaa kuvasarjaa ei voikaan printata tämän jutun kevennykseksi, vaan joudut itse näppäilemään pyynnön DALL-e:lle, jos haluat nähdä lopputuloksen.

Heidi Wikström

Kirjoittaja on gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri sekä sivutoiminen kuvataiteilija.

ICMDA:n 17. maailmankongressi Arushassa Tansaniassa

”Serving with Love in a Hurting World”, Mt 22:37-40, oli ICMDA:n maailmankongressin teema 20.-25.6.2023.

The International Christian Medical and Dental Association (ICMDA) 17. maailmankongressi kokosi Tansanian Arushaan yli 1000 lääkäriä 106 maasta. Suomesta kongressissa oli seitsemän osallistujaa, joista kolme oli valmistunutta lääkäriä ja neljä opiskelijaa. Matka tehtiin yhdessä Ruotsin Kristna Läkäre och Medicinstudent (KLM) kanssa. Heitä oli 14. Kristillisten pohjoismaisten lääkärijärjestöjen CNCMS yhteistyön puitteissa oli jo etukäteen suunniteltu yhdessä matkaa ja Arushassa tavattiin heti kongressin alussa yhteisen lounaan merkeissä. Tanskasta oli 16 ja Norjasta yli 20 osanottajaa.

Kongressi alkoi 20.6. esikongressilla ja opiskelijoiden omalla kongressilla tiistaista torstaihin puoleen päivään, jolloin varsinainen kongressi alkoi. Jo esikongressissa oli nimekkäitä puhujia ympäri maailman. Ohjelmassa oli myös useita kanavia eri teemojen mukaan. Opiskelijoiden ohjelma oli vastaavan kaltainen. Teemoissa korostui kristittyjen lääkäreiden ja lääkäriseurojen vastuu bioetiikan kysymyksissä. Näin rakentui myös itse pääkonferenssi. Lapsille oli oma kongressiohjelmansa.

Jokainen päivä alkoi yhteisellä rukous- ja musiikkihetkellä afrikkalaisen rentoon tapaan. Joka päivä oli myös raamattuluento. Niiden aiheena oli palvelu – palvelu vaikeuksissa, ilossa, uskossa, kutsumuksessa, myötätunnossa ja toivossa. Saimme ohjelmapakettimme hienossa käsityönä ommellussa kassissa.

Esikonferenssissa ja opiskelijakonferenssissa oli myös luentoja ja keskusteluja useissa pienemmissä ryhmissä. Teemoina niissä olivat mm. terveyslähetys, kirurgian opettajaksi kehittyminen, terveydenhuollon johtaminen kristittynä, perhekeskeinen lääketiede, bioetiikka, Jeesuksen opettamistapojen soveltaminen ja miten oppia toimimaan kristittynä terveydenhuollossa.

Kongressin keskeisenä vireenä oli kristillisestä uskosta nousevien terveydenhuollon eettisten näkökulmien esillä pitäminen, argumentointi sekä apologeettinen vaikuttaminen yhteiskunnassa. Pääkongressin yhteisissä luennoissa olivat esillä mm. omantunnonvapaus, globaali oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa, toiminta vähäisten resurssien olosuhteissa, abortti ja sukupuolidysforia. Useassa esityksessä käsiteltiin eutanasiaa, erityisesti Kanadan kokemusten valossa. Pienemmissä muutaman kymmenen hengen luentosessioissa teemoja oli todella kattavasti. Näitä oli 10–15 yhtä aikaa kolmesti päivässä ja joka kerta teemat olivat erilaiset.

Tunnetuimpia luennoitsijoita oli prof. John Wyatt (UK), Larry Worthen (Kanada), Rick Paul (Alankomaat) ja afrikkalaisista mainioita raamattutunteja pitänyt Voddie T. Baucham, Jr (Sambia).

Kongressin keskeistä antia lukuisten hyvien luentojen lisäksi oli henkilökohtainen tutustuminen uusiin ihmisiin ja heidän työhönsä. Melkein joka kerta ruokaillessa tai taukokahvilla pöydässä oli joku ennestään tuntematon. Rohkeus kysyä toisesta palkittiin mielenkiintoisilla keskusteluilla.

Kongressi oli todella erilaisten kulttuurien kohtaamistapahtuma. Tämä tuli hyvin esiin esikongressin keskiviikon kulttuurien illassa. Valmistimme sinne esittelyosuuden yhdessä ruotsalaisten kanssa. Oli hienoa nähdä, miten ei puolilta maailma tulleet kollegat heittäytyivät yhteiseen kohtaamiseen tuoden jokainen tuliaisia omasta kulttuuristaan. Vastaava ilta oli pääkongressissa uudelleen lauantaina. Se jatkui pitkään yöhön afrikkalaisten rytmien merkeissä isäntämaan saatua joukon lämpiämään musiikillaan.

ICMDA:n maailmakogressissa oli useita lääketieteen opiskelijoita ja henkilökohtaiset keskustelut heidän kanssaan valaisivat myös lääketieteen opiskelua Tansaniassa. Heitä

IDMDA:n 17. maailmankongressi keräsi yli 1000 lääkäriä 106 maasta. (kuva: ICMDA).

oli erityisesti Kilimanjaro Christian Medical Centre Collegesta. Tutustuessamme edeltävästi KCMC:n sairaalatoimintaan olimme oppineet jo tuntemaan joitakin heistä ja oli mukava tavata heitä uudelleen. He olivat myös hyviä paikallisia oppaita. KCMC:lla oli oma näyttelyosastonsakin kongressissa ja se oli myös yksi tapahtuman päätukijoista yhdessä Tansanian luterilaisen kirkon kanssa. Tapahtumassa oli useita mielenkiintoisia näytteillepanijoita.

ICMDA:n kongressin yhteydessä tavattiin Tansanian kristillisen lääkäriseuran sihteeri. Ilembulan sairaalan tai muiden sen alueen SKLS yhteistyösairaaloiden henkilökuntaa emme kongressin yhteydessä tavanneet, eikä ollut tiedossakaan, oliko heitä osallistujien joukossa.

Afrikkalaisia puhujia oli kongressissa useita. Heidän kauttaan avautui näköaloja terveydenhuoltoon Tansaniassa ja laajemmin Afrikassa. Kongressin aikana tutustuminen kollegoihin oli varsin luontevaa ja näiden keskustelujen myötä saatiin monipuolista tietoa terveydenhuollosta eri puolilta Afrikkaa.

Kongressissa oli myös Ukrainan kristillisen lääkäriseuran pj. Rudolf Myhovych. Saimme häneltä tietoa, miten parhaiten voisimme tukea heidän omassa maassaan tekemää mittavaa avustustyötä.

Olimme majoittuneet kongressin ajaksi yhdessä ruotsalaisten kanssa samaan hotelliin, joka oli kävelymatkan päässä Arushan kongressikeskuksesta. Yhteisen kävelymatkat ja muu yhteinen tekeminen rakensivat välillemme uskomattoman hienon yhteyden. Se oli alkanut jo ennen kongressia yhteisellä tutustumisjaksolla Kilimanjaron alueen terveydenhuoltoon ja yhteisillä safareilla Tanganireen, Ngorongoroon ja Lake Manarayalle sekä vaelluksella Kilimanjarolla. Kongressin aikana rakentui samaan tapaan yhteys myös tanskalaisiin ja norjalaisiin. Me Pohjoismaat olimme kuin yhtä perhettä.

Kongressin esitelmistä suuri osa on katsottavissa tallenteina tai luettavissa ICMDA:n sivustoilta https://arusha2023. icmda.net/ ja https://icmda.net/worldcongress/ . Näistä löytyy myös laaja kuvagalleria, josta tarkkasilmäinen löytää suomalaiset osallistujat jopa Suomen lipun kera. Kuvat välittävät hyvin sen kansainvälisen tunnelman, välittömyyden ja mainion yhteishengen, joka kongressissa oli.

Kongressin aikana oli ICMDA:n yleiskokous, jossa toiminnanjohtaja Peter Saunders kertoi ICMDA:n toiminnan kehityksestä. Tässä yhteydessä jäseniksi kutsuttiin toistakymmentä uutta kristillistä lääkärijärjestöä. Ne olivat syntyneet osin ICMDA:n määrätietoisen aluetyön tuloksena, osin olemassa olevat järjestöt olivat löytäneet ICMDA:n ja päättäneet liittyä yhteiseen maailmanlaajuiseen kattojärjestöön. Yleiskokouksessa voitiin todeta jäsenjärjestöjen määrän kivunneen odotettuakin paremmin, ollen nyt yli 100.

ICMDA:n aluetyö esittäytyi yleiskokouksen yhteydessä. Se on laajentuessaan organisoitu hieman uudelleen vastaamaan paremmin alueiden kehittämishaasteisiin.

Kongressi päättyi yhteiseen ehtoollisjumalanpalvelukseen. Oli vahinko, että matkatoimistomme paluulippujen varauksessa oli tapahtunut sekaannus. Paluupäivälle saamamme liput eivät olleetkaan voimassa jostakin kumman syystä, mikä onneksi selvisi jo ennen paluupäivää. Suomalaiset yhtä lukuun ottamatta joutuivat lähtemään kongressista jo lauantaina iltapäivällä eivätkä he päässeet osallistumaan päätöstilaisuuteen, mikä oli vahinko. Seuraava ICMDA:n maailmankongressi on Jejussa Etelä-Koreassa 30.6.-5.7.2026. Kun on kerran saanut kokea tämän yhteishengen, se vetää seuraavaan tapaamiseen.

Kalle Mäki LL, TM

SKLS ja Ruotsin Kristna Läkare och Medicinstudenten (KLM) tekivät kongressimatkan yhdessä.

SKLS- ja KLM-opiskelijoille syntyi hyvä yhteishenki

Kansainvälisessä illassa oli tunnelmaa

ICMDA:n kongressissa oli hyvä tunnelma ja yhteishenki

Tutustumista Tansanian terveydenhuoltoon

SKLS:n lääkäreitä ja opiskelijoita tutustui Tansanian terveydenhuoltoon ICMDA:n maailmankonferenssiin tehdyn matkan yhteydessä.

Mahdollisuus tutustua Tansanian terveydenhuoltoon avautui ICMDA:n 17. maailmankongressiin matkaamisen yhteydessä. Pohjoismaisessa CNCMS (Collaboration of Nordic Christian Medical Societies) yhteydenpidossa päätettiin tehdä matkaa ICMDA:n maailmankongressiin Tansanian Arushaan yhdessä Ruotsin KLM:n (Kristna Läkare on Medicinstudenten) kanssa. Heillä oli yhteydet vierailujen järjestämiseksi sairaaloihin.

Matka toteutui 10.-25.6.2023. Sairaaloihin tutustuttiin ensimmäisellä viikolla ennen konferenssia. Suomalaisia oli mukana kolme ammatissa toimivaa lääkäriä ja neljä opiskelijaa. Ruotsalaisia oli 14, heistä samoin 4 opiskelijaa. SKLS tuki suomalaisia kehittyvien maiden terveydenhuoltoon tutustumisessa. Matkajärjestelyistä vastasivat Britt-Maria Joelsson ja Lars Ljungström, suomalaisten yhdyshenkilönä toimi Kalle Mäki.

KCMC

Moshin kaupunki tuli tutuksi kävely- ja ostosreissuilla sekä ajellessamme mopotakseilla. Pientenkin katujen reunat olivat täynnä putiikkeja. Maisemat olivat karuja, mutta samalla kauniita omalla uniikilla tavallaan. Ihmiset asuivat vaatimattomasti.

Moshissa sijaitseva Kilimanjaro Christian Medical Centre, KCMC oli 12.-14.6.2023 ensimmäinen tutustumiskohde. Sairaala palvelee noin 11 000 000 asukkaan väestöä. Se on 734 paikkainen sairaala, jonka yhteydessä toimi myös tutkintoon johtava lääkärien, sairaanhoitajien ja useiden muidenkin terveydenhuollon ammattien koulutus sekä sairaalapastoreiden koulutus. Opiskelijoita on noin 2500.

Arushassa Kilimanzaro Christian Medican Centreen tutustui 7 suomalaista SKLS:sta ja 14 ruotsalaista KLM:sta

KCMC on Tansanian luterilaisen kirkon hallinnoiman säätiön omistama sairaala.

Sairaalan arki alkaa klo 7.30 henkilökunnan hartaudella, johon osallistutaan sen mukaan kuin tehtävät antavat myöten. Osallistuessamme siihen mukana oli myös parikymmentä pairaalapastoreiksi koulutettavaa henkilöä. Sairaalassa on 7 sairaalapastoria vakituisessa työssä.

Sairaalassa on kymmenkunta erikoisalaa, päivystys, teho-osasto, dialyysi ja useita tukitoimintoja. Se toimii myös synnytyssairaalana. Poliklinikoilla käy päivittäin 1200 potilasta. Henkilökuntaa on 1300. Sairaala on yksityissairaala, jonka omistaa Good Samatarian yhdistys ja sen takana on Tansanian evankelis-luterilainen kirkko ELCT. Henkilökunnan palkkarahat maksaa Tansanian valtio. Se velvoittaa antamaan tietyn perushoidon ilmaiseksi, mutta sairaalan on katettava palvelumaksuilla muuten toimintaansa. Se merkitsee, että hoitoon voi hakeutua vain, jos on varaa maksaa siitä.

Sairaala on yksi kuudesta alueellisesta lähetteitä vastaanottavasta sairaalasta ja hyvin arvostettu sekä toimintansa että antamansa koulutuksen osalta. Korkeamman tason sairaaloita on vain yksi valtio-omisteinen Dar es Salaamissa.

Vierailumme emäntänä toimi kansanterveyden parissa toimiva Florida Muro ja vierailimme myös sairaalan johtajan puheilla. Florida jakoi vierailijat useisiin ryhmiin kiinnostuksemme mukaan. Vierailun kolmen päivän aikana tutustuimme mm. synnytysosastoon ja ortopedian, silmä- sekä korvatautien osastoihin. Saimme kuvauksen laboratorion toiminnasta. Puitteissa oli havaittavissa pitkäaikaisen käytön jäljet eikä perusteellisempia kunnostuksia oltu tehty aikoihin. Välineistöä oli ajantasaistettu ja käytössä olivat kohtuulliset kuvantamisvälineistöt, mm. MRI. Joitakin laboratoriotutkimuksia lähetettiin niiden harvalukuisuuden ja erityisvälineistön vuoksi muualle analysoitavaksi.

Osastot olivat suuria ja rapistuneita. Hygienietaso kiinnitti huomiota. Käytävät osastojen välillä olivat katettuja, mutta silti ulkoilmassa, sillä ovia ei ollut. Käsienpesualtaat tarkoittivat hanallista saavia ja saippuapulloa. Käsidesiä ei kaikilla osastoilla riittänyt edes leikkaussaliin menijöille. Yksityisyyttä potilailla ei juurikaan ollut ja käytäväpaikkoja oli var-

Huruman sairaala on Moshin katolisen hiippakunnan omistama 250-paikkainen sairaala.

sinkin ortopedialla käytössä. Yleisin ortopedisen hoidon syy oli nuorten miesten moottoripyöräonnettomuudessa tullut trauma. Synnytysosasto oli iso ja sairaalassa hoidettiin vain ongelmasynnytyksiä.

KCMC käyttää potilastietojärjestelmänään IHS järjestelmää soveltuvin osin. IT-osastolla vierailun yhteydessä kerrottiin yksikön johtajalle ja apulaisjohtajalle SKLS:n eHealth projektista Tansaniassa sekä tutustutettiin sen tansanialaisilla nettisivustoilla olevaan sisältöön.

Hanna:

“Sairaalasängyn ääressä pääsimme kohtaamaan kaivosonnettomuudessa halvaantuneen miehen. Hän oli tehnyt pätkätöitä ympäri Tansaniaa erilaisissa kaivoksissa, ja nyt raskaan kivenmurikan tippuessa hänen päälleen hänen selkärankansa oli murtunut kahdesta kohdasta. Mies istui sängyllään ristikoru kaulassa ja kertoi rauhallisena, kuinka oli opetellut pyörätuolissa istuessaan uuden ammatin. Nykyään hän tekee kenkiä elannokseen sairaalassa viettämiensä kuntoutusjaksojen välissä. Kun tuli puhe hänen perheestään, mies vakavoitui ja kertoi koko perheensä kuolleen vuosi sitten suuressa tulvassa. Tätä tarinaa kuunnellessa minun piti todella tsempata, että en tunteilisi liikaa.”

Huruma

Toinen tutustumiskohde oli 15.6. Huruman 250-paikkainen sairaala Kilimanjaron alueella. Se on katolisen hiippakunnan omistama sairaala ja toimii täysin yksityissairaalana. Sairaalalla on ulkomaisia tukijoita. Hoitovalintoihin vaikuttaa potilaiden taloudellinen tilanne. Kun satokauden tulot on saatu perheisiin, niin silloin tullaan muuta aikaa useammin hoidettavaksi. Sairaala on hintatasoltaan huomattavasti yksityisiä kaupunkiklinikoita halvempi.

Huruman sairaalassa on osastot synnytykselle, naistentaudeille, lastentaudeille, ortopedialle sekä silmätaudeille ja korvataudeille. Sairaalaa esitteli meille sairaalan johtava lääkäri, joka on hankkinut kirurgin koulutuksensa USA:ssa. Kenian puolella olevan ebola-epidemian vuoksi sairaalassa

oli varauduttu eristysosastoihinkin, mutta yhtään sairastapausta ei vielä ole tullut. Uusi kuvantamisyksikkö oli juuri rakenteilla. Käytössä on mm. MRI ja UÄ-laitteita. Suunnitteilla on myös uusi päivystysyksikkö. Sairaalassa on omaa infuusioiden valmistusta.

Samalle päivälle 15.6. oli mahdollista valita toinenkin sairaala eli Kibosho District Hospital joka sijaitsi Moshin läheisyydessä vähän ylempänä Kilimanjaron juurella. Sairaala on Hurumaa pienempi, vajaan 200 vuodepaikan sairaala.

Sairaaloilla on suuri hoitovastuu

Sairaalat, joihin tutustuimme, kattavat huomattavan laajan väestöpohjan hoitovastuun. Länsimaisesta tasosta ollaan varsin kaukana kiinteistöjen ja toimintaedellytysten suhteen, mutta siitä huolimatta hoito on arvostettua ja olosuhteisiin nähden tasokasta. Terveydenhuollon kehittymisen keskeinen tekijä on valtion rahoituksen määrä. KCMC:n laaja terveydenhoitoalan koulutus antaa hyvän pohjan laajentaa ja kehittää terveydenhoitoa alueella.

Tietyt perushoidot ovat kansalaisille maksuttomia myös yksityispohjalta toimivissa sairaaloissa, kun valtion kanssa on

sopimus henkilökunnan palkkojen maksusta. KCMC:n toimiessa vai lähetteen saaneiden hoidostaan maksavien sairaalana, sen potilasaineisto on jkv valikoitunutta. Toisaalta sairaalan on panostettava laatuun, jotta sinne halutaan mennä. Tässä KCMC on onnistunut saavuttamaan alueellaan arvostetun aseman ja samoin Huruman sairaala.

Tutustumisista jäi mieleen

Annika:

“Näin reissun jälkeen voin todeta sen olleen vaikuttavin ja paras matka, jolla koskaan olen ollut. Afrikka todella oli Afrikka eläimiä ja ihmisiä myöten. Köyhyys, puute ja rähjäisyys, mutta sen vastapainona ilo ja vapaus näkyi kaikkialla. Uskon, että erityisen vaikuttavan matkasta teki se, että pääsimme niin paljon kosketuksiin ihmisten kanssa. Tapasimme paljon niin paikallisia ja näimme heidän tavallista elämäänsä. Lisäksi saimme konferenssissa uusia tuttavuuksia ympäri maailmaa. Matka Tansaniaa vahvisti myös haaveitani työskennellä ulkomailla vielä jonain päivänä. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaa, Afrikkaan kyllä jäi pala sydämestäni.”

Hanna:

“Kärsimyksen ongelma onkin puhutellut matkan aikana paljon paikallisten elämää katsellessa. Kaikkien haasteiden keskellä ihmiset ovat kuitenkin yllättävän tyynen ja iloisen oloisia, eivätkä lainkaan katkeroituneita. Suomessa näkee niin paljon kateutta ja kaunaa, että olin ihan ihmeissäni siitä, miten tyynesti Tansaniassa kohtaamamme ihmiset suhtautuvat köyhyyteen, sairauksiin ja menetyksiin. Ne myös asettivat omaa ajatusmaailmaani hieman eri perspektiiviin.”

Matilda:

“Parasta oli tavata kristittyjä opiskelijoita ja lääkäreitä ympäri maailmaa, sekä oppia heidän kulttuuristaan. Suurimman vaikutuksen tekivät afrikkalaiset vapaalla ja iloisella elämänasenteellaan.”

Tansanian terveydenhuoltoon tutustuivat lääkärit Roosa Kallio, Liisa Ojala ja Kalle Mäki, sekä lääketieteen opiskelijat Matilda Suontama, Annika Suontama, Emma Sumuvuori ja Hanna Erola.

Kalle Mäki LL, TM

Huruman sairaalan johtava lääkäri esitteli sairaalan toimintaa.

Lähdimme matkaan Kathmandosta kohti Tansenia heti aamusta. Kolmetoista tuntia ja 300 kilometriä myöhemmin Tansenin valot loistivat vuoren rinteellä, ja pian meidät otettiin lämpimästi vastaan Tansen Mission Hospitalissa. Matka oli kieltämättä pitkä, mutta maisemat sitäkin upeampia!

Tansenin sairaala perustettiin vuonna 1954, ja nykyään sairaalan alueella työskentelee noin 400 nepalilaista työntekijää ja lisäksi lähetystyöntekijöitä useasta eri maista. Vuonna 2015/16 sairaalassa oli lähes 100 000 poliklinikkakäyntiä, 13 000 vuodepotilasta, 8000 leikkausta ja 2300 synnytystä.

Jokainen aamu alkoi 7.45 raamatunkohdalla ja rukouksella. Rukoilimme sekä työpäivän että tietyn ammattiryhmän puolesta, joka vaihtui päivittäin (esim. hoitajat, siivoojat, laitehuoltajat tai lääkärit). Sen jälkeen kuuntelimme aamuraportin ja jakaannuimme eri poliklinikkoihin.

Aida, päivä ortopedialla:

Ensimmäiset päivät Mission Hospitalissa seurasin ortopedisia leikkauksia. Suurimmalla osalla potilaista oli tapaturmaisia murtumia tai huonosti luutuneita vanhoja murtumia, jotka eivät olleet konservatiivisella hoidolla parantuneet. Nepalissa yleisiä ovat moottoripyöräonnettomuuden tai puusta putoamisen seurauksena syntyneet murtumat ja sijoiltaanmenot. Lisäksi näin vaikeita polvi- ja lonkkanivelrikkotapauksia, jotka usein vaativat tekonivelen asennusta.

Sanna, päivä pediatrialla:

Aloitin sairaalaan tutustumisen pediatrialta. Suurin osa lasten sairauksista oli tuttuja jo Suomesta: gastroenteriittä sekä ylä-ja alahengitystieinfektioita kuten bronkiittia, bronkioliittia ja pneumoniaa. Lisäksi joukossa oli käärmeenpuremia, kaksivuotialla hammasperäinen

Matkaraportti: Tansen

paise ja yksittäisiä tuberkuloosi- ja HIV-potilaita. Osastokierron jälkeen siirryimme päivystyspolille. Samassa huoneessa oli kaksi tai kolme lääkäriä, joilla molemmilla oli omat potilaat. Vauhtia riitti!

Tansen Mission Hospitalissa toimii myös pastoral-tiimi, joka tapaa jokaisen sairaalapotilaan. He arvioivat, onko potilaalla mahdollisuus maksaa sairaalahoito itse vai tarvitsevatko he tukea. Tiimiläiset myös rukoilevat potilaiden puolesta esimerkiksi ennen leikkauksia. Jokaiselle potilaalle lahjoitetaan Johanneksen evankeliumi, ja lapset saavat kristillisiä sarjakuvia, joissa seikkailee suloisia eläimiä

Aida, päivä gynekologialta:

Ennen Mission Hospitaliin saapumista minulla oli tavoitteena nähdä ainakin yksi alatiesynnytys ja yksi sektio.

Onnekseni pääsin lopulta seuraamaan jopa kolmea alatiesynnytystä ja kuutta sektiota. Vaikka emme toisen vuoden opiskelijoina olekaan vielä koulussa käyneet naistentauteja eikä minulla ollut etukäteen paljoakaan käsitystä sektioista niin kuuden sektion seuraamisen jälkeen luulen tietäväni ainakin jotain. Lisäksi gynekologialla pääsin seuraamaan kohdunpoistoja ja kohdun laskelman leikkausta.

Sanna, päivä sisätaudeilla:

Jokaisella potilaalla niin sisätaudeilla kuin muuallakin on aina omainen mukana osastolla. Omainen huolehtii potilaiden wc-toimista ja pesuista sekä ruokailuista. Ilman omaista potilaat eivät voi jäädä osastolle. Osastokierto alkoi tehovalvonnasta. Huoneessa oli seitsemän sisätautipotilasta, joista neljän tulosyy oli osittain tai kokonaan alkoholista johtuva. Myös muulla osastolla oli erittäin paljon maksakirroosipotilaita komplikaatioineen.

Alkoholiriippuvuus on Nepalissa suuri ongelma. Joissain kylissä jopa 60% aikuisista käyttää alkoholia haitallisella tasolla, ja alkoholi on myötävaikuttavana tekijänä monen sairaalaan joutuneen potilaan kohdalla. Alkoholijuomien markkinointia ei ole rajoitettu, ja teiden varsilla on runsaasti iloisenvärisiä alkoholimainoksia, eikä alkoholin ostamista rajoiteta ikärajojen tai kellonaikojen avulla.

Muutama vuosi sitten pastori Bishnu koki Jumalan kutsuvan häntä päihdetyöhön. Hän jakoi sydäntään muille ja sairaalalle perustettiin ensimmäinen tukiryhmä alkoholisteille. Tarve oli kuitenkin resursseja suurempi, ja niin perustettiin Naya Suruwat, yhdistys, jonka tarkoituksena on sekä alkaa tehdä päihdetyötä vertaistukiryhmien ja 12 askeleen ohjelman avulla, että tehdä yhteistyötä paikallisten päättäjien kanssa alkoholista johtuvien ongelmien vähentämiseksi.

Naya Suruwat toimii International Blue Cross:n (IBC) alla. IBC on kristillisiin arvoihin pohjautuva kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1886 Sveitsissä. Se toimii 38 eri maassa tavoitteena ennaltaehkäistä, hoitaa ja jälkihuoltaa alkoholin ja huumeiden aiheuttamia haittoja. IBC:n jäsenet toimivat kaikkialla maailmassa yhteistyössä paikallisten vaikuttajien kanssa, jotta yhteiskunnan rakenteet ja lainsäädäntö voisivat tukea päihdevapaata elämää. Jokaisella on oikeus henkiseen, hengelliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin menneisyydestä, sosiaalisesta asemasta, uskonnosta tai varallisuudesta riippumatta.

Moni Naya Suruwatin hallituksen jäsenistä on nähnyt alkoholin haitalliset vaikutukset joko omassa perheessään, työpaikallaan tai omassa elämässään. Oli inspiroivaa nähdä niin monta in-

nostunutta ja motivoitunutta ihmistä oppimassa yhdistyksen johtamisesta, motivoivasta haastattelusta ja 12 askeleen ohjelmasta. Naya Suruwatilla avautui mahdollisuus kohdata kaksi paikallista poliitikkoa ja keskustella heidän kanssaan alkoholin haitallisista vaikutuksista ja aloittaa yhteistyötä.

Sanna:

Kaiken kaikkiaan matka Nepaliin oli upea kokemus. Oli etuoikeus tutustua Tansen Mission Hospitaliin ja nähdä kuinka suurella sydämellä työntekijät palvelevat Jumalaa ja lähimmäistä haastavissakin olosuhteissa. Meidät otettiin sydämellisesti vastaa kaikkialla, ja nepalilainen ruoka, luonto ja erityisesti vieraanvaraiset ja ystävälliset nepalilaiset veivät kerta kaikkiaan sydämen:)

Aida:

Minulle mahdollisuus seurata lääkäreiden työskentelyä Tansen Mission Hospitalissa oli unelmien täyttymys. Olen pienestä tytöstä lähtien haaveillut ”lähetyslääkärin” työstä, joten vierailu lähetyssairaalassa merkitsi minulle paljon. Vaikka päivät sairaalalla olivat pitkiä ja osaltaan kuormittavia, sain mielenkiintoisen tilaisuuden seurata eri ammattiryhmien työskentelyä lähetyssairaalassa, nähdä paljon mielenkiintoisia potilastapauksia sekä motivaatiota jatkaa omia lääkäriopintojani. Lisäksi sain tutustua nepalilaiseen kulttuuriin, luontoon ja ihmisiin. Toivon, että vielä joku päivä pääsen palaamaan Nepaliin!

Välillä meillä on vain viisi leipää ja kaksi kalaa, mutta voimme antaa ne Jeesukselle ja pyytää että Hän siunaisi ne. Haluaisimmekin jättää sen rukousaiheeksi meille kaikille: Että Jeesus siunaisi Tansen Mission Hospitalin ja Naya Suruwatin eväät niin runsauden kuin puutteenkin aikoina.

Vastuunkantajien yhteystiedot

YLEISET

Puheenjohtaja pj(a)skls.fi

Markus Partanen

Varapuheenjohtaja varapj(a)skls.fi

Robert Paul

Sihteeri sihteeri(a)skls.fi

Reetta Saari

Toimisto toimisto.skls(a)gmail.com

Sirpa Maijanen

ALUEYHDYSHENKILÖT

Aluevastaava aluevastaava(a)skls.fi

Leena Uusitalo

Helsinki

helsinki(a)skls.fi

Hilkka Kiviluoto

Hämeenlinna hameenlinna(a)skls.fi

Tuulikki Rintakumpu

Kajaani kajaani(a)skls.fi

Maarit Erola ja Jenny Karjalainen

Kotka

kotka(a)skls.fi

Pasi Pöllänen

Kuopio kuopio(a)skls.fi

Reetta Saari

Lappeenranta lappeenranta(a)skls.fi

Kaarina Pesonen

Oulu

oulu(a)skls.fi

Maarit Valkealahti ja Tuula Pulska

Seinäjoki seinajoki(a)skls.fi

Leena Uusitalo

Tampere tampere(a)skls.fi

Eija-Anitta Kynsilehto

Vaasa

vaasa(a)skls.fi

Anna-Liisa Punto-Luoma

KrLL TOIMITUSKUNTA kristillinenlaakarilehti(a)skls.fi

TERVEYSLÄHETYS terveyslahetys(a)skls.fi

JUNIORILÄÄKÄRIT junioreiden vastaava juniorit(a)skls.fi

Hanna Savioja

OPISKELIJATOIMIKUNTA

Opiskelijavastaavat opiskelijavastaava(a)skls.fi

Fia Rautavuori (Oulu) ja Rebekka-Emilia Santala (Turku)

Ristiside, Helsinki ristiside(a)skls.fi

Einar Eidstø (pj)

Luukas-klubi, Turku luukasklubi(a)skls.fi

Ilona Suominen (pj) ja Matilda Suontama (pj)

Arbor vitae, Tampere arborvitae(a)skls.fi

Ida-Maria Tavast (pj), Lotta Salmi (pj), Sini Vasara (pj)

Heräämö, Kuopio heraamo(a)skls.fi

Hanna Erola (pj) ja Minna Särkkälä

Henkireikä, Oulu henkireika(at)skls.fi

Aarni Venetvaara (pj) ja Aaro Anttila (pj)

Hallituksen opiskelijajäsenet: Onni Erkkilä (Tampere) ja Einar Eidstø (Helsinki)

Sanna Sutinen

Aida Turunen

VIITE KERÄYS 1.1.2023 ALKAEN

viite 1009 missä tarve on suurin annamme tukea sinne, missä on eniten tarvetta, myös katastrofitilanteisiin

Katastrofiapu:

viite 231219 Ukraina

viite 231222 muu katastrofiapu

viite 9014 yhteistyösairaaloiden laite- ja välinehankinnat

viite 7003 koulutustuki kehitys- ja lähetystyöhön

Tansania

viite 1180 yhteistyösairaaloiden palliatiivisen toiminnan tukeminen Tansaniassa

tuemme kehittyvien maiden katastrofi- ja epävakaiden alueiden terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden sekä lääkkeiden hankintaa. Keräämme varoja tukemaan terveydenhuoltoa niin Ukrainassa kuin äkillisissä kriiseissä muualla kehittyvissä maissa.

tuemme yhteistyösairaaloiden tarvitsemia laite- ja välinehankintoja

tuemme seuran jäseniä heidän kouluttautuessaan lähetys- ja kehitysyhteistyöhön. Tukea voi saada paitsi matkustuskustannuksiin, myös etäkoulutukseen. Tältä viitteeltä tuetaan myös opiskelijoiden ja nuorien lääkäreiden pieniä projekteja kehittyvissä maissa.

tuemme tansanialaisten yhteistyösairaaloidemme palliatiivista toimintaa. Pääkeräyskohde on Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen.

viite 1025 Psykiatriaa Tansaniassa tuemme mielenterveyden edistämistä Tansaniassa.

viite 1216 Iteten sairaala, Tansania

Nepal

viite 1960 Green Pastures sairaala, Nepal

viite 5267 Rise and Walk –ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa

viite 9069 Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan tukeminen, Nepal

tuemme Iteten sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä.

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen

tuemme Green Pastures –sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia

potilaita

tuemme Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä

Nepalissa

tuemme Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan kehittämistä. Ensisijainen keräyskohde on “Access and inclusion” -kuntoutushankkkeen omarahoitusosuus. Ylijäävät varat käytetään sairaalan fysioterapiatyöhön.

viite 40031 Päihdetyö Nepalissa tuemme Nepalin päihdetyön kehittämistä. Työn ensisijainen kohde on päihdekeskustoiminnan käynnistäminen ja päihdekuntoutuskoulutuksen järjestäminen Tansenissa. Ylimääräiset varat käytetään päihdekuntoutustoiminnan kehittämiseen laajemmin Nepalissa.

Afganistan

viite 2503: Lalin äiti-lapsityö, Afganistan tuemme Lalin alueen äiti-lapsi-työtä Afganistanissa. Toissijaisena kohteena on terveydenhuoltotyö Afganistanissa.

Kerättävillä varoilla on tarkoitus tukea ja edistää terveydenhuoltoa kehittyvissä maissa mm. tukemalla kehittyvien maiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä ja laite- ja asiantuntija-avun hankintaa sekä yhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehityshankkeita. Lisäksi tuetaan kehittyvien maiden vähäosaisten terveyspalveluita, kehittyvien maiden yhteistyökumppaneita katastrofitilanteissa ja muita terveyslähetys- ja kehitysyhteistyökohteita. Lahjoitusvaroja käytetään myös kehitysyhteistyö-hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen ja rahoituksen hakemiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, yhdistyksessä toimivien henkilöiden terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöhön tutustumisen ja kouluttautumisen kustannuksiin sekä terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Lisäksi lahjoitusvaroja käytetään seuran tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen eri medioissa.

Lupa RA/2020/832

Lahjoitukset seuran kohteisiin voi tehdä nyt myös MobilePayn kautta! Katso numerot oheisesta taulukosta.

Kuntoutusta Surkhetissa

Päihdetyö Nepalissa

Katastrofiapu

Apu Ukrainaan

Iteten saiarala Tansaniassa

Palliatiivinen Tansaniassa

Arkistojen kätköistä: Vuosikertomus sadan vuoden takaa

Vuosikertomus toimintavuodelta 1922-23 (H. Heikinheimo)

Oli uskallettua tänä paljojen yhdistysten aikana perustaa vielä yhtä uutta yhdistystä ja vielä sellaista, jonka ohjelma suurimmaksi osaksi näytti liitelevän pilvissä. Lääkärien, kuten muittenkin harrastukset olivat suurimmalta osalta muuttuneet kovin aineellisiksi. Tieteellisissä piireissä näytti materialistinen maailmankatsomus ole-

van eittämätön dogmi. uskonnollinen sielunelämä oli inhimillinen erikoisuus, joka paraiten sijoitettaisiin sairaalloisten ilmiöitten puolelle. Ja miten voi järkevä ihminen uskoa Raamatun yliluonnollisia väitteitä?

Tällainen katsantokanta näytti olevan vallitseva vielä niin vähän aikaa sitten kuin keväällä 1922.

Mutta ne seikat, joitten auttaminen kaipasi perustettavan yhdistyksen olemassa-

oloa, Olivat ahdistavan painavina muutamien mielessä. Ja niin me päätimme kutsua samanmielisiä virkatovereita aatteemme ympärille. Jos yritys oli meistä, sai se raueta, jos se oli Herran, oli hän sen kyllä perille ajava. - Nyt jo tiedämme, että Hänen tahtonsa on tällaisen pyrkimyksen takana, ja että se on menevä eteenpäinm kunhan me vain jatkuvasti tarkkaamme Hänen johtoansa.

Kun asiasta oli yksityisesti ja sanomalehdissä ilmoitettu, saapui perustavaan kokoukseen 10 vanhempaa ja nuorempaa medisiinaria, jotka kaikki kannattivat yhdistyksen perustamista ja joista 7 liittyi sen jäseniksi. Sen lisäksi oli neljä poissaolevaa lääkäriä ilmoittautunut. Myöhemmin liittyi seuraan 4 virkatoveria, jotka olivat olleet estetyt kokoukseen saapumasta. Sen suurempaa luvun lisääntymistä ei tänä vuonna ole

tapahtunutkaan. Mitään propaganda ulospäin ei ole tehty. on tuntunut tarpeelliselta antaa asian tässä pienessä piirissä kypsyä, selventyä ja syventyä, ennenkuin työhön käytäisiin. Yhtymän nimi on myöskin ollut vielä keskustelun alainen ja sen säännöt vain vahvistamattoman ehdotuksena.

Paitsi edellisen ja tämän kokouksen yhteydessä on johtokunta ollut koolla vain kahdesti, kerran kiireimmän kautta täällä Helsingissä, toisen ker-

ran kaikessa rauhassa maalla ottaen aikaa 1½ vuorokautta. Joskin tällöin kuten aina käytännölliset asiat olivat ainoana virallisena ohjelmana, oli yhdessäolo siinä määrin mieltä virkistävää ja uskonelämää vahvistavaa, että se ansaitsee tulla tässä mainituksi sellaisen toivomuksen yhteydessä, että Seuran kaikki jäsenet saisivat vastaisina kesinä iloita jostakin tämän tapaisesta.

Onko elämässäsi muutoksia?

Menitkö naimisiin? Vaihdoitko työpaikkaa? Lähditkö ulkomaille kehitysyhteistyöhön? Täytitkö 75 vuotta?

Voit helpoiten ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai tehdä jäsemaksualennushakemuksen seuran intran lomakkeilla tai laittamalla sähköpostia SKLS:n toimistolle (toimisto.skls(at)gmail.com).

Lisätietoa jäsenmaksualennuksista kts. https://www.skls.fi/seura/jasenhakemus/

Sääntömääräinen syyskokous

Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään to 12.10.2023 klo 18.00 Turun Helluntaiseurakunnan kokoushuoneessa 2 (Puistokatu 6b, 20100 Turku) ja etänä.

Tilaisuuden aluksi kuullaan sairaalapastori Artturi Kivinevan puheenvuoro. Tämän jälkeen sääntömääräinen syyskokous, jossa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi tilintarkastajan valinta kuluvalle vuodelle sekä hallituksen esitys seuran sääntöjen muuttamisesta.

Etäosallistuminen Zoomilla

https://us02web.zoom.us/j/81621140901?pwd=bk1DaUk4Znl1eFdsalJPK2t6VGNlUT09

Meeting ID: 816 2114 0901

Passcode: 029608

SKLS 100v. Juhlavuoden avajaiset ja gaala

17.-19.11.2023

Kulttuurikeskus Sofia, Helsinki

Lisätietoja tulossa seuran nettisivuille www.skls.fi

SKLS:n nettisivut osoitteessa www.skls.fi

Syksyn raamattuopetussarja alkaen 27.9.2023

Tänä syksynä saamme opettajiksemme kolme teologia, joille työ sairaiden kanssa ei ole vierasta:

™ ke 27.9.2023 klo 18.00

sivuilla mm. tapahtumatiedot ja Kristillinen Lääkärilehti

SKLS:n intra osoitteessa intra.skls.fi

seurakuntapastori Erja Kalpio Savonlinnasta puhuu jaksamisesta otsikolla “Miten elämästä selviää hengissä?”

™ to 12.10.2023 klo 18.00

johtava sairaalapastori Artturi Kivineva Seinäjoelta jakaa ajatuksia aiheesta "Toivo - sisäinen luottamus hyvän yhteyden paluuseen"

™ su 19.11.2023

intrassa mm. keskustelupalsta, hengellinen huolto, arkisto ja erilaisia lomakkeita

TM, TtM, Kirkkohallituksen asiantuntija Virpi Sipola kertoo syyspäivillä aiheesta “Merkityksellinen elämä kuoleman läheisyydessä”

Zoom-linkit löydät seuran sivuilta www.skls.fi

Kilimanjaro. Kuva: Kalle Mäki