Kotona Kotkassa
Ukrainasta sotaa paennut Zinchenkon perhe on rakentanut pysyvästi elämänsä Kotkaan. Kotiutumisessa auttaa mm. liikunta, musiikki ja Persikka-kissa. sivu 6
PÄÄKIRJOITUS
“Jos nuoret eivät enää jaksa unelmoida, menetämme jotain perustavanlaatuista.”
Mistä sinä olet unelmoinut nuorena? Tai mistä sinä unelmoit nyt?
Ensi sunnuntaina käynnistyy tämän vuoden Yhteisvastuukeräys. Keräyksessä tuetaan nuorten unelmia ja mahdollisuuksia yhteistyössä Suomen Partiolaisten kanssa, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harrastamiseen ja sen tarjoamaan kasvuun.
Joskus pienikin tuki auttaa löytämään omat vahvuudet ja suunnan tulevaisuudelle. Harrastukset ja turvallisessa ryhmässä toimiminen auttavat nuoria tunnistamaan vahvuuksiaan ja rakentamaan siten oman näköistä tulevaisuutta. Vähävaraisissa lapsiperheissä harrastamisen esteet ovat taloudellisia. Tutkimusten mukaan köyhyys aiheuttaa Suomessa nuorille stressiä ja sulkee ulos kaveripiiristä. Maailman kriisialueilla taas uhattuna voi olla nuoren koko tulevaisuus.
linnunrataa yhdessä ystävien kanssa. Olen suunnistanut hölmöissä vaatteissa pitkin Helsingin katuja ja viettänyt monet viikonloput metsässä. Partiossa olen päässyt kehittämään aivan uusia puolia itsestäni ja samalla saanut nykyisin myös hyvää vastapainoa työelämälle. Mutta erityisesti se, mitä partio on minun elämääni tuonut, on ystävät. Partion kautta ystäväpiiriini kuuluu erilaisia ihmisiä, joiden kanssa voi olla juuri sellainen kuin on.
Se, että uskallamme unelmoida ja pitää toivoa yllä, kertoo usein myönteisestä suhtautumisesta ja luottamuksesta tulevaan.
”On välttämätöntä, että nuoret voivat haaveilla elämästään ja maailman tulevaisuudesta. Pahin uhka on apatia, joka tukahduttaa unelmoinnin. Jos nuoret eivät enää jaksa tai uskalla unelmoida, menetämme jotain perustavanlaatuista”, sanoo vuoden 2025 Yhteisvastuu-piispa, arkkipiispa Tapio Luoma.
Olen itse harrastanut partiota lapsesta asti. Partio on antanut minulle vuosien saatossa paljon kokemuksia, elämyksiä ja ystäviä. Tavan elää. Partion kautta olen erityisesti nuorena päässyt kokemaan erilaisia seikkailuja ja asioita, joita en varmasti muuten olisi koskaan kokenut. Olen käynyt kuumailmapallolennolla, vaikka kammoksun korkeita paikkoja, olen nukkunut keskellä peltoa tähtikirkkaan taivaan alla ja ihaillut
Punaisen laulukirjan veisuja yhteislaulutilaisuuksissa
Nuoren seurakunnan veisukirjan uusi laitos NSV2025 julkaistiin tammikuun alussa. Kirja tarjoaa monipuolisen kokoelman, joka sisältää sekä vanhoja klassikoita, tunnettujen pop- ja gospel-artistien tuotantoa että aikaisemmin julkaisematonta musiikkia.
Nuoren seurakunnan veisukirja, NSV, eli Punainen laulukirja on kulkenut riparilaisten käsissä jo reilu viisikymmentä vuotta. NSV2025 on kirjan 12. laitos. Biisejä kirjassa on 131 ja edelliseen, vuonna 2020 julkaistuun laitokseen nähden yli puolet kappaleista on vaihtunut. Kirjassa kuuluu tälle ajalle tyypillinen yksilöllisyys ja pohdinta omasta paikasta maailmassa, kertoo kirjan toimittanut kanttori Piia Laasonen Jyväskylän seurakunnasta. – Kappaleissa, joita lähetettiin ja tarjottiin, näkyivät sellaiset pohdinnat, että kuka minä olen, kelpaanko minä, olenko arvokas ja saanko tulla Jumalan eteen tällaisena kuin olen. Jos aikanaan “anna mun etsiä ja olla epävarma” -sanoma koettiin radikaalina, on tämä tematiikka nyt noussut tärkeämmäksi.
Kotka-Kymin seurakunnassa lauletaan uuden Nuoren seurakunnan veisukirjan kappaleita kolmessa eri yhteislaulutilaisuudessa kevään aikana. Tilaisuudet järjestetään pe 14.2. klo 18 Karhulan srk-keskuksessa, pe 14.3. klo 18 Kotkan srk-keskuksessa ja pe 11.4. klo 18 Langinkosken kirkon Toivonsalissa.
TEKIJÄT
26. vuosikerta
Julkaisija:
Kotka-Kymin seurakunta Pyhtään seurakunta
Päätoimittaja: Toimitussihteeri:
Emilia Pulkki Heidi Kaarto emilia.pulkki@evl.fi heidi.kaarto@evl.fi
Osviitan toimitusneuvosto: Stiina Kiiveri Marjo Kaijansinkko Kirsi Rasanen Mervi Liimatainen
Jakelu: Kaupunkilehti Ankkuri/ SSM Itä-Suomi Oy
Jakelumuistutukset, p. 05 226 6300
Pyhtään seurakunta
Kirkkoherranvirasto
Motellikuja 4, 2.krs, 49220 Siltakylä
Avoinna ma ja ti klo 9-13 sekä to klo 12-16 p. 044 743 1040 pyhtaa.kirkkoherranvirasto@evl.fi
Kotka-Kymin seurakunta kirkkoherranvirasto.kotka-kymi@evl.fi
Kirkkoherranvirasto (Kotkansaari)
Avoinna ma-ti klo 9-15
Kotkan seurakuntakeskus (käynti sisäpihalta)
Mariankatu 14 , 48100 Kotka p. 040 196 7533
Kirkkoherranvirasto (Karhula)
Avoinna ma-pe klo 9-15
Karhulan seurakuntakeskus
Karhulantie 33, 48600 Kotka p. 040 196 7533
Nykyisin partiossa ohjaan 10–12-vuotiaiden seikkailijoiden ryhmää. Nämä nuoret elävät aivan erilaista nuoruutta kuin minä itse parikymmentä vuotta sitten. Haluan osaltani tehdä sen, että näillä nuorilla olisi mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen ja unelmointiin.
Unelmointi ei ole pelkkiä vaaleanpunaisia pilvilinnoja, vaan unelmilla ja toiveilla on paljon hyviä vaikutuksia myös meidän mielenterveydellemme. Unelmiamme ja toiveitamme miettimällä ja niitä vahvistamalla voimme herättää oman motivaatiomme erilaiseen tekemiseen.
Se, että uskallamme unelmoida ja pitää toivoa yllä, kertoo usein myönteisestä suhtautumisesta ja luottamuksesta tulevaan.
Ota itsellesi hetki aikaa ja mieti omia unelmiasi. Oletko jo kenties saavuttanut ne? Onko sinulla jotain unelmia, mitä et ole vielä saavuttanut? Unelmat eivät katoa, vaan ne odottavat sinua.
Emilia Pulkki Päätoimittaja
Tuolijumppaa Kotkansaarella
Kotkan seurakuntakeskuksella järjestetään keväällä tuolijumppaa. Tuolijumppa on helppoa, mutta tehokasta liikuntaa, joka sopii kaikille. Kaikki liikkeet voi tehdä tuolilla istuen. Tunnilla liikutaan hyvän musiikin tahdissa.
Tuolijumppaa ohjaa Kotka-Kymin seurakunnan liikunta-agentti, lastenohjaaja Leena Ronkainen. Jumppa järjestetään seurakuntalaisen toiveesta. Jos tuolijumpassa riittää kävijöitä, voivat ne mahdollisesti saada vielä jatkoakin.
Tuolijumppa Kotkan seurakuntakeskuksen jumppasalissa torstaisin 13.2., 20.2. ja 6.3. klo 13.15-14.
Runoja, koruja ja tunnemaalausta Kotkassa
Korukirppis, tunnemaalausta ja runoja on tarjolla Naisten Pankki Kotkan tapahtumassa Karhulassa lauantaina 8.2. kello 11-14. Tapahtuma pidetään tulevan ystävänpäivän hengessä Kotka-Kymin seurakunnan Alasalissa (Karhulantie 31).
Tunne- ja taideterapeutti Marjaliisa Koskensalo opastaa tunnemaalaukseen, jota tilaisuudessa pääsee kokeilemaan.
Kirjailija Ulla-Maija Sievinen kirjoittaa kävijöille runoja: jokainen voi kertoa, kenelle haluaa antaa runon ja mitä siinä tahtoo kertoa.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Kuinka suuri onkaan sinun hyvyytesi! Se on ehtymätön aarre niille, jotka sinua pelkäävät. Kaikkien nähden sinä annat apusi niille, jotka turvautuvat sinuun. Ps. 31:20
Suomen Partiolaiset toimii vuoden 2025 Yhteisvastuun yhteistyökumppanina.
Yhteisvastuu tukee partioharrastusta
Kotka-Kymin seurakunnassa on oma Seppo, eli partiotyöntekijä.
Vilhelmiina Sipolan mielestä partio on hyvä harrastus, sillä siinä oppii hyviä arvoja elämää varten.
Teksti Elina Valtonen, kuva Susanna Oksanen
Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys keskittyy nuorten unelmien, tulevaisuususkon ja toimijuuden tukemiseen. Varoja kerätään, jotta nuoret voivat harrastaa ja oppia uusia taitoja ja siten rakentaa hyvää tulevaisuutta.
Keräyksen kumppani kotimaassa on Suomen Partiolaiset. Keräysvaroilla tuetaan nuorten osallistumista partioharrastukseen ja katetaan esimerkiksi leiri- ja retkimaksuja ja tuetaan varustehankintoja.
– Partiossa opetellaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Oppii huolehtimaan yhteisistä asioista ja paikoista ja omaksuu hyviä arvoja elämään, kertoo nuorisotyönohjaaja Vilhelmiina Sipola Kotka-Kymin seurakunnasta.
Esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittaminen ja ympäristön suojelu ovat partiolaisliikkeen perusarvoja, eli partioihanteita. Partioharrastukseen kuuluu vahvasti muun muassa luonnossa liikkuminen, erilaiset ryhmätaidot ja käsillä tekeminen. Harrastaminen on parhaimmillaan elämyksellistä.
– Tekemällä oppiminen kuuluu partioon, Sipola sanoo.
Partioharrastukseen olennaisena osana kuuluu erilaisten taitomerkkien tekeminen. Kymenlaakson seurakunnat ottivat tämän vuoden alussa käyttöön yhteisen oman seurakuntataitomerkkinsä. Sen tekemiseen voi esimerkiksi liittyä seudun kirkkoihin tutustumista tai seurakunnan tilaisuuteen osallistumista.
Yhteistyöllä vuosikymmenten takaiset juuret
Sipola voi käyttää nimitystä Seppo. Seppoja ovat seurakunnan työntekijät, joiden vastuualueeseen kuuluu partiotyö. Partiolaisten ja seurakuntien välinen yhteistyö on vuosikymmeniä jatkunutta perintöä.
Tekemällä oppiminen kuuluu partioon – Vilhelmiina Sipola
Sipola vastaa taustayhteistyösopimuksista, joita Kotka-Kymin seurakunnalla on kolmen paikallisen partiolippukunnan kanssa. Yhteistyölippukuntia ovat Merituikut, Langinkosken Samoojat ja Partio-Kotkat. Käytännössä yhteistyösopimuksella linjataan esimerkiksi partiolaisten tilojen käytöstä ja molemminpuolisesta tiedottamisesta.
– Kauden alussa on yleensä pidetty kokous, missä käydään läpi, mitä tehdään tänä vuonna ja mitä tehdään yhdessä, Sipola kertoo.
Sipolan mukaan Kotkassa eri lippukuntia on paljon, ja niiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä ilman virallista yhteistyösopimustakin.
Puolet tuesta ulkomaille Yhteisvastuukeräyksen tuotonjako muuttui tämän vuoden alusta. Uudessa mallissa varat jaetaan tasan kotimaan kohteiden ja kansainvälisten katastrofialueiden kesken. Keräyksen tuotosta 50 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen katastrofityöhön.
Tuotosta 30 prosenttia ohjataan evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta paikalliseen auttamistyöhön ja 20 prosenttia vuosittain valittavaan vaihtuvaan kohteeseen, joka tänä vuonna tarkoittaa partiolaisia.
Sipola sanoo, että paikalliset partiolippukunnat tulevat seurakunnan kautta saamaan osansa varoista. Seurakunnat saavat paikallisesti sopia, millä tavalla varat käytetään. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tukea leiri- tai retkimaksuihin tai välineiden hankintaa.
Partioharrastuksen kustannukset muodostuvat Suomen Partiolaisten jäsenmaksusta, joka sisältää valtakunnallisen ja piirikohtaisen maksun. Jäsenmaksuun voi myös sisältyä paikallisen lippukunnan maksu, jos sellainen on.
– Jäsenmaksu ei kata leirimaksuja. Leirimaksut koostuvat lähinnä ruokailukuluista. Varusteista oikeastaan ainut pakollinen on partiohuivi, Sipola selvittää.
Lahjoita oman seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen ja auta nuoria selviämään väkivaltaisissa ympäristöissä
Kotka-Kymin seurakunnan keräys Lähikeräysten ohella voit antaa lahjasi Kotka-Kymin seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen
• MobilePayllä numeroon 81176
• Lahjoitus netissä osoitteessa yhteisvastuu.fi/kotkakymi.
• Pankin kautta lahjoitettaessa Yhteisvastuun tilit ovat: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja OP FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakunnan viitenumero 304227.
Pyhtään seurakunnan keräys Lähikeräysten ohella voit antaa lahjasi Pyhtään seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen
• MobilePayllä numeroon 12592
• Lahjoitus netissä osoitteessa yhteisvastuu.fi/pyhtaa
• Pankin kautta lahjoitettaessa Yhteisvastuun tilit ovat:
Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja OP FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakunnan viitenumero 304447.
Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.
Partion kasvattama
Kotkassa kasvaneelle Nella Ruonalalle partio ei ole pelkkä harrastus, vaan rakas elämäntapa.
Hän kävi partiolukion ja on nyt Kymenlaakson Partiopiirin varapuheenjohtaja.
Teksti ja kuva Tuuli Lehto
Nuoren naisen elämästä yli puolet on kulunut partion parissa. Nella Ruonala aloitti partion vuonna 2013 pikkuveljensä jalanjäljissä. Pikkuveli harrasti tuolloin partiota ja kertoi retkistä ja muista siisteistä jutuista, joita partiossa tehtiin. Se sai Nella Ruonalan innostumaan ja kokeilemaan partiota. Vaikka pikkuveli jätti partion myöhemmin, Nella jäi – ja pysyi.
– Muistan yhä edelleen sen ekan kerran, kun menin partioon. En tuntenut siitä ryhmästä ketään, koska veljeni oli eri ryhmässä. Esittelin itseni ja kerroin, että olen ekaa kertaa täällä. Tapasin heti sillä kerralla kaksi hyvää ystävääni. Olimme eri ikäisiä ja eri kouluista, mutta meistä tuli tiivis kolmen porukka ja näimme toisiamme partiossa ja vapaa-ajalla. Vielä tänä päivänäkin puhumme päivittäin, Nella hymyilee.
Aluksi Nellan kiinnostus partioon syttyi luonnossa olemisesta ja retkistä, mutta vuosien varrella hän on löytänyt yhä enemmän syitä jatkaa.
– Partio on niin monipuolinen. Olen käynyt ulkomailla edustamassa keskusjärjestöä, osallistunut koulutuksiin eri maissa ja kokeillut monia uusia juttuja. Mutta tärkeintä ovat ne merkitykselliset ihmissuhteet ja tunne, että partiossa olet aina tervetullut.
Partiolukio opetti yhteisöllisyyttä Tämän vuoden alusta Nella toimii Kymenlaakson Partiopiirin varapuheenjohtajana. Partioon panostaminen näkyi
tosin jo paljon aiemmin, kuten 15-vuotiaana, jolloin Nella muutti Pihtiputaalle opiskellakseen Suomen ainoassa partiolukiossa.
Nella pitää partiolukioon menemistä yhtenä elämänsä merkittävimmistä päätöksistä. Tuntui hurjalta muuttaa 15-vuotiaana lukioon satojen kilometrien päähän kotoa Kotkasta. Onneksi mukaan lähti hyvä ystävä ja tuleva kämppäkaveri, mutta silti jännitti ja paljon.
Minulla oli aikoinaan ympärilläni aikuisia, jotka uskoivat minuun ja kannustivat. Haluan mahdollistaa sen saman muillekin.
– Nella Ruonala
Kotona pääsi käymään kaksi kertaa kuussa. Matka julkisilla kesti koko päivän. Päätöstä ei ole kuitenkaan tarvinnut katua.
– Se oli pieni lukio, mutta täydellinen minulle. Siellä sai yhdistää partion arvot ja johtajuusopinnot tavalliseen lukio-opiskeluun.
Linjalla opiskeltiin esimerkiksi viestintää, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä sekä osallistuttiin erilaisiin partiotapahtumiin. Nellan mukaan partiolukio tarjosi yhteisöllisyyttä ja samanhenkistä seuraa.
Linjan opiskelijat tulivat ympäri maata erilaisista taustoista, mutta kaikkia yhdistivät partion arvot.
Toisaalta kaukana kotoa asuminen tarkoitti sitä, että piti itsenäistyä ja kantaa vastuuta hyvinkin nuorena.
”Ole valmis” on tapa elää Partion slogan ”ole valmis” on Nellan mukaan enemmän kuin sanonta – se on tapa elää. Hän kertoo esimerkin arjesta: – Näin bussin ikkunasta kuinka yksi mies kaatui risteyksessä ja löi päänsä. Kukaan ei mennyt auttamaan, kaikki vaan kävelivät ohi. Minulle tuli heti fiilis, että nyt jään bussista ja autan. Soitimme ambulanssin yhden toisen ohikulkijan kanssa ja siirsimme miehen pois risteyksestä. Tämä on sitä, mitä partio opettaa, olla valmiina reagoimaan ja auttamaan.
Valmiina olemisen ja toimeen tarttumisen lisäksi partiossa korostetaan yhteisöllisyyttä.
– Partiossa ei tarvitse pärjätä yksin. Se on minusta ihan älyttömän tärkeää nykypäivänä, Nella miettii.
Pieni, mutta vahva piiri Kymenlaakson partiopiirissä Nella näkee paljon potentiaalia.
– Olemme pieni piiri, mutta meillä on vahva, oma identiteetti. Vaikka jäsenmäärän kasvattaminen on haaste, olemme monipuolisia ja aktiivisia. Partiolaisten SM-kisat viime syksynä toivat uutta
buustia, ja toivon, että se innostaa uusia ihmisiä mukaan.
Kun Nella pohtii, miksi partio on niin merkityksellinen asia hänelle, vastaus on selvä.
– Partio on kasvattanut minua. Partiossa olen saanut epäonnistua ja oppia. Aina on ollut ihmisiä, jotka ovat olleet tukena. Minulla oli aikoinaan ympärilläni aikuisia, jotka uskoivat minuun ja kannustivat. Haluan mahdollistaa sen saman muillekin.
NELLA RUONALA
• Nella Ruonala, 21
• Kymenlaakson partiopiirin varapuheenjohtaja
• Kotoisin Kotkasta, asuu Helsingissä
• Viettää välivuotta ja työskentelee ruokakaupassa
• Suunnitelmissa politiikan ja viestinnän opinnot yliopistossa
Nella Ruonalan mielestä vahva luontosuhde erottaa partion monista muista harrastuksista.
Sini Airaksinen ja shetlanninlammaskoira Diana ovat miltei erottamaton parivaljakko.
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa
Kotkalainen Sini Airaksinen valittiin vuoden 2024 Walkers-vapaaehtoiseksi. Sinin kanssa Walkers-auto Posso-Wautossa päivystää myös shetlanninlammaskoira Diana.
Teksti ja kuva Ville Vanhala
Vastaanotto on ratkiriemukas. Kahden vuoden ikäinen shetlanninlammaskoira Diana hyppii ja vipeltää, ja hyppii taas. Iloinen koira tanssii.
Diana on Suomen ensimmäinen virallinen Walkers-koira. Dianan kotkalainen omistaja Sini Airaksinen, 30, taas valittiin viime vuonna koko Suomen Walkers-vapaaehtoiseksi.
Liikkuvaa ja matalan kynnyksen nuorisotyötä tekevä Walkers on toiminut Suomessa 30 vuotta. Walkersin taustayhtiönä toimii Aseman Lapset ry ja toimintaa toteutetaan ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Kotkassa Walkers-toiminta käynnistettiin Kotkan kaupungin ja Kotka-Kymin seurakunnan yhteistyönä reilut viisi vuotta sitten.
Sini on ollut vapaaehtoisena mukana Walkersissa miltei yhtä pitkään kuin Walkersin matkailuauto Posso-Wautolla on kierretty tapaamassa kotkalaisia nuoria.
– Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee edes yhden hänestä välittävän aikuisen, Sini sanoo.
– Vapaaehtoisena voin olla se aikuisen antama tuki ja turva, mitä nuori tai lapsi juuri sillä hetkellä mahdollisesti tarvitsee.
Moporemppaa ja suhdekriisejä
Sini Airaksinen työskentelee koulunkäynninohjaajana Karhulan koulussa, mutta hän kohtaa lapsia ja nuoria myös Walkers-toiminnan vapaaehtoisena eli waparina.
– Nuoret vaihtuvat ympärillä, mutta samat asiat tulevat vastaan vuosi vuoden jälkeen, Sini sanoo.
– Yhdellä on mopo rikki ja toisella riipaiseva ihmissuhdekriisi. Se on molemmille maailmanloppuun verrattava asia.
Sini kertoo, että nuoret ovat aitoja ja suoria eivätkä kursaile näyttää tunteitaan.
– Siihen ikään kuuluu, että elämä ja kokemukset tuntuvat isoilta ja toisinaan vavahduttavilta.
Posso-Wauton kyydissä Kotkaa kiertäessään Sini on tavannut myös niitä nuoria, joita elämä ei välttämättä ole kohdellut kovinkaan hyvin.
– Totta kai autamme parhaamme mukaan ja ohjaamme tarvittaessa ammattilaisavun äärelle. Usein kuitenkin jo pelkkä kuunteleminen ja myötäeläminen helpottavat nuoren tilannetta ja oloa.
Kaksi minää
Sini Airaksisella on hänen omien sanojensa mukaan ”pitkä historia seurakunnassa.” Hän on toiminut rippileireillä isosena ja on nykyään myös Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuutettu.
Walkers-toimintaan Sinin houkutteli aikoinaan nuoriso-ohjaaja Marko Lamminen.
– Hän esitteli Walkersin toimintaa ja sanoi, että se sopisi juuri minulle. Niin se on sopinutkin, Sini kertoo.
Vuoden Walkers-vapaaehtoiseksi häntä
esitti hänen kollegansa Kotkan Walkersista ja lopullisen valinta tehtiin äänestämällä.
– Valinta oli yllätys. Ehkä olen kuitenkin ollut nuorten parissa oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Sini on tehnyt selvän eron koulunkäyntiohjaajan työminänsä ja Walkersin Wapariminänsä välille ja selvittänyt sen myös nuorille.
– Koulussa on tietyt säännöt ja velvoitteet, joiden mukaan tulee toimia. Walkersissa kanssakäyminen on vapaata ja omaehtoista.
Sinin mukaan Posso-Wauton kyydissä kuulee kaakaokupin äärellä myös niitä asioita, joita lapset ja nuoret eivät kerro vanhemmilleen.
– Se mitä Posso-Wautossa puhutaan, jää myös Posso-Wautoon.
Karvainen jäänsärkijä Shetlanninlammaskoira Diana on kulkenut Sini Airaksisen mukana Walkers-kierroksilla kolmen ja puolen kuukauden ikäisestä lähtien. Kotioloissaan varsin riehakas Diana on Sinin mukaan Posso-Wauton kyydissä itse rauhallisuus.
Nuoria kohdatessa Diana toimii ”jäänsärkijänä.”
Nuorten on toisinaan melko vaikea alkaa puhua asioistaan, mutta saadessaan Dianan syliinsä ja silittäessään koiraa, ujous karisee ja juttu alkaa luistaa.
Sini sanoo, että vapaaehtoistyöllä lasten ja nuorten parissa on suuri merkitys hänen elämässään. Diana istahtaa emäntänsä eteen, kallistaa päätään ja katsoo häntä silmiin.
Niin sillä on varmasti Dianankin elämässä.
SINI AIRAKSINEN
• Sini Airaksinen, 30
• Koulunkäynninohjaaja Karhulan koulussa
• Vuoden 2024 Walkers-vapaaehtoinen. Päivystää Wauto-auto Possossa yhdessä shetlaninlammaskoira Dianan kanssa.
• Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuutettu
WALKERSAUTOTOIMINTA
• Walkers-autot eli Wautot ovat kohtaamispaikkoina toimivia matkailuautoja, joissa nuorisotyön ammattilaiset ja vapaaehtoiset aikuiset kohtaavat nuoria.
• Wautot liikkuvat siellä, missä nuoret ovat.
• Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä nuorisotyötä.
• Kotkassa Walkers-toimintaa tekee Kotkan kaupungin nuorisotyö ja Kotka-Kymin seurakunta yhteistyönä..
Kotkasta löytyi turvallinen koti
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Zinchenkon perhe pakeni kymmeneksi päiväksi maakellariin ja sitten Suomeen. Nyt perheen kotikunta on virallisestikin Kotka, eikä paluu kotimaahan ole suunnitelmissa.
Teksti ja kuva Linda Varoma
Dina Zinchenkon viimeinen työpäivä kukkakaupassa oli 23.2.2022. Hän muistaa sen hyvin, sillä seuraavana päivänä hänen kotikylänsä Cherkaski Tyshky miehitettiin Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
Cherkaski Tyshky sijaitsee kymmenen kilometriä Harkovasta koilliseen ja 40 km Venäjän rajalta. Venäläiset joukot saapuivat sinne sodan ensimmäisenä päivänä ja käyttivät kaupunkia tukikohtanaan pyrkiessään Harkovaan. Dina ja Mykola Zinchenko ja heidän tuolloin 5-vuotias poikansa Ivan asuivat sodan ensimmäiset kymmenen päivää maakellarissa.
– Jatkuvien pommitusten takia kotona oli vaikeaa olla. Emme uskaltaneet riisua ulkovaatteita, koska koko ajan piti olla valmiina lähtemään turvaan, Dina kertoo.
Zinchenkon perhe muutti ystävineen läheiseen maakellariin. Kaikkiaan heitä oli pienessä tilassa yhdeksän, kuusi aikuista ja kolme lasta.
– Petasimme patjat perunoiden päälle ja nukuimme siinä. Kosteassa ja kylmässä tilassa ilman sähköä ei ollut hyvä olla.
Kun miehitystä oli kestänyt yli viikon, Dina kuuli naapureilta, että venäläiset sotilaat olivat ruvenneet takavarikoimaan siviilien autoja. He ymmärsivät pian, että heidän oli paettava. Kellarissa olleella ystävällä oli auto, johon koko yhdeksän hengen seurue ahtautui. Ikkunaan kiin-
nitettiin lappu, jossa luki “lapsia” ja matka Belgorodin ja Pietarin kautta Suomeen alkoi.
Tietenkin kotimaata on ikävä. Kun sota loppuu haluamme käydä Ukrainassa tapaamassa sinne jääneitä kavereita, mutta emme suunnittele muuttavamme sinne takaisin.
– Dina Zinchenko.
Suomi tuttu entuudestaan
Dina, Mykola ja Ivan Zinchenko eivät tulleet Suomeen sattumalta, vaan he olivat jo ennen sotaa suunnitelleet tänne muuttamista. Mykola oli ollut aikaisemmin Suomessa töissä ja hänelle tarjottiin v. 2021 uutta työpaikkaa, metsäalalta.
Perhe suunnitteli muuttavansa syksyllä 2022, mutta sodan takia lähtö aikaistui.
Mykolan suomalaisten verkostojen avulla perheelle löytyi aluksi tilapäismajoitus Porvoosta, josta perhe sittemmin muutti Kotkan vastaanottokeskuksen asuntoon.
Zinchenkot houkuttelivat Suomeen turvaan myös perheensä ja ystävänsä, ja he kaikki tulivat.
Dina uskoo läheisten läsnäolon auttaneen sopeutumisessa, kuten myös sen, että kaikki suomalaiset ovat olleet niin
avuliaita. Vapaaehtoisten joukosta on löytynyt myös uusia ystäviä.
– Rakennamme tulevaisuuttamme nyt Kotkaan. Tietenkin kotimaata on ikävä. Kun sota loppuu haluamme käydä Ukrainassa tapaamassa sinne jääneitä kavereita, mutta emme suunnittele muuttavamme sinne takaisin, Dina kertoo.
Karhuvuori miellyttää Ukrainasta sotaa pakeneville otettiin EU:ssa käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi, jota on vastikään jatkettu maaliskuuhun 2026 asti. Tilapäistä suojelua saavat voivat hakea kotikuntansa rekisteröintiä. Dina ja Mykola Zinchenko ovat sen tehneet ja ovat nyt kotkalaisia.
He ovat tyytyväisiä kerrostalokaksioonsa Karhuvuoressa, jossa ovat asuneet kaksi vuotta. Karhuvuoren eduiksi Dina mainitsee meren, koulun ja palveluiden läheisyyden.
Kotkassa arki pyörii vanhempien opiskeluiden ja Ivanin koulunkäynnin ympärillä. Ivan käy alakoulun toista luokkaa ja pärjää suomen kielellä hyvin.
Dina asuu viikot Harjun oppimiskeskuksessa, jossa opiskelee puutarhuriksi, ja Mykola opiskelee Ekamin kotoutumiskoulutuksessa suomen kieltä. Myös Dina on opiskellut suomea ja puhuu sitä hyvin.
– Olemme käyneet kaikilla mahdollisilla kursseilla, joita Kotkassa on, esimerkiksi
Langinkosken kirkossa, Dina kertoo.
Dina kertoo kielitaitonsa karttuneen myös suomenkielisen musiikin kuuntelusta sekä elokuvien, kirjojen ja sarjakuvien suurkuluttamisesta. Zinchenkojen autossa soi aina Jenni Vartiainen ja Karhuvuoren kirjastossa vieraillaan usein.
Liikunnalliset harrastukset Sekä Dina että Mykola ovat valmistuneet opettajiksi, mutta kummatkin ovat tehneet pääosan työurastaan muilla aloilla, Dina kukkien ja Mykola rakentamisen parissa. Kotkassa Mykola valmentaa maahanmuuttajalasten jalkapallokerhoa ja harrastaa lajia myös itse. Ivan harrastaa jalkapallon lisäksi painia ja pitää nyrkkeilystä, kotoa löytyvät hanskat ja pistarit omaehtoista harjoittelua varten.
Dina kertoo, että ensimmäisen vuoden ajan Ivan itki joka ilta ja kaipasi takaisin kotiin Ukrainaan. Nyt hän on kuitenkin sopeutunut, kiitos harrastusten, koulun ja monien ystävien.
– Ivan on sosiaalinen poika ja hänen puhelimensa soi tiuhaan, vanhemmat nauravat.
Kotoutumisessa on auttanut myös perheen 1-vuotias kissa, Persikka, jonka nimen Ivan keksi. Nimi juontuu kissan punertavasta väristä.
Ukrainasta Suomeen muuttaneet Dina, Mykola ja Ivan Zinchenko ovat liikunnallisia. Harrastukset ovat auttaneet myös uuteen kotimaahan sopeutumista.
historiasta. Härmävaaran esi-isät olivat jo 1700-luvun lopulla Elimäen kanttoreita. Elimäki oli perustettu vuonna 1650 Pyhtään apuseurakunnaksi.
Pyhtään kivikirkossa havisevat historian siivet
Seinien maalaukset olivat aikanaan opetusvälineitä seurakuntalaisille.
Pyhtään 1460-luvulla rakennetussa harmaakivikirkossa on todellakin sitä historian lehtien havinaa. Se on yksi Suomen parhaita alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja.
Tänä vuonna vietetään kirkon 565-vuotisjuhlavuotta.
Pyhtään kirkko oli keskiajalla, kuten on nytkin, harvinaisen upea osoitus kirkkorakennustaidosta. Sen sakastin monimutkaisille holveille veti vertoja vain hiippakunnan katedraali Turussa. Voi kuvitella, millaisin juhlavin tunnelmin kansa saapui kirkkoonsa sanaa kuulemaan.
Kirkko on nimetty pyhän Henrikin mukaan. Keskiajan sisustuksesta on säilynyt alttarikaappi ja viisi puuveistosta, joista vanhin ja erikoisin esittää pyhää Henrikiä. Se on itse asiassa alun perin jo 1200-luvun alussa veistetty pyhää Nikolaosta esittävä veistos.
Kuvat palautettiin esiin kalkkimaalin alta Katoliset taiteilijat maalasivat 1400-luvun lopulla Pyhtään kivikirkon seinille hurskaita kuvia. Seinillä ovat edelleen nämä kuvat.
Maalauksissa on sekä koulutettujen maalarien sekä itseoppineiden mestarien tekemiä kuvia. Ne esittelevät esimerkiksi kaikki apostolit, joiden kuviin on liitetty heille ominaisia tunnuksia.
– Pietari pitelee kuvassaan avainta sen
Teksti ja kuva Ulla-Maija Sievinen
merkiksi, että Jeesus antoi hänelle avainten vallan. Johanneksella puolestaan on kädessään myrkkymalja merkkinä siitä, että legendan mukaan hänet yritettiin myrkyttää, mutta usko varjeli hänet myrkyltä, pastori Kai Takkula kertoi.
– Kun piispa keskiajalla vihki kirkon, hän kosketti pyhitettyyn öljyyn kastetulla peukalolla kahtatoista ristinmerkkiä, jotka oli piirretty kirkon seiniin.
Myöhemmin niihin maalattiin ympyrän sisälle nelisakaraiset vihkiristit. Niiden ympärille taas maalattiin sinetit, ja apostolien kuvat valmistuivat 1490-luvulla. Puhdasoppisuuden aikana 1600-luvulla ne kalkittiin näkymättömiin. Kirkkomaalauksia ei enää hyväksytty.
Tätä taideperintöä alettiin arvostaa 1800-luvulla, ja kuvat palautettiin esiin kalkkimaalin alta.
– Kirkkojen kuvittaminen apostolien kuvilla oli yleistä, mutta Pyhtään kirkko on yksi harvoista, joissa kahdentoista apostolin kuvasarja on säilynyt täydellisenä, Takkula sanoi.
Nämä kuvat eivät olleet pelkkiä koristeita, vaan niillä oli alusta lähtien tärkeä tehtävänsä. Kirkon kuului opettaa seurakuntalaisille uskon kysymyksiä ja sitä, millainen oli hyvä kristillinen elämä. Ihmiset eivät osanneet lukea, ja tässä työssä apuna oli kuvataide, joka oli osa tätä suurta opetussuunnitelmaa.
Auguste Joseph Desarnodin maalaama alttaritaulu Kristus Emmauksessa on lahjoitettu kirkkoon vuonna 1848.
Lattia petti ehtoollisen aikana Kirkkoon tuli korjauksia ja muutoksia 1600-luvulla syttyneen tulipalon jälkeen. Rahoittajana oli Ahvenkosken kartanon omistaja, valtaneuvos ja amiraali Lorentz Creutz. Samalla keskiaikainen asehuone muutettiin Creutz-suvun hautakappeliksi, ja sen yläosa korotettiin kahdeksankulmaiseksi ja katettiin voimakkaasti kaartuvalla barokkikatolla. Sadan vuoden päästä se palautettiin entiseen käyttöönsä. Kirkko joutui myös sodan jalkoihin. Hattujen sodan aikana vuosina 1741–1743 venäläiset joukot häpäisivät kirkon, joivat ehtoollisviinit ja vetivät ruumiita esiin hautakammioista.
– Heidän päällikkönsä tuli sitten paikalle ja rauhoitti tilanteen, kertoo pyhtääläisen paikallishistorian tuntija Pekka Karlsson. Samalla vuosisadalla levisi pelko kirkon sortumisesta, eikä turhaan.
– 1700-luvun lopussa ehtoollisen aikana lattia sortui ja alttarin pohja vajosi. Sen edessä oli pappien hautakammio, jonne ehtoolliselle osallistuvat ihmiset putosivat.
Pikkulintuko näytti kirkon paikan?
Kirkon syrjäinen paikka on harmittanut joinakin aikoina pyhtääläisiä, ja sitä on vaadittu siirrettäväksi Siltakylään. Etelä-Suomi -lehdessä vuonna 1.3.1929 lukija kirjoitti: ”Kirkko on pitäjän toises-
sa laidassa ja liian pitkän matkan takana suurelle yleisölle, varsinkin köyhälle väelle, joilla ei ole muuta kulkuvälinettä kuin jalkansa.”
Meneillään olevan kirkon juhlavuoden yhtenä tapahtumana on kirjoituskilpailu yläkoululaisille. Kilpailuun toivotaan tarinoita mm. kirkon tarujen mukaan rakentaneista jättiläisistä.
Pekka Karlsson on tutkinut kivikirkkoon liittyviä taruja ja tarinoita. Kun kirkkoa rakennettiin ensin toiseen paikkaan, sen rakenteet sortuivat aina yön aikana. Kun maapohjaa tutkittiin, alkoi pikkulintu laulaa bijtis, bijtis. Pikkulinnun ohjeen mukaisesti päätettiin nykyinen kirkon paikka.
PYHTÄÄN KIRKKO
• Pyhälle Henrikille omistettu keskiaikainen harmaakivikivikirkko.
• Rakennettu noin vuonna 1460.
• Katoliset taiteilijat maalasivat 1400-luvun lopulla seinille hurskaita kuvia. Ne ovat yhä seinillä, myös apostolien kuvat.
• On parhaita alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa.
Pekka Karlsson kertoi pastori Jaana Härmävaaralle Pyhtään kirkon
sai
Tanssia koko elämä
Pyhtäältä lähtöisin oleva Liisa Setälä on moninkertainen Suomen mestari ja tanssin ammattilainen. ”Tanssiessa henkisyys syntyy siitä, kun tulkitsee musiikkia oman kehonsa ja liikkeiden kautta.”
Teksti Ville Vanhala, kuva Liisa Setälä
Kun Liisa Setälä, 29, saapuu nykyään Kotkan Hyrrien salille, hän on opettaja. 19 vuotta sitten, vain kymmenen vuoden ikäisenä tyttönä Liisa aloitti harrastuksensa samalla salilla. Siitä lähtien hän on tanssinut.
Liisa on voittanut peräti neljästi ammattilaisten vakiotanssin ja kerran myös 10-tanssin Suomen mestaruuden. Viime syksynä Liisa nähtiin suursuosion saavuttaneessa Tanssi tähtien kanssa -televisio-ohjelmassa, missä hän opetti tanssin alkeita ja saloja tunnetulle kouvolalaislähtöiselle urheilutoimittaja Mika Saukkoselle
Liisa muistelee kolmisen kuukautta kestänyttä Tanssi tähtien kanssa -rupeamaansa miellyttävänä kokemuksena.
– Suhtauduimme Mikan kanssa tanssiin tunnollisesti, mutta koko ajan kuitenkin pilke silmäkulmissa.
Unelmiensa ammatissa Pyhtäältä lähtöisin oleva Liisa Setälä on kiitollinen siitä, että on saanut tanssista itselleen ammatin.
– Kun aloitin tanssiharrastuksen, en osannut edes kuvitella, että tanssisin vielä joskus työkseni.
Tie ammattitanssijaksi on Liisan mukaan vaatinut koko ajan uusien tavoitteiden asettamista itselleen ja tinkimätöntä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hän sanoo yhä vieläkin palaavansa harjoittelussaan tanssin perusasioihin.
– Tekniikan osalta pystyy aina olemaan tarkempi ja taitavampi. Minulla on nälkä kehittyä ja haastan mielelläni itseäni, Liisa sanoo.
– Parhaimmillaan tanssiessa saavuttaa kuitenkin tietynlaisen flow-tilan, kun tulkitsee musiikkia oman kehonsa ja liikkeiden kautta.
Tunnetta ja tulkintaa Viisi vakiotanssia, valssi, tango, wienervalssi, foxtrot ja quickstep muodostavat yhdessä laajan tanssikirjon, joista jokainen synnyttää tanssijassa ja välittää myös katsojille erilaisia tunnetiloja.
– Tunne on sitä voimakkaampi, mitä enemmän tanssiin ja tulkintaan pystyy ammentamaan omia kokemuksiaan, Liisa Setälä kertoo.
Musiikkiin ja tanssiin eläytyminen ja musiikin synnyttämä tunne vaihtelee sen mukaan, minkä lajin musiikki on kysymyksessä. Liisa sanoo tanssiessaan kuuntelevansa melodian lisäksi toisinaan myös yksittäisiä eri soittimia.
– Tunne ja tulkinta vaihtelevat toisinaan myös päivän mielialan mukaan, Liisa myöntää.
– Minulle tanssin henkisyys syntyy siitä, että uskaltaa heittäytyä musiikin ja tanssin vietäväksi.
Samassa tahdissa Tanssista on tullut Liisa Setälälle ammatti ja kokonainen elämäntapa. Myös elämänkumppaninsa hän on löytänyt tanssin parista. Nykyään Espoossa asuva Liisa ja Markus Hirvonen ovat pitäneet yhtä jo yhdentoista vuoden ajan.
Liisa on voittanut neljä vakiotanssin Suomen mestaruutta yhdessä Markuksen kanssa.
Nykyään he tanssivat, kilpailevat, valmentavat ja opettavat tanssia yhdessä. Lisäksi he esiintyvät erilaisissa tapahtumissa ja myös yksityistilaisuuksissa.
– Tilaustöihin suunnittelemme itse myös koreografiat, joihin sisältyy usein nostoja tai muita showelementtejä, Liisa kertoo.
Liisa on tanssinut käytännössä koko ikänsä, mutta hän ei katso, että olisi tanssille omistautumisen vuoksi menettänyt mitään, pikemminkin päinvastoin.
– Tanssista olen saanut uran, ammatin, kumppanin, upeita kokemuksia ja koko joukon tärkeitä ihmisiä elämääni.
LIISA SETÄLÄ
• Liisa Setälä, 29
• Pyhtääläislähtöinen tanssiopettaja ja ammattitanssija.
• Oli tanssiopettajana Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelmassa syksyllä 2024, parinaan urheilutoimittaja Mika Saukkonen.
• Voittanut neljä kertaa ammattilaisten vakiotanssin ja kerran 10-tanssin Suomen mestaruuden.
• Asuu nykyisin Espoossa puolisonsa Markus Hirvosen kanssa.
Viime syksynä Liisa Setälä
Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa parikseen urheilutoimittaja Mika Saukkosen.
Kotka-Kymin seurakunnan uusi kirkkoherra
Juha Ropponen asetetaan virkaan 23.2.2025
Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen asettaa kirkkoherra Juha Ropposen Kotka-Kymin seurakunnan kirkkoherran virkaan juhlamessussa sunnuntaina 23.2.2025 Kymin kirkossa.
Juhlapäivä alkaa klo 13 alkavalla messulla. Messun toimittavat kirkkoherra Juha Ropponen ja pastori Maarit Alhosaari. Kanttoreina toimivat Irina Lampén ja Pia Hemminki. Kirkkoherran virkaanasettamisen toimittaa Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen. Juhlamessu striimataan osoitteessa www.facebook.com/kotkakymi.
Kirkkoherran virkaanasettamisen jälkeen samassa messussa siunataan myös seurakunnan uusia työntekijöitä tehtäviinsä.
Messun jälkeen kirkkosalissa järjestetään juhlakahvit ja juhla.
Seurakunta järjestää kirkkokuljetukset messuun Kotkan seurakuntakeskukselta, Karhuvuoren koululta, Langinkosken kirkolta ja Karhulan linja-autoasemalta. Paluukuljetukset samoja reittejä toisin päin. Kuljetus on ilmainen, ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Kirkkokuljetukset messuun su 23.2.2025
Lähtö klo 12.15 Kotkan seurakuntakeskus, Mariankatu 14
Lähtö klo 12.15 Karhuvuoren koulun parkkipaikka, Tarinatie 1
Lähtö 12.30 Langinkosken kirkko, Langinkoskentie 1
Lähtö 12.30 Karhulan linja-autoasema
Paluu klo 16.00 Kymin kirkolta samat reitit toisinpäin.
Kyseisenä sunnuntaina ei järjestetä messuja Langinkosken kirkolla tai Kotkan seurakuntakeskuksella.
Isien ja lasten puuhapäivä Pappilassa
Pappilassa, Karhulassa järjestetään 12. huhtikuuta puuhapäivä isille ja kouluikäisille lapsille. Isien sijasta voi mukaan lähteä joku muukin lapselle läheinen aikuinen.
Pappilassa nikkaroidaan linnunpönttöjä sekä paistetaan makkaraa, tikkupullaa ja vaahtokarkkeja. Paikalla on myös leikki- ja toimintapiste sekä rastirata. Tarjolla on kahvia, kaakaota ja mehua.
Tapahtuma on maksuton, mutta osallistujien on ilmoittauduttava etukäteen, viimeistään 6.4., osoitteessa www.kotka-kyminseurakunta.fi/puuhapaiva.
Puuhapäivä isille ja kouluikäisille lapsille la 12.4. klo 10-14 Pappilan pihassa, Karhulantie 36 B.
Vaivattomasti vihille ja hääpäiväksi
2.5.25
Kotka-Kymin seurakunta järjestää toukokuussa vihkitapahtuman, jossa hääpäiväksi saa helposti muistettavan päivämäärän 2.5.25. Vaivattomasti vihille -tapahtumassa avioon aikovat voivat tulla Kymin kirkolle vihittäväksi tunnelmalliseen ilta-aikaan ja osallistua seurakunnan järjestämään kakkukahvitukseen. Vaivattomasti vihille pidetään perjantaina 2.5.2025 Kymin kirkossa. Vihkiaikoja voi varata kello 16.30–21 välille.
Vihkimisen jälkeen seurakunta tarjoaa kakkukahvit Helilän seurakuntatalolla, Kymin kirkon vieressä. Kahviseurue saa olla hääparin lisäksi korkeintaan 10 henkilöä. Ajatuksena on, ettei hääparin tarvitse järjestää suuria juhlia, vaan kaikki hoituisi helposti ja vaivattomasti. Seurakunnalta on mahdollista saada vihkimisen ajaksi lainaan myös hääkimppu.
– Tämä on erinomainen vaihtoehto parille, joka haluaa solmia liiton kirkossa ja saada Jumalan siunauksen, mutta ei koe mielenkiintoa vieraslistojen pohtimiseen tai täydellisen juhlapaikan metsästykseen, toteaa seurakuntapastori Anne Läheniemi Kotka-Kymin seurakunnasta.
Tapahtumassa tehdään perinteinen, kirkollinen vihkiminen. Ennen vihkimistä tulee tehdä avioliiton esteiden tutkinta, vähintään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Tämä onnistuu sähköisesti osoitteessa esteidentutkinta.fi.
Häätapahtumassa on mahdollista myös saada kirkollinen siunaus avioliitolle, jonka pari on jo aiemmin solminut maistraatissa.
Mukaan haluavien parien tulee varata aika vihkimiseen 13.4. mennessä netissä osoitteessa www.kotkakyminseurakunta.fi/vaivattomastivihille.
Lisätietoja antaa seurakuntapastorit Anne Läheniemi ja Teija Liukko.
Tämän jälkeen ei tarvitsekaan enää tehdä muuta kuin saapua paikalle ja sanoa ”Tahdon!”
Vauva tulossa? Tervetuloa vauvakutsuille!
Kotka-Kymin seurakunta järjestää vauvakutsut kaikille, jotka odottavat vauvaa. Kutsuja vietetään 18. maaliskuuta Pappilassa, Karhulassa.
Ohjelmassa on mukavaa yhdessäoloa ja yhteistä tekemistä. Kutsuilta saa tietoa kasteesta sekä perheille suunnatusta toiminnasta. Tarjolla on pientä herkkua, ja luvassa saattaa olla pieni yllätyskin.
Mukaan voi tulla joko itsekseen tai jonkun itselle tärkeän ihmisen kanssa. Kannattaa huomioida, että lastenhoitoa ei täällä ole järjestetty.
Vauvakutsuille ilmoittaudutaan etukäteen.
Baby shower -vauvakutsut ti 18.3. klo 17-19 Pappilassa, Karhulantie 36 B. Ilmoittautumiset viim. 7.3. os. www.kotka-kyminseurakunta.fi/vauvakutsut.
TAPAHTUMAT PYHTÄÄN SEURAKUNNASSA
JUMALANPALVELUKSIA
• Su 2.2. klo 10 Tunturimessu kirkossa. Mukana Langinkosken Leidit.
• Su 9.2. klo 10 Messu kirkossa.
• Su 16.2. klo 10 Messu kirkossa, saarna Mika Varvikko.
• Su 23.2. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, rippikoululaisten jumis.
• Su 9.3. klo 10 Messu kirkossa.
• Su 16.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, rippikoululaisten jumis.
• Su 23.3. klo 10 Messu kirkossa.
• Sö 30.3. kl 10 Svenskspråkiga mässa i Pyttis kyrka.
• Mahdollisuuksien ikkuna-messut klo 16 su 2.3., 6.4. ja 4.5. Siltakylän srk-talolla. Etkot alkavat teen ja kahvin sekä pikkupurtavan kanssa klo 15.30.
• Viikkomessut Siltakylän seurakuntatalossa klo 12 ke 19.2., ke 12.3. ke 9.4.
LÄHETYSTYÖ
• Ma 17.2. (huom! päivä), To 20.3. Ke 16.4. (huom! päivä) klo 13 Lähetyksen Yhdessä-ryhmä Siltakylän seurakuntatalossa.
MUSIIKKI
• Sinä, joka haluat antaa musiikilliset lahjasi käyttöön, tule mukaan Lahjat jakoon -ryhmään! Lisätietoja antaa kanttori Marjo Kaijansinkko, p. 044 743 1050.
• Ke 19.2. klo 18.30 Pikku Kakkosesta Die Hardiin konsertti kirkossa. Elokuvamusiikkia ja TV-tunnareita uruilla soitettuna, Mikko Hauhia taituroi. Vapaa pääsy. Konsertti on osa Lasten kulttuuriviikkoja ja Pyhtään kirkon 565 juhlavuotta.
DIAKONIATYÖ
• Ma 10.2. klo 10 Hopeakerho Siltakylän seurakuntatalossa.
• Ti 11.2. klo 14 Hopeakerho Kirkonkylän seurakuntatalossa.
• Ke 19.2. klo 13.30 Seurakuntakerho Hirvikosken koululla.
• Ma 10.3. klo 10 Hopeakerho Siltakylän seurakuntatalossa.
• Ti 11.3. klo 14 Hopeakerho Kirkonkylän seurakuntatalossa.
• Ke 19.3. klo 13.30 Seurakuntakerho Hirvikosken koululla.
Hae kesätöihin Pyhtään seurakunnan hautausmaille!
Pyhtään seurakunta palkkaa viisi kausityöntekijää 1–5 kuukauden mittaiseen työsuhteeseen touko-syyskuulle. Työtehtäviä hautausmailla ovat mm. nurmenleikkuu, kukkien istuttaminen ja kastelu sekä haravointi. Työ on fyysistä ulkotyötä, joten hyvä peruskunto on eduksi. Työhön valittavien alaikäraja on 18 vuotta.
Lisäksi palkataan kaksi nuorta, yli 16-vuotiasta, kesä-heinäkuulle. Nuoret työntekijät työskentelevät vanhemman työntekijän ohjauksessa.
Palkkaus on KirVESTES:n mukainen, kokoaikatyö 38 h 15min/viikko, 153 h/4 viikkoa.
Työnhakulomakkeen saa seurakunnan kotisivuilta www.pyhtaanseurakunta.fi ja kirkkoherranvirastosta ma, ti klo 9-13 ja to klo 12-16. Palauta kaavake 2.3. 2025 mennessä kausityönjohtajalle tai kirkkoherranvirastoon.
Lisätietoja antaa kausityönjohtaja Leena Rågback, leena.ragback@evl.fi tai p. 044 343 1933 ma-to 9-15.
LAPSITYÖ
• Su 16.2. klo 14 ja 17 Töllanderin seurakunnan Neljä vuodenaikaa -näytelmä kirkossa. Kaikenikäisille sopiva esitys, jossa mukana tuttuja hahmoja Töllanderin eriskummallisesta seurakunnasta. Vapaa pääsy, osa Lasten kulttuuriviikkojen ja kirkon juhlavuoden ohjelmaa.
• La 8.3. Koko päivän perheiden retki nuorisokeskus Anjalaan. Luvassa mukavaa yhdessäoloa niin ulkona kuin sisällä. Retken hinta on 5€/hlö, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Päivän aikana tarjoillaan kaksi lämmintä ateriaa. Ilmoittautumiset 14.2. mennessä lastenohjaajat Jaana Behm/044 743 3414 tai Pirjo Långvik/044 7433416. Lisätietoja antaa nuorisotyönohjaaja Minna Vuokila/044 7431925.
MUUT
• Keskiviikon keitokset - kaikille avoin ruokailu Siltakylän seurakuntatalossa ke 5.2., 5.3. ja 2.4. klo 16. Ruokaa valmistetaan 30 henkilölle. Ruokailun hinta 5 € ja alle 10-vuotiaat lapset ilmaiseksi.
TÖLLANDERIN
SEURAKUNNAN NELJÄ VUODENAIKAA -NÄYTELMÄ
Su 16.2. klo 14 ja 17 kirkossa
Kaikenikäisille sopiva esitys, jossa mukana tuttuja hahmoja Töllanderin eriskummallisesta seurakunnasta. Vapaa pääsy. Osa Lasten kulttuuriviikkojen ja kirkon juhlavuoden ohjelmaa.
Pyhtään seurakunnalle myönnettiin ympäristödiplomi
Pyhtään seurakunnalle on myönnetty Kirkon ympäristödiplomi. Kirkon ympäristödiplomi on Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntia varten laatima järjestelmä. Sen avulla seurakunnat voivat kantaa ympäristövastuutaan.
Pyhtäällä tullaan panostamaan muun muassa jätteiden lajitteluun sekä ekologisiin valintoihin hankintoja tehdessä. Lisäksi kiinnitetään huomiota energian säästämiseen. Ympäristöasioita pidetään esillä seurakunnan toiminnassa, esimerkiksi kerhoissa. Tarkoitus on aktivoida myös seurakuntalaisia ja pohdinnassa on muun muassa seurakunnan yhteisiä siivoustalkoita.
Kirkon ympäristöjärjestelmässä on kriteerejä monista eri teemoista, kuten jätehuollosta, ruuasta, energiasta, viheralueista ja ympäristökasvatuksesta. Ympäristötyö koskettaa sekä seurakunnan työntekijöitä että seurakuntalaisia ja luottamushenkilöitä.
Koko Kymenlaakson alueen kaikilla seurakunnilla on nyt ympäristödiplomi. Diplomi myönnetään seurakunnalle aina viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen ympäristötyö on jälleen auditoitava.
Kuva: Liisa Toivanen
TAPAHTUMAT KOTKA-KYMIN SEURAKUNNASSA
JUMALANPALVELUKSIA
Katso tarkemmat messutiedot osoitteesta www.kotka-kyminseurakunta.fi. Messu striimattuna osoitteessa www.kotka-kyminseurakunta.fi sunnuntaisin klo 10 Langinkosken kirkosta. (Huomioi poikkeusajat)
• Arjen Hengähdys rauhan puolesta -rukoushetki ja ehtoollinen Kotkan srkkeskuksessa torstaisin klo 18.
• Su 9.2. klo 10 Yhessä -messu Langinkosken kirkossa. Musiikki: Paljain jaloin -duo.
• Su 9.2. klo 13 Messu Kymin kirkossa.
• Su 9.2. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Ke 12.2. klo 17.45 Hetki Pyhää -ehtoollishartaus Langinkosken kirkossa.
• Su 16.2. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä.
• Su 16.2. klo 13 Seikkailuun!-messu Kymin kirkossa.
• Su 16.2. klo 13 Viittomakielinen messu Langinkosken kirkossa.
• Su 16.2. klo 13 Haltijan kyläkirkko Haltijantien kerhohuoneessa.
• Su 16.2. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Ke 19.2. klo 13 Ehtoolliskirkko Langinkosken kirkossa.
• Su 23.2. klo 13 Kirkkoherra Juha Ropposen virkaanasettamismessu ja uusien työntekijöiden virkaansiunaaminen Kymin kirkossa. Katsottavissa myös os. www.kotka-kyminseurakunta.fi. Ei muita messuja samana päivänä.
• Su 2.3. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa.
• Su 2.3. klo 13 Seikkailuun!-messu Kymin kirkossa.
• Su 2.3. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Ke 5.3. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu Kotkan srk-keskuksessa.
• Su 9.3. klo 10 Yhessä-messu Langinkosken kirkossa. Musiikki: Paljain jaloin -duo. Messun jälkeen keittolounas Toivonsalissa.
• Su 9.3. klo 13 Messu Kymin kirkossa.
• Su 9.3. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Ke 12.3. klo 17.45 Hetki Pyhää -ehtoollishartaus Langinkosken kirkossa.
• To 13.3. klo 13 Talvisodan päättymisen muistojuhla Kymin kirkolla. Mukana sotien 1939-1945 Etelä-Kymenlaakson perinneyhdistys.
• Su 16.3. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa.
• Su 16.3. klo 13 Messu Kymin kirkossa.
• Su 16.3. klo 13 Haltijan kyläkirkko Karhuvuoressa Haltijantien kerhohuoneessa.
• Su 16.3. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Ke 19.3. klo 13 Ehtoolliskirkko Langinkosken kirkossa.
• Su 23.3. klo 10 Maailmojen messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu saarnan aikana.
• Su 23.3. klo 13 Messu Kymin kirkossa.
• Su 23.3. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Su 30.3. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa.
• Su 30.3. klo 13 Messu Kymin kirkossa. Messun jälkeen Ikäihmisten syntymäpäiväjuhlakahvit Helilän srktalossa etukäteen ilmoittautuneille.
• Sö 30.3. klo 13 Mässa i Langinkoski kyrkan.
• Su 30.3. klo 17 Tuomasmessu Kotkan srkkeskuksessa.
• Su 6.4. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Messun jälkeen Ikäihmisten syntymäpäiväjuhlakahvit Toivonsalissa etukäteen ilmoittautuneille.
• Su 6.4. klo 13 Messu Kymin kirkossa.
• Su 6.4. klo 13 Haltijan kyläkirkko Karhuvuoressa Haltijantien kerhohuoneessa.
• Su 6.4. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Ke 9.4. klo 17.45 Hetki Pyhää -ehtoollishartaus Langinkosken kirkossa.
SANA JA RUKOUS
• Keskiviikkoisin klo 20 Iltahartaus verkossa www.facebook.com/kotkakymi
• Ke 5.2. klo 18 Raamattupiiri Karhulan srkkeskuksessa. Kokoontuu parillisin viikoin. (Huom! 19.3. Boxilla)
• To 6.2. klo 13 Raamattupiiri Langinkosken kirkon neuv.huoneessa. Parillisin viikoin.
• Pe 7.2. klo 10 Open doors - rukousta uskonsa tähden vainottujen puolesta Karhulan srk-keskuksen kappelissa. Viikoittain.
• Ti 11.2. klo 17 Raamattupiiri Kotkan srkkeskuksessa, piirien kokoontumistilassa, F-rappu. Parittomin viikoin.
• To 13.2. klo 16 Raamattupiiri Kotkan srkkeskuksessa, piirien kokoontumistilassa, F-rappu. Parittomin viikoin.
• To 13.2. klo 18 Sisälle sanaan -raamattuluennot ja keskusteluryhmät Langinkosken kirkolla. Iltapala ryhmiin jääville. Luentoja pitämässä vuoroviikoin pastori Tero Hietanen ja teologi, piirityöntekijä Lukas Brenner (Sley). Parittomin viikoin.
• Su 16.2., 16.3. klo 15 Siioninvirsiseurat Karhulantie 31, Boxilla.
• Ma 17.2. klo 15 Rukouspiiri Kotkan srkkeskuksessa, piirien kokoontumistilassa, F-rappu. Parillisin viikoin.
• Ma 17.2. klo 18.30-20.30 Healing Rooms -rukousklinikka Karhulan srk-keskuksessa. Rukoillaan puolestasi. Parillisin viikoin.
• Ti 18.2. klo 17 Rukouspiiri Karhulantie 31, Boxilla. Jatkuu parillisin viikoin.
MUSIIKKI
• To 6.2. klo 12.30 Toivonlaulajatnaiskuoron harjoitukset Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Viikoittain.
• To 6.2. klo 16.30 Ukulele-ryhmän harjoitukset Kotkan srk-keskuksessa. Kokoontuvat kahdesti kuukaudessa.
• To 6.2. klo 18.15 Cantare-sekakuoron harjoitukset Langinkosken kirkossa. Viikoittain.
• To 6.2. klo 18.45 Lauluämpäri-kuoron harjoitukset Kotkan srk-keskuksessa. Kokoontuu kahdesti kuukaudessa.
• Pe 14.2. klo 20 Bachista Interstellariin -urkukonsertti Kymin kirkossa. Irina Lampén, urut. Vapaa pääsy.
• Ke 26.3. ja 9.4. klo 17.30 Pääsiäisvirsien lauluilta Kotkan srk-keskuksessa. Tutustutaan vähemmän laulettuihin pääsiäisvirsiin
DIAKONIA
• Ke 5.2. klo 12.30 Eläkeikäisten Hopeakerho Hovinsaaren toimitilassa, Runebergink. 2. Kokoontuu viikoittain.
• To 6.2. klo 11.30 Eläkeikäisten torstaikerho Kotkan srk-keskuksessa. Keskustelua, ohjelmatuokio sekä lounas, á 5 €. Lisätiedot sekä uusien kerholaisten ilm. Anne Kuusisto p. 041 462 6215. Viikoittain.
• To 6.2. ja ti 18.3. klo 14 Mielenterveyskuntoutujien kerho Karhulantie 31, alasalissa.
• To 13.2. klo 13 Karhulan seniorikerho Karhulantie 31, alasalissa. Parittomin viikoin.
• Ti 11.3. klo 17.30 Huoma-ryhmä Karhulantie 31, Boxilla.
LÄHETYSTYÖ
• Ke 5.2. klo 16 Silmukka-kädentaitoryhmä Kotkan srk-keskuksessa. Kokoontuu viikoittain.
• Ma 10.2. klo 17 Kässäpiiri Karhulantie 31, Boxilla. Kokoontuu parittomin viikoin.
• Ti 11.2. klo 14 Salotien lähetyspiiri, os. Salotie 7. Kokoontuu parittomin viikoin.
AIKUISET
• Ke 5.2. klo 10-12 Meijän kammari Karhulan srk-keskuksessa. Ohjelmaa klo 11. Viikoittain.
• To 6.2., 6.3. ja 3.4. klo 16.30 Miesten saunailta Ristiniemen kurssikeskuksessa.
• La 8.2., 22.2., 22.3. ja 5.4. klo 10 Naisten aamu Karhulantie 31, Boxilla.
• Ma 10.2., 10.3. klo 17 Ruusukkorukous Langinkosken kirkon yläkerrassa. Liikuntaryhmät:
• Ke 5.2. klo 13.25 Venyttelyä Velhossa, Ututie 2. Vap.eht. 2 € maksu. Viikoittain.
• La 8.2. klo 11.30 Jumppa/Tanssiryhmäliikuntaa Velhossa, Ututie 2. Vapaaehtoinen 2 € maksu. Viikoittain.
• Ti 11.2. klo 18 Naisten jumppa Kotkan srk-keskuksen jumppasalissa, F-rappu. Vapaaehtoinen 2 € maksu. Viikoittain.
• Ti 11.2. klo 19 Aikuisten lentopalloa Kotkan srk-keskuksen jumppasalissa. Viikoittain.
• To 13.2. klo 17 Gospel-lattarittanssiliikuntaa Kotkan srkkeskuksessa, F-rappu. Hinta 4 €. Tuotto hyväntekeväisyyteen. Viikoittain.
• Ma 17.2. klo 17 Heprealaisia tansseja Kotkan srk-keskuksen jumppasalissa. Piiritansseja. Parillisin viikoin.
• To 20.2. ja 27.3. klo 17 Naisten saunailta Ristiniemen kurssikeskuksessa. Yhteiskulj. 5 €. Lähtö klo 16.30 Kotkan srkkeskuksesta - Langinkosken kirkon pysäkki - Karhuvuori - Karhulan srk-keskusRistiniemi. Paluu klo 19.30. Ilm. viim. ed. ma os. www.kotka-kyminseurakunta.fi/ saunaillat tai p. 040 196 7505.
• Pe 21.2. ja 21.3. klo 17.30 English Christian Fellowship Langinkosken kirkon kirkkotuvassa. Join us for a friendly chat over a cup of coffee/tea. Englanninkielinen kokoontuminen.
• Ti 25.2. ja 25.3. klo 18 Janoa -keskustelufoorumi uskon asioista miehille Karhulantie 31, alasalissa.
• Ma 3.3. ja 7.4. klo 17 Pilottipiiri/Miesten rukouspiiri Karhulantie 31, Boxillla.
• La 8.3. klo 12-16 Naisten iltapäivä Langinkosken kirkolla. Ilm. 3.3. mennessä os. www.kotka-kyminseurakunta.fi
• Rasiminvastainen viikko 17.-23.3. katso ohjelma www.kotka-kyminseurakunta.fi
• Ti 18.3. klo 17 Rasisminvastaisen viikon avaus Karhulan srk-keskuksella. Ohjelmassa elokuva Kivinen tie.
NUORET
• Katso viikkotoiminta osoitteesta www.kotka-kyminseurakunta.fi/nuoret instagram: pappilaofficial discord-palvelin: Kotka-Kymin nuoret
LAPSET JA PERHEET
• Tarkemmat tiedot löydät www.kotka-kyminseurakunta.fi/lapset Facebook: Kotka-Kymin lapsi- ja perhetyö Instagram: kotkakyminvarhaiskasvatus
MUUT
• Keskiviikkoisin klo 17 Meijän keittiö -iltaruokailu Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Aikuiset 5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Viikoittain.
• Arkiruokailut: torstaisin klo 12-13 Karhulan srk-keskus perjantaisin klo 12-13 Kotkan srk-keskus Kaikille avoin kotiruokalounas. Hinta työttömille ja vähävaraisille 1,50 €, muille 5 €. Jatkuvat viikoittain.
• Suomen kielen opetusryhmät: ma ja to klo 10-12 Langinkosken kirkko ti ja pe klo 10-12 Karhulantie 31, alasali ti klo 14.30 Länsi-Kotkan perhekeskus, Ututie 2
Tervetuloa oppimaan suomea! Kaikille avoimet ja maksuttomat ryhmät. Ryhmät jatkuvat viikoittain.
PIENI SUURI
RAAMATTUKURSSI
La 22.3. klo 13 Kotkan srk-keskus Su 23.3. klo 13 Kotkan Luther-sali, Kotkankatu 3. Aiheena ”Nikean uskontunnustuksen äärellä”. Vierailijana professori Lauri Thuren.
NUOREN SEURAKUNNAN UUDEN VEISUKIRJAN YHTEISLAULUTILAISUUDET
pe 14.2. klo 18 Karhulan srk-keskus pe 14.3. klo 18 Kotkan srk-keskus pe 11.4. klo 18 Langinkosken kirkon Toivonsali
Tule laulamaan yhdessä uuden nuoren seurakunnan veisukirjan 2025 lauluja!
KIELIKAHVILA
Tiistaisin klo 17.30 Karhulan srk-keskuksessa. Kahvipöydän äärellä keskustellaan suomen kielellä. Kahvila on tarkoitettu kaikille suomen kielen tasosta riippumatta. Tarjolla kahvia ja teetä ja mukavaa seuraa. 25.3. Kielikahvilassa tietoa tulevista kunta- ja aluevaaleista sekä vaalikahvit.
RUUHKAVUOSIEN
MIESTEN HUILI-ILTA
Ti 11.2., 11.3. ja 8.4. klo 17.30 Ristiniemen kurssikeskuksessa. Ohjelmaa työikäisille miehille. Sauna, kevyttä tarjoilua ja keskustelua.
Kommunikointi eri urakoitsijoiden välillä on projektin onnistumisen kannalta tärkeää. Tässä katsellaan Kotkan kirkkoon tulevaa mallityötä, jossa valmiin lopputuloksen voi pian nähdä.
Osaksi vuosisataista jatkumoa
Kotkan kirkon sisätilojen remontti on alkanut. Rakennuttajakonsultti Markku Kaarlelalle työ Kotkan kirkon remontin parissa tuntuu erityisen merkitykselliseltä, sillä hänen työstään tulee osa kirkon historiaa.
Kirkon alttarin eteen on kerääntynyt joukko huomioliiviin pukeutuneita ja kypäräpäisiä ihmisiä. Tänä kyseisenä aamuna kokoontuminen tuntuu erityiseltä, sillä yhteisiä suuntaviivoja katsellaan vuoteen 2026 asti.
Kotkan kirkon remontin julkisivuun ja vesikattoon liittyvät työt sekä sadevedenpoistojärjestelmien korjaus on saatu valmiiksi. Seuraavaksi alkaa työ kirkon sisätiloissa. Käynnissä on työmaan perustamis- ja käynnistämisvaihe.
– Yhdessä tekemällä tulee hyvää, kannustaa rakennuttajajohtaja Markku Kaarlela Granlund Oy:stä paikalla olijoita.
Tapaamisen luonne tuntuu arvostavalta, huomioivalta ja jämäkältä. Kaarlela myöntää, että niin sanottu hyvä hankehenki on tällaisten projektien toteuttamisessa tärkeä.
– Kaikkien työpanoksen ja osaamisen arvostaminen on keskeisiä konsultin arvoja laadukkaaseen lopputulokseen pyrittäessä.
Merkityksellistä työtä
Kaarlelan vastuulla on kirkon remonttihankkeen yleisjohto ja laadunvalvonta. Hän oli mukana käynnistämässä peruskorjauksen hankesuunnitteluvaihetta vuonna 2020.
Kaarlela on mukana myös muun muassa Loviisan ja Pernajan kirkkojen remontti-
hankkeissa. Työ kirkkojen parissa tuntuu erityiseltä ja merkitykselliseltä.
– Kirkoissa historiallinen aikaikkuna on erilainen kuin muissa rakennuksissa, joiden elinkaari on usein vain 30–50 vuotta. Kirkoissa oma työ asettuu osaksi vuosisataista jatkumoa ja historiallista ketjua.
Uskon, että nyt tehtävä työ kantaa vuosikymmeniä eteenpäin.
– Markku Kaarlela
– Kotkan kirkkoon on aiemmin tehty tärkeitä, mutta mittakaavaltaan pienempiä korjauksia. Uskon, että nyt tehtävä laaja korjaustyö kantaa vuosikymmeniä eteenpäin. Yksittäisten päivien osalta turha kiire kannattaa jättää pois.
Kohteina kirkot ovat toki haastavia, Kaarlela tuumii. On ymmärrettävä ja kunnioitettava kohteen historiaa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat arkkitehti ja Museovirasto. Korjaus- ja muutostöille on myös haettava Kirkkohallituksen hyväksyntä.
Tekemällä opitaan ja muokataan Kotkan kirkon remontin kakkosvaiheessa korjataan seinä- ja lattiapintoja ja tehdään LVIAS-töitä. Muun muassa valaistus ja äänentoisto uusitaan.
– Työn aikana lisätutkimukset, rakenteelliset tarkastukset ja käytännöllisyyskysy-
mykset voivat muuttaa suunnitelmia.
Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana todettiin esimerkiksi kellotornin ristin sekä kirkon ikkunoiden puuosien huonokuntoisuus. Kotkan kirkon päälaki onkin ollut jo jonkin aikaa kalju, sillä miekkaristi odottaa välivarastossa kunnostamista ja asentamista takaisin.
Kirkon ikkunat päätettiin kunnostaa lisätöinä jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa.
Kaarlelan mukaan taitava urakoitsija vakuutti seurakunnan päätöksentekijät siitä, että ikkunat kannattaa uusia. Se oli iso taloudellinen panostus, jolle rakennuttajakonsultin mukaan saatiin katetta.
– Ikkunoiden tekeminen oli järkevä päätös. Se oli valtava urakka, toteaa myös projektipäällikkö Janne Paaso Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy:stä.
Tähtäin vuodessa 2026 Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy on myös kirkon toisen rakennusvaiheen kokonaisurakoitsija. Paaso sanoo olevansa kirkkoremontin ensimmäisen vaiheen toteutukseen erittäin tyytyväinen. Hän iloitsee siitä, että yritys on ollut seurakunnan luottamuksen arvoinen.
– Kirkkokohteet ovat haastavia, mutta kokemus tuo varmuutta. On tosi tärkeää, että edetään pala kerrallaan.
Kirkon parvelle on parhaillaan valmistelussa mallityö, jossa seinäpintojen rappaukset ja maalaukset sekä holvipinnan maalaustyö tehdään mallityönä lopullisesti hyväksyttäväksi. Mallinurkkauksesta nähdään siis valmis lopputulos ja sen perusteella varmistetaan myös työn laatu. – Hankkeen ykkösvaiheessa testasimme valtavan määrän värimalleja ja tekotapoja. Mallityössä mitään ei muuteta, jollei jostain olla aivan erimielisiä, Paaso sanoo.
Sisätilojen remontin pitäisi valmistua vuoden 2026 tammikuussa.
Kolmas rakennusvaihe kilpailutetaan erikseen. Siihen lukeutuu ulkovalaistukseen ja istutuksiin liittyviä töitä, esteettömyyteen ja sisäänkäyntiin liittyviä töitä sekä portaiden ja sokkeleiden kunnostusta.
• Savitiilien uusiminen 2187 kpl
• Laastilistojen uusiminen 268 jm (juoksumetriä)
• Laastittujen tiilien korjaus 2639 kpl
• Tiilisaumojen korjaus 8723 jm
• Betonisten helmalaattojen ja kontreforien korjaukset 280 m2
Teksti ja kuva Elina Valtonen
LUKUJA 1. RAKENNUSVAIHEEN KORJAUSTÖISTÄ