Palkitut pienyrittäjät
Kotkalaiset Pihla ja Juho Kääriäinen ovat palkittuja pienyrittäjiä. Jouluna he toimittavat tilauksesta kynttilät haudoille. sivu 5
sivu 3
PÄÄKIRJOITUS
Ikävä.
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä. Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä, laulaa Pave Maijanen. Muusikko kertoo tunteesta, joka tulee melko varmasti jokaiselle tutuksi jossain vaiheessa elämää.
Syksy, pimenevät illat ja pyhäinpäivä nostavat itselläni tunteita pintaan. Erityisesti ikävän.
Tänä syksynä tuli neljä vuotta isäni kuolemasta. Isäni menehtyi äkillisesti sairauskohtaukseen kesken päiväretken nuotiokahvien äärelle, vaelluskengät jalassa. Jos kuolemasta voi sanoa, että se on ollut oman näköinen, niin isäni kuolema oli jotain sellaista. Hän rakasti luontoa ja retkeilyä.
Vaikka aikaa on mennyt, nostaa ikävä tunteet pintaan. Erityisesti näin syksyisin.
Suru ja ikävä muuttaa muotoaan. Vaikka ajasta sanotaan, että se auttaa, korjaa ja parantaa, niin ei suru ja ikävä mihinkään katoa. Aika opettaa meitä elämään vain eri tavalla niiden kanssa.
Ikävä on tunne, jonka me kaikki tunnemme elämän varrella. Se voi olla haikeutta jostakin menneestä, kaipuuta jonkun läsnäoloon tai odotusta jostain, mitä vielä ei ole. Usein puhumme ikävästä negatiivisena tunteena, jonakin, joka tuo surua ja kaipuuta. Kuitenkin ikävässä piilee syvä merkitys, joka voi avata meille uusia tapoja nähdä elämää ja toisiamme.
Voisimmeko kuitenkin ajatella, että ikävä on myönteinen tunne? Koska ikävä merkitsee sitä, että elämässä on tai on ollut jotain hyvin tärkeää, mitä voimme kaivata.
Elämälle voi olla kiitollinen, jos tuntee ikävää.
Ikävän kohteena voivat olla ihmiset, paikat tai olosuhteet. Ikävä on kaipausta ja kaihoa jonnekin tai jonkun luo.
Hurukselan hautausmaalle uusi muualle haudattujen muistomerkki
Kotka-Kymin seurakunnan Hurukselan hautausmaalle on valmistunut uusi muualle haudattujen muistomerkki. Muualle haudatun läheisen muistoksi voi laskea kynttilän erityiselle muistopaikalle, joka sijaitsee hautausmaan portin vieressä heti oikealla.
Kotka-Kymin seurakunnan Mussalon, Laajakosken, Parikan, Helilän ja Metsäkulman hautausmailla sijaitsee myös muualle haudattujen muistomerkit. Sen lisäksi Kotkan vanhalla hautausmaalla uurnalehdon yhteismuistomerkkialueelle voi tuoda kynttilän muualle haudatun läheisen muistoksi.
TEKIJÄT
25. vuosikerta
Julkaisija: Kotka-Kymin seurakunta Pyhtään seurakunta
Päätoimittaja: Toimitussihteeri:
Emilia Pulkki Heidi Nevalainen emilia.pulkki@evl.fi heidi.nevalainen@evl.fi
Osviitan toimitusneuvosto: Stiina Kiiveri Marjo Kaijansinkko
Kirsi Rasanen Mervi Liimatainen
Jakelu:
Kaupunkilehti Ankkuri/
SSM Itä-Suomi Oy
Jakelumuistutukset, p. 05 226 6300
Pyhtään seurakunta
Kirkkoherranvirasto
Motellikuja 4, 2.krs, 49220 Siltakylä
Avoinna ma ja ti klo 9-13 sekä to klo 12-16 p. 044 743 1040
pyhtaa.kirkkoherranvirasto@evl.fi
Kotka-Kymin seurakunta kirkkoherranvirasto.kotka-kymi@evl.fi
Kirkkoherranvirasto (Kotkansaari)
Avoinna ma-ti klo 9-15
Kotkan seurakuntakeskus (käynti sisäpihalta)
Mariankatu 14 , 48100 Kotka p. 040 196 7533
Kirkkoherranvirasto (Karhula)
Avoinna ma-pe klo 9-15
Karhulan seurakuntakeskus
Karhulantie 33, 48600 Kotka p. 040 196 7533
Kun ikävöimme jotakuta tai jotakin, se kertoo meille, kuinka tärkeitä nämä asiat ovat tai ovat olleet. Ikävä on muistutus siitä, että elämässämme on tai on ollut asioita ja ihmisiä, joita rakastamme ja arvostamme.
Raamatussa Saarnaajan kirjassa sanotaan, että kaikella on määräaikansa. Aika itkeä, aika nauraa. Jokaiselle tunteelle on oma aikansa.
"Kaikella on aikansa. Syksy hiljaa hiipii. Lehdillä on hetkensä, kun tuuli niitä riipii.
Kaikella on aikansa ihmiselämässä, syntyä ja nukahtaa: on kaikki läsnä tässä.
Kaikella on aikansa, leikillä ja työllä, itkulla ja naurulla ja aamulla ja yöllä.
Kaikella on aikansa linnulla ja puulla, auringolla, tähdillä ja keltaisella kuulla."
Anna-Mari Kaskinen
Aika hioo terävimmät kulmat tunteesta ja se muuttaa muotoaan pehmeämmäksi. Ja lopulta antaa tilaa muillekin ajatuksille ja tunteille, ja on helpompi hengittää.
Emilia Pulkki Päätoimittaja
Hautakynttilä haudalle pyhäinpäiväksi tai jouluksi Pyhtään hautausmaille
Haluatko, että läheisesi haudalla palaisi kynttilä pyhäinpäivän ja joulun aikaan? Pyhtään seurakunnan vapaaehtoiset käyvät sytyttämässä kynttilöitä Pyhtään seurakunnan hautausmailla puolestasi.
Kynttilä ja sytyttäminen maksavat 10 €. He myös lähettävät sinulle kuvan läheisesi haudalla palavasta kynttilästä. Tulot ohjataan Pyhtään seurakunnan lähetystyön hyväksi.
Tilaukset: Pyhtään seurakunnan kirkkoherra Marjo Kujala, marjo.kujala@evl.fi tai 044 743 1025.
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
Psalmi 23, 1-2
Kynttilät ja vainajien muistaminen yhdistävät pyhäinpäivää ja halloweenia.
Pyhäinpäivä ja halloween ovat serkkuja keskenään
Kekrin, halloweenin ja pyhäinpäivän perinteet kehittyivät limittäin ja lomittain. Arkistotutkija Juha Nirkko toivoo eri perinteiden kannattajien välille yhteisymmärrystä, vaikka juhlien luonteet ovatkin erilaisia.
Teksti Elina Valtonen, kuvat Aarne Ormio ja Firefly-tekoälysovellus
Kurpitsalyhty vai kynttilä hautausmaalle?
Vai kenties molemmat? Syksyn juhlien saapuessa moni hämmentyy, ehkä jopa pahoittaa mielensä.
Arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tietää hyvin, että riehakkaan halloweenin ja hartaan, edesmenneiden muisteluun kiteytyvän pyhäinpäivän välillä on nykypäivässä ristivetoa.
Tutkija kuitenkin toppuuttelee ajatusta siitä, että toinen olisi jotenkin ”alkuperäisempi” kuin toinen. Itse asiassa syksyn juhlat ovat kaikki jollakin tapaa serkkuja keskenään.
– Kekri, halloween ja pyhäinpäivä ovat erottamaton käsitekimppu, mikä voi olla hämmentävää.
Mikä ihmeen kekri?
Kekri liittyy vahvasti suomalaisen talonpoikaiskulttuuriin. Kekri-sanan alkuperää ei tiedetä, mutta Mikael Agricola esitti 1500-luvulla, että kekri viittaisi karjan jumalaan. Jotain muutakin sana on voinut tarkoittaa.
Kekri oli sadonkorjuun juhla, siis runsauden ja ilon juhla. Syksyllä kotieläimet olivat lihavia ja ruokaa oli paljon.
– Vielä 1900-luvun alussa Suomen syrjäseuduilla kekri oli tärkeämpi juhla kuin joulu, Nirkko kertoo.
Pyhäinpäiväkin vakiintui varhain. Tutkijan mukaan Suomeen se tuli kristinuskon mukana 1300-luvulla. Pyhäinpäivän taus-
ta on käytännöllinen, sillä erilaisia pyhimyksiä oli kirkon piirissä niin paljon, ettei jokaiselle voitu tehdä omaa pyhää. Tehtiin pyhäinpäivä, kaikkien pyhien päivä.
Sen vietto vakiintui marraskuun ensimmäiseen päivään.
– Kekrijuhlalla ei ollut vakiintunutta ajankohtaa. Sitä vietettiin, milloin sadonkorjuu sattui osumaan ja juhlaan oli aihetta. Ei ollut painettua kalenteria. Varhaiset kirkkoisät eivät olleet hölmöjä, vaan halusivat sijoittaa pyhäinpäivän syksyyn, missä juhlia oli ennenkin pidetty.
Suuremmat kansanjoukot opettelivat halloweenia sarjakuvien ja elokuvien myötä.
–
Juha Nirkko
Mihin kekri sitten katosi? Nirkon mukaan sen ylitse ajoi joulu. Kuusijuhlien leviämistä jokaiseen kotiin edesauttoivat kansakoulu sekä itsenäistymisen jälkeen säädetty yleinen oppivelvollisuus.
– Kun kaupungistuttiin ja tuli sota, kekri ikään kuin hävisi. Oli muuta mietittävää. Samalla yhteiskunta muuttui, alkoi teollistuminen ja saatiin tavaraa. Joulun merkitys kasvoi. Kekriä alettiin pitää takapajuisena.
Halloween tuli populaarikulttuurin mukana
Halloween pohjautuu samhain-juhlaan, joka on eräänlainen kelttien versio
kekristä. Kelttejä asui Ison-Britannian, Irlannin ja Ranskan alueella ja heidän jälkeläisensä veivät juhlan siirtolaisina Amerikkaan. He olivat muuttaessaan jo kristittyjä.
Kaikkien pyhien aatto, eli all hallow’s eve kääntyi halloweeniksi.
– Suomeen se sitten rantautui amerikkalaisen silauksen saaneena kurpitsoineen ja lasten kiertueineen.
Halloween tuli Suomeen populaarikulttuurin mukana. Halloween-sanaa ei tosin silloin vielä ollut olemassa. Nirkko kertoo, että vanhoissa Tenavat-sarjakuvissa ovilla kysytty ”trick or treat” (suom. karkki vai kepponen) oli käännetty muotoon ”palkkaa kekrikyöpelille”.
– Suuremmat kansanjoukot opettelivat halloweenia sarjakuvien ja elokuvien myötä. Muistan omastakin nuoruudesta John Carpenterin Halloween-elokuvan. Se oli hyvin vaikuttava. Kekriä ei muistellut kukaan 70-luvulla.
Ei kiertäviä lapsia vaan kekripukkeja Monet ajattelevat, että halloween on Amerikoista tuleva krääsäjuhla. Nirkko toivoo eri perinteiden kannattajien välille yhteisymmärrystä.
– Kannattaa muistaa, että kaikilla ilmiöillä on juurensa. ”Näin on aina ennenkin tehty” ei ole kauhean hyvä perustelu, sillä historiasta voi kaivella kaikenlaisia perinteitä.
Kekrijuhlissa talonkiertäjät eivät nimit-
täin olleet lapsia vaan aikuisia, ja kekripukit ja kekrittäret saattoivat kestityksekseen vaatia vähintään viinaryyppyä.
– Jos ei saatu viinaa, uhattiin hajottaa uuni. En tiedä toteuttiko uhkausta kukaan, mutta odotukset kestityksen suhteen olivat kovat.
Pyhäinpäivänä mentiin kotiin Pyhäinpäivä siirrettiin Suomessa viikonloppuun 1950-luvulla. Nirkon mukaan kyseessä oli ”kova juttu”, sillä sitä ennen syksyssä ei ollut ollut yhtään vapaata lauantaita. Saatiin syksyyn pitkä viikonloppu, jolloin kuului mennä kotiin ja syödä hyvin. Oletus oli, että kaupungissa eväät ovat jotenkin köyhempiä.
– Pyhäinpäivän ruuhka keksittiin 50-luvulla, tarvittiin lisää bussivuoroja viemään ihmisiä kotiseuduilleen. Siihen oli mahdollisuus ja toisaalta sosiaalinen paine, vaikka ei olisi halunnutkaan käydä kotona.
Toisen maailmansodan jälkeen sankarivainajien muistaminen, hautojen hoito ja kynttilöiden polttaminen yleistyi. Nirkko arvelee, että kollektiivinen suru vaikutti myös pyhäinpäivän merkityksen kasvuun.
Kynttilät ja vainajien muistaminen yhdistävät edelleen sekä kekriä, pyhäinpäivää että halloweenia.
Kotkalaiset vainajat puetaan ja arkutetaan Kymenlaakson keskussairaalan vainajapalveluissa. Kuolema kuuluu elämään, sanoo siellä työskentelevä Kari Happonen.
Viimeiselle matkalle villasukissa
Vainajapalveluiden työntekijä Kari Happonen vieroksuu maallista mammonaa haalivia ihmisiä. Hän tietää, että rikkaat lähtevät täältä kuten köyhätkin. Sairaalapastori Sari Reinikainen haluaa olla arkutuksessa mukana.
Teksti Elina Valtonen, kuvat Aarne Ormio ja Elina Valtonen
Kuolemassa on jotain sellaista, mitä toiset kavahtavat. Kymenlaakson keskussairaalassa vainajapalveluissa työskentelevä Kari Happonen ei ole yksi heistä. Vuosikymmeniä vainajien parissa työtä tehneelle Happoselle kuolemalla on monenlaisia kasvoja.
– Olen sitä mieltä, että yhteiskunnassamme kuolema on etääntynyt ihmisistä. Nostan hattua niille aikuisille, jotka tuovat lapsensa mukanaan jättämään hyvästejä omaiselle.
– Kuolema kuuluu elämään.
”Mitä nyt tehdään?”
Happosen tehtävänä on ottaa vainajat vastaan. Riisua, huolehtia säilytyksestä, avustaa tutkimuksissa, pukea, arkuttaa.
Yhteistyö on tiivistä niin hautaustoimistojen kuin sairaalasielunhoidon kanssa.
– Yleinen minulle tuleva puhelu on sellainen, että ”omaiseni on kuollut, mitä nyt tehdään?”. Kehotan aina esimerkiksi käymään hautaustoimistossa, jossa asioita selvitellään ja ohjataan eteenpäin.
Kymenlaakson keskussairaalaan tulee vainajia muualtakin kuin sairaalan sisältä, Kotkan lisäksi Haminan, Pyhtään, Virojoen ja Miehikkälän alueilta. Remontoituihin tiloihin mahtuu nyt 72 vainajaa, entisen 36:n sijaan.
Uusissa tiloissa on myös oma huoneensa vainajanpesulle. Tietyissä uskontokunnissa vainajan peseminen seremonioineen on tärkeä osa jäähyväisiä.
Keskimäärin vainajaa säilytetään keskussairaalan kylmiössä muutaman viikon ajan ennen hautaan siunaamista. Lääketieteellisen tai oikeuslääketieteellisen tutkimuksen vuoksi säilytysaika voi olla pidempikin.
Vainajalle villasukat
Vainajan pukeminen on muuttunut paljon vuosien varrella, Happonen kertoo. Arkun lisäksi omainen voi valita vainajapaidan ja sukat, mutta persoonalliset vaatetusratkaisut ovat lisääntyneet. Happosen mielestä silläkin tavalla voi kunnioittaa edesmennyttä.
Läheisiä on saatettu matkaan sotilaspuvuissa, kansallispuvuissa, yöpaidoissa ja oloasuissa. Sekä tietenkin villasukissa. Joskus villasukat ovat kaikista pukimista ne tärkeimmät.
Mitään ei saa mukaan Yleensä hän ei mieti vainajien kohtaloa. Jos jokaisen äärelle pysähtyisi, ei työtä pystyisi tekemään. Joskus kuolema voi olla odotettukin.
– Sitten kun omaisten kasvoilla näkee surun ja tuskan, elämä tulee silmille. Lapsivainajat koskettavat aina.
Omaa kuolemaansa vainajien hoitaja on miettinyt joskus paljonkin. Hän sanoo päässeensä asiassa sopuun. Kaipuu on yksinkertaiseen elämään.
– Miksi ihmiset haalivat maallista tavaraa? Rikkaat lähtevät täältä ihan kuten köyhätkin. Ei kivitalot ja mersut tule mukaan.
Katse siihen, mikä on hyvää
Kymenlaakson keskussairaalassa työskentelevältä sairaalapastori Sari Reinikaiselta usein kysytään, voiko lapsen ottaa mukaan hyvästelemään kuollutta omaista. Reinikaisen mielestä ehdottomasti.
– Se selventää lapselle, miksi ihmiset ovat niin surullisia. Hautajaisissa näen lapsissa elämän jatkumisen.
Reinikainen tekee tiiviisti yhteistyötä vainajapalveluiden Kari Happosen kanssa. Jos vainaja tulee Reinikaiselle siunattavaksi, hän haluaa mahdollisuuksien mukaan olla mukana arkutuksessa. Sillä tavoin pappi saa käsityksen siitä, kenestä hän siunaustilaisuudessa puhuu. Omaisia voi lohduttaa papin näkemys siitä, että vainaja näytti rauhalliselta tai kauniilta.
Reinikaisen mielestä villasukat ovat siunattavalle ilmeinen valinta. Niiden tuoma turva ja lämpö on suomalaisissa syvällä.
– Varsinkin jos vainajalla ei ole yhtään omaista, tykkään pukea hänelle villasukat.
Kuoleman rajalle kulkevan ihmisen kohtaamisessa Reinikainen haluaa kääntää katseen elettyyn elämään. Kun ei voi enää katsoa eteenpäin, voi katsoa taakse, ja tarkastella, mikä siellä on ollut hyvää.
– Omaisten kanssa voidaan kerrata muistoja, sillä menetyksen jälkeen muistot tahtovat jäädä surun alle. Eletyssä elämässä on arvoa, vaikka olisi mennyt huonostikin.
Vaikka Reinikaisen työssä kuolema on läsnä, ei kuolema ole sairaalasielunhoidosta koko totuus.
– Joskus jutellaan niitä näitä ja vain ollaan läsnä.
Sairaalapastori Sari Reinikainen on huomannut, että hyvät muistot voivat usein jäädä surun alle.
Puutarhatontut huolehtivat haudoista
Kotkalaiset Pihla ja Juho Kääriäinen ovat palkittuja pienyrittäjiä. Jouluna he toimittavat tilauksesta kynttilät haudoille.
Kesäkukkien juuret ovat kiertyneet paksuksi paakuksi. Pihla Kääriäinen, 14, joutuu veivaamaan kuokkaa mullassa pitkään ennen kuin saa paakun irti.
Kesäkukkien tilalle Pihla ja hänen veljensä Juho Kääriäinen, 16, istuttavat Kotkan Metsäkulman hautausmaalla sijaitsevalle haudalle valkoiset calluna-kanervat ja koristelevat lopuksi haudan havuilla.
Pihla ja Juho ovat hoitaneet tilauksesta hautoja kaikilla Kotkan hautausmailla paitsi Kirkonmaan saaressa reilun puolentoista vuoden ajan. Tilaustöitään varten he ovat perustaneet yrityksen nimeltä Puutarhatontut.
Juho kertoo, että hautojen hoitaminen on Puutarhatontuista pääsääntöisesti mielekästä ahertamista ulkoilmassa.
– Työstä saa rahaa, mutta ennen kaikkea siitä syntyy tunne siitä, että työllämme on merkitystä, Juho sanoo.
Isoäidiltä idea
Alun perin ajatus hautojen hoitopalvelusta on lähtöisin Kotkan Suulisniemessä asuvien Pihlan ja Juhon mummolta. Hän kertoi lapsenlapsilleen tuntevansa koko joukon ihmisiä, jotka eivät joko jaksa tai pysty pitkien välimatkojen vuoksi huolehtimaan läheistensä haudoista.
Siitä lähtien Puutarhatontut ovat ottaneet vastaan tilauksia nettilomakkeella, sähköpostitse ja puhelimitse.
Teksti ja kuva Ville Vanhala
Myös Puutarhatonttujen asiakaspalvelusta ja kirjanpidosta vastaava Pihla kertoo, että heidän asiakaskuntansa on osaksi vakiintunut, mutta uusiakin toimeksiantoja tulee säännöllisin väliajoin.
– Kun Puutarhatontuilta tilataan kerran haudanhoito, niin useimmiten tilataan uudestaan myös jatkossa.
Työstä saa rahaa, mutta ennen kaikkea siitä syntyy tunne siitä, että työllämme on merkitystä. – Juho Kääriäinen
Puutarhatontut ovat voittaneet ideallaan ja sen toteutuksella lapsille ja nuorille suunnatun yrittäjyyteen innostavan, valtakunnallisen Yritys Hyvä-kilpailun.
– En oikein tiedä, miten olemme innostuneet yrittämään ja perustamaan oman firman, Juho pohtii.
– Puutarhatonttujen urakoista saadut rahat olemme laittaneet hyvin pitkälti säästöön tulevia vuosia varten.
”Kuin olisi itse käynyt” Puutarhatonttujen kiireisin sesonki ajoittuu syys-lokakuulle, jolloin kesäkukat vaihdetaan syysistutuksiin. Kesäisin Pihla ja Juho tekevät istutusten lisäksi hautojen kasteluhoitoja ja vaihtavat erityistilauksesta hiekan ja mullan ja pesevät hautakivet.
– Äitienpäiväksi istutamme haudoille orvokkeja ja pyhäinpäivänä ja jouluna viemme haudoille kynttilöitä, Pihla kertoo.
Tänä syksynä Puutarhatontut ovat ostaneet tuotoillaan calluna-kanervat ja karsineet koristehavut kotipihansa kuusesta. Pihla kertoo, että hautojen syksyinen hoito on verrattain aikaa vievää puuhaa.
– Kitkeminen ja istuttaminen käy vielä kätevästi. Haudan koristaminen havuilla vaatii kuitenkin enemmän keskittymistä ja asettelemista, että lopputuloksesta tulee kaunis.
Kun Puutarhatontuilta tilattu työ on valmis, he lähettävät aina tilaajalle valokuvan haudasta.
– Kerran asiakas vastasi kuvan nähtyään, että aivan kuin olisi itse käynyt haudalla.
Jatkajat perhepiiristä?
Pihla ja Juho huolehtivat haudoista koulutöidensä ja opiskelujansa ohella. Pihla harrastaa lisäksi viulunsoittoa sekä soolona että orkesterissa ja harjoittelee ja esiintyy Haminan Teinisirkuksen riveissä. Juho taas pelaa salibandya, suunnistaa ja soittaa pianoa.
– Ehkä meillä on joskus ollut vapaa-ajan ongelmia, Juho tuumii hänen ja sisarensa kiireiseltä vaikuttavasta elämänrytmistä.
Juho on myös jo peräti kuuden vuoden ajan kirjoittanut kehittämäänsä Taneli
Tontun joulukalenteria, mikä sisältää yhdessä erässä 24 kirjeellistä tarinoita.
– Ne lähetetään tilaajille, mutta niitä voi tilata myös verkkokaupasta tai Taneli Tontun omien fb-sivujen kautta, Juho kertoo.
Hautojen hoitoa Puutarhatontut sanovat jatkavansa ainakin vielä toistaiseksi.
– Tuntuisi suorastaan halpamaiselta asiakkaita kohtaan, jos päättäisimme yhtäkkiä lopettaa, Pihla toteaa.
– Ehkä sitten meidän pikkusiskomme ja -veljemme jatkavat Puutarhatonttuina sen jälkeen, kun se ei ole meille enää mahdollista.
Lisätietoja Puutarhatontuista: www.facebook.com/puutarhatontut ja Taneli Tontun joulukalenterista: www.facebook.com/Tanelitontunkirjeet
Pihla ja Juho Kääriäinen marssivat töidensä äärelle Kotkan Metsäkulman hautausmaalla.
Arkun peittäminen itse voi olla suvun perinne
Pyhtäällä ja Kotkassakin tulee silloin tällöin vastaan hautajaisia, joissa omaiset haluavat itse peittää haudan. Tavallisempaa on heittää arkulle kukka tai kourallinen hiekkaa.
Teksti Heidi Nevalainen, kuva Kirkon kuvapankki
Hautajaiset etenevät usein tietyllä kaavalla ja tutuin askelin. Siunaustilaisuuden jälkeen arkku kannetaan pois kappelista ja lasketaan hautaan – tai, jos vainaja tuhkataan, jätetään arkku paikoilleen ja lasketaan myöhemmin uurna hautaan.
Hauta peitetään kannella ja mahdolliset kukat lasketaan kannen päälle. Seurakunnan työntekijä peittää haudan myöhemmin.
Aina näin ei ole. Joskus omaiset haluavatkin täyttää hautaa itse.
– Kyllä sellaistakin tapahtuu. Etenkin uurnahautoja omaiset peittävät itse. Arkkujakin on omaiset itse halunneet peittää, mutta harvemmin, ei edes vuosittain, kertoo ylipuutarhuri Hannamari Kovakoski Kotka-Kymin seurakunnasta.
Pyhtäällä tilanne on sama, toiveita arkun omatoimiselle peittämiselle tulee korkeintaan yksi vuodessa.
– Niissä tapauksissa, joita meillä on ollut, on ollut kyse suvun perinteestä. Suvussa on peitetty itse kaikki edellisetkin haudat, muistelee seurakuntamestari Ari Tuovinen Pyhtään seurakunnasta.
Hauta täytetään arkun tasalle
Seurakunnissa suhtaudutaan tähän pyyntöön pääasiassa myönteisesti. Mitään erityisiä toimenpiteitä se ei seurakunnalta vaadi – tosin lapiot täytyy osata varata haudalle valmiiksi. Siksi toiveesta on kerrottava seurakunnalle jo etukäteen, hautajaisia varatessa.
– Omaiset peittävät haudan arkun tasalle, ei kokonaan, täsmentää Tuovinen.
Hautatietoja
voi etsiä internetistä
Internetissä toimivat hautatietopalvelut auttavat löytämään edesmenneen sukulaisen, ystävän tai kenen tahansa muunkin vainajan haudan, mikäli hauta sijaitsee palveluun kuuluvan seurakunnan hautausmaalla.
Teksti Emilia Pulkki, kuva Erkko Vuorensola
Kotka-Kymin seurakunta on ottanut käyttöön hautakartta.fi-palvelun, jossa internetsivustolta pääsee etsimään Kotka-Kymin seurakunnan hautausmaille haudattujen henkilöiden hautapaikkoja. Tällä hetkellä noin 16 350 haudan tiedot Parikan hautausmaan, Parikan uurnalehdon, Helilän hautausmaan ja Metsäkulman hautausmaan osalta ovat osoitteessa hautakartta.fi/kotka-kyminseurakunta.
Palvelu ilmoittaa hautausmaan, johon vainaja on haudattu ja osoittaa haudan sijainnin näytölle ilmestyvältä kartalta. Jos käytät palvelua mobiililaitteella ja olet jo valmiiksi ko. hautausmaalla, näet myös lyhimmän reitin haudalle pisteestä, jossa suoritat haun. Kartta kertoo myös oman sijaintisi.
Syy tähän on se, että hautaa kaivettaessa on haudan reunoille laitettu tuet, jotka huolehtivat, että haudan seinämät eivät pääse romahtamaan. Tuet poistetaan ennen kuin hauta täytetään kokonaan.
– Arkkuhaudat tuetaan pääsääntöisesti aina. Joskus harvoin voi maaperä olla sellainen, ettei tukea tarvita, kertoo Kovakoski.
Talvisin haudan täyttäminen omaisten voimin ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Talvella routainen maa sulatetaan, että hauta saadaan kaivettua. Nostettu maa jäätyy pakkasessa saman tien, joten peittäminen lapiolla ei onnistu, Kovakoski selventää.
Lapsen piirustus arkulle
Muitakin erityistoiveita hautaamiseen liittyen tulee joskus vastaan. Yksi jo hyvin tavallinen toive on se, että arkun mukana hautaan voisi laskea esimerkiksi kukan. Arkkuhautauksissa arkun päälle heitetään usein yksi ruusu, mutta myös uurnahautaan mahtuvat yksittäiset kukat.
– Se tehdään melkein aina, että omaiset heittävät arkulle kourallisen hiekkaa, sanoo Ari Tuovinen.
Hautoihin on laskettu korttejakin tai lapulle kirjoitettuja runoja. Koskettavia ovat nekin hetket, kun arkulle pudotetaan lapsen tai lapsenlapsen tekemä piirustus.
– Kunhan kyse on maatuvasta asiasta, niin kyllä se käy, lupaa Hannamari Kovakoski.
Kotka-Kymin seurakunnan muut hautausmaat saadaan palvelun piiriin vuoden 2025 kesään mennessä.
Haudat.fi -palvelu käytössä Pyhtään seurakunnassa Pyhtään seurakunnan hautausmaiden haudat on julkaistu haudat.fi-sivustolla. Palvelussa voi etsiä Pyhtäälle haudattujen hautapaikkoja vainajan nimellä. Palvelussa suositellaan etsimään tietoja Tarkempi haku -kohdan kautta. Tiedoissa valitaan maaksi Suomi ja seurakunta-kohtaan Pyhtään, jolloin haku suoritetaan vain Pyhtään hautausmaiden haudoista.
Hautatunnusta luetaan näin: esim. KH 5 08 0015. KH on Korkeaharjun hautausmaa, KM on Kirkkomaa eli Pyhtään kirkon hautausmaa, HAA on Haaviston hautausmaa ja MP Munapirtin hautausmaa. 1. numero (esimerkissä 5) on osasto. 2. numero (esimerkissä 08) on rivinumero. 3. numero (esimerkissä 0015) on hautapaikan järjestysnumero. Munapirtissä ja Haavistossa ei ole rivejä, joten rivinumero on 00. Korkeaharjun osastot 1-5 sijaitsevat Länsikyläntien varrella ja osastot 6-13 sijaitsevat laajennusosassa Jonakorventien puolella.
Pyhäinpäivän
tapahtumat Pyhtään ja Kotka-Kymin seurakunnissa
Pyhäinpäivä Pyhtään seurakunnassa
• La 2.11. klo 16 Pyhäinpäivän Jumalanpalvelus kirkossa. Tilaisuudessa luetaan kaikkien edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet.
Pyhäinpäivä Kotka-Kymin seurakunnassa
• La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu Kotkan srk-keskuksessa.
• La 2.11. klo 12-17 Papit kohdattavissa Parikan hautausmaalla. Tarjolla lämmintä juotavaa.
• La 2.11. klo 15-17 Enkelipolku lapsiperheille Parikan hautausmaalla. Tule sytyttämään tuohus omalle läheisellesi perheesi kanssa. Enkelipolulla seikkaillaan valoissa ja varjoissa. Bongataan enkeleitä ja tehdään pieniä tehtäviä.
Pyhäinpäivän kynttiläkirkot: Kynttiläkirkoissa muistamme viime pyhäinpäivän jälkeen siunattuja Kotka-Kymin seurakunnan jäseniä sytyttämällä heille muistokynttilän
• La 2.11. klo 13 Kymin kirkossa sukunimen alkukirjaimen mukaan A-K.
• La 2.11. klo 15 Kymin kirkossa sukunimen alkukirjaimen mukaan L-Q.
• La 2.11. klo 17 Kymin kirkossa sukunimen alkukirjaimen mukaan R-Ö.
Kirkon korjaajat
Ikäisekseen hyvässä kunnossa
Isto Laaksonen heiluttelee isoa sorkkarautaa tottunein ottein. Kirvesmieheksi eli timpuriksi tunnustautuva mies on Kotkan kirkossa toistaiseksi korjannut enimmäkseen ikkunoita.
– Erityisesti ikkunoiden alalaidat on olleet huonokuntoisia, Laaksonen kertoo.
Tällä hetkellä työn alla on toisenlainen projekti. Osasta kattoa on purettu kuparipelti pois. Laaksonen poistaa pellin alla olevat laudat ja vaihtaa ne uusiin.
– Lahovauriot korjataan. Mietinnässä on vielä, tarvitseeko tukipalkkeja vaihtaa.
Myös katon osan eristevillat ja peltikatto uusitaan, ennen kuin sen päällä oleva koriste palautetaan paikoilleen. Laaksosen mielestä 126-vuotias kirkko on ikäisekseen hyvässä kunnossa.
– Tämä on ihan mukava työmaa, olen viihtynyt. Olen alkujaan Kotkasta kotoisin, joten palasin näin kotikonnuille. Asun nykyään Helsingissä. Tulin töihin ilomielin.
Kirkko on sudittu kaljalla
Kotkan kirkossa on valtavasti ootrattuja pintoja. Ootraaminen tarkoittaa tietynlaista maalaamistekniikkaa, jolla tavoitellaan puun pintaa muistuttavaa lopputulosta.
– Esimerkiksi kaikki kirkon penkit on aikanaan ootrattu. Niissä on ollut valtavasti tekemistä, kertoo koristemaalari Velda Parkkinen
Ootraamisessa ensimmäinen kerros tehdään sekoituksella, jossa on alkoholitonta olutta ja pigmenttiä. Kirkkoa on siis restauroitu kaljalla?
– Restauroinnissa on se idea, että jälki olisi samanlainen kuin alkuperäinen, Parkkinen hymyilee.
Ensimmäisen kerroksen päälle maalataan itse sekoitettua öljylasuuria. Siinä on vernissaa, balsamitärpättiä ja öljyväriä.
Parkkisella työtä riittää, mutta onneksi kirkon penkkejä ei tässä remontissa tarvitse käsitellä. Sen sijaan Parkkinen ootraa ikkunoiden karmeja.
Tämä työ tehdään kirkossa. Irrotettujen ikkunoiden pokat käsitellään Helsingissä.
– Aika tasan vuosi sitten tein ensimmäiset värimallit ja arkkitehti hyväksyi ne. Ikkunat minun olisi tarkoitus saada valmiiksi joulukuussa.
Kolahtaako?-elokuvaviikon teemana on ”Kaikella on aikansa”
Kolahtaako?-elokuvaviikko järjestetään jälleen Kotkassa 11.-17.11.2024. Tänä vuonna elokuvaviikon teemana on ”Kaikella on aikansa”. Tapahtumaviikon aikana Kinopalatsissa nähdään 22 elokuvanäytöstä.
Kolahtaako? on Kotka-Kymin seurakunnan ja Kotkan Leffat Oy:n yhteistyössä järjestämä elokuvaviikko. Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut tukee tapahtumaa.
Kolahtaako-viikon elokuvaliput ovat myynnissä soitteessa www.kotkanleffat.fi tai elokuvateatterin aukioloaikana p. 044 517 5557. Lippujen hinta on 8 €/kpl.
Ohjelma
Maanantai 11.11.
• 13.30 Tie sydämeen, K7.
• 16.00 Viime kesänä, K16.
• 18.30 Mielensäpahoittajan rakkaustarina, Sallittu. Kommentaattorit: näyttelijät Jaana Saarinen ja Iikka Forss.
Tiistai 12.11.
• 13.30 Mielensäpahoittajan rakkaustarina, Sallittu.
• 16.00 Elämäni ensimmäinen päivä, K7.
• 18.30 Margueriten teoreema, K7. Kommentaattori: opiskeluhuollon johtava kuraattori Tuula Anttila.
Keskiviikko 13.11.
• 13.30 Past Lives, Sallittu.
• 16.00 Madeleinen Pariisi, K12.
• 18.30 Pepe, Sallittu. Kommentaattori: ohjaaja Severi Koivusalo
Torstai 14.11.
• 11.00 Havumetsän lapset, K7.
• 13.30 One Life, K12.
• 16.00 The Zone of Interest, K12.
• 18.30 Sodan ja rauhan lapset, K7. Kommentaattori: eversti evp. Jouko Rauhala.
Perjantai 15.11.
• 13.30 Kouluvuosi Japanissa, Sallittu,.
• 16.00 Opettajainhuone, K7.
• 18.30 Hammarskjöld, K16. Kommentaattori: Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
Lauantai 16.11.: Yleisön päivä
• 12.30 Perhoset, K7.
• 15.00 Wicked little letters, K12.
• 17.30 Myrskyluodon Maija, K12. Kommentaattori: apulaisohjaaja Joona Mielonen.
Sunnuntai 17.11.
• 13.30 Lyhytelokuvat: Hyvästit Leninille, 6 min, Suonsilmä, 20 min, 30 kilometriä sekunnissa, 23 min. Kommentaattorit: tuottajat Suvi Korpela ja Joona Mielonen.
• 16.00 Niko ja myrskyporojen arvoitus, K7.
• 18.30 Ohjus, K12. Kommentaattori: näyttelijä Tommi Korpela
Pyhäinpäivän rukous
Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa.
Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme.
Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin.
Lohduta meitä, kun on surun aika. Anna meidän aavistaa jo täällä jotakin taivaan kirkkaudesta.
Auta meitä luottamaan Jeesukseen kaikkina päivinämme. Kuule meitä hänen rakkautensa tähden.
Viljelijöitä ja varjelijoita
Kotkan, Kymin ja Pyhtään entisaikojen kirkkoherrat olivat mielenkiintoisia henkilöitä. Monet heistä olivat yhteisöissään ihailtuja ja ihmeteltyjä persoonia.
Kotkan ensimmäinen kirkkoherra Kaarlo Edvard Kilpeläinen oli tunnettu myös suomalaisen puolueen ja kokoomuksen kansanedustajana sekä vuosina 1931-32 Sunilan toisen hallituksen sosiaaliministerinä. Hän toimi Kotkan kirkkoherrana vuosina 1915-1921 ja Kymin kirkkoherrana vuosina 1923-27. Tässä välissä hän työskenteli Koivistolla. Kilpeläisen virkakaudet jäivät useimmissa seurakunnissa lyhyiksi.
Aikakirjojen mukaan Kotka sai hänestä erinomaisen papin, jonka johdossa seurakunta nopeasti kehittyi ja kirkolliselämässä tätä ennen velloneet riidat tasoittuivat.
Erityisesti kiitettiin Kilpeläisen kykyä sovitella eri yhteiskuntaryhmien, puolueiden ja kieliryhmien ongelmia vaikeina aikoina. Hän oli sopuisa mies, joka ei kuitenkaan luopunut kaupungin kirkolliselta päämieheltä vaaditusta arvokkuudesta ja määrätietoisuudesta.
Puhetavan selvyys, yksinkertaisuus ja rauhallisuus olivat Kilpeläiselle ominaisia. Kansliatehtävissä ja seurakunnallisten virallisten asioiden hoitajana Kilpeläinen oli johdonmukainen ja matemaattinen. Puhujassa paloi vahva tuli, halu viedä sieluja Kristuksen tykö.
”Sielujenpelastus on aina oleva numero yksi”, Kilpeläinen teroitti läpi elämänsä. Aika sosiaaliministerinä jäi Kilpeläiseltä lyhyeksi. Hän erosi hallituksesta maaliskuussa 1932 vastustettuaan Mäntsälän kapinan johtajille annettua pidätysmääräystä. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1937 ja 1940 presidentinvaaleissa.
Teksti Ulla-Maija Sievinen, kuvat Kansallismuseo ja Museovirasto
Viljelevät kirkkoherrat
Kymin historia I-teoksen (1960) mukaan Kymin seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra, vuonna 1642 tehtävään valittu Samuel Tuomaanpoika Elimaeus otti viljelläkseen kaksi kruunun autiotilaa Vehkalahteen kuuluneessa Helilän kylässä. Hän oli tilanhoitajana toimen mies.
Helilän pappilan vaatimattoman kokoiset maat laajenivat. Erittäin innokkaita kirkkoherra-maatalousmiehiä Kymissä olivat myös vuonna 1675 valittu ja samana vuonna kuollut Johannes Martini Florinus sekä vuosina 1677-1687 toiminut Andreas Jacobi Agander. Pappilan pellot ja niityt raivattiin ja pantiin voimaperäiseen viljelykseen. Kaunis, uusi humalatarha istutettiin.
Näiden alkuvaiheiden jälkeen monien pappiloiden viljelysmaista tuli esikuvia seurakuntalaisille. Uudet kasvit ja ideat niiden hoitamiseksi levisivät ihmisten kokeiltaviksi.
Kirkkoherra Erik Hammerman toimi Kymin kirkkoherrana vuosina 16941715. Ankarien nälkävuosien aikana hän hoiti tarmokkaasti sielunpaimenen tehtäviä. Pappilassa toimitettiin katkismuksen ja kristinopin kuulusteluja, joiden vuoksi jotkut uppiniskaiset ja ”huonolukuiset” seurakuntalaiset saattoivat jopa joutua joksikin ajaksi suljetuiksi pois ehtoollisilta.
Johannes Baeckman kuohutti mieliä Kymin kirkkoherrana vuodesta 1779 lähtien oli mieliä kuohuttanut Johannes Baeckman (Bäckman), puhdasoppinen
kurin ja säädyllisyyden vaatija. Hän siisti esimerkiksi kymiläisten häiden viettoa vaatimalla luopumista morsiusavusta. Puhemiehellä oli perinteisesti ollut häissä tapana kehottaa häävieraita juomaan ja sitä vastaan antamaan hääparille rahaa. Seurauksena tästä oli usein ankaria tappeluja.
Seurakunta oli 1800-luvun alkupuolella kiintein yhteisöä koossa pitävä instituutio. Myös taloudellinen ja sosiaalinen elämä kietoutui seurakunnan ympärille. Kirkkoherran piti huolehtia seurakunnan taloudesta ja kansanopetuksesta, ja hänelle kuului kruunun asetusten toimeenpano. Hän toimi pitäjänkokousten puheenjohtajana ja joutui viemään eteenpäin monia maallisiakin asioita.
Johan Gräsbeck ja ne nuoret miehet Kymin kappalaisena vuodesta 1857 lähtien toiminut Johan Gustaf Gräsbeck valittiin Kymin kirkkoherraksi vuonna 1869. Kirjallisuus kertoo hänestä vauhdikkaita tarinoita. Kouvolalainen historioitsija Sakari Viinikainen on muisteloissaan kertonut hänestä seuraavan tarinan. Gräsbeckin virkakausi osui 1860-luvulla alkaneeseen Suomen ja samalla Kymin pitäjän teollistumisen murrosvaiheeseen, joka monella tavalla järkytti kirkkoherran arvomaailmaa. Kotkaan oli syntynyt sahayhteisö, jonne virrannut ”vieras väki” ei Gräsbeckin mielestä kunnioittanut riittävästi kristillisiä arvoja.
Erityisesti häntä närästi nuorten miesten käyttäytyminen. Näiden tapana oli poistua kirkosta jopa kesken saarnan ja aiheuttaa häiriötä kirkkoväelle ja mielipa-
haa papistolle. Nuhteet eivät saaneet heitä pysymään penkeissään. Eikä auttanut sekään, että Gräsbeck määräsi suntion telkeämään kirkon ovet heti, kun kansa oli saatu sisään. Siitä aiheutui vain lisää meteliä ja remonttia.
”Viinanhimon villitsemät nuoret miehet murtavat kirkosta tiensä ulos ja siirtyvät salakapakoihin viettämään epäsiveellistä elämää”, valitti epätoivoinen kirkkoherra. Gråå tuli vanhana Helsingistä Pyhtäälle Vuonna 1671 Helsingin pormestari ja raati kirjoittivat kenraalikuvernööri Pietari Brahelle, että helsinkiläisessä koulussa toimi rehtorina ”vanha, hurskas ja ansioitunut” pappi, mestari Johannes Gråå Kirjottajien mielestä hän tarvitsisi mukavamman viran, joten he suosittelivat häntä Pyhtään uudeksi kirkkoherraksi. Hanke onnistui, ja Gråå muutti Pyhtäälle. Hän oli vanha mies jo Pyhtäälle tullessaan, mutta jaksoi hoitaa virkaansa 1690-luvun alkuun.
Gråå anoi vuonna 1691 kuninkaalta sijaisekseen vanhinta poikaansa Johannesta, josta tulikin Pyhtäälle uusi kappalainen.
Vanhempi Gråå ehti vielä tulla sokeaksi ennen kuolemaansa nälkävuonna 1697. Pyhtään seurakunta oli tuolloin niin suuri, että kirkkoherrat joutuivat palkkamaan itselleen apulaisia, joita sanottiin kappalaisiksi. Nimi tuli siitä, että kappalainen usein vastasi kirkkoherrakunnan kolkkaan syntyneestä kappelista.
Kaarlo Edvard Kilpeläinen (oikealla ylhäällä) oli Kotkan ensimmäinen kirkkoherra. Johan Gustaf Gräsbeck (vasemmalla) luotsasi Kymin seurakuntaa vuodesta 1869.
Kirkkoherra on seurakuntalaisten viestinviejä
Juha Ropponen korostaa, että seurakunnan tulisi näkyä nykyistä enemmän ihmisten arjessa.
Teksti Ville Vanhala, kuva Emilia Pulkki
Kun vuodenvaihteessa Kotka-Kymin seurakunnan kirkkoherran virassa aloittava Juha Ropponen käy ulkoiluttamassa Nette-nimistä isoa, punaista villakoiraansa, Ropposella on papinpaita päällään.
Kun hänet sitten viimeistään valkoisesta kauluksesta tunnistetaan papiksi, hänen puheilleen tullaan verrattain helposti. Sitä Ropponen haluaakin.
Hän tähdentää, että seurakunnan tulisi juurtua ihmisten arkeen ja näkyä ihmisten elämässä nykyistä enemmän.
– Kirkko ei ole laitos, vaan kohtaamisia, joista välittyy lämpö ja välittäminen, Ropponen sanoo.
Ropponen katsoo, että kirkkoherrana hänen tärkeimpänä tehtävänään on kuunnella, mitä ihmiset haluavat ja minkälaista toimintaa he seurakunnaltaan toivovat.
– Kirkkoherrana vien ihmisten viestiä eteenpäin seurakunnan eri aloille.
”Kuplien puhkaisemista” Juha Ropponen myöntää, että ihmisten tavoittaminen on nykyään yhä hankalampaa. Ihmiset ovat yksilökeskeisempiä ja ajasta käydään esimerkiksi sosiaalisen median kanssa entistä kovempaa kilpailua.
Aitojen ihmiskontaktien syntyminen edellyttää Ropposen mukaan usein yksilöiden ”omien kuplien” puhkaisemista.
– Myös taannoinen koronapandemia ja siihen liittyneet rajoitukset ovat yhä ihmisillä muistissa. Kokoontumisiin ei vie-
läkään lähdetä samalla tavoin kuin ennen pandemiaa.
Kotkassa syntynyt, mutta kolmen vuosikymmenen ajan pääkaupunkiseudulla asunut ja sikäläisissä seurakunnissa työskennellyt Ropponen kuitenkin toteaa, että Kotkassa on vallalla pienen kaupungin asukkaiden välittömyys.
– Tunnen, että olen palannut syville juurilleni ja omieni joukkoon. Kotkalaiset ovat innokkaita juttelemaan ja ihmiset suhtautuvat pappiin ja seurakuntaan positiivisesti.
Kirkko ei ole laitos, vaan kohtaamisia, joista välittyy lämpö ja välittäminen.
– Juha Ropponen
Parannusta pitovoimaan?
Juha Ropponen nimeää seurakuntansa kuten koko seudun suurimmaksi haasteeksi väestön ikääntymisen. Ropposen mukaan seurakunta on vahvimmillaan lasten ja nuorten ja ikäihmisten parissa ja syntyvyys seudulla on jo jonkin aikaa painunut yhä alemmas.
Ropponen kuitenkin näkee, että Kotkaan ja Haminaan kaavaillut akkuteollisuuden suuret investoinnit voivat kääntää väestökehityksen suotuisammaksi.
– Kun alueelle muuttaa uutta väkeä ja perustetaan perheitä, niin paikallinen pitovoima paranee.
Dramaattista kirkosta eroamisen boomia ei tällä hetkellä ole käynnissä, mutta Ropponen korostaa taas, että seurakunnan tulisi näkyä nykyistä enemmän ihmisten arjessa.
– En katso, että olisimme tehneet ihmisten tavoittamisessa virheitä, mutta olemme jättäneet mahdollisuuksia käyttämättä. Meidän on oltava rohkeasti seurakunta ja seurakunnan työntekijöitä.
”Madaltunut Kymijoki”
Juha Ropponen on toiminut viitisen vuotta Kotka-Kymin seurakunnan papiston esimiehenä ja aivan viimeiset ajat myös vt. kirkkoherrana.
– Olen aiemmin työskennellyt kirkkoherrana Vantaalla, joten tiedän, mihin olen ryhtymässä.
Kotka-Kymin seurakunta on henkilökunta- ja jäsenmäärältään verrattain suuri seurakunta, minkä Ropponen näkee pelkästään mahdollisuutena. Hänen mukaansa resurssit mahdollistavat enemmän erikoistumista seurakuntatyössä.
– Tuskin kukaan kaipaa seurakuntayhtymän aikaista hallintohimmeliä, josta päästiin seitsemän vuotta sitten seurakuntien yhdistyessä eroon. Vuosien myötä myös väkeä kenties erottanut ”henkinen Kymijoki” on huomattavasti madaltunut.
Konkreettisista seurakunnan kehittämishankkeista Ropponen mainitsee Höyterin kurssikeskuksen kehittämisen.
– Höyteri on nyt pois käytöstä, mutta sitä
tullaan rakentamaan ja kehittämään tulevaisuutta ja seuraavia sukupolvia varten.
”Kutittava työvuoro” Juha Ropponen on ilmoittautunut vapaaehtoisena jouluna työvuoroon, sekä hartauteen että messuun. Hän kuvailee joulua ”kutittavaksi” työrupeamaksi.
– Joulumielen lataus alkaa jo Kauneimmat joululaulut-tilaisuuksista. Jouluna on hienoa olla jakamassa ihmisten kanssa joulumieltä.
Kotka-Kymin seurakunnassa ei tänäkään jouluna unohdeta niitä, jotka joutuvat viettämään joulunsa yksin.
– Erityisesti jouluna on arvokasta, että mahdollisimman monella on paikka, minne mennä ja tavata muita. Yksinäisten joulun järjestämisestä on tullut seurakunnassa jo hieno ja tarpeellinen perinne.
JUHA ROPPONEN
• Syntynyt 12.7. 1968 Kotkassa
• Asuu Kotkassa
• Perhe: puoliso ja yksi aikuinen lapsi
• Harrastukset: kuntosali, veneily ja puuveneen kunnostus, teatteri ja konserteissa käyminen
Juha Ropposen mukaan iso seurakunta jättää tilaa paikalliselle toimimiselle.
TAPAHTUMAT PYHTÄÄN SEURAKUNNASSA
JUMALANPALVELUKSIA
• La 2.11. klo 16 Pyhäinpäivän Jumalanpalvelus kirkossa. Tilaisuudessa luetaan kaikkien edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet.
• Su 3.11 klo 16 Mahdollisuuksien ikkuna -messu Siltakylän seurakuntatalossa. Klo 15 Etkot kahvin ja teen merkeissä.
• Su 10.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa
• Su 17.11. klo 16 Hämärän ja hiljaisuuden sylissä -sanajumalanpalvelus kirkossa
• Su 24.11. klo 10 Messu kirkossa
• Su 1.12. klo 10 Messu kirkossa. Kastepuun purkaminen
• Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus kirkossa
• Su 8.12 klo 10 Messu kirkossa
Viikkomessut
• Ke 6.11. klo 12 Viikkomessu Siltakylän seurakuntatalossa
MUSIIKKI
• La 30.11. Klo 16 Kotkan nuoret jouset –joulukonsertti kirkossa
• Ti 10.12. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Haaviston kyläkirkossa
• Su 15.12. Klo 15 De vackraste julsångerna i kyrkan
• To 19.12. klo 18.30 Langinkosken leidien joulukonsertti kirkossa
• Su 22.12. Klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa
DIAKONIATYÖ
• Ma 11.11. klo 10 Hopeakerho Siltakylän seurakuntatalossa
• Ti 12.11. klo 14 Hopeakerho Kirkonkylän seurakuntatalossa
• Ke 20.11. klo 13.30 Seurakuntakerho Hirvikosken koululla
• Ma 9.12 klo 12 Hopeakerhojen ja eläkeläisten joulujuhla Siltakylän seurakuntatalossa
LÄHETYSTYÖ
• Ke 13.11. klo 13 Lähetyksen Yhdessä -ryhmä Siltakylän seurakuntatalossa. (huom! päivä).
LAPSITYÖ
• Iltapäiväkerho 6-8-vuotiaille, tiistaisin klo 12.30-15.30 Siltakylän seurakuntatalossa.
• Perhekerho keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-11, Siltakylän seurakuntatalossa.
• Päiväkerhot maanantaina, tiistaina ja perjantaina klo 9.00-11.30, Siltakylän seurakuntatalossa.
• Iltapäiväkerho 3-8-vuotiaille torstaina klo 13.00-15.30 Hirvikosken koululla.
• Laululautta vierailee perhekerhossa keskiviikkona 20.11.
• Perhekerhossa vietetään torstaina 28.11. klo 9.30 Lasten adventtimessua, johon kaikki ovat tervetulleita. Messussa mukana Jaana-pappi, Marjo-kanttori , Anne-diakoni sekä
lastenohjaajat. Messun jälkeen tarjoamme aamupalaa.
• Perhekerhossa vierailee keskiviikkona 4.12. Muskari-Maija
• Kerhot päättyvät viikolla 51 keskiviikkona 18.12. Perhekerhon joulujuhliin.
• Kerhot aloittavat toimintansa viikolla 3, 13.1.2025
MUUT
• Ke 6.11. klo 16 Keskiviikon keitokset
– kaikille avoin ruokailu Siltakylän seurakuntatalossa. Ruuan hinta 5 € /aikuinen, alle 10-vuotiaat lapset ilmaiseksi.
• Ke 4.12. klo 16 Keskiviikon keitokset – kaikille avoin ruokailu Siltakylän seurakuntatalossa. Ruuan hinta 5 € /aikuinen, alle 10-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Ilmoittautumiset joulukuun ruokailuun 27.11. mennessä p. 044 7431105
• Itsenäisyyspäivän seppeleenlaskut ja itsenäisyyspäiväjuhla
Pe 6.12. klo 9.15 Haaviston sankarihautausmaalla ja jumalanpalveluksen jälkeen, noin klo 11 kirkon sankarihautausmaalla ja sen jälkeen Heinlahden muistomerkillä. Klo 11.30 alkaen juhlakahvit ja itsenäisyyspäiväjuhla klo 13 Huutjärven koululla.
ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12. PYHTÄÄN SEURAKUNNASSA
Itsenäisyyspäivän seppeleenlaskut ja itsenäisyyspäiväjuhla
Pe 6.12. klo 9.15 Seppeleenlasku Haaviston sankarihautausmaalla ja jumalanpalveluksen jälkeen, noin klo 11 kirkon sankarihautausmaalla ja sen jälkeen Heinlahden muistomerkillä.
Klo 11.30 alkaen juhlakahvit ja klo 13 itsenäisyyspäiväjuhla Huutjärven koululla.
TAPAHTUMAT KOTKA-KYMIN SEURAKUNNASSA
JUMALANPALVELUKSIA
Katso tarkemmat messutiedot osoitteesta www.kotka-kyminseurakunta.fi.
Messu striimattuna osoitteessa www.kotka-kyminseurakunta.fi sunnuntaisin klo 10 Langinkosken kirkosta. Huomioi poikkeusajat.
Pyhäinpäivä la 2.11.
• La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu Kotkan srk-keskuksessa.
• Pyhäinpäivän kynttiläkirkot: La 2.11. Kynttiläkirkoissa Kymin kirkossa muistamme viime pyhäinpäivän jälkeen siunattuja Kotka-Kymin srk:n jäseniä sytyttämällä heille muistokynttilän klo 13 sukunimen alkukirjaimet A-K. klo 15 sukunimen alkukirjaimet L-Q. klo 17 sukunimen alkukirjaimet R-Ö.
• La 2.11. klo 12-17 Papit kohdattavissa Parikan hautausmaalla. Tarjolla lämmintä juotavaa.
• La 2.11. klo 15-17 Pyhäinpäivän rastipolku, Enkelipolku lapsiperheille Parikan hautausmaalla. Sytytä tuohus läheisellesi perheesi kanssa. Enkelipolulla seikkaillaan valoissa ja varjoissa. Bongataan enkeleitä ja tehdään pieniä tehtäviä. Myös kahvikärry on paikalla.
• Su 3.11. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Dekaani Marko Marttila saarnaa ja kertoo messun jälkeen Toivonsalissa Suomen Pipliaseuran VT28-käännöshankkeesta ja uudesta psalmien suomennoksesta.
• Su 3.11. klo 13 Seikkailuun!-messu Kymin kirkossa.
• Su 3.11. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Ke 6.11. klo 13 Ehtoolliskirkko Langinkosken kirkossa.
• To 7.11. klo 18 Arjen hengähdys Kotkan srk-keskuksessa.
• Su 10.11. klo 10 Yhessä-messu Langinkosken kirkossa. Gospelia, ylistystä, Sanaa, rukousta ja ehtoollista. Messun jälkeen lounas.
• Su 10.11. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• Su 10.11. klo 18 Elokuvamusiikin messu Kymin kirkossa.
• To 14.11. klo 18 Arjen hengähdys Kotkan srk-keskuksessa.
• Su 17.11. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa.
• Su 17.11. klo 13 Haltijan kyläkirkko Karhuvuoressa Haltijantien kerhohuoneessa.
• Su 17.11. klo 13 Messu ja ikäihmisten syntymäpäivät Kymin kirkossa. Messun jälkeen Ikäihmisten syntymäpäiväjuhlakahvit etukäteen ilmoittautuneille Helilän srk-talossa.
• Su 17.11. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
• To 21.11. klo 18 Arjen hengähdys Kotkan srk-keskuksessa.
• Su 24.11. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa.
• Su 24.11. klo 13 Messu Kymin kirkossa.
• Su 24.11. klo 17 Tuomasmessu Kotkan srk-keskuksessa.
• Ke 27.11. klo 17.45-19.20 Hetki Pyhää -ehtoollishartaus Langinkosken kirkossa.
• To 28.11. klo 18 Arjen hengähdys Kotkan srk-keskuksessa.
1. adventtisunnuntai su 1.12.
• Su 1.12. klo 10 Suomalais-saksalainen messu (Finnisch-deutscher Gottesdienst mit Abendmal) Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu.
• Su 1.12. klo 13 Seikkailuun!-messu Kymin kirkossa.
• Sö 1.12. kl. 13-14.15 Adventsmässa i Langinkoski kyrkan. Kyrkkaffe före mässan.
• Su 1.12. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
Itsenäisyyspäivä pe 6.12.
• Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Kymin kirkossa. Seppeleenlasku jumalanpalveluksen jälkeen Kymin sankarihautausmaalla ja sekä kahvitilaisuus Helilän srk-talossa.
• Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Kotkan srkkeskuksessa. Seppeleenlasku ennen jumalanpalvelusta klo 9.30 Kotkan sanakarihautausmaalla.
• Pe 6.12. klo 12 Itsenäisyyspäivän juhla Kotkan srk-keskuksessa. Juhlakahvit klo 11-12.
2. adventtisunnuntai su 8.12.
• Su 8.12. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa.
• Su 8.12. klo 13 Messu Kymin kirkossa.
• Su 8.12. klo 17 Messu Kotkan srkkeskuksessa.
ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12. KOTKA-KYMIN SEURAKUNNASSA
Itsenäisyyspäivän seppeleenlaskut ja itsenäisyyspäiväjuhla
Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Kymin kirkossa. Seppeleenlasku jumalanpalveluksen jälkeen Kymin sankarihautausmaalla sekä kahvitilaisuus Helilän srk-talossa.
Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Kotkan srk-keskuksessa. Seppeleenlasku ennen jumalanpalvelusta klo 9.30 Kotkan sankarihautausmaalla.
Pe 6.12. klo 12 Itsenäisyyspäivän juhla Kotkan srk-keskuksessa. Juhlakahvit klo 11-12.
TAPAHTUMAT KOTKA-KYMIN SEURAKUNNASSA
SANA JA RUKOUS
• Keskiviikkoisin klo 20 Iltahartaus verkossa www.facebook.com/ kotkakymi
• Ti 5.11. klo 18 Jumalan hoidossa -ilta Kotkan srk-keskuksessa. Luennon pitää Merja Ruokonen. Luennon jälkeen mahdollisuus jäädä keskusteluryhmään. Ryhmään jääville iltapala.
• Ma 11.11., 25.11. ja 9.12. klo 18.30-20.30 Healing Rooms –rukousklinikka Karhulan srkkeskuksessa. Rukoillaan puolestasi.
• Su 17.11. klo 15 Siioninvirsiseurat Karhulantie 31, Boxilla. Siioninvirsiä, lyhyitä puheita ja yhdessäoloa.
• La 30.11. klo 9.30-16.30 Syvemmälle rukoukseen -tapahtuma Langinkosken kirkolla. Puhujina Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala Kansan Raamattuseurasta.
DIAKONIA
• To 31.10. 14.11. ja 28.11. klo 13 Seniorikerho Karhulantie 31, Alasalissa. Kokoontuu parillisin viikoin.
• To 31.10. klo 17.30 Surun ja lohdun ilta Langinkosken kirkolla. Ilta kaikille, jotka kantavat mukanaan surua. Lohdutuksen sanoja, runoja, musiikkia. Kahvit ja teet.
• Su 1.12. klo 13-15 Kehitysvammaisten joulujuhla Kotkan srk-keskuksessa. Kahvitus klo 13. Ohjelma alkaa klo 14. Taksien tilaus asumisyksiköiden vastuulla. Toivotaan myös avustavaa henkilökuntaa mukaan!
MUSIIKKI
Kauneimmat joululaulut:
• Su 1.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut Hurukselan Soihtulassa, Hurukselantie 1953.
• Ma 2.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut Muorikassa, Taruraitti 2.
• Ma 2.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut Kairossa, Satamakatu 7.
• Ke 4.12. klo 17.30 Meijän keittiön kauneimmat joululaulut Langinkosken kirkolla.
• To 5.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Monin kielin Kymin kirkossa.
• Pe 6.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut Dagmarissa, Keisarinmajantie 118.
• Su 8.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut -karaoke Kotkan srkkeskuksessa.
• Su 8.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Langinkosken kirkossa.
• Ma 9.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Juurikorven puodissa, Juurikorventie 214.
• Ti 10.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Jäppilän koululla, Alakyläntie 67.
• Ti 10.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut -vesijumppa Katariinan uimalassa, Puistotie 9-11.
• Ke 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Metsäkulman kappelilla.
• Ke 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Vellamon Venehallissa, Tornatorintie 99.
• To 12.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Kotkan srk-keskuksessa.
• To 12.12. kl. 18 De vackraste julsångerna i Langinkoski kyrkan.
• Pe 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut -vesijumppa Katariinan uimalassa, Puistotie 9-11.
• Su 15.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Kymin kirkossa.
• Su 15.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut Langinkosken kirkossa.
• Su 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Kymin kirkossa. Mukana seurakunnan musiikkiryhmiä kanttoreiden johdolla.
• Ti 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Sunilan pirtissä, Kuitukatu 4.
• Ke 18.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut Kymin kirkossa. Mukana Paljain jaloin -yhtye.
• To 19.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Laajakosken kappelissa.
• Su 22.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Kymin kirkossa.
Konsertteja:
• To 5.12. klo 17.30 Kristittyjen yhteinen joulukonsertti Kotkan srk-keskuksessa. Esiintyjiä Kotkan eri kristillisistä seurakunnista. Glögit ja piparit
LÄHETYSTYÖ
• Ti 5.11., 19.11. ja 3.12. klo 14 Salotien lähetyspiiri os. Salotie 7.
• Pe 1.11., 8.11., 15.11., 22.11. ja 29.11. klo 10 Open Doors - rukousta uskonsa tähden vainottujen puolesta Karhulan srk-keskuksen kappelissa.
• Ti 26.11. klo 18 Janoa (uskon polku) Karhulantie 31, Alasalissa. Työ- ja eläkeikäisille miehille.
• La 7.12. klo 9-13 Lähetysmyyjäiset Karhulan srk-keskuksessa.
AIKUISET
• Keskiviikkoisin klo 10-12 Meijän kammari Karhulan srk-keskuksessa. Aikaa kohdata ja kahvitella! Ohjelmahetki klo 11.
• To 31.10. ja 21.11. klo 17 Naisten saunailta Ristiniemen kurssikeskuksessa. Yhteiskuljetus 5 €. Lähtö klo 16.30 Kotkan srkkeskuksesta-Langinkosken kirkon pysäkki-Karhuvuori- Karhulan srk-keskus -Ristiniemi. Paluu Ristiniemestä klo 19.30. Ilm. viim. edell. maanantaina, p. 040 196 7505.
• Ma 4.11. ja 2.12. klo 17 Pilottipiiri/ Rukouspiiri Karhulantie 31, Boxilla. Miehet kokoontuvat ja rukoilevat.
• To 7.11., 5.12. klo 16.30 Miesten saunailta Ristiniemen kurssikeskuksessa. Meno omin kyydein.
• Ma 11.11., 25.11., 9.12. klo 17 Heprealaisia tansseja Kotkan srkkeskuksen voimistelusalissa. Tanssit piiritansseja psalmeihin pohjautuvan musiikin tahdissa. Uudet tanssijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.
• Ma 11.11., 9.12. klo 17 Ruusukkorukous Langinkosken kirkon päiväkerhohuoneessa. Katolinen pappi vastaa tilaisuudesta.
• Ti 12.11. ja 10.12. klo 17.30 Ruuhkavuosien miesten huili-ilta Ristiniemen kurssikeskuksessa. Nuorille aikuisille, työikäisille miehille tarkoitettua ohjelmaa. Sauna, kevyttä tarjoilua ja keskustelua.
• Fr. 15.11. and 13.12. at 5.30 pm English Christian Fellowship in Langinkoski church. Friendly chat and sharing over cup of coffee/tea.
• La 16.11. klo 10 Naisten aamu Karhulantie 31, Boxilla. Mukana Marjaliisa Koskensalo.
• Kolahtaako-elokuvaviikko 11.-17.11. Kinopalatsissa. Järj. Kotka-Kymin srk yhteistyössä Kotkan leffat Oy:n kanssa. Katso ohjelma: www.kolahtaako.fi
• La 30.11. klo 12-16 Naisten iltapäivä Karhulan srk-keskuksessa.
NUORET
Seuraa tapahtumia
• www.kotka-kyminseurakunta.fi/nuoret
• instagram: pappilaofficial discord-palvelin: Kotka-Kymin KOULUIKÄISET
• Ke 6.11. klo 17.30-19.15 10-synttärit Kotkan srk-keskuksessa kaikille tänä vuonna 10 v. täyttäville. Esiintymässä TaikaPetteri. Hyvät tarjoilut. Ilm. 5.11. menn. os. www.kotka-kyminseurakunta.fi /10synttarit. Lisätietoja Atte Korjus, p. 041 462 6206, atte.korjus@evl.fi
• Pe 15.11.- la 16.11. Yö kirkossa -tapahtuma 10-14-vuotiaille Kymin kirkossa. Luvassa yhteistä ohjelmaa kirkon sisällä ja ulkona. Tarjolla iltapala sekä aamupala. Ilm. 7.11. mennessä os. www.kotkakyminseurakunta.fi/yokirkossa. Lisätietoja Jaana Enroos, p. 044 725 9038 tai jaana.enroos@evl.fi
LAPSET JA PERHEET
Tarkemmat tiedot: Facebook: Kotka-Kymin seurakunnan varhaiskasvatus sekä nettisivuilta: www.kotka-kyminseurakunta.fi/ lastenkerhot
• La 2.11. klo 15-17 Pyhäinpäivän rastipolku lapsiperheille Parikan hautausmaalla. Tule sytyttämään tuohus omalle läheisellesi perheesi kanssa. Enkelipolulla seikkaillaan valoissa ja varjoissa. Myös kahvikärry on paikalla.
• La 25.11. klo 14 Kastepäivä Langinkosken kirkolla. Kastepäivä tarjoaa mahdollisuuden valmiiseen kastejuhlaan. Kastettavaksi voi tuoda niin vauvan kuin jo vähän vanhemman lapsen/nuoren (0-14-vuotiaan). Perhe ja sukulaiset ovat tervetulleita mukaan. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit. Ilm. 10.11. mennessä os. www.kotka-kyminseurakunta. fi/kastepaiva. Lisätiedot Anne Läheniemi, p. 044 752 9499.
• Su 1.12. klo 10 Pyhäkoulu messun saarnan aikana Langinkosken kirkon päiväkerhohuoneessa.
• Su 8.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Langinkosken kirkossa.
• Su 15.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Kymin kirkossa.
MUUT
• Keskiviikkoisin klo 17 Meijän keittiö -iltaruokailu Langinkosken kirkolla. Aikuiset 5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Ota seurantaan "meijän keittiö" Facebookista!
Arkiruokailut
• torstaisin klo 12 Karhulan srkkeskuksessa.
• perjantaisin klo 12 Kotkan srkkeskuksessa. Laktoositon kotiruokalounas. Vähävaraiset 1,5 €. Muut 5 €.
ENGLISH CHRISTIAN FELLOWSHIP
Join us for friendly chat and sharing over a cup of coffee / tea. You are warmly welcome!
Date 15.11. and 13.12. at 5.30 pm in Langinkoski church (Langinkoskentie 1)
SURUN JA LOHDUN ILTA
To 31.10. klo 17.30 Langinkosken kirkolla. Ilta on tarkoitettu kaikille, jotka kantavat mukanaan surua. Lohdutuksen sanoja, runoja ja musiikkia. Illan päätteeksi yhteinen kahvi-/teehetki.
LÄHETYSMYYJÄISET
La 7.12. klo 9-13 Karhulan srk-keskuksessa. Tervetuloa ostoksille!
RUUHKAVUOSIEN MIESTEN HUILI-ILTA
Ti 12.11. ja 10.12. klo 17.30 Ristiniemen kurssikeskuksessa. Nuorille aikuisille, työikäisille miehille tarkoitettua ohjelmaa. Sauna, kevyttä tarjoilua ja keskustelua.
Larvi ohjaa Hiljaisuuden retriittien ohella myös Hiljaisuuden joogaa, jolle Kymin kirkko on hänen mielestään mitä parhain ympäristö.
Mielen ja kehon rauhoittajat
Hiljaisuuden retriitti ja Hiljaisuuden jooga tukevat ihmisen kasvua, myös kristittynä.
Teksti ja kuva Hannele Niemi
Hiljaisuuden viljely on kuulunut jo pitkään Kotka-Kymin seurakunnan kappalaisen Tuomi Larvin elämään.
– Minulle hiljentyminen merkitsee paitsi hartautta työssä, myös palautumista vapaa-ajalla. Ajassamme on paljon hälyä – hiljaisuus rauhoittaa sekä mielen että kehon.
Hiljaisuuteen hiljentyminen on kasvattanut suosiotaan tasaisesti niin ihmisten arjessa kuin jumalanpalveluselämässäkin.
Hiljaisuuden retriittiohjaajaksi 25 vuotta sitten kouluttautunut Larvi innostui myös Hiljaisuuden joogasta, heti siihen viitisen vuotta sitten tutustuttuaan. Pappi ja joogaohjaaja Heli Harjunpään vuonna 2017 perinteisestä joogaharjoituksesta kehittämä kristillinen jooga on saanut Kotkassakin suursuosion.
– Syvästi kristillisinä tapahtumina sekä Hiljaisuuden retriitti että Hiljaisuuden jooga tukevat kristittynä kasvua.
Ilman ylimääräistä – Retriitti on kuin pitkä jumalanpalvelus. Siihenhän kuuluu myös ehtoollinen aamuisin.
Tuomi Larvi kannustaa varautumaan retriittiin kuin lomaviikonloppuun: Vain minua itseäni varten.
– Parasta on, jos sinne tulee yksin, ilman tuttuja tai totuttua tekemistä – käsitöitä,
somea, lenkkeilyä… Retriitissä ei tarvitse suorittaa, saa luvalla levätä; mennä valmiiseen pöytään, istua rauhassa omine ajatuksineen.
Täyttä hiljaisuutta ei retriitissäkään ole. Taustalla voi soida meditatiivinen musiikki. Tahtoessaan saa myös osallistua ohjaajien pitämiin hartaushetkiin. Keskusteluapuakin on tarjolla.
– Omaan oloonsa hiljentyminen saattaa nostaa pintaan vaikeita asioita, joiden äärelle ei arjen kiireissä ehdi pysähtyä. Joskus ne ovat liian kipeitä käsiteltäviksi yksin.
Puhetta tarpeeksi
Tuomi Larville hiljaisuus on osa hengellistä elämää. Äänetöntä rukousta.
– On tärkeää kuulla sisäistä ääntään. Hiljentyä voi melkein missä tahansa: luonnossa, saunassa, väkijoukossakin.
Vetämissään Hiljaisuuden retriiteissä Larvi on luopunut niin sanotuista virikepuheista, jotka yleensä liittyvät kirkkovuoden teemaan.
– Puhetta on jo muutenkin tarpeeksi.
Niin Hiljaisuuden retriitit kuin jooga vetävät valtaosin naisia. Retriittiin sentään uskaltautuu muutama mieskin.
Kotka-Kymin seurakunta on kappalaisensa mukaan retriittimyönteinen. Hiljaisuuden retriittejä – korkeintaan 20
osallistujalle – järjestetään vuosittain kolme, useimmiten Ristiniemen kurssikeskuksessa.
Liike vahvistaa
Hiljaisuuden joogaankin Kotkassa suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Kirkon piirissä se herättää myös ennakkoluuloja, ehkä pelkoa vieraiden uskontojen vaikutuksista.
Kehollisuus ei ole suomalaisille luontevaa, etenkään kirkossa, jossa olemme tottuneet olemaan paikoillamme.
Tuomi Larvi kutsuu ihmisiä tutustumaan. Hänen ryhmissään käy niin kahdeksan- kuin parikymppisiäkin. Reilun tunnin kestävään joogaan otetaan enintään 12 osallistujaa.
Hiljaisuuden joogan liikkeet ovat tuttuja hathajoogasta – lempeää, kehoa ryhdistävää ja vahvistavaa liikettä. Liikunnallisia rajoitteita saattavat tuoda niin lattialle pääsy kuin sieltä nouseminen, mutta myös tuolijooga on mahdollista.
– En käytä musiikkia, enkä soivia esineitä kuten äänimaljaa. Virsitekstinkin yleensä luen. Liike vahvistaa sanoja.
Keholliseen rukoukseen sopii esimerkiksi virsi 547: ”Joka aamu armo uus, miksi huolta siis kantaa! Varjot väistyy ja vajavuus, Jeesus voimansa antaa.”
HILJAISUUDEN RETRIITTI
• vetäytymistä arkielämästä kohti omaa sisintä ja lepoa, itsensä hemmottelua ilman suorittamista
• viikonloppu esimerkiksi leirikeskuksessa, sisältäen rukous- ja hartaushetkiä, rauhaisaa musiikkia
• kaikille, tosin ei suositella keskellä akuuttia kriisiä oleville.
HILJAISUUDEN JOOGA
• hiljentymistä niin keholla, mielellä kuin hengellä
• kuin kehollinen jumalanpalvelus rukouksin, Raamatun tekstein ja virsin
Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Jer. 29:11
Tuomi