__MAIN_TEXT__

Page 1

Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista

SUOMEN KOTISEUTULIITTO 2015

1


Seurantalojen korjausavustukset Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista

Johanna Hakanen, Sanna Käyhkö, Leni Pakkala, Marianne Parvinen ja Elina Kuismin (ulkoasu)

Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:13 (nid.), B:14 (PDF) Paino: Multiprint, Helsinki 2015 ISBN 978-952-67328-9-3 (nid.) ISBN 978-952-68421-0-3 (PDF)

www.kotiseutuliitto.fi

2015

www.seurantalot.fi

Kannen kuvat: Tuomas Uusheimo (Hailuodon nuorisoseurantalo), Tuomas Uusheimo (Turun VPK:n talo), Johanna Hakanen (Mathildedalin työväenyhdistyksen talo), Miikka Lappalainen (Laitilan kulttuuriseura Walo)


Tiivistelmä Seurantalot ovat monimuotoinen ryhmä eri aikakausien arkkitehtuuria edustavia taloja, joita aatteelliset yhdistykset ovat rakentaneet kokoontumistiloikseen. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500, joista joka neljäs on arvioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Vanhoja rakennuksia muutetaan edelleen seurantalokäyttöön. Valtion vuodesta 1978 alkaen jakamia seurantalojen korjausavustuksia on 2014 mennessä myönnetty yhteensä 56M€. Avustuksia on saanut yhteensä 1930 taloa. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta vuodesta 2004 lähtien yhteistyössä Seurantaloasiain neuvottelukunnan kanssa. Avustusten jaossa painotetaan kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kokoontumistilojen tarpeellisuutta alueella. Korjausten ohjauksessa noudatetaan Museoviraston alkuperäistä arkkitehtuuria ja rakennusperinnettä kunnioittavia linjauksia. Tässä selvityksessä arvioidaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon vuosina 1978–2014. Lisäksi tarkastellaan taloissa tapahtuvaa kansalaistoimintaa. Selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietojen lisäksi selvityksen aineistoon kuuluu yhdistyksiltä, järjestöiltä ja asiantuntijoilta kerätty palaute. Avustustoiminnan tarkoituksena on edistää seurantalojen rakennus- ja kulttuuriperintöä kunnioittavaa korjaustapaa sekä kehittää taloja paikallisen toiminnan keskuksina koko Suomessa. Taloja omistaville yhdistyksille suunnattuun kyselyyn vastanneista valtaosa (88 %) piti seurantalojen korjausavustuksia ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta. Erityisesti tämä korostui työväentalojen kohdalla (96 %). Seurantalojen korjausavustuksen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt, mikä on mahdollistanut talojen käytettävyyttä parantavia korjaushankkeita. Seurantalot ovat monipuolisen kansalaistoiminnan tiloja. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Taloja käyttävät yhdistysten lisäksi yksityiset kansalaiset, kunnat sekä pienyrittäjät. Talon käyttö oli kasvussa kolmanneksella kyselyyn vastanneista yhdistyksistä. Yli puolella ei ollut näkyvissä muutoksia. Yleisimmin talojen käyttö on lisääntynyt tai säilynyt ennallaan tehtyjen korjausten jälkeen.


Korjausavustusten vuosittaisen 1,5M€ avustussumman voidaan arvioida mahdollistavan noin 3 M€ arvoisten korjaushankkeiden toteutumisen. Näistä töistä noin puolet toteutuu taajamien ulkopuolella. Osa korjaustöistä tehdään talkootyönä. Talojen onnistuneet korjaukset heijastuvat myös palvelu- ja kulttuurialan pienyrittäjien työllistymismahdollisuuksiin. Huomattavaa määrää seurantaloista pidetään uhanalaisina. Uhanalaisuuden syistä tärkeimpiä ovat ylläpitokulut ja korjauskustannukset. Myös kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä ovat merkittäviä syitä talon uhanalaisuuteen. Talojen korjaustarpeet säilyvät lähes ennallaan lähivuosina. Myös viranomaisten asettamat esteettömyyden ja energiatehokkuuden vaatimukset luovat uusia korjaustarpeita.


Sammandrag Föreningshusen är en mångformig grupp hus som representerar arkitektur från olika tidsperioder och som ideella föreningar har byggt som samlingslokaler. De äldsta bevarade husen är byggda på 1880-talet. Antalet föreningshus uppskattas idag till ungefär 2 500, varav vart fjärde hus bedöms vara kulturhistoriskt värdefullt. Gamla byggnader byggs fortfarande om till föreningshus. Renoveringsbidrag för föreningshus som delats ut av staten sedan 1978 har till år 2014 beviljats till ett belopp av sammanlagt 56 miljoner euro. Sammanlagt 1 930 föreningshus har fått bidrag. Finlands Hembygdsförbund har sedan 2004 skött utdelningen av bidragen i samarbete med Föreningshusdelegationen. Vid utdelningen av bidragen lägger man vikt vid kulturhistoriska värden samt behovet av samlingslokaler. Vid ledning av renoveringarna följs Museiverkets linjedragningar som respekterar ursprunglig arkitektur och byggnadstradition. I denna utredning bedöms funktionaliteten och resultaten av systemet för renoveringsbidrag för föreningshus samt bidragsystemets inverkan på husens kulturhistoriska värde 1978–2014. Dessutom granskas medborgarverksamheten vid föreningshusen. Utredningen har gjorts på uppdrag av undervisnings- och kulturministeriet. Utöver uppgifterna i Hembygdsföreningens bidragsregister omfattar materialet respons som samlats in av föreningar, organisationer och experter. Avsikten med bidragsverksamheten är att främja renoveringsmetoder som respekterar byggnads- och kulturarvet samt att utveckla husen som centra för regional verksamhet i hela Finland. Av de som besvarat enkäten riktad till föreningar som äger föreningshus ansåg majoriteten (88 %) att renoveringsbidragen för föreningshus är avgörande viktiga för bevarandet av föreningshuset. Detta framhävdes särskilt i fråga om arbetarföreningars hus (96 %). Renoveringsbidragen för föreningshus omfattar även hustekniska arbeten, vilket har möjliggjort renoveringsprojekt som förbättrar användbarheten av husen. Föreningshusen är lokaler för mångsidig medborgarverksamhet. Ungefär hälften av husen finns på orter där det inte finns någon annan lämplig lokal för öppen medborgarverksamhet. Även enskilda medborgare, kommuner och småföretagare använder husen. Hos en tredjedel av de föreningar som besvarade enkäten ökar användningen av husen. Över hälften hade inte några förändringar i sikte. I allmänhet har användningen av huset ökat eller förblivit oförändrad efter renoveringen.


Renoveringsbidragens årliga belopp om 1,5 miljoner bedöms möjliggöra genomförandet av renoveringsprojekt värda ungefär 3 miljoner. Av dessa arbeten genomförs ungefär hälften utanför tätorter. En del av renoveringsarbetena görs som talkoarbete. Lyckade renoveringar av föreningshusen återspeglas också i sysselsättningsmöjligheterna för småföretagare inom service- och kulturbranschen. En betydande del av föreningshusen anses vara hotade. De viktigaste orsakerna till hotet är underhålls- och renoveringskostnaderna. Också att byn eller tätorten töms på folk eller ett lågt medlemsantal i föreningar utgör betydande orsaker till hotet. Föreningshusens renoveringsbehov förblir närmast oförändrat under de närmaste åren. Även de av myndigheterna ställda kraven på tillgänglighet och energieffektivitet skapar renoveringsbehov.


Esipuhe Kansalaisjärjestöjen kokoontumistiloikseen rakentamien seurantalojen jo lähes 130 vuotta jatkunut perinne on Suomessa ainutlaatuinen. Seurantaloilla on ollut merkittävä rooli niin yhteiskunnan, yhdistysten kuin kansalaisten elämässä ja ne ovat täynnä kiehtovia tarinoita. Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton ja valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen kanssa 30 vuoden ajan. Seurantalojen avustusja korjaustoiminta on ollut laajaa ja merkityksellistä. Se on mahdollistanut arvokkaan arkkitehtuuriperinnön ja kansalaistoiminnan tilojen säilyttämisen eri puolella Suomea. Perinteisten seurantalojen ja uudempien kylätalojen muodostama verkosto tarjoaa yhä tiloja paikalliskulttuurin koko kirjolle: kokouksille, liikunnalle, teatterille, tanssille, harrastuksille ja yhteisille juhlille. Monilla paikkakunnilla ne ovat ainoita kansalaistoiminnalle avoimia julkisia tiloja. Elämä seurantaloilla seuraa yhdistysten aktiivisuuden aaltoliikettä: Käyttäjämäärät vaihtelevat aktiivisten talojen tuhansista kävijöistä lähes hylättyjen talojen muutamaan sinnikkääseen päivystäjään. Pääasiassa talkoilla rakennettuja seurantaloja korjataan ja ylläpidetään edelleen paikallisyhdistysten vapaaehtoisten voimin. Näiltä vapaaehtoisilta on saatu arvokasta tietoa tätä selvitystä varten. Suomen Kotiseutuliitto haluaa kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita yhdistyksiä ja yhteisöjä.

Tekijät


Sisällys 1. Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta 2015 . . . . 14 2. Tutkimusaineiston kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Selvitykseen liittyvät kyselyt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Kysely taloja omistaville yhdistyksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Kysely keskusjärjestöille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville . . . . . . . . . . . . 17 3. Valtion korjausavustus seurantaloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Avustusten jakaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Avustusjärjestelmän vaiheet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Avustukset vuosina 1978–1990 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen. . . . . . 20 Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien. . . . . 21 Muu seurantalojen toiminnan tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 4. Seurantalot tänään. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Talot yhdistyskyselyn valossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Talojen kunto ja tulevaisuuden näkymät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Talojen tulevaisuus keskusjärjestöjen näkökulmasta. . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista . . . . . . . . . . . . . 29 5. Korjausavustusten vaikutukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Avustusten merkitys seurantalojen säilymiselle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen huomioiminen. . . . . . . 31 Korjaustöiden sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Tehdyt korjaukset vuosien 2007–2010 tiliselvitysten mukaan. . . . . . . . 33 Tehdyt korjaukset yhdistyskyselyn valossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Korjausavustusten työllistämisvaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 6. Talot kansalaistoiminnan tiloina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Yhdistysten järjestämä toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Kunnan järjestämä toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 7. Arvioita avustusjärjestelmästä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Yhdistysten ja keskusjärjestöjen näkökulma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Avustuspäätösten valmistelijoiden näkökulma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten näkökulma . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 8. Johtopäätökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Kulttuuriperintö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Kansalaistoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Korjaustyöt ja työllistäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Yhdistyskyselyyn vastanneiden palautetta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 SELVITYKSEN LIITTEET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53


Hyvinkäänkylän työväentalo, Hyvinkää. Kuva: Tuomas Uusheimo

1.

Johdanto

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaa­palokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500. Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtion korjausavustusta vuodesta 1978. Vuonna 2004 korjausavustusten jakaminen siirtyi opetusministeriön päätöksellä kokonaisuudessaan Suomen Kotiseutuliittoon. Avustusten jakamisen asiantuntija­elimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta1. Seurantaloasiain neuvottelukunnassa mukana olevat keskusjärjestöt toimivat valtakunnallisesti lähes kaikissa maakunnissa. Mukana on sekä

1 Seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsenorganisaatiot toimikaudella 2015–2018: Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Sosialidemokraattinen Puolue, Pro Agria Keskusten Liitto, Suomen Keskusta, Kansantalojen Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Finlands Svenska Marthaförbund, Marttaliitto, Finlands Svenska Hembygdsförbund, Suomen Kylätoiminta, Suomen Kuntaliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Museovirasto, ympäristöministeriö

13


suomen- että ruotsinkielisiä sekä kaksikielisiä järjestöjä. Ahvenanmaa maakunta on rajattu sen itsehallintoon perustuen avustusten jakamisen ulkopuolelle. Seurantalot ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriympäristöä ja -perintöä. Valtioneuvoston hyväksymän Kulttuuriympäristöstrategian 2014–20202 mukaan kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja uuden toiminnan mahdollistaja. Strategiassa korostetaan myös kansalaistoiminnan merkitystä. Toimenpiteinä strategiassa on mainittu mm. kulttuuriympäristön hyvää hoitoa tukevien taloudellisten kannustimien ja avustusmenettelyjen kehittäminen.

Selvitys valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta 2015 Tämä selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena on kuvata seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusjärjestelmän vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon ja kansalaistoimintaan. Selvityksen osana kerättiin myös tietoja talojen korjaustarpeesta, korjausten rahoituksesta sekä valtion korjausavustusten ja korjausneuvonnan kehittämisestä. Lisäksi kerättiin arvioita avustusjärjestelmän toimivuudesta. Selvityksen ajanjakso käsittää vuodet 1978–2014. Tutkimus keskittyy enimmäkseen 2007 jälkeiseen aikaan. Tilastolliset katsaukset on rajattu pääasiassa vuosiin 2001– 2010. Korjaustöistä tehtyjen selvitysten tarkastelu käsittää vuodet 2007–2010. Selvitystyö on tehty Kotiseutuliiton seurantalohankkeessa työskentelevien omana työnä vuoden 2014 aikana. Selvityksen ovat tehneet rakennustutkijat Johanna Hakanen (arkkitehti) ja Leni Pakkala (arkkitehti), hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö (FM) ja toimistoassistentti Marianne Parvinen (FM). Lisäksi työhön on osallistunut Suomen Kotiseutuliiton tiedottaja Elina Kuismin (medianomi).

2 Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014 sekä strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimeenpanosuunnitelma 2014–2020

14


Laitilan kulttuuriseura Walo ry. Kuva: Miikka Lappalainen

2.

Tutkimusaineiston kuvaus

Selvitykseen liittyvän tilastollisen tarkastelun lähdeaineistona ovat Suomen Kotiseutuliiton korjausavustusten käsittelyssä käytetyt rekisterit, yhdistysten avustusten käytöstä tekemät selvitykset sekä aiemmat seurantalotutkimukset3. Tilastollinen aineisto on koottu pääasiassa Suomen Kotiseutuliiton avustusrekistereistä, johon on kerätty tietoja vuodesta 1981 lähtien. Vuosien 1981–1990 ajalta rekisteriin on siirretty opetusministeriön maksatusrekisteristä vain avustusta saaneiden määrät ja myönnetyt avustussummat (hakijoiden kokonaismäärä puuttuu). Tätä aiemmat tiedot vuosilta 1978–1980 perustuvat Näin korjaamme seurantalot -oppaan osioon Valtion tuki seurantalojen korjaustoimintaan. Vuodesta 1991 lähtien tiedot hakijoista ja avustuksista perustuvat Suomen Kotiseutuliiton avustusrekisteriin. Korjausavustusten työllistämisvaikutuksia on alettu kirjata rekisteriin vasta vuodesta 2012 alkaen.

3 Yhdistystalotoimikunnan mietintö (1983:34) ja Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus valtion avustamasta seurantalojen korjaustoiminnasta vuosina 1978–1988 (Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja B:7, 1990)

15


Selvitykseen liittyvät kyselyt Selvitykseen liittyi kolme erillistä sähköistä kyselyä. Kyselyt lähetettiin 1. taloja omistaville yhdistyksille, 2. seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville taloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöille sekä 3. maakuntamuseoiden tutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville. Kysely taloja omistaville yhdistyksille Taloja omistaville yhdistyksille kysely tehtiin Kotiseutuliiton ja kyselytutkimusyritys Tarubeen Taru Berndtsonin yhteistyönä. Sähköinen kyselylomake tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselyyn saatiin 304 vastausta (taulukko 1.). Kyselystä tiedotettiin pääasiassa keskusjärjestöjen kautta. Osalle taloryhmistä kysely lähetettiin suoraan avustusrekisteristä koottuihin sähköpostiosoitteisiin. Taulukko 1. Vastausten määrä. Taloryhmä

Vastauksia yht.

%-osuus kaikista vastauksista

Nuorisoseurantalot

86

28

Ruotsinkieliset nuorisoseurantalot

37

12

Työväentalot (sos. dem.)

44

14

Kansantalot

10

3

Raittiusseurantalot

5

1,6

VPK-talot

6

4

Maamiesseurantalot

13

4

Marttatalot

11

3,6

Kotiseututalot

22

7

Urheiluseurantalot

12

3,9

Muu

58

19

Kaikki yhteensä

304

100

Kysely keskusjärjestöille Seurantaloneuvottelukunnassa mukana oleville keskusjärjestöille lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi kahdeksan keskusjärjestöä (Suomen Kylätoiminta, Suomen Nuorisoseurat, Työväentalojen liitto, Kansantalojen liitto, Raittiuden ystävät, ProAgria Keskusten liitto, Finlands Svenska Marthaförbundet ja Suomen Kotiseutuliitto).

16


Kysely rakennustutkijoille ja kulttuuriympäristövastaaville Maakuntamuseoiden rakennustutkijoille ja Ely-keskusten kulttuuriympäristövastaaville lähetettiin Kotiseutuliiton laatima sähköinen kyselylomake. Kysely lähetettiin sähköpostitse Kotiseutuliiton korjausavustustoiminnan yhteyshenkilöille maakuntamuseoissa ja Ely-keskuksissa (yhteensä 43 tutkijalle kaikkiin maakuntiin). Vastauksia saatiin seitsemästä maakunnasta: Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Etelä-Savon Maakuntamuseoilta sekä Keski-Suomen Ely-keskuksesta.

17


Hailuodon nuorisoseurantalo. Kuva: Tuomas Uusheimo

3.

Valtion korjausavustus seurantaloille

Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksella on tarkoitus säilyttää talojen kulttuurihistoriallista arvoa sekä ylläpitää ja parantaa niiden kuntoa ja toimivuutta. Seurantalojen korjausavustusten jaossa alettiin jo 1980-luvulla kiinnittää huomiota korjaustöiden laadulliseen ohjaukseen ja noudattaa Museoviraston linjauksia perinteisten rakenteiden korjaamisesta. Seurantalojen korjausavustus on alusta alkaen poikennut muista valtion jakamista rakennusperinnön hoitoon ja entistämiseen tarkoitetuista avustuksista siten, että sen piiriin kuuluvat myös talotekniset työt. Niihin kohdistuvat korjaukset ja uudistustyöt lisäävät talojen käytettävyyttä. Avustuksia voidaan myöntää myös suunnittelukustannuksiin sekä tilojen esteettömyyskorjauksiin. Avustusten jakamisen lisäksi Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa korjausneuvontaa ja ylläpitää avustusrekisteriä, johon on tallennettu tiedot talojen korjausvaiheista. Rekisteri mahdollistaa pitkäjänteisen talokohtaisen korjausten ohjauksen, joka on riippumaton omistajayhteisöön liittyvistä muutoksista. Kotiseutuliitolla on lisäksi laaja ja jatkuvasti täydentyvä kuva- ja rakennuspiirustusarkisto seurantaloista. Kuva-arkiston digitointityö on meneillään. 18


Avustusten jakaminen Avustusten varsinainen hakuaika on syyskuussa. Viime vuosina hakemuksia on saapunut vuosittain lähes 300 eri yhdistykseltä4. Hakemuksen voi täyttää sähköisessä järjestelmässä tai paperilomakkeelle. Ehdotus avustusten jakamisesta valmistellaan Kotiseutuliitossa. Käsittelyn aikana osa keskusjärjestöistä antaa lausunnon ehdotuksesta. Muita keskusjärjestöjä kuullaan avustusten jakamisesta. Lausuntojen pohjalta muokattu jakoehdotus käsitellään seurantaloasian neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan jakoehdotus hyväksytään Suomen Kotiseutuliiton hallituksessa. Seurantaloasiain neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät on määritetty sopimuksessa Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamisesta ja toiminnasta (11.8.2003). Eri taloryhmiä edustavat keskusjärjestöt ovat hyväksyneet seurantalojen korjausavustusten jakoperusteet (liite 2.) sekä isojen valtakunnallisesti arvokkaiden seurantalojen luettelon (liite 3.) huomioitavaksi avustuksia jaettaessa. Avustuksen saajat tekevät Kotiseutuliiton kanssa sopimuksen avustuksen käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Kotiseutuliitto ilmoittaa ilman avustusta jääville hylkäävästä päätöksestä.

Avustusjärjestelmän vaiheet Avustukset vuosina 1978–1990 Seurantalojen korjausten valtionavustusten jako alkoi kansanedustajien aloitteesta 1978, jolloin valtion budjettiin kirjattiin 100 000 markan määräraha työväentalojen kunnostamiseen. Sitä seuraavan vuoden budjettiin varattiin jo 1 300 000 markan avustusmääräraha. Avustusten piiriin otettiin vuonna 1979 nuorisoseurantalot ja vuonna 1982 maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen sekä raittiusseurojen talot. Ensimmäisenä vuonna avustus suunnattiin korjausten suunnitteluun ja seuraavina vuosina korjauksessa tarvittavien materiaalien hankintaan.

4 Vuonna 2014 yht. 294 hakemusta; vuonna 2013 yht. 278 hakemusta; vuonna 2012 yht. 264 hakemusta

19


Opetusministeriö (OPM) jakoi avustuksia hakemusten perusteella. Vuonna 1981 laadittiin ensimmäisen kerran yleiskirje, jossa hakemuskäytäntö ja korjauksen suuntaviivat määriteltiin (ks. liite 1. Yleiskirjeet ja rakennusavustusten yleisehdot). Avustustoiminnan vakiinnuttua ja laajennuttua opetusministeriö asetti vuonna 1982 yhdistystalotoimikunnan, joka teki ehdotuksensa yhdistystalojen korjausavustamisen ja muiden tukitoimien kehittämiseksi5. Avustus säilytettiin harkinnanvaraisena, kaikki keskeiset seurantaloryhmät pääsivät avustuskelpoisten yhdistysten piiriin ja avustettavia töitä laajennettiin (ulkorakennukset, pihapiiri, talon tyyliin sopivat kalusteet ja sisustus sekä kiinteä erityisvarustus). Seurantalojen korjausavustukseen liittyvä neuvonta, koulutus ja tutkimus siirtyivät vuonna 1984 Suomen Kotiseutuliiton vastuulle OPM:n ja Kotiseutuliiton tekemän sopimuksen perusteella. Näitä tehtäviä varten Kotiseutuliittoon palkattiin rakennustutkija. OPM jakoi valtion tulo- ja menoarviossa olevat seurantalojen korjausavustukset. Ajanjaksona 1983–1990 myönnettiin yhteensä 103,9 miljoonaa markkaa avustuksia. Vuosittain jaettiin miljoonan markan avustus yhdelle isolle kaupunkityöväentalolle. Avustusjärjestelmän uudistus vuoden 1991 avustuksista alkaen OPM:n päätöksellä 16.10.1990 työväen- ja seurantalojen korjausavustusten päätöksenteon valmistelu siirrettiin Suomen Kotiseutuliitolle ja sen yhteydessä toimivalle Seurantaloasiain neuvottelukunnalle. Kotiseutuliitolle myönnettiin erillinen korvaus tehtävien hoitamisesta. OPM määritteli työväen ja- nuorisoseurantalojen osalta kullekin taloryhmälle tulevan vuotuisen valtionavustuksen määrän tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa. Kotiseutuliiton uusiksi tehtäväksi tuli hakemusten tarkastus, avustusten maksatus ja avustusten käyttöön liittyvien tiliselvitysten tarkastus. Näitä tehtäviä varten liittoon palkattiin taloussihteeri. OPM:lle kuuluivat edelleen lopullisten avustuspäätösten teko, valtion budjettiin liittyvät tehtävät sekä mahdollinen avustuksen takaisinperintä. Seurantaloasian neuvottelukunnan perustamissopimus allekirjoitettiin 20.12.1990 ja ensimmäinen kokous pidettiin 16.1.1991. Neuvottelukunnan tarkoitukseksi määriteltiin ”seurojen taloihin ja työväentaloihin liittyvän toiminnan yleinen edistäminen,

5

Yhdistystalotoimikunnan mietintö, Komiteamietintö 1983:34, Opetusministeriö, Helsinki 1983.

20


seurantalojen rakennustaiteellisesti, teknisesti ja ympäristökulttuurin kannalta korkeatasoisen korjaamisen ohjaaminen sekä seurantalojen kehittäminen paikallisen harrastustoiminnan keskuksina”. Neuvottelukunnan perustivat Finlands Svenska Hembygsförbund, Finlands svenska kommunförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansan Talojen Liitto, Maatalouskeskusten Liitto, Raittiuden Ystävät, Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Keskusta, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kunnallisliitto, Suomen Nuorison Liitto, Suomen Palontorjuntaliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Lisäksi OPM:llä oli oikeus nimetä neuvottelukuntaan kolme edustajaa sekä ympäristöministeriöllä ja Museovirastolla yksi edustaja. Neuvottelukunta hyväksyi 12.2.1992 avustusten jakoperusteet, joiden mukaan avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. Lisäksi jaossa piti ottaa huomioon korjauksen tarve ja kiireellisyys, edellyttäen, että korjaussuunnitelmat olivat riittävän hyvät. Korjausten kohtuullisen nopeaa valmistumista pyrittiin edistämään myöntämällä riittävän suuria kerta-avustuksia. Myös alueelliset ja kielelliset näkökohdat piti ottaa huomioon sekä keskusjärjestöjen omistamien talojen määrä ja korjaustarve. Neuvottelukunnan laatimat avustusten jakoperusteet uusittiin vastaamaan Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (12/1998) ja uuden Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) tavoitteita 2001. Korjausten laatua pyrittiin nostamaan mm. hankesuunnitelmaa ja pääsuunnittelijaa koskevin vaatimuksin6. Ajanjaksona 1991–2003 OPM myönsi avustusta 1150 seurantalolle yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. Avustuspäätösten siirtyminen Kotiseutuliittoon vuodesta 2004 lähtien Valtionavustuslain uudistus (688/2001) mahdollisti valtionavustuksiin liittyvän päätöksenteon antamisen muillekin kuin valtion viranomaisille. Seurantalojen korjausavustuksen jakaminen annettiin kokonaisuudessa Suomen Kotiseutuliiton ja sen yhteydessä toimivan Seurantaloasiain neuvottelukunnan tehtäväksi vuoden 2004 avustuksista lähtien7. Avustusmenettely muuttui siten, että Kotiseutuliiton hallitus tekee avustuspäätökset.

6 7

4/011/2001 Muistio 19.2.2003, OPM, Kupo/TKY, Päivi Salonen

21


Seurantaloasiain neuvottelukunnan perustamissopimus päivitettiin 11.8.2003. Siihen kirjattiin uusina asioina keskusjärjestöiltä pyydettävät lausunnot jakoehdotuksesta sekä neuvottelukunnan toimintasuunnitelman ja -kertomuksen tekeminen. Uusiksi jäseniksi tulivat Marttaliitto ja Suomen kylätoiminta. Kotiseutuliitto laati uuden menettelyn mukaisen avustusten hakuohjeen ja avustuksista laadittaviin sopimuksiin liittyvät Seurantalojen korjausavustusta koskevat lisäehdot (22.3.2004). Hakuohjetta ja lisäehtoja on päivitetty vuosien varrella. Vuodesta 2013 lähtien avustuksia on ollut mahdollista hakea sähköisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää seurantalojen korjausavustusmäärärahat Seurantaloasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelman mukaisesti jaettavaksi avustuksina yhdistyksille ja erikseen Kotiseutuliitolle avustusten jakamiseen ja hallinointiin sekä neuvontatyöhön. Kotiseutuliitto antaa vuosittain OKM:lle selvityksen avustusmäärärahojen käytöstä.

Muu seurantalojen toiminnan tukeminen Suomen Kotiseutuliitto tarjoaa seurantalohankkeen rahoituksen puitteissa seurantaloja omistaville yhdistyksille korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa, tuottaa korjausneuvontamateriaalia ja kerää tietoja talojen rakennus- ja korjaushistoriasta. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalohankkeeseen liittyvästä mediaviestinnästä. Kotiseutuliiton rakennustutkija on kirjoittanut useita seurantalojen arkkitehtuuria ja rakennushistoriaa käsitteleviä artikkeleita, joista merkittävin on Rakennusperintömme – kulttuuriympäristön lukukirjan (2001) artikkeli Aatteiden talot (Leni Pakkala). Rakennustutkija on pitänyt esityksiä seurantaloista, niiden hyvästä korjaustavasta sekä korjausavustuksista eri toimijoiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa useita kertoja vuodessa. ∎ Vuonna 1985 julkaistiin ensimmäinen neuvonta- ja tutkimustyön tuloksena syntynyt opas Näin korjaamme seurantalon (toim. Leni Pakkala ja Ulla Rahola). ∎ Vuonna 1986 toteutettiin kymmenillä seurantaloilla kiertänyt Seurantalo elää -näyttely yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Näyttely esitteli talojen rakennusperintöä ja hyvää korjaustapaa.

22


∎ Vuonna 1990 Kotiseutuliitto julkaisi tutkimusraportin Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus – valtion avustama seurantalojen korjaustoiminta vuosina 1978–88. ∎ Vuonna 2000 Seurantaloasiain neuvottelukunta teetti seurantaloidentiteetin vahvistamiseksi yhteisen seurantalo-tunnuksen, jonka suunnitteli Design Studio Muotohiomo. ∎ Vuonna 2004 Kotiseutuliitto julkaisi suppean haastattelututkimuksen Seurantalo paikallisena voimavarana: seurantalojen toimintaa ja korjausprojekteja Uudellamaalla (Tapani Sainio). ∎ Vuonna 2005 avattiin Seurantaloasiain neuvottelukunnan aloitteesta Seurantalot.fi -sivusto. Sivusto toimii talojen markkinointikanavana sekä yhdistysten ja keskusjärjestöjen kiinteistörekisterinä. Se sisältää tietoa myös mm. talojen korjaamisesta ja niiden historiasta. Keskusjärjestöt maksavat erillisen korvauksen sivuston ylläpidosta. Sivusto uudistettiin vuonna 2014. ∎ Vuosina 2005–2006 Kotiseutuliitto järjesti yhteistyössä keskusjärjestöjen kanssa seurantalotoimijoiden koulutusseminaarien sarjan Oulussa, Tampereella ja Turussa. Seminaareissa käsiteltiin korjaustoiminnan lisäksi hankerahoitusta, verotusta ja työnantajana toimimista. ∎ Vuoden 2008 Euroopan rakennusperintöpäivien teemana olivat seurantalot. Kotiseutuliitto julkaisi kirjan Yhdessä rakennetut – Med gemensamma krafter. Suomalaiset seurantalot – Föreningshus i Finland (toim. Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala). ∎ Vuodesta 2010 alkaen Seurantaloasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuosittain Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon seurantalon erityispiirteitä kunnioittavasta ja toimivuutta parantavasta korjauksesta. Palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota hyvään korjaustapaan. ∎ Vuonna 2010 valmistui Kotiseutuliiton teettämä talotekniikan (LVI) korjausohje seurantalojen vastuuhenkilöille ja korjausten suunnittelijoille. Ohjeen laati LVI-insinööri Jukka Sainio. ∎ Vuonna 2013 Kotiseutuliitto aloitti seurantalojen dokumentointiin liittyvän yhteistyön valokuvaaja-arkkitehti Tuomas Uusheimon kanssa. 23


Veitsiluodon työväentalo, Kemi. Kuva:Tuomas Uusheimo

4.

Seurantalot tänään

Seuraavassa tarkastellaan seurantalojen nykytilannetta ja tulevaisuutta Suomen Koti­ seutu­liiton avustusrekisterin tietojen ja selvitystyön yhteydessä tehtyjen kyselyiden valossa.

Kotiseutuliiton avustusrekisterin tietoja taloista Kotiseutuliiton avustusrekisteriin oli 2014 kirjattu tiedot 2416 seurantalosta8, jotka tässä selvityksessä on jaoteltu kolmeen taloryhmään. Niiden osuudet jakaantuvat seuraavasti: nuorisoseurojen talot 32 %, työväentalot 17,4 %, muut seurantalot 50,3 %. Seurantalojen jakaantuminen eri taloryhmiin ja niissä tapahtuneet muutokset 1983, 1988 ja 2014 on kuvattu tarkemmin liitteen taulukossa 1. Vuosina 1988–2014 seurantalojen määrä on hakemusrekisterissä kasvanut erityisesti niin kutsuttujen muiden seurantalojen ryhmässä. Näitä ovat Suomen Keskustan talot (10), kotiseututalot (94), kylätalot (55), maamiesseurantalot (340), maataloustuottajain

8 Rekisterissä on tiedot avustusta hakeneista seurantaloista, joiden joukossa pieni määrä ei-avustuskelpoisia taloja.

24


talot (8), marttatalot (43), vpk:n talot (65), raittiusseurantalot (28), urheiluseurantalot (115) ja muut luokittelemattomat seurantalot (411). Edellä mainittujen joukossa eniten ovat kasvaneet kotiseutu- ja kylätalojen ryhmät. Suurin vähennys on tapahtunut työväentalojen ryhmässä. Taloryhmien välisiä muutoksia on vaikea tarkastella, sillä taloja siirtyy myös omistajaryhmältä toiselle. Rekisterissä olevien talojen keski-ikä on 85 vuotta ja keskikoko 380 m². Talot jakaantuvat tasaisesti kolmeen rakennusjaksoon: ennen vuotta 1920 rakennetut, vuosina 1920–1944 rakennetut ja 1945 jälkeen rakennetut. Alueellisesti tarkasteltuna eniten seurantaloja on Pohjanmaan (25 %) ja Hämeen (15 %) maakuntien sekä Uudenmaan (14 %) maakuntien alueilla. Joka neljäs seurantalo on maakunnallisesti tai paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus. Kolme seurantaloa on suojeltu rakennussuojelulailla: Kannuksen Työväentalo (nk. Mäkiraonmäen työväentalo), Jyväskylän työväentalo ja Koivulan seurojentalo Ristiinassa. Lisäksi alun perin työväentaloksi rakennettu, mutta myöhemmin muuhun käyttöön siirtynyt Helsingin kulttuuritalo on suojeltu rakennussuojelulailla. Avustushakemusten joukossa on vuodesta 2000 lähtien ollut vuosittain vajaat 30 uutta hakijaa. Tyypillisiä uusia kohteita ovat vanhat koulurakennukset, joita siirtyy kyläyhdistysten hallintaan. Lisäksi joukossa on vanhoja asemarakennuksia. Näiden joukossa on myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltuja kohteita. Kotiseutuliiton avustusrekisteriin ei ole erikseen kirjattu käytöstä poistuneita taloja.

Talot yhdistyskyselyn valossa Yhdistyskyselyyn vastanneiden taloista 41 % kuului nuorisoseurantaloihin, 17,6 % työväentaloihin ja 41,1 % muihin taloihin. Myös talojen ikäjakauma noudatti avustusrekisterin jakaumaa. Työväentalojen joukossa oli eniten 1900–1917 rakennettuja taloja. Nuorisoseurojen taloista valtaosa (86 %) on seurantaloiksi rakennettuja rakennuksia, kun vastaava määrä työväentaloista oli 64 %. Muu-ryhmässä valtaosa rakennuksista oli alun perin rakennettu muuhun tarkoitukseen kuin seurantaloiksi. Niistä tyypillisimpiä olivat asuin- ja koulurakennukset, mutta myös muita rakennuksia on otettu seurantalokäyttöön.

25


Pääosa seurantaloista (82 %) sijaitsi yhdistyksen omistamalla tontilla. Työväentaloista muita huomattavampi osa (71 %) sijaitsee taajamissa, kun muissa taloryhmissä lähes vastaava osa taloista sijaitsee haja-asutusalueilla. Työväentalot olivat selkeästi pintaalaltaan suurempia kuin muihin ryhmiin kuuluvat talot. Talojen kunto ja tulevaisuuden näkymät Noin puolet taloista oli vastausten mukaan kohtuullisessa kunnossa. Nuorisoseurantalot olivat välttävässä tai heikossa kunnossa hieman useammin kuin muut talot. Kahteen kolmasosaan taloista on järjestetty esteetön sisäänkäynti, mutta vain vajaassa puolessa (43 %) on esteetön wc-tila. Yhdistyskyselyssä selvitettiin myös vastaajien käsityksiä talojen uhanalaisuudesta. Joka kolmas vastanneista piti taloaan uhanalaisena. Taajamien ja haja-asutusalueiden välillä ei näkynyt merkittävää eroa. Uhanalaisuuden syistä tärkeimpiä ovat yhdistysten mukaan ylläpitokulut ja korjauskustannukset (kuvio A). Vajaalla kahdella kolmasosalla oma varainhankinta kattaa talon käyttökustannukset (taulukko 3.). Kunnat myöntävät jonkin verran avustuksia taloille, nuorisoseurantaloille kuitenkin muita taloryhmiä useammin (taulukko 4.).

Mathildedalin työväenyhdistyksen talon korjauksia tehtiin Varsinais-Suomen maakuntamuseon ohjauksessa. Kuva: Johanna Hakanen.

26


Miksi talon tulevaisuus on uhanalainen (osuus ryhmästä) Miksi talon tulevaisuus on uhanalainen (osuus ryhmästä)

Kylän tyhjeneminen

Korjauskustannuk set

Ylläpitokulut

Vähäinen jäsenmäärä

Vähäinen käyttö

0,0

10,0

20,0

Kaavoitus

40,0

50,0

Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297)

Tärkein syy

Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116)

Muu syy

30,0

Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297)

Kuvio A. Talojen uhanalaisuuden syyt yhdistyskyselyn mukaan.

Kuvio A. Talojen uhanalaisuuden syyt yhdistyskyselyn mukaan. 27

2. tärkein

3. tärkein


Taulukko 3. Kattaako oma varainhankinta käyttökustannukset taloryhmän ja taajamatyypin mukaan (%) kyllä

ei

Nuorisoseurantalo (123)

55

45

100

Työväentalo (50)

60

40

100

Muu (121)

69

31

100

Kaikki (294)

62

38

100

Kaikki (294), kpl

181

113

294

kyllä

ei

Taajama (112)

68

32

100

Haja-asutusalue (180)

58

42

100

Kaikki (292)

62

38

100

Taulukko 4. Myöntääkö kunta avustusta taloryhmän ja taajamatyypin mukaan (%) kyllä

ei

Nuorisoseurantalo (123)

42

58

100

Työväentalo (52)

21

79

100

Muu (123)

23

77

100

Kaikki (298)

31

69

100

Kaikki (298), kpl

91

207

298

kyllä

ei

Taajama (115)

29

71

100

Haja-asutusalue (181)

32

68

100

Kaikki (296), kpl

31

69

100

Talojen tulevaisuus keskusjärjestöjen näkökulmasta Keskusjärjestökyselyyn vastanneiden mukaan jäsenyhdistysten käytöstä ei ole vuosina 2004–2013 poistunut seurantaloja tai poistuneiden määrästä ei ole tietoa. Kysymykseen yhdistysten samalla aikavälillä hankkimista seurantaloista saatiin vain kaksi vastausta. ProAgria Keskusten Liiton (aiemmin nimellä Maaseutukeskusten liitto) jäsenet ovat hankkineet omistuksensa alle 10 uutta taloa ja Kansantalojen liiton jäsenyhdistykset yhden.

28


Kyselyssä selvitettiin myös keskusjärjestöjen näkemystä talojen uhanalaisuudesta (kuvio B). Vaarantuneiden talojen uhanalaisuuden selvästi tärkeimpänä syynä pidettiin ylläpitokustannuksia. Kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä olivat seuraavaksi merkittävimpiä

Kyselyssä selvitettiin myös keskusjärjestöjen näkemystä talojen uhanalaisuudesta (kuvio

syitä uhanalaisuuteen. Korjauskustannukset olivat myös jonkin verran tärkeä syy. Kaavoitusta ei pidetty

B). Vaarantuneiden talojen uhanalaisuuden selvästi tärkeimpänä syynä pidettiin ylläpito-

merkittävänä uhkatekijänä. kustannuksia. Kylän tai taajaman tyhjeneminen sekä yhdistyksen vähäinen jäsenmäärä olivat seuraavaksi merkittävimpiä syitä uhanalaisuuteen. Korjauskustannukset olivat

Vain yksi keskusjärjestöistä kysymykseen maakunnassa järjestöllä on eniten uhanalaisia myös jonkin verran tärkeävastasi syy. Kaavoitusta ei missä pidetty merkittävänä uhkatekijänä. taloja (Kansantalojen liitto: eniten uhattuja taloja Kainuussa). Vain yksi keskusjärjestöistä vastasi kysymykseen missä maakunnassa järjestöllä on eniten uhanalaisia taloja (Kansantalojen liitto: eniten uhattuja taloja Kainuussa).

Kuinka moni jäsenyhdistystenne seurantaloista on uhanalainen?

Kuinka moni jäsenyhdistystenne seurantaloista on uhanalainen?

Maaseutukeskusten liitto Nuorisoseurat Työväentalojen liitto Raittiuden ystävät Kansantalojen liitto 0

10

20

30

40

50

60

Kuvio B. Talojen uhanalaisuus keskusjärjestöjen mukaan, talojen lukumäärä. Lisäksi Suomen työväentalojen liiton tiedossa on noin 40 keskusjärjestöihin kuulumatonta työväentaloa, joista suuri Kuvio B. Talojen uhanalaisuus keskusjärjestöjen mukaan, talojen lukumäärä. osa on uhanalaisia.

Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista

Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten huomioita taloista Rakennustutkijoiden vastauksissa talojen uhanalaisuuden syynä pidettiin yhdistysten vähäistä jäsenmäärää ja toimintaa, ja sitä kautta myös ylläpitokustannuksia. Lähes kaikki vastaajat nostivat työväentalot alueellaan, yksilöitiin 14 Rakennustutkijoiden vastauksissa talojenuhanalaisimmiksi uhanalaisuuden syynä pidettiin näistä yhdistysten vähäistä taloa. Eniten uhanalaisia taloja arvioitiin olevan Varsinais-Suomessa (30 kpl). Yhteensä

jäsenmäärää ja toimintaa, ja sitä kautta myös ylläpitokustannuksia. Lähes kaikki vastaajat nostivat

uhanalaisiksi arvioitiin yli 60 seurantaloa.

työväentalot uhanalaisimmiksi alueellaan, näistä yksilöitiin 14 taloa. Eniten uhanalaisia taloja arvioitiin

olevan Varsinais-Suomessa (30esille kpl). Yhteensä arvioitiin yli 60 seurantaloa. Uusina seurantalotyyppeinä nousivatuhanalaisiksi kyläyhdistysten käyttöön siirtyneet entiset koulurakennukset. Maakunnasta riippuen yhdistysten käyttöön oli 2000-luvulla siirtynyt 10–30 koulurakennusta. Koulurakennusten muutoksiin on saatu myös Leader- tai Uusina seurantalotyyppeinä esille nousivat kyläyhdistysten käyttöön siirtyneet entiset muuta hanketukea. koulurakennukset. Maakunnasta riippuen yhdistysten käyttöön oli 2000-luvulla siirtynyt 10 - 30 29

17


Turun VPK:n talo. Kuva: Tuomas Uusheimo

5.

Korjausavustusten vaikutukset

Seurantalojen määrä on säilynyt lähes ennallaan 1980-luvulla arvioidusta määrästä (liitteen taulukko 1.). Valtion myöntämillä seurantalojen korjausavustuksilla on ollut tässä merkittävä rooli.

Avustusten merkitys seurantalojen säilymiselle Vuosina 1978–2014 on jaettu yhteensä 56,46 M€ seurantalojen korjausavustuksia. Näistä Nuorisoseurantaloille 21,2 M€, työväentaloille 19,8 M€ ja muille seurantaloille 15,8 M€. Vuoteen 2014 mennessä avustusta on jaettu 1930 seurantalolle. Avustussummien jakaantuminen taloryhmien välillä perustuu OPM:n ja myöhemmin Kotiseutuliiton vuosittain neuvottelemaan jakoon keskusjärjestöjen kanssa. Jakosuhteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2004–2014. Vuonna 1990 julkaistun seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimuksen lähdeaineistona oli 1830 seurantalon tiedot, joista 72 % oli saanut valtion jakamia seurantalojen korjausavustuksia. Kotiseutuliiton avustusrekisteriin 2014 kirjatusta 2408 seurantalosta 82 % oli saanut seurantalojen korjausavustuksia.

30


Avustusten jaossa on huomioitu jakoperusteissa mainittu avustusten tasa-arvoinen alueellinen ja kielellinen jakaantuminen. Maakunnallisessa tarkastelussa hakemusten avustusprosentti vaihtelee 75–87 % välillä (ks. liitteen taulukko 3.). Vuosina 1978–2014 on jätetty yhteensä 14 164 avustushakemusta, joista keskimäärin 66 %:lle on myönnetty vuosittain avustus. Myönnetty kerta-avustus on ollut samana ajanjaksona keskimäärin 6038 euroa vuodessa. Samalle kohteelle on myönnetty keskimäärin 4,8 kertaa avustuksia. Yhdistysten vapaaehtoisten johdolla tehtäville korjaushankkeille on tyypillistä, että niiden toteuttaminen jakaantuu usealle vuodelle. Vain 22 taloa on saanut yhteensä yli 200 000 euroa avustusta ja 90 taloa yli 100 000 euroa avustusta. Yhdistyskyselyyn vastanneista valtaosa (88 %) piti valtion jakaman seurantalojen korjausavustuksen merkitystä ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta. Erityisesti tämä korostui työväentalojen kohdalla (96 %). Vastanneista yhdistyksistä kolme neljäsosaa oli hakenut seurantalojen korjausavustusta. Eniten avustuksia olivat hakeneet työväentalot (92 %). Korjausavusta oli saanut keskimäärin 73 % vastaajista. Poikkeuksena työväentalot, joista 94 % oli saanut avustuksia. Yli puolet vastaajista oli saanut korkeintaan 25 000 euroa avustuksia. Korjausavustuksilla oli yleisimmin kunnostettu rakennuksen julkisivuja (ulkovuori ja maalaus). Yleisiä korjauskohteita olivat myös ikkunat ja ovet sekä lämmitysjärjestelmä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen huomioiminen Seurantalojen neuvottelukunnan hyväksymien korjausavustusten jakoperusteiden (liite 2.) mukaan avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon. Avustuksia myönnettäessä etusijalle asetetaan seurantalot, jotka sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) luetteloon9 sekä sitä edeltävään RKY 1993 -luetteloon. Seurantalojen arvokkain tila on suuri juhlasali, jonka säilymiseen näyttämöineen kiinnitetään erityistä huomiota korjausavustuksia myönnettäessä.

9 RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. (rky.fi)

31


Kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseksi seurantalot on luokiteltu avustushakemusten käsittelyssä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (AV, AM), lailla tai kaavalla suojeltuihin kohteisiin (SL, SK) sekä paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin (AP). Luokitus perustuu rakennetun ympäristön maakunnallisiin ja valtakunnallisiin inventointeihin sekä Museoverkon tietoihin. Neuvottelukuntaan kuuluvat keskusjärjestöt saavat tiedon kulttuurihistoriallisesta luokituksesta lausuntopyynnön liitteessä. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista taloista 90,5 % on saanut korjausavustuksia (vrt. kaikista avustusrekisteriin 2014 kirjatuista seurantaloista 79 %:lle on myönnetty korjausavustuksia). Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden talojen osuus rekisterissä on 12,7 %. Lisäksi noin 10 % rekisteriin merkityistä taloista on paikallisesti arvokkaita tai rakennustutkijan arvokkaiksi luokittelemia. Seurantalojen neuvottelukunnan alaisuudessa laadittiin vuonna 2008 luettelo isoista ja valtakunnallisesti arvokkaista seurantaloista (nk. IVA-luettelo, ks. liite 3.). Luetteloon valikoitui yhteensä 25 pinta-alaltaan yli 500 m² suuruista taloa, jotka edustavat eri taloryhmiä ja rakennuskausia. Luetteloinnin tarkoituksena oli sekä tuoda esiin rakennushistoriallisesti arvokkaimpia seurantaloja että suunnata mahdollisia muita korjauksiin osoitettuja määrärahoja näiden rakennusten kunnostukseen. Isoille valtakunnallisesti arvokkaille seurantaloille on myönnetty 2014 mennessä yhteensä 2,3 M€ avustuksia. Niiden keskimääräinen kerta-avustus on ollut 17 653 euroa. IVA-luettelon laati arkkitehti Leni Pakkala (Suomen Kotiseutuliitto) yhteistyössä seurantalojen neuvottelukuntaan kuuluvien arkkitehtien Tuulikki Terho (OPM), Selja Flink ja myöhemmin Sirkkaliisa Jetsonen (Museovirasto) kanssa. Luettelon laatimiseen osallistui myös taloja edustavien keskusjärjestöjen, Museoviraston ja maakuntamuseoiden edustajia. Luettelon laatiminen kuului Yhdistystalotoimikunnan mietinnön (1983) esityksiin.

Jyväskylän työväentalo on yksi isoista, valtakunnallisesti arvokkaista seurantaloista. Alvar Aallon suunnittelema talo on suojeltu rakennussuojelulailla. Kuva: Jussi Jäppinen

32


Vuonna 2009 seurantalojen korjausavustuksiin myönnettiin 1,5 M€ lisämääräraha valtion työllistämiseen kohdistetussa lisätalousarvioesityksessä (20.3.2009). Lisämäärärahasta osoitettiin 500 000 euroa valtakunnallisesti arvokkaan Turun vpk:n talon korjaamiseen. Muut erillisavustukset pyrittiin kohdentamaan erityisesti suurten sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden nopeasti toteutettaville korjauksille. Erillisavusta myönnettiin 16 seurantalolle10, joista 13 oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja tai kaavalla suojeltuja rakennuksia. Turun vpk:n talon lisäksi niiden joukossa oli kaksi muuta IVA-luetteloon kuuluvaa taloa: Kotkan vpk:n talo ja Nuorisoseura Tähti ry:n talo Vesilahdella. Nämä huomattavasti vuosittain jaettavia korjausavustuksia suuremmat erillisavustukset (keskimäärin 66 000 €) mahdollistivat merkittäviä korjaustöitä mm. kolmessa uhanalaisessa seurantalossa. Näistä Hyrynsalmen Kirkonkylän kyläyhdistys ry:n seurantalon korjaus sai myöhemmin Hyvän korjauksen palkinnon. Erillisavustuksin toteutettiin mm. hirsirunkojen laajoja lahokorjauksia, julkisivujen kokonaisvaltaisia kunnostus- ja maalaustöitä sekä uusittiin usean talon vesikate perinteistä rakennustapaa noudattaen.

Korjaustöiden sisältö Tehdyt korjaukset vuosien 2007–2010 tiliselvitysten mukaan Valtion tuen turvin toteutuneista korjauksista ei ole tehty kattavaa selvitystä vuoden 1990 jälkeen. Tätä selvitystä varten korjaustöistä tehtiin karkea yhteenveto perustuen vuosien 2007–2010 avustuksen saajien antamiin selvityksiin (tiliselvitykset)11. Tiedot on koottu noin 95 %:sta mainitun aikavälin selvityksistä. Vuosina 2007–2010 haettiin

Hailuodon Nuorisoseura ry (Hailuoto), Hyrynsalmen Kirkonkylän kyläyhdistys ry (Hyrynsalmi), Kanteenmaan Veljeys Nuorisoseura ry (Punkalaidun), Kotkan Vapaaehtoinen Palokunta ry (Kotka), Mathildedalin Työväenyhdistys ry (Salo), Muuruveden Jyske ry (Juankoski), Nousiaisten Kalliopohja Oy (Nousiainen), Pro Gardberg r.f.( Karis), Puhossalon Erä ry (Kitee), Suomussalmen Vasemmisto ry (Suomussalmi), Tähti Nuorisoseura ry (Vesilahti), Turun Vapaaehtoinen Palokunta – Åbo Frivilliga Brandkår ry (Turku), Ukkolan Sos.dem. Työväenyhdistys ry (Eno), Uudenkaupungin Työväenyhdistys ry (Uusikaupunki), Vestalax Byaförening r.f. (Kimito), Voimistelu- ja Urheiluseura Karihaaran Karu ry (Kemi)

10

Ajanjakso käsittää uusimmat avustukset, joiden käyttöaika on päättynyt ja selvitystiedot käytettävissä. Yhdistysten avustusten käytöstä tekemissä selvityksissä on jonkin verran puutteita, sillä kustannuksia ei ole aina osattu erotella tarkasti.

11

33


yhteensä 4,6–5,4 M€ avustusta vuosittain. Avustusta jaettiin vuosittain 1,47–1,56 M€. Suurimmat jaetut avustukset olivat 40 000–45 000 euroa ja pienimmät 1000–1500 euroa. Avustusten saajat ovat tiliselvityksissään antaneet tiedot vuosittain noin kaksinkertaisista korjauskustannuksista avustettua euroa kohden. Selvityksiin perustuen voidaan arvioida, että vuosittainen noin 1,5 M€ avustussumma on mahdollistanut vähintään 3 M€ arvoisten korjaushankkeiden toteuttamisen. Näistä noin puolet on toteutunut taajamien ulkopuolella. Suureen osaan hankkeista on sisältynyt myös huomattava määrä talkootyötä. Suuri osa avustusten saajista on samanaikaisesti toteuttanut muita korjaustöitä, joiden kustannuksia ei ole selvitetty Suomen Kotiseutuliittoon. Seurantalojen korjausavustuksista tehdyissä selvityksissä toteutuneet työt jaotellaan suunnitteluun ja valvontaan, rakennusteknisiin töihin, lvi-töihin, sähkötöihin, kalusteisiin ja ympäristötöihin. Vuosien 2007–2010 avustuksen käyttöä koskevien selvitysten mukaan korjaustöiden kustannuksista noin 60 % muodostui rakennusteknisistä töistä ja noin 20 % lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköasennuksin liittyvistä töistä (ks. taulukko 5.) Useimmin mainittuina yksittäisinä korjaushankkeina nousivat esiin keittiön, lämmitysjärjestelmän, vesikaton ja wc-tilojen korjaushankkeet. Useimpiin korjaushankkeisiin liittyy enemmän kuin yksi korjauskohde. Taulukko 5. Seurantalojen korjausavustusten käyttö, yhteenveto avustusten saajien selvityksistä 2007–2010 Korjauskustannukset

2007

2008

2009

2010

yht.

%

%

%

%

%

Suunnittelu ja valvonta

3,2

8

3,8

3,4

4,6

Rakennustekniset työt

62,2

58

55,1

63

59,6

LVI-työt

13

11,5

14,1

21,1

14,9

Sähkötyöt

7,1

6,6

4

3,4

5,3

Kalusteet, kiinteät varusteet

6,3

6,9

5,9

8,8

7,0

Ympäristötyöt

2,9

2,7

4,8

1

2,9

Muut kustannukset

1,9

2,5

11,4

4

5,0

Lainan lyhennys

2,8

4,5

1

3

2,8

Lähde: Avustusten saajien toimittamat selvityslomakkeet vuosilta 2007 - 2010, yhteensä 696 kpl (11,5 milj. €)

Avustuksilla tehdyt korjaustyöt käsittävät aiemmin mainittujen lisäksi sekä julkisivujen että sisätilojen (erityisesti juhlasalien) kunnostustöitä, runkorakenteiden ja lämmöneristeiden korjauksia, perinteisten uunien ja piippujen uudelleen muurauksia sekä 34


kuistien ja sisäänkäyntien korjauksia sekä pieniä lisärakennushankkeita. Avustuksilla on lyhennetty myös korjauksiin liittyviä lainoja. Vuosina 2001–2010 kerättyjen talkootilastojen mukaan vuosittaista avusta kohden on tehty keskimäärin 500 tuntia talkootyötä. Tehdyt korjaukset yhdistyskyselyn valossa Yhdistyskyselyyn vastanneiden yhteisöjen tekemistä korjauksista n. 75 % on kohdistunut rakennusteknisiin töihin, n. 10 % taloteknisiin töihin (LVIS) ja kalusteisiin ja erityisvarusteisiin n. 10 %. Vain harva (1 %) mainitsee käyttäneensä avustusta korjaussuunnitelman laatimisen. Rakennusteknisissä töistä suurimman ryhmän (n. 50 %) muodostivat sisäpintojen korjaus- ja käsittelytyöt, näistä useimmin mainittiin salin lattioiden korjaukset. Erikseen mainittuja kunnostettuja tiloja olivat salin lisäksi eteinen ja ruokailutila. Talonmiehen asuntoon liittyvät korjaukset, ulkorakennusten ja varastotilojen korjaus- ja lisärakennustyöt, vesikaton korjaukset ja maalaukset sekä ikkunoiden ja julkisivujen maalaukset toistuivat vastauksissa yhtä usein. Lisäksi oli tehty vähäisemmässä määrin talon perustuksiin, kantaviin rakenteisiin ja salaojitukseen liittyviä toimenpiteitä. Lämmitysjärjestelmän muutos, ilmastointityöt ja vesi- tai jätevesijärjestelmiin liittyvät työt mainitaan n. 10 % vastauksista. Esimerkiksi öljylämmityksen muuttaminen kaukolämmöksi, ilmalämpöpumppujen asennus tai keskuslämmityskattilan uusiminen ovat yleisimmin tehtyjä töitä. Wc-tilojen saneeraus mainitaan suoritetuista lvi-töistä kaikkein useimmin. Valaistuksen uusiminen mainittiin kahdessa vastauksessa. Näyttämön entisöinti ja kalusteiden hankinta tai kunnostaminen mainitaan n. 10 % vastauksissa. Monessa vastauksessa kerrotaan kalusteiden uusimisen olevan edessä tulevaisuudessa. Yksittäisinä tulevina avustuksen käytön kohteina mainitaan näyttämön kunnostaminen ja tekstiilien, kuten esirippujen, hankkiminen. Esteettömyyteen liittyvät korjaukset eivät nouse merkittävästi esiin vastauksissa. Joukossa on vain muutamia mainintoja tehdyistä tai suunnitelluista esteettömistä wctiloista.

35


Korjausavustusten työllistämisvaikutukset Avustusten työllistämisvaikutuksista on alettu kerätä tietoja Kotiseutuliiton avustusrekisteriin vuodesta 2012 lähtien, eikä niistä ole vielä käytettävissä kattavia tilastotietoja. Korjausavustusten työllistämisvaikutuksista on käytettävissä tietoja vain vuoden 2009 työllistämismäärärahoista myönnetyn lisämäärärahan osalta. Lisämääräraha jaettiin 16 seurantalon12 nopeasti toteutettaviin työllisyyttä edistäviin korjaushankkeisiin. Lisämäärärahan vaikutusten seurantaraportin (Suomen Kotiseutuliitto 29.4.2013) mukaan vuonna 2009 jaetun 1,5 miljoonan euron lisäavustuksen suora kokonaistyöllistämisvaikutus oli n. 247 henkilötyökuukautta eli 20,5 henkilötyövuotta (laskettuna 12 henkilötyökuukautta/henkilötyövuosi). Avustuksella tehtyjen töiden kokonaiskustannukset ovat olleet 1 623 983 euroa ja talkoita on tehty 7 465 tuntia. Avustuksilla tehtäviin korjaushankkeisiin sisältyy runsaasti materiaalihankintoja, joiden työllistävää vaikutusta ei ole edellä arvioitu. Erillisavustuksesta saadussa palautteessa todettiin työllistävän vaikutuksen olleen erityisen suuri Kainuussa ja Kemissä. Lisäksi ainakin Kiteellä korjaushankkeen ilmoitettiin käynnistäneen muulla rahoituksella tehtyjä lisätöitä. Hankkeisiin työllistyi myös opiskelijaharjoittelijoita, kuntouttavan työtoimintaan osallistuvia ja tukityöllistettyjä. Lisäksi yhdellä paikkakunnalla korjauksissa oli mukana kansainvälisen työleirin osallistujia. Korjaustöiden suoran työllistämisen lisäksi seurantalojen korjausavustuksilla on huomattava merkitys maaseudun laajan juhla- ja kokoustilojen verkoston ylläpitämisessä. Seurantaloissa järjestettävät juhlat ja tapahtumat työllistävät lukuisia pitopalveluyrittäjiä ja tarjoavat esiintymismahdollisuuksia sekä ammattilais- että harrastajamuusikoille ja muille esiintyjille. Taloissa on myös muuta pienyrittäjien harjoittamaa toimintaa, kuten kiertäviä myyntitilaisuuksia.

Hailuodon Nuorisoseura ry (Hailuoto), Hyrynsalmen Kirkonkylän kyläyhdistys ry (Hyrynsalmi), Kanteenmaan Veljeys Nuorisoseura ry (Punkalaidun), Kotkan Vapaaehtoinen Palokunta ry (Kotka), Mathildedalin Työväenyhdistys ry (Salo), Muuruveden Jyske ry (Juankoski), Nousiaisten Kalliopohja Oy (Nousiainen), Pro Gardberg r.f.( Karis), Puhossalon Erä ry (Kitee), Suomussalmen Vasemmisto ry (Suomussalmi), Tähti Nuorisoseura ry (Vesilahti), Turun Vapaaehtoinen Palokunta – Åbo Frivilliga Brandkår ry (Turku), Ukkolan Sos.dem. Työväenyhdistys ry (Eno), Uudenkaupungin Työväenyhdistys ry (Uusikaupunki), Vestalax Byaförening r.f. (Kimito), Voimistelu- ja Urheiluseura Karihaaran Karu ry (Kemi)

12

36


Oulaisten nuorisoseurantalo Soihtula. Kuva: Tuomas Uusheimo

6.

Talot kansalaistoiminnan tiloina

Talojen merkityksestä kansalaistoiminnalle kysyttiin sekä keskusjärjestöiltä että yhdistyksiltä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, kuinka yleisesti kunnat järjestävät toimintaa seurantaloissa. Kysymysten asettelu ja toimintojen jaottelu vastaa vuosien 1983 ja 1990 tutkimuksia. Kaikkia tuolloin mainittuja toimintoja esiintyy taloissa edelleen, vaikka joidenkin toimintojen määrä onkin vähentynyt ja toisten lisääntynyt. Vuonna 1983 julkaistun yhdistystalotoimikunnan mietinnön mukaan seurantalojen yleisintä toimintaa olivat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: omistajayhdistysten kokoukset ja kerhot, tanssit ja iltamat, juhlat, urheilu- ja liikunta, elokuvat ja näytelmät. Silmiinpistävin muutos 2014 kyselyssä oli elokuvatoiminnan väheneminen taloissa. Keskusjärjestöt pitivät seurantalojen säilymistä järjestönsä kansalaistoiminnalle erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä (6 vastausta). Kaksi vastaajaa, joiden jäsenillä taloja on vähiten, ei pitänyt talojen säilymistä järjestön kansalaistoiminnan kannalta kovin merkittävänä. Yhdistyskyselyn vastausten mukaan noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, missä ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Erityisesti Itä-Suomessa vastaavia tiloja on vähän. (Taulukko 6.) 37


Talojen kuukausittainen käyttäjämäärä oli suurin työväentalojen ryhmässä (taulukko 7.). Talon käyttö oli kasvussa kolmasosan kyselyyn vastanneiden yhdistysten kohdalla. Yli puolella ei ollut näkyvissä muutoksia. Talojen käyttö on yleisimmin lisääntynyt tai säilynyt ennallaan korjausten jälkeen. (Taulukot 8. ja 9.) Taulukko 6. Onko olemassa muuta vastaavaa kansalaistilaa talotyypin ja läänin mukaan (%) kyllä

ei

Nuorisoseurantalo (123)

47

54

Yht. 101

Työväentalo (53)

64

36

100

Muu (123)

50

50

100

Kaikki (299)

51

49

100

Etelä-Suomi (89)

49

51

100

Länsi-Suomi (142)

57

43

100

Itä-Suomi (39)

28

72

100

Oulu (23)

52

48

100

Lappi (6)

83

17

100

Kaikki (299)

51

49

100

Taulukko 7. Talon käyttäjämäärä kuukaudessa taloryhmän ja taajamatyypin mukaan keskiarvo

mediaani

min

max

Nuorisoseurantalo (115)

215

100

2

1400

Työväentalo (52)

561

210

15

3200

Muu (111)

161

80

0

1000

Kaikki (278)

258

100

0

3200

Taajama (111)

425

250

5

3200

Haja-asutusalue (166)

141

50

0

1400

Kaikki (277)

255

100

0

3200

38


Taulukko 8. Onko talon käyttö kasvussa vai laskussa taloryhmän ja taajamatyypin mukaan (%) kasvussa

laskussa

ei muutoksia

Nuorisoseurantalo (122)

28

13

59

100

Työväentalo (53)

32

19

49

100

Muu (123)

39

8

53

100

Kaikki (298)

33

12

55

100

Taajama (116)

36

11

53

100

Haja-asutusalue (180)

31

12

57

100

Kaikki (296)

33

12

55

100

Taulukko 9. Talon käyttö korjausten jälkeen taloryhmän ja taajamatyypin mukaan lisääntynyt

pysynyt ennallaan

vähentynyt

Yht.

Nuorisoseurantalo (86)

48

48

5

101

Työväentalo (45)

49

49

2

100

Muu (90)

59

40

1

100

Kaikki (221)

53

45

3

101

Taajama (81)

59

41

0

100

Haja-asutusalue (138)

49

48

4

101

Kaikki (219)

53

45

2

100

Yhdistysten järjestämä toiminta Lähes kaikki talot (96 %) ovat yhdistyskyselyn mukaan sekä yhdistysten omassa käytössä että vuokrattavissa. Vain seitsemän (2 %) taloista on ainoastaan yhdistyksen omassa käytössä. Kokonaan ulkopuoliselle on vuokrattu neljä taloa (1 %) ja yksi talo on kokonaan käyttämättömänä. Ylivoimaisesti tärkeimmät toimintamuodot sekä taajamissa että haja-asutusalueilla ovat kokoukset ja kerhot sekä yksityiset juhlat (Kuvio C). Lähes kaikissa taloissa (90 %) on näitä toimintoja. Kokouksia ja kerhoja piti talojen tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä toimintamuotona 65 % vastaajista. Yksityisiä juhlia piti tärkeimpänä tai toiseksi tär39


keimpänä toimintamuotona puolet vastaajista. Tilojen vuokraaminen yksityisiin juhliin on usein tärkeä varainhankintakeino yhdistyksille. Vähiten kyselyssä luetelluista toimintamuodoista järjestetään bingoa (4 % taloista) ja elokuvia (5 % taloista). Kuitenkin kyselyn avovastauksissa elokuvateatteritoiminta toistuu verrattain usein, myös kunnan ylläpitämänä toimintana.

Mitätoimintoja toimintojatalossa talossa on Mitä on (osuus (osuusryhmästä) ryhmästä)

Muuta Elokuvat

Bingo

Musiikki Näytelmät Näyttelyt Urheilu

Tanssit

Yksityiset Kokoukset juhlat ja kerhot

0,0

10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297) Taajama (116) Haja-asutusalue (181) Kaikki (297)

Kuvio C. Toiminta taloissa.

Kuvio C. Toiminta taloissa. 40

Tärkein

2. tärkein

4.tärkein

5.tärkein

3. tärkein


Kyselyssä esitettyjen avointen kysymysten perusteella saatiin tarkempaa tietoa talojen käytöstä. Seurantalot näyttäytyvät paikallisen asukastoiminnan keskipisteenä, esimerkiksi kylän kokoontumis- ja tiedotuspaikkana sekä kylätapahtumien keskuksena. Tapahtumat voivat olla yhdistysten omia tai kokonaan ulkopuolisten tahojen järjestämiä tilaisuuksia. Seurantalot ovat perinteisesti häiden, syntymäpäivien ja muiden juhlien pitopaikkoja. Myyntitapahtumat ja huutokaupat toistuvat tapahtumina kyselyn vastauksissa. Muun muassa joulu- ja muut myyjäiset sekä kirpputoritapahtumat ovat usein mainittuja esimerkkejä seurantaloissa järjestettävästä toiminnasta. Ympärivuotinen ja kausittainen kahvilatoiminta esiintyvät useissa vastauksissa. Erilaista kerho- ja harrastustoimintaa näyttää olevan esimerkiksi käsitöiden, pelailun, ruoanlaiton, teatteri-ilmaisun ja askartelun muodossa. Eri yhdistykset ja seurat järjestävät seurantaloissa myös oman väkensä tapahtumia, kuten metsästysseurat hirvipeijaisia ja koirakoulutusta. Seurantaloja käytetään myös poliittisten ja ammattiyhdistysten kokoontumistiloina. Lisäksi mainitaan asunto-osakeyhtiöiden kokoukset. Tanssin opetusta ja muuta seurapohjaista liikuntatoimintaa järjestetään runsaasti. Taloissa järjestetään myös musiikkiesityksiä, kuten revyitä. Eräässä vastauksessa mainitaan paikallisen seurantalon toimiminen kaupunginorkesterin harjoitustilana. Eri tahojen omistamat ja ylläpitämät kansalaisopistot käyttävät seurantaloja kurssien pitämiseen. Seurantaloja omistavat yhdistykset vuokraavat työtiloja sekä asuinhuoneistoja ulkopuolisten käyttöön. Tiloja vuokrataan myös osittain ravintolakäyttöön. Seurantaloissa sijaitsevia asuntoja vuokrataan majoituskäyttöön erityisesti kesäaikana. Harrastusryhmien, kuten partiolaisten ja 4H-kerhojen, mainitaan käyttävän seurantaloja leiriensä majoitukseen. Kyselyn vastausten perusteella seurantaloissa järjestetään monipuolisesti eri-ikäisille ihmisille suunnattua toimintaa. Pienemmille lapsille järjestetään päiväkerhotoimintaa ja musiikkileikkikouluja, ja nuorille puolestaan erilaisia oman toiminnan mahdollisuuksia, kuten nuorisoiltoja. Vanhuksille suunnattua virkistystoimintaa näyttäisi olevan monessa seurantalossa. Myös eläkeläisyhdistykset ja -piirit kokoontuvat seurantaloissa.

41


Kunnan järjestämä toiminta Hieman alle puolessa kyselyyn vastanneiden yhdistysten taloista järjestetään kunnan toimintoja. Eniten taloja käyttävät kuntien koulu- ja kulttuuritoimi. Selvästi tärkein kunnan järjestämä toiminto seurantaloissa olivat kansalaisopistot, joiden merkitys erityisesti haja-asutusalueilla on korostunut. Taajamien taloissa on haja-asutusalueita enemmän lasten ja nuorten toimintaa. Liikunta on melko tärkeä toiminto sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. (Kuvio D.) Kunnat käyttävät koottujen avovastausten perusteella seurantaloja omien tilaisuuksiensa järjestämiseen (mm. koulutukset, juhlat ym.). Vastauksissa mainitaan muun muassa kaupunginvaltuuston kokoustavan seurantalossa. Eräässä vastauksessa mainitaan seurantalon toimivan kosteusvauriosta kärsivän koulun väistötilana. Kunnat käyttävät seurantalojen tiloja myös koulun sisäliikunnan opetukseen. Vastaajien mukaan myös koulujen tilaisuuksia, erityisesti juhlia, järjestetään seurantaloissa. Vastauksissa mainitaan kulttuuritoimen käyttävän seurantaloa musiikkitilaisuuksien järjestämiseen. Seurantaloa käytetään lisäksi kunnan asukastupana ja yhden maininnan perusteella sivukirjastona. Eräässä vastauksessa mainitaan seurantalon toimivan kunnan sosiaalikeskuksena, jossa järjestetään toimintaa nuorille. Taloissa toimii myös seurakunnan kerhoja. Myös kesäkirkon on mainittu toimivan eräässä seurantalossa.

Monilla seurantaloilla järjestetään toimintaa lapsille. Kuva: Riku Mäkelä / Suomen Nuorisoseurat.

42


Mitä Mitä kunnan kunnan järjestämää järjestämää toimintaa toimintaa talossa talossaon on(vastaajien (vastaajienmäärä) määrä) 0

50

100

150

200

Lasten Nuorten Vanhusten

Taajamassa Haja-asutusalueella

Kansalaisopiston

Kaikki

Liikuntaa Muuta Ei kunnan toimintaa Kuvio D. Kunnan järjestämä toiminta.

Kuvio D. Kunnan järjestämä toiminta.

7.

Avustusjärjestelmän kriittinen arvio

Yhdistysten ja keskusjärjestöjen näkökulma Yli kolmannes kaikista vastanneista yhdistyksistä piti korjausavustusjärjestelmän suurimpana epäkohtana hakemiseen ja tilitysmenettelyyn liittyvää ”paperisotaa”. Seuraavaksi merkittävimpänä epäkohtana pidettiin avustuserien pienuutta (n. 25 % vastaajista) ja avustuksen jatkuvuuden epävarmuutta (n. 15 %). 29

43


Solbacken, Tuusula. Kuva: Tuomas Uusheimo

7.

Arvioita avustusjärjestelmästä

Yhdistysten ja keskusjärjestöjen näkökulma Yhdistyksiltä ja keskusjärjestöiltä kerättiin palautetta avustusjärjestelmästä. Yhdistyskyselyyn vastanneista valtaosa oli saanut korjausavustusta. Yli kolmannes kaikista vastanneista yhdistyksistä piti korjausavustusjärjestelmän suurimpana epäkohtana hakemiseen ja tilitysmenettelyyn liittyvää ”paperisotaa”. Seuraavaksi merkittävimpänä epäkohtana pidettiin avustuserien pienuutta (n. 25 % vastaajista) ja avustuksen jatkuvuuden epävarmuutta (n. 15 % vastaajista). Useimmiten seurantalojen korjausavustusta oli saatu varsin pieniä summia. Yli puolet vastaajista ilmoittaa talon saaneen avustusta korkeintaan yhteensä 25 000 euroa. Taloryhmien keskinäisessä tarkastelussa näyttäisi siltä, että työväentalojen hakemukset menevät läpi hieman useammin kuin nuorisoseurantalojen tai muu-ryhmään kuuluvien talojen hakemukset. Yleisimmin talojen korjauksiin oli seurantalojen korjausavustusten lisäksi tai sijaan saatu avustuksia Leader-rahoituksesta ja kunnilta erityisesti hajaasutusalueilla. Ainoastaan muutama prosentti (4 %) kaikista vastaajista oli varma siitä, ettei tule vastaisuudessa hakemaan seurantalojen korjausavustusta. Erityisesti työväentalojen korjauk44


siin avustuksia aiotaan hakea. Itä-Suomessa niin avustusten hakemista suunnittelevien kuin siitä pidättyvienkin osuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Keskusjärjestöjen vastauksissa tärkeimmiksi kehitystarpeiksi nousivat avustuserien suuruus sekä avustusten jatkuvuuden turvaaminen. Lisäksi keskusjärjestöt kehittäisivät avustusjärjestelmää karsimalla nk. paperisotaa. Keskusjärjestöt eivät pääsääntöisesti kohdistaisi korjausavustuksia suhteellisesti enemmän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi luokiteltuihin seurantaloihin. Enemmistö ei myöskään kannattanut avustusten muuttamista %-perusteisiksi tai erityiskohteiden kuten esteettömyyden nostamista vuoden avustusten ensisijaiseksi kohteeksi.

Avustuspäätösten valmistelijoiden näkökulma Kotiseutuliitto neuvottelee keskusjärjestöjen kanssa valtionavustuksen taloryhmäkohtaisen jakosuhteen vuosittain. Jakosuhde on säilynyt vuosia lähes ennallaan, eikä vastaa hakija- tai talomäärien nykytilannetta. Jakosuhdetta olisi hyvä tarkastella uudelleen ottaen huomioon muutokset hakija- ja talomäärissä. Rakennustutkija luokittelee hakemukset korjaussuunnitelmien tason, rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen ja korjausten kiireellisyyden sekä muiden neuvottelukunnan hyväksymien jakoperiaatteiden mukaan. Pitkään jatkuneen käytännön mukaan jakoehdotuksen ulkopuolelle on rajattu mahdollisimman vähän hakijoita. Rakennustutkijan ehdotuksessa on esitetty kullekin avustuskohteelle suurin mahdollinen avustus suhteessa korjaustyön sisältöön ja hakijan esittämiin kustannuksiin. Neuvottelukuntaan kuuluvilla viidellä suurimmalla keskusjärjestöllä on lausuntooikeus jäsenyhdistystensä avustusten jaosta. Näiden lisäksi neljää järjestöä kuullaan epävirallisesti. Osassa järjestöjä lausunnonantoprosessiin osallistuu myös alueellisia piirijärjestöjä. Pääsääntöisesti avustukset myönnetään keskusjärjestöjen lausuntojen mukaisesti. Keskusjärjestöihin kuulumattomien hakijoiden osalta esityksen tekee rakennustutkija. Rakennustutkijan näkökulmasta tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kulttuurihistoriallisen arvojen huomioimiseen ja yksittäisille kohteille myönnettyjen avustussummien riittävyyteen. Osa avustuksista jaetaan liian pieninä kerta-avustuksina ja 45


niiden luonne on enemmän toiminta- kuin korjausavustus. Jakoperusteita uudelleen arvioitaessa tulisi edellä mainitut asiat huomioida. Hakemuksiin liittyvien korjaussuunnitelmien taso on säilynyt epätasaisena. Suunnitelmien tason parantamiseksi tulee ohjausta ja neuvontaa kehittää edelleen. Kotiseutuliiton asiantuntijat edustavat järjestösektoria, mutta toimivat yhteistyössä mm. kuntien, Maakuntamuseoiden, Ely-keskusten ja muiden rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden korjausten erityisohjaus ja valvonta toteutuu yhteistyössä maakuntamuseoiden, maakunnallisten korjausrakentamiskeskusten ja Ely-keskusten asiantuntijoiden kanssa lähes kaikissa maakunnissa.

Maakuntamuseoiden ja Ely-keskusten näkökulma Seurantaloja omistavat yhteisöt ovat voineet hakea 2000-luvulla avustuksia seurantalojen korjauksiin Ely-keskusten lisäksi Maaseutuviraston hallinnoimista rakennerahoista ja Leader-ryhmiltä sekä erityiskohteisiin Museovirastolta. Edellä mainituilla rahoitustahoilla ei ole yhteneväisiä ohjeita tai käytäntöjä seurantalojen rakennus- tai kulttuurihistoriallisten erityisarvojen säilyttämiseksi. Maakuntamuseoiden puolelta esitettiin toive avustusten käytön paikallisen valvonnan kehittämisestä, joka käsittäisi valvonnan lisäksi avustusehtojen etukäteissuunnittelun valvojan kanssa. Lisäksi toivottiin, että yhdistykset ottaisivat aktiivisemmin yhteyttä maakuntamuseoihin. Osassa museoita työskentelee myös neuvontatyöhön perehtyneitä korjausrakentamisen ammattilaisia (rakennuskonservaattori tai perinnerakennemestari). Ely-keskusten vastauksissa toivottiin alueellisen tiedon huomiointia hakemusten käsittelyssä, tiedonvaihdon ja tiedotuksen lisäämistä. Ely-keskusten lisäksi tulisi muut maaseudun tukiviranomaiset ottaa mukaan verkostoon ja pyrkiä eri hanketuilla tehtävien seuranja kylätalojen korjausten synkronointiin (Leader-koordinointi, maaseudun kehittäminen). Jatkossa Kotiseutuliiton ja muiden rakennusperinnön hoidon toimijoiden keskinäistä yhteistyötä tulisi kehittää. Kotiseutuliitolta toivotaan myös näkyvämpää tiedottamista seurantalojen korjauksista, hyvien korjauskohteiden esille tuomista sekä osallistumista paikallisten toimijoiden tapahtumiin.

46


Oulaisten nuorisoseurantalo Soihtula. Kuva: Tuomas Uusheimo

8.

Johtopäätökset

Kulttuuriperintö Seurantalot edustavat 1880-luvulla alkunsa saanutta suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä, joka on säilynyt tähän päivään saakka. Valtion jakamien seurantalojen korjausavustusten avulla on onnistuttu säilyttämään näiden paikalliskulttuurille arvokkaiden seurantalojen perintöä kattavasti koko maassa kaikissa taloryhmissä. Vuodesta 1978 alkaen jaetun seurantalojen korjausavustuksen voi katsoa vakiintuneen osaksi seurantalojen korjaus- ja ylläpitokulttuuria. Seurantalokulttuurin elinvoimaisuudesta todistaa mm. korkeana pysynyt korjausavustushakemusten määrä ja vuosittain tulevat uudet hakijat. Korjausavustusten jaossa on kiinnitetty erityishuomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin seurantaloihin. Korjaustöiden ohjauksessa on huomioitu erityisesti seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien tilojen, näyttämöllisten juhlasalien sekä niihin liittyvien aula- ja tarjoilutilojen säilyminen. Kotiseutuliiton korjausneuvonta on välittänyt laajalle yhdistyskentälle yhtenevää ohjausta ja tietoa rakennusperintöä kunnioittavasta korjaustavasta. Seurantalojen korjausavustuksin on edistetty ja ylläpidetty perinnerakentamisen osaamista ja talkootyöperinnettä.

47


Kansalaistoiminta Seurantalot tarjoavat yhdistyksille, kunnille ja yksityisille henkilöille edullisen ja laajan kokous-, harrastus-, kulttuuri- ja juhlatilojen verkoston. Talon seurantalomainen, kaikille avoin käyttö on avustuskelpoisuuden arvioinnin oleellinen peruste. Merkittävä osa taloista sijaitsee haja-asutusalueella tarjoten ainoan julkisen kokoontumis- ja kulttuuritilan lähiseudun asukkaille. Yhdistyskyselyn mukaan talojen toiminta on säilynyt monipuolisena. Taloissa järjestetään omistajayhteisön kokousten ja tapahtumien lisäksi eri ikäryhmille suunnattua harrastustoimintaa, kulttuuritilaisuuksia sekä runsaasti yksityisiä juhlia. Myös kunnat käyttävät seurantaloja erityisesti koulujen ja kulttuuritoimen lisätiloina. Paikallisyhdistysten hallinnoimat seurantalojen tilat ovat helposti kansalaisten käytettävissä. Yhdistys- ja muuhun vapaaseen kansalaistoimintaan sopivien tilojen määrän vähenemisen voi katsoa heikentävän kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia.

Korjaustyöt ja työllistäminen Korjausavustusten saajat ovat tiliselvityksissään antaneet tiedot vuosittain noin kaksinkertaisista korjauskustannuksista avustettua euroa kohden. Vuosittain jaettavan n. 1,5 M€ avustuksen välittömiksi työllistämisvaikutuksiksi on arvioitu 20,4 henkilötyövuotta. Suuri osa avustusten saajista on samanaikaisesti toteuttanut muita korjaustöitä, joiden kustannuksia ei ole selvitetty Suomen Kotiseutuliittoon. Seurantalojen korjaustoiminta työllistää erityisesti perinnerakentamisen ammattilaisia. Lisäksi avustustoiminnalla on välillisiä työllistämisvaikutuksia rakennusmateriaalien- ja palveluiden toimittajille. Korjatut tilat mahdollistavat erityyppistä pienyrittäjätoimintaa pitopalveluita, musiikkia, kulttuuria sekä erilaista harrastustoimintaa tarjoaville ammatinharjoittajille. Lisäksi tiloja käytetään mm. kiertäviin myyntitapahtumiin. Yhdistyskyselyyn vastanneista valtaosa (88 %) piti valtion jakaman seurantalojen korjausavustuksen merkitystä ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta. Vain 4 % prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tule hakemaan seurantalojen korjausavusta. Yhdistykset pitävät talojen ylläpitokuluja korjauskustannusten rinnalla suurimpana uhkana toiminnan jatkamiselle talossa.

48


Selvitysten mukaan rakennusteknisten töiden lisäksi avustuksista on käytetty merkittävässä määrin taloteknisiin korjauksiin. Talojen käytettävyyden parantamiseen liittyvistä töistä yleisimpinä nousevat esiin wc- ja keittiötilojen korjaukset sekä talotekniikan työt. Yhdistyskyselyn mukaan talojen korjaus- ja kehitystarpeet säilyvät lähes ennallaan lähivuosina. Lisäksi viranomaisten asettamat jätevesien käsittelyyn, esteettömyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset luovat uusia korjaustarpeita. Nämä talojen toiminnallisuuteen ja käytettävyyteen liittyvät korjaukset lisäävät yhdistysten mahdollisuuksia hankkia tuloja tilojen vuokraustoiminnan avulla.

Tulevaisuus Seurantalojen korjausavustusten jakamisen johtoajatuksena on talojen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen, käytettävyyden parantaminen sekä korjausneuvonnan tarjoaminen. EU-rahoitteisiin seurantalojen korjaushankkeisiin ei pääasiassa liity vastaavia kulttuurihistoriallisiin arvoihin liittyviä ehtoja tai neuvontaa. Seurantalojen rakennuskulttuurin erityispiirteiden säilyttämiseksi tulisi luoda yhteiset kriteerit, joita käytetään eri rahoituslähteistä toteutettavissa korjaushankkeissa. Valtion jakamille seurantalojen korjausavustuksille on edelleen tarvetta. Huomattavaa määrää seurantaloista pidetään uhanalaisina ja merkittävä osa yhdistyksistä piti taloaan vain kohtuullisessa kunnossa olevana. Tehty selvitys kuvaa seurantalojen rakennuskulttuurin ja kansalaistoiminnan perinnön säilymistä vain seurantalojen korjausavustusten näkökulmasta. Seurantalojen arvokkaan kulttuuri- ja rakennusperinnön säilymisen kannalta tulisi selvittää laajemmin eri aikakausia edustavien seurantalojen säilyneisyys, arkkitehtuurin erikoispiirteet ja talojen nykyinen käyttö.

Arpelan kotiseutuyhdistys Torniosta kunnosti käyttöönsä entisen kauppa­ osuuskunnan talon. Kuva: Minna Heljala, Tornionlaakson maakuntamuseo.

49


Yhdistyskyselyyn vastanneiden palautetta Bidrag behövs för att hålla husen i skick.

” ”

Kotiseutuliiton tuki on erittäin arvokasta ja ilman sitä tehdyt ratkaisut olisivat olleet erilaisia ja huonompia. Tehdyillä korjauksilla on lisätty talon toiminnallisuutta, käyttäjäkuntaa ja toiminnan määrää. Avustusten vaikutus on ollut ratkaiseva. Krångligt system. Talkokrafter blir allt svårare att uppmobilisera och så dröjer arbetena länge och kan bli svåra att få gjorda inom utlovade tidsramar. Rundhäntare bidrag skulle medge att professionell arbetskraft kunde nyttjas och för statskassan skulle det enbart betyda att mindre arbetslöshetsbidrag behöver betalas. Ur ekonomisk synvinkel är givetvis uthyrningen absolut viktigast. Men ur föreningens verksamhets synvinkel är det en bisak. Då är verksamheten för barn och unga viktigast.

Toiminta ja tapahtumat tuovat aina vain lisää käyttäjiä, kun ihmiset näkevät mahdollisuuden vuokrata taloa. (--) Tulevaisuudessa kun talkootoiminta hiipuu (--) kustannukset nousevat merkittävästi. Niin paljon, että vuokria ei voi nostaa samaa tahtia, siitä katoaa sitten nykyinen ”kaikille mahdollinen” toiminta.

Olemme erittäin tyytyväisiä Kotiseutuliiton avustusten haku- ja raportointimenettelyyn sekä päätöksentekoon. Se on asiallista, eikä sisällä turhaa byrokratiaa. Kylämme toiminnan kannalta kylätalo ja sen toimivuus on erittäin tärkeä. Ilman Kotiseutuliiton avustuksia talon käytettävyyden parantaminen ja kunnostaminen olisi mahdotonta.

” ”

Jos rahoitus olisi varmaa, yhdistys voisi työllistää joka vuosi ainakin muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi työttömänä olevan rakennusmiehen. Tulevaisuuden käyttöasteen säilyttämiseksi seurojentalo vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja omien varojen vähäisyyden vuoksi taloudellista tukea muualta. Behovet av ert renoveringsbidrag är stort, men folk drar sig för att sätta igång med ansökningarna som upplevs vara besvärliga.

Korjausavustus on todella tärkeä, sieltä saatavat neuvot hyviä, byrokratia minimaalista, hakeminen helppoa kun tietää mitä on tekemässä.

50


” ”

Peruskorjausavustusten määrää tulisi pikaisesti lisätä, koska meillä ja muualla talot vanhenevat ja kaipaavat jatkuvaa korjausta. Tarve siis on valtava.

Työväentalomme on tärkeä kokoontumispaikka ja tapahtumien paikka. Sen tulevaisuus on vaakalaudalla, jos sitä ei saada korjattua. Myös käyttömäärä lisääntyisi, jos se saataisiin sellaiseen kuntoon että sitä olisi turvallista käyttää.

Seurantalo on merkittävä yhteistyökumppani muille pienille toimijoille. Seurantaloja tarvitaan kokoontumispaikkoina, edullisia ja helposti lähestyttäviä. Pyrimme tarjoamaan tiloja ja harrastustoimintaa niin että kaikilla on varaa olla mukana. Tälle on sosiaalinen tilaus.

Olemme olleet hakumenettelyyn, neuvontaan ja asioiden joustavaan hoitoon erittäin tyytyväisiä. Paperisotakin on täysin kohtuullista. Puhelinneuvonta on ystävällistä ja olemme saaneet tietoa riittävästi.

” ” ”

Toivottavasti valtion budjetin kautta Kotiseutuliitto saa tulevaisuudessakin käyttöönsä avustusrahaa tällaisiin kohteisiin. Kunnat eivät pysty juurikaan avustamaan. Köyhällä seuralla ei ole varaa näin suurien korjausten omarahoitusosuuteenkaan eli avustusta tulisi saada 100 %.

Seurantalojen korjausavustukset ovat tärkeitä taloja omistaville yhdistyksille. Pienetkin avustussummat mahdollistavat talojen pysymisen kohtuullisessa käyttökunnossa niiden ollessa kuitenkin usein ainoita vapaasti asukkaiden käytössä olevia kokoontumistiloja paikkakunnalla. För stränga krav då det gäller byggnadshistoriska aspekter. te.x vid byte av gamla fönster. Risken stor att husen förfaller pga. de stränga kraven.

Kotiseutuliiton avustuksen hakuprosessi kokonaisuudessaan on tuntunut järkevältä ja yksinkertaiselta. Turha selvittäminen ja kohtuuton paperisotaa, jota monessa paikassa on ei tunnu tässä. Systemet är bra och bör fortsätta.

Seurantalojen tulevaisuus on kiinni vain ja ainoastaan innokkaista paikallistoimijoista. Hankerahoitus sekä Kotiseutuliiton antama avustus on elinehto seurantaloille. Ta modell av Kulturfonden! Snabb behandling, ingen byråkrati. Vi är tacksamma för varje bidrag. Mest vill vi ha möjlighet att söka nya pengar varje år vartefeter vi tar oss an olika moment i renoveringen.

51


SELVITYKSEN LIITTEET Liite 1: Opetusministeriön yleiskirjeet ja yleisehdot Liite 2: Seurantaloasiain Neuvottelukunnan jakoperusteet Liite 3: Isot ja valtakunnallisesti arvokkaat seurantalot luettelo 2008 (IVA)

Liitteen taulukot Taulukko 1: Seurantalojen määrä taloryhmittäin 1983, 1990, 2014 Taulukko 2: Valtion avustukset seurantalojen korjaamiseen vuosina 1978–2014 Taulukko 3: Korjausavustusta saaneiden yhdistysten (=talojen) määrä ja osuus

1978–1988 lääneittäin ja 1980–2014 maakunnittain

Taulukko 4: Avustushakemusten ja myönnettyjen avustusten määrä

taloryhmittäin 1978–2014

Taulukko 5: Avustusta saaneet seurantalot 1981–2014 taloryhmittäin

53


LIITE 1. Opetusministeriön yleiskirjeet ja yleisehdot Vuonna 1981 opetusministeriössä laadittiin ensimmäisen kerran yleiskirje13, jossa avustusten hakemuskäytäntö ja tuettavien korjauksen suuntaviivat määriteltiin. OPM uudisti avustusta koskevat ohjeet yleiskirjeessä 198414. Avustus säilytettiin harkinnanvaraisena, kaikki keskeiset seurantaloryhmät pääsivät avustuskelpoisten yhdistysten piiriin ja avustettavia töitä laajennettiin (ulkorakennukset, pihapiiri, talon tyyliin sopivat kalusteet ja sisustus sekä kiinteä erityisvarustus). OPM:n yleiskirje seurantalojen korjaamiseen myönnettävistä avustuksista päivitettiin vastaamaan uutta menettelyä 10.9.199015 ja 16.10.199116. Yleiskirjettä uudistettiin taas 27.8.199317 siten, että siinä aiemmin määritellyt ehdot avustuksen maksamisesta, käyttämisestä ja valvonnasta poistettiin. Sen sijaan näiden osalta viitattiin Rakennusavustusten yleisehtoihin18, jotka toimitettiin kaikille avustuksen saajille päätöksen yhteydessä. Yleiskirjeen päivitys tehtiin seuraavan kerran 20.8.199719, 8.12.199520 ja 10.12.199921. 2000-luvulla rakennusavustusten yleisehdot korvasi avustuspäätöksiin liitetyt Investointiavustusta koskevat lisäehdot 28.11.2002. OPM:n viimeinen yleiskirje vuodelta 2011 kumottiin Suomen Kotiseutuliiton laatimalla uuden menettelyn mukaisella avustusten hakuohjeella22 ja avustuksista laadittaviin sopimuksiin liittyvillä Seurantalojen korjausavustusta koskevilla lisäehdoilla (22.3.2004).

18.5.1981 annettu yleiskirje ohjeeksi seurantalojen korjaamiseen myönnettävistä avustuksista ja sen liitteeksi korjausten suunnittelua koskevia ohjeita.

13

14

Yleiskirje 27.8.1984, 8650/714/84.

15

569/612/90

16

20/612/91

17

24/011/93

18

15/011/93

19

19/011/97

20

50/011/95

21

15/011/99

22

15.8.2003; OPM:n avustuksia koskevan viimeisin yleiskirje (4/011/2001) kumottiin


LIITE 2. Seurantaloasiain neuvottelukunta 12.2.1992 SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET Seurantaloasiain neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää seurantalojen rakennustaiteellisesti, teknisesti ja ympäristökulttuurin kannalta korkeatasoista korjaamista sekä talojen kehittäminen paikallisen harrastus- ja kulttuuritoiminnan sekä kanssakäymisen keskuksina. Tätä tarkoitusta neuvottelukunta edistää mm. laatimalla Suomen Kotiseutuliitolle esityksen seurantalojen korjausavustuksista. Esitystä laadittaessa neuvottelukunta on sopinut noudatettavaksi seuraavia perusteita: 1. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. (Suomen Kotiseutuliiton ohje 27.7.2009) 2. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaisessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten luettelossa mainittujen seurantalojen korjaus asetetaan etusijalle avustuksia myönnettäessä. 3. Seurantalon runsas ja monipuolinen käyttö sekä omistajayhdistyksen aktiivisuus ovat tärkeitä avustusta puoltavia tekijöitä. 4. Asianmukaiset korjaussuunnitelmat ovat avustuksen saamisen edellytys. Pääsuunnittelijalta edellytetään hankkeen vaatimaa ammattitaitoa ja pätevyyttä. Korjausten korkeatasoista suunnittelua edistetään myöntämällä avustuksia perusteltuihin suunnittelukustannuksiin. 5. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon korjaustöiden kiireellisyys. 6. Avustuksilla edistetään korjaustöiden kohtuullisen nopeaa valmistumista. Samoin tavoitteena on osakokonaisuuksien toteuttaminen kerralla yhtäjaksoisesti. Tätä tuetaan myöntämällä kerralla riittävän suuria avustuksia. 7. Avustuksia jaettaessa otetaan huomioon alueelliset ja kielelliset näkökohdat. 8. Keskusjärjestöjen jäsenyhdistysten omistamien talojen määrä ja korjaustarve otetaan suuntaa antavana huomioon avustusten jaossa.


LIITE 3 Isot ja valtakunnallisesti arvokkaat seurantalot Luettelo 2008 KATEGORIA A: kiviset 1. Helsingin Työväenyhdistyksentalo – Paasitorni (1908) 2. Karis FBK:n talo (1934) 3. Turun VPK:n talo – Brankku (1882) 4. Forssan Työväentalo (1930) 5. Tampereen Työväentalo (1900, lisärak. 1905, 1912) 6. Tampereen VPK:n talo (1910) 7. Lieksan Työväentalo (1939) 8. Jyväskylän Työväentalo (1925) 9. Yttermarkgården (1929) 10. Oulun järjestötalo – Pohjolan Gibraltar (1912–13) KATEGORIA B: puiset 11. Pohjolan Pirtti (1905), Helsinki 12. Kellokosken Juhlatalo (ent. viinapolttimo, muutos seurantaloksi 1928) 13. Borgå Brandgårdshus – Brankkis (1890) 14. Euran Pirtti (1908) 15. Nakkilan Karhula (1922) 16. Ikaalisten Oma Tupa (1924) 17. Narvan Seurojentalo (1935) , Vesilahti 18. Haminan Työväentalo(1912, 1926) 19. Kotkan VPK:n talo (1899, lisärak. 1905, 1912) 20. Sunilan Pirtti (1901, lisärak. 1938-40) 21. Iisalmen Työväentalo (1908) 22. Kauhavan Nuorisoseurantalo (1954) 23. Bygdegården (1922), Maalahti 24. Kannuksen Työväentalo (1909) 25. Tornion VPK:n talo (1902)


LIITTEEN TAULUKKO 1 Seurantalojen SEURANTALOJEN MÄÄRÄ TALORYHMITTÄIN 1983, 1990, 2014 määrä taloryhmittäin 1983, 1990, 2014

1983 arvio kpl Nuorisoseurantalot Nuorisos. Suomenkieliset Nuorisos. Ruotsinkieliset Työväentalot työväentalot sos.dem työväentalot kansantalot työväentalot taustar. tuntematon Muut seurantalot keskustapuolue os. talot Kotiseututalot Kylätalot Maamiesseurantalot Maataloustuottajain talot Marttatalot palokunnantalot Raittiusseurantalot Urheiluseurantalot Seurantalo / muu Talotyyppi tuntematon Yhteensä Avustettuja yhteensä

740 NSS NSR

500 243

TTS TTM

420 280

700

1160 MKS MMS MMA MVP MRS MUS MUU

50 500 20 80 100 60 100 250* 2600

1990 tutkimusrekisterissä kpl % 648 648 35 % 495 27,0 % 153 8,4 % 441 24,1 % 236 12,9 % 101 5,5 % 104 5,7 % 741 41,4 % 9 0,5 % 15 0,8 % 12 0,7 % 305 16,7 % 0,0 % 31 1,7 % 58 3,2 % 27 1,5 % 0,0 % 284 15,5 % 16 0,9 % 1830

2014 avustusrekisterissä % kpl 793 557 236 428 277 151 1187 10 94 55 340 43 65 28 115 411 26

1330 73 %

2408

32,9 % 23,1 % 9,8 % 17,8 % 11,5 % 6,3 % 49,3 % 0,4 % 3,9 % 2,3 % 14,1 % 1,8 % 2,7 % 1,2 % 4,8 % 17,1 % 1,1 % 100,0 %

1980 82 %

* 1983 yhteisomistuksessa olevia taloja, joista nuorisseuroilla osuus 150 ja maamiesseuroilla osuus 100 taloon Lähteet: 1983 Yhdistystalokomitean mietintö, 1990 Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus , 2014 SKL avustusrekisteri (talosovellus)

Seurantalojen korjausavustukset - Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista (Suomen Kotiseutuliitto 2015)


LIITTEEN TAULUKKO 2

LIITTEEN TAULUKKO 2

VALTIONAVUSTUKSET SEURANTALOJEN KORJAAMISEEN VUOSINA 1978-2014

Valtion avustukset seurantalojen korjaamiseen vuosina 1978–2014 (1/2)

Nuorisoseurantalot vuosi 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 yht. mk yht. €

mk 300 000 1 250 000 2 000 000 2 450 000 3 600 000 3 545 000 4 000 000 5 200 000 6 100 000 5 900 000 5 970 000 5 970 000 6 175 000 5 976 000 5 390 000 4 335 000 2 965 000 71 126 000 11 962 534

hakijat kpl 0 140 201 212 197 247 250 226 248 266 261 257 263 291 294 271 250 228

Muut seurantalot

Työväentalot €

mk 100 000 1 000 000 1 250 000 2 300 000 3 000 000 4 370 000 4 300 000 4 600 000 5 200 000 6 100 000 5 900 000 5 970 000 5 970 000 6 175 000 5 080 500 3 620 000 3 110 000 1 840 000 69 885 500 11 753 813

hakijat kpl 72 200 128 141 136 151 159 131 149 122 132 134 112 90 84 73 73 70

mk

800 000 1 500 000 800 000 1 600 000 2 000 000 2 200 000 2 860 000 4 050 000 3 900 000 3 810 000 3 950 000 3 843 000 3 590 000 3 185 000 2 425 000 40 513 000 6 813 797

Seurantalojen korjausavustukset - Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista (Suomen Kotiseutuliitto 2015)

Yhteensä

hakijat kpl

145 114 100 184 135 151 131 139 131 166 178 144 143 140 155

857759 1168907 1508647 1609559 1816935 2182239 2847422 2750210 2686803 2672507 2741464 2503142 2119169 1787838 1215999


LIITTEEN TAULUKKO 2 Valtion avustukset seurantalojen korjaamiseen vuosina 1978–2014 (2/2)

vuosi

1996

395 242

Hakijat kpl € 212

344 449

Hakijat kpl

Hakijat kpl

67

269 437

131

1 009 128

1997

407 856

221

354 036

70

269 100

173

1 030 992

1998

435 607

178

410 379

80

348 990

147

1 194 976

1999

430 561

183

409 874

77

358 745

138

1 199 180

2000

417 106

164

388 851

58

387 673

126

1 193 630

2001

407 015

163

384 310

66

402 305

127

1 193 630

2002

415 000

178

382 000

71

403 100

127

1 200 100

2003

415 000

130

355 000

55

410 600

76

1 180 600

2004

438 000

114

372 000

75

420 000

85

1 230 000

2005

453 000

124

390 000

68

462 000

106

1 305 000

2006

522 000

119

454 000

68

492 000

98

1 468 000

2007

524 000

108

469 000

67

482 000

82

1 475 000

2008

520 000

103

466 000

60

494 000

90

1 470 000

2009

559 000

118

481 000

57

544 000

79

1 584 000

2010

537 300

103

486 000

59

538 700

90

1 562 000

2011

579 000

111

481 000

67

562 000

96

1 622 000

2012

577 900

108

493 000

52

575 000

103

1 648 000

2013

610 000

113

478 000

56

612 000

109

1 700 000

2014

605 000

108

496 000

66

628 000

119

1 729 000

yht.€

9 248 587

1978 - 2014 hakemukset yht. avustukset yht. € osuus avustuksista

8 094 899 Nuorisoseurantalot

8 659 650 Työväentalot

6760 21 211 121 38 %

56463837 Muut seurantalot

3396 19 848 712 35 %

4 258 15 473 447 27 %

Seurantalojen korjausavustukset - Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista (Suomen Kotiseutuliitto 2015)

14 414 56463837


LII

LIITTEEN TAULUKKO 3

Korjausavustusta saaneiden yhdistysten (=talojen)

määrä ja osuusYHDISTYSTEN 1978–1988 lääneittäin 1980–2014 KORJAUSAVUSTUSTA SAANEIDEN (=TALOJEN) MÄÄRÄ ja JA OSUUS 1978-1988maakunnittain LÄÄNEITTÄIN JA 1980-2014 MAAKUNNITTAIN

1978-88

lääni

avustusta saaneet kpl

avustusta saaneet % kaikista

Uudenmaan l. Turun ja Porin l

190 177

67 % 69 %

Hämeen l.

156

71 %

Kymen l. Mikkelin l. Kuopion l.

63 60 75

64 % 60 % 75 %

Pohjois-Karjalan l. Keski-Suomen l. Vaasan l.

64 105 216

85 % 82 % 73 %

Oulun l.

143

79 %

Lapin l.

82

87 %

1331

72 %

yht.

1980-2014

maakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi ei tietoa yht

avustusta saaneet kpl kaikki talot kpl 252 133 80 64 166 69 73 41 79 116 86 136 129 150 52 149 50 104 1929

338 170 102 78 195 82 92 52 91 140 100 152 161 218 60 183 65 122 15 2416

Lähteet: 1983 Yhdistystalokomitean mietintö, 1990 Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus, 2014 SKL avustusrekisteri (talosovellus)

Seurantalojen korjausavustukset - Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista (Suomen Kotiseutuliitto 2015)

avustusta saaneet % kaikista 75 % 78 % 78 % 82 % 85 % 84 % 79 % 79 % 87 % 83 % 86 % 89 % 80 % 69 % 87 % 81 % 77 % 85 % 80 %


LIITTEEN TAULUKKO 4 Avustushakemusten ja myönnettyjen avustusten määrä taloryhmittäin 1978–2014 AVUSTUSHAKEMUSTEN JA MYÖNNETTYJEN AVUSTUSTEN MÄÄRÄ TALORYHMITTÄIN 1978-2014 hakemuksia

myöntöjä

myönnetyt %

1948 1378 1284 4610

1487 1113 962 3562

76 % 81 % 75 % 77 %

2. 1989-90 NS-talot Työväentalot Muut seurantalot yht.

520 246 297 1063

379 174 216 769

73 % 71 % 73 % 72 %

3. 1991-2012 NS-talot Työväentalot Muut seurantalot yht.

3767 1503 2650 7920

2310 926 1399 4635

61 % 62 % 53 % 59 %

4. 2013-2014 NS-talot Työväentalot Muut seurantalot yht.

221 122 228 571

161 92 132 385

73 % 75 % 58 % 67 %

6456 3249 4459 14164

4337 2305 2709 9351

67 % 71 % 61 % 66 %

1. 1978-1988 NS-talot Työväentalot Muut seurantalot yht.

yhteensä 1978-2014 NS-talot Työväentalot Muut seurantalot yht. avustukset yhteensä keskimääräinen avustus Lähteet:

56 533 280 € 6046 €

1990 Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus SKL seurantalohankkeen arkisto ja SKL vanha avustusrekisteri SKL avustusrekisteri 2012 ja 2014

Seurantalojen korjausavustukset - Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista (Suomen Kotiseutuliitto 20


LIITTEEN TAULUKKO 5

Avustusta saaneet seurantalot 1981–2014 taloryhmittäin

LIITT AVUSTUSTA SAANEET SEURANTALOT 1981-2014 TALORYHMITTÄIN

taloja yhteensä Nuorisoseurantalot yht. Nuorisos. Suomenkieliset Nuorisos. Ruotsinkieliset

1981-1988 avustetut % talot

%

taloja yhteensä

1981 - 2014 avustetut % talot

%

648 495 153

35 % 27 % 8%

530 409 121

82 % 83 % 79 %

793 557 236

33 % 23 % 10 %

721 519 202

91 % 93 % 86 %

441 741

24 % 40 %

342 449

78 % 61 %

428 1187

18 % 49 %

402 807

94 % 68 %

Talotyyppi tuntematon Yhteensä

16 1830

1%

9 1330

60 % 72 %

26 2434

1%

0 1930

0% 79 %

Avustettuja taloja yhteensä

1330 73 %

Työväentalot Muut seurantalot

NSS NSR

1930 79 %

* 1983 yhteisomistuksessa olevia taloja, joista nuorisseuroilla osuus 150 ja maamiesseuroilla osuus 100 taloon Lähteet: 1983 Yhdistystalotoimikunnan mietintö, 1990 Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus , 2014 SKL avustusrekisteri (talosovellus)

Seurantalojen korjausavustukset - Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista (Suomen Kotiseutuliitto 2015)

Profile for Suomen Kotiseutuliitto

Seurantalojen korjausavustukset  

Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista. Tekijät: Johanna Hakanen, Sanna Käyhkö, Leni Pakkala, Marianne Parvinen ja Elina Kuis...

Seurantalojen korjausavustukset  

Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista. Tekijät: Johanna Hakanen, Sanna Käyhkö, Leni Pakkala, Marianne Parvinen ja Elina Kuis...

Advertisement