KADONNUTTA KOTISEUTUA ETSIMÄSSÄ
P
Sari Alajoki, FM, Kalajoki Kirjoittaja tekee väitöskirjaa pohjoispohjalaisen säätyläistön elämäntavasta 1800-luvun alussa.
alasin takaisin kotiseudulleni Kalajoelle noin kymmenen vuotta sitten, vajaan kahdenkymmenen vuoden poissaolon jälkeen. Ilman paluumuuttoa olisin tuskin koskaan saanut tutustua Kalajoella 1800-luvulla eläneeseen Ester Ulrica Lundéniin (1776-1859) ja hänen kauttaan koko tuon ajan elämän kirjoon pitäjässä.
esitellyt hänelle erikoisen piirongin, jonka hän kertomansa mukaan ”oli hankkinut huutokaupasta erään kapteenin rouva Roosin jälkeen”. Piironki oli kuvauksen mukaan ”sievää tekoa, mahogny-puulla piirroitettu, kolmella laatikolla varustettu ja viheriäisen kirjavalla marmoori kannella sekä ajan tavan mukaan waskesta valetuilla avainkilvillä ja vetokahvoilla varustettu”. Piironkiin liittyi tarina, jonka mukaan se oli kuulunut Ruotsin kuningattarelle. Tämä oli lahjoittanut sen hovineidilleen, joka sittemmin nai suomalaisen sotaherran. Kirjoittaja kertoo lisäksi, että piirongin takalaidasta löytyvät merkinnät Nordin ja kirjaimet LU ja SV.
Ester Ulrica löytyi Kalajoen kirkon sakastin romulaatikosta. Pölyisen taulun lasin alla oli vaatimaton piirros ja teksti, joka kertoi, että kuva oli valokuvasuurennos vuodelta 1957 kapteeninleski Ester Ulrica Roosin päiväkirjan kohdalta 1.1.1824, että se esitti Kalajoen entistä kirkkoa, sekä tiedon, että päiväkirja oli lahPäätin lopultakin selvittää, kuka oli tämä sajoitettu Helsingin yliopiston kirjastoon. laperäinen kapteenin leski. Hän oli avioitunut Pohjanmaan rykmentin kapteenin Lars Roosin Asia unohtui joksikin aikaa, mutta palasin (1763-1824) kanssa Vaasassa 1800 ja muuttasiihen, kun digitaalista sanomalehtiarkistoa se- nut miehensä kanssa Kalajoelle Marttilan solaillessani satuin löytämään Vaasan seudulla il- tilasvirkataloon. Ester Ulrican isä oli Tukholmestyneestä Suupohjan Työmiehestä (1884) ar- masta Vaasaan muuttanut värjärimestari Jonas tikkelin. Se kertoi erään nimimerkin matkasta Lundén ja äiti Saarijärven-Viitasaaren nimisKalajoelle, missä hän kertoi vierailleensa valtio- miehen tytär Ingeborg Cauton. päivämies Jaakko Merenojan talossa. Isäntä oli 131