Kotiseutuposti 3/2012

Kotiseutuposti Suomen Kotiseutuliiton jäsenlehti

30.8.2012

Oivallista toimintaa

Asevelikyläläiset, turkulaiset ja pirkkalaiset palkittiin s. 8–10

3 / 2012

PÄÄSIHTEERIN KYNÄSTÄ

Kotiseutuposti 3 / 2012 Kotiseutuposti on Suomen Kotiseutuliiton jäsen- ja tiedotuslehti. Jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata lehden sähköisen version omaan sähköpostiinsa osoitteesta: toimisto@kotiseutuliitto.fi.

TOIMITUS

Päätoimittaja pääsihteeri Lassi Saressalo puh. 050 590 2210 lassi.saressalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri tiedottaja Anna-Maija Halme puh. (09) 612 63225 anna-maija.halme@kotiseutuliitto.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen OSOI T T EENMUU TOKSET

Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi S I S Ä L LY S

Lassi Saressalo: Viestitään toisillemme s.2 Krista Kiuru: Urheilurakennuksilla on paikkansa kulttuuriperinnössämme s. 4 Ympäristöt liikuttavat pitkin syksyä s. 5 Kirsi Moisander: “Kotiseudut ovat muutoksessa” s. 6–7 Vaasan Asevelikylä on Vuoden kaupunginosa s. 8 Turun Kaupunginosaviikot Vuoden kotiseututeko s. 9 Hienoimmat kotiseutupolut löytyivät Pirkkalasta s. 10 Gaala kauppakeskusten helmessä s. 12–13 Suomen Kotiseutuliitto: Lisää kotiseututietoutta opetussuunnitelmaan s.14 Grand Prix norjalaiselle nuorten kulttuuriperintökasvatushankkeelle s. 18 Leni Pakkala: Puutalo on ikuinen s. 19

Viestitään toisillemme Valtakunnalliset kotiseutupäivät Mikkelissä ovat onnistuneesti ohi. Eikä paljon paremmin olisi voinut mennä. Kiitokset kaikille järjestelyihin osallistuneille.

Edessä on aivan muutamien päivien päästä ERP – Euroopan rakennusperintöpäivät – yhteinen eurooppalainen kulttuuritapahtuma, johon osallistuu parikymmentä miljoonaa ihmistä 50 eri maassa. Takana on jo keväällä muistionsa jättänyt paikallismuseotyöryhmä, jonka suosituksia aletaan hiljalleen toteuttaa.

Kuntaliitoskeskustelu on ollut kiivasta. Kotiseutuliitto on päässyt hyvin mukaan keskusteluun ja tuonut omat kulttuuriperintöön ja ihmisten kulttuuriseen tulevaisuuteen liittyvät näkemyksensä esiin ja saanut ne myös kuulluksi.

Jäsenten palveleminen on liiton perustehtävä. Yksi tällainen työmuoto on jäsenkenttään kohdistuva tiedottaminen. Ja yksi tiedottamisen väline on Kotiseutuposti, jota parhaillaan luet joko paperisena versiona tai tietokoneen näytöltä. Toivoisimme, että jakaisitte sähköistä versiota mahdollisimman laajalle omassa kontaktiverkossanne. Ja saman prosessin soisi toimivan myös toisinpäin. Viestit, vinkit ja toiveet tulevat kyllä kuulluiksi, kunhan joku ne saattaa kuultaviksi.

Jäsenpalvelussa keskeistä on liiton toimistoväen tekemän työn lisäksi hallituksen ja valtuuston jäsenten osaaminen. He ovat osoittaneet kiinnostuksensa kotiseututyöhön ryhtymällä luottamustehtäviin, ja he myös toivovat saavansa yhteydenottoja jäsenyhteisöiltä. Kun nyt taas syyskokoukset lähestyvät, ei ole mitään syytä epäröidä pyytää alustajaa valtuutettujen tai hallituksen jäsenten joukosta. Voitte käyttää tätä verkostoa hyväksenne puhujan hankkimiseksi myös juhliin ja merkkipäivien viettoon. Jäsenyhteisöjen tilaisuuksista voi ilmoitella myös Kotiseutuliiton kotisivujen kalenterissa.

Kesän aikana on ympäri maata järjestetty lukematon määrä erilaisia kotiseututapahtumia, joissa allekirjoittaneellakin on ollut mahdollisuus päästä tutustumaan ihan oikeisiin kotiseututyön tekijöihin. Kiitokset näistä yhteisistä hetkistä.

LA S S I S A RES S A LO

Valtuustossa tasamäärä naisia ja miehiä

S

uomen Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin kuusi uutta henkilöä liiton vuosikokouksessa Mikkelissä perjantaina 3. elokuuta.

Etelä-Karjalan edustajaksi valittiin lauritsalalainen käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Kanta-Hämeestä janakkalalainen yrittäjä Elisa Göös, Keski-Suomesta jyväskyläläinen museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Pohjanmaalta laihialainen HuK Camilla Lyyski, Päijät-Hämeestä lahtelainen rehtori Martti K. Lehto ja Uudeltamaalta helsinkiläinen varatuomari Veijo Lehto.

Erovuorossa olleista edustajista jatkokaudelle valittiin Keski-Pohjanmaan edustajana kokkolalainen kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus, Kymenlaaksosta kouvolalainen rehtori Erkki Sillanpää, Lapista torniolainen tutkija Minna Heljala, Pohjois-Pohjanmaalta muhoslainen filosofian li-

sensiaatti Martti Kiviharju, Uudeltamaalta porvoolainen amanuenssi Synnöve Bergholm sekä helsinkiläinen filosofian maisteri Tuula Salo. Varsinais-Suomen edustajana jatkaa turkulainen kotiseutuneuvos Markku Monnonen.

Myös erovuorossa olleet valtuuston asiantuntijajäsenet professori Janne Vilkuna Orimattilasta ja erityisasiantuntija Ditte Winqvist Helsingistä jatkavat valtuuston jäseninä.

Uudessa valtuustossa on kaikkiaan 16 naista ja 16 miestä. Ehdokkaat valtuustopaikoille asetettiin keväällä maakunnallisissa kotiseutukokouksissa.

Liiton puheenjohtajana toimii professori Pekka Laaksonen ja varapuheenjohtajina professori Janne Vilkuna ja aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen. AH

Nyt: Rakennusperintöpäivinä liikkeelle

E

uroopan rakennusperintöpäivien pääviikonloppua vietetään 7.-9. syyskuuta. Tapahtumia järjestetään silti pitkin syksyä, koska kyseinen ajankohta on vain suositus tapahtumanjärjestäjille.

Ohjelmassa on useita kymmeniä tapahtumia eri puolilla Suomea, ja vielä ehtii järjestämäänkin

pienen arkkitehtuurikävelyn tai muun tapahtuman.

Tämän vuoden teemana on Liikunta- ja urheiluympäristöt, ja aiheesta on julkaistu samanniminen kirja.

Lue lisää aiheesta sivuilta 4–5.

Kansikuva: Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vaasan Asevelikylän Vuoden kaupunginosaksi 2012. Asevelikylässä asunut Ite-taiteilija Edvin Hevonkoski (1928–2009) suunnitteli kylän pururadan yhteyteen rakentamalleen veistospolulle aikoinaan korsun, jonka alueella asuvat sotaveteraanit sittemmin rakensivat. Kuva: Tarja Hautamäki.

Kotiseutuposti

3/ 2012

3

VIERASKYNÄ

Urheilurakennuksilla on paikkansa kulttuuriperinnössämme

Krista Kiuru. Kuva: YHA-kuvapankki.

Voiko uusi urheilurakennus ottaa sen paikan, joka puretulla hallilla tai kentällä oli paikkakunnan historiassa ja käyttäjiensä mielessä?, kysyy ministeri Krista Kiuru.

Tänä vuonna Euroopan rakennusperintöpäivät keskittyy tutkimaan liikunnan ja urheilun paikkoja. Niitä maassamme riittää, sillä on laskettu, että rakennettuja liikuntaympäristöjä on jopa 30 000.

Suurella osalla suomalaisista siis vaikuttaisi olevan hyvät edellytykset harrastaa liikuntaa kotikulmiensa läheisyydessä.

Vaikka liikuntapaikkoja on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia, on suuri osa niistä iässä, jossa on tehtävä korjaus- ja jopa purkupäätöksiä. Uuden rakentamisen väitetään joskus olevan halvempaa kuin vanhan korjaaminen, mutta voiko uusi urheilurakennus ottaa sen paikan, joka puretulla hallilla tai kentällä oli paikkakunnan historiassa ja käyttäjiensä mielessä? Jotta kipeitä päätöksiä ei tarvitsisi tehdä, on tärkeää tunnistaa muidenkin kuin niin sanottujen arvorakennusten merkitys ja korjata ja

4

Kotiseutuposti

3/ 2012

huoltaa niitä ajoissa. Tämä on myös yksi rakennusperintöpäivien teemavuoden tärkeimmistä viesteistä.

Liikuntarakennukset ja -alueet sekä puistot reitteineen nähdään helposti jonkinlaisena reservinä, joka voidaan tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön. Niiden yhteys kouluihin ja oppilaitoksiin sekä asuinalueita lähellä sijaitsevina harrastuspaikkoina tai henkireikänä unohtuu, vaikka aikanaan liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita rakennettiin nimenomaan parantamaan asuinympäristön laatua ja tarjoamaan asukkaille vapaa-ajan viettoon terveellisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi koulujen pihojen merkitystä ei pidä väheksyä.

Myös ympäristöministeriössä tehtävällä työllä on vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet suomalaisilla on liikunnan harrastamiseen. Maankäytön, ympäristön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin.

Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään Suomessa tänä vuonna jo 21. kertaa. Se on hieno saavutus, josta kiitos kuuluu teille – aktiivisille tapahtumajärjestäjille ympäri maan. Mukana on kouluja, museoita, kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksiä, kuntia ja monia muita toimijoita, jotka auttavat levittämään viestiä kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön merkityksestä. Tapahtumien avulla on innostettu eri ikäisiä ihmisiä tutustumaan omaan lähiympäristöön ja toimimaan sen puolesta silloin, kun se on uhattuna.

KRI S TA KI U RU

Asunto- ja viestintäministeri

Ympäristöt liikuttavat pitkin syksyä

E

uroopan rakennusperintöpäivien tapahtumien pääviikonloppua vietetään Suomessa 7.-9. syyskuuta, mutta tapahtumia järjestetään myös muina päivinä pitkin syksyä. Tämän vuoden teema on Liikunta- ja urheiluympäristöt, jonka myötä nostetaan aiheeseen liittyvän rakennusperinnön arvostusta.

Päivien aikana on tarjolla runsaasti tapahtumia ympäri maata Rovaniemeltä aina Suomenlahden

saaristoon. Esimerkiksi Turussa kuljetaan kadonneiden liikuntapaikkojen jäljillä, Pirkanmaalla on tarjolla arkkitehtuurisuunnistusta ja Iissä tehdään retki Natura-alueella sijaitsevalle Röytän saarelle.

Lisäksi on tarjolla lukuisia retkiä, seminaareja ja näyttelyitä. Vanhojen rakennusten kunnostajille on tarjolla korjausneuvontaa ja työnäytöksiä.

Rakennusperintöpäivien tapahtumia ideoivat ja järjestävät kotiseutuyhdistykset, museot, oppilaitokset, kulttuuriympäristöviranomaiset ja monet muut yhteisöt. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Tapahtumakalenteri: www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/ fi_FI/Erp-tapahtumat.

Euroopan rakennusperintöpäivien tämävuotisen teemakirjan Liikuttavat ympäristöt – Miljöer som rör och berör ovat toimittaneet Liisa Lohtander ja Lassi Saressalo Suomen Kotiseutuliitosta yhdessä Liikuntatieteellisen Seuran tutkijan Hilkka Högströmin kanssa.

Teos on kokonaan kaksikielinen, ja sitä voi tilata Kotiseutuliitosta maksutta. LL Julkaisu on sähköisenä sivuilla: www.rakennusperinto.fi/erp> aineistoja.

Rakennusperintöpäivien teemakirja Liikuttavat ympäristöt julkistettiin elokuussa Olympiastadionilla.

Kotiseutuposti

3/ 2012

5

Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä: Kirsi Moisander. Kuva: A. Halme.

”

“Kotiseudut ovat muutoksessa”

Muuttoliike on kuljettanut suomalaisia sekä maan sisällä että ulkomaille ja takaisin vuosisatojen ajan. Olemme rakentaneet kotiseutujamme isiemme maille, erää käyden, uusia alueita valloittaen, verohelpotuksin, siirtolaisina sekä opiskelun tai työn perästä siirtyen. Työ ja perheen toimeentulo ovat olleet kaikille sukupolville asumisen ja elämisen tärkein sijoittumisen perusta.

Maahan ja paikkaan liittyy vahvoja tunteita. Syntymä- ja asuinpaikkakunnat jättävät meihin merkkinsä, olemme mikkeliläisiä, turkulaisia tai joroislaisia, vaikka olisimme siirtyneet uusille asuinmaille, uuteen naapurustoon. Vanhempamme ja heitä edeltävien sukupolvien jäljet ovat samaan aikaan sekä syvällä siinä maassa, mistä tulemme, että syvällä sielunmaisemassamme. Niiden jäljet eivät katoa, eikä niitä voi hävittää vaikka haluaisikin. Kotiseudun maisemat, tuoksut, tunteet ja elämän tahti kulkevat mukanamme. Niihin vertaamme ja niitä vasten arvioimme elämäämme.

6

Kotiseutuposti

3/ 2012

Kotiseutu ei ole staattinen ja muuttumaton. Jokainen sukupolvi tuo omat arvonsa ja arvostuksensa, ihmiset muuttuvat ja muuttavat. On lähtijöitä ja tulijoita, joista jokainen tuo panoksensa kotiseudun elämään. Jotkut heistä ovat joukossamme vuosia ja toiset taas vuosikymmeniä, joidenkin tie on tuonut heidät ulkomailta ja toiset taas ovat suunnanneet maailmalle.

Keskittämiskehitys on muokannut Suomea viime vuosikymmenet. Väestön koulutustason noustessa maassamuutto on lisääntynyt, nuoret muuttavat ensin opiskelupaikkakunnalleen ja sitten työpaikkakunnille. Työtä on tarjolla eniten suurissa keskuksissa, joissa on myös parhaat koulutusmahdollisuudet. Näin asutus ja uudet työpaikat keskittyvät yhä enemmän korkeakoulupaikkakunnille.

Elinkeinorakenteen muutos on vaikuttanut voimakkaasti maaseudun elinkeinoihin jolloin erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat kärsineet voimakkaasta poismuutosta.

Mikkelissä 2.–5. elokuuta järjestettyjen Valtakunnallisten kotiseutupäivien avajaiset keräsi Mikkelin torin täyteen yleisöä. Ohjelmassa oli mm. puolustusvoimien vartioparaati. Kuva: A. Halme.

Pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa työstä ja toimeentulosta, meidän on saatava Suomeen korkeinta mahdollista osaamista tutkimaan, suunnittelemaan, kehittämään ja tekemään työtä. Kansainvälistyminen on välttämätöntä. Suomalaisten on kuljettava maailmalla etsimässä ja löytämässä uutta ja uusia tapoja toimia.

Maahamme on tärkeä saada kansainvälisiä osaajia tuomaan uutta osaamista ja uusia verkostoja. Aivan samalla tavoin suomalaista teollisuutta rakennettiin 1900-luvun alussa. Monet koneenkäyttäjät ja -rakentajat tulivat Saksasta, tai muista teknologialtaan pidemmälle edistyneistä maista, neuvomaan suomalaisia käyttämään koneita ja käynnistämään tehtaita, tai aloittamaan kokonaan uudenlaiset liiketoiminnat.

Kotiseudut ovat muutoksessa. Suomen väkiluku kasvaa, mutta kasvu on keskittynyt isoihin keskuksiin ja niiden lähiympäristöön. Kotiseuduillemme muuttaa uusia asukkaita eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Heidän ajatuksensa ja tapansa toimia ovat erilaisia kuin paikkakunnalla jo pitkään asuneilla. Miten me otamme heidät vastaan, miten autamme pääsemään osallisiksi heidän uuden kotiseutunsa elämään?

Kotiseutuyhdistyksillä ja kotiseudun historiaa tuntevilla on uusille asukkaille tärkeä merkitys välittäjänä ja uuden kotiseudun tutuksi tekijänä. Kotiseutuväki voi auttaa palveluiden, toimintatapojen ja perinteen löytämisessä. Luovuudella ei ole rajoja siinä miten näitä kohtaamisia järjestetään. Tärkeää on, että jokainen kotiseudun asukas voi kokea ole-

vansa osa aluetta ja tehdä työtä sen kehittämiseksi.

Samoin alueelta pois muuttaneet, mutta sinne kotiseuturakkautta tuntevat, sekä kesäasukkaat kannattaisi ottaa nykyistä tiiviimmin mukaan kehittämään omiksi tuntemiaan kuntia.

Muutos on mahdollisuus uudelle ja uusiutumiselle. Sisäänpäin sulkeutuminen on yksi kehittymisen ja elinvoimaisuuden merkittävimmistä esteistä.

Kotiseutuliike on ollut suvaitsevainen ja moniarvoinen kansanliike, jonka elinvoimaisuuden on turvannut kyky toimia muutoksessa uudistumiskykyisenä identiteetin vahvistajana. Sellainen liike on vahva toimija kaikkina aikoina.

Mutta millainen kotiseutuliikkeen sisältö on tulevaisuudessa? Mitä on kotiseudun henki? Muutosten maailmassa paikalla on merkitys, onko kotiseudun käsitteellä edelleen merkitystä tuleville ihmisille? Kuntauudistus on nostanut kotiseutukäsitteen vahvaan asemaan. Kotiseutuja suojellaan, säilytetään ja halutaan pitää itsenäisinä. Miksi?

Mikä on se voima, jolla kotiseututunne ja kotiseutuhenki elävät? Kenen voimasta ne elävät ja kuka niitä ylläpitää?

Kotiseutupäivät on erinomainen mahdollisuus miettiä yhdessä kotiseudun roolia ja merkitystä. Myös niille, jotka eivät tunne kotiseututyötä, on erinomainen mahdollisuus saada tiivis katsaus kotiseututyöhön, kun tutustumme Mikkelin seudun kuntien esittelemänä siihen henkeen ja maailmaan mikä täällä tunnistetaan kotiseudun voimavaraksi ja ominaisluonteeksi.”

Kotiseutuposti

3/ 2012

7

Vaasan Asevelikylä on Vuoden kaupunginosa

Alue on säilyttänyt hyvin sodanjälkeisen rakennusperinteen ilmeen, vaikka alkuperäisiä taloja on vuosien varrella korjattu vastaamaan ajan vaatimuksia. Kuva: Tarja Hautamäki.

S

uomen Kotiseutuliitto on valinnut Vaasan Asevelikylän Vuoden kaupunginosaksi 2012. ”Asevelikylässä yhdistyvät rintamamiesperinteen kunnioittaminen sekä aktiivinen kansalais- ja yhdistystoiminta. Alue on hieno esimerkki omaleimaisesta yhteisöllisestä kaupunginosasta, jossa huolehditaan asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta”, valintaraadin puheenjohtaja dosentti Rauno Lahtinen toteaa.

Asevelikylän asukkaat ovat pitäneet yhteisvoimin huolta alueestaan jo vuosikymmenten ajan.

Tästä ovat osoituksena monet vuosien varrella hankitut palvelut, kuten kyläkoulu, nuorisotila, jääkiekkokaukalo ja pururata.

Omatoimisesti juhlia ja palveluita Perinneseuran voimin pidetään yllä niin veteraanien rakentamaa Korsukylää kuin taidetta ja paikallishistoriaa yhdistelevää Edvininpolkua, joka on yli 300 taideteosta käsittävä kävelyreitti.

Asukkaat järjestävät useita vuosittain toistuvia 8

Kotiseutuposti

3/ 2012

tapahtumia, kuten hiihtokilpailuja, koko perheen ulkoilutapahtumia, kesäjuhlia, joulupuurotilaisuuksia, pääsiäiskokkoja ja kirpputoreja.

Vuosien varrella Asevelikylän asukkaat ovat mm. rakennuttaneet oman kaapelitelevisioverkon Jukolavision, joka luovutettiin vuonna 1994 Vaasan Läänin Puhelimelle.

Jo kaupunginosan alkutaival oli yhteisöllinen.

Kaupunginosan rakensivat sotarintamalta palanneet miehet vuosien 1946 ja 1956 välisenä aikana, ja asutustyötä avittamaan perustettiin yhdistys, jonka nimeksi otettiin myöhemmin Jukolan rakentajat ry. Edelleen erittäin toimeliaan yhdistyksen nimi tulee alueen Seitsemän veljeksen innoittamasta kadunnimistöstä.

Vuoden kaupunginosa -palkinnon vastaanottivat Jukolan rakentajat ry:n puheenjohtaja Markku Ahonpää ja Edvininpolun perinneseuran puheenjohtaja Ari Syrjämäki Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Mikkelissä Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 3. elokuuta. AH

Turun Kaupunginosaviikot Vuoden kotiseututeko osaamista”, valintaraadin puheenjohtaja Marja Lepola toteaa.

Yli 2 000 turkulaista osallistui talkoisiin

Mattus Alsin (oik.) veti Nummenpakan nähtävyyskierrosta. Esiintymässä näyttelijä Tomi Turunen. Kuva: Miika Neulaniemi.

T

urussa järjestettävät Kaupunginosaviikot on valittu Vuoden kotiseututeoksi.

Kaupunginosaviikot aloitettiin osana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaa, ja niiden on tarkoitus jäädä pysyväksi vuosittaiseksi tapahtumaksi.

Kaupunginosaviikkojen ohjelma esittelee kaupunginosia, paikallista omaleimaisuutta, monikulttuurisuutta ja asukkaiden osaamista viikon mittaisina ohjelmakokonaisuuksina. Kunkin kaupunginosan ohjelmassa on paikallisten yhdistysten järjestämiä erikokoisia ja valtaosin ilmaisia tapahtumia. ”Viikkojen ohjelma syntyy asukkailta itseltään.

Tämä korostaa tapahtumien paikallista omaleimaisuutta, monikulttuurisuutta ja asukkaiden omaa

Kulttuuripääkaupunkivuotta varten perustettu Turku 2011 -säätiö ohjasi ja rahoitti kaupunginosaviikot, mutta ne toteutettiin, ja toteutetaan edelleen, itsenäisesti eri kaupunginosissa.

Viime vuonna mukana oli 14 kaupunginosaa.

Kaikkiaan viikkojen toteuttamiseen osallistui viime vuonna 2 292 ihmistä, joista valtaosa oli kaupunginosista koottuja talkoolaisia.

Ohjelmassa oli mm. kaupunginosien linja-auto- ja kävelykierroksia, joiden kohteet ja tarinat oli koottu asukkailta itseltään. Oppaat olivat kaupunginosien asukkaita. Esille nousivat alueiden kauneimmat ja kummallisimmat paikat sekä oudoimmat tarinat ja lempinimet.

Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen tapahtumakokonaisuutta organisoi Kaupunginosaviikkojen tukiyhdistys ry.

Tämän vuoden ohjelmassa on mukana jo 13 kaupunginosaa. Syksyn ohjelmiston valmistuessa mukaan odotetaan vielä paria kaupunginosaa lisää.

Ohjelmassa on mukana kiertoajeluiden ja kävelyjen lisäksi mm. paikallinen rock-tapahtuma, siltatanssit, runoutta, pihatapahtuma ja perennojen vaihtotapahtuma. AH

Kuperkeikka-lastentapahtumassa oli iloinen tunnelma Länsi-Turun Kaupunginosaviikoilla toukokuussa 2011. Kuva: Kari Vainio.

Kotiseutuposti

3/ 2012

9

Hienoimmat kotiseutupolut löytyivät Pirkkalasta

P

olkuja Pirkkalan historiaan -nettireitti on valittu Vuoden kotiseutupoluksi.

Polkujen kohteet on koottu nettikarttaan, ja valitsemalla kohteen virtuaalipolulla kulkija pääsee samalla sukeltamaan paikkaan liittyvään teemaan.

Esimerkiksi Aikaikkuna Virkaniemeen kertoo sekä virka-nimityksen alkuperästä että viime vuosisadan alun huvilakulttuurista. Naistenmatkalahden kohdalla kerrotaan paikannimen alkuperän lisäksi vesiliikenteen historiallisesta merkityksestä. ”Sivusto avaa Pirkkalan historiallista monikerroksisuutta värikkäällä tavalla”, palkintoraadin puheenjohtaja Henri Nordberg kiittää.

Nostalgiaa ei ole kaihdettu Sivuilta löytyy lähes sata eri-ikäistä valokuvaa, joita tarkastelemalla saa käsityksen ympäristön valtavasta muutoksesta viimeisten vuosikymmenten aikana.

Poluille on pyritty houkuttelemaan erityisesti niitä pirkkalalaisia, jotka ovat tottuneet lukemaan tiiviissä muodossa olevia, visuaalisesti kiinnostavia aineistoja ja verkkomedioita.

Kuvien lisäksi sivuilla on vanhoja lehtileikkeitä ja

mainoksia, jotka kertovat ajankuvan yleisestä muutoksesta ja tekevät lukukokemuksesta nostalgisen ja hauskan. Kartan kohteista on lisäksi kuunneltavia tarinoita paikallisten kertomina.

Aineisto koottu vapaaehtoistyönä Vuoden kotiseutupolku -palkinto julkistettiin perjantaina 3. elokuuta Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Mikkelissä Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä.

Palkinnon vastaanotti Pirkkalan polut ja perinteet -hankeryhmän koordinaattori Pirjo Jukarainen.

Polut koonneessa hankeryhmässä oli mukana kulttuurin harrastajia, paikallishistorioitsijoita ja luokanopettaja. Hanke syntyi osana kunnan kulttuuriympäristöohjelmaa. Työ tehtiin pääosin talkoina ja kunnalta saadun pienen avustuksen turvin. AH Polkuja Pirkkalan historiaan -nettisivusto on osoitteessa www.pirkkala-seura.fi/historiapolut.

”Ennen ja nyt”-kuvat ovat polkujen tyypillistä aineistoa. Pirjo Jukarainen on Polkuja Pirkkalan historiaan -projektin aktiivinen talkoolainen. Hänen taustallaan näkyy Vähäjärvi Pirkkalan keskustasta katsottuna, kädessä vanha kuva järvestä. Kuva: Antti Jokinen.

10

Kotiseutuposti

3/ 2012

KALENTERI

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT

7–9/9

Tapahtumia järjestetään myös muina ajankohtina. Ks. s. 4–5.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI HÄMEENLINNASSA

14–22/9

Ks. www.kotiseutuliitto.fi > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI ROVANIEMELLÄ

28/9–6/10

Ks. www.kotiseutuliitto.fi > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri.

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUSTEN HAKUAIKA PÄÄTTYY

30/9

Ks. sivu 17.

EUROOPAN KULTTUURIPERINTÖPALKINTOJEN HAKUAIKA PÄÄTTYY

1/10

Ks. www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/europa-nostra/palkinnot

TURUN KIRJAMESSUT

5–7/10

Messuilla paljastetaan Vuoden kotiseutukirja.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI TURUSSA

2–10/11

Ks. www.kotiseutuliitto.fi > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri.

VALTUUSTON SYYSKOKOUS

1/12

Kokouksessa valitaan Suomen Kotiseutuliiton hallitus sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja.

Kotiseutuposti

3/ 2012

11

Mikkelin Valtakunnallisten kotiseutupäivien juhlagaala järjestettiin kauppakeskus Stellassa, jossa yhdistyvät rakennusperintö ja moderni toimiva kauppakeskusarkkitehtuuri.

Gaalan juonsi mikkeliläinen näyttelijä Manuela Bosco.

Seinäjoki kutsui kotiseutuväen ensi vuoden kotiseutupäiville laulaen.

12

Kotiseutuposti

3/ 2012

Duo Mitrejn Päivi Järvinen varasti tanssiesityksellään huomion hänen ja kanteleensoittaja Timo Väänäsen esityksessä.

Gaala kauppakeskusten helmessä Kotiseutuliitto palkitsi ansioituneimmat

V

altakunnalliset kotiseutupäivät huipentuivat kauppakeskus Stellassa järjestettyyn juhlagaalaan 4. elokuuta. Suomen Kotiseutuliitto jakoi gaalassa kotiseututyön ansiomitalit yhdelletoista kotiseututyössä ansioituneelle henkilölle.

Mitali on Suomen Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus. Se voidaan myöntää henkilölle, jolla on maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita pai-

kallisessa kotiseututyössä.

Mitali jaetaan pääsäännön mukaan vuosittain enintään kymmenelle henkilölle. Tänä vuonna hakemusten joukossa oli kuitenkin lukuisia erittäin merkittävästi suomalaiseen kotiseututyöhön vaikuttaneita henkilöitä, joten säännöstä poikettiin.

Esittelyt ansiomitalin saaneista henkilöistä ovat liiton nettisivulla: www.kotiseutuliitto.fi/kotiseututyossa-parhaiten-ansioituneille-valtakunnallinentunnustus. AH

Kouvolalainen Tapani Hohti (vasemmalla) piti gaalassa kiitospuheenvuoron kaikkien ansiomitalin saaneiden puolesta. Ansiomitalin saivat hänen lisäkseen (vasemmalta oikealle) Tuure Holopainen Oulusta, Hannu Hyyrinen Pieksämäeltä, Maire Hämäläinen Kerimäeltä, Pentti Kurunmäki Vihdistä, Leena Ojala Merijärveltä, Päiviö Rauhansalo Kerimäeltä, Liisa Tarjanne Helsingistä, Viri Teppo-Pärnä Paimiosta, Helga Anneli Ylönen Suonenjoelta sekä Ritva Mäkelä Lempäälästä. Mäkelä ei päässyt paikalle, ja hänen mitalinsa luovutetaan eri tilaisuudessa. Aukeaman kuvat: Anna-Maija Halme.

Kotiseutuposti

3/ 2012

13

Suomen Kotiseutuliitto:

Lisää kotiseututietoutta opetussuunnitelmaan

P

aikallishistorian tuntemus ja kulttuurisen lukutaidon kehittäminen ovat tärkeitä kouluopetuksen osa-alueita. Koululaiset tulee tutustuttaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti lähiympäristön ominaisiin piirteisiin.

Suomen Kotiseutuliitto toteaa perusopetuksen valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että kotiseutukasvatus on maassamme valitettavan vähäistä.

Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän osaamista, jolla voidaan edistää kestävää kehitystä tukevaa elämäntapaa. Kulttuuriperinnön näkökulmasta kestävä kehitys tarkoittaa kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintötaitojen vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Näitä taitoja ovat kulttuurin lukutaito, osallisuus- ja vaikuttamistaidot ja kulttuurien moninaisuuteen liittyvät taidot.

Kotiseutukasvatuksella tuetaan oppijan paikallisidentiteetin kehittymistä ja hänen kykyään vaalia, muokata ja luoda paikalliskulttuuria sekä kasvaa kulttuurisesti monimuotoistuvan yhteiskuntamme

jäseneksi.

Kulttuuriympäristö ja -perintö ovat koko ajan läsnä ympärillämme. Menneisyyteen tutustuminen auttaa ymmärtämään ja arvostamaan nykyisyyttä sekä evästää suunnittelemaan tulevaa. Kun oppija saa vahvan tietämyksen omasta kotiseudustaan, sen luonnosta, eliöyhteisöstä, asutuksesta ja elinkeinoista sekä paikallisesta kulttuurista, ymmärtää hän paremmin ympäristöään ja yhteisöään, jossa elää.

Kotiseutukasvatusta lisäämällä vaikutetaan kestävän kehityksen edistämiseen, erityisesti sen sosiaaliseen ja kulttuuriseen näkökulmaan sekä yhteisöllisyyteen.

Suomen Kotiseutuliitto esittää kulttuuriympäristö- ja kotiseutukasvatuksen sisällyttämistä läpäisyperiaatteella osaksi kestävän kehityksen kasvatuksen kokonaisuutta. Tämä on mahdollista esimerkiksi säilyttämällä aihekokonaisuudet ”Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys” ja ”Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta” osana perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa.

Vielä ehtii vastata ympäristöministeriön kyselyyn MRL:n toimivuudesta

Y

mpäristöministeriö pyytää näkemystänne siitä, miten 12 vuotta voimassa ollut maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on vaikuttanut kaavoituksen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittymiseen. Tulosten perusteella kartoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistarpeita.

Tutkimus on osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisarviointia, joka toteutetaan tällä hallituskaudella. Vastausaikaa on 14.9.2012 saakka.

Vastauksissa toivotaan yhdistysten kokemuksia paikallisesta näkökulmasta. Kyselyyn vastataan netissä, ja vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia. Vastauksia käytetään vain tämän tutkimuksen tarpeisiin eikä tietoja luovuteta muille. Tutkimuksen toteuttamisesta vastaa FCG Finnish Consulting Group Oy. Otattehan huomioon, että vastauksenne eivät tallennu, jos joudutte sulkemaan internet-yhteyden kesken täyttämisen. Tämän vuoksi lomake kannattaa täyttää kerralla ja lähettää saman tien. Jos haluatte kyselystä dokumentin itsellenne, voitte tulostaa lomakkeen selaimenne tulostuskomennolla.

Lisätietoja antavat Helena Ylinen, puh. 050 312 0418 ja Heikki Miettinen, puh. 0500 762 675, etunimi. sukunimi@fcg.fi FCG:stä. Kysely on saatavissa myös ruotsinkielisenä.

Kyselyn osoite: www.webropolsurveys.com/S/75764266D54BAC29.par 14

Kotiseutuposti

3/ 2012

Uudet mallisäännöt käytettävissänne Kauan odotetut yhdistysten mallisäännöt ovat vihdoinkin tulleet yhdistysrekisteristä. Mallisäännöt ovat liiton kotisivuilla osoitteesta www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/jarjestoosaaminen.

Malleja on kaksi, toinen yhtä vuosikokousta varten, toinen kahta yleiskokouskäytäntöä noudattaville. Mukana on sovellutusohjeet, koska sääntöjä yhdistelemällä voidaan rakentaa eri tavoin toimivia yhteisöjä (mm. hallituksen rotaatio, sähköinen osallistuminen jne.)

Mikäli haluatte uusia sääntöjänne, käyttäkää näitä malleina, ja lähettäessänne sääntönne tarkistettavaksi lisätkää viittaus näihin tarkistettuihin malleihin. Ennakkotarkastettuja sääntöjä käyttämällä saatte käsittelymaksusta huomattavan alennuksen.

Yhdistyksen kotipaikka on se kunta, jossa yhdistyksen osoite on. Yhdistyksen kotipaikka on kuntakohtainen ja kuntaliitoksessa se muuttuu automaattisesti uudeksi kunnaksi. Siis esim. Töysä-seuran kotipaikka on 1.1.2013 Alavuden kaupunki, kun kuntaliitos tapahtuu.

Yhdistysrekisteri muuttaa nämä automaattisesti, joten muodollista sääntömuutosta ei tarvitse tehdä. LS/SA

Uusia jäsenyhteisöjä Enonkoski-Seura r.y., Enonkoski Etelä-Karjalan maakuntayhdistys, Lappeenranta Hovinsaari-seura ry, Kotka Kangaslammin Kyläyhdistys, Kangaslampi Kokemäen Seuratalo-yhdistys ry, Kokemäki Kotalahden kyläyhdistys, Leppävirta (2011) Kråkö Bygdeförening, Porvoo (2011) Kylätalo Nousula, Kerimäki Kämmäkän kyläseura, Sastamala Kylmäkoski-Seura, Akaa (2011)

Kärkkäälän kyläyhdistys, Suonenjoki (2011) Lyytilänmäen kyläyhdistys ry, Suonenjoki Nanoq r.f., Pietarsaari (2011) Orimattilan kaupunki (2011) Oripää-seura, Oripää (2011) Purolan Perinne ry, Ristijärvi (2011) Rakennusperinteen Ystävät ry, Turku Saarelan seudun kyläyhdistys ry, Pielavesi (2011) Sisä-Savon perinneyhdistys r.y., Rautalampi Suomen vaunuhistoriallinen seura, Helsinki

Liiton jäsenenä 801 yhteisöä Suomen Kotiseutuliitolla on tällä hetkellä yhteensä 801 yhteisöjäsentä: 639 paikallista kotiseutuyhdistystä, 118 kuntaa, kaikki 18 maakuntien liittoa, 16 muuta kotiseututyön aluejärjestöä sekä 10 valtakunnallista järjestöä.

Lisäksi Kotiseutuklubin jäseniä eli yksityisiä kannattajajäseniä on lähes 200 henkilöä.

Kotiseutuposti

3/ 2012

15

Vuoden kotiseutukirja paljastetaan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta

16

Kotiseutuposti

3/ 2012

PA L K I N N O T J A AV U S T U K S E T

Seurantalojen korjausavustusten haku alkoi

S

uomen Kotiseutuliitto julistaa haettavaksi vuoden 2013 seurantalojen korjausavustukset. Hakemukset on toimitettava Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2012. Tänä vuonna hakemukset voi jättää myös sähköisesti.

Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Korjausavustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Korjausavustuksella säilytetään ja parannetaan seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, kuntoa ja toimivuutta.

Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Vuonna 2012 korjausavustusta myönnettiin 173 yhdistykselle yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Korjausavustuksista päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2013. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto.

Seurantalojen korjausavustusten hakemuslomake ja hakuohjeet ovat osoitteessa: www.kotiseutuliitto.fi/ seurantaloavustukset Avustusta voi hakea myös sähköisesti 3. syyskuuta alkaen osoitteessa: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/sahkoinenhaku Lisätietoja: Leni Pakkala, rakennustutkija, Suomen Kotiseutuliitto, puh. (09) 6126 3221, etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi Liisa Lohtander, tiedottaja/taloussihteeri, Suomen Kotiseutuliitto, puh. (09) 6126 3223, etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi, www.kotiseutuliitto.fi, www.seurantalot.fi

Kotiseutuposti

3/ 2012

17

Grand Prix norjalaiselle nuorten kulttuuriperintökasvatushankkeelle

E

uropa Nostran ja Euroopan unionin yhdessä jakamien kulttuuriperinnön Grand Prixien parhaana koulutuksellisena ja tietoisuutta herättävänä hankkeena palkittiin Norjan kulttuuriperintö (Norsk Kulturarv) -säätiön nuorisohanke.

Hankkeessa norjalaiset lapset ja nuoret kunnostivat paikallisia kulttuuriperintökohteita ja oppivat samalla tuntemaan kotiseutunsa kulttuuriperintöä.

Hankkeeseen on osallistunut tähän mennessä yli 22 500 lasta ja nuorta. He ovat kunnostaneet jo 1 128 laiminlyötyä pienen mittakaavan kulttuuriperintökohdetta ja jakaneet niistä tietoa kaikkiaan sadoille tuhansille ihmisille.

Euroopan unionin ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintojen 10 000 euron pääpalkinnon saajat julkistettiin Lissabonissa kesäkuussa pidetyssä Euroopan kulttuuriperintökonferenssissa.

Samalla julkistettiin yleisön nettiäänestyksessä va-

Norjan kulttuuriperintösäätiön hankkeessa yli 22 500 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta oppi tuntemaan kotiseutunsa kulttuuriperintöä kunnostamalla paikallisia kulttuuriperintökohteita. Kaikkiaan hankkeessa on tehty 160 000 tuntia työtä vaatimattomien ja laiminlyötyjen kulttuuriperintökohteiden hyväksi. Kohteet sijaitsevat metsissä, niityillä tai muuten vain maaseudulla, ja vaatimattomuudestaan huolimatta ne ovat tärkeä osa norjalaista kulttuurimaisemaa.

18

Kotiseutuposti

3/ 2012

litsema suosikkikohde, Pamplonan linnoituksen restaurointihanke Espanjan Navarrassa.

Omistautuneesta toiminnasta palkinto romanialaiselle opettajalle Omistautuneesta toiminnasta palkittiin romanialainen opettaja Paraschiva Kovacs, joka on vaatimattomien resurssein turvin omistautunut yli 40 vuoden ajan paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseen ja onnistunut vaikuttamaan paikallisten asukkaiden asenteisiin.

Pääpalkinnon saivat konservointihankkeista Ateenassa sijaitsevan arkkitehtuurikoulun Averofrakennus, masuuni Saguntossa Espanjan Valenciassa sekä Poundstock Gildhouse -kansanarkkitehtuurikohde Budessa Cornwallissa (UK).

Tutkimushankkeista Grand Prixin sai tutkimus ja julkaisu Roomassa sijaitsevasta keisari Augustuksen kunniaksi rakennetusta Ara Pacis (rauhan alttari) -muistomerkistä.

Grand Prix -kohteet valittiin aiemmin keväällä julkistettujen 28 palkitun kohteen joukosta. Samassa sarjassa norjalaisen voittajahankkeen kanssa otteli Tuupovaaraseuran ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteishanke Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009–2012.

Palkinnonjakotilaisuuteen osallistuivat mm. Euroopan koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou, Europa Nostran puheenjohtaja tenori Plácido Domingo, Portugalin presidentti Aníbal Cavaco Silva sekä Espanjan kuninkaallisista Asturian prinssi Felipe ja prinsessa Letizia. AH Kohteisiin voi tutustua mm. Youtubessa osoitteessa www.youtube.com/europanostrachannel. Lyhyet englanninkieliset esittelyt kohteista ovat sivulla www.europanostra.org/awards.

OMAKULMA

Puutalo on ikuinen Tervehdys Puu-Vallilasta! Meillä juhlittiin viime kesänä Puu-Vallilan satavuotisjuhlia ja juuri äsken kotitalojemme 90-vuotisjuhlia. Tällaiset pyöreät vuodet ja niiden juhlistaminen saavat katsomaan, missä mennään ja miten tähän on tultu.

Ikään kuin juhlan kunniaksi Yle Teema näytti vanhoja dokumentteja Puu-Käpylän ja Puu-Vallilan kohtalonhetkistä 1970-luvulta. Tulipa nostalginen olo, kun näin elävää kuvaa kotiseudultani tuolta ajalta, sen ihmisiä ja tunnelmaa. Erityisen koskettava oli Lauri Törhösen dokumentti Vanha puukaupunki, varo! vuodelta 1973. Elokuvien tekemisen aikoihin elettiin Puu-Vallilassa epävarmoja aikoja.

Helsingin kaupunki vuokrasi tontit 1900-luvun alussa – tarkoituksena mahdollistaa kunnollisten asuntojen saaminen kaupunkiin vyöryville työläisille. Ensimmäinen yritys meni hiukan mönkään, kun tontit annettiin sen ajan gryndereille, jotka rakensivat pieniä puutteellisesti varustettuja huoneita vuokralle.

Seuraavalla kerralla onnistuttiin paremmin.

Silloin aikaansaavat, pääosin rakennusalan ammattimiehet, perustivat asunto-osuuskunnan, joka rakensi jäsenilleen ”mukavia ja terveellisiä asuntoja mahdollisimman halpoihin hintoihin”. Minulla oli onni päästä asumaan yhteen sellaisista vuonna 1979.

Reilu vuosikymmen aiemmin, kun tonttien vuokra-aika alkoi lähestyä loppuaan, kaupunki oli kiirehtinyt hyvissä ajoin kaavoittamaan alueen uudelleen, jotta vuokrasopimuksia ei tarvitsisi jatkaa.

Kaava olisi merkinnyt puutalojen purkamista.

Nähdyssä dokumentissa oli kohta, jossa apulaiskaupunginjohtaja Aatto Väyrynen istuu Puu-Käpylässä talon portailla ja pohtii hirsitalojen kohtaloa.

Hän mainitsee siinä ikään kuin itsestään selvyytenä, että talot täytyy purkaa, sillä puutalon maksimi-ikä on 40 vuotta! Huh! Siinä se tuli.

Olen itsekseni tullut siihen käsitykseen, että kaikki rakennukset ovat uhanalaisimmillaan noin 40 vuoden iässä. Silloin ne alkavat usein olla perusteellisemman korjauksen tarpeessa. Ne eivät ole niin vanhoja, että niissä nähtäisiin antiikkiarvoa, ja esteettiset näkemykset ovat muuttuneet sen verran, ettei niiden kauneusarvoa tunnusteta tai tunnisteta. Tällä hetkellä voisi sanoa: 1970-luvun talo, varo!

Tällaisia taloja, jotka vaikuttavat hyvinkin säilyttämisen arvoiselta ja joille on tietääkseni vilauteltu purku-uhkaa, on esimerkiksi Keravan kaupungintalo.

Onneksi tuolloin Puu-Vallilan asukkaat olivat hereillä ja puolustivat tarmokkaasti kotiseutuaan. Myös viranomaiset, Museovirasto etunenässä, olivat jo huomanneet vanhojen puukaupunkiemme arvon ja niitä uhkaavan kehityksen, joka oli nähtävissä kaikkialla, Haminasta Tornioon. Ja onneksi arkkitehti Panu Kaila opetti meille, että puutalo on ikuinen. Perinteinen puutalo rakennettiin siten, että sitä on helppo korjata ja kaikki korjauskelvottomiksi vaurioituneet rakennusosat ovat tarpeen mukaan vaihdettavissa.

Niinpä me voimme asustella puutalojamme, jotka työläiset yhteisvoimin rakensivat ja joita me heidän työstään kiitollisina yritämme ylläpitää, jotta ne olisivat niin ikuisia kuin tässä ajassa vain voi olla. Mutta toisaalta mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos.

LEN I PA KKA LA

rakennustutkija, Suomen Kotiseutuliitto

Kotiseutuposti

3/ 2012

19

Sami Myllyniemi, Yl채-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 FA K S I (09) 6126 3250 toimisto@kotiseutuliitto.fi