Kotiseutuposti 2/2012

Kotiseutuposti Suomen Kotiseutuliiton jäsenlehti

22.5.2012

2 / 2012

Katse Mikkelin suuntaan!

s. 6–10

PÄÄSIHTEERIN KYNÄSTÄ

Kotiseutuposti 2 / 2012 Kotiseutuposti on Suomen Kotiseutuliiton jäsen- ja tiedotuslehti. Jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata lehden sähköisen version omaan sähköpostiinsa osoitteesta: toimisto@kotiseutuliitto.fi.

TOIMITUS

Päätoimittaja pääsihteeri Lassi Saressalo puh. 050 590 2210 lassi.saressalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri tiedottaja Anna-Maija Halme puh. (09) 612 63225 anna-maija.halme@kotiseutuliitto.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen OSOI T T EENMUU TOKSET

Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi S I S Ä L LY S

Lassi Saressalo: Muistakaa ihminen s. 2 Kotiseutuliitto: Henkinen ulottuvuus asukkaille hallintoa tärkeämpi s. 4 Kotiseudun laulu kotiseutuyhdistysten käyttöön s. 5 Kristiina Markkula: Miä oon Mikkelistä – Mistäpä sinä? s. 6 Mikkeliläiset ja mäntyharjulainen: Hineintä eteläsavolaisuudessa? s. 8–9 Kalenteri s. 11 Palkinnot ja avustukset s. 12–13 Tuupovaaraseuralle EU:n ja Europa Nostran palkinto s. 14 Uutta netissä: Jäsenet tiedottavat s. 16 Kotiseutuidea: Koirankakkaroskis s. 16 Rakennusperintöpäiviä vapaalla tyylillä s. 17 Julkaisuja: s. 18 Anna-Maija Halme: Rakas karvanoppakaupunki s. 19 Sami Myllyniemen Perinnesarjakuva s. 20

Muistakaa ihminen untaliitoskeskustelu ryöpsähti käyntiin ministeri Virkkusen työryhmän raportin ilmestyttyä. Osittain keskustelu on ollut pohdiskelua rahasta, palveluista ja kuntien kyvystä selvitä lakisääteisistä velvoitteistaan. Mutta samalla alkoi kuulua huolestuneita kannanottoja, tunteikkaita puheenvuoroja, joissa heijastui pelko ja epävarmuus: ”Miten meidän käy, kun kotikunta viedään.”

Suomen Kotiseutuliitto on kiinnittänyt tähän suuren mullistuksen ilmiöön huomiota ja on saanut pyydetyssä lausunnossaan mahdollisuuden esitellä näkemyksiään, jotka keskittyvät paikallisuuden ja kulttuurisen identiteetin kysymyksiin.

Pääteemana on: ”Kuntaliittäjät, älkää unohtako ihmistä!” Ja samalla liitto toteaa, ettei kotiseutu eikä kotipitäjä mihinkään katoa – hallintorakenteet vain muuttuvat, jos ovat muuttuakseen. ”Kunta asuinalueena ja sen osa-alueet nimettyinä kotiseutuina ovat ihmisille, asukkaille, tärkeämpiä kuin muodolliset hallintorakenteet”, liitto toteaa valtiovarainministeriölle Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksestä antamassaan lausunnossa. Liiton lausunto löytyy kotisivuiltamme uutisista.

Liiton toiminnan kehittämiseksi teimme jäsenkyselyn vuosi sitten. Toivomme, että ne, jotka eivät vielä ole ehtineet vastata kyselyyn, ottaisivat asian uudelleen eteensä. Kyselylomake löytyy kotisivuiltamme. Ne jotka haluavat vastata paperiseen kyselyyn, voivat tilata sen toimistolta. Koska toimintamme on jatkuvassa kehitysvaiheessa, olisimme liiton hallinnossa kovin kiitollisia kaikista jäsenyhdistysten tiedoista, joita kyselyn avulla voidaan tutkiskella. Vastaaminen ei vie paljon aikaa.

Minulla on kevään ja alkukesän aikana ollut ja tulee olemaan mahdollisuus tavata järjestöaktiiveja maakuntakierroksella. Se on todella mieluista. On hyvä nähdä niitä, jotka todella tekevät kotiseututyötä niin maaseudulla kun kaupunkioloissakin. Jokainen mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön vaalimiseen ja siirtämiseen uudelle sukupolvelle on mahdollisuus rakentaa uutta kulttuurisesti monimuotoistuvaa Suomea.

Se on työtä isänmaan hyväksi.

K

LA S S I S A RES S A LO

pääsihteeri

ÄLKÄÄ UNOHTAKO KOTOSTAKAAN!

Kotiseutupostin ilme uudistui

K

otiseutupostissa alkaa tästä numerosta lähtien ilmestyä Sami Myllyniemen Perinnesarjakuva, joka kertoo piirtäjän vaimon Satumaarit Myllyniemen perinteenkeruutyöstä. Sarjakuva on tällä kertaa lehden takakannessa.

Lehden kehitystyö on edennyt myös tässä numerossa näkyvään graafisen ilmeen kohotukseen. Toivottavasti lehti on nyt entistä ilmeikkäämpi ja helppolukuisempi. Kotiseututyötä tehdään pitkälti vapaaehtoisin voimin, ja pyrkimyksenämme on tehdä lehteä, jota olisi yhtä hauskaa lukea kuin kotiseututyön tekeminenkin parhaimmillaan on.

Ulkoasu-uudistuksen teki graafikko ja arkkitehti Susanna Raunio, joka suunnitteli myös Kotiseutuliiton Kotiseutusi asialla -esitteen. Esitettä voi tilata Kotiseutuliiton toimistosta. AH

Tuupovaara-Seuralle kansainvälinen tunnustus

T

uupovaara-Seuran Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009– 2012” -hanke on saanut Euroopan unionin ja Europa Nostran tämänvuotisen kulttuuriperintöpalkinnon.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallinnoimassa hankkeessa Tuupovaara-Seuran palkkaamat pitkäaikaistyöttömät saivat työtä sekä mahdollisuuden kouluttautua restauroinnin ammattilaisiksi.

Käytännön restaurointiosaamisen lisäksi hankkeeseen osallistuneet 75 työllistettyä oppivat rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön arvoja.

Aiheesta lisää sivulla 14.

Hankkeen avoimien ovien tilaisuus ja työnäytöksenä punamultamaalin keittoa Tuupovaarassa. Kuva: Hannu Piipponen.

Kansikuva: Puumalan satama Mikkelin seudun kotiseutupäivien Kappale kauneinta Suomea -retki tehdään Puumalaan, jossa vietetään retkipäivänä 4. elokuuta Siltakemmakat-kesätapahtumaa. Retkistä on lisää tietoa päivien käsiohjelmassa, jonka voi tilata Kotiseutuliitosta puh. (09) 612 6320. Käsiohjelman sähköinen versio on päivien nettisivuilla osoitteessa www.mikkelinkotiseutupaivat2012.fi.

Kuva: Matti Vainikka, Puumalan kunnan arkisto. AH

Kotiseutuposti

2 / 2012

3

Suomen Kotiseutuliitto kuntauudistuksesta:

Henkinen ulottuvuus asukkaille hallintoa tärkeämpi Suomen Kotiseutuliitto korostaa henkisen ulottuvuuden huomioimista kuntauudistuksissa. ”Kunta asuinalueena ja sen osa-alueet nimettyinä kotiseutuina ovat ihmisille, asukkaille, tärkeämpiä kuin muodolliset hallintorakenteet”, liitto toteaa valtiovarainministeriölle Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksestä antamassaan lausunnossa. Liiton mukaan kuntauudistuksen henkinen ulottuvuus on jäänyt prosessissa huomiotta.

Kotiseutuliitto ei ota kantaa siihen, ovatko liitosselvitykset tarpeellisia vai eivät. Liitto on kuitenkin raportin laatijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että kunnissa on oltava riittävä taloudellinen ja toiminnallinen vakaus, jotta ne pystyvät järjestämään kuntalaisilleen laadukasta ja yhdenvertaista perusopetusta sekä muita kulttuuripalveluita.

Kuntalaisia autettava sopeutumaan Liitto haluaa, että huomiota kiinnitettäisiin erityisesti niihin toimiin, joilla katoavien kuntien asukkaita autetaan sopeutumaan tilanteeseen. Paikallisuutta ja paikallista identiteettiä tulisi vaalia esimerkiksi kiinnittämällä huomiota paikannimistöön ja nimien taustalla olevaan kulttuuriperintöön.

Kotiseudun kulttuurihistorian tunteminen on tärkeää sekä paikallisidentiteetille että lähtökohta kansainvälisen kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämiselle. Perusopetukseen tulisi näin ollen sisällyttää kotiseututiedon ja kulttuuriperinnön opetuskokonaisuus.

Kuntalaisen valta täytyy näkyä ja kuulua Kuntalakia kehitettäessä on tutkittava, millä tavalla lähidemokratia, osallisuustoiminta, kansalaistoiminta, kolmannen sektorin vaikuttamismahdollisuudet, e-demokratia, vaaliaktiivisuus ja muut kansalaisvaikuttamisen keinot saadaan palvelemaan niin paikallistason kuin kokonaisuudenkin kehittä-

4

Kotiseutuposti

2 / 2012

mistä.

Kansalaisilla on oltava oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin myös uudistuvissa, suurenevissa ja sisäisesti erilaistuvissa kunnissa.

Samalla on syytä selvittää kaksoiskuntalaisuuden toteuttamismahdollisuudet, sillä eläkeläisten ja etätyötä tekevien määrän kasvamisen ja lisääntyvän vapaa-ajan vuoksi yhä useampi asuu käytännössä kahdella paikkakunnalla.

Symbolit paikallisyhteisöjen käyttöön Kuntavaakunat, kotiseutuviirit, kotiseutulaulut ja muut kuntien symbolit ovat merkittävä osa paikallista identiteettiä. Lakkautettavien kuntien kuntavaakunoista on valtuustopäätöksillä tehtävä kotiseutuvaakunoita ja annettava niiden käyttöoikeus ja käytön valvonta paikallisyhteisölle.

Toimintansa lopettavan kunnan historia on kirjoitettava valmiiksi. Samalla on selvitettävä, mitä tapahtuu lakkautettavan kunnan arkistolle ja tuettava vapaaehtoisvoimin ylläpidettävien paikallisten kotiseutuarkistojen kehittämistä.

Paikallistoiminta turvattava Kuntaliitokset eivät saa merkitä paikallisten kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntayhdistysten yhdistysten ja niiden tapahtumien resurssien heikentämistä.

Huomiota tulisi kiinnittää myös evankelis-luterilaisen kirkon paikallisten palvelujen turvaamiseen sekä paikallishallinnon ja lähidemokratian kehittämiseen.

Moni henkiselle turvallisuuden tunteelle tärkeä paikallislehti on vaarassa kadota asioimisen keskittyessä keskuksiin, ja niiden säilymistä tulisi kuntauudistuksen yhteydessä tukea. Hallituksen tulisi harkita arvonlisäveron poistamista paikallislehdiltä.

AH

Kotiseudun laulu kotiseutuyhdistysten käyttöön

K

aj Chydenius ja Pauli Ylitalo ovat antaneet luvan Suomen Kotiseutuliitolle ja liiton jäsenyhdistyksille käyttää säveltämäänsä ja sanoittamaansa Kotiseudun laulua kaikissa tilaisuuksissa. Laulun saa myös levyttää. Laulu on kuultavissa www.youtube.com-sivustossa Oulaisten Nuorisokuoron esittämänä hakusanalla ”Kotiseudun laulu”.

Kotiseutuposti

2 / 2012

5

VIERASKYNÄ

Miä oon Mikkelistä – Mistäpä sinä?

Kristiina Markkula. Kuva: A. Halme.

”

Miä oon Mikkelistä ja meil’ o hineetä”! Tällaisen tervehdyksen saattoi hyvinkin kuulla Mikkelin kaduilla aika yleisesti vielä 1980-luvulla.

Tällä lauseella Mikkelin seudun asukkaat toivottavat kaikki tervetulleiksi elokuussa Mikkelin seudun Valtakunnallisille kotiseutupäiville, joilla pureudutaan kulttuuriperintöön ja sen rooliin paikallisen sekä alueellisen identiteetin luojana. Teemme nelipäiväisen aikamatkan kivikaudesta digiaikaan. Järjestelyt ovatkin jo hyvässä vauhdissa ja ilmoittautuminen kotiseutupäiville on käynnissä.

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna mietimme yhdessä, mitä se kulttuuriperintö oikein on ja missä se luuraa. Onko se aineellista vai henkistä ja voiko sitä kenties syödä? Pohdimme myös, miten monta kuntaa Suomeen mahtuukaan tulevaisuudessa. Ja mikä hauskinta, tapaamme taas tuttuja kotiseutuihmisiä eri puolilta Suomea. Oma tehtäväni tapahtuman pääsihteerinä on pidellä lankoja käsissä ja katsoa, että kaikki asiat hoituvat ja että vieraat ja oma väkikin viihtyy.

Kotiseutupäivät puhaltaa virallisesti käyntiin 6

Kotiseutuposti

2 / 2012

Ratsuväen perinnesoittokunta ja puolustusvoimien vartioparaati Mikkelin torilla perjantaina 3. elokuuta. Retkitoimikunta on laatinut viisitoista toinen toistaan houkuttelevampaa retkeä Mikkelin seudulle. Kauniit kartanot pitopöytineen tarjoavat retkeläisille puhdasta savolaista luomu- ja lähiruokaa. Astelemme tietysti myös Marskin jalanjäljissä, ollaanhan päämajakaupungissa, jossa kansamme kohtaloita on monesti ratkottu karttojen ääressä Marsalkka Mannerheimin johdolla. Asiantuntevat oppaat kertovat meille kiehtovia tarinoita savolaisesta muinaisuudesta, unohtamatta tätä päivää.

Mikkelin satamassa meitä tervehtivät perinteikkäät höyrylaivat, jotka tupruttavat savupiipuistaan höyryä laineille vieraiden iloksi.

Mikkeli, arkkienkeli Mikaelin kaupunki, on sijainnut idän ja lännen risteyskohdassa, ja sekä luterilaisuus että ortodoksisuus ovat jättäneet siihen jälkensä. Nykyaikainen Mikkeli tuntee juurensa mutta haluaa myös pysyä kehityksessä tiiviisti mukana. Mikkelin mittava keskustauudistus palkittiinkin vuoden 2012 kaupunkikeskustapalkinnolla.

Niin hyvin olimme kuulemma onnistuneet sijoittamaan vanhan maineikkaan torin ympärille uutta keskustaa.

Lauantain iltana vietämme kotiseutujuhlaa Mikkelin uuden kauppakeskuksen Stellan Tähtitorilla. Illallinen on huolella valittu ja sisältää savolaisen keittiön suussa sulavia herkkuja. Meitä viihdyttävät illallisen lomassa Mikkelin orkesteri, Duo Mitrej, Tanssiorkesteri Avalon sekä Mikkelin Revyyteatteri, joka ei taatusti jätä ketään kylmäksi!

Gaalan juontaa näyttelijä Manuela Bosco.

Kotiseutu on kaikille meille tärkeä ja sieltä ammennamme eväitä elämäämme. Sehän on kuin salmiakki tai hapankorppu, jotka pakkaamme matkalaukkuun lähtiessämme ulkomaille.

Nähdään elokuussa arkkienkeli Mikaelin kaupungissa!

KRI S T I I NA M A RKKU LA

kotiseutupäivien pääsihteeri

Kulttuuriperinnöstä enemmän hyötyä ja iloa

M

ikkelin elokuun alussa vietettävien kotiseutupäivien seminaari pohjautuu Mikkelin kaupungin uraauurtavaan ponnistukseen kulttuuriperintöohjelman luomiseksi kaupungille sekä lähikunnille Hirvensalmelle ja Ristiinalle.

Ohjelmaa rakennetaan kaksivuotisessa EU-osarahoitteisessa hankkeessa, joka päättyy ensi vuoden keväällä. Hanke sai alkunsa kaupungin strategiasta, jossa määriteltiin seudun kulttuuriperintö kaupungin vetovoimatekijäksi. Tästä juontui tarve kartoittaa, mitä kulttuuriperintöä seudulla on ja millä tavalla sitä voitaisiin tuoda esiin. ”Jotta kulttuuriperintöä voitaisiin hyödyntää, sitä pitää ensinnäkin olla ja se pitää tunnistaa, hankkeen projektipäällikkö, historiantutkija Pia Puntanen toteaa.

Merkittävä osa hanketta on aloittaa seudun kulttuuriympäristön kartoitus, sillä sitä ei ole aiemmin inventoitu systemaattisesti. Rakennuspe-

rinnön arviointiin ja luettelointiin on palkattu kaksi määräaikaista rakennusinventoijaa.

Toisena osa-alueena hankkeessa on kulttuuriperintökasvatus. Kouluja mm. autetaan tuomaan esiin paikallista kulttuuriperintöä tarjoamalla heille valmista aineistoa aiheesta.

Kolmantena näkökulmana on kulttuuriperinnön hyödyntäminen yritystoiminnassa. Tätä varten on palkattu tutkija selvittämään paikallista ruokakulttuuria ja esimerkiksi kasvavaa venäläistä matkailua varten etsitään historiastamme ja kulttuuristamme muitakin yhtymäkohtia kuin yhteisiä sotia.

Seminaarissa Pia Puntanen kertoo hankkeesta. FM Emma Susi ja professori Helena Ruotsala kommentoivat ohjelmaa kulttuuriperinnön tuotteistamisen sekä minuuden ja meikäläisyyden symboliikan näkökulmista. AH Kulttuuriperintö ja identitetti -seminaari Etelä-Savon ammattiopiston auditoriassa to 2.8. kello 14–17.

Laiva- ja kartanoretki suosituimpia

R

Maistellen Mikkelissä -retkellä nautitaan mm. Tertin kartanon antimista. Kuva: Tertin kartano.

etki Saimaata seilaten Astuvansalmen kalliomaalauksille on ollut odotetusti tähän mennessä Mikkelin kotiseutupäiville ilmoittautuneiden suosikkikohde lauantain retkipäivänä. Toiseksi suosituin retkistä on ollut Kartanoelämää Savossa -kokopäiväretki.

Päivien pääsihteeri Kristiina Markkula toivoisi vielä lisää ilmoittautuneita perjantaina iltapäivällä järjestättävään Pukstaaveista pikseleihin -retkelle.

Retki on samaan aikaan Kotiseutuliiton vuosikokouksen kanssa ja tarkoitettu näin ollen erityisesti vuosikokousedustajien seuralaisten virkistykseksi.

Muutkin ovat tervetullleita. ”Kaikille gastronomiasta kiinnostuneille suosittelisin Maistellen Mikkelissä -retkeä, jossa on todella hyvät tarjoilut. Erityisesti lounas on aivan huippu!”, Markkula kehuu.

Retkistä lisää: www.mikkelinkotiseutupaivat2012.fi.

AH

Kotiseutuposti

2 / 2012

7

GALLUP

Mikkeliläiset ja mäntyharjulainen kertovat:

Hineintä eteläsavolaisuudessa? Hinein paikka Mikkelin seudulla? Hinein makuelämys meilläpäin? Hineintä meiän kotiseutupäivillä?

Pia Puntanen. Kuva: Anna-Maija Halme.

Kaija Juurikkala. Kuva: Charlotta Bergqvist.

Pia Puntanen, Mikkeli-Seuran puheenjohtaja, paljasjalkainen mikkeliläinen

Taiteilija Kaija Juurikkala, yksi Ahdin antimet -retken emännistä, uussavolainen

”Hineintä eteläsavolaisuudessa on leppoisuus.

Hineimmät paikat ovat arkistot, joita Mikkelissä riittää. Mikkelin keskustassa oleva Pulkkisen kulman vanha talo, joka on empire-Mikkelin viimeinen talo ja jossa on erinomainen teehuone-kahvila ja käsityökauppa, on myös hinee paikka. Tertin kartano on myös tosi hinee.

Hineimmät makuelämykset meilläpäin ovat kesän uusi sato Mikkelin torilta, Vilee Puoti ja Bistron ateriat ja puutarhavatut aurinkoisena kesäaamuna omasta tarhasta.

Kaikkein hineintä on se, että on lähdetty järjestämään kotiseutupäiviä. Päivillä hineintä ovat retket ja ohjelma upealla torillamme, valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, joka on sekä meidän paikallisten, kotiseutupäivien vieraiden että turistien kohtaamispaikka.”

”Etelä-Savossa hineintä on hiljaisuus, mutta erityistä eteläsavolaisuutta en osaa määritellä, vaikka olen asunut täällä jo kymmenen vuotta. Toisinaan mietin, mikähän tämän salaisuus on. Hämmästyksekseni olen huomannut tulleeni tänne täyttämään oman elämäntehtäväni. Olen kokenut tulleeni kotiin, ja aion lähteä vasta jalat edellä, sillä täällä Kiururannassa Mäntyharjulla minusta on tullut oman polun taiteilija.

Hinein paikka Mikkelin seudulla on oma laituri Pienen Pyhäveden rannalla.

Paras makuelämys meilläpäin on omasta järvestä saatu rapu valkoviinin kera kaksin miehen kanssa.

Hineintä kotiseutupäivillä on olla niillä itse läsnä eteläsavolaisena taiteilijana. ”

8

Kotiseutuposti

2 / 2012

Manuela Bosco. Kuva: Risto Kuulasmaa.

Heikki Hirvonen. Kuva: Anna-Maija Halme.

Manuela Bosco, gaalan juontaja ja paljasjalkainen mikkeliläinen

Heikki Hirvonen, päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Pohjois-Savosta

”Luonnollisuus ja tietynlainen helppous ja vieraanvaraisuus on eteläsavolaisuudessa kaunista, samoin luontoyhteys, joka muodostuu ympäristön tähden lähes automaattisesti.

Paras paikka on kesämökkimme Saimaan rannalla Mikkelissä... sekä Tertin kartano ja uskomattoman hienot vesistöt ja metsät lähes kaikkialla Mikkelin alueella.

Hienoimmat makuelämykset ovat varmasti torilta ostetut tuoreet vihannekset, marjat ja hedelmät sekä muikku ja todella maukas leipä. Tertin kartanossa on myös ihanat antimet.

Hienointa kotiseutupäivillä lienee kohtaamiset upeassa ympäristössä, järvien ja metsän keskellä, samalla kun kulttuuri on vahvasti läsnä.”

”Eteläsavolaiset ovat varovaisempia, eivät aivan niin piällysmiehiä kuin me pohjoissavolaiset.

Minä kun olen tämmöinen luontoihminen, sanoisin, että Anttolan Neitvuori on hienoin paikka Mikkelin seudulla. Siellä maisemaa katsellessa on helppo ymmärtää, miksi monet eränkävijöistä päättivät jäädä juuri tänne asumaan.

Arvostan lähiruokaa. Paras makuelämys meilläpäin ovat lähimuikut hyvin paneroituna ja lankulla tarjottuna, perunamuussilla, mielellään itse pyydettynä ja hyvässä seurassa, valkoviinin kera.

Torin Kemmakat uudistetussa kaupunkikeskustassa on parasta, mitä Kotiseutupäivillä tulossa on, nyt kun olemme saaneet sen vuoden 2012 Suomen paras kaupunkikeskusta -palkinnonkin.”

Kotiseutuposti

2 / 2012

9

Tervetuloa vuosikokoukseen!

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 3. elokuuta klo 13 Mikkelissä. Kokouspaikka on Etelä-Savon ammattiopiston liikuntasali, Otavankatu 4.

Valtakirjojen tarkastus on ammattiopiston aulassa klo 9–13.

Vuosikokouksen esityslista ja valtakirjalomake on lähetetty yhdistyksille kokouskutsun liitteenä. Henkilöjäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Kammareissa haetaan yhteistä kuntaliitossäveltä Aamusella ennen kotiseutupäivien avajaisia pidetään perinteinen alueellisten kotiseututoimijoiden keskustelukammari, jonka vetää liiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander. Etsitään yhteisiä hyvän toiminnan muotoja, annetaan esimerkkejä ja katsellaan tulevaisuuteen.

Iltapäivällä käynnistetään keskustelukammari kuntaliitoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista tavallisen ihmisen minuuteen. Pääsihteeri Lassi Saressalo alustaa ja toivoo vilkasta keskustelua – ei välttämättä juuri kunkin oman kunnan tilanteesta vaan siitä, miten kotiseutuliikkeen tulisi reagoida liitoskeskusteluun ja ennakoida niiden vaikutuksia. Hyvänä pohjana tälle on Kotiseutuliiton lausunto, joka löytyy kokonaisuudessaan kotisivujen uutisista. Uutinen lausunnosta on myös tämän lehden sivulla neljä. Puheenvuorot kootaan yhteen ja saatetaan vielä suoraan ministeri Virkkusen esikuntaan tiedoksi. LS

Ideoita jaettavaksi ja kotiinviemisiksi Kotiseutupäivillä kokeillaan myös uudenlaista ideakammarointia. Liiton kaupunkijaosto on työstänyt joukon teemoja, joiden avulla pyritään saamaan esiin uusia ja miksei vanhojakin toimivia kotiseututyön muotoja.

Miten onnistuin hankkimaan rahaa yhdistykselleni? Sainpahan nuoria mukaan kotiseututyöhön. Onnistuin pelastamaan myllyn, sahan, museon, tai minkä muun tahansa kulttuuriperintökohteen. Jäsentiedotuksemme toimii hyvin! Saimme runsaasti uusia jäseniä!

Tällaisia huudahduksia ja monia muitakin toivomme kuulevamme kotiseutupäivillä ideakammareissa, joihin voi ilmoittautua, kun tulee hakemaan kokouskassin päivien toimistosta.

Mikäli ja kun teillä/sinulla on tällaisia hyviä onnistumisesimerkkejä, pyydämme välittämään niistä tiedon liiton toimistoon; näin voimme kaapata juuri teidät/sinut esittelemään oivaa toimintaanne ja toimimaan samalla keskustelun avaajana kammarissa. Ei luennointia vaan tiivis esitys siitä, miten onnistuitte!

I D E A KA M M A REI D EN VA L M I S T ELU T I I M I

10

Kotiseutuposti

2 / 2012

Kalenteri ILMOITTAUTUMINEN MIKKELIN KOTISEUTUPÄIVILLE PÄÄTTYY

31/5

Ilmoittautuminen normaalihinnalla päättyy 31.5. Lisämaksusta on mahdollista ilmoittautua päiville vielä 15.6. saakka. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.mikkelinkotiseutupaivat2012.fi.

HYVÄN KORJAUKSEN PALKINNON HAKUAIKA PÄÄTTYY

31/5

Palkinto annetaan seurantalolle, jota on korjattu perinteitä kunnioittaen ja jonka käyttömukavuutta korjaus on parantanut. Lisätietoa Leni Pakkalalta puh. (09) 612 63221, leni.pakkala@kotiseutuliitto.fi, www.kotiseutuliitto.fi.

VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT MIKKELIN SEUDULLA

2/8–5/8

Katso sivut 6-10.

VUODEN KOTISEUTUKIRJA -PALKINNON HAKUAIKA PÄÄTTYY

15/8

Aiheesta lisää sivulla 13.

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT

7/9–9/9

Tapahtumia järjestetään myös muina ajankohtina. Ks. sivu 17.

SUOMEN PARHAAN MAISEMAHANKKEEN HAKUAIKA PÄÄTTYY

14/9

Ks. sivu 12.

SEURANTALOJEN KORVAUSAVUSTUSTEN HAKUAIKA PÄÄTTYY

30/9

Aiheesta lisää sivulla 13.

EUROOPAN KULTTUURIPERINTÖPALKINTOJEN HAKUAIKA PÄÄTTYY

1/10

EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinnoista lisää sivulla 12.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI HÄMEENLINNASSA

14–22/9

Ks. www.kotiseutuliitto.fi > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI ROVANIEMELLÄ

28/9–16/10

Kotiseutuposti

2 / 2012

11

PA L K I N N O T J A AV U S T U K S E T

Europa Nostran ja EU:n kulttuuriperintöpalkinnot

E

uroopan unionin ja Europa Nostran vuoden 2013 kulttuuriperintöpalkintojen hakuaika päättyy 1. lokakuuta. Palkinnot ovat haettavana neljässä eri kategoriassa: suojelu, tutkimus, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen.

Enintään 25 hyvää eurooppalaista kulttuuriperintöä säilyttävää hanketta palkitaan vuosittain. Niistä kuusi parasta saa 10 000 euron Grand Prix -palkinnon.

Hakemuskohteen tulee olla Euroopan mittakaavassa erinomainen, ja hakemuksen tekemiseen kannattaa varata aikaa, jotta dokumentoinnin laatu ei olisi esteenä palkinnon saamiselle.

Palkinnon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä ja parantaa sen arvostusta. Ajatuksena on myös esimerkin voimalla rohkaista uusiin toimiin kulttuuriperinnön varjelemiseksi, tukea korkeatasoista konservointiosaamista sekä edistää tietojen ja kokemuksien vaihtoa Euroopassa. Europa Nostra on vastannut Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnon jakamisesta vuodesta 2002 lähtien.

Lisätietoa palkinnon hakemisesta www.europanostra.fi > Palkinnot > Palkinnon hakeminen Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Tapani Mustonen tapani.mustonen@mustonen.inet.fi puh. (09) 825 31 220.

Europa Nostra Finlandin varapuheenjohtaja Markus Bernoulli, markus.bernoulli@nic.fi, puh. 044 511 5734.

Heritage Awards Coordinator Elena Bianchi, Europa Nostra, eb@europanostra.org puh. +31 70 302 40 58.

Suomen paras maisemahanke

S

uomen paras maisemahanke 2012 -kilpailu on avattu! Kilpailussa etsitään hankkeita, joissa kansalaisjärjestöt tai paikalliset ja alueelliset viranomaiset ovat onnistuneet alueensa maisemien hoitamisessa, suojelemisessa tai suunnittelussa.

Kilpailun järjestävät ympäristöministeriö, Museovirasto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Voittaja lähetetään Suomen ehdokkaaksi kilvoittelemaan Euroopan neuvoston maisemapalkinnosta, joka on nyt jaossa kolmannen kerran. Hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 14. syyskuuta.

Lisätietoja www.ymparisto.fi > Luonnonsuojelu > Maisemansuojelu ja -hoito > Suomen paras maisemahanke suunnittelija Sonja Forss, Suomen ympäristökeskus, sonja.forss@ymparisto.fi, puh. 040 356 7553. ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö, tapio.heikkila@ymparisto.fi, puh. 050 594 7515.

12

Kotiseutuposti

2 / 2012

PA L K I N N O T J A AV U S T U K S E T

Vuoden kotiseutukirja

V

uoden kotiseutukirjan palkitsemisella kannustetaan kotiseutuun liittyvien tietokirjojen tekijöitä.

Palkintaraati valitsee Vuoden kotiseututietokirjan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu.

Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, onko teoksessa vertailutietoa ja kontekstimateriaalia, jolla sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Vuoden kotiseutukirja -kilpailuun osallistuvat kirjat tulee toimittaa liiton toimistoon 15. elokuuta mennessä. Lisätiedot: pääsihteeri Lassi Saressalo lassi.saressalo@kotiseutuliitto.fi, puh. 050 590 2210.

Seurantalojen korjausavustukset

N

yt on viimeistään aika alkaa suunnitella seurantalon remonttia, jos yhdistys aikoo hakea korjausavustusta vuodelle 2013.

Avustusten hakuaika päättyy 30. syyskuuta.

Korjauksen suunnitteluun ja avustushakemukseen liittyviä ohjeita saa Kotiseutuliitosta rakennustukija Leni Pakkalalta, puh. (09) 612 63 221.

Espoolaisessa Nuuksio-Seurassa on paneuduttu perusteellisesti Honkamajan korjauksen suunnitteluun. Talolta löytyi yllättäen suunnittelun tueksi kopioita alkuperäisistä rakennusmestari Heikki Siikosen laatimista piirustuksia, joista ilmenee myös rakenteellisia yksityiskohtia. Hyvät korjaussuunnitelmat vaikuttivat siihen, että seura sai tänä vuonna 23 000 euroa avustusta näyttämön entistämiseen ja perusparantamiseen.

Kuva: Leni Pakkala.

Kotiseutuposti

2 / 2012

13

Tuupovaara-Seuralle EU:n ja Europa Nostran palkinto

J

oensuulaisen Tuupovaara-Seuran ja PohjoisKarjan ELY-keskuksen yhteishanke on saanut Euroopan unionin ja Europa Nostran tämänvuotisen kulttuuriperintöpalkinnon. ”Tätä mallia voidaan käyttää kaikkialla Euroopassa ja edistää näin rakennusperintömme konservointia”, palkintotuomaristo toteaa perusteluissaan.

ELY-keskuksen hallinnoimassa hankkeessa Tuupovaara-Seuran palkkaamat pitkäaikaistyöttömät saivat työtä sekä mahdollisuuden kouluttautua restauroinnin ammattilaisiksi. Käytännön restaurointiosaamisen lisäksi Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009–2012 -hankkeeseen osallistuneet 75 työllistettyä oppivat rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön arvoja.

Tuomaristo kehuu hanketta esimerkillisestä yhteistyöstä vapaaehtoistoimijoiden, julkisen sektorin ja koulutusinstituutioiden välillä. Yhteistyön tuloksena työttömät ovat saaneet restaurointikoulutusta, kansallisesti tai paikallisesti tärkeitä perinteikkäitä kulttuurihistoriallisia puurakennuksia on entisöity ja tietoisuus rakennusperinnöstä on lisääntynyt.

Kaikkiaan hankkeessa restauroitiin 32 kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta ja suoritettiin

kuusi restaurointikisällin ammattitutkintoa, yksi osatutkinto ja yksi restaurointimestarin erikoisammattitutkinto. ”Tuupovaara-Seura ei saanut tästä melko työläästä hankkeesta minkäänlaista rahallista korvausta. Meille tärkeintä oli se, mitä hankkeella saatiin aikaan”, seuran puheenjohtaja Aino Kakkonen kertoo.

Mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa olivat myös Joensuun kaupunki sekä lapinlahtelainen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu.

Hankkeen projektipäällikkönä toimi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rakennusarkkitehti Hannu Piipponen ja työnjohtaja-työopettajina restaurointikisällit Juhani Nuutinen ja Kari Tarnanen.

Esitarkastajat hankkeille etsii Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Kaikkiaan palkintoa haettiin 226 hankkeelle 31 Euroopan maasta. Tänä vuonna palkinnon sai 28 hanketta.

Palkinnot luovuttavat EU:n kulttuuriasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou ja Europa Nostran puheenjohtaja tenori Plácido Domingo kesäkuun alussa Lissabonissa järjestettävässä pal-

Alapihan navetta Tuupovaaran Herajärvellä on yksi Joensuun palkitun hankkeen restauroiduista rakennuksista.

Kuva: Hannu Piipponen.

14

Kotiseutuposti

2 / 2012

kintoseremoniassa. Tilaisuutta suojelee Portugalin presidentti Aníbal Cavaco Silva.

Edellisen kerran EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinto tuli Suomeen vuonna 2009, ja palkinto meni tuolloinkin Pohjois-Karjalaan. Kesälahden kirkon kellotapulin konservointihanke sai tuolloin pääpalkinnon 10 000 euron rahapalkin-

toineen. Myös Joensuun restaurointihankkeella on mahdollisuus tulla valituksi yhdeksi kuudesta Grand Prix -palkitusta, jotka julkistetaan Lissabonin palkintoseremoniassa. AH

Kiinteistöverotuksesta kulttuuriympäristöystävällinen

”

Europa Nostra Finlandin tämän hetken tärkein hanke on pyrkiä vaikuttamaan kiinteistöverotukseen, jotta siitä tulisi kulttuuriympäristöystävällisempi – eli että se kannustaisi historiallisesti ja maisemallisesti tärkeiden rakennusten säilyttämiseen”, Europa Nostra Finlandin tuore puheenjohtaja Tapani Mustonen kertoo.

Nykyisin verotus nousee, kun vanha rakennus kunnostetaan. Epäkohdasta on tulossa vielä suurempi ongelma, jos kiinteistöveroa nostetaan ja perintää tehostetaan, kuten suunnitelmissa on. Vanha rakennus ei ole yleensä yhtä tuottava kuin uusi rakennus, mikä tulisi huomioida verotuksessa, jotta houkutus jättää rakennuksia tyhjilleen tuhoutumaan ei olisi näin suuri.

Tapani Mustonen on Alvar Aalto -asiantuntija, joka on tehnyt lukuisia palkittujakin korjaussuunnitelmia Aallon suunnittelemiin rakennuksiin. Hän toimii Europa Nostran lisäksi kansainvälisessä modernin arkkitehtuurin suojelun asiantuntijajärjestö Docomomossa.

Suomen Kotiseutuliittoa EuNoFin hallituksessa edustaa liiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi

Moisander. Muut hallituksen jäsenet ovat Europa Nostran valtuuston jäsen arkkitehti Markus Bernoulli, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön puheenjohtaja Benito Casagrande, arkkitehtuurin historian professori Olli-Paavo Koponen, dosentti Heikki Kukkonen, professori taiteilija Riitta Nelimarkka ja ritarihuonekamreeri Johan Grotenfelt.

Sihteerinä jatkaa Kotiseutuliiton tiedottaja, hankesuunnittelija Anna-Maija Halme. AH

Tapani Mustonen valittiin Europa Nostra Finlandin puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa Eduskuntatalossa 19. maaliskuuta. Kuva: A. Halme.

Eurooppalaista kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö sekä paikallisten ja kansallisten kulttuuriperintöyhdistysten liitto. Järjestöllä on yli 400 jäsen- tai kannatusjäsenyhteisöä eri puolilla Eurooppaa. Se toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa.

Suomessa toimii järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland (EuNoF), jonka toimisto on Suomen Kotiseutuliiton toimiston yhteydessä Helsingissä. Lisätietoja: www.europanostra.fi.

Kotiseutuposti

2 / 2012

15

U U T TA N E T I S S Ä

Jäsenet tiedottavat

K

otiseutuliitto avasi muutama kuukausi sitten www.kotiseutuliitto.fi-sivunsa kalenterin jäsenten tapahtumailmoituksille, ja jäsenet ovatkin löytäneet palvelun mukavasti.

Nyt jäsenille on avattu myös sivujen uutispalsta. Jäsenyhteisöjen uutisten uusimmat otsikot tulevat näkyviin etusivuille samalla tavalla kuin liiton omatkin uutiset, mutta ne arkistoituvat Ajankohtaista-osion Jäsenet tiedottavat -sivustoon. Nettisivuilta uutista voi jakaa eteenpäin esimerkiksi linkittämällä se sähköiseen jäsentiedotteeseen tai yhdistyksen Facebook-sivustoon.

Uutiset lähetetään vt. järjestöpäällikkö Elina Björkqvistille osoitteeseen elina.bjorkqvist@kotiseutuliitto.fi. AH

KOTISEUTUIDEA

Koirankakkaroskis

N

okialaiset koiranomistajat Johanna Hulkko ja Jussi Kallioniemi saivat reilu kaksi vuotta sitten kelpo kansalaisen ajatuksen, harmitellessaan koiria ulkoiluttaessaan, ettei reitin varrella ollut roskiksia, joihin talteen kerätyt koiran jätökset voisi jättää. Kaupungilta olisi turha vaatia roskiksia joka kortteliin pientaloalueella, koska ne vaativat huoltoa ja säännöllistä tyhjennystä. Jospa jätökset voisi jättää omakotitalojen roskik-

Koirankakkapussi kädessä käveleminen kilometrikaupalla ei ole mukavaa. Koirankakkaroskis-tarran voi liimata omaan roskapönttöön ja auttaa näin koiranomistajia kotiseudun puhtaanapidossa.

16

Kotiseutuposti

2 / 2012

siin. Tiiviisti suljetussa muovipussissa niistä ei olisi kesäkuumallakaan hajuhaittaa ja moni antaisi mielellään luvan käyttää roskistaan, jos kotikulmat pysyisivät siten siistimpinä.

Syntyi ajatus tarrasta, jonka voisi liimata roskalaatikkoonsa ja ilmoittaa näin koiranulkoiluttajille, että omaa roskista saa käyttää.

Hankkeelle löytyi sponsoreita, joiden tuella tarroja painettiin. Tarroja postittamaan on ilmoittautunut lisäksi iso joukko vapaaehtoisia, jotka maksavat postimerkit omasta rahapussistaan. Idean keksijät ovat silti hoitaneet ison osan postituksista ja painatuksista itse.

Nyt mukaan hankkeeseen on liittynyt jo 42 kuntaa, jotka painattavat ja jakavat tarroja. Myös esimerkiksi kotiseutuyhdistykset voivat tarttua toimeen. Painokelpoisen version tarrasta voi ladata vapaasti hankkeen nettisivuilta osoitteesta www. koirankakkaroskis.fi.

Koirankakkaroskiksia on tällä hetkellä arviolta 20 000 eri puolilla Suomea. Niiden omistajista peräti 2 762 on merkinnyt roskiksensa em. nettisivuston kartalle. Kartan avulla koiranulkoiluttajat voivat katsoa, missä ovat oman kotiseudun koirankakkaroskikset. AH

Rakennusperintöpäiviä vapaalla tyylillä

E

uroopan rakennusperintöpäivien (ERP) tapahtumanjärjestäjillä on vapaat kädet ideoida ja järjestää tapahtumia haluamallaan tavalla. Tapahtumien ei tarvitse liittyä Liikunta- ja urheiluympäristöt -vuositeemaan, sillä päivien tärkein tavoite on joka vuosi sama: tehdä rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä tutuksi ja lisätä niiden arvostusta.

Vaikka vuositeema ei ole pakollinen, sen avulla voi tutkiskella rakennusperintöä uudesta näkökulmasta ja houkutella tapahtumiin uutta yleisöä.

Tapahtumanjärjestäjillä ei kalenteriin ilmoitetuista tapahtumista päätellen ole ollut pulaa ideoista, mutta silti toisinaan on toivottu myös valmiita ehdotuksia. Tässä niitä tulee, toivottavasti ideat innostavat keksimään lisää kiinnostavaa ohjelmaa rakennusperintöpäiville.

Paikallista urheiluperinnettä Urheiluhistoria vaikuttaa mielikuviimme eri paikoista ja alueista. On paljon paikkakuntia, jotka tunnetaan ensisijaisesti jonkin urheiluun liittyvän asian, kuten pesäpallon tai hyppyrimäkien kautta.

Rakennusperintöpäivien ohjelmaa voi hahmotella miettimällä, mitä ovat tai ovat olleet paikkakunnan valtalajit. Miten ne näkyvät maisemassa?

Entä miten urheilu- ja liikuntaympäristöjen rakennusperintö voi tänään?

taan tietoa reitistä ja sen varrella olevista rakennuksista.

Analyyttisellä otteella Luennoilla, avointen ovien päivillä ja opastetuilla kierroksilla liikunta- ja urheiluympäristöihin voidaan tutustua pintaa syvemmältä tarkastelemalla suunnittelua ja arkkitehtuuria. Ovatko ratkaisut toimivia? Kaiteet, katokset ja katsomot on voitu piirtää huolella. Vai onko jokin tärkeä käyttäjien näkökulma on unohtunut suunnittelussa? Entä paikan sijainti, kulkuyhteydet, esteettömyys – ja esteettisyys?

Tapahtumaa voi suunnitella myös Kansallismuseon liikuntapaikkakyselyn ympäriltä, joka esiteltiin tämän lehden viime numerossa. Ohjelmassa voi olla vaikka muistelupaja, jossa kerrotaan, piirretään tai kirjoitetaan liikuntapaikkamuistoista.

Keksitkö lisää? Ideoista voi ilmoitella meille: erp@kotiseutuliitto.fi tai erp.ym@ymparisto.fi, puh. 0400 143 956 / Sanna Käyhkö. www.rakennusperinto.fi/erp http://rakennusperinto.blogspot.com S A N NA KÄY H KÖ

ympäristöministeriö

Toimintaa tapahtumiin Mahdollisuus tehdä ja kokeilla asioita kiinnostaa yleisöä. Nyt kannattaa yhdistää voimat urheiluseuran kanssa ja järjestää tapahtumaan mahdollisuus kokeilla jotakin urheilu- tai liikuntalajia.

Rakennusperintöpäivät on hyvä tilaisuus järjestää talkoot ja parantaa lähiympäristön viihtyisyyttä yhteisvoimin. Kunta ja urheiluseurat mukaan!

Rakennusperintöpäivät voi myös yhdistää johonkin urheilutapahtumaan. Esimerkiksi kulttuurimaisemassa järjestettävä juoksutapahtuma sopii hyvin teemaan, kun osallistujille ja yleisölle tarjo-

Rakennusperintöpäivien teema 2012 on Liikunta- ja urheiluympäristöt. Kuvassa on rantojen rakennusperintöä Hangossa.

Kuva: Pirjo Ferin / ympäristöministeriö.

Kotiseutuposti

2 / 2012

17

JULKAISUJA

Suomen murteiden sanakirja Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30.

Jatkuvasti päivitettävä julkaisu.

Maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen mittavaan aineistoon perustuva täydennettävä verkkojulkaisu korvaa alunperin 20-osaiseksi kirjasarjaksi tarkoitetun painetun teoksen.

Uusia sana-artikkeleita ilmestyy vuosittain noin 6000.

Osoite: http://kaino.kotus.fi/sms.

Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle Mari Kattilakoski, Arja Kilpeläinen, Pirja Peltomäki (toim.), maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän netissä julkaistu artikkelikokoelma käsittelee yhteisöllisyyden mahdollisuuksia tukea maaseudun elinvoimaisuutta. Nettiosoite: www.maaseutupolitiikka.fi/files/2196/MMM_YTR_2012-WEB.pdf

Miten vaikutan? – Kansalaistoimijan vaikuttamisopas, Miten tiedotan? – Yhdistystoimijan tiedottamisopas, Miten johdan – Yhdistystoiminnan johtamisopas Anne Iivonen, OK-opintokeskus, 2011 OK-opintokeskus toimitti vuonna 2011 uudistetut painokset kolmesta pienestä yhdistystoiminnan perusoppaastaan.

Kulttuurisesti kestävä kehitys – käsitteiden koonti Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeen väliraporttiin on koottu vuonna 2011 toteutettujen kyselyiden, seminaarin, sähköisen työskentelyn ja asiantuntijatyöryhmien tuottamaa aineistoa. Aineisto on jäsennelty alustavasti sanastoksi, lopullinen analyysi toteutetaan vuoden 2012 aikana. Tiedosto on luettavissa osoitteessa: http://kulttuuriperinto.blogspot.com.

18

Kotiseutuposti

2 / 2012

OMAKULMA

Rakas karvanoppakaupunki Olen keravalainen paluumuuttaja. Monesti tunnen tarvetta selittää, miksi asun juuri radanvarsi-Keravalla. Aivan kuin se olisi jollain tavalla vähähistoriallista seutua, koska se on kaupunkina melko nuori.

Todellisuudessa varsinkin seudun teollisuudella on pitkä ja hieno historia, josta riittää kerrottavaa.

Kotini tuntumassa on jäljellä runsaasti arvokasta rakennusperintöä. Kävelen päivittäin juna-asemalle pitkin 1600-luvulta peräisin olevaa myllytietä, jota nykyisin reunustavat rintamamiestalot hoidettuine pihoineen. Niiden jälkeen pääsen ihailemaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta Savion Kumitehtaan viime vuosisadan alkupuolella työntekijöilleen rakennuttamaa kivitaloaluetta – ja viimein asemalla itse kaunista punatiilistä tehdasrakennusta ja tehtaan toista arvokasta asuma-aluetta, jota on onneksi viimein alettu kunnostaa.

Kerava on nopeasti kasvanut, suurelta osin maalta muuttaneiden ihmisten kaupunki. Vanhempani asuivat aikoinaan Helsingin kantakaupungissa, mutta lapsia saatuaan he halusivat oman talon, varmaan luodakseen lapsilleen samantyyppiset puitteet, joista itse olivat lapsena nauttineet Kittilän Hanhimaassa ja Hausjärvellä.

Kun olin nuori, kaupunkia leimasi valtava lasten ja nuorten määrä, jonka kerrottiin olleen väestöön nähden isoin koko maassa. Tunsin paljon harrastajamuusikoita, joista jotkut päätyivät ammattilaisiksi. Oli itse järjestettyjä isoja teemabileitä, joita varten jopa vuokrasimme tiloja ja itsenäisyyspäivän aaton pukujuhlat paikallisella rockklubilla.

Kotiseututunne oli ystäväpiirissäni vahva, ja sitä vahvisti kaupungin omalaatuinen maine. Kieli oli värikästä ja uusia sanojakin tuotettiin. Myöhemmin ulkomailla asuessani en ikävöinyt niinkään suomenkielistä seuraa, ainoastaan keravalaista puheta-

paa ja ironiaa.

Kerava oli jo tuolloin todellinen itsenäinen kaupunki, josta ei ollut tarvetta lähteä Helsinkiin kuin huviretkille. Se oli myös monen tuusulalaisnuoren keskus. Arvoa nosti erityisesti kaupungin musiikkielämä.

Osasimme kyllä myös naureskella kaupunkipahasellemme ja omalaatuiselle nurkkakuntaisuudellemme. Vielä 2000-luvun alussa Keravalla saattoi nähdä fiftari-tyyliin muotoiltuja miesten kampauksia – omituinen jäänne 1970- ja 80-luvun Teddy and the Tigers -meiningistä ja amerikkalaisten autojen harrastuksesta. Kulttuuriperintönsä ja omaleimaisuutensa kullakin.

Joitakin viikkoja sitten kaupunki lanseerasi tunnuksekseen vihreät karvanopat. Minusta se oli hieno tunnustus tälle perinnölle. Kerava voisi hyvin perustaa viestintänsä sen varaan, että junaradan kotiseudulleni houkuttelema Jean Sibelius sävelsi Finlandia-hymninsä Keravalla ja että kuuluimme muutoinkin Tuusulanjärven kulttuuripiiriin sen kulta-aikaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Jotain paljon aidompaa ja keravalaisempaa on kuitenkin siinä, että se valitsi pohjaksi oman kansankulttuurinsa.

Noppien vihreys viitannee radanvarsiasujien työmatkaliikenteen ekologisuuteen. Kaupunkini on ollut lisäksi edelläkävijä keskustan vapauttamisessa autoilta ja pyöräteiden rakentajana. Pikkuisella Keravalla joka paikkaan jaksaa mainiosti pyöräillä. Se oli nuorena suuri etu. On hienoa, että omat lapseni saavat nauttia tuosta edusta, viihtyisän lähiympäristön lisäksi.

A N NA - M A I JA H A L M E

tiedottaja, hankesuunnittelija

Kotiseutuposti

2 / 2012

19

Sami Myllyniemi, Yl채-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 FA K S I (09) 6126 3250 toimisto@kotiseutuliitto.fi