Page 1

Kotiseutuposti KOTISEUTU- JA KULTTUURIPERINTÖTYÖN AJANKOHTAISLEHTI

1/2018

Kotiseututyö edistää osallisuutta ja kumppanuutta


PÄ Ä K I R J O I T U S

Kotiseutuposti 16.2.2018

1/ 2018

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo

puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 elina.kuismin@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET

Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi

Kansikuva 

Punkalaitumen työväenyhdistys on saanut seurantalojen korjausavustuksella paljon aikaan, tässä korjataan ikkunoita kuntoon iloisella talkoohengellä. Talon käyttö on korjausten myötä piristynyt jopa hieman enemmän kuin yhdistys osasi ennakoida. Kuva: Irma Rantanen.

Kotiseututyö vapaaehtoistyönä Me suomalaiset teemme paljon vapaaehtoistyötä. Sitoutuneita vapaaehtoistyön tekijöitä on paljon. Jokainen vapaaehtoinen käyttää myös runsaasti aikaa ja osaamistaan. Tästä syntyy yhdessä valtava volyymi ja merkityksellinen panostus yhteiseksi hyväksi. Kotiseututyö on yksi vapaaehtoistyön muotoja ja sisältöjä. Kentällä kiertäessäni ja käytännön tekijöitä kohdatessani kasvaa aina vain suurempi arvostus kotiseututoimijoita kohtaan. Yhdistystoimijat tekevät arvokasta työtä oman yhteisön ja kotiseudun hyväksi. Sisältöalueita on monia. Se pitää myös kulttuuriperintöä elävänä. Mitä tämän päivän kotiseututyö on vapaaehtoistyönä? Onko se kaikille tuttua? Tätä olen viime aikoina miettinyt. Kun mediassa puhutaan vapaaehtoistyöstä, esimerkit tulevat usein sosiaalija terveystoimen puolelta, ystävätoiminnasta ja eläintensuojelusta. Vapaaehtoistyökin kilpailee ihmisten ajankäytöstä. Silloin on merkitystä sillä, miten näkyväksi vapaaehtoistyö on tehty ja miten helpoksi vapaaehtoistyöhön ilmoittautuminen on paketoitu. Itselleni on usein esitetty kysymys esimerkiksi eläkeiän lähestyessä, miten minä voisin päästä tekemään kotiseututyötä. Olemme Kotiseutuliitossa valmistautuneet vastaamaan. Järjestöpäällikkö Liisa Lohtander ja tiedottaja Elina Kuismin ovat laatineet havainnollisen kuvauksen siitä, millainen voisi olla kotiseututyöstä kiinnostuneen valintojen polku. Kotiseutupostin tämän numeron teemakin on osallisuus ja kumppanuus. Kotiseututyö edistää osallisuutta ja osallistumista. Kotiseututyö on kaikille avointa. Mallia saa jakaa ja sitä voi soveltaa omaan toimintaan. Keskustellaan tästä ja monista muista aiheista, kun tapaamme jälleen esimerkiksi maakunnallisissa kokouksissa kevään aikana. RI I T TA VA N H ATA LO

toiminnanjohtaja Waasa Graphics Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761


Asukastoiminta on kotiseututyötä, jota tehdään ennen kaikkea tulevaisuuden eteen perinteitä säilyttäen. Asukastoiminnan keskeisenä tehtävänä on oman asuinalueen puolestapuhuminen. – Anne-Maija Laukas Kotiseutuliiton valtuutettu Etelä-Karjalasta ja Lauritsala-seuran puheen­johtaja pohti asukastoiminnan roolia Lappeenrannan kaupungin asukas­leh­dessä 1/2018. Laukas on Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Anne-Maija Laukas Lauritsalan asukastila Juttunurkassa. Kuva: Marika Heinilä.

Palkitsevaa kotiseututyötä Vuoden kilpailumme ovat taas käynnistyneet; etsimme kotiseututeosten, kaupunginosien ja kotiseutuyhdistysten parhaimmistoa. Otimme yhteyden edellisvuosien palkittuihin kaupunginosiin ja

kotiseutuyhdistyksiin ja kysyimme, millainen merkitys ja vaikutus palkinnolla on ollut. Riemumielin luimme vastauksia, joista kaikista välittyy palkintojen tärkeys. Niin kotiseututyön tekijät kuin alueiden

Sisältö 4 ”Olen paljon velkaa kotiseudulle” 6 Sukulaissielut tiivistävät yhteistyötään 7 Rouva Jenni Haukiolle Jääsken naisen kansallispuku 8 Paikallisuuden merkitys muuttuvassa maailmassa 9 Asukkaiden Espoo käärii hihojaan 10 Kunnostus toi uutta virtaa 11 Onnistunut korjaus alkaa hyvästä suunnittelusta

11 12 14 16 17 18 20 23

asukkaat arvostavat jakamaamme tunnustusta ja ammentavat siitä intoa ja voimaa. Vaikka kotiseututyötä ei tehdä palkintojen toivossa, vaan hyvää elämää varten, kiitokset ja huo­ mion­osoitukset lämmittävät. Ja vaikka kotiseututyö itsessään on palkitsevaa, muistakaamme silti huomioida niitä, jotka ahertavat yhteiseksi hyväksi vuodesta toiseen. Me kiitämme lämpimästi kaikkia kotiseutu- ja kaupunginosa-aktiiveja – teette arvokasta työtä kotiseutujenne eteen!

Onko teillä hyvin korjattu seurantalo? Kulttuuriperintömme on monisäikeinen kudelma Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu ratkesi Kotiseutuliiton johtoon vahvoja kotiseutuvaikuttajia Sampo Suihko hallituksen varapuheenjohtajaksi Järjestön jäsentelyt Polkuja kotiseututyöhön Omakulma: Kotoisin monesta paikasta

Kotiseutuliiton kirjoittajat: Sini Hirvonen (SH), Elina Kuismin (EK) ja Sanna Käyhkö (SK).

Kotiseutuposti  1/ 2018

3


Vuoden kotiseututeoksen valitsija Anna Kortelainen:

”Olen paljon velkaa kotiseudulle” Tänä vuonna Vuoden kotiseututeoksen valitsee taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen. Ahkerana lukijana tunnettu Anna lukee eniten tietokirjoja, joista huomattava osa on kotiseutukirjallisuutta. – Skaala on laaja lääninhistoriikeista tutkielmiin pienistä kylistä – ja kaikkea siltä väliltä. Käytän kotiseutujulkaisuja lähteinä niin tietokirjoja kuin fiktiota kirjoittaessani, joten tämä genre on varsin tuttu, Kortelainen perustelee lupautumistaan Vuoden kotiseututeoksen valitsijaksi. Kotiseutukirjoihin liittyy mukavia muistoja, kuten Annan eheäksi ja ihanaksi kokemukseksi kuvailema vierailu Lempäälän kirjastoon viime toukokuussa. Hän tutki Lempäälässä lapsuutensa viettänyttä henkilöä ja selvitti, että Lempäälän kirjastossa on hyvä kotiseutukokoelma. Sieltä löytyy muun muassa uniikkeja pienpainatteita ja teoksia, joita ei mistään muualta saa. – Kokoelma on käsikirjastona ja paikallishistoriat odottivat minua siellä kuin lahjapaketti. Vietin koko päivän kirjastolla ja kävin kirjat läpi. Olin niin onnessani.

Anna miettii pitkään, mitä kotiseutu hänelle merkitsee, ja päätyy poeettiseen vastaukseen: – Kotiseutu merkitsee minulle isän ja äidin perintöä, johon olen kiinnittynyt. Kahta erilaista kotiseutua. Taustaansa Anna luonnehtii kaupunkilaiseksi. – Isän puolelta olen täysin helsinkiläinen ja äidin puolelta lähinnä Viipurista. Siis kaksi kaupunkia, joista toinen on hyvin konkreettisesti tässä, joka päivä näkyvissä ja saavutettavissa. Toista taas ei voi enää kauhean helposti tavoittaa. – Vaikka Allegrolla pääseekin Viipuriin koska tahansa, sitä suomalaista Viipuria ei enää ole. Kuitenkin jälkiä ja kerrostumia on valtavasti ja se kiinnostaa minua suunnattomasti. Jokin Viipurissa on osa minun tarinaani. Vaikken voi muuttaa sinne, se on silti minun kotiseutuani. Anna kuvailee helsinkiläisten juuriensa pureutuvan syvälle alas kuin viisaudenhampaalla, mutta Viipurissa juuret ovat kuin orkidean ilmajuuret, joiden kappaleita on olemassa asfaltin ja puistojen alla. – Helsinki ei ole minulle niin ladattu ympäristö kuin Viipuri. Minulla on vielä paljon tekemistä Helsingissä. Tutkijan ja kirjailijan työ ruokkii sitä, että lähdepäs ottamaan selvää kaupungista, jonka luulet tuntevasi. Helsinki yllättää yhä. – Olen paljon velkaa kotiseudulle, kotiseudun tunnulle, että minulla on joku paikka, jonka suhteen en ole välinpitämätön tai vähättelevä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että minun pitää sietää muiden ihmisten toisenlaisia käsityksiä samasta kotikaupungista, minun kotiseudustani.

Viipurin jälleenrakennusta

Kuva: Elina Kuismin. 4

Kaksi erilaista kotiseutua

Anna kertoo tekevänsä kirjoillaan Viipurin jälleenrakennustyötä. Tuorein Viipuriin sijoittuva romaani Siemen (Tammi) ilmestyi vuonna 2016. Vuotta aiemmin julkaistiin Karjalan Kannaksella eläneiden Kotiseutuposti  1/ 2018


Stadin friidu pärjää Kehä III:n ulkopuolella

Vuonna 2015 Stadin Slangi ry valitsi Annan Stadin friiduksi ja muusikko Heikki Harman eli Hectorin Stadin kundiksi. ”Se oli todella tunteisiin vetoava juttu. Helsinki on minulle rakas kaupunki ja olen vannoutunut kalliolainen. Minua hykerryttää ajatus, että minulla on titteli, joka liittyy Helsinkiin. Friiduna olo herättää eloon lapsuusmuistot ja sen, miten Helsinki on muuttunut”, Anna kertoo. Kuva: Olli Anikari.

ihmisten kohtaloita avaava kirja Avojaloin (Gummerus), johon Anna kutsui kirjoittajiksi muun muassa Laila Hirvisaaren, Eeva Kilven ja Heikki Ylikankaan. Vuonna 2012 häneltä ilmestyi Annan äidin isästä Reino Peltosesta kertova elämäkertaromaani Ei kenenkään maassa (Tammi). Viipurissa syntyneen ja asuneen isoisän mystisiä jalanjälkiä selvitellessään Anna havahtui siihen, että hänellä todella on juuret. Samalla Suomen historian tapahtumat avautuivat eri valossa, kun hän tajusi niiden koskettavan itseään ja olevan osa omaa ja sukunsa tarinaa. – Viipuri opettaa meille niin radikaalilla tavalla historiasta, oikeudenmukaisuudesta ja anteeksiantamisesta. Nimitän Viipuria ei-kenenkään-maaksi, koska se ei enää koskaan ole Suomea, muttei ihan vielä Venäjääkään. Viipurissa on menossa ihmiskoe, jossa tutkitaan, miten tietämättömyys ja tietäminen kohtaavat toisensa. – Kirjailijana ja historioitsijana on mielenkiintoista, mitä tietämättömyys meille tekee. Opimme koko ajan toisiltamme, vaihdamme tietoa ja tietämättömyyttä ja paikkaamme pikkuhiljaa tiedon aukkoja. Siksi Viipuri on minusta ihmeellinen.

Isän työ vei Annan perheen Helsingistä ensin Vaasaan ja sitten Turkuun, jossa Anna kävi koulunsa. Tampereellakin Anna ehti aikuisiällä asua muutaman vuoden. Anna kokee, että olisi erilainen, yksipiippuisempi ihminen, jos ei olisi asunut muualla kuin synnyinkaupungissaan Helsingissä. – Kotiseutu-ajatteluani on se, että olen ylpeä helsinkiläisistä juuristani. Tulen aina olemaan stadin friidu, mutta pidän tärkeänä sitäkin, että tunnen muita kaupunkeja, enkä jää kiinni siitä, että olisin avuton Kehä III:n ulkopuolella, päinvastoin! Hän kiertääkin eri puolilla Suomea esiintymässä, tutkimassa ja kirjoittamassakin. – Nuorena oli tärkeä tuntea, että olen muukalainen ja kaukana kotoa. Nykyään haluan tunnustella juurten vetoa, että saanko kiinni tästä kaupungista, jossa on tietty maakunnallinen ilme ja jossa puhutaan erilaista suomea kuin minun kotonani.

Aineettomasta perinnöstä riittää kaikille Anna pitää aineetonta perintöä kaikkein tärkeimpänä, sillä siitä riittää kaikille: perheelle, suvulle, ihan kenelle tahansa, se ei vähene ollenkaan. – Minun perintöäni ovat arvot, kiinnostus ihmiseen, uteliaisuus. Se ettei elä itseriittoista elämää, vaan pitää koko ajan avoimesti yhteyttä sekä menneeseen että ihmisiin ympärillä. Se että innostuu asioista, uskaltaa rakastaa ja antaa aikaansa jollekin asialle, nähdä vaivaa sen eteen. – Viitseliäisyys on hyve, jota erityisesti vaalin ja arvostan ja jota näen esimerkiksi menneissä polvissa.  EK

Vuoden kotiseututeos -kilpailuun voi osallistua kirja, joka on julkaistu palkitsemisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna. Kirja tulee toimittaa kahtena kappaleena Kotiseutuliiton toimistoon 31.5. mennessä, mukaan ehdotuslomake: http://bit.ly/kotiseututeos_lomake.

Anna Kortelainen valitsee Vuoden kotiseutu­teoksen Kotiseutuliiton nimittämän palkintoraadin valikoimista finalisteista. Voittaja julkistetaan Turun Kirjamessuilla lokakuun alussa.

Kotiseutuposti  1/ 2018

5


Sukuseurojen Keskusliitto Suomen Kotiseutuliiton jäseneksi

Sukulaissielut tiivistävät yhteistyötään Sukuseurojen Keskusliitto (SSK) liittyi Suomen Kotiseutuliiton jäseneksi vuoden 2018 alussa. – Sukuseurojen Keskusliitossa on aina korostettu yhteistyön merkitystä. Yhteistyö ei ole jäänyt vain kuolleiksi kirjaimiksi strategiaamme ja toimintasuunnitelmiimme, vaan olemme toteuttaneet aktiivista yhteistyötä käytännön tasolla alan eri järjestöjen ja laitosten välillä. Olemme näin saaneet toimintaamme uusia ulottuvuuksia ja olemme voineet tarjota jäsenistöllemme paljon sellaista, mihin emme yksin toimiessamme olisi pystyneet, SSK:n pääsihteeri Eine Kuismin kertoo. – Kotiseutuliiton kanssa olemme varsinkin viimeisten vuosien aikana tiivistäneet yhteistyötä ja yhdessä miettineet, miten saisimme hyödynnettyä molempien tahojen osaamisalueita entisestään. SSK:n hallitus tarttui Kotiseutuliiton tarjoukseen ja teki viime syksynä päätöksen hakea Suomen Kotiseutuliiton jäsenyyttä. – Hallitus uskoo, että osana suurta organisaatiota SSK pystyy palvelemaan entistä paremmin omaa jäsenkuntaansa ja uusia, perustettavia sukuyhteisöjä, Kuismin sanoo.

Yhteisellä asialla Järjestöpäällikkö Liisa Lohtander toivottaa Sukuseurojen Keskusliiton lämpimästi Kotiseutuliiton jäseneksi. – Yhteistyötä olemme tosiaan tehneet jo vuosia – olemmehan monessa suhteessa yhdistystasolla kuin sukulaissieluja. Ja nyt olemme virallistaneet suh-

www.suvut.fi

6

teemme, tai voisiko sanoa: olemme löytäneet uuden perheenjäsenen. Kotiseutuliitto toimii mielellään SSK:lle tärkeiden teemojen julkituojana ja viestinviejänä. Jäsenenä SSK voi halutessaan tehdä esityksiä Kotiseutuliiton toimistoon ja SSK:n edustajat voivat osallistua äänivaltaisina liiton kokouksiin sekä kaikkiin koulutuksiin ja seminaareihin. – Toivomme saavamme SSK:n kautta mielenkiintoisen uuden aihealueen ja uusia teemoja omaan toimintapiiriimme, asiantuntevaa tietoja sukuseurojen työstä ja koko alasta, Lohtander kertoo. SSK saa konkreettisesti lukuisia etuja ja hyötyjä käyttöönsä. – Kotiseutuliiton jäsenenä tarjoamme SSK:lle mm. verkkosivupalvelun, kirjojen ja julkaisujen arvostelupalvelun, neuvontaa ja näkyvyyttä toiminnalle sekä kaiken taustalla vahvan keskusjärjestötyön pitämään esillä alan tärkeitä teemoja; vaikutamme lainsäädäntöön ja kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Myös SSK:n jäsenseurojen tekemä työ ja heille tärkeät teemat saadaan entistä laajemmalle näkyviin. – Haluamme tuoda esille sen valtavan potentiaalin ja innon, mikä sukuseuroissa on. SSK:n kautta Kotiseutuliiton teemat tulevat sukuseurojen tietoon ja yhdessä äänemme on kuuluvampi. Kotiseutuyhdistyksillä ja sukuseuroilla on hyvin paljon yhteisiä päämääriä ja varmasti myös paljon samoja toimijoita, joten olemme joka tapauksessa yhteisellä asialla.  EK

Sukuseurojen Keskusliitto ry on sukuyhteisöjen valta­kunnallinen keskusjärjestö, joka tuo sukuyhteisöt ja -harrastajat yhteen. Liiton tärkein tehtävä on tukea jäsenseurojensa toimintaa ja hoitaa niiden edunvalvontaa.

Kotiseutuposti  1/ 2018

Keskusliitto toimii yhteistyössä kaikkien suku­harrastus­yhteisöjen kanssa. Keskusliitto julkaisee Sukuviesti-lehteä ja tuottaa sukuseurojen ja harrastajien käyttöön kirjallista materiaalia, kuten alan oppi- ja käsikirjoja.


Kotiseutuliitto mukana

Rouva Jenni Haukiolle lahjoitettiin Jääsken naisen kansallispuku Rouva Jenni Haukio vastaanotti Suomen Kansallispukujen Ystävät ry:ltä Jääsken naisen kansallispuvun 1.12. Mäntyniemessä. Pukua olivat luovuttamassa yhdistyksen hallituksen edustajat sekä puvun tekijät, jotka esittelivät puvun osia, valmistusta ja käyttötapoja. Rouva Haukio nähtiin heti seuraavana päivänä Oulussa Suomi 100 -juhlatilaisuudessa Jääsken pukuun pukeutuneena. Rouva Haukio kiitti lämpimästi puvun tekijöitä ja mukana olleita: – Ihailen suuresti ammattitaitoanne ja osaamistanne. Tämä on hyvin arvokas projekti. Nämä ovat meidän kansallisaarteitamme. Kansallispuvuissa yhdistyvät kansallisidentiteetti, kotiseuturakkaus sekä huikeat käden taidot, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle. Se tekee tällaisen puvun kantamisesta aivan erityisen. – Haluan välittää lämpimät kiitokset järjestöillenne, joissa teette tavattoman arvokasta työtä kulttuuriperintömme ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ne asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä, eivätkä pysy yllä ilman määrätietoista järjestöväkeä tekemässä työtä joka päivä, rouva Haukio sanoi. Jääsken naisen kansallispuku edustaa karjalaista 1800-luvun kansan juhlapukeutumista. Pukumalli on peräisin 1880-luvulta ja pukutarkistus on hyväksytty 2015. Puvun pääasiallinen tekijä on Soja Murto, lisäksi mukana ovat olleet Helena Hämäläinen, Marjo Vainio, Johanna Rantalainen ja Ville Maahinen.

Suomen Kansallispukujen Ystävät ry:n edustajat olivat pukeutuneet kansallispukuihin – Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo vasemmalla Jalasjärven puvussa. Jääsken naisen kansallispuku esillä henkareissa oikealla. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia.

Taina Kangas esittelee hopeista paljinsolkea, joka sulkee paidan etuhalkion. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia.

Kansallispuvun valmistaminen elävää perintöä Kansallispuvun valmistaminen hyväksyttiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kulttuuriministeri Sampo Terho nimesi 23. marraskuuta luetteloon yhteensä 52 kohdetta Museoviraston esityksen pohjalta. Kotiseutuliitto oli mukana hakemassa luetteloon kansallispuvun valmistamista yhdessä Suomen käsityön museon / Suomen kansallispukukeskuksen, Föreningen Brage rf:n ja Kalevalaisten Naisten Liitto ry:n kanssa. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. www.aineetonkulttuuriperinto.fi

Kotiseutuposti  1/ 2018

7


VIERASK YNÄ

Paikallisuuden merkitys muuttuvassa maailmassa

8

Kotiseutuposti  1/ 2018

Yhteenkuuluvuutta tapahtuu yhä enemmän digitaalisissa palveluissa, mutta siinäkin käytetty sisältö on monesti paikallisuuteen ja ystävyyteen liittyvää. Kanava on vain väline välittää informaatiota helpommin useammalle ystävälle yhtä aikaa. Paikallisen sisällön jakaminen niin lehdessä kuin digitaalisissa kanavissa on meille kuin kirje kotoa. Mitä kotiseudulla tapahtuu kiinnostaa myös kauempana asuvia ihmisiä. Paikallisuus kiinnostaa myös enemmän ja enemmän matkailussa, halutaan paikallisia kokemuksia paikallisten henkilöiden tuottamana. Yhtäkkiä maatilamatkailulle onkin kysyntää ja kotiseudun kiinnostavuus skaalautuukin globaaliksi palveluksi. Paikallisuuden maailmanvalloitus voi alkaa. Kaiken keskellä on kuitenkin ihminen ja ihmisyys, joita ei koskaan sovi unohtaa. Yhteisöillä on voimaa muuttaa tulevaisuutta. J U H A LA A KKO N EN

Kaleva-konsernin toimitusjohtaja

Kuva: Matti Räty / Kaleva.

Teknologiakehityksen vauhti kiihtyy vuosittain ja kilpavarustelu avaruusmatkailuun on isojen pelureiden tätä päivää. Muutos on pysyvä ilmiö, johon meidän jokaisen on löydettävä tapamme sopeutua. Onko meillä joskus space nation, jossa voimme oikeasti vierailla? Onko avaruus tulevaisuudessa jollekin kotiseutu? Paikallisuudella on valtava merkitys meidän jokaisen elämään. Kaikki me kuulumme johonkin yhteisöön. Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä ja sen vuoksi meidän on kyettävä rakentamaan yhteiskuntaa kokonaisuutena, jossa nuorten syrjäytyminen estäminen, työikäisten työllisyyden parantaminen ja vanhusten elämän rikkauden ylläpitäminen ovat yhteinen tehtävämme. Muutoksen vauhdissa ei ihmistä saa unohtaa. Muutos on mahdollisuus, johon kukin ihmisen sopeutuu omalla tavallaan. Nopea teknologiakehitys on myös luonut vastaliikkeitä, joista esimerkiksi Metrobank Englannissa perustaa kivijalkapankkeja ihmisille, jotka haluavat asioida kivijalkaliikkeessä. Meidän on hyvä ymmärtää, että palvelut rakentuvat aina tarpeen ympärille tiedostaen tai tiedostamatta. Kuluttajakäytös määrittelee, millaisia palveluita meille tulevaisuudessa syntyy. Jos me haluamme matkailla avaruuteen, on se varmasti joku päivä mahdollista, mutta samoin myös paikallisia palveluita syntyy tarpeen ympärille. Paikallisilla laadukkailla palveluilla on iso merkitys siihen, miten yhteiskunta toimii. Aamukahvit paikallisessa kahviossa tuoreen leivoksen sekä aamun lehden parissa ei vaadi tehokasta digitaalista kehitystä. Jokainen meistä tarvitsee joskus rauhallisen aamuhetken ja hetkeksi pysähtymistä. Meillä on omat tottumuksemme ja tapamme, jotka antavat laadukasta sisältöä elämäämme. Kaikkien ei tarvitse olla aktiivikäyttäjiä sosiaalisessa mediassa, mutta kaikkien meidän olisi opittava käyttämään uusia myöskin teknologisia palveluita niissä määrin, kun ne tuovat helpotusta tai rikkautta elämäämme. Kuvat ja sisällöt kotiseudulta ja kaukana asuvista ystävistä ja heidän kuulumisensa on tänä päivänä huomattavasti helpompi jakaa kuin aikaisemmin.


VIERASK YNÄ

Asukkaiden Espoo käärii hihojaan Uusi vuosi alkoi tavallista jännittävämpänä. Leppävaara-seura päätti lähteä mukaan juuri perustettuun Asukkaiden Espoo -ryhmään. Ryhmä syntyi tarpeeseen käydä rakentavaa, mutta kriittistä keskustelua asukkaiden roolista Espoon kaupungin kehittämisessä. Ryhmä haluaa edistää vuorovaikutusta asukkaiden, kaupungin ja muiden toimijoiden kesken ja parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kotikaupunkinsa kehitykseen. Ennen kaikkea ryhmän tarkoituksena on löytää uusia tapoja tuoda esiin asukkaiden näkökulmaa suunnittelun ja päätöksenteon valmistelun tueksi. Espoolaisten vaikutuskanavana on ollut kymmenisen vuotta vanha asukasfoorumijärjestelmä. Foorumit ovat toimineet kaupungin kaikilla seitsemällä suuralueella. Suur-Leppävaaran asukasfoorumitoiminta on ollut näistä monipuolisinta. Leppävaara-seurakin on antanut toimintaan ison panoksen. Kaupunginosa-aktiivien lisäksi SuurLeppävaarassa on ollut mukana laaja joukko eri alojen paikallisia tahoja. Keskeisenä yhteistyökumppani Sellon kirjasto on tarjonnut tilat asukastilaisuuksille. Suur-Leppävaaran asukasfoorumi on tehnyt hyvää työtä ja saanut siitä paljon kiitosta. Toimikauteen 2013-17 mahtui kaikkiaan yli 30 asukastilaisuutta. Suositut tiedotus- ja keskustelutilaisuudet vetivät parhaimmillaan Sellon kirjaston ala-aulan ääriään myöten täyteen väkeä. Kaikille ei aina riittänyt istumapaikkoja. Kuullut esitykset ja keskustelut koottiin aina huolellisesti foorumin verkkosivuille ja saadut palautteet lähetettiin asiaan kuuluville tahoille. Kooste foorumin viisivuotises-

ta toimintakaudesta on luettavissa verkossa (www. suurleppavaara.info). Foorumitoiminta oli nyt vuodenvaihteessa katkolla ja uudelle toimikaudelle haettiin tammikuussa uusia jäseniä. Suur-Leppävaarassa toiminut aktiivinen valmisteluryhmä ilmoitti lopettavansa, sillä se ei ollut tyytyväinen toiminnan kehittämisen edellytyksiin. Sinänsä onnistuneet asukastilaisuudet jäivät liiaksi pelkästään kaupungin ja muiden tahojen suunnitelmien esittelyksi. Asukkaiden keskusteluissa syntyneet ideat ja aloitteet eivät johtaneet kaupungin päässä mihinkään. Tällainen yksisuuntainen viestintä ei enää täytä nykypäivän odotuksia asukkaiden osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Uudet kommunikaatiovälineet ja ennen kaikkea sosiaalinen media ovat avanneet maailman monenkeskiselle, kaksisuuntaiselle ja reaaliaikaiselle vuorovaikutukselle. Myös Espoon kaupungin hallinnon on vastattava tähän haasteeseen. Työelämäprofessori, Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on hienosti kiteyttänyt, että ”osallisuuden ja osallistamisen ydin on ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin mobilisointi yhteiseksi hyväksi”. Sauri näkee keskeisenä välineenä sosiaalisen median. Juuri tässä hengessä Asukkaiden Espoo -ryhmä etsii nyt uusia tapoja edistää Espoon kehittämistä yhteiseksi hyväksi. Nähtäväksi jää millaiset keinot löydetään. Edessä on iso työmaa, mutta olemme rohkeasti päättäneet kääriä hihat. A R JA S A L M I

Leppävaara-seuran puheenjohtaja, kotiseutuneuvos

Kotiseutuposti  1/ 2018

9


Kirvesmies Mauri Multanen rakentamassa portaita elokuvakonehuoneeseen. Työ­ väentalon elokuvateatteri oli erittäin suosittu 40- ja 50-luvuilla ja toimi säännöllisesti vuoteen 1973 saakka.

Kunnostus toi uutta virtaa Juhlia, konsertteja ja paljon kävijöitä – Mäenpään työväentalon käyttö on piristynyt kunnostusten myötä jopa hieman enemmän, kuin talon omistajayhdistys osasi odottaakaan. Kuvat: Jouko Mäkelä Seurantalojen korjausavustus ja ahkerat talkoolaiset yhdistämällä saatiin tulokseksi paljon tapahtumia ja kävijöitä. Elokuussa järjestettyyn avoimien ovien tapahtumaan tuli yleisöä yli odotusten: 130 henkeä. Yhdistyksen aktiivi Jouko Mäkelä kertoo, että iloisia on oltu myös talolla järjestetyistä konserteista. Kuva on lokakuulta 2017, jolloin talolla esiintyivät Jouni Kotkavuori ja Martti Heikkilä ”Suuria ja pieniä tarinoita” -konsertissa.

Mikä talo? Mäenpään Työväentalo, 1907 Missä? Lauttakyläntie 58, Punkalaidun Mikä yhdistys? Punkalaitumen Työväenyhdistys ry Tutustu: www.seurantalot.fi/talot/928punkalaitumen-tyovaenyhdistys-1614

Nyt kun konehuoneeseen jälleen pääsee, pitäisiköhän projektorikin laittaa kuntoon? Yhdistys kysyi asiantuntijoiden arviota, ja heidän mukaansa projektorin kunnostuksen pitäisi onnistua. Jatkossa vanhoja elokuvia on tarkoitus esittää muutaman kerran vuodessa.


Onnistunut korjaus alkaa hyvästä suunnittelusta Monipuolista kulttuuritoimintaa varten rakennetut seurantalot ovat arvokasta rakennus- ja kulttuuri­ perintöä, jonka säilymisestä kiitokset ansaitsevat lukuisat seurantaloyhdistykset. Hyvien korjausperiaatteiden mukaan korjattu seurantalo säilyttää arvonsa ja kestää tuleville sukupolville. Kotiseutuliitto on parhaillaan uudistamassa seurantalojen korjausten suunnittelu- ja LVI-ohjeita. Onnistunut korjaus alkaa hyvästä suunnittelusta. Tämä on vaihe, joka joskus ohitetaan. Seuraukset kuitenkin näkyvät sekä kustannusten nousuna että työn laadussa. Vanhojen rakennusten LVI-korjauksiin erikoistunut insinööri Jukka Sainio on nähnyt, mitä suunnittelussa säästämisestä seuraa. – Houkutus tilata työ tutulta putki- tai sähköliikkeeltä on suuri, vaikka erikoisuunnittelijoilla on vain harvoin, jo koulutustaustastaan johtuen, rakennustaiteellista ja -historiallista näkemystä jota arvorakennusten korjauksessa ehdottomasti tarvitaan. Esimerkiksi ilmalämpöpumppuasennuksia on tilattu usein lähimmiltä alan liikkeiltä, ja asennustyö on useissa tapauksissa epäonnistunut. – Sisä- ja ulkoyksiköitten sijoittamisessa rakennuksiin on ohjenuorana olleet lyhyimmät putkitusreitit, mikä näkyy pahoina virheinä julkisivuilla ja sisätiloissa. Pienellä mietinnällä ja lähes samoilla kustannuksilla tulos olisi esteettisesti ja myös teknisesti parempi.

Seurantalojen korjauksissa tulisi välttää turhaa uusimista. Nykytrendien mukaiset sisustusratkaisut eivät sovi vanhaan taloon ja rakenteisiin puuttuvat toimenpiteet voivat pahimmillaan saada aikaan vakavia vaurioita. Hyvällä suunnittelulla virheet voidaan välttää. – Esimerkiksi vanhan patteriverkoston säilyttäminen putkineen ja pattereineen tai painovoimaisen ilmanvaihdon säilyttäminen uusimisen sijaan tuo suunnittelukustannukset moninkertaisesti takaisin. Lämmitysverkostojen elinkaari on parhaimmillaan yli sata vuotta ja painovoimaisen ilmanvaihdon muuratut hormit kestävät huollettuina talon iän, Sainio muistuttaa. Hyviä korjauksia tehdään onneksi paljon ja virheistäkin voi oppia. Apua korjaushankkeeseen voi pyytää mm. maakuntamuseoista ja Kotiseutuliiton rakennustutkijalta. Keväällä valmistuu uusittu seurantalojen korjausohje, jossa on mukana korjausten tarkistuslista. Ohjeet tulevat saataville Kotiseutuliiton nettisivuille.  SK

Onko teillä hyvin korjattu seurantalo? Seurantaloasian neuvottelukunta etsii jälleen hyvin korjattua seurantaloa. Palkinto jaetaan tänä vuonna seitsemättä kertaa. Aiempien vuosien voittajat ja kunniamaininnan saaneet talot ovat olleet eri ikäisiä, eri kokoisia ja niillä on jokaisella omanlaisensa historia. Niiden korjaushankkeita yhdistää kuitenkin hyvä suunnittelu ja taidokkaasti toteutettu korjaus. Moni talo on korjattu pääosin talkootyövoimin. Palkintoraadin asiantuntijajäsenet ovat Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari

Tapani Koiranen, arkkitehti Ulla Rahola ja arkkitehti Leni Pakkala. Palkinnon saaja julkistetaan seurantalopäivänä syyskuun toisena viikonloppuna. Palkinto on pronssiveistos, joita jaetaan yksi, kunniamainintoja voidaan jakaa useampia. Jätä ehdotus palkittavasta talosta jättää maaliskuun loppuun mennessä sähköisellä lomakkeella Kotiseutuliiton sivuilla. www.kotiseutuliitto.fi/seurantalot/ hyvan-korjauksen-palkinto

Kotiseutuposti  1/ 2018

11


Kulttuuriperintövuoden suojelija presidentti Tarja Halonen:

Yhteinen kulttuuriperintömme on monisäikeinen kudelma Kulttuuriperintövuoden avajaisia vietettiin 19. tammikuuta Valkoisessa Salissa Helsingissä. Kulttuuriperintövuoden suojelija presidentti Tarja Halonen avasi tilaisuuden puheenvuorollaan, jossa hän painotti muun muassa kulttuurien ja kulttuuriperinnön moninaisuutta, kestävyyttä sekä sitä, että kulttuuriperintö on elävää. – Se, mitä teemme tänään, on huomisen historiaa. Jokainen sukupolvi tulkitsee menneisyyden uudelleen ja niin myös tulevaisuuden ihmiset luovat käsityksensä meistä, presidentti sanoi. Tänä vuonna voimme itsenäisyyden juhlavuoden tapaan olla edelleen ylpeitä omista saavutuksistamme, mutta meidän täytyy pitää silmät ja korvat auki niin muualle Eurooppaan kuin Suomen sisälläkin. Presidentti Halonen nosti esiin vähemmistökulttuurien merkityksen, esimerkiksi saame-

Presidentti Tarja Halonen totesi, että Suomi 100 -juhlavuoden teemaa Yhdessä kannattaa pitää esillä myös tänä vuonna tässä kansalaisjärjestöjen luvatussa maassa. ”Uskon että nimenomaan kansalaistason toiminta on koko Euroopan kannalta tärkeä.” Kuva: Elina Kuismin.

12

Kotiseutuposti  1/ 2018

laiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja heidän kulttuurinsa on olennainen osa eurooppalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä.

Myönteisessä mielessä metsäläisiä Presidentti Tarja Halonen muistutti myös kulttuuriympäristön merkityksestä osana kulttuuriperintöä. – Suomen pinta-alasta suuri osa on metsää ja voisi sanoa, että olemme myönteisessä mielessä metsäläisiä. Meillä on mahdollisuus omakohtaiseen luontokokemukseen ja luontosuhde on tärkeä osa kulttuuriperintöämme. Kulttuuriympäristön merkityksen nosti omassa puheenvuorossaan esiin myös eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho: – Kulttuuriperintö vaikuttaa meihin kaikkiin. Lähiympäristö on meidän jokaisen ja monelle ovat tärkeitä kaupunkitilat ja mökkimaisemat. Tänä vuonna on tilaisuus nostaa kulttuuriperintö ja sen myönteiset vaikutukset keskustelun keskiöön! Tilaisuuden juonsi Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, joka toi yhteen avauspuheenvuorojen pitäjien näkemykset: kulttuuriperintövuonna on hyvä jatkaa itsenäisyyden juhlavuoden hengessä – yhdessä. Vanhatalo myös lupasi nostaa kulttuuriperintövuotta vähintään viikoittain esiin sosiaalisessa mediassa ja kannusti kaikkia tekemään oman lupauksensa. Presidentti Tarja Halosen sanoin: – Meillä Suomessa on lupa ja myös velvoite olla mukana viettämässä eurooppalaista kulttuuriperintövuotta, koska olemme osa sitä, jota Euroopaksi kutsumme.  SH www.kulttuuriperintovuosi2018.fi #EuropeForCulture


PA L K I N N O T

Vuoden kaupunginosa

Vuoden kotiseutuyhdistys

Kotiseututyön ansiomitalit

Ehdotukset 30.4. mennessä

Ehdotukset 30.4. mennessä

Esitykset 30.4. mennessä

Vuoden kaupunginosa julkistetaan julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa. Ehdotukset verkko­lomakkeella.

Vuoden kotiseutuyhdistys julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä yhdistyksen toimintakertomuksen liiton toimistoon.

Ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein huomionosoitus, ja sen saaminen edellyttää erittäin merkittäviä ansioita kotiseututyössä. Kotiseutuliiton hallitus myöntää vuosittain korkeintaan kymmenen ansiomitalia. Ansiomitalit luovutetaan elokuussa Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa.

http://bit.ly/kaupunginosa2018

Hakunilalaisille Vuoden kaupunginosa -titteli merkitsee yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista ja yhdessä tekemisen onnistumisia. Ensi ällistyksestä toivuttuaan titteli on saanut hakunilalaiset näkemään kotikaupunginosansa vahvuudet ja arvostamaan sitä. Nukkumalähiön lisäksi Hakunila on monipuolinen, aktiivinen, verkostoitunut, monikulttuurinen ja hyvä kaupunginosa, jossa on erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kati Tyystjärvi Hakunila-seuran johtokunnan jäsen Hakunila, Vuoden kaupunginosa 2015

Vuoden kaupunginosa -titteli oli merkittävä ja arvostettu saavutus. Valinnan myötä reposaarelaisten kotiseutu­ rakkaus ja -ylpeys kasvoi entisestään ja yhteisöllisyys vahvistui. Titteli toi Reposaarelle paljon julkisuutta ja nä­kyvyyttä eri medioissa ja sitä myötä Reposaaren hou­ kut­tavuus asuinpaikkana mahdollisesti lisääntyi. Muuttajia on tullut erityisesti oman kotikunnan ulkopuolelta. Marjaana Holm Reposaari-yhdistyksen puheenjohtaja Reposaari, Vuoden kaupunginosa 2016

Valtakunnallinen tunnustus oli tärkeä symbolinen virstanpylväs Vuosaaren maineen ja identiteetin kannalta. Se innosti asukkaita fanittamaan omaa kaupunginosaansa ja vahvisti hyvää vuosaarelaista yhteishenkeä entisestään. Meille kotiseututyön tekijöille palkinto on tärkeäksi kannustukseksi jatkoa varten. Hanna-Kaisa Siimes Vuosaari-Seuran puheenjohtaja Vuosaari, Vuoden kaupunginosa 2017

www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/ huomionosoitukset

Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinto toi Livolle varmuutta siitä, että täällä tehdään oikeita asioita kotiseudun eteen. Tämä ei ole turhaa työtä. Palkitseminen lisää yleistä tietoisuutta siitä, että kotiseutujen eteen tehdään työtä myös täällä Pohjois-Suomessa. Anni-Inkeri Törmänen Livokas ry:n sihteeri Vuoden kotiseutuyhdistys 2015

Vuoden kotiseutuyhdistys -titteli merkitsi meille todella paljon. Se innosti meitä toteuttamaan kotiseututyötä entistä enemmän. Kotiseutulehdessämme Maaselässä on etusivulla: ”Vuoden kotiseutuyhdistys 2016 Haapajärvi-Seura ry Maaselän kustantaja”. Titteli toi arvostusta toimintaamme kohtaan. Veijo Tikanmäki Haapajärvi-Seuran puheenjohtaja Vuoden kotiseutuyhdistys 2016

Tämä oli meille tärkeä kunnianosoitus ja se toi yhdistyksessä ahertaville uskoa siihen, että olemme tehneet asioita oikein. Arvostamme titteliä ja niin arvostavat selvästi jäsenemme ja monet yhteistyökumppanimme. Se toi meille hetken nostetta, runsaasti positiivista palautetta sekä monia uusia jäseniä. Riina Koivisto Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Vuoden kotiseutuyhdistys 2017 Kotiseutuposti  1/ 2018

13


Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu

Lapset ja nuoret esittelivät tärkeät luontopaikkansa koko Euroopalle Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietettiin vuonna 2017 teemalla Luontoon yhdessä. Kulttuuriympäristön tekijät -kiilpailu on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa Suomessa.

Taitava tarinallinen video toi voiton Keravanjoen koulun kansainvälisyysluokka 7D voitti kilpailun työllään Stone Bridge. Ryhmä valitsi esiteltäväksi paikaksi keskustellen ja äänestämällä oman kotiseutunsa tärkeän paikan, keravalaisen luonnonkivisillan. He kertoivat sen tarinan taitavasti toteutetulla, puhuttelevalla videolla. – Kilpailuun osallistuminen innosti oppilaat pohtimaan ympäristösuhdettaan, ihmisen kädenjälkeä ympäristössä sekä tärkeitä paikkoja omassa kotikaupungissa. Projekti nosti lähiympäristön arvoa oppilaiden silmissä – tämän haluamme näyt-

tää Euroopalle! kertoi ryhmän ohjaaja, kuvataiteen lehtori Miia Pietilä.

Kilpailussa korkea taso Kilpailun raati vaikuttui vuoden 2017 kilpailutöissä niiden teknisestä ja ilmaisullisesta tasosta ja kunnianhimoisista toteutuksista. Pääpalkinnon lisäksi jaettiinkin kaksi kunniamainintaa ja kaksi erityiskiitosta. Monista töistä välittyi, että niihin oli panostettu hyvin paljon erilaista osaamista, luovuutta, innostusta ja aikaa. Työt olivat monipuolisia ja niissä oli käytetty oivaltavasti erilaisia taiteen lajeja. Mukana oli ilmaisumuotoja animaatiosta fantasianovelliin ja tanssillisen voimistelun esityksestä reportaasiin. Tarinoiden välittämiseen oli käytetty muun muassa interaktiivisia kuvia, e-kirjoja, videota, valokuvaa ja draamaa.  SH

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 10.8.2018 Lappeenrannassa

KOKOUSKUTSU Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä Lappeenrannassa perjantaina 10.8.2018 klo 14.00. Kokouspaikka on Lappeenrannan kaupungintalo. Valtakirjojen tarkastus samana päivänä klo 10–14. Vuosikokouksen valtakirjalomake ja kokousasiakirjat lähetetään touko-kesäkuun aikana kaikille jäsenyhteisöille. Valtakirjaa vastaan edustaja saa kokouksen äänestyslipukkeen. Muistakaa ajoissa tehdä päätös kokousedustajasta. Kannatusjäsenillä ja muilla kuin virallisilla kokousedustajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Tervetuloa!

14

Kotiseutuposti  1/ 2018


Voittajatyössä tulee hienosti ilmi, että luonto- ja kulttuuriympäristö eivät ole omat kokonaisuutensa vaan limittyvät yhteen.

13–17-vuotiaat luontovalokuvaajat esittelivät kansallispuistoja ja saivat kunniamaininnan upeasta visuaalisesta kerronnasta, loistavasta tiimityöstä ja kunnianhimoisesta projektista.

Pieksämäen lukion 2. vuosikurssin opiskelijat saivat Väinö ja taikaparta -videostaan erityiskiitokset kunnianhimoisesta toteutuksesta, onnistuneesta animaatiosta ja hyvästä tiimityöstä.

10-vuotiaat partiolaiset Mikkelistä saivat kunniamaininnan työnsä moniaistisuudesta ja heittäytymisestä.

Punkajaharjun koulun 8.–9.-luokkalaiset tekivät aikahypyn kansallismaisemassa. Heidät saivat erityiskiitokset monipuolisista ilmaisukeinoista ja laaja-alaisesta projektista.

Kotiseutuposti  1/ 2018

15


Kotiseutuliiton johtoon vahvoja kotiseutuvaikuttajia

Jorma Hämäläinen Mikä kotiseututyössä on tärkeää? Asukkaiden tuntemuksen ja tietämyksen parantaminen niin seudun historiasta kuin nykypäivästäkin. Tämän ymmärryksen avulla he voivat myös ajatella paremmin tulevaisuutta. Erityisen tärkeää tämä on juuri Tuusulan tapaisissa kunnissa, joissa valtaosa asukkaista on muuttoliikkeen tuomaa. Heille on luotava mahdollisuus rakastaa uutta kotiseutuaan synnyinseutunsa lisäksi. Mikä kotiseututyössä on itsellesi läheisintä? Kotiseututyö antaa tekijälleen nuo kuvatut asiat syvällisenä ja samalla innon tehdä työtä niiden asioiden eteen, joista kotiseudun paras identiteetti on rakentunut itse kullakin. On turvallista olla jostain oikeasti kotoisin.

Kuva: Tarja Kärkkäinen.

Kotiseutuliiton valtuusto kokoontui syyskokoukseen tekemään päätöksiä muun muassa hallituksen kokoonpanosta. Liiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa leppävirtalainen Kirsi Moisander. Uusina jäseninä Kotiseutuliiton hallitukseen nousivat tuusulalainen sosionomi, Tuusula-Seura ry:n puheenjohtaja Jorma Hämäläinen ja turkulainen filosofian maisteri, Turkuseura-Åbosamfundet ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo. Pyysimme uusilta hallituksen jäseniltä näkemyksiä kotiseututyöstä ja Kotiseutuliitosta:

Mihin erityisesti haluaisit vaikuttaa Kotiseutuliiton toiminnassa? Liiton hallituksen tärkeinä tehtävinä on paitsi valmistella liiton valtuuston päätöksentekoa, myös varmistaa niiden toteutus yhdessä liiton henkilöstön kanssa. On myös korostettava liiton taloudellisten resurssien riittävyyttä ja jatkuvuutta.

Kristiina Syrjäsuo Mikä kotiseututyössä on tärkeää?

Millaisena näet Kotiseutuliiton roolin? Kotiseutuliitto on tärkeä valtakunnallinen vaikuttaja ja toimija, joka huolehtii kotiseudun näkökulman eduista valtakunnallisessa päätöksenteossa. Samalla se on kaiken paikallisen ja maakunnallisen kotiseututyön toimijoiden kokoava keskusjärjestö, joka palvelee ja tukee jäseniään. Tärkeä rooli sillä on myös kotiseututoimijoiden yhteen kokoajana Valtakunnallisille kotiseutupäiville ja muihinkin tapahtumiin. 16

Kotiseutuposti  1/ 2018

Ihmisten toimiminen yhdessä yhteisönsä hyväksi kotiseututoimintaan liittyvissä monipuolisissa tehtävissä ja rooleissa. Yhteisö voi olla kaupunginosa tai kylä, kunta, oma maakunta tai koko Suomi, tai vaikkapa Eurooppa – kotiseututoimintaa on eri kerroksissa. Yhdessä tekeminen on myös itsessään tärkeää, varsinaisen toiminnan ja tavoitteiden lisäksi. Kotiseututoiminnan ja perinteiden jatkumo sukupolvelta toiselle on tärkeää, samoin katsominen


sekä taaksepäin että eteenpäin. Menneisyydestä saa eväitä myös tulevaisuuden kehitystyölle. Mikä kotiseututyössä on itsellesi läheisintä? Sellainen kotiseutujen tai asuinalueiden erityispiirteiden ja perinteiden vaaliminen, jolla on vahva merkitys tämän päivän asukkaille. Se voi liittyä asukkaiden identiteettiin – vuotuiset tapahtumat, murre, kirjat, rakennusperinne… Innostun helposti hankkeista, joissa vanha yhdistetään uuteen, esimerkkinä perinnekasvien vaaliminen tämän päivän kaupunginosissa tai vanhojen murresanojen julkaiseminen nuorille suunnatuissa myyntituotteissa. Taustayhteisöni Turkuseura on sekä perinteinen kotiseutuyhdistys henkilöjäsenineen että liiton aluejärjestö paikallisille kaupunginosaseuroille. Tässä kontekstissa toimiminen on minulle tutuinta kotiseututyötä. Millaisena näet Kotiseutuliiton roolin? Tärkeänä julkisuuteen näkyvänä toimijana moneen suuntaan: valtakunnan ja paikallisen tason päättäjille, rinnakkaisjärjestöille ja jäsenyhteisöille. Lisäksi liitto edustaa Suomea ja suomalaisuutta muiden maiden järjestöjen verkostossa, vaikka tehtäväkenttä onkin etupäässä kansallinen. Liiton roolina on kotiseutuaatteen ylläpitäminen julkisessa keskustelussa muiden tärkeiden asioiden joukossa maassam-

me. Kotiseututyön suuri merkitys yhteiskunnassamme, koskien mm. yhteisöllisyyttä, identiteettiä, osallisuutta, kotoutumista ja kolmannen sektorin palveluroolia, on meille kotiseututoimijoille tuttu asia, mutta sitä on tärkeää tuoda jatkuvasti esille. Liiton rooli satoja jäsenyhteisöjä kokoavana kattojärjestönä on tärkeä – hyvä kattojärjestö antaa sekä konkreettista tukea erilaisten palvelujen ja toiminnan muodossa että tukea aatteen ylläpitämisessä. Paikallistoimijat voivat liiton kautta tutustua ja jakaa arvokasta kokemustietoa toisilleen. Mihin erityisesti haluaisit vaikuttaa Kotiseutuliiton toiminnassa? Kaupunkikotiseututyön edelleen kehittäminen kiinnostaa. Haasteitakin on, koska yhteiskunnassa monia asioita muuttuu ja kotiseututoiminnan tulee pysyä kehityksessä mukana, joustavana ja luotettavana osallisena. Vaikka edustan kaupunkien kotiseututoimijoita, en näe vastakkainasettelua kotiseututyön toteuttamisessa maaseudulla tai kaupungissa. Erilaisia tarpeita ja toimintamuotoja on, mutta monia asioita tehdään samalla tavalla. Haluaisin vaikuttaa siihen, että paikalliset yhdistykset vielä nykyistä enemmän ehtisivät ja innostuisivat seuraamaan mitä kotiseututyössä valtakunnan tasolla tehdään – ja myös osallistumaan valtakunnan laajuiseen toimintaan resurssiensa mukaan.

Sampo Suihko hallituksen varapuheenjohtajaksi Kotiseutuliiton hallitus valitsi tammikuun järjestäytymiskokouksessaan varapuheenjohtajaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian johtajan Sampo Suihkon, joka on ollut liiton hallituksen jäsen vuodesta 2015. Suihko on aiemmin toiminut muun muassa Espoon sivistystoimen johtajana ja kehit-

tämisjohtajana. Kotiseutuliiton toimintaan Suihko tuokin näkemystä suuren kaupungin kotiseututyöstä. Suihko on myös liiton Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaoston puheenjohtaja. Jaosto seuraa aiheesta käytävää keskustelua ja yhteiskunnallista kehitystä sekä toimii yhdyssiteenä erilaisten toimijakenttien välillä. Kotiseutuposti  1/ 2018

17


JÄRJESTÖN JÄSENTELYT KALENTERI

Maakunnalliset kotiseututoimijoiden kokoukset

1.–28.3.

Osallistuminen on tärkeää kulttuuriperinnölle -seminaari 12.3. Ritarihuone, Ritarikatu 1, Helsinki

Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari ja työpajat

13.4.

Opetushallituksen monitoimitila, Hakaniemenranta, Helsinki

Kotiseutuliiton valtuuston kevätkokous, Tuusula 4.–5.5. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lappeenrannassa 9.–12.8. Teemana ”Kotiseutu – Miu mau mukkaa”. Ohjelma: http://bit.ly/kotiseutupäivät2018

Kemi 22.3.

Kotiseutuliiton vuosikokous, Lappeenranta 10.8. Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri

Kokkola 12.3. Vaasa 13.3.

Nivala 19.3.

Riitta Vanhatalo kulttuuri­ perintöalan neuvottelukuntaan Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo on nimetty kulttuuriperintöalan neuvottelukunnan jäseneksi toimikaudeksi 2018–2021. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet. Kulttuuriperintöalan neuvottelukunnan tehtävänä on tukea Museoviraston toiminnan kehittämistä ottaen huomioon koko kulttuuriperintöalan tarpeet ja toimintaedellytysten kehittäminen. Neuvottelukunnan toimet edistävät Museoviraston sekä kulttuuriperintöalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. Neuvottelukunnan asettaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Edellisellä toimintakaudella Kotiseutuliittoa edusti hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander.

Jyväskylä 6.3. Hämeenlinna 6.3. Turku 1.3. Helsinki 28.3.

Lahti 27.3.

Lappeenranta 26.3.

Kotka 8.3.

Kotiseutuväki koolla 11 maakunnassa

Maaliskuussa järjestetään kotiseututoimijoiden tapaamisia 11 maakunnassa yhteistyössä kunkin maakunnan liiton kanssa. Kohteina ovat ne maakunnat, joissa on erovuoroinen valtuustoedustaja. Tapaamisissa vahvistetaan kotiseututyön maakunnallista ulottuvuutta ja yhteishenkeä sekä valitaan maakunnan edustaja ehdolle Kotiseutuliiton valtuustoon. Valtuuston lopullisen kokoonpanon päättää vuosikokous 10.8.2018 Lappeenrannassa. si an! Ohjelma painottuu tänä vuonna erityisesti Kulta t k u n uk a maa tule m tuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen, uun a a distuvaan tietosuojalakiin sekä yhdistysten ja kuno om k a j Kats amisai tien väliseen kumppanuuteen. tapa Tarkat ohjelmat liiton kotisivujen tapahtumakalenterissa.

18

Kotiseutuposti  1/ 2018


Maakuntalaulut karaokeversioina Kaikki maakuntalaulut ovat nyt saatavilla karaokeversioina. Kotiseutuliiton julkaisemat videot on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa ja ne löytyvät liiton YouTube-kanavalta. Viime vuosina kiinnostus maakuntalauluihin on virinnyt uudella tavalla ja niistä on tehty myös uusia versioita. Niinpä karaoketallenteet on tarkoitettu tukemaan monimuotoista, omaehtoista ja helppoa maakuntalaulujen käyttöä ja vastaamaan kasvavaan kiinnostukseen. Valtaosan videoista toteutti musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistolla opiskeleva Aleksi Bondfolk. Muutaman karaokevideon teki Jyväskylän yliopistosta maisteriksi ja musiikin aineenopettajaksi syksyllä valmistunut Artturi Mäkelä.

Maakuntalaulujen karaokeidea syntyi Kotiseutuliiton puheenjohtajan, professori Janne Vilkunan ja Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen lehtori Erja Kososen keskustelusta ennen viime kesän Valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Asiat etenivät ja Jyväskylän kotiseutupäivillä kantaesitettiin Aleksi Bondfolkin tekemä karaokeversio Keski-Suomen kotiseutulaulusta. Maakuntalaulukaraoket: http://bit.ly/KSL-tube

JULKILAUSUMA 30.11.2017

Henkilötietolaki muuttuu Kotiseutuliitto huolissaan paikallis­ tietosuojalaiksi – mitä pitää tehdä? museoiden toimintaedellytyksistä Uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa ja henkilötietolaki muuttuu tietosuojalaiksi; velvoitteet tiukkenevat ja sanktiot kovenevat. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen on pidettävä jäsenistään luetteloa, joka on henkilörekisteri. Yhdistyksen on laadittava rekisteristä rekisteriseloste. Olemme koonneet kotisivuillemme ohjeita aiheesta etenkin yhdistysten näkökulmasta: www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/

jarjestoosaaminen/jasenrekisteri-rekisteriseloste

Kotiseutuliiton tietoon on kantautunut eri puolilta maata, että paikallismuseoiden toimintamahdollisuuksia heikennetään. Minkä tahansa kaupungin tai kunnan asukkaiden hyvinvointi riippuu suuresti siitä, kuinka he kokevat asuinpaikan omaksi kotiseudukseen. Museot ovat kokoelmineen ja näyttelyineen erinomainen resurssi uuteen asuinpaikkaan kotoutumisessa. Kotiseutuliitto korostaa, että paikalliset museokokoelmat ovat olennainen osa yhteisöllistä muistia, josta ei vastaa mikään muu taho kuin yhteisö itse. Jos kokoelmien saatavuus heikentyy tai jos ne peräti kokonaan häviävät tai hävitetään, menetys on lopullinen ja seurauksena on yhteisöllinen muistin haurastuminen, yhteisöllinen dementoituminen. Suomen Kotiseutuliitto toivoo, että kaupungit ja kunnat turvaavat edelleen, aluehallintouudistuksen jälkeenkin, asukkaidensa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti omassa paikallismuseossaan kotiseutunsa historian, kulttuurin ja taiteen ilmiöihin. www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/lausuntoja-ja-julkilausumia

Kotiseutuposti  1/ 2018

19


n

ton

ut u

li

ut u

li

u

Ryhdy paikallisyhdistyksen tai Kotiseutuliiton suosittelijaksi o Tykkää, jaa

,s

www.seura

nt a

lo

Tarjoudu avuksi seurantalon tai paikallismuseon talkooporukkaan

korjaan/rakennan

Olen musikaalinen

Valokuvaan

Kirjoitan

Haluan antaa osaamistani

Haluan vaikuttaa

Miten ja missä voisit osallistua? Mitä on tarjolla?

Kysy, tarvitseeko alueesi yhdistys kuvia kotisivuille, lehteen…

Hallitsen museo-/arkistojutut

Auta kotiseutusi museota / arkistoa

Järjestä tapahtumia seurantalolla tai muussa yhteistilassa

, kommentoi… tel e

ne

Helsinki? Tule Kotiseutuliiton toimistolle silloin tällöin… E s i m . ki rj a s

Tule mukaan kotiseutuklubiin! www.kotise

ni

www.kotise

Tee Kotiseutuliitolle esittelyjä kotiseutukirjoista

ak a s ii

ut u

Valitse kotiseutusi yhdistys, liity jäseneksi ja tarjoa apuasi li am

in e

e y st

Tule esilaulamaan tai soittamaan kotiseutuklubiin m

n…

Haluan toimia asuinseudullani www.kotise

Tarjoudu paikallisyhdistyksen tai Kotiseutuliiton sometiimiin S o m e p ä i v it

Ehdota alueesi yhdistykselle yhteistyötä alueen neuvolan kanssa

ja

Polkuja kotiseututyöhön

Haluan tavata ihmisiä Haluan toimia missä vaan

Some on mun juttu Haluan tehdä Tykkään käsitöistä jotain kotonani

Tykkään lukea ja kirjoittaa

Tarjoudu avuksi kotiseutulehteen tai paikallisyhdistyksen tiedotukseen

t .f i

bi i s e ut uklu

s it

i äm

kuvien järjest

it t ja o .f i/tie ki r topankki/

, ja i, julkaisu o in t

id e

va lo it t o .f i/ko t

enet k

it t o .f i/ja s n


Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari ja työpajat 13.4.2018 kello 9–15 Opetushallituksen monitoimitila, Hakaniemenranta, Helsinki Yhä globaalimmassa maailmassa niin maahanmuutto kuin maassamuuttokin ovat lisääntyneet. Yhä useammalla on useita asuinpaikkoja ja sitä myötä monia kotiseutuja. Jokaisella on oltava oikeus tulla hyväksytyksi sillä seudulla, jolla asuu ja tuntea olonsa turvalliseksi. Ja juuri nykyinen kotiseutu on asia, joka yhdistää uusia ja vanhoja paikkakuntalaisia. Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksissä toimii yli 150 000 henkilöä. Miten uudet asukkaat ja uudet suomalaiset toivotetaan tervetulleiksi kotiseuduille ja yhdistyksiin? Mitä uudet asukkaat haluavat tehdä ja missä toimia? Miten kotiseututyö voi edistää luottamusta ja turvallisuutta erilaisten väestöryhmien ja toimijoiden välillä? Seminaarin järjestää Suomen Kotiseutuliiton ”Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus” -jaosto. Tapahtuma on osa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018.

Ohjelma Aamukahvien jälkeen kaikille avoimet alustukset kello 9.30–11.30. Alustajina Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Kotiseutuliiton hallituksen jäsen, toimialajohtaja Sampo Suihko, vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkijat Johanna Leinonen ja Eveliina Lyytinen sekä Naapuruussovittelukeskuksen päällikkö Miriam Attias. Keskustelun ja lounastauon jälkeen työpajat (ennakkoilmoittautuminen) kello 12.30–13.45: 1. Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkijat Johanna Leinonen ja Eveliina Lyytinen: Vahvistaako luottamus kotoutumista paikallisyhteisöön? 2. Naapuruussovittelukeskuksen päällikkö Miriam Attias: Luottamusta ja turvallisuutta toimivilla väestösuhteilla 3. Kotiseutuliiton suunnittelija Sini Hirvonen: Kotiseututoimijat kotouttajina Töiden purku kello 13.45–14.30. Mahdollisuus loppukeskusteluun.

Ilmoittautumiset aamun kahvituksia varten 9.4. mennessä: toimisto@kotiseutuliitto.fi. Ilmoitathan myös, osallistutko työpajoihin ja mikä työpaja sinua eniten kiinnostaisi.


pe 10.8. to 9.8.

Missä maat on mainioimmat?

pe 10.8.

Kestävä kotiseutu -seminaari

Asukastoiminnan ja koti­seututyön yhtymäkohdat

Mukana mm. ympäristöministeri Tiilikainen ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Maakuntalauluja yhteislauluna Kasinon terassilla

Miten teillä toimitaan? pe 10.8. pe 10.8.

Kaikilla on oikeus kotiseutuun

Kotiseutuarkistot ja uudistunut tietosuojalainsäädäntö

Kuinka kotiseutuliike voi vaikuttaa tällä yhteiskunnan osa-alueella?

to 9.8.

Bussilla Imatralle Kaupungin vastaanotto. Skål!

Mitä tulee huomioida? la 11.8.

Retkien kautta Karjala tutuksi su 12.8. Sorjonen, järvet, ITE-taide, ruoka, käsityöt, museot, norpat…

Sellainen ol Viipuri… Ja millainen se on nyt! Kokopäiväretki Viipuriin

pe 10.8.

Keskustellaan!

la 11.8.

Alueellinen kotiseututyö – yhdessä tehden vai yksin puurtaen?

Iltagaala Karjalaista ilonpitoa ja upea juhlamenu

pe 10.8.

Viestintä toiminta­ muotona kaupunginosissa 70. Valtakunnalliset kotiseutupäivät 9.–12.8.2018 Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa http://bit.ly/kotiseutupäivät2018 22

Kotiseutuposti  1/ 2018

Keskustelupajoissa perinteistä viestintää ja uusia kanavia – mitä yhdistysten on hyvä hallita?


OMAKULMA

Kotoisin monesta paikasta Rakkain harrastukseni ovat pienet uutiset. Minulle tulee alan kattojärjestön kautta säännöllisin väliajoin kaikki Suomen paikallislehdet, joista etsin kaikkein pienimmät uutiset. Luen noita hurmaavia ja inhimillisesti kohottavia pikku-uutisia kameralle ja julkaisen ne sosiaalisessa mediassa. Nimen pöllin Yleisradion jo lakkautetusta ohjelmasta. Kotimaan katsauksessani on kerrottu muun muassa ensimmäistä kertaa 14 vuoteen kukkivasta kaktuksesta Pohjois-Karjalassa ja etsitty siilinjärveläisen Matiaksen kauppamatkalla hukkaamaa kumisaapasta. Kenkä löytyi lopulta Kajaaniin vievän tien varrelta aurauskeppiin ripustettuna. Tuosta jutusta jäi mieleen virke, joka olisi vahvoilla, jos Suomessa jaettaisiin Lainaus-Finlandia. Matias kommentoi Uutis-Jousi -lehdelle episoidia sanoin: ”Kyllä kelpaa metsässä temmeltää, kun on kummatkin saappaat”. Pikku-uutisten suosio yllätti minut täysin. Lyhyillä videoilla on Facebookissa ja Twitterissä yli miljoona katsojaa ja tempaus palkittiin Suurella Journalistipalkinnolla vuoden parhaasta journalistisesta teosta. Olen joutunut toki pohtimaan Kotimaan katsauksen hämmentävän suosion syitä. Keskeisiä syitä on mielestäni kolme kappaletta. Ensinnäkin Suomessa osataan arvostaa rikasta paikallislehtikenttäämme. Alati muuttuvalla mediakentällä ei liene ole rakastetumpaa välinettä kuin oman kunnan aviisi. Toinen syy on Kotimaan katsauksen näkökulma. Mukaan lähetykseen valitaan vain uutisia, joissa on positiivisuutta. Ilahduttaville uutisille oli ilmiselvästi tilaus sosiaalisen median uutisvirroissa, jotka ovat viime vuosina täytyneet shokeista, räyhästä ja jopa suoranaisista valheista. Suosion keskeisimmän syyn luulen liittyvän koti-ikävään, jota paikallislehtien juttujen näkeminen sosiaalisessa mediassa rahtusen helpottaa. Eniten palautetta saan nimittäin maalta kaupunkiin

muuttaneilta ihmisiltä, joita yhdistää erikoinen asia. Yhteinen nimittäjä on kotiseudulla asuva äiti, joka sitkeän uskollisesti kasaa paikallislehden numerot pinoon odottamaan seuraavaa vierailua. Sitten ne luetaan kerralla tekstaripalstaa myöden. Lehtikasa toimii myös äänettömänä mutta armottomana mittarina. Onko siellä etelässä ollut kovakin kiire, vai miten pino on noin korkeaksi ehtinyt? Mittava kiinnostus kotiseudun asioita kohtaan on osa suosiotaan JANI HALME kasvattavaa ilmiötä ni- Luova johtaja, Toinen PHD meltään kaksoisidentiteetti. Yhä useampi ihminen kokee olevansa useammasta kuin yhdestä paikasta kotoisin. Syyt ovat ilmeiset: Ihmiset yksinkertaisesti muuttavat huomattavasti useammin kuin aiemmin. Lukion jälkeen lähikaupungin ammattikorkeakouluun, sitten jatko-opiskelemaan vielä kauemmaksi. Työkomennukset ja rakkaus kuljettavat ihmisiä yhä kauemmaksi synnyinseuduistaan. Mutta uusi kotikaupunki ei syrjäytä synnyinkuntaa, vaan ne muodostavat kaksikon. Tai jopa kolmikon. Jokainen tyylillään. Kirjoittaja on Uutisvuodon kapteeni, joka asuu sekä

Punavuoressa että Parikkalassa. Hän puhuu elokuussa Valtakunnallisten kotiseutupäivien Kestävä kotiseutu

-seminaarissa aiheesta Kestävä kotiseutusuhde ja hyvä kotiseutupöhinä.

Kotiseutuposti  1/ 2018

23


Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I

Kotiseutuposti 1/2018  

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Kotiseutuposti 1/2018  

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Advertisement