Kompleksi-lehti 4/21

K

O M

P L E

K S

I

SISALLYS

Kompleksi 4/2021 TEEMA: TYO ̈ ̈ Anna Piri

Veera-Maija Viheriä vaara T Anna Piri Ilona Tuomi K Minea Antikainen Ali El Fellah Riinu Eloheimo Alva Grü nthal Pinja Haapala Christian Hakulinen Jyri Kallela Sari Laukkanen Merit Morikawa Joonas Naamanka Sonja Nuutinen Siiri Piha Anna Piri Emmi Posio Sanna Riikonen Eetu Vilminko

Pä ä kirjoitus

3

Toimitusesittely

4

Kuultua

5

PJ-palsta

6

Lä hisuhdevä kivaltaseminaari

7

Kompleksi-lehden uratoivekysely

10

Pä rjä ä mispiirteet

12

Kompleksi fanittaa: Christian Hakulinen

14

Juliste

15

Miten vä lttä ä oman unelma-alan (ja elä mä n) suorittaminen?

16

Psykedeelit työ kaluksi tulevaisuuden psykoterapiaan?

18

DNA:n pauloissa—tutkimusavustajana genetiikan labrassa

21

Kiitollisena psykologialasta

22

Tutkimus joulutorttujen tä ytevalinnoista

24

Sarjakuva

26

Minea Antikainen Ali El Fellah Riinu Eloheimo Alva Grü nthal Pinja Haapala Arvi Teikari Veera-Maija Viheriä vaara

Painosalama oy ̈ ̈

P 120

2

̈

Helsingin yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejä rjestö lehti KOMPLEKSI ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kompleksi-lehti on tuotettu HYYn lehtituen avulla.

Pä ä kirjoitus

Epävarmuuden sietämistä ja muuta psykologiapuhetta

M

e kaikki opiskelemme enemmä n tai vä hemmä n työ elä mä ä varten. Monella psykologian opiskelijalla alavalinnan taustalla on halu auttaa ihmisiä , tai ehkä pä halu oppia ymmä rtä mä ä n ihmisiä paremmin, tai jokin muu yhtä abstrakti ajatus siitä , mitä psykologina olemien tarkoittaa. Opiskelun alkuvuosina kä sitykset tulevasta työ elä mä stä eivä t vä lttä mä ttä ole kovinkaan selkeitä , eikä tarvitsekaan olla. Itse hakeuduin alalle, koska kaikenlaiset ihmismieleen liittyvä t asiat kiinnostivat, ja halusin tehdä elä mä llä ni jotain merkitykselliseltä . Psykologia tuntui siihen hyvä ltä vaihtoehdolta.

Nyt neljä n ja puolen vuoden jä lkeen olen varsin tyytyvä inen valintaani. Kiinnostus ei ole kadonnut, eikä myö skä ä n halu auttaa ihmisiä , joskin kä sitykset auttamisesta ovat muovaantuneet paljonkin. Tuleva työ elä mä ei enä ä tunnu joltakin epä mä ä rä iseltä jossain tulevaisuudessa, vaan valmistuminen vaikuttaa olevan aina vain lä hempä nä .

Ajatukseen liittyy epä varmuutta ja jä nnitystä . Vä lillä huomaan miettivä ni sellaisia kysymyksiä kuin olenko valmis, sopiva, oikeanlainen, riittävän sellainen ja tällainen? Psykologin ammatti on siitä erikoinen, että varsinaisen tiedollisen osaamisen lisä ksi siihen liittyy paljon kaikkea sellaista, mitä ei voi yhtä yksiselitteisesti opetella. Kun työ tä tehdä ä n omalla itsellä ä n, epä varmuuden ja riittä mä ttö myyden tunteilta voi olla vaikea vä lttyä .

Myö s ajatus itse työ elä mä stä tuntuu vä lillä stressaavalta.

Julkisessa keskustelussa erityisesti sosiaali- ja terveysalan työ hö n liittyy usein sellaisia kä sitteitä kuin uupumus, burn out, kyynistyminen, myö tä tuntouupumus ja eettinen stressi. Viime aikoina olen joutunut seuraamaan lä hietä isyydeltä nä iden ilmiö iden kä ytä nnö n toteutumista, ja kä ymieni keskustelujen ja kuulemani perusteella julkinen terveydenhuolto vaikuttaa olevan jonkinlaisen romahduksen partaalla. Tulevaisuudennä kymä t tuntuvat kaaottisilta, tai vä hintä ä nkin epä varmoilta ja ristiriitaisuuksien sä vyttä miltä . Riittä ä kö tulipalojen sammuttelun ja muiden työ elä mä n reaaliteettien keskellä edelleen tilaa empatialle, toivolle ja tahdolle tehdä hyvä ä ?

jonka kautta saan toivottavasti mahdollisuuden tehdä arvojeni mukaista työ tä .

K

irjoittaessani tä tä viimeistä pä ä kirjoitusta mietin vuoden takaista itseä ni. Olin ryhtynyt pä ä toimittajaksi epä rö iden, epä varmana omasta osaamisestani ja kyvykkyydestä ni. Uskalsin asettaa tulevalle vuodelle yhden tavoitteen: ä lä pilaa lehteä . Nyt vaikuttaa turvalliselta sanoa, että en ole pilannut lehteä . Sen sijaan olen kehittynyt monella itselleni aiemmin vieraalla alueella, saanut rohkeutta ja varmuutta ja kokonaisuudessaan varsin mukavan kokemuksen ainejä rjestö lehden pä ä toimittamisesta. Kerran itkin iltakymmeneltä Alexandriassa, kun lehden taittotiedosto oli kadonnut, mutta se kuuluu asiaan.

Erityisesti nyt pä ä toimittajavuoteni loppusuoralla olen tyytyvä inen, että uskalsin epä ilyksistä huolimatta tarttua tä hä n mahdollisuuteen.

Ehkä sama pä tee myö s tulevaan työ elä mä ä n. Jos aina vain odottaa, että kokisi olevansa tä ydellisen valmis, ennen kun voi siirtyä eteenpä in, saa todennä kö isesti odottaa aika kauan. Joskus tä ytyy vain todeta, että kyllä pä jä nnittä ä ja pelottaa, ja mennä silti. Elä mä n suurien siirtymä vaiheiden ei myö skä ä n tarvitse tapahtua kertaryminä llä , vaan muutoksiin voi sopeutua kaikessa rauhassa, itselleen luontevalla tavalla. Pikkuhiljaa epä varmuuden rinnalle voi kehittyä uteliaisuutta, ja mitä jossit voivat muuttua muotoon mitä jos kaikki menee hyvin.

Uskon kuitenkin, että haasteiden lisä ksi edessä on myö s paljon kaikkea sellaista, mitä voi innolla odottaa. Kuten Merit kirjoittaa sivulla 22, psykologien alassa on lukuisia kiitollisuudenaiheita; esimerkiksi oman hyvinvointinsa etusijalle asettamista tuskin tarvitsee erityisemmin perustella.

Työ n ja vapaa-ajan vä linen tasapaino on tä rkeä sä ilyttä ä , ja toisaalta myö s työ itsessä ä n voi olla elä mä ssä suuri merkityksellisyyden lä hde. Itse olen kiitollinen erityisesti siitä , että olen pä ä tynyt alalle, joka kaikesta aiemmin mainitsemastani huolimatta tuntuu aina vain kiinnostavammalta ja 3

Toimitusesittely

Mikä oli lapsuuden haaveammattisi?

Pinja: elä inlä ä kä ri

Samir: varmaan jonkinlainen esiintyjä Ilona: kohtalokas nainen, joka saa pukeutua pä ivittä in hienoihin mekkoihin

Ada: laulaja Anna: kirjailija ja koirankouluttaja

Alva: ä iti

4

Minea: pä ivä kotiikä isenä prinsessa, ala -asteella toimittaja

”Onhan se vä hä n ristiriitasta kun ensin sanotaan että psykologit ei lue ajatuksia mutta sitten se on kuitenkin useimmilla kursseilla odotuksena” ̈ "Mua kyl vä hä jotenki vitutti toi, ku niil nii sellanen et ollaan valittu maailman parhaita yliopistoja ja opinnot on vaativia ja nö nnö ö . Oisitte valinnu paskoja! Mä halusin vaa lä mpimä ä n hengailemaan" - F ̈ "Te olette tä ä llä kö kö ttä mä ssä 6 vuotta, ja sen jä lkeen 4 vuotta lisä ä . Toisaalta jos maksaa 2000e voi saada neuropsykiatrisen kouluttajan pä tevyyden. Eli kä yttä kä ä vä hä n pidempiä sanoja kuin nepsy ammattitaitoa kuvatessanne.” - S K "Neuropsykiatrinen valmennus on hyvä ja tutkittu metodi monien potilasryhmien hoitoon!" -O "Rekonstruktiiviset muistot ja oidipus-kompleksi ovat roskaa! (Nyt Psykologiliitto hyö kkä ä kimppuuni.)" - J S -

”Ihmiset IT-alalla ovat liian stressaantuneita stressitutkimuksiin” - S P , T ”Kaikin puolin nä yttä ä siltä , että toimintamme on laillista tä llä kertaa.” – K -

"Mä seikkailen tä nä viikonloppuna vaan synapsiterminaaleissa." - F ̈ "Parsakaali on viaton!" - J

S ,

̈ -

̈ ”Vä lillä huvittaa ajatella että tä ssä kouluttaudutaan mielenterveyden asiantuntijoiks… ehkä tä ssä yritetä än saada meist kokemusasiantuntijoita samalla.” - 2.

3. ̈ ̈) ( ”Mut tä ä vie Pariisiin, jonnekin kahvilan terassille” ”Mut taas ihan selvä sti Hyde Parkiin juomaan teetä ” ”Mä pä ä sin kyllä vaan Vallilan laaksoon” - T -

”Nyt mun työ on, vaikka tuntuu vä ä rä ltä sanoa nä in psykologin hommista, helppoa ja kivaa.”

"Vaikka mä nyt olenkin haljeta ahdistuksesta nä iden kysymysten takia, niin hienoa että keskustelette aktiivisesti!" - S K , ̈ S "Voidaanks me jo kohta lopettaa? - S

: K

: "Ainut hyvä asia tä ssä luennossa on se, että Eino ei nyt istu auditoimassa tä tä pedagokisia opintojaan varten" - S K ”Nyrkki sisä ä n myö s” - V ̈

"Mä en voi juoda glö giä kylmä nä , se tuntuu siltä et tekis jotain vä ä rä ä. Niin kuin tekis jotain kiellettyä ja siitä vois tulla seurauksia."

"Jos haluaa nä hdä meitä , kannattaa lä hteä Upsyyn. Jos haluaa nä hdä jotain muita ihmisiä , kannattaa mennä Hepsyyn." - U ̈ ,

"Miltä kuulostaa, että sijoitettaisiin tä mä budjetin ylijä ämä arvometalleihin?" - K -

-

"God only knows mitä ne interceptit on" -

”Toivon, että itse lisä ätte tä mä n toiveikkuuden [nä kö kulman] mielessä nne. Olen itse kuopassa biologisten selitysmallien kanssa.” - M J -

"Kun mä oon valittanut, että missä ä n ei pä ä se harjoittelemaan asiakkaan kohtaamista ja haastattelua psykologina, niin mä hä n voisin liittyä Tinderiin!" ”En mä voi kä yttä ä vä kivaltaa jos se ei oo mun oma lapsi” -

-

"En mä usko siihen mut siis se on mun mielipide"

5

PJ-palsta

Ei työ tekemällä lopu

N

ytkö se jo loppuu? Tuntuu, että vuosi on mennyt ohitse ihan huomaamatta ja kuitenkin taaksepä in katsoessa on se ollut tä ynnä tö itä . Kokonaisen ainejä rjestö n pyö rittä minen vaatii aikaa ja voimavaroja varsinkin, kun aktiivisuus on sellaista kuin Kompleksissa. Lisä ksi siirtymä etä ilystä takaisin lä hiopetukseen ja lä hitapahtumiin on vaatinut lisä panosta, mutta se on todellakin ollut kaiken arvoista.

Kompleksirakkautta, niin kuin vuoden ensimmä isessä numerossa todettiin.

Puheenjohtajan työ tehtä viin kuuluu runsas mä ä rä erilaisia puuhia ja tä mä n palstan kirjoittaminen on yksi niistä . Kuten muissakin tehtä vissä , siitä saa tehdä itsensä nä kö istä ja tarvittaessa varapuheenjohtaja on aina apuna. Itse olen yrittä nyt saada juttuni sekä liittymä ä n kulloisenkin lehden teemaan, että huomioimaan hallituskauden senhetkiset tapahtumat, kuten hallituksen perustamisen ja fuksien saapumisen. Samalla olen lueskellut lä vitse vanhoja Pj-palstoja, jotta muistaisin kaiken mikä pitä ä mainita, mutta ollakseni yhtä aikaisesti tarpeeksi omalaatuinen. Ymmä rrä nkin nyt paremmin luennoitsijoiden tuskaa sen suhteen, ettei samoja vitsejä voi enä ä kertoa vuosi toisensa perä ä n, sillä nekin pä ä tyvä t aina lehden Kuultua-palstalle uudestaan ja uudestaan.

Lehti on yksi ainejä rjestö n muistin keskeisiä mekanismeja. Onkin onni, että olen voinut hyö dyntä ä edeltä vien puheenjohtajien viisauksia myö s sen kautta. Kuten vuoden toisessa numerossa totesin, jatkuu pu-

6

heenjohtajan pesti mentoroinnin muodossa vielä kauan hallitusvastuun pä ä tyttyä . Nyt Kompleksille on valittu uusi hallitus ja nykyinen kausi lä hestyy loppuaan. Pian onkin minun aikani myö s siirtyä takavasemmalle ja jä ttä ä kerä ä mä ni osaaminen ja tieto testamentteihin ja asiakirjoihin. Myö s tuleva hallituskausi tulee varmasti olemaan työ lä s muuttuvan maailmantilanteen vuoksi, joten aion olla jatkuvasti uuden puheenjohtajiston tavoitettavissa ja nä in toimia osana ainejä rjestö n muistia.

Minun seuraava työ paikkani on HUSilla harjoittelussa, joka alkaa tammikuussa.

Tä stä huolimatta en ole valmis lopettamaan ainejä rjestö hommia. Neuvovana expj:nä toimimisen lisä ksi palaan takaisin Kompleksin toimitukseen, joten myö s lehteen kirjoittamiseni jatkuu vastedeskin.

Voit itse pä ä ttä ä , onko se hyvä vai huono asia.

Vaikken enä ä ensi vuonna ole istuva puheenjohtaja, ei muutos ole niin suuri kuin miltä se aluksi vaikuttaa.

Monet asiat pysyvä t ennallaan ja jatkavat olemassaoloaan uusin tavoin.

Meidä n työ mme ei lopu tekemä llä . Ei mikä ä n koskaan todella lopu.

Eetu Vilminko Puheenjohtaja

Lähisuhdeväkivaltaseminaari : SIIRI PIHA, JYRI KALLELA, SARI LAUKKANEN, SANNA RIIKONEN, RIINU ELONHEIMO, ALI EL FELLAH : RIINU ELONHEIMO, ALI EL FELLAH : ILONA TUOMI

T

ä mä n vuoden seminaari toteutui tä ysin etä nä vallitsevan tilanteen vuoksi, mikä toisaalta mahdollisti jä lleen ohjelman tarjoamisen erityisen laajalle joukolle kiinnostuneita. Mukana oli yli 400 valmistunutta psykologia ja psykologian opiskelijaa opintopolun alkumetreiltä aina loppuvaiheeseen saakka. Ensimmä istä kertaa mukana oli myö s psykologian opiskelijoita kaikista Suomen yliopistoista, mikä oli oikein ilahduttava ja kollegiaalisuutta edistä vä kokemus.

1. Päivä Ensimmä isen seminaaripä ivä n teemana oli lä hisuhdevä kivalta ilmiö nä ja avausluennon tarjosi meille vä kivaltatyö n asiantuntija Pamela Peltonen Naisten Linjalta. Luento antoi kattavan kuvan lä hisuhdevä kivallasta ja sen eri ulottuvuuksista ja muodoista. Vä kivalta voi nä kyä sekä fyysisenä että psyykkisenä , mutta myö s digitaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurin tai uskontojen kautta. Peltonen kertoi vä kivallan taustalla olevan pohjimmiltaan kyse kontrollista tai pakottavasta tarpeesta hallita toista ihmistä (engl. coercive control). Suomessa joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista vä kivaltaa parisuhteen aikana; aikuisista uhreista n. 77% oli naisia ja epä illyistä yhtä suuri osa miehiä . Lopussa Peltonen kä vi lä pi vä kivallasta selviytymistä muokatun Transtheoretical model -viitekehyksen avulla.

Seuraavan luennon aiheena oli lä hisuhdevä kivallan tunnistaminen ja ammatillinen kohtaaminen – tä rkeä aihe, josta meillä oli kunnia kuulla Turun yliopiston dosenttia, sosiaalityö n emeritusprofessori Leo Nyqvistiä . Kä vimme lä pi vä kivallan historiaa Suomessa, perhevä kivallan dynamiikkaa, riskitekijö itä ja ammatillista kohtaamista. Vä kivallan kokemisen fyysiset ja psyykkiset vaikutukset ovat niin merkittä vä t, että ilmiö tä voidaan luonnehtia jo kansanterveysongelmaksi. Meillä tulevilla ja nykyisillä psykologeilla on tä rkeä rooli tunnistaa lä hisuhdevä kivaltaa, uskaltaa kysyä siitä , tukea uhria, auttaa varmistamaan turvallisuutta sekä hoitaa vä kivallan seurauksia ja eri osapuolia.

Kolmas luento kä sitteli lä hisuhdevä kivallan tekijö itä ja meillä oli ilo kuulla aiheesta Jyvä skylä n yliopiston tutkijaa ja yliopistonopettajaa Heli Siltalaa. Kä vimme lä pi lä hisuhdevä kivallan terminologiaa, jonka jä lkeen syvennyimme vä kivallan tekijö ihin, riskitekijö iden ekologiseen malliin sekä vä kivallan tekijö iden kanssa työ skentelyyn ja mm. parityö skentelyn vaatimuksiin. Siltala esitteli meille myö s Vaihtoehto vä kivallalle -ryhmä ä ja sen toimintaa vä kivallan tekijö iden auttamiseen. Lopuksi Siltala kertoi vä kivallan muutoselementeistä sekä tekijö iden parissa työ skentelyn haasteista ja riskeistä .

Viimeisenä , muttei lainkaan vä hä isimpä nä , meillä oli suuri kunnia kuulla kahden kokemusasiantuntijan koskettava kertomus. Ensimmä isenä vuorossa oli kokemusasiantuntija Jenny Rostain ja hä n toi tarinallaan nä kö kulmia parisuhdevä kivaltaan. Kokemusasiantuntija Sami Kardell puolestaan kertoi lapsuudessa kokemastaan vä kivallasta. Pä ivä n ja todennä kö isesti koko seminaarin koskettavin osuus antoi arvokasta tietoa meille, jota emme voi oppikirjoista ja raporteista hahmottaa.

2. Päivä Seminaarin toisen pä ivä n avasi meille vä kivaltatyö n asiantuntija Jaana Autto Ensi- ja turvakotien liitosta. Luennon aiheena oli parisuhdevä kivalta ja sen erityispiirteet: Kä sittelimme parisuhdevä kivallan ilmenemistä , suhteen dynamiikkaa ja suhteesta lä htemisen vaikeuksia. Yleensä vä kivalta alkaa ja pahenee vä hitellen, ja suhde on voinut alussa vaikuttaa “liian hyvä ltä ollakseen totta”. Parisuhteessa toistuu vä kivallan kierre, jossa vaihtelevat uhkaava pelon ilmapiiri, vä kivallan teot, sekä sovinnon ja hyvittelyn vaiheet, joilla uhri saadaan pysymä ä n suhteessa. Vä kivallan ilmeneminen voi vaihdella tilannesidonnaisista teoista systemaattiseen parisuhdeterroriin. Parisuhdevä kivaltaa erottaa riitelemisestä vallan epä tasapaino, kontrollointi ja turvattomuus.

Seuraavaksi Natalie Gerbert Monika-naisista kertoi meille vä kivallasta eri yhteisö issä ja kulttuureissa. Luennolla keskityttiin erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten kokemaan vä kivaltaan ja sen erityispiirteisiin. Maahanmuuttajanaisten riski kohdata vä kivaltaa on 2-3-kertainen kantavä estö ö n verrattuna ja myö s heihin kohdistuva vä kivalta eroaa kantavä estö stä . Tä llaista vä kivaltaa ovat muun muassa kunniaan liittyvä vä kivalta, avioliittoon pakottaminen, neitsyystarkastukset ja korjaavat leikkaukset, ihmiskauppa ja sukupuolielinten silpominen. Lisä ksi luennolla kä siteltiin naisiin kohdistuvaa vä kivaltaa ilmiö nä , joka nä kyy etenkin yhteiskunnan asenteissa ja oletuksissa sekä taiteessa.

Pä ivä n viimeinen yhteinen luento kä sitteli lapsiin kohdis7

tuvaa lä hisuhdevä kivaltaa, josta meille kertoi Eeva Aronen, lastenpsykiatrian professori Helsingin yliopistolta.

Luennolla kä siteltiin lä hisuhdevä kivallan vaikutuksia kehittyvä ä n lapseen sekä vä kivaltaa traumaattisena kokemuksena. Perhevä kivalta vaikuttaa negatiivisesti lapsen kehitykseen, niin aivotoiminnan ja stressinsä ä telyjä rjestelmä n tasolla kuin uskomusten, tunnesä ä telyn ja toimintamallien kehityksen tasollakin. Siihen liittyy usein muitakin haitallisia tekijö itä kasvuympä ristö ssä . Vä kivaltaa kokeneelle lapselle voi kehittyä traumaperä inen stressihä iriö , ja toistuva altistuminen vä kivallalle sekä jatkuva turvattomuus voivat muodostua kehitykselliseksi traumaksi. Toisaalta riittä vä n hyvä vanhemmuus suojaa lasta yksittä isten vä kivaltakokemusten negatiivisilta vaikutuksilta.

3. Päivä Seminaarin viimeinen pä ivä alkoi psykologi ja työ nohjaaja Maria Lindroosin luennolla. Hä n kertoi meille vä kivallan tekijä n kanssa työ skentelystä ja aggression hoitamisesta sekä hä nen edustamastaan ja juuri nä iden aiheiden parissa toimivasta yhdistyksestä , Maria Akatemiasta. Kä vimme lä pi vä kivallan juuria ja sen yhteyksiä ihmisen kasvuympä ristö ö n sekä yhteiskunnallisiin ja sukupolvea edustaviin kokemuksiin. Keskeinen ja tä rkeä teema luennolla oli myö s Maria Akatemian tarjoama monipuolinen ehkä isevä n vä kivaltatyö n toiminta ja palvelut, joita jä rjestö on tarjonnut jo vuodesta 2006 lä htien. Luennon aikana Lindroos kannusti meitä ammatillisen itsetuntemuksen kehittä miseen, omien vä kivaltaan liittyvien asenteiden ja mielikuvien haastamiseen sekä rohkeaan puheeksiottamiseen ja kuunteluun.

Viimeinen yhteinen osuus oli psykologi ja traumapsykoterapeutti Pia Marttalan pitä mä luento asiakkaan hoitamisesta psykoterapeuttisesti. Luennolla hä n kertoi lä hisuhdevä kivallan kokijan hoitamisesta psykoterapeuttisesti.

Luennon alussa kä sittelimme, millaisia vaikutuksia lä hisuhdevä kivallalla on niin ajatuksiin, tunteisiin, autonomiseen hermostoon, kehoon kuin myö s sosiaalisiin suhteisiin. Tä mä n jä lkeen Marttala kertoi parhaista tavoista lä hestyä vä kivallan kokijaan ja miten rakentaa hoitosuhdetta. Lopuksi Marttala kertoi vielä , miten vä kivaltaisesta suhteesta irrottautunutta tulee auttaa siirtymä ä n elä mä ssä ä n eteenpä in.

Workshopit Maarit Huuska: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja väkivalta Työ pajassa kä siteltiin seksuaali- ja sukupuolivä hemmistö jen kohtaamaa, vä hemmistö erityistä vä kivaltaa, vä hemmistö stressiä , sisä istynyttä itsesyrjintä ä ja rakenteellista vä kivaltaa sekä lopuksi resilienssiä . Tarkemmin kä ytiin lä pi vä hemmistö stressin yhteyttä lä hisuhdevä kivaltaan, perheeseen ja mielenterveyteen ja intersukupuolisuutta. Osallistujat saivat myö s työ kaluja seksuaali- ja/tai sukupuolivä hemmistö ö n kuuluvan henkilö n kohtaamiseen ja auttamiseen psykologina.

Tommi Sarlin ja Jussi Pekkola: Miehet lähisuhdeväkivallan kokijoina Työ pajassa kä ytiin aluksi lä pi yleisesti lä hisuhdevä kivaltaa miehillä . Keskeisinä teemoina olivat miehiin kohdistuvan vä kivallan yleisyys ja siitä puhumisen vaikeus. Tä mä n jä lkeen loput työ pajasta pidettiin dynaamisen fasilitoinnin muodossa, eli tarkasteltiin miesten kokemaan vä kivaltaan liittyviä teemoja yhdessä keskustellen. Ryhmä lä iset pohtivat aluksi vetä jien antamaa teemaa noin 10 minuuttia ja tä mä n jä lkeen vetä jä t kä vivä t lyhyesti lä pi esille tulleet asiat ja tä ydensivä t aihetta omalla osaamisellaan. Työ pajassa keskusteltiin muun muassa osallistujien jo aiheesta tietä mistä faktoista sekä ajatuksista ja tunteista, joita miehiin kohdistuva lä hisuhdevä kivalta herä tti.

Sirkka Mikkonen: Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden lasten hoitaminen: toiminnallinen näkökulma Työ pajassa tutustuttiin MLL Turvaverkon hoidollisiin toimintamuotoihin lä hisuhdevä kivaltaa kokeneille lapsille ja nuorille. Turvaverkon tuki painottuu vakauttamiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Lapset saavat omaan tahtiin kä ydä lä pi koettuja tai nä htyjä vä kivallan kokemuksia ja ongelmalliseen perheympä ristö ö n liittyviä tunteita turvallisessa vuorovaikutussuhteessa. Toisaalta työ skentelyssä vahvistetaan myö s kokemuksia normaalista, turvallisesta ja tasapainoisesta arjesta. Toiminnallisuus voi olla mukavaa yhteistä tekemistä tai keskustelua tukevia pelejä , leikkejä ja tukimateriaaleja, ja se luo lapsille usein helpomman ja luontevamman tilan puhua vaikeistakin asioista.

Seija Kilpinen: Vertaistukitoiminta lähisuhdeväkivaltatyössä Työ pajassa tutustuttiin Turvakotien tarjoamaan vertaistukitoimintaan, jota toteutetaan sekä yksilö - että ryhmä muotoisena, ja sekä lä hisuhdevä kivallan kokijoille että tekijö ille.

Vertaistukea voi tarjota koulutuksen kä ynyt vertainen, jolla on vakaa elä mä ntilanne ja riittä vä etä isyys omiin vä kivaltakokemuksiin, hyvä työ nohjaus on myö s tä rkeä ä . Vertaistoiminta antaa vä kivaltaa kokeneille ihmisille mahdollisuuden puhua ja jakaa kokemuksiaan omilla ehdoillaan toiselle, joka kuuntelee ja ymmä rtä ä ilmiö tä myö s henkilö kohtaisesti. On usein helpottavaa kuulla, ettei ole kokemustensa kanssa yksin, ja miten muut ovat selviytyneet samankaltaisesta tilanteesta.

Salla Kaikkonen: Eron jälkeisen vainon ja vainotun tunnistaminen Työ pajassa kä siteltiin eron jä lkeistä vainoa. Aluksi kä siteltiin, miten vaino nä kyy kokijan elä mä ssä ja millaisia erilaisia vainon muotoja on olemassa. Lisä ksi pohdittiin tekijö itä vainon

8

taustalla. Tä mä n jä lkeen kä siteltiin, miten vaino nä kyy lapsen elä mä ssä ja miten se voi heihin vaikuttaa. Lopuksi siirryttiin kä sittelemä ä n vainotun tunnistamista psykologin työ ssä ja miten vainon voi ottaa puheeksi, mikä li epä ilee jonkun sitä kokevan.

todistamisella on tutkitusti negatiivisia vaikutuksia yksilö ö n niin psyykkisellä , sosiaalisella kuin hermostollisella tasolla.

Työ pajassa kä siteltiin kä ytä nnö n työ n kannalta keskeisiä asioita, kuten kysymystyyppejä sekä lapsen hoidossa huomioitavia kehityspsykologisia erityiskysymyksiä .

Pia Puolakka: Narsistiset parisuhteet ja niissä tapahtuva väkivalta

Tuulia Kovanen: Apua väkivallan eri osapuolille

Työ pajassa tutustuttiin narsistiseen persoonallisuushä iriö ö n, narsistiseen kä yttä ytymiseen ja siihen, millaisia piirteitä liittyy parisuhteeseen narsistisen henkilö n kanssa. Myö s narsistin monia rooleja, rakkaushuijauksia, narsistin kä yttä ytymistä oikeusprosesseissa ja ero- ja huoltoriitatilanteissa, narsistisesta parisuhteesta irtautumista sekä keinoja selviytyä siitä kä ytiin lä pi.

Johanna Aapakallio: Maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Työ pajassa kä ytiin lä pi SOPU-työ n periaatteita ja toimintaa sekä kunniavä kivaltaan liittyviä erityispiirteitä ja niiden ilmenemismuotoja. Puheeksi otettiin kulttuuri ja vallitsevat normit sekä moraali ja roolit vä kivallan taustalla. Tiedollisen puolen lisä ksi työ pajassa kä ytiin yhdessä case-esimerkki lä pi sekä jaettiin lopuksi vinkkejä onnistuneeseen vuoropuheluun.

Janne Pulkkinen: Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta Työ pajan aihe oli erityisen ajankohtainen ja tä rkeä , mutta valitettavan vä hä lle huomiolle jä ä nyt ikä ä ntyneiden nä kö kulma. Erityisesti mediassa ikä ä ntyneiden asiat nousevat herkä sti esille vain kustannusten tai hoivavelvollisuuksien kontekstissa, vaikka ikä ä ntyneiden maailma on niin paljon muutakin – niin hyvä ssä kuin pahassakin. Työ paja auttoi valottamaan ja tuomaan syvyyttä ikä ä ntyneiden kohtaamaan vä kivaltaan, jota kohtaa yli 200 000 suomalaista iä kä stä . Kä vimme lä pi vä kivallan erityispiirteitä sekä vä kivallalle altistavia riskitekijö itä ja tunnusmerkkejä – mm. erityisesti taloudellinen vä kivalta on ylikorostettuna iä kkä iden keskuudessa.

Tunnista, tunnusta ja ota puheeksi oli työ pajan keskeinen take home -viesti. Meillä jokaisella on lakisä ä teinen velvollisuus puuttua vä kivaltaan, vaikka se tapahtuisi kodin seinien sisä llä . Huoli-ilmoitukseen ja sen tekemiseen kannattaa meidä n jokaisen tutustua sekä muihin auttaviin palveluihin.

Annina Heini ja Sanni Purhonen: Vammaisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta

Työ pajassa Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija kertoi turvakotien toiminnasta, niihin hakeutumisesta ja turvakodeissa tapahtuvasta auttamistyö stä . Työ pajassa esiteltiin myö s tarkemmin joitakin lä hisuhdevä kivallan muotoja, kuten nuorten henkilö iden parisuhteissa tapahtuvaa vä kivaltaa.

Lisä ksi työ pajassa kä ytiin lä pi uusia tapoja auttaa lä hisuhdevä kivallan uhreja esimerkiksi chat-palveluiden avulla, jotka mahdollistavat avun tarjoamisen helposti netin kautta, ja joiden avulla voidaan tavoittaa uhreja, joille avun hakeminen muilla keinoin voisi olla vaikeaa.

Sirpa Rönkkömäki: Turvapaikanhakijat ja lähisuhdeväkivalta Turvapaikanhakijoita kä sittelevä työ paja alkoi Migrin toiminnan esittelyllä ja kuinka turvapaikkaprosessi toimii alusta loppuun. Organisaatiokaavioiden ja kä ytä nnö n tiedon jä lkeen pä ä simme keskustelemaan maahanmuuttajuuteen liittyvistä erityiskysymyksistä , joista keskeisenä oli uuteen maahan sopeutuminen ja siihen liittyvä t psyykkiset prosessit.

Kristal-Anderssonin kehittä mä ä kolmivaiheista mallia esiteltiin tä ssä yhteydessä : Sopeutuminen, kohtaaminen ja taaksekatsominen sekä turvapaikkakontekstiin lisä tty hyvä stijä ttä minen/epä voivoinen taistelu kielteisen pä ä tö ksen kohdalla.

Erityisen tä rkeä keskustelunaihe oli myö s sensitiivisyyden huomioiminen asiakastyö ssä , vä kivallan erityispiirteet eri kulttuureissa sekä trauman parissa työ skentely.

Hienoa, jos jaksoit lukea tä nne asti. Seminaari oli oikein onnistunut kokonaisuus ja moni koki saaneen pä ivistä uusia, arvokkaita nä kö kulmia ja työ kaluja. Aiheet olivat ajoittain melko raskaitakin ja seminaaripä ivien jä lkeen kä ytiin usein aktiivista keskustelua herä nneistä tunteista ja omista vä kivaltakokemuksista anonyymillä keskustelupalstalla. On tä rkeä ä , että tutkimme ja työ stä mme omia kokemuksiamme ja tunteitamme sekä haastamme avoimesti asenteita ja kä sityksiä , jotka saattavat haitata vä kivallan parissa tehtä vä ä työ tä ja keskustelua.

Kynnys ry:n pitä mä ssä työ pajassa esiteltiin vammaisten henkilö iden yhdenvertaisuutta edistä vä n Kynnys ry:n toimintaa, sekä vammaisten henkilö iden kohtelua koskevaa lainsä ä dä ntö ä ja tilastotietoa heihin liittyvistä vä kivaltatapauksista.

Työ pajassa kä ytiin lä pi sitä , kuinka vammaiset henkilö t ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä , ja kuinka he saattavat valitettavan usein johtua henkisen, fyysisen tai seksuaalisen vä kivallan kohteeksi esimerkiksi heitä hoitavien henkilö iden taholta. Työ pajassa esiteltiin keinoja tunnistaa vammaisiin henkilö ihin kohdistuvaa vä kivaltaa ja puuttua tilanteeseen.

Taina Laajasalo: Oikeuspsykologinen näkökulma lähisuhdeväkivaltaan Työ paja kä sitteli oikeuspsykologista nä kö kulmaa vä kivaltaan erityisesti lapsen nä kö kulmasta. Lasten kokema vä kivalta on vä hentynyt viime vuosikymmenien aikana ja lapsen kokema vä kivalta tulee useammin perheen ulkopuolelta. Vä kivallan

9

: MINEA ANTIKAINEN,

J

o ensimmä isinä pä ivinä yliopistolla fuksit saavat vastata kysymykseen “Mikä sua psykologiassa kiinnostaa?”. Myö hemmin opintojen myö tä nä mä vastaukset voivat muuttua radikaalistikin. Viimeistä ä n harjoittelupaikkoja haettaessa on kuitenkin usein jo muodostunut jonkinlaisia koulukuntia: jotkut haluavat työ skennellä lasten parissa, toiset taas vain aikuisten, joidenkin kutsumus on neuropsykologia ja jotkut puolestaan suuntautuvat yritysmaailmaan. Pitkä n työ uran aikana suuntaa on onneksi mahdollista muuttaa vielä monta kertaa. Nyt Kompleksilehti pä ä tti kuitenkin selvittä ä , mitkä psykologian sovellusalat ovat tä llä hetkellä suosituimpia opiskelijoiden keskuudessa. Lisä ksi selvitettiin aikomusta hakeutua psykoterapiakoulutukseen sekä kiinnostusta yrittä jyyttä kohtaan.

Vastaajilta kysyttiin myö s psykologian opintojen aloitusvuotta. Nä in saadaan osviittaa siitä , onko joidenkin alojen suosio muuttunut vuosikurssien myö tä tai korostuuko tietty sovellusala tietyillä vuosikursseilla.

10

: PIQSELS.COM,

: ANNA PIRI

Kliinisellä puolella suurin suosio Vastaajat saivat nimetä 1-3 sovellusalaa, jossa he ajattelevat haluavansa työ skennellä . Vastauksia kertyi 127 kappaletta ja vastaajien oletetaan jossain mä ä rin olevan edustava otos Kompleksista. Eniten mainintoja saivat seuraavat urahaaveet: 1. Aikuispsykiatria (42.1 %) 2. Nuorten- tai lastenpsykiatria ( 38.1 %) 3. Tutkimus (29.4 %) 4. Nuorten tai lasten neuropsykologia (23.8. %) 5. Työ terveys tai organisaatiopsykologia (21.4 %) 6. Aikuisten neuropsykologia (19.8 %) 7. Neuvolapsykologia (19 %) 8. Oikeuspsykologia (19 %)

9. Opiskeluhuolto: peruskoulut (15.1 %) 10. Henkilö arviointi/Konsultointi/HR ( 14.3 %) Muutamia mainintoja (5-10%) saivat myö s korkeakoulujen opiskelijahuolto, ympä ristö psykologia, urheilupsykologia tai psyykkinen valmennus sekä ammatinvalintapsykologia. On hyvä huomioida, että psykologin tutkinto on niin laaja, että kaikkien mahdollisten urapolkujen lisä ä minen lomakkeeseen olisi mahdoton tehtä vä . Nä in ollen vastaajille tarjottiin mahdollisuus kertoa omin sanoin uratoive, jota ei lö ytynyt valmiista listasta. Mainintoja saivat neuropsykologinen kuntoutus/neuropsykoterapia, perinataalipsykologia, pä ihdehuolto, asiantuntijuus teknologian kehityksessä , terveyden ja hyvinvoinnin psykologia, opettajuus, palvelumuotoilu, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja traumapsykologia. Tutkintomme tarjoaa selvä sti ilahduttavan paljon erilaisia uramahdollisuuksia. Yksikä ä n valmis vastausvaihtoehto ei jä ä nyt valitsematta ja avoimet vastaukset heijastelivat niin ikä ä n monipuolisuutta. Kuitenkin psykologi on ihmismielen asiantuntijan lisä ksi terveydenhuollon ammattihenkilö , joten kliinisen puolen suuri suosio on sekä loogista että tarkoituksenmukaista.

Psykoterapeutiksi tai yrittäjäksi Suurin osa vastaajista (78.6 %) haluaisi lä htö kohtaisesti hakeutua psykoterapiakoulutukseen tulevaisuudessa. Kuitenkin heistä yli puolet (51.5 %) kokee koulutuksen hinnan kynnyskysymyksenä : kouluttautua aiotaan vain, mikä li sen hinta putoaa huomattavasti. Psykoterapiakoulutus voidaan ajatella erä ä nlaisena psykologien erikoistumiskoulutuksena, jolloin toiveet kohtuullisemmista kustannuksista ovat erityisen ymmä rrettä viä . Toivottavasti siis psykoterapiakoulutuksen hinnoittelussa tapahtuu tulevaisuudessa muutoksia, jotta mahdollisimman moni psykologi pä ä see rakentamaan ammattitaitonsa pä ä lle lisä osaamista ja tukemaan potilaita myö s pitkä aikaisen psykoterapian keinoin.

Yrittä jyys nousee yhä enemmä n esille työ elä mä stä puhuttaessa, ja myö s 67.5 % vastaajista ilmaisi olevansa kiinnostunut yrittä jyydestä , ainakin ammatinharjoittamisen nä kö kulmasta. 53.5 % vastaajista haluaisi sekä psykoterapeutiksi että yrittä jä ksi. Kysely ei kerro, haaveilevatko kompleksilaiset perustavansa toiminimen vai miljoonien arvoisen start-upin, mutta ainakin yrittä jyyshenkeä voi olettaa opiskelijoilta lö ytyvä n.

Kohorteissa eroavaisuuksia Neuropsykologia kiinnostaa enemmä n maisterin loppuvaiheen opiskelijoita (2017 tai aiemmin aloittaneet) kuin fukseja (27 % vs. 38 %). Kenties maisterivaiheen kursseilla ja inspiroivilla opettajilla on osuutta asiaan? Asiaa kannattanee siis kysyä 2021 fukseilta uudelleen parin vuoden kuluttua. Kandivaiheen opiskelijat taas nä kevä t itsensä maisterivaiheen opiskelijoita useammin tulevaisuudessa

tö issä yritysmaailmassa (26 % vs 14 %). On mahdollista, että maisterikurssit tulevat lisä ä mä ä n kandiopiskelijoiden kiinnostusta muihin sovellusaloihin, jolloin yritysmaailma putoaa suosiossaan alemmas. Tulosta voi kuitenkin selittä ä myö s aito ero eri vuosikurssien kiinnostuksen kohteissa.

Työ hyvinvoinnin teemat vaikuttavat olevan kasvava trendi mediassa, ja kenties niille altistuminen opintojen alkuvaiheessa tai ennen opintojen alkua on lisä nnyt opiskelijoiden innostusta. Tulos voi olla myö s tä ysin sattumaa, koska tilastollisia testejä ei tehty, joten tilastollisesta merkitsevyydestä ei ole harmainta aavistusta. Aikuisten ja lasten psykiatrian suosio puolestaan sä ilyy vuosikurssista riippumatta.

Mielenterveystyö on myö s valmistuneiden psykologien keskuudessa eniten työ llistä vä sovellusala, joten suuri kiinnostus peilaa kenties osaltaan myö s työ elä mä n tilannetta.

Tutkijan uraa mahdollisuutena pitä vä t etenkin 2018 aloittaneet: jopa 40 % vastaajista mainitsi tutkimuksen mahdollisena uravaihtoehtona. Pienintä innostus oli puolestaan 2017 tai myö hemmin aloittaneilla: vain noin 20 prosenttia ilmoitti harkitsevansa tutkijaksi ryhtymistä . 1.- 3. vuosikurssilaisista noin kolmasosa mainitsi tutkimuksen.

2018 aloittaneiden tutkimusintoa voisi selittä ä esimerkiksi poikkeuksellisen hyvin onnistunut kokeellinen harjoituskurssi (“Isoharkka”). Toinen mahdollisuus on valintaprosessi: kenties pä ä sykoe ja siihen liittyvä t materiaalit erottelivat 2018 erityisen hyvin juuri tutkijasieluja? Kolmas mahdollisuus on sattuma. Joka tapauksessa jä ä mme innolla odottamaan 2018 aloittaneiden tieteellisiä lä pimurtoja.

Kiinnostavaa on toisaalta myö s loppuvaiheen opiskelijoiden vä hä isempi innostus tutkimukseen. Voisiko tä mä johtua graduä hkystä ? Kun hajoileminen viitteiden, APAtaulukoiden, tilastoanalyysien ja Wordin sivunumeroinnin kanssa on kä ynnissä tai tuoreessa muistissa, voi mielikuva tutkijan elä mä stä muodostua helposti synkä ksi. Kenties aika kuitenkin kultaa muistot ja useampi loppuvaiheen opiskelija pä ä tyykin vielä jakamaan osaamistaan tiedeyhteisö n iloksi.

Lopuksi Tä mä kysely on tuonut harvinaisen selvä sti esille kliseisen klassisen toteamuksen siitä , että psykologiaa tarvitaan kaikkialla, missä on ihmisiä . Mahdollisia sovellusaloja ilmeni lisä vastaukset huomioiden parikymmentä , ja kaikki vaihtoehdot voitaisiin jakaa vielä tarkempiin alaotsikoihin.

Haluatko tö ihin psykoosipoliklinikalle vai syö mishä iriö osastolle? Kiinnostaako enemmä n nuorten ja lasten oikeuspsykologia vai vankilapsykologia? Entä haluatko tehdä neuropsykologisia tutkimuksia vai keskittyä kuntoutukseen? Vaihtoehtoja on melkein loputtomiin. Tä stä hehkutuksesta huolimatta on myö s mahdollista, ettei psykologiuteen pohjaava urapolku tunnu kaikesta huolimatta sittenkä ä n omalta jutulta. Onneksi, kuten erä s vastaaja kommentoi, on mahdollista alkaa tehdä “jotain ihan muuta”. Toiveena onkin, että jokainen lö ytä ä sellaisen polun, jota on hyvä kulkea, ja uskaltaa tarvittaessa myö s vaihtaa suuntaa.

11

T

: MINEA ANTIKAINNEN : ANNA PIRI

Pärjäämispiirteet

U

sein tö issä , opinnoissa ja muutenkin elä mä ssä pä rjä ä miseen liitetä ä n tunnollisuus, yksi viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä . On kuitenkin tunnistettu useita muitakin ei-kognitiivisia tekijö itä , jotka ovat yhteydessä menestymiseen ja hyvinvointiin. Usein yksilö n kykyä selvitä haasteista kuvataan resilienssiksi. Se on kuitenkin melko laaja kä site, eikä vä lttä mä ttä edes varsinaisesti yksilö n piirre vaan enemmä nkin monen tekijä n lopputulos. Voi siis olla hyö dyllistä tunnistaa muitakin piirteitä , jotka auttavat ihmisiä saavuttamaan tavoitteita. Tutkimusten perusteella menestymistä ja haasteista selviytymistä edesauttavat ominaisuudet ovat keskenä ä n osin pä ä llekkä isiä ja saattavat jakaa saman latentin tekijä n, mutta eroavaisuuksiakin lö ytyy (Stoffel & Cain, 2018 ; Price, 2019). Kompleksi-lehti koosti lyhyen katsauksen nä ihin piirteisiin työ elä mä n nä kö kulmasta. Joihinkin kä sitteisiin liittyen lö ytyy myö s ilmaisia nettitestejä , joiden luotettavuuden arviointi jä ä lukijoiden vastuulle.

Resilienssi Resilienssi on tunnettu ja paljon kä ytetty kä site, jolle ei kuitenkaan ole tä ysin yksimielistä mä ä ritelmä ä . Jotkut tutkijat kä sittelevä t resilienssiä yksilö n piirteenä , joka edistä ä kykyä selviytyä stressaavista tilanteista ja vaikeista kokemuksista (esim. Windle ym., 2011). Monesti resilienssi kä sitetä ä n kuitenkin nykyä ä n pikemminkin prosessina, jossa useat eri tekijä t tukevat yksilö ä ja mahdollistavat resilienssin kehittymisen (Luthar ym., 2000). Tä llaisia selviytymistä tukevia tekijö itä voivat olla esimerkiksi minä pystyvyys ja sosiaalinen tuki (Gillespie ym., 2007; Wilks & Spivey, 2010). Työ elä mä ssä resilienssiä tarvitaan stressin sietä miseen, ja tä tä on tutkittu erityisesti kovapaineisissa ammateissa, kuten lä ä kä ri, opettaja tai sotilas (Robertson ym., 2015; Meredith ym., 2011). Resilienssin on ehdotettu olevan erityisen tä rkeä ä terveydenhuollon aloilla, sillä työ hö n kuuluu paljon vastuuta, kiirettä ja epä varmuutta (Lim, Hepworth, & Bogossian, 2011). Kuitenkin vaikuttaa siltä , että resilienssi on hyö dyksi myö s ammateissa, joihin sisä ltyy vä hemmä n akuutteja stressitilanteita (Bryan ym., 2019). Useat tekijä t, kuten työ hö n liittyvä asiantuntijuus, sosiaalinen kompetenssi, työ n merkityksellisyys ja työ n vaatimusten kanssa pä rjä ä minen ovat yhteydessä resilienssiin (Hartmann ym., 2020). Yksilö n resilienssiä työ paikalla saattaa olla mahdollista kehittä ä esimerkiksi psyykkisen valmennuksen (coaching) keinoin, tosin efektikoot ovat olleet vain kohtalaisia (Vanhove ym., 2016). Psykologien kohdalla resilienssiä on tutkittu jonkin verran, ja esimerkiksi erä ä n katsauksen mukaan psykologeille kes12

keisiä resilienssin lä hteitä ovat ainakin työ n ja vapaa-ajan vä linen tasapaino, harrastukset sekä merkityksellisyyden kokemus (McCann ym., 2013).

Mielenlujuus Mielenlujuutta (engl. Mental toughness) on tutkittu erityisesti urheilumaailmassa (Jones, 2002). Sen on katsottu mahdollistavan paineensiedon esimerkiksi kilpailutilanteessa, kurinalaisen harjoittelun sekä itsevarmuuden. Lisä ksi keskeistä on, että osin tä mä n ominaisuuden ansiosta henkisesti vahva urheilija menestyy vastustajiaan paremmin. Vaikka mielenlujuutta pidetä ä n pä ä asiassa persoonallisuuden piirteenä , on alustavia viitteitä , että sitä voidaan myö s kehittä ä interventioiden avulla (Gucciardi ym., 2009). Työ elä mä ssä on alustavasti havaittu, että mielenlujuus on yhteydessä parempaan työ suoriutumiseen esihenkilö iden arvioimana (Gucciardi ym., 2015). Resilienssin tavoin myö skin mielenlujuudelle on esitetty useita mä ä ritelmiä . Kenties tunnetuimpana pidetä ä n Cloughin ja kollegoiden (2002) neljä n C:n mallia, jonka mukaan mielenlujuuteen sisä ltyvä t hallinnan tunne (control), sitoutuminen tavoitteeseen (commitment), haasteiden pariin hakeutuminen (challenge) ja itsevarmuus (con idence). Malliin perustuen on kehitetty esimerkiksi lyhyt mielenlujuutta mittaava kysely MTQ-10. Halutessaan mielenlujuuttaan voi testata myö s online-kyselyllä osoitteessa https:// mentaltraininginc.com/services/mental-toughness-test.

Grit Grit kä ä nnetä ä n suomen kielessä joskus sisuksi, vaikka kyseessä vaikuttaa olevan pikemminkin termi, jolle ei ole lö ydettä vissä sopivaa suomennosta (Mä ä ttä nen & Henttonen, 2021). Grit mahdollistaa intohimoisen ja pitkä jä nteisen työ skentelyn jonkin tavoitteen eteen vastoinkä ymisistä huolimatta (Duckworth, 2007). Sen alapiirteinä pidetä ä n pysyvä ä kiinnostusta sekä sinnikkyyttä . Gritiä on tutkittu erityisen paljon akateemisessa ympä ristö ssä , mutta se on herä ttä nyt innostusta myö s työ elä mä n kontekstissa.

Korkean gritin on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi parempaan työ suoriutumiseen japanilaisessa otoksessa (Suzuki ym., 2015), pienempä ä n uupumisen riskiin brittilä isillä lä ä kä reillä (Halliday ym., 2017) sekä myyjien parempaan työ tyytyvä isyyteen (Dugan ym., 2019). Suuren kiinnostuksen lisä ksi gritiä kohtaan on esitetty myö s paljon kritiikkiä esimerkiksi sen tuomaan lisä arvoon tai mä ä ritelmä llisiin seikkoihin liittyen (ks esim. Cré de ym., 2017).

Voit testata gritisi osoitteessa https:// angeladuckworth.com/grit-scale/ .

Sisu Sisu on suomalaiseen kulttuuriin liitetty ominaisuus, jota on alettu tutkia psykologiassa vasta viime vuosina. Emilia Lahti (2019) selvitti, että sisua on kahdenlaista: hyö dyllistä ja haitallista. Hyö dyllinen sisu ilmenee toimintaan suuntautuvana asenteena, erityislaatuisena sinnikkyytenä sekä piilevä nä voimana. Sisukas ihminen ei luovuta, uskoo itseensä ja saattaa lö ytä ä itsestä ä n yllä ttä viä kin voimavaroja. Toisin kuin gritiä , sisua ei vä lttä mä ttä tarvita vaikkapa projektin alusta loppuun, vaan vasta viime metreillä . Kuitenkin sisu voi olla myö s haitaksi joko omalle terveydelle, ajattelulle tai ihmissuhteille. Liian sisukas henkilö ei vä lttä mä ttä ymmä rrä lopettaa, vaikka se kannattaisikin. Hä n

Kompleksi

fanittaa:

Psykologian maisteri 2011, psykologian tohtori 2013, Helsingin yliopistosta



Ennen psykologian opintoja ehdin työ skennellä muun muassa Stockmannin vihannesosastolla, autokuskina kuuilmapallolentä jä lle, hotellin vastaanotossa ja ä ä nittä jä nä .



Opiskelijana olin hieman ailahteleva: ensimmä iset kaksi vuotta tein paljon muita tö itä ja opiskelu oli varsin osa-aikaista (Markku Verkasalon sanoin ”kyllä se tenttikirja kannattaa lukea”). Kolmantena vuonna – kun opiskelu muuttui kä ytä nnö nlä heisemmä ksi ja ryhmä työ painotteisemmaksi – innostuin enemmä n opiskelusta, mikä sitten nä kyi siinä , että opinnot etenivä t sujuvammin. Vä itö skirjan tekemisen aloitin opintojen aikana, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.





Lä hteet

Pyydettä essä saatavilla jutun kirjoittajalta

Christian Hakulinen

Kuka olet? 

saattaa myö s ottaa liikaa riskejä tai ajaa omaa asiaansa kuuntelematta lainkaan muita. Tä hä nastisten tutkimustulosten perusteella hyö dyllinen sisu on positiivisessa yhteydessä hyvinvointiin työ paikoilla kerä tyssä aineistossa, kun taas haitallinen sisu korreloi positiivisesti työ stressin kanssa (Mä ättä nen & Henttonen, 2021). Sisun mittaamiseen on kehitetty alunperin suomenkielinen kysely, joka on sittemmin kä ä nnetty myö s englanniksi ja saksaksi.

Valmistumisen jä lkeen tein vä itö skirjaa ja satunnaisia osa-aikaisia kliinisen psykologin sijaisuuksia.

Vä ittelyn jä lkeen olen työ skennellyt pä ä asiassa yliopistonlehtorin tehtä vissä (persoonallisuus ja terveys sekä kliinisen psykologian alalla) sekä kolme vuotta tutkijatohtorina, johon kuului myö s puolen vuoden ulkomaan vierailu Aarhusin yliopistossa.

Toimin myö s THLssä vierailevana tutkijana.

Opiskelijat tuntevat minut varmaan siitä , että toimin kliinisiin taitoihin liittyvien kurssien vastuuopettajana. . Olen opettanut pitkä ä n myö s avoimessa yliopistossa persoonallisuuspsykologian johdanto kurssia.

Mikä on erityisosaamisesi alalla kaikkein kiinnostavinta juuri nyt tai lähitulevaisuudessa?

Oma tutkimukseni on viime aikoina keskittynyt tarkastelemaan erityisesti mielenterveyden hä iriö iden kehittymiseen vaikuttavia tekijö itä sekä sitä , minkä laisia seuraamuksia mielenterveyden hä iriö n kehittymisellä on. Tä llä tutkimuskentä llä on viime aikoina alettu kiinnittä ä yhä enemmä n huomioita siihen, kuinka voidaan tehdä kausaalisia pä ä telmiä ei-kokeellisen havainnointiin pohjautuvien aineistojen pohjalta. Tä tä keskustelu on ollut mielenkiintoista seurata, koska siinä kohtaavat eri tieteenalat ja hieman erilaiset nä kemykset siitä , miten kausaliteettia voidaan mahdollisesti tutkia.

Tyypillisesti kliinisessä psykologiassa on varottu tekemä stä pitkä lle meneviä kausaalisia pä ä telmiä , koska monia tutkimuskysymyksiä ei ole mahdollista tutkia RCTasetelmien avulla ja ns. kolmansia sekoittavia tekijö itä ei voida tä ysin sulkea pois. Toisaalta on tä rkeä selvittä ä , että aiheuttaako esimerkiksi lapsuuden heikko sosioekonominen asema mielenterveyden hä iriö itä , jotta voimme tietä ä että mihin interventio tai preventio toimia kannattaa kohdistaa.

Laajat rekisteri- ja survey-aineistot yhdessä kausaliteetin tarkasteluun kehitettyjen tilastomenetelmien avulla tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden tehdä kausaalisia pä ä telmiä . Toki nä ihin menetelmiin liittyy myö s reunaehtoja eikä niitä vä lttä mä ttä voida soveltaa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Mielenkiintoista on ollut myö s nä hdä , kuinka varsinkin taloustieteen paljon kä ytettyjä niin kutsuttuja luonnollisia koeasetelmia on alettu kä yttä ä yhä enemmä n esimerkiksi psykiatrian puolella.

13

14

Kuva: Alva Grünthal

15

Christian Hakulinen

Fuksi avautuu

K

T : SONJA NUUTINEN : VEERA-MAIJA VIHERIÄVAARA : ANNA PIRI

Miten vä lttä ä oman unelma-alan (ja elä mä n) suorittaminen?

T

yö elä mä ssä tai opinnoissa hyvin suoriutuminen on varmasti monella tavoitteena. Tä mä ei ole mikä ä n ihme, sillä elä mmehä n suoritusyhteiskunnassa, joka ihannoi lä hestulkoon tä ydellisyyden saavuttamista jokaisella elä mä n osa-alueella. Vuosituhannen ihmisideaaliin kuuluvat muun muassa innovatiivinen työ elä mä menestyjä , aktiviinen kansalaisvaikuttaja, itseä ä n kehittä vä vapaa-ajan harrastaja ja salilla ravaava terveysguru. Nykymaailmassa suorittaminen kytkeytyy monesti salakavalasti yhteen myö s merkityksellisyyden tunteen kanssa. Suorittamalla ja suoriutumalla nä ytä mme muille ihmiselle sen, mikä on meille tä rkeä ä ja arvokasta.

Jo pelkä stä ä n opiskelupaikka psykologian koulutusohjelmassa on vaatinut meistä jokaiselta pä ä mä ä rä tavoitteista suorittamista. Itsellä ni matkaa psykalle edeltä ä vä hintä ä nkin koko lukion jatkunut puurtaminen, jonka loputtua olen nyt viimein tä ä llä , opiskelemassa omaa unelma-alaani. Osa minusta ymmä rtä ä , että opiskelupaikka taskussani voisin alkaa pikkuhiljaa pä ä stä mä än irti kaikenlaisista suorituspaineista ja keskittyä sen sijaan uusien ja mielenkiintoisten asioiden oppimiseen. Tä stä huolimatta takaraivossani hakkaa aika ajoin silti edelleen vanha tuttu suorittamisen ja suoriutumisen rytmi.

16

En ole kuitenkaan ajatusteni kanssa yksin. Saara Tammi uutisoi jo vuonna 2019 artikkelissaan ”Onko opiskelu rankempaa kuin ennen?” (HS, 9.7.2019) muun muassa vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa saaduista tuloksista. Tulosten mukaan jopa joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee runsaasti stressiä . Lisä ksi artikkelissa todetaan, että ”Työ mä ä rä n rinnalla kasvavat paineet saavuttamisesta, suorittamisesta ja aikaansaamisesta.” Yhteiskuntamme suorituskeskeisyys vä littyy siis jo korkeakouluihin sekä artikkelista ilmikä yvä nä yleisenä ilmapiirinä että myö s ihan kä ytä nnö n tasolla rajattujen tutkintorakenteiden, opintotukikuukausien ja tavoiteaikojen muodossa. Opiskelen kuitenkin vihdoin alaa, joka aidosti kiinnosta minua, enkä halua suorittaa opintojani, työ elä mä ä ni tai laajemminkin elä mä ä ni. En halua itselleni merkityksellisten asioiden katoavan suorittamisen jalkoihin, mistä palkintona odottaa jatkuva stressaaminen ja pahimmillaan uupumus opinnoissa tai tö issä .

Kun olen alkanut kyseenalaistamaan suoritusyhteiskunnan mallia hyvä stä elä mä stä , olen havahtunut siihen, kuinka moniin asioihin sen luoma ihanne todella vaikuttaa. Vä lillä tuntuu, että uhraamme suorittamisen alttarille jo omat perustarpeemmekin. Kersti Juva kertoi tä nä vuonna Helsingin kirjamessujen haastattelussa, että hä n nukkuu joka yö kymmenen tunnin yö unet, koska nukkuminen on hä nen parasta työ aikaansa. Tä llaista ajattelutapaa saatetaan kuitenkin pitä ä nykyä ä n jopa aikaansaamattomana, minkä takia se on mielestä ni erinomainen esimerkki siitä , miten helposti annamme omien mielikuviemme tehokkuudesta ja aikaansaamisesta tulla meitä oikeasti auttavien (ja jopa tehokkuuttamme lisä ä vien) asioiden tielle.

Suorittaminen on luikerrellut niin syvä lle yhteiskunnan raameihin, että on vaikeaa nä hdä tai arvottaa elä mä ä ilman sitä . Lepä ä misestä ja palautumisesta on tullut elä mä n perustarpeiden sijaan keino parantaa yksilö n tuottavuutta. Myö s muut hyvinvointia tukevat asiat, kuten esimerkiksi liikunta, uni, monipuolinen ruokavalio ja sosiaaliset suhteet nä hdä ä n ensisijaisesti tapana suoriutua paremmin ihmisen varsinaisessa tarkoituksessa: työ ssä tai opiskelussa. Jotta elä minen ei mene suorittamiseksi, tulee meidä n pystyä tarkastelemaan myö s nä itä hyvinvointiin, palautumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä tausta-ajatuksia. Elä mä mme tarkoituksen ei pitä isi olla tuottava kansalaisuus, vaan omien tavoitteidemme mukaisen ja meille itselle merkityksellisen elä mä n rakentaminen.

Samalla kun olen muuttanut suhtautumistani opintoihini kauemmas suorituskeskeisyydestä , on minun pitä nyt lö ytä ä uusia pä ä mä ä riä opiskelulleni. Koska haluan sä ilyttä ä sisä isen motivaation opiskelemaani alaa kohtaan, olen alkanut yksittä isten kurssien sijaan

keskittyä enemmä n siihen, että pä ivä kerrallaan yritä n kartuttaa tietojani ja taitojani psykologiasta tulevaisuutta varten. Tä ssä ja monessa muussa asiassa minua ovat auttaneet Eeva Kolun ajatukset. Eeva Kolu kä sittelee kirjassaan Korkeintaan vä hä n vä synyt (Gummerus, 2020) mielenkiintoista taitoihin liittyvä ä japanilaista tie-metaforaa: ”Japanilaiset osaavat tehdä mistä tahansa taidon ja taiteen, ja tä llaista taitoa kutsutaan usein nimellä do eli tie. Chado, teeseremonia eli teen tie. Kado, ikebana eli kukkien tie. Judo, lempeä tie, kendo, miekan tie. Ajatukseen taidosta tienä sisä ltyy ajatus siitä , että emme pä ä se koskaan perille, emme tule koskaan valmiiksi – kokeneinkin mestari on ikuinen oppilas.”

Kun suhtaudun opintoihini tai laajemmin osaamiseeni tienä , enkä yksittä isenä valtavana tietomassana, joka minun tulee hetkessä omaksua, huomaan, että automaattisesti suorittamisen painoarvo mielessä ni vä henee ja sekä motivaatiolle että kiinnostukselle vapautuu tilaa. Opittavien asioiden suhteen aikaperspektiivin laajentaminen koko elä mä n mittaiseksi tieksi on myö s inspiroivaa, koska oppimisen ei tarvitse rajoittua vain tutkinnon mä ä rittä mä ä n tavoiteaikaan. On ollut myö s hienoa huomata, että koulutusohjelmamme tukee tä mä n tyyppistä nä kö kulmaa ajatuksessa psykologiksi kasvamisesta. Kellä ä n ei siis ole opintojen saralla kiire osata ja ymmä rtä ä psykologiaa (tai ajatella olevansa valmis psykologi) heti, vaan voimme edetä rauhassa kurssi kerrallaan.

Uskon siihen, että jotta elä mä ei muutu suorittamiseksi, tulee tehdä tietoinen pä ä tö s vä hentä ä suorittamisen kulttuurista tulevien paineiden painoarvoa omassa elä mä ssä . Harvoin ehkä edes pysä hdymme ajattelemaan sitä , kuinka hienoa ja ainutkertaista on ylipä ä tä ä n lö ytä ä oma unelma-ala ja pä ä stä opiskelemaan sitä . Mielestä ni se on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua ilman pelkoa riittä mä ttö myydestä , tietä mä ttö myydestä tai osaamattomuudesta, ja sen sijaan lä hestyä asioita omasta kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta kä sin. Lisä ksi on tä rkeä pohtia sitä , millaista on se elä mä , jota itse haluaa elä ä . Ehkä pä todellinen menestys onkin itsensä nä kö isen elä mä n rakentamista, ei rahaa, kuuluisuutta tai tä ydellisyyden tavoittelua.

Loppuun haluan vielä nostaa Tiktokista minulle tutuksi tulleen quoten, toivottavasti se puhuttelee sinua yhtä paljon kuin se on puhutellut minuakin:

”I’m going to make a beautiful life for myself. I deserve it.”

17

Psykedeelit työkaluksi tulevaisuuden psykoterapiaan?

T

: EMMI POSIO : ILONA TUOMI

P

sykedeelien tutkimus on lä hivuosina saanut tuulta alleen, ja tuuli on todennä kö isesti voimistumassa entisestä ä n. Jos kuitenkin koet enemmä n vastatuulta psykedeeleihin liittyen, kehotan hetkeksi avaamaan mielen ja pä ä stä mä ä n sen vaellukselle myö tä tuulen mukaan. En vä itä , etteikö vastatuuli olisi hyvä stä . Pä in vastoin, se muistuttaa psykedeelien tutkijoita pysymä ä n nö yrinä ja varuillaan mahdollisia edessä hä ä mö ttä viä uhkia varten. Psykedeelitutkimusten tuloksissa on kuitenkin nä htä vissä valtavan suurta potentiaalia auttamaan erityisesti meitä , tulevia psykologeja, tulevaisuuden työ ssä mme mielenterveyden edistä misen parissa. Oletan, että suurin osa luokittelee psykedeelit vä littö mä sti laittomiin huumeisiin. Jospa tehdä ä nkin nä kö kulman vaihdos ja nä hdä ä n hetki psykedeelit tulevaisuuden työ kaluna, osana terapiaprosessia.

Psykedeelit aiheuttavat hetkellisesti tajunnantilan muutoksia vaikuttaen aistien toimintaan, mielialan ja vireystilan kohenemiseen sekä sosiaalisuuden lisä ä ntymiseen. Psykedeelit voidaan jakaa klassisiin tai niin sanottuihin serotonergisiin hallusinogeeneihin ja ei-klassisiin, joista ensimmä iseen luokkaan kuuluvat 5-HT2AR -agonistit, kuten LSD, psilosybiini ja DMT. Ei-klassisiin psykedeeleihin puolestaan luokitellaan kuuluviksi muun muassa kannabis, MDMA ja ketamiini. Psykedeelit vaikuttavat niin suoraan kuin vä lillisestikin aivojen vä littä jä ainetoimintaan, erityisesti serotonergiseen, dopaminergiseen ja glutaminergiseen jä rjestelmä ä n (Vollenweider & Preller, 2020).

Tä mä nhetkisen tutkimusnä ytö n perusteella yhtenä merkittä vimpä nä psykologisia vaikutuksia vä littä vä nä tekijä nä nä yttä isi olevan serotoniinireseptorin (5-HT2A) lisä ä ntynyt aktivaatio, joka vaikuttaa talamuksen toimintaan lisä ten aistitiedon kä sittelyä sensorimotorisilla aivokuoren alueilla, ja toisaalta vä hentä en prefrontaalikorteksin ja assosiaatioalueiden aktivaatiota (Vollenweider & 18

Preller, 2020). Lisä ksi on viitteitä , että psykedeelit lisä isivä t neuroplastisuutta kasvattamalla sekä glutamaatin että aivoperä isen neurotro isen tekijä n (BDNF) mä ä rä ä aivokuorella, mikä voisi ainakin osittain selittä ä psykedeelien pitkä aikaisia psykologisia vaikutuksia (Vollenweider & Preller, 2020) Psykedeelien terapeuttisista vaikutuksista on viime aikoina tehty yhä enenevissä mä ä rin tutkimuksia, vaikka useassa maassa psykedeelien kliiniset tutkimukset ovat yhä kiellettyjä tai vä hintä ä n lupien saaminen on hankalaa. Suomen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n (Psyty) pitä mä ssä Psykedeelit 2021 -konferenssissa marraskuussa esiteltiin uusinta tutkimusta psykedeeleistä .

Esimerkkinä kerron yhdysvaltalaisen jä rjestö n MAPS (Multidisciplinary association for psychedelic studies) julkaisemista MDMA-avusteisen terapian ensimmä isistä kolmannen faasin tuloksista (kliinisissä lä ä ketutkimuksissa neljä faasia ennen lä ä kkeen hyvä ksymistä hoitokä yttö ö n) (Mitchell, Bogenschutz, Lilienstein…& Doblin,

2021). Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin MDMAaineen, joka yleisemmin tunnetaan nimellä ekstaasi, kä ytö n vaikutusta vaikea-asteisen posttraumaattisen stressioireyhtymä n (PTSD) terapiahoidossa. Koehenkilö itä oli 90, joista puolet saivat MDMA-avusteista supportiivista terapiaa ja puolet kä vivä t saman terapiahoidon ilman MDMA-annostusta. Hoitojakso kesti yhteensä 18 viikkoa, joka sisä lsi kolme MDMA-avusteista terapiasessiota edeltä en valmistelutapaamiset ja seuraten psykedeelikokemuksia integroivia terapiasessioita. Hoitojakson jä lkeen koeryhmä stä 67 % henkilö istä ei enä ä tä yttä nyt PTSD-kriteerejä , kun kontrolliryhmä ssä osuus oli 32 %. Lisä ksi remission kriteerit koeryhmä ssä tä ytti 33 % ja kontrolliryhmä ssä 5 %. Tulokset ovat lupaavia, sillä tä llä hetkellä PTSD:n hoitoon kä ytettä vistä lä ä kkeistä , mm. SSRI, ei tehoa arviolta 40–60 % potilaisiin, ja nykyisten traumaterapioiden keskeytysprosentti on suuri (Mitchell ym.

2021).

PTSD:n lisä ksi psykedeelien terapeut-

tisia vaikutuksia on alustavasti tutkittu monien muidenkin mielenterveyden hä iriö iden kohdalla, muun muassa vaikean masennuksen (Davis, Barrett, May…& Grif iths, 2020) hengenvaarallisiin sairauksiin liittyvä n ahdistuneisuuden (Nichols, 2016), alkoholija tupakointiriippuvuuden Nichols, 2016), pakko-oireisen hä iriö n (Chi & Gold, 2020) ja syö mishä iriö iden (Spriggs, Kettner & CarhartHarris, 2020) osalta. Kiinnostuksen kohteena ovat etenkin olleet hoitoresistentit mielenterveyden hä iriö t ja monihä iriö isyys.

Tutkimusnä yttö puhuu psykedeelien nopean tehoamisen ja pitkä kestoisten vaikutusten puolesta, mikä on lä hes pä invastainen nykyisten sä ä nnö llisesti otettavien psyykenlä ä kkeiden vaikutusominaisuuksien kanssa. Kuulostaa jopa liian hyvä ltä ollakseen totta, että psykedeelien avulla voitaisiin nykyisin vaikeasti hoidettavia mielenterveydenongelmia hoitaa tehokkaasti, kun lievempiasteistenkin hä iriö iden kohdalla hoito on toisinaan hankalaa ja aikaa vievä ä .

Mikä rooli psykedeeleillä sitten on terapiatyössä? Miksi alustavien tutkimustulosten perusteella luokittelisin psykedeelit ensisijaisesti terapiahoidon työ kaluksi sen sijaan, että puhuisin psykedeeleistä mielenterveyttä parantavina lä ä kkeinä ? Ajatellaan, että psykedeelien kä yttä minen ei itsessä ä n paranna mielenterveysongelmia, vaan pikemminkin niiden vaikutuksen alaisena avoimuuden lisä ä ntyessä vaikeiden asioiden kä sittely helpottuu ja siten terapian vaikuttavuus tehostuu. Esimerkiksi MDMA:n on havaittu lisä ä vä n ihmisten vä listä avoimuutta, luottamusta ja lä heisyyttä , minkä arvellaan edistä vä n terapeutin ja asiakkaan vä lisen yhteistyö suhteen muodostumista ja vahvistumista (Mitchell ym. 2021).

Psilosybiinin taas on havaittu vaikuttavan sosiaaliseen kognitioon vä hentä mä llä sosiaalisen pelon kokemusta sekä lisä ä mä llä emotionaalista empatiaa ja sosiaalisten vaikutteiden ”tarttumista” (Vollenweider & Preller, 2020).

Sosiaalisen avoimuuden lisä ksi myö s psykologinen avoimuus lisä ä ntyy.

Aivojen assosiaatioalueille syntyy uudenlaisia yhteyksiä ja toiminnanohjaukseen liittyvien prefrontaalialueiden aktiivisuus vä henee, mikä mahdollistaa minä n tarkastelun uusista nä kö kulmista.

Esimerkiksi eiklassisten psykedeelien on havaittu vaimentavan mantelitumakkeen toimintaa serotonergisen vä littä jä ainemekanismin kautta, mikä todennä kö isesti selittä ä vä hentyneen vihan ja hä peä n kokemisen sekä itsemyö tä tunnon lisä ä ntymisen psykedeeliavusteisen terapiaprosessin aikana (Mertens, Wall, Roseman… & Carhart -Harris, 2020). Tä mä puolestaan mahdollistaa vaikeiden asioiden kä sittelyn ikä ä n kuin lempeä llä kiinnostuksella. Voitaisiin ajatella, että psykedeelit muodostavat ”sietoikkunan”, jonka kautta traumaattisten muistojen kä sitteleminen mahdollistuu ilman, että muistojen mieleen palauttaminen saisi aikaan kestä mä ttö miä tunnereaktioita tai dissosiatiivisia oireita (Frewen & Lanius, 2006).

Psykedeeleihin kliseisenäkin liitetty mystisyyden kokemus ei ehkä olekaan vain psykedeelirituaaleja suorittavien yhteisö jen hö pinä ä , sillä alustava empiirinen nä yttö osoittaa mystisen kokemuksen olevan huomattavankin yleistä ja psykedeelikokemukseen positiivisesti vaikuttava ilmiö . Ja mikä mielestä ni yllä ttä ä , mystisen kokemuksen syvyyden havaittiin olevan yhteydessä muun muassa ahdistus- ja masennusoireiden suurempaan vä henemiseen (Grif iths, Johnson, Carducci…& Klinedinst, 2016) ja paremmin onnistuneisiin elä mä nmuutoksiin (Grif iths, Johnson, Richards…& Jesse, 2011). Positiivisia muutoksia on havaittu Suomessa tehdyssä retrospektiivisessä kyselytutkimuksessa myö s luontosuhteessa, suhteessa itseen sekä luovuudessa (Kangaslampi, Hausen & Rauteenmaa, 2020). Mystiseen kokemukseen kuuluu usein niin sanottu egon hajoaminen. LSD-tutkimuksessa subjektiiviset raportit egon hajoamisen kokemuksesta huomattiin olevan yhteydessä voimistuneeseen ja laajempaan aivoalueiden synkronointiin (Tagliazucchi, Roseman, Kaelen…& Carhart-Harris, 2016). Mystisen kokemuksen voimakkuuden ja siitä saa-

tavien positiivisten muutosten pysymisen on havaittu olevan sitä korkeampia, mitä suuremman psykedeeliannoksen (tä ssä tutkimuksessa psilosybiini) koehenkilö saa (Grif iths ym. 2011). MAPS:n tekemä ssä MDMA -tutkimuksessa havaittiinkin, että MDMA-annostuksen tulee olla tarpeeksi suuri, vä hintä ä n 80 mg, jotta siitä on hyö tyä terapeuttisessa hoidossa (Mitchell ym. 2021). Ehkä voisi varovaisin johtopä ä tö ksin todeta, että mystisellä kokemuksella voi olla hyvinkin merkittä vä rooli psykedeelien psykologisia vaikutuksia vä littä vä nä tekijä nä .

Mielessä varmasti pyörii monia epäilyksiä psykedeeleihin liittyvistä haittavaikutuksista. Psykedeelit ovat fysiologisesti turvallisia aineita verrattuna muihin huumausaineisiin, sillä esimerkiksi ne eivä t aiheuta fyysisiä vieroitusoireita tai riippuvuutta kuten moni muu pä ihde (Nichols, 2016). MDMA-tutkimuksessa ei havaittu vakavia tai pysyviä psyykkisiä haittoja terapiasessioiden aikana tai niiden jä lkeen (Mitchell ym. 2021).

Ohimeneviä ja lieviä psyykkisiä haittoja kuitenkin olivat ahdistuneisuus, alavireinen mieliala, unettomuus, ä rtyneisyys ja paniikkikohtaukset.

Fyysisiä ohimeneviä ja lieviä haittoja olivat leukalukko, pä ä nsä rky, ruokahaluttomuus ja lievä ruumiinlä mmö n nousu. Psykedeelien kä ytö n aikaista fyysistä tilaa voidaan verrata keskiraskaan urheilusuorituksen jä lkeiseen tilaan sen sykettä ja verenpainetta nostavan vaikutuksen takia (Mitchell ym. 2021). Pitkä aikaisten kielteisten psykologisten vaikutusten, kuten pitkittyneen psykoottisen reaktion ja aistivä ä ristymien jä ä nnö stilojen on havaittu olevan harvinaisia eikä nä itä osassa uusimmista tutkimuksista ole havaittu lainkaan (Nichols, 2016). Ehkä suurin huoli liittyy psykedeelien lisä ä mä ä n psykoosiriskiin niillä , joilla on korkeampi psykoosialttius (Hynninen, Moliner, Ekelund, Korpi & Elsilä , 2020).

Monet uusimpien tutkimusten otoskoot ovat kuitenkin olleet pieniä , joten psykedeelien haittavaikutusten laajempi tutkiminen olisi vä lttä mä tö ntä , jos niitä haluttaisiin tulevaisuudessa ottaa kliiniseen kä yttö ö n.

19

Psykedeelien käyttöympäristöllä ja sen hetkisellä mielentilalla on suurelta osin ratkaiseva rooli niiden aiheuttamista hyö dyistä ja haitoista (Nichols, 2016). Psykedeeliavusteisessa terapiassa turvallisen ja luottamuksellisen tilan luominen on yksi tä rkeimmistä tekijö istä hoidon vaikuttavuudessa. Niin sanottua ”huonoa trippiä ” ei itsessä ä n ehkä tarvitsisi pelä tä , sillä usein sellaisen kokemuksen tarkoituksena on tuoda pintaan kipeimpiä ja tietoisen mielen ulottumattomissa lojuvia asioita. Huono trippi turvallisessa ympä ristö ssä voi olla vaikuttava keino pä ä stä kä siksi mielenterveyttä heikentä viin kipukohtiin. Terapeutin tehtä vä nä psykedeeliavusteisen terapiasession aikana onkin olla jatkuvasti lä snä ja ikä ä n kuin vanhemmoida potilasta psykedeelikokemuksen aikana (Mitchell ym. 2021). Suurelta osin terapiasessioissa on kyse potilaan omasta aktiivisesta roolista kä sitellä asioita itselle mieleiseen tahtiin, kuitenkin terapeutin tukemana.

Väitän, että psykedeelit toimivat terapiaa edistä vinä työ kaluina. Koska psykedeeliavusteisessa terapiassa koros-

Lä hteet Vollenweider, F., X & Preller, K. H. (2020).

Psychedelic drugs: neurobiology and potential for treatment of psychiatric disorders. Nature Reviews Neuroscience, 21, 611–624. https:// doi.org/10.1038/s41583-020-0367-2 Mitchell, J. M., Bogenschutz, M., Lilienstein, A., Harrison, C., Kleiman, S., Parker-Guilbert, K., Ot’alora, G., M…. & Doblin, R. (2021). MDMAassisted therapy for severe PTSD: a randomized, double-blind, placebo-controlled phase 3 study.

Nature Medicine, 27, 1025–1033. https:// doi.org/10.1038/s41591-021-01336-3 Davis, A., K., Barrett, F., S., May, D., G… & Grif iths, R. R. (2020). Effects of Psilocybin-Assisted Therapy on Major Depressive Disorder, A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry, 78(5), 481– 489. doi:10.1001/jamapsychiatry.2020.3285

tuu potilaan aktiivinen rooli, voisiko tä mä edistä ä hoitomotivaatiota ja siten lisä tä terapian vaikuttavuutta?

Koska psykoterapioiden oletetaan tehoavan suurelta osin niin sanottujen yleisten tekijö iden, kuten empatian ja yhteistyö n, kautta, voisiko tä mä osittain selittä ä psykedeelien vaikutuksia terapiaprosessiin? Emotionaalisen empatian lisä ä ntyminen mahdollistaa empaattisen suhteen vahvistumisen ei vaan terapeutin, vaan myö s asiakkaan puolelta, niin suhteessa terapeuttiin kuin myö s itseen. Paljon tukea saaneessa kognitiivisessa psykoterapiassa yksi tä rkeimmistä vaikutusmekanismeista on haitallisten ajatusmallien uudelleen muokkaaminen.

Voisiko psykedeelit toimia nä iden skeemojen muokkausta nopeuttavina ja tehostavina mekanismeina, ikä ä n kuin ohituskaistana? Koska psykedeeliavusteisen terapian nä yttä isi alustavien tulosten perusteella tehoavan monenlaisiin mielenterveyden hä iriö ihin, voisiko tä mä selittä ä neuroplastisuuden olevan tä rkeä ssä osassa hä iriö iden hoidossa yleisesti? Olisiko tä ssä myö s hitaasti lä mpenevä ratkaisu monihä iriö isten ja hoitoresistenttien hoitamiseen?

Spriggs, M. J., Kettner, H & Carhart-Harris, R. L., (2020). Positive effects of psychedelics on depression and wellbeing scores in individuals reporting an eating disorder. Eat Weight Disord 26, 1265–1270. https://doiorg.libproxy.helsinki. i/10.1007/s40519-02001000-8 Mertens, L. J., Wall, M. B., Roseman, L., Demetriou, L., Nutt, D. J., & Carhart-Harris, R. L. (2020).

Therapeutic mechanisms of psilocybin: Changes in amygdala and prefrontal functional connectivity during emotional processing after psilocybin for treatment-resistant depression. Journal of Psychopharmacology, 34(2), 167–180. https:// doi.org/10.1177/0269881119895520

Frewen, P. A. & Lanius, R. A. (2006). Toward a Psychobiology of Posttraumatic SelfDysregulation. Reexperiencing, Hyperarousal, Dissociation, and Emotional Numbing. Annals of the New York Academy of Sciences, 1071, 110– Nichols D. E. (2016). Psychedelics. Pharmacologi- 124. https://doiorg.libproxy.helsinki. i/10.1196/ cal reviews, 68(2), 264–355. https:// annals.1364.010 doi.org/10.1124/pr.115.011478 Kangaslampi, S., Hausen, A. & Rauteenmaa, T. Chi, T. & Gold, J. A. (2020). A review of emerging (2020). Mystical Experiences in Retrospective therapeutic potential of psychedelic drugs in the Reports of First Times Using a Psychedelic in treatment of psychiatric illnesses. Journal of the Finland. Journal of Psychoactive Drugs, 52(4), 309 https:// Neurological Sciences, 411 (116–715). https:// –318. doi.org/10.1080/02791072.2020.176732 doi.org/10.1016/j.jns.2020.116715

20

Paljon sanoin, mutta paljon jäi myös sanomatta. Kysymyksiä on vino pino verrattuna kaiken kattavien vastauksien mä ä rä ä n, mutta pysyn kriittisen toiveikkaana psykedeelien kä yttö ö nottamisesta mielenterveystyö ssä . Psykedeelitutkimuksessa on vielä paljon esteitä ylitettä vä ksi, ja ehkä hyvä niin. Psykedeelien tutkimusala kiehtoo valtavasti sen ristiriitaisuudellaan ja potentiaalisella tulevaisuuden kipinä llä ä n. Ehkä meidä n, tulevien psykologien, olisikin tä rkeä ä pysyä psykedeelitutkimuksen etupä ä ssä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa, jotta tutkimus etenisi toivottuun suuntaan. Kehotankin jatkamaan myö tä tuulen mukana seilailua, mutta kuitenkin pienessä takakenossa pysytellen.

Grif iths, R. R., Johnson, M. W., Richards, W. A., Richards, B. D., McCann, U., & Jesse, R. (2011).

Psilocybin occasioned mystical-type experiences: immediate and persisting dose-related effects.

Psychopharmacology, 218(4), 649–665. https:// doi.org/10.1007/s00213-011-2358-5 Grif iths, R. R., Johnson, M. W., Carducci, M. A., Umbricht, A., Richards, W. A., Richards, B. D., Cosimano, M. P., & Klinedinst, M. A. (2016). Psilocybin produces substantial and sustained decreases in depression and anxiety in patients with life-threatening cancer: A randomized doubleblind trial. Journal of psychopharmacology (Oxford, England), 30(12), 1181–1197. https:// doi.org/10.1177/0269881116675513 Tagliazucchi, E., Roseman, L., Kaelen, M., Orban, C., Muthukumaraswamy, S. D., Murphy, K… & Carhart-Harris, R. (2016). Increased Global Functional Connectivity Correlates with LSD-Induced Ego Dissolution. Current Biology, 26 (8), 1043– 1050. https://doi.org/10.1016/j.cub.2016.02.010 Hynninen, E., Moliner, R., Ekelund, J., Korpi, E. R. & Elsilä , L. (2020) Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit. Duodecim, 136 (13), 1531–9.

T

: JOONAS NAAMANKA K : PIQSELS.COM : ANNA PIRI

- tutkimusavustajana genetiikan labrassa

K

iinnostukseni genetiikkaa kohtaan herä si melko myö hä isessä vaiheessa opintoja erinomaisella kä yttä ytymisgenetiikan valinnaisella kurssilla.

Koska halusin valjastaa herä nneen kiinnostuksen hyö tykä yttö ö n, kysyin kurssin vastuuopettajalta Iiris Hovatalta, olisiko tutkimusavustajalle tarvetta. Kuinka ollakaan, edellinen ihmisgenetiikan tutkimusavustaja ahdistushä iriö itä tutkivassa ryhmä ssä oli tekemä ssä lä htö ä , ja niin aukesi mahdollisuus monella tapaa opiskelujen aikaiseen unelmaduuniin.

Pä ä asiallinen työ nkuva on suuren terveystietorekisterin (yli 300 000 henkilö ä ) aineistonkä sittelyä ja analysointia.

Vanhaa kunnon Arrä ä pä ä see siis pyö rittä mä ä n ihan olan takaa. Tavoitteena on lö ytä ä ahdistushä iriö ihin liittyvien fenotyyppien geneettistä taustaa. Fenotyyppien mä ä rittelyyn pä ä see itse hyvin aktiivisesti mukaan ja sitä varten ryhmä ä n oikeastaan psykologianopiskelijan osaamista halutaankin. Muihin toimistohommiin kuuluu mm. tuloksien taulukointia, kuvaajien piirtä mistä ja kirjallisuushakua.

Perehdytyksen jä lkeen työ on suurilta osin itsenä istä , sillä muiden tutkimusryhmä lä isten taustat ovat biologiassa ja tutkimusmenetelmä t soluviljelyä ja hiirikokeita. Viikoittaisissa labratapaamisissa, joissa vuoroviikoin esitellä ä n kiinnostavia artikkeleita ja ryhmä n jä senten omia tutkimusprojekteja, tulee geeniekspressioiden ja RNAsekvenssoinnin lisä ksi mm. oligodendrosyytit ja mikrogliat

tutuiksi. Tä ytyy tosin myö ntä ä , että edelleen osa solubiologiaan keskittyvistä keskusteluista menee hieman yli hilseen. Kaikki tutkimusryhmä n jä senet ryhmä n johtajaa professori Hovattaa myö ten selittä vä t kuitenkin mielellä ä n omat projektinsa auki tä llaiselle noviisillekin, kun kehtaa vain kysyä .

Työ kieli on englanti, sillä ryhmä ssä on edustusta tä llä hetkellä Suomen lisä ksi niin Ranskasta, Saksasta kuin Italiastakin. Kansainvä lisyys nä kyy myö s yhteistyö projekteissa ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja olenpa pä ä ssyt osallistumaan psykiatrisen genetiikan kansainvä liseen virtuaalikongressiinkin työ n puolesta. Eri tutkimusprojekteissa mukana oleminen tuo mukavaa vaihtelua työ nkuvaan ja luo tunnetta oman työ n vastuullisuudesta.

Pä ä sepä hä n myö s olemaan maailman kuuluisin tutkija Et Al! Työ ajat ovat joustavia ja opiskelujen ohella teen kaksi pä ivä ä viikossa. Kesä isin työ on kokoaikaista, jolla pä ä see 1700 euron verottomaan apurahatienestiin ja palkallista lomaakin on pari viikkoa alusta alkaen. Työ on muutoinkin palkitsevaa, tekisihä n tä tä melkein ilmaiseksikin. Kunhan vielä pä ä sisi takaisin toimistolle tä ä ltä Zoomin sivukonttorista.

Palstalla psykologian opiskelija kertoo työ stä ä n tutkimusavustajana

21

Kiitollisena psykologialasta : MERIT MORIKAWA : ILONA TUOMI

J

okunen aika sitten Kompleksilehden pä ä toimittaja heitti Terkossa, että ”eikö s sulla Merit olisi tä hä n työ teemaan liittyen jotain kirjoitusideoita seuraavaan lehden numeroon?” Työ elä mä n psykologia ja psykologien työ elä mä ovatkin kiinnostaneet jo pidemmä n aikaa, ja etenkin jä lkimmä iseen on ollut ilo perehtyä niin Kompleksin yritysyhteistyö tiimin kuin Psykologit Yrittä jinä toiminnan kautta. Aihioita kirjoituksesta syntyi heti monta. Kuitenkin tä hä n vuoden pä ä tö snumeroon koin sopivammaksi aiheen, joka liittyy tiiviisti hiljattain kä ymä ä ni lounaskeskusteluun.

Lounastelimme luennon jä lkeen sattumalta porukalla, johon kuului useita alanvaihtajia. Melko spontaanisti keskusteluamme alkoi sä estä ä kiitollisuuden taustavire. Meillä kaikilla oli taustaa urapohdinnoista ja tulevaisuudennä kymistä vaihtoehtoisilta aloilta. Tä ltä pohjalta pä ä dyimmekin jakamaan ajatuksia siitä , mistä kaikista psykologian alalla itsestä ä n selvinä kin pidetyistä asioista olemme kiitollisia. Joulun ja vuoden lopun tunnelmoinnin siintä essä jo nä kö kentä n laitamilla haluankin jakaa keskustelumme ydinajatuksia.

Hyvän tekeminen Vä lillisen ja vä littö mä n hyvä n tekemisen on havaittu olevan yhteydessä hyvinvointiin (esim. Martela & Ryan, 2016a, 2016b). Kuitenkin omakohtaisestikin olen huomannut, miten muilla aloilla monet ovat työ paikkavalinnoissaan joutuneet punnitsemaan merkityksellisten tö iden, itselle tarjolla olevien mahdollisuuksien ja uralla etenemisen vä lillä . Usein vä lillinen tai 22

vä litö n hyvä n tekeminen ja maailmanparannus ovat kyllä mahdollisia, mutta niiden eteen voi joutua nä kemä ä n huomattavasti vaivaa. Hallinnon aloilla puhutaan jopa valtavirtaistuneesta maailmankuvasta, joka paitsi mahdollistaa moraalittoman voittojen tavoittelun myö s tekee hyvä n tekemisestä marginaalista (tä tä dynamiikkaa kuvaa osuvasti Ghoshal, 2005).

Tä hä n nä hden psykologityö , kuten moni muu terveydenhuoltoalan työ nä yttä ytyy edukseen. Psykologien työ kentä llä terveydenhuollossa ja esimerkiksi oppilaitoksissa hyvä n tekeminen onkin ehkä selvimmin lä snä arjessa. Maailmaan positiivisesti vaikuttaminen ei kuitenkaan rajoitu terveydenhuoltoon ja mielenterveystyö hö n. Esimerkiksi rekrytointikontekstissa psykologien kuulee (esimerkiksi Kompleksi Podcastin jaksossa 10) edistä vä n inhimillisen

kohtaamisen ja yhdenvertaisuuden tarkoitusperiä .

Töitä riittää Maailma on tä ynnä aloja, joista opiskelijat eivä t valmistuttuaan työ llisty omalle alalleen, opiskelijat ja vastavalmistuneet joutuvat kilpailemaan kovaa toistensa kanssa tai ”omaa alaa” ei sellaisenaan ole olemassakaan. Tä hä n nä hden psykologien ja psykologiaalan osaamisen tarve on tä llä hetkellä suunnatonta. Psykologiliiton arvion mukaan psykologeja tarvittaisiin työ kentä lle lisä ä satoja, ellei tuhansia.

Puskaradioistakin kuulee, että oman alan tö itä lö ytyy ja jos kasvukeskuksista lä htee vä hä n kauemmas, niin melko varmasti myö s omalta toivesovellusalalta. Toisaalta suoranainen työ voimapula aiheuttaa toisissa paikoissa kovia työ paineita, mikä johdattaakin meitä seuraavaan kiitollisuuden aiheeseen.

Työhyvinvointi on arvokasta

Tilaa kasvaa

Arviolta noin neljä nnes työ ssä kä yvistä kokee ainakin lievä ä työ uupumusta (Suvisaari et al., 2012). Työ ssä kä yviä kavereita ja yhteiskunnallista keskustelua seuratessa syntyykin vaikutelma, että monilla aloilla normalisoidaan uupumusta, suorituskeskeisyyttä ja työ n valumista vapaa-ajalle (mitä Kolu, 2020 kuvaa oivallisesti). Ihan kuin vapaa-aika olisi vain työ stä palautumista varten. Vaikkei työ stä johtuvaa painetta tai uupumuksen kokemuksia voisikaan tä ysin vä lttä ä , on sentä ä n helpottavaa, että psykologien ammattikunnassa asia on toisin.

Monet meistä ovat valinneet psykologian opinnot siksi, että psykologia ja psykologian opiskelu kiinnostavat.

Siksi valmistumisen hä ä mö ttä essä onkin innostava tiedostaa, että oppia saa ohjatusti tulevaisuudessakin. Laissakin mä ä riteltyjen kouluttautumisvelvoitteiden lisä ksi asiantuntijaksi kasvamiseen voi hakea kierroksia erikoispsykologikoulutuksista, psykoterapiaopinnoista, muista pä tevö itymiskoulutuksista tai vaikkapa jatko-

Kokemuksemme psykologian opiskelijoista ja työ elä mä ssä olevista psykologeista on se, ettei kenenkä ä n tarvitse perustella kollegalle tasapainoisen elä mä n, palautumisen ja levon tä rkeyttä . Toki kä ytä nteet ja työ n realiteetit voivat nä yttä ä erilaiselta, mutta lä htö kohtaisesti tä llä alalla jaetaan kä sitys siitä , ettei 80 tuntinen työ viikko ole kestä vä ä tai ihailtavaa. Oman alan ihmisten kuulee myö s usein kuulostelevan omia uupumuksen tuntemuksiaan ja uudelleenorientoivan omaa toimintaa ja toimintaympä ristö ä edistä ä kseen omaa työ hyvinvointia. Happinaamari kannattaa laittaa itselle ennen kuin auttaa sen toisille.

Tä llainen työ hyvinvoinnin henkilö kohtaista merkitystä korostava puhe korostaa, että työ tä tekevä llä on paitsi lupa, myö s velvollisuus priorisoida omaa hyvinvointiaan työ kuorman editse.

Lähteet ja lukusuositukset Alkozei, A., Smith, R., & Killgore, W. D. S. (2018). Gratitude and Subjective Wellbeing: A Proposal of Two Causal Frameworks. Journal of Happiness Studies, 19 (5), 1519–1542. https://doi.org/10.1007/ s10902-017-9870-1 Ghoshal, S. (2005). Bad Management Theories Are Destroying Good Management Practices. Academy of Management Learning & Education, 4(1), 75–91. https:// doi.org/10.5465/amle.2005.16132558

sia. Jatkuvasti kuulee myö s, miten psykologit ja opiskelijat pyytä vä t ja antavat toisilleen apua uran suuntaamisessa. Psykologeilta olenkin monesti kuullut vinkkivitosen ottaa rohkeasti yhteyttä kiinnostavilla sovellusaloilla tai organisaatioissa työ skenteleviin psykologeihin: monet kyllä mielellä ä n sparraavat ja jakavat oppejaan.

Summa summarum, tä llä hetkellä psykologien työ elä mä ssä nä yttä ä olevan paljon sellaista, mistä voi olla kiitollinen. Tä mä ei kuitenkaan tarkoita sitä ,

”Toki kä ytä nteet ja työ n realiteetit voivat nä yttä ä erilaiselta, mutta lä htö kohtaisesti tä llä alalla jaetaan kä sitys siitä , ettei 80 tuntinen työ viikko ole kestä vä ä tai ihailtavaa.”

opinnoista. Vaikkei formaali lisä kouluttautuminen olisi mahdollista tai erityisesti kiinnostaisi, nä yttä ytyy työ elä mä sellaisena, että siellä psykologi saa kasvaa ja kehittyä . Harjoittelussa on normaalia olla epä varma omasta osaamisestaan ja ammattitaidostaan, eikä laillistus ole lopullinen pä ä tepiste, vaan lä htö laukaus ammattilaisena kypsymiselle.

Kasvaa ei myö skä ä n tarvitse yksin, vaan siihen voi saada kollegoilta tukea. Psykologin työ ssä kollegoita voi konsultoida ja työ nohjauksessa tuulettaa omia tapauksiin liittyviä ajatuk-

Kolu, E. (2020). Korkeintaan vähän väsynyt (4.painos). Gummerus Kustannus Oy. Martela, F., & Ryan, R. M. (2016a). Prosocial behavior increases well-being and vitality even without contact with the bene iciary: Causal and behavioral evidence. Motivation and Emotion, 40(3), 351– 357. https://doi.org/10.1007/s11031-0169552-z Martela, F., & Ryan, R. M. (2016b). The Bene its of Benevolence: Basic Psychological Needs, Bene icence, and the Enhance-

että työ elä mä nä yttä ytyisi vain ruusuisena tai että hyvä t asiat tarjoiltaisiin meille hopealautaselta. Keinoja, polkuja ja ovia joudumme varmasti kukin omalla kohdallamme etsimä ä n ja availemaan, eikä se vä lttä mä ttä ole helppoa. Lä mmittä vä ä on kuitenkin tietä ä , että omasta ammattikunnasta voi saada tukea ja useampia ovia on mahdollista avata. Kiitollisuuden kokemisella on kuulemma (esim. Alkozei et al., 2018) yhteys subjektiiviseen hyvinvointiin.

Toivottavasti lounaspohdintamme hedelmä t inspiroivat muitakin hetkeksi pysä htymä ä n nä iden hyvien asioiden ä ä relle!

ment of Well-Being. Journal of Personality, 84(6), 750–764. https://doi.org/10.1111/ jopy.12215 Suvisaari, J., Ahola, K., Kiviruusu, O., Korkeila, J., Lindfors, O., Mattila, A., Markkula, N., Marttunen, M., Partonen, T., Peñ a, S., Pirkola, S., Saarni, S., Saarni, S., & Viertiö , S. (2012). Psyykkiset oireet ja mielenterveyden hä iriö t. Teoksessa S. Koskinen, A. Lundqvist, & N. Ristiluoma (Toim.), Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 (68, pp. 96–101). THL.

23

T

: TYORYHMA, K

: MINEA ANTIKAINEN, PINJA HAAPALA,

: ANNA PIRI

Esitiedot Joulutortut ovat voitaikinasta valmistettuja leivonnaisia, joita syö vä t lä hinnä suomalaiset. Keskimä ä rä inen suomalainen syö 18 torttua vuodessa. Joulutorttujen syö ntiä esiintyy tyypillisesti marras- ja joulukuun aikana, ja niiden nauttimiseen on todettu liittyvä n joulua odottava, myö nteinen tunneilmapiiri.

Tyypillisesti joulutortut ilmenevä t tä hden muodossa. Aiemmassa K-Ruoan tutkimuksessa joulutorttujen ulkomuodossa todettiin kuitenkin huomattavaa vaihtelua. Esiin nousi nyytin, jouluruusun, enkelin sekä kiekon muotoisuutta. Myö s monimutkaisemmat rakennelmat, kuten kukkatorttu, lepakkotorttu ja snautseritorttu, ovat mahdollisia.

Perinteisesti joulutortut tä ytetä ä n luumuhillolla, mutta viimeisten vuosien aikana kauppojen hillovalikoima on kasvanut merkittä vä sti. Tä hä n liittyen on raportoitu ahdistuksen ja epä varmuuden tunteita sekä vaikeuksia pä ä tö ksenteossa. Nyt tehtä vä n tutkimuksen tarkoituksena on arvioida joulutorttuihin sopivia hilloja ja marmeladeja erityisesti joulun ajan tunnelmaan soveltuvuuden kannalta.

Tutkimustilannehavainnot Paistonkestä viä hilloja lö ytyy S-marketista yli kymmenen, mutta joulutorttuihin sopivia voitaikinalevyjä ainoastaan yhdenlaisia. Joulutorttutaikina leikkaantuu miellyttä vä sti sen lä mmettyä hetken aikaa, ja torttujen muotoilu on helppoa.

Uunissa paistuminen sujuu ongelmitta. Joulutortut vaikuttavat olevan parhaimmillaan hieman paiston jä lkeen, jo hieman jä ä htyneinä , jolloin koostumus on rapea ja samanaikaisesti pehmeä . Joulutunnelman osalta parhaaseen tasoon pä ä stä ä n, kun joulutorttujen kanssa tarjoillaan glö giä .

Tutkimustulokset Vihreät kuulat -marmeladin soveltuvuus joulutorttuihin on selvä sti alle keskitasoa. Vaikeuksia havaitaan erityisesti marmeladin ja torttutaikinan integraatiossa, ja lopputulos jä ä hajanaiseksi. Torttu ei maistu joulutortulta eikä vihreiltä kuulilta, vaan kokonaisuus on kauttaltaan epä mä ä rä inen. Toisaalta vihreissä kuulissa perinteisesti ilmenevä ä sitkeyttä ei havaita, ja paikoittain makukokemus on ihan okei. Joulun odotukseen raikas ja pä ä rynä inen maku soveltuu kuitenkin heikosti.

24

Omenamarmeladin suoriutuminen joulutorttutä ytteenä on vä hä n yli keskitasoa. Makukokemus on miellyttä vä n pehmeä , ja esiin nousee lapsuuteen liittyviä assosiaatioita. Marmeladin ja torttutaikinan yhteensopivuus on hyvä ä . Yleinen olemus on kevyt, sopiva ja mukava. Joulutortuissa kaivattava waah-efekti jä ä kuitenkin vä hä iseksi, eikä suoriutuminen yllä parhaaseen mahdolliseen tasoon.

Luumuhillo saavuttaa selvä sti yli keskitason ja lä hestyy erittä in hyvä ä tasoa. Waah-efekti ilmenee vahvana, ja joulun maku nousee selkeä sti esiin. Myö s nautinnollisia huokauksia havaitaan. Kokonaisuudessaan luumuhillosta voidaan todeta, että tä ssä on se oikea joulutorttu, eikä itse torttua vä lttä mä ttä edes tarvita, sillä luumuhilloa voi kokemuksen mukaan syö dä myö s sellaisenaan esimerkiksi vä lipalaksi.

Vadelmahillo on on kokonaisuudessaan keskitasoa, mutta suoriutumisessa on huomattavaa vaihtelua. Hillo ja torttutaikina integroituvat toisiinsa sujuvasti, ja makukokemus on erittä in hyvä . Joulun olemus puuttuu kuitenkin tä ysin. Mielikuvien tasolla vadelmatorttu yhdistyy eurooppalaisiin suurkaupunkeihin, kuten Pariisiin ja Lontooseen, ja torttu vaikuttaa soveltuvan parhaiten nautittavaksi mustan teen tai café latten seuralaisena. Olemus on leivosmainen, ja tuotteen voisi nimetä juhannustortuksi, tai ranskalaisittain gateau milieu de l’é té ksi. Kyseessä on sympaattinen, itsevarma ja ulospä in suuntautuva suuren maailman torttu. Joulutortuksi vadelmahillon soveltuvuus on kuitenkin heikkoa.

Aprikoosimarmeladi on joulutorttutä ytteenä vä hä n alle keskitasoa. Kolminkertainen oho-efekti havaitaan, mutta muuten kokonaisuus jä ä mitä ä nsanomattomaksi. Mmh meh mmmmh ä ä h.

Johtopäätökset ja suositukset Tä ssä tutkimuksessa arvioitiin erilaisten hillojen ja marmeladien soveltuvuutta joulutorttujen tä ytteeksi. Eri hillojen vä lillä ilmenee huomattavaa vaihtelua maussa ja joulutunnelmassa. Heikointa suoriutuminen on vihreä t kuulat marmeladilla, ja erityisesti torttuosan ja hillo-osan integraatiossa ilmenee selviä haasteita. Vahvuudeksi nousee luumuhillo, jonka todetaan olevan yksinkertaisesti paras tä yte joulutorttuihin. Myö s omenamarmeladi sopii pehmeytensä ja mukavuutensa ansiosta joulutorttuihin hyvin. Vadelmahillon ja voitaikinan yhteensopivuus on erinomaista, mutta yhdistelmä stä puuttuu joulutunnelma tä ysin. Aprikoosimarmeladi on parhaimmillaankin mitä ä nsanomaton.

Joulun odotukseen suositellaan perinteisiä luumuhillotorttuja sekä omenahillotorttuja vaihtelua kaipaaville. Joulutortut ja vihreä t kuulat suositellaan syö tä vä ksi erikseen. Kesä n tullen voidaan nauttia vadelmahillolla tä ytetyistä tortuista, eli juhannustortuista, mutta jouluun ne eivä t sovellu. Aprikoosimarmeladilla tä ytettyjä torttuja ei suositella, mutta jos mitä ä n muuta ei ole saatavilla, voi niitä tilannekohtaisen harkinnan mukaan asettaa tarjolle esimerkiksi pikkujouluissa.

Näin teet joulutortun 1.

Leikkaa taikinasta neliö n muotoinen pala

”Suomen ylpeys on luumuhillolla tä ytetty hakaristi”

2.

Taittele haluamallasi tavalla (esim. katso alta) ja tä ytä hillolla

- maisteluillassa kuultua

3.

Paista sopivasti

25

26

27

28