Kivestä rakennettu 1/25

6

Tiili kiertotalouden uranuurtajana

16

Harkkorakentaminen vähähiilistyy

24 Oikealla suunnittelulla ja toteutuksella toimiva julkisivu

Ajankohtaista tietoa kivipohjaisista rakennusmateriaaleista

Kannen kuva:

Rakennusteollisuus RT: Kaupunkiympäristötalo ja 85 mm paksuinen julkisivumuuraus

SEURAA MEITÄ MYÖS:

Malmin kirkko korjattiin huolella – julkisivutiiletkin

BY-vähähiilisyysluokituksella päästövähennykset helposti käytäntöön

Lammin Betonin tuotannosta syntyy vain vähähiilisiä harkkoja

Oikea suunnittelu ja toteutus varmistavat julkisivun toimimisen ja pitkäikäisyyden

Märkälaasti on erinomainen valinta vanhojen ja historiallisten kohteiden julkisivuihin

Bendersin pihakivet ja Leca-kevytsoraharkot valmistuvat samalla tehtaalla Suomessa

LakkaLaine-messutalo

Osoitteenmuutokset, lehden peruutukset ja muut terveiset osoitteeseen palaute@rakennusteollisuus.fi. Kiitos.

Toimitussihteeri

Taitto

Lehti on painettu ympäristösertifioidulle paperille.

Muutoksen tuulet puhaltavat

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Herakleitos totesi: “Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan”.

Sama on kuvannut hyvin rakentamista viimeisten vuosien aikana ja tulee kuvaamaan sitä myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos, Euroopan turvallisuustilanteen heilahtelut ja väestön vanheneminen sekä kaupungistuminen vaikuttavat myös suomalaiseen rakentamiseen.

Varautuminen edessä oleviin muutoksiin on onneksi käynnissä, vaikka työtä on vielä paljon tehtäväksi. Uusi rakentamislaki ohjaa huomioimaan ja vähentämään päästöjä koko rakentamisen ketjussa. Hyvänä työkaluna betonin kanssa toimii BY-Vähähiilisyysluokitus®, joka viimeisimpänä on myös ulottunut koskemaan betonipohjaisia harkkotuotteita. Luokituksen avulla on helppo asettaa jo hankkeen alkuvaiheessa haluttu päästötaso betonirakenteille.

Euroopan unionin tasolla käynnissä on rakennustuotestandardien päivittäminen vastaamaan uuden rakennustuoteasetuksen (CPR) vaatimuksia. Tämä tulee vaikuttamaan kaikkiin unionin alueella valmistettaviin rakennustuotteisiin, niiden valmistajiin sekä niiden käyttöön. Uusi rakennustuoteasetus sääntelee tuotteiden ympäristövaikutuksiin ja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten asettamista. Mukaan tulevat jossain muodossa asentaminen, ylläpito, korjaaminen sekä uudelleenkäyttö. Rakennustuotteiden nykyisen DoP:n (Declaration of Performance) sijaan tulee laatia DoC (Declaration of Conformity). Standardien päivitystyö on käynnistynyt ja tulee jatkumaan tulevat vuodet ja valmista pitäisi olla vuoteen 2039 mennessä. Tässä työssä on mukana myös Suomen muurattujen rakenteiden standardisointiryhmä.

Rakennustuoteteollisuus ry:n organisaatiossa on myös tapahtunut muutoksia. Tiina Kaskiaro siirtyi viettämään ansaittuja vapaapäiviä ja muurattujen tuotteiden tuoteryhmäpäällikkönä toimii nykyisin allekirjoittanut. Muutokset ulottuvat myös tähän lehteen, kun sen nimi Kivestä Muuramalla päivittyy uuteen. Tästä numerosta eteenpäin lehti on nimeltään Kivestä Rakennettu. Samalla lehteä on uudistettu maltillisesti niin, että se on entistä kattavampi kivirakentamisen ja muurattujen rakenteiden tietopaketti.

Varmaa on vain muutos, kivirakentamisen osalta on kuitenkin vakaa pohja mukautua ja vaikuttaa muutoksiin. Kivirakentamisen ratkaisuista on pitkä kokemus ja ne ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi. Alalla tehdään myös kautta linjan aktiivista työtä päästöjen vähentämiseksi, luontokadon torjumiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Kivi onkin hyvä valinta kestävyytensä ja helppohoitoisuutensa takia.

Antoisia lukuhetkiä uudistuneen lehden parissa.

DI Antti Taivalkangas Tuoteryhmäpäällikkö Rakennustuoteteollisuus RTT ry antti.taivalkangas@rt.fi

Uusi rakentamislaki viimein voimassa

Uusi rakentamislaki korjaussarjoineen astui voimaan 1/2025. Osa lain kohdista tosin tulee voimaan vasta vuoden 2026 alussa. Lakimuutoksen tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista sekä edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. Lailla on vaikutuksia myös muurattuihin rakenteisiin.

Ennnen rakentamislain voimaantuloa rakentamista sääteli maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), joka on ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Uusi laki jatkaa johdonmukaisesti rakentamisen valvonnan kehitystä ja modernisointia. Pitkään kestäneessä valmistelutyössä on ollut useita käänteitä. Ensimmäinen versio hyväksyttiin eduskunnan täysistunnossa 1.3.2023 ja laki julkaistiin säädöskokoelmassa 21.4.2023. Lain voimaantuloksi päätettiin 1.1.2025. Nykyinen hallitus teki lakiin vielä korjaussarjan, joka hyväksyttiin vuoden 2024 lopulla.

Rakentamislain voimaanastumisen myötä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi.

VAIKUTUKSET MUURATTUIHIN

RAKENTEISIIN VÄHÄISIÄ

Laki vaikuttaa muurattujen rakenteiden käyttöön vain vähän. Suurin vaikutus tulee olemaan vähähiilisyyden arvioinnilla ja raportoinnilla. Tiilien ja harkkojen osalta on olemassa ajantasaiset

Tiilet ja harkot ovat toimiva ja helppo valinta uuden rakentamislain alaisiin hankkeisiin.

EPD-dokumentit, joiden avulla päästöt saadaan ilmoitettua tarkasti. Harkkorakenteiden suunnittelua ja päästöjen hallintaa helpottaa tuleva vähähiilisyysluokitus.

Tiilien ja harkkojen etu materiaalina on pitkäaikaiskestävyys ja vähäinen huollon tarve. Tiiliä voidaan uudelleenkäyttää, kunhan ne on purettu oikeaoppisesti.

MUUTOKSET LUVITUKSEEN

Uuden rakentamislain myötä lupajärjestelmä on yksinkertaisempi, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvautuvat nämä kaikki yhdistävällä rakentamisluvalla. Lisäksi lupakäsittelyä on kevennyt. Esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Rakentajan vastuulla on edelleen vahvasti rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen turvallisesti ja määräysten mukaisesti. Esimerkiksi piharakennuksen tulisijan ja savuhormin paloturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myynnissä on useita eri valmistajien valmispihasaunoja, jotka on valmiiksi varustettu kiukaalla ja siihen liitetyllä savupiipulla. Kaikilla valmispakettien tuotteilla ei välttämättä ole tarvittavia CE-hyväksyntöjä tai niiden asennusohjeet eivät vastaa kansallisia määräyksiä. Tässä on hyvä olla tarkkana.

PÄTEVYYKSIEN TOTEAMINEN

YHTENÄISTYY JA VÄHÄHIILISYYDEN

OHJAUS SUJUVOITUU

Rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tulee säänneltyjä ammatteja. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.

Uusi laki myös ohjaa rakentamaan vähähiilisesti eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle asetetaan rakennustyyppikohtaiset raja-arvot, joita kyseinen rakennus ei saa ylittää. Raja-arvo asetetaan vain rakennukselle. Rakennuksen ja rakennuspaikan ilmastoselvitys on laadittava ja esitettävä rakennuksen loppukatselmusta varten, eli rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitettaisiin vasta hankkeen valmistuttua.

Lisäksi uudet rakennukset on suunniteltava ja rakennettava elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi ja mahdollisimman pitkäikäisiksi. Erityistä huomioita tulevaisuudessa tulee kiinnittää rakennusosien purettavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen. Käytännössä nämä tapahtuvat uuden lain nojalla annettavilla asetuksilla, joiden säätäminen on vielä osittain kesken.

VUONNA 2026 VOIMAAN TULEVAT OSIOT

Uudessa rakentamislaissa rakentamisluvan käsittelylle säädettiin määräaika ja seuraamukset sen laiminlyönnistä. Tämä osa laista tulee voimaan

RAKENTAMISLUPA

EDELLYTTÄÄ 1.1.2025 ALKAEN

Asuinrakennus

Kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen

talousrakennus

Kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos

Yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä

Vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu

Vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite

Energiakaivo

Erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle

Muiden kuin edellä mainittujen rakennushankkeiden osalta kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, ettei lupaa tarvita, jos hanke on vähäinen.

1.1.2026 Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Vaativuudeltaan poikkeuksellisen suunnittelutehtävän ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus ovat kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa.

Rakentamislupaa haetaan vuoden 2025 loppuun saakka MRL:n mukaisilla asiakirjoilla ja 1.1.2026 alkaen rakentamislain edellyttämällä tavalla tietomallilla tai muulla koneluettavalla tiedolla.

1.1.2026 alkaen hiilijalanjälki ja -kädenjälki on raportoitava rakennuksen loppukatselmukseen mennessä. Tämä ei kuitenkaan koske pien- tai paritaloja eikä korjausrakentamista. Rakennuksesta tehtävän vähähiilisyyden arvioinnin tulee kattaa koko rakennuksen elinkaari.

TEKSTI Antti Taivalkangas

KUVA Adobe Stock

KIERRÄTYSMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIILISSÄ MONIPUOLISTUU

Tiilestä voi olla kierrätettyä materiaalia jopa yli 40 %

Suomen Tiiliteollisuusliiton jäsenyrityksissä kierrätysmateriaalien käytöstä tiilen valmistuksessa on pitkä kokemus. Erilaisia kierrätettyjä materiaaleja on käytetty tiilen raaka-aineena jo yli 30 vuotta. Tiilitehtailla materiaalikiertoa on kehitetty ja syntyvä hukka pyritään minimoimaan. Raaka-aineet on haluttu käyttää tehokkaasti, sillä se on myös kustannustehokkainta.

“Esimerkiksi tuotannossa rikkoutuneet tiilet murskataan ja käytetään uusien tiilien valmistuksessa. Näin on tehty aina”, kertoo toimitusjohtaja Teemu Raikkonen Raikkonen Oy:ltä. Tiilien valmistustekniikka on kehittynyt ja tuotannon hukkaprosentit pienentyneet. Yksittäisiä tiiliä saattaa silti hajota tuotantoprosessin aikana tai poltossa syntyä värivirheitä tiilen pintaan. Laadunvalvonnassa nämä kerätään sivuun ja murskattavaksi.

Tiilimurskaa voidaan tiilissä käyttää valmistuksessa tarvittavan neitseellisen hiekan sijaan ja tätä kautta vähentää hiekan osuutta. Tiilitehtaalla syntyvän hukan lisäksi tiilen valmistuksessa hyödynnetään myös teollisuuden sivuvirtatuotteita ja kierrätysmateriaaleja, joista pisimpään tiilen valmistuksessa on hyödynnetty posliinijätettä.

“Tiilerillä kiertotalous on ollut osana liiketoimintaa jo yli 40 vuoden ajan ja sen merkitys on korostunut erityisesti viime vuosina. Esimerkiksi posliinin käyttö parantaa tuoteominaisuuksia ja erityisesti tuotteen väriä, kierrätysposliinin osuus tietyissä tuotteissa voi olla jopa 50 %, nämä yhtenä esimerkkinä”, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Jari Seppälä Tiileriltä.

Tiilimurskaa käytetään myös urheilu- ja tenniskenttien sekä juoksuratojen pintakerroksina. Lisäksi se soveltuu viherrakentamiseen ja kasvu-

HUKKATIILISTÄ SYNTYI UUTTA – LÄMPÖKIVI JA LÄMPÖTIILI

Tarvasjoella sijaitseva Seppälän Tiili Oy on tunnettu takoistaan ja tulisijoistaan. Yli 50 vuoden aikana yrityksen tehtaan pihalle on kertynyt keko myyntiin kelpaamatonta tiiltä ja tiilimurskaa. Osa siitä on käytetty tuotannossa uusien tiilien raaka-aineena.

” En halua puhua raaka-aineesta jätteenä, sillä tiilet on hylätty esimerkiksi esteettisten haittojen vuoksi, ja siksi ne eivät ole päätyneet myyntiin. Materiaali ei ole myöskään ongelmajätettä, sillä se ei ole vaarallista, vaan poltetussa muodossa olevaa savea ja hiekkaa, kertoo Seppälän Tiilen

Tehtaalla ideoitiinkin tuote, jossa hyödynnetään tehokkaasti hukkatiilistä tehty murske. Näin syntyivät Lämpötiili sekä Tiilerin ja HB

Purettuja tiiliä voidaan käyttää uudestaan myös kokonaisina.

alustaksi. Tiilivalmistajien kehityshankkeissa etsitään aktiivisesti myös uusia mursketta ja kierrätysaineita raaka-aineena käyttäviä tuotteita.

TEKSTI Antti Taivalkangas KUVAT ARK House arkkitehdit Oy ja Wienerberger

Betonin yhdessä kehittimä lämpökivi, jonka raaka-aineesta 85 % on kierrätetty tiilimursketta. Lämpötiilestä kierrätysmateriaalia on yli 80%.

Lämpökivi on tiheämpää kuin perustiili ja kuusi kertaa tavallisen tiilen kokoinen painaen 15 kiloa. Hyvän lämmönvarauskykynsä ansiosta se sopii erityisesti pinnoitettavien tulisijojen kuoreen. Muuraus toteutetaan ohutsaumalaastilla. Lämpökiven pinta voidaan rapata, laatoittaa tai maalata. Takan runko ja pesä muurataan perinteiseen tapaan.

Tulenkestävä Lämpötiili on tarkoitettu käytettäväksi kaikissa puulämmitteisissä taloustulisijoissa tulisijan runko- ja tulipesämateriaalina. Se korvaa perinteisen keltaisen tulitiilen modernina ja mittatarkkana vaihtoehtona.

Tiilimursketta käytetään myös sellaisenaan juoksuratojen ja tenniskenttien pinnoiteena.

Tiili on toiminut vuosikymmeniä kiertotalouden uranuurtajana.

KIERTOTALOUDEN KEHITTÄMISESTÄ PALKITTIIN

Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin julkisivuratkaisuksi innovoitu kiertotaloustiili valittiin Vuoden 2024 vastuullisuusteoks Keskuskauppakamarin järjestämässä kilpailussa. Hanke on osa Helsingin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Kiertotalouskorttelin rakentamisessa pyritään käyttämään materiaaleja, jotka ovat uusiutuvia, kierrätettyjä tai kierrätettäviä, tai ympäristöä vähemmän kuormittavia.

A-Insinöörit ehdottivat hankkeelle Iittalan lasitehtaan lasimurskeen hyödyntämistä. Wienerbergerin ja ARK-House Arkkitehdit -toimiston välisten keskusteluiden pohjalta syntyi ajatus kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävän kiertotaloustiilen valmistamisesta hankkeen pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi.

“Laboratoriotestien perusteella kierrätyslasin käyttö näytti lupaavalta ja pääsimme

etenemään ripeästi tehdaskokeisiin”, Wienerbergerin tuotekehityksestä vastaava Milla AhtiKotilainen sanoo.

“Tiili sopii hyvin kiertotalouskorttelin julkisivumateriaaliksi ja sen pinta on näyttävä. Tiili on materiaalina pitkäikäinen, huoltovapaa ja kestää hyvin Jätkäsaaren merellisiä, vaativia sääolosuhteita. Uuden kiertotaloustiilen kehittäminen tapahtui ketterästi, minkä ansiosta se voitiin valita kohteeseen, lisää YIT:n työpäällikkö Janne Piepponen

“Olemme halunneet kiertotalouden ratkaisujen jäävän näkyviin myös rakenteissa. On ollut hyvä huomata, että näinkin merkittävä kierrätysaineiden käyttö ei kuitenkaan oleellisesti muuta tiilen ulkonäköä”, toimitusjohtaja Petri Kokkonen kertoo kohteen rakennuttajana toimivasta Yrjö ja Hanna -säätiöstä.

JÄTKÄSAAREN KIERTOTALOUSKORTTELI

Rakennuttaja: Yrjö ja Hanna ­säätiö

Rakentaja: YIT

Arkkitehtisuunnittelu: ARK­house arkkitehdit

Muut suunnittelualat: A­Insinöörit

Kierrätyslasi:

Fiskars Group Iittalan lasitehdas

Kiertotaloustiili:

Wienerberger Korian tiilitehdas, kierrätysaineiden osuus noin 40 % tiilimassasta

Saint-Gobainin kuonanjalostuslaitos edistää rakennusalan kiertotaloutta

Saint-Gobainin uusi kuonanjalostuslaitos valmistuu Raaheen tänä vuonna. SSAB muuttaa puolestaan omaa kuonankäsittelyprosessiaan ja investoi siihen liittyviin ratkaisuihin, kuten jäähdytykseen ja logistiikkaan. Yritysten yhteishankkeessa terästuotannon sivuvirtana valmistettavasta kuonasta jalostetaan vähähiilisiä sideaineita korvaamaan perinteisiä sementtejä.

Saint-Gobain ja SSAB rakentavat kiertotaloutta edistävän prosessin, jossa SSAB:n terästuotannon sivuvirroista tehdään vähähiilisiä sideaineita Saint-Gobain Weberin kuivatuotteisiin.

Raahen satama-alueelle 2025 vuoden aikana valmistuvassa kuonanjalostuslaitoksessa korkean jalostusarvon sementtejä korvaavia sideaineita tehdään terästuotannon kuonasta. Prosessi pienentää sideaineiden hiilijalanjälkeä jopa kymmenkertaisesti esimerkiksi perinteisiin sementteihin verrattuna.

Prosessi on maailman ensimmäinen laatuaan, ja sen avulla SSAB:n terästuotannon kuona saadaan sataprosenttisesti hyötykäyttöön. Saint-Gobain ja SSAB ovat kehittäneet prosessia yhteistyössä viiden viime vuoden ajan.

– SSAB:n valmistusprosessiin tutustuessa huomasimme, että teräksen jalostuksen loppuvaihe muistuttaa erikoissementin valmistusta. Teräk-

sen puhdistuksen sivuvirrasta saadaan kuonaa, jolla voimme korvata esimerkiksi Weberin kuivatuotteissa käytettävän erikoissementin, kertoo Saint-Gobain Finlandin johtava tuotekehityksen päällikkö Gunnar Lauren

20.000 TONNIA VÄHEMMÄN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ VUODESSA Kuonanjalostuslaitos on resurssitehokas kiertotaloushanke, jonka avulla terästeollisuuden raaka-aineita voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Uudella laitoksella kuona lajitellaan, ja kuonasta erotellaan metallit, jotka päätyvät takaisin SSAB:n tuotantoon raakaaineiksi. Näitä metalleja materiaalista on noin kaksi kolmasosaa. Lopusta tehdään vaihtoehtoisia sideaineita Saint-Gobainin käyttöön, joten kuona tulee käytettyä kokonaan, eikä prosessista synny lainkaan jätettä.

Saint­Gobain ja SSAB rakentavat kiertotaloutta edistävän prosessin, jossa SSAB:n terästuotannon sivuvirroista tehdään vähähiilisiä sideaineita Saint­Gobain Weberin kuivatuotteisiin.

Saint-Gobain investoi projektissa kuonanjalostuslaitokseen prosesseineen noin 12 miljoonaa euroa. Investointi tukee Saint-Gobainin tavoitetta saavuttaa nettonolla hiilidioksidipäästöt Suomessa 2035 ja globaalisti 2050. SSAB:n investointien arvo on noin 2 miljoonaa euroa. Saint-Gobainin ja SSAB:n yhteiselle projektille on myönnetty Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta noin 35 prosenttia.

– Prosessin avulla pystymme vähentämään yli 20 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Neitseellisen raaka-aineen käyttö pienenee, ja kotimaassa valmistettujen raaka-aineiden käyttö kasvaa, Lauren toteaa.

Saint-Gobain jätti patenttihakemuksen kuonajauhetuotteen käyttöön sideaineena vuonna 2022.

TEKSTI Saint-Gobain

KUVA Ramboll Finland

Kevytsora kiertoon –uudelleen ja uudelleen

Leca® -kevytsora on keraaminen ja kestävä eriste- ja kevennysmateriaali, jonka elinkaari on pitkä. Kevytsoraa voidaan käyttää uudelleen kerta toisensa jälkeen, sillä kaikki sen hyvät ominaisuudet säilyvät muuttumattomina.

Muutama vuosi sitten Valtatie 12:n Lahden eteläisen kehätien rakentamisessa hyödynnettiin ympäristöystävällistä lähestymistapaa, kun vanha Leca®-sorakevennys kierrätettiin ja käytettiin uudelleen. Hankeosassa 1B Helsingintien (MT 140) tielinja ja sen tasaus muuttuivat uuden sillan myötä, mikä edellytti penkereen keventämistä stabiliteetin varmistamiseksi.

– Kevennysmateriaalia löytyi yllättävän läheltä vanhan tielinjauksen rakenteista, vain muutaman metrin päästä. Helsingintien penger oli sortunut Porvoonjokeen 1990-luvulla, ja arkistosuunnitelmista selvisi, että tien rakenteita oli korjattu Leca-sorakevennyksellä, kertoo hankkeen geotekninen suunnittelija Risto Ketonen Afry Finland Oy:stä.

Vanhasta rakenteesta löytynyt kevytsora oli helposti saatavilla ja käyttökelpoinen uudessa kevennysrakenteessa. Uuden tielinjan siirtymä vei vain pienen matkan vanhalta paikalta, eikä materiaalin siirtäminen häirinnyt liikennettä, joka ohjattiin kiertotielle.

Uudelleenkäytettyä Leca-soraa oli noin 2500 m3 Hankkeessa säästettiin useita kymmeniä tuhansia euroja, sillä materiaalin uudelleenkäyttö vähensi uusien materiaalien hankintakustannuksia. Lisäksi ympäristöhyödyt olivat merkittäviä, koska purettua materiaalia ei tarvinnut kuljettaa pois, eikä uutta materiaalia tarvinnut valmistaa ja toimittaa yhtä paljon.

Leca Finlandin myynti- ja markkinointipäällikkö Mikko Pöysti kertoo Vt 12 Lahden eteläisen kehätien hankkeen osoittaneen esimerkillisesti, miten Leca-sorakevennyksen uudelleenkäyttö on helppoa, kun materiaali täyttää laatuvaatimukset ja sijaitsee lähellä uutta käyttökohdetta.

KIERTOTALOUSYHTEISTYÖ

GRK SUOMEN KANSSA

Kevytsoran käyttö uudelleen on helppoa. Materiaali otetaan talteen joko imuroimalla se erikoiskalustolla esimerkiksi katolta tai kaivamalla ylös maasta. Leca Finland on tehnyt jo jonkin aikaa kiertotalousyhteistyötä GRK Suomen kanssa. Se tarkoittaa, että urakoitsija voi viedä rakenteesta talteen otetun kevytsoran GRK:n Nurmijärven vastaanottopisteelle, jonka jälkeen kevytsora käy läpi laadunvarmistusprosessin. Siinä varmiste-

Lecan yhteistyö GRK Suomen kanssa edistää kestävää rakentamista tarjoamalla mahdollisuuden käyttää kierrätettyä materiaalia luotettavasti ja helposti.

Kun kevytsoraa ollaan purkamassa rakenteesta, urakoitsija ottaa yhteyttä GRK:n yhteyshenkilöön ja sopii materiaalin toimittamisesta GRK:n vastaanottopisteelle. Siellä kevytsora luokitellaan yhteen neljästä kategoriasta vastaanottoehtojen mukaisesti. Puhdas kevytsora ja kevytsora, joka sisältää vain vähäisiä määriä jätteitä, etenee laadunvarmistuksen kautta tuotteeksi ja saa CE-merkinnän. Tuotteelle on määritelty suoritustasot (DoP), joiden puitteissa sitä voidaan käyttää rakenteissa.

taan materiaalin ominaisuudet ja käyttökelpoisuus, joka puolestaan mahdollistaa turvallisen ja kestävän uudelleenkäytön toisessa projektissa. – Kaikki toimet varastoinnista uudelleenkäyttöön perustuu tarkasti suunniteltuun yhteistyömalliin, joka tukee kiertotaloutta ja vähentää uuden neitseellisen rakennusmateriaalin tarvetta.

Mikäli vastaanottopisteelle viety kevytsora sisältää maa-aineksia tai jätteitä, se voidaan kuitenkin vielä hyödyntää esimerkiksi MARA-asetuksen ehtoja noudattaen. Kunhan tuoteominaisuudet vastaavat suunnitelmia, voidaan Leca-sora Reusea käyttää normaalin tuotteen tavoin. Jos tiheys tai muut ominaisuudet poikkeavat selkeästi suunnitelmista, tulee käytettävyys varmistaa suunnittelijalta.

Laadunvarmistuksen läpikäynyt kevytsora kulkee nimellä Leca®-sora Reuse. Tuote on CE-merkitty ja sopii muun muassa viherrakentamiseen, kevennysrakenteisiin ja talon ulkopuolisiin täyttöihin, Pöysti toteaa.

TEKSTI Dakota Lavento, Tia Härkönen

KUVAT Leca Finland

Malmin kirkko korjattiin huolella –julkisivutiiletkin vaihdettiin

Malmin kirkko Helsingissä on käynyt läpi perusteellisen rakennus- ja taloteknisen korjauksen.

Sisäilmakorjaus vaati jopa tiilijulkisivun purkamisen ja uudelleen rakentamisen.

Malmin kirkon mittava peruskorjaus palautti vuonna 1981 valmistuneen rakennuksen jälleen käyttökuntoon ja paransi sen teknisiä ratkaisuja. Urakkavaihe kesti toukokuusta 2023 marraskuun loppuun 2024. Remontoitu kirkko otettiin käyttöön pääsiäispäivän messussa huhtikuussa 2025.

Kirkkoa erityisesti vaivanneiden sisäilmaongelmien syinä olivat julkisivumuurauksen virheet, kattovuodot sekä salaojituksen, tiivistyksen ja tuuletuksen riittämättömyys. Ne kaikki korjattiin, ja puolitoista vuotta kestäneen remontin aikana kirkon talotekniikka ja rakenteet päivitettiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Kirkon ulkoasu ja arkkitehtoninen ilme säilytettiin ennallaan. Erityistä huomiota sai kirkon punatiilinen ulkojulkisivu, joka purettiin ja muurattiin uudelleen kellotapulia lukuun ottamatta. Julkisivun tiivistäminen ei sisäpuolelta olisi onnistunut, sillä sisäpuolen seinät ovat lähes kauttaaltaan puhtaaksi muurattuja.

UUTTA TIILTÄ VANHALLA MALLILLA

Lähes 90 % kirkon julkisivusta uusittiin, ja parhaimmillaan muurausta oli tekemässä kuusi muuraria yhtä aikaa. Uudet tiilet haluttiin väriltään ja ilmeeltään mahdollisimman lähelle alkuperäisiä tiiliä. Uutta julkisivua on 1800 neliötä, ja tiilivärin sekä -ladonnan yhteensopivuus alkuperäiseen julkisivuun varmistettiin mallimuurauksilla.

Kohteen vastaava työnjohtaja Jonas Lindqvist NCC:ltä uskoo, että projektista jää hänelle erityisesti mieleen juuri kirkon julkisivun uudelleenmuuraus, johon käytettiin kaikkiaan 80 000 yksittäistä tiiltä. Tiilet saatiin vielä vuosikymmenten jälkeen mittatilaustyönä alkuperäisten tiilien valmistajalta.

– Olemme saaneet kehuja siitä, että kirkko näyttää täysin samalta kuin ennen korjaustyötä, ja se on tällaisessa isossa julkisivutyössä hyvä saavutus, Lindqvist sanoo.

Julkisivun tiilet ovat samalta valmistajalta kuin alkuperäiset tiilet reilun neljänkymmenen vuoden takaa.

Myös pääsuunnittelija Risto Tulonen Arkkitehtitoimisto Arkviiristä nostaa julkisivumuurauksen yhdeksi koko hankkeen merkittävistä kohdista. – Yhteistyössä urakoitsijan ja kaupungin museon kanssa onnistuttiin löytämään hyvin lähellä alkuperäistä olevat materiaalit ja työtapa. Tämä korostui kohdissa, joissa uusi muuraus liittyi vanhaan tiilimuuraukseen, hän kertoo.

Se, että julkisivu näyttää samalta kuin ennen alkuperäisen purkua, on vaatinut erityistä vanhan työnjäljen tutkimista, suunnittelua ja tarkkaa silmää. Malmin kirkossa ei esimerkiksi

alttariseinää ole muurattu suoraksi, vaan sen tiilipinta on epätasainen. Ulkoseinää koristaa ristiaiheinen tiiliornamentiikka keskiaikaisten kivikirkkojen tapaan.

KIRKON ARVOKKAAT PIIRTEET SÄILYIVÄT KORJAUSRAKENTAMALLA

Malmin kirkon remontti on erinomainen esimerkki säilyttävästä korjausrakentamisesta. Vaikka kirkko oli teknisesti vanhentunut ja kärsinyt vakavista sisäilmaongelmista, se voitiin palauttaa toimintakuntoon ilman, että alkuperäistä

Malmin kirkko on arkkitehti Kristian Gullichsenin tunnetuimpia töitä. Sen suunnitelma perustuu 1976 järjestettyyn arkkitehtuurikutsukilpailuun, jonka Gullichsen voitti. Malmin kirkko ei ole suojeltu rakennus, mutta arkkitehtonisesti arvokas. Sen arkkitehtuuria leimaa selkeä ja harkittu materiaalien käyttö. Punatiiltä on käytetty niin sisätiloissa kuin muurimaisissa julkisivuissa. Detaljointi on erittäin niukkaa ja tarkkaan harkittua, mikä korostaa materiaalien omaleimaisuutta.

rakennusta tarvitsi purkaa. Helsingin kaupunginmuseo oli mukana projektissa varmistamassa, että rakennuksen arvokkaat piirteet säilyvät. Muun muassa alkuperäiset puuikkunat korjattiin vaihtamisen sijaan, ja sisäkattojen mäntypaneelit säilytettiin lähes kaikkialla.

Korjausrakentamisessa on tärkeää, että työt tehdään kerralla kunnolla. Malmin kirkon tapauksessa se tarkoitti perusteellista kuntotutkimusta ja suunnittelua, jotta uudistetut rakenteet kestävät taas vähintään seuraavat 40 vuotta ilman

Se, että julkisivu näyttää samalta kuin alkuperäinen, on vaatinut vanhan työnjäljen tutkimista, suunnittelua ja tarkkaa silmää.

Kirkko palasi käyttöön entistä ehompana. Sisäilmaongelmaisesta, tekniikaltaan vanhentuneesta rakennuksesta kuoriutuu täysin samannäköinen, mutta puhdas, raikas ja toimivampi kirkko, joka lämpiää maalämmöllä.

ongelmia. Tämä ei ole vain taloudellisesti järkevää, vaan myös ympäristön kannalta vastuullista. Seurakuntalaisille remontti toi merkittäviä parannuksia. Kirkko on nyt esteettömämpi, ilmanvaihto kunnossa, ja seurakuntasali saa maalämmön ansiosta myös viilennyksen. Lisäksi vanhasta asunnosta vapautunut tila on muutettu yhteiskäyttötilaksi, mikä palvelee paremmin kirkon käyttäjiä.

TEKSTI Tia Härkönen

KUVAT Wienerberger

Rakennuttaja:

Helsingin Seurakuntayhtymä

Pää­ ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy

Rakennesuunnittelu:

AFRY Buildings Finland Oy

Tiilet: Wienerberger

Saumalaastit: Fescon

MALMIN KIRKKO

Arkkitehtuuri Finlandia voittaja 2019

Mona Schalin arkkitehti SAFA

Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy

Käytetty kestää

Teknillinen korkeakoulu (vuoteen 1908 Polyteknillinen opisto) valmistui vuonna 1877 ja sitä laajennettiin kuvassa näkyvillä torinpuoleisilla siipirakennuksilla vuonna 1904. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Ei ole epäilystäkään, etteikö Helsingin kantakaupungissa vietetty lapsuus ja nuoruus olisi vaikuttanut siihen, miten arvostan ikääntyneitä, patinoituneita kivirakennuksia ja millaisiin tehtäviin olen arkkitehtina hakeutunut. Kotitaloni, lastentarhani, kansa- ja oppikouluni olivat uusrenessanssi- ja jugendkauden arkkitehtien suunnittelemia kivitaloja. Kirjoja kävin lainaamassa Theodor Höijerin suunnittelemasta kaupunginkirjastosta. Jykevät muuratut ulkoseinät ikkunasmyygeineen, huoneiden mittasuhteet ja väljät portaikot muovasivat käsitystäni ”talosta”. Helsingin kivikaupunkikortteleiden rakennukset eivät olleet kertakäyttöisiä, ne oli tehty kestämään satoja vuosia, ylläpidettäviksi ja korjattaviksi. Talot kantoivat muistissaan rakentamiseen käytetyt voimavarat, rakennustelineille kannetut lukemattomat tiilet ja rakennustyöläisten pitkät raskaat työpäivät. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä tällaisten rakennusten purkamista ei olisi voitu perustella sillä, että ne ovat elinkaarensa päässä, epäajanmukaisia, taloteknisesti ja tilankäytön kannalta epäkurantteja. Mutta 1960luvulla alkoi tapahtua – tältä ajalta muistetaan erityisesti hotelli Kämpin purkaminen, Norrménin talon korvaaminen Enso-Gutzeitin pääkonttorilla ja Helsingin kaupungintalon perinpohjainen uudistaminen. Kantakaupungin konttoristumisen myötä yleistyi kokonaisten kivitalojen tai ainakin niiden sisäosien purkaminen uuden

tieltä. Lainsäädäntöä ja kaavoituksen keinoja oli kehitettävä purkuaallon hillitsemiseksi. Rakennussuojelu, ruotsiksi byggnadsvård, oli mitä ajankohtaisin aihepiiri aloittaessani arkkitehtuuriopinnot 1970-luvulla. Samoihin aikoihin oli alettu puhua ekologisesta rakentamisesta ja massiivirakenteista. Arkkitehtuurin historian professori Vilhelm Helander perusti restaurointikurssin, johon kutsuttiin opettajiksi alan parhaat asiantuntijat. Opintoretki Ruotsiin ja Skoklosterin linnaan oli ikimuistoinen kokemus. Siellä me opiskelijat viimeistään ymmärsimme, miten kestävä tiilestä muurattu rakennus on, kun sitä ylläpidetään ja korjataan viisaasti, rakenteita ja niiden teknisiä ominaisuuksia ymmärtäen. Perinteisten rakenteiden korjauksen johtavaksi asiantuntijaksi oli tuolloin noussut ruotsalainen insinööri Ingmar Holmström. Myöhemmin Tiili-lehti julkaisi Holmströmin erinomaisen artikkelin, ”Lopettakaamme kertakäyttötalojen rakentaminen”, joka johdatti rakennusten eri komponenttien elinkaaren ymmärtämiseen. 1800-luvulla Helsingin kantakaupunkiin rakennettiin valtionhallinnon, armeijan, yliopistoopetuksen, koululaitoksen ja sairaanhoidon käyttöön edustavia kivirakennuksia, joiden suunnittelussa noudatettiin ajankohtaisia tilaratkaisumalleja ja kansainvälisiä arkkitehtuurivirtauksia. Samankaltaiset kivirakennukset ovat edelleen käytössä kaikkialla Euroopan pääkaupungeissa. Niiden käyttötarkoitus on saattanut muuttua jo moneen kertaan, mutta rakennusten tarjoamiin puitteisiin on osattu mukautua. Kai Wartiainen on kiteyttänyt tämän ilmiön lauseeseen ”rakennukset pysyvät, toiminnat muuttuvat”. Helsingissä on tyhjillään ja tyhjentymässä useita 1800-luvun kiviarkkitehtuurin komeita edustajia ja niitä näyttää tulevan lisää: entinen Teknillinen korkeakoulu Hietalahden torin varrella, Kirurginen sairaala, Arkkitehtuurimuseo ja Design-museo. Valtioneuvoston sisäpihan nelikerroksista painotaloa uhkaa purku. Rakennukset jätetään tyhjilleen rapistumaan. Käykö niin, että niiden toiminnat siirtyvät räätälöityihin uudisrakennuksiin, jotka jonkin ajan jälkeen todetaan epäajanmukaisiksi ja epäkuranteiksi?

BY-vähähiilisyysluokituksella päästövähennykset helposti käytäntöön

Tilaaja/suunnittelija valitsee tavoitellun luokan ja päästötason

Betonin valmistajat ilmoittavat mihin luokkiin pääsevät eri betonilaaduillaan

Urakoitsija tilaa valitun luokan mukaista betonia

Rakentamisen päästövähennyksiä pystytään tekemään rakennusmateriaalien päästöjen kautta. Uusi rakentamislaki ohjaa raportoimaan 1.1.2026 alkaen hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä rakennuksen loppukatselmukseen mennessä. Rakennuksille on myös tulossa päästörajoituksia ja päästökaupan osalta kustannukset ovat nousemassa. Lisäksi EU:N taksonomia tulee vaikuttamaan rakentamisen hiilidioksidipäästöihin.

BY-Vähähiilisyysluokitus on vapaaehtoinen, kansallinen luokitus betonin CO2-päästöjen ilmoittamiseksi ja vähentämiseksi. Luokituksen tarkoituksena on luoda alalle tuotemerkeistä riippumaton, yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisempiä betonilaatuja, elementtejä ja betonituotteta. BY-Vähähiilisyysluokituksen avulla betonin hiilidioksidipäästöt voidaan laskea luotettavasti ja arvot ovat vertailukelpoisia. Päästöluokitus helpottaa vähähiilisten betonien määrittelyä rakennusten suunnitteluvaiheessa.

LUOKITUKSEN TOIMINTAPERIAATE

BY-Vähähiilisyysluokituksessa betonilaadut, elementit ja betonituotteet jaotellaan luokkiin betonin hiilidioksidipäästöjen perusteella. Luokitus on betoniresepti ja -betoniasemakohtainen. Valmistaja voi luokitella haluamansa betonireseptit vähähiilisyysluokkiin edellyttäen, että reseptin päästöarvo täyttää luokituksen vaatimukset.

Vähähiilisyysluokkia merkitään tunnuksella: GWP.NN. GWP-tunnus tulee sanoista Global Warming Potential. Tunnuksessa NN on päästötaso verrattuna referenssitasoon. Esimerkiksi GWP.85 tarkoittaa, että betonin hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan 85 % verrattuna referenssitasoon. Referenssitasot on laskettu kyseisten betonilaatujen ja tuotteiden suomalaisten valmistajien päästöistä ja näistä on muodostettu keskimääräinen päästötaso. Tiedot on kerätty EN 15804 standardin mukaisesti.

Päästöjen laskennassa käytetään Ympäristöselosteiden (EPD) periaatteita kuitenkin muutamin poikkeamin. Ympäristöselosteista poiketen luokituksessa lasketaan vain GWPtotal-päästöt ja tarkastellaan vain ympäristöselosteen vaiheita A1…A3. Laskenta tehdään betonilaadun reseptin perusteella. Raaka-aineiden ja niiden kuljetuksen lisäksi huomioidaan betonin valmistuksessa tarvittava sähkö- ja lämpöenergian kulutus. Samoin huomioidaan betonin valmistuksessa muodostuva hukka.

Luokituksen päästöarvot koskevat vain betonia, ei siis esimerkiksi betonirakenteiden raudoitusta, betonin tai betonituotteen kuljetuksia tai työmaatoimintoja. Betonin päästöarvoa voidaan käyttää rakennusten päästölaskennassa kuitenkin huomioiden e.m. päästöarvon kohdentuminen betoniin.

Vähähiilisyysluokka ei kumoa muita betonille asetettuja vaatimuksia. Esimerkiksi lujuus- ja säilyvyysominaisuudet (kuten rasitusluokat) tulee toteutua vähähiilisyysluokasta riippumatta. On kuitenkin huomattava, että vähähiilisen betonin valinta voi vaikuttaa myös muihin betonin ominaisuuksiin, esimerkiksi lujuudenkehitykseen.

GWP-päästöjen laskenta tehdään käyttäen ensisijaisesti BY-Vähähiilisyyslaskuria. Laskenta voidaan suorittaa muullakin BY:n hyväksymällä, verifioidulla laskentatyökalulla. Raaka-aineiden, kuljetusten ja energian ominaispäästöjen osalta käytetään ennalta-asetettuja, tuotekohtaisia arvoja eikä käyttäjä ei pääse vaikuttamaan ominaispäästöihin. Näin pyritään varmistamaan laskelmien mahdollisimman hyvä luotettavuus ja vertailukelpoisuus. Menetelmä on avoin kaikille Suomessa käytettäville betonin raaka-aineille. Markkinoille tulevat uudet raaka-aineet lisätään laskentaohjelmaan pyynnöstä. Uusille materiaaleille on oltava luotettava päästötieto, esimerkiksi verifioitu ympäristöseloste.

BY-VÄHÄHIILISYYSLUOKITUS

Luokituksesta vastaa Betoniyhdistys ry. Luokituksen tekemiseen ovat osallistuneet Betoniyhdistys ry, Betoniteollisuus ry sekä Aalto­yliopisto. Luokitustyötä on ohjannut laaja­alainen BY:n hallituksen nimeämä työryhmä. Luokitukseen liittyvä materiaali on koottu internet­sivuille: www.vahahiilinenbetoni.fi. Sivuilta löytyvät betonivalmistajien käyttöön tehty BY­Vähähiilisyyslaskuri, käyttöohjeet suunnittelijalle ja tilaajalle sekä betonin valmistajalle. Sivuilta löytyvässä vuosittain päivittyvässä taustaraportissa esitetään luokituksen periaatteet sekä laskelmissa käytettävät raaka­aineiden, kuljetusten sekä energian ominaispäästöt.

LUOKITUKSEN KÄYTTÄMINEN

Suunnittelijan ja tilaajan näkökulma

Suunnittelija tai tilaaja valitsee halutessaan vähähiilisyysluokan yksittäiselle rakenteelle tai kohteelle. Vähähiilisyysluokkaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti luokkien saatavuuteen.

Tavoiteltaessa vähähiilisyyttä kohteen suuret betonivolyymit tulisi toteuttaa vähähiilisyysluokituksen mukaisella betonilaadulla. Näin saavutetaan mahdollisimman suuri päästövähennys. Kohteen mahdolliset pienemmät betonimäärät voidaan toteuttaa korkeammalla päästöluokalla tai päästöluokittelemattomalla betonilla ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta kokonaispäästöihin. On arvioitava tapauskohtaisesti kuinka suuri osuus betonirakenteista tulisi olla päästöluokiteltuja. Yleensä jos kohteen betonirakenteiden massasta vähintään 80 % on päästöluokiteltuja, saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä. Tämä voidaan yleensä saavuttaa valmistamalla kohteen kantavat sisärakenteet vähähiilisellä betonilla.

On suositeltavaa käyttää luokitusta rakennekohtaisesti, mutta suunnitteluvaiheessa on järkevää tarkastella laajempia kokonaisuuksia. Mikäli vähähiilisyysluokitusta käytetään kohdekohtaisesti, tulee varmistaa, että kohteen kaikki betonirakenteet voidaan valmistaa valitun vähähiilisyysluokan mukaisella betonilla tai betonituotteilla. Tämä joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. Vaihtoehtoisesti osa rakenteista voidaan jättää luokituksen ulkopuolelle. Joillakin betonilaaduilla ja -tuotteilla alhaisempien päästöluokkien saavuttaminen voi olla vaikeaa. Samoin vaativimmissa päästöluokissa mahdollisia toimittajia voi olla rajallinen määrä.

Suunnitteluvaiheessa voidaan helpottaa vähähiilisten betonien käyttöä valitsemalla betonille 91 vuorokauden laadunvarmistusikä. Näin lisätään erityisesti alhaisempien päästöluokkien käyttömahdollisuuksia. Samoin tarpeettoman vaativien rasitusluokkavaatimusten käyttöä tulisi välttää. Mikäli rakenteeseen kohdistuu ankaria säilyvyysrasituksia, on yleensä tarkoituksenmukaista jättää rakenteet vähähiilisyysluokituksen ulkopuolelle.

Betonin tai betonituotteen valmistajan näkökulma

Betonin vähähiilisyysluokitus edellyttää valmistajalta toimenpiteitä:

Reseptikohtaista päästöarvojen laskentaa ja laskennasta saatavaa vähähiilisyysraporttia

Betoniaseman sertifiointia BY-vähähiilisyysluokituksen vaatimusten mukaisesti Kirjanpitoa betoniresepteistä, joilla on vähähiilisyysluokitus

Betonin tai betonituotteen valmistaja laskee kunkin betonilaadun päästöarvon reseptitietojen perusteella käyttäen BY-Vähähiilisyyslaskuria. Laskuri antaa vähähiilisyysraportin, josta ilmenee vähähiilisyysluokka, jonka vaatimukset kyseinen betoni täyttää (esim. GWP.70). Betoni täyttää tällöin myös korkeammat vähähiilisyysluokat, esim. GWP. REF ja GWP.85.

Luokituksen käyttö edellyttää kolmannen osapuolen sertifiointia, jolla varmennetaan ilmoitettujen päästöarvojen oikeellisuutta ja

HARKKORAKENTEIDEN VÄHÄHIILISYYSLUOKITUS

Tuoreimpia lisäyksiä BY:n vähähiilisyysluokitukseen ovat erilaiset betonipohjaiset harkot.

BY-Vähähiilisyysluokituksen harkkotuotteet: Arvojen yksikkönä on kg CO2e/harkkojen betoni-m3 tai kevytsorabetoni-m3 kohden. Laskenta on tehty harkkojen betonitai kevytsorabetonin osalle. Betonin tiheys laskennassa on 2 300 kg/m3 ja kevytsorabetonin 700 kg/m3

HARKKOTUOTTEET

Betoniset muottiharkot 1)2) 365

145 Betoniset eristemuottiharkot 3) 430 365 300 235 170 Kevytsorabetoniharkot 140 120 100 75 55 Eristetyt kevytsorabetoniharkot 160 135 110 90 65

1) Eristämättömät betoniset muottiharkot (laskennassa mukana vain harkon betoniosuus)

2) Kattaa myös betoniset väliseinäharkot, pois lukien väliseinissä käytetyt kevytsorabetoniharkot

3) Eristeelliset betoniset muottiharkot (laskennassa mukana vain harkon betoniosuus)

luotettavuutta. Sertifiointi perustuu luokituksen ohjeistoon ja sieltä erityisesti valmistuksen ohjeistukseen. Sertifioinnin myötä valmistaja saa oikeuden käyttää GWP-tunnusta betonilaadun nimessä sekä Suomen Betoniyhdistyksen vähähiilisyyslogoa. Seurantatarkastukset tehdään kahdesti vuodessa muiden tarkastuskäyntien yhteydessä.

Inspecta Sertifiointi Oy toimii kolmannen osapuolen roolissa vähähiilisen betonin sertifioinnissa Valmistaja pitää kirjanpitoa mistä selviää betonireseptit ja tuotteet, joilla on BYvähähiilisyysluokitus ja päivämäärä, milloin laskenta on viimeistään uusittava. Valmisbetonin osalta BY-Vähähiilisyysluokka tulee näkyä betonilaadun tunnuksessa esim. C30/37 – #16 mm – S3 – XC3,4, XF1 – 50 v –GWP.85. BY-Vähähiilisyysluokka tulee näkyä myös kuormakirjassa.

Mikäli betonireseptissä, raaka-aineissa tai olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tulee betonin valmistajan tehdä laskelma uudelleen ja tarkistaa luokitus uuden laskelman perusteella. Laskelma on uusittava kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

Vähähiilisyysluokitus ei muuta betonin valmistajan laadunvalvontaa, eikä muuta betonin teknisiä vaatimuksia. Luokitus ei edellytä esimerkiksi omia erillisiä ennakkokokeita tai puristuslujuustestauksia. Luokitus ei myöskään vaikuta betonin valmistajan betoniperheisiin tai arvostelueriin. Betonin valmistajan on kuitenkin varmistettava, että laadunvalvonta kohdentuu tasapuolisesti myös vähähiilisiin betoneihin.

LUOKITUKSEN VAIKUTUKSET BETONIN OMINAISUUKSIIN

Vähähiilisyysluokka voi vaikuttaa valmisbetonin ominaisuuksiin ja tämä on huomioitava betonitöiden suunnittelussa ja aikataulujen laadinnassa. On suositeltavaa keskustella valmisbetonin toimittajan kanssa vähähiilisen betonin soveltuvuudesta kyseiseen käyttökohteeseen.

Alhaisemmissa päästöluokissa seosaineiden osuus sideaineissa kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa betonin lujuudenkehityksen hidastumista. Muottienpurku viivästyy tai vaihtoehtoisesti vaaditaan rakenteen tehokkaampaa lämmitystä ja/tai kiihdyttävien lisäaineiden käyttöä. Vaikutukset ovat suurimmillaan kylmissä olosuhteissa käytettäessä alhaisimpia päästöluokkia. Lujuudenkehityksen hidastumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia rakentamisprosessiin.

Luokiteltujen betonien saatavuus Vähähiilisyysluokan valinnassa tulee kiinnittää huomiota vähähiilisyysluokiteltujen betonien ja betonituotteiden saatavuuteen. Luokkien saatavuus vaihtelee betonilaaduittain ja tuotteittain. Alhaisempien päästöluokkien saavuttaminen on vaikeampaa huokostetuilla betoneilla ja kaikkein haastavampaa infrapuolen P-lukubetoneilla. Valmisbetonin osalta saatavuus vaihtelee myös alueellisesti, pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa saatavuus on yleisesti parempi kuin maaseudulla. Luokitukseen liittyvää saatavuustaulukkoa päivitetään jatkuvasti.

TEKSTI Antti Taivalkangas KUVA Adobe Stock

Lammin Betoni otti ison harppauksen vastuullisuustyössä siirtymällä syksyllä 2024 valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Muutoksella on ollut suora vaikutus niiden hiilijalanjälkeen.

Päästöjen pienentäminen ei ole Lammin

Betonille ensimmäinen lajiaan, sillä perheyrityksen tuotekohtaiset päästöarvot ovat olleet jo valmiiksi hyvällä tasolla. Vuonna 2019 yritys siirtyi esimerkiksi koko harkkotuotannossa käyttämään vain uusiutuvaa sähköenergiaa ja vuonna 2022 se laati ensimmäisenä betoniharkkovalmistajana standardin mukaiset, verifioidut ympäristöselosteet.

– Tavoitteemme on puolittaa tuotekohtaiset päästöarvot vuoteen 2030 mennessä. Tuotannon muutoksella asetettu tavoite osin jo saavutettiin, sillä kokonaispäästöt pienenivät tuoteperheestä riippuen 23–53 %, keskimääräisen pudotuksen ollessa 42 %, tiivistää Lammin Betonin markkinointi- ja kehityspäällikkö Markus Inkiläinen

MUUTOKSEN TAUSTALLA VASTUULLISUUSOHJELMA JA LOIKKA-HANKE

Hiilineutraali rakentaminen on yksi Lammin vastuullisuusohjelman neljästä painopistealueesta. Hiilineutraaliuden edistämiseksi Lammi oli vuonna 2022–2024 mukana Aaltoyliopiston ja viiden muun teollisuuden yrityk-

Lammin Betonin tuotannosta syntyy vain vähähiilisiä harkkoja

*Uudet vähähiiliset tuotteet on laskettu pohjautuen 2022 EPD-arvoihin.

sen yhteisessä hankkeessa, jossa keskityttiin ensisijaisesti masuunikuonan hyödyntämiseen betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

– Vähähiilisyysmuutostamme edelsi yli kaksi vuotinen LOIKKA-hanke, jossa tutkimme lopulta 6 erilaista seossementtityyppiä ja yhteensä 17 erilaista reseptiyhdistelmää. Valitulla vähähiilisellä sideaineyhdistelmällä pystymme täyttämään kaikki tuotteille asettamamme vaatimukset, Inkiläinen kertoo. Mittatarkkuuden ja standardinmukaisten lujuustestien lisäksi Lammi teetti uusilla

tuotteillaan pitkäaikaiskestävyyteen liittyvät jäädytyssulatuskokeet, sekä M1-sisäilmapäästötestit. Saavutetut tulokset olivat niin hyviä, että yritys päätti vielä optimoida tuotteiden valmistusreseptejä.

– Tehdystä muutoksesta huolimatta lopullisilla resepteillä valmistetut tuotteet ovat testien perusteella aiempiin tuotteisiin verrattuna samalla tasolla. Loppulujuuksien osalta jopa hieman aiempaa parempia, hän sanoo.

TEKSTI JA KUVA Lammin Betoni

Lammi Harkkojen päästöt (GWP total (A1-A3) kg CO2e/m2)

Lammi EPD 2022

Uudet vähähiiliset tuotteet* (9/2024)

Kivikon jääurheilukeskuksen uudet valuharkot ovat hiilinieluja

Helsingin Kivikon urheiluhallikeskus muuntuu kokonaisuudessaan jääkiekkokäyttöön, kun vanhan hiihtohallin käyttötarkoitus vaihtuu. Elokuussa päättyvään urakkaan sisältyy kiekkokaukaloita ympäröivän yleisösuojaseinän rakentaminen patentoiduilla, tehdasvalmistusvaiheessa hiilidioksidia sitovilla valuharkoilla.

Uusi jääurheilukeskus palvelee monipuolisesti pääkaupunkiseudun jääurheilijoita. Kohteen rakennussuunnittelun on tehnyt Arkkitehdit Tommila Oy

Yksilöurheilulajien, kuten perinteisen hiihdon, suosion hiipuminen verrattuna kansallisurheiluksi nousseeseen jääkiekkoon ei ole uusi ilmiö. Moni helsinkiläinen sivakoija piti kuitenkin katastrofina kaupungin päätöstä lakkauttaa hiihtämismahdollisuus sisähallissa. Etenkin, kun ilmastonmuutos on tehnyt talvista hiihtäjien näkökulmasta liian kesäisiä. Sama globaali megapulma on toiminut kimmokkeena hollolalaisen Rakennusbetoni-ja elementti Oy:n käyttämälle uudelle betonituotteiden valmistusmenetelmälle, jossa hiilidioksidi sitoutuu tehdastuotannossa betoniin. Tämän keksinnön tuloksena valuharkkoja on nykyään saatavilla ”hiilidioksidiversioina”.

Menetelmän kehittäminen käynnistyi VTT:n rakennetekniikan laboratoriossa Otaniemessä viime vuosikymmenen loppupuolella. Kun idea osoittautui toimivaksi, seurauksena oli start up -yhtiön perustaminen ja onnistunut patentointi.

– Pohdimme syitä, miksi kukaan muu ei ole tarttunut tuotekehitysmielessä siihen faktaan, että betoni pystyy sitomaan hiilidioksidia tehokkaasti. Päädyimme siihen, että ainoa syy on näin kehitettävän tuotteen korkea hinta. Tämä

Tapio Vehmas (vas.) ja VRJ:N Timo Saloranta tarkastamassa harkkomuurausta

tavallinen uuden tuotteen ongelma poistuu, kun käyttövolyymi kasvaa, toteaa start up -yhtiönä aloittaneen Carbonaide Oy:n toimitusjohtaja Tapio Vehmas. Carbonaiden toiminta-ajatuksena on kehittää ja myydä hiilidioksidin sitomismenetelmää betonitehtaille. Läheisenä yhteistyökumppanina kolme vuotta sitten perustetulla yhtiöllä on ollut Rakennusbetoni ja elementti Oy, ja nyt kumppanuus on johtanut säännölliseen tuotantoon. Tavoitteena on Vehmaksen mukaan laajentaa menetelmän käyttö koskemaan kaikkia tehdasvalmisteisia betonituotteita.

HARKOT OPTIMIVAIHTOEHTO KIVIKON TYÖMAALLA

Kivikon hallityömaa valikoitui sopivaksi kohteeksi uudelle tuotteelle sekä Helsingin kaupungin ilmastonmuutostavoitteiden että työteknisten etujen ansiosta. Kaupunki on sitoutunut edistämään ilmastonmuutosta torjuvia keinoja hankinnoissaan, mihin Carbonaiden kehittämän menetelmän käyttö kaupungin rakennuttamissa kohteissa sopii erinomaisesti. Viime kädessä ratkaisevaa ”hiilidioksidiharkon” valinnassa oli kuitenkin se, että työt tehdään valmiissa, käyttötarkoitukseltaan muuttuvassa hallissa. – Nyt ei tarvita raskaita nostoja. Betonielementtirakenteisena toteutettuna kiekkokaukaloa kiertävä seinä olisi vaatinut sellaisia ja näin ollen vanhojen asiallisen kuntoisten rakenteiden

Hiilidioksidisitoutettu harkko ei eroa työmaateknisesti normaaleista harkoista ja siitä on yhtä helppo rakentaa.

väliaikaista purkua, perustelee työmaapäällikkö Timo Saloranta kohdetta projektinjohtopalveluurakkana toteuttavasta VRJ Etelä-Suomi Oy:stä. Viherrakennusurakoitsijana 1980-luvulla aloittanut VRJ-konserni on viime vuosina kasvanut suuriakin korjaus- ja uudisrakennusurakoita toteutettavaksi, vuosiliikevaihdolta yli satamiljoonaiseksi rakennusliikkeeksi. Sen urakkamuotokirjoon kuuluvat oleellisena osana PJP-urakat, joiden idean aikanaan Haahtela-yhtiöt ensimmäisenä kehitti. Idean mukaisesti PJP-urakoitsija solmii tilaajan puolesta kaikki osaurakat ja tekee, niin ikään tilaajan lukuun, useimmat muutkin hankinnat.

– Oleellisena osana tähän kuuluu suunnittelunohjaus, kuten tälläkin työmaalla. Pidimme tässä tapauksessa mielekkäänä valita seinärakenteeksi Carbonaiden menetelmään perustuva harkko – osana Rakennusbetoni ja -elementti Oy:n toimituskokonaisuutta, toteaa projektipäällikkö Henri Ala-Kotila VRJ:stä.

Harkoissa on suuri hiilidioksidin sitouttamispotentiaali ja mahdollisuus nollapäästöisiin tuotteisiin

Lopputulos näyttää jokseenkin samalta kuin perinteisellä valuharkolla toteutettu seinä. Värissä on Tapio Vehmaksen mukaan pieni, tuskin havaittava ero: ”hiilidioksidiharkko” voi olla tavalliseen valuharkkoon verrattuna hieman vaaleampi.

– Jotta tähän vaiheeseen tuotekehityksen tuloksena on päästy, on pitänyt tehdä valtava määrä kokeita. Oleellista oli kehittää keinot, millä saada hiilidioksidi sitoutettua betoniin normaalissa ilmanpaineessa. Alussa oli tiedossa, että massiivisen paineastian avulla se onnistuu. Tällöin turvallisuusriskit tuotannossa olisivat kasvaneet kohtuuttomiksi. Osoittautui, että hiilidioksidin kierto valmistettavan betonituotteen huokosissa onnistuu hengittämiseen vertautuvalla pumppaustekniikalla. Tämä kiinteyttämistapa on haetun ja saadun patentin ydintä. Seuraava askel on tuotannon skaalaaminen muille tehtaille ja menetelmän laajentaminen koko esivalettuun betonituotantoon”, Tapio Vehmas paljastaa.

TEKSTI Vesa Tompuri

KUVAT Adobe Stock, Arkkitehdit Tommila Oy ja Vesa Tompuri

Turvallinen ja kestävä palvelukoti harkoista

Hollolaan valmistui syksyllä 2024 palvelukoti, jonka toteutuksen lähtökohtana oli kestävä ja pitkäikäinen rakennus rauhallisella äänimaailmalla. Harkkorakenne oli alusta asti selkeä valinta kohteeseen.

Salpakankaan palvelukoti Hollolassa on ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö erityistukea tarvitseville vammaisille henkilöille. Jo uuden rakennuksen varhaisessa suunnitteluvaiheessa huomioitiin tulevien asukkaiden tarpeet mahdollisimman hyvin. Projekti käynnistyi täysin hyvinvointialueen tarpeista.

– Toiveenamme oli toimiva, kestävä ja pitkäikäinen rakennus, jossa olisi rauhallinen äänimaailma, kertoo Katja Takala-Kuiri PäijätHämeen hyvinvointialueelta. Hän toimii tulosyksikköpäällikkönä asumisessa ja päiväaikaisessa toiminnassa ja edusti hankkeessa asiantuntijana käyttäjän näkökulmaa.

Toiveen täyttävät tuotteet rakennuksen runkoon ja seiniin löytyivät Lammin Betonilta. Runko on tehty Lammin lämpöharkkoista ja sisäseinissä on käytetty Lammin muottiharkkoja sekä väliseinäkiviä. Hankkeen tilaajana toimi Kiinteistö Oy Hämeen avainkiinteistöt, jonka omistaa Avain-säätiö.

VANHOJEN RAKENNUSTEN PURKU ANTOI LISÄMAUSTEENSA

Uudessa palvelukodissa on huomioitu kaikki tämän päivän tarpeet, kuten sähköpyörätuolien latausmahdollisuus. Asuntoja on 15 sekä yhteiset oleskelutilat ja varastotilaa. Rakentamisen asiantuntijana, projektipäällikkönä ja rakennustöiden valvojana hankkeessa toimi Berater Oy:ltä Tuomo Koskinen

– Alun perin tontilla sijaitsi yhteensä neljä rakennusta, joista kolme oli huonokuntoisia. Ne purettiin ja tilalle rakennettiin yksi uusi palvelukoti siten, että tontille jäävä vanha palvelukotirakennus pysyi toimintakuntoisena koko rakennushankkeen ajan ilman käyttökatkoja, hän kuvailee hankkeen erityspiirteitä.

Vaativuutta hankkeelle toi myös se, että tontille jätettävä rakennus eriytettiin tekniikaltaan

itsenäiseksi yksiköksi ja uusi palvelukotirakennus rakennettiin tämän rakennuksen sekä katualueiden väliin jäävälle tonttiosuudelle, aivan katujen varteen, tontin pinta-ala mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen.

Toteutustapa ja rakenneratkaisu löytyivät onneksi helposti.

– Tilaajalla oli aikaisempia hyviä kokemuksia kivirakentamisesta, joka osaltaan vaikutti valintaan runkomateriaalissa. Palvelukodin kaikki ulkoseinät ja väliseinät ovat kiveä. Kohteessa ei siis ole mitään orgaanista rakennetta, ei alapohjassa, ulkoseinissä, väliseinissä tai yläpohjassakaan. Kivirakenteen etu valvojan

Uusi palvelukoti istuu sulavasti ympäristöönsä.

Harkkorakenne oli paras vaihtoehto kohteeseen ja arkkitehtuurillisesti rakennus sopii hyvin vieressä olevaan punatiiliverhoiltuun rakennukseen sekä tontin takana oleviin mäntypuihin. Sisällä rakennuksessa on kodinomainen lämmin tunnelma.

kannalta on, että se on kosteusteknisesti hyvin turvallinen rakenne, kun ei ole orgaanisia rakenteita, jotka olisivat herkkiä kastumaan ja aiheuttamaan sisäongelmia, Koskinen summaa.

HARKOT SOPIVAT PIENENKIN

TONTIN LOGISTIIKKAAN

Kohde rakennettiin pienelle tontille, jossa ei ollut tilaa nosturille tai isolle rekkaliikenteelle. Työmaan logistiikka suunniteltiin niin, että kaikki pystyttiin tekemään olemassa olevalla tontilla ja samalla säilyttämään käytössä viereinen palvelukotirakennus. Siten harkkolavojen tuonti työmaalle ja niiden ladonta oli huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi elementtirakentaminen. Harkkorakentaminen myös mahdollisti työmaan etenemisen koko ajan ilman katkok-

sia. Ja vaikka aikataulu oli tiukka, saatiin rakennus valmiiksi tavoiteajassa ja jopa hieman aikaisemmin.

Raspal Oy toimi hankkeessa päätoteuttajana ja Sami Venäläinen toimi vastaavana työnjohtajana.

– Yhteistyöhön Lammin Betonin kanssa päädyttiin kilpailutuksen kautta. Kaikki tuotteet olivat varastotuotteita ja toimitukset saatiin nopeasti työmaalle. Lisäksi tehdas oli logistisesti järkevän matkan päässä kohteesta, mikä toi rahtietua. Harkkojen lisäksi saimme samaan toimitukseen kaikki oheistuotteet eli asennus- ja ladontakiilat, uretaanit sekä aukonylitysteräkset, hän kiittelee.

TEKSTI Taru Enroth-Kymäläinen

KUVAT Eetu Heikkilä

Tilaajalla oli aikaisempia hyviä kokemuksia kivirakentamisesta, joka osaltaan vaikutti valintaan runkomateriaalissa. Palvelukodin kaikki ulkoseinät ja väliseinät ovat kiveä.

SALPAKANKAAN PALVELUKOTI Hollola

1­kerroksinen palvelukoti, 15 asuntoa ja yhteiset tilat

Kokonaisuuden rakennusaika: 14 kk, valmistumisvuosi 2024

Runko: US Lammi LL400, VS Lammi MH200, VSK100

Rakennuttaja: Kiinteistö Oy

Hämeen avainkiinteistöt

Projektinjohto ja valvonta: Berater Oy

Pääurakoitsija: Raspal Oy

Harkkoladonta ja ­valut: Muuraus Huttunen Oy

Oikea suunnittelu ja toteutus varmistavat julkisivun toimimisen ja pitkäikäisyyden

Ilmastonmuutos lisää sateisuutta Suomessa, mikä haastaa rakentamisen. Jatkossa julkisivujen suunnittelussa ja toteutuksessa onkin huomioitava muuttuvat sääolot, jotta rakenteet pysyvät kuivina, lämpö sisällä ja rakennusten elinikä mahdollisimman pitkänä.

Sääolot tulevat Suomessa muuttumaan tulevina vuosikymmeninä. Ilmatieteen laitoksen laatiman sateisuusraportin mukaan vuosittaisen sademäärän ennakoidaan ilmaston lämmetessä kasvavan 5–10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Sademäärien arvioidaan kasvavan Suomessa eniten talviaikaan, ja kesäisten rankkasateiden ennakoidaan käyvän rajummiksi. Vuosien 1961–2023 havaintojen perusteella näin on jo tapahtunut.

Suunnittelu ja toteutus tuleekin tehdä huomioiden tulevaisuuden olosuhteet. Suunnittelun näkökulmasta rakennuksen ulkopinnat tulee miettiä kokonaisuutena niin, että eri kerrokset toimivat yhdessä. Julkisivupinta muodostaa rakennuksen visuaalisen ilmeen, mutta samalla se toimii ulkoseinien kerroksena, johon sääolot eniten vaikuttavat. Eristekerrokset pitävät lämmön rakennuksen sisäpuolella ja yleensä seinistä löytyy myös kantava runko.

Ulkoseinän toimivuuden osalta on oleellista, että lämpö pysyy rakennuksen sisäpuolella ja kosteus pääsee liikkumaan rakenteessa oikein. Julkisivukerros voi olla toteutettu esimerkiksi rappauksena, tiilimuurauksena tai betonipinnoilla. Sen tehtävänä on visuaalisuuden lisäksi suojata taustarakenteita.

Lämmöneristeen päälle tehtävistä rappauksista käytetään yleis nimitystä eristerappaus. Eristerappauksessa laastikerrokset levitetään suoraan ko. rappausjärjestelmään soveltuvien lämmöneristeiden, joko mineraalivillan tai solumuovin, päälle. Eristerappausjärjestelmät ovat materiaalivalmistajien kehittämiä kokonaisuuksia, joissa eri materiaalit on valittu toisiinsa sopiviksi.

Julkisivua suunnitellessa tulee huomioida veden imeytyminen julkisivumateriaaleihin. Tätä ei voida täysin estää ja julkisivun tulee päästä kuivumaan ja tuulettumaan. Tiilimuuratuissa julkisivuissa tuuletusväli on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja nykyisin myös muurauksessa huomioidaan tarkemmin, ettei muurauslaasti valu tuuletusrakoon.

Jos julkisivukerroksen takana on tuuletusväli, tulisi sitä vastaan oleva uloin eristekerros toimia tuulensuojaeristeenä ja sen tulisi sietää tuuletusvälissä mahdollisesti olevaan kosteutta.

Kivipohjaisilla tuotteilla tehdyt julkisivut ovat osoittautuneet pitkäikäisiksiä ja helppohoitoisiksi. Tutkimusperäisen tiedon lisäksi käytännön kokemukset ovat osoittaneet toimivat suunnitteluratkaisut ja toteutustavat, joilla niihin päästään.

TEKSTI Antti Taivalkangas

KUVAT Saint-Gobain Finland / Weber ja Antti Taivalkangas

Eristyksen uloin kerros tuulensuojana toimiva ja kosteutta kestävä Huomioita toimivan julkisivun suunnitteluun ja toteutukseen

Julkisivukerroksen riittävä tuenta ja tarttivat liikutasaumat on suunniteltava

Riittävä tuuletus varmistettava, muurauksissa huomioitava ettei laasti täytä tuuletusväliä

Julkisivumuurauksessa riittävästi tuuletusrakoja

Tuuletusvälin mahdollisen kosteuden ohjautuminen rakenteesta pois varmistettava

Seinärakenne tulee olla mietitty niin, että julkisivukerroksella on riittävä tuenta ja siinä ei pääse tapahtumaan hallitsemattomia muodonmuutoksia. Nykyisessä suunnittelussa huomioidaankin tarvittavat liikuntasaumat ja lämpölaajenemisen aiheuttamat jännitykset.

Muuttuvat sääolot osataan jo huomioida suunnittelussa. Julkisivussa olisi suositeltavaa käyttää ruostumattomia teräsosia.

KANTAVA RAKENNE

Oikein valittu julkisivurappaus toimii

Julkisivurappaus on vaativa laji niin suunnittelun kuin työmaankin näkökulmasta. Kun lähtötiedot ovat kohdallaan, olosuhteet ymmärretyt ja ratkaisut tämän seurauksena oikeita, rakenne toimii suunnitellusti. Huolellisuutta suunnitelmien noudattamisessa erityisesti rakenteiden liitoskohdissa ei silti voi liikaa korostaa.

Eristerappaus julkisivuissa on ollut Suomessa käytössä 1970-luvun lopulta lähtien, jolloin se alkoi syrjäyttää perinteisiä käsityövaltaisia rappausmenetelmiä. Tämän vuosituhannen puolella eristerapatuissa julkisivuissa alkoi ilmetä aiempaa enemmän rakennusfysikaalisia ongelmia, jotka johtuivat kosteuden pääsystä rakenteisiin.

Pulmia on esiintynyt ennen kaikkea niissä ohutrapatuissa julkisivuissa, joiden suunnittelu ja toteutus eivät ole olleet ammattitaitoisimmasta päästä. Osaamattomuuden merkki on ollut muun muassa

Osaamattomuuden merkki on ollut se, ettei suunnitellusta rappauskerroksen paksuudesta ole pidetty kiinni.

Kauppalantie 29:n julkisivuun asennettiin Fescopanel MFT ­levyrappaus.

se, että suunnitellusta rappauskerroksen paksuudesta ei ole pidetty kiinni.

– Ehkä on haettu väärin perustein kustannussäästöjä tai sitten yksinkertaisesti ei ole osattu tehdä. Sinänsä kaikki rappausmenetelmät ovat oikein suunniteltuina ja toteutettuina toimivia. Eristerappausten suhteen ammattitaito ongelmien ennaltaehkäisemiseksi kylläkin korostuu, arvioi myyntiryhmäpäällikkö Mikko Syrjänen Fesconilta.

Kaiken kaikkiaan eristerappausten osuus kaikista julkisivurappauksista verrattuna uudempaan menetelmään, levyrappaukseen, on hallitseva.

– Nykyään, kun ongelmat on tiedostettu, voi todeta tärkeäksi ohjeeksi sen, että rakennedetaljeihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ja luonnollisesti myös siihen, että suunnitelmia on noudatettava, hän toteaa.

LEVYRAPPAUS VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN

Levyrappauksessa rakenne toteutetaan tuulettuvana, mikä edellä mainituista syistä on vikasietoisempi eristerappauksiin verrattuna. Suurikin kosteusrasitus ei tällöin ulotu ilmarakoa sisemmäs ja ehkäisee näin rakennusfysikaalisten ongelmien syntyä.

– Merenrannoille ja muille kosteusrasituksille alttiille paikoille rakennettaessa levyrappaus on omiaan, Syrjänen sanoo.

Myös silloin, kun julkisivun energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen merkitys julkisivuremontin tavoitteiden asettelussa, levyrappaus on useimmiten järkevä valinta.

TEKSTI Vesa Tompuri

KUVAT FESCON

Levyrappauksen

käyttö on viime vuosina kasvanut.

Märkälaasti on erinomainen valinta vanhojen ja historiallisten kohteiden julkisivuihin

Fescon Märkälaasti on kalkkipohjainen kuivalaasti, josta kypsytetään työmaalla valmista märkälaastia. Erikoisvalmistusmenetelmällä laastiin saadaan perinteisen märkälaastin hyvät ominaisuudet. Rappaajalle työ on ilo ja jälki tekijänsä näköinen. Lopputulos julkisivuissa herättää katsojan ihastuksen.

Munkkiniemen ruotsinkielinen peruskoulu Hoplaxskolan on rakennettu vaiheittain vuosina 1949-1962. Ajan hammas on kuitenkin armoton, joten vuonna 2023 alkoivat rakennuksen peruskorjaus sekä laajennustyöt. Työt valmistuivat vuoden 2024 lopulla.

Uuden ja vanhan osan julkisivut on toteutettu eri menetelmillä, jotta pintaan on saatu haluttu kuvio. Julkisivu-urakoitsijana toimii Vakka-Suomen Rappauspalvelu ja työnjohtajana Tiit Teder – Uuden osan julkisivut on tehty märkälaastilla hiertämällä, jolloin pintaan on saatu kaunis tekijänsä kädenjälki. Vanha osa on tehty niin ikään märkälaastilla, mutta julkisivun haluttiin näyttävän rouheammalta ja mahdollisimman lähelle alkuperäistä pintaa, joten pinta ruiskutettiin suuremmalla raekoolla, hän kertoo.

Julkisivun materiaalina rappauksen alla on Raikkosen poltettu tiili RT 75 koolla 285x135x75 rapattava harjattu.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

Fescon Oy:n tuotepäällikkö Eetu Jäntti nostaa esiin julkisivuun tulleen värin. Se valikoitui työmaalle tehtyjen värimallien perusteella. Kohteeseen tehtiin useampi värimalli Fescon- ja NCS-sävyistä. Parhaiten miljööseen istui ja rakennuksen arvokkuutta korosti sävy Fescon 135. Myös Hoplaxskolanin sisätiloissa on käytetty laajasti Fescon-tuotteita. Sisäseinät on rapattu Sisärappauslaasti SR7:llä ja osittain Kevytrappauslaastilla. Lisäksi pintojen korjauksia on tehty Fescon korjauslaasteilla.

Teder kertoo, että kaikki on korjattu vanhaa kunnioittaen. Esimerkiksi katoksen pystypilarit on uusittu ja alkuperäinen saumaväri on haettu Fesconin värimallipalvelun kautta.

MÄRKÄLAASTIPINTA TÄYDELLINEN MYÖS GRUNDSKOLA NORSENIN CYGNAEUS-ENHETENIIN

Vakka-Suomen Rappauspalvelu urakoi myös yhdessä Helsingin arvokkaimmista koulurakennuksista. Grundskola Norsen, Cygnaeus-enheten (Cygnaeus lågstadieskola) sijaitsee Helsingin

Normaalilyseon vieressä Ratakatu 8:ssa. Se on valmistunut vuonna 1910 arkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnitelmien mukaan. Rakennus muistuttaa aateliskartanoa tai palatsia ja se on suojeltu korkeimpaan suojeluluokkaan sr-1. Koulussa järjestetään opetusta 1-4 .luokkalaisille ja lisäksi varhaiskasvatusta 50 esikoululaiselle. Rakennukseen tehtiin vuonna 2024 laaja toiminnallisuuden ja tekniikan perusparannus. Myös julkisivupinnat uudistettiin, ja ne saivat suojakseen märkälaastirappauksen. Rappauksessa käytettiin Fesconin märkälaastijärjestelmää.

Julkisivun väri valikoitui työmaalle tehtyjen värimallien perusteella. Kohteeseen tehtiin useampi värimalli Fescon­ ja NCS­sävyistä. Parhaiten miljööseen istui ja rakennuksen arvokkuutta korosti sävy Fescon 135.

Seinien pinnoitus tehtiin Fescon Kalkkimaalilla, joka antaa arvokohteisiin pohjastruktuuria korostavan ulkoasun.

PATENTOITU MÄRKÄLAASTIJÄRJESTELMÄ ON MYLLÄRIN UNELMA

Urakassa niin siilo kuin märkälaastisammio jököttivät siististi pienessä tilassa työmaan edessä. – Automaattisiilosta annosteltiin kalkkihiekkalaasti ja vesi tekeytymään Fesconin patentoituun märkälaastisammioon, jossa kalkki liukenee veteen ja märkälaasti ”kypsyy” ja saavuttaa parhaat ominaisuutensa. Sammiosta valmis märkälaasti siirrettiin ruuvikuljettimen avulla sekoittajaan, jossa lisättiin mukaan sementti ja säädetiin lopullinen vesimäärä. Sen jälkeen laasti olikin valmis rapattavaksi, tuotepäällikkö Jäntti kuvailee.

Tiit Teder toteaa märkälaastijärjestelmän olevan ”Myllärin unelma”. Tällä hän viittaa siihen, että ennen järjestelmän kehittämistä työ jouduttiin tekemään lapiotyönä. Nyt tämä työvaihe on poistunut kokonaan. Työergonomia ja tehokkuus paranee ja työn fyysinen kuormittavuus vähenee huomattavasti. Menetelmällä laasti pysyy tasalaatuisena, mikä takaa työn tasaisen lopputuloksen. Laasti ei myöskään pääse kuivumaan, eivätkä esimerkiksi roskat ja sadevesi haittaa työskentelyä.

Cygnaeus-enhetenissä uusittiin lisäksi julkisivukoristeet. Ne tehtiin luonnollisestikin käsityönä, kuten historiallisissa kohteissa on tapana ollut.

TEKSTI Kati Kamunen KUVAT FESCON

SerpoVent-levyrappaus suojaa Taideyliopiston siiloja

Weberin SerpoVent Julkisivujärjestelmällä voidaan toteuttaa esteettisesti korkeatasoinen ja kestävä tuulettuva rapattu julkisivu tehokkaasti ja taloudellisesti lähes kaikentyyppisiin uudis- ja saneeraushankkeisiin asuinkerrostaloista suojeltuihin erikoiskohteisiin. Mainio esimerkki on Taideyliopiston kaarevat siilot Helsingissä.

JKMM Arkkitehtien suunnittelema Taideyliopiston uudisrakennus Helsingin Sörnäisissä yhdistää arkkitehtuurissaan vanhat teol lisuuskiinteistöt nykyaikaisiin taiteen opetuksen tiloihin. Tontilla sijaitsevista valtion varmuusvarastoiksi 1940–41 rakennetuista liukuvaletuista viljasiiloista on jäljellä kahdeksasosa, ja ne luovat edelleen ilmettä korttelin kiinteistöille pinnoitettuna Weberin SerpoVent-levyrappausjärjestelmällä.

TAIDEYLIOPISTON SIILOT

Suunnittelija: JKMM Arkkitehdit

Julkisivu­urakoitsija: Oma Rakennus Oy

Julkisivu­urakan vastaava: Projektipäällikkö Vesa Rantala

Julkisivuratkaisu: Weberin SerpoVent tuulettuva levyrappausjärjestelmä

– Weberin julkisivujärjestelmällä voidaan toteuttaa hyvän näköinen ja kosteusteknisesti toimintavarma tuulettuva rapattu levyjulkisivu tehokkaasti ja taloudellisesti kaikentyyppisiin rakennuksiin, kuten tähän Museoviraston suojelemien Taideyliopiston kaarevien siilojen kaltaisiin erikoiskohteisiin, kertoo siilojen julkisivu-urakasta vastannut projektipäällikkö Vesa Rantala Rantala on itse ollut urakoitsijana mukana Weberin kanssa SerpoVent Julkisivujärjestelmän kehittämisessä jo sen alkuvaiheista lähtien. SerpoVent on pisimpään markkinoilla ollut tuulettuva levyrappausjärjestelmä. Weberin levyrappausten toimivuudesta Suomessa on erinomaiset kokemukset jo yli 20 vuoden ajalta.

RANKAT SÄÄVAIHTELUT VAATIVAT

PALJON JULKISIVUPINNOILTA

Tuulettuvien julkisivuratkaisujen suosio on ollut selvästi kasvussa viime aikoina. Yksi tekijä tähän on varmasti ilmastonmuutos, joka on lisännyt julkisivujen säärasitusta Suomen muutoinkin ankarassa ilmastossa. Tuulettuva julkisivu päästää mahdollisen rakenteisiin kulkeutuneen kosteuden poistumaan ja varmistaa siten osaltaan julkisivun kosteusteknisen toimivuuden, terveellisen sisäilman ja julkisivun pitkän elinkaaren sekä kiinteistön arvon säilymisen.

Rantalan mukaan keskeisiä syitä SerpoVent Julkisivujärjestelmän toimivuuteen ovat Weberin perusteellisesti testatut ja Suomen oloissa varmasti kestävät rappaus- ja

pinnoiteratkaisut sekä urakoitsijoiden tarpeista lähtenyt ristiinkoolattu teräsrankajärjestelmä, joka mahdollistaa laadukkaat detaljit ja joustavan toteutuksen.

– Ristiinkoolattu teräsrankajärjestelmä tarjoaa alumiinisiin rankajärjestelmiin verrattuna merkittäviä etuja julkisivun lukuisten erilaisten liittymien toteutukseen. Alumiinijärjestelmät ovat aina myös tilaustavaraa, ja jos jokin alumiinitolppa ei sovikaan suunniteltuun paikkaan vie uuden tolpan tilaus Euroopasta kauan aikaa. Valssattua hattuortta sen sijaan saadaan kotimaasta Lundellilta tai muilta rakenneteräksen toimittajilta nopeasti myös esimerkiksi saneerauskohteissa usein eteen tulevissa yllättävissä tilanteissa, Vesa Rantala toteaa.

Tavallisesti ensimmäiset konsolirangat asennetaan vaakasuuntaan, mutta Taideyliopiston siiloissa asennettiin ensin pystykonsolit ruiskubetonilla mantteloituun siiloon kiinni, jonka jälkeen pystyrankoihin kiinnitettiin Lundellin toimittamat siilon säteen muotoon kaareviksi valssatut vaakarangat. Vaakarankoihin kiinnitetyt Cembrit Permabase -rappauslevyt taipuivat siilon muotoon.

– Urakoitsijan, suunnittelijan ja tilaajan kannalta järjestelmä on helppokäyttöinen ja turvallinen, koska järjestelmä on valmis kokonaisuus. Kaikki tarvikkeet tukirangasta rappauslevyihin ja pinnoitteisiin saa yhdestä paikasta Weberiltä, joka myös vastaa ratkaisun toimivuudesta silloin, kun suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettu Weberin ohjeita, hän sanoo.

Myös kaikki kaarevat ikkunanpielet ja muut detaljit on toteutettu siiloissa SerpoVentlevyrappauksella.

– Muoviset päättöprofiilit ikkunanpielissä ja muissa kohdissa mahdollistivat todella tarkan linjaamisen ja täyttörappauksen muovisten johteiden väliin, jolloin työ eteni joutuisasti myös tällaisessa erikoiskohteessa.

TEKSTI Sampsa Heilä

KUVAT Saint-Gobain Finland / Weber

Korkeatasoinen ja yhtenäinen rapatun julkisivun arkkitehtoninen ilme on ollut myös järjestelmän kehittämisessä keskeinen lähtökohta. Julkisivu voidaan tehdä rapattuna ikkunasmyygejä ja muita tärkeitä yksityiskohtia myöten, ja peltiosien määrä voidaan minimoida. Myös Museovirasto on hyväksynyt järjestelmän pinnoitteineen käytettäväksi julkisivuiltaan suojellussa kohteessa.

Bendersin pihakivet ja Leca-kevytsoraharkot valmistuvat samalla

tehtaalla Suomessa

Oitin tehdas on palvellut suomalaisia rakentajia jo useita vuosikymmeniä. Bendersin Suomen toimintoja luotsaavan Teemu Toivosen vahva osaaminen myyntityöstä sekä rakennusalasta osuvat nappiin. Alkujaan Leca­harkkoihin keskittynyt tehdas valmistaa nyt myös pihakiviä.

KIVESTÄ

Benders aloitti kattotiilien myynnin Suomessa reilu parikymmentä vuotta sitten. Sittemmin suomalaisten saatavilla on ollut myös pihakiviä sekä tukimuureja ja perustustuotteita. Kesästä 2023

Benders Suomi on varmistanut Leca-kevytsoraharkkojen tuotannon Suomessa. Ne tehdään tutusti Hausjärvellä Oitin tehtaalla.

TOIMITUSJOHTAJAN PIRTAAN

Benders Suomi Oy:n markkinoimat kattotiilet, pihakivet, tukimuurit ja perustuspaketit ovat kuuluneet suomalaiseen rakennusmaailmaan jo pitkään. Nyt Bendersin tuoteperheestä löytyvät myös Leca®-tuotemerkin kevytsora- ja valuharkot, jotka ovat siirtyneet Bendersille ja valmistetaan tutulla tehtaalla Hausjärvellä.

Oitin tehdas on palvellut suomalaisia rakentajia jo useita vuosikymmeniä. Bendersin omistuksessa kesästä 2023 alkaen sen rooli on saanut uutta pontta. Alkujaan Leca-harkkoihin keskittynyt tehdas valmistaa nyt myös pihakiviä. – Olemme laajentaneet Oitin tehtaan toimintoja hankkimalla uusia pihakivimuotteja. Vaikka rakentamisen markkina on ollut viime aikoina haastava, näemme potentiaalin ja haluamme kasvattaa paikallista valmistusta, kertoo toimitusjohtaja Teemu Toivonen

Haluamme kasvattaa paikallista valmistusta.

SOPII MAINIOSTI MYYNTI

Bendersin Suomen toimintoja luotsaavan Toivosen vahva osaaminen myyntityöstä sekä rakennusalasta osuvat tehtävässä nappiin. Kouvolan Kuusankoskella asuva Toivonen on pitkän linjan myyntimies, jonka ura rakentamisen alalla alkoi Jetta-talojen myynnissä vuonna 2004. Sieltä hän siirtyi 2018 Perustava Oy:n palvelukseen, jossa toimi myyntitehtävissä betonipuolen perustustuotteissa.

– Olen aina ollut myyntiorientoitunut. Nautin asiakaspalvelusta ja asiakkaille oikeiden ratkaisujen löytämisestä. Organisaatiomme Oitin tehtaalla on pieni, joten toimitusjohtajan tehtävien rinnalla hoidan sujuvasti myös myyntiä. Työpäivät ovat vaihtelevia, ja pieni organisaatio takaa, ettei ole kahta samanlaista päivää peräkkäin. Oman twistin tuovat emoyhtiön ruotsalaiset työkaverit ja esimies, hän myhäilee.

Oitin tehtaalla Toivonen on 3-4 päivää viikossa. Ruotsissa Bendersin pääkonttorilla hän käy kerran kvartaalissa. Paljon aikaa vievät myös

VETTÄ LÄPÄISEVÄT PIHAKIVET TEKEVÄT YHÄ VAHVEMMIN TULOAAN

Entistä tiiviimmin rakennetuissa kaupunkiympäristöissä on vähemmän vesien luonnollisia poistumisteitä ja viheralueita, joten hulevesien hallintaan on jouduttu miettimään uusia ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen myötä haasteet myös kasvavat. – Vettä läpäisevillä pihakivillä voidaan toteuttaa infrastruktuuri, joka selviytyy paljon suuremmista sadevesimääristä kuin nykyiset järjestelmät. Vettä läpäisevät kivet hillitsevät veden virtausta, ja toisaalta niiden myötä vesi imeytyy alustaan tavallista helpommin, Benders Suomen toimitusjohtaja Teemu Toivonen toteaa.

Bendersin Delta-perheeseen kuuluu useita toiminnallisia pihakiviä. Kivien muodot lukitsevat kivet toisiinsa, ja ne kestävät kovaa kulutusta. Oitin tehtaalla valmistettavalla Delta Drainilla on muotonsa ansiosta erityisen hyvät vedenohjausominaisuudet, minkä lisäksi ne vähentävät typen oksidien muodostumista ilmassa. Se on erityisen tärkeää kaupunkiympäristöissä, joissa pitoisuudet ovat usein korkeita.

reissut asiakastapaamisissa ympäri Suomen. Pitkiin ajomatkoihin hän on tottunut.

– Aamuisin starttaan auton Oitin suuntaan puoli seitsemältä. Ajellessa on mukava kuunnella radiota ja miettiä rauhassa tulevaa päivää. Kotimatka takaisin Kouvolaan iltapäivällä on vielä sujuvasti työaikaa ja matka kuluu usein työpuheluiden merkeissä. Välillä pysähdyn tienposkeen, avaan läppärin ja hoidan akuutteja asioita, jos tarve niin vaatii. Kotona olen viiden tai kuuden maissa.

UUTTA TUOTANTOA SUUNNITTEILLA

Toivosen mukaan Bendersin tavoitteena on vakiinnuttaa asemansa entistä vahvemmin Suomen markkinoilla ja kasvattaa paikallista tuotantoa. Tällä hetkellä oma tuotanto kattaa noin neljänneksen yrityksen liikevaihdosta, ja kasvutavoitteet ovat selvät. Suunnitelmissa on lisätä pihakivirepertuaaria sekä tutkia, millaisia muita Bendersin tuotteita Suomessa olisi mahdollista valmistaa.

– Haluamme tuoda Bendersin tuotteet vielä paremmin suomalaisten suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden tietoisuuteen. Meillä on laadukkaita ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää vieläkin laajemmin. Esimerkiksi vettä läpäisevät pihakivet ovat hieno tuote, kun ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät ja vesien hallinta kaipaa ratkaisua erilaisissa kohteissa, hän sanoo.

TEKSTI JA KUVA Tia Härkönen

KUVA Benders

Pienempi tiilikoko on mahdollisuus vähentää päästöjä

Suomen Tiiliteollisuusliitton tavoitteena on edistää vähähiilistä ja luonnon raakaainevaroja säästävää tiilirakentamista. Yksi merkittävä keino päästöjen vähentämiseksi on nykyistä kapeamman tiilen käyttö monikerrosrakentamisessa.

Suomessa kerrostalorakentamisessa yleisesti käytettyjä yli 120 mm tiilileveyksiä on perusteltu tarpeella varmistaa seinärakenteen kosteustekninen turvallisuus. Tiiliteollisuusliitto käynnisti keväällä 2024 Tampereen yliopiston kanssa hankkeen, jossa tutkittiin eri vahvuisten tiilikuorimuurien käyttäytymistä niiden altistuessa viistosateelle. Tavoitteena oli selvittää, onko tiilen leveydellä merkittävää vaikutusta julkisivumuurauksen kastumiseen ja kuivumiseen. Tutkimus oli osa DI Heidi Sormusen diplomityötä. kerrostalot. Vertailumaiden ohjeistuksissa ei anneta ohjearvoa kuorimuurin paksuudelle vaan kuorimuurin läpi pääsevään veteen varaudutaan. Ohjeistuksena esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa on suunnitella koko seinärakenne niin, läpi päässyt vesi pääsee poistumaan rakenteesta haittaa aiheuttamatta ja taustarakenteessa tulee käyttää siihen soveltuvia kosteutta sietäviä materiaaleja.

Maa Kuorimuurauksen tyypillinen paksuus

Suomi 85/135 mm

Ruotsi 85/108 mm

Norja ja Tanska 85/108 mm

Saksa 115 mm

Iso­Britannia 65/102,5 mm

Hollanti 65/100 mm

Yhdysvallat ja Kanada 90/92 mm

TIILIKOKO VAIHTELEE POHJOISMAISSA

JA MUUALLA EUROOPASSA

Tutkimuksen taustalla on halu oppia ymmärtämään entistä paremmin, miten tiilikoko vaikuttaa julkisivun säänkestoon. Tutkimuksessa on myös koottu tietoa, minkä kokoisia tiiliä käytetään yleisesti Euroopassa ja listattu tyypilliset kuorimuurauksen paksuudet eri rakennustyypeissä. Esimerkiksi Suomessa kerrostalorakentamisessa käytettävä tiili on huomattavasti järeämpi kuin muissa Pohjoismaissa vastaavissa sääolosuhteissa käytettävät tiilet.

Tiilen kokoon eri puolilla maailmaa on vaikuttanut käytössä olleet valmistusmenetelmät sekä haluttu ulkonäkö, esimerkiksi tiilen limitysvaihtoehdot. Myös muuraustyön sujuvuutta on haluttu varmistaa sopivan kokoisilla tiilillä. Tutkimuksen perusteella Suomessa käytetään suurimpia tiilileveyksiä, tämä koski myös suuremman viistosaderasituksen maita, kuten Norjaa. Suomessa on käytetty myös muita tiilikokoja, tästä esimerkkeinä Helsingin kaupunkiympäristötalon 85 mm tiilet ja Turun Herttuan kulman tanskalaisella tiilikoolla 108 mm toteutetut

ERIPAKSUISET TIILIMUURAUKSET

OSANA KOSTEUSTEKNISESTI TOIMI -

VAA RAKENNETTA

Tutkimuksen osana kokeellisena osuutena eri paksuisia tiiliseiniä kasteltiin sadetuslaitteistolla. Rakenteessa kiinnitetyillä kosteusantureilla seurattiin viistosateen vaikutuksia muurattuun rakenteeseen. Testiolosuhteet oli vakioitu niin, että 85, 110 ja 135 mm vahvuisten kuorimuurien kosteuskäyttäytyminen oli keskenään vertailtavissa. Seinien kastumista ja kuivumista seurattiin reaaliaikaisesti.

Julkisivun kosteuskäyttäytymistä tutkittiin eripaksuisilla kuorimuurauksilla. Muurauksissa oli useampi mittauspiste.

Kirjallisuusselvityksen ja tehdyn kokeellisen tutkimuksen perusteella kuorimuurin paksuudella ei näytä olevan merkittävää vaikutusta kuorimuurin läpi pääsevän veden määrään. Käytettävän tiilen leveys voi vaikuttaa taustarakenteen kosteuskuormaan, jolloin tuulettuvuuden sekä seinärakenteen eri kerrosten toimivuus kokonaisuutena korostuu.

TEKSTI Antti Taivalkangas KUVAT Adobe Stock, Antti Taivalkangas ja Wienerberger

Tutkimuksen perusteella kuorimuurillinen seinärakenne on kosteusteknisesti toimiva kuorimuurin paksuudesta riippumatta, kun kuorimuurin tuulettuminen varmistetaan ja taustarakenteessa käytetään kosteuden kestäviä materiaaleja merkittävämpiä päästösäästöjä. Valmistusvaiheen lisäksi pienempi tiilikoko vaikuttaa myös muihin elinkaaren vaiheissa syntyviin päästöihin alentavasti sekä keventää muuraustyön fyysistä kuormitusta.

Tutkimuksessa tehdyn yksinkertaisen hiilijalanjälkilaskennan perusteella kuorimuurin tiilen valmistusvaiheen hiilidioksidipäästöjä saataisiin vähennettyä noin 19 % kuorimuurin neliömetriä kohden pienentämällä kuorimuurissa käytettävää tiilileveyttä 135 mm:stä 110 mm:iin. Leveydeltään 85 mm tiilen käytön lisääminen monikerrosrakentamisessa tarkoittaisi vielä

Rakentamisen päästöjä pienentäessä on syytä miettiä kaikki tavat. Tiilikoon muutos on yksi keino tässä.

Turun tiilihipiäiset kaunottaret

Herttuakulman Elisabetin, Margareetan ja Kaarinan julkisivumuurauksessa käytettiin kotimaista ”tanskalaistiiltä”.

Turun Herttuankulman asuinalue ei ole vielä valmis, mutta Herttuankulman arkkitehtuuriltaan modernien tiilijulkisivuisisten rouvien lähellä on aistittavissa vanhanajan kartanomiljöön arvokkuutta ja hienostunutta tunnelmaa.

KOy Herttuankulman Elisabet, Margareeta ja Kaarina ovat NCC:n kehittämä ja KVRurakkana toteuttama kohde. Se oli kiinteistörahoittaja Niamin ensimmäinen kerrostalohanke Turussa ja arvoltaan noin 20 MEUR. Työt tontilla käynnistyivät joulukuussa 2022 paalutuksella. Betonirunkoisten rakennusten välipohjat ja pääosa väliseinistä ovat paikallavalettuja. Vesikatot ovat puurakenteisia, ulkoseinät, portaat ja hormit elementtirakenteisia.

TIILIJULKISIVU TÄYTTÄÄ TOIVEET

Kaavamääräyksissä alueelle rakennettavien kohteiden julkisivumateriaaleilta edellytettiin korkeaa laatua. Julkisivusommittelultaan saman korttelin rakennusten on poikettava toi-

sistaan. Keskinäistä vaihtelua on oltava myös julkisivumateriaaleissa, värityksessä ja yksityiskohdissa. Alueella ei sallita monotonisia julkisivuja, näkyviä elementtisaumoja ja yhtenäisiä parveketorneja.

Tiili oli Herttuankulman rouvien julkisivumateriaaliksi oikeastaan itsestään selvä materiaali. Kohteen suunnittelija, arkkitehti Riku Juusti sanoo, että tilaajan toiveena on aina kestävä ja huoltovapaa materiaali. Tiili täyttää nämä toiveet.

Tavanomaisesta poikkeava tiilikoko ja sen ”käsinlyödyn” oloinen elävä pinta olivat arkkitehdin ehdotuksia.

Juusti sanoo, että tavanomaista pienempää tiiltä oli alueella käytetty jo aikaisemminkin.

Valittu tiilikoko 228x108x54 mm tunnetaan DNF-kokoisena ns. tanskalaisena tiilenä. Suomessa sitä on toistaiseksi vielä käytetty suhteellisen vähän.

Kun NCC kilpailutti Herttuankulman kohteen tiilitoimituksia, loimaalaisessa Tiilitehdas Raikkonen Oy:ssa innostuttiin heti.

Yksityiskohdat ovat huolella mietittyjä.

HERTTUANKULMAN ELISABET

HERTTUANKULMAN MARGAREETA

HERTTUANKULMAN KAARINA

Rakennusaika: 12/22 – 08/24

Laajuus: Yhteensä 30 545 m3 Arkkitehtisuunnittelu ja rakennesuunnittelu: Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy, Sitowise Oy

KVR-urakka: NCC Suomi Oy

Julkisivutiilet: Tiilitehdas Raikkonen Oy

Värit: malminruskea kasarmi, ruukunpunainen kirjava kasarmi, kaarnanruskea kasarmi

Tiilijulkisivu on huoltovapaa ja sen käyttöikä huomattavasti esimerkiksi perinteistä sandwichjulkisivua pitempi.

Pienemmän ja myös kevyemmän tiilen muuraaminen on vakiotiiltä ergonomisempaa ja nopeampaa.

– Me olemme valmiita muokkaamaan prosessiamme. Tanskan tiilikoko sopii meille oikein hyvin ja teemme niitä mielellään enemmänkin, toimitusjohtaja Teemu Raikkonen lupaa. Herttuankulman kohteisiin haluttiin ajatonta, vanhan näköistä tiilipintaa. Siihen Raikkosen Kasarmi-tiilen leikkauspinta soveltui erinomaisesti. Piti vain valmistaa sopivan kokoisia tiiliä ja kolmessa värissä.

Kaikki sujui suunnitelmien mukaan, arkkitehti hyväksyi mallimuuraukset ja tiilet saatiin tuotantoon.

LÄHELTÄ PAREMPI

Alvi Makkonen työskenteli hankkeessa vastaavana työnjohtajana. Kolmen kerrostalon rakentaminen samalle tontille edellytti tarkkaa aikatauluttamista varsinkin logistiikan osalta. Kolmen

talon julkisivuihin tarvittiin kaikkiaan 250 000 tiiltä. Onneksi ne kuljetettiin läheltä, Loimaalta. Makkonen sanoo, että työmaalle pyrittiin tilaamaan aina kuin mahdollista täysiä kuormia, mutta esimerkiksi tilanahtauden vuoksi se ei aina käynyt päinsä.

– Hyvässä yhteisymmärryksessä saimme nämäkin tilanteet tehtaan kanssa hoidettua. Mitä lähempää tuote tulee, sitä parempi, hän kiittää. – Tiili on raskas tuote. Mitä lähempää sitä rekoilla kuljetetaan, sitä vähemmän syntyy päästöjä ja myös kustannuksia, Teemu Raikkonen lisää. Muurauksesta vastasi Muurausliike Sami Vanne. Kohteessa muuraustyön työpäällikkönä toiminut Topias Kauppila sanoo, että tavanomaista pienemmän tiilen muuraaminen vaikuttaa aina aikatauluun, sillä neliölle menee enemmän kappaleita.

– Toisaalta pienempää kiveä on nopeampi muurata, sillä ohjureiden laittoa tulee päivän aikana vähemmän.

Pienemmän ja myös kevyemmän tiilen muuraaminen on vakiotiiltä ergonomisempaa, vaikka ei letkojen painoon vaikutakaan.

HIENO LOPPUTULOS

Kaikki hankkeeseen osallistuneet ovat lopputuloksesta ylpeitä.

Alvi Makkosen työuralla kyseessä olivat ensimmäiset tiilimuuratut julkisivut, mutta eivät varmaankaan viimeiset.

– Kohdehan on upea. Lisäksi tiilijulkisivu on huoltovapaa ja sen käyttöikä huomattavasti esimerkiksi perinteistä sandwich-julkisivua pitempi. Tällaisia kohteita haluamme olla kehittämässä, Niamin kiinteistökehityksestä vastaava johtaja Isto Okonhovi sanoo tyytyväisenä.

TEKSTI Dakota Lavento KUVAT Elias Kalliola, Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy

Herttuankulmasta rakentuu vähitellen viehättävä merellinen asuinalue Turun sataman tuntumaan.

Kaunis yksityiskohta Herttuankulman Margareetan julkisivussa.

Kaikki kolme tiiliväriä kauniisti samassa kuvassa: ruukunpunainen kirjava, malminruskea ja kaarnanruskea kasarmi.

Herttuankulman Elisabetin asunnoissa on ranskalaiset parvekkeet.

Tanskalainen tiilikoko mahdollistaa elävän julkisivun, jota valon ja varjojen leikki korostavat.

LakkaLaine-messutalo 2015 on asukkailleen edelleen

Paras Talo

Messukävijät äänestivät vuonna 2015 Vantaan asuntomessujen parhaaksi taloksi ison ja modernin Lakkakivitalon, johon muutti Laineen viisihenkinen perhe.

Päivi ja Timo Laine asuvat talossa edelleen tyytyväisinä.

Oman kodin rakentaminen on monen unelma. Laineille se kävi toteen, kun he lähtivät mukaan messurakentajiksi Vantaan Kivistössä kymmenen vuotta sitten. Yrittäjäisä irrottautui vuodeksi päivätyöstään ja paiski töitä rakennuksella.

– Suunnittelun lähtökohtanamme oli arjen toiminnallisuus. Taloon haluttiin tilantuntua ja toimivuutta. Sisääntulo on korkeaa valoisaa tilaa, josta avautuu näkymät ylä-, alakertaan ja ulos isolle terassille. Kotiin tullessani olen aina ja edelleen yhtä tyytyväinen lopputulokseen, kertoo Päivi Laine

Laineet halusivat tyyliltään avaran skandinaavisen kodin. He päätyivät Lakka Kivitalojen moderniin kivitaloon, johon asennettiin maalämpö ja katolle aurinkokennot. Kymmenen vuoden jälkeen Laineet ovat edelleen tyytyväisiä, eikä remontteja ole tarvinnut tehdä. – Vaikka lapset ovat jo muuttaneet omilleen, me olemme pysyneet. Talo on toki iso, 287 neliömetriä, mutta kun on tottunut isoihin tiloihin, niin

ei sitä oikeastaan ajattele. Tilajaottelu on ollut onnistunut. Keittiö ja kylpyhuoneet toimivat arjessa erinomaisesti, ja autotallista pääsee suoraan sisälle taloon. Yläkerrassa lasten huoneet ovat tietysti käytössä enää satunnaisesti, mutta muuten talo on edelleen ajan hermolla, ja värit sekä materiaalit toimivat. Lisäksi asumiskulut ovat edulliset ja kivitalo on ollut mukavan huoltovapaa, Päivi Laine listaa hymyillen.

Niin messuvieraat aikoinaan kuin perheen omat vieraat vuosien saatossa ovat ihailleet sisätilojen valoisuutta.

– Meillä on joka suuntaan ikkunoita, joten luonnonvalo pääsee virtaamaan kauniisti kaikkialle. Kivitalon etuna on, että ikkunoita voi sijoittaa ja toteuttaa haluamallaan tavalla. Talossamme on ikkunoita juuri sellaisissa kohdissa ja sen kokoisina kuin toivoin. Kivitalo on kaiken kaikkiaan ryhdikäs ja sen moderni yleisilme kestää aikaa, hän huomauttaa.

LakkaLaine sai 2015 yleisöäänestyksessä Paras talo ­tittelin. Erityisesti äänestäjiä miellyttivät tilaratkaisut, ulkonäkö, laatutaso ja valoisuus.

Talon runkomateriaalina on käytetty Lakka Kivitalojen EMH-400 grafit-eristemuottiharkkoa. LakkaLaineen harkkoulkoseinien pinnat on rapattu Lakka Kuitulaasti+ rappauslaastilla.

LAKKALAINE VOITTI PARAS TALO & PARAS PIHA -YLEISÖÄÄNESTYKSET

Vankan kivitalon sijoittuminen tontilla jakaa piha-alueen julkiseen etupihaan ja avaraan muurilla suojattuun oleskelupihaan. Pihasuunnittelun pohjana oli saada tilan tuntu jatkumaan sisältä olohuoneesta katsottuna. Nurmikkoalue rajattiin selkeästi ja kasvillisuus sopii talon arkkitehtuuriin. Pihalla on ulkoporeallas. Ei ihme, että myös messujen Paras piha -yleisöäänestyksessä tuli ykkössija.

Talon etupiha on kokonaan kivetty, ja taloa kiertää graniitista ja mustasta sepelistä tehty kivetys. Ne ovat osoittautuneet helppohoitoisiksi kuten 1 300 neliön tontin takapihakin. Päivi Laine pitää siitä, että piha ei ole työleiri, vaikka se kohtuullisen iso onkin.

– Ainoa merkittävä muutos pihassa on oikeastaan vain se, että kun taloon tuli koira kuutisen vuotta sitten, laitoimme verkkoaidan ikivihreän tuija-aidan taakse”, hän myhäilee.

TEKSTI JA KUVAT Tia Härkönen

Päivi ja Timo Laine arvostavat kotinsa helppohoitoisuutta ja selkeitä linjoja.

Asuntomessut Oulussa

Vuoden 2025 asuntomessut järjestetään Oulussa 18.7.-17.8.2025. Oulujoen suistoon, Hartaanselän rannoille levittäytyvästä Hartaanselänrannan asuntomessualueesta rakennetaan korkeatasoinen, kestävän kehityksen mukainen kaupunkiympäristö, joka edistää yhteisöllisyyden syntymistä. Muuratuista rakenteista messutaloissa ovat edustettuna Wienerberger, Raikkonen ja Lakan Betoni sekä Tiileri, jonka tiiliä löytyy useammassa kohteessa.

HUVILAINEN – MUUNNELTAVA KIVITALO SUISTON RANNALLA

Huvilainen rakentuu kodiksi Annikalle ja Aleksille. Kaksikerroksinen koti on suunniteltu muuntautumaan eri elämäntilanteisiin. Yhtenä tärkeimmistä teemoista rakentamisessa on ollut ilmastoystävällinen rakentaminen. Lakka Kivitalon ominaisuudet tukevat teemaa ollessaan energiatehokas sekä kestävä. Projektissa käytetään myös Ruskon Betonin hiilineutraalia betonia. Talon kerrosala on kaikkiaan 200 m2, jonka lisäksi on autotalli ja autokatos. Instagram @huvilainen.

HUVILAINEN

Arkkitehti: Studio Rosberg, Anni Markkola

Urakointi: Arto Mehtälä / Kivitalomyyjä, joka taitaa myös rakentamisen

Runkomateriaali: Lakka EMH­400PRO eristemuottiharkko

KUVA Studio Rosberg, Anni Markkola

KUVA Suomen Asuntomessut

TALO HJEMMA – KOTOINEN TÄYSTIILINEN MINIPIENTALO

Wienerberger esittelee Oulun asuntomessuilla pientalokohdetta, jossa sekä päärakennuksen että talousrakennuksen päärakennusaine on tiili. Talon pääsuunnittelija on arkkitehti SAFA Pave Mikkonen PAVE Arkkitehdeista. Rakennusoikeus 405 m2 tontilla on 80 m2. Aiempaa kotia huomattavan paljon pienemmät neliöt haastoivat sekä arkkitehdin että taloon muuttavan Illikaisen perheen miettimään asumisratkaisuja ihan uudelta pohjalta. Lopputulos on tiloiltaan tiivis, mutta ympäröivään luontoon avarasti avautuva, kotoisa pientalo.

Talo Hjemman rakenteissa kantavana teemana on yksiaineisuus. Se toistuu sekä rungossa että sen verhoilussa. Ulkoseinät on muurattu vahvuudeltaan 365 mm Poroton-kennoharkoista ja verhoilumateriaalina on tiili, joskin epäperinteisessä muodossa. Tontin molempien talojen sääsuojana, niin katto- kuin seinäpinnoissa on URBAN-verhoustiili. Lankkumainen, puurankaan asennettu tiili tarjoaa kaksi ratkaisua yhdessä ja samassa paketissa ja kietoutuu rakennuksen ympärille kuin keraaminen kuori.

Autokatos ja tontin kulkureitit on päällystetty talon julkisivuväritykseen kauniisti sointuvalla, kellertävällä Siena-pihatiilellä. Yhtenäinen materiaali- ja värimaailma luo kohteeseen harmonisen ja Arkkitehtonisesti mielenkiintoisen ilmeen.

VILLA SUOJA - TYYLIKKÄÄSTI TIILIVERHOILTU

Uusimaan perheen kaksikerroksinen koti Villa Suoja on tyyliltään hillitty ja pelkistetty, ja niin talossa kuin pihalla käytetään laadukkaita sekä ajattomia materiaaleja. Talon julkisivu on tiiliverhoiltu Raikkosen Kasarmi-tiilellä (RT52), värinä vaalea Usva, piilosauma. Kuvia ja tunnelmia talosta ja sen tyylikkäästä julkisivusta löytyy Instagramissa @villa_suoja

TIILERIN TIILIÄ USEAMMASSA KOHTEESSA

Mustasaarenlehto 1 ”Gård”

Harmaasta Ruukintiilestä tehtyä aitaa/muuria n. 80 m2. Lisäksi kahdessa talossa on Tiilerin inserttitakka tiilikuorella. Toisessa takassa on tiili­

laattaverhous ja samassa kohteessa on käytetty myös tiililaattaa lattiassa.

Mustasaarenlehto 8 ”Kömmeli”

Kulmapesällinen Veeti­takka sekä takkapenkki.

Mustasaarenlehto 17 ”Hietasaaren Veisto”

Massiiviset tiilikuoriset inserttitakat sekä molemmissa taloissa paljon tiililaattalattiaa. Lisäksi kohteen pihalla on käytetty ruukintiiltä pihatiilenä ja löytyy myös Tiilerin pihakeittiö.

Mustasaarenlehto 18 ”Talo Hjemma”

Talon päärakennuksessa on Aida­pönttöuuni ja piharakennuksessa

Alicante­kiertoilmatakka.

Mustasaarenlehto 21 ”Villa Aava”

Talon tiilijulkisivu (n. 150 m2) on harmaata Ruukintiiltä. Kodin sisäpuolelta löytyy puolestaan Tiilerin kiertoilmatakka Oxford 660. Mustasaarenlehto 23 ”Villa Huvilainen”

Talon sisältä löytyy Tiilerin uutuustakkaleivinuunin.

KUVA Puha Paananen / Arkkijussi

KUVA Emmi Marjakangas

KUVA Lauri Tiira

BENDERS SUOMI OY

Puh. 0207 669 950 www.benders.fi

FESCON OY

Puh. 020 789 5900 www.fescon.fi

Tiilet, harkot sekä laasti- ja rappaustuotteet antavat monipuoliset mahdollisuudet suunnitella ja rakentaa laadukas, ilmeikäs sekä kestävä ympäristö.

LAKKA RAKENNUSTUOTTEET OY

Puh. 020 748 1200 www.lakka.fi

LAMMIN BETONI OY

Puh. 020 753 0400 www.lammi.fi

LECA FINLAND OY

Puh. 010 44 22 00 www.leca.fi

RAIKKONEN OY

Puh. 02 7636 530 www.raikkonen.fi

Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Muuratut rakenteet -ryhmä

RAKENNUSBETONI- JA ELEMENTTI OY

Puh. 03 877 200 www.rakennusbetoni.fi

SAINT-GOBAIN FINLAND OY/WEBER

Puh. 010 44 22 00 www.fi.weber

TIILERI-TEHTAAT

Puh. 02 484 300 www.tiileri.fi

WIENERBERGER OY AB office@wienerberger.fi www.wienerberger.fi

VUOROPUHELUA JA VASTUULLISIA PÄÄTÖKSIÄ

Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvällä päätöksenteolla on suuri merkitys kaikkien hyvinvoinnille. Parhaat tulokset syntyvät, kun säädetään tavoitteista eikä keinoista. Näin innovaatioille jää tilaa ja rakentamisen ammattilaisilla on mahdollisuus luoda asukkaiden ja yhteiskunnan kannalta parhaita ja vastuullisia ratkaisuja. Näin rakentamisen ammattilaisilla on mahdollisuus luoda asukkaiden ja yhteiskunnan kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja. Samalla saadaan sekä teknisesti toimivaa että myös kohtuuhintaista asumista.

On tärkeää jatkaa keskustelua rakentamiseen liittyvistä teemoista, kuten kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ilmastonmuutoksen äärellä. Kivirakentajat ovat mielellään mukana ja vastauksiakin on jo valmiina.

Lue lisää kivifaktaa.fi

KUVA Rakennusteollisuus RT