Dakota Lavento Betoni on tärkeässä osassa tuulivoimalan elinkaarta
and recycling of wind farms
julkisivukorjaamisesta Osa 3/4: Korjausten sisällön optimointi julkisivuhankkeessa
Martti Matsinen Uusi Betonilattioiden pinnoitusohje BY77 – BLY20
Sami Niemi & Aaro Happonen
Uutta tietoa betonin kosteudensiirto-ominaisuuksista – vähähiiliset toimivat betonilattiat
Jouni Punkki Vähähiilisen betonin tiekartta
Teemu Alaluusua & Janne Kihula
Tompuri
1–2025: Uusi opas sujuvoittaa paalutusprosessia
8 GRAFT teki talon itselleen
18 Hessundinsalmen silta
30 Betoni tuulivoimalan elinkaaressa
AUTAMME BETONITEOLLISUUTTA VÄHÄHIILISTYMÄÄN
Kattavasta valikoimastamme löytyy toimivat tuotteet ja ratkaisut betonin koko elinkaaren matkalle tuoreesta betonista loppurakenteen kestävyyteen. Chrysolla on Hyvinkäällä moderni tuotantolaitos, jonka yhteydestä löytyy testauslaboratorio. Jatkuvalla kansainvälisellä ja paikallisella tuotekehityksellä pystymme antamaan teknistä tukea kumppaneillemme kentällä paremman betonilaadun, toimivuuden ja kehityksen saavuttamiseksi.
Vähähiilisemmät pihakivet
PIHAKIVET SUORAAN TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ
Pihakivet I Laatat I Reunakivet I Muurikivet
Portaat I Kuorikatteet I Mullat I Murskeet
Mullat, kuorikatteet ja hiekat saatavana myös suursäkeissä.
Laadukkaat ja ympäristöystävälliset sementit
SCHWENK Suomi Oy / www.schwenk.fi
KYSY LISÄÄ TAI TILAA: 02 511 8800 myynti@betonilaatta.fi Avoinna arkisin 7–18 betonilaatta.fi
Sorvarinkatu 3, 20360 Turku
Laaduntekijä elementissään
– ammattilaisten tarpeisiin ja toiveisiin
Tutustu ja tilaa: lammi.fi/harkko
Julkisivuremontti 2025 -kilpailu
Oletko ollut mukana onnistuneessa julkisivuremontissa, joka ansaitsisi tulla palkituksi hyvänä esimerkkinä.
Julkisivuremontti 2025 -kilpailu on käynnissä. Katso tarkemmat kilpailuohjeet osoitteesta: www.julkisivuyhdistys.fi/kilpailut
Liity jäseneksi Lisätietoja www.julkisivuyhdistys.fi
AINOA JA AITO
UMBRA
kemiallinen värjäyskäsittely.
Kemiallisella värjäyskäsittelyllä saadaan kestävä, vivahteikas ja persoonallinen sävy.
Käsittely tehdään imeyttämällä betonipintaan kemikaaleja, jotka reagoivat sementin kanssa. Värisävyt voivat vaihdella pienelläkin alueella. Käsittely ei peitä betonin omaa mineraalista rakennetta.
Umbra -kemiallinen värjäyskäsittely on kestävä ja helppohoitoinen ratkaisu, joka soveltuu sekä uusille että vanhoille betonipinnoille.
Käsittelyt toteuttaa:
Vastuullista betonia
Alkukevät on ollut lämmin. Valkovuokot kukkivat ennätysaikaisin. Paavin huhtikuisissa hautajaisissa hikoiltiin helteessä Pietarinkirkon aukiolla. Ilmastonmuutos on käsin kosketeltavissa.
Rakentamiseen käytetään puolet kaikesta maailman materiaalista. Leijonan osa Euroopan rakentamisesta tehdään betonilla. Sen voittokulku on ollut kiistatonta. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät sitä ja Cloaca Maxima toimii edelleen osana Rooman viemärijärjestelmää. Roomalaiset jättivät jälkensä rakentamisen historiaan. Niin teemme mekin. Euroopan unioni pyrkii taklaamaan ilmastonmuutoshaastetta lainsäädännöllä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) viimeisin muutos edellyttää GWP:n (global warming potential) laskentaa ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista entisestään. Kaikkien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuonna 2030. EPBD:n implementointi eli käyttöön saattaminen on parhaillaan menossa. Ensimmäisenä lausunnolle ehti rakentamislain muutos, jossa määritellään mm. päästötön rakennus ja täsmennetään asetuksenantovaatimuksia. Suomessa lainsäädäntöpaketti käsittää noin 15 säädösmuutosta ja yhden kokonaan uuden lain. Ensimmäisiä asetuksia odoteltiin lausunnolle vapun tienoilla.
Rakennustuotteiden valmistajien on sovellettava uutta EU:n rakennustuoteasetusta (CPR) tammikuussa 2026. Valmistajien on ryhdyttävä laskemaan tuotteiden hiilijalanjälki sitä mukaa, kun standardeja saadaan muutettua. Standardeja muutetaan CPR Acquistyössä, jossa jäsenvaltioiden asiantuntijat pääsevät vaikuttamaan vaatimusten sisältöön. CPR asettaa vaatimuksia myös julkisia hankintoja tekeville tahoille: rakennustuotteista pitäisi valita vihreä versio, jos sellainen on saatavilla. Uusi CPR mahdollistaa aiempaa paremmin rakennustuotteiden uudelleen käytön, kun harmonisoituihin tuotestandardeihin voidaan sisällyttää tavat ilmoittaa myös uudelleen käytettävien rakennustuotteiden ominaisuudet.
Myös Suomessa hallitus torjuu ilmastonmuutosta lainsäädännöllä. Uusi rakentamislaki tuli voimaan tammikuun alussa. Hiilijalanjäljen laskeminen alkaa tammikuussa 2026 haettaviin rakentamislupiin. Ympäristöministeriön asetus ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta on annettu. Raja-arvoasetus oli lausunnolla lausuntopalvelussa 5.5.2025 saakka.
Rakennusala on myös ryhtynyt toimiin. Betoni-lehden edellisessä numerossa 1/2025 kerrottiin BY-vähähiilisyysluokituksesta ja -laskurista. On tärkeää, että tarjolla on näppärä laskuri betonin hiilidioksidipäästöjen laskentaan.
Alati kiristyvässä säädösviidakossa betonin hiilijalanjäljen määrällä on ratkaiseva merkitys, sillä betonia käytetään rakentamisessa niin paljon. Tarve uusille innovaatiolle ja vähähiiliselle betonille on olemassa. Rakentamisessa vallitseva suhdannetilanne mahdollistaa pohdintaa. Miten haluamme rakentaa tulevaa? Kaikki laskusuhdanteet ja kaikki sodat päättyvät joskus. Sotia seuraa jälleenrakennus ja laskusuhdannetta nousukausi. Eipä aikaakaan, kun taas rakennetaan. Suuri kysymys on, kuinka se tehdään vastuullisesti, tulevat sukupolvet ja ilmastonmuutoksen torjunta huomioon ottaen. Kuinka suuren kilpailuedun tuolloin saavat markkinoilla ne valmistajat, jotka tuottavat betoninsa vastuullisesti? Kestääkö vihreä betoni sukupolvelta toiselle ja jääkö se muistomerkiksi ajasta, jolloin ilmastonmuutos saatiin hallintaan?
About half of all the material is used for building in the world. In Europe, the majority of building is based on the use of concrete. Its triumph has been indisputable. Concrete was used already by the ancient Romans. And we use it, too.
The European Union is trying to tackle the climate change challenge through legislation. The most recent amendment to the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) makes it compulsory to calculate the GWP (global warming potential) and further improve the energy efficiency of buildings. All buildings are expected to be emission-free in 2030. The implementation of the EPBD is currently underway in Finland. The first one to reach the consultation stage is the amendment to the Building Act which provides the definition of an emission-free building and more specific requirements for the issuance of decrees.
Manufacturers of construction products must begin the application of EU’s new Construction Products Regulation (CPR) in January 2026. They are required to start to calculate the carbon footprint of their products as the updating of standards proceeds. CPR also lays down requirements for public procurement: a green version of a construction product should be opted for, where available. The new CPR increases the possibility of reusing construction products.
In Finland, the government fights the climate change with legislation. The new Building Act entered into force at the beginning of January. The calculation of the carbon foot print will start for building permits applied in 2026.
The construction industry has also launched actions. A need exists for new innovations and low-carbon concrete. The economic trend prevailing in construction allows for contemplation. How do we want to build going forward? Economic downturns and wars all end at some point. Wars are followed by reconstruction and downturns by upswings.
Will green concrete last from one generation to the next and will it remain as a memento of the time when climate change was brought under control?
Kirsi Martinkauppi Director of Responsibility, Rakennustuoteteollisuus RTT
1 Kirsi Martinkauppi
GRAFT teki talon itselleen
Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA arkkivahti@gmail.com
Talo on siitä erikoinen, että arkkitehdit ostivat tontin vuonna 2013 ja suunnittelivat rakennuksen sekä itselleen, noin sadan hengen toimistolle ja muillekin mahdollisille käyttäjille. Riski on tietenkin ollut melkoinen ja erilaisia valintoja onkin jouduttu pohtimaan hartaudella.
Uutenakin talo on vanhaan berliiniläiseen kaupunkitaloperiaatteeseen sopiva, sillä siinä on sekä katutason liiketiloja, työskentelytiloja että kolme suurempaa ja kaksi pienempää asuntoa. Katutasossa se avautuu suoraan jalkakäytävälle.
Ulkoa rakennus on melko läpinäkyvä ja varustettu suurin ikkunoin. Sisätilojen vallitseva materiaali on suurelta osin puhtaaksi valettu betoni. Katutason pohjakuva näyttää, kuinka rakennuksen pihajulkisivu tunkeutuu hauskasti kaareutuen suuren korttelin puutarhamaisten sisäosien suuntaan.
Viereinen rakentamaton tontti komeine lehtevine puineen odottelee vielä uudisrakennusta. Graftin rakennus on toiselta puoleltaan kiinni berliiniläisseurakunnan omistaman suojellun kaupunkikivitalon palomuurissa. Sen naapurissa on arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin suunnittelema kaunis kirkko, Elisabethkirche 1830-luvulta. Pohjoisreunalla osin puistomaista korttelia rajaava Elisabethkirchstraße käsittää eri-ikäistä rakennuskantaa ja talojen arkkitehtuurin tyyli vaihtelee.
Graftin omiin tiloihin pääsee suoraan kadulta, mutta varsinainen toimiston sisääntuloaula on taaempana. Eteistilasta pääsee suoraan myös tilavaan hissiin sekä käytävän
Berliinin entisellä itäpuolella on uusi kuusikerroksinen kaupunkitalo, Graftlab. Se löytyy Invalidenstraßen ja Ackerstraßen kulmasta.
kautta talon ainoaan porraskäytävään. Portaikko on jätetty kokonaan betoniseksi ja sitä kautta on kulku sekä toimisto- että asuintiloihin.
Sisäänkäynti Graftlab-tunnuksineen erottuu hyvin lasisessa ja metallisessa julkisivussa, mutta arkkitehdit ovat halunneet toteuttaa sen molemmille puolille myös liiketilaa. Pääsisäänkäynnistä oikealla on kaksikerroksinen taidegalleria ja vasemmalla liiketila, jossa voi olla melkein mitä vaan, vaikkapa kahvila.
1 Asemapiirrros.
2 Julkisivu kadun puolelta.
3 Julkisivu pihan puolelta.
Pappelplatz
Schinkel-Kirche St.Elisabeth
Invalidenstraße
Kadulta katsoen julkisivun oikeassa reunassa on kellarikerrokseen johtava ajoluiska. Julkisivun toisessa päässä on portilla suljettu kapeampi porttikäytävä pihalle, jossa ovat kierrätystä varten tarvittava jätekatos, polkupyörien säilytystilat sekä betonisen muurin takana hieman ylempänä omat pihatilat sekä puutarha. Ne ovat sekä toimiston, talon muiden käyttäjien, että asukkaiden käytössä.
Toimistotilat ovat kolmessa tasossa. Niiden yläpuolella on kokonaan kananmunankuoren väriseksi käsitelty kokous- ja neuvottelutilaosasto. Asunnoista kolme suurinta sijaitsee kahdessa ylimmässä kerroksessa siten, että asuntojen oleskelutilat terasseineen saavat nauttia upeista näkymistä Berliinin kattopanoraamaan. Yksityisemmät eli makuuhuonetilat ja muut ovat asunnoissa kerrosta alempana. Suuremmat asunnot ovatkin kuin kolme taloa talossa; terassit ovat väljiä ja seinälinjat reippaasti vedettynä sisään varsinaisesta julkisivusta.
Toimistotiloissa betoni on selkeästi läsnä. Sisääntuloaula vastaanottoineen on ylikorkea ja sieltä nousevat portaat sekä porrasmainen katsomo toisen kerroksen kadun puoleiseen osaan sekä siihen pihan suuntaan puskevaan osaan, joka sivuseinänsä osalta tukeutuu naapuritaloon. Komeat halkaisijaltaan ympyrän muotoiset pilarit näyttävät, miten rakennuksen runko on toteutettu.
Katsomoportailta käsin voidaan toimistokokousten aikana katsella projekteihin liittyviä kuvallisia esityksiä ja valkokankaalle voidaan
projisoida jopa elokuvia. Myös kolmannessa kerroksessa on arkkitehtien työtiloja, jonne johtavassa avoimessa portaikossa on käytetty heleää sinistä huomioväriä. Työpöytien ja tietokoneiden lomassa on väljästi sijoitettuja mukavia nojatuoleja, joista on mukava seurata Invalidenstraßen ja Ackerstraßen vilkasta elämää. Toimiston tiedotuksesta vastaava henkilö sanoikin, että ikkunan ääressä istuessa on välillä kuin elokuvaa katsoisi. Myöskään ei ole ollut suurempia vaikeuksia saada arkkitehteja pandemian jälkeen takaisin töihin; tilat ja ympäristö ovat kutsuvia ja toimistolle on helppo tulla niin kävellen, julkisilla, pyöräillen kuin taksilla tai autolla.
Saksassakin on toivottua ja trendikästä rakentaa kerrostaloja puusta. Tässä ympäristössä Graftin valinnan kohdistuminen betoniin tuntuu kuitenkin luontevalta: ollaan vanhassa mutta toki sodan tuhoistakin kärsineessä kivikaupungissa. Uudisrakennuksen ”kivisyyden” vastapainona on kuitenkin suurkorttelin puistomaisten sisäosien mutkaton vehreys – berliiniläiset arvostavat sitä ja antavat köynnöskasvienkin vapaasti kiipeillä palo- ja seinämuureja pitkin. Toimiston jokaisen kerroksen tiloista avautuukin pihapuistomaisia näkymiä ja pihalla voi oleskella, pelata pingistä ja grillata ruokaa. Vastaanottotilojen takana pihan puolella ovat myös keittiö ja suurilla ikkunoilla varustettu ruokasali. Keväästä pitkälle syksyyn voidaan syödä myös ulkona. Vastaanottotiloissa on lennokas kirpakan keltainen hyllykkö arkkitehtuuritoksisille ja
5 Aksonometria pihan puolelta
6 Aksonometria kadun puolelta
8
julkaisuille. Seinällä sohvaryhmän takana on toimistolle myönnettyjä lukuisia diplomeja ja kunniakirjoja.
Tekniset ratkaisut
Talotekniikka on sekoitus low- ja high-techia. Koneellisen ilmastointilaitteiston sijaan toimistotilat raitista ilmaa maanalaisten kerrosten kautta. Kesäaikana välttämätöntä on öiseen aikaan tapahtuva viilennys: tuulettimet imevät pohjoisen suunnalta viileämpää yöilmaa, ja todella lämpiminä päiviä viilennystä tehostetaan koneellisin järjestelmin. Polttoaineena käytetään biokaasua. Ylimääräistä sähköenergiaa käytetään kellaritilojen latauspisteisiin; energiatehokkuuteen tähtäävä kokonaisratkaisu tukee päästöjen puolesta totuttua vähäisempää kaupunkiliikennettä. Pihalle on ollut pystytettynä myös toimiston ideoima mm. Afrikan oloja varten suunnittelema Solar Kiosk.
Betoniin liittyvät ratkaisut
Tontin erikoinen muoto ja topografia edellytti omanlaistaan runkorakennetta. Koska kerrokset ovat pohjamuodoltaan epäsäännöllisiä ja rakennus on osittain syvärunkoinen, tarvittiin myös epätyypillisisä kantavia vertikaali- ja horisontaalirakenteita. Sekä näistä että kustannuksiin liittyvistä syistä päädyttiin betoniseen runkoon.
Rakennuksessa on mahdollisimman vähän kiinteitä kantavia seiniä. Tämä mahdollistaa vuorostaan sen, että tilojen käyttömahdollisuus ja muuntelu on tulevaisuudessa hyvin joustavaa. Ratkaisussa tukeuduttiin Le Corbusierin “Casa Dominon” periaatteisiin ja luonnosvaiheessa tutkittiin rakennuksen sietokykyä suhteessa muuntuviin tarpeisiin.
Rakennuksen vaippa on vuorostaan mahdollisimman keveä ja läpinäkyvä, mitä varten valittiin lattiasta kattoon yltävä julkisivujärjestelmän. Tietynlainen transparenssi sekä rakennuksen eri tilojen suuntaaminen vähentää turhaa energian sekä keinovalon tarvetta ja muulloin kuin kesällä koituvia lämmityskustannuksia. Selektiiviset ulkopuoliset aurinkosuojat sekä heijastavat anti-glare -verhojärjestelmät ovat talon oma low-tech järjestelmä kesän lämpökausina.
Suurimmaksi osaksi käsittelemättömät puhtaaksi valetut betonipinnat (katot, lattiat, suurin osa seinistä) palvelevat myös viilennysjärjestelmää. Mahdollisimman vähän energiaa kuluttavat viilentävät putkistot työntävät öiseen aikaan viileämpää ilmaa kohti ulkoseiniä. Koska katumelu on päivisin melkoista, avataan julkisivupintoja ja aktivoidaan järjestelmiä vain öisin. Rakennus pystyy pimeän ja hämärän aikaan varastoimaan noin viiden celsiusasteen verran viilennystä.
Rakennus tuottaa myös omaa energiaa pienen voimalansa avulla. Se käyttää biometaania, jota saadaan Berliiniä ympäröiviltä maatalousalueilta. Ylimääräistä energiaa voidaan myydä kaupungin omaan verkkoon.
Lars Krückeberg vieraili Betonipäivässä tammikuun lopussa
Toimiston yksi omistajista esittteli toimiston laajaa ja monipuolista tuotantoa.
Lue lisää: https://graftlab.com
7,8 Työmaavaiheen kuvia.
9 Katujulkisivua.
10 Katutaso
12 3. kerros
13 4. kerros
11 2. kerros
Patricia Parinejad
15
Patricia Parinejad
Patricia Parinejad
Patricia Parinejad
Patricia Parinejad
Henrik Schipper
Graftlab
GRAFTLAB was conceived as a laboratory for modern working environments within the creative industry and fosters new collaborative formats through a focus on flexibility and cooperation. Located in the heart of Berlin, its open, transparent design represents the significance the creative sector plays in the city.
In the context of future-oriented work formats – from conventional office presence and digital transformation to remote working and third places – GRAFTLAB provides ample scope for collaboration and coming together. The plot, at the intersection of Invalidenstrasse and Ackerstrasse in the north of Berlin’s Mitte district, was bought by GRAFT’s founding partners in 2013.
With its integrated apartment units, GRAFTLAB combines living and working in the mixed-use housing typical of the classical Berlin quarter. The new building is characterized by the contrast between the urban vibrancy of the lively Invalidenstrasse and the quiet refuge of the landscaped inner courtyard.
The new volume deftly takes advantage of the difficult geometry of the plot – its L-shaped form completes the perimeter block along the street and encloses the firewall of the adjacent buildings, thus enabling a generous green space to the rear.
The GRAFT architects’ offices are designed as an open landscape offering amenities for the various aspects of everyday office life, starting with the generous open staircase in
the entrance area, which functions as an auditorium for presentations by staff or external partners. The entire ground floor is a communal area for employees, which blurs the distinction between indoor and outdoor space: a place where community-building, physical activity, and meetings all flow and merge into one another.
The GRAFT office extends across three floors, which, by way of their connected air spaces, form a spatial continuum. The working areas are designed as variable open spaces, interspersed with internal phone boxes, lounges, and other familiar elements such as kitchenettes and meeting zones. Independent from the offices beneath, the fourth floor houses the conference level – a range of fluid forms in egg-
shell white. This spatial separation gives other GRAFTLAB tenants and external partners the opportunity to independently use and access the flexible, light-filled rooms of the conference area without interruption.
All floors have access to the fully glazed rear side of the building, which offers views of the landscaped rear courtyard as well as the adjacent park.
GRAFTLAB is a prototype of a new kind of office building: its vibrant mixed-use typology; the extension of the working world into the natural environment; the distinctive floorplan design; and the variability of the spaces on offer highlight the benefits of heterogeneity and how GRAFTLAB’s laboratory character promotes new formats of working.
Hessundinsalmessa on kauppamerenkulun 2-lk väylä, jonka kulkusyvyys on 4,3 metriä ja vesiliikenneaukon vapaa korkeus sillan kohdalla 16,5 metriä. Salmen kapeimmassa kohdassa on sijainnut vuonna 1937 rakennettu ja 1967 levennetty teräsbetoninen sauvakaarisilta, jonka pituus oli 167 metriä ja hyötyleveys 12,8 metriä. Kulkusyvyys meressä sillan kohdalla oli 4,3 metriä ja vesiliikenneaukon vapaa alikulkukorkeus 15 metriä.
Hessundinsalmen vanha silta oli kuntonsa vuoksi asetettu tarkkailuun. Paraisilla on raskasta kalkki-, betoni- ja konepajateollisuutta, joista etenkin betoniteollisuuden tuotekuljetukset ovat valtakunnallisia. Maantie 180 on ainoa reitti Paraisten tuotantolaitoksille. Sillalla kulki vuorokaudessa noin 11 000 ajoneuvoa, joista raskasta liikennettä lähes 700 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Maantie 180 Kaarina–Korppoo eli Saaristotie alkaa Kaarinassa ja kulkee 72 kilometrin matkan Paraisten keskustan ja Nauvon kautta Korppooseen. Tie on ainoa yhteys Turunmaan saaristoon ja myös tärkeä osa Turun saariston kiertävää Saariston rengastie -matkailutietä.
Väylävirasto oli laatinut uuden sillan rakennushankkeelle 15.4.2019 päivätyt suunnitteluperusteet, joissa määriteltiin hankkeen tavoitteet, toiminnalliset, tekniset ja ympäristölliset vaatimukset/rajoitukset sekä mahdolliset poikkeamat suunnitteluohjeisiin.
Siltapaikka on kohteen suunnittelun ja toteutuksen kannalta määritelty erittäin vaativaksi (luokka I).
”Sillan suunnittelu on insinöörityötä puhtaimmillaan, sillä kantava rakenne muodostaa 90 prosenttia kustannuksista.”
– Atte Mikkonen
Hessundinsalmen silta uusittiin osana eduskunnan päättää kehittämishanketta, jossa uusittiin myös toinen maantie 180:n huonokuntoinen silta, Kirjalansalmen silta. Allianssihankkeessa Väylävirasto toimi tilaajana ja Kreate Oy toteuttajana. Kehittämishankkeen kokonaisarvo on 128 M€.
Suunnittelun osalta hanke jaettiin kolmeen osaan: vanhan Kirjalansalmen vinoköysiriippusillan uusiminen, vanhimmilta osiltaan lähes 90 vuotta vanhan Hessundinsalmen teräsbetonisen kaarisillan uusiminen ja ainoan Paraisilta mantereelle kulkevan maantie 180:n väyläsuunnittelu sekä kolmen sillan uusiminen.
Kilpailutuksen jälkeen Kirjalansalmen sillan uusimisen suunnitteluun valittiin WSP Finland Oy. ja AFRY vastasi Hessundinsalmen sillan suunnittelusta ja koko maantie 180 väyläsuunnittelusta ja muusta infrasta siltoineen. Siltaa ryhtyivät suunnittelemaan yhdessä AFRY ja alikonsulttina SOFiN Consulting.
Teräksestä betoniin
Uudenkin, vanhan sillan itäpuolelle rakennettavan Hessundinsalmen sillan oli tavallaan alun perin tarkoitus olla terässilta. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan, materiaalien hinnannousun ja toimitusten epävarmuuteen liittyvien seikkojen vuoksi allianssin kehitysvaiheessa ryhdyttiin kuitenkin miettimään kustannustehokkaampaa ja toimitusvarmempaa ratkaisua.
3 Hessundinsalmen vanha silta maaliskuussa 2023 työsillalta kuvattuna.
4 Hessundinsalmen uuden sillan yleispiirustus.
Allianssihankkeen kehitysvaiheessa erilaisia vaihtoehtoja on helppo pyöritellä, sillä kaikki osapuolet, myös eri vaihtoehtojen kustannusvaikutukset nopeasti selville saava urakoitsija ovat saman pöydän ääressä.
Lähtötietona Väyläviraston tiesuunnitelmissa Kirjalansalmensilta oli vinoköysisilta ja Hessundinsalmen silta teräksinen liittopalkkisilta – iso silta, sadan metrin jännemitalla.
Sillan pääsuunnittelija, SOFiN Consultingin Atte Mikkonen sanoo, että se on vastaavaan paikkaan tavanomainen ratkaisu.
Suomessa teräs on tyypillisesti isojen siltojen rakennusmateriaali. Terässilta on usein tosin nopeampi asentaa ja telineitä tarvitaan vähemmän kuin betonia käytettäessä. Jos näitä etuja ei voida ottaa huomioon, betoni on materiaalina puolestaan yleensä hyvin kilpailukykyinen.
Siltahankkeen kehitysvaiheessa markkinat olivat melkoisessa turbulenssissa. Venäjän hyökkäyssota alkoi ja vaikutti rakennusmateriaalien kustannuksiin, heikentäen erityisesti teräksen kilpailukykyä oleellisesti.
–Ajattelimme siis, että silta voitaisiin kuitenkin toteuttaa betonista. Sehän on joka tapauksessa suomalaisille rakennusyhtiöille hyvin tuttu materiaali. Huomasimme myös, että uuden sillan sijainti nykyisen tien lähellä oli hieman haastava terässillan rakentamista ajatellen. Se olisi edellyttänyt erilaisten asennustapojen yhdistämistä. Hessundinsalmen
Kaarisiltamainen kehäsilta
Uuden Hessundinsalmen sillan muoto ei syntynyt taiteellisen innoituksen tuloksena. Lopputulos, kaarimaisella muodollaan viitteellisesti vanhaa muistuttava, pelkistetyn kaunis, moderni silta sopii erinomaisesti paikkaansa. Sen muotokieli on kuitenkin luotu lähes yksinomaan insinööriteknisillä ratkaisuilla.
Uusi silta oli suunnitteluratkaisujensa ansiosta paremmin ja kustannustehokkaammin rakennettava. Vene- ja laivaliikenteen törmäysriski on huomattavasti pienempi kuin ennen.
Betonisillassa pitää tietenkin olla jonkinlaiset jalat. Uuden sillan tukien sijainti aiheutti suunnittelijoille päänvaivaa. Ne pitäisi rakentaa porapaalutettuna rantaveteen. Kalliopinta on lähellä, mutta kuitenkin sen verran syvällä, että suoraan sinne ei päästä.
Itse asiassa tuet olisi hyvä saada kokonaan pois vedestä, sillä sillan alla on jonkin verran laivaliikennettä. Olisi turvallisempaa, jos laiva onnettomuustilanteessa tukeen törmäämisen sijasta ottaisi kiinni pohjaan.
Tukien siirtäminen maalle heikentäisi kuitenkin betonisillan kilpailukykyä, sillä se kasvattaisi sillan jännemittaa.
Onneksi tähän ongelmaan oli ratkaisu: suunnitellaan kehäsilta.
Hieman aikaisemmin Portugalin Portossa pidetyn siltakilpailun oli voittanut kaarisiltamainen kehäsilta, jonka jännemitta oli huikeat
300 metriä. –Totesimme, että tässä sillassahan jännemitta on vain 120 m, joten kehäsilta olisi teknisesti hyvin toteutettava siltatyyppi tähän kohteeseen, Mikkonen kertoo.
Itse asiassa kaarisiltatyyppejä oli jo tiesuunnitelmavaiheessa tutkittukin ja esteettisestikin sellainen olisi Hessundinsalmeen hyvin soveltunut. Mikkonen sanoo, että Hessundinsalmen uuden sillan muoto: vinojalkainen kehäsilta, on ikään kuin moderni versio kaarisillasta. Siinä on vähän samaa muotoa ja toimintaperiaatetta. – Rakenneinsinöörin silmin kaarisilta on tietysti puhtaasti puristettu kaari, joka voi olla hyvinkin hoikka rakenne. Hessundinsalmen sillassa on taivutettu palkkirakenne, jossa kaariominaisuudesta saadaan vähän teknistä hyötyä.
Sillan tuet eivät ole vedessä, vaan ne tukeutuvat vinosti kalliopintoihin. Mikkosen mukaan paikka on optimaalinen juuri tälle siltatyypille. Vinojalkojen ansiosta jännemitta hieman lyhenee kulkutasolla, mikä on palkkimaiselle toiminnalle edullista. Myös rakenteellinen jännemitta sillan rakenteen tasolla on hieman lyhyempi.
Hessundinsalmen silta on kehärakenne, eikä vain tukien päällä oleva palkkirakenne, joten rasitus siirtyy suurelta osin myös jaloille. Siksi sillasta voitiin tehdä hieman lyhyempi. Ratkaisu on kustannustehokas ja myös esteettisesti miellyttävämpi. Sillan päät kätkeytyvät rantapusikkoon.
Seuraava ongelma odotti jo ratkaisemistaan. Matalassa sillassa on jäykkä rakenne ja silta liikkuu. Suomen ilmastolle ovat tyypillisiä suuret lämpötilanvaihtelut. –Pakkomuodonmuutoskuormat saavat rakenteen väkisin liikkumaan. Rakenteellinen jäykkyys ei ole hyväksi. Jonkin verran sen pitäisi joustaa, Mikkonen sanoo.
Matalassa sillassa on lyhyet jalat, joten pilaria on vaikea saada kestämään aiheuttamatta perustuksille liian suuria rasituksia. Jos pilaria hoikennetaan, siitä tulee heikko eikä se kestä. Jos sen kokoa kasvatetaan, pakkomuodonmuutoksista aiheutuvat rasitukset kasvavat liian suuriksi, eikä se silloinkaan kestä.
Suunnittelussa on edessä umpikuja. Ellei pilariin laiteta laakeria. –Tavanomaiset siltalaakerit mukautuvat hyvin muodonmuutoksiin, Mikkonen kertoo. – Liikkuvina osina ne tietenkin lopulta kuluvat.
Terässilloissa puolestaan käytetään teräslaakereita. Niissä kuormat ovat pienemmät kuin betonisilloissa. Lisäksi teräslaakeritkin ovat huoltoa vaativia osia, jotka pitäisi pystyä vaihtamaan.
Suomessa silloissakin arvostetaan huoltovapautta.
Joku sitten ehdotti, Mikkonen muistelee, että ehkä AFRYn Sillat- ja erikoisrakenteet -toimialueen johtaja Jarmo Niemi, että kokeiltaisiinko kuitenkin betoniniveltä.
Betoninivelellä on selviä etuja silta- tai teräslaakeriin nähden. Se ei ole mekaaninen
osa, joka vaatisi kunnossapitoa ja huoltoa. Pysyvänä osana rakennetta se on suunniteltu joustavaksi sallimaan ja kestämään muodonmuutokset.
Mikkonen ryhtyi etsimään betoninivelistä tietoa ja huomasi, että mistään uudesta asiasta ei todellakaan ollut kysymys. Niitä käytettiin paljon ennen vanhaan ja toki vielä nykyisinkin erityisesti saksankielisissä maissa. Erityisen hieno esimerkki on sveitsiläisen insinöörin Robert Maillartin suunnittelema sata vuotta vanha Salginatobel betonisilta.
Jopa Suomessakin on tehty pari pienempää kehäsiltaa, joissa on betoninivelet.
Mikkonen otti yhteyttä kansainväliseen verkostoonsa saadakseen apua betoninive -
11 Sillan kannen valaminen kesti kaikkiaan 2,5 vuorokautta.
12 Sillan kannesta löytyy paljon rautaa: jänneterästä ja niihin liittyviä raudoituksia, väliltä jännitettäviä jänteitä ja tukien yli meneviä jänteitä, sillan päästä päähän meneviä jänteitä sekä pääaukon yli meneviä jänteitä.
13 Valettavien palkkien sisälle asennettiin neljätoista kilometriä tavallista lattialämmitysputkea jäähdytysputkiksi. Kun jäähdytystä ei enää tarvittu, putket tyhjennettiin ja injektoitiin täyteen sementtiä. Jäähdytysputket ja jänteiden suojaputket ennen valua.
len suunnitteluun. Kokeneella saksalaiselta siltasuunnittelutoimisto Leonardt, Ändra und Parteners AG:lla tietotaitoa oli riittämiin.
Käytännössä AFRY ja SOFiN Consulting suunnittelivat yhteistyössä sillan kansirakenteen, maa- ja pilarituet, Leonardt, Ändra und Parteners vastasivat nivelen ja siihen liittyvien rakenteiden suunnittelusta. Toimisto laati suunnitteluperusteet betoninivelelle. Kyseessähän ei ole standardoitu tuote. –Me muuthan emme tienneet, miten betoninivel pitäisi suunnitella kestävyyden ja käyttöikämitoituksen perusteella. Saksalainen eurokoodia soveltava käytäntö suomalaisella lisällä.
Betoninivelen on tarkoitus sallia jäykkärakenteisen sillan kiertyminen siten, että betonirakenteita rikkovaa tai halkeilua aiheuttavaa taivutusrasitusta ei synny.
Nivelellä saadaan poistettua pakkomuodonmuutosten aiheuttamat rasitukset ja kuorma kohdistumaan tehokkaasti perustuksille. Välituen alapäähän rakennettu betoninivel antaa rakenteen hieman liikkua, jolloin taivuttavia voimia ei siirry eteenpäin. Sillan alaosiin valetun betoninivelen tärkein tehtävä onkin auttaa vähentämään sillan kehämäisestä muodosta ja lämpöliikkeistä aiheutuvaa suurta rasitusta sillan jalkoihin ja betoniin.
Betoninivelet tulivat kehäsillan jalkoihin, välituille T2 ja T3.
Fiksuja detaljeja
Mikkonen sanoo oppineensa betoninivelten suunnittelusta hankkeen kuluessa paljon, mutta ei suinkaan pidä itseään mestarina.
–Toteutusvaiheessa huomasin, miten suuri merkitys kokemuksen tuomalla asiantuntemuksella on.
Hän nostaa esimerkiksi puristavan voiman keinotekoisen lisäämisen jännittämisellä. Betoninivel kiertyy ja kestää paljon puristusta. Niveleen kohdistuvaa leikkausvoimaa voidaan vastaanottaa joko betonin puristavasta voimasta riippuvalla leikkauskestävyydellä, tai raudoituksella. Mikäli puristusvoima ei ole riittävä, tulee raudoitusta helposti huomattavan paljon. Raudoittaminen kasvattaa nivelen jäykkyyttä varsinkin suurilla voimilla, mikä on nivelrakenteelle epäedullista. Onkin parempi lisätä puristavaa voimaa, ja siten betonin leikkauskapasiteettia keinotekoisesti nivelen jännittämisellä. Lisää puristusta saadaan muutamalla tankojännitteellä ja raudoitteen määrä nivelessä on paljon pienempi. Betoni saadaan pysymään paremmin puristettuna leikkausvoiman suhteen.
–Fiksu ratkaisu, mutta vasta kun siltaa rakennettiin, ymmärsin miten fiksu. Rakentamisen aikana painoa on hyvin vähän ennen kuin siltakansi on päällä. Kun nivel on jännitetty, rakenne on jo hyvin kestävä, vaikka päällä ei olekaan puristavaa painoa. Se on rakentamisen kannalta tavattoman turvallinen ratkaisu! Mikkonen sanoo, että tällaiset kokemuksen kautta saadut hyvät käytännöt ja tavat eivät hänelle vielä ole itsestäänselvyyksiä.
Optimointia kehiin
Suunnittelun aikana sillan rakennetta pyrittiin monin keinoin optimoimaan.
Sillan rakennetyypin etu käytettiin maksimaalisesti hyödyksi. Kaarimainen rakenne vinoine jalkoineen tuo 20–27 prosenttia puristavaa voimaa päällysrakenteeseen. Kun jännittävästä voimasta voidaan leikata, säästetään euroja. Mikkonen sanoo, että isossa sillassa
omapainon etu on valtava suhteessa muihin kuormiin. Tarvittava jänneteräksen määrä on suoraan verrannollinen betonin omapainoon, ts. miten suuri poikkileikkaus sillassa on.
–Lähdimme miettimään, minkälaisia jänteitä ja kuinka monta kappaletta tarvittaisiin kaksi metriä leveään palkkiin ja paljonko ne vievät tilaa. Suomessa on totuttu käyttämään 19 punoksen jänneyksiköitä ja niille meillä on kalustoa. Mitä enemmän jänteitä yksikköön laitetaan, sitä suurempi voima tarvitaan jännittämiseen. Kalustoa siihen Suomessa ei kuitenkaan ole.
Suunnittelijat ehdottivat allianssissa tutusta käytännöstä poikkeamista ja isompien yksiköiden käyttämistä, koska sillassa olisi kuitenkin toistakymmentä jännettä. Urakoitsija selvitti, että tarvittava tunkki on kohtuudella saatavissa lainaan ulkomailta. Osoittautui tehokkaammaksi käyttää isompia jänneyksiköitä, kun siltaan siten saataisiin pienempi poikkileikkaus. Näin sillan omapainosta tulisi pienempi, mikä pientäisi tarvittavan jänneteräksen määrää. –Saimme materiaalisäästöä, kustannussäästöä ja hiilijalanjälkisäästöä.
Mikkonen sanoo, että suurempia jänneyksiköitä valittaessa ajateltiin myös rakennettavuutta.
Yhdeksäntoista sijaan käytettiin siis 27 punoksen yksiköitä. Mikkosen mukaan maailmalla käytetään paljon suurempiakin jänneyksiköitä aina yli 50 punokseen asti.
Haastava toteutus Kehityspäällikkö Rasmus Sainmaa KREATEsta kertoo, että terminä betoninivel oli hänelle kyllä ennalta tuttu, mutta kukaan ei ollut vielä sellaista aikaisemmin ollut nähnyt. Tiedettiin
kyllä, että sellaisia voitiin tehdä. –Kävimme tutustumassa kohteisiin Saksassa ja Sveitsissä. Teimme etukäteen paljon taustatyötä ja tutkimusta, hän kertoo.
Leonardt, Ändra und Parteners suosittelivat betoninivelestä yksi yhteen koekappaleen valamista, onhan se teknisesti aika vaativa toteutettava ja valetaan kuitenkin työmaalla kerralla, joten sen on pakko onnistua. – He suunnittelivat 2,5 m leveän ja 3 m korkean nivelen, jonka valoporukka raudoitti ja valoi. Lopuksi se sahattiin palasiksi, jotta voitiin todeta kaiken onnistuneen, Mikkonen kertoo. Koekappaleen valu oli ratkaisevan tärkeää, vaikka sen tarpeellisuutta ensin hieman työmaalla ehkä epäiltiinkin. –Tällaista ensimmäistä kertaa tehtäessä suunnittelijapoloisen on hyvin vaikea osata raudoittajalle kertoa, mikä työjärjestys voisi asennettavuuden kannalta olla, varsinkin kun sinne vielä tulee tankojänteitä ja jäähdytystä, Mikkonen huomauttaa. – Asennettiin, mietittiin ja asennettiin uudestaan.
Sainmaa vahvistaa, että mallikappaleen valamisesta oli todella hyötyä. – Opimme paljon betonin valupaineesta, lämmönkehityksestä ja valettavuudesta. Olimme etukäteen pohtineet, käyttäisimmekö vaneri- vai lautamuotteja ja pitäisikö välissä olla muottikangasta tai levyä. Raudoittaminen vaikutti haastavalta. Rakenteessa on paljon rautaa, mutta nivelen läpihän ei mene juuri mitään. Infrarakenteissa käytetään nykyisin lämmönkehitykseltään aika aggressiivista massaa. Huomasimme, että jäähdytystä tarvitaan. Meidän piti miettiä, miten se toteutetaan, kun valetaan pääosin itsetiivistyvällä betonimassalla.
Raudoitusjärjestyksen ja betonin jäähdytyksen asentamisen työjärjestyksen harjoitteleminen oli betonoinnin onnistumisen kannalta tärkeää myös Hessundinsalmen sillan lohkopäällikkö Tatu Saharisen mielestä. –Koevalussa varmistimme, että muottirakenteet toimivat ja kestävät IT-massan tuottaman valupaineen. Valua valvottiin valupaineantureilla.
14 Betoninivel.
15 Jännityskonsolit haluttiin jättää sillan palkin alle näkyviin. –Sidepalkissa poikkipalkin alapinnan muoto on ainoa ulkonäkö edellä mietitty detalji. Se olisi voinut suorakin, mutta viisteisyys miellytti enemmän silmää, Atte Mikkonen sanoo.
Betoninivelien valuissa käytettiin 18 mm filmivanerimuottia ja taustapuolella muottikangasta.
Sainmaa sanoo, että välituen ja betoninivelen muotti- ja telinerakenne oli monimutkainen ja massiivinen. Valussakin oli monta vaihetta. – Ensin valettiin peruslaatta ja siinä oli pieni nosto mukana. Sitten valettiin nivelen alapuoli ja yläpuoli. Pilarin alla oleva sidepalkki valettiin IT-betonilla pilarin valun yhteydessä, Saharinen kertoo. Käytetty betoni oli C55/67 P-lukup50. Sitä meni noin 60 m3/tuki.
–Betoninivelen välituki on aika reippaasti vinossa, joten muotti piti sulkea vaiheittain sitä mukaan kuin valurintama nousi. Muuten sitä ei olisi saatu vibrattua, Sainmaa selittää.
– Mieleenpainuvin hetki oli betoninivelen tunkkaaminen esikohotusasentoon. Olin suunnitellut tukirakenteita ja -telineitä, joten tilanne oli jännittävä, kun tunkkasimme valtavia voimia sekä telineille että betoniniveliin. Lisäksi mittaroimme 35 millimetrin tunkkauksen onnistumista uudella teknologialla, mikä teki työvaiheesta vielä intensiivisemmän, Sainmaa kertoo.
Betoninivelten toimintaa on tarkkailtu koko rakentamisen ajan. Monitorointijärjestelmä mittaa edelleen pilareiden kaltevuutta, nivelen neljän nurkkapisteen muodonmuutoksia ja iskun pituutta. Yleensä monitorointi aloitetaan vasta sen jälkeen, kun se on käytössä. Rakentamisen aikana toteutetusta mittauksesta saadaan kuitenkin arvokasta tietoa, etenkin kun kyseessä on rakenne, jota Suomessa ei ole vuosikymmeniin rakennettu, eikä näin isossa mittakaavassa ikinä. Monitoroinnista on saatu jo arvokasta tietoa ja sen pohjalta kirjoitetaan tieteellistä artikkelia.
Hessundinsalmen sillan harvinaislaatuisella rakennusteknisellä toteutuksella lisätään Suomessa osaamista sillan vinojalkaisuuden ja betoninivelrakenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä monipuolisesta mittaustekniikasta.
Ensimmäinen nivel valettiin heinäkuussa ja toinen syyskuussa 2023.
Massiivinen kansivalu Hessundinsalmen sillan kannen valaminen maaliskuussa 2024 kesti 2,5 vuorokautta, eikä ollut harjoituksena suinkaan helpoimmasta päästä.
Siltakannen rakenne oli korkeimmillaan viisi metriä. Näin suuri betonointi täytyy suunnitella huolellisesti lämpötilanhallinnasta työvuorosuunnitteluun.
– Pääkannatinpalkit ovat varsinkin tuen kohdalta todella korkeat, viisi metriä pilarin päältä kanteen. Oli paljon jänneterästä ja niihin liittyviä raudoituksia, väliltä jännitettäviä jänteitä ja tukien yli meneviä jänteitä, sillan päästä päähän meneviä jänteitä sekä pääaukon yli meneviä jänteitä. Sinne sekaan toteutettiin myös betonin jäähdytys. Ne olivat betonin pumppauksen ja tiivistämisen kannalta melkoisia haasteita. Betonirakenteen jäähdytys ja lämpötilaerojen tasaaminen oli myös iso projekti, Saharinen muistelee.
Hessundinsalmen sillan kansivalussa käytettiin C50/60 P50 infrabetonia. Betonin reseptiikasta vastasi Sweroc.
Käytetyssä betonissa on paljon sideainetta ja se kehittää paljon lämpöä kovettuessaan. Valettavien palkkien sisälle asennettiin neljätoista kilometriä tavallista lattialämmitys-
putkea jäähdytysputkiksi. Näin lämpötila ei noussut liian korkeaksi eikä muodostunut liian suuria lämpötilaeroja. Kun jäähdytystä ei enää tarvittu, putket tyhjennettiin ja injektoitiin täyteen sementtiä.
Suureen valuoperaatioon osallistuu kolmekymmentä betoniautoa, joista kaksikymmentä oli koko ajan ajossa. Kerralla kyydissä on betonia 8–10 kuutiota, kuormia tarvittiin noin 300.
Töitä tehtiin tauoitta vuoroissa yhteensä 60 ammattilaisen voimin. Betonipumpuille oli varattu yhteensä kuusi pumppauspaikkaa ja samaan aikaan töitä teki kaksi pumppua.
Unohtumaton projekti
Hessundinsalmen silta on avattu liikenteelle lokakuussa 2024. Sen suunnittelussa ja toteuttamisessa mukana olleille se on ollut unohtumaton projekti.
–Välttämättä en pääse toista kertaa työurani aikana vastaavaa rakentamaan, Saharinen arvelee.
Mikkonen on tyytyväinen Hessundinsalmen sillan suunnitteluprosessiin ja erityisesti lopputulokseen.
–Toteutimme tilaajan toiveet. Suunnittelimme hienon sillan betonirakenteella. Insinööriteknisillä ratkaisuilla saimme tuet pois
16 Köydet Kirjalansalmen sillan näköalatasanteen kohdalla.
17 Hessundinsalmen silta huhtikuussa 2025.
vedestä ja siltaa hieman lyhennettyä. Säästimme noin tuhat kansineliötä, ehkä 2000 euroa/kansim2. Jänneyksiköissäkin saimme säästettyä varmaan konsultin palkkion verran, hän arvelee.
Hän sanoo, että suunnitellessa aina vähän lähtee laukalle. –Suunnittelija on kokeilunhaluinen ja luova. Aina sitä haluaa tehdä jotain paremmin, kauniimpaa, taloudellisti järkevämpää, kestävämpää.
–Saimme ainakin siltainsinöörin silmiä hivelevän rakenteen aikaiseksi.
Kirjalansalmen vinoköysisilta valmistuu vasta kuluvan vuoden lopulla. Siitäkin tulee hieno silta. Sen kokonaispituus on 670 metriä ja pisin jänneväli noin 265 metriä. Vastaava saman mittakaavan silta valmistui Suomessa viimeksi yli 20 vuotta sitten.
–Kirjalansalmen silta on todella valtava ja näyttävä vinoköysisilta, mutta jotenkin Hessundinsalmen silta on silti lähempänä sydäntä. Se on hyvin suunniteltu, hieno silta, jonka toteutuksessa uskalsimme kokeilla uutta, Sainmaa huomauttaa.
Ulkomaalaiset suunnittelijatkin ovat käyneet kohdetta ihastelemassa. Heistä häkellyttävintä olivat kuitenkin rakennusvaiheen puutelineet.
In the town of Parainen, the largest single building processes included in the project are the new bridges built across Kirjalansalmi Strait and Hessund Strait. The bridge crossing the Kirjalansalmi Strait will be a cable-stayed bridge with a total length of more than 600 metres and a maximum span of about 250 metres. The last bridge of this scale built in Finland was completed over 20 years ago. The bridge built across Hessund Strait is 200 metres long and has a maximum span of about 100 metres.
The project also covers the improvement of the condition and intersection arrangements of highway 180 including, among others, the building of two underpasses – the Valoniemi and Ekback underpasses – for cyclists and pedestrians as well as a flyover for fishery school Livia. New noise barriers will also be constructed as part of the project.
The project is implemented as a single contract using the alliance model which is well suited for the implementation of technically complex projects. The model is based on close cooperation between the different parties involved in the project, which facilitates the seamless progress of the project as well as innovative solutions and cost savings.
Betoni on tärkeässä osassa tuulivoimalan elinkaarta
Uusiutuvaa sähköntuotantoa rakentava OX2 tiedotti keväällä maamme tähän mennessä suurimmasta, yhteensä 700 miljoonan euron tuulivoimainvestoinnista. Se koostuu kahdesta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle nousevasta tuulipuistosta, joiden yhteen laskettu nimellisteho on 472 megawattia. Ne tuottavat valmistuttuaan sähköä 1,6 terawattituntia vuodessa. Se on noin kaksi prosenttia Suomen nykyisestä kokonaistuotannosta. Puistot valmistuvat vuosien 2027 ja 2028 aikana.
Alan edunvalvojan Suomen uusiutuvat ry:n ylläpitämän hankelistauksen mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 140 000 MW tuulivoimaa. Maalle tästä määrästä on suunnitteilla vajaa 73 000 MW ja merelle 70 000 MW. Kaikkiaan suunnitteilla olevien hankkeiden investointiarvo liikkuu kymmenissä miljardeissa euroissa.
OX2 on rakentanut Suomessa valmiiksi jo 16 hanketta ja parhaillaan rakenteilla on 91 tuulivoimalaa Lestijärven (69 voimalaa) ja Niinimäen (22 voimalaa) tuulipuistoissa.
Rajamäenkylän ja Honkakankaan tuulipuistojen rakentaminen on jo käynnistynyt kiviainesten louhinnalla. Työt jatkuvat puuston poistolla ja maanrakennustöillä.
Yksi suurimmista
Rajamäenkylän tuulivoimahanke sijaitsee Isojoen ja Karijoen kuntien alueella EteläPohjanmaalla. Se lukeutuu Suomen toistaiseksi suurimpiin tuulivoimahankkeisiin. Yksittäisten voimaloiden teho on 6,8 MW, tor
Tuulivoimalan gravitaatioperustukseen voi kulua betonia jopa 1100 m3. Puretun voimalan lavat kiertävät lopuksi sementtiin.
nien napakorkeus 162 ja kokonaiskorkeus 250 metriä. Voimaloita on yhteensä 54, ja niiden yhteenlaskettu teho on noin 367 MW. Voimalat toimittaa Nordex.
Rajamäenkylän tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto: 1,25 TWh, mikä vastaa 250 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5000 kWh/v). Puiston arvioitu käyttöönottoajankohta on 2028.
Tärkeät perustukset
Rajamäenkylän tuulipuiston voimaloiden perustukset suunnittelee ja toteuttaa energiarakentamiseen erikoistunut rakennusliike
1 OX2:n kehittämässä ja hallinnoimassa Metsälamminkankaan tuulivoimapuistossa Pohjois-Pohjanmaalla toimii 24 tuulivoimalaitosta.
Tuulivoima hallitsee vihreän siirtymän investointeja Suomessa (1/2025)
Tuulivoima hallitsee vihreän siirtymän investointeja Suomessa (1/2025)
Vihreän energian ja teollisuuden viime vuosina ilmoitetut investoinnit toimialoittain 2030-luvun alkuun mennessä.
Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen uusiutuvat
98 230,0
Dakota Lavento, toimittaja
2 Voimalan gravitaatioperustuksen valuun kuluu aikaa 12–16 tuntia
Suvic Oy. Suvicilla on kehitetty tuulivoimaloiden kallioankkuriperustusmenetelmä ja korotettu perustus.
Kallioankkuriperustusmenetelmä minimoi CO2-päästöjä muun muassa vähentämällä raskaan kaluston ajoja työmaalle ja pienentämällä vaadittua betonimassan määrää. Korotetuissa perustuksissa tornin alaosa on raudoitettu paikallavalukorotus. Korotuksella saadaan optimoitua voimalan sähköntuotantoa nostamalla napakorkeutta useita metrejä rakennusluvan sallimissa puitteissa.
Perustukset ovat tuulipuiston yksi tärkeimmistä rakenteista. Voimaloihin voidaan tehdä joko kallioankkuriperustukset tai maanvarainen eli gravitaatioperustus. Oikein huonosti kantavalla maalla joudutaan paaluttamaan.
Maanvarainen perustus
• ”Perinteinen” ratkaisu
• Betonia 800–1100 m3
• Harjaterästä 100–140 t
Kallioankkuriperustus
• Usein kustannustehokkain
• Betonia keskimäärin 250–350 m3
• Harjaterästä 30–40 t
• 15–20 m kallioankkureita 15–20 kpl
Ideaalitilanteessa voimaloille voidaan toteuttaa kallioankkuriperustukset, mutta Rajamäenkylän tuulipuistossa näin ei OX2 Finlandin head of construction Pasi, Pata Tammivaaran mukaan käy.
Yksittäiseen gravitaatioperustukseen betonia käytetään 700–900 m3.Tammivaara kertoo, että perustuksen massaan vaikuttaa voimalatyyppi, ts. roottori, tornin korkeus, tornin tyyppi ja jopa nimellisteho – se, kuinka paljon tornin päässä on painoa.
Pohjatutkimukset antavat oikeat lähtötiedot perustussuunnittelulle. Ne paljastavat, löytyykö kantavia vai pehmeitä pohjakerroksia vai ehkä jopa kalliota kallioankkuriperustusten tekemistä varten. Pohjaveden pinnan tasolla on suuri merkitys. Jos veden pinta on korkealla, tulee enemmän nostetta, joten perustuksiin on saatava enemmän massaa. On myös selvitettävä, onko paikalla sulfaattimaata tai happamia vesiä, jotta osataan valita rasitusluokaltaan oikeanlaista betonia.
Suvicin design manager Jaakko Norrkniivilän mukaan kallioankkuriperustus on aina edullisin ratkaisu. Tarve paalutukselle on huono uutinen, se tulee helposti 100 000 euroa kalliimmaksi perustusta kohden kuin muut ratkaisut.
Rajamäenkylän tuulipuiston voimaloiden gravitaatioperustuksista tulee suuria, halkaisijaltaan 25–30 metrin ”kakkuja”, keskialueeltaan kolme metriä korkeita. – Betonia yhteen perustukseen menee kokonaisuudessaan noin 900 m3, Norrkniivilä, kertoo.
Pohjaolosuhteet alueella ovat hyvin vaihtelevat. Monin paikoin joudutaan tekemään
kohtuullisen suuria massanvaihtoja, jotta perustusten alle saadaan rakennettua kantava pohja. Myös pohjaveden taso vaihtelee paljon. Ensimmäisiä perustuksia ryhdytään rakentamaan syksyllä 2025. Osa niistä valmistuu syksyn ja loppuvuoden kuluessa, loput kevään ja kesän 2026 aikana.
Vaativia valuja
Gravitaatioperustuksen valussa käytetään yleensä kahden tai kolmen eri lujuusluokan betonia. Kohdassa, jossa torni liittyy perustukseen ja perustuksen alapinnassa tarvitaan huomattavasti lujempaa betonia kuin muualla. Pääsääntöisesti perusbetoni on lujuusluokkaa C30/37 tai C35/45, kauluksessa ja alapinnassa C50/60 tai C55/67. Kaulusbetonin tulee olla säänkestävää.
Länsirannikolla on kohonnutta riskiä happamille maille ja vesille. Silloin on käytettävä sulfaatinkestäviä betoneita.
Perustusten pinta-alat ovat suuria ja valut ovat pitkäkestoisia. Valaminen vaatii erityisosaamista, jota kenellä tahansa perusrakennusvaluihin tottuneella ei ole. Suomesta löytyy kuitenkin jo toimijoita, jotka ovat vahvasti erikoistuneet tuulivoimaloiden perustusten valamiseen. Suvicin kohteissa betonityönjohtajat ovat talon omaa väkeä, mutta Norrkniivilä painottaa, että muillakin valutöihin osallistuvilla tulee olla kokemusta massiivisten betonirakenteiden valamisesta.
Yhden gravitaatioperustuksen valuun kuluu aikaa 12–16 tuntia, riippuen siitäkin onko käytössä kiinteä asema vai työmaalle tuotu mobiiliasema. – Mobiiliasemien käyttö
on nykyisin yleistä ja monellakin tapaa hyvin kätevää, Norrkniivilä sanoo. – Ajomatkoja saadaan järkeistettyä ja raskasta liikennettä pois julkisilta teiltä.
Paikan päällä on tavallisesti koko ajan yksi tai kaksi pumppuautoa.
Perustuksen valu syö yhden tehtaan koko kapasiteetin ja tuulipuiston perustuksia voidaan valaa perättäisinä päivinä, jos projekti on resursoitu oikein.
Betoniauton koosta riippuen 800–900 m3:n perustusta varten tarvitaan 80–100 autokuormaa. Lisäksi on oltava riittävästi varamiehitystä sekä -autoja ja betoniasemalle valmiuteen vara-asema. Myös varapumppukalustoa pitää olla saatavissa lyhyellä varoitusajalla.
Tornin pystytys voidaan aloittaa, kun valusta on kulunut vähintään kuukausi. Turbiinin käyttöönottoa ei kuitenkaan saa tehdä ennen kuin betoni on saavuttanut tavoitelujuuden.
Hybridiä torniin
Perustusten lisäksi betonia voi olla myös itse voimaloiden torneissa. Silloin puhutaan ns. hybriditorneista, joissa on betoninen korkeampi alaosa ja matalampi teräksinen yläosa.
Lujabetoni on Suomen ainoa betonisten tuulivoimatornien elementtivalmistaja. Elementtejä valmistetaan Lujabetonin Kärsämäen tehtaalla, jonne valmistui kesällä 2023 uudet tuotantotilat puhtaasti tuulivoimaloiden tornielementtien valmistusta varten.
Lujabetoni oli tavoitellut tornivalmistusta jo vuodesta 2015 ja jopa hankkinut Kärsämäen tehdaskiinteistönsä alun perin tällä ajatuksella, mutta ennen vuotta 2022 ei tarjoustoiminta johtanut tulokseen.
Tornielementtien valmistus on erittäin vaativaa ja niillä on äärimmäisen korkeat laatuvaatimukset. Lujabetonin ensimmäinen elementtiratkaisu oli Nordexin teknologiaan perustuvia hybridirakenteinen betoni-terästorni, napakorkeudeltaan 168 metriä. Yhdessä tuulivoimalatornissa on 27 betonielementtiä, joiden koko vaihtelee. Suurimmat ovat 5,5 ×20 metriä korkeita ja painavat jopa 60 tonnia.
Karahkan tuulipuiston tuulivoimaelementtien valmistus poikkesi merkittävästi normaalista elementtivalmistusta. Tilaajan valvojat dokumentoivat jokaisen yksilön valmistuksen raudoituksesta valmistukseen digitaalisesti. Jokaisen betonijassikallisen leviämä mitattiin ja koekappaleita tehtiin noin kaksikymmentäkertainen määrä normaaliin valmistukseen verrattuna. Raudoitteiden suojaetäisyydet mitattiin kattavasti läpi elementtien. – Se ei ole niinkään elementtivalmistusta, vaan globaalin voimalateknologian valmistusta, Lujabetonilla tuulivoimaliiketoiminnasta vastaava yksikönjohtaja Tuomo Eilola sanoo.
–Elementtien valmistuksessa käytetyt betonit olivat lujimpia Suomessa koskaan tällaisessa volyymissä käytettyjä. Samalla niiden tuli täyttää vaativa XF3-rasitusluokka paikallisen rakennusvalvonnan asettaman
vaatimuksen mukaan, mikä asetti omat haasteensa itsetiivistyvän betonin käytössä onnistumiseen. Hyvän ennakkotutkimusten, vakioinnin ja valvonnan ansiosta betonoinneissa onnistuttiin Eilolan mukaan kuitenkin erinomaisesti.
Lujabetoni valmisti Karahkan projektiin 25 tornin elementit, lähes 700 kappaletta, ja varastoi ne kenttävarastointina kesällä 2024 tapahtunutta asennusta varten.
Karahkan tuulipuiston jälkeen uusien projektien saanti on ollut hankalaa levyteräksen hinnan laskettua globaalisti. Kärsämäen tuulivoimatehdas on tällä hetkellä ilman projektia ja lomautuksessa.
Korkeus vaikuttaa
Rajamäenkylän tuulipuistoon ei tule hybriditorneja. OX2 Finland on kuitenkin toteuttanut kaksi vuotta sitten kaksi projektia saksalaisilla hybriditorneilla. Toimittaja oli silloin GE.
Tammivaaran mukaan hybriditornien valintaan on aikaisemmin vaikuttanut erityisesti teräksen korkea hinta. On tullut halvemmaksi valmistaa vaikkapa puolet tornista betonista. Nykyisin syy on yleensä toinen.
–Voimalan korkeudella on ratkaiseva merkitys tuotannolle. Ylempänä tuulee aina kovempaa ja kaikki luvan sallimat metrit halutaan tietysti hyödyntää, Tammivaara selittää. – Voimaloilla on tyyppisertifiointi ja valitulla voimalatoimittajalla ei välttämättä ole sertifioituna sellaista tornikorkeutta, jota kyseisessä
6 Kuva Karahkan tuulivoimapuiston pystytysvaiheesta.
7 Tuulivoimaelementit ovat mittavia rakenteita.
8 Tuulivoimala ja energialaitos.
Lujabetoni Oy
VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy
tuulipuistossa olisi järkevä käyttää. Silloin voimala toteutetaan hybridinä.
Jäykkyydeltään hybriditornit ovat Tammivaaran mukaan terästorneihin verrattuna hieman erilaisia, mikä tulee ottaa huomioon sekä rakentamisessa että ylläpidossa. – Rakentaminen on spesiaalihommaa ja hybridiosien rakentajat ovat erikoisyrityksiä. Hyvän tuulivoimaprojektin voi pilata huonolla betoniosalla. Siksi siihen on käytettävä ammattilaisia, hän painottaa.
Geometrialtaan hybridi- tai terästornivoimaloiden perustukset eivät juuri eroa toisistaan.
– Jos katsot perustusta 30 metrin päästä, niissä ei ole mitään eroa. Tornityypeissä on kuitenkin erilaisia teknisiä nyansseja, jotka perustussuunnittelussa pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi vaikkapa liitokset perustukseen, Norrkniivilä huomauttaa.
Voimaloiden tehojen ja tuotto-odotusten kasvaessa torneista tulee yhä korkeampia. Jatkossa yhä useampi korkea torni saatetaan toteuttaa hybridirakenteisena. Lujabetonillakin on valmiudet valmistaa myös muiden kuin Nordexin tarpeisiin räätälöityjä tornielementtiratkaisuja.
Aina ”vihreitä” perustuksia
Tuulivoimalla tuotettuun energiaan liitetään mielikuvia kaikinpuolisesta puhtaudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Myös voimaloiden rakentamisen tulisi siten aiheuttaa mah-
dollisimman vähän haittaa ympäristölleen ja tietenkin päästöjä.
Teräksen ja betonin valmistaminen ei tietenkään päästötöntä toimintaa ole.
Tammivaara sanoo, että hankkeisiin kyllä kysytään mahdollisimman vähähiilistä betonia, mutta hinnallakin on toistaiseksi vielä merkitystä. – Yritämme kyllä vaikuttaa siihen, että tuulipuistojen rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästöt saataisiin mahdollisimman alas.
Perustusten osalta tilanne on mitä mainioin.
–Betonihan on sementinvalmistuksen vuoksi hiili-intensiivinen rakennusmateriaali, mutta kun sementin sijasta käytetään sideaineena masuunikuonaa, se pienentää betonin hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, Norrkniivilä huomauttaa. – Me suosimme sitä kuitenkin toisesta syystä.
– Tuulivoimalan perustukset ovat massiivisia betonirakenteita, joiden valussa lämpö ei lujuudenkehityksen aikana saisi nousta liian korkeaksi. Sitä pitää jollakin tavalla rajoittaa. Masuunikuona on siihen erinomainen keino. Käytämme 50 –70 prosenttia masuunikuonaa sideaineena hidastamassa alkulujuuden kehittymistä.
–Niin kauan kuin minä olen alalla ollut, tuulivoimaloiden perustukset on siis perustettu vihreälle betonille, mutta valinta on kyllä tehty teknisen toteuttamisen kautta.
Lähes kokonaan kiertoon
Aikanaan jokainen tuulivoimala puretaan. Tuulivoimalan elinkaari on noin 35 vuotta. Suomen uusiutuvat ry:n operatiivinen johtaja Heidi Paalatie kertoo, että tähän mennessä Suomessa on purettu jo 50 voimalaa. Niistä suurin osa on ollut alan pioneerin pilottivaiheen voimaloita. Porin Reposaaren pengertieltä purettiin kaksi vuotta sitten sopimusteknillisistä syistä vuonna 1999 rakennettuja voimaloita. Enenevässä määrin tuulivoimaloita puretaan 2030–40-luvuilla.
Nykyisellään voimaloista noin 85–95 prosenttia voidaan kierrättää. Useissa Euroopan maissa ympäristölainsäädäntö määrää tuulivoimaloiden maanpäällisten osien lisäksi purettavaksi myös maanalaiset osat. Vuonna 2020 Saksan Standardi Instituutti laati tuulivoimaloiden purkamiselle ja kierrätykselle yhtenäiset standardit sisältävän ohjekirjan DIN SPEC 4866, josta odotetaan tulevan alan standardi.
Perustus jää tarpeettomaksi, sillä vanhan perustuksen päälle ei voi pystyttää uutta voimalaa. Ensinnäkin uudet voimalat ovat vanhoja merkittävästi suurempia. Tornit ja lavat ovat pitempiä. Uudelle voimalalle on mitoitettava uudet perustukset.
Vaikka voimala olisikin tismalleen samanlainen kuin vanha, sen perustusten jäljellä olevasta käyttöiästä ei olisi takeita.
Perustus värähtelee koko ajan tuulen voimasta, joten sen kohdanneita rasituksia on
Finnsementti Oy
9 SRF-polttoainetta Finnsementti Oy:n Lappeenrannan tehtaalla.
10 Muovikomposiittimurske syötetään Finnsementin sementtitehtaalla prosessiin sisään polttoaineen joukossa ja on suoraan tekemisissä palotilassa syntyvän tuotteen kanssa. Kuvassa SRF-polttoaineen syöttölaitteisto.
11 Finnsementin Lappeenrannan tehtaalla muovikomposiittimurske toimii polttoaineena ja klinkkerin raaka-aineena. Murskeessa voi olla mukana myös käytöstä poistettuja tuulivoimalan lapoja.
mahdotonta arvioida. On aina halvempaa, helpompaa ja turvallisempaa purkaa vanha perustus ja rakentaa paikalle uusi.
Suomessa on toteutettu muutama ns. repowering-hanke, jossa samalle paikalle on pystytetty uusi voimala. Yksi niistä sijaitsee Kemin Ajoksessa. Vanhoista puretuista perustuksista talteen otettua materiaalia pystyttiin osittain hyödyntämään rakennustyömaalla.
Nykyisin voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan betoniperustukset voidaan jättää maahan ja maisemoida, kunhan pintoja ei rikota.1 Paalatie huomauttaa, että maanomistajan kanssa on toki voitu sopia jotain muutakin.
Hallitusohjelmassa oli kirjaus varautumisesta perustusten purkuun. Samalla mahdollisesti mietitään, tarvitaanko uutta lainsäädäntöä. Asia on edelleen selvitysvaiheessa.
Paalatien mukaan purkuvaiheessa olisi tärkeä säilyttää mahdollisuus tarkastella kohteita tapauskohtaisesti. –Äärimmäinen esimerkki on tietysti poronhoitoalue, joka on jo ääniympäristöltäänkin herkkää. Lujan perustuksen purkamisesta aiheutuu tärinää ja melua ja massat on sen jälkeen kuljetettava pois ja uudet tuotava tilalle. Purkaminen ei ole itsestään selvä vaihtoehto, kun mietitään luonnon kannalta parasta vaihtoehtoa.
Porin Pengertiellä perustukset olivat osana tietä, joten niitä ei missään tapauksessa olisi voinut purkaa. Se olisi voinut vaikuttaa tien perustuksiin. Nykyisin sellaiselle paikalle ei tietenkään tuulivoimalaa saisi edes rakentaa.
Suoraan sementtiin
Puretut betoniperustukset voidaan murskata, pulveroida ja käyttää tienpohjina. Euroopan Tuuliyhdistys WindEuropen mukaan betoni-
murskeen laajaa käyttöä rajoittaa toistaiseksi kuitenkin sekä kysyntä että kuljetuskustannukset.
Romumetallin myynnillä voidaan kattaa osa purkamisen ja kierrätyksen kuluista.
Tähän mennessä vaikeimmin kierrätettävä osa tuulivoimalaa ovat olleet muovikomposiittiset lavat.
WindEuropen mukaan lapajätettä syntyi Euroopassa vuosina 2020–2023 joka vuosi jopa 15 000 tonnia. Määrä voi kohota vuoteen 2030 mennessä 60 000 tonniin vuodessa.
Muovikomposiitti on hankalasti kierrätettävä jätemateriaali. Se sopii huonosti poltettavaksi, sillä on huono lämpöarvo ja siitä tulee paljon tuhkaa.
Tuulivoima-ala on Euroopassa asettanut itse itselleen kiellon toimittaa lapajätettä kaatopaikoille. Suomessa olemme hoitaneet asian kuntoon jo ajat sitten. Hyötykäyttöäkin eri lähteistä syntyvälle komposiittijätteelle yritettiin kehittää jo viime vuosikymmenellä kahdessakin eri hankkeessa.
Kolmas kerta toden sanoi. Ympäristöministeriön rahoittamassa, Muoviteollisuus ry:n vetämässä vuoteen 2022 kestäneessä KiMuRahankkeessa luotiin lopulta toimiva keräys- ja käsittelyverkosto muovikomposiittijätteelle. Myös puretuista tuulivoimaloiden lavoista saatu muovikomposiittijäte kuljetetaan Hyvinkään keräyspihalla murskattavaksi. Sen jälkeen se toimitetaan Finnsementti Oy:n Lappeenrannan tehtaalle klinkkerin valmistuksen raaka-aineeksi ja energialähteeksi.
–Sementtitehtaalla muovikomposiittimurske syötetään prosessiin sisään polttoaineen joukossa ja on suoraan tekemisissä palotilassa syntyvän tuotteen kanssa. Palamattomat osat sulavat osaksi lopputuotetta ja menevät
suoraan materiaalihyötykäyttöön sementin valmistuksessa osana klinkkeriraaka-ainetta, Finnsementin vastuullisuusjohtaja Ulla Leveelahti kuvaa.
Toistaiseksi hyvin pieni osa muovikomposiittimurskeesta on peräisin tuulivoimaloiden lavoista, sillä voimaloita on purettu niin vähän.
Uudet, nyt pystytettävät tuulivoimalat puretaan 30–35 vuoden kuluttua. Ne ovat entisiin verrattuna huomattavasti suurempia. – Lapamateriaali on varmasti kehittynyt ja selvästi entistä vahvempaa. Uudet lasikuitumateriaalit ovat siten erittäin kovia. Leveelahti sanoo, että niiden soveltuvuus hyödynnettäväksi sementin valmistuksessa on arvioitava sitten, kun ne tulevat kierrätettäviksi.
Finnsementin Lappeenrannan tehtaalla viime vuonna yli 70 prosenttia polttoaineesta oli kierrätyspolttoainetta. Siitä tämä SRF-polttoaine on suurin ryhmä. Kierrätyspolttoaine (Solid Recovered Fuel, SRF) on kaupan, teollisuuden ja rakentamisen jätteistä jalostettavaa polttoainetta. SRF-polttoaine valmistetaan jätteistä, jotka ovat tulleet tiensä päähän, eivätkä sovellu suoraan materiaalikierrätykseen.
The service life of wind power plants varies depending on when they were built, from 20 years to up to more than 35 years for new turbines. When a wind turbine reaches the end of its lifecycle, it is dismantled and the parts are recycled. There is also an aftermarket for second hand wind turbines. In other words, they can be sold and then erected again in a new location. As a rule, however, decommissioned wind power plants are dismantled and recycled.
Wind power plants contain a large amount of materials with monetary value in the form of valuable metals. The value of a power plant to be dismantled depends on many factors, such
as the tower solution and the size of the plant. Dismantling costs are also influenced by the total number of wind turbines to be dismantled in the area, as well as the dismantling and waste handling methods. For example, are the blades to be transported as whole blades or cut or crushed on the site of the plant. What is done with the foundation of the turbine also has an impact. Will it be dismantled to restore the special feature of the area or to make space for a new plant, or will it be landscaped on the site as specified in current legislation in Finland.
In Finland, the blades of wind turbines can be used as resources in circular economy, just like any other plastic composite waste produced
by the society. Plastic composite materials collected across the country are crushed in Hyvinkää and delivered to the Lappeenranta plant of Finnsementti. Half of the material is used in cement manufacture as energy, the other half as raw material. The combination of recycling and energy use is referred to as parallel processing. Solutions are also being developed for chemical recycling, for example.
Artikkelisarja julkisivukorjaamisesta Osa 3/4: Korjausten sisällön optimointi julkisivuhankkeessa
Joni Avikainen, ins. AMK Osastopäällikkö, Sitowise Oy, Korjaussuunnittelu Julkisivuyhdistys JSY ry, hallituksen jäsen joni.avikainen@sitowise.com
Päätöksentekoa ohjaa vahvasti taloudellisuus ja turvallisuustekijät, mutta pohdinnan pitää kattaa myös rakentamislakiin lisätyt kaksi uutta olennaista teknistä vaatimusta: rakennuksen vähähiilisyys ja elinkaariominaisuudet. Nämä vaatimukset ovat keskeisiä tekijöitä, jotka muovaavat tulevaisuuden rakentamiskäytäntöjä, ja ne asettavat uusia haasteita myös rakentamisen ammattilaisille.
Koska betoni on julkisivujen ja parvekkeiden yleisin rakennusmateriaali Suomessa, on tärkeää, että kiinnitämme huomiota betonirakenteiden kestäviin ratkaisuihin ja kehitämme alan toimintamalleja.
Jokaisella päätöksellä korjaamisen, uusimisen tai hallitun loppuun käytön puolesta on pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristöömme, joten päätöksentekijöillä on merkittävä vastuu varmistaa, että ratkaisut ovat aidosti kestäviä.
Rakenteiden kuntotutkimus ohjaa korjausratkaisuihin Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjausratkaisut selvitetään rakenteiden kuntotutkimuksissa. Korjausratkaisujen valinnassa useimmiten turvaudutaan Betoniyhdistyksen vuonna 2013 julkaisemaan (vuonna 2019 päivitettyyn) betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeeseen (BY42) ja sitä tukevaan vuonna 2014 julkaistuun tilaajan ohjeeseen. Ohjeisiin perustuen kuntotutkimuksiin sisällytetään betoninäytteiden laboratorioanalyysejä, joista tehdään muun muassa seuraavia arviointeja:
Korjaustarpeen perusteet ja niiden luotettavuus herättävät keskustelua niin taloyhtiöiden yhtiökokouksissa kuin kuntien päätösten tekijöidenkin tilaisuuksissa. Parhaan korjausratkaisun valinta, olipa kyseessä rakennuksen tai rakennusosan korjaaminen, uudistaminen tai hallittu loppuun käyttö, on näkökulmasta riippuen usein vaikea ja monitahoinen päätöksentekoprosessi.
• Betonin vaurioitumisen ja rakenteen kunnon selvittäminen (veto- ja tarvittaessa puristuslujuus, pakkasenkestävyys ja pakkasvaurioituminen)
BY 42 BETONIJULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 2019
Rakenteen kunnon selvittäminen on tärkeä vaihe julkisivujen ja parvekkeiden huolto-ohjelmassa. Erityisen tärkeä perusteellinen kuntotutkimus on ennen korjaustöiden suunnitteluun ryhtymistä, sillä kuntotutkimus on korjauksen laajuutta koskevien päätösten pohjatieto. Ohjeessa käsitellään rakenteet ja vauriotyypit, erilaiset korjaustavat ja niiden soveltuvuus sekä käytettävissä olevat tutkimusmahdollisuudet. Lisäksi selostetaan kuntotutkimuksen sisällön suunnitteleminen sekä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet eri tutkimusmenetelmien ja -välineiden käyttöön, tulosten analysointiin ja kuntotutkimusraportin tekoon. Ohjeen lopussa on lyhyitä esimerkkejä kuntotutkimuksen sisällöstä eräissä tyypillisissä tapauksissa.
Tämä kirja on by 42 Betonijulkisivun kuntotutkimus julkaisun neljäs päivitetty painos. Siihen on korjattu asbesti- ja haitta-aineisiin liittyvää osuutta uusimpien ohjeistusten ja päivitetyn lainsäädännön mukaan sekä korjattu muun muassa alkali-kiviainesreaktioon liittyvää tekstiosuutta. Ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä 2014 päivitetyn Betonijulkisivun ja parvekkeiden kuntotutkimus – Tilaajan ohje -julkaisun kanssa.
• Tarvittaessa rakennusmateriaaleissa olevien haitta-aineiden sekä betonin kloridipitoisuuksien selvittäminen.
Suomen Betoniyhdistys ry (BY) on riippumaton betonin oikeaa käyttöä edistävä teknistieteellinen asiantuntijayhdistys, jonka jäsenkunta edustaa laajasti betonirakentamisen eri osapuolia. Jäseninä on niin rakennesuunnittelijoita, arkkitehtejä, tutkijoita, urakoitsijoita kuin betonin, betonituotteiden sekä niiden osa-aineiden valmistajia. Yhdistys julkaisee teknisiä ohjeita, järjestää alan koulutusta ja jäsentilaisuuksia, osallistuu betonialan pätevyysjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä toimii alan tutkimus- ja kehitystoiminnan tukena.
Suomen Betoniyhdistys ry PL 381 (Eteläranta 10) 00131 Helsinki Puh. 09 12991 www.betoniyhdistys.fi
Ohjeet on laadittu vanhan rakennusmääräyskokoelman ollessa voimassa, jolloin lait ja asetukset eivät ole ottaneet juurikaan huomioon esimerkiksi rakentamisen vähähiilisyytä. Nykytiedon mukaista laskentamallia tai päästötietokantaa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskemiseksi ei tuolloin ole ollut käytössä. Myös tutkimuslaitteet ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana ja esimerkiksi rakenteita rikkomattomat menetelmät ja mittalaitteet voisivat antaa lisäarvoa betonirakenteiden korjausten optimointiin. Korjausvalinnan optimoinnissa oikein ajoitetut ja mitoitetut korjaustoimenpiteet ovat tärkeässä roolissa. Julkisivuyhdistyksen laatimat JUKO-ohjeistukset ja erityisesti osan B2 liitteet tukevat asiantuntijaa oikean korjausmenetelmän valinnassa ja antavat kattavaa tietoa kustannuksista ja käyttöikäennusteista eri menetelmille.
ISSN 0358-5239
BY 42 BETONIJULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 2019
BETONIJULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 2019 by
1 By42 Ohjetta voidaan soveltaa lähes kaikenlaisten betonijulkisivujen ja parvekkeiden kunnon selvittämisessä. Ohjetta on kuitenkin käytettävä harkitusti soveltaen siten, että kunkin kohteen erityispiirteet tulevat otetuiksi huomioon. Ohjeessa käsitellään rakenteet ja vauriotyypit, erilaiset korjaustavat ja niiden soveltuvuus sekä käytettävissä olevat tutkimusmahdollisuudet.
Tässä artikkelissa käsitellään betonijulkisivujen ja -parvekkeiden korjausprosessien
2 Julkisivuhankkeissa betonirakenteisilla julkisivuelementeillä on merkittävä osuus kuntotutkimuksissa.
Kuva 1
tehdä johtopäätös siitä, miten kyseinen vauriotapa vaikuttaa rakennetyypin:
laajoja korroosiovaurioita alkavaa pakkasrapautumaa
laajoja korroosiovaurioita odotettavissa
kyllä kyllä ei ei ei ei ei
laastipaikkaus ja pinnoitus
kevyt pinnoitus ruiskubetonointi ei ei kyllä
pinnoitus- ja rasitustason alentaminen
suojaava pinnoitus tai realkalointi
Kuva 7.1. Suuntaa antava kaavio rakenteen kunnon vaikutuksesta korjaustapaan.
nykytilaa, verrataan niitä infrarakentamisen puolella käytössä oleviin prosesseihin sekä tuodaan esiin kehitysajatuksia siitä, kuinka aiemmin opittuja toimintamalleja voitaisiin jatkojalostaa esimerkiksi panostamalla tarkempiin kuntotutkimusmenetelmiin betoniraudoitteiden korroosiotilan arvioimiseksi julkisivuhankkeen sisällön optimoinnin näkökulmasta.
Betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimukset ja korjaussuunnittelu ovat monitahoisia prosesseja
Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeessa BY42 kerrotaan havainnollisesti siitä, miten kuntotutkimuksen analyysivaiheessa joudutaan käsittelemään suurta määrää erilaisia tietoja, havaintoja ja mittaustuloksia. Esimerkiksi pelkkä tekninen tarkastelu rakenteen kunnon vaikutuksesta korjaustapaan on jo itsessään monitahoinen prosessi, jota BY42:n suuntaa antava kaavio (Kuva 1) kuvaakin erittäin havainnollisesti.
BY 42 BETONIJULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS
2019 106
Tämän teknisen arvioinnin siirtyessä tilaajan pöydälle sitä tulisi täydentää erilaisilla näkökulmilla ja lisäselvityksillä kokonaiskäsityksen muodostamiseksi. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi investointi- ja elinkaarikustannukset, hiilijalanjälki ja -kädenjälki, kiinteistön käyttötarkoitus nyt ja tulevaisuudessa, energiatehokkuus, käyttö- ja paloturvallisuus sekä rakennetun ympäristön estetiikan ja arkkitehtuurin säilyttäminen.
Oikean korjausratkaisun valinnassa voidaan puhua laajasta monitavoiteoptimoinnista, joka useimmiten vaatii useamman erikoisosaajan asiantuntemusta sekä hankeohjausta tilaajan puolelta. Purkavaa korjausta on asiantuntijan aina helppo suositella, mutta nykyisen lainsäädännön ollessa voimassa on hyvä kysyä, onko rakenteen kokonaan uusiminen kestävän rakentamisen näkökulmasta aina perustelua, ja onko rakenteiden uusiminen aina taloudellisin vaihtoehto korjaushankkeessa? Myös betonirakennetta korjattaessa korjausasteen optimointiin tulisi kiinnittää
huomiota, onko esimerkiksi terästen korroosiosuojaus ja laastipaikkausmäärät aina mietitty loppuun saakka vai voitaisiinko niitäkin minimoida tarkemmalla korroosioasteen selvittämisellä huomioiden rakennetta kosteudelta suojaavat tekijät?
Haasteita osaamisessa sekä tilaajien että asiantuntijoiden puolella Myöskään tilaajan halukkuus investoida tutkimus-/analysointivaiheeseen ei aina ole itsestään selvää. Tähän sanonta ”köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa” sopii hyvin, sillä betonirakenteiden kohdalla investointi erityisasiantuntijuuteen kuten kuntotutkimuksiin ja -analyyseihin voisi johtaa huomattaviin säästöihin, mikäli purkavan korjauksen sijaan pystyttäisiinkin tekemään valinta esimerkiksi rakenteen turvallisesta käytöstä loppuun tai jatkaa käyttöikää tekemällä oikein mitoitettuja korjauksia uusimisen sijaan.
Korjaustavan optimoinnissa yksi ongelmista on se, että valitettavan harvoin tilaaja
ostaa ulkopuolista osaamista siinä vaiheessa, kun kuntotutkimuksien tarjouspyyntöä ollaan laatimassa. Rakennukset eivät useimmiten noudata tilaajan ohjeiden mukaisia perusrakennustyyppejä, jolloin näytteenoton ja kuntotutkimuksen suunnittelu edellyttäisivät ammattitaitoa. Tästä huolimatta kuntotutkimusten tarjouspyyntöjä kuitenkin laaditaan ilman asiantuntijan apua yksilöimättä kuntotutkimuksen tehtäviä, laboratoriotutkimuksia ja rakenteista otettavia näytemääriä. Vaikka esimerkiksi BY42 ja sitä täydentävä tilaajan ohje kannustavatkin käyttämään resursseja tutkimusvaiheeseen, usein päädytään tilanteeseen, jossa tutkimusvaihe hankintaan minimisisältöisenä. Konsultin näkökulmasta tilanne on haastava - miksi sisällyttää vähimmäismäärää enempää näytteitä tarjoukseen, jos se tarkoittaa sitä, että jäät hintakilpailun häntäsijoille? Tutkimuslaajuuden muuttaminen ja näytemäärien nostaminen tilauspäätöksen jälkeen on harvinaista, vaikka näitä suositeltaisiinkin kuntotutkijan toimesta koh-
5.1 KUNTOTUTKIMUKSEN VAIHEET
Kuva
2
Kuntotutkimuksen suositeltava
kulkukaavio, jossa keltaisella merkittyä vaihetta ei tyypillisesti tehdä
Kuntotutkimus koostuu melko selkeistä peräkkäisistä vaiheista, jotka saattavat olla kuitenkin osittain päällekkäisiä. Kuvassa 5.1 on esitetty kuntotutkimushankkeen pääpiirteittäinen eteneminen kuntotutkimuksen suorittajan kannalta sekä myös katkoviivoin kuntotutkimuksen vaiheet tilaajan näkökulmasta.
HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN
TUTKIMUKSEN TAVOITTEIDEN JA RAJAUSTEN ASETTAMINEN
LAAJA ALUSTAVA TILANNEARVIO, JOSTA MAKSETAAN ERILLISPALKKIO
TUTKIMUKSEN TILAAMINEN
teeseen perehtymisen jälkeen. Lisäksi tulosten analysoinnissa voi ilmetä tarvetta lisänäytteenotolle tai jatkotutkimuksille. Valitettavan usein kuntotutkimus nähdään ylimääräisenä kuluna eikä sen kriittisyyttä korjaustapojen valinnassa tunnisteta.
Viime vuosikymmeninä julkisivukorjauksiin liittyvä asiantuntijuus Suomessa on alkanut siiloutua. Jopa pienissä ja yksinkertaisissakin hankkeissa betonirakenteen kuntotutkimus-, korjaussuunnittelu- ja kilpailutusvaiheet saatetaan tehdä täysin erillisinä toimeksiantoina. Tämä käytännössä usein johtaa siihen, että asiantuntija vaihtuu tiheästi, jolloin tiedonkulku ja kokonaiskäsitys itse ongelmasta alkaa hämärtyä. Riskinä onkin, että betonirakenteen kunnosta tehdään vääriä tulkintoja ja johtopäätöksiä, jolloin päädytään joko yli- tai alikorjaamaan rakennetta. Olisikin hyvä, että tilaajat vaatisivat alan toimijoilta pätevyyksiä, referenssejä vastaavista kohteista sekä valittavan henkilön sitoutumista tehtävään. Myös siiloutumista
JATKOTOIMENPITEET
olisi hyvä välttää ja suunnittelutoimistojen tulisikin kannustaa asiantuntijoitaan monipuoliseen osaamiseen eli tässä tapauksessa sekä kuntotutkimus- että korjaussuunnittelutehtävissä toimimiseen. Kuntotutkimus- ja suunnitteluosaamisen rooli on myös oleellinen kilpailutuksen pohjana toimivien eri korjausmenetelmien määräarvioinnissa. Asiantuntijan voisikin olla järkevää laajentaa osaamistaan hallitusti myös rakennuttamistehtäviin.
Betonirakenteisten julkisivu- ja parvekekorjausten osalta oleellisia pätevyyksiä ovat muun muassa:
Vain harvalla asiantuntijalla on hallussaan nuo kaikki edellä mainitut pätevyydet.
Kuva 5.1. Kuntotutkimuksen suositeltava kulkukaavio.
3 Betoninäytteiden ottaminen.
Raudoitteiden korroosion arviointi
Raudoitteiden korroosio on yksi suurimmista betonirakenteiden ongelmista, sillä se voi johtaa merkittäviin ja laaja-alaisiin vaurioihin, jos sitä ei havaita ajoissa. Korroosioarvion tekeminen on helppoa silloin kun näkyviä korroosiovaurioita on runsaasti ja johtopäätökset rakenteen kunnosta voidaan tehdä jopa ilman tarkempia näytteenottoja ja tutkimuksia. Haastavuus ilmenee silloin, kun rakenne on vielä hyvässä kunnossa eikä tuolloin ylipäänsä osata edes tunnistaa tutkimuksen tarvetta. Myöskään hyväkuntoisen rakenteen porailu ei välttämättä kuulosta hyvältä, vaikka näytteiden analysoiminen voisikin antaa elinkaaren hallinnan kannalta oleellista tietoa. Ongelman ydin piileekin juuri tässä – oikein ajoitetuilla ennakoiduilla tutkimuksilla ja korjauksilla voitaisiin jatkaa elinkaarta huomattavasti ja saada korroosiovaurioituminen pysähtymään, mutta miten kiinteistönomistajat saadaan heräämään ja teettämään tarvittavat tutkimukset oikea-aikaisesti?
Tutkittava rakenneosa ja sitä ympäröivät olosuhteet on hyvä tuntea tarkasti Teräsbetonirakenteen kuntoa arvioidessa on hyvä huomata, että ympäröivät olosuhteet vaikuttavat merkittävästi korroosion etenemiseen. Kuten BY42:n kuvaaja esittää, sateelta suojattu rakenne voi karbonatisoitua nopeasti korroosionopeuden ollessa hidasta. Sateelta alttiissa rakenteessa tilanne voi taas olla päinvastainen.
Koska korroosion kehittyminen on erittäin yksilöllistä ja vallitsevista olosuhteista riippuvaa, on etenkin ehjän betonirakenteen tarkastelu tästä syystä erittäin vaikeaa ja myös tulkinnan varaista. Tapauksissa, joissa raudoitteiden korroosioriski on suuri, olisi hyvä selvittää korroosiotilanne myös raudoitteiden esiin piikkaamisella karbonatisoitumis- ja peitepaksuusmittausten lisäksi. Raudoitteiden esiin piikkaamisella voidaan arvioida korroosionopeutta luotettavammin, jolloin myös rakenteen käyttöikää voidaan arvioida tarkemmin.
Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa parvekerakenteita: säältä suojassa olevia sisään vedettyjä ja lasitettuja parvekkeita ei kannata arvioida täysin samoilla kriteereillä kuin sateelle alttiita parvekkeita. Sateelta hyvin suojassa olevat parvekelaatat ovat voineet säästyä merkittävältä korroosiotekijältä eli kosteusrasitukselta, jolloin korroosioriski ja -nopeus ovat alhaisemmat. Myös ulokeparvekkeet, joissa vetoteräkset ovat yläpinnassa voivat todellisuudessa olla hyvässä kunnossa edellyttäen tietysti sitä, että laatan yläpinnan vedeneristystä on huollettu ja kunnostettu säännöllisesti.
Korroosion rakenteellinen vaikutus on ensimmäisten halkeamien syntymisestä esteettinen ja rakenteen kantavuus heikentyy vasta pidemmälle edenneestä korroosiovauriosta, esimerkiksi kuivassa betonissa teräksen korroosionopeus on lähes olematon. Teräksen poikkileikkauksen pienentyminen vaatiikin vuosia ennen merkittävää vaarantumista
kantavuuden suhteen. Toki, betonin lohkeilu tulee ottaa huomioon myös turvallisuustekijänä esteettisyyden lisäksi.
Jotta korjaustapaa päästään optimoimaan, tutkimuksissa onkin tärkeää niin sanotusti päästä pintaa syvemmälle, ja käyttää oikeita tutkimusmenetelmiä riippuen siitä, tutkitaanko korroosioriskiä vai korroosioastetta.
Useimmiten kuntotutkimukset tehdään minimisisältöisinä
Nykyisten menetelmien ja korroosion arvioinnin luotettavuutta voidaan arvioida esimerkiksi tilaajan ohjeen mukaisessa tyypillisessä pistetalossa, jossa näytemäärät ovat vähimmäismäärien mukaisia. Kuvassa 5 on esitetty tyypillisen pistetalon miniminäytemäärät:
Betonin kunnon selvittämiseksi pistetalon näytemäärät ovat varsin kattavat, mutta ohjeessa ei oteta kantaa paikalliseen näytteenottoon, kuten korroosioasteen selvittämiseen raudoitteita paljastamalla. Jos raudoitteet ovat aktiivisessa korroosiotilassa, joka selviää karbonatiosoitumis- ja peitepaksuusmittausten perusteella, voi tulosten tulkinnassa syntyä tarve korroosioasteen selvittämiselle esimerkiksi raudoitusten esiin piikkaamisella.
Myös näytemääriä nostamalla ja kohdistamalla niitä esimerkiksi NDT-laitteen avulla raudoitteiden kohdalle (huomioiden raudoitteiden merkitys rakenteiden kantavuuteen), voitaisiin saada luotettavampi arvio betonin kunnon lisäksi myös itse raudoitteiden todellisista korroosioasteista. Tärkeintä joka tapauk-
Sitowise
Kuva 4
Korroosion vaiheet
kuivissa ja kosteissa olosuhteissa, muuttujana vain
saderasitus (BY42, kuva 3.1)
Va ur io as te ka sv aa
suojabetonipeite halkeaa
Sateelle al s rakenne : hidas karbona soituminen nopea korroosio
Sateelta suoja u rakenne : nopea karbona soituminen hidas korroosio
Vähimmäisnäytemäärät pistetalossa (BY42, s. 62) Korjausten
sessa olisi, että jos rakenne ei ole siinä kunnossa, että raudoitteiden korroosiota voitaisiin arvioida ulkoisen vaurioitumisen perusteella, tulisi raudoitteiden todellinen korroosioaste selvittää jollakin keinolla. Näytemäärä tulisikin osata valita ja kohdentaa aina lähtötilanteen mukaan.
Raudoitteiden paikantaminen näyteporauskohtien määrittämiseksi on aina järkevää, koska tällöin näyteporaaminen on hallittua ja tiedetään tarkasti, kohdistuuko näyte raudoitteiden kohtaan vaiko raudoittamattomalle alueelle, jos halutaan betonista esimerkiksi veto- tai puristuslujuusnäyte, mikä ei saa sisältää raudoitteita. Laboratorioilta voidaan myös pyytää arviota poranäytteessä olevan raudoituksen kunnosta, jolloin asiantuntija saa myös toisen osapuolen näkemyksen korroosioasteen määritykseen.
Mitä sitten voisimme oppia infrarakentamisen puolelta?
Tutkimuksissa otettavissa betoninäytteiden määrässä on suuriakin eroja talon- ja infrarakentamisen hankkeissa. Infrakohteissa näytemäärät ovat huomattavasti suurempia. Suuremmat näytemäärät selittyvät mm. sillä, että kohteet ovat massoiltaan suurempia, riskiluokiltaan vaativampia ja tavoitteena on usein vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Infrapuolella tilaajan vaatimustaso on usein korkeammalla kuin esimerkiksi yksittäisessä asuinrakennuksen peruskorjaushankkeessa, joissa kohteiden tutkimukset teetetään usein
karbona soituminen
korroosio
pinnan halkeilu kulman lohkeilu sisäinen halkeilu pinnan lohkeilu
Kuva 3.1. Korroosion vaiheet kuivissa ja kosteissa olosuhteissa, muuttujana vain saderasitus.
Kuva 3.2. Korroosion aiheuttamia vauriotyyppejä teräsbetonirakenteessa.
Esimerkkitaulukon mukaisesti näytteiden vähimmäismäärä kohteessa on 9 näytettä julkisivuista ja yhdeksän parvekkeista eli yhteensä 18 näytettä. Ilmansuunnan perusteella rasitetuimmasta päädystä (länsi) on suositeltavaa ottaa näyte ylänurkkien lisäksi alempaa, koska jos ylänurkat ovat rapautuneet suuren saderasituksen vuoksi, mutta alempana rapautumista ei koekappaleessa ole havaittavissa, vaikuttaa se merkittävästi korjaustavan valintaan. Peitepaksuusmittauksia tulee tehdä 20 elementin neljänneksestä / elementtityyppi.
• Käyttämällä ruostumattomia raudoitteita (saavutetaan suojavaikutus myös kloridipitoisessa betonissa).
Esimerkki 2: Pistetalo
Kaakko
• Käyttämällä epoksipinnoitettuja raudoitteita (pistekorroosion mahdollisuus erityises pinnoite ei ole täysin yhtenäinen).
Lounas
• Käyttämällä vutetaan suojavaikutus erityisesti kloridipitoisessa betonissa.
Teräsbetonirakenteissa roosiosuojaus on lähes poikkeuksetta tehty betonin ytännössä suojabetonipeitteen paksuudet ovat jäänee
Koillinen
Luode
3.3.2 Betonin karbonatisoituminen
Karbonatisoitumiseksi neutraloitumisreaktioita, joiden seurauksena betonin aktiot aiheutuvat ilman sisältämän hiilidioksidin CO voidaan esittää yksinkertaistettuna muodossa:
Kuntotutkimuskohteen tiedot
9 asuinkerrosta + 2 kellarikerrosta, 1 porrashuone; julkisivut betonisandwich-elementtejä (pesubetoni- ja maalattupintaisia) sekä räystään alapuolella kuorielementtejä, kellarikerrokset rullattupintaisia betonielementtejä; 32 parveketta (betoniset laatat, pielet ja kaiteet)
Näytemäärä julkisivuista
Näytemäärä parvekkeista
Peitepaksuusmittaus
(reaktioyhtälö 3.1)
Poranäyte julkisivusta Poranäyte parvekkeesta
BY 42 BETONIJULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS
Näytemäärä Näytteiden vähimmäismäärä kohteesta yhteensä
2019 18
Elementtityyppien lukumäärän mukaan 4*3 = 12
Porrashuoneiden ja kerrosten lukumäärän mukaan 10*1 = 10
Elementtityyppien lukumäärän mukaan 3*3 = 9 Parvekkeiden lukumäärän mukaan 3*4 = 12
Infrapuolella on käytössä perustutkimuskaluston ja -laitteiden lisäksi muitakin menetelmiä. Tällaisia laitteita ja tutkimusmenetelmiä ovat etenkin ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät (NDT). Markkinoiden edistyneimmillä laitteilla saadaan betonirakenteiden kunnosta erittäin tärkeää tietoa rikkomatta rakenteita.
Esimerkkejä käytössä olevista ainetta rikkomattomista menetelmistä:
• GPR tutka-aaltotutkimuslaitteita erilaisiin rakenteellisiin tutkimuksiin
• ultraäänitutkimuslaitteistoa massiivisten ja jännitettyjen rakenneosien tarkastamiseen
• ilmassa ja vedessä käytettävät kuvantamisja mittauslaitteistot
NDT-laitteilla on mahdollista tutkia rakenteita pintaa syvemmältä hyvin kustannustehokkaasti. Riippuen laitteistosta, rakenteiden sisään nähdään jopa useamman metrin syvyyteen (ultraääni). Usein riittävä tarkastelusyvyys on paljon pienempi talorakentamisen koh-
teissa, jolloin esimerkiksi tutka-aaltolaitteet ovat tähän tarkoitukseen soveltuvia (tarkastelusyvyys jopa 900 mm). Laitteistojen avulla saadaan monenlaisia hyötyjä ja voidaan välttyä osumilta kriittisiin komponentteihin kuten esimerkiksi vesiputkiin. Toki on myös hyvä huomioida, että laitteiden käyttö ja etenkin niillä saatujen tulosten tulkinta vaatii erityisasiantuntijuutta.
Jo kenttätutkimusten aikana saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä rakenteet pitävät sisällään, koska mittausdatasta saadaan reaaliaikaista tietoa. Esimerkiksi tutka-aaltolaitteistolla saadaan rakenteesta laajennettu todellisuus -näkymä (Kuva 6), joka voidaan viedä tablettitietokoneella rakenteen päälle tarkastelujen avuksi. Näkymän avulla on helppo osoittaa missä esimerkiksi raudoitukset tai putkistot kulkevat rakenteessa. Tavanomaisten raudoitusten lisäksi selville saadaan myös ruostumattomat raudoitukset. Näkymän avulla voidaan luotettavasti osoittaa esimerkiksi näytteenottopaikat tai kohdistaa rakenneavaukset haluttuun kohtaan rakenteessa, jolloin näytteenotto on hallittua. Mittaustiedon lopullinen analysointi tehdään kunkin laitteiston tietojenkäsittelyyn tarkoitetulla analysointiohjelmistolla toimisto-olosuhteissa.
Julkisivuhankkeissa suurta osaa näyttelee betonirakenteiset julkisivuelementit. Esimerkiksi sandwich-elementeissä kahden betonisen kuoren välissä sijaitsevien teräsansaiden tutkiminen perinteisin menetelmin on haastavaa. NDT-tutkimuslaitteistolla nähdään skannausten myötä ansaiden sijainnit suhteellisen pienellä vaivalla, jolloin näyteporauksia tai rakenneavauksia saadaan kohdistettua niiden kohdalle kunnon varmistamiseksi.
NDT-laitteistolla on mahdollista tutkia myös jännitettyjä rakenteita. Talonrakentamisessa jännitettyjä rakenteita tulee vastaan etenkin pitkien jännevälien palkeissa ja laatoissa, ontelolaatoissa, kansirakenteissa, vesitorneissa, pysäköintilaitoksissa, lippa- ja kansirakenteissa, laajarunkoisissa halleissa, kuten uimahallit, jäähallit, stadionit, terminaalit ja teollisuuden teräsbetonirakenteet. Mittausdatan avulla saadaan selville mm. jänneterästen injektointien onnistuminen, joista on saattanut syntyä jo rakenteellisia vaurioita tai pahimmissa tapauksissa äkillisen jatkuvan sortuman vaara on ollut mahdollinen.
Infra-puolen hankkeissa puhutaan usein taitorakenteista, kuten satamarakenteista, silloista ja siltoihin rinnastettavista rakenteista, jotka kuntonsa puolesta ovat kriittisen tar6
6 Raudoitteiden paikantamista NDT-laitteen avulla näyteporausta varten.
7a–c Rakenteita rikkomattomat kuntotutkimusmenetelmät ovat yleistyneet infrakohteissa.
7c
7a
7b
kastelun alla. Samaa näkökulmaa tulisi tuoda enemmän esille myös tarkasteltaessa talonrakentamisen kohteita. NDT-laitteiston avulla ja edistyneimpien tutkimusmenetelmien myötä on mahdollisuus tehdä tarkempia analyyseja kaiken tyyppisistä rakenteista.
Betonirakenteissa raudoitus on olennainen osa rakennetta. Raudoitusten sijaitessa syvällä rakenteessa ei niiden kunnosta saada kovinkaan usein luotettavaa tietoa mm. korjaussuunnittelua varten. Onkin hyvin yleistä, että korjaustavat ovat yli- tai alimitoitettuja todelliseen tarpeeseen nähden. Ainetta rikkomattomilla menetelmillä voidaan saada raudoitteiden korroosioasteesta olennaista tietoa. Silmämääräiset havainnot yksittäisistä raudoitusten korroosiovaurioista eivät välttämättä kerro kokonaiskuvaa raudoitusten todellisesta kunnosta ja siitä onko, esimerkiksi rakenteen kestävyydessä tapahtunut heikentymistä. Korroosioriskin määrittely on betonirakenteiden kuntotutkimuksissa arkipäivää. Korroosioriskin lisäksi tulisi myös ottaa entistä enemmän huomioon raudoitusten korroosioasteen määritys eli mihin asti teräksen korroosio on edennyt. Korroosiomittauslaitteiston käyttämisellä saadaan enemmän tehokkuutta ja syvyyttä kuntotutkimuksiin. Usein mittausten tueksi on hyvä suorittaa myös pistokokeita visuaalisen havainnon saamiseksi.
Tulevaisuudessa modernien kuntotutkimusmenetelmien hyödyntämisen avulla voidaan edistää myös kiertotaloutta – miten voimme vaikkapa saada mahdollisimman kattavat tiedot vanhasta rakennusosasta, jotta joku toinen taho pystyisi sen uudelleenkäyttämään luotettavasti omassa kohteessaan.
Korjausvelan hallintaan faktapohjaisen arvioinnin perusteella Kansallisvarallisuutemme ollessa suurelta osin kiinni kiinteistöissä, emme voi antaa niiden arvon kirjaimellisesti murentua käsiimme, vaan meidän täytyisi pystyä tunnistamaan välttämättömät tarpeet ja priorisoida korjausvelan hallitsemisen eri toimenpiteitä. Joskus pienikin investointi, esimerkiksi kuntotutkimuksiin tai erityisasiantuntijuuteen, voi antaa arvokasta lisätietoa priorisoinnin näkökulmasta - on tärkeää investoida korjauksiin juuri siellä missä vaikuttavuus ja ajoitus arvon säilyttämiseksi on oikea.
Meillä pohjolassakin tapahtuu eriytymistä ja esimerkiksi Suomessa maakunnat ovat keskenään valitettavan eriarvoisessa asemassa. Toisilla paikkakunnilla kärsitään muuttotappioista ja toiset paikkakunnat kasvavat ja vaurastuvat. Korjausratkaisujen optimoinnin näkökulmasta olisikin tärkeää, että kiinteistöjen korjausten hankekustannuksia voitaisiin saada alaspäin kehittämällä entistä tehokkaampia tutkimusmenetelmiä sekä pyrkisimme löytämään innovatiivisia ratkaisuja kevyempien ja halvempien korjausratkaisujen toteuttamiseksi purkavan korjaamisen tilalle. Unohtamatta kuitenkaan tutkimusmenetelmien luotettavuutta.
Alalla olisi hyvä ottaa käyttöön rohkeasti uusia tekniikoita ja miettiä miten niillä voidaan hakea lisävarmuutta oikeiden korjausratkaisujen optimoimiseksi. Uuden pilotointi täytyy ottaa rohkeasti käyttöön ja kehittää vanhoja menetelmiä uudet vaatimukset huomioiden ja uusia teknologioita hyödyntäen. Tulevaisuus voi asettaa uudenlaisia haasteita, kun
rahaa ei olekaan käytettävissä rajattomasti sekä ilmastonmuutos pakottaa meitä miettimään kulutustamme kriittisesti hiilijalanjäljen valossa. Vain uutta kehittämällä ja innovoimalla voimme löytää ratkaisuja uusiin haasteisiimme.
Lähteet:
• BY42 Betonijulkisivujen kuntotutkimus 2019
• Tilaajan ohje 2014 Betonijulkisivun ja -parvekkeiden kuntotutkimus
8 Talonrakentamisen kohteissa on myös NDT:lle loistavasti soveltuvia käyttökohteita, kuten esimerkiksi parkkihallit ja pihakansirakenteet
9 Sateelta hyvin suojassa olevat parvekelaatat ovat voineet säästyä merkittävältä korroosiotekijältä. Kuvituskuva: Asunto Oy Meri-Kamppi vuodelta 2019.
Uusi Betonilattioiden pinnoitusohje
BY77
– BLY20
Martti Matsinen, DI
Concretia Tmi martti.concretia@gmail.com
Ohjeen perusteita
Betonilattioiden pinnoittamisessa on huomioitava lukuisia eri vaihtoehtoja, kuten pinnoitustyyppi, pinnoituspaksuus, pinnoitusmateriaali, pinnan laatu sekä ulkonäkö.
Ensimmäinen muutos vanhaan uutta ohjetta suunniteltaessa oli, että pyritään kirjoittamaan luvut siinä järjestyksessä kuin pinnoitusprosessi etenee. Ensin tilaajan ja rakennuttajan tulee määritellä pinnoituksen tavoitteet tulevan kohteena antamien vaatimusten pohjalta. Tämän jälkeen suunnittelija selvittää tuoteryhmät ja menetelmät, joilla edellä mainitut vaatimukset voidaan täyttää. Tämän jälkeen potentiaaliset urakoitsijat yhdessä materiaalitoimittajien kanssa etsivät kokonaistaloudellisesti parhaat vaihtoehdot asetettujen vaatimusten ja suunnittelusta saatujen tietojen pohjalta. Usein, varsinkin suuremmissa projekteissa, tätä järjestystä sovelletaan ja sekä materiaalitoimittajat että potentiaaliset urakoitsijat ovat mukana jo aikaisemmassa vaiheessa suunnittelemassa kohteen toteuttamista.
Toinen lähtökohta oli, että harva osapuoli (valitettavasti) lukee läpi koko pinnoitusohjeen. Tästä syystä jotkin asiat käsitellään useampaan kertaan ohjeessa – hieman eri tavalla rakennuttajan, suunnittelijan ja urakoitsijan kannalta. Näin jokainen osapuoli voi keskittyä juuri hänelle tärkeisiin lukuihin.
Suomen Betonilattiayhdistys (BLY) yhdessä Suomen Betoniyhdistyksen (BY) kanssa on uusinut runsaat 10 vuotta vanhan Betonilattioiden pinnoitusohjeen, sillä vuosien mittaan menetelmät, materiaalit ja vaatimukset ovat muuttuneet melkoisesti. Uusi Betonilattioiden pinnoitusohjeet BY77–BLY20 valmistuu kesän 2025 alussa ja se on saatavissa myös digitaalisesti. Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimpiä tulevan ohjeen muutoksista.
Kolmas lähtökohta, jota noudatettiin myös vanhassa ohjeessa, oli jättää ohjeesta pois päällysteet (matot, laatat, parketit) sekä sementtipohjaiset, kovaan kulutukseen tarkoitetut tuotteet (kuivasirotteet, kovabetonit), jotka luokitellaan enemmän osaksi lattiarakennetta kuin erilliseksi pinnoitteeksi.
Suunnittelun lähtökohtia
Lattiapinnoitusten suunnittelun kannalta tärkeä ohje on standardin SFSEN 1504 osa 2 Betoninpinnan suojaus. Tätä täydentämään on laadittu Suunnittelun tuotemäärittelyohje – Osa 1 Betonipintojen suojaaineet. Jälkimmäisessä käydään tuotemäärittelyä tarkemmin läpi erilaisten lattialle asetettujen vaatimusten pohjalta. Tuotemäärittelyohje on veloituksetta ladattavissa Rakennustieto Oy:n verkkosivulta.
Pinnoituksen valintaan vaikuttaa usea eri tekijä, jotka tilaajan, tilan lopullisen käyttäjän sekä suunnittelijoiden tulee käydä läpi ennen lopullisen pinnoituspäätöksen tekemistä. Jo tässä vaiheessa mukana on hyvä olla materiaalitoimittajien edustajia tai käytettävissä heidän ohjeitaan. Mikäli pinnoitusurakoitsija on valittu, on hyvä kuulla myös sen edustajan kommentteja ennen lopullista päätöstä. Tärkeintä on kuitenkin, että tilaaja ja tilan käyttäjä asettavat omat vaatimuksensa huolella, jottei lopullista päätöstä tehdä liian vähäisen
1 Kansikuva uudesta julkaisusta By77/Bly 20 2025 Uusi julkaisu Betonilattioiden pinnoitusohjeet.
2 Arkkitehtoniset betonilattiat voidaan toteuttaa pelkällä suojakäsittelyllä, jolloin suojakäsittelyaineella tulee olla M1hyväksyntä (kuvassa TRU SP pinnalla Obtego R50 suojakäsittely).
BETONILATTIOIDEN PINNOITUSOHJEET 2025
Taulukko 1 Pinnoitustyypin valinta
tiedon pohjalta. Ainakin seuraavan listan asiat on hyvä käydä läpi jo suunnitteluvaiheessa.
• lattian käyttöaste – erityisesti mahdollinen kulutusrasitus
• tilan / lattian lämpötila käytön aikana
• kemikaalirasitus – kemikaalityyppi, vahvuus ja rasituksen kestoaika
• tilan olosuhteet – kuiva vai märkä lattia
• liukkaudelle ja puhdistettavuudelle asetettavat vaatimukset
• alustan kosteus ja sen asettamat vaatimukset pinnoitteelle
• pinnoitukselle ja sen kovettumiselle annettava aika
• olosuhteet pinnoituksen ja kovettumisen aikana
• kustannukset
3 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Pajan betonilattiat on pinnoitettu polyuretaanipinnoitteella. Massapinnoitteita käytetään paljon myös korjausrakentamisessa silloin kun esimerkiksi vanhan betonilattian maakosteusongelmat tuottavat haasteita.
4 Pysäköintihallien lattiapinnoitteen tulee täyttää paloluokan A2fls1 vaatimukset (kuvassa Cemprotec EFloor).
Kevyt käyttö
Keskiraskas käyttö
Raskas käyttö
Erittäin raskas käyttö
Pääasiassa kävelyliikennettä (alle 100 hlö/vrk), tilapäisesti kevyttä kumipyöräliikennettä
Säännöllistä kävelyliikennettä (100…1000 hlö/vrk), toistuvaa trukkiliikennettä kumipyörillä, satunnaisesti kovapyöräisiä kärryjä
Jatkuva raskas liikenne kovapyörätrukeilla ja kärryillä, isku ja laahausrasitusta, runsasta mekaanista ja/tai kemiallista rasitusta
Pinnoitustyypin valinta
Suunnittelupalaverien pohjalta valitaan pinnoitustyyppi. Pinnoitustyypin valinnassa edellisen luvun listan lisäksi huomioidaan lattian käyttöluokka. Betonilattioiden pinnoitusohjeessa on esitetty neljä käyttöluokkaa yllä olevan taulukon mukaisesti.
Kevyin ratkaisu on betonilattian pintakäsittely, jolloin puhutaan pölynsidonnasta, impregnoinnista tai silikaattikäsittelystä. Näiden käsittelyjen pohjalta ei pintaan (yleensä) jää kuluvaa kalvoa. Käsittelyn tarkoituksena on lujittaa ja tiivistää pintaa, tehdä siitä vähemmän pölyävä ja helpommin puhtaana pidettävä sekä tiiviimpi nesteitä ja likaa vastaan. Käsittelyt jonkin verran parantavat myös lattian kulutuskestävyyttä ja niitä käytetään nykyään myös kevyemmässä teollisuudessa.
Kevyisiin käsittelyihin yhdistetään usein suojakäsittely, jolla tehostetaan pinnan tiiveyttä erityisesti vaativampia nesteitä (öljyt ja rasvat sekä kahvi ja muut happamat nesteet) vastaan. Suojakäsittelyt ovatkin tärkeitä silloin, jos on pelko em. nesteiden joutumisella betonilattiapinnalle. Tällaisia kohteita löytyy teollisuudesta ja myös ns. arkkitehtonisista lattiaratkaisuista kahvila, ruokala ym. tiloihin.
Kevyeen ja keskiraskaaseen kulutukseen sopivia pinnoitustyyppejä ovat maalit ja lakat, jolloin puhutaan alle 1 mm paksuisesta pinnoituksesta. Nämä tuotteet sopivat kohtuulliseen mekaaniseen rasitukseen, mutta kemikaalirasituksen osalta tuotteet sopivat vain kohteisiin, joissa kemikaalirasitus rajoittuu satunnaisiin roiskeisiin.
Kevyestä raskaaseen käyttöluokkaan sopiva pinnoitustyyppi on itsesiliävät pinnoitteet. Nämä ovat helposti levitettäviä ja
tasoittuvia pinnoituksia, joiden paksuus on tyypillisesti 1…3 mm tai raskaammassa kulutuksessa täytettynä 4…6 mm. Pinnan tyyppi voi olla sileä tai sitä voidaan karhentaa paremman kitkan saavuttamiseksi.
Keskiraskaasta erittäin raskaaseen kulutukseen suositellaan pinnoitustyypiksi hierrettäviä pinnoitteita. Pinnoitus levitetään hiertämällä vähintään 3…4 mm paksuisena ja erittäin kovassa kulutuksessa jopa 6…9 mm paksuisena. Hierrettävät pinnoitteet sisältävät varsinaisen pinnoitemateriaalin lisäksi täyteaineita ja pinnoitus on tiivis koko paksuudeltaan. Hierrettäviin pinnoituksiin yhdistetään yleensä pintalakkaus.
Oma pinnoitustyyppinsä on ns. monikerrospinnoitteet. Nämä pinnoitukset koostuvat eri kerroksista ja niissä voi olla myös eri materiaaleja, esimerkiksi ääneneristyskerros osana rakennetta. Monikerrospinnoituksia käytetään erikoiskohteissa ja ne suunnitellaan yleensä jo projektin alkuvaiheessa.
Jotkin kohteet asettavat pinnoituksille erikoisvaatimuksia tai pinnoitemateriaaleille erikoisominaisuuksia. Tyypillisesti tällaisia kohteita tai vaatimuksia ovat sähkönjohtavuutta vaativat tilat, arkkitehtoniset kohteet, paloluokitellut kohteet ja erittäin hyvää joustavuutta pinnoitteilta vaativat kohteet.
Kaikki pinnoitustyypit vaativat huolellista puhtaanapitoa ja kunnon seurantaa. Lisäksi ne tulee uusia hyvissä ajoin ennen käyttöikänsä loppua. Käyttöikä riippuu pinnoitustyypistä (ohuemmat vaativat tiheämpää uusimista), lattian kulutuksesta sekä säännöllisestä kunnossapidosta. Huolto ja kunnossapito sekä uusimiskäsittely on hyvä mainita jo suunnitelmissa sekä pinnoituksen luovutusasiakirjoissa.
Pinnoitusten ominaisuuksia
Vanhassa ohjeessa pinnoitusten ominaisuuksista on erikseen käyty läpi kulutuksen, kemikaalien, värin ja lämmönkestävyys sekä sähkönjohtavuus. Uuteen ohjeeseen tulee betonilattioiden pinnoituksille merkittävästi enemmän vaatimuksia, joita käyn läpi jäljempänä.
Kulutuksenkestävyys
Kulutuksenkestovaatimukset löytyvät standardista EN ISO 54701 ja kulutuksenkeston lisäksi voidaan pinnoitukselle erikseen antaa vaatimuksia iskunkestävyyden osalta. Betonilattian pintakäsittelyssä täytyy lisäksi huomioida standardin EN 13813 mukaiset kulutuskestävyysluokat.
Kulutuksenkestävyyden osalta projekteissa kannattaa huomioida eri tilojen asettamat kulutuksenkestovaatimukset, jolloin eri tiloihin voidaan valita eri ratkaisu ja näin säästää kokonaiskustannuksissa.
Kulutuksenkestävyys on merkittävä ominaisuus erityisesti lattian kestoiän kannalta. Kestoikää voidaan pidentää lattian huolellisella puhtaanapidolla ja huollolla. Lisäksi lattiapintaa on hyvä säännöllisesti tarkastaa ja tehdä mahdolliset vauriokorjaukset nopeasti, jolloin vauriot eivät pääse leviämään.
Kemikaalinkestävyys Kemikaalirasituksen alaisissa kohteissa tulee määritellä pintauksen kemiallisen rasituksen kestävyysluokka. Oikein valittu materiaali ja pinnoitusmenetelmä ovat tehokas keino betonilattian suojaamiseen. Yleensä tällaisiin kohteisiin ei suositella valittavaksi ohuita pintaustyyppejä.
Pinnoitustyypin ja materiaalin valinnassa kemiallisesti rasitettuihin kohteisiin tärkeitä tietoja ovat mm. kemikaalien koostumus, pitoisuudet, lämpötilat, vaikutusajat, roiskeiden toistuvuus ja puhdistustapa. Lisäksi valintaan voivat vaikuttaa kohteen siivousrutiinit sekä lattiarakenteen osalta kaadot, viemäröinnit ja lattiakaivot.
Värin- ja UV-kestävyys
Värinkestävyys ja UVsäteilyn kestävyys ovat ominaisuuksia, joihin tulee kiinnittää huomiota kohteissa, joissa lattiapinnan ulkonäkö on tärkeä ominaisuus.
Sähkönjohtavuus
Sähkönjohtavuuteen liittyvät vaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi ja kehittyvät koko ajan. Uudessa Pinnoitusohjeessa käsitellään asiaa laajemmin kuin vanhassa ohjeessa mm. valinnan, testauksen, laadunvalvonnan ja huollon kannalta.
Uudessa ohjeessa sähkönjohtavuutta käsitellään ja vaatimuksia asetetaan kahdessa eri ryhmässä: staattisen sähkön hallintaan liittyvät vaatimukset ja pienjänniteasennuksiin liittyvät vaatimukset. Staattisen sähkön hallintaan vaaditaan riittävä sähkönjohtavuus ja sähköturvallisuuteen liittyvät vaatimukset koskevat sähköistä eristävyyttä.
Lämmönkestävyys
Lämmönkestävyysvaatimukset ovat kohdekohtaisia ja niissä on huomioitava mm. lämmönlähde ja sen ominaisuudet, lämmön vaikutusaika lattian pinnassa sekä lämpötilamuutosten nopeus. Suunnittelussa nämä tulevat esiin myös lattian kallistusten suunnittelussa sekä pinnoitetyypin valinnassa.
Ulkonäkö
Lattiapinnoitteen ulkonäkö on otettava huomioon erityisesti ns. arkkitehtonisissa kohteissa. Ulkonäkövaatimusten ollessa korkeat tulee tarkemmin valvoa alustan laatutekijöitä, kuten tasaisuus, saumat ja pykälät. Ulkonäön osalta suositellaan aina tehtäväksi mallialue – ei tehdä tuote tai menetelmävalintaa pelkästään materiaalitoimittajien pienten mallikappaleiden tarkasteluna. Mallialue tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä samoissa olosuhteissa ja samalle alustalle kuin lopullinen pinnoitus.
6 7
5 Epoksilattia autotallissa
6, 7 Akrylibetoni. Kielilukio.
Kuivumis- ja kovettumisnopeus
Kuivumisnopeudella tarkoitetaan aikaa, jonka jälkeen pinnoitteen päällä voidaan kävellä ja/ tai levittää seuraava pinnoitekerros. Kovettumisopeudella taas tarkoitetaan aikaa, jonka jälkeen lattiaa voidaan kuormittaa tai se kestää esim. vettä tai kemikaaleja. Ensimmäinen vaikuttaa erityisesti pinnoitustyöaikaan, jälkimmäinen koko projektin etenemiseen.
Vesihöyrynläpäisevyys
Vesihöyrynläpäisevyys on tärkeä ominaisuus itse pinnoituksen kannalta. Se vaikuttaa pinnoituksen pysyvyyteen, irtoamisiin ja hilseilyyn. Tämä ominaisuus on tärkeä kohteissa, joissa alusbetonista tai alusrakenteesta voi tulla kosteutta pinnoitteen alle.
Vesihöyrynläpäisevyys määritellään SDarvona kolmessa eri luokassa, joista suunnittelijan tulee valita oikea kohteen vaatimusten pohjalta. Vesihöyrynläpäiseväisyys tulee huomioida kokonaisuutena rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan nähden.
Palo-ominaisuudet
Pinnoitteen palo ominaisuudet tulee huomioida kohteissa, joissa paloluokka on erikseen määritelty. Esimerkiksi paloturvallisuusluokan 2 tuotanto ja varastotilat, pysäköintihallit, autokorjaamot ja huoltamot sekä autosuojat
ja kattilahuoneet ja polttoainevarastot. Näissä lattiapinnoitteen tulee täyttää luokan A2fls1 luokka. Joissakin tapauksissa tilan sprinkleroinnilla voidaan alentaa paloluokkavaatimuksia.
Sisäilmavaatimukset
Sisäilman laatuvaatimukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Merkkinä hyvistä sisäilmaominaisuuksista pinnoitteilta vaaditaan useissa kohteissa sisäilmaluokitus M1. Tuotteen hyväksynnän voi tarkistaa Rakennustietosäätiön luettelosta ja se tulisi tehdä ennen tuotteen hyväksymistä kohteeseen.
Kestävä kehitys
Uutena teemana myös rakennusmateriaalien osalta on tullut mukaan tuotteiden hiilijalanjälki tai yleensäkin kestävän kehityksen ominaisuudet. Näille ei vielä ole olemassa tiukkoja vaatimuksia, mutta jotkin valmistajat ovat selvittäneet tuotteiden ominaisuuksia ympäristön kannalta ja laatineet tuotteille Ympäristöselosteen (EPD).
Tähän teemaan liittyy myös kiertotalous – kuinka materiaalia kierrätetään sen käyttöajan loppuessa. Toisaalta kiertotalous voidaan ajatella myös niin päin, että valitaan heti alkuun materiaali, jonka oletettu käyttöikä on
pidempi ja näin saavuttaa pidempi elinkaari pinnoitukselle.
Muita vaatimuksia
Lattiapinnoituksille voidaan asettaa kohdekohtaisesti myös muita, juuri ko. kohteeseen liittyviä vaatimuksia. Tällaisia ovat esim. lattiapinnan kitka ja liukastumisvastus sekä puhtaanapidon asettamat vaatimukset varsinkin korkean hygienian kohteissa.
Suunnittelu
Edellä on mainittu pitkä lista tekijöitä, joiden pohjalta pinnoitustyyppi ja pinnoitemateriaali tulee valita. Usein kohteen vaatimukset voidaan täyttää useammallakin pinnoitustyypillä ja/tai materiaalilla. Tällöin on hyvä ennakkoon käydä keskusteluja sekä materiaalitoimittajien että pinnoitusurakoitsijoiden kanssa, joiden pitkä kokemus ja referenssit erityyppisistä kohteista helpottavat valintaa. Tärkeää on kuitenkin kaikissa kohteissa, että kaikki tilaajan vaatimukset on käyty huolella läpi jo suunnitteluvaiheessa ja ne tuodaan esille myös materiaalia ja urakoitsijaa valittaessa. Suunnitelmissa esitetään arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan toimesta kohteessa tai kohteen eri tiloissa vaadittavat ominaisuudet. Usein suunnittelija, tilaajan ja materiaalitoimittajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, esittää suositeltavat tuotteet (tuotetyypit tai jossain tapauksissa myös tuotenimet). Tällöin tulee esittää ne vaatimukset, joiden pohjalta valintaan on päädytty. Paras tapa esittää nämä vaatimukset on tekstin alussa mainitun Suunnittelun tuotemäärittelyohjeen taulukkojen pohjalta. Näin kaikki tuotteet ovat vertailussa tasaarvoisessa asemassa.
Vaativissa kohteissa tulee urakoitsijalta vaatia FISE pätevyyden omaava työnjohto. Tällöin sekä piirustuksiin että rakennusselos
8 Lattian kuivuuden testausta.
9 Lattiapinnoitteen levitystä.
teisiin laitetaan merkintä P betonilattian laatuvaatimusten kohdalle. Merkintä on muotoa A2IIP, jossa A viittaa lattian suoruuteen ja tasaisuuteen, 2 viittaa vaadittavaan kulutuskestävyyteen ja II sallittuun halkeamaleveyteen. Lopussa oleva kirjain P tarkoittaa, että kohteen pinnoitusurakoitsijalla tulee olla FISE hyväksytty työnjohtaja. Joskus mukana voi olla myös merkintä T, joka tarkoittaa, että myös betonilattiaurakoitsijalla tulee olla FISEpätevyyden omaava työnjohto.
Urakointi
Vaikka pinnoitustyyppi ja materiaali on huolella valittu, niin lopullisen pinnoituksen kannalta tärkeintä on pinnoitustyön toteuttamien huolella – oikein tuottein, työkaluin ja menetelmin. Tässä korostuu urakoitsijan kokemus, vaikka tilaaja olisikin asettanut valvojan seuraamaan toteutusta. Urakoitsijalta tulee valin
nan yhteydessä varmistaa, että sillä on riittävät referenssit ko. tyypin kohteesta – ja työnjohto, jolla on myös riittävästi referenssejä. Tärkeää on muistaa, että referenssit eivät yleensä ole yrityksen referenssejä vaan nimenomaan ko. kohteista vastanneen työnjohtaja ja jopa työkunnan referenssi. Tästä syystä, varsinkin vaativammissa kohteessa, urakoitsijan referenssilistassa olisi hyvä olla maininta myös ko. kohteen pinnoitustyönjohtajasta.
Pinnoitustyön osalta tärkeää ovat työn oikea ajoitus ja olosuhteet. Uudiskohteessa ei pinnoitustyötä kannata aloittaa liian aikaisessa vaiheessa, jotta rakennusvaippa on niin valmis, etteivät ulkoiset olosuhteet, kuten tuuli, sade tai aurinko, vaikuta pinnoitustyöhön. Toisaalta myös sisätiloissa on varmistettava, että tilan kosteus ja lämpötila ovat materiaalin asettamissa rajoissa. Tärkeää on aina noudattaa materiaalivalmistajan ohjeita, vaikka projek
Imager / Jukka Leppänen
AFRY Finland Oy
10 Akrylibetoni. Kielilukio.
tiaikataulu vaatisi työn aloittamista hieman huonommissa olosuhteissa.
Olosuhteiden osalta myös alusta asettaa omat vaatimuksensa. Ennen työn aloittamista tulee mittauksin varmistaa, että betonilattiarakenne on riittävän kuiva. Mikä on sitten riittävän kuiva – siihen vaikuttaa moni tekijä. Esimerkiksi, jos betonilattia pääsee kuivumaan vain ylöspäin, saattaa pinta olla kuiva, mutta syvemmältä nousee edelleen kosteutta pintaan betonin kuivuessa. Toisaalta eri pinnoitemateriaalit kestävät kosteutta eri tavoin – jotkut vaativat hyvinkin kuivaa alustaa ja toiset taas edellyttävät, että alusta on kostea ja vaativat jopa alustan kastelua ennen pinnoitustyötä. Alustan kosteusvaatimusten osalta tilaajan ja urakoitsijan tulee aina seurata materiaalitoimittajien antamia ohjeita.
Laadunvalvonta työmaalla
Laadunvalvonnan osalta avainasemassa on pinnoituspöytäkirja, johon tulee kirjata kaikki pinnoitustyöhön liittyvät asiat työkohteen määrittelystä käytettyihin materiaaleihin ja materiaalimääriin sekä pinnoitusolosuhteisiin. Lisäksi pöytäkirjaan tulee merkitä kaikki työmaalla toteutetut mittaukset, kuten alustan vetolujuus sekä pinnoituksen märkäkalvomittaukset.
Laadunvarmistus alkaa kuitenkin jo ennen varsinaisia pinnoitustöitä. Värisävyt, tyypit ym. ulkonäkötekijät valitaan usein materiaalitoimittajan pienten mallipalojen ja värikarttojen avulla. Työmaalla, isoilla pinnoilla tilanne on
kuitenkin aivan toinen. Siksi, varsinkin vaativammissa tai arkkitehtonisissa kohteissa, tulee työmaalla aina toteuttaa riittävän iso malliasennus, jolloin nähdään, millainen lopputulos saavutetaan oikeissa olosuhteissa toteutettuna ja laajemmalla pinnalla tarkasteltuna.
Työnsuorituksen jälkeen toteutettavia laaduntarkasteluja ovat mm. pinnoituksen paksuusmittaukset, pinnan sileys ja karheustarkastelut sekä mahdollisten värierojen, kuplien tai huokosten muodostumien. Ulkonäköön liittyvissä vaatimuksissa on hyvä huomioida, että tarkastelu tehdään normaalia käyttöolosuhteita vastaavalta etäisyydeltä ja normaalissa valaistuksessa – ei lattialla kirkkaan lampun kanssa kontaten.
Jotkut laatutekijät ovat sellaisia, että ne vaativat tiukempaa kontrollia. Tällaisia ovat esimerkiksi pinnoituksen huokosten ja kuplien tarkastelu kemiallisesti rasitetuissa lattioissa.
Tällöin pinnoituksen tulee olla täysin tiivis ja pienetkin huokoset on paikattava.
Pinnoituksen hoito ja ylläpito
Pinnoituksen hoito ja ylläpito ei yleensä enää kuulu pinnoitusurakoitsijan tehtäviin, mutta on tärkeää, että urakoitsija yhdessä materiaalitoimittajan kanssa toimittaa tilaajalle mahdollisimman täydelliset hoito ohjeet. Mikäli hoito ja ylläpito ohjeita noudatetaan, pitenee pinnoituksen elinkaari. Tämä on tärkeää tilaajan kannalta sekä teknisesti että taloudellisesti ja antaa myös urakoitsijalle ja pinnoitetoimittajalle turvaa mahdollisia vaurioita ja niiden vaatimia korjauksia vähentäen.
BY77–BLY20 ilmestyy alkukesällä 2025 ja se on saatavana myös digitaalisesti.
Uutta tietoa betonin
kosteudensiirto-ominaisuuksista – vähähiiliset toimivat betonilattiat
Sami Niemi, DI, kehityspäällikkö Rakennusfysiikka, AFRY Finland Oy sami.niemi@afry.com
Aaro Happonen, DI, asiantuntija Rakennusfysiikka, AFRY Finland Oy aaro.happonen@afry.com
Betonirakenteiden päällystettävyyden arvioinnissa ei perinteisesti huomioida betonien vaihtelevia kosteudensiirto-ominaisuuksia ja siksi arviointi saattaa olla hyvinkin epätarkoituksenmukaista. Rakentamista pyritään nopeuttamaan ja samalla on kovat paineet pienentää hiilijalanjälkeä. Suomen Betoniyhdistys ry BY toteutti vuosina 2023–2024 laajan tutkimushankkeen Vähähiiliset toimivat betonilattiat, VHTBL. Hankkeessa saatiin uraauurtavaa tietoa betonien kosteudensiirto-ominaisuuksista.
Hankkeessa muodostettiin alustava kosteudensiirtoluokitus, jonka avulla pintarakenteiden kosteudenkesto ja vesihöyryn läpäisyominaisuudet huomioimalla on mahdollista arvioida betonirakenteiden päällystettävyyttä aivan uudella tavalla. Uusi kosteudenhallintatapa vaatii suunnitelmallisen siirtymävaiheen, jossa asiaa pilotoidaan ja kehitetään käytännössä kansalliseksi toimintatavaksi. Tavoitteena on saada valmista vuonna 2027.
Kosteudenhallinta ja betonirakenteiden päällystämisen ohjeistus Betonilattioiden päällystämistä on ohjeistettu pitkään. Keväällä 2024 julkaistiin päivitetty oppikirja By76 aiheeseen ja kesällä 2025 julkaistaan Betonilattioiden pinnoitusohje By77. Betonilehdessä 2/2024 on ollut aiemmin artikkeli uudesta päällystämisen oppikirjasta ja perusidea on aina ollut, että pintarakennetoimittaja määrittelee kosteustavoitteet, joihin pääsyä tarkastellaan mittaamalla betonin kos-
Suomen Betoniyhdistys ry BY toteutti vuosina 2023–2024 laajan tutkimushankkeen "Vähähiiliset toimivat betonilattiat, VHTBL".
Hankkeessa saatiin uutta tietoa betonien kosteudensiirto-ominaisuuksista.
teutta tietyiltä syvyyksiltä. Tarkastelu on usein yksioikoista, vaikka kirjallisuudessa on pitkään esitetty soveltamistapoja mm. huomioimalla pintarakenteen vesihöyrynläpäisevyyttä ja kosteusjakauman muotoa.
Nykyisten ohjeiden ja määräysten mukaan betonilattiarakenteen riittävä kuivuminen varmistetaan rakenteesta tietyltä syvyydeltä tehtävällä kosteusmittauksella. Tämä ns. päällystettävyyden arviointisyvyys riippuu muun muassa rakenteen paksuudesta. Kosteusmittaustuloksen tulee alittaa rakenteen pintaan tulevan päällysteen tai pinnoitteen kosteusraja-arvo. Päällystettävyyden tarkastelutavoissa on paljon epävarmuustekijöitä ja siksi usein halutaan liikaa varmuutta, jolla ei kuitenkaan välttämättä saavuteta lisäturvaa pintarakenteiden toimivuudelle. Lopputuloksena saatetaan siten hukata aikaa ja rahaa sekä aiheuttaa ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. Betonin vähähiilisyystavoitteiden myötä osa perinteisestä sementistä on korvattu erilaisilla seosaineilla, jotka vaikuttavat eri tavoin betonien kosteuskäyttäytymiseen. Vähähiiliset betonit eivät toimi kosteusteknisesti perinteisten betonien tavoin. Kiristyvät vaatimukset liittyen rakentamisen vähähiilisyyteen ja samalla tuottavuuden parantamistavoitteita unohtamatta, edellyttävät betonilattiarakenteiden kosteudenhallinnan menettelyihin merkittäviä muutoksia. Vähähiilisyys- ja tuottavuustavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä betonin koostumuksen, kuivatusolosuhteiden että kuivatusajan optimointia. Nykyohjeistuksissa
1 Betonin näytepalamittauksessa otetaan pieniä betonin kappaleita (muruja) koeputkeen mittausta varten tarkkaan valitulta syvyydeltä.
Uutta tietoa betonin kosteudensiirto-ominaisuuksista – vähähiiliset toimivat betonilattiat
1
betoni käsitellään kuten se olisi kosteuskäyttäytymiseltään lähes aina samanlaista, vaikka todellisuudessa se ei ole. Luokittelemalla betoneita edes karkeasti kosteudensiirto-ominaisuuksien perusteella, on mahdollista kehittää päällystettävyyden arviointia ja kosteudenhallinnan optimointia paljon.
Suomen Betoniyhdistys ry:n vuonna 2024 valmistuneessa KIRA-Ympäristö hankekokonaisuuden VHTBL hankkeessa selvitettiin mittavalla tutkimuksella miten kuiviksi erilaiset betonit kuivuvat kemiallisesti ja miten eri nopeudella betonissa kosteus voi liikkua ennen ja jälkeen päällystyksen. Tavoitteena oli luoda uusi tapa päällystettävien ja pinnoitettavien betonilattioiden työmaa-aikaisen kuivattamisen optimointiin. Menetelmä ohjaa kuivattamaan lattiarakenteita tavoiteaikataulussa riittävästi kosteusvaurioiden välttämiseksi, mutta ei turhaan (liian kauan tai liian järein toimenpitein). Näin voidaan vähentää työmaan hiilidioksidipäästöjä (optimoimalla betonin sementtimäärää sekä työmaan olosuhteita), hallittua aikaisempaa paremmin työmaan aikataulua sekä parannettua merkittävästi lopputuotteen laatua ja toiminnan tuottavuutta.
VHTBL tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa tutkittiin kuuttatoista betonilaatua, jotka edustivat laajaa skaalaa erilaisia lattiabetoneita vesi-sideainesuhteen, sideaineen, lujuusluokan sekä vähähiilisyysluokan (GWP) suhteen. Kahdeksaa laatua tutkittiin
laajasti AFRYlla ja kahdeksaa muuta betonivalmistajat testasivat itse suppeammin. Valmistajien omilla testeillä pyrittiin saamaan kokemusta siitä, minkälaisia testauksia voisi olla mahdollista edellyttää valmistajilta. Hankkeeseen osallistui betonivalmistajista Rusko, Lujabetoni, Swerock ja Rudus.
Laajan koesarjan peruskuivumisolosuhteet olivat +20 °C/ 35 % RH ja 65 % RH. Lisäksi tarkasteltiin kylmän alkusäilytyksen +5 °C ja alkuvaiheen kastumisen vaikutusta. Ensin määriteltiin kemiallinen kuivuminen estämällä kosteuden haihtuminen kokonaan. Myöhemmässä vaiheessa tarkasteltiin, miten paljon eri olosuhteissa betonista haihtuu vettä aika- ja pinta-alayksikköä kohden, sekä miten kosteusjakauma kehittyy ennen päällystämistä eri tilanteissa hyvin vesihöyryä läpäisevällä tai varsin tiiviillä päällysteellä päällystettäessä. Päällystykset tehtiin kahdessa eri iässä kosteusjakaumasta riippumatta ja kosteuden uudelleen jakaantumista seurattiin 5 kk päällystämisestä. Koekappaleita valmistettiin yhteensä noin 1600 kappaletta, joista suurin osa oli litran vetoisia peltipurkkeja (Ø105 mm ja korkeus noin 115 mm), jotka päällystettiin päällyste vain purkin reunoihin tiivistämällä. Todellisia lattiarakenteita mallintamaan valettiin 80 mm paksuisia 500 mm × 600 mm kappaleita peltimuotteihin. Isoja kappaleita tasoitettiin ja päällysteitä liimattiin vastaavan ikäisinä kuin pieniä purkkikappaleita päällystettiin. Hankkeen kokeellisen osuuden toteutti AFRY Finland Oy yhdessä Vison Oy:n ja Beto-
Kuva 1 VHTBL koekappaleita valmistettiin ja tutkittiin mittava määrä.
niyhdistyksen kanssa. Ohjausryhmän muodosti Talonrakennusteollisuus ry:n, Betoniteollisuus ry:n, Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n sekä Betoniyhdistyksen edustajat. Hanke sai rahoitusta EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman 4. hankehaussa. Hankkeen muita rahoittajia olivat RIL Säätiö, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, Rakennusmestarien Säätiö, Betoniyhdistys, Talonrakennusteollisuus ry, Betoniteollisuus ry sekä Lattian- ja seinänpäällysteliitto.
VHTBL tuloksia
Koesarjojen tulokset osoittivat merkittäviä eroja betonien kosteuskäyttäytymisessä. Kuvasta 3 nähdään, että kemiallisissa kuivumisnopeuksissa ja siinä miten kuivaksi betonit voivat kuivua ilman haihtumiskuivumista, on valtavia eroja. Lisäksi havaittiin, että betonin kemiallisen kuivumisen määrään vaikuttaa perinteisen arviointitavan mukaisesti vesi-sideainesuhde, mutta merkittävä vaikutus on myös käytetyllä sideainetyypillä ja mahdollisilla seosaineilla.
Kuva 2a ja 2b Suurin osa tutkimuksista toteutettiin litran peltipurkkiin valetulla betonilla. Purkit valettiin hieman vajaiksi ja peltikannen ja betonin välisestä ilmatilasta mitattiin ensin kemiallisen kuivumisen määrää. Kannen avaamisen jälkeen tutkittiin haihtumiskuivumisen määrää punnitsemalla. Ennen päällystystä purkin ylimääriset reunat poistettiin, jotta päällyste saatiin kiinni betonipintaan ja päästiin tarkastelemaan kosteusjakauman muuttumista ja päällysteen alle tasaantuvaa kosteuspitoisuutta. 2a:ssa purkit heti valun jälkeen. 2b:ssä kosteusjakauman mittaus käynnissä päällysteen läpi.
B1B2B3B4B5B6B7B8B9B10B11B12B13B14B15B16
Kuva 3 Kaikkien AFRYllä laboratoriossa ja betonivalmistajien tiloissa n. 20 °C:ssa tehtyjen kemiallisen kuivumisen mittausten tulokset 1 kk, 2 kk ja 3kk iässä. Betonilaadun kuvauksessa ensin GWP-luokka ja sitten vesisideainesuhde (v/s). Peltipurkkia ei valettu aivan täyteen, jolloin kemiallisen kuivumisen aikaansaama RH voitiin mitata helposti purkin kannen ja betonin välisestä ilmatilasta kanteen poratun reiän kautta..
2a 2b
Parhaimmillaan betonien suhteellinen kosteuspitoisuus (RH) aleni kemiallisesti alle yleisen kosteuskriteerin 85 % RH. Lämpötilalla havaittiin myös olevan suuri merkitys kemialliseen kuivumiseen, varsinkin viileällä alkuvaiheella.
Haihtumiskuivumisessa havaittiin myös suuria eroja eri betonilaatujen välillä. Suhteellisen kosteuspitoisuuden eri syvyyksiltä mittaamisen ohella tarkasteltiin betonista haihtuvaa vesimäärää punnitsemalla koekappaleita määräajoin. Haihtuminen hidastuu kuivumisen edetessä, mutta huomioimalla aika neliöjuurisesti, saadaan painon muutos aikaja pinta-alayksikköä kohden lineaariseksi ja tuloksista on mahdollista määrittää yksi luku, jota kutsutaan haihtumisvakioksi. Tutkittujen betonien haihtumisvakioiden suurimman ja pienemmän tuloksen välinen ero oli yli 5-kertainen.
Tarkastelemalla suhteellisen kosteuden muutosta eri syvyyksillä ennen päällystämistä ja päällystämisen jälkeen, voidaan arvioida betonien kosteudensiirto-ominaisuuksien vaikutusta kosteuden uudelleenjakautumiseen. Kuvassa 4 esitetään 20 °C/35 % RH olosuhteissa kuivuneiden laajemmassa testisarjassa olleiden betonien kosteuskäyttäytymistä ennen ja 4 kk päällystyksen jälkeen. Kuvassa on päällystyshetkinen kosteus arvostelumittaussyvyydellä 50 mm sekä vastaava kemiallisen kuivumisen arvo kuvastamassa betonin syvemmällä olevaa kosteutta. Päällystys joko läpäisevällä tai tiiviillä päällysteellä. Kuvan 4 perusteella havaitaan ero päällysteen alle tasaantuvassa kosteudessa riippuen päällysteen vesihöyrynläpäisevyydestä, mutta myös betonin kosteudensiirto-ominaisuuk-
sista. Vaikka monessa tapauksessa arvostelusyvyyden kosteus oli yli 85 % RH päällystyshetkellä, ei kosteus nouse tiiviilläkään päällysteellä kuin yhdessä tapauksessa yli 85 % RH ja läpäisevällä päällysteellä pysytään yhtä tapausta lukuun ottamatta 75 % RH alapuolella. Kosteuskäyttäytyminen ei noudata perinteistä periaatetta, että arviointisyvyyden päällystyshetkinen kosteus tasaantuu päällysteen alle.
Kosteudensiirtoluokat betoneille Analysoimalla koko suuri tutkimustulosaineisto (josta edellä on esitetty vain pieni osa) kokonaisvaltaisesti muodostettiin alustava kosteudensiirtoluokitus (KL) betoneille seuraavasti em. mittaussuureiden perusteella (haihtumisvakio 20 °C/ 35 % RH).
luokka (KL2): Kuivuu kemiallisesti (< 90±2 %RH), mutta kemiallinen reaktio voi olla KL1:tä hitaampaa ja vaatii lämpöä. Muuten olosuhdevaikutus kosteuskäyttäytymiseen vähäinen. Kosteuden siirtyminen ja haihtuminen vähäistä (< 0,0006 kg/m2/√t).
luokka (KL3): Kuivuu jonkin verran kemiallisesti (<94±2 %RH). Siirtää luokkia 1 ja 2 enemmän kosteutta (< 0,0009 kg/m2/√t). Olosuhteet (T/RH ja kastuminen) vaikuttavat kosteuskäyttäytymisen merkittävästi.
luokka (KL4): Kuivuminen perustuu haihtumiskuivumiselle (haihtumisvakio ≥ 0,0009 kg/m2/√t). Kosteuden siirtyminen merkittävää. Olosuhdevaikutus kosteuskäyttäytymiseen erittäin suuri.
Uutta tietoa betonin kosteudensiirto-ominaisuuksista – vähähiiliset toimivat betonilattiat
Kuva 4 Eri betonien suhteellinen kosteus kemiallisen kuivumisen vaikutuksesta (KEM) ja 50 mm syvyydellä 2 kk haihtumiskuivumisen jälkeen päällystyshetkellä sekä päällysteen alapuolinen kosteus (viiltomittaus) 4 kk päällystämisen jälkeen läpäisevän (linoleum, Sd7) ja tiiviin (homogeeninen muovimatto, Sd90) päällysteen alla. Sd on vesihöyrynvastus, yksikkö [m]. Mitä pienempi Sd, sitä paremmin materiaali läpäisee vesihöyryä.
Eri kosteudensiirtoluokissa tarkasteltiin, miten kosteus päällystämisen jälkeen käyttäytyi ja missä tilanteissa (kuivumisaika, olosuhteet) kosteus päällysteen alla nousee kriittisen korkeaksi. Kuvassa 5 on esitetty värikoodein, mihin kosteuteen (RH) päällysteen alapuolinen kosteus (viiltomittaustulos) nousee 3 kk:ssa. Kuvasta 5 nähdään, että, että kosteusluokan 1 ja 2 betoneilla ja läpäisevällä päällysteellä riski on olematon ja tiiviimmälläkin päällysteellä kohtalainen (kosteus päällysteen alla 83…85 %RH) vasta, kun betoni on kastunut ja sen jälkeen kuivunut vain 2 kk noin 60 % RH ilman kosteudessa, tai betoni on aluksi ollut kylmissä olosuhteissa (+5 °C) ja sen jälkeen kuivunut kosteissa (60 % RH) olosuhteissa. Kosteusluokan 3 betoneilla läpäisevällä päällysteellä riski on olematon, mutta tiiviillä päällysteellä riski kasvaa merkittävästi, jos kuivumisaika on lyhyt (2 kk) ja erityisesti, jos olosuhteet ovat huonot (kastuu, kosteaa ja kylmää). Kosteusluokan 4 betoneilla olosuhdevaikutukset ja riskit ovat suurimmat. Riski on olemassa jopa läpäisevällä päällysteellä erityisesti, kun betoni on kastumisen jälkeen kuivunut vain lyhyen ajan (2 kk) kosteissa olosuhteissa.
Uusi tapa päällystettävyyden arviointiin Betonien tiiviyksissä ja kosteusominaisuuksissa on eroja, jotka voidaan huomioida päällystettävyyden uudessa arviointitavassa mm., miten paljon tai vähän rakenteen paksuus vaikuttaa. Yhdistämällä betonin kosteudensiirto-ominaisuudet ja pintarakenteiden kosteudenläpäisyominaisuudet, on mahdollista kehittää päällystettävyyden arviointia ja varmistaa rakenteiden terveellisyys ja turvallisuus
Uutta
Kuva 5
Kosteus
päällysteen alla eri tilanteissa päällystettyjen eri kosteusluokan betoneilla (KL1...KL4)
Suhteellinen kosteus (% RH) välittömästi tiiviin päällysteen (Sd90) ja läpäisevän päällysteen (Sd7) eri kosteusluokan betoneilla 3 kk päällystämisen jälkeen eri tilanteissa. Kuivumistilanteet: Betonien kuivuminen ennen päällystämistä 2 kk tai 4 kk, OP40=kuivumisolosuhteet +20 °C/<40 %RH, OP60= kuivumisolosuhteet +20 °C/>60 % RH, KAS= betonia kasteltu 30 vrk ennen kuivatuksen aloitusta. KYL= betoni ollut 30 vrk:ta kylmässä (+ 5 °C) ennen kuivatuksen aloitusta.
Kosteus päällysteen alla eri tilanteissa päällystettyjen eri kosteusluokan betoneilla (KL1…KL4)
Suhteellinen kosteus [%RH] välittömästi päällysteen alla 3 kk päällystämisen jälkeen
aiempaa paremmin. Samalla voidaan nopeuttaa rakentamista ja pienentää CO2-päästöjä.
Pintarakennejärjestelmien vesihöyrynvastustietoja on jo paljon käytössä, mutta enemmän tarvittaisiin, jotta niitä voidaan hyödyntää kosteudenhallinnan suunnittelussa aiempaa tarkemmin yhdessä betonien kosteudensiirtoluokkien kanssa. Taulukossa 1 on ensimmäinen alustava ehdotus pintarakenteiden kosteusluokille (PKL). Kriittisen suhteellisen kosteuden arvo ei ole sama kuin yleiset suhteellisen kosteuden raja-arvot betonilattioita päällystettäessä, vaan suhteellisen kosteuden arvo, missä kyseinen materiaali alkaa vaurioitumaan. Kunkin materiaalin valmistajan/ toimittajan tulisi pystyä ilmoittamaan tuotteensa vesihöyrynvastus Sd sekä kriittinen suhteellisen kosteuden raja-arvo RHkrit kuten kosteusasetus on jo pitkään edellyttänytkin. Mitä pienempi Sd-arvo on, sitä läpäisevämpi tuote on.
Uuden menetelmän mukaisessa betonilattioiden kosteudenhallintaprosessissa betonin kosteudensiirtoluokan määrittää joko suunnittelija (suunnittelu-/ kehitysvaiheessa) tai työmaa osana työmaan kosteudenhallinta-
Taulukko 1
Ensimmäinen ehdotus pintarekennejärjestelmien kosteusluokiksi.
* Vesihöyrynvastus (Sd). Mitä pienempi Sd-arvo on, sitä paremmin materiaali läpäisee vesihöyryä.
** Välittömästi päällysteen tai pinnoitteen alla.
Uutta tietoa betonin kosteudensiirto-ominaisuuksista – vähähiiliset toimivat betonilattiat
suunnitelmaa. Betonin kosteudensiirtoluokkien voidaan ajatella olevan niin sanotussa paremmuusjärjestyksessä, sillä luokan 1 betonit vaativat vähiten toimenpiteitä ja kuivatusaikaa, kun taas luokan 4 betonit voivat vaatia huomiota hyvinkin paljon. Pintarakennejärjestelmillä kosteusluokka on puolestaan sitä korkeampi, mitä tiiviimpi ja herkempi kosteudelle pintarakennejärjestelmä on.
Lähtökohtaisesti vain kosteudensiirtoluokan 4 betonia ja kosteusluokan 3 tai 4 pintarakennejärjestelmäyhdistelmälle on tarkoituksenmukaista käyttää nykyisen Betonin suhteellisen kosteuden mittauksen RT-ohjekortin 103333 mukaisia mittaussyvyyksiä. Useimmilla betoni-pintarakenneyhdistelmillä rakennekosteusmittauksista voidaan viimeistään siirtymävaiheen jälkeen pitkälti luopua ja laadunvarmistustoimenpiteeksi riittää beto-
nointipöytäkirja sekä valun jälkeisten olosuhteiden varmistaminen.
Jatkostepit kansalliseksi ohjeeksi VHTBL hankkeessa kehitetty uusi menetelmä poikkeaa merkittävästi nykyisestä. Menetelmän myötä betonilattioiden kosteudenhallintaprosessi tulee muuttumaan ja vaikuttamaan laajalti alalla. Menetelmän saaminen kansalliseksi ohjeeksi vaatii suunnitelmallisen siirtymävaiheen, minä aikana menetelmää testaan todellisissa kohteissa ja sitä tarkennetaan. Menetelmän hyödyt osoitetaan pilottikohteissa. Vaikutukset kansallisiin ohjeisiin (mm. RT-kortit, SisäRYL, kosteudenhallintaohjeet) selvitetään ja niihin tehdään tarvittavat päivitykset. Laaditaan lopulliset uudet ohjeet. Menetelmästä viestitään laajalti ja siihen liittyvää koulutusta järjestetään alan toimijoille.
6 Porareikämittauksessa poraus on mittauksen tekemisen 1. vaihe.
7 Porareikämittauksen mittausputket ovat olleet 3 vrk tiivistettyinä, jolloin porauksen vaikutus on poistunut. Mittapään asennusta varten mittausputken yläpään tiivistys avataan.
VHTBL:n jatkohanke on betonialaa enemmän rakennusliikkeiden intressi, ja siksi vetovastuun ottaa Talonrakennusteollisuus ry. Hankkeen rahoitus pyritään hankkimaan pitkälti samoilta tahoilta kuin alkuperäisen hankkeen ja lisäksi mukaan tarvitaan aiheesta kiinnostuneita yrityksiä ja tahoja: Betonivalmistajia, rakennusliikkeitä, pintarakennetoimittajia sekä kiinteistönomistajia. Jos kiinnostuit, ole allekirjoittaneisiin yhteydessä.
Lisätietoa:
Vähähiiliset ja toimivat betonilattiat -rakennusaikaisen kuivattamisen optimointi VN/5412/2023 , Loppuraportti 19.2.2025. https://www.betoniyhdistys.fi/media/vhtbl/ vhtb-ym-loppuraportti-kotisivuille.pdf
Jere Hyppönen, AFRY
Jere Hyppönen, AFRY
Uutta tietoa betonin kosteudensiirto-ominaisuuksista – vähähiiliset toimivat betonilattiat
8 Mittausputkina mustat mittapäävalmistajan putket. Putken tyven ja betonin sekä putken yläpään ja mittapään johdon yhtymäkohdan tiivistys tehdään tässä paineltavalla kitillä.
Mittapäät tasaantumassa eri mittaussyvyyksien mittausputkissa ja sisäilman olosuhteiden mittausta varten mittapää myös lattiapinnalla sisäilmassa. Olosuhteiden mittaaminen on tärkeätä mm. mittaustarkkuuden arviointia varten.
9 Lattipinnoitteen levitystä.
Summary of the main results of the low -carbon requirements of concrete floors project
The project defined a new procedure for moisture control of concrete floors to be covered or coated. The procedure is based on the classification of concrete according to their moisture transfer properties and to classification of surface structure systems, depending on how they permeate and tolerate moisture in the concrete.
The moisture class of the surface structure system, which is determined during the design phase, and the target schedule for the construction site phase guide the selection of the concrete moisture transfer class, together with other requirements affecting the selection of concrete (e.g. strength, ductility, durability, low carbon, etc.). Choosing the moisture class of the concrete can significantly affect how
long the structure should be dried and what conditions are required for drying. With some concrete and surface structure system choices, the drying time during the construction site can be very short, while with others it may become very long, demanding significant environmental management operations. The unnecessary drying of concrete floors can be significantly reduced by taking into account both the moisture transfer class of the concrete and the moisture class of the surface structure system.
The selection of concrete is increasingly controlled by the low -carbon requirements of concrete. Studies in the project showed that there may be significant differences in the moisture behavior of low -carbon concrete and therefore they do not automatically belong to the same category. Thus, a low -carbon, healthy and safe concrete floor can be achieved within a reason-
able schedule without special measures, when the guiding choices are made early in the design stage.
The new method developed with the project is significantly different from the current one. Getting the method to become a nationally approved practice requires a systematically managed transition phase.
Jere Hyppönen, AFRY
Vähähiilisen betonin tiekartta
Jouni Punkki
Professori (POP), Aalto-yliopisto jouni.punkki.aalto.fi
Vähähiilisen betonin tiekartassa on analysoitu mahdollisuuksia betonin päästövähennyksiin. Merkittävimmäksi toimenpiteeksi nousee odotetusti hiilidioksidin talteenotto sementin valmistuksessa. Lyhyellä aikavälillä potentiaalisimpana toimenpiteenä nähdään seossementtien käytön lisääminen.
Kalkkikivi (CaCO3) ja sen kalsinointiprosessissa syntyvät tuotteet ovat aina olleet hyvin keskeisessä roolissa rakentamisessa. Kalkkilaastia on käytetty rakentamisessa jo tuhansia vuosia. Kalkkilaastissa sammutettu kalkki (CaOH2) reagoi ilman hiilidioksidin kanssa kovettuen takaisin kalsiumkarbonaatiksi. Reaktio on kuitenkin hidas, lujuustaso jää alhaiseksi ja reaktio tapahtuu kokonaisuudessaan vain kuin laasti on tekemisessä hiilidioksidin kanssa. Roomalaiset jatkokehittivät kalkkilaastia hyödyntämällä vulkaanista luonnon pozzolaania, joka reagoi sammutetun kalkin kanssa. Etuna kalkkilaastiin verrattuna oli, että roomalaisten ”sementti” kovettui myös veden alla ja rakenteiden sisällä. Näin roomalaiset tulivat keksineensä myös betonin. Roomalaisilla oli ajallisesti pidempi kokemus sementin ja betonin käytössä kuin mitä meillä on nykyään.
Iso kehitysaskel kalkkikivipohjaisten sideaineiden kehityksessä tapahtui noin 200 vuotta sitten Englannissa, kun Portland-sementti keksittiin. Portland-sementin valmistuksessa polttovaihe viedään pidemmälle kuin pelkässä kalsinoinnissa ja näin muodostuu sementtiklinkkeriä, joka jauhetaan sementiksi. Kalkkilaastiin tai roomalaiseen sementtiin verrattuna modernin sementin lujuustaso on selvästi korkeampi ja lujuudenkehitys nopeampaa. Uusi, tehokas sideaine yhdessä raudoituksen kehittymisen
kanssa valloittivat nopeasti rakentamisen ja betonin käyttömäärät kasvavat edelleen. Yhteistä näille kaikille kalkkikiven kalsinointiin perustuville sideaineille (kalkkilaasti, roomalainen sementti ja Portland-sementti) on kalsinoinnissa vapautuva hiilidioksidi (CaCO3 i CaO + CO2). Kalkkikiveen miljoonien vuosien aikana kiteytynyt hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, eikä tätä kemiallista reaktiota voida estää. Ominaispäästöt sementin ja betonin osalta eivät ole korkeat, kuitenkin sementin valmistus
aiheuttaa globaalisti noin 8 % hiilidioksidipäästöistä. Suomessa osuus on selvästi pienempi, alle 2 %. Suuri osuus johtuu betonin valtavista käyttömääristä. Ja johtuen juuri betonin erittäin merkittävästä roolista rakentamisessa, betonia on erittäin vaikea ja usein mahdotontakin korvata muilla materiaaleilla. Vaikka betonin ominaispäästöt ovat pienet, noin 0,1 kg–CO2 eq /kg, edelleenkin tehokkain tapa vähentää betonin aiheuttamia päästöjä, on betonin ominaispäästöjen vähentäminen.
Kuvapankki
Vähähiilisen betonin tiekartta – 16 mahdollisuutta
VÄHÄHIILISEN BETONIN TIEKARTTA – 16 MAHDOLLISUUTTA
SEMENTIN VALMISTUS
• Sementtien seostaminen
•Energiatehokkuus ja raaka-aineet
•Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
• CO2-talteenotto
BETONIN VALMISTUS
•Uudet sideaineet
•Reseptioptimointi
•Valmistustekniikka
•Sähkö- ja lämmitysenergia
•Betonimurskeen käyttö
•Sementin ja kiviainesten kuljetus
• CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
• CO2:n sitouttaminen betoniin kovettumisen aikana
Mahdollisuudet betonin valmistuksen päästövähennyksiin
Vuonna 2024 tehtiin Aalto-yliopiston, betonija sementtiteollisuuden yhteistyönä Vähähiilisen betonin tiekartta. Tiekartassa on analysoitu kattavasti eri mahdollisuuksia vähentää betonin valmistuksen CO2-päästöjä. Tiekartassa arvioidaan eri toimenpiteillä saavuttavia päästövähennyksiä vuosina 2030, 2040 ja 2050. Päästövähennysten lisäksi arvioidaan karkealla tasolla myös toteutumisriskejä sekä kustannusvaikutuksia. Tiekartta keskittyy CO2-päästöihin ja niiden vähentämismahdollisuuksiin. Tiekartassa ei siten tarkastella muita kestävän kehityksen näkökulmia kuten luonnonvarojen käyttöä tai biodiversiteettiä. Samoin tiekartassa rajoitutaan vain päästövähennystoimenpiteisiin, esimerkiksi talteen otetun hiilidioksidin varastointia tai hyödyntämistä ei analysoida. Tiekartassa noudatetaan ”gradle-to-gate” periaatetta eli tarkastellaan elinkaarianalyysin vaiheita A1–A3, jotka pitävät sisällään betonin raaka-aineiden, niiden kuljetusten sekä valmistusprosessin aiheuttamat päästöt. Näin ollen valmisbetonin, betonielementtien tai betonituotteiden kuljetuksia työmaalle tai mahdollisia työmaatoimintoja ei tarkastella. Laskelmissa oletetaan, että betonin valmistusmäärä tulee säilymään nykyisellä tasolla. Mahdolliset muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaisi merkittävästi esitettyihin arvoihin, koska analyysit tehdään betoni-m3 kohden.
Tiekartta-projektia ovat rahoittaneet SBK Säätiö sr, Betoniyhdistys ry., Finnsementti Oy ja Aalto-yliopisto. Tiekartan on koonnut pro-
RAKENTEET
•Lujuusluokka ja arvosteluikä
•Suunnitteluratkaisut
• Elementtien uudelleenkäyttö
• Karbonatisoituminen
fessori Jouni Punkki ja työtä on tukenut teollisuuden edustajista koostunut ohjausryhmä. Tiekartassa on tunnistettu ja analysoitu kaikkiaan 16 eri päästövähennysmahdollisuutta. Nämä ovat jaettu kolmeen ryhmään: Sementin valmistus, Betonin valmistus ja Rakenteet (kuva 1). Eri päästövähennystoimenpiteet on muunnettu vertailukelpoisiksi esittämällä päästövähennykset betoni-m 3 kohden (kg-CO2 eq/m3-betoni). Laskelmissa on pyritty välttämään päällekkäislaskentaa. Kuitenkin osa esitetyistä päästövähennysmahdollisuuksista on vaihtoehtoisia keskenään ja siten kaikki päästövähennykset ei ole yhteenlaskettavissa.
Koko betoniteollisuuden lisäksi tiekartassa on arvioitu yksittäisen yritykset mahdollisuuksia päästövähennyksiin. Yksittäisten yritysten osalta arvioinnit on tehty tuoteryhmittäin ja analyysit pyrkivät arvioimaan tilannetta, jolloin yritys panostaa runsaasti päästövähennystoimenpiteisiin. Yritystasoinen analyysi on nähty tärkeäksi, sillä havaitaan toimenpiteitä, joilla ei koko betonialan osalta saavuteta suuria päästövähennyksiä, mutta voivat olla yhden yrityksen kannalta hyvinkin merkittäviä. Rakenteet-ryhmän vaihtoehdot ovat jossain poikkeavia verrattuna sementin ja betonin valmistukseen liittyviin vaihtoehtoihin. Rakenteisiin liittyvät päästövähennysvaihtoehdot eivät yleensä ole betonin valmistajan päätösvallassa, vaan esimerkiksi suunnittelijan valittavissa. Lisäksi mukana oleva karbonatisoituminen tapahtuu ilman erityisiä toimenpiteitä. Karbonatisoituminen onkin tiekartassa mukana lähinnä vain vertailuarvona.
Kuva 1 Vähähiilisen betonin tiekartassa analysoidut betonin päästövähennystoimenpiteet.
Koko betoniteollisuuden päästövähennykset Koko betoniteollisuuden päästövähennykset kuvastavat kokonaistilannetta betonin valmistuksen päästövähennysten osalta. Laskelmat on tehty tuoteryhmittäin ja tuoteryhmien tuotanto-osuudet on otettu huomioon. Kuvassa 2a on esitetty betonin valmistuksen päästövähennykset koko tarkastelujaksolla (2030–2050). Kuvassa 2b on esitetty vastaavasti päästövähennykset lyhyellä aikavälillä eli vuoteen 2030 mennessä.
Kuvasta 2a nähdään, että sementin valmistus dominoi päästövähennyksiä pidemmällä aikavälillä. Tämä on olettavaa, aiheuttaahan sementti valtaosan betonin CO2-päästöistä. Sementin valmistuksen jälkeen suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi nousee raaka-aineiden kuljetukset. Lyhyellä aikavälillä, vuoteen 2030 mennessä (kuva 2b), sementin rooli on suhteellisesti pienempi.
Sementin valmistus
Sementin osalta on analysoitu neljä vaihtoehtoa päästövähennyksiin:
• Sementtien seostaminen
• Energiatehokkuus ja raaka-aineet
• Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
• Hiilidioksidin talteenotto
Sementtien seostaminen kuuluisi periaatteessa sekä sementin että betonin valmistuksen alle. Sementin valmistaja valmistaa seossementit, mutta betonin valmistaja valitse käytettävän
Vähähiilisen
Betoniteollisuus
2030 2040 2050
2030 2040
2050
SEMENTIN VALMISTUS
Betoniteollisuus
-140 -120 -100 -80 -60 -40 -20 0
Sementtien seostaminen
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
Sementtien seostaminen
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Betoniteollisuus - 2030
Valmistustekniikka
Betoniteollisuuden päästövähennysmahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä
BETONIN VALMISTUS
SEMENTIN VALMISTUS
BETONIN VALMISTUS
RAKENTEET
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
Sementtien seostaminen
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
Energiatehokkuus
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
Lujuusluokka ja arvosteluikä
CO2-talteenotto
Suunnitteluratkaisut
Uudet sideaineet
Elementtien uudelleenkäyttö
Reseptioptimointi
Karbonatisoituminen
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Kuva 2a
Kuva 2b
Sementin
kumulatiiviset
vuoteen 2050 mennessä
päästövähennykset
Sementin kumulatiiviset päästövähennykset
sementtityypin. Esitetty sementtien seostaminen pitää sisällään myös tilanteen, jossa seosaine lisätään betoniasemalla. Vaikutukset päästöihin ovat hyvin samanlaiset. Sementtien seostamisen osalta ei oteta kanssa seosaineiden laatuun. Seosaineissa tulee tapahtumaan muutoksia vuoteen 2050 mennessä. Laskelmissa oletetaan, että seosaineet voivat muuttua, mutta seosaineiden päästötasot tulevat olemaan kutakuinkin nykyisellä tasolla.
Kuvassa 3 on esitetty tarkemmin sementin keskimääräisten päästöjen kehitystä eri toimenpiteiden vaikutuksesta. Sementtien nykyinen laskennallinen keskimääräinen päästötaso, 609 kg-CO2 eq/tn-sem, alenisi arvioiden mukaan tasolle 40 kg-CO2 eq/tn-sem vuoteen 2050 mennessä.
Mikäli edellä esitetyt päästövähennystoimenpiteet toteutuvat, sementistä tulee lähes nollapäästöinen, koska kaikki sementin valmistuksen merkittävät päästölähteet voidaan eliminoida. Samalla myös betonista tulee erittäin vähäpäästöinen rakennusmateriaali, betonin osalta voidaan hyödyntää sementin päästövähennysten lisäksi myös muita päästövähennystoimenpiteitä. Päästövähennysten kustannukset ovat vielä tässä vaiheessa vaikeasti arvioitavissa, mutta tulevaisuudessa betonin hintaan tulee vaikuttamaan betonin päästötaso. Betonin päästöjen radikaali vähentyminen tulee vaikuttamaan myös monien muiden päästövähennystoimenpiteiden kilpailukykyyn.
Sementin seostaminen
Vähäpäästöinenenergia jasähköinenkalsinointi
Hiilidioksidin talteenotto Energiatehokkus ja raaka-aineet
Koska suurimmat sementin päästövähennykset saavutetaan vasta 2030:n jälkeen, tulee lyhyemmällä aikavälillä panostaa seossementtien käyttöön. Hiilidioksidin talteenoton kustannusvaikutusten takia seossementtejä tullaan tarvitsemaan myös 2040- ja 2050 luvuilla. Seossementtien käyttömahdollisuudet vaihtelevat jossain määrin tuoteryhmittäin sekä valmistettavien tuotteitten mukaan, mutta seossementtien käyttö on tehokas ja varsin helposti toteutettava päästövähennystoimenpide.
Betonin valmistus
Betonin valmistuksen osalta on analysoitu kahdeksan eri vaihtoehtoa päästövähennyksiin:
• Uudet sideaineet
• Reseptioptimointi
• Valmistustekniikka
• Sähkö- ja lämmitysenergia
• Betonimurskeen käyttö
• Sementin ja kiviainesten kuljetukset
• CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
• CO2:n sitouttaminen betoniin kovettumisen aikana
Uusilla sideaineilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sideaineita, jotka eivät ole tällä hetkellä täytä betonistandardien vaatimuksia. Laskelmissa kuitenkin oletetaan, että tilanne voi muuttua ja siten käyttömäärät kasvavat nykytasosta. Laskemat on tehty päästötasojen
perusteella, sideaineen tarkkaan koostumukseen ei oteta kantaa. Kriittistä tulee olemaan uusien sideaineiden soveltuvuus erityisesti kantaviin rakenteisiin sekä myös raaka-aineiden saatavuus.
Reseptioptimoinnin osalta on analysoitu toimenpiteitä, joiden avulla betonin valmistaja voi vähentää sementin määrää, ja sitä kautta betonin CO2-päästöt alenevat. Sementin määrää voidaan vähentää esimerkiksi optimoimalla kiviaineksen rakeisuutta ja/tai laatua. Samoin lujuusmarginaalin pienentäminen mahdollistaa sementtimäärän alentamisen. Toisaalta murskattujen hienojen kiviainesten laajempi käyttö tulee lisäämään betonin vedentarvetta ja siten myös sementin tarvetta. Reseptioptimoinnin mahdollisuuksiin voi vaikuttaa heikentävästi seossementtien lisääntyvä käyttö. Reseptioptimointi on useimmista päästövähennystoimenpiteistä poikkeava siinä suhteessa, että sillä voidaan jopa alentaa kustannuksia.
Valmistustekniikan osalta on arvioitu mahdollisuuksia vähentää sementin tarvetta lämpökäsittelyn avulla sekä notkeusluokan muutoksen kautta. Lämpökäsittelyn avulla voidaan nopeuttaa lujuudenkehitystä ja siten alentaa sementin määrää. Lämpökäsittelyn hyödyntäminen koskee käytännössä vain elementti- ja betonituoteteollisuutta, Betonin notkeustason muuttaminen ei ole ongelmatonta, esimerkiksi valmisbetonin osalta notkeusluokka on yksi tilaajan edellyttämä ominaisuus ja siten
Kuva 3
betonin valmistaja ei voi sitä yksipuolisesti muuttaa. Kuitenkin betonin notkeus nähdään yhtenä varsin yksinkertaisena ja kustannustehokkaana keinona vähentää betonin päästöjä.
Betonin valmistusprosessi kuluttaa varsin vähän energiaa, mutta myös energian kulutuksessa on säästöpotentiaalia. Tiekartassa tarkastellaan sähkön ja lämmitysenergian kulutuksia ja lähtöarvoina energian kulutukselle käytetään BY-Vähähiilisyysluokituksen oletusarvoja. Laskelmissa oletetaan, että sähkön ominaispäästöt alenevat CO2data.fi tietokannassa esitettyjen arvojen mukaisesti. Lämmitysenergian osalta oletetaan, että fossiilinen energia (kevyt polttoöljy) korvautuu vähäpäästöisellä bioenergialla. Lisäksi energian kulutuksen oletetaan pienenevän energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksessa. Muutokset lämmitysenergian kulutuksessa oletetaan pienemmäksi kuin sähkön osalta, koska sementtien seostaminen tulee todennäköisesti kasvattamaan lämmityksen tarvetta. Hyödynnettäessä betonimursketta betonin valmistuksessa murskattu betoni korvaa kiviainesta, jonka CO2-päästöt ovat hyvin alhaiset. Siten betonimurskeen käytöllä betonin valmistuksessa ei voida saavuttaa suuria päästövähennyksiä. Kuitenkin kiviainesten kuljetusmatkat pidentyvät jatkuvasti ja kuljetuksista aiheutuu merkittäviä päästöjä. Mikäli betonin valmistajan hyödyntää omaa hukkabetonia uusiokiviainesten valmistuksessa, päästövähennyksiä syntyy kuljetusten vähentymisestä.
Sementin kuljetuksen aiheuttamat päästöt eivät kuulu sementin valmistajan päästöihin, mutta ne täytyy huomioida betonin valmistajan päästölaskelmissa. Vastaavasti myös kiviainesten kuljetukset huomioidaan betonin päästölaskelmissa. Tällä hetkellä kuljetuksissa käytetään fossiilista polttoainetta, mutta tulevaisuudessa kuljetusten päästöjen voidaan olettaa laskevan biopolttoaineiden (biodiesel tai biokaasu) käytön ja/tai sähkökäyttöisen (akkukäyttöisen) kuljetuskaluston myötä. Laskelmissa oletetaan, että fossiilinen polttoaine korvautuu vähitellen vähäpäästöisillä polttoaineilla, akkukäyttöisellä kuljetuskalustolla saavutettaisiin vieläkin suuremmat päästövähennykset.
Hiilidioksidia voidaan sitouttaa sekä tuoreeseen betoniin että betoniin kovettumisen aikana. Tiekartassa on arvioitu molempia vaihtoehtoja. Hiilidioksidin sitouttaminen betoniin kytkeytyy olennaisesti hiilidioksidin talteenottoon sementtitehtaalla. Tulevaisuudessa tulee olemaan selkeä tarve varastoida hiilidioksidia pysyvästi ja siinä hiilidioksidin sitouttaminen betoniin on potentiaalinen vaihtoehto. Hiilidioksidin sitouttaminen kovettumisen aikana mahdollistaa selvästi suuremmat päästövähennykset kuin mitä on saavutettavissa sitouttamisessa tuoreeseen betoniin, mutta toisaalta sitouttaminen kovettumisen aikana soveltuu vain kooltaan pienehköille tuotteille, koska sitouttaminen tapahtuu CO2-kammiossa.
Kokonaisuutena betonin valmistuksessa voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, päästövähennykset jäävät kuitenkin selvästi matalammalle tasolle kuin mitä sementin osalta voidaan saavuttaa. Koko betoniteollisuuden osalta suurimmat päävähennykset saavutetaan raaka-aineiden kuljetuksista sekä valmistuksen energian käytöstä (kuva 2a). Kyseiset säästötoimenpiteet voidaan toteuttaa myös varsin lyhyellä aikavälillä.
Rakenteet
Perinteisesti rakenteiden suunnittelussa on kiinnitetty vähemmän huomiota rakenteiden päästöihin, mutta jatkossa rakenteita tullaan varmasti optimoimaan myös CO2-päästöjen kannalta. Päästövähennysten arvioiminen on kuitenkin varsin haastavaa, koska päästövähennykset ovat hyvin tapauskohtaisia. Rakenteiden osalta suunnittelija on avainroolissa, betonin valmistaja ei voi yksin vaikuttaa rakenteiden päästöihin. Tiekartassa arvoitiin seuraavia rakenteisiin liittyviä päästövähennyksiä:
• Betonin lujuusluokka ja puristuslujuuden arvosteluikä
• Suunnitteluratkaisut
• Elementtien uudelleenkäyttö
• Karbonatisoituminen
Lujuusluokkien osalta arvioidaan mahdollisuuksia välttää ylilujuuksia. Samoin tarkas-
tellaan millaisia päästövähennyksiä pidempi puristuslujuuden arvosteluikä (28 vrk i 91 vrk) voisi antaa. Myös kiviainesten maksimiraekoolla on vaikutus betonin päästöihin. Edellä mainitut toimenpiteen voidaan toteuttaa vain osassa kohteita. Suunnitteluratkaisujen osalta arvioitiin varsin yleisellä tasolla millaisia päästövähennyksiä voitaisiin saavuttaa. Yksittäisissä kohteissa voitaisiin todennäköisesti saavuttaa selvästi suurempiakin päästövähennyksiä. Elementtien uudelleenkäytöllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, koska tuotteen valmistuksen aiheuttamat päästöt jäävät lähes kokonaan pois. Haasteena on kuitenkin varsin vähäiset käyttömäärät. Karbonatisoituminen on tiekartassa lähinnä vertailutasona, päästövähennykseksi arvioitiin olemassa olevien betonirakenteiden hiilinielu suhteessa valmistettuun betonimäärään.
Koko betoniteollisuuden kannalta suunnitteluratkaisuilla arvioitiin saavutettavan suurimmat päästövähennykset. Myös olemassa olevien rakenteiden karbonatisoitumisen vaikutus on yllättävän suuri. Yksittäisten valmisbetoniyritysten osalta lujuusluokan ja arvosteluiän muutoksilla sekä suunnitteluratkaisuilla voidaan saavuttaa suurimmat päästövähennykset. Yksittäisen elementtien valmistajan osalta myös elementtien uudelleen käytöllä on merkittävää säästöpotentiaalia.
Yksittäisen betonin valmistajan päästövähennykset
Koko betoniteollisuuden osalta on arvioitu tuoteryhmittäin yksittäisten yrityksen päästövähennysmahdollisuuksia. Arvioinnit on tehty olettaen, että yritys panostaa runsaasti päästövähennyksiin, siten arviot eivät kuvasta tuoteryhmän keskimääräistä tasoa. Päästövähennykset on esitetty kuvissa 4…6.
Yksittäisten yritysten mahdollisuudet päästövähennyksiin poikkeavat oletetusti koko betonialan keskimääräisistä arvoista. Sementin päästövähennyksillä on edelleen suuri merkitys, mutta rinnalle nousee muitakin merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia. Erityisesti lyhyellä aikavälillä (2030) voidaan havaita useitakin merkittäviä mahdollisuuksia. Toimenpiteet ovat kuitenkin hyvin
yrityskohtaisia ja siten betonin valmistajien tulee analysoida omaan tuotantoon soveltuvat tehokkaimmat toimenpiteet.
Yhteenveto
Vähähiilisen betonin tiekartassa on analysoitu 16 eri mahdollisuutta betonin päästövähennyksiin. Koko tarkastelujaksolla merkittävimmäksi toimenpiteeksi nousee odotetusti hiilidioksidin talteenotto sementin valmistuksessa. Lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2030 mennessä) potentiaalisimpana toimenpiteenä nähdään seossementtien käytön lisääminen.
Sementin lisäksi nähdään myös useita muita päästövähennystoimenpiteitä, joita voidaan hyödyntää betoniteollisuudessa. Saavutettavat päästövähennykset vaihtelevat tuoteryhmittäin ja myös yrityskohtaisesti. Sementin lisäksi suurimmat mahdollisuudet päästövähennyksiin nähdään raaka-aineiden kuljetuksissa (kaikki tuoteryhmät), valmistuksen energian käytössä (elementit ja betonituotteet), uusissa sideaineissa (kaikki tuoteryhmät) sekä CO2:n sitouttamisessa betoniin kovettumisen aikana (betonituotteet). Edellä mainituista uusien sideaineiden käyttöönotto tulee tapahtumaan viiveellä ja käyttöönottoon liittyy runsaasti epävarmuutta, kun taas muutokset raaka-aineiden kuljetuksissa ja valmistuksen energian käytössä voidaan toteuttaa nopeastikin.
Vaikka suurimmat päästövähennykset tullaan saavuttamaan hiilidioksidin talteenotolla, on tärkeää panostaa muihinkin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Lyhyemmällä aikavälillä kannattaa panostaa erityisesti seossementtien laajempaan käyttöön. Hiilidioksidin talteenoton kustannusvaikutusten takia seossementtejä tullaan tarvitsemaan myös 2040- ja 2050 luvuilla.
Toteutuessaan esitetyt päästövähennystoimenpiteet tekevät betonista erittäin vähäpäästöisen tai jopa nollapäästöisen rakennusmateriaalin. Sementin päästöjen merkittävä vähentyminen tulee myös vaikuttamaan eri päästövähennysvaihtoehtojen kilpailukykyyn, esimerkiksi uusien sideaineiden kilpailukykyyn tulee vaikuttamaan merkittävästi perinteisten sementtien päästötaso.
Vähäpäästöinen betoni tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa koko rakentamisen päästöjen kannalta. Betonin päästötason radikaali alentuminen tulee tekemään betonista erittäin kilpailukykyisen rakennusmateriaalin myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Betonilla on useita erittäin vahvoja ominaisuuksia, betonin raaka-aineita on runsaasti saatavilla kotimaasta, sementin ja betonin valmistuksen päästöt tulevat olemaan minimaaliset, sementin valmistuksessa ei synny juurikaan jätteitä, vaan sementin valmistuksessa voidaan hyödyntää muiden alojen jätteitä. Lisäksi betonin ominaisuudet tunnetaan erittäin hyvin ja betonin käytöstä on Suomessakin jo yli 100 vuoden kokemus.
Abstract
Roadmap for low-carbon concrete has been prepared in Finland. The aim of the roadmap was to identify different options to reduce CO2-emissions of concrete. Totally 16 different options were analysed. As expected, the largest emission reductions can be achieved in the cement production. Carbon capture will give the biggest reductions followed by the use of blended cements and green energy & electrical calcination. However, the introduction of the carbon capture will take time and therefore it is very important to utilize other possibilities to reduce CO2-emissions of concrete in the short term. Potential options for a concrete producer are for example more extensive use of blended cements, green transportation of cement and aggregate, improvements in the energy use as well as mix design optimization. Depending on the production type, an individual producer has several additional options for emission savings.
The roadmap also reveals that concrete will be low-carbon or even zero-emission material in future. As the emissions of the cement can be reduced close to zero, it will be possible to produce concrete with very low CO2-emissions. However, this will take time and there will be significant cost effects.
Valmisbetoni, yksittäinen yritys
Sementtien seostaminen
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Kuva 4 Yksittäisen valmisbetoniyrityksen päästövähennysmahdollisuudet. Vasemmalla päästövähennykset koko tarkastelujaksolla 2030–2050 ja oikealla vuoteen 2030 mennessä.
Elementit, yksittäinen yritys
Sementtien seostaminen
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
-140 -120 -100 -80 -60 -40 -20 0
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Kuva 5 Yksittäisen elementtivalmistajan päästövähennysmahdollisuudet. Vasemmalla päästövähennykset koko tarkastelujaksolla 2030–2050 ja oikealla vuoteen 2030 mennessä.
Betonituotteet, yksittäinen yritys
Sementtien seostaminen
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Kuva 6 Yksittäisen betonituotevalmistajan päästövähennysmahdollisuudet. Vasemmalla päästövähennykset koko tarkastelujaksolla 2030-2050 ja oikealla vuoteen 2030 mennessä.
Valmisbetoni, yksittäinen yritys - 2030
Sementtien seostaminen
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Elementit, yksittäinen yritys - 2030
Sementtien seostaminen
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Betonituotteet, yksittäinen yritys - 2030
Sementtien seostaminen
Energiatehokkuus
Vähäpäästöinen energia ja sähköinen kalsinointi
CO2-talteenotto
Uudet sideaineet
Reseptioptimointi
Valmistustekniikka
Sähkö ja lämpöenergia
Betonimurskeen käyttö
Raaka-aineiden kuljetukset
CO2:n sitouttaminen tuoreeseen betoniin
CO2:n sitouttaminen bet. kovettumisen aikana
Lujuusluokka ja arvosteluikä
Suunnitteluratkaisut
Elementtien uudelleenkäyttö
Karbonatisoituminen
Päästövähennys betonissa, kg-CO2/m3
Betonielementtien tuotantoketjun digitalisointi
Teemu Alaluusua
CEO, Con X Digi Technologies Oy; RT:n Betonielementtitoimitusketjuhankkeen projektipäällikkö ja ohjausryhmän jäsen teemu.alaluusua@condigi.fi
Janne Kihula, DI Jaospäällikkö, Betoniteollisuus janne.kihula@rt.fi
Johdanto
Rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden liiketoimintaympäristö elää tällä hetkellä digitaalisen muutoksen aikaa. Muutosta ohjaavat tekijät, kuten kiristyvät tuottavuus- ja vastuullisuusvaatimukset, nopea teknologinen kehitys sekä kansalliset säädökset (esimerkiksi uudistuva rakentamislaki) ja EU:n asettamat regulaatiovaatimukset (mm. digitaaliset tuotepassit, sähköiset kuljetustiedot ja kestävyysraportointivelvoitteet). Nämä tekijät suuntaavat alan kehitystä kohti entistä systemaattisempaa ja yhtenäisempää tiedonhallintaa.
Rakentamisen tuotantoketjujen digitalisaatiossa tiedon siirron sujuvuus ja laatu ovat liiketoimintaprosesseille kriittisiä asioita, jotta toimialan tuottavuutta saadaan nostettua. Digitaalinen muutos rakennusalalla edellyttää koko toimialan yhteisen tietoarkkitehtuurin luomista. Tämä vaatii rakenteellisia muutoksia datan määrittelyssä, käsittelytavoissa ja ennen kaikkea yhteistyössä. Tiedon yhteentoimivuus on perusedellytys sille, että yksittäiset toimijat voivat muodostaa yhdessä ekosysteemin. Tietojen on perustuttava avoimiin standardeihin ja ne on laadittava yhteentoimivassa sekä koneluettavassa muodossa. Koneluettavuuden lisäksi tietojen on oltava tarvittaessa jäsenneltyjä, haettavissa ja siirrettävissä avoimen yhteentoimivan tiedonvaihtoverkon kautta ilman toimittajariippuvuutta.
Rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden välisten prosessien digitalisaation hyötyjen saavuttaminen edellyttää tuotantoketjujen tie-
donhallinnan standardointia, jonka keskiössä ovat avoimet ja kansainvälisesti yhteensopivat standardit. Vakioinnin puutteet muodostavat kuitenkin edelleen merkittäviä esteitä tiedon yhteentoimivuudelle ja tehokkaalle tiedonsiirrolle, mikä korostaa standardointityön strategista merkitystä rakennusalan digitalisaation edistämisessä. Avoimet standardit ovat keskeinen tekijä erilaisten alustojen ja tiedonhallinnan ekosysteemien kehittämisessä, mikä puolestaan mahdollistaa merkittäviä digitalisaation hyötyjä koko toimialalle.
Betonielementtien tuotantologiikka Betonielementtien tuotantoketju on yksi vaativimmista rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yhdistävistä prosesseista. Valmistavan teollisuuden näkökulmasta betonielementit edustavat tuotantologiikaltaan asiakasohjautuvaa tuotesuunnittelua (engl. Engineer-To-Order, ETO). ETO-tuotantologiikka tekee betonielementtien tuotantoketjusta luonnostaan pitkän ja monivaiheisen usean osapuolen verkostomaisen prosessin. Asiakastilauksen jälkeen käynnistyvä tuotekohtainen suunnitteluvaihe sisältää sekä elementtien suunnittelun, elementtien valmistuksen suunnittelun, että rungon pystytyksen suunnittelun. Suunnitteluvaiheiden jälkeen betonielementit valmistetaan tilausohjautuvan tuotannon mukaan ja toimitetaan kotiinkutsutilausten mukaan työmaalle asennettavaksi.
pänä haasteena on eri osapuolten prosessien (suunnittelun, hankinnan, valmistuksen, kuljetuksen ja asennuksen) integrointi, joka vaatii laadukasta ja oikea-aikaista digitaalista tiedonvaihtoa eri osapuolten kesken jo ennen fyysisen tuotteen valmistumista. Rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden välillä ei kuitenkaan ole kattavaa digitaalista yhteentoimivaa ekosysteemiä tilauksesta suunniteltaville tuotteille, minkä vuoksi tuotantoketjun prosesseissa tiedot ovat jääneet irrallisiksi ja ilman yhteyksiä. Tämä aiheuttaa viivettä, tiedon uudelleensyöttöä, ihmisen tulkinnan ja manuaalisen vuorovaikutuksen tarvetta sekä mallien ja formaattien välisiä muunnoksia.
Tietoarkkitehtuurikuvaus tilauksesta suunniteltavan rakennustuotteen tuotantoketjun tavoitetilasta suunnittelusta valmiiseen rakennukseen asti
(Digitalisoidun elementtitoimitusketjun tietovarannot, rajapinnat ja prosessin tärkeimmät toiminnot)
RAKENTAMINEN
Tuotannonsuunnittelu
Elementtiasennus (toteumatiedon
TUOTESUUNNITTELU
Miten edistää yhteentoimivuutta toimialla? Rakentamisen tuotantoketjujen digitalisointia edistetään toimialalla Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennustuoteteollisuus RTT:n yhdessä organisoiman rakennusalan yhteisen kehityshankeen kautta. Kehityshankkeen ensisijainen tavoite on edistää rakennustuotteiden tuotantoketjun hallinnan menetelmien siirtymistä manuaalisesta ja rakenteettomasta tiedonvaihdosta täysin rakenteelliseen ja koneluettavaan ja -ymmärrettävään tiedonvaihtoon. Kehityshankkeen alaisuudessa toimii eri rakennustuotteiden tuotantostrategioihin perustuvia toimitusketjutyöryhmiä. Kehityshankkeen alaisuudessa toimiva BETK-työryhmä edistää rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden välisten prosessien digitalisaatiota tilauksesta suunniteltavien rakennustuotteiden osalta rakentamalla digitaalista ekosysteemiä informaation yhteentoimivuuden kehittämisen ja informaation vakioinnin kautta.
BETK-työryhmän toiminta käynnistyi vuonna 2023 betonielementtien (väliseinäelementti ja sw-elementti) tuotantoketjun nykytilan kartoituksella suunnitteluvaiheesta asennusvaiheeseen. Prosessikartoituksen ja siihen pohjautuneen juurisyyanalyysin perusteella tunnistettiin tuotantoketjussa tuotettavien ja välitettävien tietojen kehitystarpeet ja mahdollisuudet tiedonvirtaamiseksi digitaalisesti. Kartoituksen pohjalta laadittiin tilauksesta suunniteltaville rakennustuotteille tiedon virtauksen tavoitetilan kehittämisen tietoarkkitehtuurikuvaus, jota on päivitetty säännöllisesti työn edetessä (kuva 2 ja kuva 3).
Tietoarkkitehtuurikuvauksessa havainnollistetaan betonielementtien tuotantoketjun osapuolet ja prosessivaiheet, tuotantoketjun tiedonvaihtoon liittyvät nykyiset ja kehitteillä olevat tietopalvelut ja alustat sekä tavoitetilan menetelmät, jotka perustuvat kansainvälisiin tiedonhallinnan standardeihin.
Tuoteyksilöinnin ja -tunnistamisen soveltamisohje betonielementeille Globaalien toimitusketjustandardien soveltaminen tuoteyksilöintiin on edellytys tuotantoketjun digitalisoinnille tuotteiden valmistuslogiikasta riippumatta. Tässä yhteydessä
GS1-standardin mukaiset yksilöinti- ja tunnistamisstandardit mahdollistavat mm. fyysisten tuotteiden yhdistämisen niiden digitaalisessa muodossa hallittavaan tietoon, jolloin niin kutsuttu digitaalinen tuote- ja prosessikaksonen -ajattelu alkaa konkretisoitua.
GS1:n kehittämät globaalit ja toimialariippumattomat toimitusketjunhallinnan standardit, kuten tuoteyksilöintiin hyödynnettävä tuotetunnus GTIN (lyh. Global Trade Item Number) yhdessä EAN-viivakoodin kanssa, ovat vakiintuneet käytäntöön varasto-ohjautuvien rakennustuotteiden osalta. Betonielementtien kaltaisten, tilauksesta suunnitel-
Vastaanotto
Betonielementtien tuotantoketjun digitalisointi
2 Betonielementtien tuotantoketju.
3 Kuvituskuva betonijulkisivusta. Kuva RT,
4 Soveltamisohje.
tavien rakennustuotteiden osalta globaalien standardien mukaiset tuoteyksilöinti- ja tunnistusmenetelmät eivät ole toistaiseksi vakiintuneet, sillä toisin kuin varasto-ohjautuvissa tuotteissa, jokainen yksilö on tunnistettava erikseen.
BETK-työryhmä on laatinut käytännönläheisen soveltamisohjeen rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden käyttöön, jossa määritellään, miten betonielementit tulisi yksilöidä ja tunnistaa tuotantoketjun digitalisaation edistämiseksi hyödyntämällä GS1-standardeja. Soveltamisohjeessa esitetyssä ratkaisussa betonielementtien tuoteyksilöinnin minimitietovaatimukset tulee pohjautua kolmitasoiseen GS1-standardin mukaiseen tuoteyksilöintiin, mikä huomioi tuoteryhmätason, tuotevariaation tason sekä tuoteyksilön tason.
Soveltamisohjeessa tunnistettiin minimitietovaatimusten lisäksi myös tarve valinnaisille lisätietokentille kansallisen elementtitunnuksen, mallinnusohjelman määrittämän GUID-tunnisteen ja tiedon linkittämiseen hyödynnettävän verkkotunnuksen osalta. Betonielementtien tuotetunnistamisen minimitietovaatimusten ja valinnaisten lisätietojen välittämisessä soveltamisohje suosittelee vähintään optiseen tunnistamiseen perustuvan 2D-koodin lisäämistä elementin tuote-etikettiin valmistuksen yhteydessä. GS1-standardissa vaihtoehdot tähän ovat GS1 DataMatrix -koodi sekä QR-koodi GS1 Digital Link -standardin mukaisella tietosisällöllä. Elementin tuote-etiketissä käytettävän 2D-koodin rinnalla voidaan käyttää myös passiiviseen UHF RFID
-teknologiaan perustuvaa koneluettavaa tiedonkantajaa, joko elementin tuote-etiketissä tai betonielementtiin valettuna.
Tilauksesta suunniteltavien rakennustuotteiden tuoteyksilöinnin ja -tunnistamisen yhteentoimivuuden soveltamisohjeen ohella BETK-työryhmä testasi syksyllä 2024 betonielementtien vakioitua tuoteyksilöintiä ja koneellista tunnistamista GS1-tiedonkantajien avulla kahden eri asuinkerrostalokohteen toimitusketjussa. Tiedonkantajaratkaisuna kokeiltiin passiivisten UHF RFID -tunnisteiden toimivuutta elementteihin valettuina (kuva 4).
Tätä pilottia ja sen havaintoja käsitellään tarkemmin seuraavassa Betoni-lehden numerossa julkaistavassa jatkoartikkelissa.
Toimialan digitaalisen muutoksen edistäminen BETK-työryhmä kokoontuu tällä hetkellä viikoittain vakioimaan tuotantoketjun osien tietosisältömäärittelyjä sekä edistämään avoimien tiedonsiirron ratkaisujen käyttöä rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden välisissä suunnittelu-, tuote-, tapahtuma-, kuljetus- ja transaktiotiedonvaihdon prosesseissa. BETK-työryhmän toimintaa voi seurata https://betoni.com/rakentaminen/betk/ sivustolta tai osallistumalla mukaan toimintaan.
Uusi opas sujuvoittaa paalutusprosessia
Vesa Tompuri, toimittaja
Paalutusalan järjestöt ja Väylävirasto ovat koonneet julkaisun, johon on kerätty käytännön kokemusten perusteella ohjeistusta siitä, miten paalutushankkeet saadaan hoidetuksi mahdollisimman sujuvasti. Julkaisu valottaa aihetta paalutusprosessin eri osapuolten näkökulmista, jotta muidenkin tarpeet ja mahdolliset ongelmakohdat osattaisiin ottaa huomioon ja näin minimoida riskit rajapinnoissa. Oppaan kokoamiseen osallistui ryhmä kokeneita ammattilaisia, jotka edustivat kaikkia rakennusprojektien paalutuksiin vaikuttavia osapuolia, ja sen tavoitteena oli mahdollisimman laaja ja puolueeton näkemys asioista. Useissa paalutusalan toimikunnissa, koulutustilaisuuksissa ja paalutusalan ammattilaisten keskuudessa on todettu tarvetta tällaiselle koko prosessin tarkastelulle. Useissa tilanteissa paalutuskohteen eri osapuolten välisessä tiedonkulussa ja keskinäisessä ymmärryksessä on todettu puutteita, joiden korjaamisen myötä paalutustyön laatu ja turvallisuus olisivat parannettavissa ja kustannukset paremmin hallittavissa.
Mitä heikompi rakennuspaikka on kantavuudeltaan, sitä todennäköisemmin paalutusta tarvitaan. Jotta tämä tulisi luotettavasti selvitetyksi, hankkeeseen ryhtyvän eli tilaajan kannattaa värvätä pohjatutkimusten tekijäksi pätevä geotekniikan asiantuntija. Näin voi-
Kattavien pohjatutkimusten ja muiden lähtötietojen riittämättömyys, mutta myös puutteet tiedonkulussa ja jopa keskinäisessä arvostuksessa ovat usein onnistuneen paalutustyön esteenä. Betoniteollisuus ry:n, Suomen geoteknillisen yhdistyksen ja Väyläviraston aloitteesta on nyt laadittu julkaisu ”Opas sujuvaan paalutusprosessiin”, jonka kokoamisesta vastanneessa työryhmässä olivat tasapuolisesti mukana sekä tilaajien ja suunnittelijoiden että urakoitsijoiden ja paaluvalmistajien edustajat.
daan varmistaa mahdollisimman luotettavasti se, että pohjatutkimusten avulla saatavat, maaperää koskevat tiedot ovat oikein.
”Paalutuksen suunnittelua varten tarvitaan hyvät lähtötiedot. Tilaaja, joka ei useinkaan ole geotekniikan ammattilainen, tekee merkittävimmän paalutusprosessin sujuvuuteen vaikuttavan päätöksen tilatessaan pohjatutkimukset. Uusi opas kuvaa myös pohjatutkimusten hankkimista ja sen tärkeyttä pyrittäessä laadukkaisiin suunnitelmiin”, toteaa tiimipäällikkö Mirva Koskinen Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan maa- ja kallioperäyksiköstä.
Koskinen edusti opastyöryhmässä kunnallisia tilaajia, mutta myös Suomen geoteknillistä yhdistystä, jonka puheenjohtajana hän nykyisin toimii.
Pohjatutkimusten avulla saatavien lähtötietojen oikeellisuutta ei voi liikaa korostaa, sillä tutkimustulosten perusteella valitaan muun muassa perustamistapa. Paalutustyön kannalta pohjatutkimusten oleellisin anti on kovan pohjan syvyys. Kun se on selvillä rakennuspaikan eri kohdissa, paalutusurakoitsija pystyy hinnoittelemaan työnsä realistisesti. Oikeat tiedot ovat kullanarvoiset myös paaluvalmistajalle, joka niiden ansiosta pystyy valmistamaan paalut täsmälleen oikeanmittaisina. Tämä luonnol-
1
1 Kun paalutusalusta on tehty kunnolla, se varmistaa turvallisen ja tehokkaan paalutustyön ja auttaa muissakin myöhemmissä työvaiheissa.
Opas sujuvaan paalutusprosessiin pdf-versio on ladattavissa maksutta
Betoniteollisuus ry:n sivustolta: betoni.com, kohdasta Ohjeita ja julkaisuja / Paalut
Se on myös luettavissa issuu-palvelussa (https://issuu.com/kivirakentaminen/ docs/opas_sujuvaan_paalutusprosessiin ).
lisesti vähentää paaluhukkaa, mikä tuo myös kustannussäästöjä.
Paremmalla tiedonkululla
parempaa paalutusta
Uusi paalutusopas käsittelee aihettaan niin tilaajien ja rakennuttajakonsulttien kuin myös suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja paaluvalmistajien näkökulmasta. Tilaajan tai hänen mahdollisesti käyttämänsä rakennuttajakonsultin tehtävänä on huolehtia siitä, että tilattavien suunnitelmien laatu on korkea jo urakkatarjousvaiheessa. Näin tulee varmistetuksi se, että urakoitsijat laskevat urakkansa oikeilla tiedoilla. Kun tiedot ovat oikeat ja suunnitelmat laadukkaat, pätevä urakoitsija tunnistaa ne sellaisiksi ja voi laskea tarjouksensa tarkemmin.
Tilaajan tulee myös valita oikea hankintamuoto ja paalutuksen tilaustapa, jotta paalutusprosessi sujuu mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
”Oppaassa esitetyt tiedot ja neuvot, miten saada paalutus sujumaan suunnittelusta valmiiseen rakenteeseen saakka aikataulussa ja vaatimusten mukaisina ilman turhia yllätyksiä, palvelevat koko paalutusalan yhteistä etua. Mitä sujuvampi paalutusprosessi on ja mitä vähemmän siinä esiintyy ennakoimattomia poikkeamia, sitä enemmän säästyy kustannuksia ja materiaaleja ja sitä varmemmin
pysytään aikataulussa – puhumattakaan siitä, että samalla laatu ja työturvallisuus paranevat”, pohtii geotekniikan asiantuntija Veli-Matti Uotinen Väylävirastosta.
Uotinen toteaa kaiken uudessa oppaassa esitetyn tiedon olleen tähänkin asti kaikkien saatavilla. Hän kuitenkin arvioi oppaan parantavan tiedonkulkua paalutusprosessin eri osapuolten välillä ja näin auttavan ymmärtämään paalutusprosessia kokonaisuudessaan. Vanhempi neuvonantaja Reijo Mustonen HTM Yhtiöistä näkee kokonaisuuden ymmärtämisen puutteen johtavan herkästi vain omaa osuutta paalutusprosessissa korostavaan osaoptimointiin.
”Tästä taas herkästi seuraa eri osapuolten keskinäisen arvostuksen puutetta. Silloin kun hankkeessa ja viime kädessä työmaalla toimitaan toisia arvostaen, turhan työn tekeminen vähenee ja yhteisiin tavoitteisiin on mahdollisimman helppo päästä”, Mustonen pohtii.
Turvallisuus ja ympäristökin huomioitu ”Opas sujuvaan paalutusprosessiin” valottaa yksityiskohtaisesti myös paalutustyön turvallisuutta ja paalutuksen ympäristövaikutuksia koko prosessin ajalta. Näilläkin on yhteys lähtötietojen tarkkuuteen esimerkiksi niin, että hyvät lähtötiedot johtavat parempiin suunnitelmiin. Opas muistuttaa muun
2 Paalutusprosessin eri osapuolten tulee ottaa huomioon muidenkin tarpeet, kuten esimerkiksi suunnitelmissa paalutustyön toteutus.
muassa siitä, että tehtävänsä tasalla oleva geotekninen suunnittelija ottaa huomioon myös paalutuslogistiikan ja paalujen asennettavuuden. Esimerkiksi logistiikan sujumisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että paalurekasta aiheutuu maaperään suuremmat kuormitukset kuin paalutuskoneesta. Geoteknisen suunnittelijan ammattitaitoon kuuluu myös sen ennakointi, että paalutusalustan yläpinta saattaa joko laskea tai nousta suunnitelmien mukaiseen korkeusasemaan nähden. Tämäkin vaikuttaa paalujen lopulliseen oikeaan pituuteen. Mitä tarkemmin toteutuvat pituudet vastaavat suunniteltuja, sitä vähemmän kertyy hukkaa. Ja mitä vähemmän hukkaa, sen parempi ympäristölle.
Viime vuosina yhä runsaammin käytetyt vinopaalut ovat vaikeammin asennettavia kuin pystysuorat paalut. Opaskirja muistuttaa sen tärkeydestä, että tieto kulkisi tässäkin asiassa mahdollisimman sujuvasti geosuunnittelijoiden ja kentällä paalutustyötä suorittavien ammattilaisten kesken.
Vastaavasti tiedonkulussa geoteknisten ja rakennesuunnittelijoiden välillä on oppaan mukaan ajoittaista parannettavaa. Kun tämä ongelma on poissa, suunnitelmien yhteensovittaminen helpottuu.
Työmaan näkökulma merkittävä Opas käsittelee tarkasti myös työmaan ja paaluvalmistajan näkökulmaa. Tässä yhteistyössä muodostuu pääosa paalutusprosessin kustannuksista.
”Oppaasta löytyy hyviä ohjeita siitä, miten toimia paalutusprosessin eri osapuolten rajapinnoissa. Kun näissä rajapinnoissa tieto kulkee, paaluvalmistaja saa hyvät lähtötiedot. Näin hän pystyy tekemään hyvät tarjouspyynnöt ja urakan saatuaan toteuttamaan suunnitelmat tilaajankin kannalta järkevällä tavalla ja budjetilla”, Reijo Mustonen toteaa.
Oppaan kirjoittaja, Pirkan Rakentajapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kinnunen, muistuttaa sujuvan tiedonkulun ja hyvän keskinäisen kommunikaation keskeisestä
merkityksestä paalutustyön onnistumisen kannalta.
”Oppaan opeilla paalutusprosessia voidaan sujuvoittaa näin välttäen isoimmat sudenkuopat ja kaikissa prosessin vaiheissa. Keskeisiä esteitä sille, että näin ei ole läheskään aina tapahtunut, ovat olleet muun muassa tietoisuuden puute muiden osapuolten tekemisistä prosessissa ja liian tiukat aikataulut kaikissa vaiheissa. Myöskään suunnitelma- ja työmaakatselmuksia ei useinkaan ole pidetty riittävästi. Koko rakennushanke olisi esitetyillä opeilla laadukkaampi, kustannustehokkaampi ja työturvallisempi”, Kinnunen pohtii.
Betoni ei oikein osaa kommunikoida muuten kuin halkeilemalla. Suuremmat halkeamat on myös helppo havainnoida. Monet vaurioitumismekanismit vaativat syntyäkseen aikaa, siksikin betonin halkeilu on usein ensimmäinen signaali betonirakenteen ongelmista.
Betonin halkeamiseen voi olla monenlaisia syitä: ylikuormitus, alimitoitus, kovettumisen aikainen tärinä, liian nopea kuivuminen tai ihan vaan betonin kutistuminen. Juurisyitä ovat usein kiire, pyrkimys rahan säästöön, välipitämättömyys, pahimmillaan jopa tietämättömyys.
Monet ajattelevat, että kuitubetoni ei sovi lattiamateriaaliksi, koska haljenneista kuitubetonilattioista puhutaan paljon. Kyse saattaa olla vahvistusharhasta. Varsinainen syy löytynee kuitenkin lattian tilaajista: valitaan se lattiaurakoitsija, joka tekee lattian halvimmalla hinnalla. Jos lattia on halpa, se ei tyypillisesti ole riittävän paksu kuormitukseen nähden ja kuituakin on vähän.
Raja tarpeellisen ja tarpeettoman säätelyn välillä on hankala. Kaikki osapuolet haluavat eroon turhasta sääntelystä, mutta samaan aikaan moni tilaaja ei ymmärrä, miten suunnittelua ja osaamista täytyy ohjata, jotta saa riittävän hyvän rakenteen. Rakentamislaki määrittelee, että ”rakennuksen on täytettävä olennaiset tekniset vaatimukset siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen.” Laki ja asetukset antavat vielä tarkempiakin määräyksiä, mutta silti suurin osa käytännön tasolle
menevistä asioista on julkaistu vain ohjeina: joko standardeina tai järjestöjen ohjeina.
Teräskuitubetonin osalta tällainen käytäntö on mahdollistanut teräskuitubetonilattioiden villin lännen, jossa osa lattioista on tehty liian ohuina ja liian vähällä kuidulla. Betoniyhdistyksen ohje on olemassa, mutta sitä ovat noudattaneet vain siihen halukkaat. Harvemmin tilaaja on ymmärtänyt vaatia ohjeen noudattamista euron kiilto silmissään.
Lainsäädännön toinen ongelma on, että se puuttuu mitoittamiseen vain asettamalla alarajan. Ylärajaa ei ole asettanut kukaan. Järjettömät suunnitteluaikataulut ja suunnittelun hintojen polkeminen ovat johtaneet joskus myös ylimitoitukseen. Suunnittelija joutuu kiireessä suunnittelemaan rakenteita, jotka ovat varmasti tarpeeksi kestäviä. Periaatteessa rakennuksen hiilijalanjälkiraja voisi pitää tätä
kurissa, mutta nyt lausunnolla oleva asetus ei taida tähän oikein purra.
Suomessa on tilaajia, jotka todella tietävät mitä tekevät: ymmärtävät kokeneen suunnittelijan, suunnitteluun käytetyn ajan ja ennen kaikkea suunnittelunohjauksen merkityksen, pidemmän käyttöiän ja muuntojoustavuuden tuoman lisäarvon rakennukselle ja valitsevat vastuullisesti toimivat urakoitsijat alihankintaketjuihin kohdistuvine rajoituksineen.
Kuitubetoninkin osalta tilanne paranee parin vuoden kuluessa. Toisen sukupolven eurokoodi asettaa yhteiset vaatimukset myös kuitubetonille ja ympäristöministeriö antanee niihin liittyvät tärkeimmät varmuuteen liittyvät kertoimet myös asetuksina. Sitten nähdään, miten tilanne muuttuu.
Betoni-lehden henkilögalleriassa on haastateltavana Finnsementti Oy:n tuotekehityksestä ja teknisestä tuesta vastaava tiimipäällikkö (DI) Sini Ruokonen (s. 1987 Helsinki).
Teksti: Dakota Lavento, toimittaja
Sini Ruokonen tykkää puhua betonista ja työskennellä betonin valmistamisen parissa. Nykyisessä työssään hän keskittyy kehittämään asiakkaiden kanssa heidän käyttöönsä mahdollisimman toimivia sementtituotteita, jotka ovat myös aina aikaisempaa vähäpäästöisempiä.
Edellisessä työssään hän seurasi Etelä-Suomen jättimäisillä betonityömailla, miten betonilla rakennettiin pitkäaikaisia, kestäviä, kauniita ja turvallisia rakenteita meille kaikille, niin infraa, kauppakeskuksia kuin sairaalarakennuksiakin.
Betonia on kaikkialla ympärillämme. –Maailmassa valmistetaan vuodessa 14 miljardia kuutiota betonia. Kun katsot rakennetussa ympäristössä ympärillesi, näet varmasti betonia jossain muodossa. Jaksan kyllä edelleen innostua siitä, miten erinomainen raaka-aine se onkaan!
Paljasjalkainen espoolainen
Sini Ruokonen on Helsingissä syntyneeksi sekä lapsuutensa ja nuoruutensa Espoossa asuneeksi yllättävän paljasjalkainen maalaistyttö. Kilometrin päässä hänen vanhempiensa Pohjois-Espooseen rakentamasta omakotitalosta sijaitsi ihan oikea sikala.
Vanhempien lisäksi Sinin lapsuuden perheeseen kuului veli. Myöhemmin perhepiiri laajentui vielä kahdella velipuolella. Sinin espoolainen maalaislapsuus oli melkoisen idyllinen. – Me ulkoiltiin, rakennettiin majoja metsään, pelattiin pellolla pesäpalloa.
Paljon muuta tekemistä Pohjois-Espoon perukoilla ei tuohon aikaan toki ollutkaan.
Oli 1990-luvun lama, joten monet Sinin ystävien vanhemmat olivat työttömänä kotosalla. Sini oli kateellinen. Näiden ystävien vanhemmilla tuntui olevan rajattomasti aikaa osallistua lasten puuhiin. Sinin lähihoitajaäiti ja sähkösuunnittelijaisä sen sijaan kävivät töissä. Sehän oli ihan mälsää.
–Toki nyt ajattelen asiasta hieman eri tavalla, Sini Ruokonen naurahtaa.
Sini muistaa laman aikaisen lapsuuden kuitenkin kivana aikana.
Koulua Sini kävi kotinurkilla Pohjois-Espoossa ja siirtyi Kuninkaantien lukioon Espoon keskukseen. Hänestä oli kiva käydä koulua, sillä siellä näki ystäviä. –Tykkäsin luonnontieteistä. Luin lukiossa kemiaa, fysiikkaa, biologiaa ja maantietoa sekä pitkän matematiikan.
Sinille ei koulun aikana oikein kirkastunut, mitä hän haluaisi aikuisena tehdä tai edes, mitä suuntaisi opiskelemaan. Koska luonnontieteet kiinnostivat eniten, hän arveli, että silloinen Teknillinen korkeakoulu, nykyinen Aalto yliopisto, voisi olla oikea suunta.
TKK sijaitsi myös kätevästi Otaniemessä Espoossa, edelleen kotikonnuilla.
Tarjolla olleista linjoista rakentaminen vaikutti riittävän konkreettiselta. –Tykkään lähtökohtaisesti katsella, kun asiat tulevat valmiiksi. Projektityyppinen työskentely on minusta nykyisinkin elämässä palkitsevaa, Sini Ruokonen perustelee.
–Se oli minulle ajelehtijan valinta. En suinkaan ollut lapsesta asti haaveillut pääseväni rakentamaan taloja tai siltoja.
Tuore tekniikan ylioppilas ryhtyi opiskelemaan rakentamista vuonna 2006 sivuainee -
naan kiinteistötalous, joka ei häntä lopulta kiinnostanut ollenkaan.
Ratkaiseva kesäduuni
Alkuvaiheen opinnot eivät varsinaisesti sytyttäneet Sini Ruokosessa palavaa kiinnostusta betoniin rakennusmateriaalina. Betoniaiheiset kurssit pidettiin TKK:lla vasta opintojen loppupuolella.
–Ei ollut mitenkään selvää, että tulisin olemaan millään tavalla betonin kanssa tekemisissä, hän huomauttaa. –Ensimmäisten vuosien jälkeen tiesin kuitenkin jo sen verran, ettei minusta varmaankaan tulisi suunnittelijaa. Muu oli vielä auki.
Sitten keväällä 2008 oli edessä kesätöiden etsiminen. Oli finanssikriisi ja taantuman vuoksi työpaikat kiven alla. Sini päätti lähettää hakemuksen kaikille yrityksille, joiden mainokset hän löysi opiskeluhaalareistaan. Rudus vastasi ja kesätyöpaikka irtosi.
Työ vei nuoren teekkarin mukanaan. Materiaalina betoni osoittautui todella kiinnostavaksi.
Kesätyö betoniasemalla ja työt kehityslaboratoriossa opiskelun ohella olivat Sinin työuran kannalta ratkaisevan tärkeitä. Betoni imaisi todella mukaansa.
1 Finnsementti Oy:n tuotekehityksestä ja teknisestä tuesta vastaava tiimipäällikkö Sini Ruokonen kehittää asiakkaiden kanssa heidän käyttöönsä mahdollisimman toimivia sementtituotteita.
–Kun koulussa kävin viimeiset betonikurssit, huomasin oppineeni asiat jo töissä. Nykäsen nomogrammilla suhteittaminen koulussa tuntui hassulta, kun olin tehnyt suhteituksia Ruduksella jo aika paljon nykyaikaisemmilla menetelmillä. Paperit siis ulos vuonna 2012 ja töihin!
Sini Ruokonen teki myös diplomityönsä Rudukselle lattiabetoneihin liittyen. – Sekoittelin laboratoriossa lattiabetonimassoja eri sementeillä, mittasin kutistumista, kuivumista ja lujuuksia, hän muistelee.
Suurilla työmailla
Valmistumisensa jälkeen Sini Ruokonen jatkoi työskentelyä Ruduksella kehityslaboratorion puolella, ja siirtyi sieltä Valmisbetoni Etelä-Suomen palvelukseen hoitamaan laatuun ja kehitykseen liittyviä tehtäviä työmailla.
Siihen aikaan oli käynnissä monia merkittäviä rakennushankkeita. –Eniten aikaa käytin ehkä Kalasataman kauppakeskus Redin työmaalla. Sitä rakennettiin syksystä 2015 syksyyn 2018. Mieleen jäivät toki myös vuosina 2014–2017 rakennettu Uusi Lastensairaala ja Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus, jonka rakennustyöt alkoivat vuonna 2015.
–Muistan ensimmäiset lentokoneiden seisontapaikkojen valut hyvin. Laatat valettiin parilla pumpulla suurina ruutuina kerralla, koska laatat olivat lämmitettäviä. Aloitus oli aamuviidelta ja olin moneen kertaan valussa
paikalla katsomassa, että resepti toimi ja massa pumpattavaa, kun ei kantti kestänyt pysyä poissakaan.
–Myöskään Pasilan Hakamäentiellä Metsämäen sillan kannen kolme vuorokautta kestänyttä valua on aika vaikea unohtaa. Muistaakseni siihen valettiin vähän vajaa 4000 m3 kerralla. Se on suurin valu, jossa olen ollut mukana.
Sini Ruokonen sanoo, että suuria työmaaprojekteja oli valtavan palkitsevaa seurata. Ne myös opettivat paljon.
Pitkän tähtäimen suunnitelmia
Vuonna 2017 Sini Ruokonen siirtyi Finnsementti Oy:öön oppiakseen enemmän betonin valmistamisen kemiasta.
Tiedonjanoiselle nuorelle betoniammattilaiselle ajoitus ei olisi voinut olla parempi. Betonialalla tapahtuu juuri nyt niin paljon, että perässä on suorastaan vaikea pysyä. –Kyllähän nämä viimeiset vuodet ovat olleet äärimmäisen kiinnostavaa aikaa olla töissä juuri Finnsementissä, hän sanoo.
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, rakennussektorin päästöjä on vähennettävä merkittävästi.
–Tottahan on, että sementin valmistaminen aiheuttaa merkittäviä päästöjä ja koska betonia käytetään niin valtavasti, betonin ja
siten sementin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nähdään tärkeäksi paitsi betonialalla, koko rakennussektorilla.
Finnsementissä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä.
Tavoitteet ovat kovat ja ulottuvat vuoteen 2050, jolloin koko sementtiteollisuuden tulee olla hiilineutraali. Vuoteen 2030 mennessä yritys on sitoutunut vähentämään päästöjä 30 prosenttia.
Se tarkoittaa työtä, selvityksiä, tutkimuksia ja lopulta valtavia investointeja.
Kaikki tämä on tehtävä, sillä vaihtoehtoa ei ole. –Päästöt on saatava kuriin ja meillä on siihen keinot. Yhtä yksittäistä ihmeratkaisua siihen ei kuitenkaan ole, vaan lopputulos muodostuu pienistä osaratkaisuista.
Vaaditaan kärsivällisyyttä
–Se on hirveän hidasta. Tällaisen hätäisen ihmisen on sitä välillä vähän vaikea hyväksyä, Sini Ruokonen huokaa.
Työ on onneksi hyvin motivoivaa. Kun prosessiin tehdään muutoksia päästöjen vähentämiseksi, ne näkyvät todellisina vähennyksinä hiilidioksiditonneissa.
Ensimmäinen tavoite vuonna 2030 saavutetaan vähentämällä sementin pääraaka-aineen kalkkikiven osuutta klinkkerissä, korvaamalla klinkkeriuunin fossiilisia polttoaineita kierrätyspolttoaineilla ja tuomalla markkinoille seostettuja sementtejä. –Suurimmat päästöt
3 Sini lautailemassa Levillä. Hän tykkää lasketella ja tytärkin on jo koukutettu harrastukseen. Kuva
syntyvät kalkkikiven kalsinoitumisreaktiossa, joten mitä vähemmän sementissä on klinkkeriä ja mitä vähähiilisempää käytetty klinkkeri on, sitä pienemmät ovat sementin päästöt.
Seuraavaan, vuoden 2050 etappiin pääsemiseksi tarvitaan jo hiilidioksidin talteenottoa. Paraisten tehtaan osalta varautuminen on aloitettu ja aiheesta on tehty niin kutsuttu feasibility study. Tutkimus osoittaa, että hiilidioksidintalteenoton toteuttaminen Paraisten tehtaan yhteyteen on mahdollista.
Ennen kuin varsinaisia päätöksiä päästään tekemään, on kuitenkin vielä paljon selvitettävää, mm. kaavoituksen ja ympäristövaikutusten osalta. Talteen otetulle hiilidioksidille tulee myös löytää sijoituspaikka tai mieluiten hyötykäyttöä. –Parainen on erinomainen vaihtoehto CO2:n talteenotolle, koska Paraisten tehdas sijaitsee meren rannalla, josta CO2:ta on mahdollista siirtää laivalla.
Investointi on luonnollisesti erittäin suuri. Tähän mennessä tehtyihin hiilidioksidi-investointeihin nähden aivan uudessa kokoluokassa.
Tuotteita tarpeeseen
Sini Ruokosen työskentelee Finnsementin tuotevalikoiman parissa. Hän miettii, minkälaisia seosaineita yrityksessä käytetään ja minkälaisia tuotteita asiakkaille tarjotaan nyt ja tulevaisuudessa.
Rakennustuoteteollisuudessakin on yrityksiä, joissa tuotekehittäjät seuraavat trendejä ja
markkinoivat kausituotteita. Sementtiteollisuus ei kuulu niihin. –Tällä alalla uusien tuotteiden kehittäminen jatkuvalla syötöllä ei ole edes toivottava asia. Asiakkaillamme on vain rajattu määrä siiloja, joten yhdellä tuotteella pitää voida valmistaa mahdollisimman monenlaisia erilaisia betoneja.
Tällä hetkellä keskeisin sementin seosaine on masuunikuona. –Masuunikuonaahan on ollut perinteisesti hyvin käytettävissä, mutta meidän on varauduttava siihenkin, että näin ei välttämättä enää jatkossa olekaan. Sen vuoksi tutkimme erilaisia korvaavia vaihtoehtoja.
Tuotekehitys edellyttää tiivistä yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa ja yhteistyötä monenlaisissa tutkimusprojekteissa.
Sini Ruokonen sanoo, että uudet vähähiiliset tuotteet on otettu markkinoilla hyvin vastaan, mutta odotukset ovat kovat. –Olemme tuoneet markkinoille sementtilaatuja, joilla on yli puolet pienemmät päästöt kuin muilla, kuten KolmosBertan.
Rakentamisen aikataulupaine on kuitenkin edelleen kova, eikä lujuudenkehityksen odotteluun tunnu olevan aikaa. Vähäpäästöisten tuotteiden lujuudenkehitys on toistaiseksi hitaampaa perinteisiin verrattuna. –Tähän meidän on löydettävä ratkaisut, koska päästöjä on saatava alas, mutta aikataulu on pidettävä. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Sini Ruokonen sanoo päättäväisesti.
Sini Ruokosella riittää kiireitä myös järjestötoiminnassa. Standardit ja lainsäädäntö muuttuvat vihreän siirtymän vuoksi. Selvitetään, minkälaisia tuotteita jatkossa ovat sallittuja rakentamisessa käytettäviksi. Uusien, markkinoille tuotavien tuotteiden tulee olla terveellisiä ja turvallisia. Finnsementin tuotekehityksestä vastaava tiimipäällikkö on todella monessa RT:n ja BY:n työryhmässä mukana näitä asioita pohtimassa.
–Lisäksi Sini on mukana CEMBUREAUn (The European Cement Association) toiminnassa. Olen mukana yhdessä neljästä järjestön työryhmistä. CEMBUREAUn tavoitteena on edistää sementin ja betonin käyttöä ja käytettävyyttä ja teettää mm. alan kannalta tärkeistä teemoista tutkimuksia ja lisätä tietoutta. Suurimmat teemat Euroopan tasollakin ovat tietenkin CO2-päästöjen vähentämisessä.
Aika kortilla
Sini Ruokosen perheeseen kuuluu mies ja kesällä neljä vuotta täyttävä tytär. –Hänen kanssaan puuhaamme paljon. Lapsen kasvua on tosi kiva seurata. Kuukausi sitten ostin hänelle polkupyörän. Se tuntui isolta asialta ja hän lähti siitä vain pyöräilemään.
Perheellä on mökki, jossa he viettävät aikaa kesäisin. Sini pitää kuntoaan yllä joogaamalla ja lenkkeilemällä. –On minulla kyllä pyrkimys liikkua enemmänkin.
Aika on vain lapsiperheessä usein kortilla.
Suomen Betoniyhdistys 100 vuotta
Suomen Betoniyhdistys täyttää vuonna 2025 sata vuotta. Betoniyhdistyksen historiasta on kerrottu kotisivujen kohdassa ”historia”. Juhlavuoden kunniaksi Betoniyhdistys teetättää uuden niin historiaa kuin tätä päivää kuvaavan julkaisun, joka julkistetaan yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa Vanhalla Ylioppilastalolla 24.10.2025.
Valokuvauskilpailu 30.1.–28.9.2025 Juhlavuonna järjestetään myös kaikille avoin betoniaiheinen valokuvauskilpailu, joka on käynnissä 28.9.2025 asti. Valokuvauskilpailun voittajakuvat ja palkinnon saajat julkistetaan 100-vuotisjuhlassa.
Suomen Betoniyhdistys ry:n 100-vuotisjuhlavuoden betoniaiheinen valokuvakilpailu on kaikille avoin.
Kilpailukuvien pitää olla kuvattu 1.1.–28.9.2025 aikana Suomessa.
Kilpailun sarjat ovat:
• Betoni rakenteena
• Betoni työssä
• Betoni taiteena
Suomen Betoniyhdistys ry:n 100-vuotisjuhlavuoden valokuvauskilpailun säännöt ja kilpailuun osallistumisohjeet löytyvät: https:// www.betoniyhdistys.fi/yhdistys/by-100-vuotta. html
Kilpailuun osallistuminen:
• Ota johonkin sarjaan sopiva kuva. Lähetä kuvasi yksi kuva kerrallaan osoitteeseen: by-koulutukset@betoniyhdistys.fi
• Kirjoita viestin aiheeksi ”Valokuvauskilpailu” sekä sarja, johon kuvasi osallistuu. Liitä kuva liitteeksi sähköpostiisi.
• Kerro sähköpostiviestissäsi kuvauspaikka (paikkakunta tai osoite/yritys /...) ja kuvausajankohta sekä halutessasi jotain kuvasta sekä yhteystietosi.
• Kuvien viimeinen toimituspäivä on sunnuntai 28.9.2025.
Lisätietoja:
Mirva Vuori, Suomen Betoniyhdistys ry mirva.vuori@betoniyhdistys.fi
GSM: 040 765 7672
Vuoden 2024 betoniaiheiset diplomityöt ja väitöskirjat Aalto-yliopistossa ja Tampereen yliopistossa
Betonialan rakennustekniikkaan ja materiaalitekniikkaan liittyviä diplomi- ja väitöstöitä löytyy tarkemmin Betoni-lehden verkkolehdestä. osoitteesta:
https://betoni.com/lehti/
BETONILATTIOIDEN PINNOITUSOHJEET 2025
By 77/BLY 20
Betonilattioiden pinnoitusohjeet 2024
Uudet Betonilattioiden pinnoitusohjeet ilmestyivät kesällä 2024. Pinnoitusten osalta on moni asia muuttunut runsaan 10 vuoden aikana edellisen ohjeen valmistumisen jälkeen.
Uuteen ohjeeseen päivitettiin mm. seuraavat asiat vastaamaan tämän hetken tilannetta:
• materiaalityypit ja pinnoitusten luokitukset päivitettiin
• lukujen järjestystä on muutettu niin, että pyritään käsittelemään asioita siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat esiin pinnoitusprojekteissa
• vuoden 2010 jälkeen tulleet muutokset yleisissä ohjeissa ja standardeissa on päivitetty
• pinnoitteille asetettavia vaatimuksia on lisätty
• kosteusasiat ja sähkönjohtavuus on käsitelty aiempaa laajemmin
• pinnoitusten hoito ja ylläpito on otettu mukaan uutena lukuna
• turvallisuutta sekä kuljetusta ja käsittelyä koskevat luvut on laajennettu vastaamaan nykyisiä ohjeita
Ohje on tilaajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille tärkeä tietolähde, joka tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti.
Lisätietoja: Suomen Betoniyhdistys ry https:// www.betoniyhdistys.fi/julkaisut
Betoninäyttely ja opastus on avoinna Eteläranta 10:ssa ja 10. kerroksessa
Betoniyhdistys ry ja Betoniteollisuus ry muuttivat Rakennustuoteteollisuus RTT:n mukana 1.2.2018 Eteläranta 10:een ja 10. kerrokseen. Yhteisissä tiloissa toimii betonipintanäyttely, joka esittelee mm. erilaisia betonin väri- ja pintakäsittelytapoja. Näyttely on avoinna toimiston aukioloaikoina klo 8.15–16.00. Esittelystä voi sopia etukäteen arkkitehti Maritta Koiviston kanssa, gsm 040–9003577 tai maritta. koivisto@betoni.com www.betoni.com
Betoniteollisuus ry:n jäsenyritykset ja tuotteet hakemisto
Betoniharkot
Betonin pumppaus
Elementtien asennus
Erikoiselementit
Eristeharkot
Hissikuiluelementit
Hormielementit
Hulevesituotteet
Jännebetonipalkit
Kalusteet, istutusastiat yms.
Kanavaelementit ja kourut
Kattotiilet
Kevytsoraharkot
Kuitubetonielementit
Kuivalaastit ja kuivabetonit
Kylpyhuone-elementit
Maakellarit
Maatalouselementit
Meluseinät, törmäyskaiteet
Muurikivet
Ontelolaatat, kuorilaatat
Paalut
Parvekepielet
Parvekkeet, massiivilaatat
Perustuselementit
Pilarit ja palkit
Porraskivet ja -elementit
Portaat
Putket, kaivot ja hulevesijärjestelmät
Päällystekivet ja -laatat
Rappauselementit
Ratapölkyt
Reunatuet
Sandwich-elementit
Siilot ja säiliöt
Sillat, laiturit ja tukimuurit
Sisäkuoret
TT- ja HTT-laatat
Valmisbetoni
Valuharkot
Väestönsuojat
Väliseinäharkot
Väliseinät
Alavuden Betoni Oy Ansion Sementtivalimo Oy Arkta Laatuseinä Oy Betonilaatta Oy Betoniluoma Oy Betroc Oy Betset-yhtiöt JA-KO Betoni Oy Joutsenon Elementti Oy Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy Lammin Betoni Oy Lipa-Betoni Oy Napapiirin Betoni Oy Pielisen Betoni Oy Rakennusbetonija Elementti Oy Rudus Oy Ruskon Betoni Oy SCHWENK Betoni Oy Suomen Kovabetoni Oy Suutarinen Yhtiöt/ SBS Betoni Oy Swerock Oy VaBe Oy
Betoniteollisuus ry:n jäsenyritysten tuotteet, palvelut ja toimipisteet
Elementtimyynti ja laskenta https://betset.fi/yhteystiedot/myynti myynti@betset.fi
Valmisbetonimyynti ja pumppaus https://betset.fi/yhteystiedot/valmisbetoni vbmyynti@betset.fi
Tehtaat:
Espoo
Helsinki
Hämeenlinna
Kyyjärvi Mikkeli
Nummela
Nurmijärvi Parainen Turku
Vierumäki
cConsolis Parma (Parma Oy)
Yhteystiedot: ks. www.parma.fi
Consolis Parma on Suomen johtava betonielementtien valmistaja ja elinkaariviisaan betonirakentamisen suunnannäyttäjä. Yhtiöllä on toimintaa 13 paikkakunnalla ja se työllistää noin 650 henkilöä.
Consolis on Euroopan johtava teollisuuskonserni, joka tarjoaa kestäviä ja älykkäitä betonielementtirakenteita rakennusteollisuuden tarpeisiin. Consolis työllistää noin 9 000 työntekijää 17 maassa eri puolilla maailmaa.
Lakan Betoni Oy on kotimainen vuonna 1965 perustettu perheyritys. Tuotamme kiviainespohjaisia rakennustarvikkeita ja niihin liittyviä palveluita asiakkaittemme tarpeisiin.
Vuoden 2021 alussa yritys järjesteli eri liiketoimintansa omiksi, Lakan Betoni Oy:n täysin omistamiksi tytäryhtiöikseen. Yrityksen betonija kuivatuoteliiketoiminta siirtyivät Lakka Rakennustuotteet Oy:lle, ja elementti- ja valmisbetoniliiketoiminta siirtyivät Lakka Elementti ja valmisbetoni Oy:lle.
Tuotantolaitoksemme sijaitsevat ympäri Suomea neljällä paikkakunnalla: Joensuussa, Lopella, Jalasjärvellä ja Varkaudessa. Lakka-tuotteita myyvät jälleenmyyjät kautta maan.
Lakka tuoteperheeseen kuuluvat kivitalot, harkot, pihakivet, laastit, tasoitteet, elementit ja valmisbetoni.
Ilmoitathan mahdollisista tietojen muutoksista tai korjauksista osoitteeseen betoni@betoni.com
Lammin Betoni on Suomen vanhin ja suurin betoniharkkojen valmistaja. Meidät tunnetaan erityisesti tinkimättömyydestämme tuotteiden laadun suhteen. Tuotteiden laadun, asiantuntevan palvelun ja yli 70 vuoden kokemuksen avulla olemme raivanneet tiemme suomalaisen kivirakentamisen suunnannäyttäjäksi. Olemme erikoistuneet laadukkaiden betoniharkkojen, valmisanturamuottien ja muurikivien valmistamiseen. Innovatiiviset tuotteet ja tarkoin mietityt kokonaisratkaisumme on kehitetty helpottamaan rakentamista. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi haluamme osaltamme olla varmistamassa hankkeiden onnistumisen ensiluokkaisella palvelulla ja toimitusvarmuudella sekä toimimalla alamme edelläkävijänä.
Lujabetoni Oy Suomen suurimpia betoniteollisuusyrityksiä Suomessa. Palvelemme kestävässä betonirakentamisessa niin ammatti- kuin omakotirakentajiakin. Olemme puhtaasti kotimainen perheyritys jo kolmannessa polvessa.
Lujabetonilla on 27 elementti-, betonituote- ja valmisbetonitehdasta Suomessa ja Ruotsissa. Suurimmat tehtaamme sijaitsevat Hämeenlinnassa, Taavetissa, Siilinjärvellä, Järvenpäässä ja Kärsämäellä. Tuotevalikoimaamme kuuluvat elementit, valmisbetonit, paalut sekä lukuisa määrä infratuotteita, kuten ratapölkkyjä, pylväsjalustoja, Luja-moduleita ja muita erikoistuotteita. Viimeisimpiä tuoteuutuuksiamme ovat LujaSuperlaatta, Luja-Superkylpyhuone, vähähiiliset betoniratkaisut ja tuulivoimalaelementit.
www.pielisenbetoni.fi/yhteystiedot/ Keskus 044 3400 800 myynti@pielisenbetoni.fi
Elementtimyynti: 040 3400 130
Ontelolaattamyynti: 040 3400 125
Pielisen Betoni – 50 vuotta laatua ja toimitusvarmuutta.
Tuotevalikoimaamme kuuluu mm. teräsbetoni- ja jännebetonipalkit, pilarit, ontelolaatat, seinät, HTT-ja TT-laatat sekä valmisbetoni. Tehtaamme viidellä eri paikkakunnalla, palvelevat asiakkaitamme valtakunnallisesti. Meidät tunnetaan hyvästä kotimaisesta laadusta sekä toimitusvarmuudesta. Haluamme osaltamme edistää asiakkaiden rakennusprojektien sujuvuutta, kannattavasti ja laadukkaasti. Olemme vahva yhteistyökumppani hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa.
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy ja RB Laatuseinä Oy valmistavat vastuullisia erikoisbetonituotteita Suomen sekä lähialueiden rakentajille. Konserni työllistää 130 työntekijän lisäksi yhteistyöyrityksissä yli 120 henkilöä lähinnä suunnittelussa, kuljetuksissa ja asennuksissa. Haluamme olla rohkea suunnannäyttäjä vastuullisissa erikoisbetonituotteissa ja niihin liittyvissä palveluissa. Toimintatapoihimme kuuluvat uudesta innostuminen, palvelu, lupauksien pitäminen sekä vastuullinen toiminta. Olemme suomalainen perheomisteinen yritys, jonka tuotteet ja palvelut tuotetaan kotimaassa.
Rudus Oy on kestävien ja laadukkaiden kivipohjaisten rakennusmateriaalien kehittäjä ja toimittaja. Rakentaja saa Rudukselta kaiken tarvitsemansa saman katon alta: betonit, betonituotteet, kiviainekset, Betoroc-murskeen ja betonin kierrätyksen. Useat tuotteet voidaan suunnitella yksilöllisesti asiakkaiden tarpeita vastaaviksi Ruduksen ammattitaitoisen henkilökunnan ja asiakkaan kanssa yhteistyössä.
Tuotevalikoimaamme kuuluu kattava valikoima talo- sekä infrarakentamisen betonituotteita ja -ratkaisuja: julkisivut, portaat, elpo-hormit, tie-, rata-, energia- ja telerakentamisen elementit. Lisäksi valikoimasta löytyy kunnallistekniset putki- ja kaivotuotteet mm. hule- ja jätevesien hallintaan sekä laaja valikoima maisematuotteita: pihakivet ja -laatat, betoniset reunakivet, luonnonkivet, porras- ja muurikivet sekä istutuslaatikot.
Rudus Ämmän Betoni Oy on vahvistanut Ruduksen talonrakentamisen elementtituotantoa vuodesta 2020 alkaen tuotteinaan mm. parvekepielet, parvekkeet, massiivilaatat, sisäkuoret ja väliseinät.
Ruskon Betoni Oy on valmisbetonin valmistamiseen ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut kotimainen perheyritys ja konserni, joka toimii usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Tytäryhtiömme Ruskon Betoni Etelä Oy tarjoaa valmisbetonia ja siihen liittyviä palveluja Etelä-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla. Ruskon Betoni Etelän Hollolan tuotetehdas on puolestaan erikoistunut betoniputkien ja -kaivojen valmistamiseen.
Vastuullinen kumppanuutemme perustuu suoraviivaiseen ja läpinäkyvään toimintatapaan, lupausten lunastamiseen sekä korkeaan laatuun. Laatu ja toimitusvarmuus ovat koko toimintamme peruspilareita. Ymmärrämme aidosti asiakkaan tarpeen. Toimintamme on kestävää ja kehittävää nyt ja tulevaisuudessa. Tutustu meihin lisää osoitteissa www.ruskonbetoni.fi, www.ruskonbetonietela.fi ja www.rbinfra.fi
tehtaillamme. Lisäksi meillä on kuonajauhetehdas ja terminaali Raahessa. Terminaalejamme sijaitsee myös Kirkkonummella, Koverharissa, Maarianhaminassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa ja Vaasassa.
Finnsementti on Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritys. Sementtimme kotimaisuusaste on noin 90 prosenttia. Valikoimaamme kuuluvat sementin lisäksi myös kuonajauhe, betonin seosaineet ja kivirouheet.
Kuulumme kansainväliseen CRH-konserniin, joka on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä.
Finnsementti on suomalainen sementinvalmistaja. Meillä finnsementtiläisillä on 110-vuoden kokemus sementin valmistuksesta. Olemme jatkuvasti kehittyvä, laajan tuotevalikoiman omaava sementin valmistaja, teollisuudenalan kotimainen työllistäjä ja vaikuttaja. Merkittävä osa Suomen sementintarjonnasta tuotetaan Paraisilla ja Lappeenrannassa sijaitsevilla sementti-
Peikko valmistaa monentyyppisiä betoniliitoksia ja liittopalkkeja elementti- ja paikallavalurakentamiseen. Innovatiiviset ratkaisut tekevät rakentamisesta nopeampaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa.
Peikon tavoitteena on tarjota asiakkailleen alan johtavia ratkaisuja, ja siksi Peikko investoi alallaan laajimmin tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Peikko työllistää maailmanlaajuisesti yli 2 000 henkilöä yli 30 maassa.
PERI Suomi Ltd Oy
Hakakalliontie 5, 05460 Hyvinkää
Puh 010 8370 700 info@peri.fi www.peri.fi
7 Steel Service Finland Oy
Valssaamontie 171, 10410 Åminnefors
Puh 019 22 131 www.7-steelnordic.com
Muut toimipisteet:
Espoo
Juvan teollisuuskatu 19 ( PL 24), 02920 Espoo
Puh 019 22 131
Kaarina
Autoilijankatu 30, 20780 Kaarina
Puh. 0400 811 833
Pälkäne
Kankaanmaantie 25, 36600 Pälkäne
Puh 019 221 31
Suomen Betonilattiayhdistys ry
Kuhatie, 02170 Espoo www.bly.fi
toiminnanjohtaja@bly.fi
Puh. +358(0)400 493 445
Uudistunut Oiva-sementti!
Tuoteparannus mahdollistaa Oiva-sementin käytön korkeamman lujuuden betoneissa ja pienentää betonin hiilijalanjälkeä.
Oiva-sementin lujuusluokan nosto vastaa asiakkaidemme sekä koko rakennusalan tarpeisiin ja tukee Finnsementin oman ympäristötyön tavoitteita.
Oiva-sementti on taloudellinen ja monikäyttöinen sementti. Parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat valmisbetonissa, mutta Oiva-sementille löytyy käyttökohteita myös erilaisissa betonituote- ja elementtisovelluksissa.
Oiva-sementti on erinomainen sementti myös stabilointiin. Sementin korkeahko seosainemäärä tekee siitä ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon betonirakentamiseen.
Oiva-sementti
CEM II/B-M (S-LL) 52,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti
