HENKILÖKUVASSA – VILHO PEKKALA Betonilehden henkilökuva-galleriassa on haastateltavana diplomi-insinööri Vilho Pekkala (s. 1946 Haapavedellä).
Haastattelutuokio Vilho, ”Ville”, Pekkalan kanssa venyy vääjäämättä tuokiota pidemmäksi, eikä silti ehditä raapaista kuin pintaa, sillä niin monessa hän on ehtinyt olla mukana. – Eikä vain työkuvioissa vaan myös Villen kiinnostukset työn ulkopuolella ovat moninaiset, hauskana erikoisuutena väärinpäin kiertävät kelot. KAKSI TUTKINTOA Ville on kahden tutkinnon mies: rakennusinsinööriksi hän valmistui vuonna 1968 Tampereen teknillisestä opistosta. Silloisen 3-vuotisen yo-linjan opetusta hän kiittelee erinomaiseksi suunnittelijakouluksi, jossa mm. rakennusfysiikan asiat käytiin hyvin läpi. Silloin sitä tosin nimitettiin kosteustekniikaksi. Insinööriopintojen ja armeijan jälkeen Ville meni töihin Insinööritoimisto Mikko Vahaselle, jossa tulee ensi keväänä täyteen 40 vuotta. Suunnittelujohtajan titteli on ollut käyntikortissa 1980-luvun alusta alkaen. ”Vaikka tehtävänimike antaisi joskus mahdollisuuden sanoa, että ”nyt tehdään näin”, toivon itse, että vastalauseita, vaihtoehtoja, väittelyä ja ainakin keskustelua syntyisi aina mahdollisemman paljon. Porukalla ja yhteistyössähän näitä töitä tehdään sekä talon sisällä että projekteissa tilaajan, muiden suunnittelijoiden ja toteutuspuolen kanssa”, hän korostaa.
40 vuotta samassa yrityksessä on varsin mittava ura. Ville sanoo, että aika ei ole suinkaan tullut pitkäksi, ikään kuin ammatinvaihdoksia talon sisällä hän laskeskelee tapahtuneen viiden vuoden sykleissä. Vaihdoksille on epäilemättä antanut pontta se ”ammatillinen uteliaisuus”, jolla Ville luonnehtii suhtautumistaan työtehtäviin. Sivulauseessa hän mainitsee että aikoo pitää kiinni aikoinaan tekemästään päätöksestä, että 40 vuoden työura on hänen osaltaan tarpeeksi pitkä. Kannustaminen uusiin vastuullisiin tehtäviin ja tehtävien kierrättäminen on hänen mukaansa Vahasella tapa toimia, jota hän on itsekin pyrkinyt edistämään: ”Konserni on nyt 2000-luvulla kasvanut 360 henkilön suuruiseksi. Täällä Halsuantiellä Helsingissä meitä on satakunta. Kun yrityksessä on suhteellisen nuorille ihmisille annettu yksikön päällikköinä vastuuta, on ollut hieno huomata kuinka nopeasti he kasvavat tehtävän ja vastuun mukana.” JATKUVAA KOULUTTAUTUMISTA JA KOULUTTAMISTA Ville puhuu myös johdonmukaisesti jatkuvan kouluttautumisen tarpeesta. Sitä hän toteutti itse varsin voimallisesti jo uran alkuvaiheessa, kun opiskeli työn ohessa 4,5 vuodessa diplomi-insinööriksi. ”Kiinnostus heräsi, kun työssäni huomasin, että diplomi-insinöörit, Mikko Vahanen lähimpänä esimerkkinä, pystyivät käsittelemään paljon sujuvam-
Vilho Pekkalan albumi
2
min erikoisrakenteita. Kun vielä satuimme asumaan lähes TKK:n vieressä Tapiolassa, oli luontevaa hakeutua sinne opiskelemaan.” Jatkuvan kouluttautumisen periaatetta Ville on edesauttanut myös suostumalla luennoitsijaksi niin yrityksen sisäisiin kuin moniin ulkopuolisiinkin tilaisuuksiin. Aiheina ovat usein olleet Villen pääkiinnostukset eli vesikatot ja betonilattiat sekä rakennusfysiikka. Hänen kynästään on lähtenyt myös lukuisia asiantuntija-artikkeleita niin Betoni-lehteen, Rakentajain kalenteriin kuin moniin muihinkin julkaisuihin. ”Ainakin niistä oppii kouluttaja tai kirjoittaja itse”, Ville korostaa, vaikka toteaakin, että tuskaahan ne tuottavat, sillä Murphyn lain mukaan luvattujen esitelmätilaisuuksien tai artikkeleiden deadlinelle sattuu usein myös varsinaisten työprojektien kiireisin vaihe. Oman jaksamisen yhtenä tukijalkana hän pitää sekä työn ulkopuolisia harrastuksia että riittäviä yöunia: ”Opiskeluvaiheessa, joskus pari yötä valvoneena päätin, että nukkumaan pitää päästä viimeistään kello 24. Sitä olen onnistunut varsin hyvin noudattamaan.” PUOLIKSI UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISTA, MYÖS MAAILMALLA Villen työkohteet jakaantuvat lähes puoliksi uudisja korjausrakentamisen kesken. Suosikkia hän ei osaa nimetä, molemmat kiinnostavat ja molemmissa on riittänyt haastetta. ”Nyt olen palannut varsinaiseen leipälajiini, rakennesuunnittelijaksi, edellisestä rakennusfysiikan pestistä.” Vuosien varrella Villen CV:hen on kertynyt pitkä lista kohteita. Hän itse sanoo kuitenkin, ettei ole tehnyt sankarisuunnitelmia. Kahteen rakennukseen hän kertoo saaneensa sellaisen kantavan rungon, että on tuntunut hyvältä. Toinen niistä, Bertel Ekengrenin 80 000 kerrosneliön toimistokohde, on juuri rakentumassa Pietariin lentokentän lähelle. Vaativimpana kohteenaan hän pitää 31-vuotiaana suunnittelemaansa 50 metriä korkean soodakattilarakennuksen laajennusta. Mielenkiintoinen oli ensimmäinen korjauskohdekin, jossa kantavasta tiiliseinästä löytyi olkia, ruumenia ja tuhkaa. Hän korostaa, että jokainen kohde on tuonut aina lisää tietämystä myös seuraaviin hankkeisiin. Esimerkiksi Olympiastadionin ison peruskorjauksen yhteydessä pystyttiin korjaustietämystä päivittämään oleellisesti. Sen tiimoilta tehtiin aikanaan muun
92
BET0804 s 92-94 Henkilokuva
92
19.12.2008, 13:31
4 2008