4 2005
3 2005
75 VUOTTA
SUOJAAMATON JULKISIVU ON RISKI KOVAN KULUTUKSEN LATTIAT – KAMPIN BUSSITERMINAALI Martti Matsinen, dipl.ins.
68
POHJOISMAINEN BETONITUTKIMUS Klaus Söderlund, dipl.ins.
72
BETONITEOLLISUUS VIERAILI RUOTSISSA JA TANSKASSA Arto Suikka, dipl.ins.
74
MADRIDIN TOIMISTOTORNIN TULIPALO Tauno Hietanen, dipl.ins.
76
HENKILÖKUVASSA ULLA-KIRSTI JUNTTILA Sirkka Saarinen, toimittaja
78
betoni 4 2005 PÄÄKIRJOITUS – PREFACE Risto Vahanen, dipl.ins.
6
ØRESTAD - KYMMENEN VUOTTA REUNAKIVIÄ VIHREÄLLÄ HEINIKOLLA Yrjö Rossi, arkkitehti SAFA
8
ESTEETÖN YMPÄRISTÖ ON HAASTE YMPÄRISTÖTUOTTEIDEN VALMISTAJILLE Ulla-Kirsti Junttila, teollinen muotoilija TaL 16 CARLOS FERRATERIN ARKKITEHTUURIA ESPANJASSA Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA AISTIPAVILJONKI – OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON 1.VUOSIKURSSIN BETONITYÖ Anna Kronlöf, tekn.tri, Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA
22
28
ASUNTO OY TRIADI – KOLMEN ASUNNON RIVITALO PAIKALLA VALAEN 32 Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA PUHTAAMPIA PINTOJA SUOJAUKSEN JA FOTOKATALYYSIN AVULLA Liisa Salparanta, dipl.ins. ja Anna Kronlöf, tekn.tri
34
AS OY HELSINGIN CIRRUS Harri Tinkanen, rak.ins.
38
OLKILUOTO 3:N RAKENTAMINEN KÄYNNISTYI – KÄYTTÖNOTTO VUONNA 2009 48 Sirkka Saarinen, toimittaja UUSIA TUULIVOIMALOITA SUOMEEN JA VIROON Petri Mannonen, dipl.ins.
54
PAIKALLAVALUN SUUNNITTELU TEHOKKAAKSI TEKLA-STRUCKTURES -OHJELMALLA Casper Ålander, dipl.ins., Kim Johansson, dipl.ins., Pentti Lumme, tekn.lis. 58 RAKENTEELLISEN TURVALLISUUDEN KEHITYSHANKE TASSU Arto Suikka, dipl.ins.
62
ERKOISLUJAT BETONIT Mika Tulimaa, dipl.ins.
64
KIVIKAUDESTA BETONIKAUTEEN Matti Ollila, tekn.tri, professori
68
BY80 HENKILÖT
74
HENKILÖKUVASSA ANNA KRONLÖF Sirkka Saarinen, toimittaja
78
BETONI -LEHTIEN SISÄLTÖ 2005
88
3
Julkisivun tulee kestää monia rasituksia; jatkuvasti lisääntyviä ilmansaasteita, likaa, graffiteja ja Suomen vaihtelevia sääolosuhteita ja pahimmassa tapauksessa julkisivuun voi iskeä levä, jäkälä tai sammal. Keskeinen tekijä edellä mainituissa ongelmissa on kivipinnan huokoisuus, jolloin lika ja kosteus pääsevät imeytymään pinnan sisälle. Oikealla suoja-aineella huokoset voidaan kyllästää, jolloin lian ja kosteuden imeytyminen vähenee sekä pakkasvaurioriski pienenee. Suoja-aineen valinnassa kannattaa luottaa tutkitusti toimiviin tuotteisiin, sillä suoja-aineen tulee tunkeutua mikroskooppisen pieniin huokosiin ja jättää pinta hengittäväksi.
Suojakäsittely lisää julkisivun elinikää ja tuo kustannussäästöjä Suojaus voidaan tehdä sekä uuteen että vanhaan maalaamattomaan tiili-, betonitai pesubetonipintaan. Ennen suojausta pinta puhdistetaan pintamateriaalin ja likaisuusasteen mukaan korkeapainepesutekniikalla, vesihiekka- tai hiekkapuhalluksella. Peruspuhdistuksen yhteydessä kannattaa tarkistuttaa saumausten kunto. Puhdistusaineen tulee irrottaa tehokkaasti likaa ja tuhota mahdolliset juuri-itiöt, jotta lopputuloksesta saadaan siisti. Suomessa kannattaisi siirtyä julkisivupintojen suojaukseen jo uutena, kuten on tehty keski-Euroopassa jo vuosia. Oikeilla suojakäsittelyillä saavutetaan pitkän aikavälin kustannussäästöjä, sillä kivipinta rapautuu huomattavasti hitaammin, vähentää tehokkaasti rajujen ilmastonvaihdosten aiheuttamia pintavaurioita ja puhdistettavuus paranee. Eikä sovi unohtaa esteettisyyttä, sillä siisti julkisivu lisää asumisviihtyvyyttä ja antaa hyvän kuvan kiinteistöstään huolehtivasta omistajasta. Graffitin poisto on edullisempaa suojatulta pinnalta Jos kiinteistö sijaitsee alueella, jossa on mahdollista joutua graffitien uhriksi, kannattaa julkisivu suojata lisäksi mikrovahapohjaisella antigraffitisuojalla ulottuvuuskorkeuteen. Täysin suojaamattomalta pinnalta graffitin poisto on työlästä ja kallista eikä pintaa saada välttämättä täysin puhtaaksi. Punajäkälävaurioita puhdistettiin Seinäjoen terveyskeskuksen julkisivuissa Seinäjoen terveyskeskus on kamppaillut
betoni BET0504 s88-89
4 2005
89
89
8.12.2005, 17:08
4
punajäkälän kanssa jo kymmenisen vuotta. Ratkaisua ongelman poistamiseen on etsitty vuosia kokeilemalla eri suoja-aineita. Kivi- ja betonipintojen suojaukseen ja kunnostukseen erikoistunut Dyny Clean Kiinteistö Oy puhdisti julkisivun ja suoritti Dyny-julkisivusuojakäsittelyn. Työ aloitettiin viime kesänä ja työtä jatketaan vuosittain määrärahojen puitteissa. Dynyn markkinointipäällikkö Ella Saarinen kertoo suojauksen poistavan kasvualustan jäkälältä, sillä vesi ei enää imeydy suojattuun betoniin. – Dyny-julkisivusuojalle on VTT:llä tehty sääkaappikoe, jossa marmoripinta säilyi lähes alkuperäisenä 12 vuoden säärasitusta vastaavan ajan, kertoo Dynyn toimitusjohtaja Viljo Ahonen. Punajäkälä on tummuttanut terveyskeskuksen betoniset ikkunalaudat ja pahimmissa paikoissa jäkälä on syönyt raudoituksen näkyviin. Jäkälä on levinnyt ikkunalaudoista pesubetoniseinään tummuttaen ja rapauttaen sitä. Punajäkälää esiintyy myös muissa Seinäjoen rakennusten betonipinnoissa ja samoja ongelmia on julkisivuissa ympäri Suomen. Jos ongelmaan tartutaan ennen kuin julkisivu on pahasti rapautunut, saadaan julkisivusta vielä edustavan näköinen. Julkisivun elinikä lyhenee rapautumisen ja pintavaurioiden vuoksi, joten julkisivun suojaus kannattaisikin huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Ella Saarinen Lisätietoja: www.dyny.fi Ella Saarinen / Dyny Clean Kiinteistö Oy puh. 03 - 3123 1814 ella.saarinen@dyny.fi
3 Paikoitellen punajäkälä on levinnyt betonista pesubetoniseinään. Jäkälä on vaurioittanut betonia kivien ympäriltä. Paikoitellen punajäkälä on rapauttanut betonisia ikkunalautoja lähes irti. 4 Käynnissä on puhdistus 120-asteisella korkeapainepesutekniikalla. Ennen puhdistusta pinnalla on vaikuttanut jäkälän itiöt tuhoava puhdistusaine. Julkisivusta, joka ei ole pahasti rapautunut, eikä siinä ole näkyviä pintavaurioita, saadaan puhdistamalla edustavan näköinen. Suojaus vähentää jäkälän uudelleenmuodostumista. Suojaus kannattaa uusia noin 10 vuoden kuluttua.