Tunnista omat lähtökohtasi ja voimavarasi. Löydä selviytymiskeinoja arkeen. Mielenpuu-matka auttaa sinua kartoittamaan tulevaisuutta ja suuntaamaan kohti unelmia.
GRANO OY 2018
Haluatko vertaistukea? Haluatko pohtia vanhemmuuden kiemuroita muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa?
Hyvää Mielenpuu-matkaa!
Mielenpuu-matka Osallistujan vihko
ISBN 978-951-789-XXX-X (nid.)
Päivi Malmivaara
ISBN 978-951-789-XXX-X (PDF)
evl.fi 2Lapsiarkki_Mielenpuu_kannet.indd 2
Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja
76
Kirkko ja toiminta 15.11.2018 11.45
LapsiArkki Mielenpuu-matka Osallistujan vihko
Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 76 Kirkko ja toiminta Kirkkohallitus Helsinki 2018
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 1
15.11.2018 11.44
LapsiArkki Mielenpuu-matka Osallistujan vihko Š Kirkkohallitus
Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 76, Kirkko ja toiminta Muut julkaisut Asianumero: DKIR/1093/06.02/2018 Taitto ja kuvitus Hella Design ISBN 978-951-789-622-1 (nid.) ISBN 978-951-789-623-8 (PDF) ISSN 2341-9393 (painettu) ISSN 2341-9407 (verkkojulkaisu)
Grano Oy Kuopio 2018
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 2
15.11.2018 11.44
Sisällys
LapsiArkki – Vanhemmuuden parkki.................................................................... 5 Mielenpuu-matka........................................................................................................ 6 Mielenpuu-matkan toimintaperiaatteet................................................................. 7 Mielenpuu-matka alkaa............................................................................................. 8 Minä ja perheeni........................................................................................................ 8 Kriisit ja niistä selviytyminen............................................................................... 12 Tunteet...................................................................................................................... 16 Arki ja koti............................................................................................................... 20 Omat vahvuudet ja taidot...................................................................................... 24 Arvot......................................................................................................................... 28 Naiseus ja mieheys.................................................................................................. 32 Unelmat.................................................................................................................... 36 Mielenpuu-matka päättyy..................................................................................... 40 LapsiArkki hankkeena............................................................................................ 44
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 3
15.11.2018 11.44
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 4
15.11.2018 11.44
LapsiArkki – vanhemmuuden parkki Yhden vanhemman perheissä vastuu arjen pyörittämisestä on sanansa mukaisesti vain yhdellä vanhemmalla. Arki voi olla hyvinkin kiireistä ja vanhemmalla omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua. Toisten aikuisten kontaktit ovat ohimeneviä välähdyksiä ja oma aika rentoutumiseen löytyy usein vasta siinä vaiheessa, kun koti on hiljentynyt ja lapset ovat nukkumassa. Usein sitä on siinä vaiheessa itsekin niin väsynyt, että on parempi käydä nukkumaan. Millainen on vanhemman päivä perheessä, jossa on vain yksi huoltaja. Kuvitellaanpa! Kun aamulla lähdet kotoa töihin, niin ensimmäiset huomenet toivotat bussikuskille. Voi olla, että bussissa on joku tuttu, Tärkeintä jonka kanssa vaihdat muutaman sanan. Matka työpaikalle LapsiArkissa on jatkuu bussin jälkeen ratikalla ja loppumatka sitten käihmisen arvostava vellen. Aikaa tähän on mennyt noin tunti ja varsinaisesti kohtaaminen, läsnäolo et ole vielä jutellut kenenkään kanssa, vaikka ohitsesi on ja kuunteleminen. kulkenut jo kymmenittäin ihmisiä. Työpaikalla käyt päivän ensimmäiset keskustelut, todennäköisesti kahvikupin ääressä ja nekin puheet niitä näitä. Sitten uppoudutkin koneen äärellä työasioihin seuraavaksi muutamaksi tunniksi ennen lounasta. Lounaan syöt työpaikan taukotilassa, yksin ja hiljaa. Kahvitauolla kaikilla on kiire tai tapaamisia, eikä kukaan ehdi istahtaa yhteisen pöydän ympärille. Pian kello on neljä ja matka kotiin taittuu ensin kävellen, sitten ratikalla ja lopuksi bussilla. Saavut kotiin, mutta tällä viikolla siellä ei ole ketään muita kuin sinä. Ei siis ketään kenen kanssa voisit jutella ja kertoa päivän kuulumisia. Olet yksin. Ainakin vuoroviikkovanhemmille tämä voi olla hyvinkin tuttua. LapsiArkki haluaa tarjota yhden vanhemman perheiden vanhemmille vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta vanhemmilta. Tämä vihko on tarkoitettu sinulle, joka haluat oppia tuntemaan paremmin itsesi, tunteesi ja voimavarasi. Mielenpuu-matkan avulla voit pohtia tulevaisuuden suuntaa, omaa vanhemmuuttasi ja rooliasia naisena/miehenä. Mielenpuu-matkan tärkein tavoite on vanhemmuuden vahvistaminen vertaistuen avulla. Hyvää LapsiArkkia meille kaikille!
Päivi
Päivi Malmivaara LapsiArkki, projektipäällikkö Kirkkohallitus Toiminnallinen osasto, Kasvatus ja perheasiat 5
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 5
15.11.2018 11.44
Mielenpuu-matka Yhden vanhemman perheet eivät ole enää marginaalinen perhemalli vaan yleistyvä lapsiperhemuoto. Lapsiperheistä jo 22% on yhden vanhemman perheitä. Mielenpuu-matkan tärkein tavoite on vanhemmuuden vahvistaminen vertaistuen avulla. Vertaistuella on todistetusti merkittävä positiivinen vaikutus samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vertaisryhmä mahdollistaa asioiden jakamisen ja sitä kautta vanhempi voi saada uusia näkökulmia omien asioiden pohtimiseen. Mielenpuu-matka sisältää yhdeksän kokoontumiskertaa ja jokaisella kerralla on oma teemansa, jonka mukaan työskennellään. Matkan teemoihin liittyy aina myös symboli. Esimerkiksi itseä ja perhettä kuvaa puun runko ja oksat. Matka pitää sisällään keskustelua pareittain ja ryhmässä, omien tunteiden ja tapahtumien kirjaamista, vihon täyttämistä ja yhdessä asioiden pohtimista. Toiminnalliset osuudet auttavat tekemään näkyviksi tunteet, asenteet ja arvot sekä mahdollistavat niiden tarkastelun.
• Puun runko ja oksat: Minä ja perheeni • Portti: Kriisi • Tuuli: Tunteet • Talo: Arki ja koti • Puun juuret: Oma vahvuudet ja taidot • Puun lehdet: Arvot • Puun hedelmät: Naiseus/mieheys • Pilvet: Unelmat • Mielenpuu-matkan päättäminen
6
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 6
15.11.2018 11.44
Mielenpuu-matkan toimintaperiaatteet Luottamuksellisuus ja avoimuus Luottamuksellisuus ryhmässä tarkoittaa sitä, että asioista, joista ryhmässä puhutaan, ei puhuta muualla – ei edes, vaikka ryhmän jäsenet kohtaisivat toisensa jossakin muualla kuin ryhmässä. Omista asioistaan kukin saa kertoa, mitä haluaa, mutta muiden asioista ei saa puhua. Avoimuus on ryhmässä sitä, että kukin kertoo asioistaan omista tunteistaan ja tarpeistaan käsin. On silti tärkeää myös säilyttää omat rajat.
Keskinäinen hyväksyntä ja kunnioitus Ryhmässä tulee vallita hyväksyvä ja kunnioittava ilmapiiri. Kaikenlainen neuvominen, tulkinta ja arvostelu ryhmässä on kiellettyä. Kaikkien kokemukset ovat aitoja ja totta.
Sitoutuminen Vertaisryhmästä saa suurimman hyödyn silloin, kun osallistujat sitoutuvat tulemaan kokoontumisiin, osallistuvat yhteiseen työskentelyyn ja pysyvät mukana ryhmässä.
7
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 7
15.11.2018 11.44
Mielenpuu-matka alkaa 1. kokoontumiskerta
Minä ja perheeni Ensimmäisellä kerralla tavoitteena on hahmottaa oma perhe. Keitä perheeseeni kuuluu? TEEMATYÖSKENTELY: Käydään keskustelu pareittain tai kolmen hengen ryhmissä. Etsitään kolme yhdistävää asiaa. Näitä voivat olla esimerkiksi: ikä, lasten lukumäärä, asumismuoto, silmien väri, lempiruoka, harrastus. Täydennetään osallistujan vihkoa Kirjoita puun runkoon oma nimi ja oksiin niiden ihmisten nimet, joiden koet kuuluvan perheeseesi. Odotukset ja tavoitteet Keskustellaan odotuksista ja tavoitteista Mielenpuu-matkalle. Millaisia odotuksia ja tavoitteita sinulla on tulevalle Mielenpuu-matkalle? Kirjaa odotukset ja tavoitteet vihkoon siihen varattuun kohtaan. KOTITEHTÄVÄT: 1. Kirjoita vihkoon ajatuksia ja tunteita ensimmäisen kerran jälkeen. 2. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestä siihen varattuun tilaan. Tämä sama kotitehtävä toistuu joka toisella kokoontumiskerralla ja lopuksi sinulla on lista omista hyvistä asioista itsestäsi. Listat käydään läpi viimeisellä kokoontumiskerralla. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros. Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
8
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 8
15.11.2018 11.44
Ke
itä
perh eeseeni kuu luu?
Ku ka
m
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 9
in
äo len ?
15.11.2018 11.44
Odotuksia ja tavoitteita Mielenpuu -matkalleni.
10
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 10
15.11.2018 11.44
11
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 11
15.11.2018 11.44
2. kokoontumiskerta
Kriisit ja niistä selviytyminen Toisella tapaamiskerralla tavoitteena on pohtia sitä, mikä kriisi edelsi tätä elämänvaihetta ja mitä selviytymiskeinoja kullakin on aiemmin ollut kriiseistä eteenpäin selviytymiseen tai kriisien käsittelyyn. KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVÄN LÄPIKÄYNTI: Miltä tuntui tehdä kotitehtäviä? Oliko helppoa tunnistaa ja kirjata ylös itsestä löytyneitä hyviä asioita? TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Kriisit ja niistä selviytyminen Kun kriisi kohtaa, elämä pysähtyy ja seisahtuu. Joskus yhtäkkiä ja odottamatta, joskus se hiipii hiljaa ja vähitellen. Yhtäkkinen kriisi voi olla esimerkiksi läheisen kuolema tai parisuhde-ero silloin, kun ero tapahtuu vaikka pettämisen ja jättämisen seurauksena. Hitaasti saapuva kriisi on vaikkapa ikäkriisi, joka haastaa katsomaan itseä uusin silmin. Joka tapauksessa kriisi muuttaa jotain ihan perustavanlaatuisesti. Kriisi kuluttaa henkisiä voimavaroja. Kriisin alku on pahinta aikaa. Ensin tulee sokki, joka kestää muutamista tunneista pariin vuorokauteen. Sokkireaktiota seuraa reaktiovaihe, joka saattaa rajuudellaan yllättää. Tässä vaiheessa tapahtunut väsyttää, vie voimat, kriisin aiheuttaja pyörii jatkuvasti mielessä ja tunteet heittelehtivät miten sattuu vihasta, suruun, mihin tahansa. Mieli yrittää tässä vaiheessa ymmärtää, mutta ei tahdo millään käsittää mitä on tapahtunut. Olo tuntuu epätodelliselta ja tuskaiselta. Voiko näin käydä juuri minulle? Rankka reaktiovaihe asettuu pikkuhiljaa. Aallonpohjat eivät ole enää niin syviä kuin alussa. Tunteet tasoittuvat vähitellen ja takapakkeja tulee harvemmin. Seuraavassa eli kriisin läpityöskentelyvaiheessa aletaan työstää kriisiä. Analysoidaan, mietitään. Mieli pyrkii järjestämään tapahtuneen osaksi omaa elämänkaarta. Ja niin tapahtuukin. Mutta se vie aikaa; kriisin läpi eläminen kestää keskimäärin kaksi vuotta. Aika parantaa, niin se oikeasti tekee, vaikkei sitä kriisin tapahduttua halua uskoa tai voi ymmärtää. Kriisi asettuu hiljalleen osaksi oman elämän helminauhaa eikä ole siitä erillinen kokemus.
12
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 12
15.11.2018 11.44
Jotain myönteistä
Jotain
kielteistä
13
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 13
15.11.2018 11.44
Läpi eletyn kriisin jälkeen moni sanoo sitä, miten on kasvanut, kehittynyt ja kypsynyt ihan uudeksi ihmiseksi. Kriisi on käännekohta ja myös mahdollisuus. Joku toteaa tässä kohtaa, että näin sen pitikin mennä. Tällä oli jokin tarkoitus. TEEMATYÖSKENTELY: Keskustellaan juuri kuullusta tekstistä. Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herätti? Täydennetään osallistujan vihkoa Merkitse janalle (kuvan porttiin) itselle tärkeitä elämänvaiheita ja -tilanteita. Viivan yläpuolelle myönteisiä asioita, viivan alle kielteisiä ja viivalle neutraaleja. Tämän jälkeen kirjaa porttiin keinoja, jotka ovat auttaneet edellisissä kriiseissä eli pyri aktivoimaan vanhat selviytymiskeinosi ja löytämään uusia. Keskustellaan työskentelystä. Lopuksi voit kertoa yhden onnistuneen ja yhden epäonnistuneen selviytymiskeinon. KOTITEHTÄVÄT: 1. Mitä aiempia selviytymiskeinojasi voisit hyödyntää nykyisessä elämäntilanteessa? 2. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestäsi siihen varattuun tilaan. 3. Ota seuraavalle kerralle mukaasi kaksi valokuvaa. Toinen kuvista voi liittyä hyvään hetkeen, jonka olet kokenut yksin ja toinen liittyä hyvään hetkeen, jonka olet kokenut yhdessä lapsesi/lastesi kanssa. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros. Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
14
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 14
15.11.2018 11.44
15
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 15
15.11.2018 11.44
3. kokoontumiskerta
Tunteet Tämän kerran tavoitteena on lisätä tunnetaitoja ja tietoisuutta omista tunteista. Miltä minusta tuntuu? KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVÄN LÄPIKÄYNTI: Oletko hyödyntänyt jotakin aiempaa selviytymiskeinoa tässä elämäntilanteessa? Valokuvat käydään läpi teematyöskentelyssä. TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Tunteet Tunteet eivät ole oikein tai väärin. Kaikkia tunteita tarvitaan. Osaa tunteista on vain kurja tuntea. Tunteita ei voi hallita kieltämällä, mutta niitä voidaan ruokkia ajatuksilla. Jotkut ajatukset synnyttävät myönteisempiä tunteita kuten iloa, innostusta, toivoa, rohkeutta, jotkut hankalampia kuten pelkoa, itsensä vähättelyä, toivottomuutta, passiivisuutta jne. On olemassa tietty joukko tunteita, joita ihmiset kertovat kokevansa muita useammin. Näitä voidaan kutsua perustunteiksi. Perustunteita ovat ilo, pelko, viha, inho, suru ja hämmästys. Näiden tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen auttaa elimistöä palautumaan stressistä ja tuottaa mielihyvää. Ilo on tunne, joka ohjaa kohti hyödyllistä toimintaa. Pelko on puolestaan tarpeellinen tunne, kun jokin uhkaa psyykkistä tai fyysistä hyvinvointiamme. Viha nostaa toimintavalmiutta ja mahdollisuudet oman edun puolustamiseksi (omat rajat) paranevat. Inhon alkuperäinen tarkoitus on ollut suojella meitä. Inho ohjaa meitä välttämään sitä, mihin inho kohdistuu (esimerkiksi pilaantuneeseen ruokaan). Suru vähentää toimintavalmiutta ja hidastaa sekä tiedonkäsittelyä että motoristen järjestelmien toimintaa. Surun ilmaisut saavat aikaan empaattista käyttäytymistä muissa ihmisissä ja mahdollistavat avun saamisen. Hämmästys keskeyttää senhetkisen tilanteen ja ihminen valmistautuu muuttamaan toimintaansa, jotta se vastaisi paremmin uutta ja yllättävää tilannetta. On tärkeää opetella kohtaamaan, tunnistamaan ja hyväksymään omat tunteet. Esteitä tunteiden tunnistamiselle voivat olla lapsuuden ikävät kokemukset, kokemukset huonoista ihmissuhteista, traumat, stressi ja väsymys. Kun tunnistaa ja hyväksyy tunteensa, oppii ymmärtämään ja hyväksymään omaa itseä ja omaa toimintaansa. Ei toivottujen tunteiden torjuminen vie paljon psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Tavoitteena on ottaa vastuu omista tunteista ja kokemuksista. Kun tunteet virtaavat vapaasti, voimme olla läsnä tässä ja nyt. > 16
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 16
15.11.2018 11.44
Mi
kä t uott aa ilo a?
Mikä rauhoittaa?
17
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 17
15.11.2018 11.44
Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa. Ne voi elää, antaa tulla ja mennä. Tunteiden sanoittaminen auttaa lapsen tunteiden kuuntelua ja ymmärtämistä. Aikuinen voi viestittää lapselle tunnetta siitä, että on kuunnellut lasta ja ymmärtänyt hänen viestinsä. ”Ymmärrän mitä sanot ja se mitä kerrot on ok”. Tunteiden ilmaiseminen rakentavasti lähentää suhdetta lapseen. TEEMATYÖSKENTELY: Keskustellaan juuri kuullusta tekstistä. Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herätti? Muistoja valokuvista Olet tuonut mukanasi kaksi valokuvaa, joista välittyy erilaisia tunteita tai tunnetiloja. Toinen kuvista liittyy hetkeen, jonka olet kokenut yksin ja toinen liittyy hetkeen, jonka olet kokenut yhdessä lapsensa kanssa. Kerro vuorollasi miksi olet valinnut kyseessä olevat kuvat ja millaiset tunteet ja tunnetilat kuviin liittyvät. Tunteen löytäminen ja tunnistaminen -harjoitus Keskustellaan pareittain tai ryhmänä. Palauta mieleen viikon sisällä jokin tilanne, joka ärsytti, kiukutti tai suututti. Pari tai muut ryhmäläiset yrittävät löytää kiukkukuvauksen takana olleen tunteen esim. ”taisit olla aika pettynyt”. Jos tunne osui oikeaan, niin sen jälkeen vaihdetaan osia. Eli toinen parista kertoo tilanteen ja toinen etsii ärtymyksen takana ollutta tunnetta. Lopuksi jaetaan kokemuksia harjoituksesta. • Miltä tuntui, kun tunne löytyi? • Miltä tuntui tunnistaa toisen kokema tunne? • Miten voit hyödyntää harjoitusta arjessa? Mitä teet ja milloin? Täydennetään osallistujan vihkoa Kirjoita pyykkinarulla tuulessa kuivumassa oleviin pyykkeihin niitä asioita, jotka tuottavat esimerkiksi iloa, tyyneyttä, tasapainoa tai tyytyväisyyttä. Voit halutessasi myös värittää kuvaa myönteisiä tunteita kuvaavilla väreillä. KOTITEHTÄVÄT: 1. Havainnoi seuraavan viikon ajan tuntemiasi tunteita ja kirjaa ne ylös vihkoosi. Millaisia tunteita eri tilanteet synnyttivät? Mistä ilostuit? Mistä hermostuit? 2. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestäsi siihen varattuun tilaan. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros. Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
18
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 18
15.11.2018 11.44
19
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 19
15.11.2018 11.44
4. kokoontumiskerta
Arki ja koti Neljännellä kokoontumiskerralla tavoitteena on pohtia arkea ja kodin merkitystä sekä tulla tietoiseksi oman arjen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Minkälaista arki on ja mitä koti merkitsee? KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVIEN LÄPIKÄYNTI: Millaisia tunteita olet tuntenut viikon aikana? Oliko tunteiden tunnistaminen ja kirjaaminen helppoa? Yllätyitkö, ärsyynnyitkö tai innostuitko jostain tunteesta? TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Arki ja koti Voit halutessasi sulkea silmäsi ja keskittyä tähän mielikuvamatkaan. Kulje kotitaloasi kohti. Astu ulko-ovelle. Avaa ovi ja astu sisään. Onko edessäsi tuulikaappi tai eteinen? Kuuluuko eteiseen ääniä? Onko kotona ketään? Näetkö kenkiä tai vaatteita, kenen vaatteita siellä on? Mene sitten keittiöön. Mitä huonekaluja keittiössä on? Montako tuolia pöydän ääressä? Kuka istuu missäkin? Onko keittiössä ikkuna? Mitä ikkunasta näkyy? Kulje kodissasi. Minkälaisia huoneita näet? Millaisia verhoja, mattoja? Miltä kotona tuoksuu? Kenen koti tämä on? Näetkö ketään? Mitä muut tekevät? Millä mielellä he ovat? Puhuvatko he sinulle? Miten katsovat sinua? Miten sinä katsot heitä? Mene sänkysi viereen? Katsele sänkyä, kosketa sitä. Kuka sängyssä yleensä nukkuu? Mene nyt makaamaan sängylle. Tunne patja, tyyny. Laita silmät kiinni. Oletko iloinen? Suretko jotain? Miltä tuntuu? Nouse sängyltä. Vilkaise itseäsi peilistä. Millainen nainen tai mies sinua katsoo? Hymyile peilikuvallesi. Sano itsellesi mielessäsi jotain todella kaunista. Nyökkää peilikuvallesi. Liikuttele vähän sormiasi ja varpaitasi. Liikuttele kehoasi, venyttele. Avaa silmäsi ja palaa takaisin tähän tilaan. TEEMATYÖSKENTELY: Mielikuvamatka Kirjaa vihkoon ajatukset, tunteet ja havainnot, jotka mielikuvamatka herätti. Sen jälkeen keskustellaan seuraavista teemoista: Miten arki sujuu? Töissä/kotona/päiväkodissa? Millainen on päivärytmi? 20
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 20
15.11.2018 11.44
Mikä tekee kodin? 21
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 21
15.11.2018 11.44
Millaiset ovat nukkumajärjestelyt? Unen laatu? Mitä kaikkea ruokaan ja ruokailuun liittyy? Kuka on sisustanut, kenen ehdoilla? Miten luonnehtisit paikkaa jossa nyt asut? Onko se koti, asunto, kämppä vai tilapäinen majapaikka? Mikä luo kodin? Keitä kotona käy vai käykö ketään (sosiaalinen tukiverkosto)? Kodin siisteys? Kenen vastuulla? Mitkä ovat kotisi rajat? Kuka saa puuttua perheen asioihin, kuka saa kertoa mielipiteensä? Täydennetään osallistujan vihkoa Keskustelun aikana voit värittää taloa ja pihaa haluamallasi tavalla. KOTITEHTÄVÄT: 1. Kirjoita omaan vihkoon kolme (3) käytännön ratkaisua, jotka auttavat sinua tekemään arjesta sujuvampaa ja joiden koet tukevan omaa jaksamistasi. Esimerkiksi kirjaa siivouspäivät (ma: vessanpesu, ti: pyykkipäivä jne.), nukkumaanmenoajat (myös itsellesi). 2. Pyydä joltakulta apua. 3. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestäsi siihen varattuun tilaan. 4. Ota valokuva omasta kodista ja siellä paikasta mikä kaikkein tärkein, turvallisin, voimaannuttavin, paras. Kuvat käydään läpi seuraavalla kerralla. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros. Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
22
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 22
15.11.2018 11.44
23
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 23
15.11.2018 11.44
5. kokoontumiskerta
Omat vahvuudet ja taidot Viidennen kokoontumiskerran tavoitteena on lisätä kykyä tunnistaa omia vahvuuksia ja taitoja. Miksi itsetuntemus ja avoimuus ovat tärkeitä? KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVIEN LÄPIKÄYNTI: Minkälaisia käytännön ratkaisuja keksit, jotta arjestasi tulisi sujuvampaa? Pyysitkö joltakulta apua? Käydään läpi edellisen kerran kotitehtävän valokuvat. Voit halutessasi esitellä kuvat, jotka olet ottanut omasta kodista, paikasta joka on kaikkein tärkein, turvallisin, voimauttavin tai muuten paras. TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Omat vahvuudet ja taidot Meissä on monenlaisia puolia. Olemme tuttuja ja tuntemattomia sekä itsellemme että toisillemme. Mitä avoimempia ja tietoisempia olemme, sitä paremmin yleensä voimme. Kun ihminen tuntee itsensä hyvin eli itsetuntemus on kohdillaan, hän tuntee itsensä ja hyväksyy itsessään olevat ”hyvät” ja ”huonot” puolet. Itsensä tuntevalla ihmisellä on hyvät mahdollisuudet minäviestintään. Minä-viestintä tarkoittaa avoimuutta omista tunteista ja tarpeista. Jos ei tunne itseään eikä omia tunteitaan tai tarpeitaan, ei voi tai uskalla kertoa niitä muillekaan. Avoimuus ei tarkoita kaikenlaista höpötystä ja asioiden kertomista (höpinä voi olla myös naamio, jolla peittää todellisen itsensä!) vaan sitä, että kertoo, mikä häiritsee, minkä asioiden toivoisi olevan toisin, mikä pelottaa ja niin edelleen. Avoimuus itsessään voi olla pelottavaa. Oman sisimmän avaamisessa ottaa aina riskin siitä, että tulee paljastaneeksi itsensä. Avoin viestintä on tien raivaamista itsen ja toisten luo. Kommunikaatio takkuaa, jos kätkeydytään naamioiden taakse. Avoimuus ei tarkoita raatorehellisyyttä vaan aitoa kohtaamista. Avoimuus vaatii paljon rohkeutta. Voisitko kertoa itsestäsi ja toiveistasi avoimesti? Näin annat muille mahdollisuuden ymmärtää sinua paremmin. Luottamus lisääntyy avoimuuden ilmapiirissä. Kun kohtaat haastavia tilanteita ihmissuhteissa, pysähdy. Kuuntele uteliaasti ja innostuneesti: voinko oppia tuon ihmisen kautta jotain uutta itsestäni? TEEMATYÖSKENTELY: Keskustellaan juuri kuullusta tekstistä. Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herätti? 24
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 24
15.11.2018 11.44
Min
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 25
un v ahvuu
teni:
15.11.2018 11.44
Keskustelun jälkeen täydennetään seuraavat lauseet: Minä olen… Ystäväni/äitini/isäni/lapseni sanovat minun olevan… En halua muiden saavan tietää, että minä olen… Kirjoittamistehtävän voi purkaa pohtimalla muun muassa seuraavia kysymyksiä: Oliko itseä helppo kuvailla? Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa? Miksi? Tuottiko kirjoittamistehtävä itselle yllätyksiä? Miten ystävän/ äidin/ isän/lapsen kuvaukset eroaisivat omasta kuvauksestasi? Voit myös pohtia miten kuvailisit itseäsi hakiessasi työpaikkaa tai kun olet lähdössä kavereiden kanssa illanviettoon? Entä aamiaispöydässä vasta heränneenä? Omat naamiot Pohdi omia naamioita. Millaisten naamioiden taakse kätkeydyt? Miksi haluat kätkeä todellisen minäsi? Mikä avoimuudessa pelottaa? Kenelle pelkäät olla avoin? Miltä tuntuisi ajatus, että kertoisit läheisillesi enemmän, mitä tunnet ja mitä tarvitset? Täydennetään osallistujan vihkoa Kirjaa puun juuriin varattuun tilaan omat vahvuudet. Nämä vahvuudet ovat niitä, jotka auttavat sinua pysymään pystyssä ja jatkamaan eteenpäin. Esimerkiksi: osaan ja uskallan pyytää apua, osaan antaa anteeksi itselleni ja muille tai siedän toistoja ja turhautumista. Juuriin kirjoitetaan myös se vahvuus tai taito mitä haluaisit itsessäsi voimistaa tai minkä haluaisit itsellesi, kuten “uskallan sanoa muille mitä ajattelen, uskallan näyttää tunteeni tai osaan suojella itseäni”. Apuna tehtävässä ovat seuraavat kysymykset: Mikä vahvuus sinussa on? Minkä vahvuuden haluaisit itsellesi? Mitä haluaisit lisätä, voimistaa? KOTITEHTÄVÄT: 1. Kehu itseäsi vähintään kerran päivässä. 2. Kirjoita rakkauskirje lapselle/lapsille. Voit antaa kirjeen heti lapsellesi tai laittaa sen talteen ja antaa myöhemmin sopivana ajankohtana. 3. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestäsi siihen varattuun tilaan. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros. Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
26
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 26
15.11.2018 11.44
27
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 27
15.11.2018 11.44
6. kokoontumiskerta
Arvot Tällä kerralla tavoitteena on tulla tietoiseksi omista arvoista ja siitä, elääkö niiden mukaan. Mitä arvoja haluan välittää lapselleni? Mitä arvostan? KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVIEN LÄPIKÄYNTI: Miltä tuntui kehua itseä? Miltä tuntui kirjoittaa rakkauskirje omalle lapselle/lapsille? Oletko jo antanut kirjeen lapsellesi? Milloin aiot kirjeen antaa? TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Arvot “Joudun jatkuvasti jättämään lapseni hoitoon kenelle nyt satun saamaan. Se tuntuu pahalta. Haluaisin itse olla lapseni kanssa mahdollisimman paljon. Taloudellinen tilanteemme on sellainen, että minun on pakko tehdä kahta työtä ja lähitukiverkkoa on vähän. Silti eniten elämässä halusin saada tämän lapsen ja kun hänet viimein sain, jouduin tähän oravanpyörään.” Jokainen meistä joutuu tekemään omassa elämässään arvovalintoja ja aina ihanteet ja todellisuus eivät kohtaa. Minkälaista elämää sinä arvostat? Mikä ja kuka on sinulle tärkeä? Kun tietää, mikä on itselle tärkeää ja mitä arvostaa, on helpompi suunnistaa elämässä oikein ja tavoitella itselle tyydyttäviä päämääriä. Viihtyminen tai menestyminen on todennäköisempää asioissa, jotka kokee omakohtaisesti mielekkäiksi ja arvokkaiksi, ja joissa voi toteuttaa itseään. Omien arvojen tunnistaminen ei ole aina helppoa. Arvot eivät pysy aina samoina, vaan voivat muuttua paljon elämän kuluessa. Omien arvojen näkemiseksi tarvitaan joskus perusteellista pohdintaa ja aikaa, oman sisimmän kuuntelua. Kosketus omaan itseen auttaa näkemään omia arvoja sekä niiden järjestystä. Omien arvojen mukaisesti eläminen vaatii tahtoa, päättäväisyyttä ja energiaa. On myös ymmärrettävä, että tällainen arvojen mukainen käytös voi pahoittaa jonkun mielen. Arvot näkyvät arjessa. Se mitä arvostat, siihen panostat, käytät aikaa ja usein myös rahaa. Jos omat arvot ovat osittain tai kokonaan tiedostamattomia, niitä on vaikea toteuttaa ja oma toiminta voi olla arvoiltaan hyvinkin ristiriitaista. Lapsi omaksuu sinun arvosi – ja voi myöhemmin haluta aivan toisenlaisen elämäntavan. Moni joutuu esimerkiksi aikuistuessaan pohtimaan, sopivatko vanhempien ja perheen arvot itselle vai ovatko omimmat arvot jotain aivan muuta. Mihin kaikkiin asioihin pystyt vaikuttamaan niin, että arvoristiriitoja olisi mahdollisimman vähän? 28
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 28
15.11.2018 11.44
Tä
rk
ei
tä
as
io
el
ita
äm
äs
sä
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 29
ni
15.11.2018 11.44
TEEMATYÖSKENTELY: Keskustellaan juuri kuullusta tekstistä. Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herätti? Minkälaista elämää sinä arvostat? Mitä käytännössä tarkoittaa se, että elän arvojeni mukaan? Tarvitaanko muutosta? Voiko itselle olla armollinen? Minkälaisia arvoristiriitoja olet kohdannut omassa tai läheistesi elämässä? Esimerkiksi ihminen kertoo tärkeäksi arvokseen terveyden, mutta elämäntapa ei vastaa arvon mukaista toimintaa eli ei esimerkiksi syö terveellisesti tai liiku riittävästi. Täydennetään osallistujan vihkoa Kirjaa puun lehtiin, mitkä asiat ovat sinulle elämässä tärkeitä. Lehtiin voi kirjata myös niitä arvoja, joita haluaisit välittää lapsellesi/lapsillesi. KOTITEHTÄVÄT: 1. Tee jonkin arkipäivän juttu toisin kuin yleensä. Esimerkiksi jos lapsi haluaa kotimatkalla päivähoidosta pysähtyä tutkimaan asioita, tehkää niin. Pyri olemaan läsnä, kiireetön ja lapsentahtinen. 2. Ota seuraavalle kerralle mukaan jotain, mikä kuvaa omaa naiseuttasi/ mieheyttäsi. Se voi olla tavara, esine, kuva, runo, ajatelma tai jotain muuta. Varaudu kertomaan, miksi olet valinnut juuri sen ja miten se liittyy omaan naiseuteesi/mieheyteesi. 3. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestäsi siihen varattuun tilaan. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros. Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
30
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 30
15.11.2018 11.44
31
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 31
15.11.2018 11.44
7. kokoontumiskerta
Naiseus ja mieheys Seitsemännellä kerralla tavoitteena on pohtia millaista on olla nainen/mies nykypäivänä. KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVIEN LÄPIKÄYNTI: Minkä arkipäivän asian teit viikon aikana toisin? Miltä se tuntui? Kokeilitko olla läsnäoleva, kiireetön ja lapsentahtinen. TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Naiseus ja mieheys ”Nainen on aina nainen.” ”Oikea nainen pukeutuu naisellisesti ja pitää huolta itsestään.” "Miehet ei itke." ”Naisella kuuluu olla muotoja.” ”Kaikki naiset tykkää lapsista!” "Oletko mies vai hiiri?" ”Nainen on naiselle susi.” ”Naiset ei tajua tietotekniikasta.” "Miehellä kuuluu olla lihaksia." ”Naiset juoruilee.” ”Naiset itkee helposti." "Miehet on kiinnostuneita autoista, koneista ja urheilusta." ”Naiset on empaattisia". Nainen on pimu, misu, kuuma kissa, puuma, tyrkky, ”milf”, äiti, emäntä, kaamea akka, huora, ämmä, mummeli, rekkakuskilesbo, femakko, kukkahattutäti, noita. Nainen on liian naisellinen tai epänaisellinen, aina jotenkin vääränlainen? Millaisia rooleja meillä on omassa elämässämme? Olemme äitejä, tyttäriä, siskoja, ystäviä, naapureita, työntekijöitä, työkavereita. Onko sukupuoli vain yksi rooli muiden rooliemme ohessa? Olemmeko itse valinneet naisenroolimme, vai olemmeko ottaneet sen annettuna? Miten ymmärrämme oman naiseutemme, millaista naiseutta tavoittelemme? Haluamme tai emme, media ja kulutusyhteiskunta muokkaa ajatuksiamme siitä, millainen on käsityksemme naiseudesta. Kun kuulet sanat lääkäri, poliitikko, maanviljelijä, professori... ajatteletko miesvai naispuolista ihmistä? Kun sanotaan ”ihminen” tarkoitetaan usein miestä – nainen on ”naisihminen”. Englannin kielessä sanaa ”mies” ja ”ihminen” kuvaa >
32
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 32
15.11.2018 11.44
Ar
v
tse ni a t os
ssän
i
33
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 33
15.11.2018 11.44
jopa yksi ja sama sana ”man”. Nainen on ikäänkuin vähän vähemmän, vähän passiivisempi kuin mies. Piilossa olevat asenteet naiseudesta ja mieheydestä vaikuttavat kaikkeen ajatteluumme. Monen naisen kokema jäytävä riittämättömyyden tunne ja epämääräinen tyytymättömyys itseensä on vain heijastusta näistä piiloasenteiden luomista odotuksista. Yksi feminismin esiin nostama ajatus on kysyä kuka tai mikä taho hyötyy vaikkapa monen naisen tunnistamasta ulkonäköön liittyvästä epävarmuudesta. Mikä taho hyötyy siitä, että moni nuori nainen kokee tarpeelliseksi käyttää lähes kaiken vapaa-aikansa ja rahavaransa monenmoiseen kehonhuoltoon ja treeniin, vaativan ja ilottoman ruokavalion ylläpitoon, ihonhoitoon, jalkahoitoon, käsihoitoon, kynsihoitoon, kokonaisvaltaiseen karvanpoistoon, ripsi- kulma-, ja hiuskauneuden maksimoimiseen ja juuri oikeanlaisen tyylin metsästykseen. (Ja lopuksi kaiken vaivannäön kruunaaman lopputuloksen dokumentoimiseen ja sosiaalisessa mediassa jakamiseen selfiekuvien muodossa.) Naisen ulkonäöllisestä epävarmuudesta hyötyy muun muassa valtava kauneus-, terveys- ja tekstiiliteollisuus. Iso osa koko markkinataloutta pyörii identiteetin rakentamisen ympärillä, ja sitä ruokkii ihmisen jatkuva tyytymättömyys itseensä. Miltä tulee näyttää, mitä tulee kuluttaa, mitä omistaa, että on juuri oikeanlainen? Mies ei ole todellakaan immuuni näille loputtomille sisäistetyille vaatimuksille, mutta naisen taakka tuntuu olevan moninkertainen. Täydellisen naisen ideaaliin kuuluu paitsi täydellinen ulkonäkö, tyyli ja terveys myös täydellisesti sisustettu koti ja täydelliset lapset. Naiset uupuvat itse luomansa taakan alle. Sen täydellisen ihon/vaatekaapin/pepun/elämän metsästykseen kuluneen ajan ja energian voisi käyttää monella muullakin tavalla. Naiseus ja mieheys on jotain omasta itsestä kumpuavaa. Se on sisäinen kokemus siitä, kuinka olla oma itsensä tässä maailmassa. Ei ole olemassa oikean- tai vääränlaista naiseutta tai mieheyttä. Maailman mittakaavassa Suomessa on hyvä olla tyttö ja poika ja kasvaa naiseksi ja mieheksi. Saamme monessa suhteessa valita, millaisia haluamme olla ja millaista maailmaa rakennamme. On hyvä olla tietoinen siitä, millaista naiseutta tai mieheyttä itsessään korostaa, millaista naisen- ja miehenmallia tavoittelee. Voi miettiä, kannattaisiko tavoitella ihan vaan ihmisyyttä, ja tutkia lempeästi, kuinka tulla omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen. Naiseus ja mieheys on sekä voimaa että heikkoutta. Se on itsenäisyyttä ja riippumattomuutta, mutta se on myös itsensä hyväksymistä kaikkine karvoineen. TEEMATYÖSKENTELY: Keskustellaan juuri kuullusta tekstistä. Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herätti? Mitä naiseus/mieheys merkitsee sinulle? Mitä on olla naisena/miehenä muutakin kuin äiti/isä? Millaisen naisen/miehen mallin olet saanut? Millaisia naisia/miehiä lapsena ihailit/ihailet nyt? Millaista on olla nainen/mies nykypäivänä? 34
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 34
15.11.2018 11.44
Oma naiseus/mieheys Pohdi mukanasi tuoman materiaalin avulla omaa naiseutta/mieheyttä. Se voi olla kuva, runo, esine tms. Kerro vuorollasi miksi olet valinnut kyseisen asian ja miten se liittyy teemaan. Täydennetään osallistujan vihkoa Kirjaa puun hedelmiin vähintään kolme asiaa mitä omassa naiseudessa/ mieheydessä arvostat. KOTITEHTÄVÄT: 1. Kirjoita vihkoon pohdintoja omasta naiseudesta/mieheydessä. 2. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestäsi siihen varattuun tilaan. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros: Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
35
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 35
15.11.2018 11.44
8. kokoontumiskerta
Unelmat Tällä kerralla suunnataan kohti tulevaisuutta ja tehdään omat unelmat näkyviksi. Millaisen tulevaisuuden haluat rakentaa? KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVIEN LÄPIKÄYNTI: Mitä ajatuksia keskustelu naiseudesta/mieheydestä sinussa herätti? TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Unelmat Unelma, mitä se sinulle tarkoittaa? Onko se jotain mitä olet aina halunnut omistaa tai tehdä tai jotain minkä toivoisit olevan toisin? Unelmat voivat olla hyvinkin erikokoisia ja erilaisia. Joku meistä unelmoi matkasta maailmanympäri ja joku siitä, että saisi nukkua yön keskeytyksettä. Itse olen aina unelmoinut pienesti ja voisi sanoa vaatimattomasti. Eiväthän omat unelmat ole voineet olla pröystäileviä. Miksi eivät? Mitä sitten vaikka minua sanottaisiin suuruudenhulluksi. Minä saan olla juuri sellainen kun olen. Joillekin meistä unelmat ovat kaukaisia toiveita, haaveita, joillekin taas selkeitä päämääriä ja tavoitteita. Olipa niin tai näin niin unelmat eivät toteudu itsestään vaan niiden eteen pitää tehdä myös työtä. Miten kohti omaa unelmaa voi edetä? Ensin meidän pitää pystyä tunnistamaan ja sanoittamaan omat unelmamme. Joudut mahdollisesti asettamaan itsellesi useitakin välitavoitteita ennen kuin pääset maaliin ja unelma on saavutettu. Vielä tärkeämpää kuin unelmien tunnustaminen, on varata aikaa unelmointiin. Voisiko ensimmäinen unelmasi olla unelmointihetki riippukeinussa? Tai vaikka hetki meren äärellä katsellen kohti ulappaa? Nämä ovat minun tämän hetkisiä arjenhaaveita. Suurempien unelmien eteen alan säästää rahaa ja ehkä muutaman vuoden kuluttua minulla on pieni mökki järven rannalla. TEEMATYÖSKENTELY: Keskustellaan juuri kuullusta tekstistä. Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herätti? Mitä unelmia olet joskus haudannut ja miksi? Mistä unelma syntyy? Kuka unelmiisi vaikuttaa? Pienet/isot unelmat? Mistä huomaat, että unelmasi on toteutunut? Mikä asia olisi toisin, jos unelmasi olisi toteutunut? 36
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 36
15.11.2018 11.44
Omat u nelmani
37
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 37
15.11.2018 11.44
Unelmille siivet! Luo oma tulevaisuutesi. Haaveile siitä, millaista elämää tulevaisuudessa elät. Valitse itsellesi kartonki ja ala työskennellä itsenäisesti. Etsi lehdistä kuvia ja tekstejä, ei niinkään järkeä apuna käyttäen vaan luottaen intuitioon ja tunteisiin. Askarrellaan unelmille siivet! Laita kartongille kaikki toiveet ja odotukset, joita sinulla on esimerkiksi itseä, elämää, työtä ja kumppania kohtaan. Kirjoita kartongin alalaitaan oma nimi ja päivämäärä. Täydennetään osallistujan vihkoa Kirjaa vihkon pilviin 1-3 unelmaa, joita haluat tavoitella. Eli sanoita muutama asian mitä edellisessä tehtävässä kartongille liimasit. Unelma voi siis liittyä esimerkiksi parisuhteeseen tai työhön tai johonkin muuhun. Kuvassa olevien tikapuiden avulla voit havainnollistaa suunnitelmasi, eli sen miten olet ajatellut asiassa edetä. Esimerkiksi tulevan työpaikan suhteen: alimmalle askelmalle kirjoitat “saan lapsille hoitopaikan”, toiselle “päivitän cv:n”, kolmanneksi “lähetän työhakemuksia” jne. Näin välitavoitteet auttavat menemään kohti unelmaa pieni askel kerrallaan eikä tavoite näytä liian isolta ja vaikealta saavuttaa. KOTITEHTÄVÄT: 1. Täydennä unelmakarttaa kotona, jos se jäi kesken. Laita unelmakartta kotona näkyvälle paikalle tai rullaa ja laita vaikka vaatekomeroon, josta sen voit noin puolen vuoden kuluttua ottaa esiin ja katsoa onko edistystä tapahtunut 2. Kirjaa ylös kolmesta viiteen (3-5) hyvää asiaa itsestäsi siihen varattuun tilaan. LOPETUS: Lopuksi lyhyt päätöskierros. Miltä tämän kokoontumisen jälkeen tuntuu? Kuvaile tunnelmaa/tuntemuksiasi parilla sanalla tai lauseella.
38
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 38
15.11.2018 11.44
39
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 39
15.11.2018 11.44
9. kokoontumiskerta
Mielenpuu-matka päättyy Viimeisellä kerralla kerrataan koko tehty matka, Mielenpuu-matka päättyy. KUULUMISET: Kukin kertoo viikon kuulumiset ja akuutit asiat sekä mitä tunteita ja ajatuksia on herännyt edellisen kokoontumiskerran jälkeen. KOTITEHTÄVIEN LÄPIKÄYNTI: Minne laitoit kartan unelmien tulevaisuudesta? Kuinka usein olet katsonut karttaa? TEEMA JA TEEMAAN VIRITTÄYTYMINEN: Mielenpuu-matka päättyy Voit halutessasi sulkea silmäsi tämän Mielenpuu-matkan ajaksi. Mielenpuu-matka tulee tänään päätökseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että itsensä kanssa työskentelyn pitäisi päättyä. Olet nyt ehkä tullut tietoiseksi omista lähtökohdistasi, saanut joitakin ajatuksia ja tapoja työstää omia tunteitasi ja elämääsi uudelleen, joten jatka tätä matkaa. Palauta mieleesi nyt se tunnetila, kun astuit ensimmäisen kerran tähän huoneeseen. Jännittikö sinua, tuntuiko jopa pelottavalta vai olitko kenties utelias näkemään muita samassa tilanteessa olevia? Muistele nyt myös mitä tavoitteita asetit omalle Mielenpuu-matkalle ensimmäisellä tapaamisella. Olivatko odotuksesi ja tavoitteesi hyvin henkilökohtaisia ja niiden paljastaminen pelotti sinua? Vai oliko pikemmin kyse sisäisestä huudosta ja vihasta? Miten hyvin näitä tavoitteita kohti olet mielestäsi päässyt? Toisella tapaamisella astuimme sisään portista. Pysähdyimme uuteen hetkeen ja tiedostimme mitä kaikkea olimme käyneet läpi ennen tätä päivää. Tunteet valtasivat meidät kolmannella tapaamisella ja se olikin oikea tunteiden vuoristorata. Tärkeää oli kuitenkin, että opit tunnistamaan omia tunteitasi ja sitä, miten niitä on myös mahdollista hallita. Neljännellä kerralla keskityimme omaan arkeen ja kotiin, meille tärkeisiin asioihin. Samalla mietimme myös niitä arjen pieniä helpottavia ratkaisuja, joita emme jostain syystä näe tai ehkä uskalla nähdä, tai pyytää. Tämä kerta vei meitä kuitenkin eteenpäin. Viidennellä kerralla menimme kohti vahvuuksia. Nämä ovat vahvat juureni, jotka pitävät minut pystyssä tuulisinakin päivinä. Kuudennella kerralla käsittelimme arvoja, myös niitä joita haluaisimme lapsellemme välittää. Kun tietää mikä itselle on tärkeää ja mitä arvostaa, on helpompi suunnistaa elämässä oikein ja tavoitella itseä tyydyttäviä päämääriä. Arvokeskustelusta sukelsimme naiseuden/mieheys ytimeen. Mitä on olla naisena/ miehenä muutakin kuin äiti/isä? Onko naiseus/mieheys enemmänkin tunnetila? Ohjaako se meitä ja meidän valintoja johonkin tiettyyn suuntaan? 40
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 40
15.11.2018 11.44
Kahdeksannella kerralla askelsimme tikapuita pitkin unelmaamme kohti. Pilkkomalla suurelta tuntuvat tavoitteet pienemmiksi palasiksi, välitavoitteiksi, jaksamme paremmin edetä kohti päämäärää. Pienempien onnistumisten tuoma ilo antaa meille voimaa ja uskoa ponnistella unelmia kohti. Ilman unelmia ja haaveita meillä ei ole mitä kohti pyrkiä. Joidenkin kohdalla Mielenpuu-matkalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin, osalla matka jatkuu omaehtoisesti Mielenpuun viitoittamalla tiellä. Osalle vertaistuki on ollut pääjuttu kaikissa näissä tapaamisissa ja asioiden jakaminen on tehnyt näkyväksi sen, että et olekaan yksin näiden asioiden kanssa. Lähes aina löytyy joku, joka on kokenut saman tai ainakin lähes saman ja silloin se toinen voi ymmärtää paremmin miltä minusta tuntuu tai on tuntunut. Asioiden pohtiminen, sanoittaminen ja ääneen sanominen on toivottavasti tuonut teille uusia ajatuksia ja olette saaneet hetken hengähdystauon arjen kiireen keskellä. Toivottavasti tämä Mielenpuu-matka on ollut teille antoisa. TEEMATYÖSKENTELY: Keskustellaan juuri kuullusta tekstistä. Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herätti? Tavoitteiden ja odotusten kertaus Palauta mieleesi alkuperäiset tavoitteet ja odotukset Mielenpuu-matkalle. Keskustellaan miten tavoitteet ja odotukset ovat toteutuneet. Ominaisuuslistat Olet kirjoittanut koko Mielenpuu-matkan ajan listaa omista hyvistä puolista. Kerro vuorollasi muutama hyvä ominaisuus itsestäsi. Itsetunnon kohotus Saat ohjaajalta kortin/kuvan. Kirjoita kortin taakse oma nimesi siihen varattuun kohtaan. Tämän jälkeen kortit laitetaan kiertämään siten että jokainen kirjoittaa jokaiselle ryhmän jäsenelle terveisiä/kiitoksia/jotain hyviä asioita, joista toisessa pitää. Lopuksi kortit luetaan ääneen. Palautetta Anna palautetta itsellesi/ohjaajille/muille ryhmäläisille? Mitä ajatuksia herätti se, että ryhmän järjestäjänä oli seurakunta? Ryhmän jatkuvuus Keskustellaan ryhmän jatkuvuudesta: Miten aiotaan pitää yhteyttä? Miten yhteydenpito käytännössä toimisi? LOPETUS: Kiitos ja kumarrus kaikille. Mielenpuu-matka on saatu onnistuneesti päätökseen. 41
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 41
15.11.2018 11.44
Unelmat
Arki ja koti
Kriis
i
42
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 42
15.11.2018 11.44
Ar
vo
t
Naiseus ja miehuus
Minä ja perheeni
e Tu n t e
e uud ahv ot v at taid Om ja
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 43
t
t
43
15.11.2018 11.44
LapsiArkki hankkeena ”Jos pääsisin joskus itsekseni kauppaan. Olisi tosi kiva, jos yksinhuoltajan arkea helpottaisi joku muukin välillä kuin lasten isoäiti…” LapsiArkki oli Kirkkohallituksen ja Suomen ev.lut. seurakuntien yhteinen kehittämishanke vuosina 2017-2018. Hankkeessa luotiin uusi toimintamalli, jotta seurakunnat voivat tukea yhden vanhemman perheitä aiempaa paremmin. Hankkeessa tarjottiin yhden vanhemman perheiden vanhemmille oma vapaahetki ja tarvittaessa tukea omaan jaksamiseen, neuvoja ja ohjausta sekä vertaistukea muilta vanhemmilta. Osana hanketta luotiin myös vanhemmuuden tukemiseksi Mielenpuu-matka, materiaali vertaisryhmien vetämiseen. Kun vanhempi jaksaa paremmin, niin koko perheen hyvinvointi lisääntyy. Toimintamallin kehittämistä rahoitti Me-säätiö. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Väestöliitto ja Nuori Kirkko ry. Hankeajan jälkeen tavoitteena on, että LapsiArkin toimintamalli leviää seurakuntiin laajasti ja pysyvästi.
44
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 44
15.11.2018 11.44
”Oli itselle tärkeää että sain lasten hoitoapua.” ”Samassa tilanteessa olevien perheiden tuki on todella tärkeää.”
”Kaivattu hengähdyshetki ja ”turvasatama”, jossa voi puhua kaikkea vanhemmuuteen liittyvää asiaa. Tapaamisissa muistutetaan ajattelemaan välillä myös minä-lähtöisesti, yleensä aina ajattelen kaikessa ensin lasta ja minä itse jään taka-alalle. Tapaamiset ovat voimaannuttavia.”
”Tosi hyvää toimintaa, pääsin yksinhuoltajana harrastamaan.”
45
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 45
15.11.2018 11.44
46
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 46
15.11.2018 11.44
47
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 47
15.11.2018 11.44
LapsiArkki_Mielenpuu_taitto_testi.indd 48
15.11.2018 11.44