Lauri 2016 nro 8 (28.4)

Vantaan Lauri 8 • Armon asialla • 28.4.2016 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Lapsi on jo syntyessään hengellinen 5 Metatyö rasittaa erityisesti pienten lasten äitejä 8

Äitienpäivänä menemme mummolle ja papalle.

Muodissa ovat nyt kansainväliset ja perinteiset nimet 20

Alisa Häkkinen:

Äidin kanssa on kiva kokata Onko johtovirkojen saaminen vain naisten rohkeudesta kiinni? – Hanna Paavilainen

10

5

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Hans v. Schantz

2

twitter: @PauliJuusela

Uurastusta, hikeä ja kyyneleitä Iso-Britannian pääministeri Winston Churchillilla ei ollut kovin positiivista sanottavaa astuessaan virkaansa toukokuussa 1940. Hän ei voinut luvata kansalleen muuta kuin verta, uurastusta, hikeä ja kyyneleitä. Hän valoi kuitenkin tappiomielialan keskelle uskon, että oli jotain, jonka vuoksi taistella.

Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta kohti luvattua maata. Kansa napisi erämaavaelluksen koettelemuksissa, mutta päämäärä oli kirkas: maa, jossa on tarjolla maitoa ja hunajaa.

Martin Luther Kingillä oli unelma oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta aikana, jolloin rotuerottelu oli arkea. Mitä jos hän olisi tyytynyt vain kuvailemaan kurjuutta ilman näkyä paremmasta?

Vaikeina aikoina tarvitaan päämäärää, joka auttaa jaksamaan. Tavoitetta, joka yhdistää ihmisiä ja auttaa kestämään koettelemukset. Jotenkin tuntuu siltä, että politiikasta on nyt näky kateissa. Kun kaikki säästöt, leikkaukset ja yhtiöittämiset on tehty, niin mitä sitten? Millaisen maan haluamme? Onko se yhä hyvinvointivaltio vai maksukykyyn perustuva vakuutusyhteiskunta?

Suomalaisille on ollut tärkeää talvisodan henki, jossa kaveria ei jätetä. Haavoittuneita ei hylätty, kaatuneet tuotiin kotipitäjän multiin. Kauheuksien keskellä pidettiin huolta ja välitettiin toisista.

Sitä samaa henkeä kaipaan takaisin. Politiikassa se voisi tarkoittaa ainakin sitä, että pysähdyttäisiin katsomaan, mitä erilaiset säästöt, leikkaukset, palvelumaksujen korotukset ja kannustinloukkujen purkamiset vaikuttavat yhdessä. Onko joitakin ihmisiä, jotka ovat jo nyt muita heikommalla ja joiden tilanne vaikeutuu kohtuuttomasti?

Jos edessä on vain verta, uurastusta, hikeä ja kyyneleitä ilman unelmaa, kuka sitä jaksaa? Jos heikoimmista ei huolehdita, emme pääse luvattuun maahan.

Valomerkissä tällä viikolla – Kun ihmiset itse saavat vaikuttaa omaan ympäristöönsä, he myös pitävät siitä paremmin huolta, uskoo Maikki Rantala.

Hän on tehnyt katutaidetta esimerkiksi Myyrmäen asemalle.

Varusmiespapiksi voi päästä, vaikkei olisi lukenut päivääkään teologiaa. 19-vuotias Rami Klemets pääsi varusmiespapiksi Dragsvikin varuskuntaan.

Jaakko Rahja on diplomi-insinööri, seurapuhuja ja maratonharrastaja. Juostessaan hän kuuntelee raamattutunteja.

Myyrmäessä on kahdet hengelliset kesäjuhlat Lestadiolaisen Rauhan Sanan Suvijuhlille odotetaan muutamia tuhansia kävijöitä, körttien herättäjäjuhlille kymmeniä tuhansia.

Lestadiolaisen Lähetysyhdistys Rauhan Sanan valtakunnallinen kesätapahtuma Suvijuhlat järjestetään heinäkuun puolivälissä Energia Areenalla Myyrmäessä.

Viikkoa aiemmin Myyrmäen urheilupuistossa vietetään körttien herättäjäjuhlia.

Rauhan Sana on eri liike kuin julkisuudessa vanhoillislestadiolaisuutena tunnettu Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen johtama SRK-lestadiolaisuus.

– Rauhan Sana edustaa maltillisesti vanhoillislestadiolaista perintöä. Se eriytyi omaksi liikkeekseen vuonna 1934. Anteeksi antamisen julistus on keskeistä molemmissa liikkeissä, kertoo kirkkohistorian professori ja herätysliiketutkija Jouko Talonen.

Rauhan Sana on ollut esillä pääministeri Juha Sipilän (kesk) hengellisenä taustaliikkeenä.

Kansanedustaja Peter Östman (kd) on liikkeen aktiivijäsen ja toiminut toisinaan puhujien tulkkina tilaisuuksissa. Professori Talonen lienee Vantaan tunnetuin rauhansanalainen. Monet perinteisen hengellisen musiikin kuuntelijat puolestaan tuntevat liikkeen piirissä toimivan Toukomettiset-kuoron.

Rauhan Sana vaikuttaa lähin-

nä Tornionjokilaaksossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla eli lähinnä Oulun ja Porvoon hiippakunnissa. Rauhan Sanaan kuuluu noin 10 000 jäsentä. Talosen mukaan se on keskisuuri herätysliike.

Liikkeen toiminta on levinnyt myös etelään. Etelä-Suomen Rauhan Sanan seuroja on ollut Helsingissä 1930-luvulta alkaen.

– Rukoushuoneella Fredrikinkadulla pidetään viikoittain seurat. Ne ovat kaksikieliset, niin kuin järjestämämme Suvijuhlatkin. Puhuja ja tulkki puhuvat vuorotellen, kertoo Jaakko Rahja, joka hoitaa juhlien tiedotusta.

Laulukirjoina käytetään Siionin Matkalaulut ja Sions sånger -kokoelmia. Valtaosa niiden lauluista on samoja ja kukin voi laulaa omalla kielellään. Tilaisuudesta riippuen voidaan laulaa myös virsiä.

– Useimmat Rauhan Sanan seurapuhujista on maallikoita. Puhujille on järjestetty pari kertaa yhteistapaaminen, johon on tullut osanottajia myös Ruotsista ja Norjasta, kertoo itsekin seurapuhujana toimiva diplomi-insinööri Rahja.

Koko Rauhan Sanan toiminta pyörii vapaaehtoisten varassa.

Liikkeen järjestöillä ei ole kuin

muutamia palkattuja työntekijöitä. Rauhan Sanaa voidaankin luonnehtia seura- ja kansanliikkeeksi.

Etenkin suomenkielisellä puolella paikallisyhdistysten itsenäisyys korostuu. Keskusyhdistys koostuu henkilöjäsenistä. Paikallisyhdistykset voivat itse päättää, keitä ne kutsuvat puhujikseen.

Perinteen mukaan puhujia voivat olla vain miehet.

Kaikesta huolimatta Rauhan Sanan raamatullisuus on avointa, vakuuttavat Rahja ja Talonen.

– Ajattelussa on toki paikallisia eroja, mutta yleisesti ottaen omaa liikettä ei pidetä ainoana oikeana uskonyhteisönä. ”Jumalan terve” ja ”Jumalan rauhaa” -tervehdyksiä voidaan käyttää myös liikkeen ulkopuolisten kanssa. Moni rauhansanalainen toimii aktiivisesti paikallisseurakunnassa, kertoo Talonen.

Kesän 2011 Suvijuhlilla Ähtävässä, ruotsinkielisen rauhansanalaisuuden sydänmailla, koettiin ennätysvuosi, kun juhlilla oli samanaikaisesti läsnä 6000 ihmistä. Vantaan Suvijuhlien järjestäjät ovat tyytyväisiä, jos eri tilaisuuksien yhteenlaskettu kävijämäärä yltää muutamaan tuhanteen.

Ulla-Maija Vilmi

Suvijuhlat 15.–17.7 Energia Areenalla Myyrmäessä. Lisätietoja www.suvijuhlat.fi

3

Tässä ja nyt

Sirpa Päivinen

Muotia kierrätysmateriaaleista Katja Hietanen, 36: ”Kun olin yläasteella, haaveilin kaverini kanssa omasta vaatemerkistä. Muotinäytöksessä esiteltäisiin itse suunniteltuja ja tehtyjä vaatteita. Se jäi unelmoinniksi. Pitkään en edes harrastanut erityisesti käsitöitä. Mitä nyt joskus virkkasin liinoja ja neuloin sukkia ja lapasia.

Usko itseeni ja omiin tekemisiini oli hukassa vuosikausia. Kävin läpi rankkoja vaiheita. Olen vasta viime vuosina herännyt aikuisuuteeni ja äitiyteeni. Jossain vaiheessa löysin koukun ja lankaa, ja ryhdyin virkkaamaan. Alkoi syntyä kukkia.

Sitten tein ensimmäisen vaatteeni. Näytin työtä diakoniatyöntekijä Tarja Anderssonille, joka on tukenut selviytymistäni.

Hänen mielestään työni oli upea. Myös yhden ystäväni äiti, entinen ompelija, kannusti vaatteiden tekemiseen lahjoittamalla minulle ammattilaisompelukoneen.

Olen valmistanut kokoelman vaatteita.

Kaikki ne on tehty kierrätysmateriaaleista, kuten vanhoista farkuista ja verhoista.

Virkattu kukka on tunnusmerkkini. Muotinäytöksellä haluan kannustaa yksinhuoltajaäitejä etsimään vahvuuksiaan ja pyrkimään elämässään eteenpäin.”

Ulla-Maija Vilmi

Katja Marika Collectionin muotinäytös la 7.5. klo 14 Martinristissä. Tarjolla kahvia, teetä, mehua, pullaa ja keksejä. Tuotto seurakuntien varhaiskasvatus- ja perhetyölle. Lue Katjan elämäntarina osoitteessa valomerkki.fi

4 Sirpa Päivinen

VAPPUMYYJÄISET

La 30.4. klo 11-14 Tikkurilan srk:n auditorion aulassa ja nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Tarjolla lohikeittoa, kahvia, simaa, munkkeja, leivonnaisia, käsitöitä ym. sekä arpajaisia.

Kävijöiden kesken arvotaan termokassi.

Myyjäistuotteita ja arpavoittoja otetaan vastaan auditorion aulassa 30.4. klo 9-11.

Tuotto lähetystyölle. Tervetuloa!

L Te ttis

TELTTALEIRI 7-14 -VUOTIAILLE

Vantaan Lauri teki jutun alaikäisistä turvapaikanhakijoista ja Kivistön asumisyksiköstä maaliskuussa.

AHOLANSAARESSA . 28.6-1.7. 2016

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET www.aholansaari.fi, puh. 050 4641000 Hinta 98€ /lapsi (sisaralennus -20%)

Turvapaikanhakijapojille etsitään kummiperheitä Toimintaan kaivataan ihan tavallisia perheitä tekemään ihan tavallisia asioita.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 3.5.2016 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 25.4.2016 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 040 680 4057, 020 754 2284 pirjo.teva@kotimaa.fi

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikössä Kivistössä asuville pojille etsitään kummiperheitä. Kummiperheiden avulla halutaan edistää nuorten turvapaikanhakijoiden hyvinvointia ja sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin.

Toiminta käynnistyi alkuvuodesta, jolloin 11 nuorta sai kummiperheen, mutta loput ovat yhä sellaista vailla. Kummiperhetoimintaa organisoivat yhteistyössä asumisyksikön kanssa Vantaan seurakunnat, Suomen Punainen Risti ja

Kivistön alueen toimijoiden yhteistyöverkosto Marjaverkko.

– Etsimme ihan tavallisia perheitä Kivistön suuralueelta.

Se ei ole este, ettei ole omia lapsia kotona. Mukana on nytkin muutama eläkeläispariskunta.

Sitäkään ei ole määrätty, kuinka usein nuorta pitää tavata, projektipäällikkö Elina Olki Marjaverkosta kertoo.

– Ajatuksena on, että poikia voisi ottaa mukaan ihan tavallisiin arjen askareisiin tai kävelylle, pyöräilemään, kahville. Ei tarvitse tehdä mitään erikoista.

Ensimmäisenä mukaan läh-

teiden perheiden kokemukset toiminnasta ovat olleet hyviä.

30-paikkainen asumisyksikkö alaikäisille turvapaikanhakijoille avattiin Kivistössä joulukuun lopussa. Asukkaat ovat 16–17-vuotiaita. Tukiasumisyksikön tulo herätti jonkin verran myös vastustusta alueella, mutta kaikki on Elina Oljen mukaan sujunut hyvin.

– Mitään häiriötä ei ole ollut.

Hanna Antila

Kivistön asukasilta Kanniston koulun ruokalassa (Kenraalintie 6) 10.5. klo 17.30–20. Illan aiheena on Kivistön tukiasumisyksikkö, aluksi info kummiperhetoiminnasta.

Nepalin jälleenrakennus on hidasta rioitti noin 4 000 koulurakennusta ja 1,2 miljoonaa lasta jäi ilman koulua. Kirkon Ulkomaanavun työ Nepalissa on keskittynyt koulunkäynnin mahdollistamiseen. Pari kuukautta maanjäristyksen jälkeen se rakensi väliaikaisia koulutiloja lähes 20 000 oppilaalle. Tämän ja ensi vuoden aikana Ulkomaanapu rakentaa vielä 600

väliaikaista luokkahuonetta. Se on myös järjestänyt opettajille koulutusta maanjäristyksen jälkeisen tilanteen käsittelyyn.

Vantaan seurakunnat antoi viime toukokuussa 20 000 euron avustuksen Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran kautta.

Kaisa Halonen Anni Takko

On kulunut vuosi Nepalin tuhoisasta maanjäristyksestä, jossa kuoli lähes 9 000 ja loukkaantui noin 20 000 ihmistä. 777 000 kotia tuhoutui. Nepalissa toimivat Suomen Lähetysseuran työntekijät arvioivat, että maan jälleenrakennus on ollut hidasta.

Siksi noin 2,5 miljoonaa nepalilaista asuu edelleen teltoissa tai väliaikaisissa peltimajoissa.

Kansallisen jälleenrakentamisviranomaisen NRA:n perustaminen on takkuillut ja sillä on ollut liian vähän henkilöstöä.

Jälleenrakentamisessa on noudatettava NRA:n ohjeita, joten ilman niitä rakentamista ei ole voitu aloittaa.

Lähetysseura aloitti avustustyön heti maanjäristyksen jälkeen ja toimitti hätäapua kymmenille tuhansille ihmisille. Se antaa edelleen psykososiaalista tukea järistyksen uhreille ja tukee myös jälleenrakennusta, kun ohjeistus siihen tulee.

Maanjäristys tuhosi tai vau-

Chandra Kumari Pariyar ja 3-vuotias Shajan-poika seisovat maanjäristyksessä tuhoutuneen kotitalonsa edessä.

5

Väitellään

Ei lapselle kannata puhua uskonasioista, Anita Ahtiainen!

Kouluttaja ja pappi Anita Ahtiainen Seurakuntien lapsityön keskuksesta ei lukisi lapsille ihan kaikkia osia Raamatusta.

Ihminen ei ole syntyjään hengellinen olento.

– Väärin. Hengellisyys käsitetään usein aika kapeasti uskonnon tiedollisen sisällön omaksumisena. Se on kuitenkin myös yhteyden ja merkityksen hakemista.

Uskonasiat eivät ole lapselle sen kummallisempia kuin muutkaan.

– Totta. Lapselle kaikki on uutta ja ihmeellistä ja hän tutustuu kaikkeen tasavertaisesti. Arvoasetelmat syntyvät vasta myöhemmin vuorovaikutuksessa toisiin.

sanottu olevan yksinäisyyden jakamista. Koska Jumala on olemassa, ihminen ei ole koskaan yksin.

Jos lapselle opettaa iltarukouksen, siitä tulee hänelle iltarutiini pitkäksi aikaa.

– Joillekin tulee. Niillekin, jotka eivät iltarukousta jatka, siitä tulee asia, jonka muistaa vielä pitkään, ja muisto, joka kannattelee.

Lasta ei kannata viedä hengelliseen tilaisuuteen. Ne eivät ole hänelle suunnattuja ja lapsi kuitenkin vain häiriköisi.

– Hengellisiä tilaisuuksia on monenlaisia ja jotkut ovat sellaisia, joihin edes minun ei kannata mennä, etten rupea häiriköimään!

Matteus-passioonkin tarvitsen piirustuslehtiön mukaan. Toivon, että me aikuiset kasvaisimme siihen, että messu on kaikkien yhteinen tilaisuus. Seurakunnan päämessu ei saisi olla tilaisuus, jossa on vain puhetta ja urkumusiikkia ja jossa istutaan paikallaan.

Jumalasta puhuminen on uskonnonopettajan tai päiväkerhon tädin tehtävä. Vanhempien ei kannata siihen sotkeutua.

Monet raamatunkertomukset ovat liian rajuja lapsille.

– Tässä on pieni perä. Esimerkiksi Simsonin kertomus Vanhassa testamentissa on ihan K-18-kamaa. En keksi syytä, miksi se pitäisi lukea lapselle sellaisenaan. Kertomuksista kannattaa etsiä se, mikä liittyy lapsen elämään.

– Itse asiassa ammatillinen uskonnon opetus on varsin uusi tuote. Pyhäkoululiike syntyi vasta 1700-luvun lopulla. Silloin sitä vastustettiin, sillä ajateltiin, että kristillinen kasvatus kuuluu vanhemmille. Ideaalitilanne olisi, että hengellisistä asioista puhuminen olisi aikuisten ja lasten yhteistä maailmaa.

Kouluikäisen hengellisyys on erilaista kuin vaikkapa 5-vuotiaan.

– Ei se ole aina vain iästä kiinni, voihan 40-vuotiaidenkin hengellisyys olla erilaista.

Noin 12-vuotiaana lapsen kyky hahmottaa asioita muuttuu, tulee analyyttisemmaksi. Voi ajatella, että hänen hengellisyytensä tietyssä mielessä jopa kapeutuu. Jeesus asetti lapsen meille hengelliseksi esikuvaksi. Ehkä aikuistuessamme myös menetämme jotakin, jota emme enää pysty tavoittamaan.

Kuolemasta ei pidä puhua lapsen kanssa, koska se on liian vaikea ja ahdistavakin asia lapselle.

– Se vasta olisikin ahdistavaa, jos ei puhuisi. Silloin syntyisi mielikuva siitä, että kuolema on niin vaarallinen asia, että siitä ei voi puhuakaan. 3-vuotias ei vielä välttämättä mieti kuolemaa, mutta jo 6-vuotias tajuaa, että on alkuja ja loppuja.

– Kuoleman pelottavuus liittyy lapsilla usein siihen, että jäänkö yksin, jos joku läheinen kuolee.

Siksi lapsen kanssa kannattaa käydä läpi sitä, että on monta aikuista, jotka voivat huolehtia hänestä.

Hanna Antila

Lapselle kaikki on uutta ja ihmeellistä ja hän tutustuu kaikkeen tasavertaisesti.

Puhe Taivaan Isästä luo lapselle sellaisen turvallisuuden tunteen, jota ei voi muuten saavuttaa.

– Monella on sellainen kokemus. Toisilla on muutenkin turvallinen olo. Suhteen Jumalaan on

Kolumni

Terkut lasikaton alta Kaksi ystävääni osallistui kirkon johtamiskoulutukseen. Kurssin epäviralliseen opintosuunnitelmaan kuuluivat illat rantasaunalla muiden koulutuskeskuksessa opiskelevien kanssa. Ystäväni jäähdyttelivät löylyjä terassilla, kun eräs lauteilta ulos tupsahtanut mies kysyi heiltä, millä kurssilla he ovat. ”Kirkon johtamisen kurssilla”, miespuolinen ystäväni vastasi. ”Kirkkoherrakurssilla siis”, mies innostui ja taputti ystävääni selkään, ”hienoa!” Hän kääntyi kohti naispuolista ystävääni: ”Millä kurssilla sinä olet?” ”Samalla”, ystäväni totesi kiristäen pyyhettä ympärillään. Mies empi ja mietti hetken sanojaan. ”No, opitaanhan siellä kurssilla myös tärkeitä alaistaitoja.”

seurakunnassa 11 hakijasta kolme. Molemmissa vaaleissa äänestettiin miestä.

Samaan aikaan mediassa kehotetaan naisia ottamaan rohkeammin vastaan johtotehtäviä. Naiset eivät saisi olla niin kainoja! Naisille jaetaan vinkkejä palkkaneuvottelutaidoista ja itsensä esille tuomisesta. Hämmästellään,

Seurakuntapapeista naisia on yli puolet, mutta kirkkoherroista vain kuusi prosenttia. Helsingin 18 kirkkoherrasta kaksi on naisia, Vantaalla kaksi seitsemästä. Naiset eivät myöskään hakeudu kirkkoherraksi niin hanakasti kuin miehet. Viimeisimmissä kirkkoherranvaaleissa Malmilla yhdeksästä hakijasta naisia oli kaksi ja Paavalin

miten on mahdollista, että korkeakouluista valmistuneista yli puolet on naisia, mutta Suomen 118 pörssiyhtiöstä vain kaksi on naisen johtamia.

”Haluaisin tietää, missä näitä johtovirkoja jaetaan naisille taivaan lahjana.”

Hienoa, että naisia tsempataan ottamaan rohkeasti vastaan johtotehtäviä. Haluaisin vielä tietää, missä näitä joh-

tovirkoja jaetaan naisille taivaan lahjana. Onko niiden saaminen vain naisten rohkeudesta kiinni? Mieluummin kuin syyllistää syrjittyjä kainoudesta, pitäisi muistuttaa nykyisiä johtajia ja äänestäjiä siitä, kuinka sokeita olemme perinteisille sukupuolirooleille. Prosenttien perusteella aika moni edelleen istuu herrainsaunan lauteilla.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6

Kuljen kanssasi

www.piplia.fi

■

Hopeiset RIIPUKSET Sydämellinen lahja ystävälle, joka kulkee kanssasi. Hopeiset riipukset suomalaista käsityötä!

Ikuinen ystävä 41 € Kuljen kanssasi 51 €

Arabian mukit Mukit Heljä Liukko-Sundströmin maalauksilla.

Kerää koko sarja! Saatavana vain Pipliasta.

Kevät herää 26 € Elämänvirran enkelit 26 € Suojassa enkelten 26 €

` t ™

myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SAARA VUORJOKI

L

Nimipainatusraamattu tai Virsikirja Tutustu laajaan valikoimaan nettikaupassamme www.pipliakauppa.fi ja tilaa ajoissa kultainen painatus kanteen!

Suomen Pipliaseura |

Moni perhe murenee vanhempien valtataisteluun, suree kirjailija Vesa Haapala.

| www.pipliakauppa.fi

UUSI POSTIMYYNTIKUVASTO ON ILMESTYNYT

– pyydä omasi!

apsia, joilla on vaikeuksia selvitä erityisluokissakin, on siirretty normaaliluokkiin.

Kolmasluokkalainen tyttö elää kahdestaan teini-ikäisen siskonsa kanssa, lastensuojelun tavoittamattomissa. Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat uupuneita ja turhautuneita. Lastensuojelulta puuttuu resursseja ja on vain ajan kysymys, milloin jotakin kauheaa tapahtuu.

Tällaista tapahtuu Vantaa-nimisessä paikassa Vesa Haapalan romaanissa Karhunkivi. Romaanin henkilöt ja tapahtumat ovat keksittyjä, mutta niiden taustalla on oikea Vantaa. Haapala tosin epäilee, että todellisuus on vielä paljon synkempi. Sosiaalipornoa hän ei silti halunnut kirjoittaa.

Perheet APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN TERVEYDENHUOLLON JA HYVINVOINNIN ERIKOISKAUPPA FENNO MEDICAL OY

fennokauppa.fi

 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi

– Kirjallisuuden yksi tehtävä on diagnosoida vallitsevia oloja ja tuoda näkyviin sitä, millaista ihmisten elämä on, ja niin ehkä auttaa ihmisiä puhumaan siitä itse, hän sanoo.

Haapalan romaani kertoo perheestä, jossa on käytöshäiriöinen varhaisteini-ikäinen poika.

Vaikka vanhempien voimat ovat usein vähissä ja hermot kireällä, he kuitenkin jaksavat vaatia lapselleen tukea ja asettaa pojalle rajoja.

– Kirjan perhe on vielä turvassa, mutta ei tarvitsisi hirveästi tapahtua, kun se ei enää olisikaan. Vene voi keikahtaa milloin tahansa, jos vaikka toinen vanhemmista sairastuu, Haapala sanoo.

Haapala halusi kirjoittaa nimenomaan perheestä, koska hänen mielestään perheet ovat yh-

teiskunnan ytimessä. Siksi perheiden tukeminen olisi parasta politiikkaa.

– Kaikki lähtee perheestä. Jos perheet murentuvat ja lapset eivät saa kokemusta perusturvallisuudesta, murentuu kaikki muukin. Ihmisyhteisöjen olemassaolo kun kuitenkin perustuu siihen, että ihmiset luottavat toisiinsa.

Vaikka hyvinvointivaltiota on purettu, Haapala arvioi, että yhteiskuntamme on vielä moniin muihin verrattuna toimiva.

– Mutta en usko, että se on nykyisten päättäjien ansiota, vaan tavallisten ihmisten, jotka toimivat vastuullisesti ja tekevät parhaansa, heräävät joka aamu töihin ja huolehtivat lapsistaan.

Haapala sanoo, ettei hän jaksa uskoa puoluepolitiikkaan. Vantaan kunnallispolitiikka, jossa kaksi puoluetta sopii keskenään

7

Vesa Haapala uskoo tavallisiin ihmisiin, ei päättäjiin.

ovat kovilla kaikesta, turhauttaa häntä. Samoin se, että opetusta koskevia päätöksiä tehtäessä vanhempien ja opettajien asiantuntemus sivuutetaan.

– Täällä on monia kouluja homeessa, mutta oppilaille ostetaan tabletit. Itse lähtisin siitä, että lapsilla olisi puhdas ympäristö ja turvallista ja heille opetettaisiin perustaidot, Haapala sanoo.

Nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa Haapalaa häiritsee se, että se tuntuu aina palautuvan valtakysymyksiin, vaikka pitäisi puhua yhteistyöstä.

– Silloin menetetään aina jotain ja ihmisistä tulee vastapuolia. Valtataistelu murentaa monta hyvää asiaa. Perinteisessä kristillisessä ajattelussa itsekkyys ja oman edun tavoittelu ovat syntejä.

Valtataisteluihin hajoavat myös monet perheet.

– Parisuhteet kompastuvat siihen, ettei enää löydy ajatusta yhteisestä elämästä vaan on vain se minun elämäni. Perheessä on kuitenkin kyse laumasta eikä yksilöstä. Kumpikaan vanhempi ei voi asettaa itseään etusijalle, Haapala miettii.

Haapalan perheessä taistelua ei ole tarvinnut käydä. Kotitöiden ja vanhemmuuden jakaminen on ollut itsestään selvää ja kolmen lapsen kasvatukseenkin on löydetty yhteinen sävel. Sitä selittää ehkä se, että ennen esikoisen syntymää pariskunta oli ehtinyt olla yhdessä jo yhdeksän vuotta.

– Ennen lapsia oli loputtomasti aikaa itselle. Ei osannut huolehtia juuri mistään. Sitä vain meni. Nyt isänä ajatukset pyörivät perheen ja yhteisten asioiden

ympärillä. Myös huolen määrä on kasvanut, koko ajan on ”mitä jos” -palapeli mielessä, Haapala kertoo.

Nykyisin hän saa arkisin omaa aikaa lähinnä nipistämällä yöunista. Sen hän käyttää kirjoittamiseen. Päivätyön ohessa on syntynyt jo neljä kirjaa.

– Vaatiihan se tahdonlujuutta, mutta on se myös valinta. En roiku somessa enkä katso hirveästi telkkaria.

1970- ja 80-luvulla Haapalan lapsuudessa ja nuoruudessa lasten elämä oli erilaista, väljempää ja vähemmän ohjelmoitua kuin nykyään. Haapala on miettinyt, miten samankaltaista vapautta osaisi antaa omille lapsilleen, miten olla liikaa puuttumatta lasten elämään ja huolestumatta turhasta.

– Pitäisi pystyä säilyttämään

Kuka?

Vesa Haapala, 44, on kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja kirjailija Vantaan Ilolassa. Perheeseen kuuluu opettajavaimo ja 6-, 12- ja 15-vuotiaat lapset.

Mitä?

Haapalan ensimmäinen romaani Karhunkivi ilmestyi tänä vuonna. Aiemmin häneltä on julkaistu kolme runokokoelmaa. Seuraavaksi hän haluaisi kirjoittaa romaanin, joka käsittelisi mielenterveyttä ja ihmissuhteita.

Motto ”Riittää, kun tekee parhaansa.”

välittämisessä tietty välimatka, koska muuten rupeaa kontrolloimaan, ja vanhemman ja lapsen suhteesta tulee valtasuhde.

On hienonhieno raja siinä, tekeekö vahinkoa, vaikka yrittää parastaan, Haapala sanoo.

Tasapainoilua vaatii hänen mielestään sekin, kuinka pystyy vanhempana olemaan oikeudenmukainen ja johdonmukainen, mutta silti kohtelemaan jokaista lasta yksilönä.

Omaa lapsuudenperhettään Haapala luonnehtii turvalliseksi.

Yhdessä asiassa hän on kuitenkin halunnut toimia toisin kuin vanhempansa ja isovanhempansa: hän ei odota lasten pitävän mölyjä mahassaan.

– Meillä kotona on melkoinen meteli. Minusta lasten pitää saada osoittaa tunteensa turvallisissa rajoissa. T

8

Pitääkö mun aina kaikki ho Moni pari pyrkii periaatteessa jakamaan kotityöt tasan. Käytännössä vastuu erityisesti metatyöstä lankeaa usein naiselle. teksti Hanna Antila kuva Maria Vilja

”P

akkaan aina lasten kamat päiväkotia varten. Teen sen, vaikka olisin sairaana tai tullut töistä puoliltaöin. Siitä ei ole sen kummemmin sovittu, se vaan menee niin.”

Nainen 34 v, lapset 1 ja 3,5 v Jotenkin se vaan menee niin. Ensin kaikki pyritään jakamaan tai tehdään yhdessä. Mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy, nainen kokee yhtäkkiä kantavansa päävastuun arjesta.

Hän hankkii lapselle uudet kurahousut, järjestää synttärit, ilmoittaa lapsen uimakouluun, pakkaa laukut ja miettii, miten juhlapyhät vietetään. Päässä tuntuu olevan tuhat pikkuasiaa

ja pinna on kireällä. Sitten tulee väsyneenä ärhenneltyä puolisolle ja tiuskittua lapselle, vaikkei pitäisi.

Marja Hintikka Live -ohjelman toimittajan Jenny Lehtisen kolumnista Metatyö räjäyttää äidin pään tuli nettihitti viime syksynä. Se antoi nimen näkymättömälle kotityölle, kaikelle sille ajatustyölle ja organisoinnille, jota varsinkin naiset tekevät.

Ihan niin kuin meillä, totesi moni. Teksti kirvoitti useita muita kirjoituksia ja kahvipöytäkeskusteluita. Niistä välittyi ainakin se, ettei kyse ole pelkästään siitä, kuka tekee mitäkin, vaan myös isoimmista asioista: ajankäytöstä, priorisoinnista, odotuksista ja tunteista.

”Lasten vaateasiat ovat vastuullani, koska muuten oikean kokoisia vaatteita haalittaisiin paniikissa, kun nilkat jo vilkkuvat haalareista. Suunnittelen myös suuren osan perheen ruoista, vaikka ne valmistetaankin yleensä yhdessä. Myös aloite pyykinpesuun tulee aina minulta. Järjestän myös lasten juhlat, hoidan ilmoittautumiset jne. Tilanne on huonoksi parisuhteelle: kun itsellä on tunne, että vastaa kaikesta, alkaa arvostaa kumppania vähemmän.”

Nainen 32 v, lapset 5 kk ja 3 v Perheneuvojien vastaanotolle ei tulla yleensä hakemaan ratkaisua vastuun ja töiden epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen, mutta niihin liittyvät seikat, kuten yhteisen ajan vähyys ja väsymys, toistuvat pienten lasten vanhempien puheissa. Näin arvioivat Vantaan seurakuntien perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juha Petterson.

– Nääntymyksestä kyllä puhutaan ja monella on sellainen

olo, että on jäänyt jotenkin yksin arjen pyörityksessä, Tapionsalo kertoo.

– On myös pelkoa siitä, onko toinen yhtä sitoutunut perheeseen kuin itse on, jatkaa Petterson.

Se, että nainen kokee usein kantavansa päävastuun monesta asiasta, ei Pettersonin mukaan johdu välttämättä siitä, että miehet olisivat jotenkin huonoja. Kyse on myös siitä, mikä on miehen tila ja millaiseen arkeen ollaan tyytyväisiä.

– Esimerkiksi suhtautumisessa lasten vaatetukseen voi olla eroja. Mies ajattelee pragmaattisesti: tärkeintä on, että lapsella on vaatteet päällä. Ei hän välttämättä mieti, sopiiko joku hattu tiettyjen vaatteiden kanssa.

Kun toinen sitten arvostelee, se voi lannistaa, Petterson kertoo.

Pettersonin mukaan mies saattaa jäädä ikään kuin sivuun jo silloin, kun pariskunta odottaa lasta. Raskausaika ja vanhemmaksi tulo ovat herk-

kää aikaa ja mies voi kokea, ettei asioista ole varaa neuvotella, vaan naisella on näkemys siitä, miten asiat menevät. Kun lapsi syntyy, äiti jää yleensä kotiin ja ottaa enemmän vastuuta kotiin ja lapsiin liittyvistä asioista.

Rooli voi jäädä päälle.

– Miehestä tulee vähän niin kuin avustaja. Siinä parisuhdekin näivettyy, jos et ole tasavertainen puoliso etkä vanhempi, Petterson toteaa.

Osittain kyse on myös luonne-eroista, makuasioista ja siitä, miten asiat on kenenkin mielestä järkevä tehdä. Näistä asioista ei välttämättä osata keskustella uupuneena kovin fiksusti.

– Pitäisi saada sanottua asiat toisin kuin hyökkäämällä, Riitta Tapionsalo muistuttaa. ”Silloin tällöin on sellaisia tilanteita, että olen ajatellut ja suunnitellut jotain asiaa jo monelta kannalta ja päässyt mielestäni parhaaseen lopputulokseen. Kun kerron sen sitten miehelle, hän kyseenalaistaa

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Jos metatyötä on paljon eikä sitä saa avattua, onhan se raskas tunnekokemus.” teet perheelle. Ja tämä sanotaan ihan vilpittömästi. Toinen taas ei välttämättä näe ylitöitä yhteisenä asiana. ”Monessa asiassa töidenjako on meillä niin selvä, ettei toisella ole mitään käsitystä siitä, mitä toinen tekee. Työpäivän jälkeen meillä on päivityshetki: kuka tekikään ja mitä ja mitä on tulossa?” Äiti 33 v, lapset 10, 7 ja 3 v

hoitaa? asian. Miksi siis nähdä vaivaa ja miettiä vaihtoehtoja kiireen keskellä, jos mies haluaa käydä saman prosessin uudelleen?”

Nainen 32 v, lapset 3 ja 7 v Kotitöissä ja varsinkin metatyössä kyse on usein siitä, huomaako puoliso kaiken, mitä toinen tekee ja arvostaako hän sitä.

– Jos metatyötä on paljon eikä sitä saa avattua, onhan se raskas tunnekokemus. Siinä on riski, että se alkaa myös näkyä puolisoiden välisessä tunneyhteydessä, Riitta Tapionsalo muistuttaa.

Tapionsalon mukaan tasa-arvo on periaatteena kannatettava, mutta viivoittimella töitä ja vastuita ei kannata mitata, sillä harvoin kaikki menee ihan tasan. Monet myös kokevat kompensoivansa asioita: en vastaa tästä, mutta teen jotakin muuta enemmän.

– Tätä asiaa sanoitetaan usein niin, että vaikka en tee niin paljon kotitöitä kuin sinä, teen pitkää päivää töissä ja luon puit-

Millä keinoin metatyön taakkaa sitten voisi keventää ja arkea sujuvoittaa? Perheneuvojien ratkaisu on yksinkertainen: puhu ja kuuntele. Kannattaa esimerkiksi pukea sanoiksi sitä, mitä on tehty ja mitä ensi viikolla pitää tehdä. On hyvä käydä myös periaatteellisempia keskusteluja.

– Pitää sanoa ääneen, mikä on se hyväksytty taso esimerkiksi siivouksessa. Ei se voi mennä niin, että toisen mielestä imuroidaan joka päivä ja sitten syyllistetään toista, kun hän ei tee niin. Pitää purkaa auki se, mitä kodissa halutaan, ja myös se, mitä parisuhde tarvitsee, Riitta Tapionsalo neuvoo.

Huutaminen ja varsinkaan marttyyriksi heittäytyminen eivät yleensä ole hyviä lähtökohtia parisuhdeongelmien ratkomiseen, mutta ei kannata pelätä sitäkään, että asioista ollaan reippaasti eri mieltä ja äänenvoimakkuus nousee.

– Hyvät muutokset alkavat usein konfliktista, Juha Petterson muistuttaa.

Petterson kehottaa myös itsetutkiskeluun ja katsomaan asioita toisen näkökulmasta. Pitäisi osata asettua toisen nahkoihin ja katsoa omaa perhettä ja parisuhdetta ulkopuolelta. Myös asioiden tärkeysjärjestystä on hyvä miettiä: mitä ehditään ja jaksetaan, ja tarvitseeko kaiken olla aina niin hyvin suunniteltua ja tiptop?

– Kannattaa miettiä myös sitä, missä ja miten ladataan akkuja ja miten kokee tulevansa hoidetuksi, Tapionsalo toteaa.

Kursivoidut lainaukset ovat pienten lasten äitien kokemuksia metatyöstä ja kotitöiden jaosta. Lue niitä lisää osoitteessa www.valomerkki.fi.

Oletko vastuun välttelijä vai perheen projektipäällikkö? Tee Valomerkin metatyötesti.

Anna Kangas, 40, on palannut lapsuusmaisemiinsa Kivistöön 96 %

2% 2%

Vantaalainen

Sulkavalainen

Asuin elämäni ensimmäiset 20 vuotta Kivistössä vanhempieni, isoveljen ja pikkusiskon kanssa. Päästyäni opiskelemaan kansatiedettä yliopistoon muutin ensimmäiseen omaan kotiini Martinlaaksoon.

Poikaystäväni kanssa perustimme yhteisen kodin Myyrmäkeen. Menimme naimisiin, saimme ensimmäisen lapsemme ja muutimme Martinlaaksoon. Minulla oli aina ollut fiilis, että kotikylään on vielä päästävä. Kun omakotitalomme valmistui vuonna 2011, muutimme Kivistöön kolmen lapsemme kanssa. Uuden Kivistön raitin sähkökaapeista voi bongata lapsuuskuviani. Töihin Vantaan kaupunginmuseoon kuljen nyt Kehärataa pitkin.

Äitini on kotoisin Sulkavalta Etelä-Savosta.

Vietimme kesäisin pitkiä aikoja mummilassa ja sieltä ovat parhaat lapsuusmuistoni. Vanha mummila on nyt kesämökkikäytössä. Myös omat lapseni tykkäävät olla siellä.

Kuusamolainen Isäni on kotoisin Kuusamosta. Tyttönimeni on Alavuotunki, joka on järvi Kuusamossa. Sukumme kesämökki sijaitsee keskellä erämaata Junga-järven rannalla. Mökki ja maisema eivät ole juurikaan muuttuneet sitten lapsuuteni.

Hanna Antila

Kysyn vaan

Mistä ihmiskaupan tunnistaa?

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi neljä intialaismiestä vankeuteen ja liiketoimintakieltoon ihmiskaupasta. Uhri oli tehnyt pitseriassa jopa 17-tuntisia päiviä ilman kunnon palkkaa. Passi ja pankkikortti olivat päätekijän hallussa. Onko tällainen tyypillinen tapaus, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Katri Lyijynen?

– Kyllä siinä on paljon tyypillisiä piirteitä. Monissa työperäisen ihmiskaupan tapauksissa tekijä on sukulainen, sukulaisen tuttu tai vaikka samalta kylältä kotoisin. Tekijän on silloin helpompi saavuttaa ja vakuuttaa uhri.

– Viime vuonna ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakkaina oli 89 henkilöä. Heistä 28 oli työperäisen ihmiskaupan uhreja.

Keskittyykö ihmiskauppa tietyille aloille ja tiettyihin kansallisuuksiin?

– Viranomaisten tietoon tulleiden työvoiman hyväksikäyttöön liittyvien tapausten perusteella ihmiskauppaa on eniten ravintola-alalla, siivousalalla ja jonkin verran maataloudessa, esimerkiksi puutarha-alalla. Tilastoissa korostuvat Aasian valtiot.

Mistä tavallinen suomalainen voi tietää, kuka on ihmiskaupan uhri? Pitääkö hälytyskellojen soida, jos ravintolassa on edulliset hinnat ja työntekijä, joka ei juuri puhu suomea?

– Tämä on vaikea kysymys. Jos se olisi helppoa, viranomaistenkin olisi helpompi kitkeä ihmiskauppaa. Halpa hinta ei välttämättä ole merkki ihmiskaupasta, mutta kyllä sitä voi tietysti aina miettiä, miten niin edulliset hinnat ovat mahdollisia.

Miten kielitaidoton, pitkää päivää tekevä henkilö, jonka passi on jollakin muulla, voi saada apua?

– Vaikeaa se on, sillä uhri ei aina uskalla ajatellakaan viranomaisten puoleen kääntymistä. Usein hyvä sauma hakea apua on oleskeluluvan uusiminen. Uhrilla on yleensä oleskelulupa ja paperilla asiat näyttävät hyvältä.

Hanna Antila

10

Aaron Bach, 8 ”Perheessäni on äiti, pikkuveli, isä, isosisko, minä ja mummo. Asumme mummon luona sen aikaa, kun rakennamme taloa. En tiedä, milloin talo valmistuu. Mummo on aika hauska, isosisko antaa melkein kaikkea, pikkuveli on aika ketterä ja iskä on kiltti.

Kerran annoin äidille äitienpäivälahjaksi itse tehdyn kupin. Se tehtiin savesta ja laitettiin uuniin. Tein sen Kuusikon eskarissa. Äiti on kiva, kun hän vie minut HopLoppiin ja ostaa leluja. Kerran hän osti minulle pyssyn, jolla ammutaan pehmeitä muovikiekkoja. Sillä saa ampua siellä, missä ei ole ihmisiä. Äidin kanssa me halimme. Käymme myös uimassa Hakunilan uimahallissa. Osaan uida vähän koiraa ja myyrää.

Yleensä äiti tekee ruokaa ja kotitöitä ja lukee puhelimesta viestejä. Äitienpäivänä me teemme äidille aamiaista. Tarjoilemme leipää ja juomaa, ja joskus isosisko on tehnyt kahvia. Nyt emme voi viedä äidille aamiaista äitienpäivänä sänkyyn, koska äidillä ei ole mummon luona yöpöytää.”

Alisa Hiltunen, 7 ”Meidän perheessä on äiti, isä ja minä.

Yleensä menemme viettämään äitienpäivää mummolle ja papalle. He ovat äidin vanhemmat ja asuvat Keravalla. Menemme sinne autolla. Yleensä isä ajaa, tai joskus äiti. Mummo on tehnyt täytekakun.

Aikuiset juovat kahvia ja minä juon mansikkamehua. Äiti on kiva, kun hän tekee meille ruokaa, ja silloin, kun haluan leikkiä tai pyydän äitiä pelaamaan ja hän tulee leikkimään tai pelaamaan kanssani. Pelaamme Labyrinttiä. Teemme äidin kanssa myös yhdessä ruokaa. Äiti aloittaa ruoan teon ja minä kaadan kaikki ainekset ja sekoitan. Olemme tehneet lihapullia ja perunamuusia.

Olemme käyneet äidin kanssa kahdestaan Kuusijärvellä uimassa. Menimme sinne pyörillä. Ylämäkiä en oikein jaksanut, ja silloin talutin pyörää. Äiti tykkää käydä kaupassa. Hän käy shoppailemassa vaatteita. Äitienpäivänä me teemme ensin aamulla isän kanssa äidille ruokaa, laitamme ne pöytään ja sitten herätämme äidin.”

Äiti on

Muistelimme Itä-Hakkilan iltapäiväkerholaisten Puhuimme myös siitä, minkälainen

Siri Pulkkinen, 8 ”Äitienpäivänä viemme äidille teen sänkyyn. Äiti ei tykkää kahvista. Jos äiti ei ole aamulla enää sängyssä, niin hätistämme hänet takaisin sinne. Laulamme ”hyvää äitienpäivää” ja annamme lahjat. Äiti on kiva. Jos äiti näkee kaverinsa jossain, hän jää kälättämään. Me muut joudumme hoputtamaan.

Kerran äiti oli vihainen siitä, kun kirjoitin tussilla seinään, vaikka minusta se oli ihan kivaa. Ja toinen tekemäni tyhmä asia oli, että väritin hiuksia tussilla. Siitä äiti ei kauheasti hermostunut, vähän moitti vain.

Olen puhunut äidin kanssa, että haluan marsun. Mangun ihan sairaasti, että voidaanko me ottaa se. Äiti on sanonut, että ehkä ottaisimme marsun sitten, kun pikkusisko aloittaa koulun. Olen sanonut äidille, että kun sisko menee ensi vuonna esikouluun, niin sekin on koulu. Koska siinä on ”esi” ja ”koulu”. Haluaisin sen marsun vähän nopeammin.

Jos saisin antaa ihan mitä vaan äidille äitienpäivälahjaksi, antaisin kissan. Vaikka äiti on kyllä allerginen. Ehkä valkoisen kissanpennun… tai itse asiassa mustan, koska äiti vihaa valkoista, kun se menee likaiseksi tosi helposti.”

11

Elias Koskenoja, 7 ”Perheeseemme kuuluvat isoveli, äiti, iskä ja minä. Isoveli on yhdeksän, kohta hän täyttää kymmenen. Äiti on kiva. Semmoinen tiukka, hyvä äiti. Hän on tiukka kaikissa hommissa, esimerkiksi hampaiden pesussa. Äidin kanssa on kiva leikkiä ja tehdä kaikkea. Joskus käymme kävelyllä ja joskus olemme kotona ja leikimme. Me myös pelaamme yhdessä. Sitä me teemme ehkä eniten. Pelaamme Kimbleä. Se ei ole suosikkini. Uno-kortit ovat. Äiti ei yleensä pelleile. Joskus äiti on vihainen. Sen kuulee ja näkee.

Kerran annoin äidille lahjaksi avaimenperän, jonka tein päiväkodissa. Siinä oli kuminauhassa punainen kangassydän ja helmiä. En kyllä yleensä askartele, mutta on se joskus ihan kivaa.

Me pidämme äitienpäivät aamulla. Viemme yleensä aamupalan sänkyyn: kahvia, ja jos on mansikoita, niin niitä. En muista, mutta ehkä on ollut myös leipää. Isä ei ikinä osta yksin äidille mitään, vaan meidän kanssamme yhdessä. Isä ostaa kirjoja, koska äiti tykkää lukea.

Jos saisin antaa ihan mitä vaan äidille äitienpäivälahjaksi, antaisin auton.”

ihana!

n kanssa, mitä kotona tapahtuu äitienpäivänä. n äiti on. Entä mistä äiti suuttuu?

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

Jessi Hiltunen, 7 ”Meidän perheeseen kuuluvat äiti, isi, pikkuveli ja minä. Käymme yhdessä puistossa ja pelaamme kotona Unoa. Yleensä siinä voittaa pikkuveli tai minä. Äiti opiskelee fysioterapeutiksi. Hän kirjoittaa iltaisin, ja tiistaina ja keskiviikkona hän menee opiskelemaan. Äitienpäivänä me viemme äidille ruoan sänkyyn: leipää, jugurttia ja kahvia. Iskä panee ruoat lautaselle ja minä ja pikkuveli viedään ne äidille. Äiti vaan nukkuu ja antaa meidän herättää. Aikaisemmin olen antanut äidille lahjaksi raparperin, joka oli purkissa. Se oli tehty päiväkodissa. Äiti on ihana, koska me olemme niin paljon yhdessä. Käymme ulkona ja katsomme televisiota. Ulkona leikimme hippaa. Äiti on joskus vihainen, kun me emme tottele emmekä kuuntele vaan riehumme. Veli on villimpi kuin minä. Kun äiti ei ole meidän eikä iskän kanssa, hän mieluiten siivoaa. Joskus autamme.

Haluaisin kotiimme sekarotuisen koiran. Olen jutellut siitä äidin kanssa, mutta pikkuveli on allerginen koirille ja äiti on myös vähän allerginen.

Jos saisin antaa ihan mitä vaan äidille äitienpäivälahjaksi, voisin antaa vaikka kilollisen rahaa.”

Roosa Järvinen, 7 ”Lempieläimeni on koira. Meillä on kotona sekarotuinen koira Sissi, ja se on musta.

Perheessäni on äiti, isä, isoveli, koira ja minä.

Isoveljeni on 12-vuotias ja hän on kuudennella luokalla koulussa. Äiti on kiva silloin, kun hän antaa karkkeja, ja silloin, kun hän lukee iltaisin satuja. Viimeksi luimme kirjaa, jossa kerrotaan siitä, kun nalle saa raudat.

Viemme äidin kanssa koiraa ulos ja kokkaamme yhdessä lettuja. Minä saan sekoittaa taikinan.

Osaan rikkoa kanamunan. Äiti paistaa letut. Äiti on joskus vihainen, jos isoveli tekee tyhmyyksiä. Minäkin teen joskus tyhmyyksiä. Kun äiti saa olla itsekseen, hän lukee mieluiten sähköposteja ja laittaa ruokaa. Äitienpäivänä on viety aamupala sänkyyn ja tehty jotain kivaa. On kutsuttu vieraita ja joskus on ollut kakku. Olen antanut äidille lahjaksi sydänkortin ja käsirasvaa. Mummo osti rasvan, ja minä annoin sen äidille.

Jos saisin antaa ihan mitä vaan äidille äitienpäivälahjaksi, antaisin uuden takin. Sellaisen vaalean.”

Äitienpäivää vietetään su 8.5.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

1.5.

Vappupäivänä kirkoissa vietetään messuja, joiden aiheena on sydämen puhe Jumalan kanssa.

”Näin sanoo Herra: Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”

(Jeremian kirja 29:11)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Hildegard Bingeniläinen Elinaikanaan 1100-luvulla Hildegard Bingeniläisestä, aatelistytöstä ja nunnasta, tuli yksi Euroopan tunnetuimpia naisia.

Hän syntyi nykyisen Saksan alueella, Rheinhessenissa, jossa hänen lapsuudenperheellään oli maatila. Kahdeksanvuotiaana Hildegard annettiin benediktiiniluostariin nunnien kasvatettavaksi. 38-vuotiaana hänestä tuli luostarin naisyhteisön johtaja. Hän perusti oman luostarin Rheinin ja Nahe-joen risteyksekseen ja rakennutti sille myös sisarluostarin Eibingeniin. Näihin luostareihin tuli lähinnä aatelisneitoja.

Hildegardin elämää hallitsivat näyt ja sairaudet, joita hän piti Jumalan merkkeinä. Niitä hän kuvasi kolmiosoisessa teologisessa kirjasarjassaan. Hänet tunnetaan myös luonnonlääkintäohjeistaan. Lisäksi hän kirjoitti runoja ja lauluja ja sävelsi. Hänen laulujaan lauletaan yhä.

Ota valohoitoa Luomisen alkuvalon voi nähdä vaikka lätäkön vedessä.

Hildegard Bingeniläinen oli oman aikansa vihreä vaikuttaja, jonka hengelliset näyt koskivat koko kosmosta. Siinä kaikella oli paikkansa: enkeleillä, taivaan tähdillä, ihmisellä, kasveilla, puilla ja pensailla, eläimillä, kivillä ja mineraaleilla.

Hildegard muistutti, että kaikki ihmistä lääkitsevät voimat ovat läsnä luonnossa, kun vain osaa löytää ne. Jos vain ihminen osaisi kääntyä Jumalan puoleen ja avata sydämensä hänelle, kaikki leimahtaisi valoisaksi, kaikki kuiva alkaisi kukkia niin kuin maa alkaa vihertää, kun kevään aurinko sitä lämmittää.

Jumala on Hildegardin mukaan läsnä kaikessa. Hänen valonsa sädehtii vaikka lätäkön vedessä. Tätä Jumalan läsnäoloa Hildegard havainnollistaa kuvalla elämänpyörästä. Kaikki kuuluu siihen ja on siitä lähtöisin.

Vaikka emme näe Jumalaa, kaikki elämän kipinät ovat hänen kirkkautensa säteitä, niin kuin luonnon valon säteet lähtevät auringosta. Elämänpyörän napana on Jumalan loppumaton laupeus.

Hildegard syntyi vuonna 1098 aatelisperheen nuorimmaksi lapseksi. Vanhemmat lait-

toivat hänet jo kahdeksanvuotiaana läheiseen luostariin. Siellä häntä kasvatti kreivin tytär Jutta Spanheimilainen.

Jutta ja Hildegard asuivat luostarin kupeessa sijaitsevassa pienessä kammiossa.

Sieltä oli näkymä luostarin kirkkosaliin, niin että he saattoivat päivittäin seurata hetkipalveluksia ja munkkien psalmilaulua.

Hildegard oli jo pienenä sairastellut paljon ja nähnyt näkyjä ja kummallisia valoja. Nämä näyt jatkuivat luostarissa, mutta Hildegard uskalsi kertoa niistä aluksi vain Jutalle. Toiseksi tärkeäksi uskotukseen Hildegard löysi Volmar-nimisen munkin, josta tuli hänen tukijansa ja ystävänsä.

Ratkaiseva käänne tapahtui Hildegardin ollessa 42-vuotias. Hän kertoo silloin saaneensa Jumalalta käskyn kertoa näyistään muille. Volmar ryhtyi hänen kirjurikseen.

Hildegardin piti kuitenkin hankkia ensin hyväksyntä näkyjensä julkistamiselle katolisen kirkon ylintä johtoa eli paavia myöten.

Hildegardin rukous • Anna-Maija Raittila on suomentanut ja tehnyt tunnetuksi Hildegard Bingeniläisen rukouksia. Hiljenny ja lue muutaman kerran tämä rukous. Sen ytimessä on tietoisuus siitä, mistä kaikki hyvät teot tulevat.

• ”Hengähdä minussa, Vihanta Henki, että minussa kumpuaisi puhdasta vettä, että huokaus kohti hyviä tekoja saisi kyyneleet virtaamaan ja suloinen tuoksu tulvahtaisi pyhästä työstä.”

Hildegard sanoo, että olisi mieluummin vaiennut näyistään, mutta sairaudet pakottivat hänet kertomaan niistä. Hän koki, että samalla hänen voimansa palautuivat.

Hildegardin näyt koskivat elämän kaikkia puolia. Naisten sielunhoitajana hän keskusteli ymmärtäen heidän intiimeimmistäkin asioistaan, sukupuolielämästä ja naisten vaivoista. Jumalallisesta viisaudesta ja rakkaudesta hän puhui feminiinisin kielikuvin.

Luonnosta Hildegard etsi parantavia yrttejä ja kasveja. Hän oli kiinnostunut terveellisestä ruokavaliosta ja työn ja levon tasapainosta. Hänen mukaansa paras lääke stressiin on kohtuullinen ja eettisesti tasapainoinen elämä.

Hän myös kehotti aika ajoin pysähtymään ja kuuntelemaan sydämen sykettä, sillä siinä voi kuulla koko elämän sykkeen ja hänen äänensä, josta kaikki elämä on lähtöisin ja joka vetää kaikkea rakkautensa imuun.

Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 28.4.–12.5.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48, avoinna ma–to klo 9–16, poikkeuksellisesti ke 4.5. klo 13–16 ja ti 10.5. klo 13–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p.

09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–12.

Perhemuskari pe 29.4. klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen kaikille.

Muualla

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-lap-

sikuorot 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoululla. Kuorolaiset esiintyvät seurakunnan tapahtumissa noin kerran kuussa. Keväällä teemme levyä.

Vapputapahtuma 1.5. klo 13–15 Vaaralan Talkootien pallokentällä, Harjunreuna 16. Vappumieltä vauhdittamassa Taika-Petteri ja Kengurumeininki-duo. Lisäksi tilaisuus tutustua paloautoon, koiravaljakkoajelua, jousiammuntaa, puhallustikkoja ja leikkivarjo. Myynnissä grillimakkaraa, kahvia ja mehua.

Tähtisäde-pihamuskari 4–6-vuotiaille ke 4.5. klo 16–16.30 Pyhän Annan lastenkirkon pihassa.

Retkikirkko helatorstaina 5.5. klo 15 Pyhän Annan lastenkirkon pihassa. Sari Kokkonen ja Riikka Jäntti.

Ota mukaan istuinalusta, vesipullo ja picnic-eväät. Laulamassa Tähtisäde-pihamuskarilaiset.

Paluumuuttajien kevätretki ti 26.5. Velskolaan Espooseen. Ulkoilua, leikkimielistä kisailua, yhteislaulua ja kevätkirkko. Ilmoittautumiset 8.5. mennessä Päivi Helén p.

050 572 2666. Bussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 8.30 ja paluu klo 16.15. Hinta 13 e sisältää matkat, kahvit, lounaan ja ohjelman. Jos tulet omalla kyydillä, ilmoittaudu Liilia Reelolle p. 050 341 5097.

Kastettu Hilla Tuulikki Hyytiäinen, Iivo Jyrki Ilmari Jurmo, Joona Noah Olavi Lindell, Jasper Veikko Kristian Nokio, Peetu Armas Juhanpoika Selinkoski, Emma Ilona Vihtalahti.

Hautaan siunattu Jaakko Simo Kullervo Kuisma 70 v, Ahti Tapio Matikainen 70 v, Ilpo Veikko Olavi Häkli 68 v, Anna-Liisa Rasinkangas 63 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Vapputapahtuma la 30.4. klo 12–15 kirkon pihamaalla. Myynnissä lähetystyön hyväksi simaa ja munkkeja kotiin ostettaviksi sekä grillattua makkaraa. Pihapelejä ja aarteenetsintää metallinilmaisimilla lapsille.

Nukketeatterikeskus Poijun esitys Musta kana kirkkosalissa klo 12.30 ja 13.30. Hinta 1 e.

Messu su 1.5. klo 10. Vapunpäivä.

Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Muksukirkko ke 4.5. klo 9.30. Kyyhkynen ja liekki. Kirkkohetki lasten ehdoilla.

Helatorstain messu to 5.5. klo 10.

Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Messu ja äitienpäivän brunssi su 8.5. klo 10. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen seurakuntasalissa tarjolla brunssi. Hinta 10 e aikuisilta ja 5 e lapsilta.

Neljän kanttorin kevätkonsertti ma 9.5. klo 19. Hannu Niemelä, Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e.

Argentiinalainen kitara to 12.5. klo 19. Diplomikitaristi Janne Lehtisen konsertti. Ohjelma 10 e.

Kreikka-karkelot pe 13.5. klo 18–20 nuortentilassa. Opettelemme helppoja kreikkalaisia tansseja pastori Jaakko Karan johdolla. Ota mukaan sisäliikuntavaatteet ja juomapullo.

Etukäteistaitoja ei tarvita. Illan aikana kuullaan vapaaehtoistyöstä mm. vastaanottokeskuksissa ja tapahtumaan voi tuoda jalkapallovarusteita turvapaikanhakijoille lahjoitettavaksi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 2.5. klo 12. Kirjana Ljudmila Ulitskajan Tyttölapsia.

Nettikerho ikäihmisille ke 4.5. klo 14–16. Lakitiedon lähteitä.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 11.5. klo 16–18. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila avoinna kaikenikäisille.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian piiri helatorstaina 5.5. klo 11.

Muualla

Päiväkahvin aikaan ke 11.5. klo 13

Rantasaloilla, Mustikkapolku 10.

Bussi 571 lähtee Varistosta klo 11.48.

Raila Kuusisto odottaa Pähkinärinteen pysäkillä ja opastaa perille.

Fudisvuoro keskiviikkoisin klo 16– 17 VJS-kentällä. Tule pelaamaan jalkapalloa yhdessä muiden harrastajien kanssa. Mukana pelaamassa on turvapaikanhakijoita vantaalaisesta vastaanottokeskuksesta. Lisätietoa saat vuoroa vetävältä Jarkko Vähäsarjalta, jarkko.vahasarja@evl.fi tai 044 422 0453. Tulossa 27.5. lähtien vuoro myös perjantaisin klo 20–21 samalla periaatteella.

Hommissa

Vahtimestari Tellervo Brown ”Suntio on minulle varsin uusi ammatti. Toimin pitkään kahvilayrittäjänä. Iän karttuessa yrittäjän pitkät päivät alkoivat tuntua liian rankoilta. En halunnut menettää terveyttäni. Lopetin yrityksen ja mietin, mitä voisin vielä tehdä.

Kävin kurssin, jonka aikana katsottiin, mihin soveltuisin. Yksi ohjaajista sanoi, että hän näkisi minut suntiona. Olin itsekin katsellut kirkon töitä. Valmistuin suntioksi keväällä 2015.

Olen toiminut puolitoista vuotta määräaikaisena tuntityöntekijänä Vantaankosken seurakunnassa ja työskennellyt eri toimipisteissä. Tämän vuoden alussa tehtäväkseni tuli huolehtia Martinrististä siihen asti, kunnes sen toiminta loppuu toukokuussa.

Tiloissa on paljon toimintaa, ja ihmiset ovat suruissaan, kun tuttu paikka häviää. Mutta kun koko Martinkeskus puretaan, ei asialle ole vaihtoehtoa. Joka toinen arkipäivä siivoan tilat.

Järjestelen tuoleja, laitan kukat ja kynttilät. Olen mukana päättäjäismessun valmisteluissa ja toimin messussa suntiona.

Vielä ei ole aivan selvää, minne kaikki Martinristin tavarat ja toiminnot siirtyvät. Minä teen kesällä ja syksyllä varmaankin lomituksia ja sijaisuuksia seurakunnan toisissa toimipisteissä.”

Ulla-Maija Vilmi

Martinristin toiminnan päättäjäismessu helatorstaina 5.5. klo 12. Messun jälkeen on tarjolla keittolounas, leipä ja kahvi 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kastettu Viljami Onni Eemeli Laalahti, Aleksi Juhani Niemelä, Hugo Kasper Paarnio, Emilia Sanni Janina Määttänen.

Hautaan siunattu Annaliisa Lindberg 89 v, Paavo Edvard Hakkarainen 82 v, Seija Marjatta Kirkinen 80 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Pe 6.5. virasto kiinni.

Korson.seurakunta@evl.fi. www. korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki ma–to klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Perjantaisin rukousta ja hiljentymistä klo 8–9.

Vanhemman väen piiri to 28.4. klo 13 seurakuntasalissa. Saana Touru-

Sotiemme veteraanien virkistyspäivä Sotiemme veteraanien virkistyspäivä järjestetään ke 18.5. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Virkistyspäivään ovat tervetulleita vantaalaiset veteraanit puolisoineen ja sotaveteraanien lesket.

Päivän ohjelmassa on yhteislaulua, ulkoilua (säävaraus), lounas ja kahvit, kirkkoherra Hans Tuomisen esitelmä Lähi-idän tilanteesta sekä oopperalaulajien Hannu Forsbergin ja Jaakko Hietikon konsertti, säestäjänä kanttori Juha Paukkeri.

Bussikuljetuksen itäinen reitti: Hakunilan kirkko klo 8.30, Korson kirkko klo 8.50, Rekolan kirkko (Kustaantien pysäkki) klo 9.00, Koivukylän asema (Citymarketin puoli) klo 9.05, Tikkurilan kirkko klo 9.20, Holma.

Bussikuljetuksen läntinen reitti: Hämeenkylän kirkko klo 9, Pähkinärinteen ostoskeskus klo 9.10, Rajatorpan ostoskeskus klo 9.15, Myyrmäen asema klo 9.25, Myyrmäen kirkko klo 9.35, Martinlaakson asema klo 9.40, Holma.

Paluukyyti lähtee Holmasta noin klo 15.

Ilmoittautumiset 10.5. mennessä Hakunilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon ma–to klo 9–16, p. 09 836 0500. Lisätietoja Annakaisa Mörttinen, p. 044 0555 956.

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Puuroaamiainen to 28.4. klo 10– 13 srk-salissa. Puuro, voileipä, kahvi / tee 2,50 e / aik., ja 1,50 e / lapsi.

Myynnissä myös kahvileipää.

Rautakannel-nuortenmessu to 28.4. klo 18. Musiikista vastaa Poikkipuut.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis on suljettu la 30.4. Avoinna la 7.5. klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu ja lähetysarpajaiset su 1.5. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 2.5. ehtoollishetki klo 11, ja ma 9.5. hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 2.5. klo 18–19.30.

Heljä Markkula kertoo Intia-työstä.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 3.5. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Laulua, naurua ja sanaa.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 3.5. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä.

Tule saamaan tietoa, vinkkejä arjessa selviytymiseen ja keskustelutukea muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho ke 4.5. klo 9–14. Ke 11.5. perheiden kevätretki Holmaan, Lisätietoja netistä ja perhekerhoista.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45 Helatorstain messu su 5.5. klo 12.

Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Messu su 8.5. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Serenadeja äideille su 8.5. klo 14.

Esiintymässä oopperalaulajat Hannu Forsberg ja Jaakko Hietikko sekä kanttori Juha Paukkeri.

Seniorikerho ti 10.5. klo 13–14.30.

Kuulovammaistyön diakoni Seija Einola vierailee.

Ripareiden musiikkitapahtuma ke 11.5. klo 18–19.15.

Hakunilan kirkon kuoro to 12.5. klo 18–20.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille. Uusi ryhmä alkaa 20.9. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kuukauden ikäisiä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja lapsityönohjaaja Liisa Pietilä p. 050 337 7312, liisa.pietila@evl.fi.

Messu su 1.5. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 3.5. klo 13–14.30.

Kanttori Riikka Jäntti laulattaa.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten rukous- ja raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kansanlaulukirkko su 8.5. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Kansanlauluja uusin sanoituksin, mukana Rajakylän ja Länsimäen eläkkeensaajien lauluja tanssiryhmä.

Torstaimesta 12.5. klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

13

14

Seurakunnissa tapahtuu 28.4.–12.5.

sen aiheena ”Muistojen matkalaukku”.

Naisten saunailta to 28.4. ja 12.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 29.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Imre Makoveczin kirkot -taidenäyttely 30.4. asti seurakuntakeskuksessa. Valokuvaaja Gábor Máté.

Messu su 1.5. klo 10. Pirkko Yrjölä, Riikka Wikström ja Airi Saloniemi.

Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 1.5. ja 8.5. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Perhekerho ma 2.5. ja 9.5. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 2.5. ja 9.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. Kaikille runonlausunnasta kiinnostuneille.

Naisten raamattupiiri ma 2.5. ja 9.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 2.5. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Lähetyspiiri ke 4.5. ja 11.5. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Vesa Ruokonen.

Iltarukousryhmä ke 4.5. ja 11.5. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Helatorstain messu 5.5. klo 10. Vesa Ruokonen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Yhteisvastuulenkki to 5.5. klo 11.

Tule helatorstain messuun lenkkarit jalassa ja lähde sen jälkeen lenkkeilemään porukalla Ankkalammelle . Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 29.4. klo 15 mennessä.

Messu su 8.5. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi. Saarna Kari Pekka Kinnunen. Veisuuveljet, johtaa Samuli Korkalainen. Kirkkokahvit ja seurat.

Runopiirin runo- ja musiikkimatinea su 8.5. klo 16 seurakuntasalissa.

Rakkaudella äidille ja isoäideille. Ur-

sula Hynninen laulaa vanhoja kehtolauluja. Kahvitarjoilu.

Veisaava ilveilijä -esitys ma 9.5. klo 19. Perustuu Dario Fon Mysterio Buffo -näytelmiin. Ohjaus Minna Ruuttunen.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 11.5. klo 11 seurakuntasalissa. Kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntakeskuksen ala-aulassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.5. klo 18.

Mari Mäkelä.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 3.5. ja 10.5. klo 9–11.30.

Mikkolan vanhemman väen piiri ti 3.5. klo 13. Leena Lehto ja Risto Auvinen.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 28.4. ja 12.5. klo 9–11.30.

Muualla

Perheiden retki Särkänniemeen su

15.5. Lähtö bussilla klo 9 kirkolta ja paluu klo 19. Hinta 40 e sisältää kuljetuksen, lämpimän ruuan ja rannekkeen. Ilmoittautumiset 29.4. klo 12 mennessä terho.kettunen@evl.fi.

Diakonian matka kylpylä Viimsiin Tallinnaan 19.–22.5. Hinta 320 e / 2hh, 420 e / 1 hh. Hinta sisältää laivaliput, bussikuljetuksen, 4 hoitoa kylpylässä, puolihoidon ja kiertoajelun. Kaksi peruutuspaikkaa jäljellä, ilmoittautumiset pikaisesti kirkkoherranvirastoon.

Vanhemman väen kevätretki Vi-

vamoon to 26.5. Lähtö kirkolta klo 10 ja paluu klo 16. Hinta 15 e sisältää lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 16.5 mennessä.

Diakonian ruskamatka Kuusamoon

18.–23.9. Hinta 550 e / 2hh. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 29.4. klo 15 mennessä.

Kastettu

Eva Charlotta Seeste, Johanna Liisa Hakkarainen, Sinna Adessa Marianne Hakala, Minea Leona Dreßler, Hilda Aino Aliina Grönthal, Elea Rosa Adalmiina Kamula, Ellen Sylvia Alanissi, Joosua Benjamin Rautio.

Hautaan siunattu

Esko Heimo Olavi Moisio 91 v, Viljo Olavi Malinen 87 v, Raimo Ensio Johansson 81 v, Raili Annikki Tolppanen 81 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15 ja pe klo 9–12. 1.5. alkaen ma–to klo 9–14 ja pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11, ei 5.5. Omat eväät mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 28.4. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e) klo 12. Konserni- ja asukaspalvelujen apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö kertoo arvoistaan, elämästään ja työstään.

Jumalan kämmenellä -periodipyhäkoulu torstaisin 21.4.–19.5. (ei 5.5.) klo 18 päiväkerhotiloissa. Koko perhe on tervetullut pyhäkouluun. Jos lapsi osallistuu pyhäkouluun yksin, hänen pitää olla täyttänyt 4 vuotta.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12, ei 6.5. Omat eväät mukaan.

Messu su 1.5. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Sima- ja munkkitarjoilu. Messun jälkeen Timo Taival kertoo Gideonien työstä Suomessa ja muualla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 2.5. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Isoskoulutus Isko 2 ti 3.5. klo 18.

VIRSIKIRJAN LISÄVIHKO ON IL MESTYNYT

Serafim Seppälä

Lee Strobel

– Enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa

Teos on kokoelma tositarinoita, jotka osoittavat, kuinka Jumalan voima voi muuttaa ihmiselämän kulun vallankumouksellisella tavalla: kodittomasta huumeidenkäyttäjästä tuli pastori, avionrikkojasta avioneuvoja, holtittomasta kapinallisesta epäitsekäs Jumalan palvelija, massamurhaajasta armahdettu syntinen. Armo tuo toivoa tilanteisiin, joissa sitä ei enää ole.

29,70 (33,00)

Enkelit ovat kautta vuosisatojen kuuluneet länsimaiseen uskonnolliseen ja populaariin kulttuuriin. Enkelimystiikka kukoistaa nykyäänkin. Seppälä paneutuu ilmiön ikivanhoihin juuriin juutalaisuuden ja varhaisen kristillisyyden dokumenttien valossa.

27,90 (33,90)

2790 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

AIKAMEDIA

ria Latikka ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Tehdään pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Helatorstain messu 5.5. klo 12. Ben Ahlroos, Noora Hultin. Isosten tehtäviin siunaaminen.

Messu su 8.5. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Aikuisrippikoulun konfirmaatio. Messun jälkeen äitienpäivän kakkukahvit.

Sanan ja ylistyksen ilta ti 10.5. klo 19. Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 12.5. klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11, ei 5.5. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to 28.4. ja 12.5. klo 17.

Kuntoa kesäksi -liikuntaryhmä to 28.4. ja 12.5. klo 17.45. Kunto tai kunnottomuus, ikä, paino tms. ei ole tässä ryhmässä esteenä. Jokainen tekee sen, mikä itsestä tuntuu hyvältä.

Alkuverryttelyn lisäksi säästä ja porukasta riippuen mm. tuolijumppaa ja kävelyä sauvoilla tai ilman.

Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–16. Aluksi päivähartaus.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Kipuryhmä ti 3.5. klo 15. Aiheena ”Rentoutus kivun lievittäjänä”. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin

79 UUTTA VIRTTÄ – TUTUSTU ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA UUSIIN VIRSIIN

Irja Askola

Tapaus armo

Taivaalliset voimat

Aamumessu ke 4.5. klo 9, Laura Ma-

Pöytä katettu kaikille

Piispa Askolan kirja etenee vuodenaikojen, pyhän ja arjen rytmissä.

Kirja kutsuu yhteisen pöydän ääreen, ilon ja toivon ilmapiiriin. Samalla se muistuttaa myös toisenlaisesta todellisuudesta: emme voi sulkea silmiämme ajan haasteilta. Lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja vastuu muista ovat kirjan tärkeitä teemoja.

21,50 (26,90)

2970

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Virsikirjan lisävihko 2016 Vuosi 2016 tuo virsikirjaan 79 uutta virttä.

Lisävihkojen käyttöönottojuhla seurakunnissa on adventtina 2016, mutta nyt tilaamalla saat kirjan jo heti kotiisi.

Nuotit ja sointumerkinnät.

Koko 115 x199 mm, n. 200 sivua.

8,50 (9,90)

2150 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

8 50 puh. 020 754 2350

15

Anneli Saaristo vierailee Tikkurilan Olotilassa.

Sota haavoittaa lapsia Anneli Saaristo haluaa muuttaa maailmaa ja tuoda lohtua ihmisille.

Laulaja Anneli Saaristo kertoo seuraavansa aktiivisesti maailman tapahtumia. Se tarkoittaa muun muassa sanomalehden lukemista päivittäin.

– Viime aikoina mieltäni ovat jääneet vaivaamaan erityisesti Boko Haramin hirmuteot Nigeriassa. Islamistinen terroristijärjestö jahtaa lapsia.

Tyttöjä ja naisia vihataan. Pieniä tyttöjä pidetään alempiarvoisina, ja siksi heistä tehdään itsemurhapommittajia.

Ei ole uutta, että ihmiset joutuvat elämään ja lapset kasvamaan terrorin ja sodan jaloissa.

– Sotia on ollut aina. Nykyään niistä tiedetään paremmin kuin ennen. Sota riistää ihmisiltä elämän. Pelko kuluttaa ihmistä. Suren naisia ja lapsia, jotka eivät saa elää rauhassa, pohtii Saaristo.

Anneli Saaristo tuntee sotaa myös muuten kuin lehtien tai television välityksellä. Hän on kuullut sodasta ihmisiltä, jotka ovat kokeneet sen Suomessa. Sodasta puhuttiin myös hänen lapsuudenkodissaan.

– Isäni ja äitini kokivat sota-ajan, toinen Hämeessä ja toinen Oulussa. Isä oli mukana kahdessa sodassa ja haavoittui monta kertaa. Äiti oli kovempi puhumaan, ja hän kertoi pommeista ja sirpalesuojista. Tuntuu pahalta, että maailmassa on yhä lapsia, jotka joutuvat kokemaan sellaista.

Anneli Saaristo kertoo havahtuneensa pohtimaan, mitä mahdollisuuksia hänellä on muuttaa maailmaa. Yksi ihminen ei voi tehdä paljon, mutta jotain sentään. klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Seniorikahvila ma 9.5. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 9.5. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, mutta lastenhoitoa ei ole.

Iltaperhekerho ja yhteinen ruokailu ti 10.5. klo 17. Valmistetaan ruokaa ja ruokaillaan yhdessä. Lapset leikkivät kerhotilassa. Ovet aukeavat klo 16, jonka jälkeen voi tulla valmistamaan ruokaa tai vain olemaan.Iltahartaus klo 19.

Ruokakerhon kauden päättäjäiset ke 11.5. klo 17. Maailmojen ruoka-ilta. Tuo tullessasi ruokaa (makeaa tai suolaista), josta itse pidät ja haluaisit tarjota toisillekin. Mukana Rekolan Martat ja Vantaan maahanmuuttajapalvelut.

Puutarhapiiri ke 11.5. klo 17.30. Pu-

– Pääasia on, ettei jää vain mielessään kantamaan koko maailman huolia ja suremaan niitä. Isällä oli suuri sosiaalinen omatunto, ja hän myös toimi aktiivisesti. Ehkä minun olisi nyt aika liittyä järjestöön, joka tukee kehittyvien maiden naisten asemaa ja työllistymistä, päättelee Saaristo.

Laulaja voi myös esiintymisissään asettua tukemaan rauhaa ja kehitystä ja vaikuttaa siten ihmisiin. Anneli Saariston ohjelmistoon on pitkään kuulunut Evakon laulu.

– Apulannan Sipe Santapukki kertoi kuuntelevansa bändinsä kanssa keikkabussissa Evakon laulua. Olen nähnyt monen itkevän laulua kuunnellessaan. Ajattelen optimistisesti, että laulamallakin voi muuttaa maailmaa tai ainakin tuoda lohtua ihmisille.

Veikko Lavi teki Evakon laulun pitkäaikaisen säestäjänsä Pertti Husun elämäntarinan pohjalta. Laulu kertoo lapsen kokemuksista sota-aikana.

– Vaikka maailmassa on sotia, luonnonkatastrofeja ja muita ikäviä asioita, en halua vain synkistellä. Elämässä on muitakin puolia, La dolce vitaa, ihanaa elämää, täydentää Saaristo.

Ulla-Maija Vilmi

Olotilassa (Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta) puhutaan sodasta ke 11.5.: • klo 12.30 Sotien traumat vaikuttavat yhä – selviytymisen voimavarat. YTM, toimittaja Anne Kuorsalo luennoi.

• klo 14 Sodan lapset – Evakon laulu ja muita lauluja. Taiteilija Anneli Saaristo esiintyy ja tarinoi.

Säestäjänä Eliina Mäkiranta.

hetta pioneista. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen. Älynystyrät ällikällä to 12.5. klo 14.

Ohjaajana Birgit Leino.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla Nuorten sähly to 28.4. ja 12.5. klo

16.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja urheiluvaatetus mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 3.5.

klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Perheiden retki Visulahteen ti 7.6.

Perheet vastaavat itse kuluistaan retkellä. Lisätietoja ilmoittautuessa 2.5. alkaen perhetyön diakoni Siru Rantanen, p. 050 342 6155.

Kastettu Malik Lionel Eyiowuawi, Lenni Nuuti Matias Holopainen, Kasper Emil Johannes Kautto, Salli Orvokki Keisala, Daniel Andres Luukkonen.

Avioliittoon kuulutettu Juha Pekka Tikka ja Ulla Sanna Marjaana Maksimainen.

Hautaan siunattu Alli Inkeri Koskela 94 v, Aarne Jaakko Harlahti 86 v, Terttu Kaarina Vesterinen 81 v, Pirkko Liisa Jarkko 79 v,

Vieraana Sirpa Päivinen

Rauno Johansson

Seurakunnissa tapahtuu 28.4.–12.5.

Teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija Minna Ruuttunen Mikä sai sinut tarttumaan aiheeseen Veisaava ilveilijä?

– Jo yksitoista vuotta sitten minulla oli työtoverini kanssa idea tarttua Dario Fon Mysterio Buffo -teksteihin. Luimme ja mietimme monologinäytelmiä, mutta idea ei vielä silloin lähtenyt lentoon. Nyt teen esityksen ohjauksen lopputyönä teatteri-ilmaisun ohjaajaopinnoissani.

Millainen on suhteesi näytelmäkirjailija Dario Fon tuotantoon?

– Tunnen oikeastaan vain hänen Mysteerio Buffo I ja II -tekstinsä. Pienet näytelmät pohjautuvat keskiaikaiseen italialaiseen katuteatteriin, jossa pilkattiin vallanpitäjiä ja katolista kirkkoa. Ilveilijän tai narrin roolissa oli lupa sanoa asioita, joita muuten ei voinut.

– Buffo tarkoittaa naurunalaiseksi tekemistä, koomista ja hauskaa. Mysteerio viittaa siihen, että näytelmien aiheet on otettu Raamatusta.

Mitä teet Veisaava ilveilijä -esityksessä?

– Olen valinnut kolme pientä näytelmää ja ohjannut ne.

Olen myös valinnut näytelmien aiheisiin liittyvät Siionin virret, jotka rytmittävät esitystä. Niitä pääsee yleisökin laulamaan.

– Yhdessä näytelmässä myös esiinnyn. Olen 1300-luvulla elänyt paavi Bonifacius VIII. Hänet tunnetaan härskiydestään ja hirveydestään. Hän rakasti kultaa ja kimallusta. Näytelmissä katsotaan, miten ilveilijä ja eri ihmiset reagoivat, kun he kohtaavat Jeesuksen. Bonifacius ei nöyrry, hän ei edes osaa nöyrtyä.

Olet pappi ja kohta valmistut ohjaajaksi – mikä sinusta tulee isona?

– Olen ollut jonkin aikaa opintovapaalla, mutta palaan syksyllä papin töihin. Teatteri-ilmaisun oppeja voin toivottavasti hyödyntää pappina tavalla tai toisella.

Ulla-Maija Vilmi

Veisaava ilveilijä -esitys ma 9.5. klo 19 Korson kirkossa ja la 14.5. klo 14 Myyrmäen kirkossa.

Hilkka Hillevi Lahti 79 v, Paula Tellervo Toivola 73 v, Jari Pekka Luhta 53 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830

6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia. tikkurila@evl.fi. Diakoniapäivystystä ei ole to 28.4.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 1.5. klo 12. Teologiharjoittelija Atte-Veikko Kemppainen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Messu to 5.5. klo 12. Jyrki Kaukanen, Janne Silvast, Terje Kukk, Iina Katila.

Messu su 8.5. klo 12. Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Hanna-piiri to 28.4. Lähtö lenkille Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30,

16

Seurakunnissa tapahtuu 28.4.–12.5.

Rodeo

5 B. Voit tuoda keräykseen miesten kevät- ja kesävaatteita, kenkiä ja takkeja. Mielellään pieniä kokoja (XS–M). Vaatteiden tulee olla hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä.

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 13.5. klo 18. Grilli-ilta seurakuntien talon sisäpihalla, Unikkotie 5. Ilmoittautumiset tekstiviestitse 11.5. mennessä pastori Mirka Härkönen, p. 050 461 0713.

Vappuna tapahtuu • Vappumyyjäiset la 30.4. klo 11–14 seurakuntien talon nuorisotilassa ja auditorion aulassa Tikkurilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Myytävänä lohikeittoa, leivonnaisia ja käsitöitä. Arpajaiset.

• Vappumyyjäiset la 30.4. klo 11–14 Myyrmäen kirkolla. Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, kirjoja, arpoja sekä pullaa ja kahvia.

• Vapputapahtuma la 30.4. klo 12–15 Hämeenkylän kirkon pihamaalla. Myytävänä simaa ja munkkeja kotiin ostettaviksi sekä grillattua makkaraa. Pihapelejä ja aarteenetsintää metallinilmaisimilla lapsille. Nukketeatterikeskus Poijun esitys Musta kana kirkkosalissa klo 12.30 ja 13.30. Hinta 1 e.

• Vapputapahtuma su 1.5. klo 13–15 Vaaralan Talkootien pallokentällä, Harjunreuna 16. Vappumieltä vauhdittamassa Taika-Petteri ja Kengurumeininki-duo. Lisäksi tilaisuus tutustua paloautoon, koiravaljakkoajelua, jousiammuntaa, puhallustikkoja ja leikkivarjo. Myynnissä grillimakkaraa, kahvia ja mehua.

• Sleyn vappujuhla su 1.5. klo 14–16 Martinristissä. Reijo Arkkila kertoo lähetystyön kuulumisia. Hartauspuheita, yhteislaulua, kahvitarjoilu.

Rodeo

• Vapun hempot, sirkut ja sorsat – Linturetki Viikkiin su 1.5. Tapaaminen Helsingissä Vantaanjoen suulla olevan kävelysillan itäpäässä (Pornaistenniemen puolella) klo 15. Mukaan voi lähteä Vantaan Pyhän Laurin kirkolta messun jälkeen klo 13.45 julkisilla bussikyydeillä. Mukana Markku Aalto-Setälä ja pastori Jaakko Hyttinen. Voit ilmoittaa tulostasi Jaakolle tekstiviestillä p.

050 559 4781.

kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 28.4. ja 12.5. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 29.4. klo 9.30–11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Naisten rukouspiiri pe 29.4. ja 6.5. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Vappumyyjäiset la 30.4. klo 11–14 nuorisotilassa ja auditorion aulassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Perinteiset lähetystyön vappumyyjäiset. Myytävänä lohikeittoa, leivonnaisia ja käsitöitä. Arpajaiset. Tuotto lähetystyön hyväksi.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 30.4. ja 7.5. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 2.5. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 2.5. ja 9.5. klo 18 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Jaakko Hyttinen.

Perhekerho ti 3.5. ja 10.5. klo 9.30– 11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Kirkon Ruokailu ti 3.5. ja 10.5. klo 12

nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville.

Vapaaehtoinen maksu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 3.5. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rukouspiiri ti 3.5. ja 10.5. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 4.5. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Naisten ilta ke 4.5. klo 18.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Ilo sulle ja mulle – lasten lähetysnäyttely ti 10.5. klo 11.15 ja 15, to 12.5. klo 15 ja pe 13.5. klo 10.30 rippikoululuokassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Suomen Lähetysseuran tuottama lasten lähetysnäyttely vie matkalle maanosasta toiseen.

Lähetyksen päiväpiiri ti 10.5. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Pastori Satu Huttunen vierailee.

Miestenvaatekeräys Vantaan vastaanottokeskuksiin ti 10.5. klo 17–20 kirkkoherranvirastossa, Unikkotie

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6302 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Suljettu helatorstaina 5.5. ja pe 6.5. p. 09 830 6223. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 29.4. ja 6.5. klo 15.30.

Samppa Laakso.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen kävelylenkki pe 29.4. ja 6.5. klo 18. Lähtö Olotilan edestä.

Messu su 1.5. klo 10. Satu Huttunen, Jyrki Kaukanen, Terje Kukk. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 3.5. klo 18. Terje Kukk.

Julle Salmisen naivistisia maalauksia esillä 3.5. saakka.

Helatorstain aaton ehtoollinen ke 4.5. klo 18. Kristiina Kartano, Iina Katila.

Viikunapuuilta ke 4.5. klo 18.30. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista. Kristiina Kartano, Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilasta 1950–60-luvuilta esillä 7.5. alkaen.

Messu su 8.5. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Kirkkokahvit.

Englanninkielinen messu su 8.5. klo 17. Heikki Leppä. Sunday Service of worship, word, prayer and Holy Communion on Sun 8.5. at 5 pm.

Israel-aiheinen yhteysilta ti 10.5. klo 18.30. Vierailijana Hannu Hiipakka Suomen Karmel-yhdistyksestä. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen.

Sotien traumat vaikuttavat yhä – selviytymisen voimavarat ke 11.5. klo 12.30. Luennoimassa Anne Kuorsalo, joka on toimittanut Sodan haavoittama lapsuus -kirjan. Klo 14 Sodan lapset – Evakon laulu ja muita lauluja, Anneli Saaristo esiintyy ja tarinoi, säestäjänä Eliina Mäkiranta.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.5. klo 18.

Päivi Helén, Samppa Laakso.

Olotila osallistuu maailman suurimpaan Reiluun kahvitaukoon eli Fairtrade Challengeen koko päivän pe 13.5. klo 9.30–15.

Runoja ja etnomusiikkia la 14.5. klo 10–12. Tule kuuntelemaan runoja ja musiikkia. Voit myös lausua oman runosi. Mukana intialais-pakistanilainen etnomusiikkiryhmä Ava ensamble, Tomi Pulkkinen & Asfalttisydän, runoilija Lauri Vanhala, pastorit ja runopiirin vetäjät Ritva Niemi-Ronkainen ja Kristiina Kartano. Kahvi- ja teetarjoilu. Lisätietoja kristiina.kartano@evl.fi, p. 050 363 2372.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 29.4. klo 9.30– 14.

Kerho isille ja lapsille ti 3.5. ja 10.5. klo 17.30–19.

Gospel-lattarilauantai la 7.5. klo 10. Gospel-lattarit-tunneilla voit treenata täysillä tai rennommin hengellisen latinalaismusiikin tahdissa. Päivään osallistuminen ei vaadi aiempaa tanssitaustaa. Hinta 20 e, opiskelijat 10 e. Lastenhoito 5 e. Hintaan sisältyvät tanssit, lounas ja kahvi. Tanssin jälkeen sauna klo 15. Ilmoittautumiset ja lisätietoja merja. rantala@evl.fi, p. 050 526 9401.

Torstaitupa – tapaamispaikka yh-

den vanhemman perheille to 12.5. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 12.5. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kartanokosken perhekerho to 28.4. ja 12.5. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 28.4. ja 12.5. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 29.4. ja /and 6.5. klo 10–12 / at 10–12 am.

Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make our own breakfast. Lisätietoja / More information toomas. takala@evl.fi, p. / tel. 050 347 4995.

Perhekerho ti 3.5. ja 10.5. klo 9.30– 11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 2.5. klo 9.30–11.

Miesten raamattupiiri ma 2.5. klo 13.30.

Perhekerho ma 9.5. klo 9.30–11. Pastori Maria Koukkari vierailee.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 3.5. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 3.5. ja 10.5. klo 17.30.

Perhekerho ti 10.5. klo 9.30–11. Pastori Päivi Helén vierailee.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 28.4. ja 12.5. klo 9.30– 11.

Muualla Vapun hempot, sirkut ja sorsat – Linturetki Viikkiin su 1.5. Tapaaminen Helsingissä Vantaanjoen suulla olevan kävelysillan itäpäässä (Pornaistenniemen puolella) klo 15.

Mukaan voi lähteä Vantaan Pyhän Laurin kirkolta messun jälkeen klo 13.45 julkisilla bussikyydeillä. Mukana Markku Aalto-Setälä ja pastori Jaakko Hyttinen. Voit ilmoittaa tulostasi Jaakolle tekstiviestillä p. 050 559 4781.

Kylväjän raamattupiiri ma 2.5. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11.

Miesten saunailta ti 3.5. klo 17.30 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Kulku omin kyydein. Kimppakyyti Tikkurilan kirkolta, Asematie 12, klo 17. Iltapala 5 e.

Runopiiri ti 3.5. klo 18 kokoushuone Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4.

Paluumuuttajien piiri to 12.5. klo 13 Hakunilan kirkolla. Kaikille paluumuuttajille. Lisätietoja pastori Päivi Helén p. 050 572 2666.

Päiväretki koululaisille 10.6. Huimalan Reippailuhalliin. Ilmoittaudu mukaan 15.5. mennessä. Lisätietoja osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi -> Tytöt ja pojat ja tapahtumakalenterissa.

Perheleiri 19.–21.7. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Hinta 80 e / aikuinen, 35 e / lapsi, 30 e / toinen lapsi jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 23.5. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Kertaluonteista ja ilmaista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Miisa Adeliina Malinen, Kasper Olli Ilmari Kolehmainen, Aurora Olivia With, William Gabriel Kuorikoski, Minka Viola Emilia Salminen, Jayden Darlton Mökkönen, Hertta Serafiina Sahlman, Ellen Ester Aurora Kärppä, Aito Eino Olavi Serkamo, Aida Olivia Ylönen, Alina Matilda Saarinen, Isla Josefiina Savolainen, Netta Olivia Kivi, Venla Aino Tuulikki Smolander, Aleksi Tapani Virta, Max Oscar Matias Peltokangas, Lilian Lumi Evelin Perälä, Daniel Thomas Karvinen, Hugo Henrik Topias Toivonen, Lenni Topias Auvinen, Ella Marie Evelyn Halmela, Saaga Aura Annika Leppiaho, Ella Matilda Sipilä, Minea-Aurora Tuulia Keskitalo, Kadri Rüngenen, Argo Ilm, Jooa Aadu Armas Hints.

Avioliittoon kuulutettu Antti Mikael Matias Wallenberg ja Hanna Elina Niskanen.

Hautaan siunattu Jouko Veli Häyrinen 82 v, Elvi Sisko Maria Kapanen 82 v, Hans Arthur Erik Ikäheimonen 62 v, Vilho Kalervo Löksy 90 v, Ortamo Olavi Pyykkönen 84 v, Anja Inkeri Virta 82 v, Hanna Marjatta Siponen 82 v, Vilho Pauli Johannes Rönkkö 76 v, Heikki Johannes Ristaniemi 38 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15.

Ke 27.4. avoinna klo 13–15.

Suljettu 2.–6.5. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 (ei 28.4.) Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 osoitteessa Patotie 2. Samaan aikaan puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p.

050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis to 28.4. ja 12.5. klo 9.30–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 St. Martinin kappeli.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Pianokonsertti pe 29.4. klo 19. Musiikkiopisto Avonian pianistioppilaat esittävät koko Burgmüllerin op.100: 25 Leichte Etüden.

Vappumyyjäiset la 30.4. klo 11–14.

Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, kirjoja, arpoja sekä pullakahvit. Tuotto lähetystyölle, Herättäjä-Yhdistykselle ja Yhteisvastuukeräykseen.

Messu su 1.5. klo 10. Maari Santala, Minttu Haapalainen, Ritva Holma.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 2.5. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

17

Seurakunnissa tapahtuu 28.4.–12.5.

Liikkuva pyhis ti 3.5. klo 18–19. Ta-

paaminen klo 18 Myyrmäen kirkon pohjoispäädyssä (Patotien puolella).

Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Oili Karinen, p. 050 527 6961, oili.karinen@evl.fi.

Israelpiiri ti 3.5. klo 18–19.30 takkahuone.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Laulupaja ke 4.5. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Äitienpäivä.

Virsiä ja lauluja. Ke 18.5. klo 18.30 kevätretki kanttori Ritva Holman perheen pihapiiriin, Lahnuksentie 340, Klaukkala. Leppoisaa yhdessäoloa ja makkaranpaistoa. Halutessasi voit tuoda naposteltavaa yhteiseen pöytään.

Nuorten iltakirkko ke 4.5. klo 19.15.

Raamattu-lähetysilta to 5.5. klo 18– 19 pieni srk-sali. Apt. 27, Seppo Palonen.

Messu su 8.5. klo 10. Jere Hämäläinen, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Kari Jerkku.

Siioninvirsiseurat su 8.5. klo 14. Puhujina Tiina Purovaara-Vihma, Hannu Pöntinen. Äitienpäivän konsertti su 8.5. klo 18.15. HowManyMothers-lauluyhtye johtajana Anne Viljamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Raamattupiiri ke 11.5. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Veisaava ilveilijä -esitys la 14.5. klo 14. Perustuu Dario Fon Mysterio Buffo -näytelmiin. Ohjaus Minna Ruuttunen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Rukouspiiri ti 3.5. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 3.5. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Lisätietoja Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Kivistö-messu keskiviikkoisin klo 19. Tule levähtämään arjen keskellä reilun puolen tunnin messuun, jossa kuullaan raamatunteksti, rukoillaan, lauletaan ja vietetään ehtoollinen.

Vaatevarasto avoinna to 12.5. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita

otetaan vastaan muinakin aikoina.

Lisätietoja p. 050 357 7726.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri

Högmässa sö 8.5. kl. 10. K. Anders-

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Matalan kynnyksen kevätmessu su 8.5. klo 18. Pappi Antti Isopahkala ja alfa-kurssilaiset. Keskustelusaarna. Iltakahvia ja teetä sekä purtavaa.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 3.5. klo 17.30–19.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Mässa i Taizéanda sö 1.5. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 050 404 9109 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 28.4. ja 12.5. klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Ollaan niin kuin pääskyset la 30.4. klo 15. Anja ja Mauno Nieminen laulavat operetti-, musikaali- ja elokuvasävelmiä säestäjänä Ritva-Leena Tuuli. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Sleyn vappujuhla su 1.5. klo 14–16.

Reijo Arkkila kertoo lähetystyön kuulumisia. Hartauspuheita, yhteislaulua, kahvitarjoilu.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Martinristin toiminnan päättäjäismessu to 5.5. klo 12. Helatorstai.

Hannu Pöntinen, Pirkko Järvinen, Kari Jerkku. Brevis Nova -kuoro ja Vantaan Laulun Oltermannit. Messun jälkeen keittolounas, leipä ja kahvi, 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Raamattu ja kynä -piiri ke 4.5. klo 18–20.

Naisten raamattupiiri ma 9.5. klo 18.30–20.

Mission impossible? -lähetysilta ti 10.5. klo 17.30–19.30. Nepalin kasvava perhetyö, Anna-Kaarina ja Matti Palmu sekä Nepalin vammaisten ihmisten oikeudet, Kirsti Kirjavainen. Lapsille omaa ohjelmaa päiväkerhotilassa.

Lukupiiri ke 11.5. klo 17.30. Eeva Kilpi: Kuolinsiivous.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

ke 4.5. klo 19–21.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä 2 a Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat maksutonta apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Ilona Adalmiina Rossi, Iiris Josefiina Hulkkonen, Jasmin Riitta Raitanen, Hilla Kristiina Hakala, Willian Luca Juhani Manner, Anni Kaisu Mannisenmäki, Voitto Vincent Koskimäki, Leena Kaarina Voutilainen.

Hautaan siunattu Kaija Ester Kaarina Mattila 94 v, Martta Birgitta Kari 88 v, Hilkka Marjatta Kovero 87 v, Onerva Irmeli Tuominen 86 v, Aune Marjatta Tuomainen 80 v, Seija Marjatta Kirkinen 80 v, Eino Aukusti Marjamaa 80 v, Ritva Anneli Tiiperi 72 v, Matti Vihtori Myllymäki 70 v, Matti Olavi Vedenpää 67 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 1.5. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

Kvällsmässa ons 4.5. kl. 18. A. Paavola, A. Ekberg.

Högmässa på Kristi himmelsfärds dag 5.5. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

son, A. Ekberg.

Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmovägen 5 A, 2:a vån.

Veckomässa ons 4.5. kl. 9.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9.15–12.

Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé måndagar kl. 9.30–12.

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Familjecafé onsdagar kl. 13–15.

Barnens kyrkostund to 12.5. kl.9.30 i församlingens dag klubb. Övriga utrymmen ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

De vackraste andliga sångerna ons 11.5. kl. 14:15 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. A. Ekberg.

Vårutfärd för barn och familjer till Aarniwalkean satupiha i Riihimäki ons 18.5. Inträde 7 e / pers, församlingen står för transporten. Mera info och anmälan (senast 4.5.) finns på hemsidan.

Döpta Ida Iines Julku, Elmo Ilmari Villberg, Lilia Maria Elisabeth Delval.

Döda Ebba Margareta Åhlberg 92 år, Else-Maj Ingegerd Wikström 80 år, Solveig Margareta Perälä 81 år, Hilda Rosenqvist 87 år, Karin Gunborg Järveläinen 87 år.

VAMMAISTYÖ Retki Vivamon raamattukylään 16.6.

Johannes – ukkosenjylinän poika -näytelmä, lounas ja kahvit. Lähtö Tikkurilasta klo 10.45 ja Myyrmäestä klo 11. Hinta 15 e. Ilmoittautumiset 17.5. mennessä kehitysvammaistyöntekijä kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi, p. 050 433 4232, kuulovammaistyötekijä seija.einola@evl.fi, p.

050 338 6212 tai näkövammaistyötekijä terhi.suonsivu@evl.fi, p. 050 381 8758.

Viittomakielisille Vappumyyjäiset su 1. 5. klo 9.30– 13.45 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Klo 14 kol-

mikielinen messu lähetyskirkossa (kiina, suomi ja viittomakieli).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.5. klo 12–14 Myyringin Cafe Popolossa, Liesitori 1. Lounas.

Vastaanotto to 12.5. klo 9–11 Tikkurilan diakoniakeskuksessa.

Viittomakielinen perhekerho pe 13.5. klo 9.30–12. Retki Sellon kirjastoon, Leppävaarankatu 9. Viittomakielinen satuhetki lapsille.

Näkövammaisille Hiljentymishetkiä luonnossa to

12.5. 19.5. ja 26.5. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarituvan pihalla, Kuriiritie 1.

Miesten ilta ma 2.5. klo 18–21 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki.

Myyrmäen kerho ti 3.5. kello 13–15, Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Pastori Mark Saban aiheena ”Kansainvälinen seurakuntamme”. Kahvitarjoilu.

Ulkoilutapahtuma to 19.5. klo 18– 20 Kuusijärvellä, Kuusijärventie 3.Ohjelmassa järven ympärikävely ja luonto-aiheinen kilpatehtävä sekä makkaranpaistoa, pelejä, kahvittelua ja musiikkia. Mukaan voi ottaa saattajan tai ystävän. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä marja-leena.colerus@jippii.fi tai p. 050 499 0447. Tapahtuma on Vantaan Lions clubien järjestämä.

Leiri 3.–5.6. Leiriniemen kurssikeskuksessa Ohkolassa. Hinta 40 e. Ilmoittautumiset 10.5. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti klo 9–11 p.

050 381 8758.

Lähetysjuhla la 11.6. Vihdissä. Lähtö Tikkurilasta klo 8.30 ja paluu klo 22. Ohjelma osoitteessa www.lahetysjuhlat.fi. Ilmoittautumiset 10.5. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti klo 9–11 p. 050 381 8758.

VANTAAN SEURAKUNTIEN HAUTATOIMISTO Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Uskonnollisessa kielessä voi tulla vastaan sanoja, jotka jäävät merkitykseltään oudoiksi ja etäisiksi omasta kokemusmaailmasta. Hengelliset ilmaisut eivät avaudu, jos niitä ei ole sydämessään koetellut ja tutkinut. Onneksi hapuileva ja yksinkertaisuutta kaipaava voi löytää hiljaisuutta. Sellaista sanatonta rukouksen hiljaisuutta, jonka merkitystä sanat eivät riitä kuvailemaan.

Markuksen evankeliumissa Jeesus kehottaa ihmisiä ottamaan vastaan Jumalan valtakunnan. Se on kuin siemen. Siemen kätketään maahan, jossa tapahtuu elämän ihme. Näitä ihmeitä tapahtuu sydämen tummassa mullassa ja harmaassa savessa, rukouksen hiljaisuudessa. Sydämen puhe ja yhteys Jumalan kanssa on armossa lepäämistä. On aikoja, kun ei ole sanoja eikä selkeää ru-

kousta. On aikoja, kun kokee kuulevansa. On aikoja, kun lepää ja kerää voimaa. Vähän kuin siemen auringosta. ”Henki itse rukoilee meidän puolestamme, jotka olemme heikkoja”, kirjoittaa Paavali Roomalaiskirjeessä. Olen joskus mennyt kirkkoon ja pyytänyt, että puolestani rukoiltaisiin. Ilman, että tarvitsee itse selittää tai sanoa mitään. On ollut tärkeää saada olla kannettavana. Toisinaan armoon luottaminen on hyvin vaikeaa. Aivan kuin yrittäisi maata piikkimatolla ”oikein” niin kuin fakiiri, jotta ei tuntisi piikkejä. Mikä sen aiheuttaa, miksi en uskalla oikaista selkääni kalliolle?

Armossa ei ole mitään, mikä kääntyisi minua tai sinua vastaan.

Katja-Maaria Vilén

Lotta Numminen

Sanatonta rukousta

18 Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta la 9.5. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e www.stickdent.com

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Katon- ja julkisivujen maalaukset vuosien kokemuksella. www.sorcolor.fi, 044 219 2466

Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

KOTISIIVOUSTA

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Varaa aikasi 044 9339 242

J. Vähäkangas

[A] LKV M. Rautanen Oy

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI

PROTEESITYÖT Teemme myös kotikäyntejä!

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

To 28.4. klo 18:30 Ison Omenan Hiljaisuuden kpli, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit kerhopuolella klo 18.

Su 1.5. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi); mm. Elenius, Väyrynen-Si. Ma 2.5. klo 19 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. Tarjoilu klo 18:30.

Ke 4.5. klo 19 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrnn 1, Hki. Iltatee klo 18.30.

To 5.5. klo 16 Helatorstain seurat, Kellonummen kpli, Kellonummentie 13, Espoo. Klo 19 Veisaava ilveilijä -esitys, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Pe 6.5. klo 19 Soukan kpli, Soukankuja 3, Espoo.

Su 8.5. klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Saarnaa Kari Pekka Kinnunen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10, Hki; saarna Jaakko Simojoki.

Kahvit ja kevätveisuut. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Klo 18 Kuorojen kevätkonsertti Hakavuoren kirkossa, Tolarintie 1, Hki. Seuratuvan lapsikuoro, Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet. Vapaa pääsy, kolehti.

Ma 9.5. klo 19 Veisaava ilveilijä -esitys Korson kirkossa, Merikotkant. 4.

Ke 11.5. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs., Hki. Pe 13.5. klo 19 Hikoile Herättäjäjuhlien hyväksi: Miesten saunailta Rekolan kirkon nuorisotiloissa, Kustaantie 22. Sauna, iltapala ja Siionin virsiä. Saunaraha.

Mukana J. Elenius.

TALKOOT: Herättäjäjuhlat Myyrmäen urheilupuisto 8.-10.7. www. vapaaehtoistyo.fi/herattajajuhlat

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Talojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Tiilikaton huollot ja pinnoitukset ammattitaidolla. www.sorcolor.fi 044 219 2466

Lakiasioita

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Myydään HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa.

Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Hautauspalveluja

Vuokrata halutaan

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Etuja omistajalle hok-elannonlakipalvelu.fi

4

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 040 680 4057, 020 754 2284 pirjo.teva@kotimaa.fi

19

Aikamerkki

Jani Laukkanen

Nainen ja haukka Brittiläisen historioitsijan Helen Macdonaldin H niin kuin haukka ei oikein mahdu mihinkään lokeroon. Se on henkilökohtainen kertomus raastavasta surusta. Se on myös tarkka kuvaus siitä, kuinka haukkoja kasvatetaan ja niillä metsästetään. Lisäksi se kertoo monin tavoin ongelmaisen ja onnettoman kirjailija T. H. Whiten elämäntarinan. Tästä kaikesta Macdonald kirjoittaa niin vereslihaisesti ja heittäytyen, että harva romaanikirjailija pystyy rakentamaan yhtä intensiivisen lukukokemuksen.

Isänsä kuoltua Helen Macdonald kokee, ettei hänellä ole mitään, mihin hänen minuutensa voisi tarttua. Ei perhettä, kumppania eikä vakituista työpaikkaa. Niinpä lapsesta asti haukkoja rakastanut ja useita sellaisia kasvattanut nainen päättää hankkia itselleen haukoista hurjimman, kanahaukan.

Kesytysvaiheen aikana Macdonald istuu haukan kanssa pimennetyssä huoneessa ja pysyttelee mahdollisimman liikkumatta. Se riittää sillä hetkellä elämän tarkoitukseksi. Macdonald elää haukkansa kanssa niin tiiviissä yhteydessä, että

hän kuvailee muuttuvansa itsekin vähitellen haukaksi: hermostuneeksi, kireäksi ja ihmisiä säikkyväksi.

Komeinta kirjassa on juuri ihmisen ja eläimen välisen suhteen kuvaus. Haukasta tulee tunnekuorman kantaja.

Suhde ei ole vastavuoroinen eikä haukka mikään lemmikki. Vaikka se on kesytettävissä ja opetettavissa, se pysyy villinä ja vieraana. Ei ole mitään takuuta siitä, että se lentoon noustuaan enää palaa emäntänsä kädelle.

Kaisa Halonen

Helen Macdonald: H niin kuin haukka. Gummerus 2016.

Elämä kuin mosaiikki Venäläinen Ljudmila Ulitskaja on rakentanut lumoavan lukuelämyksen. Hänen romaaninsa Daniel Stein kertoo juutalaisesta miehestä, joka päätyi sodassa palvelemaan niin saksalaisia kuin venäläisiäkin.

Hän auttoi juutalaisia, kääntyi kristityksi ja lopulta perusti Israeliin pienen kristillisen seurakunnan.

Steinin taustalla on todellinen historiallinen henkilö,

jonka kirjailija on tavannut.

Lukijalle kirjan tekee kiehtovaksi sen rakenne: monen äänen kertoma elämäntarina hahmottuu kirjeiden, uutisten, ilmoitusten, raporttien ja esitelmien avulla. Todellisten ja keksittyjen. Lukijalle kuva vaikutuksen tehneestä ihmisestä tarkentuu vähitellen, mutta myös eri kertojien omat kohtalot kiinnostavat.

Steinin unelma oli kristillinen kirkko, jossa tärkeää oli yksinkertainen, avoin ja antelias usko ja ihmisten välinen yhteys. Pienessä ja köyhässä juutalais-kristillisessä seurakunnassa se ajoittain onnistuikin.

Daniel Stein on kirja pienistä ihmisistä todellisuuden armottomien realiteettien otteessa. Sydämen avaruus punnitaan sielläkin.

Marja Kuparinen

Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein. Siltala 2016.

Letut paistettiin avotulella yksi kerrallaan.

Letunpaistossa tehtiin uusi Suomen ennätys Rekolan partiolaiset paistoivat 2332 lettua kahdessa v­ uorokaudessa.

U

usi letunpaiston ennätys on 2332 lettua 48 tunnissa – avotulella siten paistettuna, että kerrallaan paistetaan vain yhtä lettua. Yhdestä taikina­satsista, johon käytettiin 5 litraa vettä, 2 kiloa jauhoja ja 16 kananmunaa, saatiin noin 100 lettua.

Aikaisempi ennätys ylitettiin 36 letulla. Kymmenen vuoden takainen ennätys oli 2296 lettua.

Rekolan partiolaiset tavoittelivat ennätystä ensimmäisen kerran vuonna 1988.

– Silloinen ennätys saatiin Guinnessin ennätysten kirjaan.

Tätä nykyä virallisen ennätyksen tekeminen olisi niin kallista, ettei siihen kannata ryhtyä.

Tavoitteena oli siis rikkoa oma aikaisempi ennätyksemme, kertoo partiojohtaja Helena Meriläinen.

Ennätyksen lisäksi tavoiteltiin muutakin. Tänä vuonna partiotoiminta on Yhteisvastuukeräyksen kotimainen pääkohde.

Siksi lippukuntia on kehotettu järjestämään tempauksia keräyksen hyväksi. Rekolan Metsäveikot ja Rekolan Metsäsiskot päättivät hoitaa asian yhteisellä lettutempauksellaan 22.–24.4.

Perjantaina keskipäivällä al-

kanut tapahtuma jatkui sunnuntain keskipäivään. Lippukunnanjohtaja Janne Lehtimäki kertoo viikonloppuyöstä paistopaikalla.

– Olin paikalla perjantain ja lauantain välisenä yönä keskiyöstä aamuseitsemään. Puolen yön aikaan oli asiakkaita ruuhkaksi asti. Myöhemmin yöllä kävi satunnaisia taksikuskeja ja baarista palaajia. Heiltä sai kyllä hyvät rahat.

– Meitä partiolaisia oli aamuyöllä paikalla neljä viisi. Kun on hyvä porukka ja huonot jutut, aika kuluu mukavasti, Lehtimäki vitsailee.

Yön aikana paistetut letut käytettiin uunissa ja myytiin aamulla. Sää ei suosinut tapahtumaa siinä mielessä, että taivaalta tuli lunta, räntää, rakeita ja vettä.

Partiomajan pihamaa muuttui paikoitellen savivelliksi.

Se ei kuitenkaan estänyt par­ tio­ laisia jatkamasta tempaustaan, eikä karkottanut asiakkaita jonottamasta yhtä lettua kerrallaan. Rajoitus jouduttiin tekemään päiväsaikaan suuren asia­ kas­määrän vuoksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan jono jatkui melkein satametriseksi.

Monista lapsista tuli kanta-asiakkaita. Maija ja Mik-

ko Virta kävivät kesällä kaksi vuotta täyttävän Milo-poikansa kanssa tapahtumassa joka päivä.

– Kyllä tarkeni, kun päällä on kumpparit ja kuravaatteet. Rekolassa on aika vähän paikallisia tapahtumia. Haluamme kannattaa niitä. Lettujen ekstratäytteet olivat hyviä, perhe kommentoi.

Erityisen suosittuja täytteitä olivat lakka- ja omenahillo, kermavaahto ja karpalot.

Lettujen myyntihinta – 50 senttiä letulta sokerilla ja hillolla ja 1 euro kahdella erityistäytteellä – ei päätä huimannut.

Tempausta varten oli saatu lahjoituksia lähikaupoista, ja osan aineista lippukunnat maksoivat omista rahoistaan. Siten kaikki letuista saadut rahat 1450,60 euroa menivät Yhteisvastuukeräykseen.

Myös tempauksen yhteydessä toteutettu koulutarvikekeräys tuotti hyvin: 3–4 suurta kassillista käyttökelpoista tavaraa.

Ne toimitetaan Gambian syrjäseudulle.

Lettujen paistajina toimivat johtajaikäiset eli yli 16-vuotiaat partiolaiset. He saivat ottaa mukaan partioon kuulumattomankin kaverin. Katosten pystyttämiseen ja muuhun järjestelyyn osallistui myös eläkeikäisiä partiolaisia. Töihin osallistui yhteensä 50–60 henkilöä.

Ulla-Maija Vilmi

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20

Aikamerkki Pauli Salmi

Pumpattava pyhäkkö Ensisilmäyksellä rakennelma näyttää lasten pomppulinnalta. Mutta sinne ei suinkaan mennä hyppimään ja pomppimaan, vaan filosofoimaan ja puhumaan elämän suurista kysymyksistä. Hollantilaisen filosofin Frank Losin suunnittelema De Transparante Kerk eli läpinäkyvä kirkko on pumpattava ja siirreltävä pikkukirkko, jota Los kuljettaa festivaaleille, yksityisjuhliin ja yritystilaisuuksiin.

Kirkon muoviset kaariovet ovat avoinna luennoille, keskusteluille ja musiikille. Sisälle mahtuu 30 sanankuulijaa. Los ei tosin pidä varsinaisia saarnoja, vaan keskustelee ihmisten kanssa ja kannustaa hei-

Nimimuodin huipulla Kolme kansainvälistä, perinteiseltä kalskahtavaa nimeä, kiitos.

Kastetut-palstalla näkyy isoäidin ja -isän aikaisia nimiä.

Ovatko lapsiaan kastavat vanhemmat löytäneet perinnenimet?

– Ovat, vahvistaa nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta.

Ainialan mukaan nimimuoti kulkee noin sadan vuoden sykleissä.

– Vanhemmat eivät usein anna lapsilleen oman tai omien vanhempiensa ikäluokan nimiä, sillä ne ovat liian läheisiä ja niihin liittyy vahvoja mielikuvia.

1900-luvun suosituimmat miesten ensimmäiset etunimet olivat Matti, Erkki ja Timo. Naisilla vastaava kärkikolmikko oli Anna, Aino ja Eeva. Viime vuonna suosituin tytön nimi oli Venla ja pojan Leo. Lapsiaan nimeävät vanhemmat hakevat entistä hanakammin yksilöllisyyttä. Jälkeläiselle halutaan antaa elämän evääksi harvinainen nimi. Tähän mennessä Suomessa on käytetty noin 100 000 nimeä, kun vuosituhannen vaihteessa määrä oli puolet pienempi.

– 1970-luvulle saakka kymmenen suosituinta nimeä riitti suurelle porukalle. 1960-70-luvun nimisuosikit Sari ja Mika annettiin kärkivuotenaan seitsemälle prosentille kaikista kastetuista, Ainiala kertoo.

Kansainvälistyminen luo nimenantajille omat haasteensa.

Lapsen nimen halutaan toimi-

1900-luvun suosituimmat miesten ensimmäiset etunimet olivat: Matti, Erkki ja Timo.

1900-luvun suosituimmat naisten ensimmäiset etunimet olivat: Anna, Aino ja Eeva.

Vuoden 2015 suosituin tytön nimi oli Venla ja pojan Leo.

van kaikilla kielialueilla. Vanhemmat karttavat nimiä, jotka ovat hankalia muualla maailmassa.

Ainialan mukaan nykyään suosiossa ovat nimet, joissa ei ole r-kirjainta.

– Vanhemmat eivät halua lapselleen nimeä, jota hän ei ehkä itse osaa lausua.

Myös ö- ja ä-kirjaimia vältellään.

– Suomessa omakieliset nimet ovat silti poikkeuksellisen suosittuja. Kansainvälisessä vertailussa ei löydy vastaavaa, Ainiala huomauttaa.

Isovanhempien aikaiset nimet eivät kuitenkaan ole aitoja vanhoja nimiä. Ennen kristinuskon tuloa Suomessa oli käytössä täysin erilainen nimeämisjärjestelmä.

– Muinaissuomalainen nimi rakentui kahdesta osasta: Ihamieli, Hyväneuvo, Mielipäivä, Valtalempi ja Viljapäivä. Saattoi olla, että osaa käytettiin myös yksinään: Hyvä, Iha, Toivo ja Vilja, Ainiala selvittää.

Tässä nimiperinteessä Ainialaa ilahduttaa nimenantajan toi-

veikkuus: nimettävässä haluttiin nähdä hyviä asioita ja ominaisuuksia. Käytössä oli myös eläimiin ja muuhun luontoon viittaavia nimiä. Susi, Hirvi ja Repo saattoivat olla lisänimiä, jotka kuvasivat kantajansa luonnetta tai ominaisuuksia. Ainiala kuitenkin muistuttaa, että tuon ajan nimiä ei voida analysoida tämän ajan tietämyksellä.

– Mahdollisesti eläinten nimityksissä oli kyse toteemiuskosta.

Kristinuskon tulo mullisti nimistön.

– Enemmistö nimistä on edelleenkin raamatullisia, esimerkiksi Johanneksesta on vaikka kuinka monta muunnosta. Annan nimiperheessä on jo pelkkiä yksiosaisia versioita aimo liuta: muun muassa Anni, Anu, Anneli, Annukka ja Annuli.

tä haastamaan omat vakaumuksensa. Menetelminä filosofipastorilla ovat huumori ja teatteri.

Läpinäkyvään kirkkoon paistaa päivänvalo, ja iltaisin sisävalot heijastuvat muovin läpi ja saavat pomppupyhäkön loistamaan kuin lyhty.

Krista Susi

Aikuisten pomppulinnassa ei pompita vaan puhutaan.

Katedraali taivaalla Miksi vappupallot ovat aina niitä samoja? Piirroshahmoja, samppanjapulloja ja perinteisiä pallukoita. Miksei mallistossa ole esimerkiksi katedraaleja? Tsekkiläisen ilmapallofirman valikoimissa on. Tosin pallo ei ole mikä tahansa vappuversio vaan jättikokoinen erikoismalli.

Kubicek Balloons -ilmapal-

lofirma valmisti valtavan katedraalikuumailmapallon sveitsiläisen St. Gallenin vuosijuhliin. Kaupungin tunnetuin nähtävyys on roomalaiskatolinen luostari, joka rakennettiin jo vuonna 719. Vuonna 1983 St. Gallen julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi.

Ilmapallotaiteilijat Jan Kaeser ja Matin Zimmermann kopioivat luostarin yhteydessä sijaitsevan katedraalin kuumailmapalloksi. Työ oli ilmapallofirman historian haastavin. Katedraalia on lennätetty paikkakunnan omien juhlien lisäksi myös erilaisissa kuumailmapallotapahtumissa.

Krista Susi

Taivahalla lensi juuri, pallo kirkas, pallo suuri.

3 x huonekasvi Aaroninparta

Suomessa on lain mukaan mahdollisuus antaa lapselle kolme etunimeä. Tavallinen kansa tyytyi pitkään yhteen. Moninimisyys valtasi ensin kaupungit ja yläluokan, ja vasta 1800-luvulla maaseudun ja alemmat yhteiskuntaluokat. Nykyään yhä useammalle piltille annetaan kolme nimeä.

– Kaikki kivat nimet saa siihen yhdistelmään, naurahtaa Ainiala.

Tyttöjen nimiä on lukumääräisesti enemmän kuin poikien.

Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö.

– Tyttöjen nimissä ollaan myös innovatiivisempia, ja muoti-ilmiöt tulevat näkyviin nopeammin.

– Keskeinen kriteeri on kuitenkin aina miellyttävyys. Kukaan ei valitse lapselleen nimeä, joka ei miellytä omaa korvaa.

”Enemmistö suomalaisten etunimistä on edelleen raamatullisia.”

Krista Susi

Aaron oli Vanhan testamentin Mooseksen isoveli ja apuri ja Israelin ensimmäinen ylipappi. Aaronin ulkonäöstä ei ole tietoa, mutta kaipa hänellä on ollut parta. Niin on olettanut ainakin se, joka on antanut amppelikasvilleen nimen aaroninparta. Kasvin partana ovat sen rönsyt, joiden kärkiin kasvaa pieniä taimia kuin takkuja.

Apostolinmiekka Apostolinmiekka on saanut nimensä litteistä miekanmallisista lehdistään, jotka kasvavat viuhkaksi. Kun yksi kahdentoista lehden rykelmä eli apostolin viuhka on valmis, kasvi kukkii. Eksoottisen näköinen kukka puhkeaa aamun koittaessa ja kuihtuu iltaan mennessä. Uudessa testamentissakin on apostolinmiekka: sillä sivallettiin korva irti ylipapin palvelijalta, joka oli vangitsemassa Jeesusta.

Paavalinkukka Paavalinkukka eli saintpaulia on yksi tavallisimmista huonekasveista. Kasvin nimi assosioituu apostoli Paavaliin, joka on kirjoittanut Uuden testamentin vanhimmat tekstit ja jota pidetään kristinuskon ensimmäisenä teologina. Afrikasta kotoisin oleva saintpaulia on kuitenkin nimetty löytäjänsä, saksalaisen paroni Walter von Saint-Paul Illairen mukaan.

Kaisa Halonen