Kirkko ja kaupunki 2024 19 Helsinki

19

21.11.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kirjailija Auli Viitalalla on kaksi minää s. 12 Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Rukoilemme Jumalan johdatusta, mutta olemmeko valmiita siihen?” s. 18

Säveliä Saamen­ maalta Anna Näkkäläjärvi‑Länsman joikaa Hoosiannaa Jouluradiossa s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Usko näkyy rakkauden teoissa

Marraskuussa hän kävelee ikkunan luo. Niin, maisema erottuu taas. Kesä oli vain sen ohikulkeva ruumis.

SANANJULISTUS JA LÄHIMMÄISEN parhaaksi toimiminen eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne kuuluvat yhteen. Luterilaisuudessa korostetaan sitä, että tie taivaaseen käy yksin Jumalan armosta, mutta täällä maan päällä tehtävämme on osoittaa rakkautta toisillemme.

Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kirkon työntekijät, luottamushenkilöt, jäsenet ja laajemminkin suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että kirkon tärkeimmät tehtävät ovat heikompiosaisten auttaminen ja kestävien elämänarvojen opettaminen lapsille ja nuorille.

SELVÄ ENEMMISTÖ suomalaisista, 72 prosenttia, odottaa kirkolta sitä, että se vaatii rohkeita toimia köyhyyden vähentämiseksi Suomessa. Kirkon ei pidä sekaantua puoluepolitiikkaan, saati pappien käyttää saarnatuolia äänestysehdotuksiin, mutta esikuvaa voi hakea Raamatun profeetoilta, jotka korottivat äänensä köyhien epäoikeudenmukaista kohtelua vastaan.

Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy kirkon sisällä siinä, miten kirkon eri tehtäviä painotetaan.

Kirkon työntekijöistä ja jäsenistä ne, jotka korostivat perinteistä julistusta, asemoivat itsensä enemmän poliittisesti oikealle ja arvoiltaan konservatiiveiksi, kun taas kirkon yhteiskunnallista roolia korostavat asemoivat itsensä vasemmalle ja liberaaleihin. Tämä jakaantuminen korostuu nuorimmissa ikäryhmissä ja näkyy myös miesten ja naisten välillä.

Oppilaitospappi Marjut Mulari nosti sukupuolten välisen eron esille kirkolliskokouksessa. Hän iloitsi siitä, että monet nuoret miehet ovat kiinnostuneita kristinuskosta. Samaan aikaan kuitenkin monet naiset ovat Mularin mukaan etääntyneet kirkosta, koska kokevat sen pettäneen heidät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

GÖSTA ÅGREN (1936–2020) TEOKSESSA KATVE – VALITUT RUNOT 1955–1985 (WSOY 1991)

ARVOJEN ERIYTYMINEN sukupuolen mukaan on Mularin mukaan vahingollinen ja pelottavakin kehitys, joka horjuttaa sekä kirkkoa että yhteiskuntaa. Hänen mukaansa se myös asettaa kristillisen julistuksen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisen vastakkain, vaikka teologisesti ne kuuluvat yhteen.

Sanomaa armahtavasta ja rakastavasta Jumalasta pitää julistaa sekä sanoin että teoin. Jos teot puhuvat toista kuin sanat, eivät sanat ole uskottavia. Jeesus, joka ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumissa ratsastaa aasilla Jerusalemiin, kehottaa meitä rakastamaan toisiamme. Rakkaus on teonsana.

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Tänään Haluan suostua marraskuun hämäryyteen, elää senkin vahvasti. Se antaa syvän kontrastin keväälle, joka on vielä kaukana mutta joka tulee.

PAPPI PAULIINA KAINULAINEN SANA-LEHDESSÄ 14.11.

Iankaikkisesti Suloinen on valo, silmät iloitsevat nähdessään auringon. Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon.

”

SAARNAAJAN KIRJA 11:7–8

RAKKAUS ON TEONSANA.

Kirkko ja kaupunki

19

Kiitos tästä pehmeästä hämärästä.

Kiitos mustasta ja harmaasta.

Kiitos katuvaloista ja kausivaloista.

Kiitos, kun saan lepuuttaa silmiäni ja hengitellä tässä ihan rauhassa.

21.11.2024 KANNEN KUVA:

KEVIN FRANCETT Seuraava lehti ilmestyy 12.12.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki.fi

Viisi vastausta

”Kristus lähestyy meitä, halusimme tai emme” Kirjailija Antti Nylén samastuu niihin, jotka muistavat ripustaa joulutähden ikkunaan ehkä vasta kolmantena adventtina.

1

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Olet kirjoittanut tekstit pääkaupunkiseudun seurakuntien tämänvuotiseen joulukalenteriin.

Sinut tunnetaan esseistinä.

Millaista oli tiivistää sanottava noin kuuteenkymmeneen merkkiin kerrallaan?

– Tämä on minulle ihan poikkeuksellinen tekstityyppi. Inhoan aforismeja kirjallisuuden lajina. Ainoat hyvät aforismit ovat kryptisiä ja mystisiä niin kuin Mirkka Rekolan ja Gunnar Björlingin. Jos aforismissa on tarkoitus olla jokin ajatus, jonka voi heti omaksua, niin ollaan menossa metsään ja latteuksia kohti.

– Koska kalenteria ei tarvinnut suunnata lapsille, päätin, että luotan ihmisten kykyyn tulkita ja ottaa vastaan tekstejä, joissa on joitakin teologisia pointteja.

2

Millaisia ne pointit ovat?

– Minulla oli oikeastaan yksi ajatus: kirjoitin toivoa vastaan. Toivo-sanasta on tullut tänä katastrofien aikakautena rasittava hokema.

Siitä, että toivoa on niin kauhean tärkeä pitää yllä ja aina on toivoa ja toivo sitä ja toivo tätä, on tullut ihmeellinen pelastusrengas, joka ei oikeasti pelasta ketään.

Nykyisin toivo tuntuu tarkoittavan sitä, että pitää olla hartaalla ja hyvällä mielellä, vaikka asiat ovat päin helvettiä. Siinä on fuskaamisen tuntu.

– Toivo on kuitenkin vanha kristillinen hyve. Jäin miettimään, millä sanalla samasta asiasta voitaisiin puhua sen sijaan, että hoettaisiin sitä toivoa. Se sana voisi olla odotus, ja odotushan liittyy myös jouluun.

– Odottaja tietää, että se, mitä hän odottaa, tulee tapahtumaan. Toivoja vain toivoo parasta ja toiveensa toteutumista. Mutta se, joka odottaa kärsivällisesti, voi istua rauhassa, koska hän tietää, että asiat menevät niin kuin pitää. Tämmöinen tietty varmuus ja vakaus on se kristillinen asenne, jonka yritin saada esiin.

Kristus lähestyy meitä, halusimme tai emme.

Meidän täytyy vain olla kärsivällisiä ja hyväksyä odotus, välimatka.

3

Mitä adventti ja joulun odotus merkitsee sinulle?

– Adventin alkaminen merkitsee kirkkovuoden alkamista, uuden aloittamista ja valmistautumista pääsiäiseen. Joulu on aika turha, sellainen valmisteluvaihe.

– Joulun teologia liittyy luomiseen, luomakunnan läheisyyteen ja ihmisen eläimyyteen.

Ja Jeesus-lapseen, kuinka hän on avuton organismi, samojen ehtojen alainen rääpäle kuin kissanpentu tai joku torakka.

4

Miten adventtiaika näkyy kotonasi?

– Meillä on seimi. Koska lapset eivät asu enää kotona, voi olla, että se muistetaan kaivaa esille vasta joskus toisena adventtina.

– Samastun niihin ihmisiin, jotka havahtuvat vasta viime metreillä siihen, että joulu on tulossa, ja muistavat ehkä kolmantena adventtina laittaa joulutähden ikkunaan.

Sitten se unohdetaan siihen maaliskuuhun asti, jolloin se on jo ihan haalistunut. Säntillinen ihminenhän ottaisi koristeet pois loppiaisena tai viimeistään kynttilänpäivänä. Mutta säntilliset ihmiset eivät edusta suurta enemmistöä. Enemmistö ihmisistä on raskautettuja ja laiskoja.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Jos pyhä on jotakin sellaista, mihin ei saa kajota ja mitä pitää kunnioittaa jollain tavalla tuntemattomana tai hämmentävänä, niin silloin vain Jumala on pyhä. Jumala on ainoa, josta ei voi päästä lopullisesti selvyyteen, jota ei voi hallita ja jolle me emme mahda mitään. ■

Seurakuntien joulukalenteri postitetaan marraskuun lopulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenille eli yhteensä noin 370 000 kotiin.

Kalenterin on kuvittanut Ilja Karsikas.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 3

Kanta­ pään kautta Villasukat ovat joulumyyjäisten hittituote.

Muotoon neulottu kantapää keksittiin keskiajalla.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

K

un mummo vielä eli, koko suku kulki hänen neulomissaan villasukissa.

– Kun mummo kuoli, ymmärsimme äitini kanssa, että jonkun suvussa piti jatkaa sukkien neulomista. Niinpä opettelimme yhdessä neulomaan niitä, kertoo vantaalainen Laura Salmi, Salmi 36.

Salmen lapsuudenkodissa tehtiin paljon käsitöitä. Neulomisen alkeet hän oppi alakoulussa.

Ensimmäisiä itse neulottuja sukkia Salmi käytti niin kauan, että ne kuluivat puhki.

– Sukissa oli ihan liikaa väljyyttä. Sukat pyörivät jaloissa, ja kantapää huopui käytössä ihan hassun muotoiseksi, Salmi sanoo.

– Muistan sukat hyvin myös siksi, että kokemus siitä, että sain neuletyön valmiiksi, oli voimauttava.

Espoossa asuva Sinikka Saariaho, Saariaho 68, oppi neulomaan kotona äidin opastuksella.

– Alakoulussa neuloin nukelle ja barbeille vaatteita. Kouluaikana työt tuppasivat jäämään kesken, mutta pikku hiljaa sinnikkyys

kasvoi ja rupesin saamaan käsitöitä valmiiksi.

Ensimmäinen isompi neuletyö, joka valmistui kokonaan, oli murrosikäisenä neulottu villapaita, Saariaho kertoo.

Kun Saariaho lähti työelämään ja perusti perheen, neulomiselle jäi vähemmän aikaa.

Silloin tällöin hän kuitenkin neuloi lapsilleen sukkia, lapasia ja villapuseroita.

Erityisesti hänen mieleensä ovat jääneet pienille tyttärille neulotut kesäpuserot, joissa oli kauniit, pehmeät pastellisävyt.

– Ne värit ovat painuneet verkkokalvoilleni, ja muistan ne edelleen. Paidat olivat rakkaat myös lapsille. Käsintehty vaate koskettaa aina myös saajaa, Saariaho sanoo.

KAHDELLA PUIKOLLA valmistettuja neuletuotteita alkoi ilmestyä Keski-Euroopan markkinoille 1400-luvulla.

– Enimmäkseen miehistä koostuva ammattiryhmä valmisti todella taidokkaita villasukkia, joissa oli kantapäät ja monenlaisia kavennuksia, kertoo Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.

Salmesvuori

Aiemmin esimerkiksi lapasia oli valmistettu yhden neulan neulakinnastekniikalla, joka on virkkauksen esimuoto.

Uudet trendit ja valmistustekniikat kulkeutuivat eri puolille Eurooppaa kauppiaiden, varakkaiden pyhiinvaeltajien ja pappisveljien mukana.

On väitetty, että villasukkien kantapäätekniikka olisi tullut Suomeen Naantalin birgittalaisluostarin kautta. Luostari oli keskiajalla tunnettu taidokkaista käsitöistä. Niitä tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa lähialueen ihmisten kanssa.

– Voi hyvinkin olla, että joku nunnaksi ryhtynyt porvarisnainen on vienyt kantapään neulomistaidon luostariin, josta se on sitten levinnyt laajemmin kansan keskuuteen, Salmesvuori sanoo.

1600-luvulla kantapäätekniikka oli Suomessa jo laajalti tunnettu.

Myös Sinikka Saariaho pitää kirjoneuleen tekemisestä.

– Tällä hetkellä olen tutkinut lapasten mallia. Kirjoneuletta tehdessä saa olla todella tarkkana, ettei tule virheitä.

Nuorempana Saariahoa saattoi suututtaa, jos neuloessa tuli virheitä ja neuletta joutui purkamaan.

– Nykyään ajattelen, että myös virheet kuuluvat elämään, Saariaho sanoo.

Sekä Salmi että Saariaho neulovat tuotteita myös hyväntekeväisyyteen. Salmi neuloo sukkia lähetystyön hyväksi Tikkurilan seurakunnan Sukkelissa sukankutojissa. Saariaho liittyi Latokosken Marttoihin kolmisen vuotta sitten.

Martat neulovat tuotteita erilaisiin tarpeisiin.

– Neulomme muun muassa pipoja ja turvaleluja synnytysosastoille. Olemme myös neuloneet sukkia Espoon asunnottomille, Saariaho kertoo.

BIRGITTALAISNUNNIEN PÄIVÄRYTMIIN kuului erilaisten töiden tekeminen, ja iltapäivisin oli aikaa esimerkiksi kirjojen kopioimiselle ja käsitöille. Nunnat valmistivat vaatteita itselleen ja veljille sekä alttarivaatteita ja messukasukoita luostarin käyttöön. Myös nunnien tekemät kirjontatyöt olivat taidokkaita.

Laura Salmelle neulomisesta on tullut elämäntapa.

– Olen monen projektin ihminen. Tällä hetkellä minulla on kesken ainakin kuusi paria villasukkia, pari villapaitaa ja huivi, Salmi sanoo.

Kaikkein mieluiten Salmi neuloo sukkia.

Mummon tavoin hän antaa niitä lahjaksi sukulaisille ja ystäville.

– Sukat ovat sopivan kokoinen projekti, jotta saan välillä jotain valmiiksi. Kirjoneulesukat ovat kaikkein kivoimpia tehdä.

RAKASTA HARRASTUSTA on hauskaa opettaa myös muille. Laura Salmi pitää Tikkurilan kirkolla nuorten aikuisten Luovat kädet -käsityökerhoa.

Sinikka Saariaho on onnistunut siirtämään innostuksen neulomista kohtaan seuraaville sukupolville.

– Molemmat tyttäreni neulovat, ja nyt myös parikymppinen tyttärentytär on innostunut neulomisesta, Saariaho sanoo. ■

Espoonlahden seurakunnan ja Latokosken Marttojen joulumyyjäiset la 30.11. Kaskikappelilla Espoossa.

Tikkurilan seurakunnan joulumyyjäiset la 7.12. Tikkurilan kirkolla.

Lisää myyjäisiä: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 5

lu. Muutamaa kuukautta myöhemmin hänen äitinsä oli poissa. ÄIDIN KUOLEMA tuli koko perheelle järkytyksenä. Teele Sepp ei saanut tietää, mistä äiti oli löytänyt pienen, savesta tehdyn vaaleahiuksisen enkelin. Siitä tuli Seppille korvaamattoman arvokas.

Matkustamista rakastava Sepp käsitteli äidin menetystä matkustamalla ympäri maailmaa.

– Äitini oli oikea leijonaäiti. Hän suojeli niitä, joita rakasti. Aina, kun lähdin matkalle, varmistin, että mukanani oli kolme tärkeintä: passi, hammasharja ja matkaenkeli.

Mihin tahansa Sepp meni, matkaenkeli kulki hänen mukanaan taskussa. Välillä Sepp otti enkelin käteensä ja näytti sille maisemia. Hän myös otti aina enkelistä muistoksi kuvan.

Suurkaupunkien lisäksi enkeli on nähnyt vuoria, vuonoja ja vesiputouksia.

Luonnossa Sepp kokee myös voivansa olla läsnä hetkessä ja saavansa erityisen yhteyden elämään. Esimerkiksi Grand Canyonia tai Lapin revontulia katsellessaan Sepp on mykistynyt ihailemaan maailman kauneutta. Luonto on myös tuonut lohtua äidin ikävään.

– Joskus, kun epäröin jossain tilanteessa, katson enkeliä ja mietin, mitä äitini sanoisi minulle. Tiedän, että hän sanoisi ”anna mennä vaan”, Teele Sepp sanoo.

Passi, hammasharja ja matkaenkeli Äidiltä saatu matkaenkeli on kulkenut Teele Seppin mukana eri puolilla maailmaa tuoden turvaa, lohtua ja valoa vaikeisiin hetkiin.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ESKO JÄMSÄ

V

antaalainen Teele Sepp, 35, oli vuonna 2016 lähdössä pitkälle matkalle Yhdysvaltoihin. Hänen äitinsä halusi välttämättä tulla saattamaan tytärtään lentoasemalle. Siellä äiti alkoi kertoa, kuinka elämä on mennyt ohi niin nopeasti ja kuinka hänen lapsensa ovat aivan yhtäkkiä kasvaneet jo aikuisiksi. Äiti myös pelkäsi, ettei ole ehtinyt opettaa lapsillensa riittävästi elämästä.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

– Kysyin äidiltäni, miksi yhtäkkiä tällainen haikea keskustelu. Sanoin, että hän oli paras äiti, jota olisin voinut toivoa. Sitten äiti antoi käteeni pienen enkelipatsaan, Sepp muistelee. Äiti sanoi, että enkeli on Seppin matkaenkeli, joka suojelee häntä reissussa. He hyvästelivät.

Sepp laittoi enkelin taskuunsa ja käveli sisään turvatarkastukseen.

Siinä hetkessä hän ei tiennyt, että kyseessä oli hänen ja äidin viimeinen kasvokkainen keskuste-

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ENKELI ON OLLUT Teele Seppin mukana esimerkiksi Maltalla, Uudessa-Meksikossa, Tanskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Puolassa, Latviassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Kanadassa. Seppin laskujen mukaan matkaenkeli on nähnyt jo 41 eri kansallispuistoa eri puolilla maailmaa.

Sepp ei halua matkoiltaan jääkaappimagneetteja tai kangaskasseja. Hänelle riittää, että hän saa kuvan kohteesta ja enkelistään.

– Joskus, kun epäröin jossain tilanteessa, katson enkeliä ja mietin, mitä äitini sanoisi minulle.

Tiedän, että hän sanoisi ”anna mennä vaan”.

– Tiedän, että äiti haluaisi, että menen elämässä eteenpäin ja näen maailmaa rohkeasti. Ja niin minä teen.

REISSUN PÄÄLLÄ sattuu ja tapahtuu. Kerran matkaenkelin siivestä lohkesi pala, kun Teele Sepp oli asetellut sen kivelle ottaakseen matkamuistokuvan. Muutaman kerran Sepp on ollut tilanteessa, jossa on hetken ajan luullut hävittäneensä matkaenkelin. Enkeli on kuitenkin aina löytynyt.

Sepp on kuitenkin jo valmiiksi päättänyt, että jos enkeli joskus katoaisi, hän ei surisi.

– Ajattelen, että se olisi merkki siitä, että joku muu tarvitsi enkeliä enemmän kuin minä. ■ Katso video matkaenkelistä ja muita Enkelietsiväsarjan videoita Kirkko ja kaupungin Instagram- ja Tiktok-tileillä, hashtag #enkelietsivä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Taskisen mukaan ennen talvi- ja jatkosotaa tavallinen kansa ei juuri kirjoittanut kirjeitä. Yhtenä syynä siihen oli huono kirjoitustaito.

1920-luvulla oli tullut voimaan oppivelvollisuuslaki, jonka mukaan jokaisen oli suoritettava kansakoulun oppimäärä.

– Monille vanhemmille sotilaille kirjoittaminen oli haasteellista, mikä ilmeni kirjeissä alkeellisempana ilmaisuna. Nuoremmat sotilaat sen sijaan olivat käyneet vähintään kansakoulun, ja osa heistä kirjoitti läheisilleen hienoja monisivuisia sepustuksia.

”

Kenttäpostin saapuminen oli sotilaiden ankarassa arjessa tärkeä hetki.

Kirjeitä rintamalta Kirjeillä oli sota-aikana valtava merkitys miesten mielialaan, sanoo suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta kirjan julkaissut tutkijatohtori Ilari Taskinen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SA-KUVA / VÄNRIKKI PENTTI NIKULAINEN

S

uomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan aikana yli miljardi kirjettä.

Sota-ajan kirjeenvaihtoon on nyt perehtynyt tutkija Ilari Taskinen. Hänen tuore tietokirjansa Terveiseni täältä jostakin (Gaudeamus) perustuu hänen Tampereen yliopiston historian huippuyksikössä tekemäänsä väitöskirjaan.

Kirjeitä rintamalta lähetettiin perheille, veljille ja kavereille sekä naisille ja tytöille.

Taskisen mukaan erityisen tärkeitä sotilaille olivat huolehtivat ja kannustavat äidit ja vaimot, joiden kanssa kirjoiteltiin tiuhaan.

Kotoa tuli myös ruokaa ja lämmintä villavaatetta sisältäviä paketteja.

Eri tavalla tärkeitä olivat rintamalla palvelleilta aseveljiltä, omilta veljiltä ja kavereilta, tulleet kirjeet.

– Heiltä sai kokemuksellista tukea ja heille pystyi kirjoittamaan olojen kurjuudesta ja taistelujen ankaruudesta suoremmin kuin kotiväelle, Taskinen kertoo.

Naisilla ja tytöillä oli taas oma roolinsa.

– Suuri osa sotilaista oli parikymppisiä nuoria miehiä, ja kirjeiden kautta he pääsivät yhteyteen tyttöjen kanssa. Näin syntyi paitsi romanttisia suhteita myös poikkeuksellisia ystävyyssuhteita. Lehdissä oli välillä satamäärin kirjeenvaihtoilmoituksia, joissa eri puolilta Suomea olevat sotilaat ja naiset etsivät kirjevaihtokavereita. ÄÄRIMMÄISEN RASKAASSA tilanteessa tunteet nousivat pintaan ja niistä kerrottiin kirjeissä avoimemmin kuin normaaliarjessa olisi tehty. Erityisesti pariskunnat tilittivät rakkaudestaan toisiaan kohtaan.

– Toisaalta kirjeenvaihto tarjosi myös arkisen kohtaamispaikan. Kirjeissä kerrattiin päivän askareita ja tapahtumia. Läheisimmille ihmisille ei juurikaan kerrottu sodan kauhuista ja peloista, koska heitä haluttiin säästää huolilta, Ilari Taskinen selvittää.

– Sen sijaan ennestään tuntemattomille naisille sotilaat saattoivat kertoa kirjeissä syvistäkin tunteista. Välillä naiset joutuivat toimimaan eräänlaisina terapeutteina.

Osa näistä kirjeenvaihdossa olleista tapasi toisiaan sotilaan loma-aikoina ja päätyi naimisiin.

Jumala mainittiin erityisesti kotijoukoilta tulleissa kirjeissä, joissa vanhemmat kertoivat rukoilevansa poikansa puolesta. Korkeampaan voimaan turvauduttiin kirjeissä eniten suurimman hädän hetkellä, talvisodan sekä vuosien 1941 ja 1944 pahimpien taistelujen aikana.

Läheisimpiä ihmisiä haluttiin säästää sodan kauhuilta ja peloilta.

KIRJEILLÄ JA PAKETEILLA oli sotilaille henkisesti valtava merkitys.

– Posteljoonin käynti vaikutti koko joukkueen mielialaan, sillä postilähetykset toivat iloa ja vaihtelua rintama-arjen yksitoikkoisuuteen ja ankaruuteen. Myös sotaviranomaiset huomasivat vähitellen kenttäpostin tärkeyden ja alkoivat panostaa sen sujuvuuteen, Ilari Taskinen kertoo.

Sodan jälkeen kirjeiden kirjoittaminen hiipui nopeasti: tasaisessa kotielämässä kirjeille ei ollut enää samanlaista tarvetta. Taskinen arvelee, että sota-ajan kirjeitä on kuitenkin säilynyt suomalaisten pirtinkaapeissa ja ullakoilla useita miljoonia.

– Moni sodassa ollut ei halunnut, että jälkipolvi lukisi kirjeitä. Tämä johtui siitä, että kirjeet sisälsivät niin intiimiä ja yksityistä viestinvaihtoa. Niinpä läheiset ovat voineet tutustua vanhempiensa ja isovanhempiensa sota-ajan elämään usein vasta heidän kuolemansa jälkeen. Nuo kirjeet ovat ainutlaatuisia aarteita meille suomalaisille.

Vaikka sota-ajan kirjeitä kerättiin historiantutkimusta varten jo 1970-luvulla, ovat tutkijat alkaneet tajuta kirjeiden arvon kunnolla vasta 2000-luvulla.

– Sota kosketti ihmisiä ympäri Suomea, mutta historiantutkimuksessa kesti ymmärtää, miten tärkeää tietoa kirjeet tarjoavat poikkeusajan kokemuksista, Taskinen sanoo. ■ Itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 7

Riikka Leinonen kuvattiin Lammassaaren esteettömillä pitkospuilla. Hän pitää paikasta, koska ainutlaatuisesta ympäristöstä nauttiminen on tehty mahdolliseksi myös pyörätuolin käyttäjille.

siin tosiaankin aina tehdä tilaa vievät invavessat.

Ratkaisuksi ahdistukseensa ja pohtiakseen lapsensa mahdollisia tulevaisuudennäkymiä Tawast halusi tutustua eri tavoin vammaisiin aikuisiin. Instagramissa Tawast tapasi Leinosen, Hel Looks -katumuotiblogissakin esiintyneen cp-vammaisen hipsterin.

Molemmat olivat törmänneet yhteiskunnassa vallitseviin ajatusvääristymiin vammaisuudesta.

– Tuntui äärettömän tärkeältä tuoda ne julkiseen keskusteluun, Leinonen sanoo.

Kirjoitusprosessi oli aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi molemmille yhtä aikaa sekä terapeuttinen että tuskallinen.

Kirja on vetävästi kirjoitettu ja perusteellisesti taustoitettu. Sitä varten on haastateltu eri alojen asiantuntijoita ja vammaisaktivisteja. Vastaavaa yleisteosta vammaisuudesta ei ole Suomessa aiemmin julkaistu.

– Nykyään esittelen itseni cp-vammaiseksi yhteiskunta-alan ammattilaiseksi ja vapaaksi kirjoittajaksi. Viimeistään Finlandia-ehdokkuuden myötä voin varmaan kutsua itseäni myös kirjailijaksi, Leinonen toteaa.

Vammainen eikä viallinen Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas Riikka Leinonen tarkastelee kaupunkitiloja kriittisin silmin ja visioi yhteiskuntaa, jossa myös eri tavoin vammaiset pystyvät toimimaan täysivaltaisina kansalaisina.

TEKSTI TERHI TOPPALA KUVA ESKO JÄMSÄ

R

iikka Leinosen asiantuntemuksella, näkemyksillä ja mielipiteillä on ollut kysyntää pitkin syksyä.

Elokuussa häneltä ilmestyi yhdessä Sofia Tawastin kanssa tietokirja Suuri valhe vammaisuudesta, joka on nyt myös tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sen takakannessa on varoitus: tämä kirja saattaa järisyttää ihmiskäsitystäsi.

Leinonen itse olisi valmis räjäyttämään kokonaan myös normaalin ja epänormaalin kategoriat ja erilaiset jaottelut meihin ja heihin. Näihin ajatusrakennelmiin kytkeytyvät monet vammaisuutta koskevat stereotypiat ja suoranaiset valheet,

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

joita he Tawastin kanssa kirjassaan purkavat.

– Tavoitteenamme on ollut erilaisten vammaisuutta koskevien yhteiskunnallisten epäkohtien esiin tuominen mutta myös ratkaisuvaihtoehtojen ja utopioidenkin esittely. Visioimme, millainen olisi yhteiskunta, jossa myös eri tavoin vammaiset pystyisivät osallistumaan ja toimimaan täysivaltaisina kansalaisina.

– Eikö taivasten valtakuntakin ole juuri tällainen paikka, jossa kaikki saavat olla omia itsejään ilman leimoja, Leinonen pohtii nauraen.

Hän on entinen seurakuntanuori Muuramesta ja Raamattunsa lukenut.

– Tykkäsin esimerkiksi hartauksien vetämisestä.

ALKUSYSÄYKSENSÄ Suuri valhe vammaisuudesta -kirja sai korona-aikana, kun Riikka Leinonen toimi isänsä omaishoitajana. Tuolloin hän törmäsi ensimmäistä kertaa kunnolla rakennetun ympäristön ja kodinkin tilojen esteellisyyteen. Kun mihinkään ei päässyt, myös hänen oma toimintakykynsä heikkeni.

– Se oli repivää koko perheelle.

Sofia Tawast puolestaan sai tietää, että hänen esikoislapsensa on vammainen, ja havahtui siihen, miten vähän hän itse ja hänen ympärillään olevat tiedostavatkin ihmiset tiesivät vammaisuudesta.

Tawastille vammaisuus ei ollut aiemmin näyttäytynyt arkipäiväisenä asiana vaan korkeintaan ihmettelynaiheena, pitääkö uudisrakennuk-

RIIKKA LEINOSEN CP-VAMMA merkitsee sitä, että hänellä on synnynnäinen aivovaurio, joka näyttäytyy kokoelmana neurologisia, kognitiivisia ja kehollisia oireita. Koko vasen puoli hänen kehostaan on lievästi halvaantunut ja jäykkä. Vasemmalla kädellään hän pystyy toimimaan karkeamotorisella tasolla, esimerkiksi liikuttamaan koko käsivartta, mutta peukalon ja etusormen välinen pinsettiote on heikko, mikä hankaloittaa monia arjen toimintoja.

– Minulle vammainen-sana on hyvin arkipäiväinen osa identiteettiäni, mutta vammaisuus ei ole koko identiteettini.

Lapsena Leinonen ei osannut jakaa ihmisiä vammaisiksi ja vammattomiksi, mutta pienestä asti hän on ajatellut kantavansa mukanaan ominaisuutta, jonka myötä hän hahmottaa maailmaa eri tavalla kuin muut.

Jo päiväkoti-ikäisenä Leinonen opetteli erilaisia vammaansa liittyviä hissipuheita, joiden tehtävä oli ilmoittaa, miksi hän ei vammansa takia pystynyt johonkin, mihin tietyn ikäisen lapsen oletettiin automaattisesti pystyvän.

– Vammattomat kuitenkin ihmettelivät, miten kehtasin kutsua itseäni vammaiseksi. Se tulkittiin helposti niin, että vähättelin itseäni, Leinonen sanoo.

Näin vammaisuuteen liitetyt negatiiviset mielleyhtymät tulivat Leinoselle tutuiksi jo varhain muiden kauhistelevan ja voivottelevan asenteen kautta. Itse hän ei osannut ajatella, että hänessä olisi ollut jotakin vikaa.

– Huomasin, että muiden suhtautumista helpotti, kun kerroin olevani vain lievästi cp-vammainen, vaikka itselleni vammaisuuden asteen ilmoittamisella ei ollut niin merkitystä. Opin varhain, että asiat menevät hankaliksi, jos täräytin ilmoille v-sanan ilman lievennyksiä.

Leinosen mukaan yksi kulttuurissamme toistuva suuri valhe vammaisuudesta onkin, että vammaisuudessa itsessään on lähtökohtaisesti jotain kauheaa, surullista tai traagista. Tällaisesta asenteesta kertoo myös vammainen-termin käyttäminen haukkumasanana. Samalla unohtuu, että yksilön ominaisuutena vammaisuus voi olla yhtä neutraali piirre kuin esimerkiksi ruskeasilmäisyys.

Toisin kuin usein kuvitellaan, vammaisuus ei myöskään merkitse samaa kuin sairaus. Monet vam-

maiset ovat täysin terveitä. Helposti unohtuu myös, että vammaisia on lukumääräisesti todella paljon.

Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö, eivät mikään pieni marginaaliporukka.

LUKION JÄLKEEN Riikka Leinonen lähti opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria Aalto-yliopistoon. Kun opinnoissa piti rakentaa pienoismalleja, Leinonen huomasi, ettei se onnistu häneltä ilman kahta toimivaa kättä.

Hän ei ymmärtänyt pyytää vaihtoehtoisia suoritustapoja eikä niitä hänelle tarjottukaan, vaan hän teki vaihtokauppoja opiskelukavereidensa kanssa. Joku rakensi hänen pienoismallinsa, ja hän suoritti kavereille muita palveluksia.

– Äitini oli lastenpsykologi, ja lapsuudessani ympärilläni oli paljon turvallisia aikuisia. Sain heiltä kannustusta ja tukea, mikä on kantanut minua aikuisuuteen asti rautaisena itsetuntona. En ole koskaan ajatellut, etten vammaisuuteni takia pystyisi johonkin, mutta maisema-arkkitehtiopintojeni aikana uuvuin,

”

Opin varhain, että asiat menevät hankaliksi, jos täräytin ilmoille v-sanan ilman lievennyksiä. kun piti jatkuvasti yrittää yltää ulkoa käsin määriteltyyn normaaliin.

Samalla Leinonen ymmärsi, kuinka konkreettista yhteiskunnassamme on ableismi eli ajattelutapa, jossa vammaton ihminen nähdään normaalina ja tavallisena ja vammainen ihminen poikkeavana ja vähemmän arvokkaana.

– Ajatellaan, että vammaisen ikään kuin kuuluukin olla ulkopuoli-

nen. Sen sijaan, että kauhistelisimme kaupunkitilaa, joka on täynnä esteellisiä rakennuksia, voivottelemme sitä, että joku käyttää pyörätuolia.

Vammaisuuteen liittyvää stigmaa on tärkeä purkaa, mutta tärkeää on ottaa huomioon myös vammaisuuden fyysinen puoli, Riikka Leinonen muistuttaa.

– Tämä liittyy siihen, millaista maailmaa rakennamme.

Maisema-arkkitehtiopinnot jätettyään Leinonen päätyi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.

– Hakeuduin sinne aluksi puoliksi läpällä. Olin kunnon vastarannankiiski, tosi epäliikunnallinen, mutta siellä yhteiskuntatieteellinen ajattelu vei minut mukanaan, innostuin siitä tosissani. Liityin myös vihreisiin.

Leinonen on työskennellyt myös eduskunnassa kansanedustajan avustajana ja tehnyt sitä ennen töitä maisema-arkkitehtuurin parissa.

Hän on ollut suunnittelemassa esimerkiksi Roihuvuoren, Lassilan ja Kannelmäen lähiliikuntapaikkoja Helsingissä. ■ Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12.

Polyteknikkojen Kuoron Joulu Johanneks enkirkossa

| 14.12.2024 klo 17 ja klo 19 | Johtaa Tatu Erkkilä

PSALMI­ MEDITAATIOIDEN UUSI KAUSI ON ILMESTYNYT Kuuntele meditaatioita Spotifyssa, muissa audio­ palveluissa tai osoitteessa KIRKKOJA­ KAUPUNKI.FI/ PSALMIT

Huolettaako sydänterveys?

hinnoistamme

Kardiologian erikoislääkäripalvelut kokonaisvaltaisesti ja jonottamatta Suomen ainoa kardiologian täyden palvelun lääkärikeskus, josta saat myös sydämen toimenpidehoidot. .

www.sydankeskus.com puh. 09 3747 9700

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 9

Seurakuntien työ tukee hyvinvointi­ yhteiskuntaa Kokemus työterveyslääkärinä avasi professori Kari Reijulan silmät näkemään kirkon työn laajuuden ja arvon.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

O

nko kirkko liian ilmeinen asia yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä? Mitä jos sitä ei olisi? Kuka korvaisi seurakuntien tekemän työn? Näitä kysymyksiä Helsingin yliopiston lääketieteen professori ja HUSin hallituksen lääkärijäsen Kari Reijula on viime aikoina pyöritellyt mielessään.

Hänestä ihmiset eivät oivalla, miten tärkeää työtä seurakunnat tekevät. Kirkon jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa paljon muuhunkin kuin sen omaan toimintaan.

Reijula pitää asian esille tuomista niin tärkeänä, että hän otti yhteyttä Kirkko ja kaupungin toimitukseen. ”Seurakuntien työ tukee vahvasti sote-työtä. Surullisena seuraan niiden toimintaedellytysten heikkenemistä. Siitä seuraa väistämättä kansalaisten seurakunnilta saaman monipuolisen tuen väheneminen”, Reijula kirjoitti viestissään.

Reijula on toiminut yli 30 vuoden ajan johtotehtävissä Työterveyslaitoksessa ja ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyden professori ja varadekaani. Hän oli Juha Sipilän hallituksen selvitysryhmässä suunnittelemassa sote-mallia, joka nyt on hänen mukaansa lähtenyt käyntiin muokattuna ja hapuillen.

Johto-, tutkimus- ja hallinnollisten tehtävien rinnalla Reijula on tehnyt myös lääkärin perustyötä.

– Nuorena päätin tehdä lääkärin töitä niin kauan kuin henki kulkee.

Viimeiset kymmenen vuotta on mennyt täällä Meilahdessa. Olen myös lä-

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

hes kymmenen vuoden ajan toiminut yhtenä Helsingin seurakuntien työterveyslääkäreistä. Se on mielenkiintoisinta työterveyslääkärin työtä, mitä olla voi, Reijula sanoo.

KARI REIJULA oli aiemmin toiminut työterveyslääkärinä yritysasiakkaille. Sitten hän halusi jotain muuta, ja hänelle tarjottiin isoa asiakasta, jonka henkilökunnan hoitamisessa lääkäriltä odotettiin monialaista osaamista. Osoittautui, että kyseessä oli Helsingin seurakuntayhtymä.

– Seurakunnissa on työntekijöitä suntiosta haudankaivajiin ja lastenohjaajista sekä diakoniatyöntekijöistä kirkkoherroihin. Tapaan heitä viikoittain, ja työ on ollut todella palkitsevaa. Vaikka lääkärikin tekee työtä toisten ihmisten parhaaksi, niin nyt vasta minulle on todella avautunut se, mitä tarkoittaa lähimmäisen auttaminen ja miten monella tavalla ja pyyteettömästi sitä seurakunnissa tehdään, Reijula sanoo.

Hän kertoo olleensa kirkon jäsen koko elämänsä ajan ja toimineensa rippikoulun jälkeen myös isosena. Sen syvemmin hän ei kirkon jäsenyyttä ole pohtinut. Vasta aika seurakuntien työterveyslääkärinä on avannut silmät näkemään kirkon merkityksen.

– Kirkon sielunhoito, henkinen tuki ja kasvatustyö lasten ja nuorten parissa ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kirkko on läsnä monien ihmisten viime hetkillä ja tukee omaisia surussa. Mitä seurauksia yhteiskunnalle on siitä, kun seurakuntien talous rapautuu kirkosta eroamisten takia? Joku voi sa-

noa, että on niitä muitakin konttoreita, jotka voivat näitä tehtäviä hoitaa, mutta ei minulle tule mieleen.

Ottaako joku muu taho yhtä suurta ja monipuolista vastuuta? Pelkään, että ei.

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRINÄ Kari Reijula on pohtinut, onko seurakuntiin valikoitunut töihin erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla lähimmäisensä tukena. Tämä näkyy hänen mukaansa myös hankalissa tilanteissa, kuten työkykyneuvotteluissa. Verrattuna muihin työpaikkoihin, joiden lääkärinä Reijula on toiminut, seurakunnissa työnantajan ja esihenkilöiden asenne on ymmärtäväisempi.

– Vaikka seurakuntien työyhteisöissä on omia ongelmiaan, kuten autoritaarisuus ja tietty vanhakantaisuus, työkykyneuvotteluissa tulee usein esiin hyvä tahto. Sellainen toista kunnioittava asenne, että jos vastaavaa asennetta olisi Suomessa enemmän, työyhteisöt voisivat paremmin.

Reijula kertoo miettineensä viime aikoina paljon niitä ihmisiä, jotka ovat elämänsä loppumetreillä.

Harva ihminen miettii kuoleman lähestyessä, missä kunnossa talous on. Enemmän mietitään sitä, miten olen hoitanut ihmissuhteeni, olenko osoittanut rakkautta, minkälainen merkitys elämälläni on ollut tai mitä nyt, kun elämäni loppuu. Monet kysymyksistä ovat sellaisia, joihin lääkäri ei ole paras vastaaja.

– Toivoisin, että jokaisella potilaalla olisi joku läheinen, tai sitten edes diakoni tai hoitaja tai sairaalapappi, joka pysähtyisi ja pitäisi kädestä kiinni. Eikä sitäkään ole kukaan haitaksi sanonut, jos ihmisellä on luottamus johonkin itsensä ulkopuolella olevaan, olkoon se sitten maailmankaikkeus tai jonkin uskonnon korkeampi voima tai jumala.

SEURAKUNNILLA ja sosiaali- ja terveysalan järjestöillä, kuten esimerkiksi Mieli ry:llä, on Kari Reijulan mukaan hyvin tärkeä rooli koko sosiaali- ja terveystoimelle. Mielenterveyden tukeminen ja yksinäisyyden torjuminen vähentävät inhimillistä kärsimystä ja myös soten kustannuksia.

Sote tarvitsee kolmatta sektoria.

– Ihmisen keskeisin haastaja on aamulla peilistä katsova tyyppi.

Armollisuus itseä kohtaan ei ole lisääntynyt, vaan väittäisin, että se on kilpailuyhteiskunnassa entisestään vähentynyt. Ihmisiä voimaannuttavaa apua ei ole sotepuolella tarpeeksi. Siinä kirkon diakonialla ja sielunhoidolla on iso merkitys.

Vaikka puhutaan paljon uuden sotejärjestelmän ongelmista, joista

akuuteimpia ovat rahojen riittävyys ja vanhuspuolella henkilökunnan puute, itse sote on Reijulan mukaan tärkeä innovaatio. Vastaavaa mallia ei maailmalta löydy.

– Soten ydin on siinä, ettei lähdetty tekemään pelkästään perusterveydenhuollon uudistusta vaan kytkettiin yhteen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.

– Esimerkiksi vanhuspotilaan kanssa ei pelkällä sairauden diagnoosilla ja reseptillä selvitä. Pitää miettiä myös, missä vanhus pystyy elämään ja minkälaista tukea hän tarvitsee. Raja-aitojen alentaminen ja palvelun hankkiminen saman luukun kautta on tässä se ydin.

Kari Reijula on huolissaan eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy esimerkiksi terveyseroissa. – Tähän pitäisi tarttua, oli vallassa minkävärinen hallitus tahansa, hän sanoo.

”

Mitä seurauksia yhteiskunnalle on siitä, että seurakuntien talous rapautuu kirkosta eroamisten takia?

Terveydenhuollon puolella tavoitteena on siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Erikoissairaanhoito on Suomessa korkeatasoista, mutta se on kasvanut suhteettoman suureksi verrattuna peruspalveluihin.

– Tämä on johtanut siihen, että potilaat valuvat erikoissairaanhoitoon, koska hoitoa ei saa siellä, missä pitäisi. Millään yhteiskunnalla ei ole varaa tällaiseen, Reijula sanoo.

KUSTANNUSTEHOKKAINTA hoitoa on Kari Reijulan mukaan sairauksien ennaltaehkäisy. Kun Suomessa on nyt yli puoli miljoonaa kakkostyypin diabeetikkoa, 2030-luvun

Diakonia-avun tarve kasvaa leikkausten vuoksi Kirkon diakoniatyön asiakkaiden toimeentuloa ovat heikentäneet sosiaaliturvaan tänä vuonna tehdyt leikkaukset ja elinkustannusten nousu.

Tämä selviää Kirkkohallituksen, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n ja Talentian tuoreesta kyselystä. Siihen vastasi lähes tuhat sosiaalialan työntekijää, diakoniatyöntekijää sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä. Diakoniatyöntekijöistä kyselyyn osallistui 161.

Diakoniatyöntekijät tuovat vastauksissaan esiin syvän huolensa siitä, miten sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään. Leikkaukset iskevät erityisesti niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa: vähävaraisiin, sairaisiin, eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin.

Diakoniatyöntekijöiden mukaan toimeentulon heikkeneminen tuli esille paljon tai melko paljon noin yhdeksässä kymmenestä asiakastapaamisessa.

Avun tarve on lisääntynyt selvästi. Diakoniatyöntekijät painottavat, että heidän asiakkaansa ovat usein jo äärirajoilla toimeentulon kanssa, ja leikkaukset pahentavat heidän tilannettaan entisestään.

Sosiaaliturvaleikkauksista erityisesti asumistuen pieneneminen tai loppuminen ja työttömyysturvan supistuminen kurjistavat pienituloisten tilannetta. Myös lääkkeiden omavastuuosuuden nousu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kallistuminen vaikeuttavat vähävaraisten elämää. Ruuasta ja lääkkeistä saatetaan tinkiä. Otetaan lainaa sekä käännytään diakonia- ja ruoka-avun puoleen.

Diakoniatyöntekijöiden kohtaamisissa tulivat esille erityisesti ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet, vuokrarästit ja häädöt sekä ruoka-avun tarve. Yllättävistä menoista selviytyminen on hankalaa. Huoli, ahdistus ja stressi ovat lisääntyneet.

Diakoniatyöntekijät korostivat, että jokaisen tilanne on yksilöllinen. Usein taustalla on monimutkainen ongelmavyyhti, jossa taloudelliset vaikeudet, sosiaaliturvan puutteet ja henkinen pahoinvointi kietoutuvat yhteen.

alussa heitä on arvioiden mukaan jo miljoona. Siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn, kuten terveelliseen ravintoon, painonhallintaan, liikuntaan ja tupakoinnin lopettamiseen.

Reijula nostaa esille vielä yhden asian, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Se on eriarvoisuuden lisääntyminen: taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy selvästi elämäntavoissa ja terveyseroissa.

Ylimmän tuloluokan miehet elävät keskimäärin kymmenen vuotta pitempään kuin alimmassa tuloluokassa olevat miehet. Naisilla vastaava ero on seitsemän vuotta.

Tämä on Reijulan mukaan vakava yhteiskunnallinen ongelma.

– Tähän pitäisi tarttua, oli vallassa minkävärinen hallitus tahansa, hän sanoo.

Reijulan aloitteesta onkin Helsingin yliopistoon saatu Päivikki ja Sakari Solhbergin säätiön rahoittama tutkimusprofessuuri sekä Sosiaalija terveyserojen kaventamisen tutkimusohjelma. Sitä johtaa nyt lääketieteen tohtori, apulaisprofessori Joni Lindblom. Tämä ohjelma on uusi avaus lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Reijulan mukaan tärkeä, sillä terveydenhuollon rooli ei voi rajoittua vain ennenaikaisesti kuolevien ihmisten viimeisten hetkien helpottamiseen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 11

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

”Tutkitusti ihan hullu” Kirjailija Auli Viitalalla on kaksi minää, jotka eivät tunne toisiaan: vahva esiintyjä sekä heikko ja hiljainen, turvaa kaipaava lapsi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

A

uli Viitala tulee rappukäytävässä vastaan juuri ennen aamuyhdeksäksi sovittua tapaamista. Hänellä on tukka sekaisin, jalassa kumisaappaat ja päällä pitkä siniharmaa velour-aamutakki, jonka selästä on korjattu reikä keltaisella langalla.

– Minulla on tällainen mielenterveyskuntoutujan työasu, Viitala vitsailee.

– Ja kirjailijan myös.

Viitala kertoo tuoreessa muistelmateoksessaan Kahtia halkaistu kansalainen (Art House 2024), millaista on olla ”tutkitusti ihan hullu” työkyvyttömyyseläkeläinen. Hän kirjoittaa myös kolumneja Ylelle ja Apu-lehdelle sekä puhuu paneelikeskusteluissa köyhien, syrjäytyneiden ja mielenterveyskuntoutujien puolesta.

Viitalan edellinen yö oli rankka. Hän heräsi kesken unien niin voimakkaaseen ahdistukseen, että otti diapamin. Rauhoittava lääke teki sängystä nousemisen aamulla vaikeaksi. Aamutoimet ovat nyt siinä vaiheessa, että villakoira Tessan on päästävä ulos.

Psyykkinen sairaus vaikuttaa Auli Viitalan voimiin, ei älyyn.

Hän nukkuu 10–12 tuntia vuorokaudessa.

49-VUOTIAS Auli Viitala on saanut elämänsä aikana monia diagnooseja. Hänellä on todettu sekä ahdistuneisuushäiriö että masennus. Vakavin diagnoosi on dissosiatiivinen identiteettihäiriö, joka huomattiin hänellä vasta yli nelikymppisenä ja joka harvoin paranee täysin.

Dissosiatiivinen häiriö näkyy Viitalan elämässä niin, että rajat itsen ja muiden välillä häilyvät ja toisten olotilat tuntuvat oman ihon alla.

Viitala kertoo, että hänellä on kaksi minää, jotka eivät juurikaan kommunikoi keskenään tai ymmärrä toisiaan. Vahva minä on sanavalmis ja hauska pokkatyyppi, joka antaa haastatteluja se-

kä kirjoittaa kirjoja ja kolumneja. Sitä ei pelota eikä hävetä.

Se toinen, heiveröinen minä on harvemmin tavattavissa. Se on turvaa kaipaava ja hiljainen lapsihahmo. Jos on pakko puhua, heikko minä puristaa suustaan ”ei”, ”joo” tai ”en tykkää” monotonisella, hiukan metallisella äänellä.

Kun Viitala kuvailee heikkoa minää, hänen hymynsä valuu pois ja keho alkaa vapista.

– Nuo minät eivät ole käytössäni yhtä aikaa.

En meinaa saada yhteyttä toiseen minään, kun olen toinen. Ne ovat eri tiloja, joilla on eri tietoisuus. Ymmärrätkö?

Tessa työntää päänsä Viitalan syliin. Koira tuijottaa ihmistään kiinteästi silmiin.

– Jos kuulen arjessa asian, joka on minulle liikaa, saatan alkaa täristä ja ikään kuin poistua paikalta. Tällaisiin kohtauksiin liittyy myös muistinmenetys.

Mielenterveyden keskusliitto kertoo dissosiaatiohäiriön halkaisemasta mielestä: ”Yksi puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen taas pyrkii elämään normaalia arkea, pitämään muistot poissa todellisuudesta ja hautaamaan trauman olemattomiin. Tällöin trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi.”

Mielen jakautumisen taustalla on usein pitkään jatkunutta väkivaltaa tai seksuaalista kaltoinkohtelua lapsuudessa. Viitala painottaa, että hänelle ei ole tapahtunut mitään sellaista. ”KAI SE NYT jonkin verran kuormittaa, jos nelihenkisessä perheessä on kaksi bipoa ja yksi Down.” Auli Viitala kuvaa näin itsensä, opettajavanhempiensa ja kehitysvammaisen pikkuveljensä muodostamaa lapKIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 13

suudenperhettään Kahtia halkaistussa kansalaisessa.

Viitalan molemmat vanhemmat saivat diagnoosin bipolaarisuudesta eli kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, kun hän itse oli jo aikuinen. Hoitamattomana häiriö tarkoittaa mielialojen vuoristorataa, jossa syöksytään maniasta masennukseen. Välillä voi olla oireettomia jaksoja, välillä itsetuhoisuutta tai muita tiloja, joista ihminen ei selviä ilman sairaalajaksoa.

Viitala oli viiden vanha, kun hänen isänsä joutui ensimmäisen kerran sairaalaan masennuksen vuoksi. Hän ei muista, että kukaan olisi kertonut, mikä isällä oli. Elämä jatkui ilman selitystä ja lohdutusta.

Viitalan mielestä Lewis Carrollin Liisa ihmemaassa -kirjan hullut teekutsut kuvaavat osuvasti maanisia aikuisia lapsen silmin. Teekutsuilla osallistujat poukkoilevat impulsiivisesti istuinpaikasta ja keskustelunaiheesta toiseen. Vuoropuhelut ovat kiihkeitä, epäjohdonmukaisia ja absurdeja. Tavallisen maailman lainalaisuudet, kuten aika, eivät merkitse mitään loputtomasti jatkuvilla kutsuilla.

Haluatko kertoa tarkemmin, millaista oli kasvaa kahden bipolaarisen vanhemman kanssa?

– En, Viitala sanoo.

Hän juo aamukahvia, haukkaa juustoleipää ja katselee ulos ikkunasta, jonka takana puu taipuu tuulessa. Ikkunan viereisessä lasikaapissa on Mariskooli, kynttilä ja pakkaus tähtisadetikkuja.

Viitala käsittelee kirjassaan sitä, millaista on kasvaa mielenterveysomaisen roolissa. ”Isänmurha on huomattavasti vaikeampi tehdä, jos on koskaan pelännyt vanhempiensa itsemurhaa. Nämä sanat on punnittu kultavaa’alla.”

Mielenterveysomaisen rooliin on perinteisesti kuulunut tasapainoisuus ja vahvuus, oli hän sitten täysikasvuinen tai ei. ”Peppi Pitkätossusta tuli maailman vahvin tyttö, kun hänen äitinsä kuoli ja isä lähti yksin Etelämerelle tekemään surutyötä. Isästä tuli hottentottien kuningas, ja lapsi alkoi puijata viranomaisia esiintymällä vahvempana kuin kukaan”, Viitala kirjoittaa.

VANHEMMAN MIELENTERVEYSHÄIRIÖ lisää lapsen todennäköisyyttä sairastua psyykkisesti. On arvioitu, että psyykkisesti sairastuneiden vanhempien lapsista noin 20 prosenttia sairastuu itse ennen kymmenettä ikävuottaan, ja 60 prosenttia ennen kuin täyttää 25 vuotta.

Lapsen sairastumisen taustalla on sekä geeniperimä että olosuhteet. Psyykkisesti sairaan ihmisen voi olla vaikea tarjota lapselleen tarpeeksi vakaata ja ennustettavaa kasvuympäristöä, mutta sairaus ei sinänsä tee kenestäkään huonoa vanhempaa.

Viitalalla ja hänen entisellä vaimollaan on kaksi aikuista lasta, joista nuorempi asuu hänen luonaan vuoroviikoin. Jos Viitala olisi saanut päättää, mitä vaikeuksia lapset kohtaavat, kaikkein viimeiseksi hän olisi valinnut vanhemman psyykkisen sairastumisen.

Viitala puhuu painokkaasti jokaisen lapsen oikeudesta turvalliseen tilaan, jossa tämä saa olla äänekäs, vaatia ja kiukutella. Lapsen ei pidä joutua olemaan kiltti ja huomaamaton, ettei hän rasittaisi vanhempiaan.

Yöllinen diapam tekee Viitalan vieläkin vähän pöpperöiseksi. Hän puhuu verkkaisesti, pitää pitkiä taukoja, hakee monta kertaa lisää kahvia.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

Villakoira Tessa on Auli Viitalan jokapäiväinen elämänkumppani. Toinen kumppani on mies, jonka kanssa hän on seurustellut kahdeksan vuotta. Pari asuu erillään. – Olemme rakastuneet tähän elämäntapaan.

”

Ihmisen parantamisen pitäisi olla hoidon keskiössä.

– Olen aina pyrkinyt siihen, että lapseni saavat olla lapsia. Heillä vaikuttaa olevan kaikki hyvin.

Nähtäväksi jää, olenko omalla toiminnallani traumatisoinut heitä.

AULI VIITALA OLI korkeakoulutettu ja taloudellisesti mukavasti pärjäävä perheenäiti, kunnes mielenterveysongelmat estivät häntä jatkamasta työtään uutistoimistossa vuonna 2011. Vuonna 2015 hänelle tuli ero vaimonsa kanssa.

Viitala muutti omistusasunnosta vähävaraisille tarkoitettuun vuokra-asuntoon. Hänen tulonsa alkoivat koostua työkyvyttömyys- ja kansan-

eläkkeestä, ystäviä ei ollut enää varaa tavata kahviloissa, ja kodinkoneen hajotessa seuraava oli pakko löytää käytettynä.

Viitala tajusi, ettei kuulu enää luokkaan, johon oli kasvanut. Hän alkoi kutsua itseään köyhäksi ja syrjäytyneeksi. Viitalan esikoisteos Elämäni kansalaisena (Kirjapaja 2023) kuvaa hämmentävää kokemusta keskiluokasta tippumisesta.

Kun Viitala alkoi vuonna 2019 kirjoittaa kolumneja, niistä saatavat lisätulot helpottivat rahatilannetta. Lisäksi hän tunsi olevansa taas yhteiskunnan aktiivinen jäsen.

– Tekee hyvää kokea olevansa osallinen.

VIISITOISTA VUOTTA mielenterveyden hoitoa on sisältänyt yli kahdeksan vuotta psykoterapiaa Valviran hyväksymien terapeuttien luona sekä kuntoutuspsykoterapiaa, hypnoterapiaa ja depressiokoulun. Auli Viitala on tavannut myös psykologia, toimintaterapeuttia, fysioterapeuttia, sosiaalityöntekijää ja ainakin neljää eri mielenterveyshoitajaa.

Viitala laskeskelee käyttäneensä terapiaan ainakin kymppitonnin. Osan hoidosta maksoi entinen vaimo, kun Viitalan omat varat eivät riittäneet.

Viitala kirjoittaa Kahtia halkaistussa kansalaisessa: ”Lopullisesti hulluksi minut teki hoito- ja tukijärjestelmä.” Hän näkee mielenterveyshäiriöiden hoidossa monta ongelmaa. Jos hänellä olisi valta muuttaa niistä yksi, mikä se olisi?

– Ihmisen parantamisen pitäisi olla hoidon keskiössä.

Viitala vertaa julkisen terveydenhuollon tarjoamaa psykiatriaa siihen, että jalkansa katkaissut ihminen menisi lääkäriin, joka ei tutkisikaan vammaa, ottaisi röntgenkuvaa ja laittaisi kipsiä, vaan sen sijaan arvioisi potilaansa työkykyä nykyisen vammansa kanssa, kartoittaisi tämän vahvuuksia ja kirjoittaisi niistä lausunnon.

Diagnooseja annetaan Viitalan mielestä usein nopeasti ja ilman kunnon tutkimuksia. Jos mielenterveysongelmasta kärsivää ihmistä hoidetaan väärän diagnoosin pohjalta, ei ole yllätys, ellei hoito tehoa. Eihän katkennut jalkakaan parane sillä, että lääkäri lastoittaa sen sijaan ehjän käden.

”

Rukous on vähän kuin sauna.

Viitala kirjoitti Ylen kolumnissaan vuonna 2021: ”Hylkäsin tänä talvena julkisen terveydenhuollon. Se on ollut minulle, pitkäaikaissairaalle, kumppani, jolle olen ollut uskollinen mutta joka on kohdellut minua huonosti, luvannut liikoja ja nöyryyttänyt. Olen pelännyt jokaista tapaamista ja pettynyt yhä uudestaan. Olen kymmenen vuotta yrittänyt korjata välejämme, turhaan. Tilanne on se, että kuolen, jos en käännä selkääni.” ”EI SE SIITÄ” on Auli Viitalan motto. Hän inhoaa kehotuksia, joiden mukaan pitäisi ajatella positiivisesti ja etsiä synkistä pilvistä hopeareunus.

Viime talvena Viitalan postiluukusta tippui päätös toistaiseksi jatkuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä. Kun hän kertoo siitä, hymykuopat vilkkuvat. Hänen ei enää odoteta muuttuvan paremmaksi versioksi itsestään.

Kun voimat eivät hupene kuntoutusyrityksiin, niitä on jäänyt enemmän kirjoittamiseen. Viitala käy myös puhumassa yleisön edessä. Kesällä hän osallistui SuomiAreenan keskusteluihin, ja syksyyn kuuluu useita seurakuntavierailuja.

– Monen on vaikea uskoa, että olen sairas, koska he ovat tavanneet vain vahvan minäni. Sen ylläpito on kuitenkin tosi raskasta. Siksi olen työkyvytön.

Viitala arvelee työskentelevänsä viitisen tuntia viikossa. Enemmistö päivistä täyttyy levosta: viihdesarjoista, metsäkävelyistä, sukan kutomisesta, luonnonvesissä uimisesta ja päivänokosista koira kainalossa. Hän nukkuu 10–12 tuntia vuorokaudessa.

KRISTINUSKON VIESTI jokaisen yhtäläisestä ihmisarvosta on Auli Viitalalle tärkeä. Työkyvyttömyyseläkeläinen asettuu samalle viivalle tasavallan presidentin kanssa.

– Varmaan muitakin työkyvyttömiä koskee se, että intoa olisi enemmän kuin työkykyä. Se on perseestä, Auli Viitala sanoo.

– Kirkon tehtävänä on vastustaa kilpailuyhteiskuntaa sekä levittää lohtua ja turvallisuutta. Niistä on iso pula.

Viitala on kasvanut ateistisessa kodissa ja käynyt koulunsa ilman uskonnontunteja, mutta hengellisyys on tullut aikuisena osaksi elämää.

– Rukous on vähän kuin sauna. Jokin siinä rituaalissa rentouttaa, vaikka en ihan tiedä miksi.

Rukoukseen ja saunomiseen voi ryhtyä tosi stressaantuneena ja sen kummemmin keskittymättä, ja silti ne tekevät ihmiselle jotain.

Viitala kirjoittaa Kahtia halkaistussa kansalaisessa: ”’Tulla omaksi itseksi’ on minulle hämärä ilmaus – en tunnista omaitseyttä ja sitä paitsi muutunkin koko ajan. Mutta ’tulla Jumalan kuvaksi’, sen ymmärrän. Voi olla mitä tahansa, kuka tahansa, muuttuva ja muutosta pelkäävä, repaleinen, kuitenkin rakkaudessa eheä, vapaa.”

Viitala on miettinyt, onko hänellä oikeus tuntea iloa työkyvyttömyyseläkkeellä. Psyykkinen sairaus aiheuttaa kärsimystä, mutta se ei ole koko kuva hänen elämästään. Siihen kuuluvat myös ihana mies, ”maailman parhaat” lapset ja koira, hienot ystävät, kirjoittaminen.

Joulukuussa 2023 Viitala julkaisi Instagramtilillään tekstin: ”Hamlet kysyi, ollako vai ei.

Minna Canth vastasi, että mitä tahansa kunhan ei puolikuollutta elämää. Oma vastaukseni on, että menee se puolikuollutkin.” ■

Auli Viitala puhuu Munkkiniemen kirkossa Mikä on kirkon paikka nyky-yhteiskunnassa?

Miltä kristinusko näyttää ulkopuolelta katsottuna? Voiko ihminen olla sekä kristitty että vapaa ajattelija?

Kirkon ovella norkoilija, vapaa kirjoittaja Auli Viitala alustaa keskustelua aiheesta Kannattaako kirkko pelastaa hukkumasta? ti 3.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Tapahtuman järjestää Arkki-jumalanpalvelusyhteisö, joka on tarkoitettu erityisesti ihmisille, jotka kokevat jäävänsä kirkossa ulkopuolisiksi. Yhteisössä etsitään kokonaisvaltaista ja kestävää tapaa elää kristittynä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 15

Pohjoisen ääni Anna Näkkäläjärvi-Länsman kuuli arkistonauhoilta sukulaistensa joikaamista. Niiden pohjalta hän alkoi tehdä omia joikuja. Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan hänen pohjoissaameksi joikaamansa Hoosianna.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA KEVIN FRANCETT

K

un kaamos laskeutuu Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin marraskuun lopussa, se tuntuu Anna Näkkäläjärvi-Länsmanista hyvältä.

Adventista aletaan kulkea kohti joulua, joka tuo toivon pilkahduksen. Poronhoitajaperheessä syksy on kiireistä aikaa, mutta jouluna kaikki voivat viettää rauhassa aikaa yhdessä.

Näkkäläjärvi-Länsman on lähtöisin Inarista.

Viitisentoista vuotta sitten hän perusti miehensä kanssa perheen Nuorgamiin, joka sijaitsee Tenojoen rannalla Saamenmaassa. Heidän kotinsa on tunturin rinteessä. Olohuoneen ikkunasta näkyy Norjaan.

Joulua edeltävänä neljänä sunnuntaina perheessä on tapana sytyttää adventtikynttilät. Silloin Näkkäläjärvi-Länsman laulaa yhdessä lastensa kanssa pohjoissaameksi Dál cahkkehat mii gintala.

– Nyt sytytämme kynttilän -virressä tulee tosi hyvin kerrottua se, miksi adventtia ja joulua vietetään, hän sanoo.

ANNA NÄKKÄLÄJÄRVI-LÄNSMAN on muusikko.

Poronhoitoon hän osallistuu silloin, kun tarvitaan. Näkkäläjärvi-Länsmanin puolison lisäksi myös hänen isänsä ja veljensä ovat poronhoitajia.

Kuka?

Muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman, 45, asuu poronhoitajapuolisonsa, kahden lapsensa ja koiransa kanssa Nuorgamissa.

Hän käyttää taiteilijanimeä Ánnámáret.

Mitä?

Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan Näkkäläjärvi-Länsmanin säveltämä ja pohjoissaameksi esittämä uusi versio

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

Näkkäläjärvi-Länsman esittää saamelaismusiikkia, ja hänet tunnetaan taiteilijanimellä Ánnámáret. Parhaillaan hän tekee myös tohtoriopintoja Sibelius Akatemian kansanmusiikin osastolla. Hänen tutkimuskohteenaan on joiku eli saamelainen vokaalimusiikkilaji. Pohjoissaameksi joiku on luohti.

Opinnot Näkkäläjärvi-Länsmanilta sujuvat pääosin etänä. Opintoihin kuuluuvien taiteellisosioiden valmistelujakin hän pystyy tekemään kotona Nuorgamissa.

– Sitten kun on tarpeen harjoitella muiden muusikoiden kanssa, pitää tulla Helsinkiin, Näkkäläjärvi-Länsman kertoo. ÁNNÁMÁRET-YHTYE JULKAISI elokuussa toisen albuminsa Bálvvosbáiki. Levyn nimi tarkoittaa palvontapaikkaa. Yhtye esittää Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin tekemiä joikuja.

– Kokoonpanomme on perustettu viisi vuotta sitten. Viime vuodet olemme olleet hyvin aktiivisia ja keikkailleet myös ulkomailla , NäkkäläjärviLänsman kertoo.

Kotimaan Kaustisen ja Haapaveden kansanmusiikkifestivaalien lisäksi Ánnámáret on esiintynyt muun muassa Norjassa, Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä, Hollannissa ja Kanadassa.

Hoosiannasta. Kappaleen on sovittanut ja tuottanut Sami Zimmermann. Sen ensiesitys on ensimmäisenä adventtina 1.12. klo 00 Jouluradion pääkanavalla (97,1 MHz tai 102,0 MHz) ja netissä osoitteessa jouluradio.fi. Video julkaistaan samaan aikaan Jouluradion Youtube-kanavalla.

Motto

Välillä on hyvä maalata taivaanrantaa.

– Ánnámáretissa minä joikaan. Pohjalla on vanhojen sukulaisteni joikutyyli, jota olen kuullut arkistoäänitteiltä. Niistä oppineena olen tehnyt omia sävelmiä. Joiuissani sekoittuvat vanha ja uusi.

– Yhtyeessämme on jouhikon soittaja Ilkka Heinonen ja elektroniikan taitaja Turkka Inkilä.

Musiikkimme ei ole teknoa, vaan sitä voisi sanoa luonnonläheiseksi elektroniikaksi, jossa on käytetty sinfonista säveltämistapaa ja luonnon ääniä.

– Konserttikokonaisuuteemme kuuluu myös mediataiteilija Marja Viitahuhdan luomaa videotaidetta, joka elää musiikin mukana, Näkkäläjärvi-Länsman kertoo.

KUN KYSYY, mistä Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin joiut kertovat, hän miettii hetken, miten asian selittäisi.

– Oletko ikinä kuullut semmoista luonnehdintaa pohjoissaamelaisesta joiusta, että joikaaja ei joikaa jostakin, vaan se joikaa jonkun?

– Pohjois-saamen kielessä ei sanota, että joikaan hänestä, vaan sanotaan, että joikaan hänet.

Joikaaja tuo joiullaan henkilön ikään kuin paikalle. Tämä on erityistä verrattuna muihin Euroopan musiikkikulttuureihin.

Monista tekemistään joiuista NäkkäläjärviLänsman sanoo, etteivät ne kerro mistään konkreettisesta vaan ovat kuvauksia tunnelmista ja visioista. Bálvvosbáiki-albumilla ovat teemoina saamelainen maailmankuva ja siihen kiinteästi liittyvä luontosuhde.

– Luontoa pitää kunnioittaa ja säilyttää se seuraaville sukupolville elinvoimaisena, niin että heilläkin on täällä elinmahdollisuudet.

JOIKAAMINEN ON muutakin kuin musiikkia, Anna Näkkäläjärvi-Länsman sanoo. Alun perin se on ollut kommunikointitapa, eikä sitä ollut tarkoitettu esitettäväksi.

– Joikaaminen on oma kielensä. Sillä voi ilmaista myös asioita, joita on vaikea ilmaista puhutulla kielellä. Ja tietenkin se on myös pohjoissaamelaista vokaalimusiikkia.

Joikaaminen on saanut uusia muotoja Näkkäläjärvi-Länsmanin mukaan 1970-luvulta lähtien, kun saamelainen populaarimusiikki on kehittynyt.

– Joikaamisella on tavallaan kaksi paikkaa. Se on edelleen kommunikointimuoto saamelaisyhteisöissä, joissa se siirtyy sukupolvelta toiselle suullisena perintönä. Nykyisin joikaamista kuulee myös esiintymislavoilla.

Näkkäläjärvi-Länsman käyttää esiintyessään gáktia eli saamenpukua. Hänellä on niitä useita.

– Minulla on hienoja pukuja, jotka on tarkoitettu arvokkaisiin juhlatilaisuuksiin, ja sellaisia, jotka sopivat vaikka festareille tai arkikäyttöön.

Ennen saamelaisten vaatetus tehtiin niistä materiaaleista, mitä oli saatavilla, kuten poronnahasta ja villakankaasta.

– Nykyään kankaita voi tilata mistä vain ja käytössä on kaikenlaisia nettikauppoja. Saamenpuku muuttuu muodin mukana. Siihen voi valita sellaisen kankaan, josta itse tykkää.

KIRKOISSA JOIKAAMINEN oli entisaikaan kielletty. Sitä pidettiin syntinä. Anna Näkkäläjärvi-Läns-

man sanoo kyllä tietävänsä, mistä tämä johtui: vanhoillislestadiolainen liike väitti niin.

– Joikaamista ei pidetty ihmismäisenä käyttäytymisenä, ja siksi sen sanottiin olevan syntiä.

Kun ulkopuoliset ihmiset ovat niin sanoneet, se on jättänyt jälkensä saamelaisyhteisöön.

Nykyään joikaamisesta ajatellaan eri tavalla.

– Kirkko piispaa myöten on sanonut, että joiku kuuluu myös kirkkoon.

– Mutta jollakin tavalla yhteisöömme on osittain yhä juurtunut ajattelutapa, että joikaaminen olisi syntiä. Kestää jonkin aikaa ennen kuin sellainen ajattelu unohtuu.

Näkkäläjärvi-Länsman on laulanut usein Utsjoen kirkossa. Hän on opetellut vanhaa saamelaista virsilaulutapaa ja tehnyt kanttori Raimo Paason kanssa myös virsilevyn.

– Saamelaisessa virsilaulussa on kirkas äänenkäyttötapa. Laulaminen on aika hidasta, ja siinä venytellään ja liu’utellaan sävelten välissä.

Täällä pohjoisessa virsistä löytyy useita muunnelmia. Niitä on laulettu vähän eri tavalla eri kylissä.

KYMMENENVUOTIAANA Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin osallistui kahden muun tytön kanssa saamelaisnuorten taidetapahtumaan. He esittivät kilpailussa saamelaista populaarimusiikkia ja pääsivät jatkoon valtakunnalliseen taidetapahtumaan.

– Siitä lähti esiintymisen ja musiikin tekemisen kipinä. Aloin opiskella myös soittamista.

Lukioon Näkkäläjärvi-Länsman lähti Rovaniemelle, jotta pystyi opiskelemaan musiikkiopistossa säännöllisesti. Sen jälkeen hän pääsi Tampereelle ammattikorkeakouluun musiikkipedagogiikan ja klarinetin soiton opintoihin ja sitten Sibelius-Akatemiaan.

Opintojen jälkeen Näkkäläjärvi-Länsman soitti klarinettia sotilassoittokunnassa Hämeenlinnassa. Sitten hänelle tuli koti-ikävä. Veri veti takaisin pohjoiseen, ja hän palasi saamelaismusiikin pariin.

Klarinetti ei ole nyt aktiivisessa käytössä, mutta kulkee yhä Näkkäläjärvi-Länsmanin mukana.

– Eihän sitä tiedä, jos kohta taas innostun ja alan vaikka joikaamaan klarinetilla. ■

”

Joikaaja tuo joiullaan henkilön ikään kuin paikalle.

09_Kuvateksti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 17

”On iso kysymys, että mitä minä haluan ja mitä Jumala haluaa” Tapio Luoma halusi papiksi pieneen seurakuntaan, mutta nyt hän johtaa arkkipiispana 3,5 miljoonan suomalaisen kirkkoa. Tässä jutussa hän kertoo uskostaan ja urastaan sekä perustelee, miksi haluaisi kirkkohäät myös samaa sukupuolta oleville pareille.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SUVI ELO, TAPIO LUOMAN ARKISTOT JA TIMO JAKONEN / KIRKON KUVAPANKKI

Usko ”Rippikoulukesä oli käänteentekevä” – Olen lapsesta asti uskonut Jumalaan ja myöhemmin pikemminkin kasvanut uskossa kuin tullut uskoon. Kotipaikkakunnallani Vaasassa vaikutti 1970-luvulla vahvana kirkon viides herätysliike, jossa korostettiin henkilökohtaista uskonratkaisua. Se sai minutkin pohtimaan, onko minulla ollut mitään selvää uskoon tulemisen hetkeä. Rippikoulukesä oli sillä lailla käänteentekevä, että se usko, joka minussa oli, vahvistui, enkä enää kaihtanut sanoa olevani uskova. Ajattelen, että uskossani on edelleen hyvin paljon samaa kuin silloin nuorena.

– Kun 1990-luvulla ryhdyin tekemään väitöskirjaani teologian ja luonnontieteen suhteesta, minua kiinnosti lähinnä apologia eli se, millä tavalla kristinuskoa voidaan puolustaa niitä väitteitä vastaan, joissa todetaan, että kristinusko on älyllisesti huono vaihtoehto. Monestihan kuulee sanottavan, että viisas ja tieteen vakavasti ottava ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Hain tutkimuksen tekemisestä myös aineksia omaan työhöni pappina, varsinkin nuorten kysymyksiin vastaamiseen.

– Tutkimustyön myötä oma horisonttini laajentui. Apologiassa puolustetaan omaa näkemystä, ja sillä on kyllä oma paikkansa. Mutta huomasin, että vieläkin tärkeämpää on dialogi, jossa erilaiset katsomukset kohtaavat toisensa kunnioituksen hengessä. Oma tutkimuskohteeni, skotlantilainen teologi Thomas F. Torrance, on painottanut vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen ja tiedeyhteisön välillä. Sitä olen toivonut myös omalla työlläni edesauttavani.

Jeesus ”Kristittyinä emme usko Jumalaan yleensä” – Hengellisen elämäni tärkeimpiä löytöjä on rippikouluajoista alkaen ollut Kristus-keskeisyys, eli se, mikä merkitys Jeesuksella on kristinuskossa.

– Väitöskirjaa tehdessäni opiskelin yhdeksän kuukautta Edinburghin yliopistossa. Silloin huomasin, että tutkimustyön tekeminen oli myös hengellisesti äärimmäisen ravitsevaa. Thomas F. Torrancella, jonka ajattelua tutkin, oli teologiassaan hyvin vahva Kristus-keskeinen ote.

– Väitöskirjan tekeminen ei ollut minulle pelkästään akateemisen meriitin hankkimista, vaan se oli myös uskossa kasvamista. Siitä lähtien olen mieltänyt oman roolini pappina, piispana ja nyt sitten vielä arkipiispana niin, että kaikki lähtee Kristuksen persoonasta.

– On Jumala. Mutta kristittyinä emme usko Jumalaan ylimalkaisesti tai Jumalaan yleensä, vaan sellaiseen Jumalaan, joka sitoutuu luomaansa todellisuuteen. Hän on itse mukana tämän luomakunnan eri vaiheissa. Konkreettinen osoitus siitä on kristinuskon mukaan se, että Jumala itse syntyy ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa eli hän itse sitoutuu aikaan ja paikkaan. Tämähän on aika monen mielestä käsittämätöntä: jos Jumala on aina ollut olemassa ja kaikkivaltias, niin miten hän joskus kaksituhatta vuotta sitten valitsi yhden mitättömän maailmankolkan?

– Mutta luultavasti kristinuskon voima onkin ollut siinä ymmärryksessä, että Jumala on juuri sellainen. Hän ei ole Jumala vain yleensä, vaan hän on Jumala nimenomaan erityistilanteissa, minunkin elämäni erityistilanteissa. Hän tulee ihmiseksi jakaakseen tämän ihmisen osan, ja se tapahtuu Jumalan omassa olemuksessa.

– Vanha, ehkä se kaikkein alkukantaisin kristillinen uskontunnustus ”Jeesus on Herra” ilmaisee sen, että avain Jumalan, hengellisen elämän ja kristillisen uskon ymmärtämiseen lähtee Kristuksen persoonasta. ”Jeesus on Herra” ei ole mikään hurskas slogan tai leima, jolla ihminen esittelee omaa uskonnollisuuttaan ja jolla kiillotetaan omaa hengellisyyttä ja osoitetaan muiden olevan väärässä. Sen sijaan se on tunnustus siitä, että lähtökohta Jumalan mysteeriin ja siihen kiinni pääsemiseen on aina Kristuksessa. Kristinuskoa ei voi ymmärtää ilman tätä.

Raamattu ”Viimeisellä tuomiolla ei kysytä, kuinka paljon Raamattua on lukenut” – Raamattu on kiinnostanut minua siitä lähtien, kun opin lukemaan. Asuimme jonkin aikaa Vaasassa erään helluntailaispariskunnan yläkerrassa, ja olin välillä heillä hoidossa. Siellä oli iso perheraamattu, jossa oli Gustave Dorén kuvitus.

Muistan, kuinka minua kiehtoi valtavasti se maailma ja välillä aika hurjatkin kuvat. Kaikkia eivät aikuiset olisi antaneet katsoa, koska ne olivat sen verran raakoja.

– Pyrin lukemaan Raamattua joka päivä. Käytän Sanan aika -kirjaa, jota toimitan yhdessä Anna-Mari Kaskisen ja Miikka Ruokasen kanssa. Siinä Uusi testamentti käydään läpi vuoden mittaan ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa.

– Meidän kirkolliset kädenvääntömme eivät liity Raamatun arvoon ja merkitykseen sinänsä, vaan sen tulkintaan. Kun keskustellaan erilaisista tulkinnoista, minusta on oleellista ymmärtää, mitä Raamattu puhuu, mitä sinne on kirjoitettu ja millaisia kerrostumia ja millaista kirjallisuutta se sisältää.

– Raamatun kertomuksissa ja niissä kuvatuissa tapahtumissa heijastuu paitsi ihmisen kaipuu Jumalan puoleen, myös se, mitä Jumala haluaa ihmiselle sanoa ja miten hän lähestyy ihmistä. Jeesusta ja Raamattua on mahdoton erottaa, koska emme tuntisi Jeesuksen persoonaa ilman Raamattua. Mutta jos kysytään, ketä meidän tulee viime kädessä pitää Herranamme, niin kyllä se on Jeesus. Myös Raamatun oman todistuksen mukaan viimeisellä tuomiolla ei kysytä sitä, kuinka paljon Raamattua on lukenut tai kuinka hyvin sen osaa, vaan sitä, olemmeko nähneet Kristuksen kärsivässä lähimmäisessä.

Rukous ”Rukoukseni ei ole pelkkiä sanoja” – Kotona minulle opetettiin iltarukous, ja minua kannustettiin mukaan seurakunnan varhaisnuorisotoimintaan. Jonkun mielestä tuo ei ehkä ole paljon, mutta minä pidän sitä arvokkaana ja tärkeänä.

– Kerran, kun olin ehkä viisivuotias, olin kuumeessa ja hoidossa naapurin helluntailaisper-

heen luona. Isä ja äiti olivat töissä. Lepäsin ja istuskelin sohvalla. Helluntailaisperheen isä ja hänen saarnaajatoverinsa, joka oli siellä kylässä, polvistuivat ja rukoilivat, että pieni poika parantuisi. Tuosta hetkestä minulle on jäänyt vahva muistijälki.

– Minun on kauhean vaikea sanoa, kuinka usein rukoilen, koska se on osa arkista elämääni eri tavoin. Rukoukseni ei ole koskaan pelkkiä sanoja tai jotain sellaista, jolle varaisin tietyn ajankohdan. Sitäkin se voi olla, mutta rukouselämäni ei ole siihen sidottu. Rukoilen lukuisia kertoja päivän mittaan – rukousta ovat myös sellaiset huokaukset Jumalan puoleen, joissa välttämättä ei ole sanoja tai selkeitä ajatuksia.

– Olen tehnyt itselleni rukoussäännön ja hyödyntänyt siinä katolista ja ortodoksista traditiota.

Käytän esimerkiksi ruusukkoa tai rukoushelmiä ja saatan niiden avulla käydä läpi erilaisia lyhyitä rukoushuokauksia. Helmien määrä ja järjestys on iskostunut muistiini niin, että pystyn käymään rukoukset läpi missä milloinkin, vaikka autolla ajaessani.

Seurakunta ”Kotiseurakunnassani nuoreen ihmiseen luotettiin” – Kouluiässä menin mukaan seurakunnan poikakerhoon. Muutaman vuoden päästä minua pyydettiin apukerhonjohtajaksi ja lopulta myös kerhonjohtajaksi. Kävin siihen vaadittavat kurssit ja sain kerhonohjaajakortin, jossa oli valokuvani, seurakunnan leima, nuorisotyönohjaajan allekirjoitus ja merkinnät kursseista, joita olin käynyt. Edelleen pidän sitä ehkä tärkeimpänä kirkollisena valtakirjana, joka käteeni on annettu. Vuosien mittaan minulle on tullut monenlaisia valtakirjoja ja viranhoitomääräyksiä, mutta poikakerhosta kaikki alkoi, ja se on ollut erittäin merkittävä vaihe minun hengellisessä kehityksessäni.

– Rippikouluiässä etsin hyvin voimakkaasti itseäni ja sellaista nuorten porukkaa, joka tuntuisi turvalliselta ja jossa olisi hyvä olla. Oman rippikouluni jälkeen osallistuin tiiviisti kotiseurakuntani nuorisotyöhön ja seurakunnan elämään.

Löysin lopulta itseni aika monesta vapaaehtoistehtävästä: keräsin esimerkiksi kolehtia ja toimin yhteisvastuukerääjänä. Heittäydyin mukaan koko nuoruuden innolla. Siihen liittyi myös voimakas kokemus erään nuorten kirkkotilaisuuden jälkeen, kun tajusin, että haluan papiksi.

– Minulla on aina ollut vahva seurakuntaorientaatio, ja oma hengellinen kasvuni on aina tapahtunut suhteessa seurakuntaan. Kotiseurakunnassani nuoreen ihmiseen luotettiin. Se rohkeus, jonka sieltä sain, on ollut äärimmäisen tärkeää myöhemminkin, kun minulle on tarjottu haasteita, joihin tarttua. Opiskeluaikoina olin kesäteologina pienessä pohjalaisessa yhden papin seurakunnassa. Siellä sai tehdä ihan kaikkea.

– Silloin alkoi elää ajatus, että jos minut vihitään papiksi, haluan mahdollisimman pieneen seurakuntaan ihan sen takia, että silloin saa olla lähellä ihmisten elämää ja oppii tuntemaan laajasti ihmisiä. Pienessä seurakunnassa papin työ on monipuolista.

– No, nyt työni on aika kaukana siitä.

Mutta se kokemus oli minulle äärimmäiKIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 19

Tapio Luoma noin puolitoistavuotiaana.

Luoma halusi aikoinaan seurakuntapapiksi, koska hän halusi olla lähellä ihmisten elämää.

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

Luoma kokee kasvaneensa uskoon, ja hänen uskossaan on edelleen hyvin paljon samaa kuin nuorena.

Kuva on vuodelta 1978.

Rippikoulu oli hengellisen etsimisen aikaa. Luoma pääsi ripille vuonna 1977.

Arkkipiispan virkaan Tapio Luoma asetettiin 3.6.2018 Turun tuomiokirkossa.

sen tärkeä ja olen siitä hyvin kiitollinen.

Näin, mitä oma seurakunta ja sen työnte­ kijät merkitsevät ihmisille ja heidän iden­ titeetilleen.

Ura ”Ihan hyvä, että asiat ovat menneet niin kuin ne ovat menneet” – En ole oikeastaan suunnitellut uraani, vaan ko­ en olevani tässä siksi, että Taivaan Isä on halun­ nut minut töihin kirkkoon. Olen ajatellut, että se tehtävä, joka kulloinkin tehtäväksi tulee, pitää vain hoitaa niin hyvin kuin osaa. Totta kai on täy­ tynyt myös olla valmis ottamaan vastaan haastei­ ta ja isompia ja vaativampia tehtäviä.

– Elämä on myös varhain opettanut, että se, mitä itse suunnittelen, ei välttämättä ollenkaan toteudu. Olen esimerkiksi hakenut virkoja, joita en ole saanut. Nyt voin sanoa, että on ollut ihan hyvä, että asiat ovat menneet niin kuin ne ovat menneet.

– Hiljattain minulta kysyttiin, minkälaisia unel­ mia minulla oli nuorena. Kerroin, että minulla oli kaksi unelmaa: ensimmäinen oli päästä papiksi ja toinen oli perustaa perhe. Molemmat ovat to­ teutuneet.

– Työ on minulle elämäntapa. Välillä on ollut vaikea vetää rajaa sen suhteen, mikä on perheel­ le annettavaa aikaa ja kuinka paljon aikaa käytän työhön. Mutta kyllä minä pystyn vapaatakin pitä­ mään. Silloin lueskelen ja kuuntelen musiikkia.

– Minulla on työvuosia vielä jäljellä, eikä mi­ tään ratkaisuja ole tarvetta tehdä pitkiin aikoi­ hin. Tajuan kuitenkin, että kymmenen vuoden päästä olen jo eläkkeellä. Olen hyvin totaalises­ ti antanut itseäni, aikaani ja osaamistani kirkon työhön, jota rakastan ja joka on ollut valtavan tyydyttävää ja hienoa ja on sitä edelleen. Siksi vä­ hän mietityttää, että miten sitten eläkeläisenä ai­ ka kuluu. Mitä voisi olla elämä ilman tätä työtä?

Johdatus ”Luotammeko siihen, että Jumala todella johdattaa?”

– En ole kokenut sellaisia syviä kriisejä, joissa oli­ sin valtavasti epäillyt esimerkiksi Jumalan ole­ massaoloa tai Jeesuksen todellisuutta. Mutta jos­ kus olen tuntenut, että Jumala on hiljaa. Olen myös epäillyt Jumalan johdatusta. Niin on käynyt yleensä silloin, kun asiat eivät ole menneet niin kuin minä olisin halunnut.

– On iso kysymys, että mitä minä haluan ja mi­ tä Jumala haluaa. Jos me pyydämme johdatus­ ta, niin sehän merkitsee myös sitä, että tunnis­ tamme omien toiveidemme ja unelmiemme ole­ van välillä toisenlaisia kuin se, mitä Jumala ken­ ties haluaa.

– Monet ovat sanoneet, että jos rukoilee sydä­ mestään ”tapahtukoon sinun tahtosi”, tulee en­ simmäisenä mieleen, että mitähän pahaa minulle nyt sitten tapahtuu – aivan kuin Jumala odottaisi tilaisuutta antaa meille jotakin pahaa. On merkil­ linen oletus, että jos annan Jumalalle vapaat kä­ det ohjata minun elämääni, minun täytyy ruveta pelkäämään.

– Seurakuntapapin työstä muistan, että kun ihmiset kokivat järkyttäviä tragedioita, he usein

kysyivät, mistä Jumala heitä rankaisee. Ne ovat isoja ja vaikeita kysymyksiä. Mutta kristinuskon lohdullinen sanoma on siinä, että Jeesusta on jo rangaistu. Siihen, miksi me kohtaamme vastoin­ käymisiä, ei välttämättä ole mitään selitystä.

– Itse en ole kokenut suuria menetyksiä, mutta tiedostan, että koska tahansa saattaa kenelle ta­ hansa tapahtua mitä tahansa. Työssäni olen näh­ nyt monia tragedioita, jotka ovat kohdanneet ih­ misiä ja perheitä. Sellainen oli esimerkiksi Kau­ hajoen kouluampuminen vuonna 2008. Sellaiset tulevat kyllä ihon alle. Ja silloin on yhdessä kysyt­ ty, missä sinä Jumala olit.

– Olen miettinyt sitä, että jos näissä elämän vaikeissa tilanteissa, pettymyksissä ja tragediois­ sa ei voisi edes jollakin lailla turvautua Jumalaan – olkoon se miten pientä hyvänsä – niin mitä toi­ voa sitten olisi. Minulle perimmäinen toivonläh­ de on se, että vaikka hirvittäviä asioita tapahtuu, niin siitä huolimatta on olemassa jotakin sellais­ ta, minkä me tulkitsemme Jumalan läsnäoloksi siinä kivussa. Ja tietysti Kristus ristilläkin kertoo siitä, että Jumala ei kaihtanut kohdata kärsimystä omissa nahoissaan.

– Kirkolliskokouksen aikoihin ihmiset eri puo­ lilta kirkkoa sanovat usein rukoilevansa, että Ju­ mala johdattaisi kirkolliskokousta. Se on tosi tär­ keä asia, mutta se on saanut minut miettimään, luotammeko me siihen, että Jumala todella joh­ dattaa ja että ne päätökset, joita kirkolliskokouk­ sessa tehdään, oikeasti on tehty Pyhän Hengen johdatuksessa. Haluan uskoa, että jos kerran ru­ koillaan johdatusta, niin silloin se, mihin suun­ taan meitä viedään, on sitä johdatusta.

– Tämä nyt tietysti pätee ihan kaikkeen muu­ hunkin. Olemme kyllä hanakoita pyytämään Ju­ malan johdatusta, mutta meillä on kuitenkin aika vahvoja reunaehtoja sille, minkä me olemme val­ miita tulkitsemaan sellaiseksi.

Avioliitto ”Kysymys avioliitosta ei ole minulle vakaumuksen asia” – Olen aina mieltänyt olevani kirkollisen kentän keskivaiheilla. Viime aikoina on esillä ollut paljon kysymys samaa sukupuolta olevien avioliitosta, ja siinäkin olen ollut aika lailla keskikentällä – nyt vain siirtynyt vähän keskikohtaa osoittavan vii­ van toiselle puolelle. Avioliitto ei ole koskaan ol­ lut minulle mikään raamattukysymys, vaan poh­ diskeluni on noussut lähinnä kirkon perinteestä ja avioliiton määritelmästä.

– Espoon piispana ollessani en itse erityises­ ti halunnut pitää tätä aihepiiriä esillä, mutta asi­ asta kysyttiin jatkuvasti. Silloin yritin rehellises­ ti vastata, että meillä ei ole vielä sellaista päätös­ tä, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen. Tosin jo Espoon piispanvaa­ lin aikaan 2011 totesin jossakin paneelissa, et­ tä kyllä se minulle käy, jos mennään sitä kohti yhdessä.

– Arkkipiispanvaalin yhteydessä vuonna 2018 muistan sanoneeni, että jos kirkko hyväksyy sa­ maa sukupuolta olevien parien vihkimisen, voi­ sin kuvitella itsekin olevani heitä vihkimässä. En ole koskaan ollut tai en ainakaan koe olleeni täy­ sin ehdoton, vaan ennemminkin kyselevä.

– Homoseksuaalisuus ei sulje pois syvää kai­ puuta Jumalan puoleen tai henkilökohtaista us­

koa. Ehkä juuri homoseksuaalisen ihmisen hen­ gellisen elämän tunnistaminen ja aidoksi tun­ nustaminen on lopulta eniten vaikuttanut ajat­ teluuni niin, että olin muiden piispojen kanssa valmis tekemään kirkolliskokoukselle esityksen, että kirkossamme mahdollistetaan samaa suku­ puolta olevien vihkiminen avioliittoon. Olen miettinyt, kuinka aktiivisesti olen muuttanut kä­ sitystäni, vai olenko vain yhtäkkiä huomannut, että tämä ei ole enää minulle samanlainen kysy­ mys kuin aikaisemmin.

– Toivon myös, että minulla on muutakin annettavaa tälle kirkolle kuin se, mitä ajattelen avioliitosta. Ylipäätään minua mietityttää se, missä asioissa on oltava järkähtämätön ja mis­ sä asioissa meidän on annettava tilaa itsellemme mielipiteiden kehittymiselle ja muuttumiselle.

– Minulle vakaumus on pysyvää. Mielipiteet voivat muuttua ajan oloon. Kysymys avioliitosta ei minulle ole vakaumuksen asia.

Valta ”Raskainta on ollut tajuta omien mahdollisuuksieni rajallisuus” – Arkkipiispan virkaa kunnioitetaan ja arvoste­ taan. Se totta kai tekee valtavan nöyräksi ja myös varovaiseksi, että en tulisi aiheuttaneeksi hal­ laa tälle viralle. Valta kirkossa on mitä syvim­ min hengellinen asia. Se auktoriteetti, joka arkki­ piispan virkaan liittyy, ei todellakaan ole minun omaani.

– Iso kysymys, jota pohdin jo Espoon­aikoina­ ni, on se, mitä piispuus tekee ihmiselle – eli mis­ sä määrin minulla säilyy kosketus autenttiseen minääni.

– Yksinäisyyttä en ole virassani kokenut. Mi­ nulla on loistavat työkaverit. Raskainta on var­ maan ollut tajuta omien mahdollisuuksieni ra­ jallisuus – se, että sittenkin tällä paikalla olen vain ihminen, joka ei saa aikaan ihmeitä. Arkki­ piispanvaalin jälkeen on välillä tuntunut raskaal­ ta myös se, että olen tullut tuottaneeksi petty­ myksen – kun olen tajunnut, että minä en ollut­ kaan sellainen arkkipiispa kuin jotkut olisivat toi­ voneet. Mutta nykyisin otan siitä yhä vähemmän pulttia. ■

Kuka?

Tapio Luoma, 62, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa. Hän aloitti virassaan kesäkuussa 2018. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Espoon hiippakunnan piispana ja Seinäjoen kirkkoherrana.

Luoma on vihitty papiksi vuonna 1987 ja väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 1999.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 21

Mielipide

veksivan valtion edesottamuksille, tulee olemaan irtipääsemättömän häpeän aihe meille, joita kristityiksi kutsutaan. Kuten ristiretket, miekkalähetys ja shoah.

Miksi pappi hyväksyy Israelin tekemän kansanmurhan?

Lauri Hannikainen kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, Helsinki

Juutalaisille ei ole luvattu maata VANHAN TESTAMENTIN (VT) kirjoitusten viesti juutalaisten asemasta valittuna kansana on selvä: liitto Jumalan kanssa hyllytettiin esi-isien petollisuuden vuoksi. Uskollisuuden vastineena saatu hallintaoikeus maahan sekä Jumalan huolenpito menetettiin.

Tilanne ei ole muuttunut 2600 vuoden mittaan. Siksi kaksi diasporaa, siksi myös nykyinen itseaiheutettu riesa. Uuden testamentin sanoman myötä Jumala avasi valitun kansan jäsenyyden koko ihmiskun-

Olemme tässä emmekä muuta voi

MARTTA-KAISA VIRTA

SUOMEN KARMEL-YHDISTYKSEN puheenjohtaja, pappi Risto Auvinen katsoo, että Jumalan lupaukset toteutuvat Israelin kansan kohdalla sellaisina kuin ne on Vanhassa testamentissa ilmoitettu (K&k 24.10.). Israelin valtio on osa Jumalan toimintaa. Siinä valossa Israelin nykyinen sodankäynti on täysin hyväksyttävää, myöskin kansanmurha, johon YK:n kansainvälinen tuomioistuin tulee lähitulevaisuudessa toteamaan Israelin syylliseksi.

Auvinen puoltaa yhtä koko Palestiinan alueen kattavaa Israelia, jossa maa kuuluu juutalaisille. Ei tule puhua siirtokunnista vaan uusista kaupungeista tai taajamista. Kun kaikki hyväksyvät Israelin valtion olemassaolon ja juutalaisten maanomistusoikeuden, voidaan ryhtyä ”rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä olla”.

Tässäpä on uutta yhteiskuntatiedettä – valtio, jonka kansalaisista osa omaa täydet oikeudet, ja muut tyytyvät vähempään.

Tosiasiassa Auvisen mallissa viime vuosikymmenet vallalla ollut miehitystilanne jatkuisi yhtä väkivaltaisena, paitsi jos kävisi niin, että Israel nujertaa palestiinalaiset täydellisesti. Jäljellä olisi hirmuvaltio nimeltä Israel.

Auvinen piirtää Jumalasta normaali-ihmisen oikeustajua loukkaavan kuvan.

Jorma Larinkoski Helsinki

Talouskasvu tarvitsee terveitä ihmisiä HINNAN PÄIHTEIDEN MYYNNIN laajentamisesta maksavat heikoimmat, kirjoitti Pauli Juusela pääkirjoituksessaan (K&k 24.10.).

Kirjoittajan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Etenkin kun rekisteriaineistoista tiedämme, että Suomessa elää ainakin 89 000 näkymätöntä lasta perheissä, joissa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma.

Päihdepoliittiset toimenpiteet on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa Kasvun kaava -otsikon alle. Kaavasta on kuitenkin unohtunut yksi merkittävä yhtälö: terve talous tarvitsee myös terveitä ihmisiä. Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat kielteisesti niin käyttäjänsä kuin muiden ihmisten terveyteen sekä lisäävät julkisen sektorin kustannuksia.

Talouskasvun hakeminen päihdepolitiikalla on lyhytnäköistä, koska päihteet vähentävät työtätekevien määrää ja heikentävät työ- sekä toimintakykyä. Ei ole elinkeinoelämänkään etu, jos suomalaiset käyttävät entistä enemmän riippuvuutta ja terveyshaittoja aiheuttavia aineita.

Ajat ovat kuitenkin kovat terveyden edistäjälle. Entistä enemmän terveyspolitiikassa puhutaan, että ihmisten terveyteen vaikuttavat myös kaupalliset tekijät, jotka ovat ilmeisempiä alkoholissa ja muissa päihteissä. Vastuullinen päihdepolitiikka ei katso yksittäisen elinkeinon vaan ihmisten terveyden ja koko yhteiskunnan etua. Siksi on valtion velvollisuus säännellä päihteiden saatavuutta tutkittuun tietoon perustuen.

Heikki Luoto kehittämispäällikkö, teologian maisteri Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

nalle. Vanhan testamentin käyttäminen ihmisoikeuksien rajaamiseen ja pahuuden laillistamiseen on jumalanpilkkaa.

Pyrkimys hyödyntää Abrahamin siunausta olemalla sokea Israelin nimeä kantavan, niin Vanhan kuin Uudenkin testamentin etiikkaa hal-

TAITAA NYT pahan kerran olla niin, että Terhi Teräs-Hukka ampuu mielipiteellään omaan jalkaan, niin kuin hän sanookin: kun tuomitset, tulet tuomituksi (K&k 7.11.). Aina tulee jotenkin tuomituksi, kun kirjoittaa jonkin mielipiteen ihan mihin tahansa – YouTubeen, X:ään, Kirkko ja kaupunki -lehteen. Joku tykkää, joku peukuttaa alaspäin.

Kaikkein vaikeinta meille ihmisille on katsoa toisiamme samasta tasosta riippumatta tulotasosta, terveydestä tai omasta elämänhistoriasta. ”Yhteiskunta” on tuolla jossain, korkealla, mihin tavallinen tallaaja ei ylety millään. Oletetaan, että yhteiskunta on jotakin, joka ei itseä tavoita. Siitä voi pudota niin kuin kelkan kyydistä.

Kukaan ei sinänsä voi pudota omasta elämästään. Olemme tässä, emmekä muuta voi. Sen suuren yhteiskunnan pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta olemme me kaikki, eivät vain jotkut etuoikeutetut ja varakkaat.

Päivi Kangas Espoo

Elämä jatkuu ilman sosiaalista mediaa POISTIN ITSENI kaikista somekanavista enkä aio palata takaisin. Mitä olen saanut tilalle? Tyhjennän sähköpostiani sinne kertyneestä postista. Laitan valokuviani järjestykseen ja poistan turhia kuvia. Kuuntelen äänikirjoja.

Pidän yhteyttä ihmisiin muiden sähköisten viestimien kautta ja lähettelen silloin tällöin postikortteja. Kirjoitan yhä myös kirjeitä.

Teen ruokaa, käyn kirjastossa ja kahviloissa. Kutsun myös ihmisiä kylään. Se on valitettavan unohtunut tapa, kun kyläilykulttuuri on hävinnyt.

Elämässä on paljon muutakin kuin sosiaalinen media! Ehkä meidän ei tarvitse myöskään tietää, mitä kaikille viidellesadalle seuraajallemme kuuluu.

Birgitta Wulf Salo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

TURVALLISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HELSINGIN PIHLAJISTOSSA! SE NI ORI TALO

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeakoti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita. Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Soita, niin neuvotellaan sinulle sopivasta ratkaisusta! Autamme mielellämme kaikissa asumiseen liittyvissä pohdinnoissa.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta.

Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä.”

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa BLACK FRIDAY- TARJOU

KSET

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä PELKOPOTILAILLE OLEMME ERIKOISTUNEET. EI MUITA KUSTANNUKSIA. HML Ada Tikka

alk. 89 € · Hammaskiven poisto + muuten 68 € soodapuhdistus aika 20 min. · Ilmainen hammastarkastus hoidon yht, muuten vain 25 € · Juurihoito alk. 350 € · Hammasvalkaisu 120 € · Purentakisko 320 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä.

Lahjakortti hampaiden hoitoon on paras!

650€

Muut palvelut: Keinojuurihammas · Kirurgia · Hammaskoru

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

490 € 178 € 125 €

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008 • Kumppanuutta ja seuranpitoa • Alzheimer ja muistihoivaa • Henkilökohtaista hoivaa • Viriketoimintaa • Ruoanvalmistusta • Kodinhoidollista avustusta • Asiointi- ja kuljetusavustusta

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Helsinki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua ○ Seuraksi ulkoilemaan

Ilahduta lahjakortilla!

www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574 Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185 Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€ +tehty työ.

info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää

www.jenninkotisiivous.fi

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN JalkaPirkko Jalkojenhoitaja Pirkko Manninen Puh 050 533 76001 Kotikyläntie 4 02770 Espoo PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Vuokralle tarjotaan Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Myydään

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Marjatta Metsovaaran matto 210 x 170, pinkinpun., Muranon kattokruunu, Rosendahlin 6-heng. ruokakalusto + kahvikupit. Kaikenl. kodin tavaraa. P. 050 432 5815

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki

puh. 09 622 5930

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset

https://perhejaperinto.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Varaudu elämän taitekohtiin

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Edunvalvontavaltakirjat, testamentit, kauppakirjat, perunkirjoitukset, pesänselvitykset, perinnönjaot, avioehtosopimukset ja jäämistösuunnittelu ym.

www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

050 357 7807

040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa

Heidi

Ostetaan

lakirytkonen.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

OSTAMME

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

www.norros.com

KULTAA & HOPEAA

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Rakennusala

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Siivouspalveluja Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät.

P. 040 751 4464/Mika.

Kaikki remontit, isot ja pienet Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Taide-esineet. Arvoirtaimisto.

Antiikki. 1900-1980. Artek.

Kokoelmat. Kuolinpesät.

Käteismaksu/tili.

045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suur­ siivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Hautauspalveluja

KAKSIKIELINEN ESIRUKOUSILTA: Joka toinen tiistai alkaen 17.9 klo. 19, Munkkiniemen kirkkossa (Tiilipolku 6, Helsinki).

26.11, 10.12. Tilaisuus näkyy myös livenä Petruksen seurakunnan Facebook-sivulla (@ Petrus församling). Lisää tietoa www.helsinginseurakunnat.fi/ petrusforsamling. Esirukousilta on kaksikielinen, tervetuloa!

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

HAUTAKIVET

BREMERIN KIVI

ke 20.11. klo 18.30 körttiseurat Matinkappelilla, Liisankj.3; kahvit klo 18. su 24.11. klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink.5; Seuratuvan virsikuoro, s.J.Rytkönen; messu, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkot.4; messu, kahvit ja seurat. klo 13 kirkkopyhä Loviisassa, Brandensteinink.2; messu, kahvit ja seurat. klo 14 Tuomiopäivän seurat Jaakko Eleniusta muistellen Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs; T.Korteniemi, Ju.Elenius, E.Tikka, J.Hautala, P.Järveläinen. klo 15 veisuuta Nurmijärven srkkesk., Kirstaant.5-7. ma 25.11. klo 18 körttiseurat Rastikeskus, Tenholant.6 (Ruskeasuo); mm. R.Oikarinen. ti 26.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 27.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. su 1.12. klo 16 nuorten ja nuorten ystävien seurat Seuratuvalla: kaikenikäiset tervetuloa veisaamaan nuorisotyön tapaan! ma 2.12. klo 19 siioninvirsiseurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2. ke 4.12. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne1.

TULOSSA: pe 6.12. klo 15 Itsenäisyyspäivän konsertti, Veisuuveljet; Huopalahden kko. ti 17.12. klo 18 verkkoseurat Lähetysseuran kanssa.

www.ukkonen.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden koke­ muksella Helsingissä ja Espoossa

Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

RUPATTELUA

KAUPUNKI

hirveä

K

E

M

I VENTTIO AIKANA

D

O

T

U

S

SAA KIKATTAMAAN

K

U

T

I

T

S

SURANNE

T

U

K

E

A

U

E

T

A

A

J

U

R

I

T

A

R

I

E

L

LÖYH- T KIÄ

O

S

I

T

E

N

METSÄSTYKSEEN

L

L

I

SHAKESPEAREN ILMAN HENKI

M

A

N

OSTOKSESTA

N

E JENTA- USEIN E MISTA TUT-

MAAHAN

E

M

A

K

N

E

RAHA

KÄPÄLÄLAUTA

KUSKEJA

A

JOHTI PELIENNEN PAIKKOJA A DAAVIDIA S

HIFIHUU- MERKKI DAH- JAPADELLA NISTA

O

U

L

LAA- MATTI

E A

N

AD-

TUJEN KESKEN

SUURIN

M

A

S

A

TAHTO U

A

U

L

SEILASI KAISLAVENEELLÄ

T

H

O

R

T

A TYYTYMÄTÖN K

A

D

E

A

L

I

S

L

U

K

U

K

U

R

K

A

AALTO ENSIMMÄISEN NIMISIÄ

E

L

I

A

S JAETTU S

USEIN

ELIN-

A

H

A

P

A

N

KYNILLE P

E

N

A

A

L

I

T

EIVÄT VAIKUTA VANHENEVAN I

K

I

N

U

O

R

E

T

KOVIA POLKUPYÖRÄSSÄ

L

A

A

A

T

OSA RAAMATTUA

L KOLLA K

E

V

Ä

T

A VAITI S

A

N

A

S

ohut H A R S O

NOKKELIA KONSTEJA

K

A

VIISI S T TIUTA

A

T

A

T

E

U MÄLLI- O

MUNIVIA RAIJAN SUKUA

T

T

ITSESTÄÄN TOIMIVIA

K

I

TEHDÄ KUVIVOIT- TEL- A TOA MAA

STERIILI VÄYLÄÄ VARTEN

A

O

A PINTAVIKA D

MOOSEKSEN ISOVELI

A

A

R

O

N

U

R

HILLUA AALTOSEN TAVOIN!

M

U

T

KAME- E A RASSA

S

K

I TÄS-

SESTI

I

N

MUNISTA H

Ä

R

I

E

O

T

hurja T A V A T O N TEPSIÄ T E H O T A E EDESSÄ MIKROON

I

N

E

S

HARTIOILLE S MADRID

T

U

TOSI FIKSUJA

N

E

R

T

T

Ä

Y

T

E TEHE- I

SIELLÄ

KIRJAISKANDIsolJULIJA T A MALA DONNA tuille mieleen I L T A L USEIN PALKITTU KLEMOLA

O

O

R

O

P

I

A

I

N

-1.

E

E

T

A

N

A

M

A

T

O

N

S

U

M

I

T

A

T

A

JUDOKAN A ALLA

A

TAA N RASAHR

A

N

T

R

O

O

T

O

E

R

N

O

HUTI HESSEN TEOS

TAVIA

O

H

A

RAN FINNAIR KESKIENNEN LÄN- M MESSUA NESSÄ VAATE

T

A

L

UPOT-

HAULI-

M

O

A

T SÄKÄT O M

VUORISTO A

U

U

T

A

U

KEKEN KUMPPANI

O

M

A

T

TÄRÄYTYK- I SET

S

K

U

T

T

A

U

S

E

L

I

KORAANIN S LUKU

U

U

R

A ARMEI- K

U

R

I

B

O

N

U

S

M

A

M

A

K

I

N

A

T

T

I

I

L

I

A

I

T

A

L

E

E

A

RUNOILIJA LAAKSONEN

H

PAINIMATTO M SUPERSUOSITTU IRLANTILAIS- E ARTISTI

O

L

S

K

I

N

Y

A

EIVÄT MUI- O DEN

M

JASSA

M

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

kuinka LUMIUKON porstua KIRJAILIJA CALVINO KOTITEKEE KUKKIA PAKKASÖINÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024

Hyvää pyhää

1.12.

Nyt sytytämme kynttilän

Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista.

Adventti on joulun odottamista ja siihen valmistautumista.

PERINTEISESTI JOULUUN VALMISTAUTUMINEN on alkanut adventista. Sana adventti tulee latinan kielestä ja merkitsee saapumista. Adventtina odotetaan Jeesuksen syntymistä maailmaan, ja sen merkiksi neljänä joulua edeltävänä sunnuntaina sytytetään adventtikynttilöitä. Tapana on, että jokaisena sunnuntaina sytytetään yksi uusi kynttilä, jolloin neljäntenä adventtisunnuntaina palaa neljä kynttilää. Perinne on tullut meille Ruotsista, jossa adventtikynttilöitä poltettiin ensimmäisen kerran 1870-luvulla.

MARJO KYTÖHARJU

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Vapahtajan odotus alkaa adventista

K

un Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla, sitä oli odotettu. Ratsain kaupunkia lähestyvä opettaja keräsi tien varteen suuren joukon ihmisiä. Juhlallinen vastaanotto viimeisteltiin levittämällä tielle vaatteita ja puun oksia.

Odotus oli alkanut jo ennen kansanjoukkojen huutamaa ”Hoosiannaa”. Vanhan testamentin profeetta Sakarjan sanat olivat luvanneet kuninkaan tulevan aasin selässä. Perinteisesti on tulkittu, että niin Jeesuksen aikalaiset kuin häntä ennen eläneet profeetat ja heidän seuraajansa olivat odottaneet samaa: Jerusalemin kunnian palauttajaa, voimakasta johtajaa, joka ajaisi sortajat pois.

Ensimmäisen adventtisunnuntain raamatunkohta loppuu hetkeen, jonka perusteella voisi päätellä ennustusten toteutuneen. Juhlitun sankarin kohtelu saa ajattelemaan, että odotukset täyttyivät kertaheitolla.

Näin ei kuitenkaan ole. Juhlavasta ensimmäisestä adventista alkaa todellinen odotus.

Mitä se odotus sitten on? Ehkä se on monenlaista. Ihmiset odottavat Jumalalta rauhaa sydämeen, levollisuutta huolien keskelle, maallista menestystä, apua sietämättömässä tilanteessa, perhettä, terveyttä.

Odotus huipentuu jouluun, joka näyttää, ettei luvassa ole valtaa, kultaa eikä kaikkien toiveiden täyttymistä.

Odotamme Vapahtajaa, joka liittää meidän äänemme enkelien ja koko luodun maailman suureen kuoroon – ja joka siitä huolimatta on jotain pientä ja vaatimatonta. Odotamme Vapahtajaa, joka löytyy sieltä, missä ihmiset ovat vailla majapaikkaa, missä eläimet ottavat tuoreen perheenjäsenen vastaan, missä ei ole rikkautta, mutta on rakkautta.

Paastoa jouluvaatimuksista Joskus tuntuu siltä, että joulu vyöryy päälle.

Kaupat pursuavat muistutuksia siitä, miten läheisille pitäisi hankkia lahjoja ja kotia koristella sesonkiin sopivilla väreillä.

Paastoa jouluvaatimuksista.

Kun kirkoissa lauletaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina Hoosiannaa, tutki, millainen jouluun valmistautuminen on sinusta kivaa. Tee sitä hetki joka päivä jouluun asti ja jätä kaikki muu vähemmälle.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2024 27

”

Nuorempana suututti, kun tuli virheitä ja neuletta joutui purkamaan. Nykyään ajattelen, että myös virheet kuuluvat elämään.

SINIKKA SAARIAHO LATOKOSKEN MARTOISTA s. 4

19

21.11.2024 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Kohti juhlaa Diandra virittäytyy jouluun konserttikiertueella s. 2

Rakenna joulupuu -keräys auttaa vähävaraisia s. 4

Joulunajan konserttitarjonta kirkoissa, katso s. 14–16

”On ihanaa, kautta Diandralle joulutunnelma syntyy konserttikiertueesta, joululakanoista ja shoppailusta ihmisvilinässä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JOONAS BRANDT

J

Joulun alla keikkamatkoilla Diandran autossa soi Jouluradio.

Lempijoululaulu vaihtelee päivän ja oman mielialan mukaan.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024

oululaulukonserttiin saapuvat ihmiset saattavat joutua tietämättään uteliaan silmäparin tarkkailun kohteeksi. Laulaja Diandra Floresilla eli Diandralla on tapana hiipiä katselemaan konserttivieraita sakastissa sijaitsevista valvontakameroista.

Diandra piirtää sormillaan ilmaan lumisadetta.

– Katselen valvontakameroiden ruudulta, kun lunta saattaa leijailla hiljalleen, ihmiset kerääntyvät jonottamaan kirkon eteen ja jonossa käy ihana kuhina.

Marraskuun loppupuolella alkoi Diandran Kerran joulukuun aikaan -konserttikiertue. Tänä vuonna mukana kiertueella ovat viulua soittava pikkusisko Deirdre “Dede” Flores sekä Janne Hovi, joka soittaa pianoa.

– Joulukonserttikiertue on itselleni iso osa joulun tunnelmaan virittäytymistä. On ihanaa, että saan tuoda musiikin kautta jouluiloa ihmisille, Diandra kertoo.

JOKAISESTA KONSERTISTA muodostuu omanlaisensa, sillä Diandra pitää imrovisoinnista.

– Fiilistelen tunnelmaa ja päätän siinä hetkessä, millaista laulua ilta kaipaa.

Diandran oma lempijoululaulu vaihtelee päivän ja mielialan mukaan. Tällä hetkellä yksi Diandran suosikkijoululauluista on 1600-luvulta peräisin oleva ranskalainen Heinillä härkien kaukalon, josta hän on tehnyt oman sovituksen.

– Sovituksemme on hieman kansanmusamainen,

että saan tuoda musiikin jouluiloa ihmisille” ja soitan siinä viulua. Odotan joka konsertissa hetkeä, jolloin pääsen laulamaan kyseistä laulua, Diandra sanoo.

Viime vuosina myös Jean Sibeliuksen säveltämästä En etsi valtaa loistoa on tullut Diandralle tärkeä joululaulu.

– Lauloimme sitä aina koulussa, mutta en oikein pitänyt siitä, koska se on niin hidas. Kului useita vuosia, ja esitin laulun Elämäni biisi -ohjelman joulujaksossa. Ikää ja elämänkokemusta oli tullut lisää, ja tajusin, että vitsit, onpa hienot sanat ja melodia.

Joululaulun sanat on kirjoittanut kirjailija ja runoilija Zacharias Topelius alunperin ruotsiksi vuonna 1887.

Myös 1990-luvun lopussa julkaistu, ruotsalaislaulaja Carola Häggkvistin säveltämä Taivas sylissäni saa Diandralta ylistystä.

– Se joululaulu todella koskettaa ihmisiä. Laulun aikana yleisöstä kuuluu aina niiskutusta.

”

Jouluaaton pitäisi olla muita päiviä pidempi.

DIANDRA FLORES

DIANDRA JAKSAA kuunnella joululauluja myös vapaa-ajallaan.

– Kun ajamme keikkapaikalle, autossa soi Jouluradio ja kun ajamme keikalta pois, autossa soi Jouluradio.

Vaikka Diandra nauttii jouluisesta tunnelmasta, kotiaan hän ei koristele jouluksi.

– Olen kotoa pois koko joulunalusajan, joten tuntuu, että se olisi ajanhukkaa. Jokin aika sitten näin Instagramissa joululakanat, ja olen harkinnut, että hankkisin itselleni sellaiset.

Joulukonserttikiertue loppuu pari päivää ennen jouluaattoa. Silloin

Diandra vaihtaa vapaalle.

– Aatonaattona lähdemme äitini, siskoni ja Helsinkiin tulleiden sukulaisteni kanssa crazy shoppailemaan. Ostan silloin kaikki joululahjat, koska en ehdi hankkia mitään ennen sitä.

Lahjalista tulee olemaan pitkä.

Diandran suku on ollut alunperin pieni, mutta siskon ja serkkujen lasten myötä perheeseen kuuluu jo yli 30 henkeä.

– Lahjojen hankkiminen aloitetaan meidän 94-vuotiaasta ukistamme ja päätetään 1-vuotiaaseen siskonpoikaamme. Siihen välille mahtuu pitkä liuta setiä, tätejä, serkkuja, serkun lapsia, omia siskoja ja siskon koiria.

JOULUAATTONA DIANDRAN herätyskello soi aina ennen kello kahdeksaa.

– Silloin alkaa Joulupukin kuumalinja. Joulupukin ensimmäinen tervehdys on ihan pakko katsoa joka joulu.

Seuraavaksi ohjelmassa on vuorossa aamiainen ja jokajouluinen riisipuuro.

– En halua käyttää jouluaattoa puuron keittämiseen, joten menen perheeni kanssa syömään joulupuuroa kahvilaan tai hotelliin.

– Jouluaaton pitäisi ehdottomasti olla muita päiviä pidempi, mutta valitettavasti se on ihan yhtä lyhyt kuin muutkin päivät.

Puuron jälkeen suuntana on iso tavaratalo.

– Sinne on pakko päästä, vaikka en ostaisi mitään. Saan tavaratalon kiireestä joulufiiliksen.

Floresin perheen jouluaaton illallisella syödään perinteisiä jouluruokia ja sushia.

Diandran vastuulla ovat jälkiruoat, jotka hän hankkii eräästä Helsingissä sijaitsevasta ranskalaisesta leipomosta.

– Ranskalainen sitruunamarenkipiirakka on meidän sukumme jouluperinne. Nykyään meillä on pöydässä myös mantelicroissantteja, joista kaikki pitävät.

Jouluaaton aterialla on mukana koko suku, joka kokoontuu Diandran tädin kotiin maalle.

Joulukonserttikiertue loppuu pari päivää ennen jouluaattoa.

Silloin Diandra vaihtaa vapaalle.

– Sinne tulee hirveästi lapsia, teinejä, aikuisia ja eläimiä. Siellä me remuamme kaikki yhdessä, ja koirat ja kissat ovat menossa mukana.

Diandran Kerran joulukuun aikaan -joulukonsertti Johanneksen kirkossa 28.11. klo 18 ja Pyhän Laurin kirkossa 19.12. klo 20.30

Tiesitkö tämän kirkkokonserteista?

Kirkoissa järjestetään läpi vuoden valtava määrä konsertteja, joista iso osa pidetään marras-joulukuussa.

Osa joulukonserteista on seurakunnan järjestämiä, mutta suurin osa jonkun muun tahon, jolloin seurakunta vuokraa tai antaa tilan tapahtuman järjestäjän käyttöön.

Kirkoissa esiintyvät artistit ja heidän taustaorganisaationsa määrittävät konserttilippujen hinnan itse ja maksavat seurakunnalle tilankäyttömaksua. Lipputulot menevät konsertin järjestäjälle. Seurakunnan puolelta tapahtumissa on mu-

kana suntio.

Monesti kuorojen konsertteihin voi olla ilmainen sisäänpääsy, mutta kuulija voi niin halutessaan ostaa maksullisen käsiohjelman. Näistä saatavat tuotot menevät kuoron toimintaan ja/tai tilavuokraan. Toisinaan voidaan myös menetellä niin, että seurakunta ei peri kuorolta tilankäyttämaksua, mutta kuoro tulee myöhemmin esiintymään vaikkapa seurakunnan messuun.

Katso joulunajan konserttitarjonta kirkoissa s. 14–16.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024 3

– Jouluna korostuu se, että rahaa ei ole jouluruokiin eikä muistamisiin. Vaikka yrittäisin säästää pitkin vuotta, joulua varten ei jää säästöön mitään, kertoo omaishoitaja Laura.

Anna joululahja tuntemattomalle – voit pelastaa yksinhuoltajan joulun Yksinhuoltaja Laura sai jouluavustuksen seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksestä.

H

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VILJA HARALA

elsinkiläinen yksinhuoltaja Laura on hakenut seurakunnalta jouluavustusta useana vuonna.

– Se on pelastanut meidän jouluja! Olen saanut käärittyä jotakin lapsille pakettiin, Laura kertoo.

Hän on 16-vuotiaan lapsensa omaishoitaja lapsen terveyshaasteiden vuoksi ja ollut siksi vuosia poissa työelämästä. Vanhempi lapsi on täysi-ikäinen ja opiskelee, mutta

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024

opinnot ovat pitkittyneet neuropsykiatristen haasteiden vuoksi. Lapsi asuu kotona. Isä ei osallistu lastensa elämään, joten Laura pyörittää yksin perheen taloutta.

– En miellä itseäni köyhäksi, mutta vähävaraisia me olemme.

Olen oppinut elämään tosi pienillä tuloilla. Käyn paljon kirppiksillä ja ostan vaatteeni sieltä. Laitan lähes kaiken ruuan itse, Laura kertoo.

Hän sanoo olevansa melkoinen tarjoushaukka: jos netistä löytyy hyvä tarjous muualta kuin omas-

ta vakiokaupasta, hän kävelee sinne vaikka hankkimaan sen yhden tuotteen.

Noutoruokaa perhe ei osta juuri koskaan. Jos halutaan viettää laiska päivä ruuanlaitosta, Laura avaa pakastimen oven. Nuoret voivat valita, syödäänkö makaronilaatikkoa tai vaikka kasvissosekeittoa.

– Hinnat ovat nousseet tosi paljon viime vuosina. Kun ennen pärjäsimme 70–100 euron viikkobudjetilla, nyt kauppaan menee 140 euroa viikossa. Joudun miettimään, mistä kiristetään, hedelmistä vai vihanneksista.

Myös Kelan tukia on leikattu hallituksen päätöksellä, esimerkiksi asumistukea, ja kaupungin harkinnanvaraisen toimeentulotuen ehto-

ja on tiukennettu.

– Joulua varten ei jää säästöön mitään, vaikka yrittäisin säästää pitkin vuotta. Jouluna korostuu se, että rahaa ei ole jouluruokiin eikä muistamisiin. Kun lapset olivat pieniä, oli helpompaa löytää edullinen lelu tai vaate lahjapakettiin. Nuorilla toiveet ja tarpeet ovat isompia. Mutta minun on mahdotonta hankkia esimerkiksi 70 euroa maksavaa tietokonepeliä muuten kuin osamaksulla.

Lauran perhe on saanut seurakunnan jouluavustuksen lahjakorttina.

– Olen tykännyt siitä, että voin valita itse, mitä omaan jouluun sopivaa ostan. Lahjakortti on tarkoitettu ruokaan ja lahjahankintoihin.

ANTTI RINTALA

Olen hankkinut esimerkiksi joulun laatikoita, alkoholitonta glögiä, juustoa, hedelmiä, puuroriisiä ja leivontatarvikkeita. Viime vuonna avustusta hakiessa sai valita myös jonkin uuden neuleen, ja otin villasukat.

Perhe viettää joulua yhdessä Lauran äidin ja sisarusten perheiden kanssa. Jokainen tuo yhteiseen pöytään jotakin, ja Laura on jo hankkinut kirppikseltä joitakin lahjoja.

Vaikka Lauraa hieman stressaakin se, miten hän saisi mieluisan joulun järjestettyä lapsille ja myös itselleen, hän kuitenkin odottaa joulunaikaa kovasti.

– Nautin hämäränhyssystä, kynttilänvalosta ja mahdollisuudesta istua alas ystävän tai perheenjäsenen kanssa ja höpötellä rauhassa.

On ihanaa kääriytyä sohvannurkkaan viltin alle teekupposen tai glögin kanssa, lukea kirjaa tai katsoa yhdessä elokuvaa.

Silloin ei tarvitse vielä miettiä vuonna 2025 odotettavissa olevaa vuokrankorotusta, asumistuen leikkausta ja lapsilisän päättymistä.

Lauran nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojelemiseksi.

Isoset Jenni Konttinen ja Vendla Költtä viime vuoden rippikoulussa Espoon Velskolassa.

Tule mukaan Rakenna joulupuu -lahjakeräykseen Jouluavustusten hakuaika on päättynyt. Nyt tarvitaan joulupuun rakentajia eli lahjoituksia keräykseen.

Useimmissa seurakunnissa kerätään ainakin lahjakortteja joulukuun ensimmäisellä viikolla. Aikataulut ja keräystavat vaihtelevat – katso tarkat tiedot: rakennajoulupuu.fi.

Viime jouluna Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien yhteisellä Rakenna joulupuu -keräyksellä autettiin yli 4 000 vähävaraista ihmistä pääkaupunkiseudulla.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät selvittävät avunhakijan rahatilan-

teen, kuten yleensäkin diakonian taloudellista apua haettaessa. He myös huolehtivat lahjoitukset perille osana työtään.

Diakoniatyössä nähdään joka päivä, miten toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet. Näin tilannetta kuvaa Leppävaaran seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija Petri Lehtisalo: – Perheet, jotka elävät pienillä tuloilla, ovat nyt entistä hankalammassa tilanteessa. Hallituksen päätös nostaa arvonlisäveroa on monelle ikävä lisäkulu. Vaikka muutos tuntuu pieneltä, sen kerrannaisvaikutus perheen

Rippikoulun suosio on säilynyt Helsingissä suurena Vuoden 2025 rippikouluihin ilmoittautui lokakuun loppuun mennessä 3 179 nuorta, mikä on laskennallisesti 96 prosenttia ensi vuonna 15 vuotta täyttävien kirkkoon kuuluvien helsinkiläisten ikäluokasta.

Myös moni kirkkoon kuulumaton nuori on ilmoittautunut mukaan. Rippikouluun voi tulla, vaikka ei kuuluisi kirkkoon, mutta konfirmointi edellyttää kirkkoon liittymistä. Tämän vuoden ripareilla on jo 277 helsinkiläistä liittynyt kirkkoon.

Rippikouluun ilmoittautu-

talouteen on tuntuva.

– Hyvin monet asiat, kuten ruoka ja matkakortit, maksavat nyt aiempaa enemmän. Usean taloutta kiristävät myös ansiosidonnaiseen päivärahaan tehdyt kiristykset, Lehtisalo sanoo.

Moni ikäihminen joutuu valitsemaan, ostaako lääkkeet vai ruokaa. Yleiseen asumistukeen tehdyt kiristykset ovat lisänneet vuokrarästejä ja häätöjä. Lisäksi hävikkiruokaa on aiempia vuosia vähemmän tarjolla, sillä sitä jakavat järjestöt saavat entistä niukemmin elintarvikkeita jaettavaksi.

PAULA HUHTALA

neiden määrä on pysynyt viime vuodet korkeana, selvästi yli 90 prosentissa kirkkoon kuuluvien ikäluokasta. Lukua kasvattaa se, että Helsingin ripareille tullaan myös naapurikaupungeista. Toisaalta osa nuorista käy riparin esimerkiksi järjestöjen leireillä.

Helsingissä on kehitetty pienryhmäripareita erityisesti niitä varten, jotka eivät pysty osallistumaan isompaan ryhmään. He saattavat olla nepsy-nuoria eli neurokirjolla olevia tai heillä voi olla esimerkiksi erityisen kuormittava elämäntilanne.

Kirkolliskokous tahtoo muuttaa hautaustoimilakia

JUSSI HELTTUNEN

Turussa 4.–8. marraskuuta kokoontunut kirkolliskokous on lähettänyt valtioneuvostolle kannanottonsa kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin tarkoitetun valtion rahoituksen leikkauksesta ja hautaustoimilain uudistamisesta.

Hallitus on esittänyt, että kirkon lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen saamaa rahoitusta leikattaisiin 19,6 miljoonalla eurolla. Kirkolliskokouksen mielestä hautaustoimilakia pitäisi muuttaa välittömästi.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan laatimissa perusteluissa todetaan, että kun valtion rahoitus ei enää kohtuullisella tasolla korvaa seurakuntien yhteiskunnallisia tehtäviä, hautaustoimen maksuja määrättäessä tulisi voida huomioida seurakunnan jäsenyys.

Tällä hetkellä kirkon jäsenet maksavat hautauksesta saman hinnan kuin kirkkoon kuulumattomat, sillä hautaustoimilain mukaan maksujen pitää olla kaikille samat.

FC Viikingit ja Vuosaaren seurakunta perustivat yhdessä futiskerhon

Diakoniatyössä näemme joka päivä, miten toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet, kuvaa johtava diakoniaviranhaltija Petri Lehtisalo.

Vuosaaressa on toiminut tänä syksynä uusi matalan kynnyksen futiskerho alakouluikäisille.

Sen toteuttavat yhteistyössä FC Viikingit ja Vuosaaren seurakunta. Kerhoa ohjaavat nuoret, joiden ohjaajana toimii FC Viikingeissä valmentava Joel Oris. Ta-

voitteena on tarjota maksuton ja helppo tapa harrastaa jalkapalloa koulun jälkeen.

– Haluamme, että lapset voivat nauttia liikunnasta ja jalkapallosta riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta, sanoo pappi Samuel Paananen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan FB ja Youtube www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Joulukonsertti su 1.12. klo 15.

Kamarikuoro Soi, johtaa Christiaan Boelen. Vapaa pääsy.

Itsenäisyyspäivän konsertti 6.12. klo 15. Mieskuoro Veisuuveljet, johtaa Samuli Korkalainen. Vapaa pääsy, kolehti Herättäjäyhdistykselle.

Joulukonsertti la 7.12. klo 17.

Haagan Laulu.

Konsertti – Beethovenin kaksi parasta? su 8.12. klo 13. Risto Lauriala, Tero Lehtelä ja Marko Ylönen. Sonaatit pianolle ja viululle sekä pianolle ja sellolle nro 9 ja 3. F. Schubertin Notturno pianotriolle.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Open Doors -järjestölle.

Luhmon joulusoitto ti 10.12. klo 17.30 ja 19.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024

Kaupasta tai App Storesta.

Rakenna joulupuu -keräys alkaa 1. adventtisunnuntaina. Lahjat lahjakortteina. Lapsen lahja 50 e, aikuisen 30 e. Toimita lahjasi kirkon suntiolle 1.–8.12. ma–pe klo 9–17 tai su 8.12. messun yhteydessä.

Elintarvike- ja villasukkakeräys, lisätietoja essi.kuisma@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10.

Adventtisunnuntai 1.12. Hoosianna! Joulun odotus alkaa.

Ehtoollishetki ke 27.11. ja 4.12. klo 18.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10.

TAPAHTUMIA Perjantai-ilta Klanulla pe 22.11. klo 18–20. Keskustelua onnellisuudesta, kohtaamisia kaikenikäisille aikuisille. Iltapalaa. Avoimet ovet.

Virsiä ra(i)kkaudella la 23.11. klo 16 kirkossa. Taivaanrannan Valolokki -yhtye. Sovituksia vanhoista tutuista ja uudemmistakin virsistä.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Työtupa ti 26.11. klo 15–18 Klanulla.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Jatkoilla ohjattu Virkkaustyöpaja klo 17.30–19. Tule virkkaamaan jouluksi pyhä perhe tai enkeli.

Tarvikkeet ja materiaalit saat työpajasta.

Monikulttuurinen ilta Klanulla – Multicultural evening at Klanu

ke 27.11. klo 17–19 kaiken ikäisille.

Keskustellaan eri kulttuureista.

Avoimet ovet.

Lauletaan yhdessä to 28.11. ja 12.12. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Adventtimyyjäiset la 30.11. klo 11–13 Klanulla. Myynnissä käsitöitä, buffetissa riisipuuroa seurakunnan lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä. Järjestää seurakunnan Lähetys ja Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot.

Adventtikonsertti su 1.12. klo 18 kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston Kamariorkesteri, Jousiorkesteri ja viulu- ja selloryhmät.

Lauletaan yhdessä Hoosiannahymni. Vapaa pääsy.

Iltaehtoollinen Malminkartanon kappelilla su 1.12. klo 18. Vetovastuussa vapaaehtoiset.

Rakenna Joulupuu -keräys 1.–10.12. Lahjoita jouluiloa lapsiperheille ja aikuisille S-ryhmän lahjakortilla haluamallasi summalla (10–50 e). Tuo lahjakortti Paikkaan, Kaaren -1. krs, ma–to 2.–5.12., la 7.12. ja ma–ti 9.–10.12. klo 11–15 tai

SIRPA PÄIVINEN

Messu su 24.11. klo 10. Mattsson Kolari, Marte, Lauluyhtye Poco a poco. Striimataan.

1. Adventtisunnuntain messu – Hoosianna 1.12. klo 10. Mattsson, Silin, Marte, Nyrönen, Haagan Ääni.

Rakenna joulupuu -keräys. Striimataan. Kirkkopuistossa klo 11–13 jouluisia herkkuja, puuroa ja glögiä, aasi taputeltavana, kellotapuli klo 11.30–12.30. Käsityökerhon myyjäiset. Vapaaehtoiset maksut käteisellä tai kortilla.

Laudes ke klo 7.30. Striimataan.

Ad sextam to klo 12.

Kompletorio pe klo 19. Striimataan.

Lohtumessu 27.11. klo 18. KreiviPalosaari, Marte. Iltatee.

Iltamessu ke 4.12. klo 18. ROK-iltamessukaavalla.

Iltamessu ke 11.12. klo 18. Helo.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus 6.12. klo 10. Kreivi-Palosaari, Nyrönen. Helsingin Lauluveljet.

Käynnit sankarihaudoilla. Kirkkokahvit.

2. Adventtisunnuntain messu 8.12. klo 10. Silin, Kreivi-Palosaari, kanttori Laura Kaarlonen. Striimataan.

Eläkeläisten puurojuhla ke 11.12. klo 12. Ilm. virastoon 9.12. mennessä.

Tonttupolku ke 11.12. klo 16.30–18 P.-Haagan kirjastolla.

Jouluiset nukketeatteri -näytökset to–pe 12.–13.12. klo 9.30 ja 10.15.

Teematorstai klo 13–14. Klo 12 rukoushetki, klo 12.15 lounas, 6 e, klo 13 ohjelma. 28.11. Kirkko tarvitsi minua vai minä enemmän kirkkoa? median sekatyöläinen Riitta Kalliorinne.

Kahvikonsertti to 5.12. klo 13.

Janne Oksanen, Anna Marte, Mari Silin.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ruokailu 2 e. 28.11. klo 14.30 ehtoolliskirkko. 12.12. Joulujuhla.

Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodissa. Ääniä ja hiljaisuuksia -luento ke 27.11. klo 19. Uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti, TT Jyri Komulainen: Intian vaietut äänet.

Haagan seurakunnan oma mobiilisovellus: Haagan appi, lataa Play

Menokasvo

Myyjäisillä autetaan lähellä ja kaukana Kuudet kangaspuut louskuttavat usein Hyvän Paimenen kirkolla Pakilassa.

Työn touhussa ovat kutomakerhon jäsenet, joiden käsissä syntyy moderneja räsymattoja, pöytäliinoja, päiväpeitteitä ja muita kudonnaisia sekä myyntiin että omaan kotiin.

– Kokoonnumme kerran viikossa.

Se on hauskaa seurustelua ja yhteisöllisyyttä parinkymmenen naisen voimin, kertoo aktiivinen kerholainen Pirjo ”Kikka” Venäläinen.

Kerhon perustajajäsenet oppivat aikoinaan kankaankudonnan taidon kotonaan maalla. Kikka Venäläisellä ei ollut vielä 1990-luvulla mitään käsitystä siitä, miten mattoa kudotaan.

– Mutta opin nopeasti kaikki vaiheet ja osoittauduin taitavaksi. Räsymatto viehättää minua. Nautin kaikista kudonnan vaiheista. On ihanaa kokeilla värejä ja materiaaleja.

– Alussa varsinkin kudoin elämääni siihen mattoon, kun kuteet olivat esi-

– Käytämme kierrätettyä materiaalia kuten vanhoja lakanoita ja leikkaamme kuteet itse. Ostettuja kuteita käytämme ryhdistämään töitä, kertoo Kikka Venäläinen.

merkiksi isäni vanhoja pyjamia ja muita vanhoja vaatteita, Venäläinen kertoo.

Tuottelias kutomakerho myy tuotteensa kevät- ja joulumyyjäisissä. Kaikki tuotto, 3000–4000 euroa vuodessa, lahjoitetaan hyviin tarkoituksiin. Kerho on tukenut muun muassa Helsingin Palloseuran vähävaraisia pelaajia leiriavustuksilla, Aseman Lasten tyttötyötä, Ukrainan evakkoja ja Gazan lapsia.

Kutojat seuraavat trendejä. Venäläisen mukaan nyt eletään räsymattobuumia, ja muodissa ovat kirjavat matot ilman selkeitä raitoja.

EIRA SERKKOLA Pakilan seurakunnan kutomakerhon ja Kaskipartion joulumyyjäiset Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, to 28.11. klo 18–20. Räsymattoja, piparkakkutaloja, linnunpönttöjä (myös isoille linnuille), cityvihtoja, sytykkeitä ym. Buffetti.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti klo 9–13, ke klo 13–16, to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messut su klo 11. 24.11. Elämän nälkä! Pop-messu Pave Maijasen lauluilla. Vähäkangas, Valtonen.

1.12. Adventtisunnuntai. Kuusisalo, Meriranta, Procantus-kuoro. Invakuljetusmahdollisuus, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158. 8.12. Sibelius-messu. Frilander, Valtonen. 15.12.

Hartikainen, Valtonen.

Sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 11. Hartikainen, Valtonen.

Munkkiniemen kirkko: Arkkimessu ti 3.12. klo 18.

Levollisuuden messu la 7.12. klo 18.

TAPAHTUMIA Jouluiloa lähimmäiselle -keräys la 23.11. klo 11–14 Munkkivuoren ostarin joulunavauksessa.

Kotikirkkokonsertti ma 25.11. klo 10 Munkkiniemen kirkossa. Yhteistyössä Länsi-Helsingin musiikkiopiston kanssa. Vapaa pääsy.

Ilta tulilla to 28.11. klo 18. Omat paistettavat mukaan.

Jouluaskarteluilta ja vanhojen lelujen lahjakeräys pe 29.11. klo 17.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Tuo hyväkuntoinen lelu askarteluiltaan, jossa se paketoi-

daan. Paketit annetaan alueemme vähävaraisille lapsiperheille.

Suuri Adventtikonsertti pe 29.11. klo 18.30 Munkkiniemen kirkossa.

Marzi Nymanin ja Senni Valtosen lähtölaukaus joulunaikaan. Luvassa yhteistä musiikki-ilottelua ja herkkää tunnelmointia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetyksen ilta la 30.11. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Risto Jukko kertoo globaalin kristinuskon ja lähetystyön tilanteesta.

Munkin sunnuntai 1.12. klo 12.30– 14.30. Koko perheen tapahtuma Munkkivuoren kirkon pihalla.

Lahjoita jouluiloa lähimmäiselle.

Glögi- ja piparitarjoilu, joulupuuroa ja rusinasoppaa 200:lle, kaakaobaari, Joulun aarre -polku ja yhteislaulua. Myyjäiset seurakuntasalissa.

Itsenäisyyspäivän seppeltenlasku pe 6.12. klo 13 Munkkiniemen sankarihaudoilla. Hartikainen, Valtonen, soitinyhtye Puhallus, puhe Olli Halmström.

Höyhenen hetki ke 11.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hiljentymistuokio perheille.

Piparipaja pe 13.12. klo 17.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla.

Tuo mukanasi oma kaulin, essu ja muotteja. Osa pipareista lahjoitetaan alueella asuville vanhuksille.

Enkeleitä-joulukonsertti la 14.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Saara Aallon rakastettu joulukonsertti. Liput www.saaraaalto.com, hinta 38 e.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET Messu su 24.11. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola.

Viikkomessu keskiviikkoisin 18.12. asti klo 18.

Ensimmäisen adventin messu su 1.12. klo 10. Luoma, Vuori. Lapsille musiikkipyhäkoulu. Rakenna Joulupuu -keräys vähävaraisten hyväksi käynnistyy.

Itsenäisyyspäivän messu pe 6.12. klo 10. Kekäläinen, Vanne. Ennen messua klo 9 lipunnosto ja partiolaisten lupaus. Messun jälkeen partiolaisten myyjäiset kirkolla ja kunniakäynti sankarihautausmaalla, Sotarovastintie 7, jossa mukana Jukka Vanne.

Toisen adventin messu su 8.12. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä ja seurat.

Luoma, Leena Väyrynen-Si.

TAPAHTUMIA Olkkari – kaikenikäisten yhteinen

MARI AARNIO

virastoon ma–pe klo 9–14 viimeistään 10.12.

Eläkeläisten päivähetki ke 4.12. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle.

Alan Kimbrianin joululauluilta la 7.12. klo 16 kirkossa. Tenori Alan Kimbrian, lauluyhtye, Jouni Suntio, piano, Jussi Saari, flyygelitorvi.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kauneimmat Joululaulut su 8.12. klo 12 Malminkartanon kappeli, ti 10.12. klo 18 Kauppakeskus Kaari 2. krs, ke 11.12. klo 18 Malminkartanon kirjasto.

Seniorien Barokkipajan Joulukonsertti ti 10.12. klo 18 kirkossa.

Johtaa Laura Ollberg-Ekman.

Riemulaulu! Ke 11.12. klo 19 kirkossa. Lapsi- ja nuorisokuorojen joulukonsertti. Kannelkellot, Candomini ja Caminus esiintyvät johtajinaan Sirkku Rintamäki ja Anna Sandström. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulupuuro ma 16.12. klo 12 Malminkartanon kappelilla. Nautitaan jouluisesta mausta. Tule ja tuo kaverisikin.

Jouluradio taajuudella 102,0 Jouluradio käynnisti kanavansa 1.11. Kuuluvuusalue kattaa lähes koko Suomen. Helsingissä Jouluradiota voi kuunnella FM-taajuudella 102,0 MHz ja Espoossa taajuudella 97,1 MHz. Pääkanavan lisäksi käynnistyivät myös kahdeksan nettikanavaa, jotka löytyvät verkko-osoitteesta jouluradio.fi. Kanavaperheeseen kuuluvat perinteinen Jouluradio, Kauneimmat joululaulut, PopJoulu, Lasten jouluradio, Rouhea joulu, Happy Holidays, Klassinen joulu sekä Julradion.

Jouluradion äärelle pääsee myös Radioplayeristä ja Suplasta.

olohuone ke 27.11. klo 15–18.30 kirkolla. Askartelua, yhdessäoloa ja klo 17 joulupuuro.

Kauneimmat Joululaulut ke 27.11. klo 16.30 kirkossa.

Aamukellarin joulupuuro to 28.11. klo 9–11 kirkolla. Maksuton joulupuuro ja yhdessäoloa.

Joulumyyjäiset ja lounas la 30.11. klo 11–13 kirkolla. Myynnissä leivonnaisia, kortteja, käsitöitä. Lounas ja kahvio. Arpajaiset ja lapsiperheille askartelua. Järj. Lähetysrukkanen ja Pitäjänmäen Eläkkeensaajat.

Toivoa naisille -rukouspiiri ke 4.12. klo 18.30 kirkolla. Rukoilemme maailman naisten puolesta.

Lähetyspiiri ke 4.12. klo 14 kirkolla.

Haastateltavina raamatunkääntäjät Pirkko Luoma ja Mirjami Uusitalo.

Kauneimmat Joululaulut ke 4.12. klo 18 Pitäjänmäen kirjastossa, Jousipolku 1.

Kouluikäisten jouluaskarteluilta ti 10.12. klo 17 kirkolla.

Takkailta pe 13.12. klo 18 kirkolla.

Rukousta, ylistystä, musiikkia.

Elisheva ja Markku Karonen sekä Inka Ahola ja Tuula Pitkänen.

Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti pe 13.12. klo 19 kirkossa.

Johtaa Pinja Savijärvi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukuvaelma ja Lasten Kauneimmat Joululaulut la 14.12. klo 16 kirkossa. Etsimme eri ikäisiä kuvaelman rooleihin. Ei vuorosanoja. Ilm. Sari Lippojoelle p. 040 548 4566.

Keskusta Tuomiokirkko­ seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B. Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to– pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), klo 10 Vanhassa

kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Perinteisen kaavan messu su 1.12. klo 12 Agricolan kirkossa.

Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa.

Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Annankulmassa: Diakonian ajanvaraus diakoniatyöntekijältä sähköpostilla, netin yhteydenottolomakkeella, puhelimitse ke klo 12–12.30 tai paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26, Hyvän toivon kappeli.

Yhteystiedot kirkkoherranvirastosta tai netistä.

Annankulman olohuone ke ja to klo 11 (5.12. asti), pe klo 9 (29.11. asti).

Kritoryhmä: Toiveena sisäinen parantuminen 20.1.–7.4.2025 maanantaisin klo 18. Ilmoittautuminen viimeistään 13.1.2025 diakonissa Satu Ahoselle p. 050 569 1126 (ei 20.12. ja 7.1. välisenä aikana).

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.

Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Hiljaisuuden jooga pe 22.11. klo 17.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Pienperheyhdistyksen perhekahvila ti 3.12. klo 17.

Yhteisöruokailu ma klo 17.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Koululaisten olkkari to klo 14.

Koululaisten kokkikerho ke klo 15.45.

Musaryhmä to klo 18.

Luomakuntakerho pe klo 15.30, ei 6.12.

Raamattupiiri pe 29.11. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe klo 10, ei 6.12.

Meritullissa: Seniorinaisten jumppa ma 25.11. klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 14.30.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12.

Tribe-tiistai ti klo 17.

Seniorifoorum ke 27.11. klo 13. Soi virteni kiitosta Herran, emeritus piispa Eero Huovinen. Ke 4.12. klo 13 Joulukonsertti. LauluMiesten seniorikuoro, Urisevat Ukot. Ke 11.12. klo 13 Joulujuhla. JoululauluKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024

pe 6.12. klo 12.

Itsenäisyyspäivän Kansojen messu pe 6.12. klo 17.

Nine Lessons and Carols ti 10.12. klo 19.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Raamattupiiri Kristakodissa ma 9.12. klo 15.

Pappi tavattavissa to klo 15–17.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12.

Vanhan kirkon Varpuset ke klo 16–18.

Osoitteet: www.kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten Talo, Toinen linja 8 Sintti, Kalasatamankatu 20

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa: Kivimessu to 28.11 klo 18. Roininen, Niskala.

Iltamessu pe 22.11. klo 18. Hynni-

HELSINGIN SRK:T KUVA-ARKISTO

ja yhdessä, jouluista ohjelmaa ja tarjottavaa.

After school ke klo 15.

Perhekerho pe klo 9.30, ei 6.12.

Nuortenilta Arska pe klo 18, ei 6.12.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 12.

Joulumysteerio to 12.12. klo 18.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n perhekahvila ti klo 9.30.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18.

Kauneimmat joululaulut pe 29.11. klo 18.

Partiolaisten itsenäisyyspäivän juhla pe 6.12. klo 12.

Joulukonsertti – Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat to 12.12. klo 19.

Tuomiokirkolla: Päivärukous ma klo 12.

Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulissa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma 25.11. klo 18 kryptassa, ma 2.12. ja 9.12. klo 18 kappelissa.

Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Rukoushetki luomakunnan puolesta pe 22. ja 29.11., ma 9.12. klo 12.

Tuolijumppa ke 27.11. klo 9.30 kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Taizén Euroopan-tapahtumaan Tallinnassa valmistautuminen ma 25.11. klo 16 kryptassa.

Lankapiiri ti 26.11. klo 18 kryptassa.

Adventtimyyjäiset la 30.11. klo 10 kryptassa. Myynnissä muun muassa leivonnaisia, käsitöitä, joululahjatavaraa, hilloja ja arpoja. Puurokahvila. Klo 12 esiintymässä Cantores Minoresin tiernapojat.

LC Katajanokka: perinteinen jouluhartaus ja -konsertti la 30.11. klo 19 kryptassa.

Saamenkieliset kauneimmat joululaulut – Moccumõs rosttovlaulli – Muccâdumos juovlâlavluuh – Cábbámus juovlalávlagat la 30.11. klo 14.

Candlelight-konsertti: A Tribute to Queen pe 22.11. klo 18. Liput feverup.com.

Candlelight-konsertti: A Tribute to ABBA pe 22.11. klo 20.30. Liput feverup.com.

Konsertti: Johanna Kurkela – Joulun lauluja 2024 su 1.12. klo 18.

Liput ticketmaster.fi.

Kirjallisuusilta ke 4.12. tapulissa.

Klo 17.30 teetä lisukkeineen, klo 18.00 alustus ja keskustelu. Kirjana Antti Hurskaisen Suntio. Suntio lähestyy olemassaolon ydinkysymyksiä, kuten syyllisyyttä, itsekkyyttä, armoa, pelkoa ja kuolemaa, kristinuskon, taiteen sekä moraalifilosofian avulla. Finlandia-palkintoehdokas 2023. Illan alustaa Marja Ikonen.

Suomen itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus

Jouluseimiä ihailemaan Perinteinen Helsingin jouluseimet -tapahtuma kutsuu pysähtymään seimien äärelle Aleksanterinkadun tienoilla 23.11. alkaen. Seimet asetellaan seuraavien liikkeiden ikkunoille: Stockmann, Aseman Kello, Fazer, Nordea ja Café Engel. Lisäksi seimelle voi hiljentyä esimerkiksi Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Kirkon talossa, Eteläranta 8.

Tämän vuoden teema Lähellä lasta muistuttaa, että seimen lapsi kutsuu meitä suojelemaan kaikkia lapsia ja heidän tulevaisuuttaan. Seimiasetelmat liittyvät olennaisesti luterilaiseen ja katoliseen perinteeseen.

Seimet ovat esillä loppiaiseen 6.1. asti. Lisätiedot: jouluseimet.fi

Synkkien virsien ilta to 21.11. klo 18.

Kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 18.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10.

Konsertti: Virtuoso feat. Milana Misic: Taivas sylissäni su 1.12. klo 17. Liput lippu.fi.

Konsertti: Joulu Pohjolassa su 8.12. klo 18. Liput lippu.fi.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

nen.

Sateenkaarimessu la 30.11. klo 17.

Partti, Tarja Pyykkö.

Kumppanuusmessu su 24.11. klo 10. Saarna Pentti Lemmetyinen Setlementtiliitosta, Lindfors, Partti, Pyylampi, Niskala, Vokaaliyhtye Incanto ja Kamariorkesteri Refugium musicum, joht. Jukka Jokitalo. Messu radioidaan, Yle Radio 1.

Messu su 1.12. klo 10. Roininen, Ruuttunen, Pyylampi, Niskala, Saari, Kallion Kantaattikuoro.

Ensimmäisen adventin perhemessu su 1.12. klo 16. Ruuttunen, Pyylampi, Friberg.

Adventtivesper su 1.12. klo 18.

Lindfors, Niskala, Oksanen, Salonkikuoro.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Kautonen, Roininen, Niskala, Kilven kuoro, joht. Hanna Remes.

Toisen adventtisunnuntain mes-

su su 8.12. klo 10. Ruuttunen, Roininen, Oksanen, Salonkikuoro.

Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

24.11. Lindfors, Pyylampi, 8.12.

Ruuttunen, Oksanen.

Ensimmäisen adventin messu su 1.12. klo 16. Viljamaa, Oksanen, Salonkikuoro.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 28.11. Mitä Suomen luterilaiset voisivat oppia kirkoilta Aasiassa ja Afrikassa? Asiantuntija Jyri Komulainen Sirkku Nyströmin haastattelussa. 5.12. Rouva Mielenterveys, psykologi ja filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti Päivi Istalan haastattelussa. 12.12. Tansaniassa lähetyslapsena elänyt Anna-Kaisa Vanne ja Riitta Asikanius johdattelevat joulun kauneimpiin joululauluihin.

Alppilan kirkon lukupiiri ti 3.12. klo 18. Kirjana Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma.

Tervetuloa!

Lahjoita jouluiloa. Voit osallistua perinteiseen Rakenna joulupuu -keräykseen, tuoda lahjan aikuiselle tai lunastaa joulukukan vanhukselle 24.11. alkaen. Keräykset ovat käynnissä 24.11.–13.12. Lahjat voi tuoda Kallion kirkon virastoon ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, tai antaa messun yhteydessä papille. Lue lisää, miten voit tuoda jouluniloa lahjoittamalla tai ilahduttamalla yksin asuvaa vanhusta joulukukalla osoitteessa www.kallionseurakunta.fi.

Kaiken kansan joulujuhla la 14.12. klo 11 alkaen Kallion kirkonmäellä.

Joululauluja, mukavaa yhdessäoloa. Lämpimästi tervetuloa!

Kauneimmat Joululaulut: Yhteisötalo Hannassa ti 3.12. klo 12–13.

Nuorten aikuisten to 12.12. klo 20 Kallion kirkossa.

Konsertit Kallion kirkossa: Peace upon you – kuoromusiikin kausikonsertti 21.11. klo 19. Tapiolan kuoro ja Shchedryk Kyiv Choir.

Liput 25 e.

Kadotettu paratiisi – Kallion Kantaattikuoro la 23.11. klo 18.

Konsertissa käsitellään ilmastonmuutosta musiikin kautta teoksilla Cantata on the 2nd Sunday after the Ecocatastrophe ja Adam’s Lament. Kallion Kantaattikuoroa ja Kallion Kapellia johtaa Tommi Niskala. Liput 25/20 e.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 26.11. klo 10. Jenny Vesimäki, urut. Vapaa pääsy.

Valot tuhannet – kuoromusiikin kausikonsertti to 28.11. klo 19.

Sibelius-lukion ja Vaskivuoren lukion kamarikuorot. Liput 25 e.

Jippii-joulukonsertti la 30.11. klo 14. Jippii-kuoro ja orkesteri yhdessä kiinankielisen seurakunnan Valo-kuoron kanssa. Vapaa pääsy.

Kallion musiikkikoulun joulukon-

sertti to 5.12. klo 17.30 ja 19. Vapaa pääsy.

Finlandia – Itsenäisyyspäivän urkukonsertti pe 6.12. klo 14. Olli Pyylampi. Vapaa pääsy.

Konsertit Alppilan kirkossa: Kallion musiikkikoulun joulukonsertit la 30.11. klo 13.30, 15, 16.30 ja 18. Vapaa pääsy.

Konguta segakoor 20-vuotisjuhlakonsertti la 7.12. klo 17. Konguta sekakuoro, joht. Merilin Seer ja Ragne Lind.

Vironkieliset joululaulut ja juhla to 12.12. klo 18. Yhteislaulutilaisuus.

Lauttasaaren seurakunta Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET Messu ja pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.

Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Hoosianna! 1. adventin messu 1.12. klo 11. Rakenna Joulupuu -keräyksen avaus.

Itsenäisyyspäivänä 6.12. kunnianosoitus sankarihaudoilla, kaksikielinen rukous ja Suomen Laulu-kuoro klo 10.30, itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 11 ja itsenäisyyspäivän juhla klo 16.

Sanan, laulun ja rukouksen ilta 11.12. klo 18–20. Mukana Päivi Peittola.

TAPAHTUMIA Kuluttajaliiton luento: Miten varautua vanhuuteen kuluttajana? ma 25.11. klo 13.

Raamatun matkassa – Kristityn elämän tienviittoja. Hannu Nyman luennoi ma 25.11. klo 18 kirkkosalissa. Markus Ek luennoi ma 9.12. klo 18.

Perheiden jouluaskarteluilta 26.11. klo 17.30–19 seurakuntasalissa.

Torstaipiiri. 28.11. klo 13 retki Fazerilaan. Paikkoja rajoitetusti.

Ilm. Taina Viherkari p. 050 380 3532. 12.12. klo 13 Jouluisiin tunnelmiin Elvi Viitasen ja Hiski Walleniuksen johdolla seurakuntasalissa.

Raamattupiiri to 28.11. ja 12.12. klo 18 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs.

Rukousyö kirkolla pe 29.11. klo 21–02. Rukousta, laulua ja mahdollisuus sielunhoidolliseen keskusteluun. Tied. annette.markkunen@ evl.fi.

Hiljaisuuden joogan harjoitus su 1.12. klo 14 liikuntasalissa, C-rappu.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 24.11. klo 10. Valkeapää, Flinck.

Puolen tunnin messu 27.11. klo 18.

Koivisto.

Messu 1.12. klo 10. Kopperoinen, Valkeapää, Koivisto, Flinck.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus 6.12. klo 10. Kanala, Saarikko.

Messu 8.12. klo 10. Flinck, Rannanpää-Kortelainen, Pellikka.

Messu 15.12. klo 10. Valkeapää, Koivisto.

Kehitysvammaisten joulukirkko 17.12. klo 10. Ojalehto.

TAPAHTUMAT Vokaaliyhtye Uoman Euroopan ympäri -konsertti 23.11. klo 18.

Liput 20/15 e.

Vox Silentiin laulumeditaatio 29.11. klo 17–18.

Pop & Jazz Konservatorion kauneimmat joululaulut 2.12. klo 18.

Seimelle!-joulukonsertti 4.12. klo 19. Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Liput 20 e.

Ylioppilaskunnan Laulajien perinteiset joulukonsertit 7.12. klo 16 ja klo 18.30. Liput 29 e, 10 e.

Kamarikuoro Gallerien joulukonsertti 8.12. klo 18. Johtaa Victoria Meerson. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seimi – Savolaisen Osakunnan Laulajien joulukonsertti 11.12. klo 19. Johtaa Noora Hirn. Liput 20/10 e, kannatuslippu 30 e.

Kauneimmat joululaulut Kinaporin seniorikeskuksessa 12.12. klo 13. Valtteri Saarikko ja Arja Rannanpää-Kortelainen.

Mä kanssa paimenten – Tunnelmallista jouluista musiikkia 12.12. klo 18 Paavalinkirkossa. Krista Pellikka, laulu ja huilu. Valtteri Saarikko, piano ja urut. Vapaa pääsy.

Olavi Heikkilän eläinaiheisia rautalankaveistoksia aulagalleriassa. Avoinna ma klo 11–13, ti–to klo 11–15 ja to klo 16–18 sekä messujen ja konserttien aikana.

Joulun lahjakorttikeräys 25.10.– 15.12. taloudellisissa vaikeuksissa oleville diakonian asiakkaille.

Suositus tuoterajoitetut S- ja K-ryhmän lahjakortit. Myös vaate-, urheilu- ja hyvinvointipalveluiden lahjakortteja. Summa 20–50 e.

Lahjakortit virastoon ma ja to klo 10–14 ja ke klo 12–17 tai suntioille tilaisuuksien yhteydessä. Lisätied. p. 050 433 9846.

Ystävyydenkahvila ti klo 14–15.

10.12 asti, jatkuu jälleen 7.1.

Lempeä liikunta ti klo 13.15–14.

10.12 asti, jatkuu jälleen 7.1.

Päiväpiiri ke klo 13 Pasilan asukastalolla, Asemapäällikönkatu 12 b.

Iltaruokailu ke 27.11. asti klo 16.30– 18. Vegaaninen keitto 1 e/annos.

Sisältää leivän, juoman ja kahvin tai teen.

Hyvän mielen lauantai -retki Helsingin Taidehallille 23.11.

Lähtö Paavalinkirkon sisäpihalta klo 13. Ilmoittautumiset 21.10.– 22.11. nina.liikala@evl.fi tai p. 050 322 8613. Retki on maksuton, maks. 20 hlöä. Liikumme julkisilla kulkuvälineillä.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11 Kerhotila Sintissä, Kalasatamank. 20.

Iltaperhekerho ma klo 17–19. Viim. kerta 25.11. jouluaskartelua.

Perhekahvila to klo 9–11. Viim. kerta 12.12. pikkujoulut.

Sahramin perheaamu pe klo 10–11 Leikkipuisto Vallilan sisätilassa, Kangasalantie. Viim. kerta 13.12.

Töölön seurakunta Virasto: Jalavatie 6b.

Avoinna ma, ti klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko: Messu 24.11. klo 10. Omaishoitajien kirkkopyhä. Mukana Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n tj. Marja Ruotsalainen. Huilukvintetti Saara Lehtosen johdolla.

Messu 1.12. klo 10. Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki.

Messu 8.12. klo 10. Helsingin Työväenorkesteri.

Töölön kirkko: Ehtoollishetki ke klo 18.

Messu su 24.11. klo 12. Töölö Brass.

Messu su 1.12. klo 12. Töölön kirkon kamarikuoro.

Punaisen laulukirjan messu ke 4.12. klo 18. Nuorten ja nuorten aikuisten jumalanpalvelus. Messujatkot, iltapalaa.

Partiokirkko su 8.12. klo 12.

Meilahden kirkko: Valon ja ilon messu to 28.11. klo 18.

Olet valittu. Puhe seurakunnan nuoret Eeva Leinonen ja Kaisla Marttinen. Musiikki Kari Pulakka ja kumppanit.

Puuhamessu su 1.12. klo 12. Muskarilaiset Jenni Paason johdolla. Ahjo Ensemble. Messun jälkeen puuhapäivä ja joulupuuroa.

Itsenäisyyspäivän partiomessu pe 6.12. klo 11.

Messu 8.12. klo 12. Lento-kuoro.

Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA Temppeliaukion kirkko lähes päivittäin avoinna vierailijoille, poikkeuksena itsenäisyyspäivä.

Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi alkutalven. Tarkemmin temppeliaukionkirkko.fi.

Rakenna joulupuu -keräys. Voit lahjoittaa alueellamme asuvalle pienituloiselle perheelle lahjakortin valitsemaasi liikkeeseen. Arvo enint. 50 e. Keräysaika 11.11.–8.12.

Lisätiedot 1.12. messuissa ja Maija Åker p. 09 2340 6370.

Töölöntorin kuusijuhla la 30.11. klo 13.30–15.30. Puhe Hilkka Niemistö, mukana Joulupukki, Töölön kirkon kamarikuoro ja Töölö Brass.

Yhteislaulua.

Vauvakerho alle 1,5-v. lapsille ma klo 13‒14.30 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa 25.11. asti.

Joulurunojen ilta Joulua tehdään ja lähestytään runojen siivin to 5.12. klo 18 Roihuvuoren kirkolla Tulisuontie 2.

Mukana illassa on muun muassa lukuisista musiikkisanoituksistaan tunnettu runoilija Anna-Mari Kaskinen.

ESKO JÄMSÄ

Käsityöpiiri ma 2.12. ja 16.12. klo 13–14.30 B-aulassa.

Avoin sururyhmä ke 4.12. klo 17.30 kirkkoherran huoneessa, B-rappu, 2. krs. Läheisensä menettäneille.

Rukousaamiainen to 5.12. klo 8 Kryptassa.

Saavu suuri rauhan juhla – Lauluyhtye A-men konsertoi ma 2.12. klo 19. Liput 15–20 e lippukaupasta a-men.fi/joulukonsertti.

Eino Grön – Onnellinen vanhuus -joulukonsertti ti 3.12. klo 18. Liput 20 e käteisellä ovelta ennen konserttia tai MobilePay-maksuna numeroon 040 555 3235.

Joulupolku 2024 la 7.12. klo 16–19 Lauttasaaren kirkolla. Ensimmäisen joulun ihmeet Lauttasaaren suurimmassa joulunajan tapahtumassa. Tonttupaja, paimenten keto ja eläimiä, Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulua ja -karaoke, jouluherkkuja, suuret joulumarkkinat ja paljon muuta mukavaa.

Joulun tähti -oopperan konserttiversio su 8.12. klo 18. Kirkkonummen oopperayhdistys. Maksuton.

Töppösryhmä ti 10.12. klo 11–12.30 B-aulassa.

Lauttasaaren Laulajien joulukonsertti ti 10.12. klo 19 kirkkosalissa.

Maksuton.

Pepe Willberg & joulukvartetti: Kynttilöiden syttyessä to 12.12. klo 18.30. Liput 38,58 e lippu.fi.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs.

Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, C-rappu.

Did You Know? This is Slovakia.

Julistenäyttely B-rapun ja kirkkosalin aulassa 4.11.–29.11.

Emerituspiispa saarnaa Ensimmäisen adventin kunniaksi saarnavieraana piispa emeritus Eero Huovinen. Mukana myös kirkkoherra Minnamari Helaseppä ja kamarikuoro Ora. Messu su 1.12. klo 12 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

Avoimet perhekerhot 13.12. asti.

Lisätiedot seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko: Jumppapiiri ti klo 10.30–11.15.

Päättyy 26.11.

Itsenäisyyspäivän aaton kirkkojuhla to 5.12. klo 18. Viipurin Lauluveikot, Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ja Kadettikuoro.

Urut Tapio Tiitu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Itsenäisyyspäivän Juhlakonsertti pe 6.12. klo 14. Yhdessä tulevaan.

Esiintyy muun muassa Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro, joht.

Henrik Lamberg, Eino Grön, Riku Niemi, Tapio Tiitu. Juonto Aarno Cronvall. Liput 22 e, holvi.com tai Pekka Leinonen p. 050 566 5529.

Seurakuntalaisten joulujuhla ti 10.12. klo 13. Ohjelmaa, joulukahvit.

Mukana Hilkka Niemistö ja Leena Tiitu. Ilm. 2.12. menn. toolo.srk@ evl.fi tai ma, ti ja pe klo 10–15 p. 09 2340 6300. Mukaan mahtuu 60 ilmoittautunutta.

Kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 19. Lumen Valo. Lauletaan Leena Tiitun johdolla, Henri Hersta urut, juonto Otto Alanen.

Pikkuväen joululaulut la 14.12. klo 14. Siina ja Taikaradio-orkesteri ja seurakunnan muskarilaiset Jenni Paason johdolla.

Töölön kirkko: Hopeapiiri pe klo 13–14.30. Ei 6.12.

Joulun kukkaterapiaa la 23.11. klo 13–15. Luova paja joulun odottajille. Tunnelmoidaan joulua, tehdään joulukimppuja ja kransseja. Jouluherkkuja, glögiä. Materiaalimaksu 20 e. Ilm. niina.marjanen@evl.fi.

Toivoa naisille – naisten rukousryhmä ti 26.11. ja 10.12. klo 17–19.

Joulun puuhapäivä ke 27.11. klo 17‒20. Askartelua, myyjäiset, kivaa puuhaa. Joulupuuroa ja mehua klo 17, ehtoollishetki klo 18.

Seurakuntalaisten joulujuhla ke 18.12. klo 13. Ohjelmaa, joulukahvit.

Mukana Hilkka Niemistö ja Tuomas Karjalainen. Ilm. 10.12. menn. toolo.srk@evl.fi tai ma, ti ja pe klo 10–15 p. 09 2340 6300. Mukaan mahtuu 60 ilmoittautunutta.

Café Töölö ke klo 14–15.30. Jouluisia lauluja 4.12. klo 14.30.

Open Doors -rukousryhmä ti 3.12. klo 17–18.

Meilahden kirkko: Macula musica -luentokonsertti ti 26.11. klo 16.15. Inhimillisyyden ääni. Prof. Pekka Louhiala, Lääketiede ja humanismi. Prokofjev, Say, Debussy. Vapaa pääsy.

Seurakuntalaisten joulujuhla ti 10.12. klo 13. Ohjelmaa, mukana Hannu Hietalahti ja Anni Nousiainen. Ilm. 2.12. menn. toolo.srk@ evl.fi tai ma, ti ja pe klo 10–15 p. 09 2340 6300. Mukaan mahtuu 80 ilmoittautunutta.

Nuorten aikuisten pikkujoulut ke 11.12. klo 17–20. Ohjelmaa, kevään ohjelman esittelyä ja ideointia.

Ruskeasuon Rasti: Miesten maanantaiseuran ja

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

Naisten Forumin joulujuhla ma 25.11. klo 13–15. Hilkka Niemistön tervehdys, ohjelmaa ja tarjoilua.

Siionin virsi -seurat ma 25.11. klo 18–19.

Runon ja hartauden hetki kera kahvin ti 3.12. klo 13–14.30. Mukana Erkki ja Sirkku Kuusanmäki.

Ehtoollishetki ke 4.12. klo 15.15.

Kauneimmat joululaulut 4.12. klo 16. Mukana Slangikuoro.

Fokus: Fokus kiinni pe 6.12.

Joulun puuhapäivä la 23.11. klo 12‒16 kaikenikäisille. Askartelua, leikkiä, jouluista tarjoilua.

Piparkakkupaja lapsille ma 9.12. klo 14‒17. Uudet ryhmät alkavat tasatunnein. Alle kouluikäiset lapset aikuisen kanssa.

Lasten kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16 muskariopettaja Jennin johdolla. Muskarilaiset esiintyvät.

Jouluevankeliumi ja jouluoratorio -luento la 30.11. klo 13–16.

Luentojen välissä kahvit klo 14.15.

Luennoi dosentti Matti Myllykoski ja musiikkitieteilijä, tietokirjailija Topi Linjama.

Kauneimmat joululaulut -karaoke pe 29.11. klo 14. Isännöi Juhani Mäenpää.

Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16. Perheen yhteinen lauluhetki.

Jouluradion #kuuluujouluunkonsertti ke 18.12. klo 18.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Kulosaaren kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. 1.12.

Ensimmäisen adventin perhemessu ja keittolounas. Su 8.12. Meditatiivinen messu. Su 15.12. Kauneimmat Joululaulut -messu.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10 ja kunniakäynti Leposaaren sankarihaudoille.

Levollisuuden viikkomessu ke 11.12. klo 18.

Myllypuron kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 12. Ensimmäisen adventin messussa 1.12. saarnavieraana piispa emeritus Eero Huovinen, Kamarikuoro Ora. Gospelmessu 8.12.

Verkostomessu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa sunnuntaisin klo 16.

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

TAPAHTUMIA

Pullakirkko ja kahvit su klo 10.

Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15.

Cafe Hermanni ma, ti, to ja pe klo 9.30–13, sekä ke 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13.

Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30.

PK-klubit ke klo 18. 27.11. KajosKangas Band. 4.12. Ukulele workshop. 11.12. Joululaulajaiset.

Seuraa: Facebook, Instagram: Hermannin diakoniatalo.

Blogi: www.hermannindiakoniatalo.com.

Kampin kappeli Avoinna ma klo 10–20, ti–pe klo 10–17. Vapaa pääsy.

Sirja Nirosen soolosellokonsertti ma 2.12. klo 18. Maanantaimatineassa Andrew Normanin, Maleena Linjaman, Tara Valkosen ja Gaspar Cassadón musiikkia. Vapaa pääsy, käsiohjelman tuotto vähävaraisten jouluapuun.

Kappeli on varattavissa tapahtumiin. Ks. kampinkappeli.fi.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024

Iltaruoka Myllypuron kirkolla to 21.11., 28.11., 5.12. klo 16–17.30.

Hartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Jouluruoka 12.12. maksaa 10 e. Lippuja voi ostaa etukäteen edellisten ruokailujen yhteydessä.

Virren voimaa -yhteislaulua Myllypuron kirkossa su 24.11. klo 13.30.

Laulun siivin -yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa ke 27.11. klo 14–15. Kahvit 13.30.

Seurakunnan toiminnan kehittämispaja Metropolian kampuksella, Myllypurontie 1, to 28.11. klo 17–19.30. Tule tuomaan ideasi!

Kehittämispajojen päätöstilaisuus Asukastalo Ankkurissa, Paasivaarankatu 6, pe 13.12. klo 17–19.

Mitä saimme ja miten tästä eteenpäin?

Iltaruoka Kulosaaren seurakuntasalissa ti 3.12. klo 17–18. Vapaaehtoinen maksu 3 e.

Itsenäisyyspäivän juhla Myllypuron kirkolla pe 6.12. klo 14. Järjestää LC Myllypuro.

Perheiden jouluaskartelu Kulosaaren seurakuntasalissa su 8.12. klo 14–15.

Maksutonta digiopastusta Mat-

teuksenkirkon varustamolla, Turunlinnantie 3, ti 10.12. klo 12–14.

Joulukonsertit Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertti pe 29.11. klo 18, Kulosaaren kirkko.

Joulukonsertti su 1.12. klo 18, Kulosaaren kirkko. Ukrainalainen naisten lauluyhtye Nota Neo. Armas Maasalon adventtivesper ke 4.12. klo 18, Myllypuron kirkko.

Joulukalenterikonsertti la 7.12. klo 16, Kulosaaren kirkko.

Malmin mieslaulajien joulukonsertti ke 11.12. klo 19, Myllypuron kirkko.

Herttoniemen Soinnun ja Hyvänmielen kuoro Helmin joulukonsertti to 12.12. klo 19, Myllypuron kirkko. Mukana myös lasten ja aikuisten joululaulukuoro.

Joulukonsertti la 14.12. klo 17, Kulosaaren kirkko. Frihetsbröderna.

Kauneimmat joululaulut Kulosaaren kirkossa: Su 8.12. klo 15 lasten ja aikuisten joululaulukuoro. Su 8.12. klo 18 Naiskuoro Pihlaja. Ke 11.12. klo 14.

Herttoniemenrannassa: Ti 10.12. klo 17, Linnanrakentajantie 7.

Myllypuron kirkossa: La 14.12. klo 15 Lapsikuoro Nuottiavaimet. Su 15.12. klo 18 Kamarikuoro Ora ja kirkkokuoro.

Hae seurakunnan jouluavustusta 1.12. mennessä! Tarkoitettu seurakunnan alueen vähävaraisille.

Täytä hakemus nettisivuilla tai hae Kulosaaren tai Myllypuron kirkon aulasta.

Rakenna joulupuu – osta lahjakortti ruoka-, vaate- tai lelukauppaan! Tuo 1.12. mennessä kirkolle suntioille tai diakoniatyöntekijöille, jotka jakavat ne jouluksi tarvitseville.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei pe 6.12. Tied.

Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10.

Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 24.11. mukana Elegia-kuoro. 1.12. mukana puhal-

tajia Helsinki Metropolitan Orchestrasta. 8.12. mukana Maija Norvasto, piano.

Iltamessu Östersundomin kirkossa keskiviikkoisin klo 18.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 21.11. Hiljainen iltamessu Taizén lauluilla.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Iltamessu Vartiokylän kirkossa ke 4.12. klo 19. Mukana seurakuntamme nuoria, laulamme punaisen veisukirjan lauluja.

Ehtoolliskirkko Kontulan seniorikeskuksessa pe 22.11. klo 13.30 ja Kauneimmat Joululaulut pe 13.12. klo 13.30. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Vartiokylän kirkossa pe 6.12. klo 10. Mukana Vartiovuoren poikien ja tyttöjen partiolippukunnat.

Itsenäisyyspäivän hartaus ja seppeltenlasku Östersundomin hautausmaalla pe 6.12. klo 13.

Joulukirkko lapsille ja perheille Mikaelinkirkossa ma 9.12. klo 10 ja Vartiokylän kirkossa pe 13.12. klo 10.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Diakonian joulujuhla to 28.11. klo 13–15. Jouluista ohjelmaa ja tarjottavaa. Saavuthan ajoissa paikalle.

Adventtimyyjäiset la 30.11. klo 10–13. Myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä, kahviosta riisipuuroa ja joulutorttuja. Tuotto ohjataan oman srk:n auttamis- ja lähetystyön sekä alueen muiden yleishyödyllisten toimijoiden työn tukemiseen. Varaathan mukaan käteistä! Tilaisuuden päätteeksi Kauneimmat Joululaulut klo 13.

Cantus Novuksen adventtikonsertti su 1.12. klo 18. Veni, veni, Emmanuel. Joht. Katri Vanhamäki.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Itsenäisyyspäivän juhla pe 6.12. klo 14. Juhlapuhe, professori Laura Kolbe, Hgin Maanpuolustusnaisten tervehdys, Helena Turku, tervehdyssanat, Martti Häkkänen. Kuorolaulua, yksinlaulua, kahvitarjoilu.

Järj. Lions Club Helsinki/Kontula ja Mikaelin srk.

Mikaelin Laulajien joulukonsertti ke 11.12. klo 19. Joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

HKL:n Mieslaulajien ja Mestarilaulajien yhteinen joulukonsertti to 12.12. klo 18. Joht. Anita Lehtonen. Tapio Lehtonen, piano. Solisteina Pentti Forssell ja Arvo Isohanni. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Vartiokylän kirkolla: Raamattuluentosarjan viimeinen kerta ti 26.11. klo 18. Mika Aspinen – Raamattu ja huumori. Monipuolisia ja osittain yllättäviäkin välähdyksiä siitä, millaisia huumoripitoisia silmäniskuja Vanhan ja Uuden

testamentin teksteihin kätkeytyy.

Itsenäisyyspäivän myyjäiset pe 6.12. klo 11–13. Mukana alueen toimijoita, myynnissä mm. käsitöitä, askarteluja, joulukortteja, leivonnaisia ja joululaatikoita, myös hernekeittoa, makkaraa ja riisipuuroa.

Puurojuhla ma 9.12. klo 16.30–18.

Tilaisuuden jälkeen kirkkosalissa Kauneimmat Joululaulut klo 18.

Puotilan kappelilla: Puotilan kappelin olohuone torstaisin. Kahvit klo 13 ja ohjelma klo 14. 28.11. Saapastoiminta nuorten tukena Itä-Helsingissä. Juha Kasari, eläköitynyt saapasveteraani. 5.12. Teemoja Yrjö Kokon kirjasta Pessi ja Illusia. Eeva Palje kertoo.

12.12. Jeesukseen liittyvät messiasodotukset – historiassa ja ajassa, pastori Kari Tuovinen.

Lumihiutaleita – lasten laulukonsertti su 1.12. klo 14. Analia Capponi-Savolaisen lauluoppilaat esiintyvät. Marjaana Merikanto, piano.

Vapaa pääsy.

Kauneimmat Joululaulut to 5.12. klo 18, mukana Itä-Sointu-kuoro, ja to 12.12. klo 18.

Lauluyhtye Consortin joulukonsertti ti 10.12. klo 18. Maa on niin kaunis. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Uudenmaan Poliisilaulajien joulukonsertti ke 11.12. klo 18.

Joht. Tytti Ilonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Myös yhteislaulua.

Kauneimmat Joululaulut Olutravintola Pikkulinnussa Puotilassa ti 10.12. klo 18.30, Klaavuntie 9.

Mukana lauluryhmä Melisma.

Kauneimmat Joululaulut Östersundomin kirkossa pe 13.12. klo 19.

Diakonian jouluavustusta voi hakea 12.12. asti, lisätied. verkkosivuiltamme.

Rakenna Joulupuu -keräyksellä keräämme alueemme vähävaraisille perheille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja 18.11.–13.12. Lisätied. verkkosivuiltamme.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13, ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoressa: Messu su 24.11. klo 10. Takala,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

TAPAHTUMIA

Vuosaaren seurakunta Virasto, Satamasaarentie 7, 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

Kauneimmat Joululaulut käynnistyvät Kauneimpia Joululauluja pääsee laulamaan jo marraskuun lopusta alkaen. Tässä ensimmäiset tilaisuudet: * ke 27.11. klo 16.30 Pitäjänmäen kirkossa * pe 29.11. klo 18 Suomenlinnan kirkossa * la 30.11. klo 14 Tuomiokirkossa Saamenkieliset Kauneimmat Joululaulut * la 7.12. klo 16 Munkkivuoren kirkossa lapsiperheille * su 8.12. klo 16 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, ja klo 18 Kulosaaren kirkossa * ti 10.12. klo 18 Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa, Hietaniemenkatu 20 * ke 11.12. klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, ja klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3

Hoosianna!

Hoosianna-hymni kajautetaan Helsingin kirkoissa ensimmäisenä adventtina, joka on tänä vuonna 1. joulukuuta. Sana hoosianna tarkoittaa ”oi auta” tai ”pelasta”, mutta se on myös riemu- ja ylistyshuuto kuninkaille tai Jumalalle. Hoosianna-virren sävelsi G. J. Vogler vuonna 1795 Tukholmassa.

Adventtimessut löytyvät verkosta: helsinginseurakunnat.fi > hakusanaksi hoosianna

JUMALANPALVELUKSET Viikkomessu Marielundissa torstaisin klo 12 (ei 12.12.).

Messu kirkossa su 24.11. klo 11.

Sihvola, Paananen, Virtanen, nuorten musiikkiryhmä.

Arkimessu ja kirkkokahvit Merimieskirkolla ke 27.11. klo 18.

Hoosianna! Ensimmäisen adventin messu kirkossa su 1.12. klo 11.

Ahonen, Sihvola, Virtanen, Stöckell, jousiyhtye.

Viikkomessu Katukappelissa ti 3.12. klo 17.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa pe 6.12. klo 11.

Ahonen, Virtanen. Lipunnosto klo 9. Jumalanpalveluksen jälkeen itsenäisyyspäivän juhla.

Messu kirkossa su 8.12. klo 11.

Joronen, Vanhanen, Stöckell.

Kansojen messu itsenäisyyspäivänä

ISTOCK

Roihuvuoren kutomakerhon myyjäiset la 23.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla.

Adventtimyyjäiset la 30.11. klo 11–14 Laajasalon kirkolla. Mukana Lähetyspiirit, Chorus Marinus, Roihuvuoren kutomapiiri. Lounas ja kahvila, maksu käteisellä.

Marttojen myyjäiset la 30.11. klo 11–14 Roihuvuoren kirkolla.

Adventin ajan musiikkia la 30.11. klo 16 Roihuvuoren kirkossa.

Kamarikuoro Cantiamo, joht. Petri Tiainen, Kari Jerkku, urut.

Joulukonsertti, Lauluyhtye Aikamiehet su 1.12. klo 18 Laajasalon kirkossa. Joht. Arto Joutsinmäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Huilumusiikkia joulun alla ti 3.12. klo 18 Roihuvuoren kirkolla.

IHMO:n huilistit. Vapaa pääsy.

Puuhailta perheille ti 3.12. klo 18–19.30 Laajasalon kirkolla. Askartelua, iltahartaus ja iltapala.

Toivon runoja to 5.12. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. Mukana runoilija Anna-Mari Kaskinen ja runonlausujia. Jos haluat toivoa jotain runoa, lähetä koko runo sähköpostilla 23.11. mennessä osoitteella anja. nurminen@evl.fi, otsikoksi toiveruno.

Itsenäisyyspäivän juhla pe 6.12. klo 13 Martat ja Laajasalo-Degerö Seuran juhlakahvit. Klo 13.30 juhla, jossa musiikkiesityksiä ja juhlavaa ohjelmaa.

Jouluinen lauluhetki su 8.12. klo 11.30 Roihuvuoren kirkolla Tarja Karkulehdon laulunopiskelijoiden kanssa.

Seurakunnan joulujuhlat ti 10.12. klo 18 Laajasalon kirkossa, ke 11.12. klo 17 Roihuvuoren kirkossa. Jou-

luista ohjelmaa, musiikkia ja tarjoilua.

IHMO:n joulukonsertti to 12.12. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Prima Nota -jousiorkesteri ja valmennusryhmät. Vapaa pääsy.

Taidenäyttelyt: Laajasalon kirkolla Riitta Vaaramon maalauksia 29.11. asti kirkon aukioloaikoina.

Roihuvuoren kirkolla Sirkka Peisan näyttely 6.1. asti kirkon aukioloaikoina.

Iltaruokailut marraskuussa klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla, torstaisin Laajasalon kirkolla. Ruoka aikuisilta 3 e, kouluikäisiltä 1 e.

Jouluiloa Diakoniatyö avustaa joulun alla alueillamme asuvia vähävaraisia. Jouluavustusta haetaan lomakkeella, jonka saa kirkolta tai seurakunnan nettisivuilta. Lomakkeiden palautus 3.12. mennessä.

Rakenna joulupuu -keräys Lahjoita haluamasi suuruinen lahjakortti vähävaraiselle alueemme asukkaalle diakoniatyön kautta. Keräys alkaa 1.12. Lahjakortin voi toimittaa Laajasalon tai Roihuvuoren kirkolle ke 11.12. mennessä. Tiedustelut diakoniatyöntekijöiltä p. 09 2340 5768. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

GETTY IMAGES

Nurminen, Tiainen, Vino Ensemble -kuoro.

Perheiden Hoosiannakirkko su 1.12. klo 10. Kaskinen, Takala, Tiainen, lastenohjaajat. Messun jälkeen puuhaa lapsille kirkolla.

Itsenäisyyspäivän messu pe 6.12. klo 10. Nurminen, Ronkainen, Tiainen, kamarikuoro Cantiamo.

Lipunnosto kirkolla klo 9.30.

Messu su 8.12. klo 10. Salonen, Nurminen, Tiainen.

Verkostomessu su 24.11., 1.12. ja 8.12. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla.

Lyhyt iltamessu ke 27.11., 4.12. ja 11.12. klo 18.

Laajasalossa: Messu su 24.11. klo 12. Takala, Salonen, Niva-Vilkko, Chorus Marinuksen miesyhtye.

Ensimmäisen adventin messu su 1.12. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko, Chorus Marinus.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 12. Takala, Niva-Vilkko, Chorus Marinuksen miesyhtye. Itsenäisyyspäivän juhla klo 13.30.

Messu su 8.12. klo 12. Salonen, Vaulas, Niva-Vilkko, Trio Mercoledi.

Itsenäisyyspäivänä kutsutaan helsinkiläisiä eri taustoista Kansojen messuun, jota vietetään monella kielellä Tuomiokirkossa 6.12. klo 17. Mukana messubändi, lasten kuoroja ja virolaistaustainen kansantanssiryhmä. Messun jälkeen kryptassa glögiä ja ohjelmaa.

TAPAHTUMIA Kauneimmat joululaulut kirkossa su 8.12. klo 14, Katukappelissa ke 11.12. klo 13 ja kirkossa to 12.12. klo 12.

Ihania löytöjä myyjäispöydistä itselle tai lahjakonttiin. Columbuksen joulutori Katukappelissa la

23.11. klo 10–15, käteismaksu ja MobilePay. Kirkolla messun jälkeen, noin klo 12.15–14: merimieskirkkotyön hyväksi su 1.12., käteinen ja pankkikortti, medialähetystyön hyväksi su 8.12., käteinen ja MobilePay. Kohti joulua, viulisti Eeva Vänskä

ystävineen kirkossa ma 25.11. klo 18.

Helsingin Lauluveljien adventtikonsertti kirkossa su 1.12. klo 18, vapaa pääsy.

Armas Maasalon Adventtivesper kirkossa ke 4.12. klo 18. Gaudium, johtaa Hanna Virtanen, urut Tuula Stöckell, liturgina Elsa Sihvola.

Ihmon joulukonsertti kirkossa ma 9.12. klo 18.30. Helsingin Juniorijouset ja Helsingin Lapsijouset.

Suunnittele ja toteuta toiveidesi maallikkomessua Katukappelissa ti 26.11. klo 16. Messu pidetään ti 3.12.

Miesten vuoro – saunailta miesten kesken vertaistuen äärellä kirkolla la 7.12. Sauna lämpimänä 15.30, ohjelmaa klo 18. Illan hinta 20 e.

Varaa paikkasi heti, tai viimeistään saunailtaa edeltävänä keskiviikkona: antti-pekka.pesonen@evl.fi, p.

040 050 5028.

Autuaita ovat rauhantekijät!

Rauhan tarinoita, tarinateatteri Pyhä Solmu. Tarinateatteri on improvisaatioteatteria, jossa katsojan kertomaa nähdään näyttämöllä. Tarinateatterissa korostuvat spontaanius, vuorovaikutus ja tarinoiden henkilökohtainen merkitys. Ihmisten tarinoiden esittäminen voi auttaa tarinan kertojaa ja kuulijoita käsittelemään ja ymmärtämään paremmin kokemuksiaan.

Katukappelissa ma 18.11. klo 17.30– 19.

Elämässä kiinni. Itsemurha-ajatuksista kiinni elämään. Kokemusasiantuntija Pauli Löija kertoo itsemurhayrityksistään ja toivon löytymisestä. Kriisityöntekijä, pastori Tuula Paasivirta kertoo avunsaamisen mahdollisuuksista ja kriisityön näkökulmasta teemaan. Illan aikana on mahdollisuus keskusteluun. Katukappelissa ma 2.12. klo 17.30–19.

Elämäni virsi – toivo ja laula! Mikä on sinun elämäsi virsi, sävel tai sanat, jotka erityisesti koskettavat tai joihin liittyy rakkaita ja unohtumattomia muistoja? Tule toivomaan ja laulamaan. Katukappelissa ma 25.11. klo 17.30.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13, vuosaari. diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin ti 12–16 ja ke 12–14.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024 11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

Waste&Feast Snellu lounas ma– pe klo 11–13. Hinta 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e.

Huoltamo – kodittomien ilta ma 2.12. Klo 15.30 alk. saunat, klo 17 ruokailu, messu ja iltapala, lisäksi katsomme elokuvan Haaveiden kääntöraide.

Itsenäisyyspäivän juhla to 5.12. klo 11–12 lounas, klo 12–13 juhlapuhe ja tanssit, tanssittajana Resonaari Group, klo 13 juhlakahvit.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET Messu joka sunnuntai Viikin kirkossa klo 10. 24.11. Messu Herättäjä-Yhdistyksen kanssa, Jussi Rytkönen. Siioninvirsiseurat.1.12.

Stella Vocalis ja Malmin kirkkokuoro. 8.12. Pyhän tanssin messu.

Pihlajamäen kirkossa klo 11.

Verkostomessu. 24.11. Messy Church.

Puistolan kirkossa klo 12. 1.12.

Perhemessu, mukana Puistolan, Malmin ja Tapulin muskarilaiset.

Joulupuuro klo 11.

Tapanilan kirkossa klo 17. 1.12.

Muskarimessu, mukana Tapanilan ja Viikin muskarilaiset.

Valon messu 24.11. klo 17 Puistolan kirkossa. 8.12. klo 17 Tapanilan kirkolla.

Iltaehtoollinen ke 27.11. klo 18.30 Viikin kirkolla.

Hoosiannakirkko to 28.11. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla, su 1.12. klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Eläinten joulusiunaus ke 4.12. klo 18 Latokartanon torilla.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus 6.12. klo 10 Puistolan kirkolla.

Lipunnosto Puistolan torilla klo 9, Itsenäisyyspäivän kahvit kirkolla n. klo 9.30, Malmin mieslaulajat.

Pyhäkoulu 24.11. klo 17 Puistolan kirkolla, 8.12. klo 17 Tapanilan kirkolla.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 1100.

Mistä syntyy hyvä elämä KoillisHelsingissä? Kerro näkemyksesi verkkoaivoriihessä ja vaikuta Malmin seurakunnan tulevaisuuteen. Linkki verkkoaivoriiheen: www.fountainpark.fi/malmi. Lisätietoja nettisivulla.

Rauhanrukous to klo 13–14.15 Puistolan kirkolla.

Messias-oratorion avoimet kenraaliharjoitukset ke 4.12. klo 13.55–17 Puistolan kirkossa. FiBO ja Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Harjoitusten

Siltamäen seurakuntakodilla. Pilvi Liston urkuoppilaat esiintyvät.

Joulun taikaa ti 3.12. klo 18.30 Tapanilan kirkolla. Lauluyhtye SlowDown, joht. Pekka Suomela, ja kamarikuoro Phonic, joht. Lenne Mitt.

Joulu ja jotain muuta! – Allin laulut jouluisissa tunnelmissa to 5.12. klo 18 Pihlajamäen kirkossa.

Sari Anneli Ruokosen lauluoppilaat, pianossa Tanja Niiranen.

Taivas kuiskaa joulun -hyväntekeväisyyskonsertti la 7.12. klo 18 Viikin kirkolla. Mezzosopraanot Maija Turunen, Merja Mäkelä ja Maria Kettunen, basso Rolf Bro-

Myyjäisten aika

Adventtimyyjäiset la 30.11. klo 10–13 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Myynnissä muun muassa leivonnaisia, käsitöitä, kahviosta riisipuuroa ja joulutorttuja.

Myyjäisten tuotolla tuetaan oman seurakunnan auttamisja lähetystyötä sekä alueen muiden yleishyödyllisten toimijoiden työtä. Varaathan mukaan käteistä. Päätteeksi Kauneimmat joululaulut klo 13.

Adventtimyyjäiset 30.11. myös mm. Pitäjänmäen, Laajasalon ja Roihuvuoren kirkoilla sekä Kannelmäen Klanulla ja Tuomiokirkon kryptassa.

Raamattu ja huumori

Luvassa monipuolisia ja osittain yllättäviäkin välähdyksiä siitä, millaisia huumoripitoisia silmäniskuja Vanhan ja Uuden testamentin teksteihin kätkeytyy. Kolmas osa raamattuluentosarjasta.

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön raamattuteologian opettaja Mika Aspinen luennoi ti 26.11. klo 18 Vartiokylän kirkossa, Kiviportintie 5.

aikana tilassa ei saa liikkua, väliajalla voi tarvittaessa poistua.

Joulun sävel -kuoro to 21.11., 28.11. ja 12.12. klo 19–20.15 Malmin Varustamolla sekä to 19.12. klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Kuoroperiodi huipentuu joululaulumessuun su 22.12. klo 12 Viikin kirkolla. Tied. kaisu.rauhamaa@evl.fi, p. 041 531 7799.

Koilliskuoron joulukonsertti to 28.11. klo 18 Malmin Varustamolla.

Joht. Emma Kuntsi.

Jouluinen hyväntekeväisyyskonsertti la 30.11. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Resonaari Group solisteineen. Muusikot ja laulajat edustavat erityisryhmiä. Liput 15 e. Järj.

LC Malmittaret.

Aukeilla soi – talvinen joulukonsertti la 30.11. klo 18 Puistolan kirkossa. Helsingin virolainen naiskuoro, joht. Silver Lumi, Varbolan naiskuoro Astra, joht. Elo Teeäär.

Jouluinen urkuilta ti 3.12. klo 18

man, Armaan Madar, piano. Liput 15 e. Järj. Anita Välkki -seura ja Malmi Lions Club.

Tule rakkaus ihmisrintaan! su 8.12. klo 15 Puistolan kirkossa.

Pohjois-Helsingin musiikkiopiston klassisen laulun opiskelijat, ohj.

Jutta Holmberg, piano Sigita Hirvi.

Diskanttikuoro ZinZingenin järjestämät joulukonsertit kolmeen kertaan su 8.12. Viikin kirkossa. Tule armas joulu! Koko perheen tarinalliset kuorokonsertit klo 15 ja klo 16. Tunnelmallinen iltakonsertti Valoja ja varjoja klo 18.30. Liput Holvi Shopista.

Higher Ground Vocals -lauluyhtyeen joulukonsertti ti 10.12. klo 19 Viikin kirkossa. Joht. Hanna-Maria Helenius. Tule kokemaan HGV:n hieno soundi akustisesti, ilman äänentoistoa.

Kauneimmat joululaulut barokin hengessä ke 27.11. klo 18 Tapulin seurakuntakodilla. FiBO, Kaisu

Rauhamaa ja Liisalotta Lepistö.

Kauneimmat joululaulut erityisesti kehitysvammaisille su 1.12. klo 14 Viikin kirkossa.

Kauneimmat joululaulut su 8.12. klo 17 Siltamäen srk-kodilla. Nuottilinnut- ja Tuulenpesä-kuorot.

Kauneimmat joululaulut päiväsaikaan ma 9.12. klo 12 Viikin kirkossa, to 12.12. klo 12 Pihlajamäen kirkossa. Tarjolla joulupuuroa.

Joulupuuroa su 1.12. klo 11–15 Pihlajamäen Nutan edustalla. Hinta 3 e aikuiset, lapset ilmaiseksi.

Glögikiertue to 12.12. klo 13–15 Siltamäen ostoskeskuksessa. Srk:n papit toreilla glögitermari kuumana. Tule juttelemaan ja nauttimaan kuppi kuumaa matkalla jouluun.

Kiertueen muut kohteet: ma 16.12. klo 13–15 Pihlajiston ostoskeskus, ti 17.12. klo 13–15 Malmintori, ke 18.12. klo 13–15 Pukinmäen ostoskeskus, to 19.12. klo 13–15 Jakomäen ostoskeskus, pe 20.12. klo 13–15 Latokartanon tori.

Suomalainen eroseminaariryhmä 16.1.–3.4. klo 17.30–20.30 Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4.

Ryhmään otetaan maks. 12 osallistujaa. 11 tapaamista viikoilla 3–14 (ei vko 8). Hinta 350 e. Maksuun on mahdollisuus hakea alennusta taloudellisin perustein. Tied. ja ilm. petra.autinen@gmail.com, p. 050 567 6997. Lisätietoa nettisivuiltamme.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Malmin Varustamolla.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe 13.30–15.30 Malmin Varustamolla.

Avoin lapsiperheiden yhteinen kohtaamispaikka. Tarjolla kahvia ja teetä.

Iltavillit to 21.11. klo 16–18 Malmin Varustamolla. Maksuton ruokailu klo 16–17. Tied. paivi.ahmaoja@evl. fi, p. 050 577 0650.

Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille ma 25.11. ja 9.12. klo 16–18 Viikin kirkolla. Tied. ja ilm. minna-liisa.palander-hiltunen@ evl.fi, p. 041 528 6975.

Pienten biisit – Triangeli soi syksyn hämärässä ke 27.11. ja 4.12.

Malmin Varustamolla. Kaksi ryhmää klo 10 ja 10.30. Ryhmiin voi tulla mukaan vapaasti, ja ne sopivat kaikille.

Perheperjantai leikkipuisto Kankarepuistossa pe 29.11. klo 9–12. Srk tarjoaa aamupalan klo 9–10.15, jonka jälkeen leikkipuiston ohjattu muskari- tai askartelutuokio.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla.

Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Vauva tulossa – avoin ryhmä odottaville to 21.11. ja 28.11. klo 17.30–19 Viikin kirkolla. Tule yksin tai kumppanisi kanssa. Tied. mervi. ohman@evl.fi, p. 050 562 7499.

Walk in -terapia torstaisin Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhyt-

terapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. niina.mikkola@evl.fi.

Periodipilates pe 22.11. klo 17.30– 18.30 Puistolan kirkolla. Ota mukaan oma alusta. Ei ilmoittautumista. Ohjaajana Aino Poutanen.

Lisätiedot aino.poutanen@evl.fi.

Hyvän mielen -ryhmä ma 25.11. klo 13.30–15 Malmin Varustamolla.

Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Tule kohvile! Ma klo 12–13.30 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis. Tied. marianne.hapsal@evl. fi, p. 050 380 3778.

Friendship Café to 21.11. ja 5.12. klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Open every other Thursday at 6–8 pm. Tied. minnasisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 1004.

Tapulin olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Tarjolla kerran kuukaudessa lounas, muina kertoina kahvia, voileipiä ja puuroa.

Vapaaehtoinen maksu.

Mestan keittolounas ti 26.11. klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Keittoa ja kahvia. Hinta 2 e käteisellä.

Kahvia ja kohtaamisia ke 27.11. klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu.

Iltaruoka ke 27.11. klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Kasvisruokaa 2 e, lapset 1 e.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu.

Siltamäen keittolounas to 21.11. ja 28.11. klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Keittoa ja kahvia, hinta 2 e käteisellä.

Ruoka-aika to 21.11. ja 28.11. klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Perinteistä kotiruokaa, 2 e.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Malmin Varustamolla. Hävikkileivän jaon jälkeen klo 12–13 mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän kanssa.

Rakenna joulupuu -keräys Lahjoita jouluavustuksena yleislahjakortti haluamallasi summalla. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjakortit tarvitseville. Lahjoituksia otetaan vastaan 1. adventin messuissa sekä 18.11.–5.12. Viikin ja Puistolan kirkoilla ma–pe klo 10–15 ja Malmin Varustamolla ma–pe klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.11.–13.12.

15–17. Tied. elina.leppihalme@evl. fi, p. 050 373 2323. Lisätietoja nettisivuillamme.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481.

Jätä muina aikoina soittopyyntö.

Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 1.12. mukana Hämäläis-Osakunnan laulajat ja messuryhmä. Su 8.12. mukana Metsoforte -kuoro.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Su 24.11. mukana CSN-kuoro.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12 (to 28.11. saakka).

Hoosianna! Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 1.12. klo 10 Oulunkylän kirkossa, klo 12 Maunulan kirkossa ja klo 18 Käpylän kirkossa.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10 Oulunkylän kirkossa ja klo 10 Käpylän kirkossa.

TAPAHTUMIA Seuraa tähteä -tapahtuma la 14.12. klo 10–13. Tervetuloa syömään joulupuuroa, rapsuttelemaan aasia ja laamaa, ihastelemaan seimeä, tekemään jouluaskarteluja ja laulamaan lasten kauneimpia joululauluja. Perheen pienimmät pääsevät ratsastamaan aasilla. Vapaa pääsy.

Joulupuuroviikko Tarjolla riisipuuroa ja lämmintä tunnelmaa ma 25.11. klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla, ti 26.11. klo 14–16 Veräjälaakson koululla (ulkona), ke 27.11. klo 16–17.30 Käpylän kirkolla, to 28.11. klo 10–14 Maunulan kirkolla, pe 29.11. klo 14–16 Postipuiston Postivarikolla. Tervetuloa syömään yhdessä! Yhteisöruokailujen kausi päättyy.

Kuljetus Käpylän joulupuurolle ke 27.11. klo 16 liikuntarajoitteisille.

Ilmoittaudu kuljetukseen ma 25.11. klo 11 mennessä p. 050 374 5136.

Kuljetuksen järjestää Lions Club Käpylän vapaaehtoiset omilla henkilöautoilla.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 25.11.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo

Joulupolku Lauttasaaressa Koe ensimmäisen joulun ihmeet Lauttasaaren suurimmassa joulunajan tapahtumassa. Ohjelmassa Tonttupaja, Paimenten keto ja Betlehemin eläimiä, Kauneimmat Joululaulut -karaoke, jouluherkkuja ja paljon muuta puuhaa. Joulupolun joulumarkkinoilla on myynnissä piparitaloja, paperituotteita, kynttilöitä, villasukkia, tyrnituotteita, metrilakua, koruja ja luonnonkosmetiikkaa.

Tapahtuma järjestetään la 7.12. klo 16– 19 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, ja ulkona kirkon ympäristössä.

ANTI RINTALA

Oulunkylän seurakunta

klo 18 Käpylän kirkolla. Tarquin Hall: Vish Puri & Kohtalokkaan voikanan tapaus.

Jouluvaellus lapsiperheille ma 9.12. klo 10.30 Oulunkylän kirkolla ja to 12.12. klo 10.30 Maunulan kirkolla. Tervetuloa seuraamaan joulun kertomusta tunnelmalliselle jouluvaellukselle. Tilaisuus kestää n. 30 min ja siinä on myös yhteislaulua. Vapaa pääsy.

Kauneimmat joululaulut ti 10.12. klo 14 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4.

Virsikinkerit ti 10.12. klo 14 Oulunkylän puukirkossa. Tervetuloa laulamaan yhdessä!

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla, 27.11 saakka.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkolla 18.12. saakka.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkolla 28.11. sakka.

Maunulan muskarit torstaisin klo 9.15–11.30 Maunulan kirkolla 28.11. saakka. Ilmoittautuminen nettisivuilla alkaa tiistaisin.

Maunulan iltaperhekerho to 21.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Kausi päättyy.

Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla 19.12. saakka.

Adventin, joulun ja ensi kevään tilaisuudet löytyvät seurakunnan nettisivujen tapahtumakalenterista.

Joulukonsertit: On jouluilta – Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro to 5.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 20 e.

Opera Tellus -kuoro la 7.12. klo 18 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

Arkihuolesi kaikki heitä su 8.12. klo 19 Oulunkylän puukirkossa.

Hannamaija Arjovuo, Pauli Leppänen ja Jyrki Rinne. Vapaa pääsy.

Joulun iloa ja rauhaa – KansallisKuoro ti 10.12. klo 19 Oulunkylän puukirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 20 e.

Oulunkylän yhteiskoulun musiikkiluokat ke 11.12. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy.

Piltti Pyhä syntynyt ke 11.12. klo 19 Oulunkylän puukirkossa. Adoramus-lauluyhtye, Tapanila Consort the Degenerates, ViuluVei-musiikkikoulun oppilaat. Vapaa pääsy.

Oulunkylän ala-asteen musiikkiluokat to 12.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10/5 e.

Ella Tepponen & Soul Strings -orkesteri pe 13.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 euroa.

13–16, p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 24.11. klo 11. Isosten ja appareiden sunnuntai. Tolonen, Toivonen, Häyrinen, Lemmetyinen ja Siimeslahti sekä isosia ja appareita.

Hoosianna-messu su 1.12. klo 11.

Tule laulamaan Hoosiannaa!

Pirttijärvi, Valve-Tuovinen ja Häyrinen.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ja partiolaisten lupauksenanto pe 6.12. klo 11. Tolonen, Hirvonen ja Kaskipartio.

Suomalaisen musiikin messu su 8.12. klo 11. Mönkkönen, Pirttijärvi ja Hirvonen. Pyhäkoulu lapsille lastenkappelissa.

TAPAHTUMIA Pakilan Musiikkiopiston konsertti to 21.11. klo 18. Vapaa pääsy. Esiintyjinä opiston oppilaita sooloista orkesteriin. Vapaa pääsy.

Pohjois-Helsinki puhuu ti 26.11. klo 18. Sähkön tuotantorakenteen ja kulutuksen muutokset ja niitä koskevat ennusteet, sähkön kantaverkon kehittyminen, miten sähkön hinta on kehittynyt ja hinnan vaihtelevuus kasvanut. Keskustelemassa Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka ja mittavan työhistorian Imatran Voima Oy:ssä ja sen seuraajan Fortumin palveluksessa tehnyt Esa Hagman.

Kutomakerhon ja Kaskipartion adventtimyyjäiset kirkolla to 28.11. klo 18–20.

Vox Sonora -kuoron Adventista jouluun -konsertti su 1.12. klo 16.

Johtaa Ari Häyrinen. Pilvi Listo-Tervaportti, urut ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lemmikkieläinten joulurauhan julistus ke 4.12. klo 18. Tule jouluiseen hartauteen ja laulamaan joululauluja Hyvän Paimenen kirkon pihalle. Kaikenkarvaiset ystävät myös tervetulleita!

Itsenäisyyspäivän juhla pe 6.12. klo 16. Yhteistyössä alueen Lionsklubien Aurora ja Pakinkylä, ja Pakilan Musiikkiopiston kanssa.

Juhlapuhe Eikka Kosonen.

Paloheinän Musiikkikoulun konsertit la 7.12. klo 18 ja 19. Konsertissa esiintyvät musiikkikoulun oppilaat ja opettajat. Vapaa pääsy.

Glögit seurakuntaneuvoston kanssa ti 10.12. klo 17.30. Tervetuloa jouluisille glögeille yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa! Tule juttelemaan seurakunnan asioista ja tutustumaan seurakunnan luottamushenkilöihin.

Fake Five -lauluyhtyeen joulukonsertti ke 11.12. klo 18. Vapaa pääsy.

Kauneimmat joululaulut Paloheinänmäellä ke 11.12. klo 18. Tule laulamaan Vox Sonora-kuorolaisten ja Ari Häyrisen kanssa klo 18.10 Paloheinän mäellä. Kokoontuminen ja lähtö klo 18.00 Paloheinän majalta, Pakilantie 124. Ota mukaan taskulamppu. Kolehti Suomen Lähetysseuralle.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p.

09 2340 5552, mutta muulloinkin

voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste&Feast -hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13.

Lounaan hinta 3/6/10 e. FB: WasteFeastMalmi.

Vapaat Vibat -taidenäyttely to 5.12. asti ma–ke klo 10–14, to–pe klo 11–15. Taide- ja mielenterveysjärjestö Taiteen Sulattamo.

YH-perheiden perhekahvila la 23.11. klo 15–17. Pienperheyhdistys ry.

Bingo pe klo 12.

Mitä meillä tapahtuu? www. helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Ks. lehdestä: Malmin seurakunta.

Erityis­ ryhmille KEHITYSVAMMAISILLE Kranssityöpaja la 23.11. klo 13–15, Kolmas linja 22. Ilm. viim. 21.11.

Helille.

Pop-messu su 24.11. klo 11–12 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. (Musiikissa vahvistimet.)

Kauneimmat joululaulut ja glögit su 1.12. klo 14–15.30 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Sisäänkäynti Latokartanontorin puolelta.

Papin porinat ti 3.12. klo 11–13 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Omakustannelounas, jouluaskartelua.

Voit pyytää pappia pitämään joulukirkkohetken ryhmäkotiin tai päivätoimintaan: heli.ojalehto@ evl.fi.

NÄKÖVAMMAISILLE Pikkujoulu ke 27.11. klo 13–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1. Ilm. viim. ma 18.11. Marja Leenalle p. 050 380 0947.

Kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 13–15 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Ilm. viim. ke 4.12.

Marja Leenalle.

VIITTOMAKIELELLÄ Kahvila ma 9.12. klo 13–15 Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B. Joulujuhla to 19.12. klo 17–19 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Ilm. viim. to 12.12. p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024 13

ADVENTIN JA JOULUNAJAN KONSERTIT 25.11.–24.12

ATTE MÄLÄSKÄ

Kirkot soivat joulua Pian alkava adventti tuo kirkkoihin joulumusiikin tarjonnan. Poimi tästä suosikkisi.

MAANANTAINA 25.11.

■ Viulisti Eeva Vänskä ystävineen

klo 18 Vuosaaren kirkossa.

■ Suomen Kansallisoopperan oopperalaulajat ry klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

TIISTAINA 26.11.

■ Suuri Sydänkonsertti klo 19

Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Järjestää Helsingin sydänkuntoutus ry.

TORSTAINA 28.11.

Juha Tapion joulukonsertissa kuullaan joulun ja lauluntekijän klassikoita. Tapio konsertoi 9.12. Kallion kirkossa.

■ Diandra klo 18 Johanneksenkir-

LAUANTAINA 30.11.

■ Viipurin Lauluveikot klo 16 ja 19

MAANANTAINA 2.12.

kossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 42,10 e.

■ Koilliskuoro klo 18 Malmin Varustamossa, Pekanraitti 16.

■ Valot tuhannet klo 19 Kallion kirkossa. Sibelius-lukion ja Vaskivuoren lukion kamarikuorot. Liput 25/15 e.

■ Matkalla jouluun klo 15 Munkki-

Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Solistina Jenni Lättilä, Hanna Seppänen, urut. Liput 30 e, alle 13-vuotiaat ilmaiseksi.

■ Adventtivesper klo 18 Kallion kirkossa. Salonkikuoro, Tommi Niskala, urut, Pauliina Lindfors, liturgi.

■ Adventtikonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston Kamariorkesteri, Jousiorkesteri sekä viulu- ja selloryhmät. Yhteislauluna Hoosianna.

■ Ukrainalainen lauluyhtye Nota Neo klo 18 Kulosaaren kirkossa.

■ Lauluyhtye Aikamiehet klo 18 Laajasalon kirkossa.

■ Vanhan musiikin yhtye Cantus Novus klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

■ Helsingin Lauluveljet klo 18 Vuosaaren kirkossa.

■ Hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin Laulu. Yhteistyössä Lions Club Helsinki/Pasila.

Liput 30/20 e.

■ Suvi Teräsniska klo 18 Kallion

PERJANTAINA 29.11.

■ Tää aika vuodesta taas klo 18

Kallion kirkossa. Ilta, laulu ja piano, jousitrio. Liput 35 e.

■ Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaita klo 18 Kulosaaren kirkossa.

■ Marzi Nyman ja Senni Valtonen klo 18.30 Munkkiniemen kirkossa.

■ Jouluinen konsertti klo 19 Kallion seurakuntakodin isossa salissa, Siltasaarenkatu 28. Lauluyhtye Luna, Latinolaulajat, Fabio de Oliveira, kitara, Ricardo Padilla, lyömäsoittimet, Sanna Mansikkaniemi, viulu ja piano, Vaiennut viulu soimaan -ryhmän viulisteja Vantaan aikuisopistosta.

■ Töölö Brass ja Helena Juntunen klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25/15 e.

vuoren kirkossa. Munkkiniemen ja Munkkivuoren ala-asteet.

■ Kamarikuoro Cantiamo klo 16 Roihuvuoren kirkossa.

■ Hyväntekeväisyysjoulukonsertti klo 18 Pihlajamäen kirkossa.

Resonaari Group. Muusikot ja laulajat edustavat erityisryhmiä. Järjestää Lions Club Helsinki Malmittaret. Liput 15 e.

■ Aukeilla soi klo 18 Puistolan kirkossa. Helsingin Virolainen Naiskuoro ja Varbolan Naiskuoro Astra.

■ Helsingin NMKY:n sinfoniaorkesteri klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 20/15 e.

SUNNUNTAINA 1.12.

■ Lasten laulukonsertti klo 14

Puotilan kappelissa. Analia Capponi-Savolaisen lauluoppilaat, Marjaana Merikanto, piano.

■ Kamarikuoro Soi klo 15 Huopalahden kirkossa.

■ Vox Sonora -kuoro klo 16 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Pilvi Listo-Tervaportti, urut ja cembalo.

kirkossa. Liput 42 e.

■ Luoteis-Helsingin musiikkiopiston jousisoittimet klo 18 Kannelmäen kirkossa.

■ Mieskuoro Lauluyhtye A-men klo 19 Lauttasaaren kirkossa.

Solistina Joose Vähäsöyrinki, Antti Heikkilä, urut ja piano. Myös yhteislauluja. Liput 20/17/15 e.

■ Tapiolan kuoro klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Jukka Nykänen, piano. Liput 15–35 e.

TIISTAINA 3.12.

■ Eino Grön klo 18 Lauttasaaren

kirkossa. Järjestää Seurana Oy. Liput 20 e.

■ Pilvi Liston urkuoppilaat klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa, Jousimiehentie 5.

■ Joulun taikaa klo 18.30 Tapanilan kirkossa. Lauluyhtye SlowDown ja Kamarikuoro Phonic.

■ Sydämeeni joulun teen klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Mertsi Lindgren ja Kenth & Kevin. Liput 20 e.

■ Jannan joulu klo 19 Kallion kirkossa. Janna, laulu ja piano,

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

sekä trio. Liput 35 e.

■ Gospel Christmas klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kuorot Gospel Helsinki ja Gospelia Kaikille, Gospel Helsinki Band, Myron Butler. Liput 24/19 e.

KESKIVIIKKONA 4.12.

■ Adventti- ja toivevirsiä klo 17.30

Huopalahden kirkossa.

■ Kannelkuoro klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Nea Meriranta, urut ja piano.

■ Maasalon Adventtivesper klo 18 Myllypuron kirkossa. Kirkkokuoro, Marika Leino, urut, Minnamari Helaseppä, liturgi.

■ Maasalon Adventtivesper klo 18 Vuosaaren kirkossa. Gaudium-kuoro, Elsa Sihvola, liturgi, Tuula Stöckell, urut.

■ Samuli Edelmann & tyttärensä Edel klo 19 Kallion kirkossa. Jukka Perko, saksofoni, Matti Paatelma, piano. Liput 39,50 e.

■ Kamarikuoro SonorEnsemble klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 20 e.

■ Kolme kuoroa klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vantaan Mieskuoro Vantasia, Espoon

ADVENTIN JA JOULUNAJAN KONSERTIT 25.11.–24.12

Mieslaulajat Esmila ja Mystica-naiskuoro Klaukkalasta. Liput 20 e.

TORSTAINA 5.12.

■ Kahvikonsertti klo 13 Huopalah-

den kirkossa.

■ Kallion musiikkikoulun konsertti klo 17.30 ja 19 Kallion kirkon kappelissa.

■ Sari Anneli Ruokosen lauluoppilaat klo 18 Pihlajamäen kirkossa.

■ Itsenäisyyspäivän aaton kirkkojuhla klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Viipurin Lauluveikot, Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ja Kadettikuoro, Tapio Tiitu, urut.

■ On jouluilta klo 19 Käpylän kirkossa. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro, solistina Ulla Kotiranta-Lamberg, Raija Kosonen, huilu, Lasse Mäki, urut.

PERJANTAINA 6.12.

■ Itsenäisyyspäivän urkukonsert-

SUNNUNTAINA 8.12.

■ Beethoven-trio klo 13 Huopa-

lahden kirkossa. Risto Lauriala, Tero Lehtelä, Marko Ylönen.

■ Lasten joulu klo 15 Kallion kirkossa. Tapiolan kuoron konsertti lapsille ja lapsiperheille. Liput 25/20/10 e, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.

■ Tule rakkaus ihmisrintaan klo 15 Puistolan kirkossa. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston klassisen laulun opiskelijat, Sigita Hirvi, piano.

■ ZinZingenin joulu! klo 15, 16 ja 18.30 Viikin kirkossa. Klo 15 ja 16 koko perheen tarinallinen kuorokonsertti. Klo 18.30 iltakonsertti. Liput.

■ Jakaranda klo 16 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18.

■ Tapiolan kuoro klo 18 Kallion kirkossa. Jukka Nykänen, piano.

Liput 35/25/15 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Oulunkylän puukirkossa. Pauli Leppänen, Hannamaija Arjovuo, Jyrki Rinne.

MAANANTAINA 9.12.

■ Jakaranda klo 18.30 Lähetyskir-

kossa, Tähtitorninkatu 18.

■ Itä-Helsingin musiikkiopiston konsertti klo 18.30 Vuosaaren kirkossa.

■ Juha Tapio klo 19 Kallion kirkossa. Liput 39,90 e.

■ Naiskuoro Pihlaja klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Mukana nuoria muusikoita. Liput 25/15 e.

TIISTAINA 10.12.

■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo

18 ja 20.30 Kallion kirkossa. Myös Maija Kauhanen, kantele. Liput 29/10 e.

■ Seniorien Barokkipajan konsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa.

■ Ranskalaisen koulun ystävät ry:n konsertti klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

■ Lauluyhtye Consort klo 18 Puotilan kappelissa.

MIA JÄRVISALO

ti klo 14 Kallion kirkossa. Olli Pyylampi.

■ Itsenäisyyspäivän Juhlakonsertti klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Järjestää Lions Club Helsinki-Töölö ry yhteistyökumppaneineen. Liput 22 e.

■ Veisuuveljet klo 15 Huopalahden kirkossa.

■ Itsenäisyyspäivän juhla klo 16 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Pakilan musiikkiopiston esityksiä. Puhe Eikka Kosonen.

Mukana Tiia Valve-Tuovinen ja Jussi Hirvonen.

laulajia, Tanssilan Stage-musikaaliryhmät, Helsingin senioreiden yhteislauluryhmien laulajia.

■ Musiikkikoulu Bravorin konsertti klo 19 Alppilan kirkossa.

■ Finn-Kanteleet klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

LAUANTAINA 7.12.

■ Joulukonsertti klo 16 Kannel-

mäen kirkossa. Tenori Alan Kimbrian, lauluyhtye, Jouni Suntio, piano, Jussi Saari, flyygelitorvi.

■ Jani Lehtonen & friends klo 16 Kulosaaren kirkossa.

■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 16 ja 18.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 29/10 e.

■ Sekakuoro Konguta Virosta klo 17 Alppilan kirkossa.

■ Haagan Laulu klo 17 Huopalahden kirkossa.

■ Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Viikin kirkossa. Maija Turunen, Merja Mäkelä ja Maria Kettunen, mezzosopraano, Rolf Broman, basso, Armaan Madar, piano.

Järjestäjinä Anita Välkki -seura ja Malmi Lions Club. Liput 15 e.

■ Paloheinän musiikkikoulun oppilaat ja opettajat klo 18 ja 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

■ Sinivalkea joulu klo 18 Käpylän kirkossa. Opera Tellus -kuoron

Kamarikuoro Värinä tarjoaa konsertissaan lepohetken joulunajan kiireistä Paavalinkirkossa 16.12. ja Kallion kirkossa 19.12.

■ Oulunkylän yhteiskoulun

■ Tarja Karkulehdon lauluoppi-

musiikkiluokat klo 18 Oulunkylän kirkossa.

■ Uudenmaan Poliisilaulajat klo 18 Puotilan kappelissa. Myös yhteislaulua.

■ Lauluyhtye Rajaton klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 45 e.

■ Riemulaulu! klo 19 Kannelmäen kirkossa. Lapsi- ja nuorisokuoro Candomini, Caminus ja Kannelkellot.

■ Mikaelin Laulajat klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

■ Malmin Mieslaulajat klo 19 Myllypuron kirkossa.

■ Piltti Pyhä syntynyt klo 19 Oulunkylän puukirkossa. Adoramus-lauluyhtye, Tapanila Consort the Degenerates, ViuluVei-musiikkikoulun oppilaat.

■ Savolaisen Osakunnan Laulajat klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 20/10 e.

laat klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa.

■ Akateeminen mieskuoro Psaldo klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 25/20 e.

■ Osakuntakuorot klo 19 Kallion kirkossa. Liput 15/10 e lippu.fi, 20/15 e ovelta.

■ Joulukonsertti klo 19 Käpylän kirkossa. Ella Tepponen, laulu, Mikko Helenius, urut, Soul Strings -jousiorkesteri.

■ Procantus-kuoro klo 19 Pitäjänmäen kirkossa.

TORSTAINA 12.12.

■ Pohjois-Helsingin musiikki-

opiston oppilaita ja opettajia klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

■ HKL:n Mieslaulajat ja MestariLaulajat klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Tapio Lehtonen, piano.

■ Mä kanssa paimenten klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Krista Pellikka, laulu ja huilu, Valtteri Saarikko, piano ja urut.

■ Pepe Willberg ja joulukvartetti klo 18.30 Lauttasaaren kirkossa.

Liput 38,58 e.

■ Joulukonsertti klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston Prima Nota -jousiorkesteri ja valmennusryhmät.

■ Oulunkylän ala-asteen musiikkiluokat klo 19 Oulunkylän kirkossa.

■ Helsingin poliisisoittokunta klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

■ Joulun tähti -oopperan

■ Lauttasaaren Laulajat klo 19

PERJANTAINA 13.12.

konserttiversio klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Kirkkonummen oopperayhdistyksen laulajat, Liisa Pimiä, piano, Tuija Casey, sello, Pia Innala, urut.

■ Joulukonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa. Herttoniemen Sointu ja Hyvänmielen kuoro Helsingin Helmi.

■ Kamarikuoro Gallerie klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

■ Joulukonsertti omaishoitajille klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Järjestää Lions Club Helsinki Helsingfors. Liput 30 e.

■ Arkihuolesi kaikki heitä klo 19

Lauttasaaren kirkossa.

■ Kansallis-Kuoro klo 19 Oulunkylän puukirkossa.

■ Helsingin Suomalainen Yhteiskoulun konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

■ Higher Ground Vocals -lauluyhtye klo 19 Viikin kirkossa.

■ Oneviolin klo 18 Lauttasaaren

KESKIVIIKKONA 11.12.

■ Fake Five -lauluyhtye klo 18

Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

■ Laulu-Miehet klo 18 Kallion kirkossa. Tapio Tiitu, urut. Liput 25 e.

kirkossa. Yhdellä viululla tuotettuja ääniä, rummuista melodiaan. Liput 32 e.

■ Kilven Kuoro klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/15 e.

■ UMO Helsinki Jazz Orchestra ja Anna Airola klo 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 35/30/15 e. (Klo 18 loppuunmyyty) ■ Joulun laulu klo 18.30 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmä Kukko Ry.

LAUANTAINA 14.12.

■ Se parhain jouluni oisi klo 14

Puotilan kappelissa. Petri Bäckström, tenori, Anne Tanskanen, piano.

■ Pikkuväen joululaulut klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Siina ja Taikaradio-orkesteri laulattavat. Mukana Töölön seurakunnan muskarilaiset. Leena Tiitu, urut.

■ Äänimaljojen rauhoittava maailma klo 15 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Ota mukaan jumppamatto, peitto ja tyyny. Rajallisesti paikkoja, ilmoittaudu jaana@olovalmennus.fi tai viestillä p. 044 237 1171.

■ Joulukonsertti klo 16 Kannelmäen kirkossa. Esa Pietilä, tenorisaksofoni, Ilmo Ranta, piano.

■ Polyteknikkojen Kuoro klo 17 ja 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput.

■ Frihetsbröderna klo 17 Kulosaaren kirkossa.

■ Hiljaa Ensemble klo 18 Alppilan kirkossa.

■ Kallion Kantaattikuoro klo 18 Kallion kirkossa. Liput 20/15 e.

■ Gamelikören-sekakuoro klo 18 Käpylän kirkossa.

■ Suomen Laulu klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Solistina Juho Punkeri, Maritta Manner, piano, Joonas Minkkinen, urut. Liput 25/20/8 e.

■ Saara Aalto klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Liput alkaen 38 e.

■ Cantabile-kuoro klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 22/18 e.

■ Lauluyhtye Aikamiehet klo 18 Puistolan kirkossa.

■ Discantus-kuoro klo 18 Vuosaaren kirkossa.

■ Naiskuoro KYN klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Liput 30,50/25,50 e Tiketistä, 28/23 e ovelta. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.

■ Kamarikuoro Viva Vox klo 20 Tuomiokirkossa. Solistina Ilona Tiira, Katri Tikka, harppu, Anu Pulkkinen, urut. Liput 20/10 e.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024 15

ADVENTIN JA JOULUNAJAN KONSERTIT 25.11.–24.12

SUNNUNTAINA 15.12.

TIISTAINA 17.12.

■ Perinteinen Joulukonsertti klo

■ Perinteinen Joulukonsertti klo

■ Philomelan joulu koko perheelle

■ Yleisradion joulukonsertti klo

■ Ingrid Enckell klo 19 Johannek-

15 Kallion kirkossa. Emma Salokoski ja Ilmiliekki Quartet. Radiointi.

■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 15, 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 38/16 e.

■ Viipurin Lauluveikot klo 17 Puotilan kappelissa. Hanna Seppänen, urut. Liput 20 e.

■ Oopperayhdistys Operaatio! ry:n laulajat klo 18 Alppilan kirkossa. Tiina Laitila, piano.

■ Valkea joulu klo 19 Oulunkylän kirkossa. Kaisa Makkonen, laulu, Risto Sinkkonen, piano.

senkirkossa, Korkeavuorenkatu 12.

Paikkavaraukset ingridalaina.com/ julkonsert.

■ Kaihon Karavaani ja Kyösti Mäkimattila klo 19 Kallion kirkossa. Liput 35 e.

■ Philia Ensemble klo 19 Käpylän kirkossa.

■ Konsta Hietanen klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput alkaen 28 e.

■ Lääkärikuoro Medicanto klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

■ Sekakuoro Procantus klo 19 Munkkivuoren kirkossa.

■ Hämäläis-Osakunnan Laulajat klo 19 Oulunkylän kirkossa.

■ Helsingin luonnontiedelukion konsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

■ Showkuoro Aventur klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Liput 25/15 e.

■ Kampin Laulu klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Liput 25/15 e.

■ Malmin Mieslaulajat klo 19 Viikin kirkossa. Kaisu Rauhamaa, urut ja piano.

■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 20.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput 29/10 e.

18 ja 20 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot, Olli Saari, urut. Tekstinlukijana klo 18 konsertissa tohtori Jenni Haukio ja klo 20 konsertissa piispa Teemu Laajasalo. Liput 40, 35/30, 25/20, 15 e.

■ Uudenmaan poliisilaulajat klo 18 Viikin kirkossa. Myös yhteislauluja.

■ Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkestereita klo 18.30 Laajasalon kirkossa.

■ Jõuluöine klo 19 Alppilan kirkossa. Virolaisten sekakuorot Siller Helsingistä ja Tammest Tampereelta.

■ Graduale-kuoro klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Joonas Minkkinen, urut ja piano.

■ Laura Voutilainen klo 19 Kallion kirkossa. Myös Veera Railio, laulu, Milla Viljamaa, piano. Liput 35 e.

■ Discantus-kuoro klo 19 Myllypuron kirkossa.

■ How Many Mothers -lauluyhtye klo 19 Oulunkylän kirkossa.

■ Philomela klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/20/15 e.

■ Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat klo 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25 e.

18 ja 20 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot, Olli Saari, urut. Tekstinlukijana Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. Liput 40, 35/30, 25/20, 15 e.

■ Helsingin Laulu klo 19 Alppilan kirkossa.

■ Finnairin kuoro klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

■ Lauluyhtye Rajaton klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 45 e.

■ Lempikuoro klo 19 Käpylän kirkossa.

■ Ogeli Big Band klo 19 Oulunkylän puukirkossa.

■ Kamarikuoro Addictio klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Liput 20/15 e.

■ Kamarikuoro Värinä klo 20 Kallion kirkossa. Liput 25/15 e.

klo 17 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 15 e, lapset ilmaiseksi.

■ Notte di Natale klo 18 Kallion kirkossa. Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum, solisteina Leila Saari, Saara Pääkkönen, Tommi Niskala ja Juhana Kotilainen. Liput 25/20/12,50 e.

■ Mein hertzliebster Jesulein klo 18 Kannelmäen kirkossa. Linnéa Sundfær Casserly, sopraano ja nokkahuilu, Sirkku Rintamäki, sopraano, Pieta Mattila, sello, Laura Vihreäpuu, urut, nuorisokuoro Kannelkellot.

■ Valoa kohti! klo 18 Puistolan kirkossa. Ylermi Kuulan jälkeläisiä laulaen ja soittaen.

■ Joulukonsertti klo 19 Käpylän kirkossa. Esa Pietilä ja Mikko Helenius.

■ Soulful Christmas klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Jepa Lambert, laulu, Maria Ilmoniemi, piano, Lasse Sakara, kitara, Sounds of Mercy -gospelkuoro. Liput 28 e tiketti.fi ja 30 e ovelta.

■ Philomela klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25/20/15 e.

MAANANTAINA 16.12.

■ Joulun Tarinoita klo 18 Lautta-

saaren kirkossa. Olli Ahvenlahti, piano ja urut, Matti Ristinen, kertoja, Annimaria Rinne, laulu, Tero Saarti, trumpetti ja flyygelitorvi, Hannu Rantanen, basso.

■ Sällskapet MM – Muntra Musikanter klo 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 30 e.

■ Itä-Helsingin musiikkiopiston selloja ja bassoja klo 18 Viikin kirkossa.

■ Vola-kuoro klo 18 Vuosaaren kirkossa.

■ Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkestereita klo 18.30 Laajasalon kirkossa.

■ Kaartin soittokunta klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 31,50/16 e.

■ Grex Musicus -kuoro klo 19 Kallion kirkossa. Liput 20/12 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

■ Naiskuoro Elegia klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

■ Naiskuoro Pihlaja klo 19 Myllypuron kirkossa. Myös nuoria muusikoita. Liput 15/10 e.

■ Käpylän musiikkiopiston konsertti klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Jousiorkesterissa Virtuosi del Futuro sekä Juniorivirtuosit.

■ Kamarikuoro Värinä klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Liput 25/15 e.

■ J.S. Bach: Jouluoratorio (kantaatit 1–3) klo 19 Tuomiokirkossa.

Cantores Minores ja CM Koulutusryhmien kuoro, solisteina Saara Rauvala, Betany Coffland, Heikki Hattunen ja Toni Hintsala, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 75, 55/45, 35/30, 20 e.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2024

KESKIVIIKKONA 18.12.

■ Artisti Rebekka Holi klo 18

TORSTAINA 19.12.

Fokuksessa, Mall of Triplan 5. kerros, Fredikanterassi 1. Striimaus Jouluradion somekanaviin. Yleisö tervetullut myös paikan päälle.

■ Naiskuoro KYN klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6.

Liput 30,50/25,50 e Tiketistä, 28/23 e ovelta. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.

■ Mestari-Laulajat klo 18 Kannel-

Grammy-palkittu Myron Butler USA:sta laulaa vierailevana artistina Gospel Christmas -konsertissa tiistaina 3.12. kello 19 Temppeliaukion kirkossa.

Konsertissa esiintyvät myös kuorot Gospel Helsinki ja Gospelia Kaikille sekä Gospel Helsinki Band. Konsertin johtaa Nina Pakkanen.

mäen kirkossa. Solistina Pentti Forssell, Tapio Lehtonen, piano, Anne Myllylä, urut.

■ Laulu-Miehet klo 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 28 e klo 18 ja 25 e klo 20.30.

PERJANTAINA 20.12.

■ Kamarikuoro Sympaatti klo 18

Kulosaaren kirkossa. Solisteina Pauli Kainulainen ja Lauri Valsta, Juhani Saarinen, urut.

■ Lain Huuto klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Liput 31/22 e ticketmaster.fi, 28/20 e ovelta.

■ Lauluyhtye Calla klo 19 Alppilan kirkossa.

■ Metsoforte-kuoro klo 19 Käpylän kirkossa.

LAUANTAINA 21.12.

■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 15, 18.30 ja 21 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 25–38 e.

SUNNUNTAINA 22.12.

■ Villimarjat-kuoro klo 15 Huopa-

lahden kirkossa.

■ Käyrätorvikvartetti klo 15 Kannelmäen kirkossa. Iida RantaNilkku, Mari Tirkkonen, Venla Ulmala ja Henriikka Teerikangas.

■ Jarkko Ahola klo 19 Kallion kirkossa. Liput 39,50 e.

■ Joululauluja Ukrainalle klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Hyväntekeväisyyskonsertti. Järjestää Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry. Liput 25 e.

MAANANTAINA 23.12.

■ Barokkiaarioita klo 18 Töölön

kirkossa. Otto Alanen, laulu, Henri Hersta, urut.

TIISTAINA 24.12.

■ Jouluyön musiikkia klo 23

Kallion kirkossa. Tommi Niskala, urut.

KOONNUT MAIJA KIVIRANTA Vapaa pääsy, ellei toisin mainita. Monissa konserteissa voi ostaa ohjelman.