Lauri 2016 nro 22 (8.12)

Vantaan Lauri 22 • Armon asialla • 8.12.2016 • www.valomerkki.fi Sirpa Päivinen

Pauliina Seppälä haluaa saada ihmiset tekemään yhdessä 6 Puuro on trendiherkku

12

Maailmankaikkeuden musiikkia 24

Miika Koistinen:

”Enkelparven tie kohta luokse vie”

17

Kaikki omavaraisuus ja sankarillisuus saavat jäädä – Lauri Maarala

14

2

Pauli Juusela

Sirpa Päivinen

Pääkirjoitus

Piispa PiispaBjörn BjörnVikströmin Vikströmin mielestä mielestä avioliitossa on se, avioliitossa on kristillistä kristillistä se, mikä mikä palvelee rakkautta – ei palvelee rakkautta – ei puolisoiden sukupuoli. puolisoiden sukupuoli.

twitter: @PauliJuusela

Suomi on ihan huippu Toimittajana tulee usein kirjoitettua epäkohdista ja asioista, joissa on korjaamisen varaa. Itsenäisyyttä puolestaan juhlitaan usein muistelemalla aikoja, jolloin se oli vaarassa, ja ihmisiä, jotka sen pelastivat.

Nyt kun alkaa itsenäisyyden juhlavuosi, on kuitenkin syytä todeta, että Suomessa ovat monet asiat hyvin ja saavutuksiimme kuuluu muutakin kuin sodista selviäminen. Tilastokeskus julkaisi hiljattain listan asioista, joissa Suomi, jonka väkiluku on 0,07 prosenttia maailman väestöstä, on aivan kärjessä. Listalla on asioita, joista on syytä olla ylpeä ja joiden säilyttämiseksi kannattaa tehdä työtä seuraavatkin sata vuotta. Toki, jotta huipulla pysytään, emme voi käpertyä erinomaisuuteemme, vaan meidän pitää tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa.

Tutkimusten mukaan Suomi on huipulla muun muassa seuraavissa asioissa. Suomi on maailman vakain ja turvallisin maa. Täällä on – uskokaa tai älkää – maailman paras hallinto, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja maailman riippumattomin oikeuslaitos.

Suomalaiset äänestävät Tanskan ohella maailman vapaimmissa vaaleissa ja täällä on toiseksi vähiten korruptiota. Siihen on päästy muun muassa siksi, että Suomi on lehdistönvapaudessa maailman ykkönen. Toivottavasti on jatkossakin.

Mielensä pahoittajien maamme on maailman viidenneksi onnellisin ja olemme eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäämme. Luottamus toisiin ihmisiin on toiseksi suurinta Euroopassa, mikä muuten tutkimusten mukaan liittyy osaksi valtauskontoomme luterilaisuuteen. Suomi on myös maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. Täällä on maailman paras peruskoulutus ja paras lukutaito ja monilla terveydenkin mittareilla olemme kärjessä. Täällä on neljänneksi paras sosiaalinen kehitys.

Onnellisena tästä on hyvä juoda kuppi kahvia. Sitä juomme eniten maailmassa.

Valomerkissä tällä viikolla Pääkaupunkiseudun seurakunnat jakoivat torstaiaamuna 1.12. työmatkalaisille 94 000 piparkakkua. Videolla seurataan pipareidenjakoa Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja kuullaan, mikä on piparin viesti.

Oletko juuttunut ruuhkavuosiin?

Pätkävirkistyminen, tavoitetason laskeminen ja kotitöiden nakittaminen lapsille ovat keinoja, joita voisi kokeilla, kun uupumus uhkaa.

Piispa Vikström päivittää avioliittokäsitystä Kirkon pitäisi uskaltaa muuttua suhteessaan avioliittoon, arvioi Porvoon piispa Björn Vikström.

Piispa Björn Vikströmin mukaan samaa sukupuolta olevien parien siunaaminen tai vihkiminen ei merkitse luopumista kristillisistä ihanteista, sillä avioliitossa on kristillistä se, mikä palvelee rakkautta.

Vikström kertoo oman ajattelunsa samaa sukupuolta olevien avioliitoista muuttuneen elämän myötä.

– Asia koskettaa minua henkilökohtaisesti, koska ystävissäni ja läheisissäni on vähemmistöön kuuluvia. Olen itsekin käynyt melko pitkän tien tässä kysymyksessä. Homoseksuaalisuus oli minulle aikoinaan sanan kaikissa merkityksissä outo asia.

Vikström ei puhu mielellään konservatiiveista ja liberaaleista. Avioliittoasiassa hän nimittää kirkon erilaisia lähestymistapoja dogmaattiseksi ja pastoraaliseksi.

Ensimmäinen kysyy kirkon oikeaa oppia, jälkimmäinen haluaa kuunnella ja ymmärtää ihmisiä. Hänen mielestään teologiassa opin ei pitäisi antaa ajaa arkikokemuksen ja ihmisten kuuntelemisen yli, mutta ei myöskään antaa arjen peittää uskon perusasioita.

– Se, mikä muuttaa ihmisten periaatteita, on läheisyys. Seksuaalivähemmistöistä voi puhua kuin he olisivat etäinen ja periaatteellinen kysymys vain niin kauan kuin nämä ihmiset eivät ole osa omaa elämää, Vikström kuvaa.

Avioliittolain muutoksen jäl-

keen kirkolla on kolme vaihtoehtoa. Se voi alkaa vihkiä kaikkia konfirmoituja kirkon jäseniä tai pitäytyä vain naisen ja miehen välisessä avioliitossa. Vikström kannattaa kolmatta vaihtoehtoa, vihkioikeudesta luopumista ja kaikkien avioliittojen siunaamista.

Lisäksi hän ehdottaa, että kirkko siunaisi pyydettäessä myös avoliitot kodin siunausten tapaan.

Vihkioikeudesta luopumisella on hintansa.

– Huono puoli vihkioikeudesta luopumisessa olisi se, että kirkko menettäisi sen kulttuurisen merkityksen ja kosketuksen ihmisiin, joka perinteisiin vihkimisiin liittyy, Vikström sanoo.

Hänen mielestään kirkon ratkaisun täytyy syntyä teologisin perustein. Pelkkä puhe ihmisoikeuksista tai muista yksilön oikeuksista ei vie kirkkoa eteenpäin. Vikström on huomannut, että omia näkemyksiä pidetään helposti itsestään selvinä. Hänen korvaansa särähtävät esimerkiksi sellaiset sanat kuin ”normaali” tai ”luonnollinen”.

– Käsitykset, jotka tuntuvat meistä intuitiivisesti normaaleilta tai oikeilta, eivät tule taivaasta, vaan ovat kulttuurisesti värittyneitä. Me kaikki tulkitsemme kristillistä traditiota. Luomiskertomuksistakin, joihin näissä keskusteluissa usein viitataan, valitaan mitä halutaan, hän toteaa.

Luomiskertomuksesta Vikström löytää yhden kaikkia

vakavia parisuhteita koskevan ajatuksen: Jumala ottaa vakavasti ihmisen yksinäisyydentunteen ja luo tälle sen vuoksi toisen ihmisen. Kaipaus yhteyteen on ihmiselämän arvokkaimpia lahjoja.

Uudessa kirjassaan Monta rakkautta (Kirjapaja 2016) Vikström hahmottelee parisuhteen, avioliiton ja seksuaalisuuden teologiaa. Hänelle työläimpiä kirjoittaa olivat sukupuolielämää koskevat kohdat.

– Seksistä ja seksuaalisuudesta kirjoittaessani jouduin eniten miettimään sanavalintojani. Sain seksuaalisuutta koskevista kohdista myös eniten ristiriitaista palautetta kommentaattoreilta, Vikström kertoo.

Kirjassa käytetään parisuhdekeskusteluun vanhaa luterilaista opetusta, jonka mukaan olemme sekä hyviä että pahoja, sekä rakastavia että itsekkäitä, sekä syntisiä että pelastettuja. Hyvän ja pahan välinen raja ei myöskään kulje ruumiin ja sielun välissä, vaan rakkauteen tarvitaan molempia.

Vikström ei usko liberaaliin ilosanomaan vapauden, ihmisoikeuksien tai yksilöllisyyden autuaaksi tekevästä voimasta, vaan etsii ihmisen mahdollisuutta elää vastuullisessa suhteessa toiseen.

Hänen mukaansa seksissä voi olla jotakin kristillistä, eikä sen toteutuminen ole kiinni sukupuolista. Seksissä ihmisellä on mahdollisuus antaa itsensä täysin toiselle niin kuin Jumala antoi itsensä Jeesuksessa. Jumala itse on meihin istuttanut kyvyn ja kaipauksen siihen.

Salla Ranta

3

Tässä ja nyt

Marianna Siitonen

Joulukortti syntyy askartelemalla Lotta Lehtola, askarteleva päiväkerholainen: ”Käyn päiväkerhossa kahtena päivänä, maanantaina ja torstaina. Tiistaina käyn perhekerhossa.

Kerhon alussa me istuttiin tyynyillä lattialla. Meillä on kynttilähetki. Tänään Eila kertoi, mitä voi tehdä, kun odotetaan joulua. Lauloimme yhdessä. Laulamme kerhossa muulloinkin.

Kerhossa leikitään ja askarrellaan. Välillä syödään eväitä. Voimme leikkiä mitä vaan, vaikka kotia. Tänään laitettiin pehmoleluja mahaan. Me leikittiin vauvan odotusta.

Kesällä meille syntyi vauva, pikkuveli. Isosiskoni on koululainen.

Tänään me leikattiin ja väritettiin lumiukkoja. Väritin lumiukolle silmät, nenän ja hatun. Yhdellä kerralla me tehtiin lyhtyjä. Leikkasin myös kaksi joulukuusta.

Sitten leikkasin niihin keltaisia, punaisia ja oransseja koristeita. Toiseen kuuseen leikkasin pienen, toiseen ison tähden. Kun liimasin kuuset sinisille papereille, niistä tuli kortteja tai tauluja. Annan ne kuuset isälle ja äidille.

Kotona meillä on prinsessajoulukalenteri. Avaan joka päivä yhden luukun. Sitten kun kaikki luukut on avattu, on joulu.”

Ulla-Maija Vilmi

Jouluaskartelupaja perheille ti 13.12. klo 17.30–19.30 seurakuntien talon kerhotiloissa Tikkurilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. ja Ylästön seurakuntatalossa, Lehtikummuntie 2.

4 Marianna Siitonen

VALO SYTTYY PIMEÄÄN

Vantaalla on kymmeniä ihmisiä, joille ei ole yösijaa.

TIKKURILAN MIESKUORON

JOULUKONSERTTI

Rekolan kirkossa 15.12.2016 klo 19.00 Jussi Linnanmäki, kuoronjohto ja säestys Baritoni Pekka Laakso Lippuvaraukset numerosta 0400 270 750, tai netistä: www.tikkurilanmieskuoro.fi

Lippuja kuorolaisilta, Tikkurilan Kirjakaupasta, Asematie 1, sekä kirkon ovelta ennen konserttia Pääsyliput: aikuiset 12 €, lapset 7-12 v. 5 €, alle 7 v. ilmaiseksi.

Valtuutettu patistaa auttamaan Vantaan kirkkovaltuustossa tehtiin aloite yöpaikoista asunnottomille.

Kirkkovaltuutettu Tiina Tuomela teki Vantaan kirkkovaltuustossa 29.11. aloitteen, joka keräsi taakseen 32 muuta allekirjoittajaa. Aloitteessa esitetään Vantaan kirkkoihin tai seurakuntataloille vastaavantyyppistä yöpymismahdollisuutta asunnottomille kuin Helsingissä on.

Aloitteen mukaan tilojen olisi hyvä olla junaradan läheisyydessä tai muuten helposti julkisilla liikennevälineillä saavutettavissa. Tiina Tuomela on Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki -yhdistyksen eli Vahti ry:n puheenjohtaja.

– On hyvinvointivaltion häpeä, että ihmisiä joutuu yöpymään lehtiroskiksissa, porraskäytävissä tai julkisissa käymälöissä. Hätämajoituksesta on

suuri pula. Viimeisimpien tietojen mukaan Vantaalla on 511 asunnotonta, heistä oli 447 yksinasuvaa ja 26 perhettä. Pitkäaikaisasunnottomia on 125, alle 25-vuotiaita 110. Nämä ovat tilastoituja, mutta todellinen luku on korkeampi, sanoo Tuomela.

Tuomelan mukaan ulkona yöpyviä on pääkaupunkiseudulla noin 200, Vantaalla muutamia kymmeniä. Ongelman ratkaisuun tarvitaan poliittista tahtoa ja kohtuuhintaisia asuntoja, mutta nyt on kyse akuutista hädästä.

– Asunnottomien auttamisessa suurin vastuu on kunnalla, mutta mielestäni myös kirkon on otettava yhteiskunnallista kantaa. Tein aloitteeni auttaakseni kantasuomalaisia asunnot-

tomia, joita Helsingissäkin on ollut suurin osa majoittujista.

Tietenkään ketään apua tarvitsevaa ei pidä käännyttää eli jos paperiton tarvitsee yösijaa pakkasella, niin apua pitäisi antaa.

Vantaan seurakuntayhtymän johtajan Juha Tuohimäen mukaan seurakunnissa selvitetään, onko niillä mahdollisuutta järjestää asunnottomien yömajoitusta. Jokaisessa Vantaan seurakunnassa järjestetään ruokailuja, joissa hyödynnetään muun muassa Yhteisen pöydän kautta saatavaa hävikkiruokaa.

Vantaan seurakunnat tekee yhteistyötä kaupungin kanssa.

Pohdinnassa on myös paperittomien tarvitsema hätäapu, mutta heitä ei Vantaalla vielä ole kuin muutama. Kielteisten turvapaikkapäätösten määrä kasvaa kevättä kohti, joten silloin ongelma kasvaa. Kunnissa odotetaan valtiovallan ohjeita asiasta.

Pauli Juusela

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Suomessa on noin 7800 asunnotonta, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun vuokrataso on muuhun maahan verrattuna varsin korkea. On kohtuutonta, että palkasta menee yli 60 prosenttia asumiskuluihin.

Miten sitten saadaan kohtuuhintaisia asuntoja? Kunnille tarvitaan pitkäaikainen tonttiohjelma, jossa määritellään, mikä osuus asuntotuotannosta on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tarvitaan myös uusia tapoja tuottaa asuntoja, esimerkiksi konttikodit, kimppa-asuminen ja toimistojen muuntaminen asunnoiksi.

40 prosenttia maksamattomista vuokrista aiheutuneista maksuhäiriöistä on alle 30-vuotiailla. Siksi asumis- ja velkaneuvontaa on kehitettävä, myös ennaltaehkäisevästi. Kansalaistaito on syytä palauttaa oppiaineeksi yläasteelle ja toisen asteen oppilaitoksiin. Nuorisotakuuta on kehitettävä liittämällä siihen myös asumistakuu.

Vahti eli Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry vaatii, että hallitus puuttuu asumisen kalleuteen. Samalla Vahti ry haastaa vuokra-asuntoyhtiöitä, kuten VVO:ta, alentamaan vuokratasoaan ja peräänkuuluttaa myös raken-

nusyhtiöiden vastuullisuutta ainaisen voiton maksimoinnin sijaan.

Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri, Vahti ry:n puheenjohtaja

Pakolaistulva Eurooppaan ja Suomeen ei ainakaan vähene, vaan mitä luultavimmin kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Kasvun aiheuttaa ilmastonmuutos, joka etenee ja muuttaa alueita varsinkin Afrikassa elinkelvottomiksi.

Tämä tilanne silmien edessä Tikkurilaan suunnitellaan uutta kirkkoa. Olisikohan jotakin tolkkua ajatuksessa, että kirkkosali ja mahdollisesti muitakin tiloja suunniteltaisiin jo alun alkaen majataloksi helposti siirrettävine, mahdollisesti vuoteiksi muutettavine penkkeineen, keittotiloineen ja peseytymispaikkoineen? Messujen ja muiden seurakunnan tilaisuuksien ajaksi sisustus järjestettäisiin toiseen asentoon.

Siinä syntyisi ekumeniaa ja kulttuurien vuoropuhelua, eikä ainakaan enää valitettaisi tyhjistä kirkkotiloista.

Pekka Kivekäs

5

Väitellään

Ei kannata kilpailla työpaikasta robotin kanssa, Mervi Hasu!

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu toivoo, että myös tytöt innostuisivat koodaamisesta.

le mukaan uusien sovellusten innovointiin ja käytännön koodin vääntämiseen. Tähän on onneksi tullut virikkeitä. Linda Liukkaan koodauskirja ja muutamat muut ovat tienraivaajia.

Valmistautuminen digitalisaatioon pitää aloittaa jo päiväkodissa.

Tekoäly vie joka kolmannen suomalaisen työpaikan.

– On liian suoraviivaista ajatella, että työ ja työpaikat katoavat digitalisaation myötä ja että robotit tekevät tulevaisuuden työt.

Työtehtäviä ja ammattinimikkeitä häviää, mutta myös uusia tehtäviä syntyy. Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on arvioinut, että seuraavien kahden vuosikymmenen aikana nykyisistä töistä katoaa noin 36 prosenttia.

– Kyllä, mutta se pitää tehdä luovuus ja leikki edellä.

Huolenpito ja hoiva ensin, sitten vasta digi. Digilaitteiden näpräämistä ei tarvitse nykylapsille opettaa, mutta kehittävistä, luovista ja arvioivista digitalisaatiotaidoista syrjäytyminen on mahdollista nyky-yhteiskunnassakin. Lapsi ei saa syrjäytyä.

Ei kannata kilpailla työpaikasta robotin kanssa.

Pohjoismainen hyvinvointimalli kaatuu, koska robotit eivät maksa tuloveroja.

– Olen samaa mieltä. Ihminen ja robotti kilpailevat eri sarjoissa. Ihminen luo ja ohjelmoi robotin, vaikka nykyään robotti voidaan rakentaa oppivaksi.

– Ihminen on kuitenkin ainutlaatuinen persoona, jolla on ainutlaatuinen yksilöllinen kehityshistoria. Tätä persoonaa ja sen kasvua on varjeltava ja suojeltava, vaikka ihminen tekee tulevaisuudessa yhteistyötä robotin kanssa.

– Palkkatyön vähenemisessä piilee aito uhka.

Rahoittavathan palkkatyön verotus ja yhteisö- ja yritysverotus yhteisen hyvän: yhteiskunnan maksuttomat palvelut, tulonsiirrot ja infrastruktuurin.

– Eikä tässä uhassa ole kyse pelkästään robottityöstä. Tähän liittyy iso kysymys siitä, mikä ylipäätään on tuotannon ja kulutuksen muoto tulevaisuudessa. Digitalisaatio tarjoaa liukkaan lähtökohdan uusille start-up-yrityksille, mutta se luo myös keikkataloutta, johon liittyy ansiotulojen pienuutta ja epätasaisuutta normaaliin palkkatyöhön verrattuna.

Tekoäly korvaa erityisesti naisvaltaista palvelutyötä.

– Kyllä, tämä on todennäköistä.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnissa voidaan osia työntekijöiden tehtävistä mallintaa ja koodata digitaalisiksi sovelluksiksi. Tällöin ne kyselevät palvelun käyttäjältä asioita ja ohjaavat häntä digitaalisesti. On jo olemassa paljon chatti-toimintoja, jotka kuulostavat auttavalta ihmiseltä, mutta ovat algoritmejä eli ohjelmoituja virtuaalineuvojia.

– Sen sijaan hoiva- ja kasvatustyötä on hyvin vaikea automatisoida. Se ei olisi eettisesti kestävääkään. Kasvattaminen laajasti ymmärrettynä on ainutlaatuista ihmiselle. Vain ihminen osaa kasvattaa ja siirtää traditiota, luoda ja säilyttää kulttuuria.

Tulevaisuudessa evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispaksi valitaan robotti.

– Näin ei tule tapahtumaan. Isojen instituutioiden johtajilla täytyy olla persoona ja karisma – älyn ja moraalin lisäksi. Onko robotilla näitä? Ei ole, eikä tule olemaan.

Taneli Kylätasku

Suomen menestys riippuu siitä, innostuvatko tytöt koodaamisesta.

Esko Jämsä

– Tyttöjä ei ole vielä kovin paljon kannustettu omantyyliseen koodari-identiteettiin. Luovaa potentiaalia jää käyttämättä, jos tyttöjen ja naisten mieli ja maailma ei tu-

Kasvattaminen laajasti ymmärrettynä on ainutlaatuista ihmiselle.

Kolumni

Trump ja maailmanloppu Mies katsoo tyhjin silmin etäisyyteen ja huutaa maailmanloppua. Loppu on lähellä, viimeiset hetket ovat käsillä! Ennusmerkkejä on jo nähty! Seuraavana aamuna ihmiset heräävät päivän töihin.

Ihmiskunta on aina pelännyt maailmanloppua, milloin sotien tai tautien iskiessä, milloin silkkaa joutilaisuuttaan.

Tähän asti tapahtuma on aina siirtynyt jonnekin etäämmäs, seuraavien sukupolvien ongelmaksi.

Meillä on nykyäänkin omat maailmanlopunpelkomme. Ydinsodan ja Aidsin on minun elinaikanani odotettu pyyhkivän ihmiskunnan pois maapallon päältä, ilmastoa pilaamasta. Ennusmerkkeinä ovat olleet joko pitkätukkaiset nuoret miehet tai kiiluvasilmäiset kenraalit.

Donald Trumpin valinnassa Yhdysvaltojen presidentiksi on nähty samankaltaisia piirteitä. Trumpin vaalikampanjan vahvistuessa mediat nostivat seuraajalukujaan raportoimalla uskollisesti kaikki Trumpin suustaan päästämät sammakot. Niitä oli runsain mitoin, ja lööpit myivät hyvin.

Vaalituloksen selvittyä alkoi kaksijakoinen keskuste-

lu: toiset muistuttivat mieliin, että valtiolaivat kääntyvät hitaasti, eivätkä populistiset heitot kertoneet koko totuutta. Toisissa puheenvuoroissa julistettiin, että Trumpin heittojen vähättely oli hänen mielipiteittensä normalisointia, hyväksymistäkin.

että koko Yhdysvaltojen valtakoneistoa on vaikea saada minkään Trumpin kummallisimpien hankkeiden taakse.

Trump on haitallinen maailman terveydelle, mutta tauti ei onneksi ole tappava. Mikä ei tarkoita, etteikö Trumpin edustamaa politiikkaa olisi täysi syy vastustaa. Mikä ei tapa, voi silti heikentää.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

”Trump on haitallinen maailman terveydelle.”

Barack Obama lupasi paljon ja sai aikaan jotakin, lähinnä hyvää. Myös Trump saa muutoksia aikaan Yhdysvaltojen politiikassa, ja useimmat niistä ovat haitallisia Yhdysvalloille tai muulle maailmalle, monet molemmille. Mutta jo nyt on selvä, että Trump on vauhdilla peruuttanut monia vaatimuksiaan ja seuraavat vuodet tulevat osoittamaan,

6

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Pauliina Seppälä kannustaa ihmisiä tekemään kaupungista yhdessä yhteistä.

Jaa iloa merkkipäivänäsi

teksti Merja Räty ja Laura Vähäsarja kuvat Sirpa Päivinen

Perusta merkkipäiväkeräys: 020 7127 256* suomenlahetysseura.fi/ merkkipaiva

Hyvä ilmoittaja!

Laurin joulunumero ilmestyy 22.12.

Varaukset & aineistot 14.12. mennessä.

Varaa paikkasi: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Keräysluvat: Manner-Suomi POL-2014-10091, Poliisihallitus.

Ahvenanmaa 2015/8614.

Kerätyt varat käytetään vuosien 2016–2018 Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Sanalla sanoen ja laulaen Nahkakantinen Raamattu

Laadukas Raamattu kultaisella nimipainatuksella. Myös nahkakantisia virsikirjoja.

Valikoiman löydät netistä www.pipliakauppa.fi

uutuus Kolmikielinen Vuorisaarna Upeasti kuvitettu Vuorisaarna.

Kielet arabia-englanti-suomi.

6, 20 €

Uudet virsikirjat Virsikirjoissa on nyt 79 uutta soinnutettua virttä.

Tilaa omasi adventiksi.

voimasanoja piplia.fi Suomen Pipliaseura |

PIPLiA. myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi

` t ™

| www.pipliakauppa.fi

J

oululaulupäivänä 15.12. kuka tahansa voi järjestää joululaulutempauksen missä tahansa: lentokentällä, Stockan kellon alla tai hoivakodissa. Ensimmäistä kertaa vietettävän Joululaulupäivän ideoi Jouluradio. Päivän tuottaa Yhteismaa ry.

– Joululaulut eivät kuulu vain isoihin saleihin, vaan ihmisten ilmoille. Päivä tuo laulut arjen paikkoihin, puistoihin, kahviloihin ja pubeihin, kertoo Pauliina Seppälä Yhteismaasta.

Seppälän toiveissa on kaupunki täynnä pieniä joulujuhlia.

– Jouluun liittyy paljon ydinperhehommaa ja shoppailua.

Molemmissa on ongelmansa.

Kaikilla ei ole perhettä. Miksi emme voisi kaikki pitää hauskaa yhdessä? Festivaalipäivä on vastaisku tylsyydelle, yksinäisyydelle ja suomalaiselle jäy-

Vastaisku hyydelle. Joululaulupäivänä lauletaan, nauretaan ja tanssitaan, eikä sen tarvitse tapahtua aamuyöllä kännissä.

Seppälä tunnetaan joukkorahoitusyritys Mesenaatista ja Yhteismaasta, jonka suojissa ovat muun muassa Siivouspäivä, Illallinen taivaan alla ja Nappi Naapuri. Ne ovat kaikki palveluita, joiden tarkoitus on saada ihmiset vaikuttamaan itse siihen, minkälainen on heidän asuinpaikkansa ja ympäristönsä.

Seppälän polku yhteisöllisyyspalvelujen kehittäjäksi on kulkenut monen mutkan kautta.

– Itseni etsiminen on leimannut elämääni tosi pitkään. Osin etsiskely on johtunut kasvatuksesta ja muiden odotuksista – niin kuin siitä, että pitää olla hyvä koulussa. Rinnalla sitten ovat kulkeneet omat haaveet

luovuudesta ja sen toteuttamisesta, kertoo Seppälä.

Niin tuttua: on monia asioita, jotka saattaisivat kiinnostaa, mutta on vaikea tietää, mikä niistä kantaisi pisimmälle. Sitten on vain kokeiltava. Niin teki Pauliina Seppäläkin.

– 1990-luku oli yhtä poukkoilua opiskelun kanssa. Olin ihan hukassa. Vaikka ajattelin luovia aloja, päädyin opiskelemaan kauppakorkeaan, mutta se ei tuntunut omalta. Aloin opiskella sosiaalityötä ja sitten vaihdoin sosiaalipolitiikkaan ja sieltä sitten valmistuinkin 1990-luvun lopulla. Gradun tekeminen motivoi ja halusin tutkijaksi.

Mutta ei sekään ollut ihan se juttu, jota Seppälä haki.

– Olin tutkijana, mutta siinä rinnalla myös kirjoittaminen alkoi puskea läpi. Kirjoitin City-lehteen ja sen jälkeen pit-

7

Pauliina Seppälä haluaa tuoda joululaulut arjen paikkoihin.

jäyhyydelle kään freenä muihinkin lehtiin.

Myös se motivoi, mutta en vain pystynyt tekemään valintaa.

Jos Seppälän 1990-lukua leimasi poukkoilu opiskelupaikoissa, seuraava kymmenluku oli poukkoilua työpaikoissa: tutkimusta, apurahojen hakua, kirjoittamista, copywriterin töitä nettioppimisfirmassa.

2000-luvun puolella Pauliina Seppälä myös sai ensimmäisen lapsensa ja opiskeli Vapaassa taidekoulussa. Sitten irrallisen oloiset palaset alkoivat loksahdella sopiville paikoille, ja monenlaista tehnyt poukkoilija huomasi, että niistä voi tulla hyvä kokonaisuus. Siinä auttoi sosiaalinen media.

– Sosiaalisen median avulla voi pystyttää liikkeitä. Kun tehdään asioita, jotka tapahtuvat suureksi osaksi sosiaalisessa

mediassa, se on samalla viestintää ja markkinointia. Siellä syntyy kollektiivista luovuutta. Äitiyslomalla Seppälä oli mukana Refugee Hospitality Clubissa, ja myös se osaltaan pani ideamyllyn liikkeelle.

– Yksin tekeminen on raskasta. Sitä en enää halunnut. Olin kehitellyt päässäni monenlaisia ideoita. Kaipasin sitä, että voi tehdä erilaisia juttuja luovasti.

Seppälä löysi paikkansa ja 2010-luku on näyttänyt valoisalta: perheeseen syntyi toinen lapsi ja työ yhteisöllisten hankkeiden parissa alkoi tuntua omalta.

– Tajusin, että näiden juttujen ideoinnissa ja kehittelyssä voin käyttää kauppakorkeassa opittua markkinointia, toimittajaja nettikokemusta, sosiaalista mediaa ja luovuutta.

– Minulle sopii tosi hyvin se, että on tyhjä pöytä, jolle voi ra-

kentaa oman luomuksensa. Ja on hienoa, että ei tarvitse tehdä yksin. Arvelen, että yksin tekemisen vuoksi väitöskirjanikaan ei ole vielä valmistunut.

Seppälä sanoo, että ilman muita hän olisi hankkeidensa kanssa luovuttanut jo monta kertaa. Uuden rakentamisessa tulee väkisinkin takaiskuja.

– Olemassa olevat rakenteet vaikuttavat aina, eikä uuden asian lyöminen läpi ole ollenkaan itsestään selvää. Monet asiat ovat sujuneet paljon hitaammin kuin olin ajatellut ja tekniikan kanssa on opiskelemista.

Ideamyllyn on hyvä olla pyörimässä, sillä koskaan ei voi tietää, mihin ihmiset innostuvat mukaan. Ilman suuren joukon innostusta taas ei synny liikettä. Netissä pitää Seppälän mu-

Kuka?

Pauliina Seppälä, 44, helsinkiläinen yrittäjä ja yhteisöllisyyspalvelujen kehittäjä. Vuoden yhteiskuntatieteilijä 2016.

Mitä?

On tuottamassa 15.12. vietettävää Joululaulupäivää. Päivän tempauksia ehtii vielä järjestää: riittää, että tekee ilmoituksen osoitteeseen nappinaapuri.fi tai Joululaulupäivän Facebook-tapahtumaan.

Motto? ”Build the bridge as you walk on it.”

kaan seurata koko ajan, mikä toimii ja mikä ei. Kaikki ei onnistu, vaikka omasta mielestä idea olisi kuinka hyvä tahansa. Sitten keksitään uusia ideoita.

– Siivouspäivä esimerkiksi syntyi melkein vahingossa Facebook-päivityksestä, jossa tuskailin, että voisipa viedä ylimääräiset tavaransa vain kadulle, missä niitä voisi kaupitella, kertoo Seppälä.

Ensimmäinen Siivouspäivä järjestettiin vuoden 2012 toukokuussa ja se on levinnyt koko Suomeen.

Ideoita Seppälällä riittää sekä jo olemassa olevien palveluiden kehittämiseen että ihan uusiin juttuihin.

– Olen semmoinen sprintteriluonne. Kun on hetki, jolloin on paljon kaikkea menossa yhtä aikaa, olen kuin huippu-urheilija kentällä ja adrenaliinia riittää. T

8

Outi Kuitunen kuvailee äitinsä saattohoitoa voimaannuttavaksi kokemukseksi.

Kansalaisaloite eutanasiasta etenee Miten auttaa kuolevia potilaita, joiden kärsimyksiä ei voi lievittää hyvälläkään saattohoidolla? teksti Jaakko Heinimäki

K

ansalaisaloite eutanasian sallimiseksi näyttää päätyvän eduskunnan käsittelyyn.

Vaadittavista 50 000 allekirjoituksesta oli tämän lehden lähtiessä painoon koossa jo noin 39 900.

Kansalaisaloitteen mukaan eutanasian sallivaa lakia tarvitaan lisäämään elämän loppuajan vaihtoehto niille, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää helpotusta hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta eli käytännössä kivun lievityksestä.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan eutanasian sallimista, jos lääketieteelliset kivunlievityksen keinot loppuvat eikä parantumattomasti sairaan, kuolevan potilaan kärsimyksiä voida hyvänkään saattohoidon keinoin lieventää.

Eutanasian tulisi ehdotuksen mukaan perustua aina potilaan omaan tahtoon ja vakaaseen harkintaan sekä kahden riippumattoman lääkärin arvioon. Kansalaisaloitteen laatijat katsovat, että lääkärin tulee ohjata potilas toiselle lääkärille, jollei hän itse halua toteuttaa eutanasiaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE julkaisi vuonna 2012 kannanoton, jonka mukaan keskustelulle eutanasian sallimisesta on tarvetta. ETENEn mukaan keskustelun tulisi koskea erityisesti sitä, onko eutanasia eettisesti perusteltu ratkaisu niiden kärsivien potilaiden auttamiseksi, joille ei nykykeinoin voida löytää riittävää lievitystä ja jotka toi-

vovat kuolevansa.

ETENEn arvion mukaan sellaisia potilaita, joiden kärsimyksiä ei hyvälläkään saattohoidolla voida riittävästi lievittää, on Suomessa joitakin kymmeniä vuodessa.

Euroopan maista eutanasian sallivat Hollanti, Belgia ja Luxemburg.

Yhteisvastuukeräyksen tuotolla kehitettiin vuonna 2014 suomalaista saattohoitoa. Keräyksen johtaja Tapio Pajunen pitää kansalaisaloitetta eutanasiasta hyvänä asiana. Hän myös muistuttaa, että suurin syy eutanasiatoiveisiin on kivun ja kärsimyksen pelko.

– Se pystytään lähes poikkeuksetta voittamaan osaavalla saattohoidolla, hän sanoo.

Kansalaisaloite eutanasiasta palvelee Pajusen mielestä myös saattohoidon kehittämistä.

– Aloite velvoittaisi järjestämään korkeatasoista saattohoitoa kattavasti koko Suomessa, sillä aloitteen laatijoiden mukaan eutanasia tulisi kysymykseen vain, jos laadukkaasta saattohoidosta ei ole apua.

Pajunen huomauttaa, että aikanaan monet tahot, erityisesti uskonnolliset, vastustivat palliatiivista sedaatiota, jossa potilas nukutetaan odottamaan luonnollista kuolemaa. Ne katsoivat, että siitä oli vain askel eutanasian hyväksymiseen. Nyt samat tahot vetoavat sedaation mahdollisuuksiin torjuessaan eutanasian.

Kirkolta Pajunen toivoo asiallista, paneu-

tunutta ja perusteltua kannanottoa eutanasiaan.

– Minusta on eettisesti laiskaa, jos tuudittaudutaan iskulauseisiin elämän pyhyydestä eikä vaivauduta pohtimaan, miten auttaa helvetillisten kärsimysten kanssa painivia ihmisiä.

Kirjoittaja on ETENEn jäsen.

Sanastoa • Eutanasialla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan potilaan surmaamista lääkeaineella silloin, kun potilas itse sitä toistuvasti ja harkitusti pyytää, ja kaikki muut mahdollisuudet lievittää potilaan kärsimyksiä on jo käytetty.

• Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan oireenmukaista hoitoa, käytännössä kivunlievitystä, jonka tarkoitus ei ole enää parantaa vaan vähentää tuskaa.

• Palliatiiviseksi sedaatioksi kutsutaan potilaan nukuttamista hänen viimeisiksi ajoikseen niin, ettei hän enää tunne kipua.

Esko Seppäsen poika Kaapo koki ennen kuolemaansa kovia kipuja, vaikka saatavilla oli Suomen paras kivunhoito.

Kaksi kerto teksti Tuija Pyhäranta kuvat Esko Jämsä

Palliatiivisen hoidon tavoitteena on lievittää kuolevan potilaan kärsimystä. Aina se ei riitä. Outi Kuitusen äidiltä löydettiin laajalle levinnyt munasarjasyöpä vuonna 2009. Vuosien raskaiden hoitojen jälkeen keväällä 2015 ei voitu enää tehdä muuta kuin yrittää helpottaa hänen oloaan.

Aluksi Kuitunen huolehti äitinsä hoitamisesta yhdessä kotisairaalan kanssa. Sieltä saatu tuki ei kuitenkaan ollut tarpeeksi tiivistä, mikä aiheutti turvattomuutta. Avun odottaminen myös turhautti, kun tiedettiin, ettei elinaikaa ollut jäljellä paljon.

Kun äidin vointi heikkeni huomattavasti, Kuitunen soitti Terhokodin päivystykseen. Paikka saattohoitokodista järjestyi heti.

– Äiti rentoutui Terhokodin eteisessä silminnähden. Hän

”Voi olla, että jos eutanasia olisi ollut mahdollinen, äiti olisi valinnut sen.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

Antti Kupiainen, 47, mökkeilee kerrostalossa 30 %

omusta saattohoidosta pystyi hyväksymään kuoleman, kun tiesi olevansa turvallisessa paikassa, jossa myös minua tuetaan.

Terhokodissa Outi Kuitunen sai jatkaa äitinsä hoitamista, mutta hänen ei enää tarvinnut huolehtia esimerkiksi siitä, kuka käy kaupassa. Jäi enemmän aikaa olla yhdessä, ja Terhokodissa mahdollisuuksia riitti. Sängyssä pääsi niin terassille kuin saunaankin. Morfiinin avulla myös kivut pysyivät hallinnassa.

Viikkoa myöhemmin äidin vointi heikkeni jälleen, ja hän pyysi apua. Yhdessä lääkärin kanssa päätettiin palliatiivisesta sedaatiosta.

Eutanasiaan verrattuna nukuttaminen saattoi olla Outi Kuitusen mukaan läheisille lempeämpi tapa kohdata kuolema.

Toisaalta odottaminen oli raskasta. Kaksi ja puoli vuorokautta jatkuneen nukutuksen aikana äiti heräsi neljä kertaa.

– Voi olla, että jos eutanasia olisi ollut mahdollinen, äiti olisi valinnut sen.

Esko Seppäsen pojan Kaapon elämän New Yorkissa katkaisi tieto sappitiehytsyövästä kesällä 2009.

– Jos ei lääkäreiden puheissa sitä heti selkeästi sanottu, ensimmäinen googlauskerta kertoi totuuden: syöpä oli kuolemaksi, Seppänen sanoo.

Google paljasti myös sen, että sairauteen liittyy usein kovaa kipua, jota ei pystytä hallitsemaan.

Kaapon kivut muuttuivat sietämättömiksi seuraavana kevää-

”Kaapon kivunhoito toteutettiin niin hyvin kuin se oli Suomessa mahdollista.”

nä. Sattui olemaan pääsiäinen, ja HYKS:n kivunhoitoyksikkö oli kiinni. Sairaalassa kipua ei osattu lievittää, ja kotisairaanhoidossa sama jatkui. Seppäsen mukaan sairaanhoitajat antoivat riittämättömiä morfiiniannoksia, jotka oli määrätty toisaalla potilasta näkemättä.

Kaapolla oli lähete Terhokotiin, missä kipu saatiin hetkeksi hallintaan monikymmenkertaistamalla morfiiniannokset, mutta sitten sairaus eteni vaiheeseen, jossa oikein mitoitettu kipulääkityskään ei enää auttanut.

Toukokuussa 2010 Kaapo kuoli lapsuudenkodissaan nukutettuna. Kuolemaa edeltäneiden kipujen seuraaminen sai Esko Seppäsen kannattamaan eutanasiaa.

– Kaapon kivunhoito toteutettiin niin hyvin kuin se oli Suomessa mahdollista. Silti se oli loppuvaiheessa potilaan näkökulmasta riittämätöntä. 1

40 %

30 %

Eteläkarjalainen

Vantaalainen

Uusmaalainen

Olen syntynyt Imatralla ja käynyt siellä kouluni. Myös vaimoni Maijaleena on samalta paikkakunnalta. Aloimme seurustella lukion jälkeen. Olemme olleet naimisissa 26 vuotta. Tykästyimme uudestaan Imatraan, ja viime talvena hankimme sieltä kakkoskodiksi kerrostaloasunnon.

Ensimmäinen kotimme Vantaalla oli Jokiniemessä. Sieltä muutimme uskovaisten kukkulalle eli seurakunnan asuntoihin Asolaan.

Nyt olemme asuneet yli kymmenen vuotta Korsossa. Olen vantaalainen käytännön syistä: koti on täällä ja lapsemme, jotka nyt ovat 21- ja 16-vuotiaat, ovat syntyneet ja kasvaneet täällä. Junalla pääsee helposti Helsinkiin elokuviin, museoihin ja teatteriin.

Työskentelin kymmenen vuotta pappina Korsossa.

40-vuotiaana halusin tehdä jotain muuta. Hain papinpaikkaa Askolasta, joka on noin 5000 asukkaan kunta Itä-Uudellamaalla.

Nyt olen siellä kirkkoherrana. Työmatkaa Korsosta kertyy 40 kilometriä. Askola kauniine peltomaisemineen on ihan maaseutua. Nuoret käyvät traktorilla koulussa.

Kaisa Halonen

Kysyn vaan

Millaisille matkailijoille Vantaata markkinoidaan?

Vantaan kaupunki on avannut uuden Visitvantaa.fi-sivuston, jonne on koottu tietoa Vantaan matkailukohteista ja palveluista. Kenelle sivusto on suunnattu ja millä kielillä tietoa on saatavilla, matkailusuunnittelija Hanna Muoniovaara?

– Periaatteessa tietysti ihan kenelle vaan, mutta erityisesti vantaalaisille, jotka miettivät mitä täällä voisi tehdä, lähialueilta käyville ja kotimaanmatkailijoille. Kielet ovat tässä vaiheessa suomi ja englanti. Ruotsinkieliset tekstit tulevat vuoden loppuun mennessä ja kiinankieliset myöhemmin.

Millaisia matkailijoita Vantaalla käy?

– Lapsiperheitä ja tapahtumavieraita käy paljon. Lapsiperheet käyvät esimerkiksi Flamingon kylpylässä, Jumbossa ja Heurekassa. Myös erilaisia ryhmiä ja seuroja käy ihan lähialueilta. Ulkomaalaisia vieraita tulee esimerkiksi Kiinasta ja Venäjältä, myös Ruotsista, Saksasta ja Iso-Britanniasta. Yöpymisissä liikematkat ja lomamatkat jakautuvat lähes tasan.

Moni vantaalainen ajattelee, ettei täällä ole tarpeeksi palveluita, vaan että kivan

ravintolan tai kahvilan takia pitää mennä Helsinkiin. Onko näin?

– Vantaalta löytyy yllättäviä helmiä, pitää vaan tietää paikat. Siksi Visitvantaa. fi-sivullla nostetaan esiin aina kuukauden ravintola. Viime vuosina on tullut paljon uusia palveluita.

Moni helsinkiläinen on vain ajanut Vantaan läpi tai käynyt lentokentällä. Mitä näyttäisit helsinkiläisille Vantaalla?

– Menisin Pyhän Laurin kirkolle ja pitäjän kirkonkylään. Se on niin yllättävä miljöö. Pian siellä alkavat joululaulutapahtumat. Elokuussa siellä on barokkifestivaali, jolloin pääsee kurkkaamaan myös paikallisiin koteihin. Veisin myös Kuusijärvelle, joka on luonnoltaan kuin pala Lappia ja jossa on savusaunat. Sitten veisin vielä katsomaan muraaleja ja katutaidetta Myyrmäkeen.

Hanna Antila

10

Asolan seurakuntatalo

Håkansbölen kartano

Asolantie 6 • ti 13.12. klo 19

Kartanontie 1 • su 11.12. n. klo 14 (osana Kartanon joulu -tapahtumaa)

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 • to 15.12. klo 13 (vanhuksille) • su 18.12. klo 18 • to 22.12. klo 19 (kansainväliset) • ma 26.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Hakunilan ostari Laukkarinne 4–6 • ti 13.12. klo 16 • ke 14.12. klo 16

Havukosken palvelutalon auditorio Eteläinen Rastitie 12 • ke 14.12. klo 14.30

Hämeenkylän kartano Juustenintie 1 • ti 20.12. klo 18

Hämeenkylän kirkko

Kaivosristin seurakuntakoti Kaivosvoudintie 3 • ke 14.12. klo 18

Kivistön kirkko Laavatie 2 • su 11.12. klo 15 (lapsille) • su 18.12. klo 18

Auratie 3 • to 8.12. klo 18 • su 11.12. klo 18 • su 18.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Koivukylän vanhustenkeskus

Ilolan seurakuntatalo

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Soittajankuja 1 • ke 14.12. klo 9.30 (lapsille) • ke 14.12. klo 10.30 (lapsille) • to 15.12. klo 18

Karsikkokuja 13 • ke 14.12. klo 13.15 (vanhuksille)

Merikotkantie 4 • su 11.12. klo 18 • ti 13.12. klo 10 (vanhuksille)

Olotila

• to 15.12. klo 19

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 • la 10.12. klo 17 (lapsille) • su 11.12. klo 18 • ke 14.12. klo 13 (vanhuksille)

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 • pe 9.12. klo 10 • la 10.12. klo 17 (kansainväliset) • ti 13.12. klo 18 (lapsille) • la 17.12. klo 18 • ti 20.12. klo 10 (lapsille) • ti 20.12. klo 19 • to 22.12. klo 20

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 • ma 12.12. klo 19

Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta • to 8.12. klo 14 • ti 20.12. klo 14

Pakaritupa Kuriiritie 1 • to 22.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 • to 15.12. klo 18 (pihalla)

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 • to 8.12. klo 9.15 (lapsille) • to 8.12. klo 10.15 (lapsille) • pe 9.12. klo 9.15 (lapsille) • pe 9.12. klo 10.15 (lapsille)

Tassa o n Sha m . i a , j ok a j a i Syy ri a a n . m m u m a v a k i n o a l l e n Ha Tee lahjoiTus joulukeräykseen. sham on 6-vuotias ja menettänyt kotinsa pommituksissa syyriassa. kuvassa hän on juuri saapunut perheensä kanssa veneellä kreikkaan. Miten hänen ja muiden syyriasta paenneiden elämä jatkuu? lahjoita ja vaikuta. amnesty.fi/joulukerays, tekstaa aMnesTy numeroon 16499 (10e) tai lahjoita tilille: Fi74 1263 3000 0856 82 (nordea), Bic: nDeaFihh Keräyslupa:POL-2014-5928, 1.1.2015-31.12.2016

”Olen kuunnellut tuhansia pakolaisia maailman kriisialueilla viidellä vuosikymmenellä. Nyt sinäkin voit olla osa heidän turvaverkkoaan.”

Rauli Virtanen, toimittaja, tietokirjailija

11 Tilaisuuksia

• la 10.12. klo 12.30 (lapsille) • la 10.12. klo 17 • su 11.12. klo 16 • su 11.12. klo 18 • la 17.12. klo 21 (goes pop) • su 18.12. klo 16 • su 18.12. klo 18 • ma 26.12. klo 15 • ma 26.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Pähkinärinteen palvelutalo Kastanjakuja 1 A • ke 14.12. klo 13.30

Ravintola Wanda’s Kitchen & Lounge

Seutulan kappeli

La 10.12. klo 17.00 Alppilan kirkko, Helsinki

Solbackantie 6 • su 11.12. klo 18 • su 18.12. klo 15

Uomatie 1 • la 17.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Tikkurilan kirjaston Lummesali Lummetie 4 • ti 13.12. klo 18

Ostetaan huoneistoja

Tuulikontti

RAHAA HETI

Konttitie 4 C • ma 12.12. klo 11

Vaaralan kappeli

Rekolan kirkko

Kirkkokuja 2 • ma 12.12. klo 18

Kustaantie 22 • su 11.12. klo 16 • su 18.12. klo 13 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

Simonkyläntie 11 • su 11.12. klo 18

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 • la 17.12. klo 16 • la 17.12. klo 18

Esiintyjinä: Hillel Tokazier Jukka Parkkinen Eero Raittinen Tuomo Ahjokannas Junnu Aaltonen Kim Ekblom Jukka Tolonen Salem Brassband Maarit Rajamäki Johannes Österlund Joska Lakopoulos Elvis Bänd Heidi Tuikkanen Exodus-kvartetti Anton Laurila Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

St. Martinin kappeli

Liesikuja 5 • to 8.12. klo 19

Ristipuron kerhohuoneisto,

IT’S NOW OR NEVER! HILLEL TOKAZIER 70-VUOTISJUHLAKONSERTTI

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899

Naapurinkuja 2 • to 15.12. klo 18

Uusi

Asianajajia

Vapaalan seurakuntatalo

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Vanha Hämeenkyläntie 9 • ti 13.12. klo 18

Ylästön seurakuntatalo

lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Lehtikummuntie 2 • to 15.12. klo 18

FENNOKAUPASTA

KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA!

Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat Loppuvuoden tarjoukset voimassa 9.1.2017 asti Havaitsee eteisvärinän

VERENPAINEMITTARI BPA6 PC AFIB

9900

135,00

Käsivoide 200 ml Kosteusvoide 500 ml

LIUKUESTEET

IHONHOITOSETTI

32,00

10,70

2700

MEDIPLAST FENNO OY

 09 276 360

700

Väreinä myös sininen ja punainen

ORTOPEDINEN TYYNY

LEIKKIRATSU

3190

39,00

CLASSIC

5500

69,90

YSTÄVÄMYYNTI VAIN PAIKANPÄÄLLÄ TUOTTEITA JOPA VIELÄ EDULLISEMMIN!

Ke 7.12. 8-17 To 8.12. 8-17 Pe 9.12. 8-15

Tervetuloa! Osoite: Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa

TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA

fennokauppa.fi

12

Lisukkeet

13

vaihtuvat, puuro pysyy Puuroa on syöty Suomessa vuosisatojen ajan, ja vielä 1900-luvun alussa se kuului hienojen lounasravintoloiden listalle. Nyt kaikille tutusta perusruoasta on tullut nuorten aikuisten luksusherkku. teksti Juho Kankaanpää kuva Pauli Salmi

K

ansallispukuinen nainen hymyilee keskellä viljapeltoa kauralyhde kädessään.

Kellertävät hiukset hulmuavat. Kuvan nähdessään suomalaiset ajattelevat puuroa.

– Elovena-tyttöä saatetaan käyttää jopa nimimerkkinä keskustelupalstoilla. Se kertoo siitä, että tuotemerkillä on kulttuurista painoarvoa, sanoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.

Elovena-tuotemerkki on vain yksi esimerkki puuron merkityksestä suomalaisille. Nyt puurosta puhutaan enemmän kuin pitkään aikaan.

Mäkelän mielestä puuro on muuttumassa nuorten aikuisten ylellisyysruoaksi. Sitä tuunataan herkullisilla ainesosilla, kuten marjoilla, hedelmillä ja pähkinöillä. Vallalla olevat ruokatrendit voivat olla kuitenkin ristiriidassa keskenään.

– Toisaalta korostetaan vähähiilihydraattista tai gluteenitonta ruokavaliota. Samanaikaisesti perustetaan puurobaareja.

Helsinkiläisessä designkahvilassa kaurapuuroannos, joka on höystetty mustaherukalla, avokadolla ja kookossokerilla, voi maksaa 6,5 euroa. Kaupassa kilon kaurahiutalepakkaus maksaa alle euron.

Ehkä puurosta pitäisi puhua monikossa, sillä kokemukset vaihtelevat ikäryhmittäin. Vuonna 2006 eläkeläinen kulutti kauraryynejä tai -hiutaleita yli kaksi kiloa enemmän kuin keskivertosuomalainen. Eläkkeellä olevilla on ikänsä vuoksi todennäköisesti monenlaisia muistoja puurosta.

1950- tai 1940-luvun lapsi saattaa muistaa, kuinka Yleisradion Markus Rautio eli Markus-setä kehotti lapsia syömään puuroa. Maksuttoman kouluruokailun alkaessa vuonna 1948 listalla oli keittojen lisäksi kaura- ja mannavelliä.

Puuroa tarjotaan kouluissa edelleen. Iltalehden selvittäessä vuonna 2014 oppilaiden suosikkiruokia ohra- ja mannapuuro olivat sijalla 6.

Suomalaiset ovat viljakansaa. Leivän ja puuron kaltaisia ruokia on syöty täällä tuhansia vuosia. Viljan viljelyyn siirryttiin neoliittisen vallankumouksen myötä yli 10 000 vuotta sitten, kun metsästämällä ja keräilemällä ruokansa hankkineet ihmiset aset-

tuivat vähitellen asumaan aloilleen.

Suomessa viljely alkoi paljon myöhemmin. Helsingin yliopistossa vanhimmat viljalöydöt on ajoitettu 6000 vuoden päähän.

Leivän ja puuron välinen kytkös on historiallisesti vahva. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Leena Räsäsen mielestä leipominen vaatii monimutkaisempaa osaamista ja välineistöä kuin puuron keittäminen.

– On esitetty, että leipä olisi saanut alkunsa, kun astiassa kypsennettyä viljaruokaa olisi kaatunut kuumille kiville. Sen takia ruoka olisi paistunut jonkinlaiseksi lettuseksi.

Tällaiset ohuet rieskaleivät ovat tunnettuja nykyäänkin.

Aluksi Suomessa viljeltiin ohraa ja vehnää. Kaura yleistyi pohjoismaissa vasta keskiajan lopussa, mutta 1800-luvun lopussa se kipusi jo suo-

laan usein sen edullisuudella ja täyttävyydellä. Puuro ei ole kuitenkaan köyhälistön ruokaa, vaan sitä on syöty kaikissa yhteiskuntaluokissa. Leena Räsäsen mukaan vielä 1900-luvun alkupuolella puuroannos löytyi hienojenkin lounasravintoloiden ruokalistalta.

Toisaalta puuro ja särpimet kertovat myös oman aikansa varallisuudesta ja yhteiskunnan eroista.

– Esimerkiksi voi oli pitkään pito- ja juhlaruokaa. Sitä pantiin puuroon vain hyvin varakkaissa kotitalouksissa.

Myös hillot olivat harvinaisuus, sillä sokeri oli pitkään ylellisyystuote.

Sen sijaan marjat ovat olleet aina suosittu lisuke, mutta on puuron sekaan pantu jopa suolasilakkaa.

Johanna Mäkelä liittää ruokatottumusten muutoksen elintason nousuun. Toisen maailmansodan

”Puuroja on keitetty niin veteen, maitoon, piimään, heraan, kaljaan kuin mahlaankin.” situimmaksi viljaksi. Syynä ei ollut kaurapuuron suosio.

– Kauraa käytettiin silloin paljon kotieläinten rehuna, sillä se oli muun muassa hevosen paras polttoaine, Räsänen kertoo.

Puuron sekaan on voitu panna perunaa, palkokasveja ja juureksia. Puuroja ja vellejä on keitetty niin veteen, maitoon, piimään, heraan, kaljaan kuin mahlaankin.

– Joskus puuroryynien sekaan on pantu jopa verta, Räsänen mainitsee.

Valmistamistavat ovat vaihdelleet alueellisesti. Länsi-Suomessa puuroja on keitetty tulella ja Itä-Suomessa haudutettu uunissa. Karjalassa on keitetty myös hyytelömäistä, hapatettua kaurakiisseliä. Ruismaltaasta on valmistettu imellettyä puuroa eli mämmiä.

Pohjois-Savossa paahdetusta viljasta eli talkkunasta tehty puuro on ollut niin sakeaa, että kokkareita on voinut syödä sormin. Niitä on kastettu sulatettuun silavaan.

Puuron erinomaisuutta perustel-

jälkeen elintarvikkeita säännösteltiin 1950-luvulle asti. Vasta 1950-luvulla viljankulutus alkoi laskea. Kansan vaurastuessa sillä oli varaa lihaan, voisilmiin ja kasviksiin.

Suomalaisen vuosittainen lihankulutus onkin kasvanut 1970-luvulta yli 30 kilolla. Samalla rukiin kulutus on pienentynyt yli 30 prosenttia.

– Jauhamistekniikan kehittymisen myötä on pystytty tuottamaan yhä puhtaampia jauhoja. 1990-luvulle asti kansa arvosti eniten viljaa, josta kuorikerrokset oli poistettu, Leena Räsänen sanoo.

Riisi- ja mannaryynit olivat pitkään kokojyväviljoja harvinaisempia ja kalliimpia, koska niiden valmistuksessa menee paljon raaka-ainetta hukkaan.

Siksi porvarisperheet söivät vaaleista viljoista tehtyä leipää ja puuroa. Tavallinen kansa tyytyi karkeaan ohratai ruispuuroon.

Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen. Suosiotaan kasvattavia kokojyväviljatuotteita ostavat kaupunkilaiset, joilla on varaa huolehtia itsestään.

Markkinointipäällikkö Johanna Kemppinen Myllyn paras Oy:stä kertoo, että puurotuotteiden myyntimäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Yhtenä syynä saattavat olla Euroopan unionin vahvistamat väitteet kauran betaglukaanin vaikutuksesta kolesteroliin. Niitä saa hyödyntää mainonnassa.

Vuonna 2015 suomalainen kulutti 6,5 kiloa kauraa. Vielä vuosituhannen taitteessa luku oli puolet pienempi.

– Puuro on monen terveyteensä vakavasti suhtautuvan ihmisen vaihtoehto, professori Johanna Mäkelä arvelee.

Hänen mielestään puuron suosio liittyy myös välipalaistumiseen. Yritykset kehittävät kiireisille työikäisille yhä enemmän nopeasti ja helposti syötäviä tuotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi annospusseihin pakatut pikapuurot ja välipalapatukat.

Puuron keittoaika on myös lyhentynyt. Pikapuurojen höyrytetty vilja hiutaloidaan ohueksi, minkä takia se puuroutuu mikroaaltouunissa muutamassa minuutissa. Tuotteita suunnataan myös yhä enemmän kuluttajille, jotka laittavat ruokaa vain itselleen. Enää puuroa ei tarvitse keittää koko padallista.

Mäkelä arvelee, että puuron renessanssi liittyy kotimaisen ruokakulttuurin arvostuksen kasvuun.

– Vielä kymmenen vuotta sitten ajateltiin usein, ettei Suomessa ole samanlaista kansallista ruokakulttuuria kuin vaikkapa Italiassa tai Ranskassa.

Vaikka puuro ei ole erityisesti suomalainen ruoka, lähes jokainen suomalainen on syönyt sitä. Nykyään kokemusta osataan arvostaan. Mäkelä kutsuu puuroa ruokaperinteen sijaan ruokaperinnöksi.

– Perintöön ei sisälly ajatusta, että kaikki pitää tehdä kuten ennenkin.

Tällä Mäkelä tarkoittaa sitä, että puuroa päivitetään koko ajan uusiin suuntiin: nyt kiinnostavat tuore- ja raakapuurot.

– Jopa nuoret vanhemmat, jotka ovat kiertäneet maapallon kahdesti, voivat haluta tarjota lapsilleen nimenomaan puuroa. T Riisipuuron huippusesonki alkaa adventista. Joulupuuroa tarjotaan kouluissa ja päiväkodeissa, kodeissa ja työpaikoilla, myyjäisissä ja seurakuntien joulujuhlissa.

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

11.12.

”Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo.”

3. adventtisunnuntaina hiljennytään itsetutkisteluun Jumalan edessä.

Se on jouluun valmistautumista.

(Psalmi 80:4)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Mechthild Magdeburgilainen Mechthild syntyi noin vuonna 1202 Magdeburgin lähistöllä, nykyisen Saksan alueella. Hänet tunnetaan kirjastaan Jumaluuden virtaava valo, jonka hän kirjoitti keskialasaksin kielellä.

Se on yksi varhaisista kansankielisistä kristillisen mystiikan teoksista.

Mechthild liittyi 22-vuotiaana hengelliseen naisyhteisöön, begiineihin. Vuodesta 1250 alkaen hän kirjoitti muistiin uskonnollisia näkyjään rippi-isänsä rohkaisemana. Vuonna 1270 sairauksien uuvuttama Mechthild vetäytyi Helftan sisterssiläiseen luostariin. Siellä oli samaan aikaan kaksi muutakin kuuluisaa mystikkoa, Mechthild Hacklebornilainen ja Gertrud Helftalainen. He toimivat toistensa hengellisinä ja kirjallisina tukijoina.

Lopulta kaikesta saa päästää irti Rakkaus on sitä, että päästää irti, antautuu ja ottaa vastaan.

Uupunut ja sokeutuva Mechthild oli hakeutunut luostarin suojiin. Ilmeisesti hän haki myös turvapaikkaa häntä vainoavilta kirkonmiehiltä.

Takanaan Mechthildillä oli pitkä ja rankka kirjoitusprojekti. Hän oli alkanut jo parikymmentä vuotta aiemmin kirjoittaa muistiin hengellisiä kokemuksiaan. Hän oli kokenut niitä nuoresta tytöstä asti ja nimitti niitä Pyhän Hengen tervehdyksiksi.

Oli vuosi 1270. Mechthildin rippi-isä oli jo levittänyt hänen kirjoitustensa kopioita. Ne olivat herättäneet ihailua, mutta myös närkästystä kirkon auktoriteeteissa, ja Mechthild pelkäsi, että ne poltetaan.

Pelko ei ollut ihan aiheeton. Mechthildin kanssa samaan naisyhteisöön kuulunut Marguerite Porete poltettiin pari vuosikymmentä myöhemmin roviolla. Kumpikaan naisista ei kuulunut virallisesti hyväksyttyyn kristilliseen sääntökuntaan ja kumpikin arvosteli terävästi kirkon rappiota ja pappien hengellistä välinpitämättömyyttä. Sekin herätti epäluuloa, että Mechthild kirjoitti Jumalan ja ihmissielun vuoropuhelusta väkevän eroottisin kielikuvin.

Luostarissa Mechthildin olo rauhoit-

tui. Hän jatkoi siellä kirjoittamistaan nunnien avustuksella, kun kynä ei pysynyt enää omassa kädessä.

Nyt nuoruusvuosien vahvat ekstaattiset kuvat Jumalan ja sielun yhtymisistä vaihtuvat tummempiin sävyihin. Mechthild ymmärsi, ettei ihmisen ja Jumalan välisessä suhteessa olennaista ole rakkauden hurmos. Jumala ei vedäkään meitä puoleensa jonnekin ylös, vaan laskeutuu alas ja tulee ihmiseksi.

Syvin Jumalaan yhtyminen on laskeutumista nöyryyteen.

Hän muistutti, että hengellisellä matkalla joskus myös Jumalasta etääntyminen voi olla tie hänen luokseen.

Omien voimien heikkeneminen teki kärsivän ja kuolevan, kaikesta riisutun Kristuksen läheiseksi Mechthildille. Hän oli kiitollinen siitä, että hän, joka oli tottunut neuvomaan muita, sai nyt antautua toisten huolenpidon varaan. ”Herra, minä kiitän sinua siitä, että olet ottanut minulta pois käsieni käyttämisen ja että toisten kädet palvelevat minua”, hän kirjoittaa.

Irti päästämisen rukous Herra, opeta minua, joka olen itseäni täynnä, päästämään irti.

Muistuta minua, etten löydä sinua vahvuuteni ja eheyteni peilistä, vaan sieltä, missä se kaikki on särkynyt.

Kätke minut haavoihisi ja paranna minut, niin etten katsoisi itseäni, vaan aina uudestaan sinua, Vapahtajani.

Kaikesta luopuminen oli Mechthildin hengellisen matkan päätös. Kaikki omavaraisuus ja sankarillisuus saivat jäädä. Hänen oli kirjaimellisesti jättäydyttävä häntä hoitavien nunnien käsiin. Hän oppi, ettei Jumalan ja lähimmäisen rakastaminen ole vain sitä, että itse rakastaa, vaan myös sitä, että antautuu ottamaan vastaan rakkautta. Rakkaus on sitä, että päästää irti, antautuu, jää vierelle ja ottaa vastaan, Mechthild opettaa.

Tästä kaikesta Mechthildin läpikäymästä syntyi teos Jumaluuden virtaava valo. Sitä on verrattu Augustinuksen Tunnustuksiin. Kumpaakin heistä ajoi Jumalan luokse sammumaton kaipaus ja ikävä.

Mechthild muistuttaa lisäksi, ettei vain meidän sydämemme ole levoton, kunnes se saa levon Jumalassa, vaan yhtä lailla Jumalankin sydän palaa kaipauksesta. ”Sinä olet kirjoittanut minut jumaluutesi kirjaan, maalannut ihmisyyteesi. Sinä olet haudannut minut kylkeesi, käsiisi ja jalkoihisi”, hän kuvaa.

Lauri Maarala

15

Seurakunnissa tapahtuu 8.–22.12.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Diakoniapäivystykset Länsimäen kirkolla ti klo 13–15 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 13–15 ja to klo 9–11, p. 050 573 6313, muina aikoina voit jättää viestin nauhalle

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila pe 9.12. ja 16.12. klo 9–14.

Puuroperjantai pe 9.12. klo 11–12.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18 kirkon pihalla. Voit ottaa mukaasi lyhdyn tai taskulampun.

Jouluevankeliumi 15.12. alkaen koko joulun ajan lastenkirkon takapihan polunvarren tauluissa. Voit omatoimisesti käydä vaeltamassa joulupolun.

Muualla

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Ko-

lohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Joululauluja ke 13.12. ja ke 14.12. alkaen klo 16 Hakunilan ostarilla. Tarjolla glögiä ja pipareita. Harri Nurminen ja Jouko Saari.

Kastettu Urho Aarre Wilhelmi Aalto, Miila Maria Herranen, Ella Ava Linnea Laukkanen, Mila Matilda Mäkelä, Niklas Eemil Ringborg, Elias Toivo Siljamäki, Niilo Akseli Sinisalo.

Hautaan siunattu Eva Kyllikki Lindblom 94 v, Enok Einari Sinokki 86 v, Liisi Annikki Toivola 83 v, Pauno Johan Feliks Kannonmaa 76 v, Vappu Maria Heleena Pastinen 75 v, Jukka Tapani Viirala 69 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet. Päivystävä pappi ta-

vattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Lasten joulukirkko pe 9.12. klo 9.15.

Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus to 8.12. ja su 11.12. klo 18.

Vantaan Kristillisten Eläkeläisten joulujuhla pe 9.12. klo 13. Musiikkia, lausuntaa ja puheita. Puuro- ja kahvitarjoilu. Arpajaiset. Tilaisuus on kaikille avoin.

3. adventtisunnuntain messu 1.12. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä. Välipalatarjoilu ja raamattuluento messun jälkeen.

Raamattuluento su 11.12. klo 12–14.

Alustus ja keskustelua 2. korinttilaiskirjeen luvuista 11–13.

Joulupaja su 11.12. klo 15–18 nuortentilassa nuorille ja nuorille aikuisille.

Päiväkahvin aikaa: Yhteinen pöytä – Ruokahävikki hyödyksi ma 12.12. klo 14. Kuulemme seurakuntien ja kaupungin yhteisestä hankkeesta ruokahävikin vähentämiseksi ja kaupunkilaisten tukemiseksi.

Neljän kanttorin joulukonsertti – Taas kaikki kauniit muistot ma 12.12. klo 19. Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e.

Yhteisen pöydän lounas ke 14.12. klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja kaikille avoin.

Arkipäivän ehtoollishartaus ke 14.12. klo 12.

Jouluinen hyväntekeväisyyskonsertti ke 14.12. klo 19. Solisteina Eino Grön, Elina Sauri ja Asta Siekkinen.

Kapellimestarina Mika Siekkinen.

Ohjelma 15 e Operaatio lentävän pyörätuolin hyväksi.

Miesten kirjallisuuspiiri to 15.12. klo 18. Kirjana John Steinbeckin Vihan hedelmät.

Oratorio de Noël pe 16.12. klo 19.

Hämeenkylän kamarikuoron joulukonsertissa kuullaan Camille Saint-Saënsin säveltämä jouluoratorio sekä suomalaista joulumusiikkia. Solistit Tiia Saari, Hanna-Leena Keinänen, Anne Viljamaa, Tuomas Miettola ja Johannes Heikkilä. Harppu Tiia Purhonen ja urut Katariina Koponen. Konsertin johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Ohjelma 10 e.

Kauneimmat joululaulut -messu su 18.12. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit ja kotikirkon joulujuhla messun jälkeen.

Yhteisen pöydän joululounas ja -juhla ke 21.12. klo 11.45–14. Joulukirkko klo 11.45 ja joululounas klo 12.15–14. Lounas on maksuton ja kaikille avoin.

Toimiva vuorovaikutus -kurssi la 14.1. klo 10–16, su 15.1. klo 12–16 sekä ti 24.1 klo 18–20. Teemana parisuhteen ja perheen dynamiikka.

Kouluttajana luokanopettaja, vuorovaikutuskouluttaja Pirjo Mäkilä.

Viikonlopun ohjelmaan sisältyvät lounaat sekä kahvitarjoilu. La 14.1. on järjestetty lastenhoito (5 e, ilmoittaudu kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä) ja su 15.1. lapset voivat osallistua Unelmakirkkopäivään aikuisten ollessa kurssilla. Hinta 40 e.

Ilmoittaudu 12.12. mennessä jarna. wikstrom@evl.fi tai p. 050 544 7647.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 14.12. klo 14−16. Sähköiset jouluterveiset.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 14.12. klo 16−18.

Lapsiystävällistä, kaikille avointa kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset.

Hommissa

Lastenohjaaja Hanne Pekanpalo ”Ilolan seurakuntatalolla järjestettiin brunssi syksyn alkupuolella. Paikalle tuli monenlaisia ja monen ikäisiä ihmisiä, oli lapsiperheitä ja lapsettomia pariskuntia. Ihmiset olivat hyväntuulisia. He kertoivat olevansa ilahtuneita tapahtumasta. Oli hauska tavata sekä uusia että vuosien varrella tutuksi tulleita ihmisiä.

Ennen ensimmäistä brunssia meillä ei ollut mitään jatkosuunnitelmia. Hyvän kokemuksen vuoksi Tikkurilan seurakunnan lapsi- ja perhetyö päätti järjestää Ilolassa lisää brunsseja. Seuraava brunssi on lauantaina viikkoa ennen jouluaattoa. Siihen mennessä moni on varmaan jo touhunnut jouluvalmisteluiden kanssa ja voi alkaa rauhoittua jouluun, ainakin sen hetken ajaksi.

Syksyn brunssille somistin tarjoilupöydät ja teen sen nytkin.

Estetiikka on minulle tärkeää.

Ruokapöydät päällystin paperilla. Se, että siihen sai piirtää, innosti lapsia. Aikuiset kirjoittivat palautteeksi pitkiäkin viestejä. Idea tuntui käyttökelpoiselta. Pappimme Johanna Jakonen leipoi samana aamuna sämpylät kotonaan, ennen kuin tuli töihin. Joulubrunssillakin on tarjolla monenlaista suolaista ja makeaa syötävää. Seimiasetelma tuo tilaan joulutunnelmaa.”

Ulla-Maija Vilmi

• Jouluinen brunssi la 17.12. klo 10–13 Ilolan seurakuntatalolla.

Aikuiset 5 e, 6–14-vuotiaat 2 e ja alle 6-vuotiaat maksutta. Maksu käteisellä.

• Vapaaehtoiseksi brunssivalmisteluihin voi ilmoittautua paivi.romula@evl.fi tai p.

050 410 3863.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus ti 13.12. klo 18.

Muualla Joululaulukaraoke la 10.12. klo 19

Pub Hasselissa, Pähkinärinteentie 41. Mukana laulamassa pastorit Miika Koistinen ja Katja-Maaria Vilén.

Iltaan mahtuu myös sinun tulkintasi joululauluklassikosta. Seurakunta tarjoaa 30 ensimmäiselle alkoholitonta glögiä ja Pub Hassel tarjoaa kakkua.

Glögitarjoilu ti 13.12. klo 16−17 Pähkinärinteen ostarilla. Laulamassa Pähkinärinteen iltapäiväkerhon lapset.

Kauneimmat joululaulut ke 14.12. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Tilaisuus on kaikille avoin.

Glögitarjoilu to 15.12. klo 16−17 Hämeenkylän K-supermarketilla.

Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus ti 20.12. klo 18 Hämeenkylän kartanolla, Juustenintie 1. Laulujen lomassa kuulemme välähdyksiä kartanon historiasta ja sen jouluvietoista. Glögi- ja piparitarjoilu.

Kastettu Enni Meija Minnea Tanskanen, Sofia

Emilia Immonen, Minea Mette Aurelia Hosio.

Avioliittoon kuulutettu Alisa Maria Hautala ja Frans Kustavi Luukka.

Hautaan siunattu Ilkka Kaarlo Valdemar Peräsalo 61 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550.

Korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12 p. 050 573 6376.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit ma-to klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Naisten saunailta to 8.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 9.12. ja 16.12. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

3. adventtisunnuntain messu 11.12. klo 10. Tuula Paasivirta, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Lauluyhtye Kaarna. Kirkkokahvit.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Oi jouluyö -konsertti to 8.12. klo 18.

Kaisa Näreranta, sopraano, Minna Lamppu, mezzosopraano, ja Momentum-mieskvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Siitä meille tähti syntyi -joulukonsertti pe 9.12. klo 19. HowManyMothers-yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hakunilan kirkon kirppis la 10.12. klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

3. adventtisunnuntain Kuusikirkko 11.12. klo 10. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Puurotarjoilu klo 9.15. Joululaulukulkue klo 11.30 Håkansbölen Kartanon jouluun. Hakunilan kirkon kuoron myyjäiset ja arpajaiset ennen ja jälkeen messun.

Nuorten joulumessu ja puuro su 11.12. klo 15. Jouko Saari, Margit Hakamäki, Tuomo Kahenvirta. Poikkipuut.

Matala – mukava maanantai kirkolla 12.12. klo 11 hartaus, jonka jälkeen ilmainen ruokailu ja jatkot.

Omaishoitajien olohuone ma klo 15–16.30. Ryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä.

Perhekahvila ti 13.12. ja 20.12. klo 9–11.15.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 13.12. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia.

Raamattupiiri ti 13.12. ja ti 20.12. klo 18.

Lehtikuusen koulun joulukonsertti ti 13.12. klo 18. Musiikkiluokat esiintyvät.

Perhekerho ke 14.12. klo 9–14.

Päivärukous ke 14.12. klo 12.30–13.

Senioreiden Kauneimmat joululaulut ja iltapäiväkahvit ti 15.12. klo 13.

Minna Tervo, Juha Paukkeri.

Messu su 18.12. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Lauluyhtye Tuikut. Kirkkokahvit.

Kauneimmat joululaulut su klo 18– 19.30.

Matala – mukava maanantai 19.12.

Ehtoollinen ja joululauluhetki klo 11, sen jälkeen tarjolla ilmainen ruokailu.

Seniorikerho ti 20.12. klo 13–14.30.

Joulujuhla.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 20.12. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Have Yourself A Merry Little Christmas -konsertti pianolla ti 20.12. klo 19. Jazzpianisti Janne Maarala. Vapaa pääsy, Ohjelma 10 e.

Christmas Carols – lauletaan yhdessä kansainvälisiä joululauluja to 22.12. klo 19. Hakunilan kirkon kuoro, nuoria solisteja, Juha Paukkeri.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 17.1.– 7.3. klo 13–14.30. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä noin 6 kk. Lisätietoja ja ilmoittautumiset liisa.pietila@evl. fi tai p. 050 337 7312.

Maksuton puuro-, voileipä- ja kahvitarjoilu kaiken ikäisille.

Aamupäivän rukoushetki pe 9.12. ja 16.12. klo 10.45–11.

Marttojen myyjäiset la 10.12. klo 10–13. Leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, askarteluja, arpajaiset ja kahvila.

Lasten kauneimmat joululaulut la 10.12. klo 15. Sari Kokkonen, Kuunloiste-lapsikuoro kanttori Riikka Jäntin johdolla ja Janne Salomaa, huilu.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18–19.30. Baritoni Dong HoonHan, kanttori Riikka Jäntti. Lauletaan koko kauneimmat joululaulut -vihko läpi.

Peittopiiri ti 13.12. klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 13.12. klo 13–14.30.

Joulujuhla.

Kamalat äidit ti 13.12. klo 17.30–19.

Murrosikäisten lasten äideille tarkoitettu vertaisryhmä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sinikka.kurunsaari@evl.fi tai p. 050 573 6276.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Senioreiden Kauneimmat joululaulut ti 14.12. klo 13. Riikka Jäntti ja seniorikerhon ohjaaja Minna Tervo.

Laulujen jälkeen kahvit.

Kaikille avoin maksuton joulupuuro pe 16.12. klo 11. Ennen sitä hartaus klo 10.45.

Arkihuolesi kaikki heitä -joulukonsertti pe 16.12. klo 19. Baritoni Hannu Holman lauluoppilaat, Anni Holma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 18.12. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Joulua koko Eurooppaan -konsertti ma 19.12. kello 19. Vivace-kuorot: lasten ja nuorten kuoro, kamarikuoro ja Vivace-leidit. Eurooppalaista joulumusiikkia.

Ilmoittautumiset kevätkauden 2017 vauva- ja taaperomuskareihin alkaa to 1.12. klo 9 sähköpostitse riikka.jantti@evl.fi. Tarkemmat tiedot www.hakunilanseurakunta.fi -> musiikki.

16

Seurakunnissa tapahtuu 8.–22.12.

Pyhäkoulu su 11.12. ja 18.12. klo 10

lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18. Lumon Puhaltajat, Korson Mieslaulajat, Pekka Itkonen, Janne Vihavainen ja Jussi Salonen, puhe Risto Auvinen.

Perhekerho ma 12.12. ja 19.12. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Naisten raamattupiiri ma 12.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Vapaaehtoisten puurojuhla ti 13.12. klo 17 alkaen. Ilmoittautumiset 12.12. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Raamatun punainen lanka ti 13.12. ja 20.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Tule tutustumaan, miten Jeesus tulee esille Vanhassa testamentissa.

Joulukonsertti ti 13.12. klo 19. Sami ja Maarit Hurmerinta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Korson seurakunnan diakoniatyön hyväksi.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.12. klo 18. Riikka Wikström ja Jussi Salonen.

Iltarukouspiiri ke 14.12. ja 21.12. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 19. Seurakuntakuoro, Jussi Salonen ja Airi Saloniemi. Urpo Luokkala, puhe.

Joulukonsertti la 17.12. klo 18. Korson Mieslaulajat. Liput 15 e.

4. adventtisunnuntain messu 18.12. klo 10. Lauletaan kauneimpia joululauluja. Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Jussi Salonen. Jan Salminen, oboe, Martti Sirviö, urut, Kari Tikkala, piano, Linda Isokangas, laulu.

Kirkkokahvit.

Angels´ Carol -joulukonsertti su 18.12. klo 16. Nikinmäen Naislaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Joulukonsertti ke 21.12. klo 19. Vantaan musiikkiopiston orkesteri.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Rukouksen talo pe 9.12. ja 16.12. klo 11. Matalan kynnyksen rukoushetki – tule rukoilemaan, rukoiltavaksi ja oppimaan rukousta. Vetäjinä koulutuksen saaneet vapaaehtoiset.

Nuorten aikuisten torttunyyttärit la 10.12. klo 14–16.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 8.12. ja 15.12. klo 9–11.30.

Kauneimmat joululaulut ma 12.12. klo 19. Nikinmäen Naislaulajat.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 13.12. klo 9-11.30.

Muualla

Joulupolku su 11.12. klo 15–18 Ruu-

supaviljongin ympäristössä.

Hiihtolomaleiri 7–13-vuotiaille 20.– 23.2. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Hinta 100 e sisältää täyshoidon ja kuljetukset. Leikkejä, lauluja, sählyä, pulkkailua, pilkkiongintaa ja seikkailuja metsässä. Ilmoittautumiset: www.korsonseurakunta.fi -> tytöt ja pojat.

Kastettu Elbe Aliisa Järvenmäki, Anni Kaisa Edvina Niemisalo, Rasmus Väinö Oskari Vihavainen, Pietu Matti Johannes Vesterinen, Eetu Ilmari Tuomas Pietiläinen, Wilton Antero Korpi, Benjamin Albert Dahlström.

Avioliittoon kuulutettu Tommi Mikael Ingman ja Jenna Marika Piiroinen.

Hautaan siunattu Keijo Vilho Antero Laulainen 84 v, Seppo Matias Kantola 68 v, Jorma Simo Antero Böhm 56 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset 8.12.–5.1. ti ja to klo 9–11 Rekolan kirkolla. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Diakoniapäivystyksiä ei ole 22.12.–1.1.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä.

Maanantaisin aamupäivällä luovuuden paja, tiistaisin askartelua ja torstaisin perheiden muskari. Olohuonetta ei ole 12.12, 13.12. eikä 15.12.

Perheiden joulubrunssi 16.12.

Nikkaristikahvit to 8.12. klo 14.

Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti to 8.12. klo 18.

Messu su 11.12. klo 10. Ben Ahlroos, Matti Hyöky, Noora Hultin.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 16.

Lasten joulukirkko ma 12.12. klo 9 ja 10.

Yläovet auki aikuisille ma 12.12. klo 18–20. Iltapala, hartaus, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 12.12. klo

Lasten joulukirkko ke 14.12. klo 9

Lasten joulukirkko ti 13.12. klo 9 ja

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–

18.30.

10.

Diakoniakahvila ti 13.12. klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Vanhemman väen joulujuhla ti 13.12. klo 13.

Aamumessu ke 14.12. klo 9. Laura-Maria Latikka, Linda Isokangas.

Avoimen joululaulukuoron harjoitukset ke 14.12. ja 21.12. klo 18.

Nuorten joulujuhla ke 14.12. klo 19.

Tarjolla joulupuuroa, glögiä ja ohjelmaa.

Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti to 15.12. klo 19. Jussi Linnanmäki, Pekka Laakso. Liput aikuiset 12 e / lapset 5 e / 7v. ilmaiseksi.

Perheiden olohuoneen joulupuuro ja tonttupolku pe 16.12 klo 9.

Kauneimmat joululaulut -messu su 18.12. klo 13. Arto Nuutinen, Linda Isokangas, joululauluorkesteri- ja kuoro.

Saa joulun ihme koskettaa -konsertti ti 20.12. klo 19. Petri Laaksonen.

Liput 20 e ticketmaster.fi tai tuntia ennen ovelta.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala to 8.12. klo 9–11. Maksuton aamupala.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16.

Yksinhuoltajien pikkujoulu to 8.12. klo 17.30. Lastenhoito järjestetty.

Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitetaan yhteisellä hartaudella.

Työikäisten raamattupiiri ma 12.12. klo 18.

Kipuryhmä ti 13.12. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville.

Kauneimmat joululaulut ti 13.12 klo 19.

ja 10.

14. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin

klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Lasten joulukirkko to 15.12. klo 9 ja 10.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 15.12. klo 18.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla

Nuorten sähly to 8.12. klo 16.30 Re-

kolanmäen koululla.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Hartaus 8.12. klo 16.30 Foibekartanon takkatilassa, Sairaalakatu 7.

Koko kylän joulupuurojuhla la 10.12. klo 11 Koivutorilla. Oma lusikka ja lautanen mukaan.

Kauneimmat joululaulut ma 12.12 klo 11 Tuulikontissa, Konttitie 4.

Kastettu Konsta Tapio Juoperi, Aleksi Mikael Koivula.

Hautaan siunattu Aini Inkeri Heikkinen 88 v, Jari Juhani Hukka 52 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@ evl.fi. www.tikkurilanseurakunta. fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet,

17

Seurakunnissa tapahtuu 8.–22.12.

Mollimies karaokessa Miika Koistinen laulaa mieluiten surumielisessä sävellajissa.

Ihka ensimmäisessä työpaikassaan Hämeenkylän seurakunnassa toimiva pastori Miika Koistinen, 28, on saanut tehtäväkseen vetää joululaulukaraokea Pub Hasselissa.

Koistinen harrastaa karaokelaulamista pääasiassa kotonaan, jossa on tarvittavat pelit ja vehkeet.

– En käy säännöllisesti laulamassa karaokea, vaan pikemminkin niin, että aina kun sattuu kohdalle, tykkään käydä vetämässä tietyt biisit. Kotona meillä on SingStar-karaokepelisarja. Kavereiden kanssa laulaminen on ihan mahdottoman hauskaa.

Koistisen karaokelaulaminen alkoi Kuopiossa, josta hän on kotoisin. Heavy-miehen suosikkilaulu, jolla hän aina aloittaa laulusessionsa, yllättää.

– Jos karaokessa ei ole Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden alla -kappaletta, pitää miettiä, että voiko siellä edes laulaa, Koistinen sanoo ja hymyilee.

R.E.M.-yhtyeen Losing My Religion ja Tapio Rautavaarankin esittämä Exodus käyvät Koistiselle mieluusti laulettavaksi.

– Melkeinpä mitä vaan, jonka tuntee, voi vetäistä.

Joululaulut sopivat Koistisen mielestä oikein hyvin karaokeen. Sitä paitsi musiikki on aina hyvästä.

– Lutherkin sanoi, että musiikki ei ole ihmisen vaan Jumalan luomaa ja se antaa hyvän mielen ja karkottaa perkeleen.

Pub Hasselin joululaulukaraokessa lauletaan sekä hengellisiä lauluja että iloisempia rallatuksia vaikka joulupukista.

– Iloisuudesta täytyy sanoa sen verran, että olen Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tila- ja toimitusvaraukset ark. klo 9–15, p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kauneimmat joululaulut lapsille to 8.12. klo 9.15 ja 10.15. Yli kahdeksan

mollimiehiä henkeen ja vereen. Duuri pilaa biisin, mutta siitäkin jotkut kuulemma tykkäävät. Maailmassa on muutama hyvä duuribiisi. Mutta molli on se, josta voima tulee. Parhaimmat biisit lähtevät mollista, selittää Koistinen pilke silmäkulmassaan.

Ja kuinka ollakaan, Koistisen lempijoululaulu on Heinillä härkien kaukalon, joka on ”ihana mollibiisi”. Hän pitää myös Kolmen kuninkaan marssista.

– En vihaa yhtäkään joululaulua, mutta jos on pakko valita, niin inhokki on Nyt sytytämme kynttilän.

Koistinen kertoo, että joku on joskus todennut musiikin olevan viides evankeliumi. Läpi Raamatun laulua pidetään tärkeänä.

– Kaikki osaavat laulaa. Musiikki ja laulaminen ovat Jumalan korvissa vaan ihanaa. Psalmithan ovat pelkkää laulua, niissä kehotetaan ”ylistämään lauluin Herraa” ja Paavali käskee kirjeissään laulamaan paljon. Jeesuksenkin sanotaan laulaneen: viimeisen ehtoollisen jälkeen ”laulettuaan kiitosvirren he lähtivät pois”.

Joululauluista Koistiselle tulee mieleen rukous ja tarina, jonka hän kuuli synodaalikokouksessa.

Eräs emerituskirkkoherra kertoi olleensa Tiernapoika-meiningillä laulamassa joululauluja eri tapahtumissa. Joku oli sitten kysynyt, että miksi he eivät ikinä rukoile näissä tilaisuuksissa.

– Kirkkoherra vastasi, että kylläpä rukoilemme – ainakin kolmekymmentä rukousta ollaan vedetty.

Niin monta oli rukousta kuin oli laulua.

Nina Riutta

Joululaulukaraoke la 10.12. klo 19 Pub Hasselissa, Pähkinärinteentie 41. Mukana pastorit Miika Koistinen ja Katja-Maaria Vilén. Seurakunta tarjoaa 30 ensimmäiselle alkoholitonta glögiä ja talo tarjoaa kakkua.

hengen seurueiden ilmoittautumiset Maaret Hirvensalolle, p. 050 572 2811.

This Advent Moon -joulukonsertti to 8.12. klo 19. Kamarikuoro Audite. Liput 10 / 5 e kuorolaisilta ennakkoon ja ovelta.

Kauneimmat joululaulut lapsille pe 9.12. klo 9.15 ja 10.15. Yli kahdeksan hengen seurueiden ilmoittautumiset Maaret Hirvensalolle, p. 050 572 2811.

Kauneimmat joululaulut lapsille la 10.12. klo 12.30.

Kauneimmat joululaulut la 10.12. klo 17.

Ljus i mörkret -joulukonsertti la

10.12. klo 19. Vanda Sång- och Musikförbund. Liput 15 e ovelta.

Messu su 11.12. klo 12. Jaakko Hyttinen, Johanna Jakonen, Julia Tamminen.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 16. Mukana Omalla äänellä -ryhmä.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18. Mukana Pyhän Laurin kuoro.

Hiljainen Gloria su 11.12. klo 20.30.

Tuusulan mieslaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Engeli lähetetän -joulukonsertti ti 13.12. klo 19. Corvus Laurencij -kuo-

Vieraana Juha-Pekka Vanhatalo

Sirpa Päivinen

– Tapanani on, että joulukuussa en kuuntele muuta musiikkia kuin joululauluja, kertoo Miika Koistinen.

Kuoronjohtaja ja säveltäjä Matti Rankala Olet diplomilaulaja ja lauloit työksesi yli 20 vuotta oopperan kuorossa. Millainen loikka oli muuttua laulajasta säveltäjäksi?

– Ei minkäänlainen loikka. Sovitin ja sävelsin jo ennen kuin olin varsinaisesti opiskellut musiikkia päivääkään. Olen soittanut pianoa pienestä asti ja toiminut poikasopraanona kotona.

Minulta pyydettiin aina Heinillä härkien kaukalon tai Tule rakkaus ihmisrintaan. Sama vuodesta toiseen, eikä se aina tuntunut minusta mukavalta. Onneksi äänenmurros pelasti siltä.

Miten ryhdyit säveltämään juuri joululauluja?

– Ensimmäiset joululauluni syntyivät, kun tarvittiin pari laulua kuvaelmaan. Sain siitä ajatuksen säveltää ainakin yhden laulun joka jouluksi, joskus on syntynyt kolmekin. Niinpä joululaulujani on yhteensä yli 60.

Mikä on saanut sinut etsimään musiikillesi laulua laajempaa muotoa?

– Monenlainen musiikki kiinnostaa minua. Olen vuosien mittaan säveltänyt jousikvartettoja, sinfonioita sekä lasten ja nuorten baletit. Olen tehnyt yhden oratorionkin.

– Kun johtamani Brevis Nova -kuoro esitti yhtä Bachin kantaattia, tulin ajatelleeksi, että voisin itsekin tarttua kantaatti-muotoon. Joulukantaatissani kuullaan kuoroa, solisteja ja urkuja. Teos kantaesitetään ennen joulua.

Mitä erityistä Joulukantaatissasi on?

– Halusin tehdä kuunneltavaa ja kaunista, mutta ainakin paikoin myös humoristista kuvausta joulusta. Niinpä kun tietäjät matkaavat erämaassa, kamelit vain huojuvat ja huojuvat.

Pyhän perheen ja eläinten yhteiselossa kuuluu määkiminen ja ammuminen. Se, missä määrin Brevis Nova -kuoro on valmis toteuttamaan visioitani, selviää lopulta itse konsertissa.

Ulla-Maija Vilmi

Brevis Nova -kuoron joulukonsertti su 18.12. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Johtajana Matti Rankala, Kari Jerkku, urut.

Ohjelmassa mm. Rankalan Joulukantaatin kantaesitys. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

ro. Keskiaikaista joulumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perinteisiä joululauluja to 15.12. klo 19. Nuorisokuoro Laurus. Mukana Vantaan musiikkiopiston kamariorkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

JouluQ -konsertti pe 16.12. klo 19.

Kamarikuoro Qoro Quando. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e.

Joulukonsertti la 17.12. klo 14. Rekolan sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Så stillnade byn -konsertti la 17.12. klo 18. Helsingebygdens kör Liput 15 / 20 e kuorolaisilta ja ovelta.

Kauneimmat joululaulut goes pop

la 17.12. klo 21.

Joululaulumessu su 18.12. klo 12.

Päivi Helén, Samppa Laakso, Terhi Viljanen. Mukana Corvus Laurencij -kuoro.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18.

Vantaan kamarikuoron joulukonsertti su 18.12. klo 20.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulun odotusta -konsertti ma

18

Seurakunnissa tapahtuu 8.–22.12.

19.12. klo 18. Aikamiehet-lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti ti 20.12. klo 18 ja klo 20. Mieskuoro Vantaan laulu. Solistina tenori Jasper Leppänen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 / 10 e.

Saavu-joulukirkko to 22.12. klo 10.

Selkokielinen jumalanpalvelus.

Kaunein Joulu -konsertti to 22.12. klo 19. Helsingin filharmoninen kuoro. Solistina Kristian Lindroos, baritoni, Inka Kinnunen, urut. Liput 15 / 10 e kuorolaisilta tai ovelta.

Musiikkia kirkoissa Vantaan kirkoissa 8.–22.12. x.x.–x.x.

Torstai 8.12.

• Oi jouluyö -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Kaisa Näreranta, sopraano, Minna Lamppu, mezzosopraano, ja Momentum-mieskvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Joulukonsertti klo 18 Rekolan kirkossa.

Mikkolan koulun musiikkiluokat.

• Joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa. Martinlaakson koululaiset. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• This Advent Moon -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kamarikuoro Audite. Liput 10 / 5 e kuorolaisilta ennakkoon ja ovelta.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Arkihuolesi kaikki heitä – lauluilla jouluun su 18.12. klo 15. Pirjo Leppänen, sopraano, ja Jyrki Tenni, piano ja urut. Perinteisiä joululauluja ja jouluista kirkkomusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perjantai 9.12.

• Kun joulu valkeneepi -konsertti klo 17 Myyrmäen kirkossa. Paula ja Matti Rankalan laululuokka. Säestys Jussi Miilunpalo.

• Joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Puhallinorkesteri Louhi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Siitä meille tähti syntyi -joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa. HowManyMothers-yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauantai 10.12.

• Ljus i mörkret -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vanda Sång- och Musikförbund. Liput 15 e ovelta.

Sunnuntai 11.12.

• Maa on niin kaunis -konsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Käsikelloyhtye Sonus, SonusKvartetti, Lauluyhtye Sonus, Eeva-Maria Seppäläinen, sello, ja Aki Saastamoinen, perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Hiljainen Gloria klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Tuusulan mieslaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maanantai 12.12.

• Neljän kanttorin joulukonsertti – Taas kaikki kauniit muistot klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e.

• Joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Mieskuoro Vantaan Laulu. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Tiistai 13.12.

• Joulukonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Lehtikuusen koulun musiikkiluokat.

• Joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa.

Sami ja Maarit Hurmerinta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Engeli lähetetän -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Corvus Laurencij -kuoro. Keskiaikaista joulumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Keskiviikko 14.12.

• Jouluinen hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Solisteina Eino Grön, Elina Sauri ja Asta Siekkinen. Kapel-

Qoro Quando -kamarikuoroa kuulee Pyhän Laurin kirkossa. limestarina Mika Siekkinen. Ohjelma 15 e.

• Joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vantaan Naislaulajat. Mukana myös lauluyhtye VanDaamit ja Kari Jerkku, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa. Vantaan musiikkiopiston laulunopiskelijat.

• Joulukonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Brevis Nova -kuoro solisteineen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulukonsertti klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Vantaan kamarikuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 15.12.

• Joulun odotusta -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Aikamiehet-lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulua koko Eurooppaan -konsertti klo 19 Länsimäen kirkossa. Vivace -lasten ja nuorten kuoro ja -kamarikuoro sekä Vivace-leidit.

• Joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Joulukonsertti klo 19. Tikkurilan mieskuoro. Liput 12 / 5 e.

• Perinteisiä joululauluja klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Nuorisokuoro Laurus.

Mukana Vantaan musiikkiopiston kamariorkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perjantai 16.12.

• Oratorio de Noël klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Hämeenkylän kamarikuoro. Tiia Purhonen, harppu, ja Katariina Koponen, urut. Ohjelma 10 e.

• Arkihuolesi kaikki heitä -joulukonsertti klo 19 Länsimäen kirkossa. Hannu Holman lauluoppilaat, Anni Holma, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• JouluQ-konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kamarikuoro Qoro Quando. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e.

Lauantai 17.12.

• Joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa.

Korson Mieslaulajat. Liput 15 e.

• Joulukonsertti klo 14 Pyhän Laurin kirkossa. Rekolan sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Så stillnade byn -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Helsingebygdens kör. Liput 15 / 20 e kuorolaisilta ja ovelta.

Sunnuntai 18.12.

Sami ja Maarit Hurmerinta esiintyvät Korson kirkossa.

• Arkihuolesi kaikki heitä – lauluilla jouluun klo 15 Pyhän Laurin kappelissa. Pirjo Leppänen, sopraano, ja Jyrki Tenni, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Angel’s Carol -joulukonsertti klo 16 Korson kirkossa. Nikinmäen Naislaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Maanantai 19.12.

Tiistai 20.12.

• Have Yourself A Merry Little Christmas -konsertti pianolla klo 19 Hakunilan kirkossa. Jazzpianisti Janne Maarala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Saa joulun ihme koskettaa -konsertti klo 19 Rekolan kirkossa. Petri Laaksonen. Liput 20 e ticketmaster.fi tai tuntia ennen ovelta.

• Joulukonsertti klo 18 ja klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Mieskuoro Vantaan laulu. Solistina Jasper Leppänen, tenori. Vapaa pääsy, ohjelma 5 / 10 e.

Keskiviikko 21.12.

• Joulukonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa. Vantaan musiikkiopiston oppilaat.

• Joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa.

Vantaan musiikkiopiston orkesteri.

Torstai 22.12.

• Kaunein joulu -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Helsingin filharmoninen kuoro. Solistina Kristian Lindroos, baritoni, ja Inka Kinnunen, urut. Liput 15 / 10 e kuorolaisilta tai ovelta.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Omaishoitajien joulupuuro to 8.12. klo 13 Unikkotie 5 C. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 8.12. ja 15.12. klo 18 viraston asiakastila.

Perhekerho pe 9.12. ja 16.12. klo 9.30–11 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Ulla-Maija Aro ohjaa aikuisia eri aiheisiin, lastenohjaajat lasten kanssa. Lapsille mukaan pieni välipala.

Aikuisille maksua vastaan kahvia ja pientä syötävää. Lisät. outi.myllyla@ evl.fi tai p. 050 327 1634.

Naisten rukouspiiri pe 9.12. ja 16.12. klo 18 Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 10.12. ja 17.12. klo 15 Bethanian 4. krs:n kokoushuone.

Tikkurilan perhekerho ma 12.12. klo 9.30–11.30 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 12.12. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuone.

Jouluaskartelupaja perheille ti 13.12. klo 17.30–19.30 Unikkotie 5 B 2. krs.

Rukouspiiri ti 13.12. ja 20.12. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone.

Aamurukouspiiri ke 14.12. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone.

Omaishoitajien joulupuuro ke 14.12. klo 13–15 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Ilmoittautumiset 9.12. mennessä hanna.raunu@evl.fi tai p. 050 384 8481.

Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 19.12. klo 18 Bethanian 4. krs:n kokoushuone.

Medialähetyspiiri Sansa ma 19.12. klo 18.30 viraston asiakastila.

Olotila

Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehka-

polulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30– 15, to 8.12. ja ti 20.12. klo 9.30–14 (myynti loppuu klo 13.30), p. 09 830 6302, www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

Tarua ja totta – kuvia arjesta ja satujen maailmasta -näyttely 5.1. asti. Harrastajataiteilija Leena Inkeri Erkkilän maalauksia.

Kauneimmat joululaulut to 8.12. klo 14. Viitotun puheen tulkkaus.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukan lähtö to 8.12. ja 15.12. klo 18 Olotilan edestä.

Laulupiiri pe 9.12. klo 15.30. Iina Katila.

Messu ja kirkkokahvit su 11.12. klo 10. Terhi Viljanen, Maria Koukkari, Mimmu Kyrönseppä.

Sukkelat sukankutojat -ryhmä ti 13.12. klo 10–11.30. Talo tarjoaa langat, kun neulot diakonialle. Otamme myös vastaan lahjoituksena sukkalankoja.

Hyvän mielen joulukirkko ja kahvit mielenterveyskuntoutujille ti 13.12. klo 16. Jaakko Hyttinen, Julia Tam-

19

Seurakunnissa tapahtuu 8.–22.12.

minen, Hanna Raunu, Johanna Lehmusmies. Ilmoittautumiset 9.12. mennessä hanna.raunu@evl.fi tai p.

050 384 8481.

Omalla äänellä ti 13.12. klo 17.30. Julia Tamminen.

Taiteilija Leena Inkeri Erkkilä tavattavissa ke 14.12 klo 12–13.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.12. klo 18. Maria Koukkari, Julia Tamminen.

Viikunapuuilta ke 14.12. klo 18.30.

Keskustelua päivän tekstistä teekupin äärellä. Illan emäntinä Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Laulupiiri pe 16.12. klo 15.30. Samppa Laakso.

Messu su 18.12. klo 10. Janne Silvast, Jyrki Kaukanen, Marja Kyllönen.

Kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 14.

Joulutapahtumapäivä ke 21.12. Klo 12 hiljennymme joulunaikaan, pastori Tuula Lapveteläinen. Klo 12.30 myynnissä joulutorttuja ja kahvia sekä riisipuuroa. Klo 14 jouluinen musiikkihetki, Pietilä-Salomaa-Duo. Arki-illan ehtoollinen ke 21.12. klo 18. Jaakko Hyttinen, Mimmu Kyrönseppä.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 8.12. klo 17.30–19.30. Aikuisilla mahdollisuus keskustella ohjaajan kanssa.

Lapsille omaa ohjelmaa. Iltapala 2 e / perhe (vapaaehtoinen).

Naisten lenkkisauna to 8.12. klo 18.

Keskustelua ja iltapalaa (2 e).

Ilolan perhepäivä pe 9.12. klo 9.30.

Kauneimmat joululaulut lapsille ke 14.12. klo 9.30 ja 10.30.

Jouluaskartelu perheille ke 14.12. klo 17.30–19.30.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18.

Ilolan perhepäivä pe 16.12. klo 9.30– 14.

Jouluinen brunssi la 17.12. klo 10– 13. Hinta aikuiset 5 e / 6–14-vuotiaat 2 e / alle 6-vuotiaat maksutta. Maksu käteisellä. Jos haluat tulla mukaan valmistamaan brunssia, ota yhteyttä paivi.romula@evl.fi tai p. 050 410 3863.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kartanonkosken perhekerho to 8.12. ja 15.12. klo 9.30–11.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit / Colourful Morning Coffee pe / on Friday 9.12. and / ja 16.12. klo 10–12 / at 10–20 Am. Let’s spend some time together and prepare breakfast. Lisät./ More

information toomas.takala@evl.fi or / tai p. / tel. 050 347 4995.

Perhekerho ti 13.12. klo 9.30–11. Aamupala 2 e / perhe.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 12.12. klo 13.30.

Ristipuron perhekerho ti 13.12. klo 9.30–11.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 Kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 16 ja 18.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 8.12. ja 15.12. klo 17.30.

Tammiston perhekerho ma 12.12. klo 9.30–11.30.

Iltaperhekerho ti 13.12. klo 16.30– 18.

Jouluaskartelu perheille ke 14.12. klo 17.30–19.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 8.12. ja to 15.12. klo 9.30–11. Ulla-Maija Aro ohjaa aikuisia eri aiheisiin ja lapset ovat lastenohjaajien kanssa. Lapselle mukaan omat eväät. Aamupala 2 e / aikuinen.

Askartelupaja perheille ti 13.12. klo 17.30–19.30.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18.

Muualla

Naisten Pankin glögitilaisuus ja kirjailijatapaaminen to 15.12. klo 18–19.30 Tikkurilan kirjaston Aleksis-salissa, Lummetie 4. Glögitarjoilu alkaa klo 17.30. Vieraana esikoiskirjailija Soili Pohjalainen. Esittelyä myös Naisten Pankin toiminnasta.

Kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 18 Tikkurilan kirjaston Lummesalissa. Lummetie 4.

Jouluaaton puurojuhla la 24.12. klo 14–17. Ilmoittautumiset ja ruoka-aineallergiat ma ja to klo 10–11.30 p.

050 439 9651 tai diakonia.tikkurila@evl.fi. Yhteistä valmistelua, kahvittelua ja puuron syömistä, jouluhartaus, lauluhetki ja joululeikkejä.

Pienet ohjelmanumerot (esim. jouluruno) tervetulleita.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078

Kastettu Emil Alexander Pesonen, Sofia

Gabriella Sujamo, Saaga Lilia Kosola, Erin Aino Nevalainen, Venla Maria Alasentie, Sylvi Lassintytär Huuskonen, Sara Maria Ottiilia Viitanen, Anni Aada Emilia Kuusjärvi, Ilja Tuomo Johannes Korpela, Jimi Juhani Laine, Miko Johan Erik Palin, Iita Elviira Tiihonen, Antonio Samuel Kulin, Sofia Ida Maria Ropponen, Eemi Viljami Sihvonen, Joona Sisu Kasperi Ritvanen, Hilla Aino Inari Karjalainen, Oliver Henry Kalervo Ikonen, Julia Anna Maria Einiö, Olivia Elisabet Mäkinen, Julia Alexandra Irene Kuokkanen, Felix Leonard Forsström, Kaapo Olavi Lamminmäki.

Avioliittoon kuulutettu Niclas Sebastian Ahlbom ja Nea Pirita Seppäläinen, Simo Pekka Yrjönen ja Annika Helena Arpalahti.

Hautaan siunattu Lebedev Elma Mirjami 91 v, Eino Aleksi Keränen Tikkurilan 6 kk, Eila Kaarina Hyttinen 56 v, Marja Leena Vesimäki 65 v, Pekka Juhani Rantanen 71 v, Alli Ilona Koski 76 v, Simo Juhani Soirala 77 v, Taimi Johanna Poutanen 81 v, Eino Matias Jämsä 88 v. Marita Lyydia Kristina Backman 72 v, Veijo Rainer Johannes Salonen 87 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs., p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15.

Suljettu 22.–23.12. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Martinlaakson koulun joulukonsertti to 8.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 8.12. ja 22.12. klo 18.30–20.30.

Kauneimmat joululaulut pe 9.12. klo 10.

Kun joulu valkeneepi -konsertti pe

9.12. klo 17 St. Martinin kappeli.

Paula ja Matti Rankalan laululuokka. Säestys Jussi Miilunpalo.

Joulukonsertti pe 9.12. klo 19. Puhallinorkesteri Louhi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Marttojen perinteiset myyjäiset la 10.12. klo 10–12.30.

Kansainväliset kauneimmat joululaulut la 10.12. klo 17. The Greatest Christmas Carols. Joululauluja suomeksi ja englanniksi.

3. adventtisunnuntain messu su 11.12. klo 10. Pirkko Järvinen, Maari Santala, Katariina Kopsa. Seurakunnan vapaaehtoisten joulujuhla messun jälkeen.

Pyhäkoulu su 11.12. klo 10–11 kerhohuone 4.

Maa on niin kaunis -konsertti su 11.12. klo 19. Käsikelloyhtye Sonus, SonusKvartetti, Lauluyhtye Sonus, Eeva-Maria Seppäläinen, sello, ja Aki Saastamoinen, perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukirkko lapsiperheille ja päivähoidon väelle ma 12.12. klo 9.15 ja 10.15.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 12.12. klo 17.30–19.

Joulukonsertti ma 12.12. klo 19.

Mieskuoro Vantaan Laulu. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Joulukirkko lapsiperheille ja päivähoidon väelle ti 13.12. klo 9.15 ja 10.15.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 18.

Kahvila Olotila ke 14.12. klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Miesten keskustelupiiri to 14.12. klo 18.30–20 takkahuone.

Raamattu-lähetysilta ke 14.12. klo 18–19 pieni srk-sali. Luukkaan evankeliumia, Seppo Palonen.

Joulukonsertti ke 14.12. klo 19. Vantaan Naislaulajat. Mukana myös lauluyhtye VanDaamit, ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 16.12. klo 16–19.

Kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 18.

4. adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 10. Jere Hämäläinen, Oili Karinen, Kari Jerkku.

Toivon tuulet su 18.12. klo 17. Harri Patrikainen.

Joulukonsertti su 18.12. klo 18.15.

Brevis Nova -kuoro solisteineen, Kari Jerkku, urut. Ohjelmassa mm.

Matti Rankalan Joulukantaatin kantaesitys. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetyspiiri ma 19.12. klo 13–14.30.

Joulukonsertti ma 19.12. klo 19.

Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 10.

Naisten raamattupiiri ti 20.12. klo

18.30–20.

Kauneimmat joululaulut ti 20.12.

klo 19.

Vantaan musiikkiopiston joulukon-

sertti ke 21.12. klo 18. Musiikkiopiston oppilaat.

Kauneimmat joululaulut to 22.12. klo 20.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla maanantaisin klo 10– 12, p. 050 310 7196.

Joulukirkko lapsiperheille ja päivähoidon väelle to 8.12. klo 9.15 ja 10.15.

Brunssi la 10.12. klo 11–14. Brunssin hinta 6 e / aikuiset, 1 e / 2 vuotta täyttäneet lapset. Brunssin aikana klo 12–13 pyhäkoulu. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa.

Lasten kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 15. Tutustu myös joulupolkuun kirkon pihalla.

Rukouspiiri ti 13.12. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 13.12. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 14.12. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Joulukirkko lapsiperheille ja päivähoidon väelle pe 9.12. klo 9.30.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18. Kahvitarjoilu.

Joulukonsertti ke 14.12. klo 19. Vantaan musiikkiopiston laulunopiskelijat.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 15.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kauneimmat joululaulut ke 14.12. klo 18.

Holy Mass in English Sun 18.12. 4.30 PM. An easy going mass in English.

Coffee and tea after the service.

Englanninkielinen messu.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 14.12. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Vartin retriitti

Kun odotan sinua, tule sovittuun aikaan, opettaa salaperäinen poika ystäväänsä lastenkirjassa Pikku Prinssi. Aika on tärkeää siksi, että sydäntä pitää valmistaa. Kun tietää, koska kaivattu tulee, alkaa olla onnellinen jo hyvän aikaa ennen hänen saapumistaan.

Lapset osaavat odottamiseen heittäytymisen kuin luonnostaan. Meiltä aikuisilta se käy paljon kankeammin.

Entä jos tänä jouluna uskaltaisi luopua suorittamisesta, pakosta, näyttämisestä ja suojautumisesta? Antaisi itselleen luvan tuntea kaiken, mikä tunnettavaksi nousee. Katsoisi omaa elämäänsä lempeän ystävällisesti ja arvostaen. Avaisi mielensä ja tunnustelisi kaikessa rauhassa, mitä sisin ikävöi. Jos ikävän selvää kohdetta ei näy, kuulostelisi miltä olo tuntuu, jos pärjäämisen ja suorittamisen paino hetkeksi hellittää ja uskaltaa py-

sähtyä vain hengittämään. Onko jotain olennaista jäänyt huomaamatta?

Itsensä tutkiminen ei ole velvollisuus vaan hyvän suomista itselleen. Kun ottaa aikaa ja katsoo tarkemmin elämäänsä, kohtaa sen tosiasiat. Joskus ne ovat raskaita tunnustaa, toisinaan sietämättömiä edes myöntää. Helppoa ei ole aina hyväksyä sitäkään, mitä vaille on tai miten syvältä koettu menetys viiltää.

Silti on parempi katsoa suoraan elämänsä tosiasioita kuin paeta niitä. Eletyt tosiasiat näet kantavat ihmeellisellä tavalla mukanaan iloa, rohkeutta ja toivoa. Niissä on mukana Jumalan lupaus: Tätä elämä nyt on, mutta älä pelkää. Minä olen sinun kanssasi.

Jumalan hellä siunaus kantakoon sinua tänään ja huomenna.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Siunatut tosiasiat

20

Seurakunnissa tapahtuu 8.–22.12.

Yksinhuoltajien olohuone perjan-

taisin klo 17–20.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18.

Joulukirkot Vantaalla 2016 Kikka Nyrén

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta to 15.12. klo 18–20.

Lennokinrakennuskerho 8–14-vuotiaille lapsille ja vanhemmille 10.1. alk. tiistaisin klo 17–19. Materiaalimaksu 20 e / kausi. Tied. Johanna Isaksson p. 040 746 5626. Ilm. 14.12. alk. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 14.12. klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla

Kauneimmat joululaulut to 8.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolassa, Liesikuja 5. Juontajana Pirkko Järvinen, musiikki Jukka-Pekka Virtanen ja Tom Eklund.

Konttikirkko Myyrmäen joulutorilla 10.12.–26.12. Tule tapaamaan seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia la 10.12. sekä 17.12. klo 11–15.

Joululauluja lauletaan puolen tunnin välein.

Kivistön joulutori su 18.12. klo 12– 15 Rubiinikehä. Seurakunta mukana.

Tyttöjen ja poikien kevään kerhokaudelle ilmoittautuminen alkaa 14.12. osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Koululaisten Kamut-hiihtolomaleiri 20.–24.2. Vehkarinteen leirikeskuksessa Haminassa. Leirillä valmistamme oman maskotin tai pehmolelun, puhumme kaveruudesta sekä puuhaamme sään salliessa talvirientoja, saunomme ja vietämme hartaushetkiä. Hinta 130 e.

Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tied. Outi Kivistö p. 050 381 6303.

Kastettu Ilona Aili Lilian Pekkonen, Joel Samuel Väisänen, Saga Synnöve Westerberg, Vera Viola Westerberg, Sofia Elissa Heikkonen, Edvin Christopher Martin Sirviö, Jontte Olli Aaron Jaatinen, Vivi Ella Sailavuo, Pihla Selina Saukkonen, Arvi Matias Iijalainen, Loviisa Hannele Pakarinen, Viljo Eemeli Metsänheimo, Peetu Vilho Johannes Haapalahti, Adelle Emilia Haapasaari, Amanda Ella Sofia Kyllijoki, Seelim Hermanni Kotajärvi, Marianne Eleonoora Ala-Kurikka, Lilja Maarit Aurora Huhtinen.

Hautaan siunattu Irma Ilona Jokinen 93 v, Aune Elina Pekkala 91 v, Esko Ilmari Jokineva 90 v, Maire Kyllikki Liimatainen 90 v, Eila Irmeli Lehtoranta 85 v, Ritva Inkeri Ahlfors 77 v, Sinikka Marjatta Terrihauta 76 v, Lea Inkeri Korhonen 75 v, Airi Helinä Paasonen 75 v, Jorma Kullervo Kauppinen 70 v, Liisa Marjatta Laaksovirta 67 v, Eero Tatu Teuvo Lilja 66 v, Yrjö Jaakko Leskelä 66 v, Markku Juhani Loponen 65 v, Ritva Anneli Jokinen 57 v, Laura Emilia Nurmi 31 v, Anne Christina Nyholm.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 11.12. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

Asolan seurakuntatalo

Korson kirkko

Asolantie 6 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13

Merikotkantie 4 • Jouluaaton hartaus lapsiperheille la 24.12. klo 13 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Jouluaamun messu su 25.12. klo 8

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 • Aattohartaus la 24.12. klo 14.30 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 10

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 14 • Jouluaaton kynttilähartaus la 24.12. klo 16 • Jouluaaton musiikkipainotteinen hartaus la 24.12. klo 22 • Joulukirkko su 25.12. klo 8

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 15

Kivistön kirkko

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 • Koko perheen aattohartaus la 24.12. klo 14 • Jouluaamun messu su 25.12. klo 8

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 • Lasten aattohartaus la 24.12. klo 11 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) • Aattohartaus la 24.12. klo 17 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Joulupäivän jumalanpalvelus su 25.12. klo 10

Laavatie 2 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 11 • Aattohartaus la 24.12. klo 13

Högmässa sö 18.12. kl. 10. A. Paavo-

la, I. Hokkanen.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3, tfn 09 830 6224 ViAnda-körens julkonsert med De Vackraste Julsångerna ons 14.12. kl.

18. Dir. A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Mässa i Taizéanda sö 11.12. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

De Vackraste julsångerna lö 17.12. kl. 18.

Mässa i Taizéanda sö 18.12. kl. 12. A. Paavola, I. Hokkanen.

Barnens julandakt ons 21.12. kl. 9, 9.30 och 10.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 14.12. kl. 18.

Familjecafé må 19.12. kl. 17–19. Pro-

Nikinmäen seurakuntakoti

• Joulupäivän messu su 25.12. klo 12

Surviaisenkuja 1 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolulta • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13 • Jouluaamun messu su 25.12. klo 8

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 • Aattohartaus pihamaalla la 24.12. klo 13

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 • Lasten joulurauhan julistus ja hartaus la 24.12. klo 12 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 17 (ruotsinkielinen) • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen)

gram med Folkhälsans babyberörnings ledare börjar kl. 18, samtidigt övrigt program för de äldre barnen.

Kontaktperson Elina Kuosa tfn 050 5455 031 och Anu Paavola tfn 050 544 2671.

De vackraste julsångerna to 22.12. kl. 18.

Barnens julandakt må 19.12. kl. 9 i

Klubbutrymmet i Myrbacka Strömfårav. 13 Familjecafé to 15.12. kl. 9.30–12.

Döda Harry Ludvig Lorens Lindblad 85 år.

Övriga utrymmen Promenad med Folkhälsans seniorer lö 10.12. kl. 14 Vallmovägen 28.

Kom med i gruppen som går ut med Folkhälsans seniorer, månadens andra lö kl. 14. Anmäl ditt intresse till Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

Barnens julandakt må 12.12. kl. 9.30 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

De vackraste andliga sångerna ons 14.12. kl. 14:15 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Trollebo daghem, Vidjegränden 2.

Barnens julandakt ti 20.12. kl. 9.30 och 10 i Dickursby daghem, Idrottsv.4.

Döpta Molly Klara Matilda Nordberg.

VAMMAISTYÖ

Näkövammaisille NKYH su 11.12. klo 14–16 joulujuhla Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Myyrmäen kerho ti 13.12. kello 13– 15, Myyrmäen kirkossa. Kauneimmat joululaulut. Anja ja Mauno Nieminen. Joulupuuro ja kahvitarjoilu.

Kustaantie 22 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Joulukirkko su 25.12. klo 8

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14.30 ja 15.30

Seutulan kappeli Solbackantie 6 • Aattohartaus la 24.12. klo 13.30 ja 15

Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2 • Aattohartaus la 24.12. klo 15.30

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 13.30

VANTAAN SEURAKUNTIEN HAUTATOIMISTO Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

TARINOITA JA UUSIA VIRSIÄ Kirjailijat Timo Junkk aala ja Erkki Kuusanmäki tavattavissa Sacrumin my ymälässä ke 14.12. klo 16 –17.

Timo Junkkaala, Erkki Kuusanmäki (kuv.)

Jari Jolkkonen

Suomen tarina

Kahden papin yhteistyönä syntynyt Suomen tarina kokoaa kansiensa väliin 100 kuvaa ja tarinaa Suomen historian keskeisistä vaiheista aivan tuoreimpiin päivänpolttaviin tapahtumiin. Miten Suomesta tuli Suomi, ja miten tästä eteenpäin? Hauska piirroskuvitus ja lyhyet luvut tiivistävät olennaisen maamme vaiheista.

25,50 (29,00) ATLASART

Nyt ilmestynyt!

Reformaation tarina

Pieni kirja painavalla asialla tarjoaa monipuolisen, tiiviin tietopaketin Martti Lutherista, luterilaisuudesta ja reformaatiosta. Mistä kaikki alkoi? Miksi reformaatio oli tarpeen? Tarvitaanko uutta uskonpuhdistusta?

10,70 (11,90)

2550

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Pekka Nyman Ensemble:

Virsikirjan lisävihkon säestyskirja

Kohotkoon ilohuuto cd – Lauluja virsikirjan lisävihkosta Mukana niin uusia kuin tuttuja lauluja virsikirjan lisävihkosta.

Pekka Nymanin lyömäsoitinpainotteisia sovituksia soitin- ja lauluryhmän sekä solistien esittäminä.

19,90 (21,90)

Lisävihkovirsien säestykset on tehty ensisijaisesti uruille, mutta kirjasta löytyy myös vaihtoehtoisia säestyksiä, sovituksia, obligatoja, rytmivirikkeitä jne. Säestyskirjan säestysten soinnutus vastaa yksiäänisen lisävihkon soinnutusta, joten kirjoja voi käyttää myös rinnakkain. Kierrekantinen.

65,00

6500

10 70 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1990

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Sisältöä elämään.

Tilaa itselle tai lahjaksi.

Kotimaa-lehden lukijana pääset näköalapaikalle muuttuvassa kirkossa ja yhteiskunnassa. Saat merkityksellistä tietoa ja näkökulmia elämääsi kristittynä.

Tilaa 31.12.2016 mennessä – saat sen edulliseen tarjoushintaan!

Kotimaa-lehti 3 kk nyt vain

19€ (norm. 33 €)



TILAUSKORTTI

Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden

itselleni

lahjaksi.

Kotimaa maksaa postimaksun.

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kk vain 19,- (norm. 33,-).

TILAAJA/MAKSAJA

Lauri 22/16

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

SAAJA, JOS ERI KUIN MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka

TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA > Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. > Soita 020 754 2333* > Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous Tarjous on voimassa 31.12.2016 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Alle 18-vuotiailta tulee olla huoltajan lupa tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja digilehtien 24 %. *Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

22

Aikamerkki Seurat

Marek Sabogal

Lakiasioita

Jukka Viikilä voitti Finlandian ensimmäisellä romaanillaan.

HERÄNNÄISSEURAT

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle hok-elannonlakipalvelu.fi

Pe 9.12. klo 18 kuorokonsertti Käpylän kko, Metsolant. 14, Hki; HNK, Veisuuveljet. Vapaa pääsy, kolehti. Klo 18 kotiseurat Laaksolla, Kanervavinkkeli 2 E, (Tapanila) Hki. Su 11.12. klo 18 kotiseurat R. Nuutisella, Heikkilänt. 1, Nurmijärvi.

Ti 13.12. klo 12.30 syksyn viim. lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi).

Ke 14.12. klo 19 puuroseurat Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3, 3. krs, Hki. La 17.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalan kko, Virkkalant. 1, Lohja. Harj. uud. Siionin virsiä.

Su 18.12. klo 15 jouluseurat, Vanha kko, Uudenmaank. 13, Hyvinkää. Klo 16 jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; mukana Seuratuvan virsikuoro. Klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkot. 6, Järvenpää.

Klo 18 Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Palveluja tarjotaan

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 11.12. klo 13.30 Minä olen Jeesus sanoo: ”Minä olen” – Heikki Hilvo Yhteinen joulujuhla ja joululauluja

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Vuokrata halutaan

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

4

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899 Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenMUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Hautauspalveluja

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

KOTISIIVOUSTA

Veloitukseton arviointipalvelu

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki 09 - 3876 284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Merkintöjä kylmästä kaupungista Jukka Viikilän Finlandia-palkittu Akvarelleja Engelin kaupungista on lumoava kirja, jossa riittää maisteltavaa useampaan lukukertaan. Saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel on saanut toimeksiannon, johon kuuluu useiden julkisten rakennusten suunnitteleminen Suomen tuoreeseen pääkaupunkiin.

1810-luvun Helsinki on tuulinen, kallioinen ja harvaan asuttu kaupunkipahanen. Engelin elämäntyö – Senaatintoria kehystävät kirkko, yliopisto ja senaatintalo eli nykyinen valtioneuvoston linna – loi kaupungille vakavasti otettavan ilmeen.

Romaani on Engelin kuvitteellinen työpäiväkirja Helsingin-ajalta, joka venyi aiottua pitemmäksi. Arkkitehti ei koskaan oikein sopeutunut Suomeen, ja vielä huonommin täällä viihtyi hänen vaimonsa. ”Kaikkialla on vain niin kylmä”, Engel kirjoittaa. Juuri tähän aikaan vuodesta päähenkilön apeisiin tunnelmiin ja piikikkäisiin huomioihin on helppo samastua. Tämä on maa, jossa lapset leikkivät pimeässä ja aikuiset puhuvat alituiseen säästä.

Akvarelleja Engelin kaupungista on runoilijana tunnetun Viikilän ensimmäinen romaani.

Runoilijan kädenjäljen tunnistaa tarkkaan hiotuissa lauseissa. Jotkut ovat ilmavia ja arvoituksellisia, toiset kirpaisevia, haikeita, ironisia ja kiukkuisiakin. Niissä on välittömän kokemuksen tuntua: arkisten tapahtumien kirjaamista, havaintoja ja tunneryöpsähdyksiä. Välillä päähenkilöstä puhkeaa melkoinen aforistikko. ”Tuuli puhaltaa keskeneräisten rakennusten läpi. Elämä ja uni ruumiittemme läpi”, Viikilä kirjoittaa Engelin kynällä.

Tiiviistä päiväkirjamerkinnöistä rakentuu harvinaisen elävä ja koskettava kuva melankolisesta ja äreästä miehestä, joka rakastaa perhettään, mutta tulee uhranneeksi heidät elämäntyölleen. Valkoinen, ilmestyksenomaisena kohoava kirkko Helsingin keskustan ei ole pelkkä maamerkki, se on myös Engelin menetettyjen vuosien ja kuolleiden rakkaiden muistomerkki.

Kaisa Halonen

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista. Gummerus 2016.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

23

Aikamerkki Mark Rogers

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.     



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

Aseistakieltäytyjä Desmond T. Doss (Andrew Garfield) osoitti, että sodassa voi päteä myös lääkintämiehenä.

Sodassa ilman asetta Mel Gibsonin ohjaama elokuva Hacksaw Ridge – aseeton sotilas perustuu tositapahtumiin. Se kertoo nuoresta amerikkalaissotilaasta Desmond T. Dossista, joka kieltäytyi aseista Amerikan ja Japanin välisessä Okinawan taistelussa toisessa maailmansodassa. Doss oli adventisti, joka värväytyi vapaaehtoisena rintamalle, vaikka ei halunnut uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi käyttää asetta. Sen sijaan hän halusi toimia lääkintäjoukoissa.

Dossin toive aiheutti sotilaskoulutuksessa hänelle melkoisia vaikeuksia. Hän päätyi oikeuteen, koska ei halunnut edes opetella aseen käyttöä. Aiem-

missa sodissa palkittu Dossin isä kuitenkin onnistui saamaan hänet vapaaksi syytteestä perustuslakiin vedoten.

Doss sai koulutuksen lääkintämieheksi ja kumosi kaikki häneen kohdistuneet ennakkoluulot pelastamalla Okinawan taistelussa kymmenien sotilaiden hengen. Hänet palkittiin rohkean tekonsa ansiosta ensimmäisenä moraalisista ja eettisistä syistä aseista kieltäytyneenä amerikkalaissotilaana.

Hacksaw Ridge – aseeton sotilas on paatoksellisuudessaan hyvin amerikkalainen elokuva, mutta samalla sen sisältö on erittäin pasifistinen. Se saa miettimään, voiko ihminen toimia myös so-

dassa vakaumuksensa mukaan, ja toisaalta se näyttää sodan kaikessa raadollisuudessaan.

Andrew Garfield näyttelee tyypillisin elkein kirkasotsaista nuorta miestä, joka joutuu vastatusten muun maailman kanssa. Tosin hän oli joutunut kokemaan kovia lapsesta lähtien alkoholisoituneen ja väkivaltaisen isänsä kynsissä. Uskonnollisen vakaumuksen ja isänmaallisen eetoksen ylenmääräinen korostaminen ei kuitenkaan olisi ollut tarpeen.

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk

Mel Gibson: Hacksaw Ridge – aseeton sotilas.

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

Marjo Kytöharju

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista

Arjen sankaruutta Brittiläinen Ken Loach tunnetaan ohjaajana, joka kuvaa kriittisesti ympärillä olevaa yhteiskuntaa. Niin hän tekee myös draamaelokuvassa I, Daniel Blake, joka kertoo byrokratiaa vastaan taistelevasta työttömästä puusepästä. Elokuva voitti keväällä Cannesin elokuvajuhlien kilpailusarjan pääpalkinnon, Kultaisen palmun.

Newcastlessa asuva 59-vuotias Daniel on saanut työpaikalla sydänkohtauksen, ja vaikka lääkäri toteaa hänet työkyvyttömäksi, luokittelee työvoimatoimisto hänet työkykyiseksi. Daniel yrittää saada kaikin voimin päätökseen korjausta, tuloksetta. Asiaa hankaloittaa se, että hän ei osaa käyttää tietokonetta eikä pysty täyttämään netissä lomakkeita ilman apua.

Työvoimatoimistossa Daniel tutustuu kohtalotoveriin, työttömään yksihuoltajaäitiin Katieeniin. Daniel auttaa Lontoosta muuttanutta nuorta naista asunnon kunnostuksessa ja vahtii välillä tämän lapsia.

Hammashoitoa

KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Hayley Squires ja Dave Johns näyttelevät Ken Loachin elokuvassa työttömiä, jotka ystävystyvät.

Paul Lavertyn käsikirjoitukseen perustuva elokuva on karuine asuinympäristöineen hyvin todentuntuinen. Koskettavaan elokuvaan mahtuu myös lämpöä ja huumoria, kun Daniel puuhailee Katieenin perheen ja kahden pientä vilunkia harrastavan naapurinmiehen kanssa.

Danielia näyttelevä Dave

Johns tekee suorastaan sietämättömän uskottavan roolityön eräänlaisena arjen sankarina. Hayley Squires Katieenina on hänkin vakuuttava yrittäessään selviytyä ylivoimaiselta tuntuvassa tilanteessa.

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 9.12. klo 13-17.

Marjo Kytöharju

Ken Loach: I, Daniel Blake.

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

24

Aikamerkki Hans v. Schantz

Magnus Liam Karlsson/SVT

Neljä erilaista ruotsalaispappia etsii rakkautta tositarkoituksella.

Ruotsalaispapit deittailevat

Aino ja Antti Peltomaan levy alkaa maailmankaikkeuden synnystä.

Avaruuden ääniä Aino ja Antti Peltomaa yhdistävät musiikkia, matematiikkaa ja mystiikkaa.

Miltä kuulostaa planeetta Neptunus? Entä vetyatomi? Vantaalaisen muusikkopariskunnan Aino ja Antti Peltomaan Harmony of the Spheres -levyllä etsitään makro- ja mikrokosmoksen ääniä ja yhdistetään niitä keskiajalla eläneen Hildegard Bingeniläisen lauluihin.

Levyn nimi viittaa erilaisiin maailmankaikkeuden lukusuhteita koskeviin teorioihin. Niiden isänä pidetään 500-luvulla eKr elänyttä kreikkalaista filosofia ja matemaatikkoa Pythagorasta. Uudella ajalla esimerkiksi tähtitieteilijä Johannes Kepler on laskeskellut, millaisia ääniä eri planeetat soittavat kiertäessään aurinkoa.

Hildegard Bingeniläinen puolestaan oli aikansa multitaskaaja. 1100-luvulla hän johti nunnaluostaria, teki teologiaa, runoili, sävelsi ja harjoitti luonnonlääketiedettä. Monet Hildegardin lauluista pohjautuivat hänen mystisiin näkyihinsä.

– Hildegardin mystiset visiot maailmankaikkeudesta ja luonnontieteilijöiden tutkimukset lähestyvät tavallaan samaa asiaa.

Ne etsivät ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa ja pohtivat, mitä tämä kaikki on, Antti Peltomaa sanoo.

– Minua taas kiehtoo se, mi-

ten musiikki tai ääni ylipäätänsä voi olla kanava sellaiseen yhteyteen, mihin ei millään muulla keinolla pääse. Myös Hildegard on kirjoittanut tästä, kertoo Aino Peltomaa.

Aino Peltomaa on vanhaan musiikkiin erikoistunut laulaja, jolle Hildegardin musiikki oli tuttua entuudestaan. Antti Peltomaa puolestaan on tehnyt muun muassa äänisuunnittelua, jazzia ja kokeellista musiikkia. Harmony of the Spheres on heidän ensimmäinen yhteinen projektinsa.

Jo ennen levyä he ovat esittäneet kokonaisuutta konserteissa ja festivaaleilla eri puolilla Suomea sekä striimattuna amerikkalaisella Hildegard-festivaalilla. Mukana kokoonpanossa on myös trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori.

– Olemme halunneet tuoda hitautta ja pysähtymistä tähän päivään. Vähän meitä kyllä huolestutti, että tylsistyvätkö ihmiset, jos he joutuvat kuuntelemaan yhtä ääntä kovin pitkään.

Yleisö on kuitenkin ollut vastaanottavaista. Jotkut ovat sanoneet, että kuunnellessa ajantaju katoaa, Aino Peltomaa kertoo.

Musiikki vaikuttaa myös tekijöihin. Aino Peltomaa on huomannut laulaessaan parhaim-

millaan unohtavansa itsensä kokonaan.

Antti Peltomaan sävellystyö tapahtui Hildegardin laulujen ehdoilla. Myös kokonaisuus on tarkkaan mietitty niin, että laulujen tarina kulkee universumin synnystä sen loppuun.

– Kun rakensin äänimaisemaa, pohjana olivat laulujen teksteistä poimitut yksityiskohdat, esimerkiksi maininnat planeetoista ja väreistä tai viittaukset mytologiaan.

– Elektronisten äänimaisemien pohjana on nauhoitettuja oikeita instrumentteja mutta myös esimerkiksi avaruudesta mitattua dataa, jota NASA on muuntanut ääniksi. Ja kun äänitimme levyä Kirkkonummen kirkossa, mukaan tarttui myös ukkosen jyrähdys, Antti Peltomaa kuvailee.

Kuulostaako vaikealta? Antti Peltomaa vakuuttaa, että musiikista nauttiakseen ei tarvitse tietää saati ymmärtää taustalla olevia teorioita ja piiloviestejä.

– Musiikin voi jokainen kokea omalla tavallaan. Kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti ja rauhoittua kuuntelemaan, hän sanoo.

Aino Peltomaalle parasta teoksessa on sen loppu: hiljaisuus.

– Se on ihana ja voimallinen hetki. On pelkkä hiljaisuus, ja jokainen voi olla hetken siinä.

Kaisa Halonen

Valomerkki.fi:ssä on linkki O pastor animarum -lauluun. Laulun tekstissä kerrotaan ensimmäisestä alkuäänestä, josta maailma ja elämä syntyvät. Äänimaisemassa kuvataan, kuinka maapallo alkaa kiertää aurinkoa. Taustalla kuullaan myös vetyatomin ääntä.

Niin kai se sitten on, ettei papin ole helppoa löytää puolisoa. Vanha käsitys papista jotenkin erityisen pyhänä ihmisenä elää yhä vahvana. Puolison etsintää eivät helpota myöskään työajat ja se, että papin edustama työpaikka herättää enemmän tunteita kuin vaikkapa tilitoimisto.

Ruotsalaisessa Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus -sarjassa neljä pappia etsii puolisoa televisiossa. Nyt sarja on nähtävillä myös Suomessa, Yle Femillä sunnuntaisin klo 18.30.

Papeista kolme on Ruotsin luterilaisen kirkon palveluksessa, yksi työskentelee helluntaiseurakunnassa. Sinkkupapit ovat hyvin erilaisia, mikä tekee sarjasta kiinnostavan. On miesmallin näköinen, vaatteita rakastava Josef Tukholmasta ja pitkästä avioliitosta eronnut kolmen lapsen

vuoroviikkoäiti Kristin. Pienessä maalaisseurakunnassa työskentelevällä Davidilla ei ole oikein minkäänlaista parisuhdehistoriaa. Åsa työskentelee Tukholman saaristossa.

Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus -sarja on vähän kuin kirkollinen versio Maajussille morsiamesta. Ohjelman juontajana toimii Mark Levengood, joka hyväntahtoiseen ja leppeään tyyliinsä tsemppaa pappeja, mutta esittää myös tarkkanäköisiä ja kiperiä kysymyksiä.

Puolison etsinnän seuraamisen lisäksi sarja tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen ruotsalaiseen kirkolliseen elämään ja siihen, mitä ruotsalaiset ajattelevat. On mielenkiintoista kuulla esimerkiksi katugallupvastauksia siihen, onko papin sopivaa pussata telkkarissa.

Hanna Antila

3 x raunioluostari San Galganon luostari, Italia Toscanan takamailla sijaitsevan 1200-luvulla rakennetun luostarin kukoistuskausi jäi lyhyeksi. Musta surma ja ryöstelevät soturijoukot pakottivat jäljelle jääneet munkit jättämään luostarin vain vajaan sadan vuoden käytön jälkeen. Katto romahti 1700-luvulla pitkän rappiokauden jälkeen. Kimi Räikkönen vihittiin tässä raunioluostarissa. Se esiintyy myös Andrei Tarkovskin elokuvassa Nostalgia.

Carmon luostari, Portugali Lissabonin keskellä kohoavat goottilaisen luostarikirkon jäänteet. Ne muistuttavat vuoden 1755 maanjäristyksestä, joka tuhosi lähes koko kaupungin. Pyhäinpäivänä aamumessun aikaan sattunut valtaisa järistys surmasi kaupungin kirkoissa olleita sortuvien holvien alle. Luostarin tiloihin kunnostettiin kasarmi, mutta kirkko jäi raunioksi, jossa toimii nykyisin arkeologinen museo.

Piritan luostari, Viro Tallinnaan 1400-luvulla pystytetyn ja Pyhälle Birgitalle pyhitetyn nunnaluostarin elinkaari jäi vain reilun sadan vuoden mittaiseksi. Iivana Julman joukot ryöstivät ja polttivat sen vuonna 1557. Luostaria ei enää otettu käyttöön, vaan se jäi katottomaksi raunioksi. Nykyisin siellä järjestetään kesällä klassisen musiikin konsertteja.

Juha-Pekka Vanhatalo