Lauri 2016 nro 1 (14.1)

Vantaan Lauri 1 • Armon asialla • 14.1.2016 • www.valomerkki.fi Sini Pennanen

Heikki Räisäsen jäähyväiset 6 Kaksikymppisen arki ja haaveet 8 Äänestä paras kansi

Vantaan Lauri täyttää 20 vuotta

19

3

Toivon ilmapiirin rakentaminen vaatii tekoja – Jaakko Hämeen-Anttila

20

5

2 Hans v. Schantz

Pääkirjoitus Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Elämää maan tapaan Demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet – nämä kolme asiaa presidentti Sauli Niinistö listasi uudenvuoden puheessaan suomalaisten keskeisimpiin arvoihin. Ne kuuluvat pakettiin, joka maahanmuuttajien pitää hyväksyä. Ne ovat myös asioita, joita kunnioittaen ja joiden mukaisesti toimien suomalaisten pitää elää, maassa maan tavalla.

Seksuaaliseen häirintään pitää puuttua ja rikoksiin syyllistyneitä rangaista. Yhdenkään naisen ei pidä joutua pelkäämään liikkuessaan julkisilla paikoilla.

Tämä pitää tehdä tänne tulijoille täysin selväksi. Seksuaalinen häirintä on kuitenkin asia, jossa myös monien kantaväestöön kuuluvien on syytä miettiä omaa käytöstään. Jos maahanmuuttajia puolustavia naisia nimitellään huoriksi ja toivotaan heidän tulevan raiskatuiksi, niin on turha puhua naisten puolustamisesta kun oma toiminta osoittaa aivan muuta.

Ihmiset ovat nykyisin koulutetumpia kuin koskaan ja tietoa on saatavissa lähes rajattomasti. Siitä huolimatta näyttää siltä, että elämme huhujen ja salaliittoteorioiden kulta-aikaa. Käsittämättömän moni uskoo niin sanottujen vaihtoehtomedioiden ja sosiaalisen median vertaisryhmien teksteihin tai ainakin jakaa niitä eteenpäin, koska ne sopivat omiin asenteisiin tai pelkoihin.

Rasistisia ja vihaa tihkuvia tekstejä puolustetaan sananvapaudella, mutta tosiasiassa ne ovat suuri uhka sananvapaudelle. Ne ruokkivat tekoja, jotka saattavat uhanalaisiksi ne suomalaisen yhteiskunnan perusarvot, jotka Niinistö puheessaan mainitsi. Sanoista ei ole pitkä matka tekoihin, murhapolttoihin, toisinajattelevien ja eriväristen uhkailuun ja katuväkivaltaan.

Katupartiot liiveineen eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan ovat kaiku 1930-luvulta. Sen sijaan poliisin resursseja olisi syytä lisätä, eikä heikentää.

Nyt tavoitteena on leikata poliisilta jopa 800 virkaa vuoteen 2020 mennessä. Ei siinä tässä maailmanajassa ole mitään järkeä.

Valomerkissä tällä viikolla Muistatko prinsessa Dianan kuoleman?

Entä sen, kuinka Nokian kommunikaattorit ilmestyivät katukuvaan? Entä salihousut ja vyölaukut? Tee Valomerkin ysärikurkotesti ja lähde matkalle menneisyyteen.

Monet ilmaisevat kristillisiä arvojaan tatuoinneilla.

Mutta mitä Raamattu sanoo tatuoinneista?

Valomerkki otti selvää.

Katolisessa Pyhän Henrikin kirkossa käy usein myös muihin kirkkoihin kuuluvia.

Ekumenia on vieraanvaraisuutta Omaa uskonnollista identiteettiään voi hahmottaa tutustumalla eri kirkkokuntiin.

Ekumenia eli kirkkojen välinen yhteistyö kiinnostaa suhteellisen harvoja. Niin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, väittää teologian opiskelija Laura Tiitu.

– Jokainen kristitty on kutsuttu rukoilemaan kaikkien kirkkojen ja kristittyjen, ei vain omaan seurakuntaan kuuluvien puolesta, hän sanoo.

Oven avaaminen vaikkapa katoliseen kirkkoon ei ollut aivan helppoa Tiitullekaan.

– Olin arka menemään, vaikka minua kiinnosti, mitä muissa kirkoissa tehdään ja miten uskotaan.

Onneksi huomasin Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman KETKO:n.

Kurssin aikana käytiin opastetusti eri kirkkojen jumalanpalveluksissa ja rukoiltiin yhdessä.

Oman kurssinsa jälkeen Tiitu oli koulutussihteerinä järjestämässä seuraavia kursseja. Kurssi on avoin eri kirkkoihin kuuluville nuorille aikuisille.

KETKO:n järjestäjä on Suomen ekumeeninen neuvosto. Se on Suomessa toimivien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöjärjestö.

– Ekumeniaa harjoitetaan kahdella tasolla. On organisaatioiden, kirkonjohtajien ja työntekijöiden taso. Toinen taso on tavallisten ihmisten välinen ekumenia.

Se voi olla kuin naapureiden välistä vieraanvaraisuutta, toisen us-

kon arvostamista ja kunnioittamista, selittää Tiitu.

Läheskään kaikki kristityt eivät suhtaudu myötämielisesti ekumeniaan.

– Olen huomannut, että on ihmisiä, jotka vastustavat ekumeniaa siksi, että ajattelevat sen tarkoittavan kaikkien kirkkojen yhdistämistä yhdeksi. Se ei ole tavoitteena, vaikka ekumeniassa etsitäänkin sitä, mikä on yhteistä kaikille kirkoille.

Tiitun mukaan kirkkojen yhteistyölle on vahva teologinen peruste: Kristuksen ruumis koostuu kaikista kristityistä. Yhteistä on Raamattuun pohjautuva usko kolmiyhteiseen Jumalaan.

– Kristittyjä yhdistää myös halu tehdä lähetystyötä, toimia vainottujen kristittyjen puolesta ja tehdä kansainvälistä diakoniaa.

Pariisin kokouksen edellä monet kristityt ottivat yhdessä kantaa ilmastoasioihin. Itselleni tärkeää on kristillinen rauhantyö.

– Kaikesta yhteisestä huolimatta kirkkojen välillä näkyy eroja ja rajoja, jotka ovat syntyneet historiallisista ja poliittisista syistä.

Opilliset rajat eivät ehkä häviä tai edes madallu elämäni aikana, Tiitu arvioi.

18.–25.1. vietettävällä ekumeenisella rukousviikolla voi harjoittaa käytännön ekumeniaa yhteistapahtumissa. Toki eri kirkoissa voi käydä muulloinkin. Laura Tii-

tu kävi jossain vaiheessa säännöllisesti katolisessa Pyhän Henrikin kirkossa Helsingissä. Siellä niin kuin monissa ortodoksikirkoissa käy aina myös muita kuin niiden omia jäseniä.

Se, että katolinen ja ortodoksinen kirkko jakavat ehtoollisen vain jäsenilleen, ei ole saanut Tiitua tuntemaan itseään ulkopuoliseksi.

Luterilainen voi osallistua ehtoolliselle anglikaani-, metodistija vapaakirkossa. Myös helluntaiset jakavat ehtoollisen kristityille, jotka elävät ehtoollisyhteydessä omassa seurakunnassaan.

Toisinaan Tiitu on vaihtanut vanhojen kirkkojen meditatiivisen hartauden gospelmusiikkiin helluntailaisessa Saalemissa.

– Vapaissa suunnissa tullaan ehkä herkemmin tarjoamaan omaa oppia toisen omaksuttavaksi. Vanhoissa kirkoissa voi olla enemmän tilaa ekumenian ystävälle. Erilaiset kokemukset ja keskustelut ovat rakentaneet omaa identiteettiäni luterilaisena kristittynä.

Ulla-Maija Vilmi

Kansainvälistä ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.–25.1.

Vantaalla rukousviikon avausmessu on su 17.1. klo 10 Olotilassa Tikkurilassa, Unikkotie 5 a. Nuorten aikuisten Huili-illassa ke 20.1. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa on paneelikeskustelu eri kirkkokuntien näkemyksistä uskosta, etiikasta ja elämästä.

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Tarkan ja luovan hommaa Jasmin Klasila, leipuri-kondiittoriopiskelija: ”Olin kakkosluokalla, kun piirsin kuvan, jossa minulla oli leipurinhattu päässä, ja sanoin haluavani leipuriksi. Olen tykännyt olla leipuri-kondiittorilinjalla. Tämä on minulle oikea ala. Työ on tarkkaa, mutta kuitenkin luovaa. Pitää olla sellainen, ettei luovuta, ja tehdä asiat loppuun asti.

Keväällä meillä on työssäoppimisjakso ja sitten valmistun. Unelmatyöni olisi sellaisessa paikassa, johon olisi helppo mennä joka aamu ja jossa olisi mielenkiintoista olla töissä.

Vantaan Laurin 20-vuotisjuhlakakkua varten piirsin varmaan 20 erilaista suunnitelmaa. Katsoin netistä kuvia ja päätin, että mäkimäinen kakku olisi kiva. Opettaja ehdotti, että voisin maalata siihen karamellivärillä maiseman. En ollut koskaan tehnyt tämän mallista kakkua. Sisällä on kakkupohja, kaakaokreemiä ja aprikoosihilloa.”

Hanna Antila

Ammattioppilaitos Variassa opiskeleva Jasmin Klasila teki kakun Vantaan Laurin 20-vuotisjuhlanumeron kanteen.

4 Antero Harju

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Oma koti palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto ry:n

palvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä.

Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla.

Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä.

Nyt tarjolla yksi kolmio ja yksiöitä.

Lisätietoja toiminnastamme antaa toiminnanjohtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

Kirkon kortteli on tarkoitus rakentaa nykyistä tehokkaammin.

Tikkurilan kirkon korttelin kaavoitus alkaa Kilpailuehdotukset ovat esillä kaupungintalolla.

Tikkurilan kirkon kortteli uudistuu. Se rakennetaan huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

Seurakunnan tilojen lisäksi kortteliin kaavaillaan asuntoja ja liiketiloja. Nykyinen kirkko voidaan säilyttää tai purkaa ja korvata uudella. Molemmat vaihtoehdot tutkitaan.

Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakuntayhtymä valitsevat toteutukseen yhteistyökumppanin

käynnissä olevan kilpailun perusteella. Kilpailuun on saapunut yhteensä kuusi ehdotusta.

Tulos ratkeaa maaliskuun loppuun mennessä.

Kilpailuehdotuksiin pääsee tutustumaan näyttelyssä, joka on esillä 18.–29.1. Vantaan kaupungintalon aulassa, Asematie 7.

Näyttely on osa joulukuussa julkaistua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Oman mielipiteensä kaavasta voi jättää kaupungille 29.1. mennessä.

Soili Pohjalainen

Pakolaisia kohtaamaan Myyrmäen kirkossa järjestetään 27.1. klo 17.30 keskusteluilta, jonka aiheena on ”Lähimmäisenä pakolaiselle”. Illassa pohditaan, kuinka kohdata muualta tulleita lähimmäisiä ja mitä kristillinen lähimmäisenrakkaus käytännössä on. Myös islamista puhutaan.

Alustajina ovat muun muassa Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon ja Vantaan seurakuntien kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen. Mukana on myös seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Vantaankosken seurakunta järjesti joulukuussa Kansainväliset kauneimmat joululaulut -tilaisuuden, jossa oli mukana turvapaikanhakijoita. Lähetyssihteeri Maria Järviniityn mukaan vastaavantyyppisiä tilaisuuksia on tarkoitus järjestää edelleenkin. Esimerkiksi maaliskuussa järjestettävään kansainväliseen iltaan kutsutaan turvapaikanhakijoita.

Sakasti remontissa Pyhän Laurin kirkon sakastissa tehdään remonttia helmikuun loppuun asti. Tilapäisenä sakastina toimii kirkon asehuone. Remontin aikana kasteet suositellaan järjestettäviksi mieluummin Pyhän Laurin kappelissa, jossa lapsen pukeminen on helpompaa.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Kolme kirkon luottamushenkilöä kirjoitti syrjivien lähetysjärjestöjen tukia vastaan (Vantaan Lauri 17.12.) eikä suotta. Evankeliumi on vapauden evankeliumia, jossa jokaisella ihmisellä on ehdoton ihmisarvo. Kaikenlainen syrjintä ja sorto on evankeliumin hengen vastaista. Tästä asiasta puhuessani kirkon luottamustoimessa minulle on muun muassa vastattu, että puhun vihapuhetta. Miksi Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto haluaa tukea syrjintää? Hyväksyvätkö kirkon jäsenet tämän? Entä seurakuntien työntekijät, olisiko heidänkin aika nousta syrjintää vastaan?

Suomen hallitus on tehnyt valtavat leikkaukset lähetysjärjestöjen tukiin. Ne kohdistuvat maailman köyhimpien elämään, kun lukuisat auttamisprojektit on lopetettava kesken. Toivoisin kompromissia, jossa jo aloitetut projektit tehtäisiin loppuun, mutta uusia projekteja ei aloitettaisi syrjivien järjestöjen kanssa. Sen sijaan tästedes tuettaisiin vain niitä järjestöjä, jotka eivät syrji työntekijöitään sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen tai muun syyn perusteella.

Uusi

lehtipisteissä.

101000 lukijaa (KMT S2014/K2015).

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Sini Alén kirkon luottamushenkilö, Vantaa

Johanna Korhonen ja Sari Roman-Lagerspetz ovat jälleen käyneet eräiden lähetysjärjestöjen rahoituksen kimppuun (Vantaan Lauri 17.12.).

Käsitykseni on, että kirkkomme piirissä toimivien lähetysjärjestöjen tehtävänä on viedä hyvää

sanomaa kaikille kansoille. Juuri tämä sanoma tekee meistä samanarvoisia Jumalan sekä toistemme edessä sukupuolesta tai esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Se, miten yhteiskunta ja myös kirkko järjestää ihmisten keskinäisen elämän, on ensisijaisesti yhteiskunnallinen kysymys. Näyttää siltä, että yhä kasvavassa määrin myöskään miehen ja naisen välisen suhteen vahvistaminen ei ole tarpeen. Sen osoittavat lukuisat avoparit. Paradoksaalista kyllä, vain veronsaaja on siitä kiinnostunut.

Jos vähemmistö vaatii, että parisuhde kahden samaa sukupuolta edustavan henkilön kesken edellyttää myös yhteiskunnallisen instituution perustamista, se on yhteiskunnallinen kysymys.

Kirkkomme on tässä asiassa epäilemättä kiperän kysymyksen edessä: mitä tarkoittaa avioliitto?

Kaikki lähetysjärjestömme ovat käsittääkseni tehneet merkittävää työtä esimerkiksi naisten aseman parantamiseksi perustuen nimenomaan kristilliseen käsitykseen ihmisten samanarvoisuudesta.

Amerikkalainen koomikko George Carlin sanoi vuonna 1970, että aikamme paradoksi on, että meillä on aikaisempaan verrattuna leveämpiä valtateitä, mutta kapeampia näkemyksiä. Näyttää valitettavasti yhä pitävän paikkansa.

Veijo Riistama Vantaa, Pähkinärinne

5

Väitellään

20 on ihana ikä, kun kaikki on vielä edessä, Minna Helkavaara!

Mielenterveystalon psykologi Minna Helkavaara muistuttaa, ettei kaksikymppisen elämä ole huoletonta.

– 20-vuotiaana ammatinvalinta voi myös tuntua hyvin lopulliselta. Ajatellaan, että sitäkö minun pitää tehdä koko loppuikäni. Nykyään on yleistä, että ihmiset kouluttautuvat uudestaan myöhemmässä ikävaiheessa.

20-vuotias luulee tietävänsä kaikesta kaiken.

Kaikilla parikymppisillä on jo seksielämä.

– Ei, vaan usein päinvastoin. Moraaliajattelun kehitys alkaa keskimäärin 15-vuotiaana ja jatkuu varhaisaikuisuuteen. 20 ikävuoden paikkeilla saattaa valjeta, kuinka vähän asioista itse asiassa tietääkään.

– Ei ole. Toki osa nuorista on aloittanut seksin harrastamisen jo aiemmin, mutta reilu neljäsosa nuorista kokee ensimmäisen kertansa 18–20-vuotiaana. Osa kokee ensimmäisen kertansa vasta kahdenkympin jälkeen.

Kaksikymppinen voi roikkua netissä päivät pitkät ja haaveilla tulevasta ammatista.

Jos 20-vuotias asuu vielä vanhempiensa kanssa, joku on mennyt itsenäistymiskehityksessä pieleen.

– Ei voi. Kilpailu opiskelu- ja työpaikoista on kovaa. Mihinkään vuosien mittaiseen tietokoneella roikkumiseen ei ole nykypäivänä – jos ei ole ollut aiemminkaan – varaa. Myöhemmin opiskelu- tai työpaikkaa haettaessa nuorelta kysytään, mitä hän on aiemmin tehnyt, eikä se anna hakijasta hyvää kuvaa, jos vastaus on, että ”olen roikkunut netissä” tai ”opiskellut elämää”.

– Joskus voi olla taloudellisista syistä järkevää asua vanhempien luona, ja opiskelija-asuntojen saaminen voi olla vaikeaa. Mutta mikäli 20-vuotiaana ei ole vielä kertaakaan tullut minkäänlaista ajatusta tai halua kotoa pois muuttamiseen, niin voidaan katsoa, että itsenäistymiskehitys on jossain määrin viivästynyt.

20 on ihana ikä, kun kaikki on vielä edessä.

– Ei. Tuohon ikään liittyy paljon haasteita ja epävarmuutta. Minkä ammatin haluan? Pääsenkö opiskelemaan? Saanko opiskelujen jälkeen koulutustani vastaavaa työtä? Löydänkö itselleni kumppanin? Perustanko perheen? Mitä elämältäni haluan? Olenko tyytyväinen itseeni?

– Keski-ikäisenä muistot usein kultaantuvat ja muistellaan, kuinka huoletonta elämä oli kaksikymppisenä. Unohdetaan, että epävarmuus ja yleensä myös jatkuva rahapula tuovat 20-vuotiaitten elämään jatkuvaa painetta.

20-vuotiaana on bilettämisen aika, vakavat seurustelut sikseen.

– Toiset ovat valmiita sitoutumaan jo nuorena ja ovat tyytyväisiä ja onnellisia parisuhteessa. Toiset taas haluavat kokea ja nähdä elämää ilman velvoitteita ja sitoumuksia kehenkään. Kumpikaan tapa ei ole oikein tai väärin. Tärkeintä on tunnistaa, mitä haluaa.

Nina Riutta

Äiti voi ihan hyvin laittaa kännykän öisin äänettömälle, kun lapsi on 20-vuotias.

– Ainahan jotain voi tietenkin sattua, mutta 20-vuotiaana tulee olla jo sen verran irti äidistä, ettei hänelle tarvitse öisin soitella. Myös äidin tulee olla sen verran irti lapsesta, ettei tarvitse öisin odotella tämän soittoja. Tilanne on eri, jos 20-vuotiaana asuu vielä vanhempien luona ja on sanonut tulevansa yöksi kotiin eikä tulekaan.

Silloin on tietysti luonnollista huolestua.

On omituista, jos 20-vuotias ei vielä tiedä, mikä on oma ala.

Paula Lehto

– Ei suinkaan. Vaihtoehtoja on paljon ja joskus voi olla vaikea valita, mikä ala kiinnostaa eniten. Joskus taas voi olla niin, että mikään ala ei tunnu kiinnostavalta. Monesta ammatista voi olla tuossa vaiheessa myös yksipuolinen kuva eikä ole tietoa, mitä kaikkea kyseisessä ammatissa tai kyseisellä koulutuksella voi tehdä.

Keski-ikäisenä usein muistellaan, kuinka huoletonta elämä oli kaksikymppisenä.

Kolumni

Nuoret leijonat Nuorena olin tyhmä ja naiivi. Kuvittelin, että kaikki aina järjestyy, ja uskalsin akateemisena pätkätyöläisenä perustaa perheen ja hankkia lapsia 1990-luvun lama-aikana, vaikka lehdistä saattoi lähes päivittäin lukea uusista kiristyksistä ja kuristuksista. Jos olisin pysähtynyt miettimään mahdollisuuksiani, olisin varmaankin jähmettynyt paikalleni uskaltamatta ajatellakaan mitään niin isoa kuin perheen perustamista.

Suomen ikäjakautumasta ja sen mukana tulevasta työvoimapulasta puhutaan nykyään paljon. Lääkkeeksi tarjotaan milloin ulkomailta tulevaa halpatyövoimaa, milloin eläkeiän korottamista. Koulutusta ja terveydenhoitoa heikennetään ja työelämän pelisääntöjä muutetaan työntekijän kannalta huonompaan suuntaan, vaikka samaan aikaan yritysten ennakoidaan jakavan tänä vuonna ennätysmäärän osinkoja. Eikä näistä voitoista tunnu pisaroivan köyhille mitään.

jestyvät, työtä löytyy ja lapsilla on hyvä elämä odottamassa. Luodaan toivon ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat rakentaa tulevaisuuttaan.

Tällaisen ilmapiirin rakentaminen ei kuitenkaan onnistu pelkillä sanoilla vaan siihen vaaditaan tekoja: hyvinvointivaltion vahvistamista, lapsiperheiden aseman tu-

Mitäpä jos tehtäisiin toisin päin? Luodaan Suomeen ympäristö, jossa nuoret aikuiset uskovat, että asiat kyllä jär-

Suomen alle kaksikymmentävuotiaitten jääkiekkojoukkue voitti viime viikolla maailmanmestaruuden. Joukku-

”Luodaan toivon ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat rakentaa tulevaisuuttaan.” kemista ja nuorten työllisyyden aitoa parantamista, ei palkka-alella vaan ihan oikeilla työpaikoilla, joissa maksetaan ihan oikeaa palkkaa. Harjoittelupalkalla ei perhettä perusteta.

eessa on nuoria miehiä, jotka ovat uskaltaneet heittäytyä jääkiekon pariin luottaen siihen, että alalla on Suomessa tulevaisuutta. Voittoa ei ole pedattu karsimalla jäähalleja, irtisanomalla valmentajia ja heikentämällä seuratoimintaa.

Miksi yhteiskuntaa sitten rakennetaan juuri tällaisilla kurjistamistoimenpiteillä? Sitä minä en ymmärrä. Kaipa minä olen edelleenkin vähän tyhmä ja naiivi.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Heikki Räisänen tahtoi ja ehti antaa tämän haastattelun Vantaan Lauri -lehdelle juuri ennen joulua. Hän kuoli Terhokodissa 30.12.

TEKSTI PIIA KLEMI KUVA HANS V. SCHANTZ

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

a APUA j TUKEA REUMAAN

Liity nyt Vantaan Reumayhdistykseen ja saat viimeisintä tietoa ja apua reumasairauksista ja niiden hoidosta.

Jäsenenä saat mm: - ammattilaisten vetämiin liikuntaryhmiimme - virike -ja vertaistukiryhmiin - edullisille virkistysmatkoille - saat 4 upeaa Reumalehteä - saat 2 ajankohtaista Luuvalolehteä - saat vertaistukea aina kun sitä tarvitset - henkilökohtaista edunvalvontaa ja neuvontaa - voit osallistua kursseille ja tapahtumiin Lisäksi saat kaikki Suomen Reumaliiton edut ja voit esimerkiksi osallistua tuetuille virkistys -ja teemalomille. Lisätiedot ja liittyminen:

www.vantaanreumayhdistys.net

Jäsenmaksu vain 23,00 euroa/vuosi 2016

Talvikkitie. 34, 01300 Vantaa,

p.(09) 857 3167

2015 OMPELU- & SAUMAUSKONEIDEN LOPPUUNMYYNTI BERNINA l BERNELLA l PFAFF l JANOME l SINGER l HUSQVARNA l ROYAL l JUKI l EVA

l

HUOLTOPÄIVÄT Huolto kaikille ompelu- ja saumauskoneille KAIKKI MERKIT. Tarj. Takuu 2 v.

MP-TIKKI

KIRKONKYLÄNTIE 11 Helsinki, Malmi

Rajoitettu erä!

Kaikki merkit uutena tai käyt.

Bernette for Bernina, PFAFF, SINGER

135€

alk.

Rajoitettu erä!

Kaikki merkit uutena tai käytettynä Husqvarna, Viking Huskystar, Husqmatic

125€

alk.

• Ma–pe klo 10–18 • La klo 10–14

ILMAINEN KULJETUSPALVELU! TÄYSHUOLTO KAIKILLE

25€

KAIKKI MERKIT

JOPA ALLE MARKETHINTOJEN

MALMI: Kirkonkyläntie 11 & 345 5085

39-99€

Tervetuloa!

MP-TIKKI

I

sot työmaakoneet täyttävät vantaalaisen rivitalon pihan. Putkiremontti on käynnissä, eikä melulta ja pölyltä voi välttyä.

– Putkiremontteja tehdään nyt vähän joka puolella, asunnon omistaja raamatuntutkija Heikki Räisänen toteaa rauhalliseen tapaansa.

Putkiremontti on pieni huolenaihe elämän ylämäkien ja yllätysten edessä. Räisänen sairastui vajaa vuosi sitten diabetekseen ja hieman tämän jälkeen lääkärit löysivät kasvaimen haimasta. Sytostaattihoidot ovat vieneet voimia. Kolmekymmentä kiloa tiputtanutta miestä on vaikea tunnistaa.

–Muistutan tällä hetkellä lähinnä afrikkalaista maratoonaria, Räisänen vitsailee.

Vakavan sairaudenkin keskellä Räisäsestä huokuu levollisuus ja tyyneys, josta läheiset ja teologisen tiedekunnan eksegetiikan opiskelijat ovat opillisen annin ohella saaneet vuosikymmenten ai-

Heikki Räisänen on Suomen kansainvälisesti tunnetuin teologi.

Kuva vuodelta 2007.

Raamatuntutki kana nauttia. Moni Räisäsen oppilaista on löytänyt uuden ulottuvuuden hengelliseen elämäänsä tai seurakuntapapin työhönsä Räisäsen rohkeiden kysymysten ja Raamatun vaikeiden kohtien selittämisen äärellä.

Räisänen ei pyri silottelemaan kristittyjen pyhien tekstien rosoisuutta, vaan ammentaa syvää viisautta niiden kirjoittajien inhimillisyydestä. ”Vaikka usein emme voikaan yhtyä menneiden aikojen pyhien muotoiluihin, kun he puhuvat uskonkokemuksistaan, Raamattu kutsuu meitä osallistumaan samoihin taisteluihin ja samaan etsintään ja ammentamaan samasta elämän virrasta kuin he. Suhteemme Raamattuun voisi nähdäkseni olla samanlainen kuin aikuistuneen lapsen suhde äitiinsä tai isäänsä: meidän ei tarvitse uskoa sitä, mutta saamme oppia siitä ja kiitollisina kunnioittaa ja rakastaa sitä tietäen, että ilman sitä emme olisi siinä missä olemme”, Räisänen kirjoittaa vuonna 2014 ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Taistelua ja tulkintaa – Raamatuntutkijan tarina.

Tinkimättömästä totuudenetsijästä tuli jo 1970-luvulla teologian kauhukakara, kuten häntä kristillisessä lehdistössä tuolloin tituleerattiin. Myös Räisäsen kirkon pappisvirassa pysymistä arvosteltiin epäjohdonmukaisena.

– Pappeus oli toki askarruttanut itseänikin. Nykyisellä tiedollani en olisi vihkimystä enää ottanut, ja järjen tasolla ero tuntui loogiselta päätelmältä.

Tunnetasolla johdonmukaisuus ei kuitenkaan Räisästä sytyttänyt.

– En jaksanut riuhtaista itseäni irti roolista, johon elämä oli johdattanut. Tunne ajoi järjen yli.

Miten ihminen Heikki Räisänen tutkijaroolinsa takana on jaksanut vuosina, joina häntä vastaan hyökättiin kristittyjen järjestöjen, yksittäisten pappien ja seurakuntalaisten taholta?

– Tarjotuille sarvipäärooleille saattoi hymähdellä, mutta Herran kansan sylkykuppina oleminen ei pitemmän päälle ilahduttanut. Internetiä riekkumispalstoineen ei silloin onneksi vielä ollut, mutta puhelinkin on ajoittain rasittava kapine.

Yhtään tappouhkausta en kylläkään muista saaneeni. Helvettituomioita ei lasketa.

– Mielestäni en ollut tavoitellut julkisuutta. Jouduin konflikteihin puolivahingossa. Tiesin olevani isomman joukon äänitorvi ja sellaisena eräänlainen sijaiskärsijä. Olin ottanut todesta vastaan tulleet haasteet – vastannut, kun kysyttiin, ja koonnut ajatuksia esitelmiksi, kun pyydettiin.

Myös Räisäsen läheiset saivat osansa.

Leena-vaimo joutui työyhteisössään diakonissana ottamaan palautetta vastaan miehensä kirjoituksiin liittyen, eikä palaute useinkaan ollut rakentavaa. Saara-äiti kärsi poikansa saamasta kovasta julkisesta arvostelusta mutta myös omasta tutusta raamattupiiristä nousevasta epäluuloisesta suhtautumisesta.

7

ijan viimeinen haastattelu Voimia Räisänen kertoo saaneensa siitä tuesta ja positiivisesta palautteesta, jota yksittäiset pappis- ja teologikollegat ja tavalliset ihmiset myös runsaasti antoivat. Hän huomasi, että tavallinen kristitty ja pappi painiskelivat samanlaisten kysymysten kanssa kuin hän tutkijana ja entisenä seurakuntanuorena.

Mitä ajatella Raamatun rosoisuudesta ja ristiriitaisista tekstikohdista? Miten suhtautua Raamatun tekstien auktoriteettiin näiden ristiriitaisuuksien ja uusien tutkimusten valossa?

– Yksi vaikeimmista kysymyksistä lienee ”Mitä todella tapahtui?” eli mitä merkitystä meille on käsityksellä Jeesuksen ylösnousemuksesta sen jälkeen kun ne lopunajalliset puitteet, joihin se erottamattomasti liittyy, ovat romuttuneet. Paavalille ja kumppaneille Jeesus oli kuolleista herätettyjen esikoinen ja muidenkin ylösnousemuksen olisi siis pitänyt tapahtua lähitulevaisuudessa. Näin ei kuitenkaan käynyt, selvittää Räisänen.

Sana ”tulkinta” vilahtelee Räisäsen teksteissä yhtenään.

Räisäsen mukaan Jeesuksen persoonan tulkinnassa on erilaisia koulukuntia. Niistä vahvimmin vaikuttavat vastakulttuurinen Jeesus ja lopunajallinen eli eskatologinen Jeesus. Jälkimmäiseen liittyy vahvasti odotus, että Jumalan valtakunta toteutuu tässä ajassa. Kun Jeesus ristiinnaulittiin ja kuoli, Jumalan valtakunta ikään kuin siirtyi maasta taivaaseen. Ti-

lanteen uudelleentulkinta oli väistämätöntä jo tuolloin.

– Jo apostolit joutuivat käytännön tilanteissa etsimään ratkaisuja, eivätkä ne käyneet aina yksiin, kuten Galatalaiskirjeen toisessa luvussa kuvattu konflikti osoittaa. Tapaamme siinä vastakkain kaksi suurta apostolia, Pietarin ja Paavalin, soveltamassa evankeliumin sanomaa.

Päättelin, ettei Uusi testamentti useinkaan kerro, miten asiat ovat – sitä eivät apostolitkaan voi tietää. Sen sijaan se kertoo, miten uskonkokemuksia on eri tilanteissa tulkittu, miten ongelmien kanssa on kamppailtu ja miten tällöin on myös otettu yhteen.

Mitä raamatuntutkija ajattelee Raamatun sanoman soveltamisesta tämän päivän kirkossa?

– Ajattelen, että millään ryhmällä ei ole oikeutta toisen sulkemiseen ulkopuolelle. Me tarvitsemme tajua siitä, että seinät olivat avarat ja katto korkealla jo varhaisessa kristikunnassa. Alkukirkon historiankin valossa seurakunnan pitäisi olla paikka, jossa tärkeissäkin asioissa saa olla eri mieltä. Niin on ollut ennenkin!

– Kirkon tulisi olla yhteisö, jossa erilaisia näkemyksiä edustavat jäsenet voisivat rauhassa ja ymmärtävässä ilmapiirissä keskustella – ja miksei riidelläkin, kunhan eivät unohda toinen toisensa kunnioittamista, jossa apostolikin kehotti meitä kilpailemaan.

– Jos raamatuntutkimus yleensä voi opettaa mitään, niin ainakin juuri sen, et-

Kuka?

Heikki Räisänen syntyi Helsingissä 10.12.1941. Asui Vantaalla. Kuoli Terhokodissa 30.12.2015.

Mitä?

Kansainvälisesti arvostettu raamatuntutkija. Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori 1975–2006. Suomen Akatemian tutkijaprofessori 1984–1994 ja 2001–2006.

Motto ”Työtä, tuskaa ja taistelua on vaatinut tulla jälleen lapsen kaltaiseksi. Mutta kaiken takana läikähtelee ilo.”

tä tulkinnat ovat poikenneet toisistaan alusta alkaen – eivätkä vain sivuasioissa.

Uudet tilanteet ja uudet sovellukset ovat seuranneet toisiaan. Kuka rohkenee lopultakaan väittää tietävänsä kovin paljon siitä, mikä todella on totuus. Tällöin meillä luulisi olevan suunnattomasti varaa armahtaa toisiamme, arvostaa toisiamme – tai edes sietää. Rakkaudesta en rohkene puhua mitään.

Räisänen näkee historiallis-kriittisellä raamatuntutkimuksella mahdollisuudet vaikuttaa kirkon sielunhoidossa. Siitä

kertovat ne lukuisat palautteet, joita hän on tavallisilta syyllisyyden ja helvetinpelon alla kompuroivilta ihmisiltä saanut.

Myös kirkon johto on viime vuosina osoittanut kiitoksensa Räisäsen tutkijantyölle ja pahoitellut sitä kohtelua ja kommentointia, jonka kohteeksi hän myös kirkollisten vaikuttajien taholta joutui. Apurahoja ja kunnianosoituksia on sadellut niin koti- kuin ulkomailtakin.

Parantumattomasti sairaana neljän lapsen isä ja viiden lapsenlapsen isoisä on nyt uudessa tilanteessa. Päivien määrästä ei voi tietää.

– Sairaus ei juurikaan ole vaikuttanut ajatteluuni tai vakaumukseeni. Enemmän mietin sitä, mitä se merkitsee perheelle ja läheisilleni.

– Olisi aika helppohintaista ruveta nyt kaipaamaan kuolemanjälkeistä elämää.

Minusta todennäköistä on, että kuolemaa ei seuraa mitään, mutta olisin positiivisesti yllättynyt jos niin olisi. Määrittelisin itseni agnostikoksi tai niin sanotuksi kulttuurikristityksi.

Käsitteellä kulttuurikristitty Heikki Räisänen viittaa henkilöön, joka arvostaa kristillistä perintöään ja kamppailee sen kanssa, mutta ei osaa pitää kirkkojen opinkappaleita – joitakin niistä tai mitään niistä – oikeasti tosina.

– Toivoisin, että minut muistettaisiin opettajana, jossa yhdistyi inhimillisyys työssä sekä suhteissa oppilaisiin ja läheisiin. T

8

Kaksikymppinen

20-vuotisjuhliaan viettävä Vantaan Lauri kysyi vantaalaisilta ikät Teksti Hanna Antila

Elias Kuosmanen käy yhä lukiota, sillä painiharjoittelu vie aikaa. Jos hyvin käy, hän edustaa Suomea olympialaisissa.

Painitreenejä ja lukiokursseja Aamulla ylös sängystä, puolen tunnin lenkki ja ehkä vähän jumppaamista, sitten aamupalalle. Seuraavaksi kunnon treeni, taas syömään ja vähän lepoa. Alkuillasta vielä yksi treenisessio. Jossakin välissä pitäisi vähän opiskellakin.

Rekolassa asuva Elias Kuosmanen on huipputason painija, joka on voittanut muun muassa MM-kultaa alle 17-vuotiaitten sarjassa, EM-kultaa ja MM-pronssia alle 85-kiloisten sarjassa ja SM-kultaa ja PM-pronssia 96-kiloisten sarjassa.

Jos Elias menestyy kevään karsinnoissa, hän edustaa Suomea kesäolympialaisissa Rio de Janeirossa. Paitsi urheilija, Elias on kuitenkin yhä myös lukiolainen.

– Aloitin Sotungin lukion urheilulinjalla, mutta olen nyt aikuislinjalla. Vielä on viisi kurssia käymättä. Keväällä pitäisi sitten olla ylioppilasjuhlat, Elias kertoo.

Koulunkäynti kovan treenaamisen ohella on vaatinut itsekuria.

– Ei pelkät treenit vielä mitään, mutta harjoitusleirit. Jos olen kolme viikkoa leirillä, se tarkoittaa sitä, että kun palaan, olen muita kolme viikkoa jäljessä.

– Koulu olisi voinut mennä paremminkin, mutta onhan se omasta motivaatiostakin kiinni. Varsinkin lukion loppuvaiheessa olen antanut itselleni vähän siimaa, Elias myöntää.

Kaksikymppisen huippu-urheilijan arki on tiukasti aikataulutettua. Treeneihin meno ei koskaan

silti ole tuntunut vastenmieliseltä. Elias ei myöskään koe jääneensä mistään paitsi.

– Päinvastoin, koen, että olen saanut tosi paljon sellaista, mitä muut eivät. Olen nähnyt, että tuloksia syntyy, kun tekee töitä jonkun asian eteen ja kokenut huikeita hetkiä. Olen päässyt reissaamaan paljon. Kyllä sinne festareille ehtii sitten myöhemminkin.

Välillä Eliaksella on ollut loukkaantumisia, jotka ovat pakottaneet pitämää taukoa kisaamisesta.

– Ne vaiheet ovat opettaneet, että en ole supermies, ja kasvattaneet henkisesti.

– Aina kun jotakin leikataan, sitä tietysti miettii, tuleeko enää painikuntoon. Painille pitää antaa nyt kaikki, mutta muistaa, että siitä ei saa tehdä koko elämää. Huippu-urheilu voi päättyä milloin tahansa.

Painilla ei Suomessa rikastu, mutta toimeen voi tulla. Eliaksella on sponsoreita ja hän on saanut tukea muun muassa Vantaan kaupungilta.

– Ei puhuta mistään lätkänpelaajien tuloista, mutta kyllä tässä pärjää varsinkin vielä nyt, kun asuu kotona, Elias toteaa.

Nyt Elias elää painin ehdoilla, mutta jo kymmenen vuoden kuluttua elämä on todennäköisesti toisenlaista.

– On montakin alaa, jotka kiinnostavat. Valmentaminen voisi olla mielenkiintoista. Kun molemmat vanhemmat ovat opettajia, sitäkin uraa olen miettinyt. Maailma on avoin.

Katariina Kalliojärvi muutti viime kesänä vuokralle kimppakämppään. Itsenäinen elämä on sujunut hyvin.

Töitä ja tahto nä Katariina Kalliojärvi kirjoitti ylioppilaaksi Tikkurilan lukiosta viime keväänä. Nyt hän viettää välivuotta tekemällä töitä hampurilaisravintolassa.

– Välivuosi oli tavallaan suunniteltu, tavallaan ei. Hain kyllä opiskelemaan, mutta nukuin osin tahallaan pommiin pääsykoeaamuna.

Katariina kertoo ylioppilaskevään olleen aika rankka, sillä kirjoituksiin ja pääsykokeisiin valmistautumisen lisäksi hän oli jo silloin töissä nykyisessä työpaikassaan. Syksyllä hän kävi pääsykokeissa, mutta ei saanut opiskelupaikkaa. Keväällä on edessä uusi yritys samaan paikkaan.

– Haen ammattikorkeakouluun restonomilinjalle, sillä minua kiinnostaa ravintola- ja matkailuala. Siinä pääsee tekemään asiakaspalvelutyötä ja näkemään erilaisia kulttuureita, Katariina kertoo.

Viime kesänä Katariina muutti vuokralle Pähkinärinteeseen. Itsenäinen elämä on sujunut yllättävän helposti, vaikka Katariinaa mietityttikin, tuleeko esimerkiksi raha-asioiden kanssa ongelmia.

Kämppiksenä on hyvä kaveri, jonka Katariina on

9

n etsii paikkaansa

tovereiltaan, millaista on heidän arkensa ja mistä he haaveilevat.

Kuvat Sirpa Päivinen

Lauri Vanonen päätti jättää ammattikorkeakoulun kesken ja etsii nyt töitä metallialalta.

Metallimies etsii töitä armeijan jälkeen

ähdä maailmaa tuntenut lapsesta asti. Muutoin kaveripiiri on vähän hajaantunut.

– Yhteydenpito kavereihin on vähentynyt tänä vuonna, mutta kaikista lähimmät ystävät ovat pysyneet läheisinä, Katariina sanoo.

– Me puhutaan ihmissuhteista ja joistakin ajankohtaisista aiheista kuten pakolaisista. Perusjuttuja, ei mitään ihmeellistä.

Tulevaisuudensuunnitelmissa Katariinalla on ykkösenä opiskelupaikan saaminen.

– Voi olla, että jatkan myös töissä, sillä nyt on jalka sopivasti työelämän oven välissä.

Hän haaveilee myös, että pääsisi matkustelemaan ja näkemään maailmaa. Myös vanhan harrastuksen elvyttäminen on mielessä.

– Olin seitsemän vuotta mukana Tikkurilan teatterissa. Olisi kiva taas jatkaa teatteriharrastusta.

Kaiken kaikkiaan Katariina arvioi suhtautuvansa tulevaisuuteen luottavaisesti.

– Ajattelen, että asiat menevät kuten menevät ja maailma mukautuu muutoksiin. Uutiset ovat lähes aina negatiivisia, mutta ei silti tarvitse alkaa pelätä.

Vantaan Lauri on seurannut ikätoverinsa, Lauri Vanosen elämää 5-, 10-, ja 15-vuotisjuhlanumeroissaan. 20-vuotiaana Lauri asuu yhä Vantaalla. Jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa ovat jääneet tarkoituksella kesken, armeija loppui joulukuun loppupuolella ja nyt Lauri etsii töitä.

Ammatti Laurilla jo on, sillä hän opiskeli ammattioppilaitos Variassa levyseppähitsaajaksi. Työnsaantimahdollisuudet näyttävät hyvältä, sillä monet vanhat metallimiehet ovat siirtymässä eläkkeelle. Työssäoppimisjaksoilla Lauri kertoo saaneensa konkareilta hyvän vastaanoton.

– Parempaa koulutusta heiltä saa kuin koulussa, Lauri kehuu.

Ennen armeijaa Lauri oli jonkin aikaa ammattikorkeakoulussa opiskelemassa koneteollisuutta, mutta totesi, ettei lukeminen ole hänen juttunsa. Mieluummin hän tekee asioita, joissa voi nähdä työnsä tulokset.

Laurin kaksi harrastusta, cheerleading ja bändi, ovat jääneet, mutta toisaalta yhteys moniin vanhoihin kavereihin on säilynyt hyvin.

– Tällä hetkellä puhutaan paljon armeijajuttuja.

Ja sitten peleistä.

Armeijassa Lauri oli kokonaisen vuoden, ensin aliupseerikoulussa ja sitten reserviupseerikoulussa. Armeijassa oli helpompaa kuin hän oli kuvitellut.

– Ajattelin, että siellä pitäisi juosta enemmän, että se olisi fyysisesti rankempaa. Cooperin testin tulos parani jonkin verran, mutta ei se silti minulle mikään kova kuntokoulu ollut.

Lauri arvioi aikuistuneensa armeijavuoden aikana. Vastuu kasvattaa.

– Kun on johtamassa ja on 30 miestä vastuulla, pitää olla tarkkana. Jos mokaa, se moka kaatuu kaikkien niskaan.

Muutama kuukausi ennen armeijaa Lauri muutti yhteen pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa vuokrakaksioon Martinlaaksoon.

– Aluksi päällä oli kova siivousinto: aivan kuin olisi halunnut näyttää, että kyllä me omillaankin pärjäämme. Nyt se into on vähän lopahtanut ja tiskit tahtovat jäädä helpommin tiskaamatta.

Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu omistusasunto ehkä parin vuoden sisällä. Sen suurempia suunnitelmia Laurilla ei ole.

– Ei kannata liikaa miettiä mitään suuria jutjatkuu »

10

Eveliina Järvinen harrastaa cosplayta ja tekee cos­play-asuja. Hän on huomannut, että harrastus on iän myötä jopa hauskempaa.

Cosplay-harrastaja haaveilee opettajan ammatista Suunta on selvä, vielä kun pääsisi opiskelemaan.

Eveliina Järvinen tiesi jo ala-asteella haluavansa luokanopettajaksi. Lukion jälkeen hän haki yliopistoon Helsinkiin ja Savonlinnaan. Keväällä on edessä uusi yritys. Eveliina toivoo, että avoimessa yliopistossa tehdyistä kasvatustieteen opinnoista olisi iloa.

– Kyllähän se vähän harmitti, kun ei päässyt opiskelemaan. Mutta ei siinä voi sitten muuta kuin hakea töitä.

Niitä Eveliinalla on onneksi riittänyt. Hän on tehnyt keikkatöitä kaupan alalla, kassavuoroja, hyllytystä, inventointeja ja promotöitä, sekä opettajansijaisuuksia kouluissa.

– Olen ollut myös entisessä koulussani sijaisena. Nyt näkee myös sen puolen, kuinka ärsyttäviä oppilaat voivat olla! Mutta on kivojakin oppilaita ja toki sijaisiin suhtaudutaan aina eri tavalla.

Kun menee tuuraajaksi uuteen paikkaan, pitää olla itse hyvin aktiivinen. Eveliinan mukaan on tärkeää pyytää rohkeasti apua ja kysyä, mitkä ovat talon tavat.

– Vanhemmat työntekijät ovat olleet tosi ystävällisiä ja avuliaita.

Tällä hetkellä Eveliina asuu vielä lapsuudenkodissaan Havukoskella. Kiirettä sieltä pois hänellä ei ole. Jos hän saa opiskelupaikan Helsingistä,

hän saattaa asua vanhempiensa kanssa vielä pari vuotta.

– Ei meillä riidellä. Ehkä joskus tuntuu kuitenkin siltä, että voisin asua poikaystäväni kanssa.

Vapaa-ajallaan Eveliina harrastaa partiota sekä cosplayta, jossa pukeudutaan manga-, anime-, sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoksi. Harrastukseen kuuluu tapahtumissa käymistä, kilpailuja ja asujen tekemistä. Eveliina kuuluu myös cosplay-ryhmään nimeltä Rintamasuunta. Hän uskoo, että harrastus pysyy hänen elämässään vielä pitkään.

– Tavallaan cosplay on jopa helpompaa nyt kuin joskus viisi vuotta sitten, sillä nyt minulla on enemmän itseluottamusta. Aikuisena voi hyvin kulkea cosplay-vaatteissa julkisella paikalla ja ajatella, että jos ihmiset katsovat, ne eivät ole ehkä vaan ennen nähneet mitään sellaista. Ja onhan se ihan ymmärrettävää, että tuijotetaan, jos on pinkit hiukset!

Kun Eveliina miettii tulevaisuuttaan, hänellä on kaksi unelmaa ylitse muiden. Ensimmäinen niistä liittyy cosplayhyn, toinen kirjoittamiseen.

– Toivon, että pääsisin yksin cosplayn arvokisoihin. Isoin haave kuitenkin on, että saisin julkaistua kirjan. Olen kirjoittanut erityisesti fantasiaa, mutta on minulla realistisempiakin ideoita ja tekstejä. Minulla on aina ollut tosi vilkas mielikuvitus.

Rakennusm koulunp Simonkylässä asuvalla Topias Renkolalla on jo ammatti, mutta silti edessä on alanvaihto. Topias suoritti peruskoulun jälkeen rakennusalan perustutkinnon, mutta pidempiaikaisen työpaikan saanti on osoittautunut vaikeaksi.

– Tein keikkaa kahdellekin eri firmalle. Välillä soitettiin aamulla ja kysyttiin, pääsetkö täksi päiväksi töihin, välillä oli pidempiä jaksoja. Paras keikka oli kolmen kuukauden mittainen.

Syyksi työnsaannin vaikeuteen Topias arvelee ainakin sen, että Suomessa on töissä paljon ulkomailta kuten Virosta ja Puolasta tulleita työntekijöitä, jotka tekevät samat työt halvemmalla.

– Jos saisin kelata ajassa taaksepäin ja tietäisin, miten vaikeaa työnsaanti voi olla, valitsisin nyt toisin, Topias toteaa.

Työnsaannin vaikeus harmittaa, sillä Topias koki tehneensä hyvää työtä. Rakennusala tuntui muutenkin omalta, sillä hän tykkää tehdä käsillään ja nähdä työnsä tulokset.

Rakennusalan keikkatöiden lisäksi Topias on tehnyt tuurauksia Vantaan sanataidekoulun iltapäiväkerhoissa. Niistä töistä vinkkasi alalla oleva äiti.

– Tykkään lapsista, ja se homma meni tosi hyvin. Ekaluokkalaiset olivat todella energisiä. Askarreltiin, oltiin ulkona ja autoin läksyissä. Välillä oli jotain kärhämää, mutta sitten piti vaan mennä

11

Topias Renkola aloitti tammikuussa turvallisuusalan opinnot. Häntä kiinnostaa esimerkiksi työ lentokentällä.

mies palaa penkille kysymään rauhallisesti, mikä on ongelma ja selvittää asia.

Topias kävi myös armeijan, jossa vierähti kahdeksan ja puoli kuukautta. Sinä aikana hän alkoi miettiä, pitäisikö opiskella vielä toinen ammatti, että työnsaanti olisi helpompaa. Hän haki ja pääsi opiskelemaan turvallisuusalaa ammattioppilaitos Variaan. Opinnot alkavat tammikuussa.

– Turvallisuusalalla työllisyysnäkymät ovat paremmat kuin rakennusalalla. Vartijat työllistyvät moneen paikkaan, on piirivartijoita ja lisäksi vartijoita tarvitaan esimerkiksi kauppakeskuksiin, lentokentälle, tulliin ja metroon.

Topias on miettinyt, että lentokenttä voisi olla kiinnostava työympäristö.

– Se on lähellä ja siellä jokainen työpäivä olisi taatusti erilainen.

Vaikka työnsaannin kanssa on ollut hankaluuksia, muuten elämä on mallillaan. Viime keväänä Topias muutti tyttöystävänsä kanssa yhteen ja hän on palannut vanhan harrastuksensa, vapaaottelun, pariin. Arki on opiskelua ja kovaa treeniä.

– Nyt vaan käyn koulun loppuun. Sitten, jos jaksaa ja lukuhaluja vielä riittää, voisi hakea vielä ammattikorkeakouluun vanginvartijakoulutukseen tai poliisikouluun Tampereelle, Topias suunnittelee.

Sonja Pääsukene kiinnostui vaikuttamisesta jo varhain. Sitä kautta hän on saanut tietoa, kontakteja ja kavereita.

Opiskelua ja työtä oikeudenmukaisuuden puolesta Sonja Pääsukene on siitä erikoinen kaksikymppinen, että hän on yhteiskunnallisesti aktiivinen ja jopa puolueen, SDP:n, jäsen. Vai onko se lopulta niin erikoista?

– No ehkä sitoutuminen on monelle nuorelle tietynlainen mörkö. Sellainen pop up -vaikuttaminen kyllä kiinnostaa, toimiminen tietyn asian puolesta. Tästä esimerkkinä vaikka Tahdon2013-kampanja, Sonja arvioi.

Hänen tahtonsa vaikuttaa asioihin heräsi jo yläasteella. Ensin se vei Sonjan oppilaskuntaan, sitten nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi. Sonja on ollut ehdolla myös seurakuntavaaleissa ja ammattikorkeakoulun edustajistovaaleissa. Nyt hän on Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton SAKKI ry:n toinen varapuheenjohtaja ja nuorten edustajana Vantaan demarien hallituksessa.

– Kun haluaa vaikuttaa, saa paljon lokaa niskaan, mutta saa myös tosi paljon hyvin juttuja. Pääsee näkemään, mitä ympärillä tapahtuu, ja oppii pitämään puoliaan ristiriitatilanteissa. Saa myös kontakteja. Parhaat kaveritkin olen saanut vaikuttamisen kautta.

Sonja asuu Martinlaaksossa vuokrayksiössä ja opiskelee Metropolia-ammattikorkeakoulussa so-

sionomiksi englanninkielisellä linjalla. Oikea ala löytyi jo varhain.

– Jo joskus kasiluokalla ajattelin, että haluan tehdä lastensuojelutyötä. Minulla on lukihäiriö, eikä lukio tuntunut omalta jutulta. Länsi-Vantaalla näin, kuinka monet nuoret voivat tosi huonosti ja olivat lastensuojelun asiakkaita.

Peruskoulun jälkeen Sonja opiskeli ammattioppilaitos Variassa lähihoitajaksi ja erikoistui lapsiin ja nuoriin.

– Kymmenen vuoden kuluttua olen varmaan valmistunut. Toivottavasti minulla on vakituinen työpaikka. Haaveilen myös siitä, että minulla olisi maatiaiskissani lisäksi toinen kissa, persialainen.

Toivon myös, etten asuisi enää silloin vuokralla.

Kansanedustajuudestakin Sonja haaveilee.

– Ylellä oli sellainen palvelu, että katso, kuinka monta kaltaistasi on eduskunnassa. Ei siellä ollut yhtään minua, eli suurin piirtein ikäistäni naista, jolla olisi ammatillinen koulutus.

Sonja tahtoo vaikuttaa esimerkiksi koulutuspolitiikkaan ja sosiaaliturvaan. Pennin venyttäminen on hänelle itselleenkin tuttua.

– Pitäisi olla niin, että ketään ei pakoteta velkaantumaan ennen kuin autetaan. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

17.1.

Kirkoissa saarnataan siitä, miten Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa.

”Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle.”

(Kirje roomalaisille 12:16)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Gregorios Nyssalainen Gregorios Nyssalainen syntyi vuonna 335 ja kuoli 395 Kappadokiassa, nykyisen Turkin alueella. Hän on yksi ”kolmesta suuresta kappadokialaisesta”.

Ensimmäinen heistä on Kesarean piispana toiminut Basileios Suuri, Gregorioksen vanhempi veli. Toinen on Gregorios Nazianzilainen, veljesten työtoveri ja ystävä.

Kaikki kolme olivat tärkeitä taustavaikuttajia, kun Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 määriteltiin kristillisen uskon ydinsisältöä ja laadittiin lopulliseen muotoonsa Nikean uskontunnustus, joka yhä luetaan messuissa juhlapyhinä. He laskivat myös perustan itäiselle luostarilaitokselle ja kehittivät sitä.

Joskus sanotaan, että Gregorioksen vanhin sisar ja luostarinjohtaja Makrina on ”neljäs suuri kappadokialainen”.

Onko päiväsi pilvinen vai valoisa?

Voit katsella elämääsi hengellisenä matkana, jossa on niin pilvisiä, pimeitä kuin valoisiakin aikoja.

Elämänvalintoihimme ja uskoomme vaikuttavat meille tärkeät ihmiset. Gregorios Nyssalaiselle perhe merkitsi kaikkea. Hän syntyi 330-luvulla kristittyyn perheeseen Kappadokian Kesareassa, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella.

Gregorioksesta ei pitänyt tulla pappia saati piispaa. Nuoruudessaan hän innostui filosofiasta ja puhetaidosta ja ryhtyi asianajajaksi.

Sillä välin isoveli Basileios opiskeli teologiaa, teki pyhiinvaellusmatkan Egyptin erämaaisien luo ja palasi sieltä innostuneena kotikonnuilleen. Parissakymmenessä vuodessa hän organisoi Kappadokian sairaanhoidon ja köyhien avustamisen sekä rakensi luostariyhteisöjä. Gregorios ihaili veljeään ja sanoi myöhemmin saaneensa kaiken oppinsa häneltä.

Eniten Gregorioksen hengen- ja sielunelämään vaikutti kuitenkin perheen esikoinen Makrina. Isosiskoltaan Gregorios haki hengelliset neuvonsa. Makrina oli perustanut äitinsä kanssa suvun perintömaille luostarin, jonka johtajana hän toimi.

Makrinan luokse lohdutusta saamaan Gregorios hakeutui, kun heidän veljensä Basileios kuoli vuonna 379. Kun Gregorios pääsi sisarensa luokse, hän löysi tämän kuolemansairaana. Makrina rohkaisi surun murtamaa veljeään puhumalla sielun ylösnousemuksesta. Tilanne teki Gregoriokseen lähtemättömän vaikutuksen, ja hän kirjoitti siitä myöhemmin kirjan, jossa sisarukset käyvät syvää filosofista ja uskonnollista keskustelua sielun kohtalosta ja ylösnousemuksesta.

Veljensä ja sisarensa kuoleman jälkeisen surun laannuttua Gregorios vapautui ja rohkaistui. Hän ryhtyi jatkamaan veljensä työtä kirkon johtajana ja teologina. Kiihkeässä tahdissa hän kirjoitti tärkeitä kristillistä uskoa käsitteleviä teoksia ja oli mukana ekumeenisessa kirkolliskokouksessa kirkon oppia muovaamassa.

Gregorioksen kirkollinen ura oli tuulinen, kuten monen muunkin tuohon aikaan. Hänet kutsuttiin Nyssan piispaksi, erotettiin virasta ja valittiin siihen uudestaan. Viimeisinä elinvuosinaan Gregorios vetäytyi hiljai-

Valo, pilvi ja pimeä -harjoitus • Gregorios kuvaa hengellistä matkaa vaelluksena valosta pimeään. Hän puhuu valosta, pilvestä ja pimeydestä Jumalan läsnäolon vertauskuvina.

• Talvipäivät ovat hyviä päiviä ajatteluun hiljentymiseen. Valitse tänä vuonna joka kuukausi yksi päivä mietiskelyyn.

• Katsele sen päivän aikana elämääsi. Mieti, mitkä eletyistä päivistä ovat olleet valoisia, mitkä pilvisiä ja mitkä tuntuivat pimeiltä. Mitä noina päivinä opit Jumalasta ja omasta elämästäsi?

suuteen ja kirjoitti pienen, mutta syvällisiä vertauskuvia tulvivan hengellisen opaskirjan Mooseksen elämä. Siinä hän tulkitsee Mooseksen elämää vertauskuvana ihmisen hengellisestä matkasta.

Gregorioksen mukaan sielusi on luotu alunperin Jumalan kuvaksi. Siitä muistona sinussa on sammumaton Jumalan ikävä.

Havahtuminen Jumalan todellisuuteen on kuin valaistuminen, valon ilmestyminen. Se on kuin seisoisit pyhällä maalla.

Tämä on kuitenkin vasta alkua. Hengelliseen matkaan kuuluu myös toisenlaisia aikoja ja kokemuksia. Jonain päivänä voi tuntua kuin kova maa katoaisi jalkojen alta. Tai kuin yllesi laskeutuisi tumma pilvi, jossa ei näe eteenpäin. Se, mihin aiemmin luotit, tuntuu pettävän.

Kuitenkin Jumala on juuri siellä, missä nyt olet. Voi olla, että sinulla on vain vähän sanoja ja vielä vähemmän vastauksia. Silloin jäljelle jää vain hiljainen luottamus.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.1.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Ajanvaraus samaan aikaan p.

050 573 6313.

Torstaimesta torstaisin klo 14. Ker-

ho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulu su 24.1. klo 10.

Messu su 24.1. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 26.1. klo 13. Raamattuaiheinen tietovisa.

Lähetyspiiri to 28.1. klo 18–20.

Kynttilänpäivän muskarikirkko su 31.1. klo 15.

Haluatko mielekästä tekemistä perjantaiaamupäiviin? Länsimäen kirkolla pidettävään perjantaipuurohetkeen kaivataan vapaaehtoisia, jotka olisivat mukana laittamassa puuroaamiaista klo 9–13. Tehtävään ei tarvitse sitoutua joka perjantai, vaan vaikka esim. kerran kuussa.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä diakoni Laura Alhoon, p. 050 593 5503 tai laura.alho@evl.fi.

Muualla

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi lapsikuorot 7–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoululla. Kuorolaiset esiintyvät seurakunnan tapahtumissa noin kerran kuussa. Keväällä teemme levyä.

Kotipyhäkoulu su 24.1. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D.

Kastettu Zhanmei Cheng-Närvänen, Venla Pipsa Sofia Kervinen, Lucas Emil Bürkland, Lasse Iivo Johannes Hakkarainen, Adelina Victoria Heimonen, Leo Pekka Benjamin Martinmäki, Simo Eero Samuel Puustinen, Elias Väinö Pyykönen, Ella Amanda Selin, Venla Iisa Susanna Tarnanen.

Hautaan siunattu Ester Annikki Teittinen 97 v, Tyyne Paalanen 93 v, Kauko Sakari Huotari 85 v, Taavi Kalevi Kraft 81 v, Kauko Nestor Immanen 80 v, Timo Pauli Laitinen 69 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 17.1. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit.

Raamattuluento su 17.1. klo 12. Käsittelyssä 1. Korinttilaiskirjeen luvut 8–9. Pastori Miika Koistinen alustaa vapaudesta ja vastuusta. Pastori Matti Hyry puhuu apostolin oikeuksista ja velvollisuuksista.

Nuorten veisumaraton su 17.1. klo 15 nuortentilassa. Laulamme yhdessä ikivihreitä Punaisen laulukirjan hengellisiä lauluja.

Huili-ilta: Valona ja suolana? Ekumeenisen rukousviikon ilta ke 20.1. klo 18.30. Paneelikeskustelussa kuullaan luterilaisen kirkon, katolisen kirkon, ortodoksikirkon ja helluntaiseurakunnan edustajien ajatuksia uskosta, etiikasta ja elämästä yleensäkin. Illan juontaa Matti Hyry. Kahvitarjoilu.

Messu su 24.1. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Miesten sauvakävelypiiri parittomien viikkojen sunnuntaisin. Lähtö kirkolta klo 18.

Parisuhdeluento ma 25.1. klo 18. Ar-

kea ja rakkautta – parisuhteen hyvinvointia elämän ruuhkavuosissa. Olet tervetullut yksin tai yhdessä. Ei ryhmäkeskusteluja. Luento toteutetaan yhteistyössä Kataja ry:n kanssa. Lastenhoito järjestetty.

Oopperakerhon kerhoilta ke 27.1. klo 17.30 nuortentilassa. Aiheena oopperasäveltäjä Giuseppe Verdi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 17.1. klo 15–17.

Heprean kielen asiantuntija, professori Tapani Harviainen puhuu aiheesta pyhiä, puolipyhiä ja eläviä kieliä Lähi-idässä.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä 21.1. alkaen parittomien viikkojen torstaisin klo 13.

Avoimet ovet 26.1. alkaen parillisten viikkojen tiistaisin klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 27.1. klo 14–16. Tietokoneella kirjoittaminen.

Kirjallisuuspiiri ma 1.2. klo 12. Kirjana Anja Kaurasen Syysprinssi.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 20.1. klo 16–18.

Huom! Uusi paikka ja aika. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila.

Perhekerho 22.1. alkaen parittomien viikkojen perjantaisin klo 9.30–11.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Perhekerho 19.1. alkaen parittomien viikkojen tiistaisin klo 9.30–11.

Kohtaamispaikka 21.1. alkaen parittomien viikkojen torstaisin klo 11.30.

Yhdessäoloa kahvin äärellä.

Kenian lähetyspiiri to 28.1. klo 11.

Vieraana teologian kandidaatti Antero Toikka.

Muualla

Fudisvuoro ti 19.1. klo 15.30

VJS-kentällä, Martinkyläntie 1. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja.

Kahvikammari 20.1. alkaen parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Retki isille ja lapsille la 20.2. klo 11–21 Hämeenlinnaan. Pulikoimme Aulangon kylpylässä, lounastamme ja menemme katsomaan HPK–HIFK-lätkämatsia. Retkelle voi tulla myös äidin kanssa. Hinta 30 euroa aikuiselta ja 20 euroa lapselta. Ilmoittaudu 2.2. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Aaron Veikko Wilhelm Kylänpää, Jaatu Miklas Oliver von Müller, Eino Akseli Ojanen, Tilda Maria Tuominen, Venla Viola Parvela, Iina Olivia Laukkanen, Aada Sofia Nyman, Aaro Oliver Peltomaa.

Hommissa

Projektikoordinaattori Jarkko Vähäsarja ”Aloitin elokuussa lähetyssihteerinä Hämeenkylän seurakunnassa. Nimike on ehkä vähän harhaanjohtava, sillä lähetyssihteerin töitä on vain noin kolmasosa toimenkuvastani. Toimin myös projektikoordinaattorina. Käyn pitämässä hartauksia ja toimin joskus päivystävänä pappina.

Pappi en kuitenkaan ole. Olen koulutukseltani teologi, mutta valmistuin kirkon ja yhteiskunnan tehtäviin valmistavalta linjalta. Opintoihini ei kuulunut kaikkia niitä opintoja, joita papeilta vaaditaan. Opintojen täydentäminen on mahdollista, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei ole ajatuksissani.

Työssäni pääsen hyödyntämään osaamistani ja myös kokemustani urheilulähetystyöstä Mongoliassa. Projektiluonteinen työ kesti reilut seitsemän kuukautta. Pääsin tutustumaan harvaan asuttuun maahan varsin laajasti. Näin tavallisten mongolialaisten ankaraa ja köyhää elämää.

Minulla on parikymmentä vuotta omaa taustaa jalkapalloilijana. Pelasin 16–21-vuotiaiden maajoukkueissa ja täällä Vantaalla veikkausliigaa A. C. Allianssin riveissä. Minulla on ollut muun muassa egyptiläinen valmentaja ja irakilaisia pelikavereita.

En itse ole pelannut vähän aikaan, vaan lähinnä valmentanut.

Kun seurakunnassa alkaa jokaviikkoinen pelivuoro, on mukava katsoa, miten pallo pysyy hallinnassa. Pelaajia on tulossa myös vastaanottokeskuksesta.”

Ulla-Maija Vilmi

Fudisvuoro ti 19.1. klo 15.30–16.30 VJS-kentällä, Martinkyläntie 1. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: jarkko.vahasarja@evl.fi tai p. 044 422 0453.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30.

Perhemuskari perjantaisin klo 10– 10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa. Ei ilmoittautumista.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen kaikille.

Messu su 17.1. klo 10. Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari, mukana Safari-kuorolaisia ja Hakunilan kirkon kuorolaisia, kuoroa johtaa Tommi Niskala. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.

taisin klo 19.

Hautaan siunattu Mikko Ilmari Kahala 78 v, Pekka Juhani Kokkonen 74 v, Jaakko Sakari Säilä 45 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15, paitsi ma 18.1. klo 12–15 ja ke 20.1. klo 9–13. korson.seurakunta@evl.fi. www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri torstaisin klo 13 seurakuntasalissa. 14.1. Mari Mäkelä ja Risto Auvinen, mukana Keravan naisvoimistelijat. 21.1. Kari

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa alkaen 16.1. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu ja yhteinen Leijonien kirkkopyhä su 17.1. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä.

Laulajina Mervi Rautiainen, Hannu Forsberg ja Jaakko Hietikko. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantait 18.1.

Hartaus klo 11. Ehtoollishartaus ma 25.1. klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien keskustelu- ja vertaistukiryhmä ma 18.1. klo 15–16.30.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 19.1. klo 13–14.30.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Laulua, naurua ja sanaa.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kevään aikana neulomme vauvoille ja heidän sisaruksilleen sukkia ja lapasia. Lahjoitamme valmiit neuleet Hakunilan neuvolaan.

Langat saat ryhmästä.

Yhteisvastuukeräyksen starttipalaveri ke 20.1. klo 17. Uudet kerääjät perehdytetään tehtäviin, ota yhteys diakoni Heli Leskiseen, p. 050 468 6410.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Puuro, voileipä, kahvi / tee 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Myynnissä kahvileipää.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat tervetuloa.

Messu su 24.1. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Lähetyspiiri ma 25.1. klo 18–19.30.

Päiväraamattupiiri ti 26.1. klo 13.

Helsingin Rauhanyhdistyksen seurat ti 26.1. klo 17.30–20.30.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 2.2.– 22.3.klo 13–14.30. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Lisätietoja ja ilmoittautumiset liisa.pietila@evl.fi tai p. 050 337 7312.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiis-

Rukiista leipää Raamatusta Hakunilan kirkolla jatkuu Rukiista leipää Raamatusta -luentosarja keskiviikkoisin 3.2. klo 18.30 alkaen. Kevätkauden aiheena on Jeesuksen kuolemattomat vertaukset. Luento kestää noin tunnin ja sen jälkeen on tilaisuus keskustella aiheesta.

Luennoitsijoina kuullaan vuorollaan Eero Junkkaalaa, Heikki Hilvoa, Jukka Norvantoa ja Seppo Palosta, joka aloittaa sarjan. Paikalla on myös pastori Harri Nurminen.

14

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.1.

Pekka Kinnunen ja 28.1. teologiharjoittelija Ida-Maria Oksanen.

Miesten saunailta to 14.1. ja 28.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 15.1., 18.1. ja 25.1. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyÜn tiloissa.

Messu su 17.1. klo 10. Leijonien kirkkopyhä. Risto Auvinen, Pirkko YrjÜlä ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 17.1. klo 10. lapsi- ja perhetyÜn tiloissa.

Runopiiri ma 18.1. ja 25.1. klo 13 kirkon kokoustilassa. Kaikille runonlausunnasta kiinnostuneille.

Naisten raamattupiiri ma 18.1. ja 25.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 18.1. ja 25.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Punainen lanka -piiri ti 19.1. klo 18 kirkon kirjastossa. Vetäjänä Seija Toivanen.

Katulähetys ke 20.1. ja 27.1. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 20.1. ja 27.1. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.1. ja 27.1. klo 18.

Iltarukousryhmä ke 20.1. ja 27.1. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Naisten saunailta to 21.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 24.1. klo 10. Mari Mäkelä, saarna Ida-Maria Oksanen, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 24.1. klo 10 lapsi- ja perhetyÜn tiloissa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Muskarit kokoontuvat perjantaisin 15.1. alkaen. Perhemuskari klo 9.30– 10.15. 1–2-vuotiaat klo 9.30–11. Perhemuskari klo 11.15–12. Muskarit kokoontuvat keväällä 13 kertaa. Hinta yli 1-v. 60 e / lapsi ja sisaralennus –10 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Kirsi Vikman p. 040 700 2034 tai kirsi. vikman@musiikkipalveludolce.com.

Perhekerho ti 19.1. ja 26.1. klo 9–11.30.

Mikkolan vanhemman väen piiri ti 26.1. klo 13. Leena Lehto.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kastettu Linda Vivian Laakso, Matilda Taika Tuulia Anttila, Elias Anton Kvist, Crista Mikaela Kujala, Lenni Elias

Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Musiikki yhdistää -aluetapahtuma

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Kuorolauantai 16.1. klo 12–19. Vantaan kirkkokuorot harjoittelevat Safari-kuoron johdolla. Nykyisille kuorolaisille päivä on ilmainen. Kuorolaulusta kiinnostuneet voivat tulla seuraamaan harjoitusta 10 eurolla (sisältää lounaan ja kahvin).

Safari-kuoron ja Vantaan kirkkokuorojen yhteiskonsertti la 16.1. klo 18.

noitsijana Riitta Keskimäki. Illan aiheena Mooses. Vapaaehtoinen kahviraha Kansan Raamattuseuralle. Mukana myÜs Vappu Olsbo ja Päivi Peittola.

Miesten raamattupiiri ma 25.1. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Isoskoulutus Isko 2 ti 26.1. klo 18.

Iltamessu ke 27.1. klo 20. Ben Ahlroos, puhe Hanna Posti.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 28.1. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännÜimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e).

Tule projektikuoroon tai soittajaksi Lasse Heikkilän Suomalaista messua toteuttamaan. Messu pidetään Yhteisvastuukeräyksen avajaismessuna laskiaissunnuntaina 7.2. Ilmoittaudu sähkÜpostirinkiin noora.hultin@evl. fi, jossa sovitaan harjoitusajat projektia varten.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 14.1. ja 28.1. klo 13. Tervetuloa pähkäilemään ja ratkomaan muistin säilyttämistä tukevia tehtäviä. Ohjaajana Birgit Leino. Lisätietoja: Irene Juvonen-Rokkanen p. 050 573 6329.

Perheiden kirkkomuskari torstaisin 14.1.–10.3. klo 14. Muskarissa lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin.

Asolan silmukat -käsityÜryhmä torstaisin klo 17. Käsillä tekemisen lisäksi keskustellaan elämän iloista ja suruista.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to

‰ Š

� � ‹‹ Œ Œ

ƒ

‘‰ ‘

Œ‹�  ƒ ““† ” • ‘‘

…  € � ‘

 Â

’ ˆ�ƒ‡ Žˆ�ƒ

€ „ … ‚† �� „‡

‘ ‘

———� ““†�™€

Â?ˆˆÂ?ƒ €  €„– ‡Â

„ ƒ € � „ … ‚† �’ „‡

› ‘�

‘ �

„

€ � „ … ‚† � „‡

­€ ‚ �

 ­ €€  ‚ €

Â?Â?Â?Â?

‡ €

‚‚ ­

ƒƒ „… † ˆ���

 ­ €€  ‚ €

‘‰ ‘

€ ��„ … ‚† „‡

 Â? Â?Â?Â?Â

 Â? Â?Â?Â?Â

­

   Â

‘ ‘

———�˜–““€– �™€

‘

‘

Rekolan seurakunta

Muualla

† ˆ €† € † ˆ‰ Š

–““€–

häkoulu on lasten oma jumalanpalvelus.

Messu su 17.1. klo 10. Katri Uutela, Noora Hultin. Saarna Hannu PÜntinen. Herättäjän kirkkopyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11.

Nikkaristit ma 18.1. klo 11. Nikkaristitoiminnassa olevat ja toiminnasta kiinnostuneet tervetuloa.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Iltaperhekerho ja yhteinen ruokailu ti 19.1. klo 17. Lapsiperheiden oma ilta. Lämmin iltaruoka.

Isoskoulutus Isko 1 ti 19.1. klo 18.

Sanan ja rukouksen ilta ti 19.1. klo 19. Rohkaisun sanoja, Kaisa Koivula. Esirukousmahdollisuus. Mukana myĂśs Vappu Olsbo.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Uusia laulajia otetaan nyt mukaan. Tule suoraan harjoituksiin. Kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Lisätietoja kuorosta Rekolan nettisivuilla.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 21.1. klo 13. Keskustellaan, rukoillaan ja luetaan Raamattua.

Messu su 24.1. klo 10. Ben Ahlroos, Noora Hultin.

Raamattuluento su 24.1. klo 17.

Israelin TOP 5 -luentosarja: Voimakkaimmin nykyisraelilaisiin vaikuttaneet Raamatun henkilĂśt, luen-

Hautaan siunattu Elle Mirjami Järvinen 77 v, Oiva Matti Nevala 72 v, Sirpa Hellin Tupala 66 v, Arja Sirkka-Liisa Kamunen 58 v.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 14.1. ja 28.1. klo 9–11.30.

perheille ke 27.1. klo 16–18.30 Saturnuksen päiväkodin pihalla, Kaakkoisväylä 8. Musiikkiluokan kuoro esiintyy, päiväkodin henkilÜkuntaa, eri yhdistyksiä ja seurakunnan perhetyÜntekijä paikalla.

Hiihtolomaleiri 7–14-vuotiaille 22.– 25.2. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Hinta 100 e sisältää täysihoidon ja kuljetukset. Luvassa leikkejä, lauluja, sählyä, miekkailua, uimista ja ongintaa. LähtÜ klo 9.30 kirkolta ja paluu klo 14.30. Ilmoittaudu täyttämällä lomake osoitteessa www.korsonseurakunta.fi -> tytÜt ja pojat.

Vanhemman väen Runebergin päivän retki to 4.2. Porvooseen. Ilmoittautumiset 28.1. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550, josta myÜs lisätietoja.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Py-

Kauppi, Helmi Kristina Nissinen, Hugo Oliver Hanhela, Aino Julianna Tokola, Veeti Tomi Tapani Määttä, Elliot Ivar Gillespie.

„ … „ �† … ‡

 � �

Â? Â?

� € ‚ � ­

�ˆˆ�ƒ

€ � „ … ‚† „‡

�  �‹ ˆŒŒ Ž ……Œ ‘

‘ ‘

———�‡š˜�™€

 �  � � � �

15

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.1.

Toisen tunteet tutuiksi Kurssi voi auttaa pääsemään omassa parisuhteessa pintaa syvemmälle.

Maria ja Janne Nuutinen osallistuivat tunnekeskeiselle parisuhdekurssille viime syksynä, vaikka heidän avioliittonsa ja koko suhteensakin on varsin tuore.

Deittisivuston kautta tutustunut pariskunta tapasi toisensa livenä toissa juhannuksen aikaan. Naimisiin mentiin viime toukokuussa.

– Häälahjaksi pyysimme muuta kuin tavaroita.

Saimme muun muassa idean mennä parisuhdekurssille. On aivan eri asia mennä kurssille, kun parisuhteen asiat ovat hyvin kuin että ne olisivat huonosti, he vakuuttavat.

Molemmilla on aikaisempaa kokemusta pieleen menneestä parisuhteesta. Jannella on taustanaan pitkä, eroon päättynyt avioliitto.

– Minä olin kahlannut ihmissuhteissa niin, että minusta oli tullut toivoton. Tuntui, etten osaa elää parisuhteessa. Ajattelin, että minulle riittävät loppuelämäksi koira ja takka, Maria kertoo.

Nettitutustumisen ansiosta Nuutiset tunsivat toistensa elämäntarinat ennen ensi tapaamistaan. Molemmilla oli taustallaan kipuilua. He arvelevat, että ilman sitä ei yhteinen parisuhde olisi edes alkanut.

– Muutaman tapaamisen jälkeen halusin, että päätämme, olemmeko yhdessä. En halunnut, että joskus myöhemmin särkisin jotain toisessa, Janne sanoo.

Nuutiset löysivät parisuhdekurssilta uusia asioita, vaikka tietoa ja elämänkokemusta oli molem14.1. klo 17.30. Pieni iltapala. Lastenhoito järjestetty.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Seniorikahvila ma 18.1. klo 13.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 18.1. klo 18.Kaksikielinen piiri, jossa keskustellaan seuraavan pyhän tekstien pohjalta. Lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for Finnish and English speakers.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Tehdään pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin

mille jo karttunut.

– Tunnekeskeisen parisuhdekurssin alku oli mielenkiintoinen. Kurssikirjassa sanotaan, etteivät erilaiset, minulle ennestään tutut menetelmät, kuten minä-viestit, hampurilaispalaute, aktiivinen kuunteleminen ja toisen tunteen palauttaminen, toimi parisuhteessa, selittää Maria.

Mitä sitten jää jäljelle, mikä toimii? Pariskunta alkaa yhdessä selostaa kurssin perusajatusta.

– Silloin, kun riidellään hammastahnaputken puristamisesta, on kyse jostain syvemmästä kuin vain ulkoisista pikkuasioista. Kun toinen huutaa jotain pikkuasiaa, pitäisi kysyä, mikä hänellä on oikeasti hätänä.

Taustalta voi löytyä pelko, että menettää toisen.

Kunkin tapa reagoida tilanteisiin esimerkiksi huutamalla tai vetäytymällä on muovautunut lapsuudessa. Kurssin ja koko elämänkin tavoitteen voisi Nuutisten mukaan tiivistää keskinäiseksi luottamukseksi, haluksi ymmärtää toisen tunteita ja ylläpitää syvää yhteyttä.

– Useimmilla on erilaisia tunneongelmia, jotka tulevat esiin lähi-ihmissuhteissa. Mutta se ei tarkoita, etteikö ihminen haluaisi rakkaimmalle ihmiselleen kaikkea hyvää. Pitää vain käydä rohkeasti päin ongelmia, huudahtaa Maria.

Ulla-Maija Vilmi

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi ti 9.2. klo 16.30– 19.30, la 20.2. klo 10–16, ti 1.3. klo 16.30–18.30, la 12.3. klo 10–16 ja ti 5.4. klo 16.30–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 25.1. mennessä p. 09 830 6330 tai riitta.tapionsalo@evl.fi.

klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Ruokakerho ke 20.1. klo 17. Monikulttuurista ruokaa paikallisista aineksista. Tule kokkaamaan Rekolan Marttojen opastuksella ja syömään yhdessä. Maksu 2–5 e / henkilö / kerta.

Puutarhapiiri ke 20.1. klo 17.30.

Ryhmä luonnonystäville. Aiheena puutarhan linnut ja eläimet. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 20.1. klo 18. Ryhmässä jaetaan vertaisuutta luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Ohjaajana Ida Narsistien uhrien tuki -yhdistyksestä.

Kipuryhmä ti 26.1. klo 15.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ra-

mez Ansara p. 050 304 1689 tai 09 2340 3380.

Muualla Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Lähetyksen kotipiiri ke 20.1. klo 18 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22.

Nuorten sähly torstaisin alkaen 21.1. klo 16.30 Rekolanmäen koululla.

Oma maila, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja urheiluvaatetus mukaan.

Kastettu Karoliina Eila Sofia Kauhanen, Bea Olivia Alexandra Pallaspuro, Kaarlo

Vieraana Sini Pennanen

Sini Pennanen

Maria ja Janne Nuutinen saivat häälahjaksi idean mennä parisuhdekurssille.

Raamattupiirin ohjaaja Seija Toivanen Kuinka kiinnostuit Raamatusta?

– Vuonna 1986 koin, että elämässä pitäisi olla muutakin kuin työ. Olin itsenäinen ammatinharjoittaja ja minulla oli mittatilausompelimo Helsingissä. Osuin silloin Sanan ja rukouksen iltaan Kallion kirkkoon ja minussa heräsi halu ruveta tutkimaan Raamattua.

Miten jatkoit Raamatun parissa?

– Pari vuotta myöhemmin muutin Ylihärmään, ja järjestelin siellä vapaaehtoisena seurakunnan Sanan ja rukouksen iltoja ja kävin raamattupiireissä. Minusta perinteiset raamattupiirit etenevät kuitenkin liian hitaasti. Yleensä käsitellään vain yhtä lukua, ja kun väliin tulevat lomakausien katkokset, on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa edes yhdestä Raamatun kirjasta.

Oletko lukenut Raamattua myös itseksesi?

– Minulle on tullut raamatunlukuopas vuodesta 1989 lähtien. Sen ohjeilla koko Raamattu luetaan läpi neljässä vuodessa. Nykyään käytän lukemisen apuvälineinä myös Raamatun isoa tietosanakirjaa ja teologista kirjallisuutta. Käytän myös suomenkielisen Raamatun rinnalla esimerkiksi englanninkielistä käännöstä.

– Olen lukenut Raamatun läpi kuusi kertaa. Siten olin vähän hämmentynyt viime syksynä, kun moni asia avautui minulle vasta, kun kävin Raamatunopetusakatemiaa teologian tohtori Eero Junkkaalan johdolla.

Mitä tapahtuu Punainen lanka -piirissä, jota vedät?

– Käymme läpi Raamattua asiakokonaisuuksina, kuten luominen ja syntiinlankeemus, Nooa, Aabraham, Joosef, Daavid.

Ryhmäkeskustelut tukevat kunkin omaa Raamatun lukemista.

Ulla-Maija Vilmi

Punainen lanka -piiri ti 19.1. klo 18 Korson kirkon kirjastossa.

Lisätietoja: Seija Toivanen p. 050 511 6996.

Juhani Seppä, Eliel Alex Juhani Jokinen, Rosa Marianne Peltorinne, Rio Otso Saarto, Silja Evelia Sänkiaho, Aatu Kasper Anocha Pöyhönen, Eemi Timo Akseli Ritari.

Avioliittoon kuulutettu Esa-Pekka Tapio Tuure ja Heidi Sinikka Laamanen.

Hautaan siunattu Taina Helmi Ottelin 85 v, Simo Veli Armas Sinkkonen 84 v, Irja Kaarina Kallio 81 v, Aino Anneli Törmä 81 v, Martti Johannes Jehkonen 69 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, 4. krs, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikku-

rilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret.

Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.), p. 050 439 9651, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 17.1. klo 12. Terhi Viljanen, Heikki Leppä, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro ja Safarikuoro.

La Bernabea – barokkimusiikkia Italiasta ke 20.1. klo 19. Teoksia sävel-

16

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.1.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Hammashoitoa

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

Seurat

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Tilaisuuksia

HERÄNNÄISSEURAT Su 17.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan kirkossa, Kustaantie 22.

Saarnaa Hannu Pöntinen. Kirkkokahvit ja seurat klo 15 Martin seurakuntatalolla, Niittymäenraitti 4, Hyvinkää. Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo.

Klo 18 Kirkonkulman nuortentilassa, Kirkkotie 6, Järvenpää.

Nurmijärvellä, paikka ilm. nettisivulla.

Ti 19.1. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi).

To 21.1. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kirkossa, It. Papinkatu 2, Helsinki. Saarna TK Aino Malmi. Musiikkiharjoitukset kaikille klo 17.

Su 24.1. klo 12 Kirkkopyhä Pukinmäen srk-kodilla, Säterinportti 3, Helsinki. Saarnaa Leena Väyrynen-Si. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 15 Kotiseurat Ulla-Maija ja Juha Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi), mm. M. Huuskonen, P. Kilpi, J. Elenius.

Ke 27.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs.

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 17.1. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Armolahjat siunaus vai kirous?

Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Vuokrata halutaan

4

Teologian maisteri etsii vuokraasuntoa Suur-Tikkurilan alueelta.

Vuokra max 700 e. Ei lemmikkejä tai tupakoi. P. 040 8252 460.

täjiltä G. B. Fontana, A. Berardi, G. Frescobaldi, F. Österling, P. Castrucci, A. Corelli ja G. Mealli. Esiintyjinä Duo Eero Saunamäki, nokkahuilu, ja Päivi Vesalainen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 24.1. klo 12. Päivi Helén, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Talvilintujen bongaus su 24.1. klo 13.30. Liikumme kirkon lähiympäristössä noin tunnin. Lähtö Pyhän Laurin kirkon ovelta. Tilaisuudessa saa ohjeita tammikuun lopussa järjestettävään valtakunnalliseen Pihabongaus-tapahtumaan. Mukana Markku Aalto-Setälä ja Jaakko Hyttinen.

Laulusuzuki-konsertti su 24.1. klo 18. Mari Vainionpää, sopraano, Marjaana Merikanto, piano, ja Päivi Kukkamäki, ohjaus.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 050 409 0053 Hanna-piiri to 14.1. ja 28.1. Lähtö lenkille kirkon edestä, Asematie 12, klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 14.1., 21.1. ja 28.1. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 15.1. ja 22.1. klo 9.30– 11 Seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 16.1. ja 23.1. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 18.1. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Pääsy hissillä A-rapun kautta. Aikuistyön pastori Maria Koukkari vierailee.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 18.1. ja 25.1. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 18.1. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho ti 19.1. ja 26.1. klo 9.30– 11.30 Seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Kirkon Ruokailu ti 19.1. ja 26.1. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville.

Vapaaehtoinen maksu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 19.1. ja 26.1. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 25.1. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Aamurukouspiiri ke 27.1. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Ekumeeninen Valo ja suola -taidenäyttely esillä 17.1. alkaen.

Laulupiiri pe 15.1. ja 22.1. klo 15.30.

Iina Katila.

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 15.1. klo 18. Kahvia, teetä ja yhdessäoloa.

Messu ja ekumeenisen rukousviikon avaus su 17.1. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Kristiina Kartano, Iina Katila. Kirkkokahvit. Messun yhteydessä ekumeenisen Valo ja suola -taidenäyttelyn avajaiset. Teoksia esittelee taiteilija Xavier Campos Valle.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 19.1. klo 18. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat laulajat. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.1. klo 18. Kristiina Kartano, Heikki Leppä, Iina Katila. Mukana nuorisotyönohjaaja Enni Korhonen.

Messu ja Pipliaseuran raamattulähe-

tyspyhä su 24.1. klo 10. Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Samppa Laakso. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysjuhla. Satu Toukkari Suomen Pipliaseurasta puhumassa aiheesta ”Näe minut. Lähi-itä kaukana ja keskellämme”.

Arki-illan ehtoollinen ke 27.1. klo 18.

Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 14.1. ja 21.1. ja 28.1. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 14.1. ja 21.1. klo 18. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Ilolan perhepäivä pe 15.1. klo 9.30– 14. Mukana pastori Tuula Lapveteläinen.

Pyhäkoulu su 17.1. ja 24.1. klo 11–12.

Kerho isille ja lapsille ti 19.1. ja 26.1. klo 17.30–19.

Ilolan perhepäivä pe 22.1. klo 9.30– 14.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 14.1., 21.1. ja 28.1. klo 9.30–11.30.

Pyhäkoulu su 17.1. ja 24.1. klo 11–12.

Kansanlähetyspiiri to 21.1. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 19.1. ja 26.1. klo 9.30– 11.

Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 15.1. ja / and 22.1. klo 10 / at 10 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make breakfast. Lisätietoja / More information: diakoni / deacon Anne Viljanen p./ tel. 050 511 1674, anne.viljanen@evl.fi.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 15.1. ja 22.1. klo 18.

Perhekerho ma 18.1. ja 25.1. klo 9.30–11.

Naisten iltapäiväkerho ke 20.1. klo 14. Kahvitellaan ja jaetaan kuulumisia.

Miesten raamattupiiri ma 25.1. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 19.1. ja 26.1. klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 19.1. ja 26.1. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 14.1. ja 21.1. ja 28.1. klo 9.30–11.

Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma 18.1.

klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Kahvittelua ja kuulumisten jakamista.

Runopiiri ti 26.1. klo 18 Tikkurilan kirjaston kokoushuone Voimalassa, Lummetie 4.

Kodinhuoltoapua vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Nikkaristien ryhmä tarjoaa maksutonta ja kertaluonteista apua kodin pienaskareissa, esimerkiksi huonekalujen kokoamisessa ja kattolamppujen vaihtamisessa. Lisätietoja: paivi.makinen@ evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Aaro Pekka Petäinen, Iina Viola Ronkainen, Mikael Aatu Johannes Laaksonen, Theodora Lily Finley, Fransiina Hilda Smolander, Jadessa Aino Aleksandra Nyman, Elsa Helmi

Aurelia Meri, Isla Maria Maijastiina Kyllönen, Benjamin Noel Oliver Sirviö, Akseli Jalmari Kivistö, Niklas Joel Juhani Tuominen, Peetu Erik Oliver Leimi, Alvar Jaakko Olavi Saastamoinen, Onni Eino Elias Leppänen, Ellen Julia Emilia Koskinen, Alisa Juuli Emilia Myllyntaus, Joel Juhani Helminen, Arne Mats Mikael Nikkarinen, Minni Sofia Vesalainen, Fiona Emilia Aalto, Alissa Elli Aurora Kajatsalo, Valeria Fristah Kristiina Nadir, Manu Asko Aleksanteri Alin, Sylvia Aino Pauliina Hynninen, Stella Lilia Erica Koponen, Roberto Daniel Johannes Saares, Valentin Hermanni Kalminen, Linda Helena Pesonen, Vanessa Sofia Nuutinen, Isla Ellen Eufrosyne Varis, Daniel Juhani Rito, Elia Miika Vilpertti Hellevaara, Ariela Sofia Jämsä.

Avioliittoon kuulutettu Ossi Taavetti Huuskonen ja Niina Mirjami Törmänen, Miikka Vartiainen ja Johanna Maria Vartiainen, Timo Mikael Kankaanpää ja Tiina Johanna Selin.

Hautaan siunattu Erkki Johannes Järvinen 86 v, Mirja Marjatta Lempiäinen 70 v, Kari Olavi Havia 58 v, Kari Olavi Suomalainen 58 v, Säde Anneli Grönfors-Haverinen 63 v, Eine Inkeri Asikainen 87 v, Börje Ingmar Konstantin Stenholm 87 v, Unto Aulis Piironen 86 v, Anja Anita Jäntti 82 v, Lahja Ilona Leskinen 71 v, Sirkka Maritta Kiuru 61 v, Anne Helena Hagel-Hakola 54 v, Anna-Liisa Holmberg 88 v, Seppo Ensio Vähätalo 84 v, Risto Tapio Pulkka 75 v, Soili Marjatta Surakka 68 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnatfi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samaan aikaan puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Ohjaajana Taija Toivola, taija. toivola@hotmail.com.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Raamattu- ja lähetysilta to 14.1. klo 18–19. Aija Sairanen: Apostolien teot, luku 21.

Miesten keskustelupiiri to 14.1. klo 18.30–20 takkahuone.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Messu su 17.1. klo 10. Minttu Haapalainen, Pirkko Järvinen, Ritva Holma.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

17

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.1.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 20.1. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Sururyhmä lapsensa menettäneille ke 20.1. klo 17.30. Vertaistukea tarjoava ohjattu ryhmä vanhemmille, jotka ovat menettäneet lapsensa.

Ryhmä kokoontuu 5 kertaa kevään aikana. Ohjaajina pastorit Reija Vienola ja Maari Santala. Ilmoittautumiset Reija Vienola p. 050 310 7385.

Messu su 24.1. klo 10. Rippikoulusunnuntai. Margit Helin, Auli Saarsalmi-Laalasmaa, Kari Jerkku.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 25.1. klo 17.30–19.

Israelpiiri ti 26.1. klo 18–19.30 takkahuone.

Lähimmäisenä pakolaiselle -keskusteluilta ke 27.1. klo 17.30–19.30.

Kuinka kohdata muualta tulleita lähimmäisiä? Mitä on kristillinen lähimmäisenrakkaus käytännössä? Aiheesta alustamassa Suomen ev. lut.

Kansanlähetyksestä Juhani Mäkilä, seurakuntien palvelukeskuksesta Katri Korolainen, seurakunnan vapaaehtoisista Nanu Khan ja Hakunilan kansainvälisestä yhdistyksestä Burhan Hamdon. Mukana myös kansainvälisen työn pastori Mark Saba, diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti, kansainvälisyys- ja lähetyssihteeri Maria Järviniitty sekä srk-neuvoston jäsen Seppo Palonen. Kahvitarjoilu.

Lastenhoito järjestetty.

Laulupaja ke 27.1. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Kynttilänpäivä ja Valo-teema.

Nuorten iltakirkko ke 27.1. klo 19.15.

Miesten keskustelupiiri to 28.1. klo 18.30–20 takkahuone.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Iltamessu su 17.1. klo 18. Pirkko Järvinen, Kari Jerkku.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eska-

ri-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Kivistö-messu keskiviikkoisin klo 19. Tule levähtämään arjen keskellä reilun puolen tunnin messuun, jossa kuullaan Raamatun teksti, rukoillaan, lauletaan ja vietetään ehtoollinen.

Rukouspiiri ti 26.1. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 26.1. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 27.1. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisään kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Raamattu ja kädentaidot -ryhmä la 17.1. klo 13–16. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta.

Familycafé on Sundays 2–4 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Toivon tuulet su 17.1. klo 17. Juhani Happonen.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 18.1. klo 18.30–20.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 19.1. klo 18.30–20.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Stand up -pipliaryhmä pe 22.1. klo 18–20. Ilm. Auli Kekoni, auli.kekoni@evl.fi tai 050 300 7634. Muut kerrat 5.2., 19.2., 4.3., 18.3., 15.4.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Kaivosristin karkelot la 16.1. klo 12–15. Kaivosristi laajeni syksyllä entisen R-kioskin tiloihin. Laajennusosan siunaus ja hartaus klo 12. Kirkkoherra Hannu Pöntinen ja lasten kuoro Kastehelmi. Kakkua, kahvia ja mehua. Pientä suolaista coctailpöydästä klo 12–15. Kasvomaalausta, Onnenpyörä klo 12.15– 15.

Rokkikatti ja Kani Keltainen viihdyttävät musiikilla klo 13 ja 13.45. Voit tukea Yhteisvastuukeräystä osallistumalla onnenpyörään ja kasvomaalaukseen tai vapaaehtoisella kahvirahalla.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 27.1. klo 19–21.

Avioliittoon kuulutettu Harri Juhani Kuusela ja Saara Eveliina Jokitalo.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 26.1. klo 17.30–19.

Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www. vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Hautaan siunattu Aini Eliina Peltomäki 86 v, Anna Kaarina Jorasmaa 85 v, Anna Liisa Virtanen 82 v, Arja Sinikka Korpi 78 v, Pertti Juhani Karppinen 74 v, Timo Kalervo Nieminen 69 v, Anna-Liisa Nackard 68 v.

Vanda svenska församling

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 17.1. kl. 10. K. Andersson, I. Hokkanen. Radiering i Radio Vega.

Högmässa sö 24.1. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä 2 a Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Kasvatusaiheinen lukupiiri ti 2.2. klo 18–19.30. Luettava kirja Carolyn Webster-Stratton: Ihmeelliset vuodet. Ilmoittautumiset oili.karinen@ evl.fi. Lisätiedot kotisivujemme tapahtumakalenterista.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 17.1.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 19.1. kl. 13.

Mässa i Taizéstil sö 24.1. kl. 12. A. Paavola, A. Ekberg.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 25.1. klo 10.30.

närskrets to 28.1. kl. 13.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat maksutonta apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Liikkuen ja leikkien -hiihtolomaleiri 22.–26.2. Vehkarinteen leirikeskuksessa Haminassa. Alakouluikäisille.

Talvirientoja, saunomista, yhdessäoloa ja hartaushetkiä. Leiri huipentuu yhdessä valmisteltuun juhlaan.

Hinta 125 e. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Lisätietoja Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

Kastettu Antero Mäeks, Topias Teemu Tolvanen, Elli Irene Hytönen, Benjamin Mauri Duffy, Vesa Konsta Filemon Korkalainen, Amelia Hilda Olivia Rännäli, Veikko August Vihavainen.

Håkansböle kyrka Håkansbölev. 48

Sottungsby-Håkansböle pensio-

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé ti 19.1. och 26.1. kl. 9.15– 12. Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll ons 20.1. och 27.1. kl. 18.

Martinristi ­församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 18.1. och 25.1. kl.

9.30–12.

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Familjecafé ons 20.1. och 27.1. kl.

13–15.

Döpta Anton Tapio Lucander, Noah Mikael Hokkinen, Vivian Amanda Isabella Creutz.

Döda Ole Kaj Arthur Oskarsson 91 år.

Vammaistyö Tuomasmessu su 31.1. klo 18–20

Helsinki. Tilausbussi lähtee Unikkotie 5 A:n edessä olevalta pysäkiltä klo 16.45 ja Myyrmäen kirkon parkkipaikalta klo 17. Paluu messun jälkeen. Ilmoittautumiset 20.1. mennessä seija.einola@evl.fi tai p. 050 338 6212.

Viittomakielisille

Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 19.1. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 aA, sisäänkäynti Vehkapolulta.

Viittomakielinen perhekerho pe 29.1. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Vapaata keskustelua.

Näkövammaisille ­Elämisentaito-vertaistukiryhmä

torstaisin alkaen 28.1. diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs.

Seitsemän kokoontumiskertaa. Ohjaajina Leena Siponkoski ja Terhi Suonsivu. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Terhi Suonsivu ti 19.1. klo 9–11 ja to 21.1. klo 13–15, p. 050 381 87 58.

Retkipäivä su 6.3. klo 10–16 Hvittorpin kurssikeskuksessa. Messu, lounas sekä ohjelmaa sisällä ja ulkona.

Hinta 20 e. Ilmoittautumiset 11.2. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti klo 9–11 p. 09 830 62 78 tai 050 381 8758. Tilausbussi lähtee Unikkotie 5 A:n edessä olevalta pysäkiltä klo 9 ja Myyrmäen kirkon parkkipaikalta klo 9.15.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

V meoima s sun su a s nu nta ta isin

Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23,

Vartin retriitti

Kuuluisissa Kaanaan häissä tapahtui Jeesuksen ensimmäinen tunnusteko. Kun viini uhkasi loppua, Jeesus muutti kuusi täyttä kylpyastiallista vettä erinomaiseksi viiniksi.

Iso osa ihmisistä juhlissa ei välttämättä huomannut mitään erikoista sattuneen. Joku varmaankin huuteli, että ihme on tapahtunut, mutta ehkä juhlan tuoksinassa sanottiin muitakin erikoisia asioita.

Huomaanko itse, jos vesi lähelläni muuttuu viiniksi? Kuinka suuri merkitys ihmeillä on? Ihmeet ovat vain merkkejä. Ehkä ne on parasta unohtaa nopeasti, hengittää syvään ja katsoa tutkivin silmin tuota ihmeiden tekijäksi mainittua henkilöä, Jeesusta.

Vuoden alussa olen alkanut lukea Raamattua niin, että luen sanan ”usko” sijaan ”luottamus”.

Tämä tapa lukea opettaa lepäämään. Jeesuksen

opetuslapsista sanottiin, että he uskoivat Jeesukseen nähtyään hänen tekemiään ihmeitä. Heillä oli luottavainen ja turvallinen olo, innostuksen lisäksi.

Ihmeet saavat ihmiset hetkeksi tolaltaan, suomalaisittain nauretaan, itketään, parhaimmillaan hypätään torilla suihkulähteeseen, koska arjen ja elämää suuremman raja on ylitetty. Se vapauttaa elämän riemullisia voimia. Ainakin sykäyksen ajaksi.

Joku voi istua tapahtumista syrjässä epäröivästi kupillinen pyhää viiniä kädessään, miettien ja pohtien. Jeesus oli läheisilleenkin yllätyksellinen ja jopa arvaamaton. Jumala saattaa tuntua meistä joskus vaikeasti tavoitettavalta. Näillä ehdoilla voi silti astua luottamuksen askeleita. Ehkä aukeaa lähde, ei välttämättä suurieleisesti suihkuileva, mutta levollisesti pulppuileva elävän veden lähde.

Katja-Maaria Vilén

Merja Lönnroth

Luottamus antaa levon

18 Palveluja tarjotaan

Kovien tyyppien iltarukous Sari Saaristo

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Hautauspalveluja

– BMX-pyöräily sopii suomalaisille samaan tapaan kuin moottoripyöräenduro, Outi Leinonen sanoo.

p. 040 411 4370

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

”Iltaisin mietin päivän onnistumisia” Nuorempana Outi Leinonen rukoili joka ilta. Sitten hän joutui vakavaan onnettomuuteen.

Outi Leinonen on treenannut itsensä hyppyjä ja kaarteita sisältävän BMX-rata-ajon Suomen huipulle. Espanjassa asuva Leinonen on ollut Suomen nopein jo kahdesti ja menestynyt myös PM- ja MM-kisoissa. Puolen vuoden päästä hän suuntaa Kolumbiaan, viidensiin maailmanmestaruuskisoihinsa.

Jo pienenä Leinosta kiehtoi naapurin poikien motocross-harrastus. Myös jääkiekko kiinnosti.

– Minulla oli lapsena mielenkiintoisia rukouksia. Rukoilin muun muassa, että olisin parempi jääkiekkomaalivahti. Muistan myös hartaasti miettineeni ja todella kovasti toivoneeni maailmanrauhaa ja rukoilleeni sen puolesta, Leinonen muistelee.

Leinonen lausui iltarukouk-

sen äidilleen parvelta roikkuen.

– Minusta vain tuntui, että illalla piti rukoilla.

Viimeisimmästä rukoilukerrasta on aikaa. Nykyään Outi Leinonen hiljentyy iltaisin miettimään, miten päivä on sujunut ja missä hän on onnistunut.

Hänellä on ollut huonoakin tuuria. Yksitoista vuotta sitten 18-vuotiaana Leinonen oli rajussa autokolarissa, jossa sai aivovamman.

Leinonen joutui vamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Silloin hän mietti paljon uskonasioita ja iltarukous jäi pois.

– Muistan ajatelleeni, että uskon kyllä johonkin, mutta en sano, että se on jotakin, jota pitäisi rukoilla tai jonka takia pitäisi käydä kirkossa.

Leinonen huomauttaa, että eri ihmiset voivat toimittaa saman asian ihan eri tavoilla.

– Mielestäni ei ole niin väliä, mihin uskoo, kunhan uskoo. Jokaisessa uskonnossa on omat rituaalinsa, mutta kaikki ne ovat loppupeleissä lähellä toisiaan.

Onnettomuuden jälkeen Outi Leinonen kuntoutti itsensä sitkeästi BMX-pyöräilyn Suomen huipulle.

– Iltarukous varmaan opetti, että vaikka olisi jokin asia, joka ei sillä hetkellä tunnu olevan hyvin, aina on kuitenkin toivoa.

Rukoileva ihminen jaksaa uskoa siihen, että jotain hyvää voi tapahtua, Leinonen pohtii.

– Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan odota, että asiat ratkeavat pelkästään rukoilemalla. Pitää tehdä itsekin jotakin.

Outi Ikonen

Katso video osoitteessa valomerkki.fi

Adresseja

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Runoissa luonto ja lähiö tulevat lähelle TEKSTI KRISTINA SVENSSON

Lempeyttä elämää kohtaan

Katja Seutu kirjoittaa niukkaa, hiljaisuudesta nousevaa runoutta. Hänen kuvastonsa pelkistyy muutamiin luontoelementteihin, ja sitten on paljon olemista, menemistä ja tulemista. Yhdessä runossa kävellään lähiöstä lähiöön. Yksinkertainen kieli kätkee tarkkoja havaintoja yksilöllisyyden näennäisyydestä. Se, jota ihminen pelkää, kaipaa tai etsii, on jo läsnä hänessä itsessään: ”Niin kovaa jokin huutaa, / kiertolainen, lupaa kysymättä / elää minussa.” Tätä ihmeellistä toisen läsnäoloa ja minää, joka on kuin läpinäkyvä pinta, Katja Seutu runoissaan tutkii.

Kristian Blombergin ovela kirjoittajaminä ei tule hänen runoissaan esiin kovin henkilökohtaisena, vaan ikään kuin leikkii piilosta lukijan kanssa. Runojen kieli on yhtä aikaa jännittävän teknistä ja silti aistillista – puhutaan katkaisimista ja konflikteista ja sitten taas huimauksesta, hammaskivestä ja siitepölystä. Lauseita lukee mielellään yhä uudestaan.

Kokonaisuutena Valokaaria-kokoelmasta jää soimaan lempeys tätä elämää kohtaan. ”Ihmistä on mahdotonta katsoa tuntematta rakkautta,” Blomberg kirjoittaa.

Katja Seutu: Minä olen hänen asuinsijainsa. Sanasato 2015.

Kristian Blomberg: Valokaaria.

Poesia 2015.

Anne Hännisen runot pauhaavat esineellistämistä vastaan.

Protestia ja luonnon ylistystä Anne Hännisen runot ovat värikästä ja vuolasta havaintojen, aistimusten ja mielenilmausten virtaa. Niissä on myös luontoa, mytologiaa ja hengellisyyttä.

Paikoin runot pauhaavat protestia nykyihmisen esineellistämistä vastaan ja sitten hiljenevät taas tunnelmakuviksi. Huoli sodasta ja tuhosta kantautuu vahvana, mutta ennen kaikkea runot ylistävät luontoa. Muhkea runokirja sisältää myös tarinallisia runoja. Väliin lukijan pysäyttävät aforistiset lausahdukset kuten ”Kuolemalle annamme syvimmän itsemme, muukalaisen” tai ”Sinut tullaan näkemään vielä vanhuksena niin kuin olisit ollut sellainen aina”.

Anne Hänninen: Mustat peilit.

WSOY 2015.

Claes Anderssonin hyvin henkilökohtaisissa runoissa on paljon hänen aiemmista teoksistaan tuttua: raivonsekainen huoli maailmantilasta, perhe, lukemisen tärkeys ja päivien vääjäämätön kulku. Runot tulevat lähelle luonnollisina ilman kielellisiä tehokeinoja. Isästään Andersson puhuu koskettavasti: ”Minussa on yhä ruumiisi jäänteitä. / Ruumiisi hengittää minussa, / nauraa ja itkee minussa. / Tuhka, luujauho, hampaat ja tomu ovat yhä minussa. / Poissaolosi, sotasi ovat yhä minussa. / Raskautesi, vihasi, lämpösi ja rakkautesi /ovat yhä minussa.” Ihmiselämän toisinaan karheakin ruumiillisuus, vanheneminen sekä vanhemman ja lapsen ikuinen lihallinen side ovat Anderssonin runoissa totta, vailla mitään paatosta.

3

Vantaan Lauri 3 • Armon asialla • 12.2.2015 • www.vantaanlauri.fi Kuva Saara Vuorjoki

Aikuista ystävyyttä

5

Reissumies Rauli Virtanen

kuva Saara Vuorjoki

Tykkään uida.

Minulla on jo tosi paljon uimamerkkejä.

6

Oletko tehokas, tutkiva vai innostuva?

jakortin Sacrum-kirjakauppaan, joka toimii myös verkossa.

• Jos annat rastimalla luvan, Kotimaa Oy voi käyttää yhteystietojasi tuotteidensa markkinointiin.

• Muut kannet ja Vantaa Lauri -lehdet löytyvät osoitteesta valomerkki.fi/vantaan-lauri/nakoislehdet.

Kuva Sirpa Päivinen

Äidinkielen tunnilla ammattikoulussa 8

20

Kimmo Oksasen

Tyttötyötä altaassa 12

Paastonaika on siivousta omassa itsessä – Heikki Leppä

seitsemän huonoa vuotta

8

6

I-sukupolvi kosketusnäyttöineen uskoo aitouteen – Hanna Paavilainen

19

7

Vantaan Lauri 7 • Armon asialla • 2.4.2015 • www.valomerkki.fi Josef Hanus/Shutterstock

kuva Josef Hanus/ Shutterstock

Esko Valtaoja hurmaantui tähdistä jo lapsena 6 Kaupungilla aamuyön tunteina 8

Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä.

Pääsiäisyönä messuun 15

5

10

Vantaan Lauri 10 • Armon asialla • 13.5.2015 • www.valomerkki.fi Kuva Jani Laukkanen

Ultrajuoksija Vilppu Huomo

Naisrabbi Tel Avivista

5

6

Palestiina on kuin reikäjuusto

10

kuva Jani Laukkanen

Tommi ja Päivi Kalenius

11

selättivät kriisin 8

Armo auttaa kestämään keskeneräisyyttämme – Irja Askola

Tänään sinun ei tarvitse olla enempää kuin olet – Lauri Maarala

12

Vantaan Lauri 12 • Armon asialla • 18.6.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

kuva Jani Laukkanen

Euroopan suurin puukerrostalo 3 Isoäidin reseptit saivat uuden elämän

6

Talon rakentaminen myllertää perheen arjen

12

17

17

Vantaan Lauri 17 • Armon asialla • 15.10.2015 • www.valomerkki.fi Sirpa Päivinen

Rakastuminen tuntuu vatsassa ja näkyy aivoissa

kuva Sirpa Päivinen

5

Kannabis vei Marko Luukkasen pojan 7 Hautausmaa kertoo sisällissodan katkeruudesta 10

8

Mieluummin kylmyyttä kuin autopommeja.

Vihdoinkin PERILLÄ

Kirkonkylä on idylli valtaväylien välissä 10

8

Seuraava Vantaan Lauri ilmestyy 20.8. Uusia juttuja kesän ajan Valomerkissä.

Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois – Jaakko Hämeen-Anttila

Claes Andersson: Aamu meren rannalla. WSOY 2015.

19

Vantaan Lauri 19 • Armon asialla • 12.11.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Pelolla johtaminen on yllättävän yleistä

kuva Jani Laukkanen

5

Nainen voi oppia hillitsemään raivoaan

8

Portsarin päivä päättyy iltarukoukseen

Jani Laukkanen

Jouluradio soi jälleen adventista alkaen 5 Sijaisvanhemmat rakastavat arjessa

kummitussirkkoja

x

6

Sairaus voi olla hengellinen tapahtuma.

12

x

Cia Karlssonin taide kertoo paranemisen ihmeestä 10

x

Onko politiikassa valta perimmäinen päämäärä? – Pauli Juusela

2

x

5

20

Vantaan Lauri 20 • Armon asialla • 26.11.2015 • www.valomerkki.fi

Rotta on tehokas miinanraivaaja 14

19

Hyönteissyöjän kotona asuu

Claes Andersson kirjoittaa muun muassa isästään.

kuva Sirpa Päivinen

Katkeruudesta kannattaa pysyä erossa.

Jaakko Löytyn suorat sanat 10 Milja Kaunisto uppoutui keskiaikaan

10

4

Vantaan Lauri 4 • Armon asialla • 26.2.2015 • www.vantaanlauri.fi

Alussa on rakkaus 12

lo va

Veikko Somerpuro/WSOY

Päivien vääjäämätön kulku

Mikä oli viime vuoden paras kansi Vantaan Laurissa? Äänestä suosikkiasi lehden välissä olevalla lipukkeella tai osoitteessa valomerkki.fi/kansi.

• Kirjoita suosikkikannen numero ja halutessasi lyhyt perustelu valinnallesi.

• Lähetä vastauksesi viimeistään 31.1.

• Arvomme vastanneiden kesken 100 euron lah-

n ne lli de To

Olemista, menemistä ja tulemista

Valitse vuoden 2015 paras kansi

Rukouksessa näet itsesi ja olet yhtä kaiken kanssa – Lauri Maarala

16

kuva Jani Laukkanen

20

Aikamerkki

20 × vuosi 1996 Vantaan Lauri syntyi 20 vuotta sitten. Selvitimme, mitä muuta merkittävää silloin tapahtui.

Suosituin tytöille annettu etunimi oli Jenna. Pojille annettiin eniten etunimeä Aleksi.

Juha Sipilä tienasi yli 73 miljoonaa markkaa eli 12 miljoonaa euroa, kun hän myi omistamansa Solitra Oy:n amerikkalaisyhtiölle. Solitra teki muun muassa puhelinverkkojen tukiasemien suodattamia.

Toy Story oli merkittävä virstanpylväs elokuvan historiassa. Se oli ensimmäinen täysin tietokoneella tehty pitkä animaatioelokuva ja vei katsojat mukaansa mielikuvitukselliseen seikkailuun lelujen pariin. Yhdysvalloissa loppuvuodesta 1995 julkaistu elokuva sai Suomessa ensi-iltansa maaliskuussa 1996.

Ylen Elävä arkisto

Kirkko meni vauhdilla internetiin, joka tuolloin vielä kirjoitettiin isolla alkukirjaimella. Kesäkuussa oma kotisivu oli kuudella suomalaisella seurakunnalla, joista peräti kaksi oli Vantaalta: Korso ja Hakunila, joka teetti sivunsa Länsimäen koulun kasiluokkalaisilla. Syksyllä myös silloinen arkkipiispa John Vikström sai oman kotisivun. Eikä siinä vielä kaikki: hänelle saattoi myös lähettää sähköpostia!

Verotilastojen kärjessä oli yllätysnimi. Kempeleläinen 36-vuotias insinööri

Lola Odusoga, suomalaisen äidin ja nigerialaisen isän tytär, valittiin Miss Suomeksi. Jotkut olivat sitä mieltä, ettei hän sovellu suomalaisen naiskauneuden edustajaksi ja moittivat häntä muun muassa liian paksuista reisistä, mutta Lolapa voitti Miss Skandinavia -kisan ja sijoittui kolmanneksi Miss Universum -kisassa. Myöhemmin hän on tullut tunnetuksi muun muassa juontajana.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Porvoon julistus allekirjoitettiin. Sen pohjalta toimii Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisten kirkkojen sekä Britannian ja Irlannin anglikaanisten kirkkojen välillä lähes täydellinen kirkollinen yhteys, joka koskee muun muassa avioliittoon vihkimistä ja ehtoollisen viettoa.

Vantaan seurakunnat osti Kuntokallion leirikeskuksen. Se sijaitsi tuolloin Sipoon Karhusaaressa, mutta nykyisin Helsingin Karhusaaressa. Meni 16 vuotta, ja seurakunnat päättivät luopua Kuntokalliosta, kunhan alueen asemakaavoitus valmistuu. Tiloissa on seurakuntien toimintaa, kuten rippileirejä. Nykyisin siellä toimii alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti.

Uusia tai paljon esillä olleita sanoja olivat antennipipo, hullun lehmän tauti, funktionaalinen elintarvike, harmaa talous, hydrobic, hymiö, ikärasismi, kettutyttö, nörtti, pedofiili, ruokapankki ja vegaani. Unholaan ovat tainneet jäädä Kielitoimiston silloiset suositukset kiintymysliitto, maitosokerihäiriö, muuttolaisuus ja vanhuusloukku.

Pekka Elomaa/Lehtikuva

Soile Kallio/Lehtikuva

1990-luku oli matkapuhelinyhtiö Nokian kulta-aikaa. Vuonna 1996 markkinoille ilmestyi Nokia 9000 Communicator, ensimmäinen Euroopassa laajasti myyty älypuhelin. Bisnesmiehille markkinoitu vempain yhdisti käänteentekevästi tietokoneen ja matkapuhelimen ominaisuuksia. Kommunikaattorin herkkuihin kuuluivat esimerkiksi internet-selain, sähköpostien ja faksien lähettäminen ja vastaanottaminen sekä 640x200-resoluution näyttö.

laajuisesti yli 30 miljoonaa kappaletta.

Tyttöenergiaa löytyi Suomestakin, jossa julkaistiin tyttöduo Nylon Beatin samanniminen ensialbumi ja muun muassa singlet Rakastuin mä looseriin ja Teflon love.

Albumia on myyty yli 80 000 kappaletta.

Vuoden urheilija oli keihäänheittäjä Heli Rantanen, joka voitti kultaa Atlantassa järjestetyissä kesäolympialaisissa.

Samalla hänestä tuli Suomen ensimmäinen yleisurheilussa olympiakultaa voittanut nainen.

Suomalaisen urheilun toinen valopilkku oli Tuuli Matinsalo, joka kisasi aerobicissa. Hän voitti ensin EM-kultaa Helsingissä ja vain reilua viikkoa myöhemmin MM-kultaa Genovassa.

Reserviupseerikoulusta valmistuivat Suomen ensimmäiset naisupseerit. Naisten mahdollisuus suorittaa asepalvelus oli astunut voimaan edellisvuonna.

Espanjalaisduo Los Del Rio oli tehnyt Macarena-kappaleen jo vuosia sitten, mutta kun Bayside Boys -trio teki siitä englanninkielisen remixin vuonna 1996, syntyi maailmanlaajuinen hitti. Kappale keikkui pitkään Billboardin listan kärjessä Yhdysvalloissa ja jopa jäykät suomalaiset intoutuivat tanssimaan kappaleeseen tehtyä tanssia.

5.7.1996 Edinburghissa syntynyt Dolly-lammas oli ensimmäinen nisäkäs, joka oli kloonattu aikuisen solun DNA:sta.

Lammas sai nimensä kantrilaulaja Dolly Partonin mukaan, sillä kloonaamiseen käytetty solu oli peräisin maitorauhasesta. Dolly jouduttiin lopettamaan vuonna 2003, koska se sairasti keuhkotulehdusta ja niveltulehdusta. Se on esillä Skotlannin kansallismuseossa täytettynä.

Girl power! Brittiläinen tyttöbändi Spice Girls julkaisi debyyttisinglensä Wannabe, joka nousi listaykköseksi peräti 37 maassa. Marraskuussa julkaistua Spice-esikoisalbumia myytiin maailman-

Vantaan Lauri -lehden ensimmäinen numero jaettiin tammikuussa kaikkiin vantaalaisiin kotitalouksiin. 12-sivuisessa lehdessä oli haastateltu muun muassa oopperalaulaja Esa Ruuttusta ja Walkers-yökahvilan silloista vetäjää Olavi Sydänmaanlakkaa. Lehden nimi on peräisin Vantaan keskiaikaisesta Pyhän Laurin kirkosta. Kirkon nimi puolestaan tulee diakoni Laurentiuksesta, jonka kerrotaan 200-luvulla esitelleen Rooman keisarille kirkon aarteena köyhät ja raajarikot ja kärsineen marttyyrikuoleman.

Selailemalla Vantaan Laureja selviää, että jo 20 vuotta sitten osattiin kirkossa olla eri mieltä samaa sukupuolta olevien parisuhteesta. Teologian tohtori Martti Lindqvist arvioi haastattelussa, että perinteinen perhekäsitys tulee jatkossakin estämään homoparien oikeuden adoptioon. Inkerin kirkon pappi Arvo Survo puolestaan sanoi näin: ”Ajatus homoavioliitoista on pöyristyttävä. On itsestään selvää, että homolta katkaistaisiin ehtoollisyhteys, jos hänet tunnettaisiin. Feministienkään vaatimuksia en hyväksy.”

Kaupunginjohtajana Vantaalla toimi Pirjo Ala-Kapee, nykyinen Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Vuoden 1996 lopussa Vantaan seurakunnissa oli jäseniä aika lailla yhtä paljon kuin tällä hetkellä: noin 130 000. Kaupungin väkiluku on kuitenkin nyt reippaasti suurempi kuin silloin, mikä näkyy siinä, että vuoden 1996 lopussa kirkkoon kuului yli 76 prosenttia vantaalaisista, nyt noin 61 prosenttia. 20 vuotta sitten kaikista suomalaisista yli 85 prosenttia kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon. Nyt kirkon jäseniä on suomalaisista noin 73 prosenttia.

Vantaalla asui vuoden lopussa 4569 vieraskielistä. Suurimmat kieliryhmät olivat venäjä (911), somali (797) ja viro (498).

Nyt vuoden 2016 alussa vieraskielisiä on 33 325. Vantaalla asuvista 7185 puhuu äidinkielenään viroa, 6389 venäjää ja 2323 somalia.

Testaa, kuinka ysäri olet osoitteessa valomerkki.fi.