Lauri 2016 nro 19 (27.10)

Vantaan Lauri 19 • Armon asialla • 27.10.2016 • www.valomerkki.fi Hans v. Schantz

Leskien kokkikurssilla saa kertoa mitä oikeasti kuuluu

8

Kuinka haudataan hindulainen, buddhalainen ja muslimi? 10 Jaakko Heinimäki: ”Kirkon tehtävä on olla toivon merkkinä”

Suru on aika puhdas tunne.

20

Lapsensa menettänyt Ruut Kaukinen:

Uskon, että Samuel on hyvässä paikassa Takinkääntämisellä on turhaan huono maine – Hanna Paavilainen

5

6

2

Pauli Juusela

Kirkebilder / Den norske kirke

Pääkirjoitus

Norjan kirkolliskokous päätti huhtikuussa, että kirkko voi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

twitter: @PauliJuusela

Armahdetut armahtakaa!

Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden – siinä on luterilaisuuden ydinsanoma seitsemään sanaan kiteytettynä.

Pelastus, taivas ja Jumalan rakkaus on meille annettu. Kristus toi tänne sen, mihin emme itse pysty kurkottamaan. Tuon kaiken saat lahjana, siispä käännä katse lähimmäiseen ja tuo hänelle pala taivasta.

Kuten Martti Lutherin rakastamassa Raamatun Galatalaiskirjeessä sanotaan: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

Mitä yhteistä on 31.10. käynnistyvällä Reformaation merkkivuodella ja ympäri maailmaa soivilla Aleppon kelloilla? Toisaalta voisi sanoa, ettei mitään, ja toisaalta voisi sanoa, että paljonkin. Martti Luther käynnisti omana aikanaan melkoisen myllerryksen käymällä silloisen katolisen kirkon anekauppaa vastaan ja korostamalla Jumalan armoa. Reformaatio toi tullessaan paljon hyvää, mutta se myös hajotti kirkon.

Nyt ajat ovat toiset ja Ruotsin Lundissa pidettävään juhlaan osallistuu paavi Franciscus, itse melkoinen uudistaja.

Jos alussa mainittu Lutherin ydinsanoma oli omana aikana vapautuksen sanoma, niin mikä voisi olla tälle ajalle tärkeä viesti? Voisiko se olla: olemme armahdettuja, siis armahtakaamme. Jumalan valtakunta ei ole vain taivaassa, sen kansalaisina on syytä elää jo täällä. Siksi meidän ei pidä katsoa sivusta lähimmäisen kärsimystä. Jos ei muu auta, aletaan soittaa kelloja. Kallion kirkosta alkanut kampanja soittaa saattokelloja Aleppon siviilien järkyttävän murhaamisen vuoksi levisi yli 800 kirkkoon ympäri maailman.

Vantaalla mukana olivat kaikki seurakunnat.

Autuaita ovat rauhantekijät, eivät ne, joille sairaalat ovat pommien testauspaikka, tai ne, joille oma usko on syy tappaa. Heille Aleppon kellojen viesti on: taivas itkee, tehkää parannus ja lopettakaa sota. Meille ne ovat kehotus rukoilla ja auttaa sodan uhreja.

Valomerkissä tällä viikolla Martti Lutherilla oli monia hyviä ajatuksia siitä, mitä kirkon pitäisi olla, mutta oli hän myös aikamoinen rääväsyy kirjoitustensa perusteella. Testaa, tunnistatko Lutherin vihapuheen!

Alkusyksystä toimintansa aloitti Feministinen kirkko -niminen liike, joka määrittelee keskittyvänsä tasa-arvoja sukupuolikysymyksiin kirkossa. Mistä on kyse?

Valomerkki otti selvää.

Luopuuko kirkko vihkimisestä?

Kaikissa muissa Pohjoismaissa kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkolliselle vihkimiselle on vahvat kulttuuriset syyt.

– Jos on pakko ennustaa, aika ilmeistä on, että tulevaisuudessa kirkolla on kaksi vaihtoehtoa: joko se luopuu vihkioikeudestaan tai sitten se alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, sanoo piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

Hänen mukaansa kirkon sisältä tuleva paine ratkaisuun on niin kova, että ajan myötä kirkon voi olla vaikea jatkaa entiseen malliin.

– En pitäisi huonona vedonlyöntikohteena sitä, että kirkko vielä luopuu avioliittoon vihkimisestä. Katsotaan nyt, päättääkö kirkolliskokous, että sitä aletaan selvittää.

Vihkioikeudesta luopuminen on myös Komulaisen oma kanta, jonka hän syyskuussa esitti Rajalla-blogissa Suomen Kuvalehden verkkosivulla.

– Eriäänisyys kirkon sisällä on niin vahvaa ja tilanne uhkaa muodostua niin jakavaksi, että olisi ehkä parempi tehdä radikaali ratkaisu ja luopua parisuhteiden sääntelystä.

Komulainen oli mukana laatimassa elokuun lopussa julkaistua piispainkokouksen selontekoa avioliittolain muutoksesta.

Monet ovat kritisoineet selonteon tulleen myöhässä.

– Varmaan se on myöhässä, mikäli ajattelee, että kirkon olisi pitänyt ennen maaliskuuta tehdä päätös – ja tässä tapauksessa nimenomaan myönteinen päätös samaa sukupuolta olevien vihkimisestä tai vähintään siunaamisesta. Kuitenkin sen jälkeen kun

avioliittolain muutos hyväksyttiin joulukuussa 2014, asiaa on kirkon eri elimissä käsitelty ihan normaalissa aikataulussa.

Useat papit varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat jo kertoneet, että he aikovat maaliskuussa pyydettäessä vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Toisaalta piispainkokous katsoi selonteossaan, että avioliittolain muutos ei muuta kirkon avioliitto-opetusta ja vihkimiskäytäntöjä.

– Näyttää siltä, että ruohonjuuritasolla jotkut papit ottavat ratkaisun omiin käsiinsä. On valitettavaa, jos näin käy, etenkin koska nekin piispat, jotka ovat myötämielisiä samaa sukupuolta olevien vihkimiselle, ovat selkeästi sanoneet, että nykyinen kirkkojärjestys ja vihkikaava eivät sitä salli, Komulainen sanoo.

Hän muistuttaa, että eduskunnan linjauksen mukaan kirkot ja uskonnolliset yhdyskunnat voivat itse päättää, vihkivätkö ne samaa sukupuolta olevia.

– Sen takia sellaiset puheenvuorot, että kirkon pitää noudattaa lakia, ovat käsittämättömiä.

Kirkossa ei ylipäänsä pidä automaattisesti seurata maallisen vallan päätöksiä. Ihan eri asia on olla kristittynä sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen tai siunaaminen nousee kirkon omasta uskosta, ja perustella se teologisesti. Olisi todella tärkeää, että mitä ikinä sitten tehdäänkään, päätös tehtäisiin teologisten argumenttien perusteella.

Muissa Pohjoismaissa luterilaiset kirkot vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja. Tanskassa ja Islannissa on valtiokirkko, joten päättäessään pitää vihkioikeuden kirkot hyväksyivät uuden avioliittolainsäädännön. Ruotsissa samaa sukupuolta olevien vihkiminen hyväksyttiin vuonna 2009, Norjassa tänä keväänä.

Dogmatiikan yliopistonlehtori Minna Hietamäen mukaan yhdessäkään Pohjoismaassa samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen ei ole päädytty kovin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Ruotsin kirkossa homoseksuaalien asemasta alettiin keskustella jo 1950-luvulla.

– Norjassa taas kirkko otti ensin kielteisen kannan vihkimiseen. Kaikissa kirkoissa on myös eri tavalla ajattelevia ja sellaisia ryhmittymiä, jotka eivät vihkimistä hyväksy, Hietamäki sanoo.

Hänen on vaikea nähdä, että Suomessa kirkko päättäisi luopua vihkioikeudesta.

– Kaikissa Pohjoismaissa on todettu, että vaikka ei olisikaan teologisesti perusteltua, että kirkko vihkii ketään juridisesti avioliittoon, siitä ei haluta luopua, koska kulttuuriset syyt ovat niin vahvat.

Hietamäki kaipaisi laajempaa keskustelua, ettei puhuttaisi pelkistä seksuaalivähemmistöistä vaan pohdittaisiin myös sitä, miten perheet ja parisuhteet ylipäänsä tänä päivänä ymmärretään.

– Tässä on taustalla isompi vyyhti, johon kuuluu paitsi käsitys parisuhteesta ja avioliitosta myös koko kristillinen ihmiskäsitys. On monia erilaisia hyvän parisuhteen muotoja – ja myös paljon toimimattomia avioliittoja.

Kaisa Halonen

3

Tässä ja nyt

Hans v. Schantz

Vanhuus voi olla seesteistä aikaa Pekka Rantanen, 70, dialogiopas: ”Heurekan uusi näyttely kertoo ihmisen ikääntymisestä. Näyttelyyn tutustutaan meidän yli 70-vuotiaiden dialogioppaiden johdolla. Oppaiksi haki lähes 600 henkilöä. Minä olen yksi valituista. Heureka on minulle tuttu paikka. Olen toiminut täällä vapaaehtoisena jo pitkään.

Kierroksen aikana opas näyttää kolme kuvaa omasta elämästään. Yhdessä kuvassa olen 1970-luvulla työpaikallani. Tein urani it-alalla, ensin suunnittelijana ja sitten opettajana. Toisessa kuvassa on perheeni. Kuvan kääpiöpystykorva on vaihtunut. Koira toimii herätyskellonani ja henkilökohtaisena liikunnanohjaajanani. Kolmannessa kuvassa olen harrastukseni parissa arkeologisella kaivauksella.

Näyttelyssä pääsee kokeilemaan, millaista on toimia heikentyneen näön, kuulon tai lihasvoiman kanssa. Itse suhtaudun vanhenemiseen levollisin mielin.

Oma elämäni on kulkenut melko tasaisesti. Vaikea hetki oli työttömyys 1990-luvun laman aikaan. Ja vaikka elämässä olisi ollut vaikeuksia, vanhuus voi silti olla seesteistä aikaa.”

Soili Pohjalainen

Dialogi ajassa – vanhenemisen taito -näyttely Heurekassa 15.1.2017 saakka.

4 JUHANI RE KOLA Kirkkomme epätoivo

SEMINAARI la 5.11. klo 10‒18

Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo

Puhujina mm. piispa Tapio Luoma, päätoimittaja Jaakko Heinimäki, kirjailijat Antti Nylén ja Torsti Lehtinen Hinta 10 €, sis. lounaan ja kahvin. Ilmoittaudu 30.10. mennessä: espoonseurakunnat.fi

Kotimaiset koivusängyt Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pyökki, pähkinä, valkoinen, wenge, musta ja harmaa. Nyt meiltä myös Seniori-mallisto, johon saa moottoripohjan, nousutuen ja turvalaidat.

Mittojen mukaan teetetty matto on kaunis ja käytännöllinen. Sisal on kestävää luonnonkuitua. Mallistossa 4 struktuuria ja 20 eri sävyä.

Sisal-matot mittojen mukaan

www. sope .fi

Tervetuloa!

-15

%

SENIORI 90x200 KOLI 160x200 alk. 417€ (491€) 396€ (466€) + turvalaidat

15.11. asti

Myymälämalleja -30-60%

Kellojen soitto levisi Helsingin Kalliosta aina Uuteen Seelantiin asti.

Malmin raitti 17, Helsinki

puh. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna: ti-pe 10-18, la 10-16

SENIORILOMA KYLPYLÄSSÄ

Yli 800 kirkkoa soitti kelloja Ajatus soittaa Aleppon kelloja levisi neljälle mantereelle.

Helsinkiläisen Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo päätti 12.10., että Kalliossa soitetaan saattokelloja Syyrian sodan ja Aleppon pommitusten uhreille. Tavallisesti saattokelloja soitetaan hautajaisten päätteeksi.

Jo samana iltana kymmeniä seurakuntia lähti mukaan. Seuraavana päivänä muun muassa kaikki Vantaan seurakunnat soittivat kelloja. Kirkon tiedotuskeskuksen kautta haaste levisi myös Suomesta maailmalle.

Kampanja päättyi YK:n päivä-

2 vrk alk. 84 €/hlö 3 vrk alk. 120 €/hlö Tarjous voimassa 21.12.2016 asti.

Huoneita rajoitettu määrä.

Varaukset tunnuksella ELAKE osoitteessa ruissalospa.fi tai myyntipalvelusta, p. 02 44 55 100

Ruissalon puistotie 640, Turku p. 02 44 55 100 | info@ruissalospa.fi | ruissalospa.fi

nä 24.10. Tuona aamuna mukana oli jo yli 800 kirkkoa. Kelloja soitettiin eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. #AlepponKellot ja #BellsForAleppo olivat laajalti käytössä sosiaalisessa mediassa. Muun muassa BBC, Reuters, USA Today, Der Spiegel ja Christian Today tarttuivat aiheeseen.

Monella paikkakunnalla, myös Vantaalla, seurakunnat järjestivät lipaskeräyksiä sodan uhrien auttamiseksi. Vantaalla järjestettiin myös muun muassa hy-

väntekeväisyyskonsertti Myyrmäen kirkossa kampanjan päätöspäivänä.

Samana päivänä eli 24.10. järjestettiin Helsingissä puoluepoliittisesti sitoutumaton Save Syria -rauhanmarssi ja tukikonsertti. Konsertin tuotot lahjoitetaan ulkoministeriön kumppanuusohjelmassa mukana oleville avustusjärjestöille.

Syyrian sodan uhreja voi auttaa seuraavien luotettavien järjestöjen kautta: Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, UNICEF, Suomen Punainen Risti ja Suomen Pipliaseura. Lisätietoa löytyy järjestöjen verkkosivuilta.

Pauli Juusela

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Oletko eronnut vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä? Teen pro gradu-tutkielmaa Helsingin Yliopiston teologisen tiedekunnan käytännöllisen teologian osastolle ja olen kiinnostunut kokemuksistasi.

Kerään tutkimusaineistoa vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksista eroprosessiin liittyvästä tuesta. Millaista tukea sinä sait eroprosessissasi ja millainen tuki jäi puuttumaan?

Mitä vaikutuksia tuella tai sen puutteella oli?

Etsin tutkimukseen haastateltavia. Iälläsi, sukupuolellasi tai asuinpaikallasi ei ole merkitystä.

Tutkimukseen osallistuvien haastattelut suoritetaan yksilöhaastatteluina pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla haastateltavan kanssa sovittavassa paikassa, mutta tarvittaessa myös muual-

la Suomessa. Haastattelu on myös mahdollista järjestää videopuhelu- tai puhelinhaastatteluna.

Haastattelut pidetään loppuvuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana. Haastattelun kesto on 1-2 tuntia. Haastattelut nauhoitetaan analysointia varten ja materiaalia käytetään ainoastaan tutkimukseen. Haastateltavien henkilöllisyys säilyy anonyymina koko tutkimuksen ajan eikä osallistujia ole mahdollista tunnistaa valmiista tutkimuksesta.

Mikäli haluat osallistua haastatteluun, ota ystävällisesti yhteyttä osoitteeseen jaana.rissanen@helsinki.fi tai numeroon 041 484 5520. Vastaan myös mielelläni mahdollisiin tutkimukseen liittyviin kysymyksiin.

Jaana Rissanen

5

Väitellään

Tavara on uusi läski, Eveliina Lindell!

Mitä vähemmän on tavaraa, sen sujuvampaa on arki, uskoo ammattijärjestäjä Eveliina Lindell.

telee järjestyksen ylläpidon jalon taidon, tulevaisuudessa ei pääse syntymään pahaa kaaosta. Voi esimerkiksi opetella kieltäytymään ilmaisista tavaroista ja mainoslahjoista.

Kodin raivaaminen vaatii aikaa.

– Kyllä, mutta siitä on myös hyötyä, kun tavarat sen jälkeen löytyvät oikeaan aikaan oikeasta paikasta. Tavaraa voi perata jonkin aikaa vaikka vartin verran joka arkipäivä, ja pitää sitten perkaamisessa pidemmän tauon. Monilla on tavoitteena, että koti olisi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja. Jotkut tykkäävät hifistellä. Silloin kodin järjestäminen on jo harrastus.

Tavara on uusi läski. Siitä pitää päästä eroon.

– Aikoinaan vertasin blogissani ylimääräistä tavaraa läskiin. Enää en tekisi niin. Tavaran kertyminen on kulttuurin tuotetta. Siitä ei saisi syyllistää. Olemme tilanteessa, jollaista ei ole maailman historiassa aiemmin ollut. Tavaraa on enemmän kuin koskaan, ja eri sukupolvet ovat uuden tilanteen edessä yhtä aikaa.

Teinejä nyt ei ainakaan saa houkuteltua elämään siistimmin.

– Toiset nuoret voivat olla hyvinkin järjestelmällisiä. Luultavasti nuorella on jotkut tavarat järjestyksessä, vaikkapa meikit.

Miten ne pysyvät järjestyksessä? Voisiko samaa soveltaa muualle? Ympäristö pitää rakentaa niin, että se helpottaa arkea. Sijoitetaan pyykkikori sinne, minne likaiset vaatteet helposti jäävät. Yleensä tuomitaan helposti, mutta kannattaa mieluummin huomata pienikin hyvä. Pienten lasten ennakkoluulottomuus kannattaa hyödyntää ja tehdä järjestämisestä myönteinen asia. Meillä aiemmin pehmolelut pomppivat yöksi laatikkoon nukkumaan.

Mitä siistimpi huone, sen sekaisempi sielu.

– Monet kokevat päinvastoin, että tavaroiden järjestyessä myös asiat pään sisällä järjestyvät. Tavarat edustavat usein asioita, joita pitäisi tehdä. Kun toteaa, ettei olekaan käsityöihminen ja luopuu keskeneräisistä käsitöistä, voi alkaa tehdä jotain mitä oikeasti haluaa tehdä. Tavarasta eroon pääseminen ei ole itsetarkoitus. Mitä vähemmän tavaraa on, sen sujuvampaa on arki.

Lasten ollessa pieniä kannattaa keskittyä läsnäoloon eikä kodin järjestämiseen.

– Jos tavarapaljous ja kaaos ahdistavat suunnattomasti, asialle voi tehdä jotain. Voi myös lähteä lasten kanssa vaikka perhekahvilaan pois epäjärjestyksen keskeltä. Silloin epäjärjestystä ei myöskään hetkeen synny lisää. Kolmas vaihtoehto on opetella uusi suhtautumistapa asiaan ja hyväksyä, että pikkulapsivaiheessa joutuu hieman tinkimään kodin siisteydestä.

Soili Pohjalainen

Eveliina Lindell luennoi aiheesta Hyvä järjestys, sujuvampi arki la 19.11. klo 10–12 Korson kirkolla.

Lapsiperheissä ei voida välttyä tavarapaljoudelta ja kaaokselta.

Kodin järjestäminen on raskasta ja turhauttavaa, eikä se lopu koskaan.

– Se on ajoittain raskasta. Siksi on hyvä pitää mielessä motivaatio, eli se, mitä hyötyä järjestämisestä on itselle ja läheisille. Kun opet-

Jani Laukkanen

– Voi välttyä, mutta se vaatii tietoista paneutumista asiaan.

Moni hankkiutuu mielellään eroon tarpeettomiksi jääneistä vauvakamoista tarjoamalla niitä eteenpäin. Kieltäytymisessä täytyy olla aktiivinen ja diplomaattinen. Omat vanhempani kysyvät, mitä lapsillemme voisi ostaa lahjaksi. Sitten mennään äitini kanssa ostamaan esimerkiksi talvikenkiä. Kotonamme on vetolaatikko, johon sullon tarpeettomia tavaroita ja vaatteita.

Kun laatikko ei enää mene kiinni, vien sisällön vaate- ja lumppukeräyksiin ja lahjoitan kirpputorille.

Tavaraa voi perata vaikka vartin verran joka arkipäivä.

Kolumni

Riitelyssä kukaan ei voita Toinen uhkailee vankilalla ja toinen heittää ahdistelusyytöksiä. On vaikeaa tietää, kuka on voittaja. Amerikan presidentinvaalit ovat likaisemmat kuin koskaan.

Sosiaalisen median kuplani lävistävät pilakuvat Donald Trumpista. Naurahdan, mutta samaan aikaan mieleeni tulee isäni sanonta: ”Ei sen tarvitse häävi olla, joka osaa toista haukkua.”

Vahvistusharha on psykologinen nimitys ilmiölle, jossa ihminen omaksuu tietoa valikoivasti. Huomaamattaan hän hakee keskusteluista tai tutkimuksista vahvistusta omalle ennakkokäsitykselleen ja hyväksyy vain sellaisen informaation, joka on yhtenevä aikaisemman tiedon kanssa. Esimerkiksi saman sukupuolen liittoja vastustava etsii Raamatusta todisteita avioliiton kuulumisesta miehelle ja naiselle, kun taas toiset löytävät jakeita tasa-arvosta. Erimielisyydet kärjistyvät, vaikka osapuolilla olisi sama aineisto edessä.

Sosiaalinen media tukee vahvistusharhaa. Ihmiset seuraavat mielellään samanmielisiä ihmisiä, jotka linkittävät

samanmielisiä uutisia ja meemejä. Omaan uutisvirtaani ei ole ilmestynyt puolusteluja Trumpin ajaman muutoksen puolesta eikä hurrausta Brexitistä. Siellä ei näy homoliiton vastustajia.

Vahvistusvinouman voi oikaista kuuntelemalla. Toisella yleensä on omat perustelunsa ajatella niin kuin ajat-

”Vahvistusvinouman voi oikaista kuuntelemalla.” telee. Haaste on tähdätä kuuntelemisellaan ymmärtämiseen, ei omaan vastaamiseen. Millainen maailma olisi, jos etsisi apua, lohtua ja vahvistusta sellaisilta, jotka ovat erilaisia kuin itse? Mitä, jos osaisi ajatella äänestäjiä, jotka ovat eri sukupuolta, rotua, koulutustaustaa, ikää tai tulotasoa ja kysyä heiltä – ihan oikeasti kysyä – miksi he tukevat tiettyä kandidaattia? Ei aloittaakseen riitelyä vaan aloittaakseen keskustelun.

Takinkääntämisellä on turhaan huono maine. Ehkä eniten arvostan ihmisiä, jotka ovat niin notkeita, että pystyvät joustamaan omissa asenteissaan ja mielipiteissään.

Jesuiittapappi Anthony de Mello lopettaa riitelyn: ”Mitä enemmän ymmärrätte ihmisluontoa, sitä vähemmän tunnette tarvetta tuomita ketään.”

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 HERÄNNÄISSEURAT

la 3.12. klo 18.00 ja 21.00 pyhän laurin kirkko liput alk. 32,50 €/27,50 €/17,50 € Ticketmasterista toimituskuluineen

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

To 27.10. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu, saarna Piia Rytilä, Kallion kko, It. Papink. 2, Hki. Kaikille avoimet musiikkiharj. klo 17.

La 29.10. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp. 1, (Kontula) Hki. Su 30.10. klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksenkko, Korkeavuorenk. 12; kirkkokahvit ja seurat Högbergsalen, Korkeavuorenk. 10, Hki. Klo 10 kirkkopyhä P. Katariinan kko, Lärkkullant.

26, (Karjaa) Raasepori; lounas ja seurat Iso Pappila. Klo 11.30 Rekolan kko (messun jälk.), Kustaant. 22. Klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket. 1, Hki; saarna L. Väyrynen-Si, Seuratuvan lapsikuoro ja Herännäisnuorten k. kvart., kahvit ja seurat.

Ti 1.11. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); Elenius.

Ke 2.11. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrnn. 1, Hki, iltatee klo 18.30.

Pe 4.11. klo 19 Soukan kpli, Soukankj. 3, Espoo.

La 5.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo; Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 6.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, saarna M. Ruuttunen; Tulisuont. 2, Hki; soppa ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk. 16.

Saarna Ilkka Mattila; kirkkokahvi ja seurat srk-keskus. Klo 14 Myyrmäen kko, Uomat. 1. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Auto-talo, Kamppi); mm.

V.-M. Hynninen, Väyrynen-Si. Klo 16 tutustutaan uusiin Siionin virsiin Mäntynummen srk-sali, Mäntynumment. 17, Lohja.

Ma 7.11. klo 19 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; kahvit klo 18.30.

Ke 9.11. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3, 3.krs.

To 10.11. klo 18 Länsi-Pasilan kpli, Winqvistink. 2, Hki. Bibliodraamaryhmä Seuratuvalla la 12.11., 19.11., 26.11. klo 15-19, tied. & ilm. 4.11. menn. aluesiht. p. 0400 882 251.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Sanalla sanoen ja laulaen

piplia.fi

Nahkakantinen Raamattu Laadukas Raamattu kultaisella nimipainatuksella.

Myös nahkakantisia virsikirjoja. Valikoiman löydät netistä www.pipliakauppa.fi

Kolmikielinen Kolmiki vVuorisaarna Upeasti kuvitettu Vuorisaarna. Kielet arabia-englantisuomi. 6,50 €

uutuus

Uudet virsikirjat Virsikirjoissa on nyt 79 uutta soinnutettua virttä.

Tilaa omasi adventiksi. ` t ™

Suomen Pipliaseura |

myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi

| pipliakauppa.fi

– Iankaikkisuudessa saan olla vielä pitkään äiti, sanoo lapsensa menettänyt Ruut Kaukinen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANS V. SCHANTZ

V

alokuvassa vastasyntynyt on kääritty peittoon. Vain hänen kasvonsa näkyvät. Silmät ovat kiinni. Kasvot ovat niin liikuttavan avuttomat kuin vain ihan pienen vauvan kasvot ovat. Vaimean tuhinan voi melkein kuulla. Kuvan vauva, Samuel Ristonpoika, ei kuitenkaan nuku. Hän on kuollut jo kohdussa ennen syntymäänsä.

– Meille on ollut tärkeää, että Samuel tehdään arvokkaaksi ja olemassa olleeksi, että hä-

Lyhyt ja ar nestä puhutaan ja näytetään kuvia, kertoo Samuelin äiti Ruut Kaukinen.

Ensimmäisissä kuvissa Samuel on isänsä sylissä. Kun ne otettiin, Ruut-äiti taisteli teho-osastolla elämästään. Kesken synnytyksen hän oli alkanut haukkoa henkeä. Sitten hänen sydämensä pysähtyi kokonaan.

Ruut Kaukisen tilan aiheutti lapsivesiembolia, hyvin harvinainen komplikaatio. Siinä lapsivettä pääsee äidin verenkiertoon ja aiheuttaa eräänlaisen allergisen sokin, joka pysäyttää keuhkoverenkierron ja sydämen.

Vain harva äiti selviää siitä hengissä, vielä harvempi Kaukisen tavoin ilman pysyviä vaurioita.

– Lääkärit sanoivat jälkeenpäin, että lääketieteellisesti minä en ollut pelastettavissa. He olivat kokeneet tilanteessa täydellistä rauhaa, ikään kuin heidän käsiään olisi ohjattu. Me haluamme ajatella sitä niin, että enkelit ohjasivat lääkärien käsiä.

Samuel, joka oli täysin terve, kuoli 40. raskausviikolla, koska hänen napanuoransa oli solmussa. Hän on yksi noin 150 suomalaislapsesta, jotka vuosittain kuolevat kohdussa.

Samuelin kuoleman jälkeen Kaukinen ja hänen miehensä huomasivat nopeasti, että kohtukuoleman kokeneiden perheiden asema ei ole sama kuin muiden lapsensa menettäneiden. Lasta ei kirjata väestörekisteriin. Sen vuoksi kaikki seurakunnat eivät automaattisesti soita lapselle muistokelloja eikä hänen nimeään lueta kirkossa tai hänelle sytytetä pyhäinpäivänä kynttilää.

Se, että yhteiskunta ja ympärillä olevat ihmiset tunnustaisivat heidän vanhemmuutensa ja puhuttelisivat heidän lastaan nimeltä, helpottaisi Kaukisen mukaan perheiden surua paljon.

– Jos Samuel olisi syntynyt elävänä ja elänyt tunninkin, hän olisi tässä yhteiskunnassa ihan erilaisessa asemassa.

– Milloin ihminen saa elä-

7

Ruut Kaukinen käy usein poikansa Samuelin haudalla. Sinne on kotoa kävelymatka.

vokas elämä män? Silloinko, kun hän tulee äidin kohdusta? Itse ajattelen, että lapsellani on ollut yhdeksän kuukauden mittainen elämä ja se on ollut arvokas sellaisena, Kaukinen sanoo.

Samuel haudattiin kaksi vuotta sitten pyhäinpäivän aattona Helsingin pitäjän hautausmaalle Pyhän Laurin kirkon kupeeseen. Kun pyhäinpäivänä kirkossa luettiin vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja heille sytytettiin kynttilät, myös Samuelia muistettiin.

Seuraavana pyhäinpäivänä kirkossa sytytettiin jälleen kynttilä saman perheen jäsenelle: Ruut Kaukisen lanko Sakari oli juuri menehtynyt syöpään. Sittemmin hänet haudattiin lähelle Samuelia.

– Ajattelen, että Sakari on taivaassa pitämässä huolta minun lapsestani ja minä taas täällä autan siskoani huolehtimaan Sakarin lapsista. Juttelen Sakulle ja Sampalle mielessäni, ehdotan vaikka, että menisivät tä-

nään pelaamaan fudista.

– Minulla on aito usko siihen, että Samuel ja Sakari ovat hyvässä paikassa Jumalan luona. Täällä maan päällä ollaan pieni pätkä elämästä. Iankaikkisuuden näkökulmasta saan olla vielä pitkän aikaa Samuelin äiti.

Viime aikoina Ruut Kaukinen on ajatellut Samuelia paljon, miettinyt millainen olisi kaksivuotias taapero. Enää suru ei kuitenkaan ole koko ajan, jokaisessa hetkessä läsnä. Hän on jopa alkanut tuntea, että elämästä voi tulla vielä hyvää, vaikka siitä ei tullutkaan lainkaan sellaista kuin hän olisi toivonut.

Suurinta iloa hänelle tuo ihan tavallinen elämä 8-vuotiaan esikoisen Nooan ja Risto-puolison kanssa.

– Ensisijaisesti olen kuitenkin elävän lapsen äiti. Nooa on pitänyt minut arjessa kiinni. Lapsen aito ja raikas tapa suhtautua asioihin on ollut helpottavaa.

– Riston kanssa olemme olleet tukena toisillemme ja lohdutta-

neet vuorotellen toinen toistamme. Samuelin kuoltua jäin ensin äitiyslomalle. Se oli karmaisevaa: oli äitiysloma mutta ei lasta. Tyhjä syli tuntui fyysisenä tuskana. Käsiä särki ja tuntui, että minulla oli sydämen puolella tuhkakasa, jossa luut törröttivät, Kaukinen kertoo. ”Oma vauva pienoinen, jätit syliin tyhjyyden. Saatoin sinut matkalle, turvaan taivaan kannelle”, Kaukinen kirjoittaa Samuelin muistoksi kootussa kirjassa. Runot ovat olleet hänelle yksi väline käsitellä menetystä.

Mutta on hän puhunutkin: niin perheensä, ystäviensä, ammattiauttajien kuin muiden lapsensa menettäneiden vanhempien kanssa. Sen sijaan vieraiden hyvää tarkoittavat kommentit ovat tuntuneet joskus raskailta.

– Minulta on kysytty esimerkiksi, olemmeko haudanneet lapsemme. No, mitä muuta me olisimme tehneet hänelle? On saatettu sanoa, että sitten vaan uutta lasta tekemään, tai että

Kuka?

Ruut Kaukinen, 40, Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori. Asuu miehensä Riston ja poikansa Nooan kanssa Viertolassa.

Mitä?

Käpy – Lapsikuolemaperheet ry:n hallituksen jäsen ja kokemuskouluttaja. Lapsensa menettäneet vanhemmat ajavat kansalaisaloitetta siitä, että kuolleena syntyneet lapset voitaisiin kirjata omalla nimellään väestötietojärjestelmään.

Motto? ”Elämästä voi tulla vielä hyvää.”

onneksi se tapahtui tuossa vaiheessa eikä myöhemmin.

Raskainta surussa on Kaukisen mukaan ollut se, että hänellä ei ole Samuelista muita muis-

toja kuin kohdussa tuntuneet potkut. Hän suree menetettyjä unelmia, mutta myös oikeaa ihmistä, jota ei saanut elossa käsivarsilleen.

– Suru on aika puhdas tunne. Surua vaikeampaa on ollut se, miten paljon nuo kokemukset horjuttivat perusluottamusta elämään. Tuntui, että mitä tahansa hirveää voi tapahtua milloin vaan, kuka tahansa voi kuolla. Pitkään pelkäsin laskea Nooaa pois silmistäni. Minulla oli jatkuva hätä siitä, ovatko kaikki läheiseni elossa ja onko kaikki kunnossa. T

• Katso Ruut Kaukisen videohaastattelu Valomerkki.fi:ssä.

• Sinua en unohda -muistokonsertti pyhäinpäivänä 5.11. klo 20 Pyhän Laurin kappelissa.

Pekka Simojoen ja Petri Laaksosen musiikkia Sakari Antilan sovituksina. Lauluryhmä ja soitinyhtye. Vapaa pääsy, kolehti Käpy ry:n vertaistukitoimintaan.

8

Kokkikurssi, jolla jaetaan suru ja ruoka Työikäisten leskien kokkikurssilla voi viljellä myös mustaa huumoria. teksti Hanna Antila kuva Saara Vuorjoki

T

ämän sunnuntain ruokalista näyttää seuraavalta: kasvissosekeittoa, lihamureketta sieni–sulatejuustotäytteellä, salaattia, gluteenitonta mustikkapiirakkaa ja mustikkasmoothieta.

Leskien kokkikurssin ohjaaja, kotitalousopettaja Tiina Matilainen jakaa reseptit ja essut osallistujille, ja sitten käydään hommiin. Ilolan seurakuntatalon keittiö ei ole kovin tilava eikä uunejakaan ole kuin yksi, mutta hyvin suunnittelemalla ja aikatauluttamalla tänne sopii monta ruoanlaittajaa.

Idea leskien kokkikurssista syntyi eräässä kesäisessä nuorten leskien illanvietossa. Yh-

teistyökumppaneina ovat Suomen Nuoret Lesket -yhdistys, joka kustantaa raaka-aineet, ja Tikkurilan seurakunta, joka tarjoaa tilat.

Yhdessä on valmistettu ihan tavallisia suomalaisia ruokia.

– Ruismarjapuuroa, kiisseliä, kauraleipää, teeleipää, rieskaa, marjarahkaa, makaronilaatikkoa, Tiina Matilainen luettelee.

Kävijöiden toivomuksesta kurssilla on opeteltu myös kalan käsittelyä. Myös ruoan ohjesäilytysaikoja on käyty läpi.

– Porukka on ollut hyvin motivoitunutta, Matilainen kehuu.

Kokoontumiset päättyvät aina siihen, että katetaan pöytä ja syödään yhdessä. Sekin voi olla harvinaista herkkua ihmisille, joista moni asuu ja syö usein yksin.

Se, että tämä on juuri leskien kokkikurssi, sekä näkyy että ei näy. Eniten puhutaan ihan jokapäiväisistä asioista, mutta välillä keskustelut kääntyvät ilman puolisoa elämiseen ja suruun.

Nauraakin silti saa, ja täällä voi viljellä myös mustaa huumoria, sellaista, jota ehkä ymmärtää vain toinen leski.

Sillä aikaa kun mustikkapiirakka kypsyy uunissa, on hetki aikaa puhua surusta. Ryhmäläisillä leskeytymisestä on jonkin aikaa. Kariksi esittäytyvä mies, 59, jäi leskeksi 2,5 vuotta sitten.

Vaimon kuolema ei tullut täysin yllätyksenä, sillä hän oli sairastanut neljä vuotta.

– Sattuma korjasi satoaan, Kari toteaa.

Nuorten Leskien toimintaan hänet toi vertaistuen tarve. Kari kokee, että vaikka ihmiset ovat erilaisia ja eri-ikäisiä, kokemus leskeksi jäämisestä yhdistää.

– Suurin osa näistä ihmisistä on sellaisia, joihin ei muuten törmäisi, hän arvioi.

Sari Rantanen jäi leskeksi

keskellä lapsiperhearkea. Hänen aviomiehellään diagnosoitiin agg­ressiivinen syöpä, joka vei miehen nopeasti.

– Meillä oli silloin 5- ja 3-vuotiaat lapset ja kuuden viikon ikäinen kuopus. Vauvan ristiäiset pidettiin kaksi viikkoa mieheni hautajaisten jälkeen, Rantanen kertoo.

Kaikki tapahtui nopeasti, eikä kuolemaan osannut varautua.

– Emme ehtineet puhua asioista. Mieheni ei kuitenkaan pelännyt kuolemaa, enkä minäkään. Uskon Jumalaan ja siihen, että on taivas ja että me näemme vielä.

Rantaselta on pakko kysyä, miten siitä voi ylipäätään selvitä, että jää leskeksi, kun on kolme alle kouluikäistä lasta.

– Jotenkin vain olen selvinnyt.

Mutta onhan tämä ollut kauhean rankkaa, hän toteaa.

– Olen hakenut vertaistukea, enkä ole suostunut jäämään neljän seinän sisään.

Kun läheinen kuolee, huomaa,

millaisessa kulttuurissa me suomalaiset elämme. Monen on vaikea puhua kuolemasta tai edes kohdata ihminen, joka on juuri menettänyt läheisensä.

– Ihmiset elävät niin omissa kuplissaan. ”Otan osaa” ei kovin paljoa auta, Kari sanoo.

– Suomessa yksityisyys on vahvaa. On tietysti ihmisiä, jotka ovat murehtineet kanssani.

Silti on tuntunut välillä vähän siltä, että muistotilaisuuden jälkeen muut palasivat normaalielämään, mutta minä en, hän jatkaa.

Sari Rantanen oli tottunut käymään perheraamiksessa miehensä kanssa. Sinne hän meni miehensä kuoltuakin, ja sai sieltä voimaa, vaikka olo oli välillä ristiriitainen. Muiden perhe-elämä jatkui ennallaan, mutta hänen tilanteensa oli muuttunut täysin.

Rantanen hakeutui myös vertaisryhmiin.

– Kävin seurakunnan sururyhmässä, sellaisessa mummokerhossa viisi kertaa. Sitten me-

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Aika ei paranna haavoja, asian käsittely parantaa.”

Sari Rantanen on kokenut, että vertaistuen hakeminen on tärkeää leskeksi jääneille.

Leskien kokkikerhossa voi sekä surra että nauraa.

nin Nuorten Leskien vertaisryhmään nuorimmaisen kanssa.

Vauva kulki sylistä syliin.

Myös Rantanen tietää, että surun kanssa voi jäädä helposti yksin.

– Olen joutunut opettelemaan avun pyytämistä. Hautajaisten aikaan moni sanoi, että heille voi aina soittaa, mutta minä toivoin, että minuun otetaan yhteyttä. En kuitenkaan halua olla vain autettava, haluan olla ystävä.

Miehen kuoltua Rantasen ystävät ja tuttavat auttoivat esimerkiksi tuomalla ruokaa. Ulkopuolisen on kuitenkin vaikea hahmottaa sitä, että suru voi olla loppuelämän seuralainen.

– Ihmiset ehkä olettavat, että suru on äkkiä ohi ja sen jälkeen kaikki jatkuu entisellään, vaikka ei mikään enää koskaan palaa entiselleen.

Leskeksi jäänyt kokee paitsi surua myös monia muita tunteita. Katkeruus on niistä yksi. Miksi juuri meille kävi näin ja toiset

sen kun porskuttavat yhdessä?

– Me molemmat, minä ja mieheni, olimme menettäneet isän nuorena. Kun menimme naimisiin, pyysimme, ettei tähän perheeseen tulisi isättömyyttä.

Mieheni oli niin täynnä elämää ja hänellä olisi ollut niin paljon annettavaa, Sari Rantanen kertoo.

– Kyllä hänen kuolemansa vaikutti myös jumalasuhteeseeni.

Toisaalta helpottaa, kun on käsitys siitä, mihin täältä on menossa. Jumala on kyllä auttanut.

Vuosien aikana suru on muuttanut muotoaan.

– Ensimmäisen vuoden itkin.

Aika ei paranna haavoja, asian käsittely parantaa, Rantanen arvioi.

Kari taas ei usko puheeseen surutyöstä ja surun vaiheista.

– Ei ole mitään vaiheita. Se on täyttää soopaa. Ehkä niin ajatellaan, koska leskilläkin on tarve uskoa, että tämä tästä vielä helpottaa.

– Suru elää omaa elämäänsä.

Se helpottaa, jos helpottaa. Pitäisi vain olla armollinen itselleen ja mennä eteenpäin päivä kerrallaan, Kari toteaa.

Hänelle helpotusta on tuonut kaikenlainen mielekäs tekeminen, joka vie ajatukset muualle.

– Ei voi oikein yleistää, että mitä juuri leskeksi jääneen kannattaa tehdä. Sen voin kuitenkin sanoa, että kannattaa tehdä asioita, jotka saavat hyviä ajatuksia liikkeelle.

Myös Rantanen on huomannut, että ihmisillä on omat tapansa surra, eikä oikeaa tapaa ole. Vertaistuen hakemista hän kuitenkin suosittelee.

– Sitä kannattaa hakea, sillä siinä ihminen huomaa, ettei ole ainut, jolle on käynyt niin. Kannattaa myös pitää huolta omasta jaksamisestaan ja tehdä niitä asioita, jotka antavat voimaa. Ei se ole itsekästä. 1 • Työikäisten leskien vertaisryhmä su 6.11, 27.11 ja 18.12. klo 16–18 Tikkurilassa, Unikkotie 5 A, 3 krs. Lisätietoa: www. nuoretlesket.fi.

• Sururyhmiä läheisensä menettäneille www.vantaanseurakunnat.fi.

Pia Valkealahti, 48, palasi kahdesti Myyrmäkeen 80 %

20 %

Länsivantaalainen

Helsinkiläinen

Asuin 2-vuotiaaksi Kaivokselassa. Muutimme sieltä isän ja äidin kanssa Myyrmäkeen Uomakujalle. Siellä oli paljon lapsia, leikimme pihalla ja seikkailimme lähimetsässä. Olin 8-vuotias, kun muutimme vasta rakennettuihin taloihin Jönsaksenpolulle. Kävin Uomarinteen koulua musiikkiluokalla ja luin A-kielenä venäjää. Jatkoin samassa koulussa, vaikka koulumatka tuntui pitkältä. Kävin Myyrmäen yläasteen ja lukion.

Opiskeluaikana asuin Lauttasaaressa. Se oli mukavaa opiskelijaelämää ja Lauttasaari lähellä keskustaa. Opiskelujen jälkeen muutin parhaan kaverini kanssa Vaahtokujalle Myyrmäkeen. Sitten ystäväni meni naimisiin ja pian minäkin muutin Vaahtokujalta tulevan mieheni luo Hakaniemeen. Siellä syntyivät lapset, Ville, nyt 11, ja Ilona, 8. Kun Ilona oli vauva, muutimme Kilterinmäkeen.

Työskentelen Tikkurilassa nuorten Ohjaamossa. Palasin Vantaalle, mutta Helsinki jäi mieleen itämään. Siellä kaipasin metsää, mutta pidin kaupungin tunnelmasta.

Elisabet Aho

Kysyn vaan

Miksi täit ovat yleistyneet?

Tänä syksynä moni on taas saanut kuulla, että lapsen koulussa tai päiväkodissa on täitä. Onko niitä erityisesti juuri syksyllä, tartuntatautien terveydenhoitaja Aino Rista?

– Syksyllä yhteydenottoja alkaa tulla, koska siirrytään enemmän sisätiloihin.

Täit leviävät päästä päähän, kun ollaan lähekkäin tai kaulakkain. Ne voivat levitä myös hattujen tai vaikka hiuspompuloiden välityksellä. Täit eivät siis hypi tai lennä.

Vielä 1990-luvulla tai edes 2000-luvun alussa täit eivät olleet näin yleisiä. Mitä on tapahtunut?

– Tästä on erilaisia arvauksia, mutta ei selittävää tutkimusta. Yksi syy on se, että täit ovat alkaneet tulla vastustuskykyisiksi joillekin myrkkypohjaisille shampoille ja ne pystyvät lisääntymään shampoon käytön jälkeen. Nyt on sitten kehitetty uusia shampoita, jotka tukehduttavat täit.

– Toinen syy voi olla se, että nykylasten vanhemmat eivät ole eläneet sitä aikaa, kun täit olivat yleisiä, eivätkä siksi tunnista niitä. Aikaisemmin pojilla oli todella lyhyet hiukset ja tyttöjen hiukset olivat leteillä. Vapaana oleviin hiuk-

siin täit tarttuvat helpommin. Puhtauteen täit eivät liity.

Onko kutina ainoa merkki siitä, että lapsella on täitä?

– Useimmiten kyllä, mutta kaikki eivät koe, että pää kutisee. Kun koulusta tai päiväkodista tulee tieto täistä, kannattaa tarkistaa perheenjäsenten hiukset täikammalla, jonka voi hankkia apteekista. Täishampoota ei kannata käyttää varmuuden vuoksi vaan vasta sitten, kun on aihetta. Lisää ohjeita esimerkiksi täikamman käytöstä saa Vantaan kaupungin verkkosivuilta.

Onko muuta tehtävissä?

– Lakanat kannattaa vaihtaa, ainakin tyynyliinat. Myös päähineet voi pestä tai ottaa pois käytöstä hetkeksi, samoin hiusharjat ja kammat.

Hanna Antila

10

Rituaalit saattavat kuolevaa Miten hindut, buddhalaiset ja muslimit haluavat jättää jäähyväiset rakkailleen? teksti Nina Riutta kuva Timo Saarinen

H

oitolaitosten työntekijät ja saattohoitajat sekä hautaustoimistojen työntekijät kohtaavat yhä useammin eri uskonto-

kuntiin kuuluvia.

Suomessa hautaamiskäytännöt ja -rituaalit poikkeavat siitä, miten eri kulttuurista tänne muuttaneiden synnyinmaassa toimitaan. Muiden uskontojen tapoja ja rituaaleja pyritään toteuttamaan niin hyvin kuin pystytään.

– Jos ajatellaan ihmisiä, joilla on uskonnollinen maailmankuva, olivat he sitten hinduja, buddhalaisia, muslimeja, kristittyjä tai ihan mitä vaan, kuolema on tärkeä asia. Se ei ole persoonallisen elämän loppu niin kuin materialistisessa maailmankuvassa, sanoo uskontotieteilijä, kulttuuriantropologi ja tutkija Maija Butters.

Hindulaisuus on uskontona hajanainen, mutta Maija Buttersin mukaan voidaan puhua yleisintialaisesta elämäntavasta.

– Hindulainen maailmakuva on syklinen, joka tarkoittaa ikuista syntymän ja kuoleman kiertokulkua. Ja jos ajattelee, että kosmos on lukemattomia kertoja syntynyt ja tuhoutunut, niin yksilön kuolema siinä ei ole kauhean keskeinen tapahtuma, Butters toteaa.

Useimmille hinduille sielu on ikuinen.

Ihmisen kuollessa vain ruumis kuolee ja sielu jatkaa matkaa. Hindulaiset ajattelevat, että kuoleman hetkellä vallitseva tietoisuus vaikuttaa siihen, mihin sielu menee.

– Saattohoitokodissa, kotona tai sairaalassa laitetaan jumalten kuvia kuolevan hindulaisen lähelle. Kuolevalle luetaan tai lauletaan tai ollaan vain lähellä. Ympärillä on perhe ja läheiset, Butters kertoo.

– Idän uskontoja tunnustavien identiteetti on yhteisöllisempi kuin meidän länsimaisten ihmisten, ja se näkyy myös kuoleman läheisyydessä. Ihmistä ei jätetä yksin. Muiden läsnäolo kuolevan vierellä on erittäin oleellista.

Hindulainen pappi kutsutaan paikalle vasta sitten, kun ihminen on kuollut.

Häntä tarvitaan hautajaisrituaalien hoitamiseen, koska ne pitää tehdä määrätyllä tavalla.

Suomessa yleensä sairaalahenkilökunta laittaa vainajan ja perhe voi olla siinä mukana. Vainaja puetaan omiin vaatteisiin ja pannaan arkkuun. Hindut polttohaudataan aina.

Ennen polttamista hautajaisrituaaleja tehdään joko sairaalassa tai krematoriossa: luetaan tietyt tekstit ja sanotaan tietyt mantrat ja rukoukset.

– Vainajalla on yleensä vaaleat vaatteet ja pappi koristelee hänet kukkaseppelein.

Hän saattaa myös tehdä vainajaan rituaalisia koristeluja santelipuutahnalla. Pappi pirskottelee vainajan päälle Gangesin pyhää vettä ja sitä laitetaan myös vainajan suuhun. Tämä rituaali liittyy ruumiin puhdistamiseen, Maija Butters selittää.

Ruumiin polttaminen pitäisi tehdä hindulaisen opin mukaan mahdollisimman pian kuoleman jälkeen, mielellään vuorokauden aikana.

– Keskustelin hindulaisten maahanmuuttajien kanssa, ja he sanoivat kokevansa ahdistavana ajatuksen, että kuolleen ruumis olisi päiviä jossain kylmässä, Butters kertoo.

– Ehkä he kokevat, että henki jää vangituksi mätänevään ruumiiseen. Kysyin krematoriosta, miten tällaisessa tilanteessa toimitaan, ja sieltä sanottiin, että omaisten toiveet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Hindulaisen vainajan tuhkat halutaan usein viedä Intiaan ja sirotella siellä johonkin pyhään jokeen. Jos se ei ole mahdollista, tuhkat sirotellaan Suomessa uurnalehtoon tai luontoon.

Buddhalaiselle ajatus kuolemasta on yleensä helppo, koska kaiken lähtökohta on ikuinen muutos. Buddhalaisuudessa ei uskota pysyvän sielun olemassaoloon, mutta siitä huolimatta puhutaan jälleensyntymästä.

– Kun buddhalaiselta kysytään, mikä

jälleensyntyy, niin vastaus annetaan usein vertauksen muodossa: jos sinulla on kynttilä ja siinä on liekki ja siirrät siitä toiseen kynttilään tulta, onko se tuli sama kuin ensimmäisessä kynttilässä? Maija Butters havainnollistaa.

Buddhalaiset uskovat, että kuolemassa on mahdollisuus valaistua ja saada syvällinen ymmärrys olemassaolon perimmäisestä luonteesta.

– Varsinkin tiibetinbuddhalaisuudessa kuolema on todella tärkeä hetki. Tiibetiläisillä on kirjoitettu opas siitä, mitä kuolemassa tapahtuu keholle ja miten henki alkaa irtaantua kehosta ja missä se menee eri vaiheissa, Butters kertoo.

Ympäristön levollisuutta kuolinhetkellä korostetaan buddhalaisuudessa vielä enemmän kuin hindulaisuudessa. Kuolevan lähelle voidaan tuoda Buddha-patsaita ja valaistumisolentojen kuvia. Jos hän saa kuvan esimerkiksi rakastavan myötätunnon ja lempeyden jumaluudesta, se muistuttaa häntä näistä ominaisuuksista.

– Onhan meilläkin tämäntyyppisiä kuvia Jeesuksesta, esimerkiksi sellainen, jossa hänellä on karitsa sylissä, Butters huomauttaa.

Ruumiiseen kosketaan buddhalaisuudessa mieluiten vasta kolmen päivän päästä kuoleman jälkeen.

– Tämä on Suomen hoitolaitoksissa haasteellista, mutta kyllä ruumiin annetaan olla rauhassa niin pitkään kuin mahdollista. Ortodokseilla on tämä sama tapa. He haluavat myös rukoilla vainajan ruumiin äärellä, Maija Butters kertoo.

Kuolevan vierellä ovat omaiset ja dharmaystävä, jos mahdollista. Dharma tarkoittaa Buddhan oppia. Juuri ennen kuolemaa munkki lukee ääneen laulaen tiettyä rukousta. Kuoleman hetkellä munkki vaihtaa rukouksen. Sillä aletaan ohjata henkeä eteenpäin.

Butters on kysellyt suomalaisilta buddhalaisilta, minkälaisia hautajaisia heillä on tapana pitää. Vastauksena on ollut, ettei ole niin väliä, mitä vainajan ruumiille tehdään kuoleman jälkeen, mutta monet

toivovat buddhalaisia hautajaisia.

– Kantasuomalaisen buddhalaisen suku harvoin on buddhalainen, joten hautajaisia saatetaan viettää luterilaiseen tapaan. Olisi kuitenkin tärkeää kunnioittaa vainajan toiveita.

Suomessa buddhalaiset useimmiten polttavat ruumiin, mutta toisinaan arkku haudataan maahan.

Muslimit uskovat, että elämässä ei tapahdu mitään ilman, että Allah olisi sitä säätänyt. Esimerkiksi sairaan aktiivinen hoitaminen on tärkeää ja toivottavaa, mutta lopulta kaikki on korkeimman kädessä.

Islamilaisuudessa vainajan pesu on tärkeä rituaali ja ruumis pitää haudata mahdollisimman pian kuoleman jälkeen. Muslimien yhteisössä ainakin Helsingissä on ruumiiden pesijöitä.

– Rituaalisessa pesussa on tarkasti määritellyt vaiheet, ja toimitus kestää yli tunnin. Käytännössä tämä on hiukan ongelmallista, sillä aina ei välttämättä ole pesumahdollisuuksia, Maija Butters sanoo.

Hoitolaitoksissa vainaja voidaan yleensä viedä pesuhuoneeseen, ja ruumishuo-

11

Muslimit asettavat hautakiven paikoilleen noin vuoden kuluttua hautajaisista. Kuva Ruskeasannan hautausmaalta.

neilla on pesumahdollisuus. Rituaalisessa pesussa tarvitaan vesipiste, käsisuihku ja viemäri.

– Ruumiin pesijät, useimmiten naiset, osaavat kyllä hoitaa pesun, vaikka vesi ja viemäri puuttuisivatkin, mutta periaatteessa pesu pitää tehdä juoksevalla vedellä, Butters selventää.

Rituaalinen pesu tehdään yleensä juuri ennen hautaamista ja vainaja pestään kolme kertaa. Ensimmäisessä pesussa veden seassa käytetään lootuspuun lehdistä tehtyä jauhetta. Toisessa pesussa käytetään vain vettä. Kolmannen pesuveden joukossa on kamferia.

– Pesun jälkeen vainaja kuivataan ja naisten hiukset letitetään. Hänet laitetaan käärinliinoihin, jotka solmitaan tietyllä tavalla. Vainaja pannaan arkkuun tuettuna oikealle kyljelleen. Muslimimaissa ei käytetä arkkuja, mutta meillä Suomessa arkkua on pakko käyttää, Butters sanoo.

Muslimit eivät käytä polttohautausta.

Haudalla lausutaan hautausrukous. Kun hauta on lapioitu umpeen, hautajaiset

”Muslimimaissa ei käytetä arkkuja, mutta meillä Suomessa arkkua on pakko käyttää.”

päättyvät. Yleensä varsinaiseen arkunlaskuun osallistuvat ainoastaan miehet.

Hautaan laitettaessa arkun pitää olla niin päin, että vainajan kasvot ovat oikeaan suuntaan eli Mekkaan päin. Muistotilaisuus voidaan viettää omaisten kotona.

Muslimihauta merkitään yleensä niin, että arkun kohdalle jätetään pieni hautakumpu. Näin tehdään siksi, että varsinaisen haudan päällä ei saa kävellä eikä istua.

– Hautakivi asetetaan paikoilleen noin vuoden kuluttua hautajaisista. Kivi ei saa olla haudan päällä. Hautakiveen voidaan kaivertaa otteita Koraanista. Näin toimitaan siis Suomessa ja muissa länsimaissa, Butters sanoo.

Luterilaisen lähtö on karu ja koruton, kertoo Maija Butters jonkun hautausurakoitsijan sanoneen.

Vaikka Suomessa on yhä enemmän eri uskontoihin ja eri kirkkokuntiin kuuluvia sekä uskonnottomia, valtaosa suomalaisista haudataan edelleen luterilaisen kaavan mukaan.

Nykyään luterilaisia mietityttää Buttersin mukaan muun muassa se, tarvitsee-

ko vainaja välttämättä hautapaikan. Anonyymit tuhkansirottelupaikat ovat tulleet suosituiksi. Joku muistelee kuollutta pappaa, isää tai äitiä mieluummin joka aamu kahvipöydän ääressä. Ihmisillä on omia pieniä rituaaleja ja muisteluhetkiä.

Toisille vainajan fyysinen muistelupaikka hautausmaalla on edelleen tärkeä ja sinne viedään enkeli- ja lintupatsaita.

– Haudoille ei viedä Pyhän Hengen kyyhkyjä vaan pikemminkin sielulintuja. Siis pikkulintuja, ja nehän ovat taas suomalaista kansanperinnettä, Butters miettii.

Buttersista olisi mielenkiintoista tehdä kysely, jossa jokainen pienen patsaan hautakiven päälle hankkinut kertoisi, miksi he ovat sen hankkineet.

– Olemme alkaneet luoda uusia rituaaleja. Haudalle voidaan viedä vaikka punaviinipullo. Se voi kuulostaa kummalliselta, mutta ortodokseille se on aina ollut luontevaa.

– Kaikki tarvitsevat ja kaipaavat rituaaleja. Niiden avulla jäsennämme elämää ja kuolemaa. Mutta millaisia ne ovat – toivottavasti sellaisia, että ne toimivat. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

5.11.

”He saavat nähdä Jumalan kasvot, ja heidän otsassaan on hänen nimensä.”

Pyhäinpäivänä muistellaan kuolleita rakkaita.

(Johanneksen ilmestys 22:4)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Bonaventura Bonaventura syntyi vuonna 1217. Legendan mukaan hän sai nimensä Franciscus Assisilaiselta, joka paransi hänet, kun hän oli pieni poika, ja huudahti: O buona ventura!( Hyvä onni!)

Franciscus Assisilainen oli Bonaventuralle tärkeä esikuva ja häntä pidetäänkin fransiskaanisen sääntökunnan toisena perustajana. Hän oli fransiskaanisen koulun opettaja ja Pariisin yliopiston teologian maisteri. Hän oli Tuomas Akvinolaisen kanssa oman aikansa tärkeimpiä teologeja.

Vuonna 1273 paavi nimitti Bonaventuran kardinaaliksi ja Albanon piispaksi. Hän toimi myös paavin lähettiläänä idän ja lännen kirkon sovintopyrkimyksissä. Bonaventura kuoli vuonna 1274.

Jumalan tähyilyä Ihmisen hengellistä matkaa voi verrata vuorelle nousemiseen.

Vuoret olivat kuuluneet Bonaventuran mielenmaisemaan lapsuudesta lähtien. Hän syntyi vuonna 1217 Bagnoregion kylässä Toscanassa, vajaan sadan kilometrin päässä Roomasta. Paikka sijaitsi huikaisevan kauniin järven yläpuolella.

Myös köyhyydessä eläviin fransiskaaniveljiin Bonaventura sai kosketuksen jo lapsena.

Franciscuksesta kirjoittamassaan legendassa hän kertoo näin: ”Kun olin vielä lapsi ja vaikeasti sairas, äitini teki puolestani lupauksen autuaalle Franciscukselle, ja niin minut temmattiin kuoleman kidasta ja sain takaisin elämän voiman ja terveyden.” Hänen hyvää onnea tarkoittava nimensä Bonaventura liittyy tähän ihmeeseen.

La Vernan villin kaunis vuori kohoaa 1283 metriä meren yläpuolelle Toscanassa. Sieltä on kaunis näkymä alas laaksoon. Vuori on fransiskaaneille pyhä paikka, sillä siellä liikkeen perustajan Franciscus Assisilaisen kerrotaan saaneen ruumiiseensa Kristuksen haavojen merkit, stigmat, vuonna 1224.

Kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin Bonaventura kiipesi samalle La Vernan vuorelle viettämään retriittiä. Hänet oli pari vuotta aikaisemmin valittu koko fransiskaanisen sääntökunnan johtajaksi.

Bonaventura oli siihen mennessä ehtinyt valmistua maisteriksi, liittyä fransiskaanei-

hin ja toimia Pariisin fransiskaanikoulun ja yliopiston opettajana.

Fransiskaaninen liike oli kasvanut nopeasti ja sen sisällä oli kiistoja. Toiset tahtoivat pitää kiinni tiukasta köyhyyden ihanteesta, toiset tahtoivat soveltaa fransiskaanisia ihanteita väljemmin. Bonaventura etsi nyt näiden jännitteiden keskellä rauhaa. Vuoren yksinäisyydessä hän halusi miettiä Franciscuksen esimerkkiä ja saada vahvistuksen omalle näylleen.

Vuorella ollessaan ja Franciscuksen elämää pohtiessaan Bonaventura sai idean, jota hän sitten kehitti eteenpäin kirjassaan Sielun matka Jumalaan. Se matka on Bonaventuran mukaan kuin vuorelle nousemista. Askelet ottavat aikansa.

Ihmisen hengellistä matkaa voi verrata myös Jumalan luomistyöhön. Niin kuin Jumalalta vei kuusi päivää, että hän sai kaikkeuden järjestykseen ennen kuin hän saattoi levätä, ei ihmisenkään pientä maailmaa, sisintä, saa hetkessä järjestykseen.

Rukous Bonaventuran hengessä ”Kuuntele kaipaustani, Herra Jeesus Kristus.

Tänään sanoissani ei ole järkeä, ei älyn säihkettä eikä kaunista puhetta.

Ei hyviä sanoja eikä hyviä tekoja.

Ei mitään, mihin voisin vedota.

On vain tämä huokaus.

Käännän katseeni sinuun, katso sinä minua.

Kuuntele kaipaustani ja huokaustani – se on sinun oma huokauksesi.”

Koko kirja on itsessään kontemplaatiota, Jumalan tähyilyä. Bonaventura koettaa herättää aistimme, mielemme, sielumme ja rukouksemme, että oppisimme näkemään Jumalan jälkiä kaikessa, mitä on ulkopuolellamme ja sisällämme.

Ihmisen tulee harjoittaa aistejaan nähdäkseen Jumalan läsnäolon kaikessa luodussa. Eikä siinä kaikki. ”Meidän on astuttava omaan sielumme, joka on Jumalan kuva ja pysyvä, henkinen ja sisällämme”, Bonaventura kirjoittaa. Sekä ulkona että sisällä on huikaiseva todellisuus. Kunpa sen vain näkisi.

Huolten repimä ihminen ei kykene nousemaan sisäisiä portaitaan Jumalaa kohti. Portaat ovat rikki. Sielun matka on oikeastaan kokoaikaista särkymistä ja herkistymistä. Siksi joka käänteessä ja askelmalla kaikuu aina sama kehotus: Katso Jumalaa ja katso Kristusta, toivoen ja ihmetellen. Samalla painopiste siirtyy pois siitä, mitä itse teet, siihen, mitä Jumala tekee ja on.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 27.10–10.11.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, to 3.11. klo 9–13. Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p.

050 409 0500. Diakoniapäivystykset Länsimäen kirkolla ti klo 13–15 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 13–15 ja to klo 9-11, p. 050 573 6313, muina aikoina voi jättää viestin nauhalle.

Muualla Perhekahvila torstaisin klo 9–11, Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Astan kotipyhäkoulu su 6.11. klo 11– 12 Hevoshaantie 9.

Kastettu Lucas Alexander Bösch, Daniel Benjamin Cáceres, Jare Niilas Fagerlund, Elsi Iisa Amanda Malmivaara.

Avioliittoon kuulutettu Roni Mikael Tokola ja Piia Pauliina Heiskari, Matias Ilkka Samuli Kainulainen ja Sara Karoliina Slotte.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p.

09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Kaiken kansan Kreikka-karkelot to 27.10. klo 18 nuortentilassa. Pastori Jaakko Kara tanssittaa helpoimpia kreikkalaisia tansseja. Aikaisempaa osaamista ei tarvita. Ota mukaasi sisäliikuntavarusteet ja -kengät sekä juomapullo. Kolehti kerätään Kirkon Ulkomaanavulle.

Konsertti to 27.10. klo 19. Kalevi Kiviniemi, urut, ja Jari Parviainen, basso. Lippu 15 / 10 e.

Messu su 30.10. klo 10. Hämevaaran kirkkopyhä. Miika Koistinen, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Hämeenkylä-messu su 30.10. klo 17. Santeri Marjokorpi, Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä ja messu-

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 2.11. klo 14−16. Koulujen opetuksesta netissä.

Kirjallisuuspiiri ma 5.12. klo 12. Tuula Saarikosken Kaaos ja kirkkaus.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 2.11. klo 16−18. Lapsiystävällistä, kaikille avointa kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset.

Lautapeli-ilta ke 2.11. klo 17.30. Lautapelejä aikuisessa seurassa. Mukana pelisuunnittelija Teemu Vilén ja pastori Katja-Maaria Vilén. Kahvit klo 17.30 ja pelit klo 18.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 27.10. klo 11.

Vieraana SLEY:n lähetysjohtaja Pekka Huhtinen.

KimaraKahvila su 6.11. klo 17. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Kenian lähetyspiiri to 10.11. klo 11.

Vieraana pastori Teemu Haataja.

Muualla

Hommissa

Pappi Jaakko Hyttinen ”Pyhäinpäivässä on kaksi erilaista näkökulmaa. Aamujumalanpalveluksessa puhutaan autuaista ihmisistä, jotka saavat Jumalalta kaikkea lahjaksi. He ovat Kristuksen omia ja pyhiä. Toisekseen pyhäinpäivä on vainajien muistopäivä. Silloin vieraillaan haudoilla ja muistellaan kuolleita rakkaita.

On yllättävää, miten samanlaisena haudoilla käymisen tapa on säilynyt vuosikymmenestä toiseen. Pienenä kävin mummin, tädin ja isän sukulaisten haudoilla Lahden hautausmailla. Nykyisin kun käyn Lahdessa äidin ja veljeni luona, saatan samalla käydä isäni haudalla. Tänä vuonna olen koko pyhäinpäivän töissä Pyhän Laurin kappelilla. Ajattelen käydä muistelupaikalla. Sinne ja ehkä koko hautausmaallekin syttyy illan mittaan kynttilämeri.

Marraskuu on luonnon puolesta vuoden synkintä aikaa. On säkkipimeää, usein viileää, voi vihmoa sadetta.

Kynttilä haudalla kertoo siitä, ettei pimeys ole kaikki. Pimeydenkin takana on valo.”

Ulla-Maija Vilmi

Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla on pyhäinpäivänä la 5.11. tarjolla lämmintä mehua haudalla kävijöille klo 16–19. Pyhän Laurin kappelissa voi pysähtyä surun äärelle klo 13–20.

Pienessä kappelisalissa on mahdollisuus sytyttää kynttilä, istua hiljaisuudessa tai osallistua hetkiretriittiin klo 14.30, 15.30 ja 16.30.

Isossa kappelissa muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakunnan jäseniä. Muistojumalanpalveluksessa klo 17.30 luetaan ennen huhtikuun puoltaväliä ja klo 19 huhtikuun puolenvälin jälkeen kuolleiden nimet. Isossa kappelissa on hiljaista musiikkia klo 14–15.30 sekä muistokonsertit klo 18.30 ja klo 20.

Wanhan ajan elämysilta to 27.10.

ja 10.11. klo 18.30 Bygårdissa, Ainonkuja 9. Illat alkavat seurakunnan vapaaehtoisten toteuttamalla 1800-luvun tapahtumia kuvaavalla näytelmällä. Laulamme yhdessä vanhoja virsiä. Lopuksi iltatee ja leipätarjoilu.

Ehtoollishartaus to 3.11. klo 14 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Adventtiretki Hämeeseen to 1.12.

Tutustumme Hämeenlinnan kaupunkiin sekä Hämeen linnaan, syömme lounaan linnaravintola Brahessa ja vietämme ehtoollishartaushetken Vanajan kirkossa. Lähtö klo 9.30 ja paluu n. klo 17.30. Hinta 45 e sisältää kuljetuksen, lounaan ja opastuksen.

Retkellä ovat mukana diakoniatyöntekijät. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon ti 15.11. mennessä.

Kastettu Erica Mila Joanna Sanssi, Mai Aurora Keinänen, Janni Adelia Heiskanen, Leo Henrik Malakias Kuusisto.

Avioliittoon kuulutettu Anne Maarit Ylijoki ja Kalevi Ensio Leiviskä.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Hopea 93 v, Airi Iris Mirjami Rantanen 90 v, Hilkka Kyllikki Kuusela 85 v, Eino Kalevi Virtanen 76 v, Esko Tapani Öysti 73 v.

Tero Sivula / Rodeo

Hautaan siunattu Vilho Räsänen 88 v, Pirkko Liisa Kärkkänen 76 v, Kaija Anneli Tallgren 69 v, Ritva Anita Lajunen 58 v.

kuoro. Jukka Salmisen Hämeenkylän kirkolle säveltämä messu.

Muksukirkko ke 2.11. klo 9.30. Aasin selässä. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Lauluiltapäivä senioreille to 3.11. klo 14. Laulamme yhdessä Georg Malmstenin lauluja. Laulattajina Liisa ja Tauno Lahti sekä Juhani Lehtola. Kahvitarjoilu.

Vastuu luomakunnasta – ekoteologinen ilta to 3.11. klo 18.30. Pastori Miika Koistinen puhuu kristityn vastuusta luomakunnan varjelemisessa.

Pyhäinpäivän messu la 5.11. klo 10.

Jukka Nevala, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 5.11. klo 18. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Messu su 6.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Rovasti Jorma Niinikoski ja Rauhanyhdistyksen lauluryhmä. Kirkkokahvit ja seurat.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–2.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja kaikille avoin.

Arkipäivän ehtoollishartaus ke 9.11. klo 12.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Puurolounas torstaisin klo 10–13.

Hinta 2,50 e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi / tee ja tuoremehu).

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Suljettu la 5.11. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

SPR-verenluovutus pe 28.10. klo 12–18.

Iloinen lasten konsertti la 29.10. klo 16. Kuunloiste-lapsikuoro, kanttori Riikka Jäntti ja Antti Vuoren orkesteri. Laulua, leikkiä ja 5-vuotiaiden synttärit.

Messu su 30.10. klo 12. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Saarna Seppo Paulasaari. Kirkkokahveilla tietoa Paulasaarten Jerusalemin työstä.

Matala – mukava maanantai kirkolla 31.10. klo 11 ehtoollishetki, 7.11. klo 11 hartaus, joiden jälkeen ilmainen ruokailu klo 12.30 saakka. Jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 31.10. klo 18–19.30.

Nimikkolähettiperhe Paulasaaret.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 1.11. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Kokoontumiset joka kuun ensimmäisenä tiistaina. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Neulomme lapasia ja sukkia kaikenikäisille. Langat saat ryhmästä.

Rukiista leipää Raamatusta ke 2.11. klo 18.30–20. Kelpaanko Jumalalle tällaisena? Luennoimassa Seppo Suokunnas.

Inkerinsuomalaisten piiri to 3.11. klo 13–15.

Pyhäinpäivän messu la 5.11. klo 12.

Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Hakunilan kirkon kuoro ja sellisti Tuomas Perkkiö. Sytytämme kynttilän vuoden aikana kuolleille seurakuntamme jäsenille. Kirkkokahvit.

Messu su 6.11. klo 12. Nuorisotyön kirkkopyhä. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Tenori Janne Näreranta. Kirkkokahvit.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 8.11. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 8.11. klo 13–14.30.

Ritva ja runot.

Rukiista leipää Raamatusta ke 9.11. klo 18.30–20. Mistä tulen ja minne menen? Luennoimassa Eero Junkkaala.

Sururyhmä läheisensä menettäneille 23.11. alkaen. Vertaisryhmää ohjaavat pastori Tiina Palmu ja diakoni Saara Huhanantti. Kokoontumiset kerran viikossa yhteensä kuusi kertaa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Säppi torstaisin klo 10–12. Ryhmän jäsenet pyrkivät päihteettömyyteen.

Voileipä, kahvia ja vertaistukea.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–14.

Kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuro-, voileipä- ja kahvitarjoilu kaiken ikäisille.

Pyhäkoulu su 30.10. klo 10.

Messu su 30.10. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Saarna Seppo Paulasaari. Kirkkokahvit.

Jumala ompi linnamme -virsi-ilta su 30.10. klo 18. Seppo Suokunnas kertoo Martti Lutherin virsien taustoista, säestäjänä Juha Paukkeri.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 1.11. klo 13–14.30.

Kristilliset Eläkeläiset vierailevat.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 3.11. klo 18–20. Nimikkolähettiperhe Paulasaaret.

Messu su 6.11. klo 10. Seppo Hartikainen, Riikka Jäntti, Cecilia-kuoro.

Kirkkokahvit.

Kamalat äidit ti 8.11. klo 17.30–19.

Vertaistukea murrosikäisten lasten äideille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sinikka.kurunsaari@evl.fi tai p. 050 573 6276.

Pyhäinpäivänä 5.11.

Pyhäinpäivänä kirkoissa muistetaan kuolleita rakkaita.

• Messu klo 12 Hakunilan kirkossa.

• Iltakirkko klo 18 Hämeenkylän kirkossa.

• Kynttiläkirkko klo 18 Korson kirkossa.

• Iltakirkko klo 18 Myyrmäen kirkossa.

• Muistojumalanpalvelus klo 17.30 Pyhän Laurin kappelissa.

Luetaan ennen huhtikuun puoltaväliä kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet.

• Muistojumalanpalvelus klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Luetaan huhtikuun puolenvälin jälkeen kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet.

• Kynttiläkirkko klo 15 Rekolan kirkossa.

• Muistojumalanpalvelus klo 16 Ruskeasannan kappelissa.

14

Seurakunnissa tapahtuu 27.10–10.11.

Runopiiri ma 31.10. ja 7.11. klo 13 kir-

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15, to 27.10. klo 9–11.30.

Korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p.

09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12 p. 050 573 6376.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit ma–to klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Seurakuntakuoron harjoitus to 27.10., 3.11. ja 10.11. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen.

Naisten saunailta to 27.10. ja 10.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea -kuoroharjoitus to 27.10., 3.11. ja 10.11. klo 18 seurakuntasalissa. Tässä kuorossa ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa. Lisätiedot airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493.

Perhekerho pe 28.10. ja 4.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 30.10. klo 10. Urpo Luokkala, Risto Auvinen ja Jussi Salonen.

Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 30.10. ja 6.11. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Kylväjä-piiri su 30.10. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Muuttumaton evankeliumi, lähetystyöntekijä Urpo Kyyhkynen. Lisätietoja Jaana Kovanen p. 040 741 2128.

Ilkka Rytilahden luentosarja: Rakkauden voima su 30.10. klo 17. kirkkosali 2:ssa. Kahvitarjoilu.

Perhekerho ma 31.10. ja 7.11. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

kon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 31.10. ja 7.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 31.10. ja 7.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Raamatun punainen lanka ti 1.11. ja 8.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Tule tutustumaan miten Jeesus tulee esille Vanhassa testamentissa.

Päihteisiin kuolleiden muistohetki ti 1.11. klo 18. Tule muistamaan kuollutta läheistä, ystävää tai tuttavaa ja hiljentymään hetkeksi. Kirkon edessä on tilaa, johon on voi sytyttää muistokynttilän. Musiikista vastaavat Jussi Salonen ja lauluyhtye Kaarna.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 2.11. ja 9.11. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 2.11. ja 9.11. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vetäjänä pastori Riitta-Maija Brehmer-Palmusaari. 9.11. Kansainvälisen työn sihteeri Samuel Luak kertoo maahanmuuttaja- ja lähetystyöstä.

Arki-illan ehtoollinen ke 2.11. ja 9.11. klo 18. 2.11. Risto Auvinen ja Jussi Salonen. 9.11. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi.

Iltarukouspiiri ke 2.11. ja 9.11. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Farah-kuoro ke 2.11. klo 19 kirkkosali 2:ssa. Kaikenikäisille tarkoitettu kansainvälinen musiikkiryhmä. Lisätietoja Airi Saloniemi p. 050 310 7493 tai Kristiina Rauhakallio p. 044 422 0469.

Vanhemman väen piiri to 3.11. klo 13 seurakuntasalissa. Pyhäinpäivän aaton pyhät tanssit pe 4.11. klo 17.

Pyhä tanssi on meditatiivista liikettä ja hiljaisuutta. Ohjaajina pasto-

ri Elina Jokipaltio ja diakonissa Pia Olkkonen.

Pyhäinpäivän messu la 5.11. klo 10.

Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 5.11. klo 18. Risto Auvinen, Pirkko Yrjölä ja Jussi Salonen. Sampo Kasurinen, saksofoni. Iltatee.

Kansainvälinen messu su 6.11. klo 10. Pirkko Yrjölä, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Mark Saba, saarna.

Kirkkokahvit.

Perhekerho illalla ke 9.11. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Syömme yhdessä iltapuuron klo 19.30.

Sururyhmä to 10.11. klo 16.30 alkaen kirkon kokoustilassa. Vertaistukiryhmä n. 6–12 kuukautta sitten läheisensä menettäneille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 7.11. mennessä pastori Urpo Luokkala p. 050 511 1783.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Rukouksen talo pe 28.10. ja 4.11. klo 11. Matalan kynnyksen rukoushetki – tule rukoilemaan, rukoiltavaksi ja oppimaan rukousta. Vetäjinä koulutuksen saaneet vapaaehtoiset.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 27.10., 3.11. ja 10.11. klo 9–11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 1.11. ja 8.11. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 2.11. klo 13. Sanna Heikkurinen.

Kastettu Eeli Antero Kalervo Keskikukko, Leo Juhani Honkanen, Nella Amanda

Alina Savanainen, Sampo Mikael Petäjistö, Patrik Elias Niemi, Mikael Antero Niemi, Minja Leena-Matilda Asp, Eemil Aare Tapani Virtanen.

Hautaan siunattu Aili Anna-Liisa Nurmi 83 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä.

Maanantaisin aamupäivällä luovuuden paja, tiistaisin askartelua ja torstaisin perheiden muskari.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.10. klo 12. Keittolounas 5 e. Sairaanhoitaja, kirkolliskokousedustaja Paula Lehmuskallio tarinoi aiheesta Rikas, rakas elämä.

Reilun kaupan talviaikakirkkokahvit su 30.10. klo 9. Unohtuiko kellojen kääntäminen? Etukäteiskahvittelua kesäaikaan jääneille.

Messu su 30.10. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Messun jälkeen kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Elämysmaalaus maanantaisin klo

10–12. Materiaalimaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, hartaus, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 31.10. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Isoskoulutus Isko 2 ti 1.11. klo 18.

Aamumessu ke 2.11. klo 9. Ben Ahlroos, Noora Hultin.

Silmukkasiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 3.11. klo 13. Aiheena Ilmestyskirja.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 5.11. klo 15. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye. Kirkkokahvit.

Papit päivystävät keskustelua varten klo 12 lähtien.

Messu su 6.11. klo 10. Ben Ahlroos, Janne Sironen ja Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Aili Maria Manninen kertoo Kylväjän työstä Bangladeshissa.

Ruskamatkan muistelot, ehtoollishetki ti 8.11. klo 17. Pentti Pohto, Siru Rantanen.

Isoskoulutus Isko 1 ti 8.11. klo 18.

Kohti joulua! -periodipyhäkoulu 10.11.–1.12. torstaisin klo 18–19. Pyhäkoulu sopii erityisesti perheille.

Jos lapsi tulee yksin, tulee hänen olla 4 vuotta täyttänyt.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16.

Rukouksen avoimet ovet maanan-

TIETOA KIINNOSTAVASTI JA HAUSKASTI

Luther Playmobil

Hauska, aito Playmobil Luther varustettuna sulkakynällä ja Raamatulla. Hahmon korkeus 7,5 cm.

8,90 Timo Junkkaala, Erkki Kuusanmäki (kuv.)

Mikael Stenmark

Kahden papin yhteistyönä syntynyt Suomen tarina kokoaa kansiensa väliin 100 kuvaa ja tarinaa Suomen historian keskeisistä vaiheista aivan tuoreimpiin päivänpolttaviin tapahtumiin.

Miten Suomesta tuli Suomi, ja miten tästä eteenpäin? Hauska piirroskuvitus ja lyhyet luvut tiivistävät olennaisen maamme vaiheista.

25,50 (29,00)

Uppsalan yliopiston uskonnonfilosofian professori Mikael Stenmark kohdistaa kriittisen analyysinsa ”tiedeuskon” perusteisiin. Voiko tiede kertoa meille kaiken, mitä todellisuudesta voidaan tietää? Voiko tiede kertoa meille elämän tarkoituksen tai antaa parhaan tiedon moraalisista periaatteista?

Voiko tieteestä tulla jopa uskonnon korvike?

Stenmarkin terävässä analyysissa paljastuu, ettei tiedeusko ole itsekään lopulta tieteellistä, vaan sen taustalta löytyy joukko kyseenalaisia, tieteen ulkopuolisia filosofisia uskomuksia.

24,90 (27,90) 90

Suomen tarina

ATLASART

2550 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Tiedeusko ja todellisuuden rajat

8 90

Pyhäranta, Raudaskoski, Seppälä

Adventista Ramadaniin – Uskonnolliset juhlat Suomessa

Tiedätkö, mikä on diwali tai ridvan, entä kekri? Kirja esittelee 60 eri uskontojen keskeistä juhlaa Suomessa toimivien uskonnollisten yhteisöjen tapoja ja käytänteitä painottaen.

Kristittyjen kirkkovuoden lisäksi kirjassa tutustutaan kuu- ja pyhimyskalentereihin, paastonaikoihin sekä luomiseen ja pyhiin teksteihin liittyviin juhliin. Haastattelulähteet tuovat mukaan eletyn elämän tuoksut ja maut.

30,60 (34,00)

24

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

3060

Luther dvd Vaikuttava elokuvasovitus Martti Lutherin elämästä ja kamppailusta uskon puhdistamiseksi. Tekstitykset: Suomi, ruotsi, tanska, norja, englanti.

Kesto 120 min. K-12.

90 18,90

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

18

puh. 020 754 2350

15

Seurakunnissa tapahtuu 27.10–10.11.

Anonyymisti Palvelevassa puhelimessa Kirkon auttavaan puhelimeen soittaa useimmiten mies. Vastaajana on vapaaehtoinen päivystäjä tai kirkon työntekijä.

Palveleva puhelin päivystää joka ilta. Valtakunnallinen numero 010190071 vastaa kello 18–01, perjantaisin ja lauantaisin päivystysaika jatkuu yöllä kello kolmeen asti. Palvelevassa puhelimessa käydään 50 000 keskustelua vuodessa.

– Soittaa voi anonyymisti, ja myös päivystäjät toimivat anonyymisti. He eivät kerro, keitä tai missä ovat. Päivystyspisteitä on muutamia kymmeniä eri puolilla Suomea, kertoo Pääkaupunkiseudun palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila.

Pääkaupunkiseudulla palvelevaa puhelinta pyöritetään Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteistyönä. Päivystyspiste on kantakaupungin alueella Helsingissä, ja päivystys tapahtuu kello 21 alkaen. Seurakuntien papit, diakonia- ja nuorisotyöntekijät tekevät kukin pari päivystysvuoroa vuodessa. Vapaaehtoiset päivystävät tiheämmin.

– Vuositasolla toiminnassa on mukana noin sata vapaaehtoista. Tarvittaessa päivystäjät auttavat ja tukevat toisiaan, Narvila sanoo.

Parhaillaan etsitään uusia vapaaehtoisia tammikuussa 2017 alkavaan valmennukseen.

– Palveleva puhelin on vaativa vapaaehtoistehtävä. Se edellyttää sitoutumista ja minimi on yksi päivystysvuoro kuukaudessa. Jotkut päivystävät puhelimessa, palvelevassa netissä tai chatissä kerran viikossa, toteaa Narvila. taisin klo 13–15. Aloitetaan hartaudella.

Työikäisten raamattupiiri ma 31.10. klo 18.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Kipuryhmä ti 1.11. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville.

Lapsiperheiden iltasoppa ti 1.11.

Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Kasvissosekeitto 1 e / lautasellinen.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12– 14. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 3.11. klo 13.

Seniorikahvila ma 7.11. klo 13.

Kansainvälinen keittiö ti 8.11. klo

Päivystävään puhelimeen soittajilta ei kysellä henkilötietoja. Lähinnä äänen perusteella tiedetään, että suurin osa soittajista on miehiä. Siksi toivotaan lisää miespäivystäjiä.

– Keskustelua käydään yhteydenottajan ehdoilla. Aiheet voivat olla melkein mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Usein soittaja puhuu henkilökohtaisista asioistaan ja tilanteestaan. Hän voi ottaa puheeksi myös lehden tai aamu-tv:n esiin nostaman häntä järisyttäneen uutisen, vuodenajan ilmiöt tai juhlakauden, Narvila kertoo.

Tavallisia aiheita ovat ihmissuhteet, niiden pulmat ja puutteet sekä sairaudet. Joka kolmannessa puhelussa käsitellään myös eksistentiaalisia tai uskonnollisia kysymyksiä, ja voidaan esittää rukouspyyntö.

– Kirkon palveleva puhelin ei käännytä. Jos yhteydenottaja toivoo rukousta ja rippiä, toiveeseen vastataan. Kaikkiin mahdollisiin toiveisiin ei tietenkään voida vastata. Päivystäjä ei voi olla soittajan kaipaama pappi tai myyjä, ystävä tai vaimo, toteaa Narvila.

Vapaaehtoispäivystäjiksi haetaan aikuisia ihmisiä, joiden oma elämäntilanne on tasapainossa. Valmentautuminen ja jatkokoulutukset, joita on myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä, ovat ilmaisia. Päivystämisestä ei makseta palkkaa, mutta matkakulut korvataan.

Ulla-Maija Vilmi

Tammikuussa 2017 alkavaan Palvelevan puhelimen päivystäjien valmennukseen voi hakea nettilomakkeella 15.11. mennessä osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/pp.

17. Kokkaillaan ja syödään yhdessä.

Hinta 3–5 euroa.

Puutarhapiiri ti 8.11. klo 17.30.

Yksinhuoltajailta to 10.11. klo 17.30.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Lähetyksen kotipiiri ke 2.11. klo 15 Heiskalla, Havukallionkatu 9 C 46.

Hanna-piiri ma 7.11. klo 18 osoitteessa Tertunkuja 4 B. Hanna-työ kokoaa naiset ympäri maailman rukoilemaan toistensa puolesta. Lisätietoja vappu.olsbo@evl.fi.

Vanhemman väen iltapäivä ti 8.11.

klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Retki Vivamon Raamattukylän joulunäytelmään la 10.12. Osallistumismaksu 10 e sisältää matkat, pääsymaksun ja lounaan. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä, p. 09 830 6706 ti ja to klo 9–11 tai irma.liljestrom@evl.fi.

Kastettu Ninni Sara Emma Kuusisto, Saku Henrik Kymäläinen.

Hautaan siunattu Vieno Sanni Pihlaja 80 v, Saini Saarinen 76 v, Leila Tellervo Louhimo 73 v, Mervi Kaarina Hickman 71 v, Matti Kokkonen 70 v.

Vieraana Joonas Purastie

Sirpa Päivinen

– Kirkon puhelimessa puhutaan kaikenlaisista asioista maan ja taivaan väliltä, kertoo Raija Narvila.

Sirkusartisti Milla Kurronen Kuinka sinusta tuli sirkusartisti?

– Harrastin pitkään vikellystä eli akrobatiaa laukkaavaan hevosen selässä. Laji oli minulle todella rakas, mutta siitä ei pystynyt tekemään ammattia. Akrobatiaopettajani kehotti minua hakemaan sirkuskouluun ja pääsin Lahden Salpauksen Koulutuskeskuksen sirkuslinjalle opiskelemaan.

– Kun en esiinny tai ole tekemässä uutta teosta, opetan ja harjoittelen sekä vanhoja että uusia taitoja. Lahden jälkeen pääsin opiskelemaan Tukholman tanssi- ja sirkusyliopistoon, josta valmistuin sirkustaiteen kandidaatiksi tänä keväänä.

Mikä akrobatiassa kiinnostaa?

– Akrobatia on haastavinta ja hauskinta mitä olen koskaan tehnyt. Mitä enemmän opin, sitä enemmän haluan oppia lisää.

– Pelkojen häivyttäminen vaatii paljon pitkäjänteistä työskentelyä. Pelko on päänsisäistä ja sirkusartistin ydinosaamista on riskien hallinta ja omiin kykyihin luottaminen.

Miten akrobatia ja Uskon yö liittyvät yhteen?

– Nuorallatanssi on minulle keskittymistä ja hiljentymistä.

Se vaatii minulta kaiken tarpeettoman unohtamista ja pakottaa elämään hetkessä, muuten kaadun. Nuoralla tanssiminen on minulle pyhä asia ja Uskon yö -tapahtuma antaa katsojalle ikkunan nähdä tähän maailmaan.

Minkä ikäisille esitys on tarkoitettu?

– Uskon, että eri ikäiset ihmiset löytävät esityksestä erilaisia merkityksiä. Yleisö voi myös vain pysähtyä nauttimaan sirkuksen fyysisestä ja taidokkaasta puolesta. Esiinnyn yksin, ja esitys tapahtuu hiljaisuudessa, ilman musiikkia.

Nina Riutta

Uskon yö la 29.10. klo 17–21 Pyhän Laurin kappelissa. Akrobatiaa, musiikkia ja hiljaisuutta. Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Hautausmaalla tarjolla lämmintä

mehua haudalla kävijöille pyhäinpäivänä la 5.11. klo 16–19.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Uskon yö la 29.10. klo 17–21. Akrobatiaa, musiikkia ja hiljaisuutta.

Laululiike Sacred Harp klo 17–18.45.

Psalttamus – pelimannivirsiä klo 19, kansanmuusikot Senni Valtonen ja Timo Alakotila. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e Tempo-orkesterin hyväksi. Sirkusartisti Milla Kurrosen nykysirkussoolo Paikka, jolla seisot on pyhä klo 20.15. Iltapalaa klo 18–21.

Messu su 30.10. klo 12. Jyrki Kaukanen, Maria Koukkari, Julia Tamminen. Omalla äänellä -lauluryhmä.

Pyhäinpäivän aattohartaus perheille pe 4.11. klo 18 isossa salissa.

Johanna Jakonen, Samppa Laakso, lastenohjaajat. Koristelemme hautakynttilät, jotka viedään yhdessä

16

Seurakunnissa tapahtuu 27.10–10.11.

Paul Paasimaa

Musiikkia Vantaan Vantaan kirkoissa kirkoissa27.10.–10.11. x.x.–x.x.

Sopraano Saara Kiiveri laulaa Mozart-konsertissa Myyrmäen kirkossa.

Torstai 27.10.

• Konsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Kalevi Kiviniemi, urut, ja Jari Parviainen, basso.

Liput 15 / 10 e.

Lauantai 29.10.

• Iloinen lasten konsertti klo 16 Hakunilan kirkossa. Kuunloiste-lapsikuoro, Riikka Jäntti ja Antti Vuoren orkesteri. Laulua, leikkiä ja 5-vuotiaiden synttärit.

• Psalttamus – pelimannivirsiä klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Kansanmuusikot Senni Valtonen ja Timo Alakotila. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e.

Sunnuntai 30.10.

• Jumala ompi linnamme -virsi-ilta klo 18 Länsimäen kirkossa. Seppo Suokunnas kertoo Martti Lutherin virsien taustoista, säestäjänä Juha Paukkeri.

Lauantai 5.11.

• Stilla musik – Hiljaista mu-

muistolehtoon tai läheisen haudalle. Mehutarjoilu Pakarituvassa.

Surun äärellä pyhäinpäivänä la 5.11. klo 12–20. Voit viivähtää hetken tai jäädä pidemmäksi aikaa. Kappelissa voi sytyttää kynttilän, jättää esirukouspyynnön tai kirjoittaa viestin rakkaalle. Mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden ja koulutettujen vapaaehtoisten kanssa.

Pyhäinpäivän messu la 5.11. klo 12 isossa kappelisalissa. Heikki Leppä, Veikko Karhumaa, Julia Tamminen.

Stilla musik – Hiljaista musiikkia la 5.11. klo 14, Anders Ekberg, urut.

Hetkiretriitit la 5.11. klo 14.30, 15.30 ja 16.30 pienessä kappelisalissa.

Muistojumalanpalvelus la 5.11. klo 17.30 isossa kappelisalissa. Luetaan ennen huhtikuun puoliväliä kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet.

Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Pyhäinpäivän muistokonsertti la 5.11. klo 18.30.

Muistojumalanpalvelus la 5.11. klo 19 isossa kappelisalissa. Luetaan huhtikuun puolivälin jälkeen kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet.

Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen.

Sinua en unohda – pyhäinpäivän muistokonsertti la 5.11. klo 20. Pekka Simojoen ja Petri Laaksosen musiikkia. Lauluryhmä ja soitinyhtye.

Messu su 6.11. klo 12. Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

siikkia klo 14 Pyhän Laurin kappelissa. Anders Ekberg, urut.

• Pyhäinpäivän muistokonsertti klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa.

• Sinua en unohda – pyhäinpäivän muistokonsertti klo 20 Pyhän Laurin kappelissa. Pekka Simojoen ja Petri Laaksosen musiikkia. Lauluryhmä ja soitinyhtye.

Sunnuntai 6.11.

• Tehdä matkaa lapsen lailla -konsertti klo 15 Olotilassa.

Suomalaisten säveltäjien ja runoilijoiden hengellisiä tuntoja. Nina Fogelberg, sopraano, ja Eero Manninen, piano.

• Mozart-konsertti: Requiem ja Grabmusik klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum. Solistit Saara Kiiveri, sopraano, Erica Back, mezzosopraano, Juho Punkeri, tenori, ja Sampo Haapaniemi, baritoni. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5, p. 09 830 6223 Pyhäinpäivän muistojumalanpalvelus la 5.11. klo 16. Päivi Helén, Samppa Laakso. Heidi Utriainen, sello. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana Ruskeasannan hautausmaalle haudattujen nimet.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 27.10. ja 3.11. ja 10.11. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 28.10. ja 4.11. klo 9.30–11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Naisten rukouspiiri pe 28.10. ja 4.11. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 29.10. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Perhekerho ma 31.10. ja 7.11. klo 9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 31.10. ja 7.11. klo 18 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs. Heikki Leppä.

Lähetyksen päiväpiiri ti 1.11. ja 8.11. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Miesten saunailta ti 1.11. klo 17.30

Bethanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Iltapala 5 e.

Rukouspiiri ti 1.11. ja 8.11. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 2.11. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Kirkon Ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 2.11. ja 9.11. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen.

Vapaaehtoinen maksu.

Hanna-piiri to 3.11. klo 9.30–13. Lähtö lenkille Tikkurilan kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 6.11. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 7.11. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Käynti hissillä A-rapun kautta. Pastori Mirka Härkönen kertoo Raamatun naisista.

Yli 40-vuotiaiden sinkkuiltojen suunnittelupalaveri ke 9.11. klo 18 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs. Tapaaminen Olotilan edessä, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15, p. 09 830 6302. Suljettu pe 28.10. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Kukkiminen-näyttely 27.10. asti.

Chantal Greisin maalauksia ja piirustuksia.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka kokoontuu to 27.10. ja 3.11. ja 10.11. klo 18 Olotilan edessä, josta lähdetään yhdessä kävelylenkille.

Laulupiiri pe 28.10. ja 4.11. klo 15.30.

Samppa Laakso.

Sama vanha virsi? -yhteislaulutilaisuus la 29.10. klo 13. Lauletaan virsikirjan uuden lisävihkon lauluja.

Kanttori Iina Katila.

Messu su 30.10. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit.

Yhteislaulutilaisuus su 30.10. klo 15. Kahvit klo 14.30 alkaen. Laulamme Siionin kannel -laulukirjasta. Puhujina Paavo ja Annikki Erelä. Mukana Jyrki Kaukanen ja Mari Chaulagai.

Ilkka Rytilahden luento: Exodus – pakomatka luvattuun maahan ma 31.10. klo 18.30.

Seikkailu-näyttely 31.10.–25.11.

Vantaan kuvataidekoulun 7–9-vuotiaiden teoksia.

Kansalaisinfo ti 1.11. klo 13. Testamentti ja perintöverosuunnittelu.

Asiantuntijana lakimies, tiiminvetäjä Virpi Kutila HOK-Elannon Lakipalvelusta.

Neuvontapiste ti 1.11. klo 14–15.

Voit jutella jokapäiväisistä taloudenhallinnan asioista diakoni Johanna Lehmusmiehen kanssa.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 1.11. klo 17.30. Julia Tamminen.

Naisten saunailta ke 2.11. klo 17.30 Bethanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB, 5. krs.

Arki-illan ehtoollinen ke 2.11. klo 18.

Kristiina Kartano, Samppa Laakso.

Viikunapuuilta ke 2.11. klo 18.30. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista. Illassa mukana Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Pyhäinpäivän messu la 5.11. klo 10.

Mirka Härkönen, Jyrki Kaukanen, Iina Katila.

Messu su 6.11. klo 10. Veikko Karhumaa, Janne Silvast, Julia Tamminen.

Kirkkokahvit.

Tehdä matkaa lapsen lailla -konsertti su 6.11. klo 15. Suomalaisten

säveltäjien ja runoilijoiden hengellisiä tuntoja. Nina Fogelberg, sopraano, ja Eero Manninen, piano.

Israel-piiri ma 7.11. klo 18.30.

Sukkelat sukankutojat -ryhmä ti 8.11. klo 10–11.30. Jollet osaa neuloa, opastamme sinua. Valmiit tuotteet annetaan diakoniatyön asiakkaille.

Talo tarjoaa langat.

Pop up -korttientekopäivät 8.–10.11. klo 10–14. Teemme onnittelu-, isänpäivä- ja joulukortteja. Askartelupöytä tarvikkeineen ja ohjaajat sinua varten. Materiaalimaksu alkaen 0,20 e.

Yhteysilta ti 8.11. klo 18.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 9.11. klo 18.

Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen.

Pyhän maan ilta ke 9.11. klo 18.30.

Jerusalemin lähetit Seppo ja Maria Paulaharju kertovat työstään sanoin, kuvin ja sävelin.

Sinkkuilta pe 18.11. klo 17 yli 60-vuotiaille ja klo 19 40–65-vuotiaille. Ihmissuhdetaitokouluttaja Karla Nieminen antaa vinkkejä ihmisten kohtaamiseen ja flirttailuun. Ilmoittautumiset 16.11. mennessä mirka.harkonen@evl.fi tai p.

050 461 0713.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa to 27.10. ja 3.11. ja 10.11. klo 17.30–19.30. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Ilolan perhepäivä pe 28.10. ja 4.11. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 30.10. ja 6.11. klo 11– 12.

Kerho isille ja lapsille ti 1.11. klo 17.30–19.

Kasvuryhmä ke 2.11. ja 9.11. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä.

Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä pastori Ritva Niemi-Ronkainen.

Kerho isille ja lapsille ti 8.11. klo 17.30–19. Mukana pastori Jyrki Kaukanen.

Naisten lenkkisauna to 10.11. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 27.10. ja 3.11. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 27.10. klo 18. Nimikkolähetit Raimo ja Teija Laine kertovat työstään ja elämästään Senegalissa.

Pyhäkoulu su 30.10. ja 6.11. klo 11– 12.

Perhekerho to 10.11. klo 9.30–11.30.

Mukana pastori Tuula Lapveteläinen.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 10.11. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 1.11. ja 8.11. klo 9.30– 11.

Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 28.10. ja / and 4.11. klo 10–12 / at 10–12 am.

Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make breakfast. Lisätietoja / More information toomas.takala@ evl.fi, p. / tel. 050 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 31.10. klo 13.30.

Perhekerho ti 1.11. ja 8.11. klo 9.30– 11.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 2.11. klo 14. Aiheena ikäihmisen yksinäisyys. Vieraana Päivi Kyyrö Kristillisestä Eläkeliitosta.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 27.10. ja 3.11. ja 10.11. klo 17.30.

Perhekerho ma 31.10. ja 7.11. klo

9.30–11.30.

Iltaperhekerho ti 1.11. ja 8.11. klo

16.30–18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 27.10. ja 3.11. ja 10.11. klo 9.30–11.

Muualla Hertta Kirkonrotan toimintahetki ke 2.11. klo 10.30–11 Kauppakeskus Jumbon leikkipaikassa, Vantaanportinkatu 3.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 7.11. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Aiheena ikäihmisen yksinäisyys. Vieraana Tarja Levo TunneMieli-projektista Eläkeliitosta.

Kylväjän raamattupiiri ma 7.11. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Kastettu Kaisla Hilja Aliina Aalto, Andrei Onni Alexander Jäske, Jeremi Aleks Rinkinen, Rosa Karoliina Malinen, Siiri Emilia Salkkola, Elsa Emilia Nieminen, Veetu Matti Eemeli Kaikkonen, Ida Amanda Tuomisto, Veeti Valtteri Keijonen, Kasper Ville Joel Nyman, Benjamin Erik Samuel Lounasranta, Aino Hellin Aurora Happonen, Olivia Elvi Anneli Nousiainen, Ossi Markus Lehtola, Helmi Aino Saarela, Vilma Emilia Kortesniemi, Lilian Aurora Elisabeth Kulta-aro, Lenni Rafael Aropaltio.

Hautaan siunattu Lempi Esteri Inkinen 88 v, Irma Kaarina Pulkkanen 83 v, Voitto Aatos Arponen 82 v, Hemmo Lauri Leo Hämäläinen 72 v, Maria Kaarina Virtanen 72 v, Antti Olavi Koskinen 70 v, Arvo Olavi Harkema 84 v, Kimmo Kalervo Hamarus 65 v, Satu-Marja Hannele Auvinen 61 v, Riitta Liisa Laitinen 55 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 iso srk-sali.

Messu su 30.10. klo 10. Jere Hämäläinen, Pirkko Järvinen, Katariina Kopsa.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4.

Vauvakirkko su 30.10. klo 15 St. Martinin kappeli. Elina Hellqvist, Ritva Holma. Musiikillinen ja elämyksellinen kirkkohetki kaikista pienimmille seurakuntalaisille.

Mukaan vanhemman, sisaruksen, kummin tai isovanhemman kanssa.

Kirkkohetken jälkeen kirkkokahvit ja -soseet.

Soi, virteni, kiitosta Herran -yhteislaulutilaisuus su 30.10. klo 17 St.

17

Seurakunnissa tapahtuu 27.10–10.11.

Martinin kappeli. Laulamme yhdessä ja erikseen hengellisiä lauluja ja 900-alkuisia virsiä uudesta virsikirjan lisävihkosta. Laulattajana Urpo Pakarinen ja Seppo Palonen.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 31.10. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 1.11. klo 18–19.30 takkahuone.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattu-lähetysilta ke 2.11. klo 18–19 pieni srk-sali. Luukkaan evankeliumia. Seppo Palonen.

Laulupaja ke 2.11. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Pyhäinpäivän lauluja ja virsiä.

Miesten keskustelupiiri ke 2.11. klo 18.30–20 takkahuone.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 3.11. klo 18.30–20.30.

Messu la 5.11. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Liturgi Ulla Pohjolan-Pirhonen, saarna Jaakko Simojoki, kanttori Kari Jerkku, Vantaankosken kantaattikuoro. Käytetään Inkerin kirkon messukaavaa.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 5.11. klo 18. Vainajien muistotilaisuus. Hannu Pöntinen ja Elina Hellqvist, Kari Jerkku. Tilaisuudessa luetaan seurakunnassa vuoden aikana kuolleiden nimet. Mahdollisuus sielunhoitoon ja sururyhmiin ilmoittautumiseen.

Kahvi- ja teetarjoilu, pientä purtavaa.

Saavu-messu su 6.11. klo 10. Margit Helin, Minttu Haapalainen, Ritva Holma. Sami Mustakallio saarna.

Messussa on erityisesti huolehdittu esteettömästä pääsystä kirkkoon esim. pyörätuolilla.

Siioninvirsiseurat su 6.11. klo 14.

Puhujia Elina Miettinen, Kaisa ja Erkki Halme ja Leena Väyrynen-Si. Mozart-konsertti: Requiem ja Grabmusik su 6.11. klo 19. Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum, Saara Kiiveri, sopraano, Erica Back, mezzosopraano, Juho Punkeri, tenori, ja Sampo Haapaniemi, baritoni. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Lähetyspiiri ma 7.11. klo 13–14.30.

Naisten raamattupiiri ti 8.11. klo 18.30–20.

Raamattupiiri ke 9.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Lähetystilaisuus ke 9.11. klo 17.30– 19. Vieraana Pekka Mäkipää. Kristityn Jeesus ja muslimin Jeesus.

Martinpäivän kirkkoilta: Ihmeellis-

tä armoa to 10.11. klo 19. Puhe arkkipiispa emeritus Jukka Paarma.

Musiikki: Jorma Hynninen ja Esa Ruuttunen, laulu, Kari Jerkku, urut, säkkipilli ja nokkahuilu, Aarne Laasonen, soiva saha, sekä käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pappi paikalla maanantaisin klo 10– 12, p. 050 310 7196.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Perheiden aamupäivä ma ja ti klo 9–12.

Iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 1.11. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 1.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 2.11. klo 18.30– 21.

Vaatevarasto avoinna to 3.11. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Keimolanmäki-ilta tiistaina 8.11. klo 18–20. Tule tapaamaan muita Keimolanmäen asukkaita sekä tutustumaan Kivistön kirkon toimintaan ja työntekijöihin.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Messu su 6.11. klo 12. Hannu Pöntinen, Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Vainajien muistelupaikka otetaan käyttöön.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 2.11. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjan-

taisin klo 17–20.

Raamattupiiri ti 1.11. klo 17.30–19.

Lähetyspiiri ti 8.11. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Isoskoulutus parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla

Agricolamessu ke 2.11. klo 19 Mi-

kael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Lähtö Myyrmäen kirkolta klo 18.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Lukupiiri ke 9.11. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa.

Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Keikkapankin puhelinpäivystys on torstaisin klo 9–11, p.

050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin.

Parisuhdeleiri 19.–20.11. Rentoa ja syvällistäkin parisuhteen hoitoa parisuhdeleirillä Nurmijärvellä Holman kurssikeskuksessa. Ilmoittautumiset 1.10.–10.11. www. vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Hinta 100 e / pari, sis. täysihoito. Leirille saavutaan omin kyydein.

Pariskunnille, ei lastenhoitoa.

Kastettu Elle Lotta Julia Puohiniemi, Konsta Eino Olavi Tiilikainen, Pinja Amanda Hyvärinen, Aarni Eino Petteri Lamminperä, Evia Adele Riekki, Seppo Olavi Rautiainen, Niilo Juhani Benjamin Pajari, Toivo Tapani Lindroos, Onni Arvo Antero Piispanen, Ruusu Emilia Miettinen, Onni Olavi Havukainen, Miska Juhani Mustajärvi, Sofia Aleksandra Kupari, Sanni Julia Mäki, Edith Adele Tölli.

Hautaan siunattu Aino Härkönen 90 v, Ilmi Helinä Ojala 80 v, Ilpo Juhani Laaksonen 75 v, Olli Veikko Eliasson 66 v, Mika Touko Petri Varpasuo 51 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre. kl. 9–13. Dia-

konimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Döda Saga Monica Elisabeth Kiira 73 år, Aune Nyström 95 år.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränd 3, tfn. 09 830 6224 Högmässa sö 30.10. kl. 10. M. Fagerudd, K. Andersson, A. Ekberg, H. Åberg-Ylivaara, violin. Radiering i YLE Vega. Efter högmässan konfirmandträff i Bagarstugan för församlingens konfirmander från 1966.

Kvällsmässa ons 2.11. kl. 18 i lilla salen. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Alla helgons dag lö 5.11. stilla orgelmusik kl. 14–16 med kantor Anders Ekberg.

Gudstjänst med ljuständning för de avlidna kl. 16. K. Andersson, A. Ekberg.

Högmässa sö 6.11. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

Päihteisiin kuolleiden muistoilta ke

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Barnens kyrkostund fre 4.11. kl.

9.30–10.

Mässa i Taizéanda sö 6.11. kl. 12. A. Paavola, A. Ekberg.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Svenskadagen-träff för alla åldrar i 4.11. kl. 12.30. Sång och musik, presentation av intressanta föremål från förr med Gunnar Weckström, allsång med Anders Ekberg. Servering.

Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmovägen 5A, 2:a vån.

Veckomässa ons 2.11. kl. 9. A. Paavola.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

Familjecafé må 7.11. kl. 17–19. Kon-

taktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031 och Anu Paavola tfn 050 544 2671.

Klubbutrymmet i Myrbacka Strömfårav. 13 Familjecafé torsdagar kl. 9.30–12.

Övriga utrymmen ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Veckomässa fre 4.11. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola, A. Ekberg.

De vackraste andliga sångerna ons 9.11. kl. 14:15 i Folkhälsanhuset. A. Ekberg.

Döpta Fanny Felicia Björkroth.

Päihdetyö

2.11. klo 18 Myyrmäen kirkossa.

Vammaistyö

Viittomakielisille

Viittomakielinen perhekerho pe

28.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Lastenhoito.

Viittomakielinen lounas ti 1.11. klo 12–14 Cafe Popolossa Myyringissä, Liesitori 1.

Viittomakielinen messu la 5.11. klo 13 Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, Espoo.

Kaksikielinen adventtimessu ja jouluateria su 4.12. klo 15 Korson kirkossa. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Jouluateria aikuiset 20 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 11.11. mennessä seija.einola@evl.fi tai p. 050 338 6212.

Näkövammaisille Myyrmäen kerho ti 1.11. kello 13–15 Myyrmäen kirkossa. Annikki Alku: Kulttuuriluotsi seuraksi kulttuurikokemuksiin. Terhi Suonsivu: Seurakunta kutsuu. Kahvitarjoilu.

Hiljentymishetkiä luonnossa ke 2.11. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarintuvan pihalla, Kuriiritie 1.

Käsityökerho ma 7.11. klo 15–18 Ruusupaviljongissa, Kisatie 21.

Miesten ilta ma 7.11. klo 17.30–20.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki.

PiKe ke 9.11. klo 13–16 Ruusupaviljongissa, Kisatie 21. Minä itse. Ilmoittautumiset p. 09 873 6368 tai vantaan.nakovammaiset@kolumbus.fi.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Kuulen sanoja, joista hohkaa läpi yksinäisyys, eristyneisyys, voimattomuus, viha ja pelko. Niitä ei ole edes kovin vaikea löytää – eikä niitä seuraavia tekoja.

Sanat luovat maailman ja rakentavat sitä. Kun moni maalaa todellisuutta samoin synkin ja vihaisin värein, alkaa pian tuntua siltä, että tässähän on kuva koko maailmasta. Meillä ei mene hyvin.

Kieltäydyn hyväksymästä tätä helvetillistä kuvaa maailmasta ja ihmisestä, vaikka tiedän, että sietämättömiä asioita tapahtuu. Ne on tunnustettava, mutta niiden edessä ei saa antautua.

Kieltäydyn käyttämästä elämääni kielteisten asioiden vatkaamiseen, varsinkin jos en voi niille mitään. Silti haluan nähdä tarkasti ja katsoa todellisuutta ilman ruusunpunaisia laseja.

Kieltäydyn ehdottomasti pessimismistä, sillä

toivo ja välittäminen ovat läsnä lähempänä kuin uskoisikaan. Ne piiloutuvat juuri siihen elettävään elämään ja ihmisiin, jotka ovat lähellä.

Ihmisten tahto hyvyyteen jaksaa yllättää. Koettu myötätunto liikuttaa yhä kyyneliin – enemmän kuin pahuus – ja kokemus saa uskomaan elämän perimmäiseen hyvyyteen.

On totta, että ihminen osaa olla ihmiselle peto, mutta hän voi myös tehdä muutamalla sanalla todelliseksi toisen maailman, jossa on välittämistä, ystävyyttä ja avoimuutta. Siinä kaikkien on helpompi hengittää.

Jumalan ihmisten elämä on tarkoitettu laajenemaan ja syvenemään uskalluksessa ja hyvyydessä. Kun sellainen hetki on totta, tuntuu kuin taivas koskettaisi maata. Me tunnistamme vaivatta aidon elämän.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Taivaassa ja maassa

18

Aikamerkki Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

010 2715 100

Sini Pennanen

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Kun läheinen kuolee Mitä pitää tehdä ja muistaa, kun läheinen kuolee ja on järjestettävä hautaus ja muut käytännön asiat?

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

1. Kuoleman tapahduttua

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

• Jos kuolemantapaus sattuu muualla kuin sairaalassa, ilmoita asiasta mahdollisimman pian lääkärille tai poliisille. Lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja hautausluvan, joista kannattaa pyytää muutama kopio.

• Tieto kuolemasta välittyy lääkärin kautta väestötietojärjestelmään ja sitä kautta muun muassa viranomaisille ja eläkelaitoksiin.

• Pyydä vainajan kotitalon lippu nostettavaksi puolitankoon.

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

044 9339 242

www.stickdent.com

Ostetaan

RAHAA HETI

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899 Vuokrata halutaan

Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

4

2. Lähipäivinä • Tilaa vainajan virkatodistus seurakuntien keskusrekisteristä tai maistraatista ja ota siitä kopioita. Sen avulla voit hoitaa kuolinpesän asioita esimerkiksi pankissa.

• Selvitä, oliko vainajalla hautaustestamentti tai oliko hän muulla tavoin ilmaissut toiveensa hautajaistensa järjestelyistä. Halusiko hän uskonnolliset hautajaiset? Kenen hän toivoi järjestävän hautajaiset? Arkkuhautaus vai tuhkaus? Vainajan ilmaisemia toiveita on mahdollisuuksien rajoissa kunnioitettava.

• Suunnittele siunaus- ja muistotilaisuuden luonne, budjetti ja kutsuttavien määrä. Jos vainaja oli varaton, ota yhteys kunnan sosiaalitoimistoon hautausavustuksen järjestämiseksi.

Selvitä, maksaako vainajan viimeinen työnantaja tai ammattiliitto hautausavustusta.

3. Seuraavina päivinä • Kirkollista hautaamista varten ota yhteys vainajan kotiseurakuntaan. Varaa aika, paikka ja pappi siunaustilaisuuteen sekä hautapaikka ja aika hautaanlaskua varten. Siunaustilaisuus voidaan pitää joko kirkossa tai kappelissa. Sovi myös papin kanssa aika siunauskeskustelua varten ja ole yhteydessä kanttoriin siunaustilaisuuden musiikista. Seurakunnasta saa apua ja neuvoja hautajaisten järjestämiseen ja tukea suruun.

• Varaa muistotilaisuutta varten paikka, tarjoilut ja ohjelma. Suunnittele kuolinilmoitus ja sovi lehden kanssa sen julkaisusta tai laadi internetiin muistosivut. Kaikki nämä asiat voi tehdä it-

se tai pyytää avuksi hautaustoimistoa, joka velottaa palveluistaan palkkion.

• Ota yhteys hautaustoimistoon arkun, mahdollisen uurnan ja arkkuvaatteiden hankkimiseksi sekä vainajan kuljetusten ja vastaavien asioiden järjestämiseksi. Tilaa kukat. Voit kysyä seurakunnasta lainaksi arkkualbaa, jolla arkku peitetään siunaustilaisuuden ajaksi.

4. Seuraavina viikkoina • Peru lehtitilaukset, sulje kännykkäliittymä ja muut palvelut sekä lakkauta vainajan sähköpostitili, Facebook- ja Twitter-sivu tai muuta ne muistosivuiksi. Ohjeet näihin löytyvät kunkin palvelun ohjesivustolta. Mitätöi vainajan passi ja muut henkilöllisyystodistukset. Kuoleta luottokortit, jolloin myös niiden kautta tehdyt palvelutilaukset kuten Spotify ja Netflix lakkaavat.

• Ilmoita kuolemasta vainajan henkivakuutusyhtiöön. Selvitä vainajan viimeisimmältä työnantajalta tai työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolista, onko hänellä oikeus henkivakuutuskorvaukseen.

• Jos olet oikeutettu perhe-eläkkeeseen, hae eläkettä Kelasta saatavalla lomakkeella.

5. Kolmen kuukauden sisällä • Tee lakisääteinen perunkirjoitus eli kuolinpesän omaisuusluettelo ja veroilmoitus. Perunkirjaa varten tarvitaan sukuselvitys, tiedot kuolinpesän osakkaista ja mahdollisesta testamentista sekä kaikki saatavilla oleva tieto vainajan omaisuudesta, tileistä ja veloista. Apua tähän voit pyytää hautaus- tai lakiasiaintoimistosta.

6. Vuoden sisällä • Hautaa vainajan tuhkat vuoden kuluessa tuhkauksesta joko hautausmaalle, eritykselle sirottelualueelle tai muulle maa- tai vesialueelle sen omistajan tai haltijan luvalla.

• Valitse ja tilaa hautamuistomerkki.

Salla Korpela

Lisää tietoa hautauksesta Vantaalla: www.vantaanseurakunnat.fi/hautajaiset

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki Esko Jämsä

Palveluja tarjotaan

EILTÄ TILAA MINEN A M IL TI ARVIOIN LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Teologit Meri-Anna Hintsala ja Panu Pihkala pohtivat, millaisia uskonpuhdistuksia nyt tarvittaisiin.

Mitä Luther sanoisi?

Jos Martti Luther eläisi, hän saattaisi hyvinkin olla aktiivinen somessa.

Helsingin tuomiokirkon tienoo on oivallinen paikka pohtia luterilaisuutta nyky-Suomessa. Kaupungin valkoista symbolia ei luultavasti olisi rakennettu, ellei Martti Luther olisi julkaissut kuuluisia teesejään, joista reformaatio eli uskonpuhdistus alkoi.

Teologit Meri-Anna Hintsala ja Panu Pihkala toteavat heti alkuun, että suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat niin luterilaisuuden läpäisemiä, että sekoitusta on vaikea seuloa.

Ensi vuonna tulee reformaatiosta kuluneeksi viisisataa vuotta. Luterilaisuuteen liittyy ajatus jatkuvasta uudistumisesta. Nykypäivän kirkossa ovat pinnalla kysymykset, joista Lutherilla ei ollut aavistustakaan, kuten ilmastonmuutos, sosiaalinen media ja uskontojen välinen vuoropuhelu.

Mitä Luther olisi sanonut esimerkiksi somesta, jota Meri-Anna Hintsala tutkii?

– Luther oli viestinnän mies.

Hän kannatti avointa ja kantaa ottavaa viestintää, epäkohtiin puuttumista ja asioiden muuttamista, Hintsala sanoo.

Luterilaisuudessa kansankielinen kirkko on ollut alusta lähtien tärkeä. Hintsalan mukaan sosiaalinen media on kansankieli, jota kirkossakin tulee puhua. Ihmiset sitoutuvat paikkojen sijasta verkostoihin, ja monen kuva kirkosta on median varassa.

Hintsala toivoo sellaista reformaatiota, ettei kirkko passivoidu vaan on jatkuvasti olennaisten kysymysten äärellä.

– Tarvitaan julistusta sisäisestä rauhasta, joka löytyy Kristuksen seuraamisen kautta. Toisaalta tarvitaan myös sitä, että kirkko olisi yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ekoteologiaa tutkiva Panu Pihkala huomauttaa, että ihmisten luontosuhde on heikentynyt, ja siksi sitä on heräteltävä. Maailman ympäristöongelmat ovat niin vakavia, et-

tä myös kristillisyydessä tarvitaan ympäristöreformaatiota.

Pihkala arvelee, että reformaattorit olisivat samaa mieltä, vaikka 1500-luvulla ympäristöongelmat eivät olleet keskeisiä asioita.

– Ajatus siitä, että kristittyjen tulee muodostaa suhde ympäröivään maailmaan ja kussakin ajassa vaikuttaviin voimiin ja kysymyksiin, sopii myös meidän aikaamme, Pihkala sanoo.

Pihkalan mukaan ympäristöaktivisteilla on nykypäivänä vähän samantyyppinen rooli kuin uskonnollisilla kilvoittelijoilla menneinä aikoina. He pyrkivät elämään esimerkillistä elämää, jonka toiset kokevat usein moralistisena tai syyllistävänä. Ympäristöongelmista johtuva ahdistus voi olla myös sielunhoidollinen haaste kirkolle.

– Luterilaisuus tarjoaa kärsimyksen syvää ymmärtämistä ja armon sanomaa ihmisen epätäydellisyydestä riippumatta. Jumala rakastaa ihmistä ehdoitta eikä ihmisen tarvitse teoillaan ansaita pelastusta.

Siten kristitty on vapaa rakastamaan muita ja luomakuntaa.

Anu Heikkinen

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenIkkunanpesut + siivoukset ammattitaidolla. Kotitaloudet + yritykset. P. 040 4634 783.

www.teknokate.fi Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista • huoneisto- ja • kylpyhuoneremontit • saunaremontit • parkettiasennukset Luotettavasti ja edullisesti!

Pyydä ilmainen arviointi!

Tekno-Kate Oy teknokatekalev@gmail.com

040 565 6754/Kalev Kink Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit.

P. 050 431 0175.

Ikkunanpesu, siivous, mattojen pesu /ym. siivoukseen liittyvää.

P. 046 944 8383 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Hautauspalveluja Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki 09 - 3876 284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

20

Aikamerkki Sirpa Päivinen

– Kirkon tärkein tehtävä on olla toivon merkkinä, Jaakko Heinimäki sanoo.

”Tämä media on monille yhtä kuin kirkko” Tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki kuvailee itseään kirkon uskolliseksi pojaksi, joka ajattelee omilla aivoillaan.

Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet, Helsingin Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri, sekä verkkomedia Valomerkki.fi ja Jouluradio yhdistyvät vuodenvaihteessa. Yhteisen median nimeksi tulee Kirkko ja kaupunki.

Uusi päätoimittaja Jaakko Heinimäki alkaa ohjata medialaivaa, jolla on paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita.

– Kun Kirkko ja kaupunki -lehti kolahtaa postiluukusta, lukija ei toivon mukaan ajattele, että nyt kirkko lähestyy. Fiiliksen pitäisi pikemminkin olla, että tämä on meidän lehtemme, Heinimäki sanoo.

Haasteena on ennen kaikkea tehdä lehteä, jonka sekä aktiiviseurakuntalaiset että kirkkoon väljästi sitoutuneet kokisivat omakseen. Vahvuutena taas ovat isot resurssit ja kova osaaminen.

Joka toinen viikko pääkaupunkiseudulla ilmestyvän printtilehden painos on 350 000, minkä lisäksi nettimedia elää aamusta iltaan.

Heinimäen mukaan laadukkaalle uskontojournalismille on tarvetta.

– Suomessa on hyvää uskontojournalismin yritystä, mutta monet toimittajat eivät hahmota ihan perusasioitakaan, Heinimäki sanoo.

– Kirkko ja kaupungin yksi tehtävä on olla tienraivaaja, jonka

jutut toimivat syötteinä ja sytykkeinä muille medioille. Meillä on iso joukko uskontojournalismin asiantuntijoita, ja se on harvinaista herkkua.

Uusi päätoimittaja kuvailee itseään kirkon uskolliseksi pojaksi, joka ajattelee omilla aivoillaan. Välillä häntä tuskastuttaa kirkon hitaus. Hyvä esimerkki on reagoiminen uuteen avioliittolakiin.

– Kun parisuhteen rekisteröimistä koskeva laki tuli voimaan, Suomen luterilaisella kirkolla kesti yhdeksän vuotta muodostaa kanta, miten rukoillaan. Yhdeksän! Jaakko Heinimäki puhahtaa.

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole tullut kenellekään yllätyksenä, mutta kirkon paperit ovat levällään.

– Päätöksiä ei pidä tehdä pikaistuksissa vaan analysoiden.

Aikaa ei silti ole loputtomiin.

Päätoimittajana Heinimäki ei aio karttaa kannan ottamista.

Pääkirjoituksissa asiat pitää sanoa niin, että lukija ymmärtää, mitä mieltä kirjoittaja on.

– Sellainen kirkollinen veivaaminen, jossa yritetään puhua niin, ettei kukaan vain loukkaannu, ei ole minulle luontaista.

Usko on Jaakko Heinimäelle toivoa ja luottamusta. Tuputtava evankelioiminen on hänelle

vastenmielistä. Heinimäen lapsuudenkoti ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta poika pantiin Pelastusarmeijan päiväkotiin.

– Arvostan edelleen Pelastusarmeijan sosiaalisesti virittynyttä kristillisyyttä, hän kertoo.

Heinimäki kävi riparin Lohjalla ja jäi pyörimään seurakuntaporukkaan. Teologian opintojensa aikana hän tutustui körttiläisyyteen, joka tuntui kotoisalta. Körttiläisyydessä puhutteli se, että usko on luonteeltaan kaipuuta, ei henkseleiden paukuttelua.

Nykyään Heinimäkeä kiinnostaa arkipäiväinen urbaani hengellisyys, eräänlainen mystiikka.

Hengellisyyteen hän haluaa satsata myös työssään.

– Tämä media on monille pääkaupunkiseudun ihmisille yhtä kuin kirkko. Sen takia se ei voi olla vain uutistuote, vaan siinä on oltava myös hengellinen sisältö, Heinimäki selittää.

– Ei se kyllä voi olla pelkkää spiritualiteetissa uiskenteluakaan. Tämän kokonaisuuden kehittäminen minua kiinnostaa.

Uuden päätoimittajan mielestä kirkon tärkein tehtävä on olla toivon merkkinä. Yhtäältä se merkitsee toivoa paremmasta maailmasta ja oikeudenmukaisuudesta, toisaalta jotain enemmän.

– Se on myös kuoleman rajat ylittävää toivoa, ihmisiä rakastavan Jumalan huolenpidon synnyttämää toivoa. Toivoa, että viimeistä sanaa ei ole sanottu.

Topias Haikala

Suloinen sankaritar Jos ei lähiaikoina ole lähdössä kaupunkilomalle Eurooppaan, korviketta saa Kansallismuseosta. Renessanssi.

Nyt! -näyttelyssä on esillä italialaista taidetta 1500-luvulta.

42 teoksen joukossa on muun muassa Rafaelin ja Tizianin maalauksia.

Jos yrittäisi muodostaa käsityksen kristinuskosta pelkästään italialaisen renessanssitaiteen perusteella, päätyisi luultavasti siihen, Rafaelin työhuone: Neilikkamadonna että uskonnon keskeisin henkilö on nuori suloinen nainen. Tässäkin näyttelyssä näkee versioita yleisimmistä Maria-aiheista. Kannattaa pysähtyä ihailemaan esimerkiksi Rafaelin työhuoneella maalattua Neilikkamadonnaa.

Luca Mombellon maalaus viimeisessä näyttelysalissa on erilainen Maria-kuva. Jo teoksen nimikin on outo: Synnitön sikiäminen ja Taivaan Isä. Kruunu päässä ja komeassa purppuranpunaisessa viitassa valtikka kädessä patsasteleva hahmo muistuttaa satukirjojen kuninkaita – mutta kaipa se on Jumala. Omenapuu vihjaa, että nyt ollaan paratiisissa. Luomiskertomuksen maisemiin vie myös olento, jota urhea Neitsyt Maria tallaa. Se näyttää kavalan käärmeen ja petollisen Eevan risteytykseltä. Mariaahan on kutsuttu uudeksi Eevaksi: siinä missä tottelematon Eeva toi synnin maailmaan, tottelevainen Maria toi pelastuksen.

Mombellon maalaus edustaa myöhäisrenessanssia. Tuolloin taiteilijat maalasivat mielellään antiikin tarustosta poimittuja aiheita – ja sillä varjolla usein myös alastomia naishahmoja. Kristilliset aiheet eivät enää olleet niin leimallisen hallitsevia kuin aiemmin. Tai sitten tartuttiin esimerkiksi Vanhan testamentin apokryfikirjoihin. Niistä löytyvä kertomus kylpevästä Susannasta, jota kaksi vanhaa miestä tirkistelee ja ahdistelee, on kiinnostanut monia taiteilijoita. Tässä näyttelyssä esillä on Antonio Campin versio aiheesta.

Kaisa Halonen

Renessanssi. Nyt! 15.1. asti Kansallismuseossa.

3 x rauhoittava vinkki Kotialttari Saisiko pyhän kotiutumaan omaan kotiin rakentamalla alttarin? Mitä siinä pitäisi olla? Luterilaiselle tyyli on vapaa: ikoni, risti, reissusta tuotu rukousnauha, kivi, jouluenkeli – kaikki käy. Simppelein alttari syntyy, kun sytyttää kynttilän.

Se on merkki siitä, että täällä rukoillaan.

Jaakko Heinimäki ja Kaisa Kariranta: Tapakristityn tyylikirja. Kirjapaja 2016.

Mandala Kun mummit ja tädit virkkasivat pitsisiä pyörylöitä pöytäliinoihinsa ja sängynpeitteisiinsä, he eivät ehkä tienneet tekevänsä mandaloita, mietiskelyyn johdattavia symmetrisiä ympyräkuvioita. Jos olet virkkaajana vasta-alkaja, mandalan sijasta voi olla rauhoittavampaa tehdä stressipallo.

Betsan Corkhill: Virkkausterapiaa. Moreeni 2016.

Soittolista Aina ei tarvitse laskea lampaita. Unta odotellessaan voi ajatella vaikka aaltoja tai pudotella mielessään tähtiä.

Unta voi myös ihan kirjaimellisesti pedata jo aamulla petaamalla sänkynsä. Tai sitten voi koota itselleen rauhoittavan soittolistan. Yksi sellainen on nyt Valomerkki.fi:ssä.

Arlene K. Unger: Uni. 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta hyvään yöuneen. Docendo 2016.

Kaisa Halonen