Lauri 2016 nro 18 (13.10)

Vantaan Lauri 18 • Armon asialla • 13.10.2016 • www.valomerkki.fi Sirpa Päivinen

Työssäkäyväkin voi joutua asunnottomaksi

2

Turvapaikanhakijoiden odotus Vantaalla jatkuu Soitan kelloja joka päivä kuudelta.

Miten auttaa lasta vanhempien avioerossa?

8

10

Supavit Nummelinin harrastuksen kuulee koko kylä 6

Työ ei maita, jos palkka ei riitä ruokaan ja asuntoon – Jaakko Hämeen-Anttila

5

2 Hans v. Schantz

Pääkirjoitus

Henri Pajunen ja asumisneuvoja Ulla Pyyvaara vaihtoivat kuulumisia Koivukylän Kafnetissa.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Odotan kutsua ilojuhlaan Onneksi en ole pappi. Niinpä minun ei tarvitse miettiä, rukoilenko kanssa vai puolesta, siunaanko, vihinkö, noudatanko kirkkojärjestystä vai maallista lakia.

Kun saan kutsun läheisteni hääjuhlaan, voin mennä sinne ja iloita siitä, että kaksi ihmistä on löytänyt toisensa. Voin rukoilla heille kaikkea sitä hyvää, mitä he tarvitsevat kestääkseen niin tuulet kuin tuiskutkin. Voin pyytää heille rakkautta, jota tässä maailmassa ei koskaan ole liikaa. Voin pyytää siunausta heidän elämäänsä ja heidän kotiinsa. Aivan niin kuin tekisin häissä, joissa papin edessä seisovat mies ja vaimo eikä mies ja toinen mies, kuten näissä häissä.

Kirkollinen keskustelu avioliittoon vihkimisestä jatkuu varmasti pitkään. Piispojen näkemykset asiasta ovat jakautuneet. Kirkolliskokouksessa enemmistöä ei löydy asiantilan muuttamiseksi, vaikka osa papeista ja Helsingissä Paavalin seurakunta ja osa kirkkovaltuutetuista haluaisi muutosta nopeasti. Jossain kaukana siintää ratkaisu, joka olisi minusta ainoa oikea: omantunnonvapaus.

Elämä kuitenkin kulkee kirkollisen keskustelun ohi. Lähivuosina moni saa kutsun seksuaalivähemmistöön kuuluvan hääjuhlaan. Minulle tällainen kutsu on tulossa ensi kesäksi. Sitä en tiedä, vihkiikö pappi parin, vai tapahtuuko se maistraatissa, mutta varsinainen juhla on joka tapauksessa kirkkotilassa. Tälle parille ja juhlaan osallistuville se on hääjuhla.

Juhlaan valmistautuessani muistelen monta vuotta sitten saamaani puhelua. Oman seksuaali-identiteettinsä tunnustanut nuori soitti hädissään ja kysyi, pysynkö hänen tukenaan siitä riippumatta, mitä hän on. Mitä muuta olisin kristittynä ja nuoren läheisenä voinut vastata, kuin että tietenkin pysyn.

Riippumatta siitä, mitä avioliitosta ajattelee, pitäisi aina muistaa yksi asia: jokainen ihminen on ainutkertainen, Jumalalle mittaamattoman arvokas.

Valomerkissä tällä viikolla Harva tulee ajatelleeksi, että myös monet näkövammaiset käyttävät nettiä ruudunlukuohjelman tai ääniavustajan avustuksella. Valomerkki selvitti, miten nettisivuista saisi helppokäyttöiset myös erityisryhmille.

Yli puolet suomalaisista miehistä on kokenut väkivaltaa tai uhkailua julkisessa tilassa.

Miessakit ry:n hanke tarjoaa keskusteluapua väkivaltaa kokeneille miehille ja auttaa puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Asunnottomuus vie voimat Vantaalla on yli 400 asunnotonta. Korkeiden vuokrien vuoksi työssäkäyväkin voi joutua kadulle.

Henri Pajunen on hyvin helpottunut tuore vantaalainen. Syyskuussa hän muutti Koivukylään asuttuaan useamman kuukauden milloin äidin, milloin siskon tai ystävien luona.

– Menetin edellisen asuntoni, kun en masennuksen takia kyennyt hoitamaan asioitani ja hakemaan apua, ja vuokria jäi sen takia rästiin, Pajunen kertoo.

Viime joulukuun alussa hän päätti kadota, ja sulki puhelimensa.

– Öisin, kun asema oli kiinni, kävelin ympyrää Pasilassa. Päivisin yritin torkkua kirjastossa.

Viimein Pajunen suostui puhumaan siskolleen, joka järjesti hänet lääkäriin. Kun Pajusen sairaus saatiin hoitoon, hänellä alkoi pikkuhiljaa olla voimia myös asunnon etsimiseen. Tukiasunnon saaminen tyssäsi siihen, ettei Pajusella ollut päihdeongelmaa. Lopulta asunto löytyi yksityiseltä vuokranantajalta.

– Monella on asiat paljon huonommin. Minulla on ollut vahva tukiverkko. Toisaalta olen tuntenut syyllisyyttä, kun olen ollut toisten hyväntahtoisuuden varassa. Oma avuttomuus on tuntunut kaikkein pahimmalta.

Yksi Pajusta asunnonhaussa auttaneista oli Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen asumisneuvoja Ulla Pyyvaara. Hän on tavannut monenlaisia asunnottomia – myös sellaisia, jotka eivät tiedä, että heillä olisi oikeus omaan asuntoon. On nuoria aikuisia, jotka asuvat pakosta ko-

tona, on ihmisiä, jotka asuvat pimeästi sukulaisten tai tuttavien luona ja on myös vanhuksia ja pitkäaikaissairaita, jotka asuvat asumiskelvottomissa asunnoissa.

– Ulkona asuvia sentään on vähemmän kuin 10 vuotta sitten, mutta kyllä Vantaallakin vielä nukutaan metsissä. Elokuun aikana tapasin kolme nuorta miestä, joista jokainen kertoi nukkuvansa makuupussissa ulkona, Pyyvaara lisää.

Hänen mukaansa monet kokevat asunnon hakemisen niin hankalaksi, etteivät he jaksa edes yrittää.

– Monella on toivoton olo. He ajattelevat, ettei kukaan kuitenkaan auta ja häpeävät tilannettaan. Jotkut eivät koe edes ansaitsevansa asuntoa.

Pyyvaara huomauttaa, että asunnottomien joukossa on myös työssäkäyviä ihmisiä. Hänenkin vastaanotollaan on käynyt väkeä yrittäjästä sairaanhoitajaan. Suurimpana syynä asunnottomuuteen Pyyvaara pitää pääkaupunkiseudun korkeita vuokria. Esimerkiksi sairaus saattaa sotkea pienituloisen talouden niin, ettei vuokraa ei enää pysty maksamaan.

Autot, piharakennukset, asuntovaunut, luettelee asuntotyön diakoni Jari Hirvonen paikkoja, joissa asunnottomat majoittuvat. Hirvonen hallinnoi Vantaan seurakuntien 72:ta tilapäisasuntoa, joita voivat hakea pienituloiset, asunnon tarpeessa olevat vantaalaiset.

– Keskivertoasukas ja myös

-hakija on noin viisikymppinen työtön tai eläkkeellä oleva mies.

Meiltä asukasta ei irtisanota heti, jos vuokranmaksussa on ongelmia, vaan häntä autetaan hakemaan apua. Asunnon voi saada, vaikka olisi saanut edellisestä asunnostaan häädön, Hirvonen kertoo.

– Tällä hetkellä asuntoja vapautuu harvoin, sillä tilannetta vaikeuttavat putkiremontit. Niiden takia useita asuntoja voi olla samaan aikaan poissa käytöstä useita kuukausia.

Hirvonen ihmettelee sitä, että kun puhutaan asunnottomuudesta, kannetaan huolta vain sen aiheuttamista kustannuksista.

– Asunnottomuuteen liittyy paljon inhimillistä kärsimystä.

Kun ei ole omaa tilaa ja rauhaa, ei se arki hirveän houkuttelevaa ole. Ihmettelen, että joku jaksaa sitä päivästä toiseen.

Vantaan sosiaalitoimella oli tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 437 asunnotonta asiakasta.

Heistä 107 eli noin neljännes oli alle 25-vuotiaita. Suurin osa asunnottomista, 272, asui sukulaisten luona. Sosiaalitoimen osoittamissa tilapäisasunnoissa asui 77, yömajassa tai ulkona 46 ja asunnon puutteen vuoksi laitoksessa 42.

Viime vuoden lopulla Vantaalla oli 125 pitkäaikaisasunnotonta eli sellaista, jonka asunnottomuus on kestänyt yli vuoden.

Kaisa Halonen

Asunnottomien yö ma 17.10. Tikkurilassa. Mm. juhlakahvit klo 16 ja keskustelutilaisuus klo 17 Walkersissa, Unikkotie 5 C. Klo 18 alkaen ohjelmaa Lauri Lairalan aukiolla. Koko ohjelma osoitteessa vantaanseurakunnat.fi.

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Turvapaikanhakijoista on tullut ystäviä Tuulia Petäjäjärvi, Vantaan ­seurakuntien vuoden vapaaehtoisteko -palkinnon saaja: ”Olen työskennellyt vapaaehtoisena vas­ taanottokeskuksissa viime lokakuusta saakka. Olen äidinkielenopettaja, ja ajat­ telin, että olisi mukava mennä pitämään suomen kielen kerhoa ja kotouttaa sitä kautta ihmisiä.

Aloin opettaa suomea kerran viikossa.

Pian päädyin koordinoimaan kielikerho­ ja kaikissa Vantaan vastaanottokeskuk­ sissa. Alussa ne eivät pystyneet järjestä­ mään palkattuja suomen opettajia, joten perehdytin vapaaehtoisia alkeiden opet­ tamiseen. Olen ollut myös järjestämässä turvapaikanhakijoille retkiä ja juhlia.

Kesällä käynnistin tukihenkilötoimin­ nan. Tukihenkilöt auttavat oleskeluluvan saaneita asunnon etsimisessä ja asioiden hoitamisessa, esimerkiksi sähkösopimuk­ sen tekemisessä ja verkkopankin käyttä­ misessä.

Vapaaehtoisten porukka on mahtava.

Ihmiset auttavat täydellä sydämellään ja antavat paljon aikaansa.

Olen saanut turvapaikanhakijoista hy­ viä ystäviä ja nauttinut heidän kulttuuriin­ sa tutustumisesta. Teen lähes joka päivä jotakin vapaaehtoistyöhön liittyvää. Tästä on tullut elämäntapaharrastus.”

Soili Pohjalainen

Vantaan seurakuntien vuoden vapaaeh­ toisteko palkitaan su 16.10. klo 10 Myyr­ mäen kirkossa alkavan messun jälkeen järjestettävällä lounaalla.

4 Hyväntekeväisyyskonsertti

Syksyn ensi-ilta 20.10. klo 19 muut esitykset ajalla 22.10.–9.12.

Dario Fon ja hänen vaimonsa Franca Ramen yhdessä kirjoittama huippusuosittu musta avioliittofarssi on komediaklassikko.

Teksti: Franca Rame – Dario Fo Suomennos: Aira Buffa

Ohjaus: Mira Kivilä Rooleissa: Anne Nielsen ja Puntti Valtonen

TEATTERI VANTAA Silkkisali Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa p. 09 836 1919 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

– Kirkko ja kaupunki on itse asiassa erittäin hyvä nimi, koska siinä tulee esiin nämä kummatkin puolet. Kirkollista kärkeä ei tarvitse yhtään häpeillä, vaan sen kanssa mennään innolla eteenpäin. Samalla median pitää olla myös häpeämättömän kaupunkilainen, Heinimäki sanoo.

Heinimäelle on selvää, että uusi Kirkko ja kaupunki on journalistisin periaattein toimitettu media, ei mikään kirkon pr-osasto. Hänen mukaansa uuden median pitäisi toimia pääkaupunkiseudun ihmisille kirkollisena yhdyssiteenä.

– Pääkaupunkiseudulla on paljon ihmisiä, jotka eivät käy lainkaan kirkon tilaisuuksissa. Monille sellaisille ihmisille tämä media itse asiassa on kirkko, Heinimäki sanoo.

Hän myös painottaa, että Suomessa ei ole toista mediaa, jossa olisi yhtä paljon uskontojournalismin ammattilaisia.

– Uskontojournalismi ei tietenkään rajoitu vain pääkaupun-

Jaakko Heinimäki ehti työskennellä freelancerina 16 vuotta ennen kuin hänet valittiin päätoimittajaksi.

kiseudulle, vaan sillä on laajempaakin kiinnostavuutta. Tämä koko yhdistyvä mediaperhe on toiminut jo pitkään uskontojournalismin edelläkävijänä, ja tällaista mediaa lähden mielelläni tekemään.

Heinimäki on 51-vuotias tietokirjailija, kolumnisti, kouluttaja ja pappi. Hän on kirjoittanut kirjoja muun muassa pyhimyslegendoista, kuolemansynneistä sekä uskonnon ja huumorin suhteesta. Uusin teos on tä-

info@iloisetseniorit.fi

Psykoterapeutti (opiskelija) / terveydenhoitaja hakee asiakkaita

PARI- JA PERHETERAPIAAN Lisätiedot ja tiedustelut: puh. 040 3544 631, sp: tuula.westerholm@gmail.com, www.tuuwe.fi

TIKKURILAN TERAPIA

Horsmakuja 8 A, 3 krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.     



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

nä vuonna ilmestynyt Tapakristityn tyylikirja.

Uusi Kirkko ja kaupunki aloittaa vuodenvaihteessa, kun Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien lehdet yhdistyvät.

Uuden median levikki on noin 350 000. Samalla myös Valomerkki-verkkomedia muuttuu Kirkko ja kaupungiksi. Päätoimittajan valitsi Helsingin, Espoon ja Vantaan kirkkovaltuustojen nimittämä johtokunta.

Tuure Hurme

Antero Harju

www.iloisetseniorit.fi

Heinimäen mielestä uuden median täytyy olla häpeämättömän kirkollinen ja häpeämättömän urbaani.

Lainaa tarvitaan Tikkurilan kirkon rakentamiseen.

Seurakunnat ottavat lainaa Vantaan seurakuntien vuosien 2017–2021 investointisuunnitelma on poikkeuksellisen mittava, joten seurakunnat turvautuvat lainanottoon. Ensi vuoden talousarvioon sisältyvässä investointisuunnitelmassa olevien tulevien vuosien rakennushankkeiden yhteenlaskettu summa on 59,8 miljoonaa euroa.

Seurakuntien omien säästövarojen lisäksi investointeja on tarkoitus rahoittaa kiinteistökehityshankkeilla, mutta niiden toteuttaminen vaatii kuitenkin myös rahaa kunnallistekniikan korvauksiin. Koska oma rahoitus ei riitä, yhteinen kirkkoneuvosto päätti 5.10. esittää yh-

teiselle kirkkovaltuustolle, että se myöntäisi valtuuden 5 miljoonan euron lainanottoon.

Lainaa nostettaisiin näillä näkymin vasta 2019, koska investointiohjelman suurin yksittäinen rakennushanke eli uusi Tikkurilan kirkko voisi olla silloin rakennusvaiheessa. Sen lisäksi investointilistalla ovat muun muassa Kivistön kirkon peruskorjaus ja laajennus, Pyhän Laurin kirkon korjaustyöt, Hämeenkylän kirkon julkisivuremontti ja Myyrmäen kirkon julkisivuja sisäilmakorjaukset. Niistä osa on jo käynnissä. Myös hautausmaita on tarkoitus laajentaa.

Pauli Juusela

Ekaluokkalaisilta lahjoitus Ylästön koulun ekaluokkalaiset kokosivat ruokakasseja jaettavaksi apua tarvitseville. Ruokatarvikkeet tullaan jakamaan Tikkurilan seurakunnan diakoniapäivystyksessä perheille ja yksinäisille vähävaraisille. Oppilaat oppivat tempauksen ohessa auttamisen eri muodoista, avuntarpeesta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Vastaava diakoniatyöntekijä Anita Salonen kiersi keskustelemassa aiheista luokissa.

– Oli tosi kiva lähteä tällaiseen yhteistyöhön. Kun lapset haluavat auttaa, niin totta kai haluamme auttaa löytämään kanavan sille, Salonen sanoo.

Kirkkoon liittyminen helpottui Kirkko on uudistanut liitykirkkoon.fi-verkkopalvelunsa. Palvelun käyttäjä voi tunnistautua pankkitunnuksien avulla. Liittyjän tarvitsee täyttää verkkolomakkeeseen vain puhelinnumeronsa tai sähköpostiosoitteensa.

Lomake siirtyy sähköisesti liittyjän seurakuntaan, jossa se käsitellään. Palvelun suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvallisuuteen.

Tikkurilan kirkko

Uspenskin katedraalissa su 23.10. 2016 klo 16.00.

Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 15 €

Uuden Kirkko ja kaupungin päätoimittajaksi Jaakko Heinimäki Aku Häyrynen/Lehtikuva

Valamon luostarin hyväksi SOILE ISOKOSKI, sopraano USPENSKIN KATEDRAALIKUORO joht. VARVARA MERRAS-HÄYRYNEN

5

Väitellään

Suomessa ei arvosteta vanhuksia, Jaakko Valvanne!

Huonoa vanhustenhoitoa ei kerta kaikkiaan tule hyväksyä, sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne.

Vanhustyö tarvitsee kunnon vallankumouksen.

Ikääntyneiden hyvä hoito on rahakysymys, eikä meillä ole varaa siihen.

Kuudenkympin jälkeen elämä voi mennä parempaan suuntaan.

– Niin tarvitsee. Ja sellainen onkin jo monin paikoin käynnissä.

Toivottavasti tämä toiminta- ja johtamiskulttuurin iloinen vallankumous leviää nopeasti kaikkialle Suomeen.

– Tätä väitettä ei moni kolmikymppinen usko, mutta totta se on.

Tutkimukset ja omat kokemukseni puhuvat vahvasti sen puolesta, että monelle eläkeikä on elämän parasta aikaa vääjäämättömistä vanhenemismuutoksista huolimatta. Stressiä on vähemmän, kokemusta ja viisautta enemmän.

– Päinvastoin. Huono hoito se vasta kallista onkin. Jos jätämme vanhuspotilaat kunnolla tutkimatta, hoidamme heitä vain päällisin puolin ja laiminlyömme kuntoutuksen, sairaalahoitopäivät lisääntyvät, ympärivuorokautisen hoidon tarve suurenee ja kustannukset kasvavat.

Etenkin ikäihmisten pitäisi huolehtia monipuolisesta liikkumisesta.

Laitoksissa ei ole aikaa auttaa huonokuntoisia vessaan. Vaippa on hyvä ratkaisu.

– Kaikenikäisten ihmisten pitäisi huolehtia monipuolisesta liikkumisesta. Liikunta ehkäisee monia kroonisia sairauksia, mutta usein se on myös paras lääke niihin. Liikunta ja proteiinipitoinen ruoka ovat ikäihmisten elämän tärkeimpiä eliksiirejä.

Kimpassa liikkuminen, kuten tanssiminen, on erityisen mukavaa, vielä hoivakodissakin.

– Iäkkäiden aikuisten vaipottaminen pitäisi lailla kieltää! Osa virtsankarkailusta kärsivistä ikäihmisistä tarvitsee inkontinenssisuojaa, mutta lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan on tuettava iäkkäiden omatoimisuutta ja liikuntakykyä niin, että he pääsevät tarpeilleen vessaan.

Kaikkien on syytä tehdä hoitotahto.

– Toivottavaa olisi, että jokainen miettisi, miten haluaa tulla hoidetuksi ja hoivatuksi sellaisessa tilanteessa, ettei itse kykene tahtoaan ilmaisemaan. Hoitoja hoivatahtoa ei kuitenkaan voi tehdä vasemmalla kädellä. Ainakin itselleni oman loppuelämäni miettiminen oli pitkä ja syvällinen tapahtuma. Suosittelen prosessin läpikäymistä kaikille, viimeistään eläkeiän kynnyksellä.

Jos Suomessa oikeasti arvostettaisiin vanhuksia, heitä hoidettaisiin paremmin kuin nyt.

– Toden totta. Asenne, ammattitaito ja johtaminen ratkaisevat, ei henkilökunnan määrä. Samalla henkilöstömäärällä eli samoilla kustannuksilla voidaan hoitaa joko hyvin tai huonosti. Huonoa hoitoa ei kerta kaikkiaan tule hyväksyä!

Laitoksessa olevilta vanhuksilta on viety itsemääräämisoikeus.

Paula Huhtala

– Näin on käynyt useissa hoitopaikoissa, onneksi ei kaikissa. Pitkäaikaisessa hoitopaikassa vanhuksen toiveita, itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä on kunnioitettava aivan kuin oltaisiin hänen kodissaan.

Jaakko Valvanne ja Lotta Tuohino: 60+ Iloa elämään. S&S 2016.

Vanhustenhoito on Suomessa siirretty yhteiskunnalle. Lähiomaisten tulisi kantaa enemmän hoitovastuuta.

Hannu Jukola

– Ei pidä paikkaansa. Omaisten ja läheisten merkitys vanhusten hoidossa on hyvin suuri. Moni läheinen käyttää jo nykyään paljon aikaa läheisensä hoitamiseen, jopa uupumiseen saakka.

Huono hoito se vasta kallista onkin.

Kolumni

Pummit kuriin!

Kymmenet, sadat, ehkä tuhannetkin ihmiset käyttävät sosiaalitukia väärin. On se niin väärin meitä hyväosaisia kohtaan! Sosiaalipummit kuriin ja herran nuhteeseen!

Entä sitten työttömät, jotka laiskuuttaan makaavat sohvalla ja olettavat yhteiskunnan elättävän heitä? Menkööt metsään tai juoskoot suolle! Minulle ainakin riittää hyvin palkattua työtä vähän liikaakin, Ja riittäisi sitä työtä muillekin, jos riittävän halvalla töihin tulisivat.

On se niin hyvä, että joutuvat syyniin edes kolmen kuukauden välein.

Toisaalta... Tuhannet ihmiset eivät osaa tulla vaatimaan sitä, mikä heille lain mukaan kuuluisi, ja valtaosa sosiaalituen käyttäjistä saa tukea todelliseen tarpeeseen. Ja vaikka työtä kyllä riittäisi, palkanmaksun kanssa on jo vähän toisin. Risusavotalla ei saa kokoon niin paljon rahaa, että sillä voisi elää, eikä halpatyö pääkaupunkiseudulla maita, jos palkka ei riitä ruokaan ja asuntoon.

Halpatyö, joka tuottaa voittoa sijoittajalle yhteiskunnan maksaessa viulut, tuskin on ratkaisu tähän: työmies

on kunnollisen palkkansa ansainnut. Toinen asia tietysti on, jos työtön itse pystyy parantamaan omaa toimeentulotasoaan ansaitsemalla lisätuloja. Siinä on aivan oikeasti normienpurkutalkoiden paikka. Lisäansioista ei pitäisi aiheutua kohtuutonta byrokratiaa, eikä ansio saa kadota työttömyystuen pienenemiseen. Mutta peruste halpatyölle se ei ole: työtön saakoon hyödyn työstään, ei halpatyön teettäjä.

”Työmies on kunnollisen palkkansa ansainnut.”

Kolmen kuukauden välein toistuvat haastattelut tuonevat mukavasti lisärahaa niille yrityksille, joilta ulkoistettuja haastattelijoita hankitaan, ja lisää työtä jo nyt ylityöllistetyille virkailijoille. Työttömille ne tuskin tuovat muu-

ta kuin ahdistusta ja syyllistämistä: etkö nyt Herran tähden ole vieläkään työllistänyt itseäsi maassa, jossa on 7,2 prosentin työttömyysaste?

Miten sitä nyt sanottiinkaan? Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä työttömistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Tai jotensakin sinne päin.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6 Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 23.10. klo 13.30 Myös isämme uskoivat ennen Abrahamin jälkeläiset (Joh. 8:31-59) – Eeva Pouke Terveisiä Tansaniasta – Tinja Halunen

Kurssi laulutaidottomille

– Sinulle, joka haluat oppia laulamaan!

18.–20.11. Vivamossa, Lohjalla Tule rohkeasti nauttimaan laulamisesta, sillä jokainen laulaa äänellään. Ei tarvitse osata nuotteja, eikä ole laulukoetta vaan harjoittelemme laulamaan omaksi iloksemme ja toistenkin.

Kurssin opetus: muusikko Tuula ”Haxu” Hakkarainen Kurssimaksu: 55 € (sis. Parasta on laulaa -kirjan) Täysihoito: 163,50–183,50 € (-10% eläkekortilla täysihoidosta) Ilmoittautuminen 11.11. mennessä: puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Puh. 0207 681 633 vivamo@sana.fi vivamo-opisto.fi

kansanraamattuseura.fi

20 29.10 asti

346€ (432€)

721€ (901€)

418€ (523€)

886€ (1107€)

930€ (1163€)

1027€ (1284€)

624€ (780€)

M a lmin ra itti 1 7 , Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

HERÄNNÄISSEURAT Pe 14.10. klo 14 Columbuksen kauppakesk. katukpli, Vuotie 45 (Vuosaari), Hki. Klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. Klo 19 kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolant. 10 A, (Puistola) Hki. Su 16.10. klo 10 herättäjäjuhlien kiitosjuhla Myyrmäen kko, Uomat. 1, Vantaa. Messu, kirkkokahvit ja seurat; mukana Herännäisnuorten kuoro. Klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat. 16, Hki; mukana Veisuuveljet.

Klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkok. 6, Järvenpää. Klo 18 Ankkuri, Keskusk. 11, Mäntsälä.

Ti 18.10. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi); T. Sulkanen veisuuttaa.

To 20.10. klo 18.30 Matinkpli, Liisank. 3 Espoo; kahvit klo 18.

Su 23.10. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunant. 7, Nurmijärvi; messu ja seurat.

Klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, Jakob Forssellink. 8, Loviisa.

Klo 16 Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent. 2, Espoo. Kahvit klo 15.30.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.

17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); mm. A. Panula, P. Simojoki, J. Elenius.

Ke 26.10. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1a A 3, 3.krs.

To 27.10. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu, saarna Piia Rytilä, Kallion kko, It. Papink. 2, Hki. Kaikille avoimet musiikkiharj. klo 17.

TULOSSA: bibliodraamaryhmä la 12.11., 19.11., 26.11. klo 15-19.

Lisätied. www.h-y.fi/2767bibliodraamaryhma & ilm. 4.11. menn. p. 0400 882251.

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Sanalla sanoen ja laulaen

piplia.fi

Nahkakantinen Raamattu Laadukas Raamattu kultaisella nimipainatuksella.

Myös nahkakantisia virsikirjoja. Valikoiman löydät netistä www.pipliakauppa.fi

Kolmiki Kolmikielinen vVuorisaarna Upeasti kuvitettu Vuorisaarna. Kielet arabia-englantisuomi. 6,50 €

uutuus

Uudet virsikirjat Virsikirjoissa on nyt 79 uutta soinnutettua virttä.

Tilaa omasi adventiksi. ` t ™

Suomen Pipliaseura |

myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi

| pipliakauppa.fi

Supavit Nummelinin mielestä kelloissa yhdistyy monta kiehtovaa asiaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

J

oku voisi nyt sanoa, että tältä se näyttää, kun harrastus lähtee lapasesta. Supavit Nummelinin kotona on kelloja sekä sisällä että ulkona, jopa keittiössä killuu isoja kelloja kellotuoleissaan. Pihaan hän on rakentanut jämämateriaaleista tsasounan, jossa on tietenkin myös kellotorni.

Kaiken kaikkiaan kelloja on noin 400. Osa mahtuu kämmenelle, suurimman halkaisija on 87 senttiä. Toisaalta yksittäiset kellot ovat vielä suhteellisen pieniä esineitä verrattuna siihen, että olohuoneessa on myös kolme ihmisen kokoista Doctor Who -sarjan innoittamana tehtyä Dalek-robottihahmoa ja pari lavastetta ja talon alakerta on täynnä pienoismalleja, pienoisrautateitä ja niihin liittyvää kirjallisuutta. Miten muu perhe mahtaa suhtautua tällaiseen harrastukseen?

– Isä harrastaa junia ja laivoja ja niiden pienoismalleja. Äidistä ja isästä on vain hauskaa, et-

Rekolan ke tä minulla on erikoinen harrastus. Veljiä eivät kellot kiinnosta, Supavit toteaa.

Kelloharrastuksen alkuna voi pitää sitä, kun isä toi Supavitille laivalta tuliaiseksi pienen vaskikellon.

– Se laitettiin keittiöön ja sillä soitettiin, että tulkaa syömään, Supavit kertoo.

Varsinainen kellojen keräily alkoi myöhemmin. Supavit osti muutamia pieniä kelloja esimerkiksi sisustuskaupoista ja siirtyi sitten myös vanhempiin kelloihin.

– Ensimmäisen vanhan kellon ostin netistä. Se oli ollut kartanossa Keski-Suomessa.

Vanhojen kellojen löytäminen Suomesta on vaikeaa, muttei mahdotonta.

– Niitä löytyy esimerkiksi navetoista ja netin kautta. Minulla

on Tori.fi:ssä ostoilmoitus.

Aina kellon historiaa ei tiedetä, tai siinä on aukkoja. Se vaatii tutkimustyötä. Supavitin suosikkikellon historiakin on osittain arvoitus.

– Kello on valettu Venäjällä 1804. Sitten se on ollut kirkossa Virossa tai Latviassa. Kun tuli huono aika, se otettiin alas kirkontornista.

Kellot ovat Supavit Nummelinin mielestä kiehtovia, koska niissä yhdistyy monta asiaa: metalli ja puu, ääni ja musiikki, fysiikan lait ja historia. Hän on aina ollut utelias, halunnut tietää miksi asiat ovat niin kuin ovat.

Supavit ei vain kerää kelloja, vaan myös valaa niitä ja on opetellut kellonsoittoa eri tyyleillä.

Oppia hän on hakenut kellovalimoista Sveitsistä ja Saksasta ja soveltanut oppimaansa kotona.

7

Supavit Nummelinilla on noin 400 kelloa. Niitä on jopa perheen keittiössä.

ellonsoittaja – Sulatin metallia meidän pihagrillissä. Se sortui 700 asteen lämpötilasta, mutta muurasin sen uudestaan.

– Isoin valamani kello on leiviskän eli suurin piirtein ämpärin kokoinen. Aina ei onnistu.

Kerran kun yritin tehdä kelloa, siitä tulikin egyptiläinen kuningatar Nefertiti.

Nykyään Supavit soittaa kelloja joka päivä. Mukana on usein Korsossa asuva kaveri Akseli Leppänen, koska isoimpien kellojen soittoon tarvitaan kaksi ihmistä ja Akselikin on kiinnostunut kelloista.

– Kellot soivat joka päivä kuudelta. Jos minä en ole soittamassa, soitto on automatisoitu. Sunnuntaisin soitan myös noin kello kaksitoista, sitten kun Rekolan kirkon kellot ovat soineet ensin, Supavit kertoo.

Naapurit eivät kuulemma ole

hermostuneet harrastuksesta – tai kukaan ei ole ainakaan tullut valittamaan kasvotusten.

Supavitia harmittaa, että kelloja soitetaan Suomessa nykyään niin vähän ja että soitto on lähes poikkeuksetta luterilaisissa kirkoissa automatisoitu. Ortodoksikirkoissa soitetaan vielä käsin.

– Suomessa ihmiset valittavat niin helposti. Saksassa on vähän eri juttu. Siellä voidaan soittaa kirkonkelloja vaikka 15 minuutin välein.

Toisaalta kirkonkellojen soiton väheneminen kertoo myös siitä, että niiden merkitys on muuttunut.

– Aikaisemmin kelloilla viestittiin myös kaupunkien välillä. Ne olivat vähän kuin vanhan ajan puhelimia, joilla välitettiin tietoa. Esimerkiksi hautajaiskellojen soiton perusteella sai tietää vainajan iän.

Supavit Nummelin on käynyt monenlaisissa kirkontorneissa sekä kotimaassa että ulkomailla aina Japanissa asti. Torniin kipuaminen on aina jännittävää, sillä jokaisella kellolla on oma sointinsa. Välillä Akseli on ollut mukana. Esimerkiksi Uspenskin katedraalin kellojen soitto on heille tuttua hommaa.

– Kaikkialla on suhtauduttu hyvin. Minä vaan soitan sinne ja kerroin taustani, Supavit sanoo.

Kirkonkellojen soiton lisäksi musikaalista nuorta miestä kiehtovat urut. Niitä hän käy soittamassa Rekolan kirkolla.

– En ole käynyt soittotunneilla, vaan opetellut itse.

Supavit arvostaa vanhoja perinteitä ja käsityötaitoa. Se näkyy myös pukeutumisessa: kirkonkelloja soittamaan ei mennä hupparissa vaan arvokkaasti puku päällä.

Kuka?

Supavit ”Supa” Nummelin, 18. Asuu Rekolassa vanhempiensa ja kahden pikkuveljen kanssa. Erikoinen etunimi on perua siitä, että Supavit on adoptoitu Thaimaasta.

Mitä?

Opiskelee ammattioppilaitos Variassa puualan artesaaniksi. Harrastaa kelloja, pienoismalleja, urkujen soittoa ja ilmakuvausta.

Motto? ”Kello kuin kello, se soi meidän käsissämme!”

Kelloissakin vanha tarkoittaa parempaa.

– Nykyään tingitään massasta, Supavit harmittelee.

Supavit Nummelin opiskelee toista vuotta puualan artesaaniksi ammattioppilaitos Variassa Hiekkaharjussa. Joulukuussa hän menee työharjoitteluun Kansallisoopperaan. Mitä opiskeluiden jälkeen tapahtuu, sitä Supavit ei vielä tiedä, mutta yrittäjyys kiinnostaa.

Kelloja hän ei enää hanki samaan tahtiin kuin aluksi. Joitakin Supavit on malttanut myydä poiskin.

– Nyt valikoin tarkemmin, mitä haluan. T • Katso video, jolla Supavit Nummelin ja Akseli Leppänen soittavat kelloja Supavitin kotona, osoitteessa www.valomerkki.fi.

8

Turvapaikanhakijoissa on nyt paljon kielteisestä päätöksestä valittaneita.

Myös Ahmed Al-Zaidi päätti vielä yrittää, koska paluu tuntui mahdottomalta.

Pitkää odotusta ja kotiutumisen Moni viime syksynä Vantaalle tullut turvapaikanhakija on joutunut pettymään, mutta nuorilla menee melko hyvin. teksti Hanna Antila kuva Hans v. Schantz

A

luksi kaikki tapahtui nopeasti. Vuosi sitten Vantaalla avattiin parissa viikossa neljä vastaanottokeskusta. Myöhemmin Kotouma Oy avasi vielä tukiasumisyksikön yksin maahan tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille Kivistöön.

Syntyi niin sanottu Vantaan malli, jossa turvapaikanhakijat saavat tukea ja vapaaehtoiset hommia ”yhden luukun periaatteella”. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että kaupunki on johtanut toimintaa, mutta suuressa roolissa etenkin vapaaehtoistyön koordinoinnissa ovat olleet Vantaan seurakunnat ja Suomen Punainen Risti.

Vuodessa moni asia on muuttunut. Turvapaikan saamisesta on tullut vaikeampaa ja perheenyhdistämisen ehtoja on tiuken-

nettu. Tulijoiden määrä on vähentynyt niin, että Sokkakujalla sijaitseva vastaanottokeskus suljetaan lokakuun lopulla. Monen odotus jatkuu – nyt toiset odottavat tietoa turvapaikasta ja toiset sitä, että valitus kielteisestä päätöksestä etenisi.

Kolmesta vastaanottokeskuksesta on vastannut Luona Oy ja Auramon keskuksesta SPR. Pian Luonan keskuksista on jäljellä enää suurin, Robert Huberin tien keskus, jossa on noin 430 asukasta. Lisäksi noin 110 turvapaikanhakijaa asuu tuetusti mutta itsenäisesti.

– Kyse on asuntopohjaisesta vastaanottokeskuspalvelusta.

Nämä ihmiset asuvat vuokraamissamme asunnoissa, mutta ovat vastaanottokeskuksen palveluiden piirissä eli käyvät siel-

lä esimerkiksi suomen tunneilla, Anna Virrantaus Luona ­Oy:stä kertoo.

– Näiden ihmisten joukossa on sekä perheitä että yksin tulleita. He ovat osoittaneet riittävää aktiivisuutta ja heillä on valmiuksia asua ihan tavallisessa kerrostalossa. Asukasohjaaja käy kuitenkin heitä tapaamassa.

Odotuksen pituus, tekemisen puute ja turvapaikkapolitiikan tiukentunut linja ovat latistaneet tunnelmaa vastaanottokeskuksissa.

– Odottaminen stressaa ja se, kun näkee, että huonekaveri ei saakaan turvapaikkaa, Virrantaus kuvailee.

SPR:n Auramossa asukkaita on nyt noin 190. Sielläkin monen toiveikkuus on vaihtunut apeudeksi.

– Kielteiset päätökset vaikut-

tavat kaikkien mielialaan. Jotkut ottavat päätökset tosi raskaasti. On masennusta ja epätoivoa ja huolta omasta perheestä kotimaassa. Välillä täällä on itkuisia miehiä, vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Nelli Kasurinen sanoo.

Psykososiaalista tukea on saatavilla.

– Meillä on terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja, jotka pystyvät tarjoamaan keskusteluapua ja ohjaamaan eteenpäin. Resurssit ovat rajalliset ja joskus avunsaaminen kestää, ihan kuin kantaväestölläkin, Kasurinen jatkaa.

Auramossa asukkaita ovat piristäneet vapaaehtoistyöntekijät ja monenlainen toiminta.

Asukkaat ovat myös pitäneet siitä, että he ovat saaneet käydä vanhainkodissa ulkoiluttamassa vanhuksia ja tekemässä muuta vapaaehtoistyötä.

Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden taustat ovat hurjia, mutta heidän tilanteensa näyttää valoisalta. Tilastollises-

ti alaikäisten on muita helpompi saada Suomesta turvapaikka, eikä heitä voida palauttaa, ellei kotimaassa ole tuttua aikuista ottamassa heitä vastaan.

Iso osa viime syksynä tulleista lapsista ja nuorista odottaa yhä päätöstä. Helsinki ja Vantaa ovat luvanneet kuntapaikat päätöstä odottaville alaikäisille turvapaikanhakijoille. Vantaalle tulee maahan jääville tukiasumisyksikkö ja perheryhmäkoti, joiden kilpailutus on parhaillaan menossa.

Nuorten arki Suomessa on lähtenyt sujumaan hyvin.

– Tällä hetkellä meiltä kaikki käyvät koulua, kertoo Kivistön yksikön johtaja Juha Koski Kotoumasta.

Kosken mukaan pojat ovat saaneet alueelta ystäväperheitä ja harrastuksia.

Samankaltainen tilanne on Vantaan seurakuntien kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Seurakunnat vuokrasivat Kuntokallion tiloja Diakonissalaitokselle, joka perusti sinne alaikäisten yksikön.

9

Suomessa on tänä syksynä paljon kielteisestä päätöksestä valittaneita turvapaikanhakijoita.

Yksi heistä on Bagdadista kotoisin oleva maalari Ahmed Al-Zaidi, 26. Hän kertoo olevansa sunnimuslimi Bagdadista, mutta ei halua kertoa tarkasti syistä, jotka saivat hänet lähtemään ja jättämään muun perheen, kolme veljeä ja isän. Äiti on kuollut.

– Minulla oli henkilökohtaisia ongelmia. Uhka kohdistui minuun, ei perheeseeni. Jos olisin jäänyt, minut olisi noin 90 prosentin varmuudella jo tapettu. Olen kertonut kaiken Maahanmuuttovirastolle, mutta en kerro sitä nyt, koska pelkään perheeni puolesta.

Samaan syyhyn vedoten Al-Zaidi ei halua näyttää jutussa kasvojaan. Nimen maininta sopii, koska samannimisiä on Irakissa paljon.

Kielteinen päätös oli Al-Zaidille järkytys.

– En saanut öisin unta ja olin ärtynyt. Se tuntui julmalta. Päätöksessä sanottiin, että voin mennä takaisin, kunhan muutan pois Bagdadista. Ei se Irakissa suju noin vain.

Paluu Irakiin tuntui niin mahdottomalta, että Al-Zaidi valitti päätöksestä.

– Olen valmis odottamaan vaikka kymmenkertaisesti sen ajan, minkä olen jo odottanut.

Aluksi Al-Zaidi asui Sokkakujan vastaanottokeskuksessa, mutta pääsi vapaaehtoistyöntekijän avustuksella kuuden miehen kimppakämppään Myyrmäkeen. Hän on saanut työpaikan siivoojana.

– Sain sen varmaan siksi, että olen hyvä tyyppi ja olin vastaanottokeskuksessa aktiivinen. Tarjouduin esimerkiksi maalaamaan keittiötä.

Vastaanottokeskuselämä ahdisti Al-Zaidia, mutta työpaikka, asunto ja paikka jalkapallojoukkueessa ovat muuttaneet tilanteen.

– Nyt nautin elämästä. Elän vähän kuin Irakissa, paitsi että minulla hirveä ikävä perhettä. Minulla on sellainen olo, että vielä saan sen turvapaikan.

askelia – Osa pojista on tullut viime syksynä. Prosessit ovat olleet hitaampia kuin odotettiin, mutta kaikki on mennyt muuten paremmin kuin hyvin. Kaikki ovat päässeet kouluun ja ympäristö on ottanut heidät hyvin vastaan. Nuorilla on kummiperheitä, palvelualuejohtaja Tuija Åstedt Diakonissalaitokselta summaa.

Vantaan seurakuntien kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen kertoo, että turvapaikanhakijoiden auttamisesta kiinnostuneita vapaaehtoisia ilmoittautuu yhä. Myös viime syksynä aloittaneista moni on vielä mukana.

– Luonan vastaanottokeskuksissa vapaaehtoiset suomen opettajat on korvattu palkatuilla, joten vapaaehtoistyössä painopiste on siirtynyt ystävätoimintaan.

Nyt valmisteilla on myös malli, jossa vapaaehtoiset tukevat turvapaikan saaneita asumisen alkuun. Vantaan seurakunnat on ottanut turvapaikanhaki-

Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin valittaa”

Ilari Laitista, 32, kiehtoo partiossa tekemisen meininki 40 %

30 %

30 %

Vantaalainen

Kurikkalainen

Tamperelainen

Tämä Kuinka vantaalainen -palstan prosenttijako on sellainen fiilisjuttu ja sanoisin, että nykyisin suurin osa minusta on vantaalaista. Asun Havukoskella ja sitä ennen asuin Koivukylän puolella. Hiekkaharjussakin olen asunut. Työpaikkani on Koivuhaassa.

Kurikassa, Etelä-Pohjanmaalla asuin ekalta luokalta lukion loppuun. Se vaikuttaa edelleen. Tuon ajan erottaa muusta se, että silloin olin lapsi, emmekä asuneet keskustassa.

Kotoa oli 10 kilometrin matka vähän joka puolelle.

Harrastuksia oli, partio ja soittohomma, jotka jatkuvat edelleen. Soitan klarinettia Tikkurilan soittokunnassa ja partiossa toimin Jokihisten lippukunnanjohtajana.

Partiossa kiehtoo tekemisen meininki.

Tampereella olen asunut myös merkittäviä vuosia elämästäni.

Se on oikein kiva kaupunki ja tykkään siitä edelleen. Asuin siellä silloin, kun opiskelin tietotekniikkaa yliopistossa. Puoli vuotta opiskeltuani kävin armeijan Lahdessa.

Olin varusmiessoittokunnassa ja sieltä palasin Tampereelle jatkamaan opintoja.

Nina Riutta

Kysyn vaan

jat myös muuten huomioon toiminnassaan: lokakuun alussa alkoi arabiankielinen rippikoulu.

Kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille Vantaa ei tarjoa, mutta jotkut haluavat jäädä tänne ja etsivät asuntoa itsenäisesti. Kaupunki perustelee tiukkaa linjaa sillä, että tänne muuttaa muutenkin paljon maahanmuuttajia.

– Täydellisessä maailmassa voisimme tarjota kuntapaikkoja ja meillä olisi ihan erilaiset resurssit kotouttamistyöhön, sanoo perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.

– Siinä olisi se etu, että ennustettavuus olisi parempi. Nyt kun emme tarjoa kuntapaikkoja vaan ihmiset muuttavat tänne itsenäisesti, emme voi ennustaa tulijoiden määrää.

Cantell-Forsbom on sitä mieltä, että kuluneen vuoden aikana on kuitenkin tehty monta asiaa oikein.

– Tilanne täällä ja koko Euroopassa oli viime syksynä sellainen, mihin kukaan ei osannut varautua. Siihen nähden Vantaalla on selviydytty kunnialla. 1

Mitä voi tehdä alaikäisten huumeidenkäytölle?

Mediassa on ollut viime viikkoina juttuja siitä, että Koivukylän aseman seudulla liikkuu paljon huumeita ja että käyttäjissä on jopa 13-vuotiaita. Onko tämä poikkeuksellista, Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka?

– Kyllä Vantaan tilanne on aika poikkeuksellinen.

Ovat huumekauppiaat yleensä valmiita myymään alaikäiselle?

– Monesti myyjät ovat itsekin riippuvaisia ja tarvitsevat rahaa. Aineiden tarve menee kaiken edelle, eivätkä yhteiskunnan normit ja yleinen moraali tunnu silloin koskevan heitä.

Miten tilannetta kannattaa lähteä purkamaan? Entä mistä alaikäinen huumeriippuvainen saa apua?

– Se vaatii yhteistyötä, jossa ovat mukana poliisi, lastensuojelu, koulut, kolmas sektori ja alueen asukkaat ja vanhemmat.

Yhteistyöllä saadaan paljon aikaan.

– Huostaanottoihin ei lähdetä helposti, mutta sekin on yksi vaihtoehto, jos nuori on vaaraksi itselleen ja muille. Vieroittumiseen liittyviä palveluja on myös alaikäisille. Riippuu tapauksesta, tarvitaan-

ko laitoshoitoa vai avopalveluita. Vaikeissa tilanteissa tarvitaan sairaalan ja lastenpsykiatrin apua.

Onko alaikäisen huumeidenkäyttö aina hätähuuto vai voiko sellainen nuori, jolla on kaikki hyvin, ajautua huumeiden pariin kokeilunhalusta?

– Kumpikin on mahdollinen. Huumeita käytetään kaikissa sosioekonomisissa luokissa.

Minkä ikäisen kanssa kannattaa puhua huumeista? Onko 10-vuotias liian nuori?

– Kolmen pojan äitinä näkisin, että se on tarpeen. Jos menee lasten kanssa kauppaan tai juna-asemalle, siihen tulee varmasti myös luontevia tilanteita. Kyllä kouluikäiset havainnoivat ympäristöään ja ihmettelevät huumeidenkäyttäjiä.

Hanna Antila

10

Vanhempien ero on kesytettävä norsu Lasten eroryhmässä perheen rikkoutumisen aiheuttamaa surua käsitellään lapselle ominaisilla keinoilla.

Teksti Salla Ranta ja Tommi Sarlin kuva Elina Orpana

A

rvatkaa mitä. Mä saan keväällä toisen kodin! toteaa 6-vuotias Heikki ja laskee tarjottimen esikoulun lounaspöytään.

– Mullakin on kaksi kotia.

Aluksi tuntui tylsältä kantaa autot aina repussa isin luo. Mut nyt mä olen tottunut siihen, vastaa vieruskaveri nopeasti.

Pyöreän pöydän ympärillä lapset kertovat elämästään kahdessa kodissa. Keskustelu käy vilkkaana, kun vertaillaan kokemuksia ikävöinnistä ja tavaroiden kuljettelusta kodista toiseen.

Heikki on yksi noin 30 000 suomalaislapsesta, joiden vanhemmat erosivat viime vuonna.

Erotessaan Heikin vanhemmat etsivät tietoa siitä, miten heidän lapsiaan voisi auttaa erossa. Perheneuvolan ja koulupsykologin ohjeet olivat selkeät: tavallinen arki on lapsille parasta terapiaa.

Puoli vuotta eron jälkeen Heikin isoveli Aapeli pääsi erolapsille tarkoitettuun Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton maksuttomaan Taikurit-ryhmään, jossa voi puhua eron herättämistä tunteista ja tavata muita eron kokeneita lapsia.

– Mulle tuli siellä sellainen olo etten ole ihan uniikki eron takia. Hauskinta olivat pelit ja leikit, yhdeksänvuotias Aapeli kuvailee kokemuksiaan.

Parhaiten hänelle jäi mieleen surua syövä käärme. Jokainen lapsi sai miettiä, millainen oma vanhempien eroon liittyvä suru on.

– Mun käärme oli syönyt pikkuisen norsun. Norsu on suu-

ri eläin, mutta mun norsu oli enemmänkin aika pieni koska olin jo tottunut eroon. Valitsin norsun siksi, että norsu on riehakas ja voi hyökätä ihmisen päälle ellei sitä kesytetä, Aapeli kertoo.

Taikurit-ryhmän pelien ja leikkien takana on psykologi Sirkku Niemelä. Hän tutki 1990-luvulla eron kokeneita lapsia ja huomasi, että avioerosta puhutaan tavallisesti kielellä, joka ei auta lasta.

– Vastaanotoillani lapsilta tulee yhä salamalauseina sellaisia tokaisuja kuin ”ei kiinnosta” ja ”ihan sama”. Heillä ei ole kieltä, jolla puhua vanhempiensa erosta.

Niemelä päätti kehittää lapsille työvälineitä. Taikurit-ryhmissä käytetään konkreettisia symboleja, joiden kautta lapsi voi kertoa tapahtumista, tunteista ja ihmissuhteista.

Vanhempien mukaan Aapeli ei oikeastaan näyttänyt erosta tullutta suruaan tai kiukkuaan suoraan kotona. Hänet ilmoitettiin ryhmään, koska vanhemmat epäilivät hänen kantavan mullistuksen aiheuttamia tunteita sisällään, vaikka poika yleensä olikin avoin.

Niemelän kehittämissä menetelmissä on ideana tunteiden kuvaaminen sellaisilla asioilla, jotka ovat lapselle tuttuja. Puhutaan värien avulla, piirretään ja ajetaan ajassa taaksepäin peruuttavalla autolla.

Teineille on omia menetelmiä ja omia ryhmiä. Niissä on käytössä esimerkiksi pantti, jonka avulla nuori voi säädellä sitä, mistä ylipäätään haluaa puhua.

Eron kokeneen lapsen auttamisessa on Sirkku Niemelän mukaan kolme periaatetta. Ensimmäinen on ikätasolle saattaminen. Se tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, että lapsen elämän vaatimukset vastaavat hänen ikäänsä. Ei siis liikaa aikuisten asioita, ei liikaa aikuisten murheita, muttei myöskään salaisuuksia, joita lapsi joutuu miettimään.

Toinen on ehyen arjen suojeleminen. Mitä enemmän elämässä on pysyviä asioita, sen parempi.

Kolmas asia on puhumaan opettaminen. Lasta pitää rohkaista ja opettaa puhumaan asioista omalla kielellään, omalla tavallaan ja omilla ehdoillaan.

Niemelä ei ole hämmästynyt kuullessaan, että Aapelin ja Heikin vanhemmat olivat kuulleet psykologeilta toppuuttelua pohtiessaan eroryhmiin ilmoittautumista. Eroryhmiä on myös kritisoitu.

On muun muassa epäilty, että niissä tehdään ongelmia. Jotkut lapset muuttuvat levottomiksi ryhmässä pintaan nousseiden ajatustensa vuoksi. Nie-

melä toteaa, että on väärin uskoa, että ne lapset, jotka eivät suruaan näytä, eivät tuntisi sitä.

Vuoden jälkeen Aapelilla ja Heikillä on yhä isän luona ikävä äitiä. Siihen heidän mukaansa auttaa parhaiten isän halaaminen ja äidille soittaminen. Äidin luona on ikävä isää. Siihen auttaa äidin halaaminen ja isälle soittaminen.

Sirkku Niemelän mukaan aikuiset eivät aina tule ajatelleiksi, millaiset asiat ovat lapsille raskaita. Kun aikuiset keskitty-

Erovanhempien neuvoja muille eroaville 1. Turvautukaa eron jälkeen ulkopuoliseen apuun.

2. Päättäkää toimia lapsen edun mukaan.

3. Tehkää riittävästi yhteistyötä lapsen asioissa.

4. Erottakaa vanhemmuus ja päättyneeseen parisuhteeseen liittyvät tunteet toisistaan.

Nina Kauppinen: Eronjälkeinen selviytyminen ja ­onnistunut yhteistyö eroperheiden tarinoissa.

vät esimerkiksi miettimään kiintymyssuhteita, lapsia saattavat huolettaa eniten toiseen kotiin jääneet koulu- tai harrastustavarat.

– ”Olisit itse tässä tilanteessa”, puuskahti yksikin lapsi minulle. Hänellä piti olla neljät uimahousut, ja aina välillä koulukirjoja jäi äidin luo, mutta isän mielestä niitä ei lähdetä illalla hakemaan, Niemelä selittää.

Perheneuvoja Nina Kauppinen on tutkinut eron jälkeistä selviytymistä ja eroperheiden onnistunutta yhteistyötä. Hän haastatteli lisensiaattitutkimustaan varten yhtätoista vanhempaa ja viittä lasta yhteensä seitsemästä perheestä.

Kauppisella on runsaasti kokemusta eroperheistä, sillä hän toimi lastensuojelun sosiaalityöntekijänä 13 vuoden ajan ennen nykyistä tehtäväänsä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheneuvojana.

Eroasioiden sovittelua tehtäessä ja huoltoriitaselvityksiä laadittaessa Kauppiselle selvisi,

11

millaista erovanhemmuus on hankalimmillaan.

– Samalle perheelle saatettiin tehdä kolmekin selvitystä kymmenen vuoden aikana. Silloin voi kysyä, onko tämä lapsen etu, hän sanoo.

Eroavat joutuvat tekemään paljon töitä, jotta he pystyvät erottamaan päättyneeseen parisuhteeseen liittyvät tunteet vanhemmuuteen liittyvistä tunteista.

Onnistuneessa erossa vanhemmat ovat riittävän joustavia, jotta he kykenevät yhteistyöhön myös eron jälkeen. Eron lapselle tuomia haittoja voidaan Nina Kauppisen mukaan vähentää, jos vanhemmat puhuvat eron syistä ja suunnittelevat eroa huolella.

Kauppinen on hahmottanut erovanhempien onnistuneita yhteistyön malleja, joissa lapsen hyvä toteutuu. Asiallisen yhteistyön mallissa vanhemmat ovat kohteliaissa väleissä, kun hoidetaan lasten asioita. Ystäviä he eivät kuitenkaan ole. Tiiviissä mallissa vanhemmat pyörit-

”Moni lapsi sopeutuu eroon, jos kumpikaan vanhemmista ei katoa hänen elämästään ja hänelle kerrotaan muutoksista.” tävät arjen vanhemmuutta yhdessä, ja yhteistyö on kunnioittavaa. Saumattoman yhteistyön mallissa vanhemmat ovat ystäviä ja auttavat toisiaan jopa taloudellisesti.

Järjen tasolla vanhemmat yleensä tietävät, kuinka toimia.

Tunteet saattavat kuitenkin ajaa ihmiset toimimaan arvojaan ja periaatteitaan vastaan. Erosta selvitäkseen onkin hyvä työstää tunteitaan.

– Se tarkoittaa eron suremista ja vihan tunteiden käsittelyä.

Tällöin on hyvä tukeutua ystäviin ja tarvittaessa myös ammattiauttajiin, Nina Kauppinen sanoo.

Lapsen asioiden kannalta oleellista on oppia hillitsemään impulsiivisuutta, joka saattaa johtaa riitelyyn.

– Pitäisi pystyä pakottamaan itsensä asiallisuuteen, vaikka ex-puoliso olisi toiminut ikävästi eroprosessissa. Olisi hyvä opetella myös rauhoittamaan itseään esimerkiksi lähtemällä lenkille tai kirjoittamalla päiväkirjaa.

Esimerkiksi lapsen rippijuhlissa vastaan voi tulla oma eksä ja tämän uusi kumppani. Kauppinen ehdottaa, että mahdollisiin hankaliin tilanteisiin voi valmistautua jo etukäteen esimerkiksi tekemällä mielikuvaharjoituksia onnistuneesta vierailusta. Juhlan aikana voi löytää tuekseen turvahenkilön.

– Tärkeää on kuunnella lapsen toiveita siitä, millaiset juhlat hän haluaa ja keitä sinne kutsutaan. Jos lapsi toivoo molempia vanhempia paikalle, toivet-

ta on syytä kunnioittaa, Kauppinen sanoo.

Olennaista on se, millaista lapsen elämä oli ennen eroa ja millaiseksi se eron jälkeen muodostuu.

– Moni lapsi sopeutuu eroon, jos kumpikaan vanhemmista ei katoa hänen elämästään ja hänelle kerrotaan tulevista muutoksista. Lapset kyllä selviytyvät, kun hyvä suhde kumpaankin vanhempaan säilyy ja lapsen arki pysyy mahdollisimman ennallaan kavereineen ja kouluineen, Nina Kauppinen sanoo.

Omat tavarat, unilelut, lemmikit, koulutarvikkeet ja kaverit voivat olla hyvin merkittäviä arjen ja elämän jatkuvuuden symboleja. Raskainta ero on lapselle silloin kun vanhemmat eivät

pysty hoitamaan heidän asioitaan ja esimerkiksi kahden kodin systeemissä jakamaan joustavasti tavaroita.

Onnistuneessa erossa vanhemmat voivat Kauppisen mukaan antaa lapsille mallia siitä, miten ihmiset voivat toimia yhdessä. Kun kodin negatiivinen ilmapiiri riitoineen on poissa, vanhemmilla on enemmän voimia olla lasten kanssa.

– Erosta voi olla myös hyviä seurauksia. Niitä voivat olla vanhempien uudet parisuhteet, henkinen kasvu tai itsenäistyminen. Lapsen kannalta uusperheen tuomat uudet ihmiset voivat olla myös rikkaus, Kauppinen sanoo.

– Ennen eroa ne riiteli paljon, et ero on parasta mitä niitten suhteelle koskaan kävi. Ihania vanhempia, mut kyl ne paremmin toimii, kun ne ei oo yhdessä, vanhempien eron kokenut Aino sanoo. T

• Heikin, Aapelin ja ­Ainon ­nimet on muutettu.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

16.10.

”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.”

Uskonpuhdistuksen muistopäivänä pohditaan sitä, miten kirkko uudistuu eri aikoina.

(Psalmi 46:2)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Tuomas Akvinolainen Tuomas Akvinolainen syntyi vuonna 1224 tai 1225 lähellä Napolia. Viisivuotiaasta teini-ikäiseksi hän oli Monte Cassinon kuuluisassa benediktiiniluostarissa munkkien kasvatettavana.

Opiskellessaan Napolin yliopistossa Tuomas liittyi dominikaaneihin, kerjäläisveljestöön, joka oli syntynyt parikymmentä vuotta aiemmin. Hänestä tuli dominikaanien kuuluisin teologi. Hänen tunnetuin teoksensa on Summa Theologiae, jonka teologiasta ja filosofiasta kirjoitetaan tutkimuksia edelleen. Siitä on suomennettu 600 sivun filosofinen valikoima. Kokonaisuudessaan sen laajuus on tuhansia sivuja.

Tuomas kuoli vuonna 1274 Fossanovan sisterssiläisluostarissa 49 vuoden ikäisenä.

Pyyntörukous on hyvä rukous Kun rukoilet, kuuntele, mitä haluat.

Voit kuulla sen takaa syvemmän kaipauksen ja pyynnön.

Tässäkään perheessä aikuistuva nuori ei valinnut sitä tietä, jonka vanhemmat olivat suunnitelleet. 19-vuotiasta Tuomasta veivät muut voimat. Vuoden 1244 keväällä hän aiheutti vanhemmilleen shokin pukemalla ylleen kiertelevää elämää viettävien dominikaanien kaavun. Tuomas oli aloittanut opiskelun Napolin uudessa yliopistossa ja tutustunut kaupungilla dominikaaniveljiin.

Tuomaksen päätös murskasi vanhempien toiveet. Poika oli laitettu jo viisivuotiaana Monte Cassinon luostariin oppia saamaan.

Vanhemmat eivät voineet käsittää, mikä sai Tuomaksen kiinnostumaan köyhyydessä elävistä kulkureista ja katusaarnaajista. Äidin käskystä Tuomaksen veli haki ratsujoukon kanssa Tuomaksen dominikaanien käsistä, ja tämä joutui vuodeksi kotiarestiin perheen linnaan. Mikään ei kuitenkaan kääntänyt pojan päätä, vaan vanhempien piti antaa periksi.

Dominikaanit eivät eläneet muurien suojassa. He kulkivat jalkaisin ja puhuivat ja saarnasivat kaduilla ja toreilla. He arvostivat oppimista ja hyvää puhetaitoa, ja moni opiskeli uusissa yliopistoissa.

Tuomaksesta tuli dominikaaniveljien ja

saarnaajien opettaja. Kun esimiehet pyysivät Tuomasta uudistamaan heidän koulutustaan, hän perehtyi tehtävään perinpohjaisesti. Syntyi klassikkoteos Teologian summa, jossa Tuomas pyrki ottamaan haltuun koko sen aikaisen maailmankuvan. Hänen tavoitteenaan oli koota yhteen kaikki se, mitä saarnaajan tuli tietää ja osata, että voisi puhua Jumalasta syvällisesti ja selkeästi.

Harva meistä ikinä lukee Tuomaksen teoksia. Niiden perusviesti antaa kuitenkin ajattelemisen aihetta. Dominikaanien piti olla saarnaajia ja rippi-isiä tien päällä, vailla varmaa asuinsijaa ja omaisuutta. Tärkein, mitä he kuljettivat mukanaan, oli rukous. Jos he halusivat saarnata elämästä toisille, sen piti nousta heidän omasta eletystä elämästään.

Heidän teologiansa piti olla sellaista, että sitä voi köyhinkin kuljettaa mukanaan.

Yksinkertaisimmillaan rukous on pyytämistä: pyydät Jumalalta jotakin, mitä haluat, opetti Tuomas. Kun rukoilet, kuuntele ha-

Rukous kävellessä • Rauhallisella kävelyllä luonnossa on hyvä seuloa sisimpiä ajatuksiaan ja toiveitaan. Lähde puistoon tai metsäpolulle ja kävele kolme varttia. Pelkkä kävely selkeyttää mieltä ja vähentää ahdistusta. Voit tunnistaa, mitä tänään tarvitset ja mitä eniten kaipaat. Kiitä siitä, että voit kävellä tänään. Kerro Jumalalle, mitä toivot.

Pyyntösi kertoo, mitä haluat ja kehen luotat.

luasi. Voit myös kuulla sen takaa syvemmän kaipauksen ja pyynnön. Voit kuulla Jumalan Hengen huokauksen, joka ohjaa rukoustasi.

Jumala kyllä tietää, mitä tarvitset. Rukouksesi ovat jo hänen luonaan. Pyyntösi ei muuta häntä, se muuttaa sinua. Sinulle selviää, mitä tarvitset.

Vuonna 1273 joulukuussa Tuomas sanoi lopettavansa kirjoittamisen, koska kaikki, mitä hän oli kirjoittanut, oli olkea. Oliko hän lopen uupunut ja tunsi sanoneensa kaiken, vai oliko hän nähnyt Jumalasta jotain, minkä valossa kaikki sanottu näytti turhalta? Joku on laskenut, että ainakin Tuomas oli kulkenut 15 000 kilometriä dominikaaniveljen kaavussaan. Hän oli alle viidenkymmenen.

Rukoilemista Tuomas ei lopettanut. Ehkä hän halusikin muistuttaa siitä totuudesta, että kaikki sanat Jumalasta syntyvät hiljaisuudesta ja palaavat siihen. Alussa ja lopussa on ihmettely, rukous.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 13.–27.10.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Suljettu 12.–13.10. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p.

050 409 0500. Diakoniapäivystykset Länsimäen kirkolla ti klo 13–15 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 13–15 ja to klo 9–11, p. 050 573 6313, muina aikoina voi jättää viestin nauhalle.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–14.

Kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa. Muskaria ei ole pe 21.10.

sin klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton

puuro-, voileipä- ja kahvitarjoilu kaiken ikäisille.

Pyhäkoulu su 16.10. klo 10.

Messu su 16.10. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti ja Cecilia-kuoro Heli Mikkelän johdolla.

Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 18.10. klo 13–14.30.

Ritva ja runot.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 20.10. klo 18–20. Silva Lahti kertoo työstään Etiopiassa.

Messu su 23.10. klo 10. Seppo Hartikainen, Juha Paukkeri, Osmo Palmu, kitara. Kirkkokahvit.

Kamalat äidit ti 25.10. klo 17.30–19.

Murrosikäisten lasten äideille tarkoitettu ryhmä, joka tukee äitejä kasvatustyössä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sinikka.kurunsaari@evl. fi tai p. 050 573 6276.

Lapsikuorot

Muualla

Kuunloiste-kuoro (6–14-vuotiaille)

keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Ke 19.10. ei harjoituksia.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

(10–14-vuotiaille) keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoululla.

Ke 19.10. ei harjoituksia.

Perhekahvila kokoontuu torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. To 20.10. ei kahvilaa.

Astan kotipyhäkoulu su 23.10. klo 11–12 Hevoshaantie 9.

Kastettu Vellu Eemil Björklund, Max Benjamin Raekoski, Luca Oliver Salonen.

Hautaan siunattu Johanna Maria Vilokkinen 83 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p.

09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Vanhempien voimaantumisilta to 13.10. klo 18−20. Näe hyvä itsessäsi, näe hyvä lapsessasi. Työkaluja toimivaan arkeen tarjoilevat luokanopettaja, vuorovaikutuskouluttaja ja työnohjaaja Pirjo Mäkilä sekä ohjaustoiminnan artesaani Elisa Moisander. Tarjolla iltapalaa.

Pieni suuri raamattukurssi – Uutisia Korintin seurakunnasta la 15.10. klo 12–18 ja su 16.10. 10–14. Raamattuluentoja 2. Korinttilaiskirjeestä. Luennoitsijoina Tapio Kiviranta SLEY:stä, Jukka Nevala ja Miika Koistinen. Lauantaina tarjolla päivällinen 5 e ja kahvi 2 e sekä sunnuntaina kevyt lounas 5 e.

Messu su 16.10. klo 10. Uskonpuhdistuksen muistopäivä. Jukka Niemelä, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen tarjolla kevyt lounas 5 e ja Pieni suuri raamattukurssi jatkuu klo 14 saakka.

Laulupiiri lokakuussa tiistaisin klo 18.30−19.30. Kansanlauluja, eri herätysliikkeiden lauluja ja vanhoja hengellisiä lauluja. Ennakko-osaamista ei vaadita.

Yhteisen pöydän lounas ke 19.10. ja

26.10. klo 11−12.30. Hävikkiruokalounas on maksuton ja kaikille avoin.

Messu su 23.10. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Vastuuviikon teemailta: Kristittyjen vainot maailmalla ke 26.10. klo 18.30. Vieraana Open Doors Finlandin toiminnanjohtaja Miika Auvinen. Alussa iltapalaa 3 e ja illan päätteeksi ehtoollishartaus.

Konsertti to 27.10. klo 19. Kalevi Kiviniemi, urut, ja Jari Parviainen, basso. Lippu 15 / 10 e.

Sururyhmä alkaa tiistaina 1.11. klo 18. Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kohdanneiden kanssa. Viisi kokoontumiskertaa. Mukana ryhmässä pastori ja diakoniatyöntekijä. Ilmoittautumiset anne.puumala@evl.fi tai p. 09 830 6472.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.11. klo 12. Harper Leen Kaikki taivaan linnut.

Nettikerho ikäihmisille ke 19.10. klo 14−16. Lähiliikenne ja sen muutokset netissä.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 19.10. klo 16−18.

Lapsiystävällistä, kaikille avointa kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 27.10. klo 11.

Vieraana SLEY:n lähetysjohtaja Pekka Huhtinen.

Muualla Wanhan ajan elämysilta to 27.10. klo 18.30 Bygårdissa, Ainonkuja 9. Tänä syksynä saapuu uusi saarnamies tupaseuroihin, käydään pahamaineisilla Mikkelin markkinoilla ja hankitaan kylän ensimmäinen harmooni.

Illat alkavat seurakunnan vapaaehtoisten näytelmällä. Laulamme yhdessä vanhoja virsiä. Lopuksi iltatee ja ruisleipätarjoilu.

Kastettu Iris Helmi Adalmina Sarlin, Atte Emil Lähdemäki, Lempi Leona Kajala, Akseli Elias Teikari, Elias Kauno Kalevi Loivamaa, Venla Helmi Elina Erkkilä.

Hommissa

Nikkaristi Heikki Rajamäki ”Minusta tuli Tikkurilan seurakunnan nikkaristi nelisen vuotta sitten. Ideana on, että nikkaristit käyvät auttamassa vanhuksia ja liikuntarajoitteisia kodin pikkutöissä, joista asukas itse ei selviä. Aika tavallinen tehtävä on lampun vaihto kattovalaisimeen.

Moni vanhus ei enää nouse tuolille huippaamisen takia. Ja melko tavallista on, että kiinnitetään tauluja seinään. Pakkauksessa kotiin toimitetun huonekalun kokoaminen ei aina onnistukaan omin voimin. Joskus korjataan hyllyn asennusta tai kaapin saranoita. Joitakin pihatöitäkin on tehty.

Palvelu on ilmaista. Nikkaristin työkeikka hoituu yleensä noin tunnissa. Siinä ajassa ehtii hyvin juttelemaankin. Ajatus on, että nikkaristit tekevät sellaista, mikä hoituu melko lailla tavanomaisilla kädentaidoilla. Niinpä me emme tee ammattitöitä, kuten putki- tai sähköasennuksia, joihin voi, ja on syytäkin, käyttää eri yritysten tarjoamia palveluita.

Tikkurilan seurakunnassa on parikymmentä nikkaristia. Toimimme tavallisesti työpareina. Minulla on ollut keikka noin kerran kuukaudessa. Se on aika vähän. Minulle sopisi hyvin nikkaristikeikka vaikka kerran viikossa.”

Ulla-Maija Vilmi

Tarvitsetko nikkaristia?

• Hakunilan seurakunta: ti klo 13–15, p. 050 309 8775 • Hämeenkylän seurakunta: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450 • Korson seurakunta: ti klo 13–15, p. 044 422 0430 • Rekolan seurakunta: Irma Liljeström, p. 050 553 8459 • Tikkurilan seurakunta: Päivi Mäkinen, p. 050 548 6078 • Vantaankosken seurakunta: ti klo 14–16 ja to klo 9–11, p. 050 347 3423

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu to 20.10. To 27.10. avoinna klo 9–11.30.

Korson.seurakunta@evl.fi. www. korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p.

09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12 p. 050 573 6376.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukouspiirit ma–to klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Vanhemman väen piiri to 13.10. ja 20.10. klo 13 seurakuntasalissa.

Seurakuntakuoron harjoitus to 13.10., 20.10. ja 27.10. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen.

Naisten saunailta to 13.10. ja 27.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea -kuoroharjoitus to 13.10., 20.10. ja 27.10. klo 18 seurakuntasalissa. Ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa. Lisätietoja airi.saloniemi@ evl.fi tai p. 050 310 7493.

Perhekerho pe 14.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Pyhän tanssin rukoushetki la 15.10. klo 17. Pyhä tanssi on meditatiivista liikettä ja hiljaisuutta. Ohjaajina pastori Elina Jokipaltio ja diakonissa Pia Olkkonen.

Messu su 16.10. klo 10. Riikka

Kiitos herättäjäjuhlista Heinäkuussa järjestettiin herättäjäjuhlat Myyrmäessä. Juhlien järjestäjiä ja vapaaehtoisia kutsutaan nyt kiitosmessuun ja -seuroihin la 16.10. klo 10 Myyrmäen kirkkoon. Messussa mukana kirkkoherra Hannu Pöntinen ja pastori Minttu Haapalainen. Piispa Irja Askola siunaa ja Järvi-Kuopion kirkkoherra Reijo Leino saarnaa. Lounaan jälkeen klo 12.30 kiitosseurat.

Herättäjäjuhlat keräsivät Myyrmäen urheilupuistoon 34 000 vierasta ja eri viestimien kautta tavoitettiin yli kaksi miljoonaa ihmistä. Juhlien toteutuksessa olivat mukana Herättäjä-Yhdistys, Vantaan seurakunnat ja Vantaan kaupunki sekä 1500 vapaaehtoista.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Lounaspuuro torstaisin klo 10–13.

Hinta 2,50 e, sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi / tee ja tuoremehu.

Viikkomessu torstaisin klo 18. Messua ei ole 20.10.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Suljettu 22.10. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 16.10. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Janne Näreranta, laulu. Kirkkokahvit.

Evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivien esikoislestadiolaisten seurat ja kahvit su klo 17.

Matala – mukava maanantai kirkolla 17.10. ehtoollishetki klo 11, sekä 24.10. klo 11 hartaus, joiden jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien olohuone ma 17.10. klo 15–16.30. Ryhmä omaistaan hoitaville.

Lähetyspiiri ma 17.10. klo 18–19.30.

Liisi Jokiranta.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Neulomme lapasia ja sukkia. Langat saat ryhmästä.

Rukiista leipää Raamatusta ke 19.10. klo 18.30–20. Kuinka voin säilyttää rohkeuteni? Luennoimassa Heikki Hilvo.

Messu su 23.10. klo 12. Seppo Hartikainen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Osmo Palmu, kitara. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 23.10. klo 17.

Seppo Hartikainen ja Harri Nurminen. Musiikkia, keskustelua, opetusta elämästä ja Raamatusta. Housebändinä Poikkipuut.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 25.10. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 25.10. klo 13–14.30.

Kristilliset Eläkeläiset vierailee.

Virsivartti ke 26.10. klo 12.30.

Rukiista leipää Raamatusta ke 26.10. klo 18.30–20. Kuka Jeesus oikein on?

Luennoimassa Seppo Suokunnas.

Ilta parisuhteelle ke 26.10. klo 18– 19.30. Tunteet, tarpeet ja odotukset. Luennoitsijana psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja Terhi Väisänen.

Lastenhoito järjestetty leikki-ikäisille.

Sururyhmä läheisensä menettäneille ke 23.11. alkaen. Ohjaajina pastori Tiina Palmu ja diakoni Saara Huhanantti. Kokoontumiset kerran viikossa yhteensä kuusi kertaa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p.

09 8306 500.

Aamupäivän rukoushetki perjantai-

14

Seurakunnissa tapahtuu 13.–27.10.

Wikström, Urpo Luokkala ja Airi Saloniemi. Aura Visala, cembalo. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 16.10. ja 23.10. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Sara Nummi.

Cembalokonsertti – Aura Visala su 16.10. klo 12.

Ilkka Rytilahden luentosarja: Rakkauden voima su 16.10. klo 17. kirkkosali 2:ssa. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus ostaa kirjoja.

Perhekerho ma 17.10. ja 24.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 17.10. ja 24.10. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 17.10. ja 24.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 17.10. ja 24.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Raamatun punainen lanka ti 18.10. ja 25.10. klo 19 Kotkansiiven kokoustilassa. Tule tutustumaan, miten Jeesus tulee esille Vanhassa testamentissa.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 19.10. ja 26.10. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 19.10. ja 26.10. klo 13 kirkon kokoustilassa. Pastori Riitta-Maija Brehmer-Palmusaari.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.10. ja 26.10. klo 18. 19.10. Pirkko Yrjölä ja Jussi Salonen. 26.10. Riikka Wikström ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 19.10. ja 26.10. klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Farah-kuoro ke 19.10. ja 26.10. klo 19 kirkkosali 2:ssa. Kaikenikäisille tarkoitettu kansainvälinen musiikkiryhmä. Lisätietoja Airi Saloniemi

p. 050 310 7493 tai Kristiina Rauhakallio p. 044 422 0469.

Miesten saunailta to 20.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 23.10. klo 10. Vesa Ruokonen, Pirkko Yrjölä ja Päivi Tiitu.

Kirkkokahvit.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 13.10. ja 27.10. klo 9–11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 18.10. ja 25.10. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 19.10. klo 13. Riikka Wikström.

Muualla Vanhemman väen retki Heinolaan

to 27.10. Lähtö kirkolta klo 10 ja paluu noin klo 16. Tutustumme Heinolan vanhaan kirkkoon. Hinta 15 e sisältää kuljetuksen, lounaan ja päiväkahvin. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 18.10. mennessä.

Kastettu Nella Elisabet Annikki Sundholm, Alessia Elea Pitkonen, Luka Leo Samuel Havukainen, Lenni Gabriel Hotti, Aleksandra Lydia Elisabeth Riihimäki, Leo Veikko Nokela, Mico Kalevi Christel Mård, Kaapo Petteri Kunnas, Hilla Vanja Annikki Tuominen.

Avioliittoon kuulutettu Jan Aleksanteri Palviainen ja Jaana Hannele Rauhala.

Hautaan siunattu Anja Kaarina Karlsson 91 v, Meeri Elviira Tiesalo 89 v, Aarno Juhani Luoto 78 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Suljettu 20.–21.10.

Keittiö käytettävissä. Maanantaisin luovuuden paja, tiistaisin askartelua ja torstaisin perheiden muskari.

Siionin laulut virsikirjassa to 13.10. klo 19. Pekka Kivekäs ja Veikko Karhumaa kertovat lestadiolaisen laulun taustoista. Yhteislaulua johtavat Joukko-kuoro, Viena Huhtala, Lauri Kiviranta ja Sirkku-Liisa Niemi. Vapaa pääsy.

Messu su 16.10. klo 10. Vappu Olsbo, Kantelettaret ja Sirkku-Liisa Niemi.

Pyhäkoulu su 16.10. klo 10.

Elämysmaalaus maanantaisin klo

10–12. Materiaalimaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Tervetuloa iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 17.10. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Isoskoulutus Isko 2 ti 18.10. klo 18.

Silmukkasiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 20.10. klo 13. Aiheena Ilmestyskirja.

Takakonttikirppis la 22.10. klo 12– 15 parkkipaikalla, sateen sattuessa seurakuntasalissa. Myyntipaikka 5 e maksetaan käteisellä paikan päällä. Vuokratuotot ja kahvilamyynnit Yhteisvastuulle. Ilmoittautumiset 14.10. mennessä irma.liljestrom@ evl.fi.

Maailmojen messu su 23.10. klo 10.

Diakoniapyhä. Arto Nuutinen, Samuel Luak, Noora Hultin.

Syystalkoot ma 24.10. klo 15–18.

Kirkon pihan ja lähialueiden siivousta ja kunnostamista. Sauna ja grilli läpiminä klo 18 alkaen.

Isoskoulutus Isko 1 ti 25.10. klo 18.

Sanan ja rukouksen ilta – Varjele sydäntäsi ti 25.10. klo 18.30. Seppo Juntunen, mukana Vappu Olsbo, Onnen muruset ja Noora Hultin.

Pienoismallikurssi 6–9-vuotiaille 26.10.–30.11. keskiviikkoisin klo 15.30. Kurssimaksu 10 e. Ilmoittau-

tumiset petri.piirainen@evl.fi tai p.

050 573 6328.

Kansainvälinen kirkko -luento ke 26.10. klo 18. Dosentti Jaakko Rusama Kirkon lähetystyön keskuksesta kertoo lähetyksen peruslinjausasiakirjasta. Keskustelua. Kahvitarjoilu.

Iltamessu ke 26.10. klo 20. Ben Ahlroos, Noora Hultin, Hanna Posti ja kerhonohjaajat.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.10. klo 12. Tilaisuus alkaa keittolounaalla 5 e.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16.

Yksinhuoltajailta to 13.10. klo 17.30.

Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitetaan yhteisellä hartaudella.

Työikäisten raamattupiiri ma 17.10. klo 18. Myös lapset tervetulleita.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Kipuryhmä ti 18.10. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville. Päivän aiheena lupa tuntea Lapsiperheiden iltasoppa ti 18.10.

Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. 1 e / lautasellinen.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12– 14. Teemme pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin

Nyt myös Helsingissä!

Sydänhoitoon jonottamatta julkisen palvelun hinnoilla.

Sydänsairaalan nopea ja sujuva hoitopolku Jos sydänoireesi vaatii tutkimusta ja hoitoa, TEE NÄIN: Pyydä lääkäriltä lähete, jossa ilmoitat käyttäväsi vapaata hoitopaikan valintaa.

Lähete osoitetaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan / Helsingin Sydänsairaala

Helsingin Sydänsairaala Oy Länsisatamankatu 16, 3 krs. www.helsinginsydansairaala.fi Helsingin Sydänsairaalan yksityisvastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä. Ajanvaraus: 050 573 6875

15

Esko Jämsä

Seurakunnissa tapahtuu 13.–27.10.

Miika Auvinen on Open Doors -järjestön Suomen toiminnanjohtaja.

Kristinusko on uhka järjestelmälle Maailmalla elää 350 miljoonaa vainottua kristittyä, arvioi Open Doors -järjestön Miika Auvinen.

Lähi-idässä on alueita, joilla kirkonkellot ovat soineet joka sunnuntai kahdentuhannen vuoden ajan. Pari vuotta sitten monet niistä hiljenivät.

Open Doors -järjestön Suomen toiminnanjohtajan Miika Auvisen mukaan Lähi-idän kristittyjen tilanne on historiallisen vakava.

– Irakissa eli vielä 1990-luvulla 1,2 miljoonaa kristittyä. Tällä hetkellä reilu 200 000 on jäljellä. Syyriassa kristittyjä on ollut 1,8 miljoonaa, nyt vajaa 800 000.

Lähi-itä ei kuitenkaan ole ainoa maailmankolkka, jossa kristittyjä vainotaan. Pahin yksittäinen maakin on toisaalla.

Open Doors on kansainvälinen kristillinen järjestö, joka auttaa vainottuja kristittyjä. Järjestö tunnetaan etenkin joka-

klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 20.10. klo 13.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 20.10. klo 18.

Seniorikahvila ma 24.10. klo 13.

Vapaaehtoistoiminnan jatkokurssi ma 24.10. klo 17.30 keskittyy mielenterveyden kysymyksiin.

Kansainvälinen keittiö ti 25.10. klo 17. Tervetuloa yhdessä kokkaamaan

vuotisesta World Watch -raportistaan, jossa käydään läpi kristittyjen uskonnonvapauden ja ihmisoikeuksien tilanne maa maalta.

Vaikeimpien maiden kärkiviisikko on tällä hetkellä Pohjois-Korea, Irak, Eritrea, Afganistan ja Syyria.

– Kristittyjä vainotaan monista syistä, mutta yleisimpiä on tällä hetkellä kaksi, ääri-islam ja diktatorinen vainoharha, Auvinen selittää.

Jotkut muslimiryhmät näkevät kristinuskon jumalanpilkkana ja loukkauksena islamia kohtaan. Toisaalta esimerkiksi Pohjois-Koreassa kristityt koetaan uhkana poliittiselle järjestelmälle.

– Ja monissa islamilaisissa maissa nämä nivoutuvat yhteen, Auvinen toteaa.

ja syömään kazakstanilaista ruokaa.

Hinta 3–5 e.

Puutarhapiiri ti 25.10. klo 17.30.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla. Liikuntavarusteet, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja oma maila mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

Open Doorsilla on kaksi työkenttää. Yhtäältä se toimii vapaissa maissa, joissa se toimittaa tietoa maailman kristittyjen tilanteesta esimerkiksi YK:lle, Amnestylle ja valtioiden päättäjille.

Toisaalta se toimii maissa, joissa kristityt ovat vainon kohteena. Yhteistyötä tehdään kaikkien kirkkokuntien kanssa.

Paikoin järjestön on toimittava salassa.

Miika Auvinen ei esimerkiksi voi kertoa, onko Open Doorsilla työntekijöitä Pohjois-Koreassa. Dataa kuitenkin tulee.

Tietojen keräämisessä on Auvisen mukaan haasteensa, koska World Watch -raporttia tehdään tiukkojen standardien mukaan.

Hän antaa esimerkin. Pakistan on uusimmassa raportissa sijalla kuusi, Somalia taas sijalla seitsemän. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kristityillä olisi Somaliassa helpompaa kuin Pakistanissa – päinvastoin.

– Pakistanissa on valtavasti kristittyihin kohdistuvia murhia, seksuaalista vä-

kivaltaa, kirkkojen polttamisia ja pommi-iskuja. On helppo osoittaa, että vaino kohdistuu nimenomaan kristittyihin, Auvinen kertoo.

Somaliassa tutkimustyö on vaikeampaa.

Jokin aika sitten maassa löydettiin seitsemän päähän ammuttua ruumista. Tiedettiin, että tapetut olivat kristittyjä, mutta Open Doors ei voinut osoittaa, että se oli tappamisen syy. Niinpä kuolleita ei huomioitu World Watch -raportissa.

– Somaliassa väkivaltatapauksia tulee tietoon hyvin vähän. Jos käy ilmi, että sinulla on kytköstä kristilliseen toimintaan, elinaikasi on laskettu. Jos olet kristitty, elät täysin maan alla.

Topias Haikala

Miika Auvinen puhuu kristittyjen vainoista maailmalla ke 26.10. klo 18.30 Hämeenkylän kirkolla. Ilta päättyy ehtoollishartauteen. Iltapala 3 e.

jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Monikulttuurinen luontoretki ti 18.10. klo 12 sienimetsään. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Toomas Takala, p. 050 347 4995.

Suuronen, Roy Johannes Mikanpoika Vuorenmäki, Aaron Onni Mikael Brofelt, Nelissa Emelie Maria Käsmä, Pihla Aurora Nuikka, Nestori Paavo Matias Pehkonen, Olivia Cindy Salomaa, Neva Viktoria Ijäs, Matias Heikki Juhani Kuurne, Eemeli Paavo Petteri Salapuro, Tuukka Leo Viljami Salmi.

Kastettu Aamos Lauri Eliel Känä, Niilo Helmut Oliver Schaper, Miili Ottilia

Avioliittoon kuulutettu Tuomas Antero Sundman ja Outi Erika Seiro.

Hautaan siunattu Iida Huusko 91 v, Elma Amanda Kuukkanen 89 v, Maija-Liisa Niittunen 88 v, Jorma Ensio Lehtonen 77 v, Aarre Antero Allén 76 v, Arja Orvokki Lamberg 75 v, Veikko Olavi Pulkkinen 73 v, Hilkka Marja-Liisa Raita 72 v, Eija Anneli Tellervo Uusitalo 62 v, Marjo-Johanna Nuotio 50 v.

16

Seurakunnissa tapahtuu 13.–27.10.

Kari Kiviniemi

Musiikkia Vantaan kirkoissa 13.–27.10. x.x.–x.x.

Kalevi Kiviniemi ja Jari Parviainen esiintyvät Hämeenkylän kirkossa. Kalevi Kiviniemi soittaa urkuja myös Myyrmäen kirkossa.

Lauantai 15.10.

• Käsikelloyhtye Sonuksen konsertti klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Punainen Sulka -oopperakonsertti klo 16–17.30 Myyrmäen kirkossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Marjaana Merikanto, piano, Kari Jerkku, urut, ja Brevis Nova -kuoro.

Pääsylippu 20 e, tuotto Punainen Sulka -keräykseen.

Sunnuntai 16.10.

Torstai 27.10.

• Konsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Kalevi Kiviniemi, urut, ja Jari Parviainen, basso.

W. A. Mozartin Sarastron aariat Taikahuilu-oopperasta sekä Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon lauluja. Urkusooloja. Liput 15 / 10 e ennakkoon Lippupalvelusta (alkaen viikolla 42) tai ovelta tuntia ennen konserttia.

Janne Simojoki

• Cembalokonsertti klo 12 Korson kirkossa. Aura Visala.

• Urkukonsertti: J. S. Bach ja muita mestareita klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Kalevi Kiviniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tehdään Hoosianna!

Jouluradion perinteinen aloituskappale Hoosianna tehdään tänä vuonna yhteisvoimin. Jouluradion toimitus kerää videoita kuulijoiden omista Hoosianna-tulkinnoista. Parhaat videot pääsevät osaksi Hoosianna 2016 -musiikkivideota, joka julkaistaan Jouluradion kotisivuilla ensimmäisenä adventtina 27.11. klo 00:00.

Hoosiannan tekoon voi osallistua laulamalla, soittamalla tai kuvittamalla virttä. Videon maksimipituus on minuutti. Katso teko- ja lähetysohjeet osoitteesta www.jouluradio.fi tai Facebookin tapahtumista nimellä Hoosianna 2016. Videoiden tulee olla Jouluradiossa 31.10. mennessä. Lisätietoja: hoosianna@jouluradio.fi.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tila- ja toimitusvaraukset ark. klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Käsikelloyhtye Sonus johtajanaan Sanna Helasterä la 15.10. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 16.10. klo 12. Päivi Helén, Johanna Jakonen, Iina Katila.

Messu su 23.10. klo 12. Maria Koukkari, Päivi Helén, Iina Katila. Tikkurilan kirkkokuoro.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 13.10. ja 27.10. klo 18 viraston asiakastila.

Perhekerho pe 14.10. klo 9.30–11 ip-kerhotila, 2. krs.

Naisten rukouspiiri pe 14.10. ja pe 21.10. klo 18, Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 15.10. ja la 22.10. klo 15 Bethanian 4. krs:n kokoushuone.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 16.10. klo 16, Emmauksen kokoushuone. Hanna Raunu.

Tikkurilan perhekerho ma 17.10. ja 24.10. klo 9.30–11.30 ip-kerhotila, 2. krs.

Raamatunlukupiiriä ei ole 17.10. Ma 24.10. Matteus ja muut klo 18 Bethanian 4. krs:n kokoushuone, Heikki Leppä.

Asunnottomien yön tapahtuma ma 17.10. klo 16.15–18.45 Walkers-kahvilassa. Kahvitarjoilu. Tuomas Kokkonen, musiikki. Paneelikeskustelu.

Sansan Medialähetyspiiri ma 17.10. klo 18.30 viraston asiakastila.

Lähetyksen päiväpiiri ti 18.10. ja 25.10. klo 13 Bethanian 4. krs:n kokoushuone, Mari Chaulagai. Ti 25.10. vieraina nimikkolähetit Raimo ja Teija Laine, jotka kertovat työstään Senegalissa.

Yli 40-vuotiaiden sinkkuiltojen suunnittelupalaveri ti 18.10. klo 18 Bethanian 4. krs:n kokoushuone.

Tapaaminen Olotilan edessä. Mirka Härkönen, Päivi Mäkinen.

Rukouspiiri ti 18.10. ja ti 25.10. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone.

Aamurukouspiiri ke 19.10. klo 8.

Emmauksen sielunhoitohuone.

Kirkon Ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 19.10 ja 26.10. klo 12–13.15 nuorisotila. Vuoronumeroita jaetaan ala-aulassa klo 11.30 alkaen.

Hanna-piiri to 20.10. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuone, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 20.10. klo 18. viraston asiakastila.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 24.10. klo 13 nuorisotila. A-rapun kautta pääsee hissillä. Ikäihmisen yksinäisyys. Vieraana Tarja Levo Eläkeliitosta.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 24.10. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuone.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15,

p. 09 830 6302. Suljettu 28.10. www. tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

Täytekakkua tarjolla asuntotyön kunniaksi ma 17.10. klo 10–14. Asunnottomien yön tapahtuma klo 16.15– 18.45 Walkers-kahvilassa.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka kokoontuu to 13.10., 20.10. ja 27.10. klo 18 Olotilan edessä, josta lähdetään yhdessä kävelylenkille.

Laulupiiri pe 14.10. ja 21.10. klo 15.30. Iina Katila.

Messu ja kirkkokahvit su 16.10. klo 10. Terhi Viljanen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Ilkka Rytilahden raamattuluennot ma 17.10. klo 18.30. Mirka Härkönen.

Luomisesta luvattuun maahan. Matka sanan alkulähteille.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 18.10. klo 17.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.10. klo 18. Päivi Helén, Julia Tamminen. Viikunapuuilta klo 18.30.

Sinkkuilta 60-vuotiaille ja vanhemmille pe 21.10. klo 17–18.30 ja 40–65-vuotiaille klo 19–20.30. Päivi Mäkinen, Mirka Härkönen.

Messu su 23.10. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Veikko Karhumaa, Julia Tamminen. Kirkkokahvit ja nimikkolähettien Raimo ja Teija Laineen tulojuhla.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.10. klo 18. Satu Huttunen, Iina Katila.

Chantal Greisin maalauksia ja piirustuksia Kukkiminen-näyttelyssä 28.10. asti.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 13.10. ja 27.10. klo 17.30. Iltapala 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 13.10. klo 18.

Iltapala 2 e.

Ilolan perhepäivä pe 14.10. klo 9.30– 14.

Pyhäkoulu su 16.10. klo 11.

Kerho isille ja lapsille ti 18.10. ja 25.10. klo 17.30.

Kasvuryhmä ke 19.10 ja 26.10. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä eläk. pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Lisätietoja pastori Maria Koukkari p. 050 360 9002.

5-vuotiaiden synttärit la 22.10. klo 16. Vuoden 2016 loppupuolella 5 vuotta täyttäviä kutsutaan juhlimaan yhdessä perheen ja kummien kanssa. Potkulautaritari-yhtye esiintyy. Ilmoittautumiset 14.10. mennessä paivi.romula@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 410 3863. Ilmoita samalla ruoka-aineallergiat.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kartanonkosken perhekerho to 13.10. ja 27.10. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 13.10. ja 27.10. klo 18.

27.10. nimikkolähetit Raimo ja Teija Laine kertovat työstään ja elämästään Senegalissa.

Pyhäkoulu su 16.10 klo 11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Aamupala Pakkalassa pe 14.10. ja 21.10. klo 10–12.

Perhekerho ti 18.10. ja 25.10. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 17.10. klo 13.30.

Perhekerho ti 18.10. ja 25.10 klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 13.10., 20.10. ja 27.10. klo 17.30.

Tammiston perhekerho ma 17.10. ja 24.10. klo 9.30–11.30.

Iltaperhekerho ti 18.10. ja 25.10. klo 16.30–18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 13.10. ja 27.10. klo 9.30–11.

Muualla Koko perheen luontoretki sienimetsään ti 18.10. Lähtö klo 12 Tikkurilan kirjastolta. Ilmainen välipala. Osallistujat maksavat omat bussilippunsa. Säävaraus. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 17.10. mennessä diakoni Toomas Takala p. 050 347 4995.

Runoilta ma 24.10. Tikkurilan kirjastossa. Iltatee klo 17 alkaen. Runollinen ohjelma, jossa voi kuulla toiverunonsa klo 17.30–19. Jätä runotoiveesi 14.10. mennessä osoitteeseen kristiina.kartano@evl.fi.

Lausujat Vantaan aikuisopiston lausuntakurssilta opettajansa Eilakaija Sippon kanssa.

Lapsiperheiden jouluretki su 11.12. klo 9.30–16. Vierailemme Porvoon Taidetehtaan joulumyyjäisissä ja käymme katsomassa Teatteri Soittorasiassa Kuusijuhla-näytelmän. Hinta 10 e / aikuinen, 5 e / lapsi tai 40 e / perhe. Retkimaksuista on mahdollisuus hakea maksuhuojennusta kotiseurakunnan diakoniatoimistosta.

Lisätietoja www.tikkurilanseurakunta.fi, Facebook: Tiksin lapset ja perheet ja maaret.hirvensalo@evl. fi, p. 050 572 2811. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä linkin kautta www. tikkurilanseurakunta.fi -> lapset ja perheet.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 24.10. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Suomen Lähetysseuran Raimo ja Teija Laine tuovat terveisiä Senegalista.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Kastettu Daniel Aaron Kari, Leo Mikael Lindfors, Halti Huurre Valtteri Katainen, Ida Helmi Aurora Häkkinen, Jooa Aleksanteri Kuikka, Rasmus Matias Ravantti, Elias Juhani Iitti, Linnea Elisabeth Maria Kiviharju, Matias Emil Juhani Miettinen, Linnea Rosaliina Närvänen, Niklas Aleksander Anttila, Harleen Lilja Kaur Bassi, Mehar Minja Kaur Bassi, Bruno Arvi Eliel Haapala, Sampo Tomas Olavi Hätinen, Samuel Luka Erik Majander, Jeero Eren Kustaa Mattila, Robin Matias Relander.

Hautaan siunattu Jyri Antti Juhani Rosenberg 55 v, Kari Kalevi Louho 60 v, Pentti Vihtori Vähämäki 85 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs., p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo

17

Seurakunnissa tapahtuu 13.–27.10.

9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 St. Martinin kappeli.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 14.10.

16–19.

Punainen Sulka -oopperakonsertti la 15.10. klo 16–17.30. Esa Ruuttunen, baritoni, Marjaana Merikanto, piano, Kari Jerkku, urut, ja Brevis Nova -kuoro solisteineen. Ohjaus Matti Rankala. Pääsylippu 20 e. Väliajalla kahvimyyntiä. Tuotto Punainen Sulka -keräykseen syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi takaisin työelämään.

Herättäjäjuhlien kiitosmessu su 16.10. klo 10. Liturgia Hannu Pöntinen, siunaus piispa Irja Askola, saarna Järvi-Kuopion srk:n kirkkoherra Reijo Leino, avustava pappi Minttu Haapalainen, kanttori Ritva Holma.

Herännäisnuorten kuoro. Messun jälkeen palkitaan Vantaan vuoden vapaaehtoisteko ja saa tietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta.

Lounas.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4.

Herättäjäjuhlien kiitospäivän seurat su 16.10. klo 12.30. Seuroissa mukana Herännäisnuorten kuoro ja Esa Ruuttunen, laulu. Puhujina juhlien pääsihteeri Minttu Haapalainen, Nilsiän juhlien pääsihteeri Simo Korkalainen, hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen ja kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Toivon tuulet su 16.10. klo 17. Hannu Grönroos.

Urkukonsertti: J. S. Bach ja muita mestareita su 16.10. klo 18.15. Kalevi Kiviniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hiljaisuutta ja Raamattua: Arkiretriitti 7.11. saakka maanantaisin klo 10.30–12 St. Martinin kappeli. Omaehtoista hiljentymistä Raamatun tekstien äärellä kotona ja luetun jakamista ryhmässä.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 17.10. klo 17.30–19.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 18.10. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattu-lähetysilta ke 19.10. klo 18–19 pieni srk-sali. Luetaan Luukkaan evankeliumia.

Laulupaja ke 19.10. klo 18.30–20 iso

srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluja.

Miesten keskustelupiiri ke 19.10. klo 18.30–20 takkahuone. Vapaa keskustelu miesten piirin tulevaisuudesta.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 20.10. klo 18.30–20.30.

Messu su 23.10. klo 10. Elina Hellqvist, Oili Karinen, Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro.

Lähetyspiiri ma 24.10. klo 13–14.30.

Naisten raamattupiiri ti 25.10. klo 18.30–20.

Raamattupiiri ke 26.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Lähimmäisenä maahanmuuttajalle -koulutus- ja keskusteluilta ke 26.10. klo 17.30–19.30. Mitä on aktiivinen passiivisuus? Puhujina mm. Samuel Luak, John Simon ja Kaisa Halme.

Seppo Palonen, musiikki. Kahvitarjoilu.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla maanantaisin klo 10– 12, puh. 050 310 7196.

Messu su 16.10. klo 12. Margit Helin, Eveliina Pulkkinen.

Perheiden aamupäivä ma ja ti klo 9–12.

Iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 18.10. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 18.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 19.10. klo 18.30–21.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Holy Mass in English Sun 16 Oct 4.30 pm. Coffee and tea served after the Mass. Englanninkielinen messu.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 19.10. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjan-

taisin klo 17–20.

Raamattupiiri ti 18.10. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta – nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Isoskoulutus parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30

Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Parisuhdeleiri 19.–20.11. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa.

Rentoa ja syvällistäkin parisuhteen hoitoa. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä www.vantaanseurakunnat.fi/ ilmoittaudu. Hinta 100 e / pari, sis. täysihoito. Leirille saavutaan omin kyydein. Pariskunnille, ei lastenhoitoa.

Matka Kiinaan 9.–20.6.2017. Ainutkertainen matka tutustua maailman nopeimmin kasvavaan kirkkoon Lounais-Kiinan Yunnanin maakunnassa ja Beijingissä. Matkanjohtajina professori Miikka Ruokanen ja kappalainen Mark Saba. Hinta noin 2200 e ja lisäksi viisumi, pääsymaksuja ja aterioita. Ilmoittautuminen 30.11. mennessä. Lisätietoja mark. saba@evl.fi, p. 050 347 2962 ja Vantaankosken seurakunnan nettisivulta Kansainvälisyys ja lähetys -> Toimintaa ja tapahtumia.

Kastettu Lilja Emma Aurora Tuominen, Katherine Maria Manner, Vilho Emil Viitala, Camilla Lilja Evelina Laakko, Albert Arvi Juhani Kähkönen, Emil Anton Senne, Pihla Elisabet Kärkkäinen, Max Toivo Aleksanteri Turkki, Thomas Martti Mauno Niemi, Mila Emilia Karlsson, Olavi Ilmari Mikael Pulkkinen, Lilia Anna Sofia Silvennoinen, Elma Amanda Laitinen, Tomas Oliver Kääriäinen, Lukas Elon Haikonen, Miro Hannes Lehtola, Miima Judith Stingl, Victoria Lily Elisabet Ylikangas.

Hautaan siunattu Aune Annikki Halme 96 v, Hilja Elina Ranta 92 v, Eine Kyllikki Manninen 85 v, Asko Kalervo Kaunisto 80 v, Tiina Leena Silvantie-Stoja­ novski 59 v, Iris Ursula Aura 56 v, Marjut Johanna Kylmänen 43 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränd 3, tfn 09 830 6224 Högmässa sö 16.10. kl. 10. A. Paavola, N. Fogelberg. Efter mässan basar och kaffeservering i Bagarstugan.

Högmässan under biskopsvisitationen sö 23.10. kl. 10. Lit. Martin Fagerudd, pred. biskop Björn Vikström, ass. Kaj Andersson och Anu Paavola, kantor Anders Ekberg. ViAnda kören medverkar. Efter högmässan församlingslunch på Midgård och efter lunchen fortsätter visitationsstämman. Alla församlingsmedlemmar är välkomna att delta i hela söndagens program.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Missionskväll ons 26.10. kl. 18.30– 20.30. Information om missionsarbete, allsång, andakt, musik och kvällste. K. Andersson.

Håkansböle kyrka Håkansbölev. 48

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets samlas to 27.10. kl. 13.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9.15–12.

Kontaktperson: Elina Kuosa tel. 050 545 5031.

Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

Klubbutrymmet i Myrbacka Strömfårav. 13 Familjecafé torsdagar kl. 9.30–12. Övriga utrymmen ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Sjöskog diakoni- och pensionärskrets samlas ti 25.10. kl. 13 hos Ilse Lindberg, Käinbyvägen 76.

Allsång ons 26.10. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Gunnar Weckström och Anders Ekberg.

Döpta Emilia Irene Nurmi, Saranna Sofia Joutsimies.

Vammaistyö

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe

14.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Vieraana Pirkko Selin-Grönlund Kuurojen Liitosta.

Viittomakielinen kohtaamispaikka

ti 18.10. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Kannelmäen raamattu- ja keskus-

telupiiri ti 18.10. klo 15–17 Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund Romano Missiosta.

Ei vastaanottoa ti 25.10. Myyringissä

eikä ke 26.10. Tikkurilassa.

Näkövammaisille

Koulutuspäivä opastehtäviin to

20.10 klo 9.30–15.30 diakoniakeskuksessa Tikkurilassa. Tarkoitettu vapaaehtoisten peruskurssin käyneille.

Kouluttajana diakoni Sirpa Talmia.

Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle ti 18.10 klo 9–11, p. 050 381 8758.

Peli-ilta ma 17.10. klo 17–20 Ruu-

supaviljongissa, Kisatie 21. Alias.

Vastuuhenkilö Teemu Ruohonen.

Ilmoittautumiset vantaan.nakovammaiset@kolumbus.fi tai p. 09 873 6368.

Hiljentymishetkiä luonnossa ke

19.10. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarituvan pihalla.

PiKe ke 19.10. klo 13–16 Ruusupavil-

jongissa, Kisatie 21. Vastuuhenkilö Päivi Leikas-Ellenberg, Ilmoittautumiset p. 09 873 6368 tai vantaan.nakovammaiset@kolumbus.fi.

Liikkumista tukevat palvelut ma

24.10. klo 17–19 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Palveluista kertomassa Tytti Parviainen Vantaan kaupungilta. Ilmoittautumiset 23.10. mennessä Kaarina Haikara, p. 0500 106 610, tai Pentti Paju, p. 0400 852 158.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Jeesus parantaa huolestuneen isän kuolemansairaan lapsen. Mutta miksi kaikki sairaat eivät parane? Mitä hän oikein halusi sanoa näillä teoillaan?

Mitä minun pitäisi osata kysyä, jotta saisin kuulla jotain odottamatonta?

Jeesus tulee kuin verhon takaa. Maailmasta, jota emme silmin näe. Hän puhuu sinulle tänäänkin sanoin, joita et korvin kuule. Hän puhuu logiikkasi ulkopuolelta. Hän vastaa kysymyksiin, joita et ehkä vielä kysy. Hän rohkaisee meitä katsomaan eteenpäin, ohi oletusten, ohi kiukkuisen vaatimuksen: miksi et ole niin kuin me odotamme?

Näe Vapahtaja, joka kulkee avoimin sydämin.

Näe mies, joka kohtaa sairasta lastaan surevan isän ja auttaa.

Joskus vastaukset, joita Jumalalta vaadimme,

tuntuvat olevan esteitä salaisuuden ihmettelylle.

Järkeen perustuva ymmärryksemme tulee haastetuksi. Voimme ihmetellä ja katsella ihmeitä tekevää Jumalan Poikaa, kun hän kulkee ihmisen luota toisen luo ja ristin tielle. Jeesus Nasaretilainen on arvoitus. Hän on erikoinen, ihmeellinen, jopa ärsyttävä. Tutki häntä enemmän, syvenny vielä lisää. Vastaus ei ole niin helppo.

Rakkaus oli Jeesuksen syy olla maailmassa, eivät ihmeet. Jeesuksella on viesti toisesta todellisuudesta. Hänessä Hengen todellisuus leikkaa maailman todellisuutta. Parantamisessa tapahtuu ihme, tai oikeastaan tulee näkyviin Jumalan voima. Voima, jossa Jeesus kulkee, rukoilee, elää ja on. Voima, joka on vahvempi kuin kuolema​.

Katja-Maaria Vilén

Lotta Numminen

Verhon takaa

18 Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

PROTEESITYÖT

www.teknokate.fi Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista

NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk

Tarvittaessa suaikaa ro ko tonta mak

Teemme myös kotikäyntejä!

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

• huoneisto- ja • kylpyhuoneremontit • saunaremontit • parkettiasennukset Luotettavasti ja edullisesti!

Pyydä ilmainen arviointi!

Tekno-Kate Oy teknokatekalev@gmail.com

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

040 565 6754/Kalev Kink

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtori Oy

Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Ikkunanpesut + siivoukset ammattitaidolla. Kotitaloudet + yritykset. P. 040 4634 783.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 14.10. klo 13-17.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Hautauspalveluja

Hoivapalvelut Janoski Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

www.stickdent.com

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi Vuokrata halutaan

Tilaisuuksia

Lakiasioita

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Ti 25.10. klo 18.30 Rekolan kirkko, Vantaa PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Varjele sydäntäsi Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Ostetaan huoneistoja

RAHAA HETI

4

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle hok-elannonlakipalvelu.fi

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki 09 - 3876 284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

19

Aikamerkki Maarit Lukkarinen

Kristityksi kääntynyt iranilainen Majid ei näytä turvallisuussyistä kasvojaan. Iranissa islamista luopumisesta on langetettu kuolemanrangaistuksia.

Kaipaatko hetkeksi hiljentymään?

Painavatko työkiireet tai huolet?

Vantaan seurakuntien

HILJAISUUDEN RETRIITIT 2016-2017 2.- 4.12. Väriä ja valoa kaamoksessa taideterapiaretriitti Mäntsälässä 10.- 12.2. Kanteleen kaikuja helmikuisessa Heponiemessä 3.- 5.3.Aika olla vaiti paastonajan retriitti Riuttarannassa 25.- 28.5.Kehon, mielen ja sielun tasapaino hiljaisuudessa - joogaretriitti Porvoossa (3yötä) Kts. lisää www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit tiedustelut retriitit.vantaa@evl.fi

Selkä seinää vasten Saksassa tuhannet turvapaikanhakijat ovat kääntyneet kristinuskoon.

Viime aikoina on kristinuskoon kääntynyt Saksassa enemmän muslimeja kuin koskaan aiemmin. He ovat pakolaiskriisin myötä saapuneita turvapaikanhakijoita. Suurin osa kääntyneistä on iranilaisia shiiamuslimeja.

Berliinin, Brandenburgin ja Oberlausitzin evankelisen kirkon rovasti Christian Stäblein painottaa kuitenkin, että valtaosa Saksaan saapuneista muslimipakolaisista ei ole muuttamassa uskontoaan.

– He ovat edelleen muslimeja ja pysyvät myös muslimeina. Kristityiksi haluaa vain pieni vähemmistö, sanoo Stäblein.

Iranilaisista pakolaisista tiedetään, että heistä suurella osalla oli yhteyksiä kristittyihin jo kotimaassaan. Kirkossa tunnetaan myös tapauksia, joissa kristinuskoon on haluttu kääntyä vain turvapaikan saamisen toivossa. Stäblein uskoo kuitenkin, että monen kristityksi kääntyvän motiivina on halu integroitua uuteen elinympäristöönsä.

Iranilainen Majid tutustui kristinuskoon jo kotimaassaan.

Hän kävi kotikirkon tilaisuuksissa, kunnes salainen poliisi teki sinne ratsian. Majidin on-

nistui paeta viime vuonna Saksaan. Nyt hän odottaa turvapaikkapäätöstä Brandenburgissa, jossa hänet myös kastettiin pääsiäisenä.

– Iranissa islamin vaikutus tuntuu kaikilla elämänalueilla. Minulla oli tunne, että se myös valvoo kaikkea. En tuntenut islamia omakseni. Tutustuttuani kristinuskoon huomasin, että se sallii paljon enemmän yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vapauksia.

– Tiedän, että monet kristinuskoon kääntyneistä eivät voi kertoa siitä sukulaisilleen, koska siitä koituisi heille ongelmia. Iranissa elävät vanhempani tietävät, että olen nyt kristitty. Minulle on selvää, että sinne palaaminen on minulle kristittynä mahdotonta, sanoo Majid.

Kristinuskoon kääntymistä ei katsota muslimipakolaisten keskuudessa hyvällä, sillä islamin mukaan muslimiksi syntynyt ei voi kääntyä toiseen uskontoon. Vakavilta yhteenotoilta on ilmeisesti kuitenkin vältytty.

Ongelmia kuitenkin on.

– Syyrialaiset kristityt ja iranilaiset käännynnäiset ovat joutuneet yhteismajoituksessa vihamielisyyksien ja sanallisten hyökkäysten kohteeksi. Tilanne saatiin rauhoitettua, kun heidät majoitettiin eri paikkoihin, kertoo Brandenburgissa työskentelevä pappi Jens Meiburg.

Hän on kastanut 14 iranilaista. Parhaillaan kasteopetuksessa on kahdeksan muslimia.

– Monelle alkaa kasteen myötä uusi elämä. Myös seurakunta on ottanut uudet kristityt hyvin vastaan. He piristävät seurakuntamme toimintaa, kertoo Meiburg.

Muslimipakolaisten lisääntynyt kiinnostus kristinuskoon on aiheuttanut päänvaivaa niin evankelisessa kuin katolisessa kirkossa. Näissä valtakirkoissa kysytään, saako pakolaisia ylipäätään käännyttää.

Mutta jos valtakirkoissa epäröidään, vapaakirkoissa ovet on avattu kristityiksi haluaville muslimeille. Berliiniläisen Dreieinigkeits-kirkon pappi Gottfried Martens on antanut kasteen 850 käännynnäiselle, ja 350 on parhaillaan kasteopetuksessa. Martensin kanta on selvä. Hän vetoaa Jeesuksen Raamatussa antamaan lähetyskäskyyn.

Christian Stäblein perustelee evankelisen kirkon maltillista kantaa.

– Meitä syytetään siitä, että se emme avaa oviamme kristityiksi haluaville muslimeille, vaan jätämme heidät vapaakirkoille. Toki otamme kastetta haluavat vastaan, mutta emme halua tehdä vääränlaista lähetystyötä. Haluamme tehdä kirkkoamme tunnetuksi toisia uskontokuntia kunnioittaen.

Maarit Lukkarinen

Uusi

lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20

Aikamerkki Jenny Kontio

Paula Lehto

Veera Salmen kirjat sijoittuvat Helsinkiin.

Uteliaasta ketusta on tullut Pitäjän kirkonkylän maskotti.

Kappelin kettu sai nimen

Urbaani satutäti Veera Salmen kirjoissa seikkailevat esimerkiksi poika Pasilasta ja pulu Hakaniemestä.

Tyttö, joka haluaisi olla poni, ärrävikainen pulu, Heippakamun päiväkodissa hoidossa oleva huonotuulinen Rebekka, Pasilassa asuva Mauri-poika, jolla on vähä-älypuhelin. Kirjailija Veera Salmen päässä on syntynyt muutaman vuoden aikana aikamoinen hahmogalleria.

Kirjoittaminen oli pitkään Salmelle harrastus. Sosionomiksi opiskellut Salmi työskenteli päiväkodissa ja opiskeli kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden opistossa.

Käsikirjoitukset eivät päätyneet julkaistuiksi lastenkirjoiksi.

– Kustantamoista vastattiin aina, että kiitos, mutta liian tavanomaista, Salmi kertoo.

Lopulta toimivan lastenkirjan resepti löytyi läheltä. Salmi kyseli päiväkodin lapsilta, millaisia kirjoja he haluaisivat lukea.

Vuonna 2012 ilmestynyt ensimmäinen Puluboi ja Poni -kirja oli suorastaan mittatilaustyö.

– Lapset toivoivat, että kirjassa olisi mainoskatkoja, ja ettei se olisi liian pitkä. Sitten toivottiin kakkavitsejä ja yllättävän klassisiakin juttuja kuten sitä, että kirjassa on surullinen tyttö, josta tulee lopussa iloinen.

Lapset saivat sen, mitä olivat pyytäneet, mainoskatkoja myöten. Onhan Puluboi sentään to-

ripulu, jolle myynti ja markkinointi on tuttua ja mainostaminen harrastus.

Myös Mauri-kirjat saivat innoituksensa päiväkotimaailmasta. Veera Salmi kertoo viettäneensä synkän syksyn erityislastentarhanopettajana Pasilassa ja seuranneensa alueen lasten elämää. Hänen mielessään alkoi elää Mauri-poika, joka on alakouluikäinen, kahdessa kodissa asuva ajattelija Pasilasta.

”Maailma ei saa olla lohduton paikka.”

– Mauri pohdiskelee maailmanmenoa. Sinä syksynä lapset pohtivat sotia ja turvattomuutta.

Salmi ei koe, että hänen olisi erityisen vaikea asettautua vaikkapa pienen pojan nahkoihin, vaan tekstiä on syntynyt melko luontevasti.

– Minä vaan jotenkin kuulen vahvana sen lapsen äänen. Saa-

tan mielessäni kysellä Maurilta kaikenlaista ja saan vastauksia.

Veera Salmi asuu Helsingin Kalliossa. Hänen kirjoilleen on ominaista, että tarinat sijoittuvat Helsinkiin, jossa ympäristö on monikulttuurinen ja perheitä monenlaisia. Kirjat ovat myös tiukasti ajassa kiinni – esimerkiksi Maurin koululla vierailee Musta Barbaari puhumassa kuntoilusta.

– Olen aina asunut Helsingissä. Olen yrittänyt luoda tarinaa muuhun ympäristöön, mutta ei siitä tule hyvä. Kirjoitan lapsille, jotka elävät täällä ja tässä ajassa. Haluan, että kirjoissa on yksityiskohtia.

Kirjoissa on hulvatonta huumoria, mutta myös vakavia sävyjä. Siitä Salmi tahtoo pitää kiinni, että loppu on aina onnellinen.

– Maailma ei saa olla lohduton paikka, hän painottaa.

Salmen kirjat ovat alkaneet jo omaa elämäänsäkin. Niiden pohjalta on tehty näytelmiä, kuunnelmia ja tv-sarjaa Pikku Kakkoseen. Parhaillaan Salmi viimeistelee Puluboi ja Poni -elokuvan käsikirjoitusta. Se, että voi elää vain kirjoittamalla, on Salmelle unelmien täyttymys, mutta toisinaan hän huomaa myös kaipaavansa päiväkotimaailmaa.

– Kaipaan sitä energiaa, mikä lapsiryhmissä on. Onneksi kirjailijana saa tehdä koulu- ja kirjastokeikkoja.

Hanna Antila

Pyhän Laurin kirkolla ja kappelilla alkoi syksyn aikana näyttäytyä rohkea kettu. Pian sille alettiin kaivata nimeä. Tikkurilan seurakunta päätti järjestää nimikisan.

Kriteerinä oli, että nimen tulisi kuvastaa ketun asuinpaikkaa, eli Pyhän Laurin kirkon tienoota. Nimiehdotuksia tuli kirkon Facebook-sivujen kautta kaikkiaan 63.

Ehdotusten joukosta löytyy esimerkiksi Repo Jolkkonen, Ristus Repolainen, Unilukkari, Martti, St. Fox, Pyhä Sylvi, Lauri Tähkä ja Pastori. Ylivoimaisesti eniten ehdotettiin kuitenkin Lauri-johdannaisia nimiä.

– Koska emme tiedä ketun sukupuolta, päätyi raatimme lopulta molemmat mahdollisuudet sisältävään Lauri-Kert-

tu-yhdistelmänimeen, kertoo Pyhän Laurin kirkon tapahtumakoordinaattori Susanna Lönnqvist.

Hänen mielestään repolaista kohtaan virinnyt kiinnostus kertoo siitä, miten tärkeä asia ympäröivä luonto on vantaalaisille ja miten sykähdyttäviksi kohtaamiset toisen luontokappaleen kanssa koetaan.

Nyt sukupuolineutraalin nimen saanut punaturkki kurkisteli Hääyö-tapahtumassa kappelin ovelta etkojen menoa ja tarkkaili myöhemmin kappelin ikkunan takaa Eva Alkulan ja Tomoya Nakain konserttia.

Seurakunta kuitenkin toivoo, että uteliasta kettua ihaillaan sopivan matkan päästä eikä sitä ruokita.

Lotta Numminen

3 x musiikkiparodia Youtubessa What does George Fox say?

Norjalaisen Ylvis-duon eläinaiheinen hittivideo What Does The Fox Say? (Mitä kettu sanoo?) on innoittanut yhdysvaltalaisia kveekareita. Heidän videollaan What Does George Fox Say? (Mitä George Fox sanoo?) ollaan rukoushuoneella. Osallistuja toisensa jälkeen nousee laulamaan kveekareiden historiasta, ja kertosäe kuuluu tietysti: ”What does George Fox say? Ding ding ding di ding…” Kveekarit ovat protestanttinen kristinuskon haara, jonka George Fox perusti 1600-luvulla.

Christian Style Eteläkorealaisen PSY:n kappale Gangnam Style on Youtuben katsotuin video. Ei ihme, että parodiaversioita riittää. Asialla on myös helluntailainen Cold Lake Community Church, jonka vähän kotikutoisella musiikkivideolla kanadalaismiehet saarnaavat evankeliumia Gangnam Style -kappaleen tahtiin.

Hello Mormoniparodia Adelen hitistä Hello on uskonnollisten videoparodioiden helmi. Videossa mormonipojat kolkuttavat ovilla ja kerta toisensa jälkeen laulavat kiinni vedetyn oven takaa: ”Hello from the other side. We must have knocked a thousand times.” (Hei täältä toiselta puolelta.

Olemme koputtaneet varmaankin tuhat kertaa).

Timo Saarinen