Lauri 2016 nro 12 (7.7)

Vantaan Lauri 12–13 • Armon asialla • 7.7.2016 • www.valomerkki.fi Hans v. Schantz

Kaarina Suonperä kehuu mieluummin kuin moittii

6

Suomalais-afrikkalainen rakkaustarina 8 Vantaan suurimmat kesäjuhlat Myyrmäessä

20

Jokivarsien Vantaa 11

Seuraava Lauri ilmestyy 18.8. Uusia juttuja ilmestyy kesän aikana valomerkki.fi:ssä.

Pääkirjoitus

Suvi Sievilä

2 Rippikoulun seksuaalikasvatukseen kuuluu myös eettinen pohdinta, kertoo pastori Riikka Wikström.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Sinulla on kaksi passia Ylpeys kotimaasta on hyvä asia, mutta kiihkeä kansallismielisyys tekee maailmasta ankean paikan asua.

Islannin jalkapallomaajoukkueen kannattajien iloinen viikinkiuho on hieno esimerkki ensin mainitusta, Iso-Britannian EU-kansanäänestykseen liittynyt rasismi puolestaan jälkimmäisestä.

Omasta maasta voi olla ylpeä ilman, että se johtaa muiden halveksimiseen tai väheksymiseen. Viime aikoina niin Euroopassa kuin laajemmin maailmassa kansallisuustunne on kehittynyt suuntaan, jossa toisenlaiset ja toisista maista tulevat ihmiset nähdään uhkana. Ajatellaan, että elämä on nollasummapeliä: auttamalla muita jäämme itse paitsi. Todellisuudessa monet ongelmat ovat sellaisia, että auttamalla muita auttaisimme myös itseämme.

Risti ei ole mikään kansallismielinen marssisymboli, vaan merkki siitä, että Jumalalle jokainen ihminen on suunnattoman tärkeä ja rakas. Luterilainen kirkko on Suomessa kansankirkko, mutta samalla kirkko on osa liikettä, joka ylittää kaikki rajat. Kristinuskon sanoma on suunnattu kaikille kansoille, ja kristityille lähimmäisiä ovat kaikki maailman ihmiset.

Vantaalla pidetään 8.–10.7. herättäjäjuhlat. Juhlien teema on Kahden maan kansalainen ja juhlajulisteeseen on nostettu lentokone merkiksi siitä, että Vantaa on kansainvälinen kaupunki, josta on yhteyksiä kaikkialle.

Kahden maan kansalaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella meistä on ainakin kaksi passia. Tämän yhteisen maapallon kansalaisina meillä on jonkun maan passi, useimmiten syntymästämme asti, ilman omaa ansiota tai valintaa. Taivaan kansalaisuus on meille luvattu Kristuksen tähden ja siihen leimaan pystymme vielä vähemmän itse vaikuttamaan. Täällä maan päällä olemme kaikki oleskeluluvan piirissä, väliaikaisesti.

Taivaasta voimme jo nyt nähdä vilauksen siellä, missä on rakkautta, yhteyttä ja halua auttaa.

Valomerkissä tällä viikolla Etsivätoimisto Pandavakoilu suorittaa jännittäviä ja vaarallisia tehtäviä. Etsivät osaavat salakieltä ja heidän varustelaukussaan on peruukki. Työstään he kertovat Valomerkissä.

Miksi torstai on toivoa täynnä? Onko viikko aina alkanut maanantaina? Testaa ajantajusi Valomerkin viikonpäivävisassa.

Rippikoulussa puhutaan myös seksistä Nuoria kiinnostaa, mitä heiltä seurustelukumppanina odotetaan.

Korson seurakunnan riparilla Holman kurssikeskuksessa on vietetty ihmissuhdeiltaa. Nuoret ovat kirjoittaneet värikkäille tarralapuille ajatuksiaan: ”Rakkaus on perseestä.” ”Voiko seksistä kieltäytyä, jos seurustelee?” ”Voi tulla raskaaksi nuorena, jos ei tiedä, mitä tekee.” Seurustelun lisäksi on pohdittu myös perhettä ja ystävyyttä.

Nuoriso- ja rippikoulupappi Riikka Wikström on ripareita vetäessään huomannut, että kaikki rippikoululaiset eivät kykene vielä keskustelemaan seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kiusaantumatta tai hihittelemättä.

Siksi on luontevampaa puhua samalla muistakin tärkeistä ihmissuhteista.

Ihmissuhdeillan aikana nuoret esittivät nimettöminä kysymyksiä, jotka heitä kiinnostivat ja askarruttivat. Sen jälkeen kysymyksiä pohdittiin yhdessä.

– Nuoret näkevät, että kaikilla on samanlaisia kysymyksiä.

He eivät ole yksin niiden kanssa, Wikström kertoo.

Hänen mukaansa nuoria kiinnostaa ennen kaikkea se, mitä vastakkaisen sukupuolen edustajat heiltä odottavat.

– Usein nuoret kuvittelevat, että odotukset liittyvät ulkonäköön, että pitäisi olla hyvännäköinen tai pitäisi olla tietty ruumiinrakenne. Kun he kuulevat toistensa kommentteja, he yllättyvät. Toiveet ovatkin paljon suloisempia.

Usein toivotaan, että seurustelukumppanilla olisi hyvä sydän ja hän olisi lempeä ja empaattinen.

Kun rippikoulussa käsitellään seksuaalisuutta, ydinviestin pitäisi Riikka Wikströmin mielestä olla, että jokainen on hyväksytty ja arvokas juuri sellaisena kuin on.

Wikström on kuitenkin huomannut, että nuorilla saattaa olla hyvinkin toisenlainen käsitys siitä, mitä kirkko opettaa.

– Eräänä päivänä aivoriihessä mietittiin, mikä on syntiä, ja nuoret saivat heitellä asioita. Tosi moni niistä liittyi seksiin, mainittiin esimerkiksi esiaviollinen seksi ja masturbointi. Jostain ne stereotypiat vaan tulevat.

Millaisena minä kelpaan tässä porukassa ja näille aikuisille? Se on nuoren peruskysymys myös silloin, kun rippikoulussa käsitellään seksuaalisuutta ja ihmissuhteita, kertoo kirkkohallituksen kasvatuksen ja perheasioiden apulaisjohtaja, teologian tohtori Jarmo Kokkonen.

– Hyväksytyksi tulemisen kokemus on usein paljon tärkeämpää kuin rippikoulun tiedollisen läksyn suorittaminen, hän painottaa.

Seksuaalisuuden, seurustelun ja sukupuoli-identiteetin käsittely on kirjattu rippikoulusuunnitelmaan, ja Kokkosen mukaan nuoret myös odottavat aihepiirin käsittelyä.

– Nuori odottaa intuitiivises-

ti, että käsittelytapa on jotakin muuta kuin se, mikä tulee häntä vastaan koulun terveyskasvatuksessa.

Kokkosen mielestä rippikoululla voi olla paljonkin uutta annettavaa, jos ryhmä on riittävän turvallinen. Silloin nuorella on mahdollisuus kuulla toisilta nuorilta aitoa puhetta.

– Usein nuori luulee, että kaikki muut ovat häntä kokeneempia.

Turvallisessa ryhmässä nuori uskaltaa sanoa, että en ole koskaan seurustellut tai minulla ei ole vielä kokemusta.

Aito puhe purkaa myös sukupuolten välisiä stereotypioita.

Usein tytöt haluavat tietää, ajattelevatko pojat oikeasti vain tyttöjen muotoja.

– Kun ryhmissä keskustellaan seurustelun pelisäännöistä, sekä tytöt että pojat pitävät tärkeimpinä asioina rehellisyyttä, luottamusta, puhumista ja asioista sopimista, Kokkonen kertoo.

Kokkosen mukaan seksuaalisuus ja toisen ihmisen sylissä koettu intiimi läheisyys on pohjimmiltaan pyhää. Kirkon ihmiskäsityksen mukaan ihmisruumis on pyhä, ja sitä tulee varjella. Toisen ihmisen intimiteetin loukkaaminen on aina pyhäinhäväistys.

– Samalla pyhyyden taju varjelee lankeamasta moralismiin ja pikkutarkkoihin sääntöihin. Pyhää ei voi ottaa haltuun. Pyhyys ja rakkaus ovat lahjoja ja salaisuuksia, jotka eivät ole ihmisen määriteltävissä. Tämä olisi hyvä muistaa myös avioliittoa koskevassa keskustelussa.

Kaisa Halonen ja Taneli Kylätasku

3

Tässä ja nyt

Hans v. Schantz

Tyttö, josta tuli jalkapallotähti Tinja-Riikka Korpela, jalkapallomaalivahti: ”Kun maajoukkuekaverini Laura Österberg Kalmari pyysi minua mukaan Peace United -joukkueeseen, minua ei tarvinnut kauan houkutella. En pelaa herättäjäjuhlien Peace United -ottelussa, mutta olen paikan päällä mukana.

Aloitin jalkapallon poikajoukkueessa 6-vuotiaana. Sitä ennen olin pelannut naapurin poikien kanssa. Unelmoin jo pienenä jalkapalloammattilaisuudesta, mutta luulin, ettei se ole mahdollista minulle, koska olen tyttö. Viimeiset pari vuotta olen pelannut FC Bayern Münchenin ykkösmaalivahtina. Kaksi peräkkäistä Saksan mestaruutta vuosina 2015 ja 2016 ovat urani merkittävimmät saavutukset.

Jalkapallo on antanut minulle melkein kaiken, esimerkiksi parhaimmat kaverisuhteet. Olen oppinut ottamaan muita huomioon, hyväksymään erilaisuutta sekä huomannut, kuinka paljon voi saavuttaa, kun tehdään hommia joukkueena ja toisten puolesta. Minulla on ammattilaisvuosia takana enemmän kuin edessä. Ammattilaisurani jälkeen voisin toimia tyttöjen maalivahtivalmennuksen parissa.”

Soili Pohjalainen

Peace United -futisottelu rauhan puolesta la 9.7. klo 16.45 Myyrmäen stadionin urheilukentällä. Kirkon Ulkomaanavun Peace United -kampanjan tavoitteena on lopettaa vastakkainasettelu kulttuurien ja uskontojen välillä.

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa

Lotta Numminen

4 Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnat yhdistävät mediansa.

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.     



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Oma koti palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto ry:n

palvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä.

Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla.

Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä.

Nyt tarjolla yksiöitä.

Lisätietoja toiminnastamme antaa toiminnanjohtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

Rauhan Sanan

S U V I J U H L AT “Herra on lähellä”

15.–17.7.2016 Vantaan Energia Areena Rajatorpantie 23, Myyrmäki www.suvijuhlat.fi Radio Suvijuhlien aikana; www.lyrs.fi/seuraradio

Seurakuntalehdet yhdistyvät Uusi lehti ilmestyy kolmena paikallisversiona.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat julkaisevat ensi vuoden alusta yhteistä mediaa, kun Helsingin Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri yhdistyvät. Uuden yhteisen median nimeksi tulee Kirkko ja kaupunki. Kunkin paikkakunnan nimi näkyy selvästi kannessa.

Nimen alla ilmestyy jatkossa yhteinen verkkomedia ja paperilehti, jossa on yhteisen aineiston lisäksi vahvat kaupunkikohtaiset osiot. Lehti alkaa ja päättyy paikallisella aineistolla. Saman toimituk-

sen yhteydessä toimii myös suosittu Jouluradio.

Yhteistyösopimuksesta päättivät Vantaan, Espoon ja Helsingin kirkkovaltuustot.

Paperilehden yhteislevikki on noin 350 000.

Verkkomedia Valomerkki muuttaa myös nimensä ensi vuoden alussa Kirkko ja kaupungiksi. Mediaperheen toimituksessa työskentelee noin 20 henkeä, jotka tulevat yhdistyvien lehtien, verkkomedian sekä Jouluradion nykyisistä toimituksista.

Työtä ohjaa johtokunta, jossa Helsingin seurakunnilla on viisi sekä Espoon ja Vantaan seurakunnilla kummallakin kolme edustajaa. Johtokunta valitsee medialle uuden vastaavan päätoimittajan tulevan syksyn aikana.

Pauli Juusela

Suvijuhlat Myyrmäessä Lestadiolaisen Rauhan Sana -herätysliikkeen kesätapahtuma Suvijuhlat järjestetään Myyrmäen Energia Areenalla 15.–17.7. Juhlien teemana on Herra on lähellä. Ohjelmassa on puheita, laulua, musiikkia, rukousta ja sielunhoitoa.

Arkkipiispa vihkisi Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo Voima-lehden haastattelussa, että kirkko voisi vihkiä samaa sukupuolta olevat parit niin kuin Ruotsissa ja Norjassa jo tehdään. Se olisi hänen mielestään selkein tapa ilmaista, että samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat yhtä merkityksellisiä kuin muiden. Ensin asiasta pitäisi kirkossa saada aikaan yhteinen päätös.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Sitouduitko nuoruudessasi tai myöhemmin Tosi rakkaus odottaa -kampanjaan? Riippumatta siitä, missä vaiheessa halusit sitoutua, pitikö sitoumus? Miksi alun perin sitouduit kampanjaan? Miten koit kampanjan silloin ja nyt? Miten kampanja on mielestäsi näkynyt seksuaalisuudessasi tai parisuhteessasi? Olen kiinnostunut kokemuksestasi.

Kerään tutkimusaineistoa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkososiologian osastolle tekemääni pro gradu-tutkielmaa varten. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Tosi rakkaus odottaa -kampanja on vaikuttanut elämään ja seksuaalisuuteen myöhemmällä iällä.

Kirjoita minulle vapaamuotoisesti 1.8. mennessä tai voit vaihtoehtoisesti osallistua haastatteluun. Toivon, että mainitset kirjoituksessasi ikäsi, sukupuolesi sekä mahdollisen uskonnollisen yhdyskunnan, johon kuuluit tai jonka koit omaksesi. Voit kirjoittaa nimettömästi ja vastata joko sähköpostin kautta tai lähettämällä kirjeen. Mikäli vastaat postitse, laita kuoreen tunniste ”kirjoituspyyntö Isotalo”. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa valmiista pro gradu -työstä.

Kirsi-Marja Isotalo kirsi-marja.isotalo@helsinki.fi p. 0503417835 Helsingin yliopisto / Käytännöllisen teologian laitos PL 4, 00014 Helsingin yliopisto

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin selvityksen mukaan noin 70 prosenttia lähi- ja perushoitajista kokee työnsä raskaaksi ja harkitsee alan vaihtoa. Nousua vuodesta 2012 on huolestuttavat 20 prosenttia. Hoitajien työ on raskasta sekä henkisesti että fyysisesti. Suurin syy on liian pieneksi mitoitettu henkilöstömäärä. Töissä ei voi viihtyä, jos päivittäin kokee, että ei ehdi tehdä työtään riittävän hyvin.

Erityisesti väestömme ikääntyessä hoitohenkilökuntaa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. On kestämätöntä, että kasvavat työmäärät yritetään teettää pienemmillä henkilöresursseilla. Hoitajat tekevät raskasta ja vastuullista työtä olemattomalla palkalla. Tilanne ei siis juurikaan motivoi hakeutumaan opiskelemaan alaa. Täten on vaarassa käydä niin, että alalle hakeutuvat ne, jotka muualle eivät ole päässeet. Tilanne vaatii pikaista korjausta. Hoito- ja hoiva-alan arvostusta on lisättävä. Tämän pitää jatkossa näkyä paitsi palkassa, mutta myös käsiparien määrässä. Hoitajamiehitystä ei siis saa missään tapauksessa pienentää, pikemmin päinvastoin.

Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri, kirkko- ja hiippakuntavaltuutettu

5

Väitellään

Sauna on oiva palaveripaikka, Aino-Kaarina Mäkisalo!

Pastori Aino-Kaarina Mäkisalon mielestä saunominen tekee ihmiselle hyvää.

ja isännän oli aamuvarhaisella houkuteltava heidät saunasta tiputtamalla viinaa saunapolulle.

– Mitäpä jos muistaisimme omia rakkaita ja läheisiä vainajiamme pyhäinpäivän aaton saunassa, emmekä vain juhlavassa ja puhuttelevassa kirkossa?

Saunassa irtoaa vain hiki.

– Väitän, että myös mielelle tapahtuu saunassa oma irtoamisprosessinsa. Ajatuksia alkaa tippua löylyn keskellä. Parasta on, kun pahat ja masentavat ajatukset katoavat ja tilalle tulee vaikeasti sanoitettava rentous ja mielen tyhjyys, hiljaisuus.

Perusteellisen saunomisen jälkeen olo on kuin ripillä käyneen.

– Usein saunomisen jälkeen kuulee huokaisuja ”on kuin olisi ripillä käynyt”. Jotain on irronnut itsestä. Jos saunomiseen on liittynyt puheleminen ystävän tai puolison kanssa, se lisää ripittäytymisen tunnetta.

– Samalla kun saunassa ruumis huokosineen avautuu, avautuu myös mieli ja puheesta tulee henkilökohtaista. Arkojakin asioita voi livahtaa saunan lämpöön aiheuttamatta katastrofia. Sauna toimii lämpöisenä ja rakkaudellisena sylinä keskustelijoille.

Saunominen on maalaisten touhua.

– Kaupunkilaiset matkaavat autolasteittain kesällä mökeille ja maalle saunomaan. Saunominen on nouseva trendi yhdessä yhteisöllisyyden kanssa esimerkiksi Helsingissä. Lyhyenä aikana on rakennettu Kulttuurisauna Hakaniemen rantaan, Löyly Hernesaareen ja Sompasauna Sompasaareen. Tänä vuonna ehti putkahtaa ilmoille myös uusi tapahtuma Sauna Day. Siinä osallistujat avasivat saunansa vieraille. Tapahtuma jatkuu ensi vuonna.

Sauna on oiva palaveripaikka.

– On aivan soopapuhetta, että sauna olisi hyvä palaveripaikka. Tuskin se oli sitä presidentti Urho Kekkosellekaan. Eiköhän sauna ollut hänelle asioiden sulattelu- ja rentoutumispaikka. Jos neuvoteltiin, niin saunan jälkeen tai sitä ennen. Tai sitten se oli ovela strategia pehmittää neuvottelukumppani ajattelukyvyttömäksi.

– Todennäköisesti sauna kaikkine rituaaleineen oli hänelle palkinto tehdystä työstä. Niin se toimii edelleen monissa kurssikeskuksissa, kun saunotaan koulutuspäivän tai työneuvottelun jälkeen. Totta on, että saunan jälkeisessä rentoudessa luovuus voi päästä valloilleen ja joku sanoo puoli huolimattomasti uuden idean. Sauna edistää luovuutta.

Saunominen on suomalaisten jumalanpalvelus.

– Vaikka pappi ja kanttori saunoisivat yhdessä, sauna ei muutu seurakunnan yhteiseksi kokoontumiseksi Jumalan kunniaksi. Saunominen voi olla toisenlainen hartaushetki, jos niin haluaa.

– Saunassa tapahtuu kokonaisvaltainen puhdistautuminen, kun ruumis, mieli ja sielu luiskahtavat päällekkäin ja yhdistyvät. Saunojat ovat saunan lauteilla tasavertaisia niin kuin kirkon penkissä istujatkin nykyään. Ei ole paremman väen paikkoja.

Nina Riutta

Raamatun maailmalla ja saunalla ei ole mitään yhteistä.

Aino-Kaarina Mäkisalo (toim.): Saunan Henki. Kirjapaja 2016.

– On oikeastaan hauskan helpottavaa, että ei tarvitse perustella saunomista Raamatulla. Raamatun maailmasta toki löytyy yhtymäkohtia saunomiseen puhdistautumisrituaalien ja pyhien paikkojen kautta. Voihan saunomisen pyhäpäivän aattona yhä mieltää myös puhdistautumiseksi pyhän viettoa varten.

Pyhäinmiestenpäivänä kutsuttiin ennen suvun vainajia saunomaan.

Sirpa Päivinen

– Suomalaiseen muinaisuskontoon kuului suvun ja oman talon vainajien kunnioittaminen pyhäinmiestenpäivän yönä kutsumalla heidät saunaan sen jälkeen, kun muu väki oli saunonut. Saunottajana toimi talon isäntä. Ei se ollut helppo tehtävä. Vainajat tykkäsivät saunasta yhtä paljon kuin eläessäänkin,

Samalla kun ruumis huokosineen avautuu, avautuu myös mieli.

Kolumni

Kärsimättömien yhteiskunta Kärsimätön ei kestä edessä matelevaa autoa. Hän ajaa kiinni puskurissa, kunnes kiilaa ohi kiroillen kuin merimies. Kärsimätön ärsyyntyy, jos kaupan kassa on verkkainen liikkeissään. Hissiä odotellessa hän painaa nappia useamman kerran. Kun palaveri venyy, hän vilkuilee vilkkaasti kelloaan. Jos radiosta tulee huono kappale, kanava vaihtuu. Hän lukee lehdestä vain ne artikkelit, joissa on kiinnostava otsikko. Googlen hakutuloksista hän katsoo vain kolme ensimmäistä. Me kaikki tunnemme näitä kärsimättömiä. Usein itsekin olen hän.

Keskittymiskykymme on nykyään heikompi kuin kultakalalla, kertoo Microsoftin teettämä tutkimus. Tutkimukseen osallistuneiden vapaaehtoisten keskimääräinen keskittymisaika yhteen asiaan oli kahdeksan sekuntia. Keskivertokultakala sentään jaksaa viipyä yhden asian ääressä sekunnin pidempään.

Kärsimättömyys käy kalliiksi niin itselle kuin maapallolle.

Yhdysvaltain lääkäriliiton tutkimuksessa kärsimättömyyden huomattiin altistavan verenpainetaudille ja stressille

jopa nuorilla aikuisilla. Kärsimättömyyttä on pidetty usein sekä henkilökohtaisen että yhteiskunnallisen talouden romahduksen syynä. Kärsimätön haluaa kaikki mahdolliset mukavuudet heti – vaikka sitten velkarahalla. Kärsimätön ei säästä etu- vaan jälkikäteen.

”Kärsimätön ei säästä etu- vaan jälkikäteen.”

Kärsimättömien yhteiskunnassa yrityksiltä odotetaan aiempaa nopeammin tuloksia ja voittoja, ei kestävää kehitystä. Tutkijoilta vaaditaan tutkimustulosten tuotteistamista jo ennen perusteellista tutkimusta. Suomalaisten mansikoiden kypsymistä ei jakseta odottaa sesonkiin asti, joten alkukesästä mansikoita tuodaan toiselta puolelta Eurooppaa.

Kärsimättömien yhteiskunnassa on varsin radikaalia pysähtyä, perehtyä historiaan, ottaa siitä oppia ja miettiä vaihtoehtoista tapaa elää. Kirkko on sillä tavalla jännä, että se luo kollektiivista muistia pidemmälle kuin kahdeksaan sekuntiin tai edelliseen kvartaaliin. Kirkon vastarintahuuto on hiljaisuus. Kirkossa kärsimätönkin voi rukoilla: ”Herra, anna meille kärsivällisyyttä. Nyt heti!”

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6

Kuulutus Helsingin seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaalla kortteleissa 7, 8, 9, 10, 26, 29, 30, 31, 32, 34, 35, 37, 44, 45, 46, 55, 56, 58, 59, 60, 63, 66, 67, 68, 69, 70, 73, 24B, 24C, 52A, 52B, 65A on todettu hoitamattomia hautoja. Haudat on merkitty haudalle asetetulla kuulutuksella.

Hautaoikeuden haltija on velvoitettu kunnostamaan hauta 31.8.2017 mennessä hautaoikeuden menettämisen uhalla (Kirkkolaki 1054/1993 17 luku 5 § 3 mom).

Lisätietoja ja neuvoja saa hautausmaan toimistosta, puhelinnumero 09 2340 2904, soittoaika klo 10.00-14.00. Vanha Porvoontie 225, 01380 Vantaa Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot. www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

Kaarina Suonperä uskoo kehun ja kiitoksen voimaan. teksti Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

T

apakouluttaja Kaarina Suonperä tuohtui, Kaarina Suonperä ihmettelee, Kaarina Suonperä neuvoo.

Jos mielikuva Kaarina Suonperästä perustuu pelkästään iltapäivälehtien otsikoihin, hänen seurassaan saattaa olla vähän epämukava olo. Onneksi ihminen ei ole aina ihan sellainen, mitä jutuista voisi päätellä.

– Minulle soitetaan usein ja kysytään, kuka epäonnistui Linnan juhlissa, vaikka mieluummin puhuisin siitä, kuka onnistui, hän toteaa.

Suonperällä ei ole tapana moittia ihmisiä kasvotusten vaan päinvastoin, kehua ja kiittää. Positiivisten asioiden sanomisen merkityksen hän oppi jo lapsena.

– Äitini sanoi, että jos sinulla on hyvää sanottavaa, sano ääneen, jos huonoa, pidä omana tietonasi.

Tätä neuvoa noudattaessaan Suonperä on huomannut, kuinka vaikeaa meille kehujen vastaanottaminen yhä on. Kun nai-

Rouva Sininen Uudistunut lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

selle sanoo, että onpa hänellä kaunis jakku, vastaus on jotakuinkin ”tämä nyt on vaan tällainen vanha rytky”. Miehet kehuista vasta hämmästyvätkin.

– Kehuin eräässä koulutustilaisuudessa yhden miehen tuoksua, hän tuoksui puhtaalta paidalta. Mies päivitteli ääneen, että eikös tuo Suonperä ole ollut leskenä jo 20 vuotta. Minä sanoin siihen, että 27, mutta hajuaisti toimii yhä. Lopuksi nauroimme kumpikin.

Kokeneena tapakouluttajana Kaarina Suonperä tietää, että kaikki lähtee kotoa. Enemmän kuin koulu ja kaverit, lapsen käytökseen vaikuttavat vanhemmat, joilta lapset imevät vaikutteita kuin pesusienet. Omaa lapsuuttaan Helsingin Töölössä hän kuvaa ihanaksi.

– Äiti oli yksin meidän kanssa, minun ja siskoni. Hän oli hyvin oikeudenmukainen. Meillä halattiin, suukoteltiin, itket-

tiin, naurettiin ja juteltiin. Äitini oli karjalainen, kotoisin Parikkalasta. Siellä mamman ja ukin luona vietimme kesiä. Äiti työskenteli hotelliravintolan emäntänä, joten tytärkin sai alan oppia jo varhain. Hän auttoi kattauksissa ja tekstasi alkoholihinnastoja monena vappuna ja uudenvuodenaattona.

Suonperä ei päätynyt äitinsä jalanjäljissä ravintola-alalle, vaan on työskennellyt muun muassa mainosalalla, tv-ohjelmissa ja MTV:n kuuluttajana, juontanut toivekonserttia radiossa ja suunnitellut lastenvaatteita Tutta-Tuotteella. Hän on ollut myös useissa tiedotus- ja pr-tehtävissä.

Ajatus tapakoulutuksen tarpeellisuudesta syntyi, kun Kaarina Suonperä oli mennyt naimisiin eversti Teppo J. Suonperän kanssa ja joutui tutustumaan armeijaelämään. Siellä piti tunnistaa arvomerkit ja kauluslaatat, puhutella oikein ja emännöidä vieraskielisiä tilaisuuksia.

7

Kaarina Suonperän mielestä suomalaiset ovat tunteellinen kansa, joka ei ole vieläkään oppinut näyttämään tunteitaan.

kaipaa lisää lämpöä Kaarina Suonperä käy yhä paljon puhumassa varuskunnissa.

– Koulutuksen jälkeen jään usein syömään. En ruoan takia, vaan seuratakseni pöytätapoja. Siinä voi vaikka huomata, ettei nuori mies syö haarukalla ja veitsellä vaan lusikalla. Mutta ei se ole pojan syy.

Usein hän sanoo, että näin meillä syödään kotonakin.

Varuskuntien lisäksi Kaarina Suonperä on käynyt paljon kouluissa ja koululaisryhmien kanssa ravintolassa. Se on vahvistanut tunnetta siitä, kuinka meistä jokainen kaipaa kehuja, kiitosta ja huomiota. Yhteisillä aterioilla hän pyrkii ottamaan viereensä juuri ne oppilaat, jotka häiriköivät tai vetäytyvät syrjään.

– Usein sen huomaa jo kätellessä, keitä he ovat.

Suonperän silmät kostuvat kun hän kertoo pojasta, joka opettajien mukaan

ei puhunut juuri mitään. Pienellä keskustelulla ja rohkaisulla hän sai pojan pitämään kiitospuheen koko porukan edessä.

– Sanoin, että ensimmäinen puhe on aina pahin, mutta toinen jo helpompi.

– Myöhemmin poika soitti ja kertoi, että oli pitänyt puheen isoäitinsä syntymäpäivillä. Ja kaikki naiset itkivät!

Suonperää harmittaa, jos lapsille ei anneta huomiota. Kun lapsella on kerrottavaa, pitäisi kuunnella eikä keskittyä kännykkään.

– Jos lapsi ei saa huomiota hyvällä, hän hankkii sitä sitten pahalla.

Toinen asia, joka Suonperää harmittaa, suorastaan raivostuttaa, on kiroilu. Mitä hän itse sitten sanoo, jos lyö varpaansa tuolinjalkaan?

– Kysyin kerran tyttäreltäni, olenko koskaan kiroillut. Hän sanoi, että en ole.

Hänen mukaansa äiti on sellainen ihminen, joka puhaltelee hyttysiäkin.

Kuka?

Tapakouluttaja, kamarineuvos Kaarina Suonperä asuu Vantaan Pähkinärinteessä puolisonsa kanssa.

Mitä?

Tapaseuran puheenjohtaja. Useita luottamustoimia. Harrastaa golfia ja monenlaista kulttuuria kuten oopperaa ja teatteria. Käy HIFK:n jääkiekko-otteluissa ja Hyvinkäällä pesäpallo-otteluissa.

Motto? ”Kauniit sanat, kohteliaisuus ja hymy eivät maksa mitään.”

Kaarina Suonperä perusti tapakoulutuksia tarjoavan yrityksensä vuonna 1991.

Kysyntää on ollut, ja on yhä. Juuri nyt tietoa kaivataan monikulttuurisuuteen liittyvistä aiheista. Monilla työpaikoilla koetaan helpommaksi, että joku ulkopuolinen tulee puhumaan tavoista ja pukeutumisesta. ”Blue Lady” on ollut suosittu vieras myös lähetystöissä. Siellä on pitänyt selitellä, miksi suomalaiset ovat niin hiljaisia ja totisia.

– Kerron, että Suomi on iso maa, mutta pieni kansa. Katu- ja kaupunkikulttuuri on vielä nuorta. Olemme tunteellinen kansa, joka ei anna lämmön tulla esiin.

Meillä ei kannusteta iloon.

Suonperä iloitsee kuitenkin siitä, että puhumme enemmän kuin ennen ja uskallamme näyttää kielitaitoamme. Eikä halaaminenkaan ole enää niin vaikeaa.

– Hyvissä tavoissakin on lopulta kyse vain toisen huomioimisesta. T

8

Yllättävän tavallista onnea Lea ja Enoh Mouan yhteinen taival alkoi savolaiselta maantieltä yli 40 vuotta sitten.

tä nyt sinulla on sitten valkoinen vaimo. Olin puhunut siitä jo aiemmin.

teksti Hanna Antila kuva Sini Pennanen

Lea ja Enoh Mouan suhde eteni nopeasti. Jo syksyllä he asuivat yhteisessä kodissa Helsingissä. Muiden ihmisten piti sulatella asiaa.

– Isäni oli aluksi vaikea hyväksyä suhdettamme. Hänestä oli kiva, että joku piti Enoh´lle seuraa, mutta seurustelumme oli vähän liikaa. Äiti taas oli aina ollut hyvin avarakatseinen, Lea kertoo.

– Kun menimme naimisiin, eräs Lean tuttava sanoi, että tämä liitto ei kestä kuin kolme kuukautta, Enoh muistelee.

Yhteisen elämän alussa oli stressitekijöitä. Pari asui pienessä asunnossa Helsingissä, eikä Enoh meinannut millään saada töitä. Katse oli kuitenkin tulevaisuudessa ja kumpikin luotti siihen, että asiat järjestyvät.

– Varsinkin Enoh on aina tehnyt pitkän tähtäimen suunni-

P

arisuhteessa on aina kaksi erilaista ihmistä, ja sekös tekee siitä hankalaa. Erityisen hankalaa voi olla kahden kulttuurin perheissä, kun pitää päättää missä asutaan, mitä kieltä puhutaan ja miten kasvatetaan lapset. Tai sitten kaikki voi mennä helposti.

– Ei meillä ole ollut mitenkään ihmeellistä. Ihan tavallista vain, sanoo Lea Moua. Helsinkiin muuttanut Lea tapasi tulevan aviomiehensä käydessään vanhempiensa luona Savossa kesällä 1974. Enoh Moua oli tullut Hauhon Viitakivi-opistoon opiskelemaan ja saanut tuttavan avulla kesätöitä Rantasalmelta.

Maalaiskylässä Enoh erottui joukosta ja moni ohikulkijat hidas-

ti vauhtia, kun näki hänet heinätöissä.

– Ihmiset saattoivat huutaa, että katso, neekeri, Enoh muistelee.

Eräänä päivänä maantiellä tuli vastaan Lea. Se oli menoa.

– Voi kai sanoa, että se oli rakkautta ensisilmäyksellä, Lea myöntää.

– Nämä ovat jänniä juttuja.

Muistan, että olin joskus lehdestä lukenut ghanalaisesta prinssistä, jolla oli valkoinen vaimo ja ruskeita lapsia. Jokin siinä jutussa kosketti. Olin muutenkin kiinnostunut eri kulttuureista.

Jo lukioikäisenä lähdin Ruotsiin kesätöihin.

Myös Enoh oli ajatellut, että puoliso löytyy ehkä muualta kuin Norsunluurannikolta.

– Kun olin mennyt naimisiin Lean kanssa, isäni totesi, et-

telmia. Hän halusi pian aloittaa säästämisenkin pahan päivän varalle, Lea kertoo.

Myös Helsingissä pari herätti huomiota. Ihmiset saattoivat sanoa jotakin joko ilkeyttään, ajattelemattomuuttaan tai uteliaisuuttaan. Lea yritti olla välittämättä.

– Aloin suhtautua niin, että mietin, mikä sanojan ongelma on. Miksi hänellä on niin paha olo, että hän tulee sanomaan jotakin ilkeää ja rasistista tuntemattomalle? Rasismi satuttaa silti aina, kohdistuipa se perheenjäseniin tai muihin.

Kun esikoistytär Michaela oli kolmen, Lea Moua sai töitä kehitysyhteistyöhankkeesta Sambiasta.

– Perheemme viihtyi Sambiassa hyvin. Michaela aloitti siellä koulun ja oppi englantia ja bembaa. Ilmasto oli hyvä, Lea kuvailee.

Lea ja Enoh olivat aluksi sopineet vuodesta Sambiassa, mutta lopulta siellä kului viisi vuot-

ta. Sinä aikana syntyi toinen tytär Elisa.

Sambiassa Lea kertoo miettineensä paljon, missä perheen olisi paras asua.

– Meidän lapsemme ovat muutenkin kahden kulttuurin lapsia ja YK-tehtävissä muutetaan muutaman vuoden välein maasta toiseen. Siinä on puolensa, mutta pelkäsin, etteivät he juurru mihinkään. Päätimme palata Suomeen.

Enoh´lle Suomeen paluu ei ollut helppo, mutta hän ajatteli, että Lean ja lasten on parempi asua Suomessa.

Palattuaan Lea ja Enoh ostivat asunnon Myyrmäestä, saman, jossa he asuvat yhä. Silloin kun Enoh´lla ei ollut töitä, hän oli tyttöjen kanssa kotona.

Suomessa ja varsinkaan Afrikassa ei ole kovin tavallista, että vaimo käy töissä ja mies on kotona.

– Ajattelin, että se on minun työni. Jos Lea on töissä, minä voin ihan hyvin huolehtia kodista ja lapsista, Enoh sanoo.

Välillä Lea matkusti töiden

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki§

”Isäni totesi, että nyt sinulla on sitten valkoinen vaimo.” vuodeksi Namibiaan. Elisa lähti mukaan.

– Siellä elettiin itsenäistymisen jälkeistä aikaa. Valkoisiin suhtauduttiin vähän epäillen, piti todella tehdä töitä saadakseen paikkansa, Lea kuvailee.

Ulkomailla vietettyjä vuosia Lea Moua luonnehtii silti helpoiksi.

– Sambia ja Namibia olivat meille uusia paikkoja, joten niissä meidän kummankaan kulttuuri ei päässyt dominoimaan.

Naapurustossa oli monta kansalaisuutta. Emme olleet mitenkään erilaisia.

Lea ja Enoh Moualla on kodit Myyrmäessä ja Norsunluurannikolla. Heille on ollut tärkeää, että myös heidän lapsensa ovat voineet tutustua juuriinsa.

vuoksi paljon Afrikassa ja Aasiassa asti.

– Mietin, voinko ottaa tehtävää vastaan ja mennä, mutta Enoh sanoi aina, että hae vaan ja mene vaan.

Kotona Vantaalla perhettä yhdisti urheilu. Kumpikin tyttö pelasi koripalloa. Michaelasta tuli myöhemmin koripalloammattilainen, joka pelasi pitkään myös ulkomailla. Enoh taas oli harrastanut Norsunluurannikolla jalkapalloa ja palasi myöhemmin lajin pariin valmentajana.

Tytärten identiteetin kannalta oli Lea Mouan mukaan tärkeää, että he viettivät paljon aikaa isänsä kanssa. Joskus isän oli helpompi tietää, miltä tytöistä tuntui.

– Jos joku sanoi jotain ikävää pihalla ja tyttö tuli itkien kotiin, sanoin, että mene takaisin ulos.

Olette rakkaita ja yhtä hyviä kuin muut, Enoh kertoo.

Vuonna 2000 perhe lähti uudestaan ulkomaille Lean töiden perässä, tällä kertaa kahdeksi

Suomalais-norsunluurannikkolaisessa perheessä on aina eletty hyvin suomalaisittain.

Enoh´n tausta on näkynyt ruokapöydässä, mutta esimerkiksi kotikielenä on aina ollut vain suomi. Lea ja Enoh eivät muista, että kulttuurierojen vuoksi olisi pitänyt erityisesti neuvotella saati riidellä. Yksi konkreettinen asia tulee sentään mieleen.

– Siitä me keskustelimme, että miten lapset kastetaan. Enoh on katolilainen ja papin poika, mutta hän oli sitä mieltä, että tytär voidaan kastaa luterilaiseen kirkkoon. Niin sitten tehtiin, Lea kertoo.

Kummallekin on ollut tärkeää, että tyttäret ja nyt myös kolme lastenlasta oppivat, missä on osa heidän juuristaan. Lealla ja Enoh´lla on Norsunluurannikolla talo, jossa he ovat käyneet 3–5 vuoden välein. Tyttäret ovat olleet monesti mukana ja tulevaisuudessa sinne lähtevät ehkä myös lastenlapset.

Nyt Lea ja Enoh Moua viettävät rauhallisia eläkepäiviä Myyrmäessä. Piirit ovat vähän pienentyneet parin viime vuoden aikana Enoh´n sairastelun takia. Suurimmat seikkailut on nyt seikkailtu, mutta lomareissuja tehdään yhä.

– Haluaisin käydä Vietnamissa, Enoh haaveilee.

Lea jo selvästi vähän toppuuttelee.

– Vanhemmiten miettii enemmän turvallisuusasioita ja esimerkiksi sitä, millaiset terveyspalvelut lähellä ovat. Kotona on niin helppo olla. Mutta aina pitää tietysti olla jotakin, mitä odottaa. 1

Catharina Zühlke, 25, julkaisi keväällä ensimmäisen levynsä 80 %

20 %

Vantaalainen

Maailmankansalainen

Tapahtui mitä vaan, paikka, jota kutsun kodikseni, on Vapaalassa. Se on 1930-luvulla rakennettu omakotitalo, joka kuuluu edesmenneen äitini suvulle. Minä ja kaksi siskoani vietämme siellä yhä paljon aikaa. Kun olin lapsi, Vapaala oli asuinpaikkana oikea lintukoto. Naapurit tunnettiin nimeltä, eikä ovia tarvinnut lukita.

Olen asunut välillä myös Espoon Haukilahdessa. Puoli vuotta sitten muutin avomieheni kanssa Martinlaaksoon.

Isäni on Suomessa syntynyt, mutta sukujuuriltaan saksalainen. Saksan-sukulaiset ovat käyneet paljon täällä ja me siellä. Ensimmäinen esiintymiseni laulajana tapahtui lasten karaokessa Saksan-laivalla, kun olin 3-vuotias. Nyt keikkailen Zühlke-artistinimellä.

Kun olin 14-vuotias, muutimme koko perhe vuodeksi Singaporeen isän työn vuoksi. Se oli avartava kokemus. Singaporessa sain paljon ystäviä ja opin englantia. Sekä äitini sisko että veli asuvat Portugalissa, joten minulla on maassa paljon serkkuja.

Olen viettänyt paljon aikaa myös siellä.

Hanna Antila

Kysyn vaan

Miten rajua Vantaan kasvu on?

Vantaan väestönkasvu on alkuvuoden aikana ollut normaalia suurempaa. Vantaan kaupungin tietopalveluiden tutkija Harri Sinkko, miten rajua kasvu on?

– Tammikuusta toukokuuhun väestönmuutos oli peräti 1915 henkeä, kun vuonna 2015 muutos oli 1400 henkeä ja sitä edellisenä vuonna 999 henkeä.

Näyttääkö siltä, että sama tahti jatkuu myös loppuvuoden ajan?

– Tähän on vaikea vastata, koska kuukausien välillä väestömäärän kasvussa on edellisinä vuosina ollut jonkin verran vaihtelua.

Johtuuko kasvu maahanmuutosta, maan sisäisestä muutosta vai syntyvyydestä?

– Suurin tekijä alkuvuodesta on ollut kotimaan nettomuutto, 855 henkeä. Nettomaahanmuuton määrä oli 560 henkeä ja syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna 500 henkeä.

Onko rakentaminen erityisen vilkasta?

– Vuoden 2016 aikana ennustetaan valmistuvan noin 2 750 asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2014 asuntoja valmistui noin 2000, joten viime ja tänä vuonna rakentaminen on selvästi vilkkaampaa kuin aiempina vuosina.

Millaisia asuntoja Vantaalle nyt rakennetaan ja minne päin Vantaata?

– Asunnoista 88 prosenttia tulee kerrostaloihin, 10 prosenttia omakotitaloihin ja loput 2 prosenttia rivitaloihin. Eniten asuntoja valmistuu Kivistöön, Keimolaan, Myyrmäkeen, Kaivokselaan ja Viertolaan.

Kasvaako myös Helsingin ja Espoon väestö samaa vauhtia?

– Helsingissä väestönlisäys oli tammi– toukokuun aikana 2914 henkeä ja Espoossa 694 henkeä. Kaupungin väestömäärään suhteutettuna Vantaa on kasvanut alkuvuonna eniten.

Pauli Juusela

10 TERVETULOA VANTAALLE HERÄTTÄJÄJUHLILLE 8.-10.7.2016

Jarmo Leväinen osallistuu Elinsiirron saaneiden EM-kilpailuihin kotikaupungissaan Vantaalla.

Nettiradiosta ja pääkaupunkiseudun (107,4 MHz) lähettimen kautta KÖRTTIRADIO on kuunneltavissa 4.-10.7.2016

www.herättäjäjuhlat.fi Hautauspalveluja

Uusi sydän antoi elämälle jatkoajan Jarmo Leväinen ei pelkää kuolemaa, vaikka se on liipannut läheltä kahdesti.

V Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922 Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

www.kivilevander.fi kivi.levander @ kivilevander.fi 09 - 3876 284 Pihlajanmäentie 32 A, 00710 Helsinki Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Lasten lauantai herättäjäjuhlilla 9.7.

Mari Torri-Tuominen Pekka Laukkarinen Taika-Petteri

ielä reilu vuosi sitten Jarmo Leväinen, 51, ei pystynyt kiertämään golfkenttää kävellen. Sydänsiirron jälkeen askel nousee helpommin.

Viime vuoden toukokuussa Leväinen valmistautui sydänleikkaukseen. Hän oli leikkauspedillä jo konkari: sairaalat olivat tulleet tutuiksi lapsuudesta asti.

Ensimmäisen diagnoosin hän sai 70-luvulla Lastenlinnasta. Sitä ovat seuranneet kilpirauhassyöpä, sydänpysähdys ja viimeksi revennyt ja koteloitunut sepelvaltimo.

Lääkärit varoittelivat, että leikkaus olisi vaarallisempi kuin yksikään aiempi. Kuoleman läheisyys ei kuitenkaan pelottanut häntä.

– Ennen ensimmäistä sydänleikkausta kuolema kävi mielessä. Toisaalta olen aina ajatellut, että en tunne itse mitään, jos leikkauksessa käy jotain. Kaikki lähtevät täältä jossain vaiheessa, Leväinen sanoo.

Leikkaus onnistui yli odotusten, mutta vanha sydän ei kestänyt sitä. Reilun viikon Leväinen oli tajuttomana kytkettynä sydän-keuhkokoneeseen.

Sen jälkeen tärppäsi: pohjoismainen elinsiirron hätähaku tuotti tulosta. Veriryhmältään, kooltaan ja iältään sopiva sydän löytyi.

Nyt reilun vuoden päästä Leväinen on tyytyväinen leikkauksen lopputulokseen.

– Jos sydän olisi kestänyt leikkauksen, olisin huonommassa kunnossa kuin nyt. Tämä oli onnenpotku tällä kertaa.

Ennen leikkausta jo portaiden ylös kiipeäminen tuotti tuskaa. Parina viime vuonna golfkentällä kävelykään ei onnistunut. Silloin täytyi turvautua golfautoon.

Leikkauksen jälkeen heti luvan saatuaan Leväinen on liikkunut. Hän on tuttu näky Vantaan Hiekkaharjun kentällä myös keskellä työpäivää.

Leväinen työskentelee yrittäjänä sisäremonttialalla. Hän pyrkii järjestämään itselleen työkiireiden vastapainoksi vapaa-aikaa.

– Sain aika paljon lisää elinaikaa. Täytyy olla kiitollinen siitä ja yrittää käyttää se mahdollisimman hyvin hyödyksi, hän kertoo.

Lisäaika on jo Leväisen toinen. Ensimmäistä kertaa kuolema tuli lähelle rakkaassa harrastuksessa jalkapallokentällä.

Siitä on nyt aikaa 12 vuotta.

Kesken ottelun Leväinen tuupertui kentälle: sydän oli pysähtynyt. Hänen henkensä pelasti nopea ensiapu. Naapurikentällä pelannut lääkäri aloitti elvytyksen.

Sydän oli pysähdyksissä 28 minuuttia. Harva ihminen selviää siitä hengissä. Ainakin sydämen vauriot ovat pysyvät.

Sydänpysäyksen jälkeen lääkärit kielsivät häneltä jalkapallon ja judon. Sydän ei kestäisi enää kontaktilajeja. Molemmat harrastukset olivat kulkeneet hänen mukanaan lapsuudesta asti.

Rakkaista lajeista luopuminen tuotti tyhjän olon. Tyhjyyden hän täytti työllä ja golfilla.

Sydänsiirto toi liikunnan takaisin Leväisen elämään. Uutta

sydäntä saa ja pitääkin rasittaa.

Leikkauksen jälkeen hän oli pelkkää luuta ja nahkaa. Paino putosi 10 kiloa ja lihaksetkin katosivat sairaalasängyssä maatessa.

Edelleenkin Leväinen on hoikka mies, mutta kädenpuristuksessa on jo voimaa. Silmät tuikkivat uskoa tulevaisuuteen.

Erityisesti hän innostuu kertoessaan jokavuotisesta matkastaan lumilautailemaan Alpeille. Viime vuosi jäi väliin sydänsiirron takia.

Leväinen otti tavoitteekseen, että tänä vuonna hän tekee paluun lumilaudan päälle.

Sairaanhoitaja varoitteli, että ulkomaanmatkoista ei kannata haaveilla puolen vuoden päässä siirrosta.

Leväinen oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisellä pitää olla haaveita. Helmikuun alussa unelma toteutui. Leväinen lasketteli Alpeilla ensimmäistä kertaa uuden sydämensä kanssa.

Vantaalla koetaan kansainvälistä urheilujuhlan tunnelmaa, kun Elinsiirron saaneiden Euroopan mestaruuskilpailuita vietetään 10.–17.7.

Yhtä aikaa järjestetään itse asiassa kahdet eri kilpailut: sydän- ja keuhkosiirrokkaiden sekä elinsiirron saaneiden ja dialyysissa olevien kilpailut.

Jarmo Leväinen osallistuu kilpailuun yhtenä lähes 100 suomalaisesta. Hänen lajejaan ovat golf, lentopallo, kuulantyöntö ja pallonheitto.

Leväisen sydänsiirrosta on vain reilu vuosi. Siksi tavoiterima ei ole korkealla.

– Päätavoitteenani on ylipäätään päästä kilpailuihin mukaan. 1 Tarmo Ylhävuori

Seuraa jokea 101 kilometriä pitkä Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingin Vanhassakaupungissa. Sen pisin sivuhaara on 65 kilometriä pitkä Keravanjoki, joka alkaa Hyvinkäältä ja yhtyy Vantaanjokeen Tammistossa.

K e rava n j o ki

V a n taa n j o ki

Lah

S e utula lantie

Kor s o

VANTA A

h

di n

ti

e

TIKKURILA

i sk o nk aa t n Va

2

pi tk äk o sk i

M y y rm ä ki

1

6

Matarinkoski

Tuusu

Helsinki-vantaan l e n t ok e n ttä

ie nt na lin en me Hä

Vi

den ti

Rata

e

Teksti Kaisa Halonen kuvat Hans v. Schantz

3 H 4 Kirkon el si ng in

kyl

5

Stenk ullan kivisi lta

än kos ken

pi tä jä n

S o tu n ki pat o

H e l s inki

ki rk on ky lä Ke

hä

ESPOO

Va n h a nkau p u ng i nla h ti

I

Ke

hä

III

jatkuu »

12

1 Juntaro Coste kalastaa Vantaankoskella.

Hän on napannut jo kirjolohen, mutta toiveissa olisi lohi. Kirjolohia päästetään jokeen pyyntikokoisina kalastajia varten, harvemmin saaliiksi saatavat lohet taas lisääntyvät joessa luontaisesti. 1300-luvulla lohiapajilla olivat kirkonmiehet. Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika antoi vuonna 1351 lohenpyyntioikeuden virolaiselle Padisen luostarille. Luostarissa noudatettiin sisterssiläissääntöä, joka kielsi lihansyönnin. Siksi lohet olivat munkeille tärkeää ravintoa. Munkit itse eivät kalastaneet, vaan työn hoitivat maallikkoveljet. Paikalliset eivät katsoneet vieraita kalamiehiä hyvällä, vaan seurauksena oli niin tappelunnujakoita kuin oikeudenkäyntejäkin. Vuonna 1428 luostari myi kalastusoikeuden Turun hiippakunnalle.

2 Kävelysilta vie Pitkäkosken yli Vantaalta Helsinkiin. Vantaanjoki on kaupunkien rajana Silvolasta Tammistoon, Keravanjoki Tammistosta Tikkurilaan. Pitkäkosken rannat ovat luonnonsuojelualuetta, vanhaa metsää. Suurimmat kuuset ja rauduskoivut ovat yli satavuotiaita ja kolmisenkymmentä metriä korkeita. Alkukesästä lehdossa on taianomainen tunnelma. Silmät nauttivat yltäkylläisestä vihreydestä, korvat joen kohinasta ja lintujen taukoamattomasta laulusta. Lehdossa pesii kolmisenkymmentä eri lintulajia, esimerkiksi harvinainen idänuunilintu. Joessa elää uhanalainen vuollejokisimpukka. Jos on onnekas, voi nähdä koskessa saukkoja. Saukot ehdittiin jo metsästää Suomesta lähes sukupuuttoon ennen kuin ne vuonna 1974 rauhoitettiin.

3 ”Usko Herraan Jeesukseen”, kehottaa juliste Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Tätä sanomaa on kirkonkylässä julistettu keskiajalta saakka, aluksi puukirkossa, sitten kivisessä Pyhän Laurin kirkossa, joka rakennettiin sen tilalle 1400-luvun puolivälissä ja on nykyisin pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.

Vielä 1800-luvun alussa kirkonkylä oli kahden kirkon kylä: Pyhän Laurin kirkon vieressä oli puukirkko, jossa suomenkieliset jumalanpalvelukset pidettiin. Puukirkko purettiin vuonna 1818. Uusin sananjulistuksen paikka kylässä on vuonna 2010 valmistunut Pyhän Laurin kappeli.

13

4

Kirkonkylänkosken pato Keravanjoessa on rakennettu ilmeisesti 1840-luvulla. Virtaavan veden voimaa on kuitenkin hyödynnetty jo viimeistään 1500-luvulla. Siltä ajalta ovat ensimmäiset tiedot kylien viljamyllyistä. 1600-luvulla jokien varteen rakennettiin sahoja.

1800-luku ja 1900-luvun alku olivat teollistumisen aikaa. Vantaankoskella toimi tuolloin muun muassa ruukki, viilatehdas ja trasselitehdas, Keravanjoen varrella Tikkurilassa puolestaan silkkitehdas ja nykyisen maalitehtaan edeltäjä vernissatehdas. 1900-luvun kuluessa teollisuus, asutus ja maatalous saastuttivat joet huonoon kuntoon ennen kuin jätevesiä alettiin puhdistaa. Likaisimmallaan vesi oli 1970-luvun alussa.

5

6

1870-luvulla rakennettu Stenkullan kivisilta vie Keravanjoen yli. Samalla paikalla on ollut aiemmin pitkään puinen silta. Ainakin syystalvella 1630 silloinen puusilta oli huonossa kunnossa. Pitäjän kirkkoherra Sigfred oli menossa piispaa vastaan, mutta suistui hevosineen ja rekineen jokeen. Hevonen hukkui, kirkkoherra ei. Täällä Hakkilan ja Jokiniemen seudulla on asuttu jo kivikaudella 5000–6000 vuotta sitten.

Silloin jokea ei ollut, vaan seutu oli merenrantaa. Esimerkiksi nykyisen Tikkurilan alue oli vielä veden alla. Jokiniemen alue on tärkein Etelä-Suomesta löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaivauksissa alueelta on löydetty muun muassa savesta tehtyjä ihmishahmoja. Jokiniemen varhaiset asukkaat eivät vielä viljelleet maata, vaan he hankkivat ravintonsa metsästämällä ja keräämällä luonnosta. Tärkein saaliseläin oli hylje.

Kesäkuu on puolessavälissä, kun Pekka Vilhomaa pulahtaa Keravanjokeen Matarin uimarannalla. Avantouimarin asiantuntemuksella hän arvioi, että vesi on korkeintaan 14-asteista. Keravanjoen varrella on kaksi muutakin yleistä uimarantaa: Nikinmäessä ja Havukoskella. Kovin lämpimäksi jokivesi ei tule koko kesänä. Viime vuonna korkein mitattu lämpötila Matarissa oli elokuinen 18,2 astetta. Paikoin Keravanjoessa näyttää virtaavan pikemminkin kahvia kuin vettä. Ruskea väri ei kuitenkaan kerro veden likaisuudesta, vaan joen savisesta pohjasta.

Lähteinä on käytetty muun muassa Sirpa Leskisen ja Petro Pesosen teosta Vantaan esihistoria, Tapio Salmisen teosta Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika, Vantaa-Seuran julkaisemia Helsingin pitäjä -vuosikirjoja sekä Vantaan kaupungin katsausta Vantaa alueittain 2015.

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

10.7.

Kirkastussunnuntaina muistellaan, miten Pietari ja kumppanit saivat vuorella kokea Jeesuksen jumalallisuuden.

”Loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!”

(Evankeliumi Matteuksen mukaan 17:5)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Juliana Norwichlainen Juliana syntyi vuonna 1342 Norwichin kaupungissa, itäisessä Englannissa.

Hänet tunnetaan näyistä, jotka hän sai vakavan sairautensa aikana. Niissä ristillä kärsivä Kristus ilmestyy hänelle.

Toivuttuaan Juliana kirjoitti näkynsä muistiin ja mietiskeli niitä parikymmentä vuotta. Sitten hän kirjoitti uuden version, joka sisälsi myös näkyjen merkitystä käsittelevän kommentaarin.

Hän oli tuossa vaiheessa menettänyt kaikki läheisensä, ja vietti lopun elämänsä erakkomajassa Norwichin pyhän Julianuksen kirkon yhteydessä.

Hän kuoli noin vuonna 1416.

Julianan kirjoitukset löydettiin uudestaan vasta 1900-luvulla. Paavo Rissanen on suomentanut tämän kristillisen mystiikan huippuihin kuuluvan teoksen nimellä Jumalan rakkauden ilmestys.

Kaikki kääntyy hyväksi Juliana Norwichlainen oppi kärsimystensä kautta, miten Jumala on läsnä kaikessa.

Miltä tuntuisi lukea evankeliumia, jonka naiset olisivat kirjoittaneet? Miten käsityksemme Jeesuksesta muuttuisi, jos voisimme lukea evankeliumia, johon olisi talletettu niiden naisten kokemuksia, jotka olivat seuranneet Jeesusta kylästä toiseen aina ristille ja haudalle saakka?

Nämä kysymykset kiehtoivat 1300-luvun jälkipuoliskolla Englannissa elänyttä naismystikkoa Juliana Norwichlaista. Hän oli ensimmäinen nainen, joka kirjoitti äidinkielellään hyvin persoonallisen ja omakohtaisen kertomuksen siitä, miten näki ja ymmärsi Jeesuksen elämän, kärsimyksen ja ylösnousemuksen.

kutsuttu vuoteen ääreen lohduttamaan kuolevaa. Tämä kohotti ristiinnaulitun kuvan Julianan silmien eteen ja kehotti häntä katsomaan sitä, jotta saisi lohdutusta.

Vaikka Juliana tunsi menettäneensä voimansa, hän ponnisteli ja kiinnitti katseensa krusifiksiin. Kaikki muu katosi ja hän näki vain Kristuksen kasvot. Hän näki veren virtaavan orjantappurakruunun tekemistä haavoista ja nestehukan ja kärsimyksen aiheuttaman uupumuksen ja lähestyvän kuoleman merkit Kristuksen kasvoissa. Juuri kun näytti, että kaikki oli lopussa, Kristuksen kasvojen ilme kuitenkin muuttui ja niille kohosi ilo.

Juliana tunsi sen tarttuvan itseensä.

Juliana kertoo vakavasti sairaana saamistaan näyistä, joissa ristillä kärsivä Kristus ilmestyi hänelle. Juliana sanoo tämän tapahtuneen 8.5.1373, jolloin hän oli kolmikymppinen.

Hän oli ollut viikon sairaana. Hän ja hänen äitinsä olivat jo monesti ajatelleet hänen kuolevan. Pappikin oli käynyt antamassa viimeisen voitelun ja ehtoollisen.

Varhain sunnuntaiaamuna toinen pappi oli

Näkyihin sekoittuivat Julianan oman elämän tapahtumat. Mustan surman aallot pyyhkäisivät hänen elämänsä aikana kolme kertaa Euroopan yli.

Kun ensimmäinen aalto tavoitti Norwichin kaupungin 1348–1349, Juliana oli kuuden vanha. Toisen epidemian aikana vuosina 1361– 1362 hän oli nuori vaimo ja äiti. Hänen lapsensa ehkä kuoli silloin. Ainakin hänen näyis-

Jumalan hyvyyden rukous Juliana näki kaikesta kokemastaan kärsimyksestä huolimatta, että Jumalan huolenpito ja hyvyys ympäröivät meitä kaikessa. Tämä näkyy hänen yksinkertaisessa rukouksessaan: ”Jumala anna minulle hyvyydessäsi itsesi, sillä se on minulle kylliksi, sillä sinä olet minulle kylliksi.

Mitään vähäisempää en voi pyytää, mikä olisi sinulle kunniaksi. Ja jos pyytäisin jotain vähäisempää, puuttuisi minulta aina jotain.

Vain sinussa minulla on kaikki.”

sään vilahtaa pieni lapsi, joka loikkaa suloisena ulos maassa makaavasta paisuneesta ruumiista ja liukuu sitten nopeasti taivaaseen.

Kolmannen kerran musta surma iski seitsemän vuotta myöhemmin. Kun Juliana sairastui, hänen läheisistään oli elossa enää hänen äitinsä.

Miettiessään elämäänsä Juliana näki kaikesta huolimatta Jumalan läsnäolon kaikessa. Miten silloin siinä, mitä tapahtuu, mikään voisi olla väärin tai kohtuutonta? hän pohti.

Katsoessaan Kristuksen kärsimystä Juliana näki siinä omat kärsimyksensä ja meidän kaikkien kärsimykset. Juliana ymmärsi, että Jumala kärsii kanssamme, ja me hänen kanssaan. Sille, joka katsoo kärsivää Kristusta ja ymmärtää, kuka hän on, kaikki kääntyy lopulta hyväksi. Kärsimystä ei voi pyyhkiä olemattomiin, mutta voi tuntea, että joku on nähnyt sen ja kantaa sitä. ”Kaikki kääntyy hyväksi ja kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi”, uskoi Juliana.

Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 7.7.–18.8.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys 7.8. asti p. 050 573 6313, jätä yhteystietosi nauhalle tai hakunilan.diakonia@evl. fi tai jätä yhteystiedot kirkkoherranvirastoon. Diakoniapäivystys 8.8. alkaen Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Messun sijaan su 10.7. klo 8.55 kirkolta lähtee bussikuljetus herättäjäjuhlien messuun Myyrmäen stadionin juhlakentälle. Hannu Pöntinen, Simo Juntunen, Minttu Haapalainen, Kari Jerkku. Musiikista vastaavat Esa Ruuttunen, Sinikka Honkanen, Veisuuveljet ja Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro. Messu televisioidaan suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä. Paluu Hakunilaan n. klo 12.30.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18–21.

Messu su 17.7. klo 12. Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 24.7. klo 12. Eveliina Ojala, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 31.7. klo 12. Seppo Hartikainen, Juha Paukkeri.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 2.8. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Tietoa ja vinkkejä arjessa selviytymiseen ja keskustelutukea.

Kokoontumiset aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia.

Messu su 7.8. klo 12. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Pajulahti-leirin konfirmaatiomessu la 13.8. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Milla Purosalo.

Rautalampi 2 -leirin konfirmaatiomessu su 14.8. klo 12. Seppo Hartikainen, Mirja Jalo, Marika Ahola, Juha Paukkeri.

Muualla

Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen

urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet

Avioliittoon kuulutettu Joni Mikael Taavela ja Heidi Marjut Hannele Könönen, Juho Matti Akseli Kuittinen ja Maria Aleksandra Heikkinen, Tomi Kalle Joonas Luukkonen ja Sanna Maarit Heikkinen, Mico Max Martesuo ja Johanna Marie Aulén.

Hautaan siunattu Maija-Liisa Malmberg 89 v, Erkki Olavi Hämäläinen 78 v, Maija Liisa Annikki Kalander 77 v, Mauno Johannes Lehtonen 73 v, Leena Marjatta Hirvonen 72 v, Jari Johannes Piirainen 45 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylän Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla kesällä ti klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Aholansaari sinfoniettan konsertti la 9.7. klo 20.30. Ohjelma 10 euroa.

Sanajumalanpalvelus su 10.7. klo 10. Martti Ylinen, Jarkko Vähäsarja ja kanttori.

Messu ja Kuntokallio II -rippileirin konfirmaatio su 17.7. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén ja kanttori.

Messu su 24.7. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Miika Koistinen ja kanttori.

Messu su 31.7. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Jarna Wikström ja kanttori.

Messu su 7.8. klo 10. Miika Koistinen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kansainvälinen messu ja ravintolapäivä su 14.8. klo 10. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen tarjolla etnistä ruokaa. Annokset 5–8 euroa.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolantie 9 Pihaseurat ke 20.7. klo 18 Vapaalan seurakuntatalolla, Ilpolantie 9. Liisa Varosen muistoseurat.

Muualla Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen

urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

essä Riitta Ahosella, Uomakuja 3 E 70.

Picnic-pihaseurat ke 27.7. klo 18 Pähkinärinteessä Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturin luona.

Pihaseurat ke 3.8. klo 18 Linnaisissa Taina ja Urpo Hautalalla, Länkikuja 7.

Ehtoollishartaus to 4.8. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Pihaseurat ke 10.8. klo 18 Mariitta Savolaisella, Veitsitie 15.

Kastettu Eeva Karoliina Kerttula, Ella Emilia Weckman, Oiva Anselmi Martikainen, Amanda Jasmin Savela, Lilja Viola Vilhelmiina Sauranen, Luka Jouni Tapani Allonen, Lion Sebastian Weyerstall, Saima Justiina Nemlander, Vilho Heikki Ålander, Kimi Markus Mikael Moilanen, Netta Amanda Hannele Ilonen, Venni Johan Gerkman.

Avioliittoon kuulutettu Anne Jonna Marita Känsäkangas ja Mikko Petteri Taponen.

Hautaan siunattu Hilkka Maire Savolainen 78 v, Erkki Onni Olavi Ruth 75 v, Britta Maire Sofia Molander 68 v, Aarno Tapio Minkkinen 67 v, Hannu Antero Laaksonen 65 v, Jaakko Raimo Johannes Kainulainen 65 v, Lilja Tuulikki Saukkola 87 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@evl. fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554.

Diakoniapäivystys 31.8. asti klo 11–12, p. 050 573 6376.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit kesällä keskiviikkoisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Vanhemman väen kesäkerho to 7.7. klo 13 seurakuntasalissa. Risto Auvinen.

Juurimessu pe 8.7 klo 21. Ennen messua klo 20.30 alkaen hiljentyminen ja vaellus uskontunnustusalttareilla. Pauliina Kainulainen, Kari Pekka Kinnunen ja Stina Huima.

Musiikki Naissound-lauluryhmä.

Messu su 10.7. klo 10. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkomehut.

Raamatun punainen lanka ti 12.7., 19.7., 26.7., 2.8., 9.8. ja 16.8. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Luetaan Vanhaa testamenttia.

Iltarukousryhmä ke 13.7., 20.7., 27.7., 3.8., 10.8. ja 17.8. klo 18 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p.

050 304 9485.

Holma 3 -rippikoulun konfirmaatio la 16.7. klo 11.

Holma 4 -rippikoulun konfirmaatio la 16.7. klo 14.

Messu su 17.7. klo 10. Marja Vainikka ja Ursula Hynninen. Kirkkomehut.

Holma 5 -rippikoulun konfirmaatio la 23.7. klo 11.

Messu su 24.7. klo 10. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Kirkkomehut.

Punkaharju 2 -rippikoulun konfirmaatio la 30.7. klo 11.

Messu su 31.7. klo 10. Mari Mäkelä, Marja Vainikka ja Airi Saloniemi.

Kirkkomehut.

Arki-illan ehtoollinen ke 3.8. klo 18.

Vesa Ruokonen.

Messu su 7.8. klo 10. Sanna Heikurinen. Kirkkomehut.

Holma 6 -rippikoulun konfirmaatio la 13.8. klo 11.

Messu su 14.8. klo 10. Vesa Ruoko-

Hommissa

Toimistosihteeri Sari Taskinen ”Vaikka on kesä, siunaukset, kasteet ja vihkimiset eivät lopu seurakunnassa. Puheluita ja asiakkaita tulee kirkkoherranvirastoon päivittäin. Varaan papin, kanttorin ja tilat sen mukaan kuin tarvitaan.

Jotkut rutiinityöt, kuten laskutus, vähenevät kesällä, kun päivä- ja iltapäiväkerhot ovat kesätauolla. Muutenkin toimiston arki muuttuu. Työtovereiden lomien aikaan sijaistan heitä. Se voi tuoda eteeni uusia haasteita, joita joudun miettimään.

Rauhallisuus antaa aikaa, kun rutiinit eivät paina päälle. Kesällä ei ole kokouksia ja tiedotusasioitakin on vähemmän. On hyvää aikaa tehdä töitä, joita ei muuten ennätä, kuten arkistointia. Pidän itse lomaa heinäkuun alkupuolella ja elokuun lopulla.

Olin ensimmäistä kesääni näissä töissä vuonna 2011. Sitä ennen työskentelin Korson seurakunnassa siivooja-emäntä-vahtimestarina.

Minulla on ennestään myös toimistotyön koulutusta ja kokemusta. Kiinnostuin työstä seurakunnassa, kun lapseni alkoivat käydä seurakunnan kerhoissa. Huomasin silloin, miten tärkeää työtä seurakunta tekee.

Parasta työssäni on ihmisten kohtaaminen. Vaikka osa tilanteista on hyvin surullisia, kohtaamiset ovat tärkeitä niin asiakkaalle kuin minullekin.”

Ulla-Maija Vilmi

Kirkkoherranvirastot palvelevat koko kesän. Ks. aukiolotiedot seurakuntien rivi-ilmoituksista s. 15–19.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Messun sijaan su 10.7. klo 8.45 kirkolta lähtee bussikuljetus herättäjäjuhlien messuun Myyrmäen stadionin juhlakentälle. Paluu Länsimäkeen n. klo 12.40.

Kesäkahvit tiistaisin 23.8. asti klo 13–14.

Messu su 14.8. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti.

Kuhankeittäjiin Länsimäen kirkolle tarvitaan syksyksi uusia vapaaehtoisia valmistamaan ruokaa to klo 11–16 ja pe klo 9–13. Suunnittelu tehdään yhdessä ja ruoanvalmistus työpareina. Jos kiinnostuit, soita Mirja Jalolle p. 050 560 5693.

Syksyn muskariryhmiin ilmoittautumiset alkavat ke 3.8. klo 9. Ilmoittautumiset osoitteeseen riikka.jantti@evl.fi. Mainitse lapsen nimi, ikä, toivomasi ryhmä ja vanhemman nimi. Ryhmät kokoontuvat perjantaisin Länsimäen kirkolla: 1–2-vuotiaat taaperot klo 9.30–10, isot vauvat 7–12 kk klo 10.30–11, pienet vauvat 3–6 kk klo 11–11.30 ja avoin muskari klo 10–10.30, ei tarvitse ilmoittautua.

Kastettu Sofie Ulrika Josefiina Aholainen, Heini Hoyu Bach, Julius Eino Matias Erving, Melissa Maria Hyytiäinen, Ada Elea Hämäläinen, Eetu Ilmari Ilvonen, Enna Cecilia Kanervo, Elias Väinö Antero Karhu, Jami Juhani Laitinen, Cristofer Aleksi Josef Mack, Mona Isabella Magi, Emelian Susi, Minea Hilda Josefiina Viitanen, Mimi Mathilda Vilpus.

Pihaseurat ke 13.7. klo 18 Myyrmä-

Paula Lehto

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Pihamuskari 3–6-vuotiaille pihapiirissä ke 24.8., 31.8. ja 7.9. klo 16–16.30 ja su 11.9. on esiintyminen Eväskirkossa klo 15.

ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee keskiviikkoisin 17.8. alkaen klo 15– 15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuoro on tarkoitettu 6–14-vuotiaille. Aurinkotanssi-lapsikuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoululla.

Kuoro on tarkoitettu 10–14-vuotiaille. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-kuorot harjoittelevat ja esiintyvät osittain yhdessä. Esiintymisiä on noin kerran kuukaudessa viikonloppuna.

Lisätietoja riikka.jantti@evl.fi.

15

Kesäiltana lauletaan kukista ja linnuista Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa järjestetään suvilauluillat to 14.7. ja to 21.7. klo 18. Ensimmäisenä iltana lauletaan lauluja kukista ja puutarhoista ja toisena iltana lauletaan linnuista.

Laulattajina toimivat kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja oboisti Jan Salminen. Laulujen jälkeen voi jäädä kirkolle nauttimaan kesäillasta kahvin ja mehun kera.

16 Heinäkuun tarjouksessa Suomen parhaat kirjahyllyt: Dimensio, Fakta, Milano ja Roma. Valmistaja, Sope Oy, Lahti. Tervetuloa!

Kaikki kirjahyllyt -20%

Seurakunnissa tapahtuu 7.7.–18.8.

www.sope.fi

nen, Mari Mäkelä ja Airi Saloniemi.

Kirkkokahvit.

Kouluun lähtevien siunaaminen ma 15.8. klo 18. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Kirkkohetken jälkeen tarjoilua ja koululaisten kerhotoiminnan esittelyä.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Suljettu 4.–15.7.

Hartaus ti ja to klo 11.

1820€

(2275€)

Malmin raitti 17, Helsinki

p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

Kesä-heinä-elokuu ma-pe10-18

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Syksyn muskareihin ilmoittautumiset ma 1.8. klo 13 alkaen Kirsi Vikmanille p. 040 700 2034 tai kirsi.vikman@musiikkipalveludolce.com.

Ryhmät kokoontuvat perjantaisin 26.8. alkaen. Perhemuskari klo 9.30– 10.15 ja klo 11.15–12 sekä 1–2-vuotiaat klo 10.30–11. Hinta yli 1-vuotiailta 60 e / lapsi ja sisaralennus –10 e.

Muualla Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen

Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

Hautaan siunattu Maria Veziko 91 v, Saima Sinikka Orvokki Saarikko 84 v, Aino Lilja Sinikka Rantala 70 v.

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 15.7. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Olemme auki koko kesän!

TERVETULOA MYÖS PÄIVYSTYSPOTILAAT! TULEVAISUUDEN HAMMASHOITOA JO TÄNÄÄN – VARAA AIKASI HETI!

(09) 7745 770

Kastettu Mopelola Ella Sini Kivinen, Rasmus Juhani Heikkola, Elmo Onni Jeremias Jokinen, Olivia Anna Anneli Hänninen, Ida Maria Karoliina Leskinen, Malla Elin Alexandra Salmi, Kerttu Liisa Inkeri Rinne, Veikko Juhani Kirjalainen, Erin Inka Eveliina Mäenpänen, Christina Maria Ward, Emilia Aurora Kuosmanen, Samuel Juho Kasperi Hiltula, Milko Miklas Misukka, Aaron Eero Jalmari Molarius, Linnea Isla Adelia Leppälä, Jasper Leevi Sakari Herranen, Leino Kaarlo Viljami Tornberg, Arttu Topias Rantala, Elias Eemi Sakari Loikkanen, Lari Matias Luoma, Siiri Elise Heiskanen, Jussi Julius Huttunen, Sofia Mia Auvinen.

Avioliittoon kuulutettu Jaakko Johannes Havia ja Tytti Tiina Vilhelmiina Tella, Tommi Petteri Pietiläinen ja Joanna Tuulikki Sundholm, Veli-Pekka Viljami Kaikkonen ja Reeta Kaisa Kekäläinen.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Pihaseurat ti 9.8. klo 19 Marja-Liisa ja Juha Karilla, Haikararinne 2.

Lisätietoja Marja-Liisa Kari p. 040 564 7879.

Diakonian ruskamatka Kuusamoon 18.–23.9. Hinta 550 e / 2hh. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 050 310 3459.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki Facebook • www.albin.fi

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma–to klo 9–14, 1.8. alkaen myös pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ke ja to klo 11–14, 1.8. alkaen ti ja to klo 11–14 ja pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Ei päivystystä 16.8. Diakoniapäivystykset 5.9. asti ti klo 9–11 Rekolan kirkolla. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Messu su 10.7. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Silmukkasiskot -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Kesäajan Open Doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Suvilauluilta to 14.7. klo 18. Lauluja kukista ja puutarhoista laulattavat Jan Salminen, oboe, ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Laulujen jälkeen kesäkahvila ja -mehula.

Messu ja Kuntokallio 2 -rippileirin konfirmaatio su 17.7. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 21.7., 4.8. ja 18.8. klo 13. Kesällä aiheena Psalmit.

Suvilauluilta to 21.7. klo 18. Lauluja linnuista laulattavat Jan Salminen, oboe, ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Laulujen jälkeen kesäkahvila ja -mehula.

Messu su 24.7. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 31.7. klo 10. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi. Saarna Daniel Nummela Suomen Evankelisluterilaisesta Kansanlähetyksestä.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, jossa nimikkolähetit Mari ja Daniel Nummela kertovat työstään Japanissa.

Nikkaristipalaveri ti 2.8. klo 11. Nikkaristit ovat seurakunnan vapaaehtoisia, jotka tarjoavat apua kodin pikkuaskareisiin. Tervetuloa kaikki Nikkaristit ja toiminnasta kiinnostuneet.

Messu ja Piispala 2 -rippileirin konfirmaatio su 7.8. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Kantelettaret-yhtye.

Messu su 14.8. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi.

Kouluun lähtevien siunaaminen ma 15.8. klo 18. Kutsumme siunattaviksi kaikki koulutiensä aloittavat ja muut koululaiset läheisineen. Tilaisuuden jälkeen kirkkomehut seurakuntasalissa.

Avoin olohuone perheille ti 16.8. klo 9–14 alkaen. Olohuone on avoinna maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–14 ja on tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille yhdessä vanhempien tai lähiaikuisen kanssa. Lapset voivat leikkiä ja aikuiset lukea lehtiä ja jutella. Myös toimintatuokioita ja yhteistä tekemistä lapsille ja aikuisille sekä hartaus. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Urkukonsertti to 18.8. klo 18.

Doctor Malmgren’s Great Organ Donor Tour 2016. Musiikin tohtori Markus Malmgren, urut. Bach, Franck, Messiaen, Vierne, Mendelssohn.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Avoimet ovet perheille tiistaisin 16.8. alkaen klo 9–12. Tarkoitettu kaikenikäisille lapsille yhdessä vanhempien tai lähiaikuisen kanssa. Aamupäivän aikana pidämme yhteisen hartauden, laulamme ja askartelemme yhdessä. Keittiö on myös käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Päiväkerho 3–5-vuotiaille lapsille alkaa to 18.8. Kysy vapaista paikoista lapsityönohjaaja Kirsi Vuorikivi, p.

050 384 4229.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

Muualla

Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen

urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Kastettu Eevi Minea Elisabeth Hellén, Jessica Ilm, Onni Petteri Jaakola, Damian Jonathan Kruusmann, Kent Christer Ilmari Malaska, Elias Benjamin

Maunu, Emma Freija Victoria Pekola, Alina Fiia-Maria Raivio, Jesse Matias Saarela, Netta Ella Sofia Satokangas, Milja Enni Kaarina Sydänmaanlakka, Vera Marjatta Thaqi, Viljami Toivo Armas Ålander, Hugo Tapani Österlund.

Avioliittoon kuulutettu Atte Joonas Huovinen ja Maria Roosa Hannele Kähäri, Juho Antti Olavi Oikarinen ja Viivi Anna Julia Porthén, Keijo Veikko Sakari Tiikkainen ja Tiina Kaarina Sulku, Valtteri Mikael Welin ja Mirka Irene Salovaara.

Hautaan siunattu Liisa Linnea Autio 79 v, Airi Anniita Lehtimaa 94 v, Paavali Iivari Reinikari 93 v, Elin Ester Väänänen 92 v, Vieno Kalervo Luomaniemi 89 v, Taimi Kyllikki Himanen 88 v, Tyyne Marjatta Sillanpää 79 v, Kai Pentti Juhani Ojala 44 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kesäopas paikalla ma–pe klo 12.30– 20. Opastukset ma ja ti klo 14. Tilauksesta opastukset ryhmille.

Laurin päiväkonsertit torstaisin 7.7.– 11.8. klo 12. Ks. konserttitiedot Musiikkia Vantaalla -palstalta s. 18.

BRQ Vantaa Festival 7.–14.8. Ks. konserttitiedot Musiikkia Vantaalla -palstalta s. 18.

Keskiaikainen näytelmä Ilveilijä ja Pyhä Petrus la 9.7. klo 21.30. Corvus Laurencij -kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Konfirmaatiomessu Kopola 3 su 10.7. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Mukana Milla Purosalo ja Merja Rantala.

Konfirmaatiomessu Koivupuisto 5 su 10.7. klo 15. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Mukana Mika Ijäs ja Sari Rajala.

Vaiennettu kaipaus – kamarimusiikkia kesäillassa ma 11.7. klo 18. Fabiana Gonzalez, mezzosopraano, Josip Kvetek, alttoviulu, ja Ruusamari Teppo, piano, esittävät mm. Schumannin, Brahmsin ja Glinkan sävellyksiä kaipauksesta, rakkaudesta ja naiseudesta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Konfirmaatiomessu Koivupuisto 6 su 17.7. klo 12. Johanna Jakonen, Terje Kukk. Mukana Emilia Kuusisto ja Johanna Tuominen.

Konfirmaatiomessu Koivupuisto 7 su 24.7. klo 12. Terhi Viljanen, Julia Tamminen. Mukana Katja Toivanen ja Joonas Vapaavuori.

Konfirmaatiomessu Kopola 4 su 24.7. klo 15. Maria Koukkari, Julia Tammien. Mukana messussa Ella Tamminen ja Satu Wilska.

Konfirmaatiomessu Koivupuisto 8 su 31.7. klo 12. Mirka Härkönen, Terje Kukk. Mukana Enni Korhonen ja Sari Rajala.

Konfirmaatiomessu Kopola 5 su 31.7. klo 15. Päivi Helén, Terje Kukk.

Mukana Milla Purosalo ja Kristiina Rantanen.

Markus Kaitilan pianokonsertti Ilmaisun säihkettä, varjojen tunnelmaa ma 1.8. klo 18. Ohjelmassa mm.

Brahsmsin, Mozartin ja Beethove-

17

Seurakunnissa tapahtuu 7.7.–18.8.

”Jokainen tulee jostakin” Muutokset voivat synnyttää tarpeen hahmottaa elämää kokonaisuutena.

Elämänhistoriallinen lähestymistapa on tuttu kulttuurintutkija Katja Hyrylle. Hän alkoi varhain kysellä, miten kotiseudulta lähtö, paikkakunnan tai maan vaihdokset vaikuttavat ihmiseen.

– Lapsuudessani ja nuoruudessani perheemme asui Yhdysvalloissa kolme kertaa isän työn takia.

Kun menin siellä kouluun, en osannut kieltä. Suomessa olin pitkän saksan lukija.

Kielitaidoton koululainen leimautui pakolaisiin.

– Kun isä haki minua koulukaverin 12-vuotissyntymäpäiviltä, hän kysyi, olinko huomannut, että kaikki muut olivat aasialaisia. Minä olin ainoa valkoihoinen. En huomannut, koska minun silmiini kaikki näyttivät samanlaisilta. Meitä yhdisti kokemus maahanmuutosta ja vähemmistöön kuulumisesta.

Myöhemmin, ryhdyttyään opiskelemaan kulttuurintutkimusta, Katja Hyry kuuli kemiläisestä yhteisöstä, joka koostui 1920-luvulla Vienasta Suomeen tulleista pakolaisista.

– Muutamien vuosien aikana idästä tuli 33 000 pakolaista. Rajan yli tuli naisia, lapsia, vanhuksia ja kotieläimiä.

– Pakolaiset etsivät töitä. Monet onnistuivat saamaan niitä lakkorikkureina pohjoisen sahoilta, läheltä Ruotsin rajaa.

Hyry haastatteli Vienan-pakolaisia 1980–1990-luvun taitteessa.

– Kun kysyin, missä haastateltava oli syntynyt, sain vastaukseksi kertomuksen. Kertomus oli ehnin pianoteoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Konfirmaatiomessu Koivupuisto 9 su 7.8. klo 12. Veikko Karhumaa, Julia Tamminen. Mukana Emilia Kuusisto ja Heli Varstala.

Helsingan keskiaikapäivä la 13.8. klo 12–18. Markkinatunnelmaa, jousiammuntaa, käsityönäytöksiä, poniratsastusta ja piknik-konsertti. Ilottelua ja elämyksiä niin rahvaalle kuin rälssille. Tarkempi ohjelma tapahtumakalenterista www.tikkurilanseurakunta.fi.

Konfirmaatiomessu Koivupuisto 10 su 14.8. klo 12. Kristiina Kartano, Iina Katila. Mukana Ella Tamminen ja Satu Wilska.

Konfirmaatiomessu Koivupuisto 11 su 14.8. klo 15. Jyrki Kaukanen, Iina Katila. Mukana Enni Korhonen ja Reetta Leppänen.

Kouluun siunaaminen ma 15.8. klo

jä, visuaalinen kokonaisuus.

Nuori tutkijanalku pääsi kuuntelemaan myös yhteisöllisesti syntyvää kertomusta.

– Vienan-pakolaiset rakensivat kertomusta menneisyydestä. He oikaisivat toisiaan ja nauroivat yhdessä monille asioille. Vertaismuisteleminen auttoi selvittämään kokemusten merkityksiä ja toi uusia näkökulmia omiin muistoihin.

Puhuminen ei ole ainoa tapa kertoa elämäntarinaansa. Katja Hyryn mukaan eri ihmiset muistelevat eri tavoin: maalaamalla, kirjoittamalla erilaisia tekstejä, laatimalla näyttelyn, kirjoittamalla ja esittämällä näytelmiä, tekemällä käsitöitä, pystyttämällä muistomerkin.

– Jokainen tulee jostakin. Muistelemisessa ja muistamisessa toiset voivat olla avuksi. Silti jokainen voi itse valita, mitä haluaa kertoa. Elämäntarinaryhmässä jokaisella jäsenellä on tasavertainen mahdollisuus kertoa ja kuunnella.

Hyryn mukaan etenkin seniorikansalaisilla voi olla tarve hahmottaa elämäänsä kokonaisuutensa. Siis sitä, miten olen tullut siksi ihmiseksi, joka olen, ja miten esimerkiksi eri paikat ovat vaikuttaneet siihen. Omaan tarinaansa voi löytää näkökulman, jonka varassa voi elää.

Ulla-Maija Vilmi

Muuttajan tarina -elämäntarinakurssi ti 30.8. klo 18 Hämeenkylän kirkolla. Ohjaajina Katja Hyry ja kuvataiteilija Annukka Mikkonen. Hae kurssille kirjallisella hakemuksella 15.8. mennessä. Kirjoita, miksi haluat mukaan kurssille. Lähetä hakemuksesi ja yhteystietosi osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai vie se Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

18. Tervetuloa ekaluokkalainen perheesi kanssa kirkkoon. Pääset aloittamaan koulutiesi Taivaan isän siunaamana.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Yleisöopastukset perjantaisin klo 17.

BRQ Vantaa Festival 7.–14.8. Ks. konserttitiedot Musiikkia Vantaalla -palstalta s. 18.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri lauantaisin 9.7.–13.8. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 14.8. klo 16. Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Olotila – avoin olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 09 830 6302 Kesäolotilakahvila avoinna to 7.7. klo 10–14. Suljettu 8.– 31.7. Avoinna 1.8. alkaen klo 10–14, p. 09 830 6223. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilasta 1950–60-luvuilta esillä 2.9. saakka.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.7. klo 18.

Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Messu su 17.7. klo 10. Veikko Karhumaa, Satu Huttunen, Iina Katila.

Messu su 24.7. klo 10. Satu Huttunen, Johanna Jakonen, Terje Kukk.

Ikäihmisten kesäkahvit ti 26.7. klo

Vieraana Paula Lehto

Paula Lehto

Katja Hyryä kiinnostaa, miten kotiseudulta lähtö ja muutot vaikuttavat ihmiseen.

Teatteriohjaaja Antti Sevanto Olet ohjannut Pyhän Laurin kirkossa esitettävän Ilveilijä ja Pyhä Petrus -näytelmän. Millainen se on?

– Se on keskiaikainen kirkkonäytelmä tai mysteerinäytelmä, humoristinen juttu, josta myös nykykatsojan on helppo nauttia.

– Ilveilijä joutuu helvettiin, mutta yllättävien käänteiden jälkeen helvetin isäntä jääkin nuolemaan näppejään. Taivaaseen tulee tungos.

Kuinka kiinnostuit kirkkonäytelmistä?

– Oikeastaan koko teatteri-innostukseni syntyi kirkkodraamaryhmässä. Olen taustaltani seurakuntanuori. Varhaislapsuudessani tutustuin kirkon työhön myös Tansaniassa. Vanhempani toimivat siellä lähetystyöntekijöinä.

– Kirkkonäytelmien ohjaaminen sopii minulle hyvin. Koen ne omaksi alakseni. Kutsumustakin se on. Ohjaan toki muutakin, esimerkiksi kesäteatteria. Työskentelen freelance-ohjaajana.

Miten olet perehtynyt ohjaamiseen?

– Olen opiskellut dramaturgiaa ja ohjausta Tampereella.

Valmistuin teatteriohjaajaksi Englannista. Suoritin siellä Master of Arts -tutkinnon ja jatkoin teatteritöissä jonkin aikaa. Palasin Suomeen kaksitoista vuotta sitten.

Miksi Ilveilijä ja Pyhä Petrus kannattaisi nähdä?

– Esimerkiksi siksi, että näytelmän musiikin esittää Corvus Laurencij- kuoro. Keskiaikaista musiikkia laulava mieskuoro on aika ainutlaatuinen kokoonpano. He esittävät kerrassaan harvinaisen näytelmän. Kirjailija Pekka Kivekäs on kääntänyt ja sovittanut sen.

Ulla-Maija Vilmi

Ilveilijä ja Pyhä Petrus -näytelmä la 9.7. klo 21.30–22.15 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

10. Mukana diakonit Hanna Nikama ja Toomas Takala.

Arki-illan ehtoollinen ke 27.7. klo 18. Satu Huttunen, Julia Tamminen.

Messu su 31.7. klo 10. Jyrki Kaukanen, Veikko Karhumaa, Julia Tamminen.

Messu su 7.8. klo 10. Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 10.8. klo 18. Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Messu su 14.8. klo 10. Veikko Karhumaa, Johanna Jakonen, Julia Tamminen. Messussa mukana Sari Rajala.

Muualla Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taa-

juudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Herättäjäjuhlien avajaiskonsertti Kahden maan kansalainen to 7.7. klo 16 Tikkurilan uudella torilla, Asematie 7. Mukana Jaakko Löytty, Antti Vuori ja Houseband sekä kansainvälisiä artisteja.

Kastettu

Jenny Aino Nertamo, Oiva Antero Marvola, Saara Lilja Johanna Roiha, Nea Olivia Hollmén, Aaro Ilari Anton Ritoranta, Onni Antti Akseli Puurula, Joar Vilho Andreas Söderlund, Leevi Albert Oliver Vainio, Laura Valpuri Heinonen, Joose Onni Ilmari Saloranta, Matilda Hanna Elisa Sihvonen, Eevi Linnea Linnajärvi, Onni Antti Johannes Huotari, Maija Helmi Julia Sandberg, Niklas Leonardo Méndez, Aada Linnea Aurora Uimonen, Sofia Isabella

18

Seurakunnissa tapahtuu 7.7.–18.8.

Musiikkia Vantaalla Vantaan kirkoissa 7.7.–18.8.x.x.–x.x.

Maanantai 8.8.

• BRQ: Carnivalesque klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Italialainen Ensemble Micrologus -yhtye esittää musiikkia 1400–1500-lukujen Venetsiasta. Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Vincenzo Galilei ja hyvin viritetty luuttu klo 20.30 Pyhän Laurin kappelissa. Zak Ozmo, luuttu. Liput alkaen 17 e.

Tiistai 9.8.

HowManyMothers esiintyy Energia Areenalla Myyr­mäessä.

Torstai 7.7.

• Kesäpäivän barokkia klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Julia Tamminen, cembalo, ja Johanna Kilpijärvi, viola da gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Kahden maan kansalainen -konsertti klo 16 Tikkurilan uudella torilla. Jaakko Löytty, Ilona Gill, Antti Vuori ja Houseband sekä kansainvälisiä artisteja.

Perjantai 8.7.

Lauantai 9.7.

• Siunaa koko maailmaa – lasten ja perheiden konsertti klo 11.30 Energia Areenalla. Lapsikuorolaisia, Mari Torri-Tuominen, Taika-Petteri ja Pekka Laukkarinen trio.

• Kuorokonsertti klo 20 Myyrmäen kirkossa. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro ja mieskuoro Veisuuveljet. Esilaulajana Esa Ruuttunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Syntisen virret klo 20 Energia Areenalla. Viitasen Piia, Yona, Eero Raittinen ja Jaakko Löytty. Liput 15 e / 10 e.

• Aholansaari Sinfonietta -konsertti klo 20.30 Hämeenkylän kirkossa. Kapellimestarina ja klarinettisolistina Jyri Nissilä. Ohjelma 10 e.

Sunnuntai 10.7.

laista barokkimusiikkia. Lotta Suvanto, barokkiviulu, Maija Lampela, viola da gamba, ja Anna Orasmaa, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Perjantai 5.8.

• BRQ: EAR-ly 2016 klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Petri Arvo, nokkahuilu, Aija Veismane, sopraano, ja Kristine West, nokkahuilu.

• Siionin tyttäret -levynjulkistuskonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Katariina Airas, Laura Airola, Maija Karhinen, Johanna Korhonen, Venla Lankinen, Liisa Matveinen ja Liisa Pesonen. Ohjelma 10 e.

Lauantai 6.8.

Maanantai 11.7.

• BRQ: Seven Ages of Man klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Elina Mustonen, virginaali.

Shakespearen monologi näytelmästä Kuten haluatte. Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Amor, el mar, y la noche klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Rakkaus, meri ja yö – naisen tuntemuksia vuosisatojen varrella. Pia Freund, sopraano, Zak Ozmo, luuttu ja arkkiluuttu, ja Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba. Liput alkaen 17 e.

• Vaiennettu kaipaus – kamarimusiikkia kesäillassa klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Fabiana Gonzalez, mezzosopraano, Josip Kvetek, alttoviulu, ja Ruusamari Teppo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 14.7.

• Tuultenpesä-Vindarnas-yhtye klo 12 Pyhän Laurin kirkossa.

Seitsemän pohjoismaista kansanmuusikkoa puhaltavat yhteen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 21.7.

• Häämusiikkia parantumattomille romantikoille klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Terje Kukk, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 28.7.

• Kesällä kerran klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Vantaan musiikkiopiston nuoret muusikot soittavat klassikoita. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Maanantai 1.8.

• Ilmaisun säihkettä, varjojen tunnelmaa -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Markus Kaitila, piano. Brahmsin, Mozartin ja Beethovenin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 4.8.

• Salaisessa puutarhassa -konsertti klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Ranskalaista ja saksa-

• BRQ: EAR-ly 2016 klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Juho Myllylä, nokkahuilu, Vera Plosila, traverso, ja Clara Guldberg Ravn, nokkahuilu.

Sunnuntai 7.8.

Espanjalainen Mara Aranda Sephardic Legacy Trio esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

Keskiviikko 10.8.

• BRQ: Scarlattista Rannapiin klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Imbi Tarum, cembalo. Uutta ja vanhaa musiikkia Virosta.

Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Aarioita, konserttoja ja sonaatteja Bachilta klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Kajsa Dahlbäck, sopraano, ja Helsingin Barokkiorkesteri. Liput alkaen 17 e.

Torstai 11.8.

• Matka vuosisatojen taakse klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Virolainen vanhan musiikin yhtye Kiilin lapset ja aikuiset.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• BRQ: ”…durchaus mit Empfindung und Ausdruck” klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Anna Kuvaja, fortepiano. Bach, Haydn, Mozart ja Beethoven.

Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Sefardien uusi ääni klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa.

Espanjalainen Mara Aranda Sephardic Legacy Trio. Sekoitus Välimeren eri musiikkiperinteitä. Liput alkaen 17 e.

Perjantai 12.8.

• BRQ: Fringe IV – Giardino di

Lauantai 13.8.

• BRQ: Kultainen luutunsoittaja – koko perheen piknik-konsertti klo 14 Pappilan puistossa. Simone Sorini, tenori, luuttu ja keskiaikainen kitara, ja Claudia Viviani, laulu, dulcimer, harppu, kampiliira, lyömäsoittimet, Italiasta.

• BRQ: Liszt & Erard klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa. Gábor Farkas, Erard-piano. Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Jean-Philippe Rameau: Pièces de clavecin en concerts klo 20 Pyhän Laurin kirkossa.

BRQ Vantaa Ensemble, Florence Malgoire, barokkiviulu, Mahan Esfahani, cembalo, ja Markku Luolajan-Mikkola viola da gamba. Liput alkaen 15 e.

Sunnuntai 14.8.

• BRQ: Preludi ja passacaille klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Mitzi Meyerson, cembalo.

Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Bach-meditaatio klo 19.30 Pyhän Laurin kirkossa.

Maya Homburger, barokkiviulu, ja Barry Guy, kontrabasso.

Liput alkaen 17 e.

Torstai 18.8.

• Laulaen iloa saamme! klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Laulusuzuki-Instituutin oppilaat.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Urkukonsertti klo 18 Rekolan kirkossa. Markus Malmgren, urut. Bach, Franck, Messiaen, Vierne, Mendelssohn. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

BRQ Vantaa Festivalin lisätiedot ja liput brq.fi ja lippupiste.fi.

David Antich

• Varrella virren klo 19.30 Myyrmäen kirkossa. Vantaan seurakuntien kirkkokuorot. Virsiä barokkiin, romantiikkaan, modernismiin ja viihteen kielelle sovitettuina. Ohjelma 10 e.

• Vielä mä toivon – matkamiehen iltarukous klo 19.30 Energia Areenalla. Jaakko Löytyn tekemä musiikillinen kokonaisuus.

• Raota portti – luottamukseen ja ikiaikaiseen turvaan klo 19.30 Kivistön kirkossa. Korson Mieslaulajat. Johtajana ja solistina Pekka Itkonen. Ohjelma 10 e.

• Mammat ja Papat -treffit klo 21.30 Energia Areenalla. HowManyMothers-lauluyhtye ja Papas no Mamas -yhtye. Ohjelma 10 e.

• Histan veisaajat: Remontti klo 21.30 Myyrmäen kirkossa. Ohjelma 10 e.

• Keskiaikainen näytelmä Ilveilijä ja Pyhä Petrus klo 21.30 Pyhän Laurin kirkossa. Corvus Laurencij -kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Kuule minua – körttivirsi kohtaa keskiajan kirkkolaulun klo 22.30 Pyhän Laurin kappelissa.

Lauluyhtye Vox Silentii ja Samuli Korkalainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• BRQ: Fringe I klo 17.30 Pyhän Laurin kirkossa. Juliana Soltis,barokkisello, ja säestäjät Yhdysvalloista. Lanzettin, Berteaun, Martinin ja Barrièren teoksia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

• BRQ: Mahan Esfahani Prahassa klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Mahan Esfahani, cembalo. Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Luuttu ja gamba klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa.

Elizabeth Kenny, luuttu. Lawesin ja Locken teoksia. Liput alkaen 17 e.

Delizie klo 17.30 Pyhän Laurin kappelissa. Puolalaista sekä italialaista ja etenkin roomalaista barokkimusiikkia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

• BRQ: Kolme säveltäjää ja piano: Kuinka loistava elokuvaotsikko se olisi! klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Ronald Brautigam, graf-piano. Hollantilainen Brautigam tulkitsee saksalaissäveltäjien musiikkia. Liput alkaen 17 e.

• BRQ: Rosa das rosas – Ruusujen ruusu klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Uli Kontu-Korhonen, laulu ja keskiaikaiset soittimet. Liput alkaen 17.

19

Seurakunnissa tapahtuu 7.7.–18.8.

Ghraizi, Minttu Mimosa Sundqvist,Malla Seea Susanna Härkänen, Eevi Maria Tiljander, Nelly Ida Emilia Granlund, Kerttu Selma Helena Pekkanen, Cecilia Elsa Alexandra Hangaslammi, Anton Elias Lehtosaari, Elias Armas Ilari Ruponen, Manuel Juan Esteban Jokinen, Nella Leena Johanna Hyvättinen, Lucas Matti Viljami Nieminen, Aada Mia Matilda Huhtiniemi, Elli Maria Amelia Huhtiniemi, Matias Tapani Zetterman, Roni Miika Elias Forsten, Noel Alrik Pohjola, Saana Alina Mäkinen, Jamie Rhys Wilkinson, Tuukka Olavi Jarnonpoika Laaksonen, Miko Juhani Koskela, Bea Minessa Mäkelä, Eetu Matti Olavi Marjeta, Lucas Carl Emil Sandström, Jesse Sebastian Haverinen, Sasu Elias Berger, Melina Adessa Josefina Lahtinen, Marika Aurora-Katariina Kortelainen, Domi Tapio Kalevi Änkilä, Viola Susanna Marttinen, Stella Amanda Maunula, Saku Sebastian Pulkkanen, Elias Lenni Evert Aavamaa, Vivian Alessia Nevalainen, Linnea Ada Olivia Dufvelin.

Avioliittoon kuulutettu Kristian Emil Kivimäki ja Piia Pauliina Suominen, Samuli Kalevi Simola ja Miia Johanna Mensonen, Teemu Tapio Outinen ja Nina Helene Lindqvist.

Hautaan siunattu Erkki Tuomas Kokko 95 v, Allan Johannes Wallén 85 v, Terho Juhani Kananen 83 v, Maire Marja Kaarina Hänninen 75 v, Riitta Anneli Nikkonen 58 v, Seppo Eerik Varis 45 v, Ossi Antero Sihvonen 83 v, Aire Malmström 87 v, Paula Minerva Kaasalainen 88 v, Sulo Viljam Saksa 89 v, Toivo Ilmari Santala 79 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Kesäaukioloaika ma–pe klo 9–14, suljettu klo 11–11.30. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–12, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–12, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti ja pe klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426, ei päivystystä 25.7.–5.8.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Varrella virren -virsidraama pe 8.7. klo 19.30. Käsikirjoitettu konsertti: virsiä mahdollisimman erilaisina so-

vituksina. Kommentoimassa virsirunoilijat Jaakko Suomalainen (Pekka Kivekäs), Hemminki Maskulainen (Kari Jerkku) ja Hilja Haahti (Sirkku-Liisa Niemi). Vantaan kirkkokuorot ja soittajia, johtajina seurakuntien kanttorit.

Histan veisaajat: Remontti pe 8.7. klo 21.30. Virsikonsertti. Ohjelma 10 e.

Kuorokonsertti la 9.7. klo 20. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro ja mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Konsertin osana kuullaan Jukka Kankaisen Rukoushetki päivän päättyessä, jossa esilaulajana on Esa Ruuttunen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Nuorten ja opiskelijoiden yöveisuut la 9.7. klo 23.

Ei messua su 10.7. Myyrmäen kirkossa. Messu pidetään herättäjäjuhlakentällä klo 10.

Siionin tyttäret -levynjulkistuskonsertti su 10.7. klo 18.15. Klassinen kohtaa kansanmusiikin. Uudistettuja naisten Siionin virsiä. Katariina Airas, Laura Airola, Maija Karhinen, Johanna Korhonen, Venla Lankinen, Liisa Matveinen ja Liisa Pesonen. Ohjelma 10 e.

Toivon tuulten kesämaanantai maanantaisin klo 18. Ma 11.7. puhujana Tiia Nuutinen.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kesäcafé 27.7. asti keskiviikkoisin klo 12–14. Kahvia ja teetä kotileivonnaisten kera. Grilli kuumana makkaranpaistoon. Vapaaehtoinen maksu.

Konfirmaatiomessu la 16.7. klo 14.

Kuntokallio 4. Antti Isopahkala, Ritva Holma.

Messu su 17.7. klo 10. Tuula Paasivirta, Pirkko Järvinen, Sinikka Honkanen.

Konfirmaatiomessu la 23.7. klo 10.

Holma 1. Jere Hämäläinen, Ritva Holma.

Messu su 24.7. klo 10. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Jaakko Simojoki, Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu la 30.7. klo 10.

Holma 2. Liturgi Margit Helin, kanttori Viena Huhtala.

Messu su 31.7. klo 10. Liturgi Tuula Paasivirta, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Viena Huhtala.

Konfirmaatiomessu su 7.8. klo 10.

Holma 3. Pirkko Järvinen, Viena Huhtala.

Konfirmaatiomessu su 7.8. klo 14.

Kuntokallio 5. Mark Saba, Viena Huhtala.

Konfirmaatiomessu la 13.8. klo 10.

Kuntokallio 6. Oili Karinen, Viena Huhtala.

Messu su 14.8. klo 10. Tuula Paasi-

virta, Jere Hämäläinen, Sinikka Honkanen.

Kouluun lähtevien siunaaminen ma 15.8. klo 18.

Aamurukouspiiri kokoontuu 16.8. alkaen ti ja to klo 7.15–8.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Vaatevarasto avoinna to 7.7. ja 4.8. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30.

Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Iltamessu metsäkirkossa su 17.7. klo 18. Pirkko Järvinen, Viena Huhtala.

Kouluun lähtevien siunaaminen su 14.8. klo 18.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Iltamessu su 7.8. klo 18. Jere Hämäläinen, Kari Jerkku.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Familycafé Sun 14 August 3–5 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Muualla

Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen

urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Kesän nuortenillat ke 13.7., 207., 27.7. klo 17–20 Vetokankaan uimapaikalla.

Kastettu Mea Liisa Adeliina Tommola, Oliver Emil Tapio Hämäläinen, Kaius Juha Petteri Mankinen, Kielo Viveka Puumalainen, Leo Hermanni Juhani Heinonen, Luukas Leon Olavi Saarela, Charlene Prarichaya Heinimäki, Vili Olavi Vilhelm Wennström, Niila Kalevi Kaukelin, Edith Alexandra Tyrväinen, Enni Siru Eveliina Poikolainen, Santtu Mikael Koivula, Micke Noel Miika Voutilainen, Aarne Juha Samuelis Riihimäki, Elmo Olavi Hirvonen, Niilo Veikko Valtteri Heltimoinen, Lotta Linnea Juslin, Pihla Leena Lidia Syrjälä, Enni Annemari Pitkänen, Minea Mariel Salonen, Eevi Olivia Järvinen, Jami Kalevi Kyyrö.

Hautaan siunattu Lars Felix Karlsson 90 v, Vieno Maria Kattilakoski 89 v, Matti Pihlajaniemi 88 v, Albin Veli Tervo 86 v, Aulis Alarik Nykvist 85 v, Bo-Erik Georg Virtanen 82 v, Raija Anneli Ursin 76 v, Tarja Tuulikki Hämäläinen 71 v, Lauri Kalevi Manner 70 v,

Matti Sakari Hero 70 v, Eija Tuulikki Annala 63 v, Erkki Penjami Pölönen 63 v, Harri Markku Tapani Hiltunen 59 v, Pauli Aatos Rissanen 44 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet i juli–augusti ti–fre. kl.

9–13. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling. Diakonimottagning i juli–augusti på torsdagar kl.

10–11.30.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 10.7. kl. 10. I. Turkka, A. Ekberg.

Kvällskonsert to 14.7. kl. 19. Tribute to Mahalia Jackson. Tiina Sinkkonen, alt, Eric-Olof Söderström, piano, Thomas Törnroos, percussion, Patrik Latvala, kontrabas.

Högmässa sö 17.7. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg Kvällskonsert to 21.7. kl. 19. Kyrkomusikens klassiska pärlor. Noora Karhuluoma, sopran, Airi Saloniemi, piano.

Högmässa sö 24.7. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg Kvällskonsert to 28.7. kl. 19. Orgelkonsert med Dag-Ulrik Almqvist.

Högmässa sö 31.7. kl. 10 K. Andersson, A. Ekberg.

Kvällskonsert to 4.8. kl. 19. Mariamusik. Johanna Fernholm, mezzosopran, Pilvi Listo, cembalo, Pieta Mattila, barockcello.

Högmässa sö 7.8. kl. 10 K. Andersson, H. Åberg-Ylivaara.

Högmässa sö 14.8. kl. 10 K. Andersson, H. Åberg-Ylivaara.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Sommarsamling ons 20.7. kl. 14–

15.30. Allsång och andakt med Annakatri och Anders. Kaffeservering. Övriga utrymmen Pietisternas sommarsamling i Vanda 8.–10.7. Läs hela programmet på herattajajuhlat.fi.

Döpta Aron Elias Kujanpää, Sofia Edith Maria Mether, Frida Vilhelmina Saksi, Luciana Maria Emilia Stenius, Ava Luna Linnea Virtanen.

Döda Nils Rainer Kristoffer Flinck 73 år, Birgit Margareta Haglund 90 år, Anna Lisa Irene Helenius 93 år, Inga Elisabet Juslin 83 år, Syke Lilli Lahti 69 år, Sirkka-Lisa Manderbacka 88 år, Svea Alice Söderlund 91 år.

Vapaaehtoistyö Kirkkokaverikoulutus la 3.9. klo

10–14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Kirkkokaveri on kehitysvammai-

sen henkilön vapaaehtoinen kaveri seurakunnan toiminnassa. Ilmoittautumiset 19.8. mennessä kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi tai p.

050 433 4232.

Vammaistyö

Kehitysvammaisille Vantaan herättäjäjuhlien iltaseurat la 9.7 klo 18.30 Myyrmäki Stadionilla. Puhujana Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen basisti Sami Helle.

Retki Orimattilaan kehitysvammaisten valtakunnalliseen kirkkopyhään su 11.9. Lähtö klo 8.30 Unikkotie 5:n bussipysäkiltä. Takaisin Tikkurilassa n. klo 15.30. Messu Orimattilan kirkossa, ruokailu, toimintarasteja ja pääjuhla. Hinta 25 e. Ilmoittautumiset 11.8. mennessä kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi tai p. 050 433 4232.

Vertaistukiryhmä pienten kehitysvammaisten lasten vanhemmille 13.9. klo 17.30–19 alkaen Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22. Ryhmän vetäjät ovat eri-ikäisten kehitysvammaisten vanhempia. Ilmoittautumiset 8.8 mennessä ulla. anttila@pp3.inet.fi.

Viittomakielisille Vantaan Herättäjäjuhlien juhlakentän Myyrmäki stadionin ohjelma tulkataan viittomakielelle kentän D-lohkon edessä. Ei tulkkausta pe 8.7. klo 16 veisuissa, la 9.7. klo 8.30 aamuseuroissa eikä su 10.7. klo 8 aamuseuroissa. Tilaa oma tulkki.

La 9.7. klo 13 päiväseuroissa puhujana järjestöneuvos Liisa Kauppinen.

Retki Lounais-Hämeeseen la 20.8.

Lähtö klo 8.30 Unikkotie 5 A bussipysäkki Tikkurilassa ja klo 8.45 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Retkiohjelmassa Saaren kansanpuisto ja Humppilan lasi. Retken hinta 30 e sisältää kuljetuksen, aamukahvin, lounaan, iltakahvin ja lasinpuhallusesityksen. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 27.7. mennessä seija.einola@evl.fi tai p. 050 338 6212.

Päihdetyö Naistenryhmä ke 24.8. klo 14 dia-

koniatoimistossa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille ja heidän läheisilleen.

Se kokoontuu joka toinen keskiviikko. Lisätietoja päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774 tai eeva.nurminen@evl.fi.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vartin retriitti

Mooses koki Jumalan puhuttelun palavassa pensaassa, profeetta Elia vienossa tuulenhenkäyksessä. Harvalle Jumala puhuu suoraan, edes niin suoraan kuin näille väkevistä sankareista väkevimmille.

Elia ja Mooses elivät satoja vuosia ennen Jeesusta. Silti Pietari ja kumppanit näkivät omin silmin heidät keskustelemassa mestarinsa kanssa vuoren yksinäisyydessä. Se oli ehkä suurinta, mitä apostolit olivat ikinä kokeneet. Ykkösketju. Siinä heidän silmiensä edessä.

Tuntui varmaan vähän siltä kuin olisi itsekin ollut Jumalan valittu.

Pietari, ratkaisukeskeinen toiminnan mies, ehdotti Jeesukselle, että voisi rakentaa kolme majaa siihen vuoren rinteelle. Yhden Moosekselle, yhden Elialle ja yhden Jeesukselle. Niin hyvin hän viihtyi suuressa seurassa. Hän ei olisi suonut huip-

puelämyksen päättyvän. Kaikki oli kirkasta ja selvää.

Sellaiseksi Pietari olisi kaiken halunnut jäävänkin. Kirkkaaksi ja selväksi. Hän halusi majoittua sinne, niille rinteille, joita uskovaisten slangilla sittemmin on alettu kutsua ”kirkastusvuoreksi”.

Kirkastusvuorelta pitää lähteä pois. Elämykset tulevat ja menevät. Tuleen ei pidä jäädä makaamaan, ei edes Herran liekkiin.

Pietarin vielä tehdessä majoitusjärjestelyjään taivas meni pilveen ja kirkastusvuori muuttui sumuvuoreksi. Mooses ja Elia häipyivät. Elämys oli ohi.

Kutsumus punnitaan tylsässä arjessa. Helppoahan se on hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan luottaa silloin, kun kaikki on taivaallista.

Mutta annas olla, kun kaikki onkin tavallista.

Jaakko Heinimäki

Lotta Numminen

Elämykset tulevat ja menevät

20 Pasi Ahola

Herättäjäjuhlia vietettiin vuonna 2014 Lapualla.

Ole sellaisena kuin olet Vantaan tämän kesän suurimmilla festareilla puhutaan Jumalasta.

N

äillä festareilla ei ole kaljatelttaa, mutta musiikkia kuuluu kovaäänisistä ja lujaa. Musiikki on yhteislauluna laulettuja virsiä, joiden keinuttava poljento voi vaivuttaa kuulijan lähes meditatiiviseen tilaan.

Myyrmäen urheilupuistoon odotetaan jopa 30 000 ihmistä 8.–10.7. Silloin vietetään herännäisyyden eli körttiläisyyden kesäjuhlaa, joka järjestetään vuosittain eri paikkakunnalla. Herännäisyys on luterilaisen kirkon toiseksi suurin herätysliike lestadiolaisuuden jälkeen.

Juhlien mittakaava on iso. Tapahtuma näkyy varsinkin Myyrmäessä ja Kehäradalla, kun tuhannet ihmiset vaeltavat juhla-alueelle ja takaisin. Helsingistä herättäjäjuhlille kulkee lauantaina 9.7. erityinen juhlajuna, jonka konduktöörinä toimii piispa Irja Askola.

Myyrmäen urheilupuiston alue muuttuu pieneksi kyläksi, jossa voi viettää koko päivän osallistuen ohjelmaan, nauttien riisipuuroa keskellä kesää, herkutellen nuorten paistamilla lätyillä tai vetäytyen juhlakentän penkeille omiin ajatuksiin. Alueelle rakennetaan kilometreittäin seurapenkkejä ja juhlatori.

Herättäjäjuhlat ovat avoin ja ilmainen tapahtuma.

Myyrmäki-hallissa on tarjolla edullista ruokaa koko viikonlopun ajan Vantaan suurimmassa ravintolassa.

Ainoa maksullinen tapahtuma on Syntisen virret -konsertti Energia Areenalla lauantaina 9.7. klo 20. Artisteille on annettu tehtäväksi esittää lauluja, jotka ovat tai voi-

sivat olla virsiä. Lavalle nousevat muiden muassa Eero Raittinen, Piia Viitanen, Yona ja Jaakko Löytty. Muihin konsertteihin voi olla maksullinen ohjelma, mutta ei sisäänpääsymaksua.

Juhlakentän ohjelman perusrunkona ovat noin tunnin mittaiset seurat, joissa vuorottelevat lyhyet puheet ja virret. Seuroissa istutaan perinteisesti taivasalla, satoi tai paistoi.

Vantaan juhlien teemana on Kahden maan kansalainen.

Se on lainaus Siionin virrestä. Siionin virret on körttiläisyyden laulukirja. Tunnuksessa yhdistyvät taivaan ja maan kansalaisuus ja vantaalainen todellisuus, johon kuuluvat muuttoliike ja hyvät yhteydet eri puolille maailmaa.

Körttiläisyyteen kuuluu, että toisen ihmisen uskonelämään ei puututa, vaan se on ihmisen itsensä ja Jumalan välinen asia. Siksi juhlilla ei kysellä, oletko liikkeen jäsen tai mihin uskot. Juhlien katumainonnassakin näkyvän lauseen mukaan juhlilla voi olla sellaisena kuin on.

Lasten lauantai on toimintaa täynnä Myyrmäen Energia Areenalla leikitään, askarrellaan, lauletaan ja pelataan koko päivä. Päivä on suunniteltu herättäjäjuhlille juuri lapsiperheiden tarpeita ajatellen.

Päivä alkaa Muskariaamulla, jolloin leikittämässä ja laulattamassa ovat Mari Torri-Tuominen ja Pekka Laukkarinen trio. Puoliltapäivin on konsertti, jossa on mukana myös Taika-Petteri ja herättäjäjuhlien lapsikuorolaisia. Lapsia varten on juhlilla oma juhlapassi, johon kerätään tarroja Energia Areenan toimintapajoissa. Lisäksi alueella voi osallistua Körttikätköilyyn ja pyhäkoului-

hin, sekä vierailla Vantaankosken seurakunnan leikkimökkikirkossa.

Nuoret ja ehkä entisetkin nuoret kokoontuvat iltapäivällä laulamaan yhdessä ripareilta tuttuja lauluja Tilkkutäkki-yhteislaulutilaisuudessa.

Vantaan herättäjäjuhlia voi seurata netissä, sosiaalisessa mediassa ja radiossa. Juhlilta myös televisioidaan suorana sunnuntain klo 10 messu. Se on katsottavissa Yle TV1:ssä. Lauantain päiväseurat nauhoitetaan ja radioidaan. Lähetys on kuultavissa Yle Radio 1:ssä sunnuntaina 10.7. klo 11.

Juhlien verkkosivuille www.herattajajuhlat.fi toimitetaan koko viikon ajan uutisia, haastatteluja ja kuvia juhlilta. Juhlia voi seurata myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/herattajajuhlat2016 , kuvapalvelu Instagramissa osoitteessa www.instagram.com/herattajajuhlat_vantaalla sekä Twitterissä osoitteessa www. twitter.com/juhlat2016 Juhlia voi seurata myös radiossa Körttiradion kautta.

Ennakkolähetys alkaa maanantaina 4.7. ja sitä voi kuunnella osoitteessa nettiradio.net/herattajajuhlat ja pääkaupunkiseudulla taajuudella 107,4 MHz. Varsinainen livelähetys alkaa perjantaina 8.7. ja se lähetetään juhla-alueelta Myyrmäestä. 1 Katriina Harviainen Lotta Numminen

Herättäjäjuhlat järjestetään Myyrmäen Urheilupuistossa 8.–10.7. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Koko ohjelma löytyy osoitteesta herattajajuhlat.fi.

” Körttiläisyyteen kuuluu, että toisen ihmisen uskonelämään ei puututa. Juhlilla ei kysellä, oletko liikkeen jäsen tai mihin uskot.”

21

Huuda herättäjäjuhlilla

BINGO!

Lähde herättäjäjuhlille Vantaan Lauri kainalossa ja bongaa körttibingon ruudukkoon juhlien ilmiöt, ihmiset ja esitykset.

Lapsikuoron esitys Siunaa koko maailmaa – lasten ja perheiden konsertissa Energia Areenalla la 9.7. klo 11.30.

Syntisen virret -konsertti Energia Areenalla, esiintymässä muun muassa Eero Raittinen la 9.7. klo 20.

Patikkaretki Högbergetin kalliolle pe 8.7. klo 12.

Peace United -futisottelu rauhan puolesta Myyrmäen urheilupuiston urheilukentällä la 9.7. klo 16.45.

Tilkkutäkki-riparilauluja Energia Areenalla la 9.7. klo 14.15.

Keskiaikainen näytelmä Ilveilijä ja Pyhä Petrus Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45) la 9.7. klo 21.30.

Parisuhdekioski Energia Areenalla la 9.7. klo 9–16.

Körttipastilleja on myynnissä juhla-alueella koko viikonlopun ajan.

Viikonlopun ajan Siivellä – Siipien hipaisuja kameralla -valokuvanäyttely Myyrmäen kirkossa (Uomatie 1).

Polvirukous juhlakentällä su 10.7. klo 14 alkavien päätösseurojen lopuksi.

Kohtaamispaikka Konttikirkko Myyrmäen Paalutorilla pe–la 8.–9.7. klo 12–20 ja su 10.7. klo 12–18.

Matkalaukkupyhäkoulut juhlakentällä ilmapallojen alla la 9.7. noin klo 14 (klo 13 alkavien päiväseurojen päätyttyä).

Penkkitalkoot juhlakentällä su 10.7. klo 14 alkavien päätösseurojen jälkeen.

Ehtoollinen taivasalla juhlakentän messussa su 10.7. klo 10.

Kolehdinkantaja kiertää jokaisissa seuroissa juhlakentällä 8.–10.7.

Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen puhumassa aattoseuroissa juhlakentällä pe 8.7. klo 18.

Juhlaravintola on Vantaan suurin ravintola ja se pystytetään viikonlopun ajaksi Myyrmäki-halliin.

Veisuut juhlakentällä pe 8.7. klo 16 ja vuoroveisuut la 9.7. klo 10.30.

Aamuvirkku seuravieras seurapenkissä aamuseuroissa juhlakentällä su 10.7. klo 8.

Nuorten yökahvila Vaskivuoren lukiolla (Virtatie 4) pe 8.7. klo 22.30 ja la 9.7. klo 00.00 alkaen.

Käsikelloyhtye Sonus mukana messussa juhlakentällä su 10.7. klo 10.

Körttiradio 4.–10.7. taajuudella 107,4 MHz ja osoitteessa nettiradio. net/herattajajuhlat.

Vantaan juhlien maskotit, körttipari Rauha ja Toivo mukana juhlien menossa ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #rauhajatoivo.

Bingon ohjeet Kun huomaat jonkin bingon ruudukon tapahtumista, rastita se yli. Kun saat bingorivin, eli samalla rivillä viisi vaakaa, pystysuoraa tai kulmasta-kulmaan ruutua rastitettua, huuda körttibingo! Voit jakaa kuvan omasta bingostasi sosiaalisessa mediassa #körttibingo –tunnisteella.

kuvat Matti Pikkujämsä

Piispa Irja Askola puhuu juhlakentällä aattoseuroissa pe 8.7. klo 18.

Säbää vapaasti ja ohjatusti Energia Areenan kentällä la 9.7. klo 9–16.

22

Aikamerkki

Tontin täydeltä taidetta

Palveluja tarjotaan

Pysyy se spraymaalipurkki eläkeläisenkin näpeissä, näyttää Risto Vilhunen.

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kaihdintohtori Oy

J. Vähäkangas p. 040-411 4370

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI

Kun kutsutaan katsomaan taidenäyttelyä latoon, joka sijaitsee vehreässä maalaismaisemassa, sitä melkein odottaa näkevänsä kehystettynä sitä samaa: latoja ja maalaismaisemaa. Turha luulo.

Sotungin kesään ovat jo vuodesta 1990 asti kuuluneet näyttelyt paikallisen taiteilijan Risto Vilhusen alias Leonardo da Vilhun veistospuistossa. Tänä kesänä pihalla sijaitsevassa ladossa on Postpop-näyttely, jonka teokset ovat tuoretta Vilhusta.

Näyttelyn nimi viittaa siihen, että Vilhunen on leikitellyt poptaiteen parissa jo 50 vuoden ajan. Sen materiaalit ja tekniikat tulivat hänelle tutuiksi, kun hän nuorena työskenteli somistajana ja teki mainoksia. Sittemmin hänestä tuli yksi suomalaisen poptaiteen uranuurtajista.

Nyt hän on käyttänyt katutaiteesta tuttuja sapluunoita ja spraymaaleja. Vanerilevyille

ja vanhojen mallinukkien pintaan on piirtynyt ikonisia, kaikille tuttuja kasvoja: Marilyn, Mona Lisa, Che Guevara, Mustanaamio.

– Näitä on ollut tosi hauska tehdä. Nautin, kun voi hypätä uuteen. Kahdessa viikossa tein 130 työtä, Vilhunen kertoo.

Viime vuosi oli hänelle kiireinen. Hän täytti 70 vuotta, ja juhli näyttelyiden merkeissä. Vantaan kaupunginmuseossa esiteltiin hänen keräämäänsä taidetta ja esineistöä, Kuopiossa ja Helsingissä hänen omaa taidettaan. Näyttelyt keräsivät yli 50 000 katsojaa.

Ulkona veistospuistossa on noin 140 Vilhusen veistosta ja muutama muidenkin taiteilijoiden veistos. Pihapiirissä on myös hautakivien hautausmaa.

Sinne Vilhunen on pelastanut 40 käytöstä poistettua hautakiveä, jotka muuten olisi murskattu sepeliksi. On hän jo tehnyt itselleenkin hautakiven. ”Jos olet

yksin, kuulut kokonaan itsellesi”, on kaiverrettu kiveen.

Vilhunen hankki Sotungin-tilan jo vuonna 1970 palkintorahoillaan, jotka sai voitettuaan Alkon seinämaalauskilpailun.

– Tontti oli silloin kulkukelvotonta ryteikköä. Nythän tämä on niin kuin golfkenttä, mutta ainoa golfkärry, jota minä ajan, on kottikärryt. Pihatöitä kun tekee, niin ei tarvitse kahvakuulan kanssa kulkea.

Yhtä mielellään kuin teoksiaan Vilhunen esittelee ympäri tonttia sijoiteltuja ja huolella hoidettuja kasvimaitaan.

– Kuukauden kauppalasku on 150 euroa. Se ehkä kertoo, kuinka omavarainen olen. Eilen hain nokkoset keittoon pihalta, kohta saan kantarelleja hautausmaalta.

– Hiihdän, marjastan ja sienestän. Täältä lähden vain taivaaseen, vaikka eihän ne minua sinne päästä.

Kaisa Halonen

Postpop-näyttely 16.–31.7. klo 14–18 Leonardo da Vilhun veistospuistossa, Sepänrinne 2.

Hans v. Schantz

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Katon- ja julkisivujen maalaukset vuosien kokemuksella. www.sorcolor.fi, 044 219 2466

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Seurat

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Tiilikaton huollot ja pinnoitukset ammattitaidolla. www.sorcolor.fi 044 219 2466 Vuokrata halutaan

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

4

– Näin käy minun kavereilleni, Risto Vilhunen pelleilee.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

23

Laura Vuoma

Aikamerkki

Sacred Harp -ilta. Michael Walker johtaa veisaamista lontoolaiskirkossa. Laulajat istuvat äänialoittain hänen ympärillään.

Raju ja synkkä on virsissä muotia Ihmisharppu soi neljässä äänessä laululiike Sacred Harpissa, joka on levinnyt moniin suurkaupunkeihin.

V

anhoista virsistä tulee katu-uskottavaa kansanperinnettä laululiikkeessä, joka leviää Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltojen suurissa kaupungeissa. Neliäänisesti, ilman säestystä laulettavia Sacred Harp -virsiä kokoontuvat laulamaan toisilleen tuntemattomat ihmiset. Niiden vetovoimaa kuvaillaan rajuksi ja oudoksi.

Saara-Maria Pulkkinen osallistui ensimmäistä kertaa Sacred Harp -lauluiltaan ollessaan vaihto-opiskelijana Chicagossa vuonna 2011. Tapahtumaan kutsuttiin erityisesti vasta-alkajia. Säestyksetön veisuu oli hänelle tuttua körttien herättäjäjuhlilta. Silti Sacred Harp oli jotakin ihan muuta.

– Se oli ihan outoa. Ääni oli välillä raju, raaka ja karkea, joskus melkein huutoa.

Sacred Harp -laulu ei ole hempeää, vaan se voi kuulostaa jopa vihaiselta.

Pulkkisesta laulaminen oli aluksi teknisesti vaativa mutta huumaava kokemus. Nuotit ovat erikoisia kuvioita, joten tavallisesta nuotinlukutaidosta ei ollut juuri iloa.

– Mutta tunnelma oli mahtava. Chicagossa iltoja järjestettiin myös kodeissa, Pulkkinen muistelee.

Sacred Harp -laulua ei harjoiteta kuoromuodostelmassa eikä virsiseurojen tapaan riveissä, vaan istumaan mennään omalaatuiseen muodostelmaan äänittäin.

Laulajat ovat vastakkain kasvot toisiinsa päin. Keskellä on vaihtuva laulunjohtaja.

Pulkkinen osallistui uudestaan Sac-

red Harp -iltaan työskennellessään Lontoossa.

– Osallistujia ei yhdistä mikään muu kuin halu laulaa niitä lauluja. Ne eivät siis ole mitään seurapiiritilanteita.

Pulkkisen mielestä liikkeessä on olennaista, että tilaisuudet eivät ole uskonnollisia.

– Yllätyin siitä, että ne eivät ole hengellisiä tilaisuuksia ollenkaan. Veisaajia tulee paljon uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolelta. Liike liittyy pikemminkin folklore-innostukseen kuin mihinkään uskonnolliseen liikkeeseen. Monille laulajille virsien hengellinen anti kuitenkin merkitsee paljon. Juurevalla kristillisyydellä on laajasti kaikupohjaa, hän pohtii.

Perinteelle on ominaista myös se, että lauluja ei esitetä kenellekään.

– Laulua ei hiota tai parannella, vaan annetaan vain mennä, Pulkkinen kuvaa.

Suomalainen vanha veisuuperinne muistuttaa Pulkkisen mielestä hieman Sacred Harp -laulua.

– Sacred Harpissa ei ole körttivirsien hengitystaukoja, mutta sanoissa on vanhaa kunnon maailmakielteisyyttä. Ne ovat aika heviä kamaa. Sacred Harp -virsissä maailma on syntinen, ja täältä ollaan lähinnä lähdössä kohti taivasta. Vanhoja Siionin virsiäkin veisataan paljon niin, että sisältö ei täysin vastaa omia ajatuksia, mutta annetaan sanojen puhutella.

Sacred Harpissa on sama meininki, hän selittää.

Englantilainen baptistiseurakunnan pappi, jazzmuusikko ja Kierkegaard-tutkija Ewan King on Sacred Harp -harrastaja. Kingillä on suomalainen aviopuoli-

so, jonka kanssa hän on käynyt Lontoon suomalaisella Merimieskirkolla körttiseuroissa. Hänenkin mielestään körttivirsissä on yhteisiä piirteitä Sacred Harp -laulujen kanssa.

– Niissä on samaa melankolisuutta ja koruttomuutta. Joskus hengelliset laulut eivät saa ihmisiä innostumaan, mutta Sacred Harp -laulaminen on kunnon meininkiä. Virret ovat rajuja ja niitä lauletaan vimmalla, tosissaan ja pitkäjänteisesti, King kuvailee.

Laululiikkeen lyhyt historia Sacred Harp -laululiike on saanut nimensä samannimisestä laulukirjasta, joka julkaistiin 1884. Tunnetuin virsistä lienee Amazing Grace.

Laululiikkeen nimi viittaa ihmisen omaan sisäiseen instrumenttiin: ääneen. Nimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna pyhää harppua.

Lauluperinteen juuret ovat 1700-luvun englantilaisella maaseudulla. Laulumenetelmää, harmonioita ja erikoista nuotitusta on kehitetty 1800-luvulla etenkin Uudessa Englannissa Amerikan itärannikolla. Liikkeen tausta on hengellisessä musiikkipedagogiassa: kuvionuotit kehitettiin lapsia varten.

Laulukirjaa on uudistettu viimeksi 1990-luvulla, jolloin nykyisenkaltainen laululiike syntyi. Sacred Harp -iltoja järjestetään monissa Pohjois-Euroopan suurissa kaupungeissa. Suomea lähimmät illat pidetään tällä hetkellä Uppsalassa.

Toimisivatko Sacred Harp -laulut Suomessa? Ewan Kingistä ne voisivat sopia jonkin musiikkifestivaalin ohjelmistoon.

– Laululiike on elävä ainakin Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa, hän sanoo.

Suomalaisten voisi olla aluksi vaikea ymmärtää synkkien vaikeiden virsien veisaamista ilman uskonnollista kehystä. Englannissa tällainen on Kingin mukaan yleisempää.

– Englannissa lauletaan virsiä myös muissa kuin kirkkojen tilaisuuksissa.

Esimerkiksi Pohjois-Englannissa vanhoja monimutkaisia virsiä kokoonnutaan laulamaan joulunaikaan äänissä pubeihin. Jalkapallokerhojen perinteisiin kuuluvat hymnit, hän kuvaa.

Kingin mukaan laululiike kasvaa parhaiten hyvin maallistuneissa ympäristöissä kuten Lontoossa.

– Monia se kiinnostaa kansanmusiikkina. Toiset ovat törmänneet Sacred Harp -virsiin sattumalta, kuulleet niitä radiossa tai elokuvissa. Usein ihmiset sanovat kokeneensa ne pysäyttäviksi, hienoiksi ja oudoiksi. Ne ovat jotain ihan muuta kuin, mitä he ovat koskaan kuulleet.

Laulajat kokevat antavansa kaikkensa, King kertoo.

Kingin mukaan kukaan laululiikkeessä ei arvostele. Ei vääristä äänistä, väärästä ilmaisusta tai asenteesta.

– Sacred Harp tarjoaa vapaan tilan laulaa kristillisestä uskosta ja Jeesuksesta.

Liikkeessä ei määritellä, mitä niistä pitäisi ajatella, hän sanoo.

Salla Ranta

Säestyksetöntä veisuuta voi kokeilla 8.– 10.7. herättäjäjuhlilla Myyrmäen jalkapallostadionilla. Siionin virsiä veisataan kaikissa seuroissa. Niiden lisäksi järjestetään 8.7. kello 16 ja 10.7. kello 10.30 tilaisuudet, joissa vain veisataan.

24 Esko Jämsä

Aikamerkki

Kaanaan häät kalifornialaisittain

Eero Raittinen asuu luonnon keskellä ja keikkailee.

Jeesus muutti veden viiniksi, mutta niin väittää tekevänsä myös sanfranciscolainen startup-yritys Ava Winery. Kaikki alkoi kalifornialaisesta huippuviinistä, joihin Mardonn Chualla ja Alec Leellä ei ollut varaa. Kallis chardonnay jäi kaivelemaan kaksikon viinihammasta, ja he käynnistivät kokeilut synteettisen viinin valmistamiseksi. Ensimmäiset tuotokset lensivät lavuaariin, mutta Moscato d’Asti:sta, italialaisesta makeasta kuplivasta valkoviinistä tuli juomakelpoista.

Synteettinen viini rakentuu 85 prosentista vettä ja 13 prosentista etanolia. Loppuosa

Viinintekijä maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi. on maku- ja väriaineita, glyseriiniä ja sokeria.

Seuraavaksi keinoviininvalmistajat aikovat kokeilla Kaanaan häiden ihmettä sampanjaan. Kehittelyssä on synteettinen sampanja Dom Pérignon 1992, jonka hinta on vain neljäsosa alkuperäisestä. Kiinnostuneet voivat tehdä ennakkovarauksen Ava Wineryn verkkosivuilla.

Krista Susi

Kaivuukyvyt kilpasilla Kesällä suomalaiset herkeävät harrastuksineen kovin kummallisiksi. Heitetään saapasta ja kannetaan eukkoa.

Suohon vajotaan potkimaan palloa ja saunassa istutaan vaikka iho kärventyy makkarankuoren lailla.

Mutta omituisia ovat harrastukset myös sukulaiskansallamme unkarilaisilla. Ke-

”Elän ja hengitän vapaasti” Ei ollut itsestään selvää, että Eero Raittinen esiintyy Syntisen virret -konsertissa Vantaan herättäjäjuhlilla. Kansakouluajoilta on hänen mieleensä jäänyt uskonnon ankaruus.

– Minulla on kirkkoon henkilökohtainen suhde, joka on aika musiikillinen ja individualistinen. Keskustelin Saken kanssa liberaalista suhtautumisestani ennen kuin lupauduin konserttiin mukaan.

Sakke eli Sakari Löytty on Raittisen vanha bändikaveri, Tampereen hiippakunnan kansainvälisyysasiantuntija ja Syntisen virret -konsertin rumpali.

– Körtit kuuluvat niihin, joita minun on helppo kunnioittaa. Mutta jotkut toiset ovat niin suvaitsematonta porukkaa, että väkisinkin haluaa mennä etäämmälle. Onneksi meitä tavallisia evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia ei painosteta, saamme elää ja hengittää vapaasti. Niin kauan kuin se on niin, minun ei tarvitse erota kirkosta, Raittinen toteaa.

Eero Raittinen niin kuin moni muukin nuori innostui 1950-luvulla rockista. Stadin kundi muistaa, kuinka elokuvateatterissa näytetty Rock Around the Clock villitsi nuorison.

– Leffassa oli Bill Haleyn musaa. Rock oli silloin kansainvälistä nuorisomuotia, joka oli tullut

jäädäkseen. Siitä oli silloin näkyvissä vain jäävuoren huippu.

– Rockin historiahan alkaa 1900-luvun alun amerikkalaisesta juurimusiikista, Yhdysvalloissa tapahtuneesta prosessista, jossa eri rodut ja eri kansallisuudet saivat toisiltaan musiikillisia vaikutteita. Siitä syntyi tulevaisuutta, jonka me nyt näemme.

Raittisen laulajan ura alkoi duosta hänen veljensä Jussin kanssa. Esikuvana heillä oli muun muassa The Everly Brothers. He kehittivät duosoundin ja tekivät musiikkia kimpassa.

Yhteistyö loppui vuonna 2000.

– Kiintiö alkoi olla ihan täynnä: veljekset olivat olleet 30 vuotta baanalla, samoissa kouluissa ja bändeissä. Lähdin koko hommasta pois, kun en voinut keikoilla laulaa muuta kuin pakolliset Eero ja Jussi -iskelmät.

Syntisen virret -konserttiin esiintyjät saavat valita laulettavakseen kappaleet, jotka ovat tai voisivat heidän mielestään olla virsiä. Eero Raittinen valitsi kaksi kappaletta menneisyyden aarreaitastaan.

– You’ll Never Walk Alone on minulle tuttu jo 1950-luvulta Conway Twittyn laulamana. Ja yllätys! Biisi tulee maailmanhistorialliseksi sitä kautta, että Liverpool FC -jalkapalloseura on tehnyt siitä tunnuskappaleensa.

Sanat ovat aivan jotain muuta kuin jalkapallohuliganismia. Siinä on ihan umpiuskonnollinen sanoma.

Toiseksi biisikseen Raittinen valitsi Sunnuntaiaamuna. Muistot siivittivät sen sovittamista.

– Jussin kanssa joskus 40 vuotta sitten notskilla laulettiin Hank Williamsin I’m So Lonesome I Could Cry ja tajusin, että Sunnuntaiaamuna-kappale sopii hyvin hitaan valssin muottiin. Laulussa on vaikka kuinka monta säkeistöä, mutta minun versiossani on vain kaksi, koska en halunnut tehdä siitä ulkolukujuttua.

Musiikin tekoon liittyy Raittisen mielestä nykyisin paljon sellaista, joka on ristiriidassa oikean tunnelman kanssa.

– Oman tien kulkeminen on syvintä musisointia. On minullakin takana 30 vuotta tavallisia koko illan keikkoja. Päätin loppuelämäni katsoa, mitä tulee omaehtoisilla konsteilla.

71-vuotias Eero Raittinen laulaa nykyisin kolmessa keikkailevassa kokoonpanossa, jotka soittavat American roots -musiikkia.

Raittinen on myös toiminut jo 20 vuotta Saariselän bluesfestareiden taiteellisena johtajana.

Nina Riutta

Syntisen virret -konsertti la 9.7. klo 20 Energia Areenalla. Jaakko Heinimäen juontamassa konsertissa esiintyvät myös Yona, Piia Viitanen ja Jaakko Löytty.

Liput 15 e / aikuiset ja 10 e / alle 18-vuotiaat.

Krista Susi

Tule hyvä hauta!

3 x Pyhän Laurin kirkko Isonkyrön Pyhän Laurin kirkko Pohjanmaalla Kyrönjoen rannalla sijaitseva harmaakivikirkko on rakennettu 1500-luvun alkupuolella. Sen sisäseiniä peittävät kuvakudoksia jäljittelevät maalaukset. Kirkossa on myös useita keskiaikaisia puuveistoksia. Yksi niistä esittää kirkon suojeluspyhimystä Pyhää Laurentiusta.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko Lohjalla sijaitsee yksi Suomen suurimmista keskiaikaisista kirkoista. Se on valmistunut 1400-luvun lopussa.

Kirkon runsaissa seinämaalauksissa kuvataan Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumia sekä pyhimysten elämää. Myös paholainen on päässyt kuviin.

Taivaaseen astuvasta Jeesuksesta näkyvät varpaat.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko

kuvat Arto Kuorikoski ja Jani Laukkanen

Eero Raittinen tahtoo kulkea musiikissa omaa tietään.

sän alussa 18 kahden hengen joukkuetta kokoontui mittelöimään kansallisiin haudankaivuukisoihin Debreceniin.

Kilpailun tavoitteena oli herättää kiinnostusta haudankaivuualaa kohtaan ja saada mukaan uusia kaivuukykyjä.

Suoritus arvosteltiin nopeuden, haudan siisteyden ja mittojen tarkkuuden perusteella. Paras tuntuma maahan ja kaivuuseen oli paikallisella joukkueella, joka vei voiton ja lähtee kisaamaan Slovakiaan alueellisesta mestaruudesta.

Vantaan kirkko on näistä Pyhälle Laurentiukselle omistetuista kirkoista vanhin, rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Keskiaikaisia seinämaalauksia ei kirkosta löydy, sillä ne tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1893. Nykyinen maalauskoristelu on tehty palon jälkeen ja mallia siihen on haettu Pariisin Notre Damen katedraalista. Kolme keskiaikaista puuveistosta kirkossa kuitenkin on.

Kaisa Halonen

Nämä ja 57 muuta kirkkoa esitellään teoksessa Suomen kauneimmat kirkot (Amanita 2016).