Lauri 2016 nro 11 (11.6)

Vantaan Lauri 11 • Armon asialla • 9.6.2016 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Kaupunginjohtaja: Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne 2

Pitää uskaltaa taistella omien oikeuksien puolesta.

Sateenkaarisenioreita yhdistää kokemus salailusta 8 Ihminen saa olla pieni ja tyytyä siihen

10

Sami Helle:

Körttiläisyys sopii minulle hirveän hyvin Jumalan voi tavoittaa vain kaipauksen ja rakkauden kautta – Lauri Maarala

12

6

2 Hans v. Schantz

Pääkirjoitus

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Tikkurilan torilla

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Kirkossa ei ole tylsää Vantaalla vietettiin sunnuntaina 5.6. Kummin kaa -päivää, jossa kummilla ja kummilapsella oli mahdollisuus uimiseen, syömiseen, koirien halaamiseen, tiedekeskuskäyntiin ja museosuunnistukseen joko ilmaiseksi tai edullisesti. Kummin kaa on ideana tuontitavaraa, mutta se sopii Vantaan seurakuntien toimintatapaan.

Maistraatti tiedotti pari viikkoa sitten, että siviilihäät voi nyt järjestää kaupunginmuseossa. Hieno paikka, mutta myös kirkkohäät voi viettää muualla kuin kirkossa, ne voivat olla suuret tai pienet ja papin saa ilmaiseksi. Kirkkohäät voivat olla myös osa tapahtumaa. Vantaalta on saanut alkunsa ympäri Suomea levinnyt Hääyö-tapahtuma ja tämän kesän Tikkurila Festivalin päälavalla on tarkoitus vihkiä pariskunta.

Seurakunnat ovat jakaneet piparkakkuja asemilla ja piilottaneet pääsiäismunia hotellissa. Hämeenkylän kirkolla myydään jäätelöä. Viime viikolla Hämeenkylän kirkon katolle asennettiin ensimmäisenä kirkkona Suomessa aurinkopaneelit sähköä tuottamaan.

Iso vantaalainen idea, kirkkoherrojen kokousmatkalla syntynyt, on Yhteinen pöytä -hanke, joka jakaa kauppojen hävikkiruokaa tarvitseville eri puolilla kaupunkia.

Monttumessussa Myyrmäen montussa julkaistiin Suvivirren sunnuntaina Suomen ensimmäinen graffitialttaritaulu. Vantaalainen idea on myös liikuteltava konttikirkko, johon voi törmätä tänä kesänä sekä Pride-festivaalilla Helsingissä että herättäjäjuhlilla Myyrmäessä. Herättäjäjuhlien ennakkotapahtumiin on kuulunut neljän sukeltajan veden alla pitämä hengellinen tilaisuus, körttiseurat – tietenkin maailman ensimmäiset.

Jos mielikuvasi kirkosta on ankea ja tylsä, voisi olla aika päivittää se. Kirkossa on tilaa ennakkoluulottomille ideoille – sekä vaikuttaville että hauskoille.

Miksei olisi, tarkoittaahan evankeliumi suomeksi ilosanomaa.

Valomerkissä tällä viikolla Noin kymmenen prosenttia suomalaisista pelkää hammaslääkärissä käyntiä ja monille muillekin se on epämiellyttävää. Miten pelko hellittää? Valomerkki otti selvää.

Mikä olikaan kolmen kuninkaan päivän toinen nimi? Minkä herätysliikkeen laulukirja on Viisikielinen? Valomerkin testi kertoo, pääsisitkö läpi alakoulun uskonnon kokeesta.

”Kirkko helpottaa kaupungin taakkaa” Kaupunginjohtaja Kari Nenonen jaksaa uskoa tulevaisuuteen.

Organisaatiotkin voivat olla ystäviä keskenään, on Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen saanut huomata. Yksi kaupungin läheisistä ystävistä on hänen mielestään seurakunta.

– Esimerkiksi seurakuntien diakoniatyö ja lapsi- ja nuorisotyö helpottavat kaupungin taakkaa. Ajat eivät ole helpot ja maailma muuttuu nopeasti, siksi yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessakin.

Nenonen muistuttaa viime syksystä, jolloin Vantaalle tuli muutamassa viikossa yli tuhat turvapaikanhakijaa. Kun he olivat saaneet katon päänsä päälle, tarvittiin mielekästä tekemistä.

– Ilman seurakuntien tukea vastaanottokeskuksiin ei olisi saatu yli 200:aa vapaaehtoista. Olen käsittänyt, että tapa, jolla kaupunki, seurakunnat ja SPR yhteistyössä ovat asiaa Vantaalla hoitaneet, on ollut esimerkkinä muille paikkakunnille Suomessa.

Tänä kesänä yhteistyötä tehdään Myyrmäessä 8.–10.7. pidettävillä herättäjäjuhlilla, joille odotetaan jopa 40 000 kävijää. Kaupunki tukee juhlia noin 100 000 eurolla.

Kaupunginjohtaja Nenonen puhuu juhlien aattoseuroissa ja aikoo muutenkin olla juhlilla mukana. Hänen mielestään juhlat ovat tilaisuus tehdä kaupunkia tutuksi tuhansille uusille ihmisille.

– Kun muualta Suomesta edelleen muutetaan tänne pääkaupunkiseudulle, meidän toiveemme on tietysti se, että juhlavieraiden joukossa olisi tulevia vantaalaisia, Nenonen sanoo.

Hän toivoo myös nykyisten vantaalaisten löytävän juhlille.

– Luulen, että juhlat sopivat vantaalaiseen mentaliteettiin hyvin. Kun olen osallistunut Vantaalla jumalanpalveluksiin, olen huomannut, että aktiivisuus on suurta. Se kertoo siitä, että ihmisillä on pohjalla usko suurempiin asioihin. Ehkä se kertoo myös vantaalaisesta yhteisöllisyydestä.

Halutaan kokoontua yhteen myös Jumalan sanan ääreen.

Herättäjäjuhlien teemana on Kahden maan kansalainen. Kari Nenosen mielestä se sopii erinomaisesti Vantaalle, jossa vieraskielisen väestön suhteellinen osuus on Suomen korkein. Monikulttuurisuus on ollut Vantaalla arkea jo kauan, mutta niin ovat myös sen herättämät kielteiset reaktiot.

– Voimakas maahanmuutto ei tietenkään ole ongelmaton asia ja tiedän, että se herättää monenlaisia tunteita. Toivon, että me suomalaiset oppisimme suhtautumaan tähän normaalina ilmiönä, koska sitä se tänä päivänä on, Nenonen sanoo.

Nenonen sanoo ymmärtävän-

sä ihmisten huolen näinä korkean työttömyyden ja epävarman taloudellisen tilanteen aikoina. Kuitenkin hän toivoo, että muutos osattaisiin nähdä mahdollisuutena ja tulijat voimavarana suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Juurtumisvaihe on totta kai aina haasteellinen, ja toivoisin, että siinä voitaisiin tukea niin, etteivät tulijat ajaudu väärälle polulle. Mitä avoimemmin ja ennakkoluulottomammin me pystymme heihin suhtautumaan ja mitä paremmin osaamme viestiä, mitä uusilta suomalaisilta edellytetään, sitä helpompaa kanssakäyminen on.

Talous on viime aikoina ollut tiukilla niin kaupungilla kuin monessa vantaalaiskodissakin. Nenonen ei kuulemma jaksaisi kaupunginjohtajan tehtävissä, jos ei uskoisi parempaan tulevaisuuteen.

– Toivon, että löydettäisiin kansallinen yhteisymmärrys.

Meidän täytyy pystyä pärjäämään kansainvälisillä markkinoilla, ja se edellyttää sopimista ja uhrauksia. Kaikki mukaan näihin talkoisiin, siitä se uusi nousu lähtee, hän sanoo.

Vantaalaisia Nenonen rohkaisee pitämään huolta itsestään ja läheisistään.

– Vaikka elämäntilanne olisi vaikeakin, toivon, ettei kukaan heittäytyisi epätoivoiseksi ja antaisi oman elämänsä valua hukkaan. Aina on toivoa.

Kaisa Halonen

3

Tässä ja nyt

Hans v. Schantz

Vähän kuin isosisko Sofia Heino, isonen: ”Olen tänä kesänä isosena kuudetta kertaa. Oma rippileirini oli kiva kokemus.

Leirillä sai miettiä syvällisiä, leikkiä ja olla iloinen kaikista teinimurheista huolimatta. Tuli sellainen olo, että näiden ihmisten ja aiheiden kanssa voisi viettää enemmänkin aikaa.

Isosiskoni taivutteli minut mukaan isoskoulutukseen, joka kestää Rekolan seurakunnassa kaksi vuotta. Leirillä jokaisella isosella on oma pieni ryhmä, jonka kanssa luetaan Raamattua ja keskustellaan. Isoset myös suunnittelevat leirin iltaohjelmat ja vetävät leikkejä ja kilpailuita.

Isonen on isonen koko ajan, ei vain iltaohjelmissa ja ryhmätöissä. Minulle on tärkeintä viettää aikaa leiriläisten kanssa ja jutella kaikesta. Ajattelen, että olen vähän kuin isosisko.

Ensimmäisenä leiripäivänä on aina vähän jännitystä ilmassa, koska ihmiset eivät vielä tunne toisiaan. Viimeisenä päivänä tilanne on jo aivan toisenlainen. Tuntuu ihmeelliseltä, kuinka kaikki ovat alkaneet luottaa toisiinsa. Jokaisella leirillä meistä on tullut lopulta tosi tiivis ryhmä.”

Saara-Maria Pulkkinen

Sofia Heino on isosena Rekolan seurakunnan Kuntokallion rippileirillä 11.–17.6.

4 Antero Harju

Vivamon Raamattukylä Raamatun kertomuksia esittävä teatteri

9.–11.6. • 15.–17.6. • 4.–5.8. • 12.–13.8. klo 11 Marian Miekka klo 13 Johannes, ukkosenjylinän poika 14.–17.7. • 20.–22.7. • 24.–25.7. klo 13 Palava pensas Liput: 13 €, molemmat näytelmät 19 € Vivamontie 2, 08200 LOHJA Var.: puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.     



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki.

Hiekkaharjun muistomerkkiin kerätään nimiä Sisällissodassa kaatuneita punaisia halutaan muistaa Suomen juhlavuonna.

Hiekkaharjussa on Suomen sisällissodassa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden punaisten muistomerkki. Muistomerkin paljastustilaisuudessa elokuussa 1949 siunattiin 68 silloin tiedossa ollutta vainajaa, mutta muistomerkkiin ei liitetty heidän nimiään.

Kun Suomi ensi vuonna täyttää 100 vuotta, vantaalaiset työväenjärjestöt ovat käynnistäneet hankkeen muistomerkin uudistamiseksi. Hankkeessa mukana oleva Vantaan seurakuntien luottamushenkilö Markku J. Jääskeläinen teki yhteisessä kirkkoneuvostossa aloitteen, jossa pyydetään seurakuntien apua.

– Rovasti Otto Weckström siunasi vainajat, joten nimien pitäisi olla tallessa. Olisi hienoa, jos voisimme saada vainajista listan, jossa on syntymä- ja kuolinajat. Toivon myös, että seurakunnat osallistuisivat uudistetun muistomerkin paljastamiseen, kun sen aika tulee, Jääskeläinen sanoo.

Tapa, jolla nimet muistomerkin yhteyteen kirjataan, ei ole vielä selvillä. Voi olla, että perinteisen muistolaatan sijasta tai sen lisäksi kerätään tietoja nettiin. Jääskeläisen mukaan hanketta valmisteleva toimikunta on pohtinut yhteistyötä vantaalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa on siunattu 68 vainajaa, mutta ei ole varmaa tietoa, moniko on haudattu paikalle. Tikkurilan punakaartin 242 jäsenestä sai sodassa surmansa tai katosi Viljo Sohkasen keräämien tietojen mukaan 79.

Osa kuoli taisteluissa, osa ammuttiin ja osa kuoli vankileirillä.

Tikkurilassa taisteltiin punaisten ja saksalaisten välinen taistelu 12.4.1918. Tuona päivänä Tikkurilassa kaatuneita punaisia on sotasurmaprojektin nimitiedostossa 24 ja seuraavana päivänä yksi. Ainakin osa heistä on haudattu Hiekkaharjuun. Taistelussa kaatuneiden määrää on vuosien varrella arvioitu suuremmaksikin.

Jääskeläisen kaipaamien tietojen selvitystyö on seurakunnissa aloitettu.

Pauli Juusela

Kirkkoon aurinkopaneelit

Pyhän Annan lastenkirkko.

Lastenkirkkoa tutkitaan lisää

Uusi

lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Itä-Hakkilassa sijaitsevan Pyhän Annan lastenkirkon rakennetutkimukset jatkuvat kesän aikana.

Lisätutkimuksia sisäilmaongelmien selvittämiseksi tehdään alapohjarakenteissa ja väliseinäliitoksissa, koska tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ei ole saatu täyttä selvyyttä ongelmiin.

Tavoitteena on, että lisätutkimukset saataisiin tehtyä kesäja heinäkuun aikana ja korjaukset elokuussa. Jos rakennuksen yläkerrasta ei löydy uutta korjattavaa, voidaan rakennuksen tilanteesta pyytää terveysviran-

omaisten lausunto. Sen jälkeen yläkerran käyttöönotto voisi olla mahdollista.

Seurakunnan toive on, että ensi syksyn aikana ainakin yläkerta saataisiin turvallisesti käyttöön kasteperheitä ja yksittäisiä tilaisuuksia varten. Kirkkoherra Hans Tuomisen mukaan vakituinen kerhotoiminta aloitetaan syksyllä Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla. Itä-Hakkilan iltapäiväkerho aloittaa vuokratilassa Kolohongan ostoskeskuksessa.

Pauli Juusela

Hämeenkylän kirkko saa kesäkuusta lähtien osan energiaansa auringosta. Kirkon katolle asennettiin viime viikolla kaksikymmentä 1,7 neliömetrin kokoista aurinkopaneelia. Ne kattavat sähköteholtaan noin kolmen kerrostalokaksion energiantarpeen.

Kellot pois tapulista Pyhän Laurin kirkon korjaustyöt etenevät nyt kellotapuliin.

Kellotasanteen lattiapalkit ja ikkunaluukut uusitaan ja ovet maalataan museoviraston hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Kirkon kellot siirretään 13.6.–19.9. väliseksi ajaksi pois tapulista ja niiden sijasta soitetaan Pyhän Laurin kappelin kelloja.

5

Väitellään

Metsiä suojellaan ihan riittävästi, Jussi Päivinen!

Kehitysjohtaja Jussi Päivinen Metsähallituksen Luontopalveluista uskoo metsässä kulkemisen voimaan.

Metsät ovat meille vihreää kultaa eli Suomen talous nojaa edelleen paljolti metsiin.

– Pitää paikkansa. Välillä oli toisenlaiset ajat, mutta nyt metsien merkitys taloudelle on vahvistumassa, kiitos biotalouden. Biopolttoaineen ja pakkausmateriaalien valmistus ovat aloja, joilla menee hyvin. Metsien hyödyntäminen edellyttää sitä, että puun tutkimukseen ja uusien käyttötapojen löytämiseen panostetaan.

Suomessa on paljon puita, mutta vähän metsää.

– Pitää osittain paikkansa. Sellaisia metsiä, joissa on eri-ikäisiä puita ja myös lahopuita, on vähemmän, mutta kyllä Suomessa tosiaan puuta riittää.

– Metsiä on käytetty eri aikoina eri tavoin ja se vaikuttaa siihen, mitä siellä kasvaa. Silloin kun metsiä kaskettiin, ne olivat lehtipuuvaltaisempia.

Metsien monimuotoisuus ja muun luonnon monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä.

– Pitää paikkansa. Suomessa on noin 20 000 metsälajia. Monipuolisissa metsissä on myös monipuolisesti kaikenlaisia eläimiä ja kasveja.

Suurin osa Suomen metsistä on yksityisten ihmisten omistamia.

Metsät toimivat hiilinieluina ja hidastavat ilmaston lämpenemistä.

– Näin on. Toiseksi eniten metsiä omistaa valtio ja kolmanneksi eniten niitä omistavat metsäyhtiöt.

– Luonnonsuojelun näkökulmasta näin on hyvä, sillä monet yksityiset metsät eivät ole niin sanotusti kovin aktiivisessa käytössä. Puuntuotannon kannalta tämä taas ei ole niin hyvä juttu. Metsiin liittyvät poliittiset päätökset on taas helpompi toteuttaa valtion metsissä.

– Kyllä. Joskus ajatellaan, että suojellut metsät sitovat hiiltä huonosti, mutta oikeasti ne ovat siinä parhaita. Talousmetsien kohdalla on tärkeää, ettei varsinkaan runkopuuta kaadettaisi liian nuorena. Mitä isompana puu kaadetaan, sitä enemmän se on sitonut hiiltä.

Metsässä käveleminen tekee hyvää.

– Metsien terveysvaikutuksista on paljon tutkimustuloksia ja lisää tulee koko ajan. Metsähallitus on yrittänyt madaltaa metsässä liikkumisen kynnystä muun muassa siten, että ainakin kansallispuistoissa olisi helppo liikkua, vaikka ei olisi koskaan metsässä käynytkään. Niissä on merkityt reitit, opasteet ja tulentekopaikat.

Suomen metsät ovat hyvin hoidettuja.

– Se riippuu hoitajasta ja tavoitteista. Puuntuotannollisessa mielessä näin on, sillä metsiemme puuntuotantokyky on hyvä. Meillä on vahva metsänhoidon perinne. Joskus voisi sanoa, että metsiä hoidetaan vähän liiankin hyvin. Niistä tulee helposti yhden puulajin metsiä.

Hanna Antila

Metsissämme kasvaa vain kuusia ja mäntyjä.

– Suomalaisessa talousmetsässä kasvaa lähinnä kuusta ja mäntyä, mutta suojelluissa metsissä on toisin. Lehtipuita on pyritty saamaan lisää ainakin valtion metsiin. Kun metsässä on monia puulajeja, ne myös kestävät paremmin erilaisia tuhoja.

Suomessa metsää on suojeltu jo ihan riittävästi. Kyllähän meillä sitä riittää.

Paula Lehto

– Jos katsotaan kokonaisprosenttiosuutta, metsiensuojelu on ihan hyvällä tasolla. Jos taas katsotaan sitä, kuinka suuri osa Etelä-Suomen metsistä on suojeltu, niin vain muutama prosentti. Se on aivan liian vähän.

Kun metsässä on monia puulajeja, ne myös kestävät paremmin erilaisia tuhoja.

Kolumni

Uudistus ei aina ole parannus Koulut ovat päättyneet ja keskustelu yliopistojen pääsykokeista alkanut. Vahvoja mielipiteitä on alkanut sinkoilla ja kaikilla on selkeä kuva siitä, mitä pitäisi tehdä.

Paitsi minulla.

Lähtökohta on toki selvä: on kummallista, että nuori ensin pänttää ylioppilaskirjoituksiin ja sitten heti pääsykokeisiin. Pääsykokeen selvitettyään hän ei oikeastaan ylioppilastodistustaan juuri enää tarvitse. Kaksinkertainen vaiva niin nuorelle kuin järjestelmällekin.

Mutta mitä tehdä? Pudotetaan pääsykokeet pois? Pannaanko nuori siis tekemään koko hänen elämäänsä säätelevät ratkaisut lukion alussa, hädin tuskin 16-vuotiaana? Entä jos hänen mielenkiintonsa ohjautuukin jonnekin, jota hän ei aluksi tajunnut valita lukujärjestykseensä? Ovatko portit kiinni hänen edessään? Tai mitä tehdään niillä aloilla, joita kouluissa ei opiskella? On vaikea uskoa, että kouluaineet mittaavat kaikkia niitä taitoja, joita eri yliopistoaineissa tarvitaan. Entä jos on niin palava into opiskella jotakin muuta, että kouluaineet ovat harrastuksesta kärsineet?

Pudotetaan sitten ylioppilaskirjoitukset pois? Mutta riittääkö opiskelijan motivaatioksi koulussa pelkkä tiedonjano? Sellaisessa maailmassa olisi mukava elää, mutta totuus on, että pakollinen loppusuoritus pakottaa keskittymään opintoihin, ja jos mentäisiin pelkillä lukion päättötodistuksilla, ensimmäisten kurssien heikot arvo-

koen vakaasti siihen, että uudistus on aina parannus. Moni hanke on osoittautunut ongelmalliseksi ellei suorastaan haitalliseksi: hätiköinti ei ole merkki aktiivisuudesta.

Toivottavasti pääsykoeuudistusta ei nykäistä läpi pelkästä muuttamisinnosta. Nuorten en tahtoisi joutuvan uudistusinnon maksumiehiksi.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

”Pannaanko nuori tekemään koko hänen elämäänsä säätelevät ratkaisut lukion alussa?” sanat saattaisivat romuttaa myöhemmin ryhdistäytyneen teinin uran alkuunsa. Sellaista vastuuta omasta tulevaisuudestaan en haluaisi sälyttää 16-vuotiaalle.

Viime aikoina tapana on ollut suunnitella paperilla valtavia uudistuksia ja alkaa toteuttaa niitä saman tien, us-

6 Asumaan Senioritaloon?

HERÄNNÄISSEURAT

Info- ja keskustelutilaisuus lauantaina 18.6.2016 klo 14.00

Kulttuurikeskus Sofiaan Vuosaareen meren rannalle on avattu uudentyyppinen asumismahdollisuus. Sopii luterilaisille ja ortodokseille. Infotilaisuudessa Sofiaa esittelee isä Ambrosius.

Kysy lisää: Virpi Viitala, p. 0400–503 562, virpi.viitala@sofia.fi Kallvikinniementie 35 (ent. Kallvikintie 28) 00980 Helsinki www.sofia.fi

Rauhan Sanan SUVIJUHLAT 2016 “Herra on lähellä”

15.–17.7.16 Vantaan Energia Areena Rajatorpantie 23, Myyrmäki www.suvijuhlat.fi Radio Suvijuhlien aikana; www.lyrs.fi/seuraradio

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot. www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

To 9.6. klo 18 ”Halleluja, iloisin äänin”. Veisuuilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4; mukana Histan veisaajat.

La 11.6. klo 16.30 siioninvirsiseurat Lähetysjuhlilla Vihdin Kirkonkylässä. Puhujina A. Hirsto, J. Löytty ja M. Salmikangas, Veisuuveljet. Lähetysjuhlien ajan Vihdin Kirkonkylässä HerättäjäYhdistyksen ja herättäjäjuhlien esittelypiste.

Su 12.6. klo 15 Paavolan seurakuntakoti, Aittatie 1, Hyvinkää.

To 16.6. klo 18 ”Halleluja, iloisin äänin”. Veisuuilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4; mukana Herännäisnuorten kuorolaisia.

Ke 29.6. klo 18 Perinteiset juhannusseurat Enonkosken Rovastilassa. Bussikuljetus Loviisasta klo 8.00 ja Helsingistä Kallion kirkon edestä klo 9.00. Lisätied.

V-M Hynninen.

To 30.6. klo 18 ”Halleluja, iloisin äänin”. Veisuuilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4; mukana baritoni Jorma Hynninen.

TALKOOT herättäjäjuhlilla 8.-10.7. www.vapaaehtoistyo.fi/herattajajuhlat tai p. 044 422 0343; myös rakentaminen 4.-7.7. ja purku 10.-11.7. ILMOITTAUDU NYT!

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

KUN TARVITSET HAMMASLÄÄKÄRIÄ, MEHILÄINEN AUTTAA.

Eero Rantanen Vastaava hammaslääkäri

Anneli Lehto

Erikoishammaslääkäri, iensairaudet

Hanna Koskiniemi Hammaslääkäri

Satu Saltevo

Hammaslääkäri

Kaija Hiltunen

Erikoishammaslääkäri, protetiikka

Sami Rossi

Erikoishammaslääkäri, suu- ja leukakirugia

Helena Koskinen Hammaslääkäri

Sari Säilä

Hammaslääkäri

Pirjo KoskimoLautamatti

Erikoishammaslääkäri, protetiikka

Marja Hokkanen Hammaslääkäri

Helena Kuusama Hammaslääkäri

Soila Väisänen Hammaslääkäri

Päivi Masalin

Erikoishammaslääkäri, parodontologia, iensairaudet

Petra Hyvönen Hammaslääkäri

Kirsi Niemelä

Hammaslääkäri

Erja Wiberg

Hammaslääkäri

teksti Nina Riutta kuva Jani Laukkanen

H

eti aluksi Sami Helle haluaa tehdä selväksi, että asiat, joista tässä haastattelussa puhutaan, eivät ole bändin mielipiteitä, vaan täysin hänen omiaan.

– Koska muut bändissä eivät ole niin uskovaisia kuin minä.

Sitten hän jo hoputtaa.

– Anna tulla vaan kysymyksiä, minä vastaan niin hyvin kuin pystyn.

Sami on juuri palannut Ruotsin-reissulta ja on matkan tarkoituksesta hiukan salamyhkäinen. Sen verran hän kertoo, että matka liittyi musiikkiin ja Kovasikajuttu-elokuvan jatko-osaan. Elokuva ilmestyi neljä vuotta sitten, ja se kertoo Pertti Kurikan Nimipäivät -punk­ bändistä. Sami Helle on bändin basisti.

Viime vuonna Pertti Kurikan Nimipäivät voitti Uuden Musiikin Kilpailun ja pääsi edus-

Pekka Laine

Erikoishammaslääkäri, suu- ja leukakirurgia, professori

Martti Koskimo Hammaslääkäri

Johanna Rouhiainen Hammaslääkäri

Louda Peiponen Suuhygienisti

Tervetuloa hyvään hoitoon OmaHammaslääkäriin!

TIKKURILA | Kielotie 20 C, 2. krs.

Ajanvaraus: 010 273 8210* | Ajanvaraus verkossa: omahammaslaakari.fi * Soitto kiinteän verkon liittymästä 0,08 €/puh. + 0,06 €/min. Matkapuhelinliittymästä 0,08 €/puh. + 0,17 €/min.

Sami Helle tykkää siitä, että ylhäältä päin ei sanella, miten pitää uskoa.

Ei nörtti tamaan Suomea Euroviisuihin Wieniin. Sami Helteen ja bändikavereiden elämä oli sen jälkeen ”aika hurlumheitä”.

– Meillä oli faneja ympäri Eurooppaa, ja meitä haluttiin haastatella joka puolelta. Se oli aikamoista ruljanssia tässäkin talossa, jossa olen töissä.

Sami myöntää, että oli hirveä pettymys, kun finaalipaikkaa ei Euroviisuissa tullut.

– Tuntui siltä, että petimme ne suomalaiset, jotka äänestivät meidät kisoihin. Mutta Euroviisut ovat olleet meille tärkeimpiä bändin kanssa tehtyjä juttuja. Se nykäisi meidät kunnolla.

Olen miettinyt, että emme enää pysty petraamaan.

– Viime kesänä meitä vietiin joka paikkaan. Keikkoja oli paljon. Nyt on hiljaisempi kesä.

Pertti Kurikan Nimipäivät lopettaa tämän vuoden lopussa, kun Pertti jää eläkkeelle. Jäähyväiskeikka on joulukuussa Ta-

vastialla. Mutta Samilla on jo uusia musiikkiprojekteja tiedossa.

– Laulan bluesia, muuta en kerro.

Sami Helteen elämässä tuntuu hyvältä muukin kuin musiikki.

Hän käy ahkerasti Eirassa körttiläisten seuroissa. Körttiläisyys on yksi evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeistä.

– Körttiläisyys sopii minulle hirveän hyvin. Saan uskoa Raamattuun ja usko on vapaata. Joissakin uskonnoissa on rajoitteita, tässä ei ole.

Seuroissa Sami kokee saavansa olla rennosti. Niissä lauletaan Siionin virsiä ja pidetään puheita. Voi olla hiljaakin ja vain kuunnella toisia. Tunnelma on Samin mielestä perhemäinen ja lämmin.

– Körttiläisyydessä ei sanota ylhäältä päin, miten pitää uskoa, tai että pitää uskoa siihen, mitä sanotaan.

7

– On suuri kunnia päästä puhumaan Vantaan herättäjäjuhlilla kahdeksan minuuttia viisauksia, Sami Helle sanoo ja naurahtaa.

vaan körtti Ennen kuin Sami alkoi liikkua körttipiireissä, hän koki olevansa hukassa. Samin veli Ville kuoli vuonna 2000 auto-onnettomuudessa. Samana vuonna myös hänen isäpuolensa kuoli. Sami menetti kaksi tärkeää ihmistä.

– Siitä alkoi henkinen alamäki. Veljen kuoleman jälkeen olin hirveän ailahtelevainen, enkä saanut oikein mistään kiinni.

Nelisen vuotta sitten Sami osallistui kehitysvammaisten kirkkopyhään, joka järjestettiin Kotkassa. Sen reissun jälkeen mieli muuttui.

– Kaipasin yhteisöllisyyttä ja Jumalan läsnäoloa. Kaipasin ihmisiä, joille voin aidosti puhua tunteistani. Kun menin eka kerran körttiläisten yhteisöön, huomasin, että kaipuuseeni vastattiin.

Sami sanoo, ettei hänellä enää ole huolen häivää, koska Jumala ohjaa häntä oikeaan suuntaan.

Hän tietää myös sen, ettei kaikilla ihmisillä ole samanlaisia kokemuksia, ja että olotila vaihtelee.

– Joskus ihmisellä voi olla vaikea suhde Jumalan kanssa, ja joskus hyvä niin kuin minulla tällä hetkellä on. Jumalan kanssa on vähän samaa kuin parisuhteessa: välillä on vaikeaa ja välillä on hyvää.

Pertti Kurikan Nimipäivät -bändin taival alkoi vuonna 2009. Pertti kysyi Sami Hellettä punkbändiin basistiksi.

– Minä olin aluksi, että hei haloo! Mitä musaa se on? Mutta sitten sanoin, että kyllä rupean.

Jos Samia on ottanut jokin asia päähän, sen on voinut päästellä ulos bändissä soittaessa.

– Meille punk on sitä, että pystymme kehitysvammaisina kertomaan asioista. Kehitysvammaisten piireissä on alettu uskaltaa sanoa asioita ääneen, kun me olemme bändinä vähän pot-

kineet ovia auki. Pitää uskaltaa taistella omien oikeuksien puolesta.

Sami on soittanut vuodesta 1998. Hän on erityismusiikkikoulu Resonaarin ensimmäisiä oppilaita.

– Soitin ekana pianoa, sitten rumpuja ja sitten bassoa. Basso on minun soittimeni, mutta olen ruvennut soittamaan myös trumpettia. Se on maailman ihanin soitin.

Työpaikka Samilla on Lyhty-yhdistyksessä, joka tarjoaa työpajatoimintaa kehitysvammaisille aikuisille.

– Tämä työpaikka on siitä kiva, että ohjaajat antavat meidän tehdä, mitä haluamme. Se on kehitysvammaisalalla aika erikoista. Yleensä ohjaajat sanovat, että nyt tehdään näin ja näin.

Sami ei ole salaillut elämänkatsomustaan työpaikalla.

– Kerran sanoin yhdelle työkaverille, että olen körtti ja hän

kuuli minun sanovan nörtti.

Näytin hänelle sitten netistä, mikä on körtti. Juttelimme siitä ja sitten hän tajusi.

Kuka?

Sami Helle, 43, on Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen basisti. Muusikkona Lyhty-yhdistyksessä. Asuu Helsingissä tukiasunnossa.

Seurustelee. Kotoisin Kuopiosta.

Mitä?

Puhujana Vantaan herättäjäjuhlilla la 9.7. klo 18.30 iltaseuroissa Myyrmäen urheilupuiston juhlakentällä.

Motto? ”Tee toiselle niin kuin haluat itsellesi tehtävän.”

Musiikki ja körttiläisyys ovat tällä hetkellä tärkeimpiä asioita Sami Helteen elämässä.

– Ilman musiikkia en olisi kestänyt kaikkia vaikeuksia. Musiikki antoi elämään sisältöä.

Körttien seuroihin olennaisena osana kuuluu virsien laulaminen. He käyttävät omaa Siionin virret -virsikirjaa. Sami Helle pyytää seuroissa melko usein laulettavaksi virren numero 302, joka alkaa sanoilla ”Isiltä perinnöksi me saimme oman maan ja kutsun heidän työtään arjessa jatkamaan”.

– Siionin virret puhuttelevat minua enemmän kuin tavalliset virret. Siionin virret lohduttavat, kun on huono päivä, ja silloin kun on hyvä päivä, ne kannustavat vielä lisää. T

8

Oikeus ikääntyä omana itsenään Hemmi Palm syntyi Suomeen, jossa homous oli rikos ja sairaus.

Onneksi maailma voi muuttua. teksti Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

E

n ole valinnut tätä identiteettiä, mutta sen kanssa pitää tulla toimeen.

Näin toteaa eläkeläinen Hemmi Palm, jonka elämänkulkuun on vaikuttanut se, että hän on paitsi romani myös homo. Kun Palm 68 vuotta sitten syntyi, homoseksuaalisuus oli sairaus ja rikos. Toisaalta tällaisilla seikoilla ei ollut vaikutusta nuoren Hemmin elämään, sillä koko asiaa ei ikään kuin ollut olemassa siinä ympäristössä, missä hän kasvoi.

Palm on Pohjois-Karjalas-

sa asuneen romaniperheen esikoislapsi. Myöhemmin siteet sukuun ja romanikulttuuriin ovat katkenneet.

– Romanikulttuuri on hyvin perhekeskeinen ja jokaisen pitää tuottaa jälkeläisiä. Vanhempien kunnioittaminen on tärkeää. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei voi puhua kuin korkeintaan omanikäisten kanssa, Palm selittää.

– Vanhempieni kanssa en koskaan puhunut seksuaalisesta identiteetistäni, mutta uskon, että he aavistivat totuuden. Kun kävin vanhempieni luona, ilmassa leijui kysymys, mikä olen.

Olenko jotenkin vammainen tai

henkisesti kuin lapsi, kun minulla ei ollut perhettä.

Iäkkäämpiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia yhdistää se, että he ovat joutuneet usein salaamaan todellisen minänsä.

Hemmi Palm ymmärsi jo murrosiässä olevansa homo, muttei uskaltanut puhua asiasta kenellekään. Ensimmäinen seurustelusuhde hänellä oli vasta yli parikymppisenä, kun hän asui jonkin aikaa Ruotsissa. Kun Palm palasi vanhempiensa luokse Suomeen, hän masentui ja vaipui psykoosiin.

– Uskon, että ympäristönvaihdos jotenkin laukaisi sen. Sain hoitoa, mutten uskaltanut kertoa lääkärille mitään identiteetistäni vaan keksin lääketokkurassa, että minulla on ollut suhde vanhempaan naiseen ja että vanhempani ovat erottaneet meidät.

Myöhemmin Palm muutti

Helsinkiin. Muita seksuaalivähemmistöön kuuluvia tai ylipäätään ihmisiä, joiden seuras-

sa olisi voinut olla avoimesti oma itsensä, oli silti vaikea löytää. Palm ei ole koskaan ollut ih-

Näkymätön vähemmistö Setan Helsingissä kokoontuvassa Sateenkaariseniorit-ryhmässä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat käydä läpi elämänhistoriaansa. Setalla on myös Yhdenvertainen vanhuus -projekti, joka pyrkii lisäämään muun muassa vanhusten parissa työskentelevien tietämystä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta.

Projektipäällikkö Outi Tjurinin mukaan moni ei tule edes ajatelleeksi, että vanhakin ihminen voi kuulua seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Syyt näkymättömyyteen löytyvät lähihistoriasta.

– Papalta saatetaan yhä ky-

syä vaimosta sen sijaan, että kysyttäisiin kumppanista tai puolisosta. Tai jos iäkäs mies laittaa mekon päälle, se voidaan kuitata vanhuuden höperyytenä eikä sukupuoli-identiteetin ilmaisuna, Tjurin havainnollistaa.

Esimerkiksi Ruotsissa on myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuja palvelutaloja. Outi Tjurin pitää ideaa kannatettavana, mutta muistuttaa, se ei vielä riitä.

– Yksi sellainen palvelutalo vaikkapa Helsingissä ei kuitenkaan palvelisi koko joukkoa. Yhdenvertaisuuden kehittäminen ja vähemmistön omat palvelut eivät saa sulkea toisiaan pois.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

mutta uskonnollisuus ja seksuaalisuus tuntuu vaikealta yhdistelmältä. Kristillisyydestä Palm haluaa sanoa muutaman sanan.

– Raamatussa ne kohdat, joissa puhutaan homoseksuaalisuudesta, eivät kuvaa tasavertaista parisuhdetta.

– Evankelisluterilaista kirkkoa kiitän siitä, miten se on tullut homoseksuaaleja vastaan, on sateenkarimessujakin. Vapaat suunnat tulevat jälkijunassa, mutta kyllä sielläkin tapahtuu jo muutosta.

Hemmi Palmille Pride-viikkoon osallistuminen on perinne. Tänä vuonna Pride-kulkueessa on ensi kertaa sateenkaarisenioreiden rekka.

minen, joka viihtyisi esimerkiksi ravintoloissa tai baareissa, vaan on elänyt hiljaista, vaatimatonta elämää.

Vuonna 1976, kun Seta perusti hengellisiin kysymyksiin keskittyneen Malkus-ryhmän, Palm meni toimintaan mukaan.

– Olin silloin 28-vuotias. Siellä sain kertoa itsestäni ja vahvistaa identiteettiäni. Löysin sieltä myös kumppanin, jonka kanssa elin 26 vuotta, hänen kuolemaansa asti.

Hengelliset asiat olivat Palmille tuttuja jo aiemmista elämänvaiheista. Hänen vanhempansa kuuluivat luterilaiseen kirkkoon, mutta alkoivat käydä helluntaiseurakunnassa, kun Hemmi oli murrosiässä. Myös hän kävi kasteella, mutta totesi myöhemmin, ettei se yhteisö ollut hänen paikkansa.

Nykyään hänen suhteensa hengellisyyteen on ristiriitainen.

Hengelliset asiat mietityttävät,

Kuusi vuotta sitten Hemmi Palm löysi uuden kumppanin. Nyt hän viettää eläkepäiviä Helsingissä, kuuntelee musiikkia ja äänikirjoja, tekee Äiti Teresa -peittoja, käy kävelyllä ja on mukana Helsingin seudun erilaiset oppijat -yhdistyksen toiminnassa. Myös runot ovat hänelle tärkeitä.

Palm käy myös Setan Sateenkaariseniorit-ryhmässä. Hänestä on hyvä, että senioreille on oma ryhmänsä, sillä homoyhteisössäkin on paineita olla nuori ja kaunis.

– Meillä on takana valtavasti elettyä elämää, johon on kuulunut myös psyykkisesti kuormittavia vaiheita. Olemme kokeneet samankaltaisia asioita. Yhdessä olemme voimakkaita ja voimme ajaa asioitamme.

Vanheneminen sinänsä ei huoleta Palmia vaan se, että joutuisi toisten armoille. Saako silloin olla oma itsensä? Miten kumppania kohdellaan? Tätä hän mietti jo silloin, kun hänen edellinen kumppaninsa oli sairaalahoidossa. Palm kävi häntä katsomassa ja syöttämässä.

– Paperilla en ollut hänen omaisensa. Hoitajat olivat kyllä hyviä ja ystävällisiä. He antoivat minun käydä henkilökunnan ruokalassa syömässä.

Maailman muuttamisessa Hemmi Palm luottaa asiallisen tiedon voimaan. Kun hän oli nuori, tietoa homoudesta ei ollut saatavilla, toisin kun nyt.

– Tieto on tärkeää. Toisaalta mikään ei korvaa sitä, että jokin asia tulee lähelle. Kun se onkin vaikka oma poika, joka on homo, niin asiaa pitää todella ajatella. 1 • Helsinki Pride 27.6.–3.7.

• Pe 1.7. klo 18 Sateenkaarimessu Kallion kirkossa ja sen jälkeen Pride-pikadeitti seurakuntatilassa.

• La 2.7. klo 13 Senaatintorilta lähtevässä Pride-kulkueessa mukana ensi kertaa sekä kirkon että sateenkaariseniorien rekat. Kansalaistorin Puistojuhlassa klo 14 alkaen paikalla pääkaupunkiseudun seurakuntien työntekijöitä, Konttikirkko ja Pomppukirkko.

Antti Kari, 39, on Sotungin kyläyhdistyksen puheenjohtaja 35 %

40 %

Pääkaupunkiseutulainen

Sotunkilainen

Olen asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla, nämä kunnat ovat minulle ikään kuin samaa. Kasvoin Espoon tuomiokirkon kupeessa Muuralassa mukavalla omakotitaloalueella.

Siellä rämmittiin pitkin metsiä vanhempien kauhuksi. Opiskeluajan loppupuolella asuin vähän aikaa myös Helsingissä.

Vantaan Maarinkunnaalle rivitaloon muutin vaimoni kanssa silloin, kun kummankin työpaikat olivat Tikkurilassa. Se oli viehättävä ympäristö, joka sopi siihen elämäntilanteeseen.

Kaikki palvelut olivat lähellä.

Kun jälkikasvua alkoi tulla, aloimme etsiä uutta kotia.

Se oli neljän vuoden projekti, jonka aikana koluttiin kaikki alueen kunnat Tuusulaa ja Porvoota myöten. Sitten löysimme Sotungista erään pariskunnan kesäpaikan, joka oli myynnissä. Ostimme sen ja rakensimme paikalle uuden talon. Olen vähitellen tutustunut ihmisiin erityisesti kyläyhdistyksen kautta. Pyrimme siihen, että kylämiljöö ja luonnon monimuotoisuus säilyisivät täällä. Pidän tästä paikasta ja porukasta.

25 % Yleissuomalainen Sekä minulla että vaimollani on juuret Kotka-Hamina-seudulla. Isäni mökki on Hangossa, sielläkin vietämme aikaa. Työssäni Senaatti-kiinteistöillä matkustan ympäri Suomea.

Hanna Antila

Kysyn vaan

Miksi Vantaalle pitäisi saada maauimala?

Vantaalla kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen, jolla halutaan saada Tikkurilaan maauimala vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei ole ensimmäisen kerta, kun asiaa joku ajaa. Miksi päätit ryhtyä toimeen nyt, kuntalaisaloitteen laatija Juha Järä?

– Juuri sen takia, että asia on ollut esillä niin kauan. Tuntui, ettei se etene ja aloin miettiä, että mikä tässä on.

– Olen sellainen ihminen, joka tarttuu toimeen, jos jotakin vaan voi tehdä. Mietin, mikä olisi oikea vaikuttamistapa ja päädyin tähän kuntalaisaloitteeseen. Jos 2 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista panee siihen nimensä, valtuuston on käsiteltävä asia.

Miten nimien keruu on lähtenyt käyntiin?

– Oikein hyvin. Nyt on jo tuhat nimeä koossa ja ainakin 3 000 täytyy saada. Toivon, että saataisiin vähän lisää kerääjiä.

Nimiä kerätään netissä, mutta myös ihan jalkatyötä tekemällä esimerkiksi tapahtumissa. Tikkurilan uimahallin kahviossa on myös lista.

Vantaan talous on tiukalla. Miksi maaui-

malaan kannattaisi nyt sijoittaa?

– Se palvelee ihmisiä vauvasta vaariin ja mummoon. Espoossa on maauimala, Keravalla on, Helsingissä on useita, vaikka siellä on merenrantaakin. Vantaalla uimapaikkoja on vähän. Kuusijärvelläkin on todella täyttä jo nyt, vaikkei ole vielä edes lomakausi.

– Kun rahoituksesta puhutaan, olen esittänyt, että tässä pitää huomioida kaikki vaihtoehdot: EU-raha, sponsorirahat, Veikkaus-rahat. En halua luoda vastakkainasettelua, mutta nyt kannattaisi miettiä, millaiset asiat oikeasti hyödyttävät vantaalaisia.

Onko Tikkurila mielestäsi ainoa ja paras paikka maauimalalle?

– Kyllä, Tikkurilan uimahallin vieressä on sille kompaktein paikka ja siellä on jo valmius maauimalalle.

Hanna Antila

10

11

Tavallisuuteensa heränneet On lohdullista ja vapauttavaa tyytyä omaan pienuuteensa.

Jos ajattelet näin, saatat olla körtti.

E

ihän ihmisellä aina nyt noin kamalaa ole, tokaisi eräs kollega Katariina Airakselle, kun he lauloivat yhdessä Siionin virsiä. Sama virsi ei Airaksen korvissa kuulostanut lainkaan synkältä vaan pikemminkin lohdulliselta: vaikka ihminen on pieni ja huono, armo on olemassa ja ulottuu häneen pyytämättäkin.

– Siionin virsissä ihmistä kuvataan esimerkiksi sellaisilla kielikuvilla, että ollaan vaivaisia tai maan matoja. Ymmärrän, että se saattaa ihmetyttää, mutta siinä on takana ajatus, että ihminen saa olla pieni ja saa tyytyä siihen.

Siionin virret ovat herännäisyyden eli körttiläisyyden lauluja – ja herännäisyys puolestaan yksi Suomen luterilaisen kirkon vanhoista herätysliikkeistä.

Katariina Airas on kansanmuusikko ja teologian opiskelija. Suden Aika -yhtyeensä kanssa hän on tehnyt Siionin virsistä kaksi levyä. Hän on myös mukana Vantaan herättäjäjuhlilla julkaistavalla Siionin tyttäret -levyllä, jossa naismuusikot esittävät naisten tekemiä Siionin virsiä.

Muusikkona Airas ihailee erityisesti Siionin virsien sävelmiä.

– Minusta ne ovat äärimmäisen hienoja. Taustalla on vanhoja koraaleita, mutta aikojen kuluessa eri paikkakunnilla muovautuneina niistä on tullut kansanmusiikkia, hän kertoo.

Körttiseuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja veisuu. Yhdessä lausuttuja rukouksia ei ole, vaan virret ovat rukousta. Niitä veisataan ilman säestystä ja yksiäänisesti. Säkeiden välillä pidetään pieni tauko.

– Minusta on mukava ajatella, että tauon aikana voi miettiä, koskettaako tämä säe juuri minua ja miksi se koskettaa.

Tekstit puhuttelevat eri ihmisiä eri tavoilla, Airas sanoo.

Jotkut, kuten Katariina Airas, kasvavat veisuuperinteeseen jo lapsuudenkodissaan. Nyt Airas välittää perinnettä omille lapsilleen.

– Minulle on rakas iltavirsi Maat, metsät hiljenneinä, ja laulan sitä usein lapsilleni.

Tässä yhtenä iltana kyllä mietin, että mitähän tuo 6-vuotias ajattelee, kun virren viimeisessä säkeistössä muistetaan murhemielellä, kuinka huono olen ollut. Toisaalta virsi kyllä loppuu armoon: ”synteineni mun helmaas olet sulkenut”.

teksti Kaisa Halonen kuva Hans v. Schantz

Airasta alkaa naurattaa, kun hän kertoo toisesta itselleen rakkaasta iltavirrestä. Siinä tunnustetaan häveten päivän virheet, synnit ja puutteet.

– Sen voi kuulla todella masentavana.

Olin hiljattain seuroissa, joissa oli iäkkäämpää väkeä, ja he halusivat veisata nimenomaan sen. Heistä virsi oli ihana ja toi lohtua. Siinä taas huomasin, että niin ne virren sanat puhuttelevat meitä eri lailla: joitakin lohduttaa, kun voi laulaa, että menipä huonosti tämäkin päivä.

– Ehkä ihmisiin yleensäkin vetoaa se, että voi samastua virren tunnetilaan ja saa siitä avun.

Oman vajavaisuuden korostamiseen liittyy Airaksen mukaan myös ajatus ihmisten tasavertaisuudesta.

– Me kaikki olemme samalla tasolla Jumalan edessä. Ei ole parempia tai huonompia kristittyjä, on vain meitä syntisiä, jotka yritämme pyrkiä kohti parempaa.

Päästetään välillä ääneen toinen körtti, Samuli Korkalainen, joka on pappi ja kanttori. Myös hän muistuttaa, että toisen yläpuolelle ei saa asettua – ei moraalisissa eikä hengellisissäkään kysymyksissä.

– Parannusta tehdään omista eikä naapurin synneistä. Jokaisella on oma taakkansa kannettavanaan.

Ihmisen pienuus on nyt tullut jokseenkin selväksi. Jumalasta sen sijaan ei oikein tiedä.

– Aika paljon seurapuheissa korostuu se, että Jumala on salattu. Hän ei ole ilmoittanut itsestään kaikkea, emmekä siksi voi tuntea häntä täysin. Ihmisen osa on nöyrästi ihmetellä ja myöntää se, että täällä maailmassa kaikkiin kysymyksiin ei tule vastauksia, Korkalainen kertoo.

– Kun Pyhän ympärillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, se tuo epävarmuutta ihmisen elämään. Meillä olisi halu olla varmempia, tietää enemmän ja kokea vahvemmin.

Mutta toisaalta se myös vapauttaa tarpeesta olla joka asiassa tietävä ja oikeassa. Puhkiselitetty Jumala olisi Korkalaisen mielestä tylsä tai ei ehkä Jumala ollenkaan.

Samankaltaisen epävarmuuden kanssa kamppaili myös herännäisyyden isä Paavo Ruotsalainen, joka puhui odottavasta uskosta.

– Paavon opetuksessa keskeistä oli se, että silloin kun Jumala ei näytä itseään eikä anna lohdutusta, on vain odotettava. Siitä tilasta ei saa lähteä itse ryntäi-

lemään pois. On odotettava, että Jumala on se, joka toimii.

Korkalaisen mielestä samoja kaikuja on nykykörttienkin puheessa.

– Usein sanotaan, että Jumalalla on omat aikataulunsa. Hän ei ole automaatti, joka toimisi napin painalluksesta. Nykyihmiselle se on vaikeaa, koska olemme tottuneet siihen, että pitäisi saada kaikki ja heti. Jumalan edessä on suostuttava siihen, että hänellä on meidän suhteemme omat suunnitelmansa.

Ikävöinti voi olla myös eräänlaista realismia. Katariina Airaksen mukaan silloin tunnustetaan se, että elämä voi olla raadollista ja joskus tapahtuu asioita, jotka meidän oikeustajumme mukaan ovat väärin. Tapahtumien takana on kuitenkin suurempi totuus, joka on meiltä piilossa.

– Jumala on salattu ja niin kuuluukin olla. Ikävä nousee sen tunnustamisesta, ettemme voi omistaa tietoa, Airas sanoo.

Hänelle epävarmuus on oikeastaan myönteinen asia. Saa epäillä, saa haparoida. Kun totuutta ei voi omistaa, sitä ei voi muillekaan tuputtaa.

– Voi vain elää toivon ja uskon varassa ikävöiden sitä, mikä ehkä koittaa.

Herätysliike, herännäisyys, herättäjäjuhlat. Herätys-sana taitaa monen mielessä yhdistyä telttakokouksiin, kielillä puhumiseen tai äkilliseen uskoontulemiseen. Samuli Korkalainen nyökyttelee. Hän on kuullut tämän ennenkin.

Hänen mukaansa vanhat suomalaiset 1700–1800-luvulla syntyneet herätysliikkeet, joihin herännäisyyskin kuuluu, ymmärtävät hengellisen herätyksen hyvin eri tavalla kuin angloamerikkalainen herätyskristillisyys, joka on saanut luterilaisessa kirkossa jalansijaa 1960-luvulta lähtien.

– Vanhojen liikkeiden puhe herätyksestä ei ole koskaan ollut aggressiivista evankeliointia ja uskonratkaisun vaatimista, sellaista ”Ota Jeesus vastaan henkilökohtaisena vapahtajanasi”. Se, mihin herännyt on perinteisesti herännyt, on hänen oma syntisyytensä ja ymmärrys siitä, että hän tarvitsee Jumalaa, Korkalainen sanoo.

– Sitä kuvaa aika hyvin Paavo Ruotsalaisen neuvo mennä Kristuksen eteen ja sanoa: ”Minä olen suuri syntinen, sinä Herra kuulut olevan syntisten auttaja, voi jos armossa katsoisit puoleeni”. Herätyksen suunta ei ole niin päin, että minä valitsen Jumalan, vaan päinvastoin.

Heräämisessä on kyse oman tavallisuuden tajuamisesta, miettii Katariina Airas.

Kun sen tajuaa, tajuaa myös, että parannus lähtee itsestä eikä toisten osoittelemisesta.

– Sekin pitäisi nähdä positiivisena asiana. Sehän tarkoittaa tosiasioiden tunnustamista. On helpottavaa, ettei tarvitse olla täydellinen eikä suorittaa kaikkea täydellisesti. Saa avoimesti olla sellainen kuin on.

Palataan vielä veisuuseen, sillä se on sekä Airaksen että Korkalaisen mielestä körttihengellisyyden ytimessä. Korkalainen tosin varoittaa, että seuraveisuu saattaa ensi alkuun olla tyrmääväkin kokemus.

– Mutta kun siihen on tottunut, se on rauhallisuudessaan mahtavaa. Seuraväki hengittää yhdessä. Parhaimmillaan syntyy kokemus, että veisuu kannattelee jokaista yksittäistä veisaajaa.

Puheiden ja veisuun vuorottelusta koostuvat körttiseurat koskettavat Korkalaista yksinkertaisuudellaan ja maanläheisyydellään. Sellaisina ne ovat lepopaikka ja vaihtoehto kiireelle, metelille ja vaatimuksille.

Airas suree sitä, että niin monet suomalaiset tuntuvat vieraantuneen yhdessä laulamisen perinteestä. Ei yksinkertaisesti enää uskalleta laulaa.

– Kuitenkin jokaisessa ihmisessä soi musiikki. Meidän ihmisten välillä on yhteys ja se on ihan hirveän helppo saavuttaa niin, että lauletaan yhdessä – jokainen omalla äänellään ja tavallaan. Tulee hyvä mieli ja rauhallinen, tasapainoinen olo, kun ollaan samassa tilassa ja hengitetään ja veisataan samaan rytmiin.

– Minusta se tuo meidät lähelle Jumalaa. Se sanaton ja näkymätön yhteys, joka meillä on toisiimme, on Jumalasta lähtöisin, ja sen voi kokea laulamalla yhdessä. T • Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen urheilupuistossa. Samuli Korkalainen puhuu su 10.7. klo 14 alkavissa päätösseuroissa. Juhlat ovat kaikille avoimet ja niille on vapaa pääsy.

• Katariina Airas esiintyy Siionin tyttäret -konsertissa su 10.7. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Samuli Korkalainen esiintyy Kuule minua – körttivirsi kohtaa keskiajan kirkkolaulun -konsertissa yhdessä Vox Silentiin kanssa la 9.7. klo 22.30 Pyhän Laurin kappelissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

12.6.

Kirkoissa puhutaan Jumalasta, joka etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi.

”Näin on taivaassa. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin 99 hurskaasta.”

(Evankeliumi Luukkaan mukaan 15:7)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana tuntematon mystikko Englantilaisen kristillisen mystiikan kulta-aika oli 1300-luku. Nykyään tuon ajan tunnetuin mystikko on aikanaan tuntemattomaksi jäänyt mestari, joka on kirjoittanut kirjat Tietämättömyyden pilvi ja Yksityisen opastuksen kirja.

Ne on suomentanut Paavo Rissanen.

Kirjat on kirjoitettu 1370-luvulla. Ne ovat sisäisen hiljaisen rukouksen ja meditaation oppaita. Kirjoittaja neuvoo etsimään Jumalaa ajatusten, tunteiden ja opinkappaleiden takaa rakkauden ja kaipauksen avulla.

Hän on vaikuttanut moneen nykyiseen rukouksen ja meditaation opettajaan, muun muassa Thomas Mertoniin ja Thomas Keatingiin. Myös monet zen-opettajat tuntevat hänet.

Kuuntele kaipaustasi Mieti yksi sana, joka ilmaisee syvintä kaipaustasi. Kiinnitä sitten rukouksessa mielesi siihen.

Jumalan voi tavoittaa tässä elämässä vain rakkauden ja kaipauksen, ei ymmärryksen tai tiedon kautta. Näin väitti 1300-luvulla Englannissa elänyt nimeltä tuntemattomaksi jäänyt mystikko. Hänet tunnetaan parhaiten kirjastaan Tietämättömyyden pilvi, jonka hän kirjoitti nuorelle oppilaalleen. Tämä nuori mies oli ilmeisesti munkki, joka aikoi ryhtyä elämään erakon yksinäistä elämää.

Miehen aie ei ollut kummallinen tuon ajan Englannissa. Erakkoelämä ja hengellisyys elivät uutta kukoistustaan satavuotisen sodan, talonpoikaiskapinoiden ja mustan surman aikana. Tietämättömyyden pilven kirjoittaja opastaa nuorta ystäväänsä tutkimaan sisäisiä vaikuttumiaan ja miettimään, onko hänen kokemansa kutsumus aito.

Hän kehottaa oppilastaan kääntymään suunnitelmansa kanssa rohkeasti Jumalan puoleen: ”Kohota sydämesi Jumalan puoleen nöyrää rakkautta tuntien. Keskity häneen, älä hänen lahjoihinsa. Käännä ajatuksesi pois kaikesta muusta, niin että vain hän vaikuttaa mielessäsi ja tahdossasi.”

Oikea päätös syntyy kyllä aikanaan.

Oppaamme radikaalin ohjeen voisi kiteyttää näin: Jos etsit Jumalaa, käännä katseesi pois kai-

kesta muusta. Unohda itsesi ja mielitekosi. Älä mieti sitä, mitä haluaisit olla. Jätä sekin, mitä olet tehnyt tai haluaisit tehdä tai mitä sinulle on tehty. Älä mieti edes Jumalan hyviä tekoja tai hänen suopeuttaan. Älä ala muistella Kristuksen kärsimystä tai kuolleista nousemista tai neitsyt Mariaa. Älä kuuntele enkelten siipien havinaa. Älä myöskään ala juuri nyt pelastamaan ketään.

Kaiken tuollaisen Tietämättömyyden pilven kirjoittaja kehottaa sinua unohtamaan silloin, kun haluat etsiä Jumalaa kaiken takaa.

Kirkkainkaan äly ei tavoita Jumalaa. Jumalan teot voit kyllä tunnistaa, mutta et Jumalaa itseään. Hän on verhoutunut tietämättömyyden pilveen. Siksi kirjan kirjoittaja neuvoo sinua jättämään kaiken älyllisen ajattelun ja suuntaamaan rakkautesi ja kaipauksesi häneen, jota et voi ajattelullasi tavoittaa. Vain kaipaavan rakkauden terävät nuolet voivat läpäistä pilven, jonka sisälle Jumala on kätkeytynyt.

Kaipausharjoitus • Varaa vartin verran aikaa.

Etsi rauhallinen paikka, istuudu ja hengitä rauhallisesti. Anna ajatustesi tulla ja mennä ilman että takerrut niihin tai vastustat niitä.

• Sano sisimmässäsi: ”Tässä olen, sinä olet, Jumalani.

Kaikki minussa kaipaa sinua. Kuuntelen kaipaustani puoleesi.”

• Jos voit kiteyttää kaipauksesi yhteen sanaan, tee niin. Istu hiljaa, hengitä, toista sanaa mielessäsi ja kokoa kaikki sen alle. Vähitellen tämä sana kokoaa sinut ja luo yhteyden tilan sisällesi.

Paradoksi on, että et voi puristaa mistään tuota rakkautta ja kaipausta Jumalaa kohtaan. Kaipaus on jo sinussa, niin kaikki mystikot sanovat. Rukous ja meditaatio ovat herkistymistä tähän kaipaukseen.

Mutta miten virittää sielun sisäinen antenni? Oppaamme sanoo, että pelkkä sydämesi halu ja paljas pyrkimys riittävät.

Entä sitten kun tuhannet ajatukset ryntäävät mieleesi heti, kun asetut aloillesi? Tietämättömyyden pilven kirjoittaja antaa vain yhden neuvon: Mieti yksi lyhyt sana, joka ilmaisee syvintä kaipaustasi. Kiinnitä sitten mielesi siihen.

Hän ehdottaa sanoja ”Jumala” (God), ”Rakkaus” (Love) tai ”Olla” (Be). Jokainen voi löytää oman rukous- ja meditaatiosanansa. Sen sanan alle voi koota kaikki muut ajatukset ja unohtaa ne. ”Kiinnitä se sana sydämeesi äläkä luovu siitä mistään hinnasta. Se sana on sinulle keihäs ja kilpi, vallitsipa ylläsi sota tai rauha.”

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 9.6.–7.7.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys 1.6.–7.8. p.

050 573 6313, jätä yhteystietosi nauhalle, hakunilan.diakonia@ evl.fi tai käy kirkkoherranvirastossa jättämässä yhteystietosi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Pihakahvila ti 14.6. klo 9.30–12.

Muualla Pihapelejä ja -leikkejä perheille ma

13.6. klo 9.30–11.30 Håkansbölen

Avioliittoon kuulutettu Jukka Antero Helminen ja Riitta Sirja Niemi, Tino Juuso Tapani Jääskeläinen ja Jenni Maarit Linnakoski.

Hautaan siunattu Risto Pellervo Viljakainen 85 v, Anneli Tellervo Suonsilta 84 v, Kimmo Ilmari Hakasalo 82 v, Hannu Väinö Ensio Rantanen 71 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. Hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla kesällä ti klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu ja Kuntokallio I -rippikoululeirin konfirmaatio su 12.6. klo 10 Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja kanttori.

Jäätelöbaari ti 14.6., 21.6. ja 28.6. klo 16.30–18 kirkon etupihalla. Baarista voi ostaa 50 sentillä tuutin, puikon tai mehujään. Viilentävän herkun kanssa voi jäädä nauttimaan kesästä kirkon pihalle ja tapaamaan niin vanhoja kuin uusiakin tuttuja.

Messu ja Enä-Sepän rippikoululeirin konfirmaatio su 19.6. klo 10. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja kanttori.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 25.6. klo 10 sään salliessa kirkon pihamaalla. Jaakko Kara, Matti Hyry ja kanttori.

Apostolien päivän messu su 26.6. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja kanttori.

Messu ja Lehtoniemen rippikoululeirin konfirmaatio su 3.7. klo 10.

Miika Koistinen, Jaakko Kara ja kanttori.

Messu ja Anjalan rippikoululeirin konfirmaatio su 3.7. klo 13. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja kanttori.

Pihaseurat ke 6.7. klo 18 kirkon pihamaalla. Jäätelötarjoilu. Kesäillanvietoissa kahvitellaan, kuullaan puheita ja lauletaan yhdessä. Näissä seuroissa sana on vapaa. Mukana seurakunnan työntekijöitä.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolantie 9 Kenian lähetyspiiri to 16.6. klo 11.

Mukana kirkkoherra Jukka Nevala.

Vieraana Mongoliassa lähetystyötä tehnyt Jarkko Vähäsarja.

Muualla Pihaseurat ke 15.6. klo 18 Pähkinä-

Kastettu Nooa Veeti Juhani Luukkonen, Lauri Henrik Stefan Järvinen.

Avioliittoon kuulutettu Susanna Krista Inkeri Kauppinen ja Juuso Markus Henrikki Issakainen, Jonna Helena Nykänen ja Juho Eemeli Kemppainen, Maarit Susan Virtanen ja Mika Kristian Ihamäki.

Hautaan siunattu Manu Antero Ruski 85 v, Paula Näykki 80 v, Pauli Tapani Ahokas 65 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 3103459. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys 1.6.–31.8. klo 11–12 p.

050 5736376.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit kesällä keskiviikkoisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Halleluja, iloisin äänin -yhteislauluillat to 9.6., 16.6. ja 30.6. klo 18.

Tule harjoittelemaan herättäjäjuhlia varten körttivirsiä. Kanttorit Airi Saloniemi, Ursula Hynninen ja Noora Hultin. Mukana ovat 9.6. Histan veisaajat, 16.6. Herännäisnuorten kuoro ja 30.6. Jorma Hynninen.

Perhekerho pe 10.6. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 12.6. klo 10. Sanna Heikurinen, Marja Vainikka, Airi Saloniemi. Kirkkokahveilla Olavi Hartikainen kertoo Venäjällä tekemästään vankilatyöstä.

Iltarukousryhmä ke 15.6., 22.6., 29.6. ja 6.7. klo 18 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Vanhemman väen kesäkerho to 16.6. ja 7.7. klo 13 seurakuntasalissa. Mukana Saana Tourunen ja Risto Auvinen.

Päivärippikoulun konfirmaatio la 18.6. klo 11.

Holma 1 -rippikoulun konfirmaatio la 18.6. klo 14.

Messu su 19.6. klo 10. Vesa Ruokonen, Marja Vainikka ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Juhannusjuhla korsolaisille pe 24.6. klo 18–20 kirkon sisäpihalla. Ohjelmassa lipunnosto, musiikkia, yhteislaulua ja pientä purtavaa.

Ilmoittautumiset 20.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Holma 2 -rippikoulun konfirmaatio su 19.6. klo 14.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 25.6. klo 10. Marja Vainikka ja Ursula Hynninen.

Messu su 26.6. klo 10. Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen. Kirkkomehut.

Punkaharju 1 -rippikoulun konfirmaatio la 2.7. klo 11.

Hommissa

Puistokerho-ohjaaja Eija Hyytiäinen ”Kaikki kolme lastani kävivät aikoinaan Hakunilan seurakunnan päiväkerhossa. Kerran minua pyydettiin sijaiseksi kuopukseni kerhoon. Työ tuntui mukavalta, ja halusin jäädä alalle. Myöhemmin hankin alan koulutuksen.

Lapsityön kuulumisia löytyy Hakunilan seurakunnan nettisivuilta. Sivujen kautta voi tilata sähköpostiinsa uutiskirjeen, jossa kerrotaan lapsille ja perheille tarjolla olevasta toiminnasta.

Kesäkuun alkupuolella seurakunnan lapsityö järjestää puistokerhoja leikkipuistoissa, joihin perheet voivat toki kokoontua muutenkin. Kerhoihin ovat tervetulleita eri-ikäiset lapset, vauvoista pikkukoululaisiin, mutta vanhempiensa tai jonkun muun aikuisen kanssa. Kerhoihin ei tarvitse ilmoittautua.

Puistokerhoja pidämme me seurakunnan lastenohjaajat. Kerhot kokoontuvat ulkona, ja niissä leikitään yhdessä. Tutustumme myös piha-leikkeihin ja -peleihin. Leikkipuistoissa voidaan tietenkin leikkiä niiden välineillä. Hakunilan kartanon nurmikentällä ei ole leikkivälineitä, mutta siellä voidaan pelata jalkapalloa tai olla hippasilla, kisata keppihevosilla ja jahdata saippuakuplia.

Kerhoissa syödään ulkona pientä välipalaa. Tilanteesta riippuen tarjolla on ainakin mehua, keksejä ja kahvia.”

Ulla-Maija Vilmi

Puistokerho perheille • to 9.6. ja 16.6. klo 9.30–11.30 Vaaralan Talkookentällä, Harjunreuna 16 • ma 13.6. klo 9.30–11.30 Håkansbölen kartanon nurmialueella, Vuorilehdontie 6 • ti 14.6. klo 9.30–11.30 Rajakylän Pallopuistossa, Maratontie 28 b

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila pe 10.6. ja 17.6. klo 9–12. Leikkejä, askartelua ja aamukahvit.

Messu su 12.6. klo 10. Seppo Hartikainen, Riikka Jäntti.

Kesäkahvit tiistaisin 23.8. asti klo 13–14.30.

Messu su 19.6. klo 10. Seppo Hartikainen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Ei messua la 25.6. Tervetuloa messuun Hakunilan kirkkoon klo 12.

Messu su 26.6. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti.

Ei messua su 3.7. Tervetuloa Hakunilan kirkkoon rippileiriläisten konfirmaatiomessuun klo 12.

Kastettu Stanislav-Niko Betko, Siiri Karoliina Ikonen, Inna Elsa Helena Kangasniemi, Emilia Helmi Johanna Kinnunen, Vilma Linnea Nikulainen, Malene Regina Aurea Rantanen.

rinteessä Anna-Kaisa Mörttisellä, Lammasrinne 4 A. Pihaseurat ke 22.6. klo 18 Hämeenkylässä Tuula Mösöllä, Santamäentie 23 D 12.

Pihaseurat ke 29.6. klo 18 Hämeenkylässä Ulla Rosbergilla, Santamäentie 7 A 4.

Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kesäkahvit kesäkuussa torstaisin klo 13–14.

City-rippikoulun konfirmaatiomessu su 12.6. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Jouko Saari, Justus Kivimäki, Emma Perälä, Rasmus Simell, Juha Paukkeri.

Perhekerho ke 15.6. klo 9–14. Tule silloin kun sinulle sopii. Päivän aikana sytytämme kynttilän hartaushetkessä klo 9.30, askartelemme, laulamme, leikimme ja kahvittelemme 1–2 e / perhe. Mikroaaltouuni käytettävissä ruuan lämmitykseen. Tarjolla keittolounas 2 e yli 7-vuotiaille.

Hankasalmi 1 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 18.6. klo 11.

Tiina Palmu, Liisa Juusela, Liisa Pietilä, Juha Paukkeri.

Holma 1 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12. Vesa Häkkinen, Nina Häkkinen, Emma Perälä.

Messu la 25.6. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Messu su 26.6. klo 12. Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Saarna Jari Araneva.

Hankasalmi 2 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 2.7. klo 11. Auli Hynninen, Arttu Vauhkonen, Riikka Jäntti.

Holma 2 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 3.7. klo 12. Harri Nurminen, Margit Hakamäki, Rasmus Simell, Riikka Jäntti.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 5.7. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Tule saamaan tietoa, vinkkejä arjessa selviytymiseen ja keskustelutukea muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Kokoontumiset aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille alkaa syyskuussa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kuukauden ikäisiä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja lapsityönohjaaja Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

kartanon nurmialueella, Vuorilahdontie 6. Tarjolla mehua ja keksejä.

Puistokerho perheille ti 14.6. klo 9.30–11.30 Rajakylän Pallopuistossa, Maratontie 28 b.

Puistokerho perheille torstaisin 9.6. ja 16.6. klo 9.30–11.30 Vaaralan Talkookentällä, Harjunreuna 16.

Lapsille paljon tilaa leikkeihin, yhteistä toimintaa ja kahvittelua.

Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Körttejä radiossa Myyrmäessä 8.–10.7. vietettävien herättäjäjuhlien tunnelmaan pääsee radion välityksellä jo ma 4.7. aamupäivällä, jolloin juhlien radioasema Körttiradio aloittaa lähetyksensä.

Pääkaupunkiseudulla ja netissä kuuluva Körttiradio lähettää Vantaata ja herännäisyyttä esitteleviä ohjelmia sekä körttihenkistä musiikkia. Iltaisin kuullaan seurapuheita aikaisemmilta herättäjäjuhlilta.

Körttiradion taajuus on 107,4 MHz. Linkki radion nettilähetykseen löytyy osoitteesta herattajajuhlat.fi.

Helsingin Sydänsairaalassa syyskuusta lähtien: • sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset • pallolaajennushoidot • rytminsiirrot

Pääset tutkimuksiin ja hoitoihin julkisen palvelun hinnoilla.

Jonottamatta.

TEE NÄIN: Pyydä lääkäriltä lähete, jossa ilmoitat käyttäväsi vapaata hoitopaikan valintaa.

Lähete osoitetaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan / Helsingin Sydänsairaala

Voit varata ajan myös erikoislääkärin yksityisvastaanotollemme Helsingissä numerosta 050 573 6875 (klo 8-18) tai www.helsinginsydansairaala.fi Saat yksilöllisen hoitosuunnitelman yhdellä vastaanottokäynnillä.

Helsingin Sydänsairaala Oy Saukonpaadenranta 2, 3. krs, B-siipi

www.helsinginsydansairaala.fi Sairaanhoitajan puhelinpalvelu 050 400 8469

U USI A V I R S I Ä 79 UUTTA VIRTTÄ – TUTUSTU ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA UUSIIN VIRSIIN

Vuosi 2016 tuo virsikirjaan 79 Kirja­ uutta virttä. Kirja pajan kustantama Suo­ laadukas, Suo messa kotimaisista materiaaleista valmistettu virsi­ kirjamallisto sisältää lisävihkon uudet virret.

Martin Lönnebo

Rukoushelmet

Rukoushelmet yhdistävät vuosisatais­ ta rukouksen perinnettä ja rukoilijan nyt­hetkeä. Helmien kanssa rukoile­ minen on käden ja silmän meditaa­ tiota, joka johtaa uskon ytimeen.

16,90 (19,90)

Patrik Hagman

1690

Vastarintausko

Virsikirjan lisävihko 2016

Vasta ilmestynyt Virsikirjan lisävihko sisältää 79 uutta virttä nuoteilla ja sointu­ merkinnöillä. Koko 115 x 99 mm, 210 s.

8,50 (9,90) Kysy tarjous isommasta määrästä.

8 50 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Kirkkovirsikirja

Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansimateriaalia, neljä väriä. Kirkonkuva­ ja tekstipainatus mahdollinen kanteen.

Koko 115 x 199 mm 19,90 (24,50) Kysy tarjous isommasta määrästä.

19

Maailmassa, jossa vallitsee tehok­ kuuden, kilpailun, ahneuden ja kuluttamisen kulttuuri, tarvitaan vasta­ voimaa, jotta eriarvoistuminen ja lii­ kakulutus saadaan pysäytettyä. Miten kristityn tulisi elää ollakseen merkkinä vaihtoehtoisesta kulttuurista? Kun perinteinen poliittinen vaikuttaminen ei auta, on aseiksi otettava alkukirkon esimerkin mukaisesti kärsivällisyys, nöyryys ja vieraanvaraisuus. Lähtö­ kohtana on henkilökohtainen muutos, joka leviää esimerkin voimalla.

22,90 (26,90)

90

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

22

90

Rukoushelmet Lasiset Reilun kaupan rukoushelmet.

12,00

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

1200

puh. 020 754 2350

15

Seurakunnissa tapahtuu 9.6.–7.7.

Sini Pennanen

– Kirkkorakennuksen ulkopuolisista asioista ihmisiä kiinnostaa eniten vuonna 1960 Bodom-järvellä surmattujen hauta, tietää Pyhän Laurin kirkon opas Tea Yli-Perttula.

Kesätöissä kirkossa ja kappelissa Pyhän Laurin kirkon kesäopas pääsee kokemaan ihmisvilinän ja nauttimaan hiljaisuudesta.

koulunkäyntiään, opiskelulleni tuli sopiva hetki. Henkiset ja hengelliset asiat ovat lähellä sydäntäni.

Kun Tea Yli-Perttula aloitti kesäkuun alussa toisen kesänsä oppaana Pyhän Laurin kirkossa, paikka tuntui kovin tutulta, kuin kodilta. Siitäkin, mitä kaikkea työ toisi tullessaan, saattoi tietää jotakin.

Viime vuonna kesäkuu oli aika hiljainen, ehkä säittenkin takia. Heinä–elokuulla kävijöitä oli paljon enemmän.

– Valtaosa kirkossa kävijöistä on paikallisia ihmisiä, jotka tulevat nauttimaan kirkon hiljaisuudesta. Monet käyvät haudoilla ja poikkeavat ehkä myös kirkkoon muistelemaan läheistään, hiljentymään ja rauhoittumaan.

Arki-iltapäivisin ihmisiä kävi kirkossa myös konfirmaatio- ja vihkiharjoituksissa sekä kastetoimituksissa. Joidenkin torstain päivämusiikkikonserttien ja barokkifestivaalin aikaan kirkko täyttyi ihmisistä.

Matkailijoissa oli kotimaisten lisäksi pohjoismaalaisia ja eurooppalaisia. Kaukaisimmat turistit tulivat Australiasta, Intiasta, Kiinasta ja Japanista.

– Mieleeni on jäänyt ranskalainen piispa. Hän liikkui siviilivaatteissa ja hänen tulkkinaan toimi suomalainen sukulais-

Kirkkohistorian opinnoissaan Tea Yli-Perttula on kuunnellut keskiajan kirkkoja tutkineen Markus Hiekkasen luentoja. Niiden pohjalta on selvää, mikä Pyhän Laurin kirkko on historiallisena paikkana ja matkailukohteena.

– Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Se on rakennettu 1450- ja 1460-lukujen välissä. Se on samaa sarjaa Sipoon, Porvoon, Pernajan ja Pyhtään keskiaikaisten kirkkojen kanssa.

Rakentajan nimeä ei tiedetä. Häntä kutsutaan Pernajan mestariksi.

Pernajan mestarin tunnusmerkki on 28-jakoinen kuoriholvi. Sitä ei enää ole Pyhän Laurin kirkossa vuoden 1893 tulipalon ja kirkon korjauksen jäljiltä.

Ihmisiä tulee tutustumaan kirkkoon tipoittain, yksitellen tai pieninä ryhminä.

Viime kesänä Yli-Perttula huomasi, että oli tilanteita, joissa ei oikein tiennyt, miten toimia: jatkaako aikaisemmin tulleiden kanssa vai vaihtaako välillä kieltä uusien tulijoiden mukaan.

Tänä kesänä kokeillaan opastuksia myös organisoidummin. Niitä tarjotaan maanantaisin ja tiistaisin kello 14. Pyhän Lau-

Messu su 3.7. klo 10. Vesa Ruokonen

ja Ursula Hynninen. Kirkkomehut.

Arki-illan ehtoollinen ke 6.7. klo 18 kirkossa. Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Suljettu 6.–17.6. ja 4.–15.7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Muualla Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen

urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

poika. Kirkossa piispa halusi olla rauhassa ja rukoilla.

Työpäivänsä aikana opas on enimmäkseen paikallaan sisäänkäynnin läheisyydessä. Hän kertoo tulijoille, kuka on. Jos joku haluaa, hän kertoo kirkosta.

– Vaikka olin valmistautunut oppaan tehtävään, viime vuonna tuli aluksi paljon kysymyksiä, joihin en tiennyt vastausta. Kaikista kirkkorakennuksen yksityiskohdista ei kyllä mitään varmaa tietoa ole olemassakaan, toteaa Tea Yli-Perttula.

Kesän mittaan hän jatkoi perehtymistään kirkon ja Helsingin pitäjän kirkonkylän vaiheisiin. Kirkko-oppaan tehtävään hänellä onkin mitä mainioin tausta.

Vaikka hän on alkujaan suomenkielinen tuusulalainen, hän opiskeli matkailualaa Paraisilla ruotsiksi. Sitten hänestä tuli lentoemäntä 11 vuodeksi. Sen jälkeen hän ryhtyi opiskelemaan teologiaa.

– Tuli halu kehittää itseään ja testata, riittävätkö rahkeet opiskeluun vielä aikuisiällä. Kun poikani oli aloittelemassa

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Diakonian ruskamatka Kuusamoon

18.–23.9. Hinta 550 e / 2hh. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Kastettu

Oskari Seppo Jaakoppi Riutta, Jesse Kasper Raudaskoski, Iisa Hanna Máijá Pieski, Aada Leena Aurora Lindqvist, Anttoni Matias Lamminmäki, Väinö Veikko Israel Haapaniemi,Hilma Hellevi Emilia Lappalainen, Jooa Matti Alexander Näveri, Niilo Onni Nestori Kärkkäinen,Moona Linnea Ahola.

Avioliittoon kuulutettu Erno Tapani Haapakoski ja Jenni Katariina Rasanen, Tero Matti Antero Hänninen ja Jaana Sofia Inkeri Lyyra.

Hautaan siunattu Mirja Annikki Lakoma 95 v, Inkeri Tellervo Stenberg 82 v, Risto Ilari Tamminen 80 v, Birgit Marita Holmberg 67 v, Keijo Tapani Raassina 59 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14. rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook:

rin kappeliin pääsee oppaan kanssa perjantaisin kello 17.

– Viime vuonna kappeli jäi vähälle huomiolle. Kävin siellä joidenkin yksittäisten ihmisten kanssa. Sekä kirkko että kappeli ovat pyhiä paikkoja. Kirkko on monenlaisen toiminnan paikka ja kappeli on rauhan tyyssija.

Oppaan työssä myönteinen yllätys Tea Yli-Perttulan mielestä on sen monipuolisuus. Siihen tuovat oman lisänsä kahdenkeskiset keskustelut ihmisten kanssa.

– Kaikkia ei kiinnosta historia. Mutta kun ihmisellä on surua tai muuta mietittävää, hän voi haluta jutella siitä rauhassa jonkun kanssa. Sellaiset kohtaamiset tuntuvat tärkeiltä.

Hän on valmistautunut hyvin koko kesän kestävään työhönsä.

– Viime kesänä en päässyt työni takia yhteiselle lomamatkalle perheeni kanssa.

Nyt teimme perhematkan ennen työkauteni alkua toukokuussa.

Ulla-Maija Vilmi

Opas vastaa kysymyksiin ja esittelee Pyhän Laurin kirkkoa kotimaisilla kielillä ja englanniksi kesä–elokuussa ma–pe klo 12.30–20. Opastukset ma ja ti klo 14 kirkossa ja pe klo 17 Pyhän Laurin kappelissa.

Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ke ja to klo 11–14, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset 5.9. asti ti klo 9–11 Rekolan kirkolla. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 9.6. klo 13. Keskustellaan, rukoillaan ja luetaan Raamattua.

Messu su 12.6. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin.

Elämysmaalaus ma 13.6. klo 11–13.

Yläovet auki ma 13.6. ja 20.6. klo

18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Silmukkasiskot-ryhmä keskiviik-

koisin klo 9.30.

Anna savelle uusi muoto -työpaja ke

15.6. klo 12–14.

Keskikesän hemmottelusauna nai-

sille ke 15.6. klo 17. Tule nauttimaan koivuntuoksuisesta saunasta, luonnosta kerätyistä hauteista ja huuhteista sekä kevyestä iltapalasta. Pieni jumppahetki ennen saunaa haluk-

16

Seurakunnissa tapahtuu 9.6.–7.7.

Musiikkia 9.6.–10.7.

Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

• Hurmaavia aamuja – suvisia säveliä klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Mikael Konttinen, laulu, ja Antti Vuori, saksofoni ja kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Paula Viitanen

Torstai 9.6.

Viitasen Piia laulaa Energia Areenalla.

Perjantai 10.6.

• Laulaen kesään -konsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa. Paula ja Matti Rankalan laulukurssilaiset. Hengellistä musiikkia ja liedejä. Säestäjänä Jussi Miilunpalo.

Tiistai 14.6.

• Kuningatar Kristiina taiteiden suojelijana – musiikkia Rooman hovista klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Minna Nyberg, sopraano, Tiina Ahola-Erola, barokkiviulu, Minna Tuhkala, barokkiviulu, Lea Pekkala, barokkisello, Niklas Mellberg, luuttu ja barokkikitara, ja Tilman Gey, cembalo.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 16.6.

Tanja Ahola

• Soittajina ja laulajina luostareissa ja hoveissa klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Iina Katila, urut, ja Nina Fogelberg, sopraano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sunnuntai 3.7.

• Cembalokonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Marju Riiskamp Virosta. D. Buxtehuden, J. J. Frobergerin, H. Pachelbelin, D. Scarlattin ja G. Muffatin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 7.7.

• Kesäpäivän barokkia klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Julia Tamminen, cembalo, ja Johanna Kilpijärvi, viola da gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Kahden maan kansalainen -konsertti klo 16 Tikkurilan uudella torilla, Asematie 7.

Jaakko Löytty, Ilona Gill, Antti Vuori ja Houseband sekä kansainvälisiä artisteja.

Perjantai 8.7.

Jukka Perko soittaa jazzia Pyhän Laurin kirkossa.

Torstai 23.6.

• Jazzmusiikkia saksofonille ja vibrafonille klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Jukka Perko, saksofoni, ja Panu Savolainen, vibrafoni. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 30.6.

Matteus Pentti

• Athina – helleenien hengessä klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Duo Zorbas. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Varrella virren klo 19.30 Myyrmäen kirkossa. Vantaan seurakuntien kirkkokuorot. Virsiä barokkiin, romantiikkaan, modernismiin ja viihteen kielelle sovitettuina. Ohjelma 10 e.

• Vielä mä toivon – matkamiehen iltarukous klo 19.30 Energia Areenalla. Jaakko Löytyn tekemä musiikillinen kokonaisuus. Kuoroa johtaa Hanna-Mari Hapuli ja soitinyhtyettä Olli Seikkula.

• Raota portti – luottamukseen ja ikiaikaiseen turvaan klo 19.30 Kivistön kirkossa.

Suomalaisen miehen suomalainen rukous. Korson Mieslaulajat. Johtajana ja solistina Pekka Itkonen. Ohjelma 10 e.

• Mammat ja Papat -treffit körttijuhlilla klo 21.30 Energia Areenalla. HowManyMothers-lauluyhtye ja Papas no Mamas -yhtye. Ohjelma 10 e.

• Histan veisaajat: Remontti klo 21.30 Myyrmäen kirkossa. Histan veisaajien konsertti avaa oven uuden, vanhan, uusvanhan ja vanhasta uudistuvan virren työmaille. Ohjelma 10 e.

Lauantai 9.7.

• Siunaa koko maailmaa – lasten ja perheiden konsertti klo 11.30 Energia Areenalla. Lapsikuorolaisia, Mari Torri-Tuominen, Taika-Petteri ja Pekka Laukkarinen trio.

• Kuorokonsertti klo 20 Myyrmäen kirkossa. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro ja mieskuoro Veisuuveljet. Konsertin osana kuullaan Jukka Kankaisen Rukoushetki päivän päättyessä, esilaulajana Esa Ruuttunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Syntisen virret -konsertti klo 20 Energia Areenalla. Viitasen Piia, Yona, Eero Raittinen ja Jaakko Löytty. Artistit esittävät lauluja, jotka ovat tai voisivat olla virsiä. Liput 15 e / 10 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Ennakkoon lippuja voi ostaa juhlien aikana juhlatorilta nuorisotyön kojulta. Ovilta lippuja saa rajoitetusti. Ryhmävaraustiedustelut: nuoriso@h-y.fi.

• Aholansaari Sinfonietta -konsertti klo 20.30 Hämeenkylän kirkossa. Kapellimestarina ja klarinettisolistina Jyri Nissilä. Ohjelma 10 e.

• Kuule minua – körttivirsi kohtaa keskiajan kirkkolaulun klo 22.30 Pyhän Laurin kappelissa.

Lauluyhtye Vox Silentii ja Samuli Korkalainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntai 10.7.

Jaakko Löytty esiintyy Tikkurilan torilla ja Energia Areenalla.

• Siionin tyttäret – levynjulkistuskonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Katariina Airas, Laura Airola, Maija Karhinen, Johanna Korhonen, Venla Lankinen, Liisa Matveinen ja Liisa Pesonen. Klassinen kohtaa kansanmusiikin. Uudistettuja naisten Siionin virsiä. Ohjelma 10 e.

kaille. Lisätietoja irma.liljestrom@ evl.fi tai p. 050 553 8459.

Kesäajan Open doors – Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Vormsin leirin konfirmaatiomessu la 18.6. klo 10. Laura Leverin, Lauri Kiviranta.

Piispala 1 -leirin konfirmaatiomessu la 18.6. klo 14. Ben Ahlroos, Lauri Kiviranta.

Kuntokallio 1 -leirin konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin.

Messu su 26.6. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin.

Takakonttikirppis ti 28.6. klo 18 kirkon parkkipaikalla. Sateen sattuessa sisätiloissa. Pöydän / parkkiruudun varaus 5 e. Myynnissä kahvia / teetä, pullia ja grillimakkaroita. Tarjoilun tuotto ja pöytämaksut alueen asukkaiden hyväksi diakonian kautta. Varaukset viimeistään 21.6. irma. liljestrom@evl.fi tai p. 050 553 8459.

Messu su 3.7. klo 10. Eveliina Ojala, Noora Hultin.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan silmukat -käsityöryhmä to 9.6. klo 17.

Kuntoa kesäksi -liikuntaryhmä to 9.6. ja 16.6. klo 17.45. Kunto tai kunnottomuus, ikä, paino tms. ei tässä ryhmässä ole esteenä. Jokainen tekee sen, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Alkuverryttelyn lisäksi säästä ja porukasta riippuen tuolijumppaa ja kävelyä sauvoilla tai ilman.

Seniorikahvila ma 13.6. klo 13.

Kaiken kansan kesäkahvila keskiviikkoisin klo 10–12 kesäkuussa.

Rento yhdessäolon paikka, pientä tarjoilua, grilli kuumana. Ensimmäinen makkara maksutta, toisesta pieni maksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla

Halleluja, iloisin äänin -yhteislau-

luillat to 9.6., 16.6. ja 30.6. klo 18 Korson kirkossa. Tule harjoittelemaan herättäjäjuhlia varten körttivirsiä. Muusikkovieraina 9.6. Histan laulajat, 16.6. Herännäisnuorten kuorolaisia ja 30.6. Jorma Hynninen.

Kanttoreina Airi Saloniemi, Ursula Hynninen ja Noora Hultin.

Kesäseurat ke 15.6. klo 18 Maarnilla, Kustaantie 20. Kahvit klo 18, seurat klo 18.30. Sään salliessa ollaan ulkona.

Lähetysyhdistys Kylväjän kesäseurat ke 6.7. klo 18 Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 67. Tarjoilu klo 18, ohjelma klo 18.30. Mukana Elsa Sysser ja hänen kaukasialainen työtoverinsa Ofelia sekä rovasti Olavi Peltola ja pastori Vappu Olsbo.

Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Perheiden kesäleiri 26.–28.8. Sammatin Elämännokassa. Ulkoilua, ohjelmaa, saunomista ja virkistävää yhdessäoloa. Aikuiset ja yli 12-vuotiaat 50 e, 2–12 -vuotiaat 30 e, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset perhetyön diakoni Siru Rantaselle 17.6. mennessä, p. 050 342 6155.

Kastettu Viljami Oliver Jokila, Timi Olavi Matikainen, Aapo Veikka Oskari Salminen.

Hautaan siunattu Martta Lahja Silkovaara 90 v, Anna

Kaisa Pekkala 80 v, Anatoly Tubolev 75 v, Anneli Kemppainen 71 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kesäopas paikalla ma–pe klo 12.30– 20. Ma ja ti klo 14 opastukset Pyhän Laurin kirkossa, pe klo 17 Pyhän Laurin kappelissa. Muina aikoina tilauksesta ryhmille.

Hurmaavia aamuja -konsertti to 9.6. klo 12. Mikael Konttinen, laulu, ja Antti Vuori, laulu, saksofoni ja kitara. Suvisia ja herkkiä sävellyksiä mm.

Lasse Mårtenssonilta, Pekka Simojoelta, Jaakko Löytyltä ja Juha Tapiolta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 12.6. klo 12. Johanna Jakonen, Janne Silvast, Samppa Laakso.

Kuningatar Kristiina taiteiden suojelijana – musiikkia Rooman hovista ti 14.6. klo 19. Minna Nyberg, sopraano, Tiina Ahola-Erola, barokkiviulu, Minna Tuhkala, barokkiviulu, Lea Pekkala, barokkisello, Niklas Mellberg, luuttu ja barokkikitara, ja Tilman Gey, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Soittajina ja laulajina luostareissa ja hoveissa to 16.6. klo 12. Iina Katila, urut, ja Nina Fogelberg, sopraano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päiväripari 2 konfirmaatiomessu la 18.6. klo 9.30. Jaakko Hyttinen, Sari Kamppi, Anita Salonen, Iina Katila.

Koivupuisto 2 konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12. Veikko Karhumaa, Heli Varstala, Samppa Laakso, Emilia Kuusisto.

Kopola 1 konfirmaatiomessu su 19.6. klo 15. Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso, Mika Ijäs, Sari Rajala.

Jazzmusiikkia saksofonille ja vibrafonille to 23.6. klo 12. Jukka Perko,saksofoni, ja Panu Savolainen, vibrafoni. Egberto Gismontin, Marcel Duprén ja Panu Savolaisen sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

Messu la 25.6. klo 12, Terhi Viljanen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso.

Messu su 26.6. klo 12. Heikki Leppä, Terje Kukk.

Athina – helleenien hengessä -konsertti to 30.6. klo 12. Duo Zorbas. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

Koivupuisto 3 konfirmaatiomessu la 2.7. klo 9.30. Terhi Viljanen, Iina Katila, Johanna Tuominen, Hanne Pekanpalo.

Kopola 2 konfirmaatiomessu su 3.7. klo 12. Kristiina Kartano, Iina Katila, Ella Tamminen.

Koivupuisto 4 konfirmaatiomessu su 3.7. klo 15. Satu Huttunen, Julia Tamminen, Reetta Leppänen, Joonas Vapaavuori.

Cembalokonsertti su 3.7. klo 19.

Marju Riiskamp Virosta. D. Buxtehuden, J. J. Frobergerin, H. Pachelbelin, D. Scarlattin, G. Muffatin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kesäpäivän barokkia to 7.7. klo 12.

Julia Tamminen, cembalo, ja Johanna Kilpijärvi, viola da gamba. Ohjelmassa J. S. Bachin, D. Buxtehuden, J. J. Frobergerin ja A. Kühnelin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

17

Seurakunnissa tapahtuu 9.6.–7.7.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Tikkurilan kesäperhekerho to 9.6. klo 9.30–13, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 11.6. ja 18.6. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 09 830 6302 Kahvila avoinna 22.6. asti ma–pe klo 10–14. Kesäolotila avoinna 28.6.–7.7. ti, ke ja to klo 10–14. Olotila suljettu 8.–31.7. Avoinna 1.8. alkaen ma–pe klo 10–14. p. 09 830 6223. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilasta 1950–1960-luvuilta esillä 26.8. saakka.

Messu su 12.6. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Satu Huttunen, Iina Katila.

Englanninkielinen messu su 12.6. klo 17. Worship service in English with Holy Communion. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.6. klo 18.

Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Messu su 19.6. klo 10. Päivi Helén, Johanna Jakonen, Iina Katila.

Vihdan tekemistä ti 21.6. klo 10–14.

Askartelua siivittää 1950–60-luvun kotimaisen iskelmämusiikki. Vihdan tekoon saa opastusta.

Messu su 26.6. klo 10. Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 29.6. klo 18. Terhi Viljanen, Terje Kukk.

Messu su 3.7. klo 10. Mirka Härkönen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 9.6. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Kesäperhekerho pe 10.6. ja 17.6. klo 9.30–13.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kesäperhekerho to 9.6. klo 9.30–13.

Lapsille ja aikuisille askartelua, ulkoilua, leikkiä ja laulua. Tarjolla välipala 2 e / perhe. Voit tulla ja lähteä niin kuin sinulle sopii.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät kesäkahvit – Colourful Morning Coffee pe 17.6. ja pe 1.7. klo 10–12. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time

together and make our own breakfast. More information deacon Toomas Takala tel. 050 347 4995 or toomas.takala@evl.fi.

Tammiston kerhohuoneisto

Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Kesäperhekerho to 16.6. klo 9.30– 13. Lapsille ja aikuisille askartelua, ulkoilua, leikkiä ja laulua. Tarjolla välipala 2 e / perhe. Voit tulla ja lähteä niin kuin sinulle sopii.

Muualla Koko perheen luontoretki Vantaan

Kuusijärvelle to 16.6. Kokoontuminen klo 12.15 Tikkurilan kirjaston pääovien edessä, Lummetie 4. Osallistujat maksavat omat bussilippunsa. Paluu klo 16. Ilmoittautumiset 14.6. mennessä Anna Elsilä p. 040 8473203, Irma Liljeström p. 050 553 8459 tai Toomas Takala p. 050 347 4995.

Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Kahden maan kansalainen -konsertti to 7.7. klo 16 Tikkurilan uudella torilla, Asematie 7. Jaakko Löytty, Antti Vuori ja Houseband sekä kansainvälisiä artisteja.

Kastettu

Valtteri Leo Matias Jääskeläinen, Rosanna Bea-Maria Seila, Viivi Olivia Keto, Pauliina Marja Elina Luoma, Hugo Armas Aarre Seppä, Thi Hoang Phuong Tran, Sira Susanne Lindroos. Annica Julie Isabella Huhtala, Alex Johannes Kovero, Pihla Ada Aurora Jääskeläinen, Emil Olavi Krogars, Alma Maija Oivi Ojalehto, Anton Emil Kalevi Lahtinen, Maia Lina Nikola Lindström, Joar Vilho Andreas Söderlund.

Avioliittoon kuulutettu

Aaron Peter Thomasson ja Päivi Tuulikki Haaranen, Janne Teodor Särkkä ja Eeva Johanna Mäki.

Hautaan siunattu

Tyyne Elin Lehtinen 95 v, Tuula Marketta Heino 75 v, Jukka Erkki Viinikka 64 v, Tommi Mikael Niemi 50 v, Elsi Mirjam Ettala 94 v, Sirkka-Liisa Penttilä 93 v, Sirkka Liisa Kiviö 84 v, Pentti Sakari Laaksonen 83 v, Teuvo Markus Kukkonen 65 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Avoinna 17.6. saakka ma– pe klo 9–15. Kesäaukioloaika 20.6. alkaen ma–pe klo 9–14, suljettu klo 11–11.30. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–12, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–12, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti ja pe klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15 sekä iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Laulaen kesään -konsertti pe 10.6. klo 18. Paula ja Matti Rankalan laulukurssilaiset. Hengellistä musiikkia ja liedejä. Säestäjänä Jussi Miilunpalo.

Messu su 12.6. klo 10. Pirkko Järvinen, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Sinikka Honkanen. Mukana messussa ja kirkkokahveilla nimikkolähettimme Saara ja Tomas Bengtsson Bangladeshista.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kesäcafé 1.6.–27.7. keskiviikkoisin klo 12–14. Kahvia ja teetä kotileivonnaisten kera. Grilli kuumana makkaranpaistoon. Vapaaehtoinen maksu.

Messu su 19.6. klo 10. Antti Isopahkala, Pirkko Järvinen, Kari Jerkku.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10. Mark Saba, Ritva Holma.

Sanajumalanpalvelus su 26.6. klo 10. Jere Hämäläinen, Ritva Holma.

Mannilan rippikoululeirin konfirmaatiomessu la 2.7. klo 12. Maari Santala, Sinikka Honkanen.

Konfirmaatiomessu su 3.7. klo 10.

Margit Helin, Sinikka Honkanen.

Konfirmaatiomessu su 3.7. klo 14.

Oili Karinen, Sinikka Honkanen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Kelttihenkinen iltamessu su 12.6. klo 18. Pirkko Järvinen, Sinikka Honkanen, messuryhmä. Messussa lauletaan uusia virsiä ja vaelletaan sään salliessa hiljaisuuden polulla.

Kivistön päiväriparin konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10. Jere Hämäläinen, Eveliina Pulkkinen.

Vaatevarasto avoinna to 7.7. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan

käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Lisätietoja p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Iltamessu su 3.7. klo 18. Tuula Paasivirta, Eveliina Pulkkinen.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Familycafé Sun 12 & 19 June 3–5 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Muualla Herättäjäjuhlat 8.–10.7. Myyrmäen

urheilupuistossa. Stadionilla pidetään seuroja, joissa lyhyet puheet ja virrenveisuu vuorottelevat. Sunnuntaina messu klo 10. Juhlilla on runsaasti ohjelmaa koko perheelle.

Juhlia voi seurata Körttiradiosta taajuudella 107,4 MHz. Lisätietoja ja koko ohjelma: herattajajuhlat.fi.

Kastettu Emilia Anna Piipponen, Fiona Adalmiina Hagström, Aaro Sakari Suhonen, Oliver Viljo Juhani Saari, Elmeri Väinö Johannes Willman, Petra Amalia Mäenpää, Huuko Robert Lindell, Milena Hannele Virtanen, Ella Luise Uosukainen, Oscar Eskil Alexander Sjögren, Rodo Mikael Nieminen, Arttu Heimo Ollikainen, Samu Vilho Mikael Mouhu, Onni Elmeri Väänänen, Viljami Tapani Ahola, Niilo Eerik Hirvonen, Yasmin Haatainen, Peetu Alvar Laitinen, Pekko Eevert Laitinen.

Avioliittoon kuulutettu Henrik Aleksander Vasama ja Jenni Kaarina Järvinen, Arto Sakari Iijalainen ja Elina Anna Marketta Turunen, Mika Antero Mäkiaho ja Anna Elizabeth Peura.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 12.6. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

Högmässa sö 19.6. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Midsommardagens högmässa 25.6. kl. 10. A. Paavola, kantor.

Högmässa sö 26.6. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 3.7. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Sommarsamling ti 21.6. kl. 14–15.30.

Diakoniarbetarna medverkar. Allsång, andakt och kaffeservering.

Döpta Liam Sebastian Baarman.

Vammaistyö Näkövammaisille Hiljentymishetkiä luonnossa to 9.6.

klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarintuvan pihalla, Kuriiritie 1.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Hautaan siunattu Aune Esteri Tanskanen 92 v, Sinikka Mirjam Kähkönen 84 v, Arto Untamo Aaltonen 79 v, Sakari Karjalainen 73 v, Jouko Armas Jokiniemi 66 v, Eila Anneli Välijärvi 56 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet i juni–augusti ti–fre kl.

9–13. Diakonimottagning i juni–augusti på torsdagar kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Seuraav a LAURI ilmestyy 7.7.

Vartin retriitti

Kunnon uskovaiset moittivat Jeesusta siitä, että hän viihtyi huonossa seurassa. Hän istui samoissa pöydissä varkaitten, prostituoitujen, juoppojen ja sellaisiksi leimattujen kanssa.

Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat, vastasi Jeesus moitteisiin. Jos jollakulla on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän ja lähtee kadonneen perään etsimään sitä.

Eksynyt lammas ei hyvälle paimenelle ole ensi sijassa eksynyt. Ulkopuolinen. Harhautunut. Eksynyt lammas on hänelle ensi sijassa oma. Rakas.

Siksi paimen lähtee huhuilemaan sitä ja etsii taatusti niin kauan, että se löytyy.

Nuori Pentti Saarikoski kirjoitti päiväkirjaansa, että kristityt erehtyvät sanoessaan synniksi sitä, mikä erottaa meidät Jumalasta. ”Tuo ei ole tot-

Rodeo

Kunnon ihmiset ta, sillä syntihän juuri yhdistää meidät Jumalaan, Jeesukseen, jolla on asiaa vain syntisille”, pohti 17-vuotias helsinkiläinen runoilijanalku kuusikymmentä vuotta sitten.

Ehkä ne Jeesusta huonosta seurasta moittineet kunnolliset ihmiset olivat vähän kateellisia siitä, että Vapahtajalla ei näyttänyt olevan heille mitään asiaa.

Tuskin heidän silti olisi tarvinnut alkaa itseään huonompaa esittää. Ehkä itseään paremman esittäminen olisi riittänyt.

Luultavasti Jeesus sitä paitsi kyllä istui heidänkin pöydissään. Ja sehän siinä risoo. Että kaiken maailman juopot ja varkaat ovat muka yhtä hyviä kuin me.

Eivät he ole. Viisas paimen ymmärtää, että kaikki me olemme yhtä huonoja.

Jaakko Heinimäki

18 Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Katon- ja julkisivujen maalaukset vuosien kokemuksella. www.sorcolor.fi, 044 219 2466 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tiilikaton huollot ja pinnoitukset ammattitaidolla. www.sorcolor.fi 044 219 2466

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Hautauspalveluja

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

www.mrautanen.com

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

Hautauspalveluja

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 10.6. klo 13-17.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Hoivapalvelut Janoski Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

Adresseja

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922 Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

www.kivilevander.fi kivi.levander kivilevander.fi 09 - 3876 284 Pihlajanmäentie 32 A, 00710 Helsinki

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

19

Aikamerkki

Thinkstockphoto

Blogeissa lifestyle myy paremmin kuin kirkko.

Missä viipyvät kirkon hittiblogit?

Kirkko hautasi nuorille naisille suunnatun Oisko tulta? -bloginsa. Suosittu blogi odottaa vielä seuraajaansa.

M

itään huippusuosittua kirkon edustajan blogia ei oikeastaan ole. Rajalla-blogi Suomen Kuvalehden verkkosivustolla saa hyvin näkyvyyttä, kun siellä on kiinnostavaa sisältöä, kertoo verkkotyön koordinaattori Henna Ahlfors Kirkkohallituksesta.

Rajalla-blogin lukijamäärät kuitenkin kalpenevat Suomen suosituimpien blogien rinnalla. Enimmillään yhtä blogitekstiä on luettu 67 000 kertaa, mutta suurin osa teksteistä saa noin tuhat lukukertaa.

Suomen suosituimmat lifestyle-blogit keräävät kuukausittain yli 100 000 lukijaa. Yhä useampi ryhtyy bloggaajaksi: etenkin elämäntavoista kertovien blogien määrä on kasvussa. Missä viipyvät kirkon hittiblogit?

– Suurin osa suosituimmista blogeista Suomessa on kauneuteen, vaatteisiin, ruokaan ja lifestyleen keskittyviä. Ne ovat ehkä myyvempiä ja helpompia sisältöjä kuin mitä kirkolla on, Ahlfors toteaa.

Yksi onnistuneimmista kirkon sisällä syntyneistä blogeista oli Lily.fi-verkko-

Tilaisuuksia

palvelussa toiminut Oisko tulta? -blogi. Se yhdisti raikkaalla tavalla uskonnon arkisin teemoihin.

– Blogi tavoitti todella hyvin ja myös aktivoi keskustelua. Se on myös innostanut muita Lily-alustan bloggaajia kirjoittamaan kirkon teemoista, Henna Ahlfors kuvailee.

Blogi keräsi kuukausittain noin 30 000 lukijaa, eikä reilun kolmen vuoden aikana suosio romahtanut. Luetuin ja jaetuin teksti ilmestyi kuukautta ennen blogin lakkauttamista.

Ahlforsin mukaan suosiota selitti osittain se, että blogi perustettiin valmiiseen yhteisöön. Lilyssä on avoin ja kannustava ilmapiiri. Siksi palveluun oli helppo lähteä mukaan.

Valmis yhteisö tuli kuitenkin kalliiksi.

Oisko tulta? perustui kirkon ja Lilyn väliseen sponsorointisopimukseen. Kustannusten vuoksi blogista luovuttiin viime kesänä.

Suositun blogin rakentaminen vaatii työtä. Nykyään kaikki lähtee visuaalisuudesta: blogissa kuvat ja värit ovat olennaisia.

Tärkeää on pitää mielessä myös yhteisö, jota yrittää tavoittaa.

– Blogi ei ole vain omien mielipiteidensä kirjaamista vaan myös keskustelua ja vuorovaikutukseen heittäytymistä, Henna Ahlfors sanoo.

Seurakunnat avaavat mielellään blo-

geja, mutta monesti sisällössä olisi viilattavaa. Kirkon työntekijöitä viestinnässä kouluttavan Karoliina Malmelinin mukaan ei riitä, että seurakunta julkaisee blogissaan hartaustekstin viikossa. Suosittuun blogiin vaadittaisiin enemmän särmää.

Bloggaaminen vaatii rohkeutta lähteä kyseenalaistamaan asioita. Omannäköistä sisältöä tuottava villi tyyppi voi vetää paremmin lukijoita kuin seurakunnan virallista kantaa edustava.

– Bloggaus on ihmiskeskeistä, ja täytyy hyväksyä se, että blogit ovat hyvin yksilöllisiä, Malmelin kuvailee.

Malmelin ei ole törmännyt yhteenkään tapaukseen, jossa kirkon työntekijä olisi ylittänyt valtuutensa tai tehnyt jotain epäsopivaa blogeissa.

Yksi ongelma on se, ettei seurakunnissa työntekijöitä juurikaan kannusteta bloggaamiseen.

– Työtä riittää ja seurakunnissa täytyy määritellä, mihin työaikaa nähdään tarpeelliseksi käyttää, Ahlfors toteaa.

Suositun blogin pyörittäminen on helposti yhdelle ihmiselle kokopäivätyö.

Toinen ongelma voi piillä seurakuntien ajattelutavassa. Malmelin valottaa ongelmaa esimerkillä.

– Ennen tehtiin esite, joka kiersi luottamushenkilöiden ja kirkkoherran käsissä.

Jokainen teki siihen omat muutoksensa.

Nyt ei voida tehdä niin: täytyy antaa vapaat kädet, hän toteaa.

Uudessa viestintäympäristössä ei voida kontrolloida kaikkea. Malmelinin mukaan parhaiten on onnistuttu niissä seurakunnissa, joissa kirkkoherra on kannustanut kokeilemaan uusia asioita.

Blogimaailmasta löytyy vielä kirkon vähän hyödyntämiä mahdollisuuksia. Henna Ahlforsin mukaan yksi sellainen on yhteistyö suosittujen bloggaajien kanssa.

Sitä on kokeiltu muutaman kerran esimerkiksi pääsiäistä edeltävän Ekopaaston aikana Olgan kotona- ja Isyyspakkaus-blogien kanssa. Silloin kyseessä oli kaupallinen yhteistyö, mutta yhtä hyvin bloggaajien kanssa voisi toimia ei-kaupallisesti.

Bloggaajilla on suuri valta vaikuttaa lukijoidensa mielikuviin.

– Ihmiset lukevat todella paljon blogeja ja bloggaajista muodostuu heidän kavereitaan. Blogit ja niiden keskustelut vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin ja valintoihin, Ahlfors kertoo.

Netissä on mahdollisuus tavoittaa sellaisia ihmisiä, joita ei kirkon penkissä sunnuntaiaamuisin näy.

Suuri mahdollisuus piilee myös ihmisten välisissä keskusteluissa, joita käydään verkossa. Ihmiset puhuvat jo nykyisin kirkkoon liittyvistä teemoista. Ahlforsin mukaan tärkeää olisi, että kirkko olisi keskustelussa mukana nykyistä enemmän.

Tarmo Ylhävuori

Vuokrata halutaan

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 12.6. klo 17.00 Kallion kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Terveen karismaattisuuden tunnusmerkkejä Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tuomo Ahjokannas

4

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20

Aikamerkki

Festareilla naimisiin

Sirpa Päivinen

Jaakko Heinimäen kokoamat syntisen virret kertovat kaipuusta.

Haluaisitko sanoa ”tahdon” festareiden päälavalla? Tikkurila Festivaalin avauspäiväksi 22.7. etsitään hääparia.

Vihkiseremonian jälkeen pari ja heidän kutsuvieraansa juhlivat hääloungessa ruoka- ja juomatarjoilun kera. He saavat myös ilmaisen hääyön hotellissa.

Hääparin haku on käynnissä 17.6. saakka osoitteessa onnellaonosoite.fi. Samassa osoitteessa yleisö saa ää-

nestää suosikkiaan hääpariksi 18.6.–10.7. Tempauksen taustalla on Asokodit, joka antaa hääparille lahjaksi vuoden ilmaisen asumisen Asokotien asunnossa. Parin on lupautunut vihkimään Tikkurilan seurakunnan pappi Satu Huttunen.

Viime vuonna festivaalilla kävi yli 20 000 ihmistä. Suuresta yleisömäärästä huolimatta Satu Huttunen uskoo, että tulossa on melko normaali vihkiminen: papin huomio keskittyy pariin ja heidän ainutlaatuiseen hetkeensä.

Hanna Tyrväinen

Hanna Antila

Päälava odottaa rakastavaisia.

Kävelyä vetten päällä

Värähdellään yhdessä Yhdessä veisaaminen on intiimi kokemus, tietää Jaakko Heinimäki.

Kirjailija Jaakko Heinimäki tekee papin hommia harvakseltaan. Silti hän on törmännyt useammankin kerran siihen, että kun perhejuhlaa suunnitellaan, siihen ei haluta virsiä. Ne eivät tunnu luontevilta tai omilta.

– Se voi johtua siitä, ettei ole syntynyt tunnesidettä virsiin.

Harvalla perheellä on tietty virsi, jota olisi tapana yhteisissä kokoontumisissa laulaa. Mutta silti ihmiset haluavat, että lauletaan yhdessä. Se on tärkeä rituaali elämän taitekohdissa, Heinimäki sanoo.

Viime vuonna ilmestyi hänen kokoamansa Syntisen virsikirja, joka saattaa helpottaa ”ei mitään virsiä, pliis” -tilanteita. Esimerkiksi ristiäisiin on tarjolla Ultra Bran Minä suojelen sinua kaikelta ja rippijuhlissa voi veisata J. Karjalaisen Sankarit.

– Valitsin lauluja, jotka ovat tunneilmastoltaan samantapaisia kuin virret. En tiedä, onko se luterilaisuuden vaikutusta, että meillä on paljon niin sanottua kevyttä musiikkia, joka liikkuu samassa maastossa kuin virret.

Esimerkiksi Väliaikainen voisi olla Vanhan testamentin Saarnaajan kirjan tekstiä.

– Katri Helenan Mun sydämeni tänne jää osallistui vuonna 1980 Syksyn Sävel -kilpailuun.

Siitä on tullut suosittu hautajaislaulu. Nuorempi kanttoripolvi ei edes miellä sitä muuksi, Heinimäki kertoo.

Perinteisissä virsissä ei ole mitään vikaa, ja Syntisen virsikir-

jaankin niitä mahtui muutama, Heinimäki tarkentaa. Sitä hän kyllä ihmettelee, että kirkossa laulamiseen tarvitaan kirkolliskokouksen määräenemmistöllä sertifioitu virsikirja.

– Vapaampi, pelimannimaisempi meininki voisi olla aika kiva. Aikoinaan virsiä sepitettiin tapauskohtaisesti. Sana virsi tarkoitti alun perin laulua.

Perinteisten virsien tavoin syntisen virret ovat sellaisia, että niitä on helppo laulaa yhdessä.

– Yksi luterilaisuuden tunnuspiirre on yhteinen seurakuntaveisuu. Yhdessä laulaminen on

Syntisen virret • Jaakko Heinimäen juontama konsertti lauantaina 9.7. klo 20 Myyrmäen Energia Areenalla.

• Konsertissa esiintyvät muun muassa Yona, Piia Viitanen, Eero Raittinen ja Jaakko Löytty. He esittävät lauluja, jotka ovat tai voisivat olla virsiä ja joissa soivat rakkaus, kaipuu, ikävä ja kiitos.

• Liput 15 e / aikuiset ja 10 e / alle 18-vuotiaat. Juhlien aikana 8.–9.7. lippuja voi ostaa ennakkoon Myyrmäen urheilupuistossa sijaitsevalta juhlatorilta nuorisotyön kojulta. Ovilla lippuja on myynnissä rajoitetusti.

voimakas kokemus. Toisaalta se on aika intiimiäkin, sillä ääni on värähtelyä ja laulaessamme värähtelemme yhdessä, Heinimäki sanoo.

Kirjaan perustuvat yhteislauluillat ovat olleet suosittuja.

Esimerkiksi Tampereen tuomiokirkkoon tuli veisaamaan 2000 ihmistä ja parisataa jäi vielä ovien ulkopuolelle.

– Ehkä kirjan nimi antaa viestin, ettei tarvitse olla erityisen hurskas tullakseen kirkkoon laulamaan ja kokeakseen pyhyydentuntoa, Heinimäki arvelee.

Onko tässä tulevan kesän hittivempain? Jeesus-voimisteluvälineeksi nimetty WaterBlade-kelluntalauta mahdollistaa vetten päällä kävelyn.

Sen suunnittelijan, Las Vegasissa asuvan arkkitehti Gameli Cruzin mukaan lauta kulkee eteen- ja taaksepäin ja toimii loistavana treenivälineenä muun muassa jalka- ja pakaralihasten vahvistamiseen. Lihasten väsähtäessä käyttöön voi ottaa moottorin, joka kuljettaa lautailijaa kymmenen kilometrin tuntinopeudella viiden tunnin ajan.

Laudan hinta on 1650 dollaria. 280 dollarin lisähintaan on mahdollista saada koiralle liitännäislautta, jolla lemmikin saa kätevästi mukaan vesikävelylle.

Krista Susi

Jeesus pärjäsi ilman lauttaa.

3 x oudot hääkuvat Kuolemanvakavina kuvauksissa

Syntisen virret on luokiteltu samaan tapaan kuin tavallisen virsikirjan virret. On lauluja kirkkovuoden juhliin, kirkollisiin toimituksiin ja eri elämäntilanteisiin. Reippaasti eniten, 12 laulua 44:stä, on sijoitettu Ahdistukset ja lohdutus -otsikon alle. Sieltä löytyy niin Tähdet, tähdet kuin Satumaakin.

Jos kirjan lauluille pitäisi löytää pienin yhteinen nimittäjä, se olisi Heinimäen mukaan kaipuu.

– Rakkauden kaipuu, eheyden kaipuu, onnen kaipuu, läheisyyden kaipuu. Teologisesti sen voi nähdä taivasikävänä.

– Ja kun sanon, että läheisyyden kaipuu ja taivasikävä ovat sama asia, en yritä selittää läheisyyden kaipuuta pois. Jumalan valtakunta ei ole sitä, että meidän täytyisi koettaa levitoida korkeampiin sfääreihin, vaan se on sitä, että taivas tulee tänne.

Kaisa Halonen

Jaakko Heinimäki laulaa syntisen virren! Katso video osoitteessa www.valomerkki.fi.

Jos morsian ja sulhanen ovat töissä hautaustoimistossa, hääkuvaan tarvitaan tietenkin hääparin lisäksi arkku.

Hautaustoimeen intohimoisesti suhtautuva singaporelaispari Jenny Tay ja Darren Cheng, suunnittelivat kuvauksia kolme kuukautta, mutta kuvaussessio kesti vain päivän. Kuvaajana toimi mainos- ja muotikuvaaja Joel Lim.

Morsiusneitojen parempi puoli Suomessa saatetaan selviytyä ilman tätä hääkuvavillitystä. Uskalikot morsiamet ja morsiusneidot näyttäytyvät kuvissa juhla-asussa, mutta mekot nostettuina korviin. Rohkeimmissa versioissa naiset poseeraavat ilman alushousuja, mutta useimmiten mekkoa hilataan ylöspäin pakaran päälle. Sulhasista ei vielä ole näkynyt vastaavia otoksia.

Kulissihäiden kuvajainen Näissä häissä morsian ja sulhanen ovat näyttelijöitä, ja vieraat ovat ostaneet 50 dollarin hintaisen pääsylipun päästäkseen perinteisiin hääjuhliin. Argentiinalaiset menevät naimisiin yhä iäkkäämpinä ja harvemmin, niinpä hääjuhlia kaivannut Martín Acerbi järjesti muutama vuosi sitten ystävilleen feikkihäät. Juhlista tuli menestys, ja nyt Acerbin yritys Falsa Boda järjestää säännöllisesti häitä 600–700 hengen osallistujajoukolle.

Krista Susi