Lauri 2015 nro 5 (12.3)

Vantaan Lauri 5 • Armon asialla • 12.3.2015 • www.vantaanlauri.fi Kuva Sini Pennanen

Eettisillä vaateostoksilla

Pitää antaa itselle ja toisille mahdollisuus tutustua.

8

Kärsitkö väärästä syyllisyydestä? 12 Marian smoothie on paaston herkku

24

Theresa Ngouth on vuoden pakolaisnainen Ikävystymiseen ei auta se, että alkaa säntäillä sinne tänne – Lauri Maarala

14

6

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

John Hedley Brooke oli Luonnontiede, maallistuminen ja teologia -seminaarin pääpuhuja, Aku Visala yksi sen järjestäjistä.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Askel kerrallaan Kyynisyydelle ei pidä antaa valtaa. Eikä alkaa ajatella, että asioita ei kannata edes yrittää muuttaa. Maailma muuttuu askel kerrallaan, kun askelia seuraavat ystävälliset sanat ja teot.

Osallistuin elämäni kolmannen kerran mielenosoitukseen. Ensimmäinen kerta oli opiskeluaikana 1980-luvulla, jolloin huoli ydinaseista johti eri puolilla Eurooppaa järjestettyihin rauhanmarsseihin. Osallistuin, vaikka ajattelin, että marssilla kovin yksipuolisesti korostettiin Yhdysvaltain aseistautumista ja unohdettiin Neuvostoliitto. Toisen kerran olin mielenosoituksessa vuonna 2011 Anders Breivikin Norjassa toteuttaman verilöylyn uhrien muistoksi.

Kolmas kerta oli viime torstaina, kun Helsingissä järjestettiin kristittyjen, muslimien ja juutalaisten ystävyyskävely. Halusin tukea rauhaa, uskontojen välistä vuoropuhelua ja erilaisten ihmisten ystävyyttä.

Marssilla oli ilahduttavasti myös uskonnottomia.

Se, mikä tässä runsaan sadan hengen tapahtumassa teki vaikutuksen, oli osallistujien yhteishenki: halu näyttää, että uskontojen ytimessä on rauha ja rakkaus, ei viha. Vaikka enemmistö maailman ihmisistä varmasti allekirjoittaa ystävyyskävelyn sanoman, on ikävä kyllä myös niitä, joiden vuoksi tällaisia tapahtumia erityisesti tarvitaan. Rauhallisen tapahtuman turvana oli poliisisaattue ja synagogan ovella vartijat.

Maailmaa voi muuttaa kävelemällä, mutta sitä voi muuttaa myös kynällä ja musiikilla. Kynä on maailman diktatuureissa se, jonka käyttöä erityisesti pelätään ja rajoitetaan. Musiikissa on voimaa, joka voi heiluttaa jopa suomalaista hidasta lainsäädäntötyötä. Pertti Kurikan Nimipäivien voitto euroviisukarsinnassa vauhditti sitä, että eduskunta vihdoin hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen. Ennen kaikkea se nosti vammaisten itsetuntoa.

Näkökulma

Tässä on Hakunilan Akropolis: tulipalossa 1930-luvulla tuhoutuneen Nissbackan kartanon jäänteet, terassin pylväät ja sitä ympäröivä kivijalka.

Kuva ja teksti Sirpa Päivinen

Tieteen ja uskon suhde kiinnostaa Suomessakin Tieteen edistyminen ei hävitä uskontoja, sanoo professori John Hedley Brooke.

Tieteenhistorian emeritusprofessori John Hedley Brooke Oxfordin yliopistosta on erikoistunut uskonnon ja luonnontieteen suhteeseen ja tottunut korjaamaan yleisiä väärinkäsityksiä, joita aihepiiriin liittyy.

– Yksi tällainen yleinen olettamus on, että luonnontiede olisi maallistumisen pääsyy. On väitetty, että sitä mukaa kun tiede edistyy, uskonto tulee tarpeettomaksi maailman selittäjänä ja katoaa, Brooke sanoo.

Hän vieraili pääpuhujana Luonnontiede, maallistuminen ja teologia -seminaarissa Helsingissä.

Brooken mukaan suhde tieteen edistymisen ja yhteiskunnan maallistumisen välillä on monimutkainen.

– Uskonnonharjoitus voi kukoistaa myös sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tiede ja teknologia ovat pitkälle kehittyneitä. Tiede tuskin tekee kenestäkään ateistia, mutta toki sen tuloksista voi löytää perusteluja epäuskolle.

Epäuskon ja maallistumisen syitä voisi etsiä mieluummin uskonnoista itsestään. Esimerkiksi evoluutioteorian isä Charles Darwin ei perustellut agnostisismiaan tieteellisillä löydöillään, vaan sillä, kuinka vastenmieliseksi hän koki joidenkin kristittyjen saarnaajien opetuksen iankaikkisesta kadotuksesta.

– Kun kristinuskosta luopuneita on tutkittu, he ovat perustelleet ratkaisuaan esimerkiksi sillä, että jokainen uskonto ja lahko väittää omistavansa totuuden. Myös Raamatun ristiriitaisuus ja Vanhan testamentin julmuudet mainittiin. Raamatun erehtymättömyyden korostaminen voikin kääntää ihmiset kirkkoa vastaan, Brooke kertoo.

Käsitykset luonnontieteen ja uskonnon yhteensovittamattomuudesta elävät sitkeästi. Brooken mukaan se johtuu siitä, että monet haluavat tieteen ja uskon olevan konfliktissa keskenään.

– Ehkä syynä on se, että he tuntevat vastenmielisyyttä uskontoa kohtaan.

Toisaalta myös keskustelu ja tutkimus aihepiirin ympärillä on vilkasta. Brooken mukaan monet siihen osallistuvista ovat luonnontieteilijöitä, joilla itsellään on jonkinlainen uskonnollinen vakaumus.

– Toisia taas motivoi se, että he eivät pidä siitä, kuinka ateistit käyttävät tiedettä aseenaan uskontokritiikissä. Halutaan myös korjata yleisiä myyttejä ja väärinkäsityksiä, joita media levittää.

Seminaarin järjesti Areiopagi ry. Yksi sen puuhamiehistä, dosentti Olli-Pekka Vainio kertoo,

että luonnontieteeseen ja uskontoon liittyvät kysymykset ovat Suomessa herättäneet laajempaa kiinnostusta vasta viime vuosina.

– Meillä tämä on melko uutta, mutta maailmalla aihepiiri on suosittu. Monissa yliopistoissa on sitä varten jopa omia professuureja, hän sanoo.

– Elämme monikulttuurisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa tämäntapaiset kysymykset pompahtavat usein esiin. Siksi niitä on pakko käsitellä.

Vainion mukaan yksi ongelma on se, että teologit ja luonnontieteilijät eivät tunnu puhuvan samaa kieltä.

– Toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Se on yksi syy siihen, miksi Areiopagi-verkkolehti aikoinaan perustettiin.

Nyt Areiopagi on laajentunut projektiksi, joka pyrkii tieteen popularisoimiseen. Netisssä ilmestyy joka viikko uusi artikkeli. Kirjoittajina on eri alojen asiantuntijoita. Lisäksi Areiopagi järjestää seminaareja ja julkaisee kirjallisuutta. Projektia rahoittavat amerikkalainen John Templeton Foundation ja Kirkon mediasäätiö.

Viime vuonna Areiopagi-sivustolla oli noin 70 000 käyntiä noin 45 000 eri ip-osoitteesta. Vainion mukaan erityisen suosittuja ovat olleet myyttejä murtavat artikkelit, joita luetaan 4–5 kertaa enemmän kuin muita.

Kaisa Halonen

3 Sini Pennanen

Hyvinvointia katusoitolla Hanna Mäkelä, Tikkurilan lukion oppilas: ”Lukiomme hyvinvointipäivänä teemme eri tavoin hyvää. Jotkut esimerkiksi luovuttavat verta, jotkut keräävät rahaa Yhteisvastuulle ja jotkut järjestävät temppuradan lapsille.

Musiikkiluokkamme lähti katusoittamaan Tikkuraitille. Mukana on pari rauhallisempaa biisiä, mutta myös rytmikkäitä kappaleita. Täällä on kuultu muun muassa Aikuinen nainen, Kolme cowboy­ ta ja Knocking on Heavens Door. Mukana meillä on kolme kitaraa, djembe-rumpu ja marakassit. Minä osallistun katusoittoon paitsi laulamalla myös kuvaamalla keikan koulun blogiin ja Instagram-tilille.

Lahjoituksia on tullut hyvin. En odottanut, että ihmiset antavat näin paljon, jopa seteleitä. Rahat lahjoitamme Tallinnan Peetelin sosiaalikeskukselle, joka on ollut koulun yhteistyökohde monen vuoden ajan. Rahat käytetään köyhien lasten ja perheiden auttamiseen. On tärkeää, että lapset, joilla on ollut rankkaa, saavat apua.”

Lotta Numminen

Tikkurilan lukion hyvinvointipäivänä 4.3. musiikkiluokan oppilaat keräsivät katu­ soitolla 64 euroa Tallinnan Peetelin sosiaalikeskukselle.

4 Katri Saarela

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

• terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.)

• haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu.

Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi

Helsingin piispa Irja Askola ja ortodoksi-isä Heikki Huttunen kävelivät kolmea pyhäkköä yhdistävän reitin.

Kävelyllä rauhan puolesta Uskontojen ystävyyskävely Helsingissä moskeijalta Vanhankirkon kautta synagogalle keräsi torstaina 5.3. mukavasti väkeä.

Joukkoon mahtuivat niin juutalainen Ruben Stiller, islaminuskoinen radiotoimittaja Abdirahim ”Husu” Hussein kuin kaksi luterilaista piispaakin, Irja Askola ja Kaarlo Kalliala. Mukana oli myös uskonnottomia, jotka halusivat antaa tukensa kävelylle.

Ystävyyskävelyn tarkoituksena oli edistää uskontojen välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastustaa antisemitismiä, islamofobiaa, rasismia ja muukalaisvihaa kaikissa muodoissa.

– Ääri-ilmiöiden ehkäiseminen lähtee henkilökohtaiselta tasolta, kun ihmiset ovat tekemisissä keskenään ja hälventävät näin ennakkoluulojaan. Koulujen uskonnonopetus ehkäisee radikalismin syntyä, sanoo kä-

velylle osallistunut pastori Kaj Andersson Vantaan ruotsinkielisestä seurakunnasta.

Lämminhenkisen kävelyn päätteeksi Helsingin synagogan porteilla julistettiin Uskontojen yhteistyöfoorumin julkilausuma evästykseksi päättäjille eduskuntavaalien alla. Myös siinä korostettiin oman uskonnon kouluopetuksen välttämättömyyttä kaikille. Oman uskonnon ja kulttuuritaustan hyvä tuntemus kehittää kriittistä ajattelua ja antaa välineet radikalisoitumista ja vihan lietsontaa vastaan.

– Olemme tässä ilonlähteellä. Emme lietso viholliskuvia tai rakenna raja-aitoja, vaan rakennamme yhdessä turvallisempaa Eurooppaa. Tervetuloa on yksi Suomen kielen kauneimmista sanoista, joten tervetuloa kaikki, sanoi Helsingin piispa Irja Askola.

Sirpa Patronen

Naisten Pankki toimii taas Liberiassa Naisten Pankin tukemat ja Kirkon Ulkomaanavun toteuttamat hankkeet Liberiassa käynnistyvät uudelleen ebolan aiheuttaman tauon jälkeen.

Viime kesänä, kun ebolan leviäminen Länsi-Afrikassa kiihtyi, Liberian hallitus määräsi kokoontumiskiellon tartuntojen välttämiseksi. Myös Naisten Pankin hankkeet joutuivat tauolle. Nyt toiminta on käynnistymässä uudelleen.

Tammikuussa avasivat ovensa äitien kerhot, ja kymmeniä äitejä on tullut takaisin toimintaan.

Ryhmässä opetellaan säästämistä, ja yhteisistä säästöistä myönnetään kerholaisille pieniä lainoja. Heikossa asemassa oleville naisille opetetaan kampaamotaitoja, leivontaa, säilömistä, pesuaineiden valmistusta ja käsitöitä. Uusien taitojen avulla he voivat pyörittää omaa pienyritystä.

Tukea koti­ saattohoidolle Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen paikkakuntakohtainen keräystuotto ohjattiin tukemaan saattohoitoa Vantaalla.

Niin sanotun kymmenyksen suuruus on Vantaalla noin 10 000 euroa. Summa on käytetty kotihoidon, palvelutalojen ja seurakuntien työntekijöiden koulutukseen ja saattohoidon vapaaehtoisten virkistyspäivään.

Lisäksi Vantaan kaupungin kotisaattohoidon kotisairaalan käyttöön on hankittu kipupumppuja ja lääkelaskuri. Ne on otettu käyttöön kotihoidossa vuoden alussa.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Haluan kiittää kaikkia yli kahtasataa ihmistä, jotka ovat tähän mennessä osallistuneet yhteisölliseen sana- ja paperitaideteokseeni Kiitollisuuden polku Konttikirkossa Kivistön kirkon edustalla.

Teos on esillä palmusunnuntaihin asti.

aikanaan menee rippikouluun. Toiseksi kirkon työntekijät eivät voi puuttua vanhemmille kuuluvaan kasvatusvastuuseen, se on täysin perheen sisäinen asia. Kirkon työntekijöitä on turha syyllistää.

Jaakko Cornér

Tibu Borgstén

Maria Hanhisalo (Vantaan Lauri 26.2.) oli varmasti vilpittömästi huolissaan siitä, että pääkaupunkiseudulla yhä useammat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta. Se tietenkin tuntuu kristityn ihmisen lähtökohdista pahalta. Hanhisalo ihmettelee, minkä takia kirkon työntekijät eivät puutu asiaan ja ovat passiivisia. Mutta mitalilla on myös toinen puolensa: meidän vain täytyy hyväksyä se, että elämme yhä moniarvoisemmassa ja globalisoituvassa yhteiskunnassa.

Vanhemmat kaiketi ajattelevat, että lapsi saa itse päättää, ottaako hän kasteen, mikäli hän

Vantaan Laurissa 26.2. Maria Hanhisalo toivoi, että kirkossa julistettaisiin evankeliumia niin kuin alkuseurakunnassa tehtiin. Minäkin halusin tietää, mitä varhaiset kristityt uskoivat. Hankin professori Heikki Räisäsen asiaa käsittelevän kirjan. Kävi ilmi, että alkukristityt olivat yhtä hämmentyneitä, epävarmoja ja erimielisiä kuin me olemme nyt. ”Alkutaival oli värikäs ja monimuotoinen ja täynnä valtataistelua. Kristinoppi muotoutui prosessissa, jossa valittiin, hylättiin ja yhdisteltiin kilpailevia näkemyksiä”, Räisänen kirjoittaa.

Martti Piilo

5

Väitellään

Valtion pitäisi olla uskontoneutraali, Leena Sorsa!

Tutkija Leena Sorsa Kirkon tutkimuskeskuksesta toivoo rakentavaa keskustelua uskonnonvapaudesta.

Luterilaisuus on olennainen osa suomalaisuutta.

Suomessa ei enää ole valtiokirkkoa.

Uskonnonvapaus mahdollistaa myös uskonnolliset ääri-ilmiöt.

– Näin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa usein linjataan, mutta kaikki eivät jaa tätä tulkintaa. Yksiselitteistä näkemystä siitä, mitä valtiokirkolla tarkoitetaan, ei ole. Kirkon vahva itsenäisyys ja valtion neutraliteetti perustelevat sitä, ettei evankelisluterilainen kirkko ole valtiokirkon asemassa. Toisaalta taloudelliset ja lainsäädännölliset yhteydet valtion ja kirkon välillä puhuvat valtiokirkollisuuden puolesta.

– Uskonnonvapaus ei koskaan merkitse vapautta tehdä mitä tahansa uskonnon tai katsomuksen nimissä. Sillä on rajansa. Mitään ihmisoikeuksia ei voi vaatia vain itselleen rikkoen samalla toisten ihmisoikeuksia.

– Tutkimusten mukaan maissa, joissa uskonnonvapaus toteutuu hyvin, myös muut ihmisoikeudet ja esimerkiksi taloudellinen kehitys vahvistuvat. Uskonnonvapauden edistäminen ja turvaaminen sekä valtion aktiivinen ja yhteyttä edistävä ote heikentävät uskonnollisia ääri-ilmiöitä ja luovat yhteiskuntarauhaa.

– Näin on varmasti ollut. Nykyisessä moniarvoisessa yhteiskunnassa pitää huolehtia kuitenkin siitä, että nekin, jotka eivät ole luterilaisia, voivat kokea olevansa reilusti ja tasavertaisesti suomalaisia.

Uskonnolliset yhteisöt eivät Suomessa ole keskenään yhdenvertaisia.

– Eivät ole, varsinkaan talouden ja lainsäädännön osalta. Taustalla ovat historialliset ja kulttuuriset syyt, esimerkiksi suomalaisten varsin vahva uskonnollinen yhtenäisyys. Uskonnollinen kenttä on kuitenkin moninaistunut.

– Keskeinen kysymys on, toteutuuko yhdenvertaisuus kirkon asemaa heikentämällä vai muiden uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen asemaa vahvistamalla. Kaikki uskonnolliset yhteisöt eivät edes halua rakentaa erityistä suhdetta valtioon. Siksi pitäisi kysyä yhteisöiltä, mitä yhdenvertaisuuden toteutuminen niille tarkoittaa.

Seuraavan eduskunnan tuskin tarvitsee käsitellä näitä kysymyksiä.

– Toivon, että Suomessa löytyisi halua keskustella rakentavasti uskonnonvapaudesta ja uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen asemasta jo ennen, kun paineet kasvavat liian suuriksi. Tavoitteena tulisi olla halu vahvistaa yhdenvertaisuutta, uskonnonvapautta ja uskonnollisten vähemmistöjen asemaa. Niiden edistäminen koituu kaikkien hyväksi.

Valtion pitäisi olla uskontoneutraali.

Kaisa Halonen

– Mielestäni Suomen valtion peruslinjaus uskonnollisesta neutraliteetista on todellisuutta. Valtio ei ole minkään uskonnon tai katsomuksen ajaja.

– Valtio voi olla neutraali, mutta yhteiskunta ei voi olla uskonnoton. Siksi valtion myönteinen asenne uskontoihin ja katsomuksiin turvaa ihmisoikeuksien toteutumista. Valtion neutraliteetti ei siis merkitse uskontojen siirtämistä syrjään yhteiskunnallisesta elämästä vaan pyrkimystä turvata uskonnonvapauden toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla sekä uskoville että uskonnottomille.

Hannu Jukola

Kirkollisvero pitäisi muuttaa jäsenmaksuksi.

– Käytännössä näin jo on. Jäsenmaksu kerätään verotuksen yhteydessä ja kirkko maksaa valtiolle siitä aiheutuvat kulut.

Mitään ihmisoikeuksia ei voi ajaa vain itselleen.

Kolumni

Isot pahat sudet ja pieni Suomi Maailmalla kuohuu tavan takaa. Nyt vuorossa on Ukraina, eikä ole kauan siitä, kun Irak jäi miehitysarmeijan jalkoihin. Tiibetin miehitys on jo vanha juttu. Kaikissa toistuu sama kuvio: voimansa tunnossa oleva suurvalta katsoo oikeudekseen panna naapuriensa tai kaukaistenkin maiden asiat järjestykseen. Omaan järjestykseensä.

Viime vuosina Suomessa on nostanut päätään pieni mutta äänekäs joukko. Se on joka välissä kiiruhtanut tulkitsemaan maailman tapahtumia niin, että Suomen pitäisi liittoutua sotilaallisesti, milloin turvatakseen rajansa, milloin päästäkseen suurvallan mukana tositoimiin maailmalla ja parempiin kirjoihin suurvallan silmissä. Ja aina asialla on ollut kiire, sillä juna on jo menossa ohi. Nyt tai ei koskaan – paitsi taas ensi viikolla. Ei siinä voi jäädä tuleen makaamaan ja mietiskelemään vaan pitää toimia.

Suomalaiset ovat aina hitaanpuoleisia toimimaan ja suhtautuvat epäluuloisesti sotilaalliseen liittoutumiseen.

Mutta ei se siitä johdu, että me emme ymmärtäisi tilanteen muuttuneen. Päinvastoin, helppohan tuo on näh-

dä, mutta on syytä ymmärtää myös, ettei muutos ole tähän pysähtynyt.

Meillä on opittu, että suurvallat ovat ailahtelevia ja niillä on vaihtelevia vaatimuksia. Hetken hurmoksessa ei kannata mennä ovea avaamaan, vaikka susi olisi omien sanojensa mukaan vain tulossa karhua pois ajamaan. Ase-

”Meillä on opittu, että suurvallat ovat ailahtelevia ja niillä on vaihtelevia vaatimuksia.” veljiä on ennenkin jouduttu hätistelemään asein jonnekin muualle veljeilemään, kun ne ovat käyneet liian vaativiksi.

Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu. Joku opetus siinäkin on, että vaikka Jeesus olisi voinut kutsua kaksitoista legioonaa enkeleitä avukseen – kyllä Isä olisi niitä

lähettänyt (Matteus 26:53) – hän ei silti lähtenyt liittoutumaan taivaallisten sotajoukkojen kanssa.

Jeesus taisi olla rauhan mies, ihan vakaumuksellisesti. Sellainen hitaanpuoleinen, joka ei hetken huumassa pyörtänyt kantaansa ja uskonut, että muuttuneessa maailmassa ongelmat hoidetaan vieraan valtakunnan asevoimilla.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6 MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Retki Vivamoon, Ihmisen Poika -esitykseen pe 3.4.15.

Lähtö kirkolta: klo 10 Länsimäki, klo 10.15 Hakunila, klo 10.30 Tikkurila, klo 10.50 Myyrmäki ja klo 11.10 Hämeenkylä. Paluulähtö noin klo 15.30.

Hinta 15 euroa, sisältää matkat ja esityksen.

Kahvit/lounas omalla kustannuksella.

Esitys on n. 1,5 tuntia kestävä vaellus, joka tapahtuu ulkona.

Mukaan lämpimät vaatteet ja jalkineet.

Ilmoittautumiset oman srk:n lähetyssihteerille/-papille 18.3. mennessä.

Sillanrakentaja ja toisten tukija Vuoden pakolaisnaiselle Theresa Ngouthille ihmisten auttaminen on aina ollut tärkeää.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SINI PENNANEN

Kotimaan matkaklubi

K Kuva: Lauri Eriksson

esällä 2004 Theresa Ngouth ja hänen aviomiehensä Samuel Luak saapuivat kiintiöpakolaisena Libanonista Suomeen.

He olivat toivoneet pääsevänsä pakolaisiksi Yhdysvaltoihin tai Australiaan. Niihin moni Theresan sisaruksista oli päätynyt, mutta uusi elämä odottikin Suomessa, Otanmäen kylässä Kajaanissa.

– Paikka vaikutti tosi hienolta ja rauhalliselta. Se muistutti minua lapsuudenkodistani Etelä-Sudanissa, vaikka Otanmäessä ei voinutkaan poimia mangoja suoraan puusta, Theresa Ngouth kertoo.

Theresa ja Samuel viihtyivät maalaisympäristössä. Siellä asui muitakin sudanilaisia ja suomea oppi nopeasti, sillä muuta vaihtoehtoa ei ollut. Pariskunnasta tuli sudanilaisten keskuudessa niitä ihmisiä, jotka auttoivat myös muita käytännön asioissa.

Vuonna 2011 edessä oli muutto Vantaalle, sillä Samuel halusi jatkaa teologian opintojaan Helsingin yliopistossa. Theresa pääsi opiskelemaan oppisopimuksella lastenohjaajaksi ja sai lopulta nykyisen työpaikkansa iltapäiväkerhon ohjaajana Korson seurakunnassa.

Nyt perheeseen kuuluu kolme poikaa.

Viikonloppuisin Theresa ja Samuel toimivat lisäksi viikonloppuvanhempina kol-

Ilmajoen Musiikkijuhlat ja Seinäjoen seutu 7.-8.6.2015 Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa Ilmajoen Musiikkijuhlille upeaan Karita Mattilan Juhlakonserttiin sekä tutustumaan Seinäjoen seutuun.

Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Seija Kosunen.

Matkaohjelma: 7.6.2015 Sunnuntai klo 7.00 Lähtö Espoosta Tapiolasta Tapiola Gardenin edestä Helsingin kautta kohti Ilmajokea. Helsingissä pysähdys Mikonkadun turistilaiturilla (matkalta pääsee mukaan Nurmijärveltä, Hyvinkää, Riihimäki, Tervakoski, Hämeenlinna, Tiiriö ABC, Parola, Iittala, Jutikkala, Toijala, Lempäälä, Sääksjärvi, Tampere, Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Jalasjärvi, Rengonhovi. Tarkempi aikataulu ja paikat matkatoimistosta.)

Kahvitauko matkalla. n. klo 13.00 Saapuminen Ilmajoelle ja lakeuksien laidalle Latoravintolaan, jossa nautitaan lounas, jatketaan matkaa Seinäjoelle. klo 15.00 Opastettu kävelykierros Alvar Aalto –keskuksessa, missä tutustutaan Lakeuden Ristin kirkkoon, kaupungintaloon, seurakuntataloon, Apila kirjastoon tai Aallon kirjastoon. Kuljetus Cumulus Seinäjoelle, majoittuminen. klo 19.15 Lähtö Ilmajoelle jossa Karita Mattilan Juhlakonsertti klo 20.00 8.06.2015 Maanantai Aamiainen hotellissa. klo 09.45 Huoneiden luovutus. Siirrytään linja-autolla jokirantaan. klo 10.00 Aloitetaan Latomeriristeily. Toinen puoli ryhmästä nousee Lakeuden kutsu jokilaivaan ja toinen puoli Alvari –kaupunkijunan kyytiin.

Risteilyn aikana kippari kertoo mielenkiintoisia joen käyttöön liittyvistä asioita. Junan kyydillä taasen matkataan sekä kaupungin keskustassa että keskellä lakeutta. Puolivälissä vaihdetaan kulkupelejä.

Theresa Ngouthin pako konfliktien keskeltä alkoi vuonna 1983. Sudanissa käytiin sisällissotaa ja koska yksi yhdeksänlapsisen perheen pojista oli poliittisesti aktiivinen sotilas, koko perhe oli vaarassa.

Theresa lähetettiin hänen vanhemman sisarensa luokse toiseen kaupunkiin. Äiti, isä ja osa sisaruksista lähtivät pakolaisleirille ja sieltä edelleen Keniaan.

Sitä Theresa Ngouth ei vielä tuolloin tiennyt, että seuraavan kerran hän näkisi vanhempansa vasta aikuisena.

– Olin 9- tai 10-vuotias, kun jouduin eroon vanhemmistani. Kun minut lähetettiin siskon luokse asumaan, luulin, että kyse olisi vain parista kuukaudesta. En oikein ymmärtänyt tilannetta.

Aluksi Theresa asui sisarensa luona Melekalissa. 14-vuotiaana matka jatkui turvallisempaan Khartumiin. 23-vuotiaana Theresa Ngouth pääsi opiskelemaan teologiaa Libanoniin. Hyvän koulutuksen saaminen oli aina ollut hänen tavoitteensa ja myös vanhemmat olivat kannustaneet tyttöä käymään kouluja, mikä ei ole itsestään selvää sikäläisessä kulttuurissa.

– Luotin itseeni ja siihen, että teologi-

ASUMISOIKEUS ON FIKSU VAIHTOEHTO Asumisoikeus on oivallinen vaihtoehto vuokra-asunnon ja omistusasumisen välimaastossa.

Sijoitus vain 15% asunnon hinnasta, ei tulorajoja eikä 55 vuotta täyttäneillä omaisuusrajoja.

Asumisoikeussopimus käy mahdollisen lainan vakuudeksi.

Asumisoikeusnumeron saat osoitteesta www.asumisoikeushakemus.net

Tutustu esimerkiksi näihin

klo 12.00 Lounas Ravintola Almassa, joka on perustettu restauroituun rautatieläisten taloon ja klo 13 kotimatka alkaa.

Kerrostalossa Rekolan aseman tuntumassa Ulrikankuja 10, 01400 Vantaa

Matkan hinta: 315 €/hlö + toimitusmaksu 10 €/tilaus.

Lisämaksusta 1hh huonelisä 40 €.

Ulrikankuja 20, 01400 Vantaa

Matkan hintaan sisältyy: • oma linja-auto mukana alkaen ja päätyen Espooseen • ohjelma sisäänpääsyineen ja opastuksineen • 1x kahvit • lounas x 2 • majoitus kahden hengen huoneessa 1 vrk • aamiainen hotellissa • konserttilippu Karita Mattilan juhlakonserttiin

melle sudanilaistaustaiselle lapselle, jotka muuten elävät perhekodissa. Elämä on mallillaan, mutta kiireistä.

– Välillä tuntuu, etten jaksa. Sitten kuitenkin ajattelen, että tämä on minun tehtäväni, Theresa Ngouth kuvailee.

Toisten auttaminen on ollut hänelle tärkeää pikkutytöstä asti.

– Lapsena olin sellainen, että kutsuin muita lapsia meille syömään, jos heillä ei ollut ruokaa. Olisin halunnut antaa heille myös omia vaatteitani, jos heiltä puuttui.

Sovi oma esittelyaika Asumisoikeusmaksu €

Käyttövastike € /kk

3h+k+s

84,5 m2 37.204,23 943,62

3h+k+s

65,0 m2 34.576,93 936,94

Tuulikuja 2, 02100 Espoo, puh. 09–809 3210

www.asuntosaatio.fi

Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

www.vantaanlauri.fi www.vantaanseurakunnat.fi

7 Theresa Ngouth on koulutukseltaan teologi ja lastenohjaaja. Hän työskentelee Korson seurakunnan iltapäiväkerhossa Mikkolan koululla.

an opiskelu on minun tieni. Halusin opiskella ja auttaa ihmisiä. Olen perheemme tytöistä ainoa, joka on jatkanut opiskelua lukion jälkeen eikä ole mennyt nuorena naimisiin ja perustanut perhettä.

Suomen Pakolaisapu valitsi Theresa Ngouthin 5.3. Vuoden pakolaisnaiseksi.

Perusteluna oli muun muassa se, että hän on ollut aktiivinen työelämässä ja vapaaehtoistyössä ja toiminut sillanrakentajana ja tulkkina eteläsudanilaisten ja kantaväestön välillä. Ngouth kannustaa maahanmuuttajanaisia opettelemaan suomea ja pyrkimään työelämään.

– Kun tulee toisesta kulttuurista, joutuu tekemään paljon töitä, että pääsee sisälle uuteen kulttuuriin. Pitää antaa itselle ja toisille mahdollisuus tutustua. Ei an. Oli kiinnossaa tuomita, vaan pitää ottaa jotakin hyLähde mukaan vää omasta kulttuurista ja jotakin hyvää suomalaisesta kulttuurista.

Ennakkoluuloja on puolin ja toisin, Theresa Ngouth on saanut tottua esimerkiksi siihen, että häntä luullaan yhä harjoittelijaksi, vaikka hän on ollut seurakunnassa töissä jo monta vuotta. Tutustuminen kuitenkin murtaa ennakkoluuloja ja tukena ovat olleet työkaverit.

– Kutsun heitä siskoikseni. He aina rohkaisevat minua ja kannustavat puhumaan lasten vanhemmille, vaikka minulla olisi sellainen olo, etten ehkä osaa selittää jotakin asiaa oikein.

Työssään iltapäiväkerhossa Theresa Ngouth tahtoo vaikutta myös siihen, että lapset saavat Afrikasta monipuolisemman kuvan kuin mitä se median perusteella monesti on.

– Lapset ajattelevat, että Afrikassa on vain nälkää, sotaa ja köyhyyttä. Minä haluan kertoa siitä, että siellä on myös paljon hyvää, kuten kaunis luonto, hyviä tarinoita ja tapoja ja kiinnostavia eläimiä.

Theresa Ngouth, 41. Toimii lastenohjaajana Korson seurakunnan iltapäiväkerhossa Mikkolan koululla. Perheeseen kuuluvat aviomies ja 5-, 7- ja 10-vuotiaat pojat. Asuu Vantaan Asolassa.

Mitä?

Tuli kiintiöpakolaisena Suomeen vuonna 2004. Alun perin kotoisin nykyisestä Etelä-Sudanista. Tuli Suomeen Libanonista, missä opiskeli teologiaa ja teki vapaaehtoistyötä paperittomien siirtolaisten parissa. On työskennellyt Korson, Rekolan ja Tikkurilan seurakunnissa. Iltapäiväkerhotyön lisäksi pitää arabiankielistä pyhäkoulua.

Motto?

Jokaisen elämä on suunniteltu.

Lähde upealle

ALL INCLUSIVE!

KIERTORISTEILYLLE LÄNTISEN VÄLIMEREN RISTEILY SAVONASTA Savona - Rooma - Sisilia - Malta - Palma de Mallorca - Barcelona - Savona 8 pv, lähdöt 10.5. ja 18.10.2015 (Costa Fascinosa)

Savona - Marseille - Barcelona - Palma de Mallorca Napoli - La Spezia - Savona 8 pv, lähtö 24.10.2015 (Costa Diadema) Hinta alk./hlö

1499€

Sis. lennot!

Etelä-Sudanin tapahtumia Theresa Ngouth seuraa tiiviisti. Hän kaipaa entisestä kotimaastaan sukulaisia, yhteisöllisyyttä, luontoa ja aurinkoa, mutta tietää myös, ettei maan tulevaisuus näytä valoisalta.

Etelä-Sudan itsenäistyi vuonna 2011.

Kun Theresa Ngouth kävi siellä vuonna 2013 perheensä kanssa tapaamassa sukulaisia, hän joutui taas yllättäen keskelle konfliktia. Aseet räiskyivät ja Theresan oli selitettävä pojilleen, ettei öisissä äänissä ollut kyse ilotulitteista vaan ammuskelusta. Ihmisiä kuoli, myös Theresa Ngouthin eno. Onneksi Suomen passien turvin maasta oli helppo päästä pois.

Suomessa Theresa Ngouth tahtoo rakentaa rauhaa niin hyvin kuin vain voi.

– Sudanilaiset Suomessa eivät ole vastuussa siitä, mitä siellä tapahtuu. Meidän on elettävä sovussa keskenämme. 1

Kuka?

ITÄISEN VÄLIMEREN RISTEILY TRIESTESTÄ

ITÄMEREN RISTEILY HELSINGISTÄ

Trieste - Split - Montenegro - Argostoli - Korfu - Dubrovnik - Trieste

Helsinki - Pietari - Tallinna - Tukholma - Helsinki

9 pv, lähtö 2.10.2015 (Costa Mediterranea) Hinta alk./hlö

1599€

Sis. lennot!

8 pv, lähdöt 1.6., 8.6., 29.6., 6.7., 13.7., 20.7., 27.7., 3.8., 10.8., 17.8. ja 24.8.2015 (Costa Luminosa) Hinta alk./hlö

695€

matkapojat.fi/kiertomatkat/costa-cruises-risteilyt

KATSO KAIKKI MATKAMME JA VARAA matkapojat.fi - EI PALVELUMAKSUA!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€.

Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät.

8

Puhtaat vaatteet päälle Vastuullisen vaateostajan paras valtti on kysyä, minkälaisissa olosuhteissa vaatteet on valmistettu. teksti Laura Pörsti KUva Hans Eiskonen

K

etjuvaateliikkeen rekit pursuavat iloisen väristä ostettavaa. Neonpunaisia puseroita, paljettikoristeisia paitoja, kiiltäviä tunikoita! Ihanuuksien sisällä laput kertovat, että vaatteet on ommeltu Kiinassa, Kambodžassa ja Bangladeshissa.

Epäilyni heräävät.

Vaatetehtaiden työolot ovat puhuttaneet erityisesti sen jälkeen, kun Bangladeshissa kaksi vuotta sitten romahti Rana Plaza -niminen tehdasrakennus haudaten alleen yli 1100 ompe-

lutehtaan työntekijää. Rakennus oli edellisenä päivänä todettu vaaralliseksi, mutta vaatetyöläiset oli pakotettu silti töihin. Raunioista löytyi Suomessakin toimivien vaateketjujen tilauksista kertoneita sähköposteja.

Haluaisin tietää, että kenenkään ei ole tarvinnut kohtuuttomasti kärsiä t-paitani takia. Mutta onko se mahdollista?

Vaatteita tuotiin vuonna 2013 Suomeen 51 miljoonaa kiloa.

Niistä lähes puolet tuli Kiinasta ja neljännes muualta Aasiasta.

– Kiinassa palkat ovat viimeisten parin vuoden aikana nous-

seet, joten halvemmat maat, kuten Kambodža ja Bangladesh, ovat kasvattaneet suosiotaan, kertoo Puhtaat vaatteet -verkoston koordinaattori Anna Härri Eettisen kaupan puolesta -yhdistyksestä.

Kansainväliseen Clean Clothes -kampanjaan kuuluva Puhtaat vaatteet -verkosto ajaa elämiseen riittävää palkkaa vaatetyöntekijöille. Sen jäseninä on suomalaisia ammattiliittoja ja muita järjestöjä.

Härrin mukaan alan ongelmat syntyvät, kun suuret vaatebrändit kilpailuttavat tehtaita kiivaasti ja siirtävät niitä maasta toiseen sitä mukaa, kun vanhassa paikassa hinnat nousevat.

Tehtailla on paine pitää kulut alhaisina. Rana Plazan kohdalla se tarkoitti sitä, että työturvallisuudesta tingittiin.

Joskus työntekijöiden järjes-

täytyminen on kielletty, työsopimukset puuttuvat ja työpäivät venyvät – ja silti palkka on niin pieni, ettei se kata perustarpeita.

– Aasiassa teettämisessä ei sinänsä ole mitään vikaa. Ongelma on siinä, että näissä maissa lainsäädäntö ei suojaa työntekijää tarpeeksi, ja brändit hyötyvät siitä maksamalla työstä liian vähän. Kun järjestäytymisvapautta ei ole, työntekijöillä ei ole mitään mahdollisuuksia kohentaa tilannettaan, Härri summaa.

Suomalainen vaatebrändi kuulostaa turvalliselta valinnalta mutta ei takaa parempia tehdasoloja. Tämän paljasti Eettisen kaupan puolesta -yhdistyksen viime syksynä tekemä Vastuullisia vaatteita? -selvitys.

– Moni kansainvälinen ketjuliike on sitoutunut edistämään sitä, että tehdastyöntekijät sai-

sivat elämiseen riittävää palkkaa. Suomalaisyrityksistä yksikään ei vielä ole, Anna Härri harmittelee.

Aasiassa tuotetun t-paidan hinta ei kuitenkaan nousisi merkittävästi, vaikka ompelijat saisivat järkevän korvauksen.

– Hinta-ero olisi senteistä muutamiin euroihin, jos korotus siirtyisi suoraan kuluttajahintoihin, Härri valottaa.

Jos vaatteen valmistusmaa on Suomi tai Viro, ostaja voi jo aika varmasti päätellä, että ompelijoidenkin ihmisoikeuksia on kunnioitettu. Silloin vaate myös maksaa yleensä vähän enemmän.

Vaatekaapin järkevöittämiseen tähtääviä vaatevalmennuksia järjestävän Kude Designin toimitusjohtaja Outi Pakarinen kehottaa miettimään ostosta äänestyspäätöksenä.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

Sanna Tahvanaisen, 39, labradorinnoutaja on sankarikoira 30 %

”Punnitse, minkälaista yritystoimintaa haluat rahoillasi tukea.”

10 %

60 %

Porvoolainen

Helsinkiläinen

Vantaalainen

Asuin äidin, isän ja isoveljen kanssa kolmessa eri osoitteessa ennen kuin muutimme isäni ja setäni rakentamaan taloon. Vanhempani erosivat, kun olin 15-vuotias.

Sen jälkeen asuin äidin kanssa kaksin. Muutin kotoa 18-vuotiaana.

28-vuotiaana ostin oman kodin Herttoniemestä. Olin jo silloin töissä pankissa.

Päädyin alalle vuonna 2000. Minulle tarjottiin hakemaani työpaikkaa matkalla valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Lähdin pääsykokeista heti kun sai lähteä. Viihdyin Herttoniemessä, mutten löytänyt sieltä sopivaa isompaa asuntoa.

Ennen Jokiniemeen muuttoa asuin Länsi-Vantaalla Vaskipellossa. Parivuotias Ilpo-koirani sai joulun alla sankarikoiran arvonimen. Viime talvena lenkillä Ilpo löysi kylmissään olevan vanhuksen. Onneksi lähdin katsomaan, mille Ilpo haukkuu.

Koiran kanssa harrastamisen lisäksi toimitan koirajärjestön lehteä, käyn golfaamassa ja laulutunneilla. Aiemmin matkustelin paljon kavereiden kanssa.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan – Punnitse, minkälaista yritystoimintaa haluat vaateostoksillasi ja rahoillasi tukea. Käy netissä katsomassa, mitä vaatebrändi kertoo käyttämiensä tehtaiden valvonnasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, Pakarinen neuvoo.

Kattavat tiedot niin nettisivuilla kuin tuotteissa lupaavat Pakarisen mielestä hyvää.

Ne kertovat, että yrityksellä ei ole salattavaa. Hyviäkin tehtaita nimittäin on.

– Tehdasoloista kannattaa kysyä aina, joko liikkeessä tai sähköpostitse. Kysyminen on jo viesti ketjulle siitä, että kuluttajaa kiinnostaa vaatteiden eettisyys, Pakarinen uskoo.

Hänen vaatevalmennuksensa tähtää kuitenkin siihen, että myös kuluttajan asenne muuttuisi. Meidän on opeteltava ostamaan vain vaatteita, joita voimme käyttää pitkään.

– Vaatteiden pitäisi olla meille parhaita kavereita, joista haluamme huolehtia, hän linjaa.

Sillä tavoin osaltamme arvostamme ompelijoiden työtä.

Yksi vaihtoehto on luottaa tehtaita valvoviin järjestelmiin. Nii-

den selvittäminen vaatii taas googlailua.

– Järjestelmiinkin kannattaa suhtautua kriittisesti. Osa on yritysten omia järjestelmiä, osa taas järjestövetoisia, Anna Härri muistuttaa.

Monen suomalaisbrändinkin käyttämässä BSCI-järjestelmässä valtaa käyttävät kansainväliset brändiyritykset, eivätkä sen kriteerit ole kovin tiukat: se esimerkiksi vaatii tehtailta vain minimipalkan maksamista, mikä ei monessa maassa riitä elämiseen.

Toki se on hyvä alku.

– Yksi melko hyvä järjestelmä on Fair Wear Foundation, johon liittyneet yritykset ovat sitoutuneet edistämään vaatetyöläisten ihmisoikeuksia ja elämiseen riittävää palkkaa, Härri vinkkaa.

Ja kas: Fair Wear Foundationissa on mukana useampi Suomessakin toimiva brändi. Se ei ratkaise kaikkea, mutta tiedänpähän ainakin, mistä ostan vaatteeni seuraavalla kerralla. 1 Lähteet: Vastuullisia vaatteita? Ihmisoikeudet suomalaisten vaateyritysten tuotantoketjuissa. Eettisen kaupan puolesta -yhdistys 2014. www.fairwear.org, www. cleanclothes.org

Kohentuvatko vammaisten oikeudet?

Eduskunta hyväksyi 3.3. YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Onko jo aihetta iloon, Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman?

– Kyllä on. Sekä Suomessa että ulkomailla se on merkittävä sopimus, ja on tärkeää, että kaikki maat allekirjoittavat sen ja vastustavat vammaisten syrjintää.

Suomi on viimeisiä EU-maita, jotka sopimuksen ovat allekirjoittaneet. Mistä mielestäsi se johtuu, että Suomi on viimeisten joukossa?

– Se johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin syynä on lainvalmistelun hitaus, mutta myös se, että asiat on haluttu tehdä perusteellisesti.

Millaisiin asioihin toivoisit parannusta?

– Esimerkiksi asumisen oikeuteen liittyviin asioihin. Jokaisen vammaisen pitäisi saada itse päättää, missä asuu, miten asuu ja kenen kanssa. Kenenkään ei pitäisi olla velvoitettu hyväksymään tiettyä asumisen mallia.

– Jokaisella pitäisi olla myös oikeus puhua omasta puolestaan. Nykylainsäädännössä ihminen voidaan vammaisuuden perusteella asettaa holhouksen alaiseksi, eikä kenelläkään välttämättä ole vel-

vollisuutta tukea henkilöä päätöksenteossa ja tahdon ilmaisemisessa. Vammaisilla pitäisi olla myös oikeus muodostaa parisuhde.

Vammaisten oikeudet ovat olleet viime aikoina esillä muun muassa Ajankohtaisen kakkosen Kehitysvammaisillan ja Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen menestyksen myötä. Onko tällaisilla asioilla merkitystä?

– Uskon, että niillä on suuri vaikutus ennen kaikkea asenteisiin. Nähdään, että kehitysvammaiset voivat osallistua kaikenlaiseen elämään kuten kulttuuriin, ja ymmärretään, että myös kehitysvammaisilla on kykyjä. Toivoisin, että seuraavaksi julkisuudessa käsiteltäisiin sitä, että kehitysvammaiset tarvitsevat usein toisen ihmisen tukea kaikenlaisessa osallistumisessa. Se ei tapahdu itsestään.

Hanna Antila

10

Suvun tarina yhdessä mekossa Yli 60 lasta on saanut kasteen mekossa, jonka viipurilaisrouva Sigrid Krook ompeli esikoiselleen vuonna 1889.

Teksti Irmeli Kangaspunta Kuvat Sirpa Päivinen ja Krookin suvun kokoelmat

Krookin suvun kastemekkoa käytettiin Savonlinnassa 1930-luvulla.

L

uokanopettaja Liisa Walle-Uppala avaa laatikon ja nostaa sieltä varovasti sukunsa aarteen, 125-vuotiaan kastemekon. Kastemekko on ollut käytössä kaikilla kolmella Walle-Uppalan lapsella sekä hänellä itsellään, hänen sisaruksillaan, isällään ja isoäidillään.

Myös lukuisat serkut ja heidän lapsensa sekä pikkuserkut on kastettu samassa puvussa.

Kastemekon mukana kulkevan listan mukaan sitä on käyttänyt kastetilaisuudessaan 66 lasta. Oikea luku lähentelee tosin seitsemääkymmentä, sillä muutama nimi on jäänyt merkitsemättä listaan. Liisa Walle-Uppalan isän äiti oli mekon ompelijan Sigrid Krookin toinen lapsi, tytär Gertrud.

– Tajusin oikeastaan vasta omien lasten kohdalla, miten

pitkä historia kastemekolla on, Walle-Uppala pohtii kotonaan Espoon Lippajärvellä.

Pieni lapsi otetaan kasteessa seurakunnan jäseneksi. Suvun yhteinen kastepuku on symboloinut myös suvun jäseneksi

naisella oli mahdollisuus käyttää päivänsä käsitöihin, pitsin virkkaamiseen ja korukäsitöiden tekoon. Sipilän mukaan sanonta ”Se on vain sellaista nypläämistä” liittyy juuri 1800-luvun käsitöillä päiväänsä täyttäneiden naisten ajankäyttöön.

”Tuohon aikaan oli harvinaista, että kotona oli ompelukone.” ottamista, sitä, että kuuluu johonkin jatkumoon, joka alkoi jo yli sata vuotta sitten. Kastemekko on Liisa Walle-Uppalan mukaan säilyttänyt hänen yhteytensä omiin sukujuuriinsa ja tuonut mukanaan myös sellaista, mikä muuten olisi jäänyt kokematta.

– Minullahan tämä puku on ollut säilytettävänä, ja sen myötä olen tavannut paljon sellaisia sukulaisia, joita en muuten olisi varmaankaan tullut kohdanneeksi, Walle-Uppala kertoo.

Omien sukujuurien tutkiminen ja kiinnostus sukuhistoriaan on nykyään suosittua. Orastavan kiinnostuksen saattaa sytyttää vanha valokuva tai koru, mutta myös vanhat tekstiilit kertovat niistä olosuhteista, missä on eletty, ja siitä, mihin perheen kiinnostus on suuntautunut.

Käsityötieteestä väitellyt tohtori Outi Sipilä Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että yli sata vuotta säilynyt kastemekko on hyvin harvinainen.

Sigrid-rouva on halunnut tehdä esikoiselleen omannäköisensä kastemekon. Hän oli solminut avioliiton heinäkuussa 1888 Viipurin hovioikeuden auskultantin Karl Gottfrid Krookin kanssa. Lapsi oli ilmoittanut tulostaan aika pian häiden jälkeen.

Voi hyvin kuvitella, että nuori rouva on virkannut pitsiä pitkät talvi-illat ja pohtinut tulevan esikoisen syntymää.

Tuohon aikaan, 1800-luvun loppupuolella, oli etuoikeus, jos

Outi Sipilä kertoo, että valkoisia kastepukuja alettiin käyttää 1700–1800-lukujen taitteessa aateliston ja varakkaan porvariston parissa. Tuolloin tuli muotiin empire-tyyli. Myös Krookin suvun kastemekossa helma alkaa empire-tyylin mukaisesti ylhäältä, joten kastemekon malli on Sipilän mukaan jäänne empire-tyylisestä muotipuvusta.

Ompelukoneet alkoivat yleistyä Suomessa 1800-luvun lopulla. Krookin suvun kastemekko on tehty suurelta osin käsin. Pitsit on virkattu ja ne on kiinnitetty ohueen puuvillakankaaseen pienin pistoin. Pitkät sivusaumat on kuitenkin ommeltu koneella.

– Tuohon aikaan oli harvinaista, että kotona oli ompelukone, Sipilä sanoo.

Liisa Walle-Uppalan hallussa olevan Krookin suvun kastemekon mukana kulkee myös pitsimyssy, jota on kuulemma käytetty ani harvoin. Sekin on tehty käsin.

Outi Sipilän mukaan vauvoilla pidettiin sata vuotta sitten myssy päässä lähes aina, myös sisällä.

– Asunnot olivat aiemmin paljon nykyistä vetoisempia, joten myssy on saattanut olla pään suojana.

Kastemekon mukana on kulkenut myös vaaleansinisiä ja vaaleanpunaisia rusetteja. Muoti on vuosien saatossa vaihdellut, ja vanhemmat ovat voineet vaihtaa etumuksen rusetin lap-

sen sukupuolen ja omien mieltymystensä mukaan.

1800-luvun lopulla oli välttämätöntä tehdä kotona vaatteita ja muita kodin tarve-esineitä.

Valmisvaatteita oli jonkin verran saatavilla, mutta myös kotiompelijat kiersivät taloissa korjaamassa lakanoita ja ompelemassa vaatteita.

Kastemekon ommellut Sigrid-rouva on valokuvista päätellen arvostanut itse tehtyjä tekstiilejä. Tämä asenne on siirtynyt kastemekon mukana jälkipolville.

Outi Sipilä on sitä mieltä, että Krookin suvun kastemekko olisi hyvin saattanut joutua unohdetuksi esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin kaikkea kaupasta ostettua arvostettiin paljon enemmän kuin vanhoja tavaroita.

– Sekin, että kastemekkoa on säilytetty, kertoo jonkinlaisesta arvostuksesta, Sipilä toteaa.

Tässäkin suvussa on ollut avioeroja, suruja ja riitoja niin kuin lähes kaikissa suvuissa. Yhteinen kastemekko on kuitenkin aina pakottanut ihmiset kohtaamaan toisensa. Näin puvulla on saattanut olla myös sovitteleva rooli.

Mamma-Sigrid, kuten häntä suvun parissa edelleen kutsutaan, kuoli vuonna 1936. Tuolloin kastemekkoa olivat ehtineet käyttää hänen Viipurissa, Joensuussa ja Savonlinnassa kastetut lapsenlapsensa.

Vanha kastemekko alkaa nyt olla liian hauras, jotta sitä enää käytettäisiin kastetilaisuudessa.

Liisa Walle-Uppala opettaa luokanopettajan työssään tekstiilityötä ja on suunnitellut näköispuvun teettämistä vanhan mallin mukaan.

Sigrid Krookin jälkeläiset myös haaveilevat, että kastemekolle löytyisi tulevaisuudessa hyvä säilytyspaikka, vaikka jostain museosta.

Siihen asti kastemekko on Liisa Walle-Uppalan hyvässä huomassa Espoossa siististi aseteltuna sille varatussa laatikossa. T

11

Liisa Walle-Uppalan hallussa oleva Krookin suvun kastemekko on kulkenut pitkän matkan Viipurista pääkaupunkiseudulle.

12

Hyvästele väärä syyllisyys Kärsitkö syyllisyydentunteesta, vaikka olet tehnyt parhaasi?

Väärästä syyllisyydestä voi päästä eroon.

Teksti Outi Reinola kuva Sirpa Päivinen

K

uulostaako tutulta: teet niin tai näin, aina väärin päin? Lähelläsi on joku, jonka mielestä olisi pitänyt tehdä toisin. Jäätkö itse jossittelemaan ja tuntemaan syyllisyyttä valinnoistasi?

Vai toimitko kuten Anna?

Anna on luvannut miehelleen ja lapsilleen, että perhe viettää pääsiäisviikon vuokramökillä. Yhteistä lomaa on hartaasti odotettu. Juuri ennen lähtöä Annan iäkäs äiti ja sisko kummastelevat, kuinka Anna voi hylätä äidin kaupunkiin. Äiti itkee jäävänsä yksin. Annalle tulee syyllinen olo ja paha mieli. Voiko hän lähteä mökille?

Teologi ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara tarkistaa faktat ennen kuin vastaa. Hän painottaa, että vain faktojen avulla voidaan erottaa oikea ja väärä syyllisyys. Hän haluaa tietää, mitä Anna on jo tehnyt äidin hyväksi tai mitä jättänyt tekemättä.

– Oikea, terve syyllisyys nousee omista teoista tai tekemättä jättämisistä. Silloin syyllisyyden aiheuttaja on nimettävissä.

Teon voi korjata tekemällä toisin ja pyytämällä anteeksi, Valtavaara sanoo.

– Vääristynyt syyllisyys liittyy koko omaan persoonaan ja voi olla jatkuva tunnetila, joka velloo epämääräisenä pahana olona. Sen aiheuttajaa on vaikeampi nimetä.

see toisten sanoista tai teoista.

Juuri näin käy Annalle. Hän oli hyvillä mielin lähdössä mökille, kunnes äiti ja sisko soittivat.

Anna on elänyt perheensä kanssa elämää äidin ehdoilla: kutsunut äidin kotiinsa jouluisin ja viikonloppuisin, käynyt äidin luona, hoitanut asioita ja järjestänyt hoitoapua pääsiäiseksi. Silti äiti ja sisko onnistuvat herättämään Annassa syyllisyyden tunteen.

– Kuulostaa, että Annan tuntema syyllisyydentunne on epätervettä, Valtavaara sanoo.

– Anna ei ole hylännyt äitiä eikä jättänyt häntä pulaan. Hän ei ole tehnyt väärin eikä pettänyt lupauksiaan. Anna saattaa olla ylivastuullinen henkilö, jonka napanuora äitiin ei ole kunnolla katkennut. Ehkä äiti on aina vaatinut häneltä kohtuuttomia tai ehkä hän on ylisyyllistyjä.

Kiertäessään ympäri Suomea puhumassa Valtavaara on nähnyt ja kuullut paljon. Siksi hän arvaa Annan tarinan jatkon: – Anna on luultavasti pahalla tuulella koko loman, koska tilanne kalvaa häntä. Hän purkaa kiukkuaan lapsille ja miehelle.

Pahimmassa tapauksessa Anna lähtee kesken loman takaisin äitiä auttamaan.

Annan syyllinen olo seurauksineen ei ole Valtavaaran mukaan reilua omaa perhettä kohtaan. Vastuuketjussa ensisijaisena on oma perhe, eli omat jälkeläiset ja puoliso.

Epäterveelle syyllisyydentunteelle on tyypillistä, että se nou-

Valtavaara on erotellut oikean ja väärän syyllisyyden tunnus-

merkkejä. Hänen mukaansa oikea syyllisyys on elämää suojelevaa ja estää meitä toimimasta väärin. Oikean syyllisyyden tarkoitus on pysäyttää väärä teko ja ohjata korjaamaan tehty virhe. Terveen syyllisyydentunteen avulla ihminen kykenee tunnustamaan virheensä ja pyytämään anteeksi.

– Terveen syyllisyyden tarkoitus ei ole vangita ihmistä loppuiäksi vaan se kutsuu muutokseen. Se viestittää, että tarttis tehdä jotain. Kun teko on hyvitetty ja anteeksi pyydetty ja annettu, syyllisyyden kuuluisi poistua, Valtavaara sanoo.

– Oleellisen tärkeää on osata myös uskoa anteeksi. Jos anteeksiantoa ei tule ihmiseltä, asian voi jättää Jumalalle.

Väärä syyllisyys on viheliäisempi vastus. Se tuntuu tahraavan ja peittävän alleen kaiken hyvän. Epämääräinen ikävä olo painaa jatkuvasti. Mistä se johtuu?

Valtavaara huokaisee.

– Toivoisin, ettei aina tarvitsisi vastata, että se lapsuus, se lapsuus. Mutta sieltä se väkisinkin juontaa. Syyllistyvä ei ole saanut lapsuudessaan kokemusta, että hän on omana itsenään riittävän hyvä ja arvokas.

Syyllistyjä on ehkä oppinut, että oma arvo ansaitaan suorittamalla. Lapsena häntä on syyllistetty virheistä. Vasta, kun kaikki on tehty viimeisen päälle, on tullut kiitosta.

– Syyllistyjän itsetunto perus-

tuu suorittamiseen, Valtavaara sanoo.

– Ydinajatus on, että jos olisin täydellinen ja tekisin aina kaiken täydellisesti, en joutuisi kokemaan syyllisyyttä.

Valtavaaran mukaan surullisen monet on kasvatettu näin.

Lasta on saatettu kasvattaa myös häpäisemällä. Koulussa on voitu nauraa suureen ääneen väärälle vastaukselle tai ottaa lapsen virhe luokan edessä vahingolliseksi esimerkiksi.

Kodissa on esiintynyt aiheetonta syyttelyä ja kohtuuttomia rangaistuksia. Kaikenlainen kiusaaminen ja nolaaminen ovat omiaan viemään pohjan terveen itsetunnon kehittymiseltä.

– Jatkuva moittiminen, mitätöiminen ja vertailu muokkaavat mielen maaperää syyllistymiselle. Vanhemmat ovat saattaneet myös ihan suoraan syyllistää lasta tai uhata hylkäämisellä, Valtavaara listaa.

– Tai ehkä kotona on vallinnut ankara ilmapiiri. On kenties ollut hyvin tiukat rajat, paljon pelkoa ja vähän iloa.

Koska aiheeton syyllisyyden tunne kumpuaa epäterveestä itsetunnosta, syyllisyydellä on paljon liittolaisia. Valtavaaran mukaan syyllisyyden liittolaisia ovat häpeä, arvottomuus, liiallinen kiltteys, ylihuolehtiminen, pelot ja katkeruus. Ylisyyllistyjä tuntee syyllisyyttä jopa omasta hyvästä olostaan ja lepohetkistään.

Syyllisyyttä tutkiessaan Valta-

vaara on löytänyt syyllistyjien sisältä hämmästyttävän valehtelijan: ihmisen omat tunteet.

– Omat tunteet voivat olla hyvinkin harhaanjohtavia. Oma tunne saattaa syyttää myös virheestä, jonka joku muu on tehnyt, Valtavaara varottaa.

Tunteen sijaan hän kehottaa käyttämään järkeä ja tarkistamaan faktat. Usein auttaa keskustelu ulkopuolisen kanssa.

Epäterve syyllisyydentunne on läheisriippuvuuden kumppani. Silloin syyllistäjää vaivaa tunne, että hänen kuuluu vastata siitä, että kaikki ovat tyytyväisiä. Ylivastuullinen läheisriippuvainen ei kestä sitä, että joku pettyy tai on surullinen, koska kokee sen olevan hänen syytään. Jokainen on kuitenkin itse vastuussa omista tunteistaan ja reaktioistaan.

13

Valtavaara kertoo esimerkin naisesta, jonka aviomies ajoi kolarin. Mies sai vaimonsa uskomaan, että kolariin syyllinen oli vaimo, koska tämä oli hidastellut kotona ja saanut miehen huonolle tuulelle. Mies pääsi mielestään siksi lähtemään myöhässä ja ajoi ylinopeutta. Vaikka vaimo ei ollut autossa edes mukana, hän syyllisti vuosia itseään kolarista.

– Tämä on suotta syyllistyjälle tyypillistä: ihminen ei ole ollut edes paikalla, mutta uskoo aiheuttaneensa tapahtuneen, Valtavaara hymähtää.

– Olennaista on kysyä, olenko minä mitenkään voinut vaikuttaa asiaan. Painoinko minä kaasupoljinta? Järki on hyvä apuväline totuuden etsimisessä.

Totuus tekee vapaaksi, varsinkin syyllisyydestä. Valtavaara ke-

”Ylisyyllistyjä tuntee syyllisyyttä jopa omasta hyvästä olostaan ja lepohetkistään.” hottaa purkamaan omaa syyllisyydentunnetta paperille. Mikä oli omaa syytä, mikä väärää syyllisyyttä? Puhuvatko tunteet totta vai onko syyllisyyden määrä kohtuuton?

Samoin kannattaa pitää kirjaa siitä, vatvooko mielessään vanhoja asioita vai uskaltaako päästää irti.

– On iso asia opetella päästämään irti syyllistyjän roolista ja torjumaan väärää syyllisyyttä. Kun joku syyllistää aiheetta, hänelle voi sanoa, että tuota

minä en ota vastaan, Valtavaara neuvoo.

Niin hän neuvoisi myös esimerkkimme Annaa. Tämä voisi sanoa äidille ja siskolle, että syyllistäminen on aiheetonta ja hänellä on oikeus nauttia lomastaan.

Valtavaaran mukaan syyllistäjä kieltää usein oman osuutensa asiaan, kuten Annan sisko, ja yrittää sysätä vastuun muille. Hän ulkoistaa oman syyllisyytensä. Jokaisen syyllistyjän kannattaa valita seuransa tark-

kaan. Rohkaisevien ja kannustavien ystävien tuki on arvokasta syyllisyyteen taipuvaiselle.

Aiheettomasta syyllisyydentunteesta vapautuminen on pitkä, mutta kannattava tie. Se on myös jatkuva kertauskoulu: yhä uudestaan on huomattava, kantaako väärää syyllisyydentunnetta ja opeteltava päästämään siitä irti.

– Myös itselleen ja virheilleen on opeteltava antamaan anteeksi, Valtavaara muistuttaa.

Hän palaa kristinuskon ydinsanomaan: – Jokainen meistä on Jumalalle rakas, myös jokainen itsensä arvottomaksi kokeva ja suotta syyllistyvä.

Valtavaara tuo uuden näkökulman syyllistyjän elämään: väärä syyllisyys on tavattoman itsekeskeistä. Siinä ei pidä rypeä.

– Syyllistyjä pyörii itsensä ympärillä ja miettii koko ajan omaa kelpaamattomuuttaan. Vapaus syyllisyydestä tuo tilaa ajatella muita. Syyllisyyden häkkiin ei kannata jäädä. Meidät on tarkoitettu elämään vapaudessa ja ilossa. Vain siten voimme avautua kokemaan sekä ihmisten että Jumalan rakkautta. T Anna-Liisa Valtavaara: Syyllinen olo – syystä vai suotta? Kirjapaja 2014.

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

15.3.

Leipäsunnuntai on hyvä päivä pohtia sitä, millä ruokkii ruumistaan ja sieluaan.

”Jeesus sanoi: Minä olen elämän leipä. Se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti.”

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 6:48–51)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Antonios Antonios on ensimmäinen nimeltä tunnettu kristitty erakko ja kuuluisin 200–400-luvulla autiomaassa eläneistä hengellisistä ohjaajista eli erämaaisistä ja -äideistä.

Hän syntyi vuonna 251 Egyptissä Niilin varrella. Luovuttuaan parikymppisenä kaikesta omaisuudestaan hän eli askeettista elämää autiomaan yksinäisyydessä.

Ankarasta elämäntavastaan huolimatta Antonioksen sanotaan eläneen 105-vuotiaaksi ja kuolleen yksin syrjäisellä vuorella.

Kun levottomuus iskee Ikävystymiseen ei auta se, että juoksee paikasta toiseen.

Pyhimyselämäkerran mukaan kaikki alkoi yhdestä kirkkomatkasta. Eräänä sunnuntaina kaksikymmentävuotias Antonios oli matkalla kirkkoon ja mietti, mitä hänen pitäisi elämällään tehdä.

Kirkossa Antonios kuuli luettavan Jeesuksen sanat rikkaalle nuorukaiselle: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on oleva aarre taivaissa. Tulet sitten ja seuraa minua.” Antonios koki, että sanat tarkoittivat juuri häntä. Hän toimi välittömästi.

Antonios oli vastikään menettänyt vanhempansa. Varakkaan perheen maatila ja muu omaisuus jäivät hänelle.

Perimänsä maat Antonios lahjoitti kotikylänsä asukkaille. Muun omaisuutensa hän möi ja antoi suurimman osan rahoista köyhille. Pikkusiskonsa hän antoi kristittyjen naisten kasvatettavaksi.

Luovuttuaan kaikesta Antonios meni naapurikylään ja hakeutui askeettista elämää viettävän vanhuksen ohjaukseen. Hän halusi opiskella askeetiksi.

Harjoitusohjelma oli tiukka. Antonios teki ruumiillista työtä, josta sai elantonsa. Ylijäävät rahat hän antoi köyhille. Hän söi vain kerran päivässä: leipää, vettä ja suolaa, ei lihaa eikä viiniä. Hän rukoili pitkin päivää ja valvoi myös öitä rukoillen.

Hän tahtoi oppia keskittymään olennaiseen. Hän tarkkaili mielenliikkeitään, etteivät tunteet ja muistot saisi häntä liikaa valtaansa.

Antonios kutsui levottomuutta herättäviä ajatuksia kiusauksiksi ja demoneiksi. Ne kyselivät: Mitä sinä täällä teet? Eikö olisi aika vaihtaa maisemaa ja kokeilla jotakin uutta?

Mitä järkeä tässä kaikessa on?

Kun Antonioksen oppiaika päättyi, hän lähti autiomaahan ja asettui hylättyyn linnoitukseen. Siellä hän eli yksinäisyydessä kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana hänestä kasvoi hengellinen ohjaaja ja toisten erämaassa kilvoitelleiden johtaja.

Kyllästyminen, ikävystyminen ja levotto-

Keskipäivän harjoitus • Tee harjoitus puolen päivän aikaan. Tämä on hyvä harjoitus erityisesti silloin, kun on levoton olo. Varaa aikaa 10–15 minuuttia.

• Istu hetkeksi aloillesi ja anna hengityksesi tasaantua.

• Kuuntele, kuinka sydämesi lyö. Voit kuulla sen rauhallisen rytmin. Sen kuuntelu rauhoittaa. Sydämesi tekee työtään koko ajan oman tahtiinsa.

• Muista että, myös elämälläsi on rytmi. Sitä on hyvä kuunnella aivan kuin kuuntelet sydämesi lyöntejä.

muus ovat erityisesti meidän aikamme demoneita. Olipa kyseessä auto, asunto, tietokone, puhelin, työ tai puoliso, aina on tarjolla uudempia, nopeampia ja nuorempia. On vaikea asettua, sitoutua, pitää huolta tai korjata. On vaikea kuulua kenellekään tai mihinkään, kun aina alkuihastuksen jälkeen alkaa kyllästyttää ja iskee levottomuus Ikävystymiseen ei auta se, että alkaa säntäillä sinne tänne. Ehkä voisimme sen sijaan ottaa oppia Antoniokselta. Hän piti levottomuuden ja ikävystymisen demoneja harjoitusvastustajinaan, joiden kanssa kamppailu tekisi hänestä entistä vahvemman.

Kerran tapahtui merkillinen episodi. Kun levottomalla mielellä ollut Antonios astui ulos luolastaan, hän näki siellä yllättäen itsensä näköisen miehen. Tämä punoi köyttä, nousi ja peseytyi, istui taas ja punoi köyttä, nousi taas ja rukoili. Hän kuuli miehen sanovan: Tee näin, niin sinä pelastut! Mies oli enkeli, joka oli tullut vahvistamaan Antoniosta.

Lauri Maarala

15

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.3.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.

Muualla Astan kotipyhäkoulu su 15.3. klo 11– 12 Hevoshaantie 9.

Kastettu Eerika Matilda Aroalho, Lenni Toivo Akseli Hamunen, Onni Antero Herranen, Veikko Aatos Hiekkala, Viola Emilia Jukarainen, Lilja-Maija Lyydia Multisilta, Vertti Ilmari Kristian Nick, Tilda Karoliina Nuutinen, Elmeri Sulo Johannes Tinell, Eino Juhani Weckström.

Avioliittoon kuulutettu Janne Sakari Nuutinen ja Maria Helena Mellberg.

Hautaan siunattu Heimo Aulis Ihaksi 84 v, Mauri Juhani Kiuttu 72 v, Pauli Armas Mäkinen 69 v, Markku Juhani Liimatainen 68 v, Marja-Leena Hannele Ruusuvuori 62 v, Kari Jarmo Koivula 54 v, Kirsi Marja Pirinen 51 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Leipäsunnuntain messu 15.3. klo 10.

Jaakko Kara, Marianna Saartio-Itkonen ja Hannu Lehtikangas. Messussa on mukana tulevan kesän rippikoululaisia. Messun jälkeen leipämyyjäiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Iltakirkko su 15.3. klo 18. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Mukana on tulevan kesän rippikoululaisia.

Päiväkahvin aikaan ma 16.3. klo 13.

Laskiaisesta pääsiäiseen. Historiaa, tapoja ja sanomaa. Mukana Kersti Rantasalo.

Miesten kirjallisuuspiiri ma 16.3. klo 18. Kirjana Jaan Krossin Keisarin hullu.

Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry:n vuosikokouksen päiväjuhla la 21.3. klo 12.30. Ohjelmassa on muun muassa helluntaiseurakunnan lauluryhmän laulua, runonlausuntaa ja puheita.

Apostolin kyydissä la 21.3. klo 12–16 nuortentilassa. Raamattutyöskentely jatkuu. Myös uudet osallistujat ovat tervetulleita.

Messu su 22.3. klo 10. Marianna Saartio-Itkonen, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa konfirmoidaan talven päivärippikoululaiset.

Kirkko auki! ti 24.3. klo 18–20.30. Kirkon tilojen ovet ovat auki rentoa yhdessäoloa varten. Voit jutella iltapalan ääressä, pelailla lautapelejä tai laulaa yhteislauluhetkessä. Lapset voivat as-

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 15.3. klo 15. Taivaallinen Israel. Puhujavieraana Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström.

Nettikerho ikäihmisille ke 18.3. klo 14–16. Kirjastopalvelut netissä.

Café Pähkinä ke 25.3. klo 15–17. Lapsiystävällinen, vapaaehtoisvetoinen kahvila. Tarjoilujen teemana on pääsiäinen.

Kirjallisuuspiiri ma 13.4. klo 12. Kirjana Mirka Lappalaisen Pohjolan leijona.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 19.3. klo 12.30.

Vieraana SLEY:n lähetysjohtaja Pekka Huhtinen.

Muualla Retki Ihmisen Poika -pääsiäisvaellukselle pitkänäperjantaina 3.4. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Retki on Vantaan seurakuntien yhteinen.

Yhteiskuljetus lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 11.10. Pääsiäisvaellus tapahtuu ulkona. Mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun tai omin eväin. Retken hinta on 15 euroa. Ilmoittaudu 18.3. mennessä Irmeli Hendrellille, p. 044 422 0473 tai irmeli.hendrell@evl.fi.

Kastettu Oliver Caspian Suominen, Juho Eeli Vilhelmi Rintamäki, Lenni Joel Nurmilaukas, Saimi Eeva Maria Tikkala, Ville Matias Lauronen.

Avioliittoon kuulutettu Seija Kaarina Sulin ja Timo Tapio Tiusanen.

Hautaan siunattu Kari Markus Hakkarainen 44 v, Matti Olavi Kares 83 v, Martta Kyllikki Palmu 88 v, Niilo Sakari Erola 91 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10– 14, p. 09 8306 554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10 – 12. p. 09 8306 560. Koululaisten kesätoimintaan ilmoittautuminen on alkanut nettisivuilla kohdassa ”Tytöt ja pojat kesä 2015”.

Hommissa

Pastori Kristiina Kartano ”Marianpäivän miniretriitissä tehdään kuvataiteen keinoin omanlainen Maria, mutta samalla on tarkoitus hiljentyä ja rauhoittua. Ensin kerrotaan ohjeet, mutta kun päästään hyvään työskentelyrytmiin, ollaan joko täysin hiljaa tai kuunnellaan gregoriaanista kirkkolaulua. Retriittiin kuuluu myös lyhyt rukoushetki. Teemme töitä mahdollisimman vähän puhuen ja omaan työhön keskittyen.

Kuvataiteilija Sari Stajevic-Teodosin tuo käyttöömme kaiken tarvittavan materiaalin siveltimistä lähtien. Maalaamme ja piirrämme ja käytössämme on quashi- ja temperavärit sekä musta tussi. Taiteilijan taitoja, tai tietämystä tekniikoista ei tarvita.

Pienryhmässä ehtii saada yksilöllistäkin ohjausta.

Retriitin teemana on raamatunlause: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Marian lause on hurjan rohkea! Ihminen jättäytyy täysin Jumalan varaan. Minusta Maria on sekä vahva että herkkä. Liitän hänet vahvasti naiseuteen ja äitiyteen, mikä voi olla myös kipeä ja vaativa aihe. Tämä retriitti tarjoaa väylän tavoittaa itsessään niitäkin ajatuksia. Maria on kaunis kristillinen esikuva. Hänen elämänsä ei ollut helppo. Oman pojan menetys viilsi hänen sydämensä rikki. Kautta aikojen kristillisessä perinteessä on ajateltu, että Maria jos kuka ymmärtää äitien kipuja.”

Nina Riutta

Marianpäivän miniretriitti kuvataiteen keinoin pe 20.3. klo 17.30–19.30 ja la 21.3. klo 9–17 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. ”Tapahtukoon sinun tahtosi”. Ohjaajina pastori Kristiina Kartano ja taiteilija Sari Stajevic-Teodosin. Hinta 30 euroa. Ilmoittautumiset kristiina.kartano@evl.fi tai p.

050 363 2372.

Dian Zarembiene

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 10– 10.30. Riikka Jäntti.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.30.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Messua ei ole su 15.3. Tervetuloa Afrikkalaiseen Gospelmessuun klo 12 Hakunilan kirkkoon.

Peittopiiri kokoontuu tiistaisin klo

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15.

Kuunloiste-lapsikuoro ke 18.3. ja 25.3. klo 15–15.45.

Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille ke 18.3. ja 25.3. klo 16–16.30.

Perhekerho torstaisin klo 9–11.

Matka pääsiäisen riemuun! -vaellus ke 25.3. klo 18.30. Pieni pääsiäisvaellus koko perheelle. Vaelluksella saa laulaa, kuunnella, katsella, ihmetellä ja iloita.

karrella virpomaoksia. Lopuksi hiljennymme iltahartaudessa.

Oopperakerhon kerhoilta ke 25.3. klo 17.30. Perehdymme Verdin oopperaan Trubaduuri.

Ripariveisuilta ke 25.3. klo 19. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulattavat Punaisen veisukirjan lauluja. Ilta on pakollinen kesän 2015 rippikoululaisille.

Sini Pennanen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho kokoontuu perjantaisin klo 9–11.

Pieni ehtoollishetki pe 13.3. klo 9.30.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Afrikkalainen Gospelmessu su 15.3. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari, Liettuan NMKY:n kuoro, rippikoululaisia.

Lähetysarpajaiset ja kirkkokahvit. Ennen messua ja sen jälkeen voi tutustua jurttaan, aitoon mongolialaiseen asumukseen.

Nuorten ja aikuisten liettualaiskuorojen konsertti su 15.3. klo 14. Aikuiskuoro Dainija ja nuorisokuoro Ensemble YMCA. Kuorojen ohjelmistossa on gospelia, negrospirituaaleja, romanttista ja vähän viihteellisempää musiikkia. Ohjelma 10 euroa, vapaa pääsy.

Matalan kynnyksen maanantai 16.3. ja 23.3. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Periodipyhäkoulu ma 16.3. ja 23.3. klo 18.

Lähetyspiiri ma 16.3. klo 18.30–20. Israel-ilta, Anja Kolehmainen.

Päiväraamattupiiri ti 17.3. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin.

Puuro- ja kahvilapäivät keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–14. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään porukassa sukkia ja lapasia koululaisille. Langat saa kirkolta.

Elämä ja usko -raamattuluento ke 18.3. klo 18.30. Rakasta tai tuhoudu, Eero Junkkaala.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45.

Herättäjän kirkkopyhä su 22.3. klo 12. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Oopperalaulaja Hannu Forsberg, sellisti Sahrami Huhtala. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su 22.3. klo 14.

Lähetyksen rukousryhmä ti 24.3. klo 12–13.30. Johanna Korhonen.

Seniorikerho ti 24.3. klo 13–14.30.

Pääsiäisaskartelua.

Elämä ja usko -raamattuluento ke 25.3. klo 18.30. Numeroa tekemättä, Eero Junkkaala.

11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 17.3. klo 13–14.30.

Kultaisen Iän Laulajat vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Pyhäkoulu su 22.3. klo 10.

Messu su 22.3. klo 10. Sari Kokkonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit.

Lähetyspiiri to 26.3. klo 18–20. Pastori Harri Nurminen vierailee.

Lisätietoja säännöllisestä toiminnas-

ta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 12.3.,19.3. ja 26.3. klo 13 seurakuntasalissa. 12.3.

Vesa Ruokonen. 19.3. Valmistamme Inkun Ideapajan ohjaajan opastamana pääsiäisaiheisia koristeita, tarvikemaksu 1–3 e/hlö. 26.3. Korson komeetat vastaa ohjelmasta.

Perhekerho pe 13.3. ja 20.3. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Leipäsunnuntain messu su 15.3. klo 10. Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahveilla myynnissä leipää Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Voit tuoda myytäväksi itse tehtyä tai ostamaasi leipää. Leivät voi tuoda lauantaina tai sunnuntaiaamuna vahtimestareille p. 09 8306 558.

Pyhäkoulu su 15.3. ja 22.3. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Keskusteluja teltassa su 15.3. klo 15 seurakuntasalissa. 15.3. aiheena raamattu ja kertomus. Piispan erityisavustaja, kirjailija Kaisa Kariranta. Tule oppimaan ja keskustelemaan.

Valon messu su 15.3. Nuorten aikuis-

Liettualaista laulantaa Kaksi liettualaista kuoroa esiintyy Hakunilan kirkossa su 15.3. klo 14. Aikuiskuoro Dainija ja nuorisokuoro Ensemble YMCA tulevat Vilnasta. Kuorot edustavat paikallista NMKY:tä ja Y-kiltaa. NMKY on kansainvälinen kristillisekumeeninen liike ja Y-kilta on NMKY:n kansainvälinen nuorisotyön tukijärjestö.

Kuorot esiintyvät yhdessä ja erikseen. Ohjelmistossa on gospelia, negrospiritualeja sekä romanttista ja vähän viihteellisempää musiikkia. Kuorot vierailivat Suomessa viimeksi kolme vuotta sitten.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

16

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.3.

ten toteuttama. Mari Liimatainen, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Perhekerho ma 16.3. ja 23.3. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 16.3. ja 23.3. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamis ma 16.3. ja 23.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 16.3. ja 23.3. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Pääsiäisgospel!-projektikuoro

harjoittelee 19.3. klo 18–20 ja 26.3. klo 18–20 Korson kirkon seurakuntasalissa. Kuoro osallistuu toisen pääsiäispäivän messuun, joka pidetään Korson kirkossa 6.4. klo 15 iltapäivällä. Ohjelmistossa on iloisia lauluja bändin säestyksellä liittyen messuteksteihin. Ilmoittautumiset Airi Saloniemelle p. 050-3107493, tai airi. saloniemi@evl.fi. Laulajilta edellytetään kokemusta kuorolaulusta ja sitoutumista harjoituksiin.

Katulähetys ke 18.3. ja 25.3. klo 11.

Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10.

Lähetyspiiri ke 18.3. ja 25.3. klo 13 kirkon kokoustila. 18.3. Irmeli Salminen näyttää kuvia Etelä-Amerikasta.

Arki-illan ehtoollinen ke 18.3. ja 25.3. klo 18. 18.3. Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. 25.3. Mari Liimatainen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Iltarukousryhmä ke 18.3. ja 25.3. klo 18.40 kappelissa. Päivikki Telenius.

Pyhät Pyyhältäjät to 19.3. ja 26.3. klo 16.30 lähtö kirkon parkkipaikalta.

Tule mukaan hölkkäporukkaan kohottamaan kuntoa. Lenkeille osallistuminen ei edellytä aikaisempaa hölkkäkokemusta, vaan voit lähteä haastamaan itseäsi. Lenkin pituus n.

6 km.

Naisten saunailta to 19.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Lattarilauantai la 21.3. klo 10-14.30 seurakuntasalissa. Suuren suosion saavuttaneita gospellattareita voi tanssia nyt myös Korsossa. Piialiina

Helmisen ohjaama tanssillinen päivä sopii kaikenikäisille, -näköisille ja -kokoisille naisille. Mukaan päivään tarvitset rennot, mukavat tanssivaatteet, pienen pyyhkeen, tanssitossu/-kengät tai sukat ja juomapullon. Päivän hinta on 15 e, sisältää soppalounaan. Tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon puh. 09 8306 550.

Maria luterilaisessa perinteessä ja musiikissa la 21.3. klo 16. Ursula Hynninen, Airi Saloniemi, Risto Auvinen sekä Korson Seurakuntakuoro. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Marianpäivän messu su 22.3. klo 10.

Pirkko Yrjölä, Mari Liimatainen, Ursula Hynninen, Airi Saloniemi ja Tero Fleminch. Uusien työntekijöiden työhön siunaaminen. Mikkolan musiikkiluokka. Kirkkokahveilla tarjolla Korson Seurakuntakuoron valmistama soppalounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kylväjä-piiri su 22.3. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Miesten saunailta to 26.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kulttuurit kohtaavat Korson kirkolla la 25.4. klo 10. Rania Nassar El Hihin ja Rania Choukairin johdolla opimme yhdessä valmistamaan pitaleipää, viininlehtikääryleitä ja baba ganoush -munakoisotahnaa ja aterioimme päivän päätteeksi. Osallistumismaksu 5 e. Ilmoittautumiset 17.4. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Nupeen, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 17.3. ja 24.3. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 24.3. klo 13. Sanna Heikurinen ja Leena Lehto.

Muualla Gaalaillallinen la 28.3. klo 16 Ravin-

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

tola Aadassa. Kolmen ruokalajin illallinen juomineen ja jälkiruokineen.

Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon viimeistään pe 20.3. Mukavaa ohjelmaa ja huutokauppa. Lisätietoja antaa pappi Risto Auvinen p. 050 310 7032. Tuotot Yhteisvastuukeräykselle.

Retki Vivamon Raamattukylään la 4.4. klo 10–16. Lähdemme yhteisellä bussikuljetuksella Korson kirkolta. Vaellamme Ihmisen Pojan askelissa ristiltä ylösnousemukseen. Hinta aikuiselta 25 e, lapsilta (4–12 v.) 10 e ja alle 3 v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon ke 25.3. mennessä. Lisätietoja Sanna Heikurinen p. 050 599 8971, Risto Auvinen 050 310 7032 ja www.vivamonraamattukyla.fi Diakonian matka Viron kartanoihin ke 27.5.–30.5. Lähtö ke klo 9.45 Korsosta ja paluu la n. klo 21.30. Matkan hinta 2 hh:ssa 425 e ja 1 hh:ssa 485 e.

Hintaan sisältyy: laivamatkat, majoitus 2 yötä Sakadin kartanossa, yö neljän kuninkaan hotellissa Paidessa, 3 päivällistä, 3 kevytlounasta, iltaohjelma Sakadissa, bussikuljetus koko matkan ajan, matkaopas, ohjelma.

Ilmoittautumiset ti 10.4. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 12.3., 19.3. ja 26.3. klo 9 –11.30.

Nupe -nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 13.3. ja 20.3. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan

Avioliittoon kuulutettu Ilkka Johan Petteri Andersin ja Niina Marika Hämäläinen.

Kastettu Amanda Ingrid Jaansalu, Tobias Tyni, Matias Mika August Hiltula, Luca Henrik Posti, Antti Ilmari Valkeinen.

Hautaan siunattu Ritva Orvokki Henriksson 76 v, Terttu Helena Heiskanen 73 v, Unto Antero Mustonen 70 v, Elsa Emilia Silenius 92 v, Reino Juhani Pietarinen 68 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E, ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys päivystysaikoina p. 09 8306706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10, lasten oma jumalanpalvelus.

Kouluikäisten raamattukerho su 15.3. klo 10 messun aikana.

Rippikoululaisten vanhempien kutsumessu su 15.3. klo 10 liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Martti Sirviö. Rippikoululaisten vanhempien infohetki ja kahvit messun jälkeen.

Leipäsunnuntain leivonnaisten myynti su 15.3. klo 11 Yhteisvastuun hyväksi.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri

ma 16.3. klo 18.30. Perehdytään seuraavan pyhän teksteihin.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti E-ovesta.

Aamumessu ke 18.3. klo 9, Ben Ahlroos ja Martti Sirviö.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Torstain keskustelu- ja raamattupiiri 19.3. klo 13.

Messu su 22.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Arto Nuutinen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Iltamessu ke 25.3. klo 20, Ben Ahlroos ja nuorisotyöntiimi.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.3. klo 12, lounas 5 e. Vieraana Korson seurakunnasta eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11.

Perheiden avoin kirkkomuskari to 12.3. ja 19.3. klo 14.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä torstaisin klo 17.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.

Tarvikemaksu 10 e/kausi.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Kipuryhmä ti 17.3. klo 15.

Puutarhapiiri ti 17.3. klo 17 aiheena: ”Perhoskasvit”.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 17.3. klo 18.

Savityöpiiri keskiviikkoisin klo 12. ”Anna savelle uusi muoto”, savitöitä Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita, materiaalimaksu.

Naiset 50+ keskiviikkoisin klo 13, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille.

Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 17.30. Keskusteluttajana Sanna Liukkonen.

Saa rakastaa.

Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 € Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti

√ Kyllä kiitos!

Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €).

ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

TILAAJA/MAKSAJA

Lauri120315

SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous

Sähköposti

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

17

Viime vuonna ilmestyi Kaisa Karirannan kirja Jeesus ja elämisen taito.

Vieraana Jani Laukkanen

Jukka Granstrom

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.3.

Anteeksiannon tiellä Kaisa Kariranta otti oppaakseen kaikkein aidoimpina pidetyt Jeesuksen sanat.

Kun Kaisa Karirannan avioliitto päättyi eroon, hän päätti, ettei lukisi yhtään aiheeseen liittyvää opaskirjaa.

– Olin yrittänyt selvittää hyvän elämän salaisuuden, mutta koin epäonnistuneeni. Päätin, että vaikka tekisin eroprosessissa kuinka suuria virheitä, tekisin ne itse, hän kertoo.

Samalla Kariranta tunsi kaipausta siihen, että usko näkyisi koko elämässä. Mitä tapahtuisi, jos hän rupeaisi ottamaan Jeesuksen antamat elämänohjeet ihan tosissaan? Mielen pohjalla itäneestä kaipauksesta alkoi tulla välttämättömyys: oli pakko etsiä uutta tapaa olla.

Mitä elämisen taitoa saisi, jos oppaaksi ottaisi Jeesuksen? Piispa Irja Askolan erityisavustajana toimiva Kariranta löysi netistä 15 raamatunkohtaa, joissa Jeesus-seminaarin tutkijoiden mielestä Jeesuksen ääni kuuluu mahdollisimman aitona.

Tekstit olivat parinsadan Uuden testamentin tutkijan yhteinen näkemys siitä, mitkä Jeesuksen sanat ovat kaikkein todennäköisimmin hänen omiaan. Neljän Raamattuun tallennetun evankeliumin lisäksi tutkijat olivat arvioineet myös Tuomaan evankeliumin tekstejä.

Jeesuksen ohjeet eivät tehneet Karirannan tilannetta helpommaksi. ”Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin”, Jeesus ehdotti.

Kieltääkö Jeesus seuraajiaan etsimästä tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta? Kariranta tilitti ongelmaa puhelimessa ystävälleen. Ystävä vastasi: miksi haluat tietää, mitä Jeesus tekisi?

Yksinhuoltajailta to 19.3. klo 17.30.

Seniorikahvila ma 23.3. klo 13. Va-

paaehtoinen pullamaksu.

Perheiden raamattupiiri - Bible study group for families ma 23.3. klo 18.

Kaksikielinen piiri, jossa keskustellaan seuraavan pyhän tekstien pohjalta. Lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers. If needed we divide into two groups.

Aviopari-ilta ti 24.3. klo 17.30. Illan teemana: Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen parisuhteessa. Kahvitarjoilu. Illan alustaa johtava perheneuvoja Juhani Koskelin. Lastenhoito on järjestetty.

Ruokakerho ke 25.3. klo 17, tunisialaissyntyinen mämmimies Ahmed Ladarsi opettaa mämmiruokien valmis-

Kariranta oivalsi, että Jeesuksen ohjeet on tarkoitettu noudatettavaksi, mutta kyse on tiestä, ei mekaanisesta mallista. Tarkoitus ei ole, että ihminen piiloutuu Jeesuksen taakse.

– Jeesuksen opetukset eivät ole millään tasolla väkivaltaisia. Hän ei pakota tekemään mitään sellaista, mihin ihminen ei vielä ole valmis.

Kokemus vanhemmuuden särkymisestä vei lopulta Kaisa Karirannan uskon Jumalaan.Työmatkalla Ruotsissa Kariranta osallistui iltajumalanpalvelukseen, jossa pappi kehotti ihmisiä sytyttämään kynttilän ja jättämään mieltä painavat asiat alttarille. Siinä hetkessä hänelle kirkastui, ettei usko olekaan ihmisen suoritus, vaan osa häntä isompaa kokonaisuutta.

Jeesuksen sanat ovat kääntäneet Karirannan ajatuksia jatkuvasti kohti anteeksiantoa.

– Jeesus ihan oikeasti tarkoittaa, että meidän pitää antaa anteeksi aivan kaikki.

Kariranta tähdentää, että Jeesus ei vaadi keneltäkään omien tunteiden kieltämistä. Kariranta vertaa anteeksiantamisen prosessia vähittäiseen velan maksamiseen: tänään pystyn antamaan anteeksi tämän verran.

– Tiesin, että jotakin tärkeää oli tapahtunut, kun pystyin rukoillessa toivomaan vilpittömästi hyvää minua satuttaneille. Jeesuksen sanojen avulla olen tehnyt ison työn ja päässyt omille jaloilleni, Kariranta sanoo.

Taneli Kylätasku

• Herättäjä-yhdistyksen iltaseurat la 14.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Yhtenä puhujana Kaisa Kariranta.

• Keskusteluja teltassa su 15.3. klo 15 Korson kirkon seurakuntasalissa. Kaisa Karirannan aiheena on Raamattu ja kertomus.

tusta. Lisätietoja Irma Liljeström p.

050 553 8459.

Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Muualla

Kastettu Leevi Benjamin Hongisto, Jenna Emilia Valentina Roos, Hugo Ilmari Brofelt.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Elävä kirjasto ti 17.3. klo 14 Koivukylän kirjastossa. Rasisminvastaisen viikon tapahtuma. Tule lainaamaan elävä kirja tuokioksi!

Lähetyksen kotipiiri ke 25.3. klo 18 Tellervo Meripaadella Havukallionkatu 5 B 22.

Ehtoollishartaus to 26.3. klo 14.30

Hautaan siunattu Niilo Matias Niemi 89 v, Taimi Elisabet Suhonen 84 v, Eino Antero Kerilahti 70 v, Taisto Olavi Nyrhinen 68 v, Niilo Matias Niemi 89 v, Virpi Sisko Tuulikki Lind 85 v, Taimi Elisabet Suhonen 84 v, Lasse Ilmari Alhola 56 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.van-

Mämmimies Ahmed Ladarsi Kuinka löysit tiesi Suomeen?

– Olen syntynyt Tunisiassa. Tulin 37 vuotta sitten Suomeen töihin Italian suurlähetystöön keittiömestariksi. Vantaalla olen asunut vuodesta 1980. Nykyisin työskentelen Vantaan aikuisopistossa opistoisäntänä ja vedän erilaisia ruokakursseja.

Miten sinusta tuli mämmimies?

– Olen perehtynyt mämmiin ja tein mämmistä ja mämmiruoista kirjan. Mämmiä kohtaan on ennakkoluuloja, ja suurin niistä on mämmin ulkonäkö. Minua ei mämmin ulkonäkö häiritse, sillä olen kokki ja kokki arvostaa ruokaa.

– Ensimmäisen kerran maistoin mämmiä ystävien luona, en vitsaillut siitä ja tykkäsin heti. Mämmi on maultaan erittäin herkkä ja hieno vulgaarista ulkonäöstä huolimatta.

Millä tavalla mämmiin saa lähemmän suhteen?

– Ihmiset syövät mämmiä usein vasta sitten, kun henki ei enää kulje. Ensin syödään lammasta ja kananmunia ja sitä ja tätä ja sitten ollaan jo niin kylläisiä, että mämmi tuntuu raskaalta. Kannattaa nauttia mämmiä pelkästään, välipalana tai iltapalana, ei jälkiruokana.

– Mämmin esillepanossa kannattaa nähdä vähän vaivaa, eli sitä voi koristella. En tarkoita, että heitetään vain jotain mämmilaatikon päälle. Mämmi on sen verran jäykkää, että sitä voi muotoilla ja laittaa kulhoon tai lautaselle.

Miten nautit mämmisi, maidolla vai kermalla?

– En missään tapauksessa laita mämmin päälle sokeria, mutta kermaa laitan. Kermaa laitetaan vähän, ei saa yliampua!

Mämmin sekaan voi myös laittaa pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä ja kardemumma on tosi hyvä joukossa.

Ruokakerho ke 25.3. klo 17 Asolan seurakuntatalolla. Ahmed Ladarsi opettaa mämmiruokien valmistusta.

Nina Riutta taanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurilan-seurakunta. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret, Tiksin lapset ja perheet.

Twitter ja Instagram: @tiksinsrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Iltaseurat la 14.3. klo 19. Puhujina

Heikki Leppä, Kaisa Kariranta, Tuomo Ruuttunen ja Inka-Amanda Lep-

pänen. Tilaisuus on osa Herättäjä-Yhdistyksen Talviveisuut-tapahtumaa.

Iltamusiikki la 14.3. klo 20.30. Suden Aika -yhtyeen Harpuin, huiluin, kantelein -levynjulkistamiskonsertti.

Konsertti on osa Herättäjä-Yhdistyksen Talviveisuut-tapahtumaa.

Henksumessu su 15.3. klo 18. Kauneimpia hengellisiä lauluja. Mukana pastori Jaakko Hyttinen, kanttorit Eveliina Pulkkinen ja Iina Katila, huilisti Tuuli Paasolainen, Kivistön seurakuntakuoro ja Tikkurilan kirkkokuoro. Kahvitarjoilun tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Mahdollisuus ostaa yhteisvastuutuotteita.

Messu su 15.3. klo 12. Jaakko Hyttinen, Toni Fagerholm, Iina Katila.

Luonnon maisemia – klassinen laulukonsertti pe 20.3. klo 18. Tiia Ruik-

18

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.3.

Talviveisuut Vantaalla 14.-15.3.

Mika Kirsi

Esa Ruuttunen ja sellistit Seeli Toivio, Ulla Lampela, Jussi Makkonen ja Matti Makkonen esiintyvät Myyrmäen kirkossa.

Siionin virret ovat ajattomia Vantaalla järjestetään 14.–15.3. valtakunnalliset talviveisuut. Herättäjä-Yhdistyksen vuotuinen tapahtuma on osa vuoden 2016 herättäjäjuhliin valmistautumista. Myyrmäen ja Pyhän Laurin kirkoissa veisataan Siionin virsiä, kuunnellaan seurapuheita ja nautitaan konserteista aivan kuin herättäjäjuhlilla.

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen esiintyy Myyrmäen kirkossa lauantaina 14.3. klo 16 alkavassa konsertissa Cello Spiritualsin ja Junnu Aaltosen kanssa.

– Siionin virsien melodiat taipuvat erinomaisesti myös taidemusiikin keinoin esitettäväksi. Sellojen tumma, lämmin sointi sopii niihin. Itselleni Siionin virret ovat ensimmäinen kosketus uskoon, musiikkiin ja yhteisöllisyyteen, kertoo Ruuttunen.

Ruuttusen mukaan alun perin vuonna 1790 ilmestyneen ja sittemmin moneen kertaan uudistetun virsikirjan melodiat ovat kauniita ja tekstit ajattoman ajankohtaisia.

– Ne käsittelevät elämän peruskysymyksiä, suhdetta lähimmäisiin ja Jumalaan tavalla, joka ei aseta ehtoja, kiteyttää Ruuttunen.

Suden aika konsertoi

Mats Vuorenjuuri

Neljän naisen kansanmusiikkiyhtye Suden aika pitää lauantaina 14.3. klo 20.30 levynjulkistamiskonserttinsa Pyhän Laurin kirkon iltamusiikissa. Uusi levy Harpuin, huiluin, kantelein sisältää 13 Siionin virttä sovitettuna neljälle naislauluäänelle sekä kansansoittimille.

Yhtyeen oma ohjelmisto on itse sävellettyä suomalaisiin, alkuperäisiin kalevalamittaisiin kansanrunoihin tehtyä musiikkia. Siionin virsistä Suden aika esittää sovituksia, jotka pyrkivät tekemään kunniaa virsille, mutta tuovat niistä esiin uusia, raikkaita sävyjä.

Kansanmusiikkiyhtye Suden aika julkistaa uuden levynsä Pyhän Laurin kirkossa.

Talviveisuiden muut tilaisuudet: Lauantai 14.3.

Sunnuntai 15.3.

• Veisuut klo 13 Myyrmäen kirkossa. Mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta.

• Siionin virret uskon tulkkina - paneelikeskustelu klo 14 Myyrmäen kirkossa. Teatteriohjaaja Miira Sippola, kirjailija Kaisa Raittila, mediapastori Jan Ahonen, oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja lehtori, kirjailija Pekka Kivekäs.

• Iltaseurat klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Puhujina pastori Heikki Leppä, piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta, rovasti Tuomo Ruuttunen ja teologian ylioppilas Inka-Amanda Leppänen.

• Aamuveisuut klo 9 Myyrmäen kirkossa.

• Messu klo 10 Myyrmäen kirkossa. Saarna kirkkoherra Hannu Pöntinen. Mukana Seuratuvan virsikuoro ja mieskuoro Veisuuveljet. Kirkkokahveilla seurakuntasalissa julkistetaan Vantaan 2016 herättäjäjuhlien logo.

• Päätösseurat klo 12. Puhujina Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen, evoluutiobiologian opiskelija Aura Raulo ja Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala, mukana Veisuuveljet ja Seuratuvan virsikuoro.

kala, 18 v, laulu, Marjaana Merikanto, piano. Ohjelmassa: Benedict, Brahms, Kokkonen, Merikanto, Pacius, Rodgers, Lloyd Webber, Quastavino. Ohjaus: Päivi Kukkamäki. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Messu su 22.3. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Kristiina Kartano, Iina Katila, Tikkurilan kirkkokuoro.

Mielenterveyskuntoutujien pääsiäiskirkko ke 25.3. klo 13. Päivi Helén, Iina Katila. Kirkkokahvit Pakarituvassa. Ilmoittaudu mukaan 20.3. mennessä diakoniatyöntekijä Hanna Raunulle p. 050 384 8481.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 8.3. klo 10. Veikko Karhumaa, Kristiina Kartano, Terje Kukk.

Kirkkokahvien jälkeen juhlistetaan naistenpäivää. Pastori Ritva Niemi-Ronkainen ja trubaduuri Tomi Pulkkinen esittävät runoja ja musiikkia naiseudesta, luonnosta ja Vantaasta.

Messu su 15.3. klo 10. Maria Koukkari, Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Evankelinen lähetysjuhla ”Elämän leipä” ja kirkkokahvit su 15.3. klo 11.30.

Puhujana Annikki Erelä Evankelisesta lähetysyhdistyksestä, musiikki Paavo Erelä.

Messu su 22.3. klo 10. Jyrki Kaukanen, Veikko Karhumaa, Terje Kukk, Pyhän Laurin kuoro.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Maalauspiiri to 12.3. ja 19.3. ja 26.3. klo 14 rippikoululuokassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Työvälineinä akvarellit ja pastelliliidut. Seurakunta tarjoaa tarvittaessa maalaustarvikkeet. Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 593 9214.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 12.3. ja 19.3. ja 26.3. klo 18 viraston asiakastilassa, käynti A-rapun kautta.

Perhekerho pe 13.3. ja 20.3. klo 9.30– 11 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 14.3. ja 21.3. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 16.3. ja 23.3. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Ryhmän vetäjänä pastori Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 16.3. klo 18.30 viraston asiakastilassa, käynti A-rapun kautta.

Perhekerho ti 17.3. ja 24.3. klo 9.30– 12 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 17.3. ja 24.3. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 17.3. klo 13.

Aiheena Terveisiä Kolumbiasta. Sirpa Jalokinos kertoo matkastaan sanoin ja kuvin. Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Rukouspiiri ti 17.3. ja 24.3. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 18.3. ja 25.3. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Hanna-piiri to 19.3. klo 9, lähtö lenkille (kirkon edestä) klo 9.30, kahvit klo 10. Betanian 4. krs:n kokoushuone, Unikkotie 5 aA. Luontokuvien iltapäivä la 21.3. klo 16 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C, 1. krs. Luontokuvia ja ajankohtaista tietoa lintumaailmasta. Voit tuoda muistitikulla myös omia luontokuviasi nähtäväksi. Tilaisuuden isäntinä toimivat pastori Jaakko Hyttinen ja Markku Aalto-Setälä.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 22.3. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 23.3. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vieraana luontokuvaaja Pekka Hintikka.

Lähetyksen päiväpiiri ti 24.3. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Pääsiäisaskartelupaja perheille ti

24.3. klo 17.30–19.30 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Korttien tekoa kevään juhliin 16.– 20.3. klo 10–14.45.

Kansalaisinfot alkavat ti 24.3. klo 13– 14. Pirjo Ikävalko Kelan Kanta-palveluista kertoo sähköisestä reseptistä, Potilastiedon arkistosta ja Omakanta-palvelusta.

Sielun silmin -näyttely 30.3. saakka.

Niki Paavolan Veda-maalauksia.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 13.3. klo 15.30. Samppa Laakso.

Paluumuuttajien piiri su 15.3. klo 15.

Vantaan inkeriläisten tarinoita, arkeologi Andreas Koivisto.

Omalla äänellä -kuoron harjoitukset ti 17.3. klo 18. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 18.3. klo 18.

Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Laulupiiri pe 20.3. klo 15.30. Terje Kukk.

Sunnuntaiolkkari – lapsiperheiden kohtaamispaikka su 22.3. klo 15–17.

Aikaa leikille, askartelulle, olemiselle ja pyhälle. Tule hetkeksi tai pitemmäksi aikaa yhdessä perheesi kanssa.

Tarjolla välipalaa 2 e / perhe. Tiedustelut maaret.hirvensalo@evl.fi tai p.

050 572 2811.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.3. klo 18.

Satu Huttunen, Terje Kukk.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 12.3. ja 19.3. ja 26.3. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 12.3. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Perhepäivä ja Suomen Kuoro-opiston muskari pe 13.3. ja 20.3. klo 9.30– 14.

Naisten kuntojumppa pe 13.3. klo 18.

Ohjaajana pastori Päivi Helén. Oma jumppamatto mukaan.

Pyhäkoulu su 15.3. ja 22.3. klo 11.

Kerho isille ja lapsille ti 17.3. ja 24.3. klo 17.30–19. Illoissa mukana pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Kansanlähetyksen raamattupiiri to 12.3. klo 18.

Perhekerho pe 13.3. ja 20.3. klo 9.30– 11.

Pyhäkoulu su 15.3. ja 22.3. klo 11.

Marianpäivän miniretriitti kuvataiteen keinoin pe 20.3. klo 17.30–19.30 ja la 21.3. klo 9–17. ”Tapahtukoon tahtosi”. Ohjaajina pastori Kristiina Kartano ja taiteilija Sari Stajevic-Teodosin. Hinta 30 e sisältää materiaalit ja tarjoilut. Työskentely ei vaadi etukäteisosaamista. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kristiina.kartano@evl.fi tai p.

050 363 2372.

Lähetyspiiri to 26.3. klo 18.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 17.3. ja 24.3. klo 8–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 13.3. ja 20.3. klo 18.

Perhekerho ma 16.3. ja 23.3. klo 9.30– 11.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 16.3. klo 13.30.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 25.3. klo 14. Pääsiäisaskartelua.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Raamattupiiri ti 17.3. ja 24.3. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 12.3. ja 19.3. ja 26.3. klo 9.30–11.

Arki-illan pyhäkoulu ke 18.3. klo 18.

Pääsiäisaskartelupaja perheille to 26.3. klo 17.30–19.30.

Muualla Perheretki pe 3.4. klo 10.30 Viva-

mon Raamattukylään Lohjalle. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä. Ulkona tapahtuva pääsiäisvaellus, jonka aikana nähdään näytelmä Ihmisen Poika.

Hinta aikuisilta 15 e ja lapsilta 5 e sisältää bussikyydin, lounaan ja ohjelman. Ilmoittautuminen 13.3. saakka p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Lähetystyön retki pe 3.4. klo 10.30 Vivamon Raamattukylään Lohjalle.

Lähtö Tikkurilan kirkon edestä. Ulkona tapahtuva pääsiäisvaellus, jonka aikana nähdään näytelmä Ihmisen Poika. Retken hinta 15 e sisältää matkat ja esityksen. Ilmoittautumiset 18.3. mennessä Sirpa Jalokinos, p.

050 414 7234.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 23.3. klo 13.30. Vierailija Home Instead Seniorihoivasta kertoo yrityksen tarjoamista palveluista kotona asuville senioreille.

Iloa isyyteen -ryhmä keskiviikkoisin 8.4.–27.5. klo 16–18 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa, Orvokkitie 16.

Tule jakamaan kokemuksiasi isyydestä. Ryhmä on tarkoitettu isille, joiden lapsi on neuvolaikäinen. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Ilmoittautuminen 29.3. mennessä osoitteeseen tuula.lapvetelainen@evl.fi.

Vetäjinä pappi Tuula Lapveteläinen ja neuvolan perhetyöntekijä Arja Kirjonen. Lisätietoja: Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308 tai Arja Kirjonen p. 040 576 3556.

Kodinhuoltoapua vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Nikkaristit-ryhmä tarjoaa kertaluonteista, maksutonta apua kodin pienaskareisiin. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Kastettu Oliver Valtteri Hoxha, Niilo Elias Hopia, Alvar Tapani Jaakkola, Helmi Emilia Lippo, Nella Vieno Inkeri Attila, Noel Vincent Kalervo Kujala, Lenni Juhani Lehtimaa, Elias Kalevi Kaski, Tuukka Tapio Pitkänen, Okko Juhani Tujula, Uurto Akseli Sinisalo, Sara Aira Emilia Parkkonen, Väinö Olavi Nurmi, Sofia Lydia Johanna Partanen.

Hautaan siunattu Eino Ensio Jokinen 84 v, Unto Armas Virtanen 84 v, Rauno Kalevi Seppänen 72 v, Irja Maija Talonen 69 v, Pirjo Anita Orpana 66 v, Pirkko Anneli Puustinen 64 v, Hilkka Anneli Sillanmäki 79 v, Onni Armas Erkkilä 79 v, Risto Johannes Ylinen 63 v, Arto Juhani Lukkaroinen 57 v, Riitta Tuija Helena Mattila 52 v, Iija Maria Katarina Ignatiew 48 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja

19

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.3.

kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Seniorikerho to klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka to klo 18–20 nuorisotila.

Herättäjän Talviveisuut la 14.3. klo 13–17. Klo 13 veisuut, klo 14 ”Siionin virret uskon tulkkina”, keskustelussa mukana teatteriohjaaja Miira Sippola, kirjailija Kaisa Raittila, mediapastori Jan Ahonen, oopperalaulaja Esa Ruuttunen sekä lehtori, kirjailija Pekka Kivekäs, klo 16–17 konsertti, jossa esiintyvät Esa Ruuttunen, Cello Spirituals ja Junnu Aaltonen.

Herättäjän Talviveisuiden aamuveisuut su 15.3. klo 9.

Herättäjän Talviveisuiden messu su 15.3. klo 10. Liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Margit Helin, kanttori Sinikka Honkanen. Mukana Seuratuvan virsikuoro, joht. Taina Sulkanen, ja mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10, kerhohuone 4.

Herättäjän Talviveisuiden päätösseurat su 15.3. klo 12. Puhujina Simo Juntunen, Aura Raulo, Jukka Nevala.

Mukana Veisuuveljet ja Seuratuvan virsikuoro.

Puhallinorkesteri Louhen yhteisvastuukonsertti su 15.3. klo 18.15. Solistina panhuilun soittaja Stefan Stanciu, johtaa Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 16.3. klo 17.30–19.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Perheraamis to 19.3. klo 10.30–11.45.

Miesten piiri to 19.3. klo 18.30–20 takkahuone. Timo-Matti Haapiainen: Kirkon tulevaisuus.

Raamattu ja kuvataideryhmä la 21.3. klo 12–16. Vierailemme Hämeenkylän ”Apostolin kyydissä” kuvataideryhmässä. Tällöin ryhmä ei kokoonnu Myyrmäen kirkolla vaan tapaamme suoraan Hämeenkylässä.

Matkalla Marian kanssa – runoja ja musiikkia la 21.3. klo 18.15. Ritva Koistinen kantele, Kaija Pakarinen lausunta, Aija-Leena Ranta laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Marianpäivän messu su 22.3. klo 10. Liturgia Maari Santala, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Ritva Holma.

Yhteisvastuukonsertti ma 23.3. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu johtajana Visa Yrjölä ja Vantaan Laulun Oltermannit johtajana Ari Pärnänen sekä Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Lasten pääsiäiskirkot ti 24.3. klo 9.15 ja 10.15. Kaikille avoin kirkkohetki.

Pappi Maari Santala.

Israelpiiri ti 24.3. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 25.3. klo 14–15 St.

Lähetyspiiri ti 24.3. klo 18.30–20

Parisuhdepäivystys ke 25.3. klo

Taaperokerho keskiviikkoisin klo

Martinin kappeli.

17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

Laulupaja ke 25.3. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Marianpäivän virret ja laulut / Elämän leipä -teema.

Raamattu- ja lähetysilta to 25.3. klo 18–19.30. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Soita ja laula -pyhäkoulu to 12.3., 19.3. ja 26.3. klo 17.30–19.

Messu su 15.3. klo 12. Liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön päiväkerho ja iltapäiväkerho avustavat. Messun jälkeen myydään leipää Yhteisvastuun hyväksi.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30– 11.30.

Rukouspiiri ti 17.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 17.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 18.3. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Lasten pääsiäiskirkot ma 23.3. klo 9.15 ja 10.15. Kaikille avoin kirkkohetki. Pappi Maari Santala.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Perhemessu su 15.3. klo 15. Liturgia Margit Helin, kanttori Eveliina Pulkkinen. Avustamassa Martinristin päiväkerho ja iltapäiväkerho.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills.

Toivon tuulet su 15.3. klo 17. Evankelista Tia Nuutinen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 23.3. klo 18.30–20.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ryhmä n.

20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

srk-sali.

14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin

klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 18.3. klo 17.30 Olotila.

Valerija Alfejeva: Pyhiinvaellus Džvariin.

Taizé-laulujen messu su 22.3. klo 12. Liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Hiljaisuuden päivä su 22.3. klo 13–17.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10– 11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 18.3. klo 19–21.

Avoimet ovet: tule ja tutustu la 21.3. klo 12–15. Kahvi- ja mehutarjoilu.

SPR:n ensiapuesittely. Pääsiäisaskartelua.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekerho torstaisin klo 9.30–11.30.

Raamattupiiri ti 17.3. klo 17.30–19.

Lastentarvikekirppis su 22.3. klo 10–13. Kirpputori, Marttojen kahvila, musiikkia, tuote-esittelyjä. Osa tuotoista Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11. Yhteistyössä Husaaritien avoimen pk:n kanssa.

Muualla

Vantaan seurakuntien yhteinen ret-

ki Ihmisen Poika -pääsiäisvaellukselle Vivamon Raamattukylään Lohjalle pitkäperjantaina 3.4. Yhteiskuljetus Myyrmäen kirkolta klo 10.50. Retken hinta 15 e/hlö. Pääsiäisvaellus tapahtuu ulkona klo 13–14.30, varauduthan lämpimin vaattein ja jalkinein. Mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun tai ruokailuun omin eväin. Ilm. 18.3. mennessä maria.jarviniitty@evl. fi/050 5121168.

Kotona ja vieraissa – Uskonnot tutuiksi. Retki Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogaan to 26.3. klo 18. Opastettu vierailu, jonka jälkeen voimme käydä keskustelemassa kokemastamme kahvin tai teen äärellä.

Ilm. viim. 22.3. Auli Kekonille, p. 050 300 7634, auli.kekoni@evl.fi Kastettu Onni Eino Juhani Luomajoki, Noel Edwart Oppusunggu, Leo Eino Oliver Merjonen, Aada Emilia Remahl, Eino Ilmari Valdemar Kulmala, Emma Aylin Helena Leisiö, Jendy Jenevieve Hautaniemi, Frida Edith Isabella Rönnberg, Tinja Vieno Tuulia Pirskanen, Sofia Viola Maria Ruotsalainen, Rasmus Jere Tapani Kaivosoja.

Hautaan siunattu Aino Maria Kuosmanen 99 v, Teuvo Olavi Pulkkinen 85 v, Vieno Kyllikki Ahokas 83 v, Aari Pekka Mononen 83 v, Anna-Liisa Kippilä 83 v, Leo Johannes Andersson 82 v, Antti Mikael Torkkeli 79 v, Erik Yngve Järvinen 76 v, Maj-Britt Marita Tammisto 76 v, Kaarina Räisänen 74 v, Aino Inkeri Teliö 71 v, Heikki Lauri Tapio Vastamäki 71 v, Matti Vilhelm Lyyra 67 v, Anna Kaarina Lindqvist 65 v, Sirpa Anneli Komulainen 55 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262, e-post: vandasvenska@evl.fi. Öppet: må-fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må-fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook : Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 15.3 kl. 10. Konfirmanderna medverkar. M. Fagerudd, H. Åberg-Ylivaara.

Högmässa sö 22.3 kl. 10. Marthornas kyrksöndag. ViAnda-kören medverkar. K. Andersson, A. Ekberg. Efter högmässan kyrkkaffe i Bagarstugan.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets samlas to 26.3 kl. 13.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429 Babykyrka sö 15.3 kl. 12. Vi inbjuder de barn som döpts under det senaste året tillsammans med sina föräldrar, syskon, faddrar, mor- och farföräldrar. Även andra vuxna och barn är välkomna. A. Paavola, H. Åberg-Ylivaara, U. Laxström.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets samlas ti 17.3 kl. 13. Gäst: Rea Lundström, som berättar om sin änglasamling.

Ingen högmässa sö 22.3.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 18.3 kl. 18 och

ons 25.3 kl. 18.

Missionskväll to 26.3 kl. 18. K. An-

dersson. Gäst: Ann-Britt Hedman. Tema: Nepal.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden,tfn 050 404 109.

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 16.3 och må 23.3 kl. 9.30–12.

Andra utrymmen ViAnda-kören övar ons 18.3 och ons 25.3 kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Dickursbykretsen samlas ons 18.3

kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Allsång ons 25.3 kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28, med Gunnar Weckström och Anders Ekberg.

Barnens påskandakter: ti 24.3 kl. 9.30 och kl. 10 i daghemmet Timotej, Skumgränden 13. Ons 25.3 kl. 9.30 i Martinristi församlingscentrum, Bred­ ängs­vägen 2. To 26.3 kl. 9.30 och kl. 10 i Dickursby daghem, Idrottsvägen 4.

Församlingens födelsedagsfest to 9.4 kl. 13 i Prostgården, Kyrkovägen 45, för alla som fyller 75, 80, 85, 90– 100 år i januari–juni 2015. Anmälan senast 27.3. till pastorskansliet tfn 09 830 6262 eller till diakon Heidi Salminen 050-3301828.

Döpta Oliver Roy Mikael Mattsson, Stella Sofia Rannikko.

Döda Margit Elisabet Fredriksson 92 år, Paul Ruben Lökström 86 år.

Vammaistyö

Kehitysvammaisille Kehitysvammaisten omaisten ta-

paaminen ke 25.3. klo 10–11.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Mahdollisuus vertaisryhmässä luottamukselliseen kuulumisten ja tunteiden jakamiseen. Mukana kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen.

Näkövammaisille Messu su 15.3. klo 10 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Kirkkokahvit.

Käsityökerho ma 16.3. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Pääsiäiseksi krookuksia ja narsisseja paperinarusta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaarina Haikara p. 0500 106 610.

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe

13.3. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Lastenhoito.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 17.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta.

Viittomakielinen perhekerho pe 27.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Pääsiäisvaellus ja pääsiäisaskartelua. Lastenhoito.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistuk-

set, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Me ihmiset olemme kovia hurahtamaan. Varsinkin ruokaan liittyvät trendit komeilevat lähes jokaisen naistenlehden kannessa. Uusin villitys liittyy juomiin. Ihmiset haluavat nauttia ruokansa nestemäisessä muodossa esimerkiksi pirtelöinä. Hassua tässä ilmiössä on se, että purkan kulutus on dramaattisesti lisääntynyt. Purulihakset kun tarvitsevat harjoitusta.

Ruoasta on tullut uusi uskomme kohde. Ruokavaliot sisältävät aina lupauksen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja jostain uudesta. Tiettyjen ongelmien uskotaan poistuvan, jos noudattaa tarkkoja ohjeita.

Ilmiössä on paljon hyvääkin. On tärkeää, että ihmiset kiinnittävät huomiota siihen, mitä suuhunsa panevat. Pelastuksennälkäinen ihminen

joutuu kuitenkin pettymään, kun ruokavaliot eivät takaakaan ikuista nuoruutta ja yli-inhimillistä jaksamista.

Ihmisruumiin temppelistä on tullut uusi palvontakohde. Keskitymme joka aamu ruumiin ylösnousemukseen, emmekä näe jääkaapin taakse. Vaikka peili kertookin paljon hyvinvoinnistamme, sielun tilasta se kertoo yllättävän vähän.

Sieluun saakka näkee vain pimeässä ilman ruokaa ja juomaa. Tarvitsemme elääksemme kokemuksen persoonamme hyväksymisestä ilman kuoren suojaa. Tulemme kokonaisiksi vasta luopuessamme maskeistamme ja myöntäessämme, että tarvitsemme rakkautta.

Suurinta rakkautta on antaa henkensä toisten puolesta. Kuka voisi koskaan epäillä sen aitoutta.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Syö itsesi terveeksi

20 Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

Surun kohdatessa et jää yksin

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

www.aratto.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Terveydenhoitoa

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi. p. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

KERAVA p. 010 76 66550

PÄIVYSTYS 24h:

p. 040 411 4370

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899 Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

ASTIAT, LIINAT, JUHLA-APU www.vantaanastiavuokraamo.fi Niittytie 25

p. 050 331 4898 Kodin korjaus/remonttityöt huom, pienetkin työt kelpaa, asennuspalvelua.

Soita 050 341 4227.

Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ostetaan

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Hoivapalvelut Janoski Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Kirkon ovi käy.

Kumpaan suuntaan?

Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kotimaa24.fi-uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24.fi – pysyt ajan tasalla.

Tutustu uudistuneen palveluun!

Palvelu käytössäsi 24/7, vain 4,90 e/kk

Myös jatkossa Kotimaa24-uutispalvelun aihepiiri ja käsittelytapa nojaavat perinteisiin arvoihin ja moderneihin tulkintoihin.

Kunnioitamme jatkossakin arvomaailmaasi.

Kotimaa24 on käytettävissäsi kaikilla päätelaitteilla missä tahansa, yötä päivää. Pysy ajan tasalla, tilaa palvelu helposti osoitteessa kotimaa24.fi

Vain

4,90 e/ kk

21 Hammashoitoa

Vuokralle tarjotaan

Seurat

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

KATSO www.albin.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

RIVITALOASUNTOJA SENIORITALOSSA

Hakunilassa, Birkanpolku 3, vuokra 785/kk + palv.maksu 95/kk 36 m2, 2h, kk, kph, terassi + piha hakunila@kiinteistomaailma.fi 040 961 8118.

Kiinteistörengas Oy LKV 040 961 8118 Vuokrata halutaan

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

HERÄNNÄISSEURAT

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

4

Ilmoittaja, ota yhteyttä.

Minna Zilliacus 020 754 2361 040 774 7777 minna.zilliacus@kotimaa.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Pe 13.3 klo 15 Jatta ja Jouni Malmivaaralla Loviisassa Kuningattarenkatu 13 A 3.

14.-15.3. Talviveisuut Vantaalla.

La 14.3. klo 13 Myyrmäen kirkossa Veisuut. Klo 14 ”Siionin virret uskon tulkkina” keskustelu. Klo 1617 Konsertti. Esa Ruuttunen, Cello Spirituals ja Junnu Aaltonen.

La 14.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa iltaseurat. Heikki Leppä, Kaisa Kariranta, Tuomo Ruuttunen, Inka-Amanda Leppänen.

Klo 20.30 Suden aika -yhtyeen levynjulkistamiskonsertti.

Su 15.3. klo 9 Myyrmäen kirkossa Aamuveisuut. Klo 10 messu, saarna Hannu Pöntinen.

Klo 11 kirkkokahvit srk-salissa.

Klo 12 päätösseurat. Simo Juntunen, Aura Raulo.

Su 15.3. klo 10 kirkkopyhä Kirkkonummen kirkossa, Weisuumessu, saarna Pilvi Keravuori. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 15.3. klo 12 kirkkopyhä ja seurat Tapanilan kirkossa, Hannu Vapaavuori saarnaa.

Su 15.3. klo 16 Seuratuvan seurat.

Minna Ruuttunen, Mari Teinilä.

Su 15.3. klo 18 seurat Vanhankirkon salissa Järvenpäässä.

Su 15.3. klo 18 seurat, Klaukkalan kirkon takkahuone.

Su 22.3. klo 12 Kirkkopyhä Hakunilan kirkossa. Saarnaa Kari-Pekka Kinnunen, laulaa Esa Ruuttunen.

Kirkkokahvit ja seurat.

Su 22.3. klo 10 kirkkopyhä pyhä Lohjan Nummen kirkossa.

Su 22.3. klo 15 kirkkopyhä Tammisaaren kirkossa.

Su 22.3 klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kirkossa. Saarnaa Simo Juntunen. Kahvit ja seurat kirkossa.

Ti 24.3. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 15.3. klo 13.30 Vertaukset Tuhlaajapoika sekä Rikas mies ja Lasarus Mikko Hautala, Heikki Junttila

Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 15.3. klo 19.00 Alppilan kirkko

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Tahdotko tulla terveeksi?

Musiikissa: Hillel Tokazier Heidi Tuikkanen Exodus-kvartetti

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Tapahtumia

Herkästi Kaunis – yleisötilaisuus

tiistai 24.3.2015

Kampin Palvelukeskus, juhlasali, Salomonkatu 21 B. · 16.30 Herkän ihon tori · 17.15 Herkistyneen kuluttajan väri- ja hoitopalvelut · 18.00 Herkän ja atooppisen ihon hoito · 18.45 Herkän ihon tori · 19.15 Herkän ihon meikki, Raili Hulkkonen · 20.00 Tilaisuus päättyy Herkän ihon tori avoinna klo 16.30 – 19.30 Luennoille ja yleisötorille vapaa pääsy, tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät pääkaupunkiseudun allergia- ja astmayhdistykset sekä Iholiitto

KO H T I PÄ Ä S I Ä I S TÄ

2190 Laura Airola, Pentti Lahti, Pekka Nyman

Kolmantena päivänä – Pääsiäisajan musiikkia

Uutuus!

Ronald L. Numbers (toim.)

Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta Kirjassa eri alojen asiantuntijat tarkastelevat kriittisesti yleisimpiä myyttejä uskonnon ja tieteellisen maailmankuvan suhteesta. Tarkastelun kohteena on kaksikymmentäviisi tyypillisintä väitettä.

Artikkelit ovat tasokkaita ja samalla helposti ymmärrettäviä ja kiinnostavia.

23,90 (26,90)

2390

www.sacrum.fi

Raamatun kertomuksia:

Pääsiäinen Jeesuksen vertauksia Jeesuksen ihmetekoja

Jaakko Löytty

Hyvät sanat

Raamatun kertomuksia uutena upeana palkittuna animaatiosarjana, jonka tuotannosta vastaa Disneyn ex-tuottaja Richard Rich ja suomenkielisestä ohjauksesta Pekka Lehtosaari. Värikäs animaatio ja vahvat Raamatun tarinat auttavat ymmärtämään elämän suuria kysymyksiä.

Puhumme suomea! Ilmestyy maaliskuussa 2015!

15,90 / dvd

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1590 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

2150

– Taivaallinen sävel cd Suomalaisen gospelmusiikin Grand Old Man Jaakko Löytty tarjoaa levyllä vanhoja kappaleita uusilla sovituksilla. Laulujen sanoma julistaa kätten evankeliumia, oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuuden välttämättömyyttä. Sovituksissa soivat yllättävät soittimet ja moniääninen laulu.

21,50 (23,50) puh. 020 754 2350

22

VUOKRATAAN UUSIA PALVELUASUNTOJA OULUNKYLÄNPUISTO

Voiko yksi lause muu aa koko elämän?

Oulunkylänpuisto tarjoaa sinulle tai läheisellesi kodinomaisuutta ja elämänlaatua, palveluita ja turvallisuutta. Vuokrattavat asunnot ovat kauniita ja valoisia 25-77 neliön kokoisia uusia asuntoja aktiivisenioreille.

Arjen laatua lisäävät talon omat saunat, uima-allas, ravintola, kahvila ja viihtyisät harrastetilat. Laadukkaiden asumis-, siivous- ja ateriapalveluiden lisäksi talon harrastus- ja kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista.

Oulunkylänpuisto sijaitsee luonnonkauniilla paikalla osoitteessa Myrskyläntie 18, 00650 Helsinki.

Talo on erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin keskustasta.

Rakennus valmistuu kesällä 2015

Pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien hyvän elämän verkkomedia Valomerkki etsii lyhyitä aforismeja, sananlaskuja ja elämänviisauksia hyödynne äväksi Voimalausegeneraa orissaan. Onko sinulla toimiva voimalause rakkauteen, iloon, suruun, väsymykseen tai pelkoon? Voimalauseen ei tarvitse olla omatekoinen, vaan kokemuksella hyväksi havai u.

Jaa elämän kitey ämät lauseesi myös muille: toimitus@valomerkki.fi tai Voimalauseet/ Toivontuo ajat, Uutiskatu 2, Helsinki. Osallistuneiden kesken arvotaan Valomerkki-paitoja.

Lisätietoja

Christian Enestam puh. 09 424132 73

Kohteen rakennuttaja: Minerva kiinteistöpääomarahastot www.minerva.fi · Bulevardi 7 · 00120 Helsinki

Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit

25-VUODEN KOKEMUKSELLA

HoivaKOTI Varpula uudistui!

Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Helsingin Oulunkylässä.

Myös kuntouttavia päivä ja -lyhytaikaishoidonpaikkoja.

Kysy lisää!

HoivaKOTI Vuoksela 17-paikkainen ympärivuokautinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa.

Toiminnasta vastaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta.

Meillä käy myös palveluseteli.

TENS – LIEVITTÄÄ KIPUA JA RENTOUTTAA LIHAKSET

Hoivakoti Varpula

Hoivakoti Vuoksela

puh. 040 509 9923

puh. 040 509 9924

Jokiniementie 11 A, 00650 Hki

Äyräpääntie 25,02140 Espoo

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 010-3284780

CEFAR EASY -LIHASSTIMULAATTORI TENS on kliinisesti todistettu kivunlievitysmenetelmä, jota käytetään myös fysikaalisissa hoidoissa.

99

00

TEKSTARITUPU

(norm. 126,80)

TUKITEKSTARI KOULULAISILLE

Voimassa 30.4.2015 asti.

WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

Tilaa kätevästi kotiovellesi asti:

 09 276 360

fennokauppa.fi

FENNO MEDICAL OY Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

ISSN 1799-9022. www.vantaanlauri.fi, www.facebook.com/vantaanlauri, Twitter: @VantaanLauri JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä, kts. www.vantaanlauri.fi. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

23

Aikamerkki

Tuomo Manninen

Miekkailija opettaa lapsille luottamusta ja rohkeutta.

Ristinsä kullakin Risti ja Jeesus ovat mainosmiehelle houkutteleva yhdistelmä.

Sagatiba vodka Rio de Janeiron tunnetuin maamerkki, vuonna 1931 valmistunut Kristus-patsas innosti brasilialaista vodkamerkkiä kopioimaan sen mainoskampanjaansa ulkonäköä ja asentoa myöten.

Elävä versio patsaasta hengailee konsertissa ja uima-altaalla, pelaa biljardia ja ajelee taksilla.

Mainos voitti Cannesin mainosfestivaaleilla omassa sarjassaan pronssia.

Makrofix Superliima tekee rautanauloista tarpeettomia. Makrofixin mainos julkaistiin Venäjällä, ja moni piti sitä mauttomana. Mainostuomaristot kuitenkin vakuuttuivat, ja mainos palkittiin parillakin mainosfestivaalilla.

Gold’s Gym

Chapel Bar & Bistro Jos baarin nimi on Kappeli, uskonnollinen kuvasto mainoksessa ei ehkä yllätä. Aucklandissa, Uudessa Seelannissa sijaitseva ravintola mainosti seitsemänvuotissyntymäpäiväänsä melkoisen epätyypillisellä asetelmalla Jeesuksesta ja Mariasta. Ravintola on käyttänyt mainonnassaan pääsiäisen päähenkilöitä ennenkin.

Mash Underwear Alusvaateketjun mainoksessa esiintyvä jumalainen ilmestys on poptähti Madonnan silloinen poikaystävä Jesus Luz. Hän ei anna minkään tulla itsensä ja boksereidensa väliin. Tämä brasilialainen miesmalli korostaa viestiä esiintymällä tunnetumman kaimansa tutuksi tekemässä asennossa.

Pelasta kehosi, vaatii kuntosaliketju. Pelastettavia riittää, sillä kuntosalilla on 3 miljoonaa asiakasta 22 maassa. Tunnetuin heistä on Arnold Schwarzenegger. Kehonrakennuksen kärsimystä kuvaava printtimainossarja julkaistiin Guatemalassa.

Quebecin kaupunki Järjestöjen yhteinen aids-kampanja luotti vahvaan mustavalkoiseen kuvastoon. Sarjassa on kolme mainosta. Ristiinnaulitsemista esittävässä kuvassa narkomaani on naulittu huumepiikeillä. Kaksi muuta aihetta ovat giljotiini ja seiväs. Vaikuttavien kuvien viesti on yksinkertainen: Aids ei anna armoa.

Haapsalussa ei pelätä Miekkailija. Ohjaus Klaus Härö. Elokuvateattereissa 13.3. alkaen.

Kuvittele sodan jäljiltä kulahtanut 1950-luvun alun virolainen Haapsalu. Kuvittele lapset, joista moni on isätön, ja äiti, joka tekee selvitäkseen kahta työvuoroa. Kuvittele koulu, jonka rehtori kehuu päässeensä asemaansa tekemällä aina sen, mitä on odotettu.

Lisää kuvaan huipputason miekkailija Ender Nelis (Märt Avandi), joka saapuu kouluun voimistelunopettajaksi mukanaan salaisuus ja halu pysyä huomaamattomana.

Siinä ovat lähtökohdat suomalais-virolais-saksalaista tuotantoa olevalle Miekkailijalle.

Elokuvan jännittävä käsikirjoitus on Anna Heinämaan. Tässä kuten esimerkiksi Äideistä parhain -elokuvassa ohjaaja Klaus Härö tutkii aikuisen merkitystä lapsen elämässä. Ja pääsee syvälle.

Kyungdong Boiler Lähes puolet eteläkorealaisista ei tunnusta mitään uskontoa, ja kristittyjäkin on alle 30 prosenttia. Se ei estänyt lämmitysfirmaa käyttämästä ristiinnaulitun Vapahtajan kuvaa lämminvesivaraajamainoksessaan. Teksti kiteyttää mainoksen sanoman: Älä anna olla kylmä… Aamen.

Staedtler Saksalainen vuonna 1835 perustettu piirustus- ja toimistotarvikealan yhtiö mainostaa siveltimiään keskiaikaiselta maalaustaiteelta vaikuttavien taideteosten avulla. Ristiinnaulittu on yllätyksellisesti vanha mies.

Snowboard Fahrschule Sveitsin suurimman lumilautailukoulun mainos luottaa huumoriin. Jesus-mainos näyttää ristiinnaulitun Kristuksen kärsimyksen toisesta vinkkelistä: On korkea aika lumilautailukurssille.

Krista Susi

Marja Kuparinen

Telinejakelu

Harley-Davidson Ugly Kid Joe lauloi 20 vuotta sitten, että Jeesus ajaa Harrikalla. Moottoripyörämerkin Tšekissä julkaisemassa mainoksessa näin näyttää tapahtuvan.

Varmemmaksi vakuudeksi mainostekstissä muistutetaan: Sinulla ei saa olla muita jumalia.

Kun Nelis alkaa opettaa lapsille miekkailua, hän tulee samalla opettaneeksi heille luottamusta ja rohkeutta.

Miekkailussa olennaista on etäisyyden hallinta, neuvoo Nelis. Sitä hän joutuu itsekin opettelemaan, kun häntä lähestyy suloinen työtoveri Kadri (Ursula Ratasepp).

Kun lasten luottamus kasvaa, he haluavat kokeilla voimiaan suuremmilla areenoilla, vaikka tulevassa Leningradin turnauksessa. Juuri sinne Nelisin ei pitäisi oman turvallisuutensa vuoksi mennä.

Kun elokuvaa alettiin suunnitella, ei arvattu, miten ajankohtainen sen Daavid vastaan Goljat -asetelmasta tulisi.

Miekkailijalla on poliittinen ulottuvuutensa, mutta ennen kaikkea se on koskettava kertomus ihmisten merkityksestä toisilleen, uskalluksesta ja uskollisuudesta.

•

Hakunilan kirjasto, aula, Kimokuja 5

•

K-Supermarket Hämeenkylä, Ainontie 1

•

K-Citymarket Vantaa Koivukylä, Ojalehdonkuja 1

•

Lumon kirjasto, aula, Urpiaisentie 14

•

Myyrmäki-talo, Myyrmäki

•

Vantaa-info, Dixi, Tikkurila

•

K-Supermarket Yliveto, Tikkurila

•

Kartanonkosken Point, Hagelstamintie 1.

Lehteä on jaossa myös Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Länsimäen, Myyrmäen ja Rekolan kirkoissa sekä Tikkurilan kirkkoherranvirastossa.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena seurakuntien jäsentalouksiin. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi. Lehden voi tilata myös maksullisena hintaan 30 e/vuosikerta.

24

Aikamerkki Katri Saarela

osi u v ko othie k r Ki Smo

Pääsiäisruohoa kissallekin Pääsiäisen lähestyessä monessa kodissa mietitään, pitäisikö laittaa rairuoho kasvamaan ja kauanko sen kasvu veikään aikaa.

Onneksi vaihtoehtoja on monia, ja valinnan voi tehdä myös sillä perusteella, kuinka nopeasti haluaa kotiinsa pääsiäisilmettä.

Viimetingan ihmiselle sopii ohra. Se itää jopa reilussa vuorokaudessa. Se kuitenkin menettää freesiytensä melko nopeasti, sillä reilussa viikossa oras muuttuu kellertäväksi.

Kaura itää parissa päivässä, mutta vielä komeampi ruoho syntyy vehnästä. Sen itäminen vie noin kolme päivää, ja noin kymmenen päivän kuluttua se on todennäköisesti parhaimmillaan.

Kauniin kapealehtisen pääsiäisruohon saa englanninraiheinästä tai timoteistä.

Kulinaristit arvostavat ehkä eniten syötävää pääsiäisruohoa. Sellaisen saa vaikka kasvattamalla kuivista soppaherneistä herneenversoja.

Jos ei osaa päättää, millaisen pääsiäisruohon kasvattaisi, hyvä valinta on kissanruoho. Eläinkaupoissa ja puutarhaliikkeissä myytävät kissanruohonsekoitukset ovat yleensä yhdistelmä eri viljalajeja ja heinää. Lisäksi kissanruoho tuottaa iloa paitsi silmälle myös kissalle, sillä sen syöminen edistää kissan ruoansulatusta.

Hanna Antila

Smoothie Marialle Uskaltaako tätä syödä?

Marianpäivän smoothie • 3 tuoretta viikunaa (myös kuivatut käyvät) • 2 dl kookosmaitoa • 1 banaani • n. 1 rkl ruusuvettä (saatavilla luontaistuotekaupoista) • 1 rkl sitruunamehua • 1 rkl kookoshiutaleita (koristeeksi) Paloittele hedelmät, viikunoita ei tarvitse kuoria. Sekoita ainekset tehosekoittimessa ja lisää joukkoon sitruunan mehu ja ruusuvesi. Tarkista maku ja annostele laseihin.

Koristele kookoshiutaleilla.

Anneke Schram / Rodeo

Marianpäivän smoothie on pehmeän silkkinen herkku paaston keskellä, valkea pilkahdus iloa.

Smoothien valkoinen väri, kukkaistuoksu ja ainekset on poimittu neitsyt Mariaan liittyvästä symboliikasta.

Hieman väriä juoma saa viikunasta, joka on runsaiden siemeniensä ansiosta äitiyden symboli. Kirkkotaiteessa viikunat kertovat enkeli Gabrielin vierailusta Marian luona. Hän ilmoitti nuorelle Marialle, että tämä tulee raskaaksi ja saa pojan nimeltä Jeesus.

Huumaavan tuoksunsa smoothie saa ruusuvedestä. Ruusu on Marian kukka. Se symboloi hänen äidinrakkauttaan. Valkoinen ruusu kuvaa Marian puhtautta.

Lotta Numminen

Miten smoothie valmistuu? Katso video osoitteessa vantaanlauri.fi.

NÄIN VOI JUHLISTAA sunnuntaina 22.3. vietettävää Marian ilmestyspäivää: Tee makea smoothie.

Richard Rohr: Yksinkertaisuus.

Basam Books 2014.

Tekevälle sattuu Mikko Salmi: Hunsvotin evankeliumi.

Kirjapaja 2014.

Hyväntahtoinen poikaviikari, joka innostuksissaan saa myös välillä pahaa aikaan. Sellainen on hunsvotti, ainakin pastori Mikko Salmen mukaan. Sal-

men kirja Hunsvotin evankeliumi koostuu tarinoista, joista monet ovat tuttuja Vantaan Lauri -lehden Vartin retriitti -palstan lukijoille.

Hunsvottievankelistan sydäntä lähellä on erityisesti kaksi ihmisryhmää: lapset ja iäkkäämmät naiset. Tarinoissa tarkoitetaan hyvää, mutta kompuroidaan välillä. Lapset kasvattavat vanhempiaan, ja kolhiintunut ja mokannut oppii armahtamaan itseään ja ottamaan elämän vähemmän tiukkapipoisesti.

Salmi itsekin tunnustautuu hunsvotiksi, vaikka pappi onkin.

– Ehdottomasti. On olennaista tutkia elämässään juuri niitä tilanteita, joissa on saanut hommat sekaisin. Virheistä voi ja pitää oppia. Se on elämän laki. Olisi ylpeyttä väittää, ettei koskaan sotkisi omia tai muiden asioita. Tekevälle sattuu.

– Olennaista on myös armollisuus itseä kohtaan.

Vasta siten voi olla armollinen toisille.

Mikä sitten on Salmen tarjoama ilosanoma?

– Jokainen ihminen on arvokas ja pyhä. Tärkein tehtävä elämässä liittyy persoonalliseen kasvuun ja lähimmäisenrakkauteen.

Kaisa Halonen

Virheistä voi oppia, sanoo Mikko Salmi.

3 x lukemista paastonaikaan Näin fransiskaaniveli ja hengellinen ohjaaja muistuttaa asioiden tärkeysjärjestyksestä: ”Jeesus halusi aivan epäilyksettä meidän rakentavan yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat tärkeämpiä kuin tavarat. Jeesus opetti meitä rakastamaan ihmisiä ja käyttämään tavaroita. Omassa yhteiskunnassamme käytämme ihmisiä ja rakastamme tavaroita.”

Anthony de Mello: Kuuletko linnun laulun? Kirjapaja 2015.

Tällaisen tarinan jesuiittapappi ja psykoterapeutti antaa mietiskeltäväksi ihmiselle, joka on saanut osakseen arvostelua: ”Puissa kiipeilevä apina heitti kookospähkinällä sufilaista mystikkoa päähän. Mies otti kookospähkinän, joi sen maidon, söi hedelmälihan ja teki kuoresta astian.”

Thomas Merton: Hetkien kirja.

Basam Books 2014.

Näin katolinen runoilija-munkki kirjoittaa yöstä ja nukkumisesta: ”Kuka on luottavaisempi kuin se, jonka täytyy uskoa itsensä unelle joka yö? Mikä on hänen luottamuksensa palkkio? Lempeys tulee hänen luokseen, kun hän on kaikkein avuttomin, ja herättää hänet virkistyneenä, ja hänestä alkaa tulla kokonainen.”

Heli Kulmavuori