Lauri 2015 nro 4 (26.2)

Vantaan Lauri 4 • Armon asialla • 26.2.2015 • www.vantaanlauri.fi Kuva Sirpa Päivinen

Äidinkielen tunnilla ammattikoulussa 8

Katkeruudesta kannattaa pysyä erossa.

Jaakko Löytyn suorat sanat 10 Milja Kaunisto uppoutui keskiaikaan

20

Kimmo Oksasen

seitsemän huonoa vuotta 6

I-sukupolvi kosketusnäyttöineen uskoo aitouteen – Hanna Paavilainen

5

2

Pauli Juusela

Twitter: @PauliJuusela

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Pia Rendic sanoo, että ihmiskaupan torjumiseksi tarvittaisiin valtioiden nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja seksin ostamisen kriminalisointia.

Juuret pois väkivallalta Useimmille uskonnollisille ihmisille uskonto on voimavara elämässä ja motiivi auttaa toisia. Mutta ikävä kyllä on myös niitä, joille uskonto on vihan ideologia. Sellaiset ihmiset löytävät uskontonsa opetuksista, pyhistä kirjoituksista ja historiasta perusteita syrjiä, alistaa ja jopa tappaa muita.

Tällä hetkellä ääri-ilmiöt riivaavat erityisesti islamia, mutta eivät muutkaan uskonnot ole niille immuuneja. Kirkkojen maailmanneuvoston kansainvälisiä suhteita pohtivassa komiteassa Englannin kirkon edustaja David Porter nosti viime viikolla kissan pöydälle.

Hänen mukaansa maailman uskonnollisten johtajien on syytä ottaa tosissaan se, että ääriainekset etsivät uskontojen perinteistä ja teksteistä oikeutusta väkivallalle. Niiden on yhdessä tutkittava, mihin asioihin fanaatikot tarttuvat levittäessään ajatuksiaan, ja torjuttava ne.

Parhaiten uskonnollista väkivaltaa voivat kitkeä uskonyhteisöt itse. Oleellista olisi, että islamilaisessa maailmassa niin uskonoppineet kuin tavalliset muslimit korottaisivat äänensä islamistista ideologiaa vastaan. On tosiasioiden kieltämistä väittää, ettei viimeaikaisilla terrori-iskuilla ollut mitään tekemistä islamin kanssa. Ikävä kyllä oli, sillä tekijät löysivät perustelunsa islamista – olkoonkin, että enemmistö muslimeista ymmärtää uskontonsa aivan toisella tavalla.

Uskonnollinen väkivalta on syy vahvistaa, ei vähentää, uskonnonopetusta. Tieto omasta ja toisten uskonnosta on paras tapa taistella uskonnon väärinkäyttöä vastaan. Oman uskonnon opetus on sitä paitsi hyvin tärkeää maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Mielenkiintoista on sekin, että sekulaarin valtion nimiin vannovassa Ranskassa on nyt oivallettu vankilaimaamien tarpeellisuus. Kun vankilat ovat olleet terroristien korkeakouluja, on tärkeää, että vankiloissa on pappeja ja imaameja, jotka voivat vastata vankien hengellisiin tarpeisiin oikealla opetuksella.

Näkökulma

Lintujen talviruokintaa pitää keväisin jatkaa silmujen puhkeamiseen saakka. Ruokintapaikkaan tottuneet siiveniskijät olettanevat, että pöytä on katettu siihen asti kunnes luonnosta saa tuoretta ruokaa.

Kuva ja teksti Jani Laukkanen

Pelko hiljentää ihmiskaupan uhrit Naisten myyminen prostituoiduiksi on Euroopassa miljardibisnestä.

Pia Rendic kohtaa työssään ihmiskaupan uhreja: pahoinpideltyjä, raiskattuja, peloteltuja ja vankina pidettyjä naisia. Rendic työskentelee Kyproksella, mutta arvioi, että hänen tapaamillaan naisilla on kohtalotovereita myös Suomessa.

– On naiivia ajatella, ettei Suomessa olisi ihmiskauppaa. Raja prostituution ja ihmiskaupan välillä on häilyvä ja ihmiskaupan uhrien tunnistaminen vaikeaa. Selvissäkin ihmiskauppatapauksissa tuomio annetaan usein vain parituksesta, Rendic sanoo.

Hänen mielestään tehokkain tapa ehkäistä ihmiskauppaa olisi kriminalisoida seksin ostaminen.

– Vain kysyntään puuttumalla voidaan vähentää tarjontaa ja ihmiskaupan kannattavuutta rikollisille.

Rendic muistuttaa, että ihmiskauppa on kolmanneksi suurin järjestäytyneen rikollisuuden muoto huumekaupan ja asekaupan jälkeen. Kaikkiaan maailmassa arvioidaan olevan yli 27 miljoonaa ihmiskaupan uhria muun muassa seksibisneksessä, orjatyössä ja laittomasti adoptoituina. Valtaosa uhreista on naisia ja lapsia.

EU:n tilastojen mukaan 62 prosenttia ihmiskaupasta on seksiperäistä. Pelkästään Euroopan sisällä sen on arvioitu tuottavan rikollisille vuosittain 2,5 miljardia euroa.

Pia Rendic on Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyk-

sen työntekijä, joka vastaa Vapauta uhri -projektista Kyproksella. Projekti tarjoaa tukea valtion turvatalossa asuville vapautetuille ihmiskaupan uhreille ja pyörittää Wellspring-järjestön kanssa puolivälintaloa naisille, jotka ovat lähteneet turvatalosta, mutta ovat psyykkisesti liian huonossa kunnossa pärjätäkseen omin voimin.

Projektilla on myös päiväkeskus, johon naiset voivat tulla lapsineen. Siellä he osallistuvat erilaisiin taide- ja käsityöprojekteihin ja saavat taloudellista avustusta.

Kypros on sijaintinsa vuoksi yksi ihmiskaupan solmukohdista. Kaikkia uhreja ei viedä LänsiEuroopan markkinoille, vaan osa jää saarelle. Kysyntää maksulliselle seksille luovat niin Turkin armeijan tukikohta, turismi kuin paikallinen machokulttuurikin.

– Uhrien tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta voidaan puhua tuhansista naisista. Jo yksinomaan Pohjois-Kyproksella on 39 laillista yökerhoa, joissa työskentelee noin 1100 naista, Rendic kertoo.

Suurin osa Kyprokselle tuoduista naisista on lähtöisin Itä-Euroopasta, varsinkin Bulgariasta, Moldovasta ja Romaniasta. Jonkin verran naisia tulee myös Afrikan puolelta Marokosta, Nigeriasta ja Kamerunista.

– Suurin osa naisista houkutellaan lähtemään lupaamalla heille

hyvä työpaikka. Kun he ovat tulleet maahan, heiltä otetaan passi pois. Uhkailemalla, pahoinpitelemällä ja raiskaamalla heidät pakotetaan myymään itseään jopa kymmenille miehille vuorokaudessa, Rendic kertoo.

– Osa tulee näennäisen vapaaehtoisesti prostituoiduiksi, mutta he eivät tiedä, millaisiin olosuhteisiin joutuvat. Monelle prostituutio on ainoa tapa hankkia rahaa esimerkiksi sairaasta lapsesta tai vanhemmista huolehtimiseksi.

Uhreja yhdistää se, että heillä on muita heikommat lähtökohdat.

He saattavat olla luku- ja kirjoitus- tai kielitaidottomia. Monet ovat kokeneet lapsuudessaan hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

– Varsinkin Bulgariasta on viime aikoina tuotu naisia, joilla on jo tullessaan mielenterveysongelmia ja jotka siksi ovat erityisen haavoittuvia, Rendic kertoo.

Poliisin tekemissä ratsioissa löydetyt ihmiskaupan uhrit palaavat mieluummin kotimaihinsa kuin jäävät Kyprokselle, jossa he joutuisivat todistamaan oikeudenkäynnissä.

– He pelkäävät liikaa. Sitä paitsi tuomioita ihmiskaupasta annetaan harvoin. Tuomarit saattavat olla lahjottuja ja yleensä oikeudenkäyntiä joutuu odottamaan kauan.

Erityisen räikeää viranomaisten toiminta on Rendicin mukaan Pohjois-Kyproksella. Siellä tyttöjen passit ottaa talteen poliisi ja valtio saa huomattavat verotulot seksiä myyviltä yökerhoilta.

Kaisa Halonen

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Argentiinalaisia rytmejä Mikko Helenius, kanttori: ”Olen soittanut pitkään argentiinalaista tangoa, mutta en ala soittaa tangoa jumalanpalveluksessa. Argentiinassa on muuta perinnemusiikkia, joka sopii paremmin kirkkoon.

Ariel Ramirezin 1960-luvulla tekemä Misa Criolla oli ensimmäinen teos, joka yhdisti argentiinalaisen perinnemusiikin messuun. Voipa olla, että Hakunilan kirkossa kuullaan siitä joku muistuma. Virsiäkin voidaan soittaa argentiinalaisen rytmikkäästi, mutta niin, ettei rytmi sekoita laulettavuutta, joka on kuitenkin pääasia.

Kävin Argentiinassa pari vuotta sitten.

Niin sanotusti argentiinalainen soittimeni on bandoneon. Tosin kertomusten mukaan soitin kehitettiin 1800-luvulla Saksassa säestyssoittimeksi virsilauluun. Sittemmin bandoneon kulkeutui Argentiinaan.

Argentiinalaiset muusikot ovat kiertueillaan myyneet soittimiaan Euroopassa, ja sitä kautta olen saanut oman soittimeni. Se on 80 vuotta vanha hyvä yksilö. Sillä on soitettu tangobändeissä.”

Ulla-Maija Vilmi

Messu argentiinalaisin maustein su 1.3. klo 12 Hakunilan kirkossa. Mikko Heleniuksen bändissä kitaraa soittaa Make Perttilä ja rytmisoittimia Kaarle Mannila.

4 Markku Mattila

Seurakunnat ja kaupunki kehittävät yhdessä ruoka-apua.

Ruoka-apua tuetaan 249 000 eurolla Vantaan seurakunnat on sitoutunut uudentyyppisen yhteisöllisen ruoka-apu- ja kansalaistoiminnan kehittämiseen Vantaalla.

Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi tälle vuodelle 83 000 euron omarahoitusosuuden kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa suunnitellun Yhteinen pöytä -projektin tueksi. Tukea jatketaan samansuuruisena myös seuraavina kahtena vuonna, joten seurakuntien rahoitusosuus on yhteensä 249 000 euroa.

Projektin kokonaisbudjetti on runsaat 1,5 miljoonaa euroa.

Kaupungin omarahoitusosuus on 140 000 euroa ja Diakoniaammattikorkeakoulun 40 000 euroa vuodessa. Jäljellä jäävää

osuutta haetaan ELY-keskuksen kautta Euroopan Sosiaalirahastolta.

Vantaan seurakunnat on jo aiemmin myöntänyt projektin kehitystyöhön 5000 euron määrärahan ja osallistunut kylmäkuljetusauton vuokraamiseen ruokajakelua varten. Kaupoista saatua ylijäämäruokaa on jaettu muun muassa Korson työttömille ja seurakunnille, jotka välittävät tavaran eteenpäin. Elokuussa käynnistyi ammattioppilaitos Varian ylijäämäruoan jakelu.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti lisäksi palkata määräaikaisen diakoniatyöntekijän kehittämään vertaisryhmä- ja kansalaistoimintaa ruoka-aputoiminnan vapaaehtoisten pariin.

Herättäjäjuhlia odotellessa Valtakunnalliset Herättäjäjuhlat järjestetään 8.–10.7.2016 Vantaalla Myyrmäen urheilupuistossa. Juhlien tunnuksena on Kahden maan kansalainen.

Körttimenoon voi tutustua etukäteen valtakunnallisissa Talviveisuissa 14.–15.3. Myyrmäen ja Pyhän Laurin kirkoissa. Tapahtumaan odotetaan noin 400:ää osanottajaa. Veisuun lisäksi ohjelmassa on paneelikeskustelu Siionin virsistä uskon tulkkina, seuroja, konsertteja ja messu.

Talviveisuut on Herättäjä-Yhdistyksen jokavuotinen tapahtuma. Se järjestetään aina sillä paikkakunnalla, jossa seuraavana vuonna pidetään Herättäjäjuhlat. Talviveisuiden ohjelma löytyy osoitteesta www.h-y.fi.

Vantaan Laurille toimitusneuvosto Seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Vantaan Laurille toimitusneuvoston. Puheenjohtajaksi valittiin Jukka Hako, varapuheenjohtajaksi Thorleif Johansson ja jäseniksi Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen.

Perheneuvonnan kysyntä kasvussa Kirkon perheneuvonnasta sai viime vuonna tukea lähes 17 500 ihmistä. Suurin osa asiakaskunnasta on 30–39-vuotiaita pienten lasten vanhempia.

Suomi on kärkimaita Euroopan avioerotilastoissa. Vanhempien ero koskettaa vuosittain yli 30 000 lasta.

Kirkko esittää tulevan hallituksen ohjelmaan lisää tukea lapsiperheille.

Ota kantaa!

25-VUODEN KOKEMUKSELLA

HoivaKOTI Varpula uudistui!

Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Helsingin Oulunkylässä.

Myös kuntouttavia päivä ja -lyhytaikaishoidonpaikkoja.

Kysy lisää!

HoivaKOTI Vuoksela 17-paikkainen ympärivuokautinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa.

Toiminnasta vastaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta.

Meillä käy myös palveluseteli.

Hoivakoti Varpula

Hoivakoti Vuoksela

puh. 040 509 9923

puh. 040 509 9924

Jokiniementie 11 A, 00650 Hki

Äyräpääntie 25,02140 Espoo

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 010-3284780

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Oikaisu: Toisin kuin 12.2. ilmestyneen Vantaan Laurin sivun 2 kuvatekstissä kerrottiin, pastori Henri Järvinen ei saanut Äiti Maa -siunausta vaan Äiti Maa -energiahoidon.

tä kirkko on näin pimeydessä, kun sen pitäisi olla valo tässä pimenevässä maailmassa. Jumala vielä saakoon armahtaa kirkkoa ja Suomen kansaa näkemään, kuinka pimeydessä tämä maa on.

Kempis

Vantaan Laurin 12.2. ilmestyneessä numerossa oli outo juttu otsikolla Kirkko etsii henkisyydestä kiinnostuneita. Miten kirkko voi olla mukana ja esillä Minä Olen -messuilla? Jutussa oppilaitospastori Henri Järvinen sanoi, että Jumalan luokse on monta tietä. Mitä hän tällä tarkoitti? Hän myös sanoi, ettei kirkko voi määritellä tietä kristillisten perustotuuksien luo. Miksi kirkko ei anna selvää ääntä ja viestiä ihmisille? Miten ihmisille uskalletaan antaa harhaanjohtavaa tietoa? Miksi ei sanota suoraan, että Jumalan luo on vain yksi tie? Se on syntien tunnustamisen ja parannuksen tie eli Jeesuksen vastaanottamisen ja häneen uskomisen tie. Meille ei ole annettu muuta tietä.

Vain Jeesus on tie ja häntä seuraavat vain häneen uskovat. Ei ole muuta tietä. Laulussa sanotaan: ”Vain ristin tie vie onnen taivaan, pyhien seuraan Jumalan luo.” Pappien ja piispojen pitää tehdä parannus ja alkaa julistaa pelastavaa evankeliumia Hengen voimassa. Tuntuu hirveältä, et-

Pääkaupunkiseudulla yhä harvemmat kastavat lapsensa kristillisen kirkon jäseneksi. Mistä tämä kertoo? Luulen, että se kertoo siitä, etteivät vanhemmat ole tietoisia kristillisen uskon sisällöstä eivätkä näe mitään syytä ja hyötyä, miksi lapsi tulisi kastaa.

Jos kirkko jatkaa tällä aloittamallaan kompromissien tiellä, eikä pidä kirkkaasti ja puhtaasti esillä Raamatun mukaista kristillistä uskoa ja sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta pelastuksen tuojana, tilanne vain huononee. Jos kirkon työntekijät eivät usko omaan sanomaansa, on sitä vaikea uskottavasti viestiä muillekaan. Ihmettelenkin, miksi tällaiset työntekijät edelleen pysyvät kirkon palveluksessa. Ellei kirkossa tapahdu muutosta ja evankeliumia julisteta niin kuin sitä on alkuseurakunnasta saakka julistettu, on kirkon tulevaisuus tuhoon tuomittu.

Maria Hanhisalo

5

Väitellään

Paasto tekee ihmisestä paremman, Sirkka-Liisa Raunio!

Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Raunio suosittelee paastoa. Se voi olla alku jollekin uudelle.

paastonaikana, joten yli jäävän rahan voi antaa lähimmäiselleen esimerkiksi sen kautta.

Paasto tekee ihmisestä paremman, terveemmän ja tasapainoisemman.

Paasto on ortodoksien ja katolilaisten heiniä.

– Kyllä se on luterilaistenkin heiniä. Meidän kirkkovuodessamme vietetään parhaillaan paaston aikaa. Se alkoi laskiaistiistain jälkeisenä tuhkakeskiviikkona ja jatkuu pääsiäiseen asti.

– Fyysinen terveyspaasto tekee varmasti monelle hyvää ja kasvisruoan syönnin lisääminen pienentää ekologista jalanjälkeä.

– Kristillisen paaston noudattaja seuraa Jeesusta hänen matkallaan kohti ristiä. Hän etsii Jumalan tahtoa omassa elämässään, lähimmäisensä parasta ja kohtuullista elämäntapaa.

Paasto on hurskastelua. Onneksi Luther vapautti luterilaiset siitä.

Paasto raivaa tilaa jollekin uudelle.

– Paastossa on sekä fyysinen ruoasta pidättäytymispuoli että henkinen tai hengellinen puoli. Ihminen on kokonaisuus ja paasto koskettaa koko ihmistä.

– Luther ei vastustanut paastoa, mutta hän ei pitänyt sitä pelastuksen ehtona. Hänen mukaansa paasto on pikemminkin uskon seurausta. Luterilaisia ei ole vapautettu paastosta, vaikka kirkollamme ei olekaan sitovaa ja yhtenäistä paastosääntöä tai -ohjetta. Ehkäpä sen aika on vasta tuloillaan.

– Paaston aika on mahdollisuus elää todemmin suhteessa Jumalaan. Voit lähteä etsimään omaa tapaasi elää nämä viikot matkalla pääsiäiseen.

Missä asiassa sinun pitäisi kilvoitella? Onko kivenä kengässäsi työ- tai kännykkäriippuvuus, anteeksiantamattomuus, laiskuus vai joku muu?

– Vaikka et tänä paastonaikana pääsisi heikkoudestasi eroon, tee ainakin jotakin. Rukoile siihen apua. Pidä vaikka pientä paastopäiväkirjaa itseäsi varten.

– Kysy itseltäsi, miten voit elää lähimmäisenä kuunnellen ja apua tarjoten. Pitäisikö uskaltaa tai jaksaa soittaa joku soittamaton puhelu, vierailla jonkun yksinäisen luona tai kutsua joku iltakävelylle?

Ravinnosta kieltäytyminen on yhden sortin terveyshihhulointia.

– Varakkailla länsimaalaisilla on varaa valita terveellinen ravinto, mutta samaan aikaan monien elämä on jatkuvaa riittävästä ruoasta taistelua. Tätä haavaa me kannamme.

– Uskontoihin liittyvät paastot ovat kuitenkin laajempia kuin vain ruoasta tai juomasta pidättäytymistä. Ruoka- ja juomapaasto ovat vain osa paastoa. Mutta koska ravinto on niin tärkeä osa inhimillistä elämää, koetaan siihen liittyvät vapaaehtoiset pidättäytymiset erityisen kiinnostaviksi asioiksi.

Ulla Lötjönen

Paasto ruokkii narsismia. Siinä pyöritään vain oman navan ympärillä.

Minerva Seppälä

– Ruoan ympärille jäävä terveyspaasto uhkaa jäädä kovin henkilökohtaiseksi projektiksi, mutta kristillinen paasto on aikaa, jossa pidättäydytään jostakin haitallisesta. Näin aikaa ja rahaa jää johonkin tärkeämpään.

– Paasto koskettaa ihmisen suhdetta Jumalaan, itseensä ja lähimmäiseen. Yhteisvastuukeräys toteutetaan juuri

Onko kivenä kengässäsi kännykkäriippuvuus, anteeksiantamattomuus, laiskuus vai joku muu?

Kolumni

Miespolvet Moni suree, kun nuoret eivät käy enää kirkossa. Kirkon ovien saranoiden kulumattomuudesta on päätelty kokonaisen ikäluokan hengellinen rappiotila. Kyse on kuitenkin eri sukupolvien erilaisista tavoista hahmottaa kirkko ja elämä.

Vanhempieni sukupolvi syntyi keskelle sodan jälkeisiä suuria ideologioita. Osallisuus ja yhdessä tekeminen on heille tärkeää. Suurten ikäluokkien hyveitä ovat työnteko, kärsivällisyys, nöyryys ja auktoriteettiusko. He näkevät kirkon osana suomalaisuutta. Mitä vanhemmaksi he tulevat, sitä enemmän he arvostavat perinteiden säilymistä. Nämä arvot ovat imeytyneet myös kirkkoon.

1990-luvulla ja tällä vuosituhannella syntyneitä leimaa yksilöllisyys ja valinnanvapaus. Tämä i-sukupolvi kosketusnäyttöineen uskoo aitouteen. Heidän hyveitään ovat hyvä itsetunto, luovuus ja korkea moraali.

Globaalissa yhteiskunnassa ajatus kirkon ja suomalaisuuden yhteydestä ei ole itsestäänselvä. Kirkkoon kuuluminen on valinta. Tapakristillisyys ei tule kyseeseen, sil-

lä kirkkoon kuuluminen on osa identiteettiä, vaikka siellä ei kävisikään. Auktoriteetit ja velvollisuudet eivät näyttele pääroolia i-sukupolven elämässä, mutta kirkolle tarjottavanaan heillä on intohimo, epäonnistumisten pelkäämättömyys ja verkostoitumisen armolahja. Internetin työkaluista puhumattakaan.

”Mikäli kuulee oman äänensä luettelemassa toisen ongelmia, on todennäköistä, ettei silloin kuuntele.”

Vaikka kirkon johtopaikoilla on tietyn sukupolven yliedustus, tarkoituksena ei olisi kirkastaa vain yhden sukupolven arvoja vieden toisten arvot vakan alle. Suurten sukupolvien ahkeruus, osallisuus ja kärsivällisyys eivät tukehdu, vaikka tuotaisiin esiin myös i-sukupolven moniosaajuus.

Sukupolvien välinen kuilu ylitetään kuuntelemalla.

Kuunteleminen lähtee siitä, että antaa toiselle tilaa vastata, epäillä, kysyä ja etsiä. Mikäli kuulee oman äänensä ratkaisemassa tai luettelemassa toisen ongelmia, on todennäköistä, ettei silloin kuuntele. Kiitävi aika ja vierähtävät vuodet, mutta sielujen laulu säilyy. On vain hyväksyttävä, ettei se laulu soi miespolvesta toiseen ihan samassa sävellajissa.

Hanna Paavilainen

pappi ja toimittaja

6 MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Voiko yksi lause muu aa koko elämän?

Pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien hyvän elämän verkkomedia Valomerkki etsii lyhyitä aforismeja, sananlaskuja ja elämänviisauksia hyödynne äväksi Voimalausegeneraa orissa. Onko sinulla toimiva lause rakkauteen, iloon, suruun, väsymykseen tai pelkoon? Sen ei tarvitse olla omatekoinen, vaan kokemuksella hyväksi havai u.

Jaa elämän kitey ämät lauseesi myös muille:

toimitus@valomerkki.fi tai Voimalauseet/ Toivontuo ajat, Uutiskatu 2, Helsinki Osallistuneiden kesken arvotaan Valomerkki-paitoja.

Kimmo Oksanen toivoo, että nyt on alkamassa seitsemän hyvää vuotta.

Kimmo Oksasen arvet ovat pehmentyneet, vaalentuneet ja pienentyneet.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

K

immo Oksanen on joutunut miettimään kärsimyksen tarkoitusta.

Syksyllä tulee seitsemän vuotta siitä, kun hän sairastui rajusti, vakavasti ja

näkyvästi.

– Jokainen tuska on ainutkertainen. Se on muistettava. Jos viisituhatta ihmistä hukkuu johonkin aaltoon tai sataviisikymmentätuhatta tai viisisataatuhatta, tuska ei ole sen isompi eikä pienempi, aina on yksi kärsimys kerrallaan.

Taiveihottumat, maitorupi, atooppinen iho ja sen kutina, raapiminen ja polttelu ovat Kimmo Oksaselle tuttuja jo lapsuudesta. Öisin äiti helpotti tuskaista oloa sivelemällä haavoihin appelsiininkukkavettä.

– Minulla on ollut lapsesta asti ihottumia, jotka ovat tulleet jokseenkin seitsemän vuoden välein. Nuoruuden sain ol-

Inhimillisyyde Telinejakelu • Hakunilan kirjasto, aula, Kimokuja 5 • K-Supermarket Hämeenkylä, Ainontie 1 • K-Citymarket Vantaa Koivukylä, Ojalehdonkuja 1 • Lumon kirjasto, aula, Urpiaisentie 14 • Myyrmäki-talo, Myyrmäki • Vantaa-info, Dixi, Tikkurila • Kartanonkosken Point, Hagelstamintie 1.

Lehteä on jaossa myös Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Länsimäen, Myyrmäen ja Rekolan kirkoissa sekä Tikkurilan kirkkoherranvirastossa.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena seurakuntien jäsentalouksiin.

Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi. Lehden voi tilata myös maksullisena hintaan 30 e/ vuosikerta.

www.vantaanlauri.fi

la hyväihoinen. Kun muutin Helsinkiin opiskelemaan, puhkesi taas kauhea ihoongelma, ja kun täytin 28, se häippäsi.

Talvella 2008 Oksaselle tuli vaikea ihottuma. Iho meni huonoon kuntoon joka puolelta. Syksyllä kasvojen rikkinäiseen ihoon iski herpes eli yskänrokkovirus. Oksanen uskoi ihon parantuvan lääkkeellä ja ajan kanssa niin kuin ennenkin, mutta herpeksen tekemiin kaivauksiin asettui bakteeri.

– Minuun kokeiltiin lamppuhoitoja, antibiootteja ja erilaisia voiteita, eikä mikään auttanut. Naama oli karmean näköinen.

– Bakteeri iski lokakuun neljäntenä päivänä ja kymmenentenä päivänä meinasin olla jo kuollut. Lääkäritkään eivät ensin ottaneet asiaa vakavasti eivätkä tajunneet, että tuo jätkähän kuolee käsiin.

Oksasta vietiin sairaalasta toiseen, vaikka hänet olisi heti pitänyt viedä in-

fektiosairaalaan. Bakteeri louhi kasvoihin arvet.

– Kudosvauriot olivat verrattavissa neljännen asteen palovammaan, sen verran syvällä bakteeri teki tuhojaan.

Oksasen kasvoja on leikattu 12 kertaa.

Viimeiseen puoleentoista vuoteen niille ei ole tehty mitään, mutta tänä vuonna operoidaan silmät. Ne eivät mene kiinni.

Bakteeri vei luomet, kulmakarvat ja ripset, eivätkä ne tule takaisin. Neljästä kyynelkanavasta on yksi jäljellä.

– Vuosien mittaan kasvojen arvet ovat pikkuhiljaa pehmentyneet, vaalentuneet ja pienentyneet, mutta aluksi jäljet olivat aivan kammottavat ja ne repivät kasvoja joka suuntaan.

Ennen hurmaava ja komea, yhtäkkiä rujo ja ruma. Täti lohdutti Kimmo Oksasta vanhalla sanonnalla, ettei miehen kaunis pidä ollakaan.

7

den löytänyt mies – Miehethän eivät saisi puhua ulkonäöstä, enkä pidä kauneus–rumuus-asiaa maailman surkeimpana epätasa-arvona maailmassa, sillä on rikkaita ja köyhiä, sairaita ja terveitä, riistettyjä ja riistäjiä, nöyryyttäjiä ja nöyryytettyjä. Mutta ihminen on paremmassa asemassa, jos hän on kaunis.

Oksasella sanottiin olevan keskimääräistä symmetrisemmät miehen kasvot.

Kun hänen kasvonsa tuhoutuivat, uudennäköiseltä kaverilta kysyttiin, että palautuvatko kasvot enää sellaisiksi, samanlaisiksi.

– Se, että menettää jotakin, on pahempaa kuin ettei sitä olisi koskaan ollutkaan.

Oksanen on väittänyt kaikesta kokemastaan huolimatta, ettei tiedä, mitä katkeruus on, ja että ihmisellä ei ole edes oikeutta siihen. Eteen on kuitenkin tullut tilanteita, joissa kovat pettymykset ovat nousseet esiin.

– Ymmärrän sen, että jos jonkun lapsi tapetaan, hän voi olla katkera tappajaa kohtaan. Se on ihmisen oikeus ja varmaan luontaista.

– Elämä on lahja. Mutta vaikka sen järjellä tietää, niin sitten jos ottaa ne kaksi jaloviinaa liikaa, järki lähtee määräämästä. Silloin se paska tulee ulos, kutsutaan sitä sitten katkeruudeksi tai miksi hyvänsä.

Ihmiselle itselleen jossittelusta tai jälkipelaamisesta ei ole mitään hyötyä eikä iloa.

– Katkeruudesta kannattaa pysyä erossa, samoin kuin itsesäälistä ja kyynisyydestä, sillä eivät ne kehitä mitään. Eivätkä läheisetkään ihmiset kovin kauan viitsi katsella ja kuunnella sellaista.

Nykyään Kimmo Oksanen ei pysty katselemaan filmejä, joissa ihmistä satutetaan, sillä se tuntuu hänessäkin. Toisten

Kuka?

Kimmo Oksanen, 54, on Helsingin Sanomien toimittaja. Kirjoittanut paljon yhteiskunnan vähäosaisista ja syrjäytyneistä. Sai kirjailijoiden sananvapausjärjestön PEN:in Vuoden sananvapauspalkinnon vuonna 2014. Asuu Helsingissä. Kaksi tytärtä.

Mitä?

Kirjoitti vuorotteluvapaalla Sysmän perintömummolassa kirjan Kasvonsa menettänyt mies (WSOY 2015).

Motto?

Mitä enemmän tekee sitä enemmän tekee.

määräileminen ja vahtiminen, turhasta valittaminen ja selän takana pahan puhuminen ottavat häntä aivoon. Myötätunto herää voimakkaammin ja herkemmin kuin ennen.

– Tämä tehopamaus on tehnyt minusta ihmisen. Hyväksyn muissa ihmisissä paljon enemmän ja ymmärrän myös itseäni.

– Olen miettinyt Jumalan ruoskaakin.

Ajattelin, että nyt se lämäytti opettaakseen. Ja sehän voi olla totta. Mutta oli se sitten Jumala tai luonto tai minä itse, joka sairastumisen aiheutti, niin tapahtunut voi olla joko kirous tai siunaus, se riippuu ihan siitä, miten sen ottaa.

Oksanen on kallistunut siunauksen suuntaan. Viime vuosien tapahtumat ovat johtaneet siihen, että nyt hän kokee elämän syvänä ja mielekkäänä.

– Jouduin kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä. Oli pakko nähdä elämä uudesta näkökulmasta. Ei ollut vaihtoehtoa. T

8

Elise Tarkoma on opettanut ammattikoululaisia 33 vuotta. Hän on huolissaan siitä, että äidinkielen opetusta vähennetään.

Kielipuoli sukupuoli?

Suomalaispoikien lukutaito heikkenee.

Elise Tarkoman mielestä hyvä lukutaito on kansalaistaito, joka kuuluu kaikille.

Teksti Hanna Antila Kuvat Paula Lehto

L

ähtökauluksella varustettu kantikas kanava. Kaasuhitsaus.

Muun muassa tällaisia ovat aiheet, kun ensimmäistä vuotta ilmanvaihtoasentajiksi opiskelevat ovat äidinkielen tunnilla. Esseetä, runoa tai novellia näistä aiheista ei

sentään tarvitse kirjoittaa, vaan laatia mind map eli miellekartta, johon kirjoitetaan töihin liittyviä vaiheita ja ammattisanastoa.

Monille ilmanvaihtoasentajiksi opiskeleville äidinkieli oli peruskoulussa pakkopullaa, mutta nyt opiskelu maistuu. Luokassa on hiljaista, kaikki ovat keskit-

tyneet töihinsä. Ammattiopisto Varian äidinkielen opettaja Elise Tarkoma ei muista joutuneensa perustelemaan opiskelijoilleen, miksi tulevan ilmanvaihtoasentajan tai sähkömiehen pitää opiskella äidinkieltä.

– Oppiaineiden sisällöt liittyvät niin tiivisti omaan alaan, ettei ihmettelyyn ole aihetta. Sanoisin, että meillä on hyvin tyytyväisiä oppilaita.

Elise Tarkoma on työskennellyt ammattikoulussa 33 vuotta ja opettanut äidinkieltä tekniikan alan opiskelijoille, lähinnä pojille. Hänen mielestään ammattikoulu on kiehtova työympäristö.

– Opetan heitä, mutta myös

minä olen oppinut opiskelijoilta paljon. Tiedän nyt esimerkiksi mitä tarkoittaa mittatoleranssi.

Ammattikoulu on rikas työympäristö, oikea aarrearkku, innovatiiviselle ihmiselle.

Motivaatio-ongelmaa äidinkielen opiskeluun hänen oppilaillaan ei yleensä ole, mutta Tarkoma on huomannut, kuinka poikien lukutaito on heikentynyt.

– Opetushallituksen yhdeksäsluokkalaisille tekemässä kartoituksessa ilmeni, että poikien tekstitaidot ovat keskimääräistä heikommat. Näistä pojista suurin osa tulee ammattikouluun ja monet tekniikan aloille, Tarkoma kertoo.

Samaan aikaan äidinkielen opetusta ollaan karsimassa. Ensi syksynä tulevat voimaan ammatillisen opetuksen uudet opetussuunnitelmat ja äidinkielen opintojen tuntimäärä vähenee huomattavasti.

– Se on surullista, sillä niin heikot kuin hyvätkin kielenkäyttäjät tarvitsevat viestintäja vuorovaikutustaitoja. Työelämässä täytyy osata lukea monenlaisia tekstejä ohjeista reklamaatioihin ja lakipykäliin, Tarkoma sanoo.

Myös muu tutkimustieto kertoo lukutaidon heikkenemisestä. Vuoden 2012 PISA-tulosten mukaan jopa 18 prosenttia suomalaispojista oli heikkoja luki-

”WhatsAppissa ei tarvitse oikeinkirjoitusta” Quy Phong Banh, 16:

Eetu Hovi, 16:

Äidinkieli on ihan kiva oppiaine. Näitä taitoja tarvitaan työelämässä ja äidinkielen opiskelu laajentaa sanavarastoa. Minulla on lukihäiriö. Lukeminen on aika hidasta, ja esimerkiksi matematiikassa se tuottaa vaikeuksia, kun tehtävänannon lukeminen kestää. En lue oikein mitään, paitsi kännykästä jotakin. Luulen, että pojat tykkäävät enemmän tehdä asioita ja tytöt lukea.

Äidinkielestä on hyötyä, koska pitäähän jokaisen osata kirjoittaa esimerkiksi CV. Vapaalla en lue mitään muuta kuin puhelimesta Ilta-Sanomia. Lisäksi käytän WhatsAppia. Joskus nuorempana luin Aku Ankkoja.

Tytöt menestyvät äidinkielessä paremmin, koska me pojat ollaan villimpiä ja keskitytään muihin asioihin.

9

joita, tytöistä 5 prosenttia. Peruskoulun käyneistä pojista joka kahdeksannen lukutaito ei anna riittäviä työelämävalmiuksia tai riitä menestykseen jatko-opinnoissa.

Tytöt ovat lukutaidossa poikia edellä noin puolitoista kouluvuotta, ja tämä ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Tarkoman mielestä eroa sukupuolten välillä on vaikea selittää. Yksi selitys saattaa olla se, että tytöt kypsyvät poikia nopeammin.

– Siitä seuraa se, että lukioihin hakeutuu enemmän tyttöjä ja yliopistotkin naisistuvat, Tarkoma pohtii.

Vastikään Elise Tarkoma valittiin vuoden äidinkielenopettajaksi. Perusteena oli muun muassa idearikkaus äidinkielen opetuksen kehittämisessä. Hänen johtoajatuksenaan on luoda opetuksesta sellaista, että kaikki pärjäävät siinä ja se on sidoksissa muihin opintoihin. Sen sijaan, että opiskelijat analysoisivat runoja tai tankkaisivat kielioppisääntöjä, he laativat esimerkiksi raportteja työssäoppimisjaksoista.

Kaunokirjallisuutta luetaan jonkin verran, mutta lähinnä sellaisia tekstejä, jotka voivat aihepiireiltään kiinnostaa opiskelijoita. Monet niistä liittyvät työhön.

– Olen luetuttanut heillä esimerkiksi Arto Salmisen Varaston, Tomi Kontion Joulu Kontulassa -tekstin ja Hannu Luntialan Mustan, joka kertoo maahanmuuttajan elämästä Suomessa.

Opiskelijat lukevat myös yhden tietokirjan tai elämäkerran.

– Luotan siihen, että kyllä hy-

Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Jos vaikka korjaa auton, kyllä asiakkaalle pitää osata kertoa, mitä autolle on tehty.” vä teksti vie mukanaan. Koulu antaa opiskelijoille paikan keskittyä lukemiseen.

Jotkut kyseenalaistavat niin sanottujen akateemisten aineiden opetuksen tarpeen ammattikoulussa. Elise Tarkoma ihmettelee sitä.

– Jos vaikka korjaa auton, kyllä asiakkaalle pitää osata kertoa, mitä autolle on tehty.

Koulutus on hänen mielestään myös tasa-arvokysymys.

Tarkoman mielestä kielet ovat kansalaistaitoa, jota jokainen tarvitsee. Olisi hullua jättää puolet ikäluokasta niistä paitsi.

– Näistä nuorista tulee äitejä, isiä ja kansalaisia, joiden pitää osata hoitaa omat asiansa.

Tarkoma toivoo, että opiskelijat oppisivat äidinkielen tunneilla ennen kaikkea sen, miten kieltä pitää osata käyttää eri tilanteissa.

– Olipa kyseessä sitten kirjallinen tai suullinen viestintä, tärkeintä on miettiä, mikä on asiani ja miten saan sen perille tälle kohderyhmälle. Sellaista taitoa tarvitaan vaikka silloin, kun neuvotaan toista jonkun koneen käytössä.

Myös sanavaraston kasvattaminen on tärkeää. Siitä ilmanvaihtoasentajien äidinkielen tunnilla saadaan ihan konkreettinen esimerkki, kun Tarkoma kehuu erään oppilaan työtä esteettiseksi. Aluksi kehut eivät mene perille, koska opiskelija ei tiedä, mitä sana tarkoittaa. Tarkoma selittää sen ja opiskelija on tyytyväinen. Hän lupaa panna sanan muistiin.

– Kuten Ludwig Wittgenstein sanoi, kieleni rajat ovat maailmani rajat. Toivon, että näiden nuorten maailma olisi mahdollisimman avara, Tarkoma toteaa. 1

Cristopher Lee, 16: Äidinkieli on ihan tarpeellista, sillä on hyvä, jos osaa kirjoittaa oikein. Minulla ei ole koskaan ollut lukupäätä. En lue oikeastaan mitään, paitsi kännykän kautta esimerkiksi Wikipediasta jotakin tietotekstejä ja WhatsApp-viestejä. WhatsAppissa ei tarvitse miettiä kielioppia. Tytöt pärjäävät äidinkielessä poikia paremmin, koska he aikuistuvat nopeammin ja opiskelevat muutenkin enemmän.

Kimmo Mäkiselle, 56, kirjoittaminen on henkireikä 20 %

60 %

20 %

Helsinkiläinen

Vantaalainen

Vammalalainen

Asuin viisivuotiaaksi Herttoniemessä. Seuraava koti oli Maunulassa.

Olin jo lukiossa kun nelihenkinen perheemme muutti rivitaloon Simonkallioon. Oma huone oli iso juttu. Kotoa lähdin Torpparinmäkeen, mistä seurakunta tarjosi minulle työtä ja asunnon.

Ostimme vaimon kanssa kaksion Hiekkaharjusta. Muutimme sieltä Malminiityn ja Simonkallion kautta omakotitaloon Ruskeasantaan 1990-luvun puolivälissä. Yksi aikuinen lapsemme asuu kanssamme.

Muut kolme ovat lentäneet pesästä. Opettajan työ on minulle kutsumus. Oppilaita tulee kesälomalla ikävä. Olen julkaissut pari runokirjaa omakustanteena. Kun elämässä tuli rankka vaihe, kirjoittaminen oli keino selviytyä.

Minulla on molempien vanhempien puolelta juuria nykyisessä Sastamalassa. Vietin kesiä mummun ja taatan luona maalla alle kouluikäisestä teini-ikään saakka.

Tykkäsin olla heidän luonaan. Nykyisin Sastamalassa tulee käytyä äitiä tapaamassa.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Saadaanko sosiaalityöntekijöitä lisää?

Pääkaupunkiseudun kunnat vetosivat 12.2. Helsingin yliopistoon sosiaalityön aloituspaikkojen lisäämiseksi. Oliko vetoomuksesta hyötyä, sosiaalityön oppiainevastaava Ilse Julkunen Helsingin yliopistosta?

– Siihen on vielä liian aikaista vastata, mutta tiedekunta suunnittelee lisäävänsä aloituspaikkoja ja neuvottelee lisäpaikoista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Opiskelupaikkoja on lisätty jo kolmena vuonna, erityisesti maisterivaiheen opintoihin.

Paljonko sosiaalityöhön on ollut hakijoita?

– Hakijoita on ollut valtavasti, noin 600 joka vuosi ja vain 20 otetaan sisään kevään haussa. Se on liian vähän.

Sosiaalityöntekijöiden suuri työmäärä ja työn vaativuus on ollut paljon esillä julkisuudessa. Onko se vaikuttanut hakijamäärään?

– Ei ole, vaan hakijoita on ollut jopa enemmän. Opiskelemaan hakee lahjakkaita nuoria ja erilaisista taustoista, esimerkiksi teologeja ja tekniikan alan ihmisiä. Ala houkuttaa, koska työ on luovaa ja haastavaa ja ihmiset tietävät, että työtä saa varmasti.

Kunnissa on paljon epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä, Vantaallakin 38 prosenttia. Keitä he ovat?

– On totta, että meidän opiskelijamme revitään töihin kesken opintojen ja opintojen loppuunsaattaminen voi jäädä. Sosiaalityössä saattaa olla myös muita aloja opiskelleita, jotka ovat saaneet sijaisuuden.

Mitä haluaisit sanoa nuorelle, jota sosiaalityöntekijän ammatti kiinnostaa, mutta jota mietityttää alan raskaus?

– Sosiaalityöntekijöiden työympäristö on haastava, mutta ala on yhteiskunnallisesti kiinnostava ja työssä ollaan tekemisissä ihmiselämän keskeisten kysymysten kanssa. Tieteenalana sosiaalityö tutkii eriarvoisuuden vähentämistä. Voi myös sanoa, että tämä on tulevaisuuden ala ja työympäristö on moniammatillinen.

Hanna Antila

10

Elävien kirjo Musiikki pelasti nuoren Jaakko Löytyn.

Nyt, kuusikymppisenä, hän aikoo tehdä onnellisia lauluja.

Teksti Kaisa Halonen Kuvat Hans von Schantz

60

-vuotias mies on viettänyt 20 vuotta sängyssä ja yli kolme vuotta syömällä. Tämä brittikirjailija Arnold Bennettin lausahdus löytyy muusikko Jaakko Löytyn fanisivuilta Facebookista. 60-vuotispäivänsä lähestyessä Löytty on koonnut sinne vanhenemiseen liittyviä viisauksia.

Päivää ennen syntymäpäiväänsä Löytty aikoo siteerata Violeta Parran laulua ja kirjoittaa Elämälle kiitos, sain siltä paljon.

– Teen sen hyvin tietoisena siitä, että Parra teki itsemurhan. Elämä ei ole ruusuilla tanssimista.

Löytty laskeskelee tehneensä

lauluja viidellä vuosikymmenellä, yli 40 vuotta. Ajan kuluminen tuntuu pelottavalta.

– Kun parikymppisenä olin masentunut, sanoin itselleni, että yritä kestää ja katso sitten nelikymppisenä, miltä elämä näyttää. Sitten täytin 40, eikä elämä ollut muuttunut paljonkaan helpommaksi. Päätin, että katsotaan, josko kuusikymppisenä helpottaisi, Löytty kertoo.

– No, nyt olen 60. Enää en voi siirtää rajaa kahdeksaankymppiin. On otettava tästä hetkestä kiinni.

Löytty lisää, että elämä on kyllä rauhallisempaa nyt kuin nuorena miehenä. Testosteroni ei jyllää samaan malliin ja kolme lapsenlasta ovat tuoneet toisen-

laisen näkökulman asioihin.

– Vai liekö kyse seniiliydestä ja vanhuudenhöperyydestä.

Elämänsä ensimmäiset 12 vuotta Jaakko Löytty vietti Namibiassa. Hän oli kymmenkuinen, kun hänen teologivanhempansa lähtivät sinne lähetystyöhön.

Kun Jaakko tuli kouluikään, hänet, kuten muutkin lähettien lapset, lähetettiin sisäoppilaitokseen. Niitä vuosia hän kuvailee katkeraksi ajaksi, jota on joutunut pyörittelemään mielessä vielä aikuisenakin.

– Ensimmäiset elinvuotensa ihminen vain imee ympäröivää maailmaa. Koulun tehtävä olisi jotenkin jäsentää sitä kokemusta, mutta meidät kasvatettiin

suomalaisen opetussuunnitelman mukaan, joka ei vastannut lapsena kokemaamme. Ei meille opetettu mitään ympäröivästä todellisuudesta, esimerkiksi ambolaisia kasveja, maantietoa tai historiaa. Lapsuuden kohdalle jäi aukko.

Löytty arvioi, että hänen kokemuksensa ovat tyypillisiä muillekin lähetyslapsille.

– Olemme jääneet välille roikkumaan ja yrittäneet selvitä kukin omalla tavallamme.

Vielä vaikeampi oli muutto Suomeen 12-vuotiaana.

– Vanhemmillani ei ollut taitoa pehmentää laskua. En saanut apua oman paikkani löytämisessä, eikä koulu sujunut, Löytty muistelee.

Hänet pelasti musiikki.

– Musiikin tekeminen lähti hengissä pysyttelystä. Minun oli pakko tehdä musiikkia ollakseni olemassa. Olisin varmaan täysin rappiolla ilman sitä.

Vähitellen hengenhätä helpotti. Musiikki alkoi tuntua – ja tuntuu edelleenkin – mukavalta työltä ja itseilmaisun välineeltä.

2000-luvun vaihteessa laulunteko tosin tyssäsi muutamaksi vuodeksi. Löytty kertoo olleensa masentunut ja kyllästynyt.

– Kävin kolme vuotta terapiassa, ja sen aikana rupesin taas tekemään lauluja. Olin pelastautunut elävien kirjoihin.

Sitä, kuinka laulut syntyvät, Löytyn on vaikea selittää.

11

”Yritän sanoa asiani niin, että sen voisi ymmärtää ilman hirveän syvällistä pohdintaa.”

Löytty oli oman perheensä kanssa kuusi vuotta lähetystyössä Senegalissa. Hän kehitti sikäläiselle luterilaiselle kirkolle jumalanpalvelusmusiikkia ja teki virsikirjan.

Ne vuodet olivat Löytylle vallankumouksellisia, musiikillisesti ja muutenkin. Afrikka on seurannut mukana. Ei vähiten siksi, että perheen kummallakin tyttärellä on afrikkalainen aviomies.

oissa – Olen ajattelultani aika yksinkertainen ihminen, joten laulunikin ovat yksinkertaisia. Yritän sanoa asiani niin, että sen voisi ymmärtää ilman hirveän syvällistä pohdintaa. Tiedostamatta lauluihin tietysti tulee kirjoitettua myös tarinaa itsestäni.

Nuorempana Löytty kuulemma teki tilaustöitä itselleen, kirjoitti masentuneen mielen lauluja, joilla yritti lohduttaa itseään ja kanssakulkijoitaan. Nyt hän on tehnyt uuden tilauksen: seuraavalle levylle tulee onnellisia lauluja.

– Ilmeisesti olen sitten tullut onnelliseksi. Se on oikeastaan taktikointia ja valintaa. Kiinnitän huomiota iloiseen asiaan, joka on sen surullisen vieressä, ja

teen siitä laulun. Voi olla, että terapialla on tekemistä tämän kanssa.

Jaakko Löytyn lauluja kuuntelevalle ei jää epäselväksi, että äänessä on maailmanparantaja.

– Pahinta lajia, hän vahvistaa.

Asiat, joita kuusikymppinen Löytty ajaa, ovat samoja kuin parikymppiselläkin Löytyllä: rauha ja oikeudenmukaisuus. Hänen oikeudentuntonsa heräsi lapsena Namibiassa, kun hän näki, kuinka mustia sorrettiin apartheidjärjestelmässä. Omat näkemykset vain vahvistuivat, kun hän tutustui mustan kansalaisoikeustaistelijan Martin Luther Kingin ajatuksiin.

1980- ja 90-lukujen taitteessa

Vielä Senegalissakin Löytty suhtautui lähetystyöhön kriittisesti ja vierasti kulttuurikolonialismia, joka siihen hänen mielestään liittyi. Nyt hän näkee lähetystyön toisin: köyhimpien asialla olemisena ja ihmisoikeuksien ajamisena. Siksi hän lahjoittaa maaliskuussa alkavan juhlakiertueensa tuoton Suomen Lähetysseuran vammaistyölle.

Kiertueen konserttien ensimmäinen puolisko koostuu maailmanparannuslauluista. Yleisö saa laulaa mukana esimerkiksi Sateenkaariunia ja Martin Luther Kingin laulua.

Toisella puoliajalla kuullaan parisuhdelauluja. Silloin paljastuu, että monien rippikoululaispolvien veisaama Tilkkutäkki ei kerrokaan ihmisten yhteydestä vaan Löytyn ja hänen runoilijavaimonsa Kaija Pispan suhteesta.

– Ensimmäisessä aviovuoteessamme oli itse tehty tilkkutäkki, jonka tilkut olivat peräisin kummankin suvusta. Ensimmäinen lapsemme sai alkunsa sen alla.

Paitsi lähetysihminen, Jaakko Löytty on myös körtti ja työskentelee Herättäjä-Yhdistyksen Lounais-Suomen aluesihteerinä.

Ensimmäiset körttivaikutteensa hän sai lapsena Namibiassa, sillä sikäläisessä virsikirjassa oli suomalaislähettien tuomisina sata Siionin virttä.

Niiden kaiut kulkeutuivat Löytyn omiin lauluihin, joissa kuuluu samankaltaista pienen ihmisen kokemusta ja arkuutta Jumalan edessä. Sittemmin niitä onkin kelpuutettu Siionin virsien kokoelmaan.

Tällä hetkellä Löyttyä työllistää Siionin virsien uudistushanke.

– Siionin virret ovat herännäisyyden aarre. Ne ovat meille niin tärkeitä, että yritämme huoltaa ja päivittää niitä säännöllisin väliajoin.

Löytyn mukaan jokaisessa uudistuksessa on ollut omat teologiset trendinsä. Edellisen, 1960–70-luvuilla tehdyn uudis-

tuksen teksteissä näkyvät sotien jälkeinen seurakuntatyön nousu ja lähimmäisyyden ja palvelun ajatukset.

– Nyt ollaan kiinnostuneita vanhoista kerrostumista: 1700-luvun mystiikasta ja sen kokemuksellisuudesta, siitä, miten Kristuksen läheisyyttä on puettu sanoiksi. Etsimme samaa fiilistä kuvaamalla vaikkapa painautumista Kristuksen rintaa vasten ja olemista hänen sylissään tai helmoissaan.

Kaikki virsitekstit eivät ole kestäneet aikaa. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolen ylikorostunut isänmaallisuus ja nuoriin kohdistuva, osoitteleva moralisointi tuntuvat nykyaikana vierailta.

– Yltiöisänmaallisuus on yksi herännäisyyden historian haamuista. Nykyisin olemme vastuuta kantavia maailmankansalaisia. Identiteetti nousee enemmänkin kielestä, uskosta ja lähimmäisyydestä, Löytty kuvailee.

Rakkainta körttiläisyydessä on Löytylle se, että ihminen hyväksytään sellaisena kuin hän on.

Kun hän aikoinaan oli tekemässä nimikkolähettisopimusta Herättäjä-Yhdistyksen kanssa, yhdistyksen silloinen toiminnanjohtaja Jaakko Elenius sanoi: Meillä pidetään rimaa niin korkealla, että sinäkin pääset sen alitse.

Jaakko Löytty ja Fatou Diouf Senegalissa vuonna 1993.

– Opillisesti herännäisyydessä painotetaan ikävöivää ja odottavaa uskoa. Täällä maan päällä ei tarvitse olla valmista, ikävöidään yhdessä ja annetaan kaikki Jumalan käsiin, Löytty kertoo.

Nykyisin herännäisyys poikkeaa muista herätysliikkeistä siinä, että se ei ole kirkon sisällä oppositiossa, vaan pikemminkin kirkon asialla. Körttien on turha odottaa julistavan piispoja harhaoppisiksi tai boikotoivan naispappeja.

Tällä hetkellä herännäisyydessä eletään Löytyn mukaan läpi samaa maallistumisen ja väen vähenemisen murrosta kuin muuallakin kirkossa. Perinteiset seurat, joissa veisataan ilman säestystä ja pidetään lyhyitä puheita, tuntuvat nykykulttuurissa vierailta.

– Ehkä körttiläisyys säilyy protestiliikkeenä ja tarjoaa vastapainoa maailman menolle, Löytty miettii.

Hän muistuttaa, että ainakin kerran kesässä körttiläisyys voi hyvin. Herättäjäjuhlat kokoavat noin 30 000–40 000 henkeä, tänä kesänä Sotkamoon ja vuonna 2016 Vantaalle.

– Siellä veisatessa tuntee joukon voiman. T

Jaakko Löytyn juhlakonsertti ti 10.3. klo 18 Savoy-teatterissa Helsingissä.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

1.3.

Toinen paastonajan sunnuntai kannustaa rukoilemaan.

”Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn. Jumalani, sinun apuusi minä luotan.”

(Psalmi 25:1–2)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Origenes Origenes syntyi Egyptissä vuonna 185.

Hän teki elämäntyönsä opettaen filosofiaa ja teologiaa ja veti puoleensa erityisesti nuoria ajattelijoita ja kristinuskosta kiinnostuneita.

Origenes vangittiin keisari Deciuksen vainon aikana vuonna 250. Häntä pidettiin kuukausien ajan pimeässä rautakahleissa. Keisarin kuoltua Origenes vapautettiin, mutta hän kuoli neljä vuotta myöhemmin kidutuksen heikentämänä.

Vahvista sisäisiä aistejasi Ruumiillisten aistien lisäksi sinulla on sisäiset aistit. Ne avaavat elämän syvemmän merkityksen.

Eletään vuotta 202 Aleksandriassa, Egyptissä. Keisari Septimus Severius on aloittanut siellä kristittyjen vainon, joka kestää useamman vuoden ajan. 17-vuotias Origenes on menettänyt vainoissa isänsä ja tahtoo seurata tätä kuolemaan. Äiti yrittää estää poikaansa. Kun äidin pyynnöt ja rukoukset eivät auta, hän piilottaa poikansa vaatteet, niin että tämä ei voi mennä ulos. Näin Origenes pelastuu.

Perheen omaisuus kuitenkin takavarikoidaan. Origenes joutuu huolehtimaan äitinsä ja kuuden sisaruksensa toimeentulosta opettamalla kirjallisuutta. 18-vuotiaana hänestä tulee kristillisen koulun vastaava opettaja, kun koulun muut opettajat ovat paenneet tai heidät on vangittu.

Origenes oli opiskellut lapsesta asti kreikkalaista kirjallisuutta ja filosofiaa. Isä oli ohjannut häntä teologian pariin. Kerrotaan, että isä ja poika lukivat päivittäin yhdessä Raamatun kertomuksia.

Origenes oppi Raamatun kirjoitukset elämänsä aikana niin hyvin, että hän osasi niitä ulkoa pitkät pätkät. Hänellä oli päässään eräänlainen pyhän kirjan hakukone. Tämän voi päätellä saarnoista, joita häneltä on säilynyt satoja. Hänen saarnansa ovat yksinkertaisia, mutta syvällisiä, ja niissä liikutaan suve-

reenisti koko Raamatun maailmassa.

Raamatun kirjoitukset olivat Origeneelle täynnä salaisuuksia. Hän oli sitä mieltä, että mitä enemmän niitä lukee, kuuntelee ja tutkii, sitä enemmän salaisuuksia löytyy.

Filosofi Platonin lailla Origenes ajatteli, että näkyvän maailman todellisuus on näkymättömän kuva. Esimerkiksi kun Jeesusta katsoo uskon ja kaipauksen silmin, hänessä ei näe ainoastaan ihmistä, joka aikanaan kulki oppilaineen pitkin Galileaa ja puhui Jumalasta. Hengen silmin hänessä näkee Jumalan, jota ei voi tavallisin silmin nähdä.

Samaan tapaan Raamatun sanat sekä kätkevät että paljastavat Jumalan. Hän on kaikkien käsitteidemme ja kuviemme ulkopuolella ja kuitenkin hän tulee meitä vastaan juuri niihin kätkettynä.

Sama koskee elämäämme. Kun ajattelet omaa elämääsi, mikään siinä ei ole sattumaa eikä turhaa. Elämälläsi on merkitys ja se on osa suurempaa kertomusta.

Päivän katselu -harjoitus • Valitse päivästä rauhallinen puolen tunnin hetki.

• Aloita harjoitus lyhyellä rukouksella, jossa kiität kaikista aisteistasi.

• Käy sitten mielikuvissasi läpi päivää, jota elät. Pysähdy jokaisen aistin kohdalla. Mitä olet päivän aikana nähnyt, kuullut, koskettanut, maistanut ja haistanut?

• Älä arvostele äläkä tuomitse mitään, mitä havaitset, vaan ainoastaan havainnoi.

• Vietä sitten hetki hiljaisuudessa. Lopuksi kuuntele sisintäsi. Minkä syvemmän merkityksen harjoitus avasi sinulle päivästäsi ja elämästäsi?

Sinussa on sisäinen ihminen ja ulkoinen ihminen, muistuttaa Origenes. Sisäisen ihmisen osalta sinut on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Ulkoisen ihmisen osalta sinut on tehty maan tomusta.

Sisäinen ihminen sinussa muistaa, että olet lähtöisin Jumalasta ja kaipaat hänen yhteyteensä. Raamatun lukeminen, meditoiminen ja rukoileminen vahvistavat tätä sisäistä ihmistä sinussa. Elämä on harjoitusta tulevaa varten.

Sinulla on ruumiilliset aistit, joilla havainnoit kaikkea. On vaikea kuvitella, mitä elämä olisi ilman niitä. Myös Raamatun kertomukset avautuvat uudella tavalla, kun kuuntelet niitä kaikin aistein.

Origeneen mukaan sinulla on ruumiillisten aistien lisäksi sisäiset aistit, jotka avaavat elämän syvemmän merkityksen. Ne myös auttavat löytämään Raamatun kertomusten syvyysulottuvuuden ja näkemään Jumalan kaikessa, mitä kohtaat elämässäsi.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 26.2–12.3.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 10– 10.30. Riikka Jäntti.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.30.

Puuro perjantaisin klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Messu su 1.3. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, lauluyhtye Tuikut Inkeri Suokannaksen johdolla, rippikoululaisia. Kirkkokahvit.

Peittopiiri kokoontuu tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 3.3. klo 13–14.30.

Kristilliset Eläkeläiset vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Virrestä Voimaa pe 6.3. klo 10.30.

Musiikkiviikon aamun rukoushetki virsin. Riikka Jäntti. Tule laulamaan yhdessä!

Pyhäkoulu su 3.3. klo 10.

Messu su 8.3. klo 10. Tiina Palmu, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit.

Juhlapäivä-lastenkonsertti su 8.3. klo 15. Lauluvintin eläimet seikkailevat juonellisessa Emilia Kämäräisen kirjoittamassa koko perheen konsertissa. Kuunloiste-lapsikuoro, Antti Vuoren bändi, Jessiina Nurmela, Niina Mäkitalo, Riikka Jäntti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

Lähetyspiiri to 12.3. klo 18–20.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15.

Kuunloiste–lapsikuoro ke 25.2. klo 15–15.45.

Tähtisäde kuoroa ei ole ke 4.3.

Perhekerho torstaisin klo 9–11.

Naisten voimaantumispäivä la 7.3. klo 10–16. Hoitovaraukset klo 9.30 alkaen samana päivänä tai tiistai- ja torstaiaamujen perhekerhoissa lastenkirkolla. Tarjolla klassista hierontaa, päähierontaa, kulmien ja ripsien laittoa, kasvohierontaa, hiusten tasausleikkausta. 20 e / 30 min. Serenadi naisille klo 11.30, oopperalaulaja Dong-Hoon Han. Käsityö- ja helmikorupaja klo 11–13 Sarannan ja Sari-papin seurassa. Ota mukaan keskeneräiset tai uudet neuletyöt. Buffet-tarjoilua klo 12–14.30, 5 e / hlö.

Hetki liikkeelle ja hyvälle ololle klo 13.15–14.15 tanssipedagogi Sari Pertun ohjauksessa. Joustavat vaatteet ja rento mieli. Noin lauloi emoni ennen -konsertti klo 15, HowManyMothers, johtajana Anne Viljamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

Vantaan Rauhanyhdistyksen Talvipäivien viikkomessu su 8.3. klo 18.30.

Veikko Karhumaa.

Muualla Astan kotipyhäkoulu su 8.3. klo 11–12 Hevoshaantie 9.

Kastettu Anni Sisko Annala, Otto Alvar Ilari Elo, Mikko Väinö Ilmari Hakkarainen, Lumi Kielo Koponen, Eemi Aaron Lind, Aatu Matti Ilmari Sormunen.

Hautaan siunattu Reino Odolf Enqvist 93 v, Teuvo Olavi Haverinen 85 v, Maj-Alice Tuohimaa 76 v, Pirkko Annikki Hirvonen 74 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook:

Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Apostolin kyydissä la 28.2. klo 12–16.

Lähde tutustumaan varhaisen kirkon historiaan. Mukaan voit tulla raamattu-, draama- tai maalausryhmään tai vapaaehtoisena järjestämään tarjoiluja. Kokoonnumme muutaman kerran kevätkaudella. Ilmoittautumiset Irmeli Hendrellille, p. 044 422 0473 tai irmeli.hendrell@evl.fi.

Messu su 1.3. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Johan Wennerström, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit ja Siionin virsi -seurat, joissa mukana Veli-Matti Hynninen, Johan Wennerström ja Jukka Nevala.

Taivaan Isä suojan antaa – lastenvirsikonsertti su 1.3. klo 15. Konsertissa kuullaan kauneimpia lasten virsiä ja lauletaan yhdessä niistä tutuimpia.

Konsertissa esiintyvät Inna Vintturi, huilu, Anna-Maria Lehtoaho, urut, Hannu-Pekka Heikkilä, sello ja Hannu Lehtikangas, laulu. Ohjelma 10 euroa.

Siionin kannel -lauluseurat su 1.3. klo 18. Virsitutkija Seppo Suokunnas kertoo Siionin kanteleen lauluista ja niiden tekijöistä sanomaa unohtamatta.

Tutustumme Siionin kanteleen runoilijoihin ja säveltäjiin, joiden merkkivuotta vietetään. Seuroissa puhuvat myös Tapio Kiviranta ja Jukka Nevala. Lopuksi pidetään lyhyt SLEY:n Länsi-Vantaan osaston vuosikokous.

Muksukirkko ke 4.3. klo 9.30. Näkyykö valoa? Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Äänenmuodostuskoulutusta laulajille ke 4.3. klo 17. Kanttori Ulla Pyylampi kouluttaa laulamisesta kiinnostuneita äänenmuodostuksessa.

Nuorten messu ke 4.3. klo 19. Nuorten toteuttama messu.

Kevättalven Kreikka-pyrähdys pe 6.3. klo 17 nuortentilassa. Helppoja kreikkalaisia tansseja opettaa pastori Jaakko Kara. Ota mukaan sisäliikuntavaatteet ja juomapullo. Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Tanssia voi koko illan tai piipahtaa lyhyemmäksi ajaksi. Tansseissa kerätään kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Messu su 8.3. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Naistenpäivän hemmottelukonsertti su 8.3. klo 16. Lauluyhtye HowManyMothersin Noin lauloi emoni ennen -konsertti sisältää näkökulmia ja elämänviisauksia naisten tunnoista eilen ja tänään. Konsertin jälkeen seurakuntasalissa on herkullista tarjoilua, josta on vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Senioreiden terveys- ja virkistyspäivä ti 10.3. klo 9.30–14. Fysioterapeutti Hannariikka Ihantola-Parikka kertoo nivelrikosta ja Sari Hirvonen jalkahoidosta. Ohjelmassa on tuolijumppaa, Hämeenkylän koululaisten esityksiä, musiikkia, runoja ja tietoa kerhomummo- ja kerhovaari -toiminnasta. Osallistumismaksu 15 euroa sisältää aamukahvin ja keittolounaan jälkiruuan kera. Ilmoittautumiset 6.3. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kotikirkon keittolounas ke 11.3. klo 11–12.30. Tarjolla lautasellinen keittoa ja leipä. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi.

Miesten kirjallisuuspiiri ma 16.3. klo 18. Kirjana Jaan Krossin Keisarin hullu.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 2.3. klo 12. Kirjana Leena Kirstinän Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa.

Nettikerho ikäihmisille ke 4.3. klo 14–16. Aiheena blogit.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 4.3.

Hommissa

Nuorisotyönohjaaja Hanna-Leena Posti ”Teen töitä Rekolan seurakunnan nuorisotyön tiimissä. Tulin juuri hiihtolomaleiriltä, jolla oli lapsia alakouluikäisistä teineihin. Seuraavaksi on tiedossa kesän leirit ja kerhot sekä retket, joihin ilmoittautuminen alkaa kohta.

Mielenkiintoisimpia näistä on Kipinäsuurleiri, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Se kokoaa yhteen tuhansia nuoria eri puolilta Suomea. Telttaleirillä on tunnelmallista ja tiivistä yhdessäoloa ja hauskanpitoa.

Seurakuntien leireillä, retkillä ja kerhoissa on muun tekemisen ohella mukana jokin hengellinen osuus. Se voi olla hartaus tai muu hiljentymisen hetki tai Raamatun aihe, josta askarrellaan tai tehdään näytelmä. Pohdimme ja keskustelemme yhdessä lasten kanssa.

Jos on epävarma, onko valmis lähtemään leirille, on kerho tai päivän kestävä retki varmempi valinta. Kesätoiminta seurakunnissa antaa lapselle hyviä muistoja, uusia ystäviä ja kokemuksia. Leireillä tekeminen on mietittyä ja suunniteltua, mutta ohjelman lisäksi annetaan tilaa myös lasten omalle vapaa-ajalle. Silloin voi leikkiä kavereiden kanssa tai olla turvallisten aikuisten seurassa.”

Lotta Numminen

Ilmoittautuminen seurakuntien tyttöjen ja poikien kesän leireille, retkille ja kerhoihin alkaa su 1.3. osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Lotta Numminen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho kokoontuu perjantaisin klo 9–11.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Tervetuloa edullisille ostoksille, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Musiikkiviikon avajaismessu argentiinalaisin maustein su 1.3. klo 12.

Lauri Maarala, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Musiikki: Mikko Heleniuksen bändi. Kirkkokahvit.

Mieskuoro Operamenton kirkkokonsertti su 1.3. klo 14. Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Matalan kynnyksen maanantai 2.3. ja 9.3. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 2.3. klo 18.30–20.

Päiväraamattupiiri ti 3.3. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Uudet Nuorten Veisut 2015 ti 3.3. klo 18. Tule laulamaan uusia ja vanhoja punaisen kirjan veisuja! Emma Perälä, Nuorten bändi Poikkipuut, Kirsi Honkanen-Punkari.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin.

Puuro- ja kahvilapäivät keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–14. Viimeinen kerta to 7.5. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Juha Paukkerin Urkumatinea ke 4.3. klo 12.30. Ensiesitys teokselle 30 tahtia 30-vuotiaalle Hakunilan seurakunnalle, sisältää mm. Bachia ja improvisaatiota. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen. Matinean jälkeen kakkukahvit.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi neuvolan vauvoja neulomalla porukassa. Langat saa kirkolta.

Elämä ja Usko: Raamattuluento ke 4.3. klo 18.30. Avioliiton ylistyslaulu, Seppo Suokunnas.

Konsertti Vaiheita ja uusia alkuja to 5.3. klo 18. Kolme kitaristia ja lauluntekijää (Vesa Häkkinen,Toni Kopra ja Joel Stockmakare). Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

Rakkaudella Jippu -konsertti pe 6.3. klo 19. Jippu ja Joonatan Rautio -duo.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

Konfirmaatiomessu Rautalampi 2. la 7.3. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Jouko Saari.

Klassinen messu su 8.3. klo 12. Musiikkiviikon päätösmessu. Jousi- ja puhallinsoittajia, Juha Paukkeri, Jaakko Hietikko, Hannu Forsberg, Tiina Palmu, Hans Tuominen. Kirkkokahvit.

Lähetyksen rukousryhmä ti 10.3. klo 12–13.30. Tarja Ikäheimonen Kansanlähetyksestä, Johanna Korhonen.

Seniorikerho ti 10.3. klo 13–14.30. Aila Mielikäinen lausuu runoja.

Elämä ja Usko: Raamattuluento ke 11.3. klo 18.30. Voiko kristitty vannoa?

Itsensä kieltäminen, Pekka Jokiranta.

Viikkomessu to 12.3. klo 18.

Nuorten ja aikuisten liettualaiskuorojen konsertti su 15.3. klo 14. Ohjelma 10 euroa.

Apostolin kyydissä Lähde apostolin kyytiin tutustumaan varhaisen kirkon historiaan. Vastaan tulevat Pietari ja Paavali sekä ilo evankeliumin leviämisestä ja uusista seurakunnista. Matkalla kohdataan kiistoja ja vaarallisia tilanteita.

Kirkon historiaan tutustutaan raamattu-, draama- tai maalausryhmässä. Mukaan voi tulla myös vapaaehtoisena järjestämään tarjoiluja. Kokoontumiset lauantaisin 28.2., 7.3., 21.3. ja 28.3. klo 12–16 Hämeenkylän kirkolla. Työskentelyn tuloksia esitellään su 26.4. klo 10 alkaen, jolloin kirkolla nähdään draamaryhmän esityksiä ja näyttely maalausryhmän teoksista.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: irmeli.hendrell@evl.fi tai p.

044 422 0473.

14

Seurakunnissa tapahtuu 26.2–12.3.

klo 18. Kaisa ja Erkki Halme kertovat juhlamatkastaan Angolaan.

Café Pähkinä ke 11.3. klo 15–17. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 1.3. klo klo 18. Aiheena Raamatun naiset: Hanna.

Kenian lähetyspiiri to 5.3. klo 11. Vierailijana pastori Teemu Haataja.

Muualla Ehtoollishartaus to 5.3. klo 14 Pähki-

närinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Kastettu Jooa Kasper Juhani Pylkkänen, Taavi Antti Juhani Huttunen, Elmeri Mikael Ensio Savolainen.

Hautaan siunattu Hilkka Orvokki Räsänen 89 v, Harry Johan Rafael Åhlström 72 v, Saara Margareta Koskelainen 90 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta. fi. Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toiminnas-

ta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 26.2., 5.3.

ja 12.3. klo 13 seurakuntasalissa. 26.2.

Runopiiri esiintyy. 5.3. Bingo.

Miesten saunailta to 26.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 27.2. ja 6.3. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Perhemessu su 1.3. klo 10. Sanna Heikurinen, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Mukana Kirsi Vikman, lastenohjaajia ja muskarilaisia.

Messun jälkeen soppalounas.

Keskusteluja teltassa su 1.3. ja 8.3. klo 15 seurakuntasalissa. 1.3. Seppo Suokunnas. 8.3. Niko Huttunen. Tule oppimaan ja keskustelemaan.

Perhekerho ma 2.3. ja 9.3. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 2.3. ja 9.3. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamis ma 2.3. ja 9.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma ma 2.3 ja 9.3. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetys ke 4.3. ja 11.3. klo 11.

Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10.

Lähetyspiiri ke 4.3. ja 11.3. klo 13 kirkon kokoustila.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.3. ja 11.3. klo 18. 4.3. Risto Auvinen, Ursula Hynninen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Mukana seurakuntakuorot Hildegard-maustein. 11.3. Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Iltarukousryhmä ke 4.3. ja 11.3. klo 18.40 kappelissa. Päivikki Telenius.

Naisten saunailta to 5.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 8.3. klo 10. Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 8.3. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Theresa Ngouth.

Lenni-Kalle Taipaleen konsertti su

8.3. klo 18 kirkossa. Pääsylippu 10 euroa, sisältää iltateen. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lattarilauantai 21.3. klo 10–14.30 seurakuntasalissa. Piialiina Helmisen ohjaama tanssillinen päivä sopii kaiken ikäisille, näköisille ja kokoisille naisille. Mukaan rennot tanssivaatteet, pieni pyyhe, tanssitossut, -kengät tai -sukat ja juomapullo. Hinta 15 e, sisältää soppalounaan. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Ilmoittautumiset 27.2. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Pääsiäisgospel! -projektikuoro harjoittelee to 19.3. ja to 26.3. klo 18–20 Korson kirkon seurakuntasalissa.

Kuoro osallistuu 2. pääsiäispäivän messuun, joka pidetään Korson kirkossa 6.4. klo 15. Ohjelmistossa on iloisia lauluja bändin säestyksellä messuteksteihin liittyen. Ilmoittautumiset airi.saloniemi@evl.fi.tai p.

050 310 7493. Laulajilta edellytetään kokemusta kuorolaulusta ja sitoutumista harjoituksiin.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten brunssi su 1.3. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.2., 5.3. ja 12.3. klo 9–11.30.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7-luokkalaisille pe 27.2. ja 6.3. klo 17.30– 20.30. Voi tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 3.3. ja 10.3. klo 9–11.30.

Terävä, ketterä, ajan hermolla.

Vanhemman väen piiri ti 10.3. klo 13.

Pirkko Yrjölä ja Leena Lehto.

Muualla

Nuorten aikuisten saunailta su 1.3.

klo 15.30–20 Holman kurssikeskuksen rantasaunassa Klaukkalassa. Lähtö yhteiskuljetuksella seurakuntakeskuksen parkkipaikalta 15.30 ja paluu samaan paikkaan viimeistään klo 20.

Saunomista, yhdessäoloa ja pientä iltapalaa. Päivän voi aloittaa nuorten aikuisten brunssilla jo klo 14 Kirkon Kulmassa. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen ja lisätietoja 20.2. mennessä mari.liimatainen@evl.fi.

Kastettu

Lauri Olavi Johannes Valo, Amos Edvin Kirjokangas, Pinja Aino Kristiina Raunio, Kiia Lilli Sofia Paanamäki, Antti Ilman Valkeinen.

Hautaan siunattu

Nikolai Juonolainen 80 v, Terttu Annikki Hirvi 68 v, Lea Heljä Kaarina Ahonen 58 v, Kauko Kalevi Toivonen 78 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, joka toinen ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys päivystysaikoina p. 09 8306706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.2. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. ”Pitkä tie isäksi”, kansanedustaja Antti Kaikkonen kertoo elämänsä tarinaa.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Messu su 1.3. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10, lasten oma jumalanpalvelus.

Kouluikäisten raamattukerho su 1.3. klo 10 messun aikana.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri ma 2.3. klo 18.30. Perehdytään seuraavan pyhän teksteihin.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Isoskoulutus Isko 2 ti 3.3. klo 19.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Torstain keskustelu- ja raamattupiiri 5.3. klo 13.

Paastonajan arkiretriitti torstaisin 5.–26.3. klo 18–19.30. Mietiskelemme paastonajan tekstejä. Edellyttää sitoutumista jokaiseen kokoontumiseen ja henkilökohtaiseen hiljentymiseen päivittäin kotona. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 27.2. mennessä Vap-

Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen?

Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905.

TIL A U SKO RTTI (norm. 139 e).

(norm. 139 e)

Tarjous on voimassa 15.3.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1

15

– Musiikki on Hildegardin mukaan paras tapa olla yhteydessä Jumalaan, kertoo laulaja Aino Peltomaa.

Koukuttavia biisejä Aino Peltomaa tulkitsee keskiajalla eläneen Hildegard Bingeniläisen musiikkia.

Vanha musiikki on aina ollut läheistä Aino Peltomaalle. Hän tutustui paremmin 1100-luvulla eläneeseen Hildegard Bingeniläiseen musiikkikasvatuksen opinnoissaan.

– Jyväskylän yliopistossa oli kiinnostavia luentoja musiikin historiasta. En kuitenkaan osannut pitkään aikaan tarttua Hildegardin biiseihin, toteaa Peltomaa, jonka pääinstrumentti oli poikkihuilu.

Eri puolilla maailmaa on viime vuosikymmeninä alettu tutkia Hildegardia, joka on länsimaiden ensimmäisiä nimeltä tunnettuja säveltäjä. Häneltä on säilynyt 77 sävellystä, etenkin liturgisia sävelmiä. Hildegardilta on säilynyt myös useita muita teoksia ja laaja kirjekokoelma.

– Hildegard oli niin laaja-alainen ja monipuolinen, että häneen verraten tuntee itsensä pieneksi. Minua kiinnostaa myös hänen parantamistoimintansa ja yrttien käyttäminen siinä.

Peltomaa arvioi, että Hildegardia ymmärtääkseen pitäisi tuntea teologiaa, musiikkitiedettä, historiaa, antropologiaa ja biologiaa, ja tietysti osata hyvin latinaa. Omaa osaamistaan Peltomaa on laajentanut useilla vanhan musiikin kursseilla ja opiskelemalla psykologiksi.

Hildegard syntyi aatelisperheeseen. Perhe lahjoitti kymmenennen lapsensa luostarille ja Jumalalle. Hildegard näki jo lapsena näkyjä.

– Erityistä oli, että näkyjä nähdessään Hilde-

pu Olsbo p. 050 414 5610 tai vappu. olsbo@evl.fi.

Hildegardin laulutunti to 5.3. klo 19.

Teemme yhdessä rentouttavia ääniharjoituksia ja laulamme varhaista kirkkolaulua. Lopuksi nautitaan yrttiteetä. Kouluttajana toimii vanhaan musiikkiin erikoistunut laulaja ja musiikkikasvattaja Aino Peltomaa.

Messu su 8.3. klo 10. Vappu Olsbo, Tuomas Heikkilä.

Yhteisvastuulounas su 8.3. klo 11.30. Liput: aikuiset 10 e, lapset (7– 13-v.) 5 e ennakkomyynnissä kirkkoherranvirastossa, työntekijöillä ja messun jälkeen kirkolla. Jos et itse pääse, piffaa kaveri lounaalle. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Sfäärien harmoniaa – Taivaallisia äänimaisemia su 8.3. klo 18. Meditatiivinen konsertti. Hildegardin lauluja, planeettojen kiertoratoihin perustuvia surround-äänimaisemia, trumpet-

gard oli valveilla ja täydessä tietoisuuden tilassa, ei ekstaasissa.

Aikuisiän vahva näky sai Hildegardin perustamaan Reinin varrelle Bingeniin Rubertsbergin luostarin. Ruotsalaiset joukot tuhosivat sen 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla.

– Hildegardin viestejä ja opetuksia on esimerkiksi, että vaikka ihminen on pieni kosmoksen keskellä, hänen sielunsa voima on suuri. Hänen tekonsa vaikuttavat maailmaan.

Hildegardin laulut koukuttivat ja kutkuttivat pitkään Aino Peltomaata. Vasta kolme vuotta sitten, ollessaan ruotsalaisen laulajan Veikko Kiiverin kurssilla, hän oivalsi, että hänen piti myös ryhtyä laulamaan niitä.

Laulut on kirjoitetuttu muistiin neumeilla. Esimerkiksi rytmi jää esittäjän varaan.

– Esittämisessä on paljon vapauksia, ja tietysti myös vastuuta. Neumit antavat luurangon, jonka ympärille on luotava lihaa. Minua on rohkaistu esittämään Hildegardia omalla tavallani. Tällä hetkellä ohjelmistooni kuuluu parikymmentä laulua.

Ulla-Maija Vilmi

• Vantaan Hildegard-viikolla 28.2.–8.3. on Hildegard-seuran näyttely Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla.

• Hildegardin musiikkia kuullaan viikkomessussa ke 4.3. klo 18 Korson kirkossa.

• Aino Peltomaa ohjaa Hildegardin laulutyöpajan to 5.3. klo 19 ja laulaa meditatiivisessa Sfäärien harmoniaa – taivaallisia äänimaisemia -konsertissa su 8.3. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

ti-improvisaatiota ja visuaalinen valoesitys. Aino Peltomaa, laulu, Jorma Kalevi Louhivuori, trumpetti, Antti Peltomaa, äänimaisemat ja bouzouki, Henri Melaanvuo, visuaalinen esitys.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e Yhteisvastuukeräykseen.

Isoskoulutus Isko 1 ti 10.3. klo 17.30 ja klo 19.

Lähetyspiiri ke 11.3. klo 18. Ilkka ja Erja Korhonen kertovat tuoreita terveisiä sanoin ja kuvin nimikkolähettiperhe Korhosilta Tansaniasta.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11.

Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.

Tarvikemaksu 10 e / kausi.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Kipuryhmä ti 3.3. klo 15.

Puutarhapiiri ti 3.3. klo 17. Aiheena:

Metsäpuiden erikoismuodot.

Savityöpiiri keskiviikkoisin klo 12.

Anna savelle uusi muoto. Savitöitä Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita, materiaalimaksu.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille.

Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 17.30. Keskusteluttajana Sanna Liukkonen.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä to 5.3. ja 12.3. klo 17.

Pop-up-tori – Vaatteet vaihtoon pe 6.3. klo 15–18.30. Vaatteita ja leluja 0,20–5 euroa kappale.Muotinäytös klo 16, näytöksen vaatteet ja asusteet myynnissä. Tilaisuuden tuotolla tuetaan alueemme lapsiperheiden arkea ja osallistumista kevään perhe-

Vieraana Markku Mattila

Paula Lehto

Seurakunnissa tapahtuu 26.2–12.3.

Tanssipedagogi Sari Perttu Minkälaista liikuntaa tanssi on?

– Pelkästä fyysisestä liikunnasta ja urheilusta tanssi eroaa siinä, että se on hyvin kokonaisvaltaista. Tanssissa yhdistyy keho, sielu ja henki ja siinä on aina jonkinlaista vuorovaikutusta ja ilmaisua. Tanssissa on myös esteettinen ja visuaalinen puoli ja musiikilla merkittävä on osuus.

– Tanssini voi puhua jotain minulle itselleni, toiselle ihmiselle tai Jumalalle, niin kuin kristillisessä tanssissa ajatellaan.

Miten tanssi vaikuttaa ihmiseen?

– Tanssin salaisuus on ilmaisupuolessa. Tanssi voi vapauttaa monenlaisista lukoista ja luoda yhteyksiä. Liike ja kosketus ovat ihmisen ensimmäinen äidinkieli. Niinpä jo tanssin katsominen voi koskettaa tunteita suoraan, ohi älyn. Monille naisille tanssiminen on tapa olla yhteydessä omaan naiseuteensa.

Mitä tanssiminen merkitsee sinulle?

– Tanssi on minulle tapa olla olemassa. Olen tehnyt 30 vuotta kristillistä tanssityötä. Iloitsen siitä, että tanssilla alkaa olla yhä enemmän sijaa seurakuntien tapahtumissa ja on myös messuja, joissa on vapaus ylistää myös tanssien.

Onko hengellinen tanssi oma tanssilajinsa?

– Tanssilajeja on laaja kirjo. Hengellinen tanssi ei ole oma liikemuotonsa. Se ei ole myöskään viihdyttävää tanssia. Kyse on siitä, mikä on sydämen asenne – että tanssitaan rukoilevalla mielellä.

Ulla-Maija Vilmi

Naisten voimaantumispäivä la 7.3. klo 10–16 Pyhän Annan lastenkirkolla. Sari Perttu pitää tanssipajan klo 13.15–14.15 ja tanssii HowManyMothers-yhtyeen konsertissa klo 15. Ks. tilaisuuden tarkempi ohjelma Hakunilan srk:n rivi-ilmoituksista s. 13.

leirille. Halutessasi voit tuoda klo 14 alkaen omia ehjiä ja puhtaita tavaroitasi kiertoon. Lisätietoja: Irma Liljeström p. 050 553 8459 ja Laura Leverin p. 050 467 2434.

Seniorikahvila ma 9.3. klo 13. Vapaaehtoinen pullamaksu.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 9.3. klo 18.

Kaksikielinen piiri, jossa keskustellaan seuraavan pyhän tekstien pohjalta. Lastenhoito järjestetty. Childcare.

Open for both Finnish and English speakers. If needed we divide into two groups.

Ruokakerho ke 11.3. klo 17. Tule valmistamaan ja syömään eri kulttuurien ruokia. Lisätietoja: Irma Liljeström p.050 553 8459.

Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla.

Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 3.3. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Kastettu Miska Eemeli Sebastian Heiskanen, Jooseppi Eino Vihtori Karppanen, Veli Kupiainen, Sanni Josefiina Lehto, Niklas Oliver Maunu, Emilia Sophie Witterstätter, Jare Kristian Ahonen, Emilia Lahja Anneli Rikala ja Otto Toivo Aleksanteri Markkanen.

Avioliittoon kuulutettu Robert Sebastian Tenhunen ja Hanna-Maria Emilia Halonen sekä Sakari Antero Jääskeläinen ja Ritva Anneli Miettinen.

Hautaan siunattu Siiri Pauliina Kupiainen 98 v, Eero

16

Seurakunnissa tapahtuu 26.2–12.3.

Musiikkia Vantaan kirkoissa 26.2.–12.3.

Lenni-Kalle Taipale esiintyy Korson kirkossa.

Ensio Hermunen 84 v, Kerttu Terhikki Kankaansyrjä 77 v, Jorma Kalervo Lehtinen 66 v, Henrik Sven Kalenius 72 v ja Niko Johannes Raatikainen 37 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/toiminta/tikkurilan-seurakunta.

Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srknuoret, Tiksin lapset ja perheet.

Twitter ja Instagram: @tiksinsrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 1.3. klo 12. Heikki Leppä, Terhi Viljanen, Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 8.3. klo 12.

Päivi Helén, Iina Katila, Enni Korhonen, Heli Varstala.

Elämä kadulla – Mia zoi mesa stus dromus -konsertti su 8.3. klo 17.30.

Duo Zorbas esittää kreikkalaista musiikkia. Ohjelmamaksu 10 e lastenkoti PIKPA:n pienten asukkaiden hyväksi.

Sunnuntai 1.3.

• Mieskuoro Operamenton konsertti klo 14 Hakunilan kirkossa. Ohjelma 5 e.

• Taivaan Isä suojan antaa -lastenvirsikonsertti klo 15 Hämeenkylän kirkossa. Inna Vintturi, huilu, Anna-Maria Lehtoaho, urut, Hannu-Pekka Heikkilä, sello, ja Hannu Lehtikangas, laulu. Ohjelma 10 e.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 1.3. klo 10. Jyrki Kaukanen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Kansanlähetysjuhla su 1.3. klo 11.30.

Tarja Ikäheimosen aiheena: Mitä Kansanlähetys tekee maailmalla?

Messu su 8.3. klo 10. Veikko Karhumaa, Kristiina Kartano, Terje Kukk.

Keskiviikko 4.3.

• Urkumatinea klo 12.30 Hakunilan kirkossa. Juha Paukkeri. Ensiesitys teokselle 30 tahtia 30-vuotiaalle Hakunilan seurakunnalle, mm. Bachia ja improvisaatiota. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 5.3.

• Vaiheita ja uusia alkuja -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Vesa Häkkinen, Toni Kopra ja Joel Stockmakare. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Perjantai 6.3.

• Rakkaudella Jippu -konsertti klo 19 Hakunilan kirkossa. Jippu ja Joonatan Rautio -duo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lauantai 7.3.

• Noin lauloi emoni ennen -konsertti klo 15 Pyhän Annan lastenkirkossa. HowMany­ Mothers-yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Musiikkia barokista nykyaikaan klo 18 Myyrmäen kirkossa. Helsingin konservatorion nuoret musiikin ammattiopiskelijat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sunnuntai 8.3.

• Meiju Suvaksen naistenpäivän konsertti klo 15 Myyrmäen kirkossa.

• Juhlapäivä-lastenkonsert-

Meiju Suvas konsertoi Myyrmäen kirkossa. ti klo 15 Länsimäen kirkossa.

Eläimet seikkailevat juonellisessa koko perheen konsertissa. Kuunloiste-lapsikuoro, Antti Vuoren bändi, Jessiina Nurmela, Niina Mäkitalo, Riikka Jäntti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Noin lauloi emoni ennen -konsertti klo 16 Hämeenkylän kirkossa. HowManyMothers-yhtye.

• Lenni-Kalle Taipaleen konsertti klo 18 Korson kirkossa.

Pääsylippu 10 e.

• Elämä kadulla – Mia zoi mesa stus dromus klo 17.30 Pyhän Laurin kirkossa. Duo Zorbas, kreikkalaista musiikkia.

Ohjelma 10 e.

• Sfäärien harmonia – taivaallisia äänimaisemia klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Meditatiivinen konsertti.

Hildegard Bingeniläisen lauluja, planeettojen kiertoratoihin perustuvia surroundääni­m aisemia, trumpettiimprovisaatiota ja visuaalinen valoesitys. Aino Peltomaa, laulu, Jorma Kalevi Louhivuori, trumpetti, Antti Peltomaa, äänimaisemat ja bouzouki, Henri Melaanvuo, visuaalinen esitys. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e.

HowManyMothers-yhtyettä voi kuunnella Hämeenkylän kirkossa ja Pyhän Annan lastenkirkossa.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 26.2. ja 5.3. ja 12.3. klo 18 viraston asiakastilassa, käynti A-rapun kautta.

Perhekerho pe 27.2. ja 6.3. klo 9.30– 11 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa.

Helmipäivä la 28.2. klo 11–15 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa. Helmiaskartelua lapsille ja aikuisille. Pistäytyä voi vaikka vain hetkeksi. Tarjolla välipalaa. Materiaalimaksu 5 e.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 28.2. ja 7.3. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 1.3. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 2.3. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Aiheena: Saul ja Daavid. Ryhmän vetäjänä pastori Heikki Leppä.

Perhekerho ti 3.3. ja 10.3. klo 9.30– 12 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 3.3. ja 10.3. klo 12 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 3.3. ja 10.3. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Miesten saunailta ti 3.3. klo 17.30–21 Betaniassa.

Israel-piiri ti 3.3. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Rukouspiiri ti 3.3. ja 10.3. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Karjalanpiirakkatalkoot ke 4.3. klo 9 nuorisotilassa. Karjalanpiirakat myydään Olotilassa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittautumiset 27.2. mennessä Päivi Mäkiselle p.

050 548 6078 tai paivi.makinen@evl. fi. Mukaan tarvitset essun, päähuivin ja pulikan, jos sinulla on sellainen.

Naisten saunailta ke 4.3. klo 17.30– 21 Betaniassa.

Hanna-piiri to 5.3. klo 9, lähtö lenkille (kirkon edestä) klo 9.30, kahvit klo 10. Betanian 4. krs:n kokoushuone, Unikkotie 5 aA. Maalauspiiri to 5.3. ja 12.3. klo 14 rippikoululuokassa. Työvälineinä akva-

rellit ja pastelliliidut. Seurakunta tarjoaa tarvittaessa maalaustarvikkeet.

Lisätietoja: Leila Nuotio p. 040 593 9214.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.3. klo 13 nuorisotilassa. Vierailija Home Instead Seniorihoivasta kertoo yrityksen tarjoamista palveluista kotona asuville senioreille.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 9.3. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Aiheena: Daavidin valtaannousu. Ryhmän vetäjänä pastori Heikki Leppä.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 27.2. klo 15.30. Samppa Laakso.

Omalla äänellä -kuoron harjoitukset ti 3.3. klo 18. Terje Kukk.

Lämpimiä karjalanpiirakoita myynnissä ke 4.3. klo 12 alkaen. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Taidehuutokauppa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ke 4.3. klo 13 saakka. Kirjallisia huutoja otetaan vastaan Olotilassa ja Facebookissa. Huutokaupattavat teokset ovat esillä Olotilassa ja Facebookissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.3. klo 18.

Päivi Helén, Iina Katila.

Sielun silmin -näyttely 5.–30.3. Niki Paavolan maalauksia.

Laulupiiri pe 6.3. klo 15.30. Iina Katila.

Yhteysilta ti 10.3. klo 18.30. Ovi avataan klo 18.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.3. klo 18.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Torstaitupa-tapaamispaikka yh-

den vanhemman perheille to 26.2. ja 5.3. ja 12.3. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä ja Suomen Kuoro-opiston muskari pe 27.2. ja 6.3. klo 9.30– 14.

Pyhäkoulu su 1.3. ja 8.3. klo 11.

Naisten kuntojumppa ma 2.3. ja 9.3. klo 18. Vapaaehtoinen maksu Naisten Pankin hyväksi. Ohjaajana Päivi Helén. Oma jumppamatto mukaan.

Kerho isille ja lapsille ti 3.3. ja 10.3. klo 17.30–19.

Naisten lenkkisauna to 12.3. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Lähetyspiiri to 26.2. klo 18.

Perhekerho pe 27.2. ja 6.3. klo 9.30– 11.

Pyhäkoulu su 1.3. ja 8.3. klo 11.

Raamattupiiri to 12.3. klo 18 Marianpäivän Tapahtukoon tahtosi -miniretriitti kuvataiteen keinoin pe 20.3. klo 17.30–19.30 ja la 21.3. klo 9–17. Pysähdy raamatuntekstien äärelle, anna sanan puhua ja käden kuvata omanlaisesi Maria. Ohjaajina pastori Kristiina Kartano ja taiteilija Sari Stajevic-Teodosin. Hinta 30 e, sisältää materiaalit ja tarjoilut. Työskentely ei vaadi etukäteisosaamista.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kristiina.kartano@evl.fi. tai p. 050 363 2372.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 3.3. ja 10.3. klo 8–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 27.2. ja 6.3. klo 18.

Perhekerho ma 2.3. ja 9.3. klo 9.30– 11.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 2.3. klo 13.30.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke

11.3. klo 14. Aiheena: Rakkaudesta runoihin. Runoilija, pastori Ritva Niemi-Ronkainen ja trubaduuri Tomi Pulkkinen esiintyvät.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Raamattupiiri ti 3.3. ja 10.3. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 26.2. ja 5.3. ja 12.3. klo 9.30–11.

Arki-illan pyhäkoulu ke 4.3. klo 18.

Muualla Kylväjän raamattupiiri ma 2.3. klo

14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 9.3. klo 13.30. Kanttori Terje Kukk laulattaa.

Perheretki pe 3.4. klo 10.30 Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Osallistumme pääsiäisvaellukselle. Retken hinta, aikuisilta 15 e ja lapsilta 5 e, sisältää bussikyydin, lounaan ja ohjelman. Ilmoittautuminen 1.–13.3. maaret.hirvensalo@evl.fi. tai p. 050 572 2811.

Iloa isyyteen -ryhmä keskiviikkoisin 8.4.–27.5. klo 16–18 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa, Orvokkitie 16. Tule jakamaan kokemuksiasi isyydestä ja löytämään uudenlaisia keinoja kasvatukseen. Tarkoitettu isille, joiden lapsi on neuvolaikäinen. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja neuvolan perhetyöntekijä Arja Kirjonen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 29.3. mennessä tuula.lapvetelainen@ evl.fi tai p. 050 523 6308.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta. Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa ilmaista, kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi.makinen@evl.fi.

Kastettu Emili Leena Chemerko, Venla Isabella Hänninen, Liia Leona Erica Aarniala, Eino Mikael Rosenqvist, Sonja Sointu Marita Laine, Oliver Rikhard Olavi Krogerus, Leevi Mikael Hietala, Enni Helena Tuulikki Peuralahti, Juulia Rosa Maria Heikkilä, Nelli Ilona Laine, Veeti Elias Tapani Räikkönen, Aava Rauha Elmiina Honkalehto, Juuso Emil Olavi Ristimäki, Niilo Antero Murtoniemi, Vertti Hugo Oskari Lindqvist, Elmeri Aatos Anttila, Luka Vetri Luukkonen, Ada Lucia Koivuniemi, Emil Juhani Kauppinen.

Avioliittoon kuulutettu Sami Eetu Edvard Anttonen ja Tiitta Liisa Linnea Salmela, Eetu Bernhard Niemeläinen ja Julia Aili Maria Helvilä.

Hautaan siunattu Liisa Maria Pohjo 101 v, Eeva Elviira Rouhiainen 88 v, Maija-Liisa Tolkki 86 v, Kerttu Maire Kokko 84 v, Pirkko Helena Rosberg 82 v, Seija Marja-Leena Korhonen 66 v, Erkki Rafael Palmu 85 v, Eeva Eila Tuulikki Pulkkinen 79 v, Raija Kaarina Mäkinen 71 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta.

Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

17

Seurakunnissa tapahtuu 26.2–12.3.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Konfirmaatiomessu su 1.3. klo 10.

Hiihtoloman päivärippikoulu ja Kuntokallion leiririppikoulu. Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 1.3. klo 14.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 2.3. klo 17.30–19.

Seniorikerho ti 3.3. klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Alakoulu- ja eskari-ikäisten lauluryhmä keskiviikkoisin klo 17–18. Tied.

Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Lähetyspiiri ke 4.3. klo 18–19.30.

Vierailijana kätilö, terveydenhoitaja Hilkka Hares: Kätilön matkassa Afrikan sarvessa.

Perheraamis to 5.3. klo 10.30–11.45.

Miesten piiri to 5.3. klo 18.30–20 takkahuone. Mark Saba: Monikulttuurinen seurakunta.

Musiikkia barokista nykyaikaan la 7.3. klo 18. Helsingin konservatorion nuoret musiikin ammattiopiskelijat esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Messu su 8.3. klo 10. Reija Vienola, Maari Santala, kanttori Kari Jerkku.

Kantaattikuoro.

Päivä naiselle su 8.3. klo 11.30–16.

Naistenpäivän yhteisvastuutapahtuma. Raamatuntutkija Outi Lehtipuu: Tuokiokuvia Raamatun naisten seurassa. Kukkapajassa askartelua. Taiteilija Heli Kolhon enkelitauluja ja runonlausuntaa. Käsien hemmottelua ja kynsien lakkausta kirkon aulatilassa, Ritva Laine & Oriflame. Wienervalsseja St. Martinin kappelissa, Jari Niemelä. Hyvät Herrat -kvartetti esittää lauluja naiselle. Yhteisvastuutuotteita myynnissä. Naistenpäivän konsertti klo 15 esiintyjänä Meiju Suvas. Vapaa pääsy. Konsertissa kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Lounas 6 e ja kahvi+leivos 4 e. Katso aikataulu kotisivuiltamme.

Seniorikerho ti 10.3. klo 13.30–15 iso srk-sali. Veli Matti Hynninen: Pyhiinvaellusmatka.

Israelpiiri ti 10.3. klo 18–19.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 11.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Parisuhdepäivystys ke 11.3. klo

17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

Kansainvälinen ilta: Kiina ke 11.3. klo 17.30–20. Yhdessäoloa kiinalaisen ruuan, musiikin ja sanan merkeissä. Terveiset lähetystyöntekijöiltämme Francis ja Nele Borchardtilta Hongkongista. Ruokaliput 8 e aikuisilta, 5 e lapsilta. Lippuvaraukset 2.3. menn. maria.jarviniitty@evl.fi (tai vastaajaan voi jättää viestin, p. 050 512 1168). Varaathan lipun etukäteen, jotta osaamme varata tarpeeksi ruokaa. Lippuja saa myös ovelta.

Laulupaja ke 11.3. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Hengelliset laulut.

Sururyhmä läheisensä menettäneille ke 25.3. klo 18–19.30 takkahuoneessa. Viisi tapaamiskertaa peräkkäisinä keskiviikkoina. Ilmoittautumiset 11.3. mennessä J-P Virtanen, p. 050 407 1176 tai Maari Santala, p. 050 347 6045.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Hiljaisuuden lauluja ja rukouksia su 1.3. klo 18. Pirkko Järvinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro ja Tikkurilan kirkkokuoro, joht. Iina Katila. Riikka Blomberg, viulu.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Rukouspiiri ti 3.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 3.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 4.3. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 5.3. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 5.3. ja 12.3. klo 17.30–19.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Kylämessu ja Kansanlähetyksen kirkkopyhä su 8.3. klo 12. Matti Viitanen, Hannu Pöntinen, Ritva Holma. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 26.2. klo 17.30–19.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin

klo 18.30–20.30.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Iltaehtoollinen su 1.3. klo 18. Mark Saba, Sinikka Honkanen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Raamattu ja kynä -piiri ke 4.3. klo 1820 Olotila.

Naisten raamattupiiri ma 9.3. klo 18.30–20.

Lähetyspiiri ti 10.3. klo 18.30–20 srksali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10– 11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 4.3. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 3.3. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11.

Muualla

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat

apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Mariakodin 20-vuotismatka Skuoritsaan ja Pietariin 5.–7.6. Tutustumme Pietariin ja vierailemme Skuoritsassa Mariakodin 20-vuotisjuhlassa.

Pietarissa la iltaohjelmana baletti Giselle. Matkan hinta 400–430 e, sis. hotelli 2 yötä, matkat, ateriat, viisumit ja baletin. Ilmoittautumiset ja lisätietoja 31.3. mennessä Liisi Kukkola, p. 0500 640 390 tai Riitta Ahlroth, p. 050 554 8807.

Keppihevosleiri alakoululaisille

27.–29.3. Holman kurssikeskuksessa Nurmijärvellä. Leirillä rakennamme keppihevoset ja puuhailemme muutenkin niiden parissa, unohtamatta tietenkään muita leiripuuhia. Hinta 60 e. Ilm. www.vantaanseurakunnat. fi/ilmoittaudu. Lisätietoja: Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

Kastettu Lauri Raimo Nikolai Joutkoski, Eemil Eino August Rekunen, Martti Eemeli Lindfors, Eino Ilmari Valdemar Kulmala, Oliver Ilmari Sippola, Artturi Vilho Emil Leskinen, Joakim Ensio Randén, Theo Mikael Berg, Elli Aurora Salvetti.

Hautaan siunattu Aino Maria Block 97 v, Liisa Lehto 90 v, Irja Orvokki Nousiainen 86 v, Lea Liisa Orvokki Wermundsen 82 v, Pirkko Hellevi Salo 82 v, Elsi Anneli Pitäjämäki 79 v, Leena Kyllikki Sven 76 v, Seija Anneli Lundqvist 76 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 1.3. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Kvällsmässa ons 4.3. kl. 18. K. Andersson, J. Granlund, A. Ekberg.

Högmässa sö 8.3. kl. 10. Konfirmanderna medverkar. K. Andersson, A. Ekberg.

Kivistö kyrka Lavavägen 1, tfn 050 341 8381 Vardagsrummet ons 11.3. kl. 18– 19.30 i församlingssalen. En svenskspråkig träff för människor i alla åldrar.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 1.3. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Taizémässa sö 8.3. kl. 18. K. Andersson, A. Ekberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Ungdomskväll ons 4.3. kl. 19 och ons

11.3. kl. 18.

Prostgården Kyrkovägen 45 Församlingens födelsedagsfest to 9.4. kl. 13 för alla som fyller 75, 80, 85, 90–100 år i januari–juni 2015. Anmälan senast 27.3. till pastorskansliet tfn 09 830 6262 eller till diakon Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 2.3. och 9.3. kl. 9.30– 12.

Barnens kyrkostund fre 6.3. kl. 9.30 i dagklubben.

Andra utrymmen ViAnda-kören övar ons 4.3 och 11.3. kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Barnens kyrkostund to 5.3. kl. 9.30 i dagklubbsutrymmet i Brännmalmen, Kornvägen 10.

Veckomässa fre 6.3. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. K. Andersson.

De vackraste andliga sångerna ons 11.3. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Döpta Hugo Eberhard Björkroth.

Döda Rainer Juhani Wirta 78 år, Svea Linnea Lönnblad 97 år.

Vammaistyö

Näkövammaisille Hartaustilaisuus su 1.3. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki. Näkövammaisten Kristillinen yhdistys.

Käsityökerho ma 2.3. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Opetellaan isoäidin neliön virkkausta.

Ota mukaan virkkuukoukku nro 3 ½ tai 4 ja 7 Veljestä -lankaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Miesten ilta ma 2.3. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomista ja yhdessäoloa.Keijo Lehtonen.

Myyrmäen kerho ti 3.3. kello 13–15 Myyrmäen kirkossa. Elämän oppikoulussa, pisteillä ja ilman, Annikki Peltonen. Kahvitarjoilu.

Yhteislauluilta ti 3.3. klo 18.30–20.30 osoitteessa Helmikuja 1 C 35, 3. krs.

Ritva-Leena Tuuli.

Naisten ilta ti 10.3. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomista ja yhdessäoloa. Rauha Malkki.

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe

27.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Pyhäkoulu. Lastenhoito.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.3. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2 (sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta).

Raamattupiiri ti 10.3. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki. Ohjaajana Terhi Mertala.

Vieraana Pirjo Leino-Kainulainen.

Vartin retriitti

Kaikkien uskontojen päämäärä on johtaa meidät takaisin ykseyden paikkaan, jossa voimme kokea radikaalia yhteyttä koko ihmiskunnan kanssa, ja sen tähden voimme kokea yhteyttä Jumalan kanssa. Uskonnolla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin tehdä juuri tämä matka mahdolliseksi.

Näin elämän ja uskonnon tarkoituksen muotoilee fransiskaanipappi Richard Rohr kirjassaan Yksinkertaisuus: irti päästämisen taito.

Ykseys ja yhteys houkuttelevat, eikö totta?

Rohrin mielestä ne ovat kuitenkin vaikeita asioita, sillä useimmiten elämme yksin omien mielikuviemme ja erilaisten takertumistemme vankina. Yhteyskin on heikkoa, sillä turvaa meille tuovat elämisen jakamisen sijaan useimmiten tavarat, suoritukset ja valta. Emme ole vapaita, sillä vapaina eläisimme omasta keskukses-

tamme käsin, emme kehällisiin kiinnittymällä.

Yksinkertaisuus-kirja ei ohjaa uudelle hengelliselle temppuradalle, jolla voisi keskittyä itsensä kiillottamiseen. Suunta on päinvastainen: Päästä irti. Anna rukouksessa tai mietiskelyssä selitystesi ja hallintasi raueta. Jätä uskonnolliset totuutesi, ne ovat kuitenkin pientä sen rinnalla, mitä Jumala on. Tyhjene, katsele kaikkea mikä on, ota vastaan kaikki mikä on.

Kun ihminen irrottaa otteensa omasta varmuudestaan, häneen syntyy tyhjää tilaa. Kun hän sitten eläytyy vaikka vain yhden itselleen vieraan ja erilaisen ihmisen maailmaan, syntyy yhteys todellisuuteen. Ja juuri todellisuus muuttaa hänet, sillä sen kautta häntä lähestyy itse uutta luova suuri Jumala.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Anna mennä

18

#PLAYOFFS ARE HERE

WE WANT

IT

ALL

Näitä matseja olemme odottaneet. Pudotuspelien ensimmäinen kierros Hartwall Arenalla pe 27.2. & la 28.2. Vain voittaja jatkaa.

PLAYOFFS-LIPUT MYYNNISSÄ 16.2.

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

Surun kohdatessa et jää yksin

Seurat

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

4

www.aratto.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ostetaan KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi. p. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

ASTIAT, LIINAT, JUHLA-APU www.vantaanastiavuokraamo.fi Niittytie 25

KERAVA p. 010 76 66550

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Vuokrata halutaan

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

p. 040 411 4370

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

p. 050 331 4898 Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenAmmattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

RE-sielunhoitoterapeutti ottaa vastaan Espoossa.

Ota rohkeasti yhteyttä. P. 045 8742 405

HERÄNNÄISSEURAT La 28.2. klo 18 seurat Mikaelin kirkolla Kontulassa.

Su 1.3. seurat Myyrmäen kirkolla.

Su 1.3. klo 10 Malmin kirkossa kirkkopyhä ja seurat, Samuli Korkalainen saarnaa, Veisuuveljet veisaa.

Su 1.3. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa. Saarnaa Johan Wennerström, kirkkokahvit ja seurat.

Su 1.3. klo 16 Seuratuvan seurat.

Samuli Korkalainen, Hans-Christian Daniel.

Ma 2.3. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella. Kahvit 18.30.

Ke 4.3. klo 19 seurat Paavalin kirkolla, Sammatintie 5.

Ke 4.3. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkon srk-salissa.

Pe 6.3. klo 18.30 Espoonlahden kirkolla.

Su 8.3. klo 18 Tuomarilan asema, Tuomarilantie 4.

Su 8.3. klo 11 kirkkopyhä ja seurat Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa.

Saarnaa Erkki Helminen.

Ti 10.3. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla. Vierailijoita yhdistyksestä.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Uusheräyksen kirkkopyhä 1.3.2015.

Rukous ja usko Klo 10 Jumalanpalvelus Vanhassa kirkossa.

Saarna Veli Siljander.

Kahvi rukoushuoneella Fredrikink. 61 B. Klo 12.30 Seurat rukoushuoneella.

Vertaukset Fariseus ja publikaani, Sinapinsiemen ja hapate, Kylväjä, Veli ja Kirsti Siljander, Tinja Halunen.

19

Aikamerkki

Matkalla paratiisiin Pyhiinvaellus kiehtoo pappi Veli-Matti Hynnistä.

– Tunnen klassisia pyhiinvaellusreittejä ja -kohteita kuten Jerusalemin, Rooman ja Santiago de Compostelan. Tarkoituksenani on tutustua mahdollisimman moniin reitteihin eri puolilla maailmaa.

Vaeltamisen ohella Hynninen on ottanut tehtäväkseen luoda luterilaista pyhiinvaelluksen teologiaa. Vuosikymmenien aikana hän on käyttänyt paljon aikaa myös vaellusreitistön suunnittelemiseen ja rakentamiseen Itä-Suomeen, Imatran ja Enonkosken seuduille.

Eripituisten reittien ja vaellusten tavoitteena on tuoda uutta toimintaa lapsuuden kotiseudulle ja nykyiseen mökkikuntaan Enonkoskelle.

– Jollain Compostelalla on tietenkin tuhannen vuoden etumatka. Siellä vaelluskohteena on apostoli Jaakobiin liitetty pyhä hauta. Meillä ei ole sellaista, vaan kohteena on suoraan paratiisi. Tämän sanominen ei ole ylimielisyyttä, vaan sen osoittamista, että kauaskin voi olla lyhyt matka, Hynninen sanoo.

– Silloin, kun Jumala loi taivaan, maan, meren, kasvit ja eläimet, ei luomisen huipennuksena ollut ihminen, vaan lepo. Pyhiinvaellusten perusajatuksena

– Joka kerta, kun lähtee liikkeelle, kokee jotain erilaista, sanoo monitoiminen Veli-Matti Hynninen.

Jani Laukkanen

Veli-Matti Hynninen on pyhiinvaeltaja.

Hammashoitoa

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

x

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

on palata olotilaan, johon ihminen on luotu ja tarkoitettu.

Hynnisen mukaan vaeltaminen – ja se, että katsoo ympärilleen, kuuntelee ja hengittää syvään – on rukousta. Kokemus voi toteutua yhtä hyvin lähipoluilla kuin maailmankuuluilla tai merkityillä vaellusreiteillä.

– Mielestäni sivistykseen kuuluu taito olla hyvällä tuulella ja se, että osaa pysähtyä. Valitettavasti pysähtymisen taito ja oi-

keanlainen luontosuhde on kadonnut länsimaisilta ihmisiltä.

Taito voi löytyä, kun ihminen lähtee liikkeelle luontoon kävellen, pyöräillen, soutaen tai hiihtäen. Se, joka lähtee liikkeelle, tulee aina yllätetyksi.

Ulla-Maija Vilmi

Veli-Matti Hynninen kertoo pyhiinvaellusmatkoista ti 10.3. klo 13.30 seniorikerhossa Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Nunnakokelas valintojen edessä Ida. Ohjaus Pawel Pawlikowski.

Pääosissa Agata Kuleza ja Agata Trzebuchowska.

Nunnavalan vannominen edellyttää luostarissa asuvalta nuorelta naiselta matkaa kaupunkiin tapaamaan ainoaa elossa olevaa sukulaista. Äidin sisar, entinen valtionsyyttäjä Wanda pakenee oman elämänsä kipeitä asioita tarttumalla pulloon ja miehiin. Huikea, kahden erilaisen naisen varautunut kohtaaminen johtaa automatkalle, jolla selvitetään kummankin salattua menneisyyttä.

Näin alkaa puolalaisen Pawel Pawlikowskin palkittu elokuva, jota esitetään parhaillaan Suomessa elokuvateattereissa.

Nuori nunnakokelas on nimeltään Ida Lebenstein. Hän on juutalainen, ja holokaustin

Pysyäkö turvasssa vai heittäytyä?

muistot ja häpeän tunteet alkavat nousta pintaan matkan edetessä.

Puolalaisen 1970-luvun maaseudun rauhallisuus on pakah-

duttavan kaunista. Taukopaikoilla kylissä ja kaupungeissa Ida saa nähdä, miten ihmiset elävät, juhlivat ja rakastavat, eli tekevät kaikkea sitä, mikä ei ole ollut hänelle koskaan mahdollista. Idan kasvot peilaavat ja punnitsevat lahjomattomasti kaikkea vastaan tulevaa uutena mahdollisuutena, mutta myös ansana.

Siinä missä Ida on valintojen edessä, hänen tätinsä Wanda on jo omansa tehnyt. Wandan kyyninen tummanpuhuvuus tuo esiin hänen elämänsä syvät arvet, jotka kietoutuvat olennaisesti myös Idan elämään. Järjestelmä on pettänyt Wandan, mutta millaisia valintoja Idan pitäisi tehdä? Pitäisikö pysyä turvassa, vai heittäytyä maailmaan? Siinä ovat tämän puhuttelevan ja ehyen elokuvan peruskysymykset.

Hannu Kylkisalo

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

Ilmoittaja.

Ota yhteyttä: Minna Zilliacus 040 774 7777 minna.zilliacus@kotimaa.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

ISSN 1799-9022. www.vantaanlauri.fi, www.facebook.com/vantaanlauri, Twitter: @VantaanLauri JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä, kts. www.vantaanlauri.fi. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20

Aikamerkki

Piirakoita rypyttämään

Liisa Takala

Tahtoisitko oppia rypyttämään karjalanpiirakoita? Nyt se on mahdollista.

Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa tempaistaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi leipomalla karjalanpiirakoita vapaaehtoisvoimin. Piirakoita pääsee kaulitsemaan ja rypyttämään keskiviikkona 4.3., ja Lotta Numminen

– En olisi alkanut kirjoittaa, jos en asuisi Ranskassa, Milja Kaunisto sanoo.

ne ovat myynnissä yhden euron kappalehintaan samana päivänä klo 12–15 Tikkurilan Olotilassa. Piirakkatalkoisiin voi lähteä vaikka pulikan käsittely ei olisikaan tuttua.

– Talkoot sopivat niin konkareille kuin aloittelijoillekin.

Kaikille löytyy varmasti tekemistä, sanoo vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen.

Mukanaan voi tuoda oman essun ja päähuivin. Seurakunnalla on muutamia pulikoita, mutta jos omistat pulikan, ota se mukaan.

Lotta Numminen

Pulikka mukaan ja talkoisiin.

Karjalanpiirakkatalkoot ke 4.3. klo 9–13 Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa. Ilmoittautuminen 27.2. mennessä Päivi Mäkiselle p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Pullotettu parannuskeino Kiistelty nigerialainen uskolla parantaja ja tv-saarnaaja TB Joshua on ojentanut auttavan kätensä ja toimittanut ebolan riivaamaan Sierra Leoneen 4000 pulloa parantavaa vettä.

Avustuslähetyksen kiidätti perille yksityislentokone.

Profeetaksi itseään kutsuva

Äärimmäisyyksien keskiaika Milja Kaunisto on historiafriikki.

Milja Kaunisto sairastui historiahulluuteen 14-vuotiaana, kun hän ensimmäistä kertaa muutti Ranskaan. Linnat, kartanot ja katedraalit tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Kului parikymmentä vuotta kunnes Kauniston historiahulluuden hedelmä, 1400-luvulle sijoittuva Olavi Maununpoika -romaanitrilogia, näki päivänvalon. Sen viimeinen osa Piispansormus (Gummerus) ilmestyi tammikuussa.

Kaunistoa kiehtoo keskiajassa se, että se oli äärimmäisyyksien aikaa: äärimmäinen valo kohtasi äärimmäisen pimeyden.

– Uskonto oli tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin tai koskaan sen jälkeen, mutta se sai myös kauhistuttavia ilmenemismuotoja: vallankäyttöä, kidutusta, omaisuuden haalimista ja noitarovioita. Samanaikaisesti ihminen pystyi järkeenkäyvästi selittämään Jumalan olemassaolon ja ihmissielun ja luomaan huikaisevia taideteoksia.

Kauniston trilogian päähenkilö on suomalaissyntyinen Olavi Maununpoika, Turun piispan

Maunu Tavastin kasvatti, joka lähetettiin Pariisiin opiskelemaan teologiaa. Olavin hahmo pohjautuu todelliseen henkilöön, mutta romaanien tapahtumat ovat suurimmaksi osaksi Kauniston mielikuvituksesta lähtöisin.

Heittäytyminen keskiaikaisen kirkonmiehen nahkoihin ei ollut Kaunistolle vaikeaa. Hän on sitä mieltä, että tänä päivänä ihmisillä on samankaltaiset ongelmat ja pyrkimykset kuin keskiajallakin, eivätkä miehen ja naisen ajatusmaailmat juuri poikkea toisistaan.

– Kuvasin Olavissa ketä hyvänsä nuorta ihmistä, joka jättää kaiken tutun taakseen ja lähtee uuteen maailmaan.

Hankalampaa Kauniston oli hahmottaa sitä, millainen on ihminen, jonka jokaista elämän osa-aluetta hallitsee uskonto.

– Onko hän parempi ihminen, moraalisempi? Vai onko hän päinvastoin ahdistuneempi ja siksi alttiimpi hairahduksille?

Kaunisto pohtii.

Toinen haaste oli uskottavan maailman luominen: miten kuvata hajut, maut, sarkavaatteen kosketus iholla tai nukkumapah-

nojen nipistely? Virikkeitä löytyi onneksi kotiseinien sisältä, sillä Kaunisto asuu Villecomtalissa Etelä-Ranskassa vanhan luostarikoulun siivessä.

– Täällä on aina kylmää ja vetoista. Lattialankkujen välissä on kirppuja. Täkäläinen perinneruoka on suurelta osin peräisin keskiajalta. Juustokeittoa lusikoidessaan saa suuhunsa maun, jonka Olavikin on maistanut: leivänjämiä, juustonkannikoita, kaalinlehtiä ja lihalientä.

Yksi Kauniston trilogian henkilöistä on nainen, joka elää miehenä voidakseen opiskella ja toimia vapaammin, sillä tuohon aikaan naisten elämänpiiri rajoittui kotiin.

– Nainen ei saanut omistaa mitään, päättää avioliitostaan eikä vaikuttaa syntyvien lasten määrään. Naista myös pelättiin, sillä hänen uskottiin olevan alttiimpi paholaisen juonille. Häntä piti siis valvoa, vahtia ja rajoittaa. Ei siis ole mikään ihme, että naisella saattoi olla motivaatiota esiintyä miehenä, jos tilaisuus tuli. Sen ajan ihmiset eivät juuri peseytyneet, joten sukupuoli saattoi hyvinkin pysyä salassa.

NÄIN MILJA KAUNISTO kuvaa seuraavaa kirjaansa: ”Luvassa on suuria tunteita ja suuria kohtaloita, jotka yhdistyvät pienen ihmisen harharetkiin.”

Kaisa Halonen

Joshua on yksi Nigerian rikkaimmista miehistä. Hänen vuositulonsa ovat 10–15 miljoonaa dollaria. Joshuan väitetään aiemmin käyttäneen pyhää vettään parannuskeinona muun muassa syöpään, HIV:iin ja lapsettomuuteen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ebolaan on kuollut jo 9 000 ihmistä. Lisäksi tautiin on sairastunut 22 000 ihmistä. Lähes kaikki uhrit ovat Länsi-Afrikassa: Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa.

WHO on muistuttanut, että pyhinkään vesi ei toimi parannuskeinona ebolaan.

Profeetan pullovettä.

Krista Susi

3 x Jeesuksesta inspiroitunut taiteilija Paul Fryer Sähkötuolissa istuva kuollut Kristus, ristiinnaulittu apina, voimajohtoihin juuttunut Lucifer – englantilaisen multimediataiteilija Paul Fryerin teokset tuskin jättävät ketään kylmäksi. Kohua herättäneitä teoksia keräilevät taide- ja muotimaailman ikonit kuten Damien Hirst ja Karl Lagerfeld. Taiteilija ilmoittaa inspiraation lähteikseen uskonnon, tieteen ja mekaniikan.

Wolfe von Lenkiewicz Taidemaalarisukuun syntynyt englantilaistaiteilija tekee uudelleentulkintoja maailmanhistorian kuuluisimmista maalauksista. Wolfe von Lenkiewiczin rakkaus uskontoon, historiaan, mytologiaan ja populaarikulttuuriin näyttäytyy yllättävinä yhdistelminä. Alaston Kolminaisuus -piirroskokoelmassa kentaurin muodon ottaneen Jeesuksen kumppaneina ovat Elvis ja Darth Vader.

Christopher Clack Englantilaisen Christopher Clackin uskonnolliset maisemat eivät kuvaa Pyhää maata vaan kuuta. Niissä astronautti todistaa Jeesuksen laskemista ristiltä ja pitää tämän kuollutta ruumista sylissään. Taidemaalarina ja kuvanveistäjänä aloittanut taiteilija tekee nykyään teoksensa digitaalisesti.

Hän myös ylläpitää kristillistä nykytaidetta esittelevää Modern Religious Art -sivustoa.

Krista Susi