Lauri 2015 nro 3 (12.2)

Vantaan Lauri 3 • Armon asialla • 12.2.2015 • www.vantaanlauri.fi Kuva Saara Vuorjoki

Aikuista ystävyyttä

5

Reissumies Rauli Virtanen

Tykkään uida.

Minulla on jo tosi paljon uimamerkkejä.

6

Oletko tehokas, tutkiva vai innostuva?

10

Alussa on rakkaus 12

Tyttötyötä altaassa 12

Paastonaika on siivousta omassa itsessä – Heikki Leppä

19

8

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Pastori Henri Järvinen saa Äiti Maa -siunauksen Kaisa Kivekkäältä.

Pauli Juusela

Twitter: @PauliJuusela

Myötätuntoon viritettyjä Viime aikoina olen miettinyt paljon Anne Birgitta Pessin haastattelua Helsingin Sanomissa. Pessi totesi, että ihminen kykenee sekä hirvittäviin tekoihin että pyyteettömään auttamiseen. Hänen mukaansa molemmat vaihtoehdot ovat meille aitoja mahdollisuuksia, mutta lajina olemme virittyneet myötätuntoon.

Mietin sitä, kumpi näistä on nyt vahvemmalla. Kun katsoo uutisia, tuntuu siltä, että ihmisen perussynnit eli oikeassa olemisen pakko, vallanhimo, ahneus ja muukalaisviha ovat voimissaan. Valtiot vain pukevat ”me ensin” -asenteensa milloin geopolitiikkaan, milloin omien kansalaistensa suojeluun. Ääri-islamilaisten järjestöjen julmuus on viedä kokonaan uskon ihmisyyteen.

Politiikassa ja talouselämässä näkyy usein ilmiöitä, joissa asettuminen toisen asemaan loistaa poissaolollaan. Oman edun ajaminen puetaan tekopyhyyden kaapuun: ”pakolaisia pitää auttaa lähialueilla” – no nehän nytkin kantavat suurimman vastuun maailman kärsimyksestä. Viihteessä ja netissä ilo toisen epäonnistumisesta on usein suurinta iloa.

Mutta ehkä tuo Pessin näkemys sittenkin pitää paikkansa. Empatian kyky on ihmisille tyypillinen ominaisuus, jota useimmat meistä käyttävät joka päivä lähipiirissään ja iso osa myös vapaaehtoistyössä tai ammatissaan. Useimmilta yritysjohtajilta sitä löytyy, ja poliitikot eivät yleensä ole lähteneet politiikkaan ajaakseen vain omaa etuaan.

Kykyä myötätuntoon, asettumista toisen asemaan, sen miettimistä, miltä itse tuntuisi, jos olisi samassa tilanteessa, tarvitaan kuitenkin lisää. Sillä juuri sitä, myötätuntoa ja sen muuttamista aktiiviseksi toiminnaksi, maailma kaipaa. Hengellisesti asiaa voi perustella vaikka 1. Johanneksen kirjeen ajatuksella: ”Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?”

Näkökulma

Suurin osa Leinelän ja Kulomäen välisestä metsästä, jonka seurakunnat omistavat, on tarkoitus jättää virkistysalueeksi. Harvennushakkuu metsäkoneella kuitenkin tuhoaa metsän pohjan ja vanhat polut.

Kuva ja teksti Timo Saarinen

Kirkko etsii henkisyydestä kiinnostuneita Minä Olen -messujen kappelissa kirkko tarjosi hiljaisuutta ja meditaatiota.

Kristalliakupunktio, henkinen kirurgia, hoitava ääni, kaksoissydänmeditaatio, chakrojen tasapainotus, sielunkuvamaalaus. Kiviä, intiaanikoruja, parantavia kuvia, spelttijauhoja ja jopa fossilisoitunutta dinosauruksen kakkaa.

Ilmaiseksi saa viestin enkeleiltä tai kehon pH-arvon mittauksen.

Luennoilla ja workshopeissa voi perehtyä esimerkiksi aitoon läsnäoloon, onnellisuuteen, itsetuntemukseen ja anteeksiantoon.

Minä Olen -messuja Espoon Dipolissa markkinoidaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tapahtumana. Viikonlopun 7.–8.2. aikana messuille myytiin noin 3500 pääsylippua.

Energiahoitajien, selvänäkijöiden, aurakuvaajien ja astrologien joukossa palvelujaan tarjoaa myös kirkko. Messukappelissa voi hiljentyä, jutella päivystäjien kanssa tai osallistua ohjattuihin meditaatiohetkiin, joilla on sellaisia teemoja kuin sisäisen tilan selkeytys, sydämen jooga, itsetuntemuksen meditaatio ja kohteeton mietiskely.

Kongi kumahtaa. Sisar Leena Saikkonen Ekumeenisista karmeliitoista ohjaa kappelissa Thomas Mertonin teksteihin pohjautuvaa meditaatiota, jossa etsitään omasta sisimmästä Jumalalle kuuluvaa tyhjyyden pistettä.

Osanottajat istuvat silmät suljettuina. Tekstit ja hiljaisuus vuorottelevat.

Messukappelista vastaava oppilaitospastori Henri Järvinen

Helsingin seurakuntayhtymästä arvioi, että monet messuilla kävijöistä suhtautuvat myönteisesti kristillisiin oppeihin ja ovat kirkon jäseniä tai potentiaalisia sellaisia.

– Ihmiset tulevat tämänkaltaisiin tapahtumiin todellisten elämänkysymystensä kanssa. He hakevat omaa itseään ja identiteettiään ja selkeyttä elämän kriisitilanteisiin. He myös haluavat valita ja räätälöidä itselleen mieluisia juttuja.

Kirkon väki on ollut mukana messuilla jo useampana vuonna.

Järvinen laskeskelee, että nyt on kuudes kerta.

– Aluksi ihmiset kyselivät, miksi kirkko tulee mukaan vasta nyt.

Monet kertoivat, että kun he aikoinaan olivat kiinnostuneet uushenkisistä ilmiöistä, suhtautuminen omassa seurakunnassa oli ollut tuomitsevaa. He olivat iloisia, että lopultakin kirkko hyväksyy heidät.

Järvisen mielestä kirkon pitäisi olla paikka, jossa erilaisille hengellisille kysymyksille on tilaa ja etsijöille on tarjolla ohjausta.

– Jumalan luokse on monta tietä. Kirkko ei voi määritellä, mitä tietä joku kulkee kristillisten perustotuuksien luo. Lähtökohtana pitäisi olla ihmisen uskonnollinen kokemus ja elävä suhde hengellisyyteen, eivät niinkään kirkon opit ja dogmit. Ainakin voisimme olla keskustelevampia.

Minä Olen -messujen tarjonnan voi Järvisen mukaan jakaa

karkeasti kahteen luokkaan. Varsinainen New Age on melko pienen ryhmän harrastus. Wellnesskulttuuri, johon kuuluu esimerkiksi joogaa, meditaatiota ja tietoista läsnäoloa, sen sijaan on valtavirtaa ja pitäisi ottaa nykyistä enemmän huomioon myös seurakuntien toiminnassa.

Helsinkiläinen Raija Lilja ja vantaalainen Ritva Lilja ovat istahtaneet hetkeksi messukappeliin.

– Tämä rauhoittaa ihmeellisesti, kun tulee tuolta hälinästä, Raija Lilja toteaa.

Sisarukset ovat Minä Olen -messuilla ensimmäistä kertaa ja pitävät tarjontaa mielenkiintoisena.

– Täällä on hirveästi enkelijuttuja. Ne pistivät silmään, koska tykkään enkeleistä, kertoo Ritva Lilja.

Luterilaisen kirkon lisäksi tapahtumassa on mukana myös vapaita suuntia edustava Healing Rooms. Se tarjoaa rukouspalvelua noin kolmenkymmenen vapaaehtoisen voimin. Viikonlopun aikana parisataa kävijää hakee apua elämän vastoinkäymisiin ja sairauksiin.

– Siunaamme ihmisiä ja rukoilemme heidän puolestaan. Olemme olleet täällä jo useampana vuonna, koska haluamme tulla paikkaan, jossa hengelliset etsijät käyvät, kertoo vastuuhenkilö Juha Kärnä.

Kaisa Halonen

Videolla vantaanlauri.fi:ssä pastori Henri Järvinen kertoo, mitä on kristillinen meditaatio.

3

Tässä ja nyt

Sirpa Päivinen

Keräämisen vimma Risto Vilhunen, taiteilija ja keräilijä: ”Pikkupoikana keräsin raunioilta malmikiviä. Ensimmäiset taideteokset ostin opiskeluaikoina. Nyt ostan taidetta eläkkeelläni. Voisi sitä huonomminkin rahansa käyttää.

Olen kerännyt 5300 taideteosta, joista olen lahjoittanut 4500 Kuopion taidemuseolle. Vantaan taidemuseolle olen lahjoittanut yli 6000 omaa työtäni ja kaupunginmuseolle ikoneita sekä esineistöä eri kulttuureista.

Nykyisenä itsekkyyden aikana on hyvä, että voi kokea antamisen iloa. Enhän minä voi näitä hautaan viedä.

Nyt esillä olevat miniatyyrit ovat minulla kotona vessan seinällä: Napoleon, Mozart, Marie Antoinette ja muut. Metallisista matkaikoneista näyttelyssä on vain pieni osa. Minä sanon niitä vohveliraudoiksi. Täytetty karhu oli minulla pari vuotta kotona, kunnes lahjoitin sen Mustion linnaan, jossa se oli aikoinaan ollut lemmikkinä.

Keräilyvimma on alkoholismin jatke, addiktio. Yhteen aikaan minulla oli Sotungissa yhdeksän riikinkukkoa. Akvaariossa oli 300 kalaa, piraijoista alkaen.”

Kaisa Halonen

Hullun keräilijän aarteet 16.8. asti Vantaan kaupunginmuseossa.

4 Kirkon viestintäpalkinto Lilli Paasikivelle

Infotilaisuus Santiago de Compostelan vaelluksista Oletko koskaan haaveillut pyhiinvaelluksesta Santiago de Compostelaan Pohjois-Espanjassa? Nyt sinulla on mahdollisuus tulla mukaan noin 100 km vaellukselle seuraavasti

Oopperalaulaja ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi on saanut 7500 euron suuruisen Kirkon viestintäpalkinnon. Paasikivi palkittiin Suvivirsi-tempauksesta, joka keräsi viime keväänä koulujen päättäjäispäivänä lähes 3000 ihmistä laulamaan Suvivirttä Helsingin Töölöntorille.

Palkinnon perusteluissa todettiin, että Paasikiven aloitteellisuus palveli kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvan kulttuurin säilyttämistä Suomessa.

13. – 20.5. Camino Portugues, Porinosta Santiagoon 28.8. – 4.9. Camino Frances, Rabanal-Sarria 7. – 14.9.

Camino Frances, Sarria-Santiago Hinta maapaketille 750-850 euroa. Lennot alk. 320 euroa.

Infotilaisuudet Santiagon vaelluksesta 26.2. klo 18.00 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Marko Heusala 040 569 2482 mheusala@hotmail.com, www.monsuuni.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä Matkatoimisto Monsuuni Oy

Kotimaan matkaklubi

Naimisiin selkokielellä

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Raimo Huvila.

Kokemus oli valttia Pääsiäismatka Riikaan 2.-5.4.2015 Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan Riikaan, joka on kauniiden puistojen, museoiden ja kirkkojen kaupunki. Vilkas ja trendikäs Latvian pääkaupunki on ainutlaatuinen yhdistelmä uutta ja vanhaa. Upeat puistot, keskiaikaiset rakennukset, museot ja kirkot tarjoavat paljon mielenkiintoista nähtävää. Matkanjohtajana Tarja Haapala.

Matkaohjelma: Torstai 2.4. klo 7.30 Kokoontuminen Länsiterminaaliin 1 krs. Matkapoikien lähtöselvitykseen. Matkanjohtaja neuvoo linja-auton, johon matkatavarat voi viedä .

Sama linja-auto mukana koko matkan ajan. klo 7.30 Buffet aamiainen alkaa laivalla. klo 8.30 Eckerö Linen M/S Finlandia lähtee kohti Tallinnaa. klo 11.00 Laiva saapuu Tallinnan, josta matka jatkuu Riikaan (310 km).

Kahvitauko matkalla Latvian rajan tuntumassa.

Majoittuminen hotelliin Radisson Blu Elizabete Hotel **** klo 20.00 Illallinen ravintola Kalku Varti ravintolassa.

Perjantai 3.4. Aamiainen hotellissa. klo 11.00 Lähtö hotellilta kaupunkikierrokselle ja tutustutaan myös Miehitysmuseoon. Museo esittelee Latvian historiaa neuvostomiehityksen ja natsi-Saksan ajalta. Retken aikana nautitaan lounas Salve ravintolassa ja maistellaan paikallisia liköörejä Sommelierin opastuksella (kesto n. 6 h). Ilta vapaata.

Lauantai 4.4. Aamiainen hotellissa. klo 11.00 Lähtö hotellilta Rundalen linnakierrokselle. Tämä Barokkiajan linna sijaitsee n. 70 km päässä Riiasta. Linna on rakennettu 1700-luvulla.

Tutustumme mm. linnan Valkoiseen halliin ja Kullattuun halliin. Nautimme lounaan linnassa (kesto n. 5 h). Ilta vapaata.

Sunnuntai 5.5. Aamiainen hotellissa. klo 10.00 Lähtö hotellilta kotimatkalle kohti Tallinnaa, kahvitauko matkalla. klo 18.15 Buffet ruokailu alkaa Eckerö Linen Finlandia laivalla. klo 18.45 M/S Finladia lähtee A-terminaalista kohti Helsinkiä. klo 21.15 Laiva saapuu Helsingin Länsiterminaaliin.

Matkan hinta: 515 e/hlö/2 hh + toimitusmaksu 10 e/tilaus, 595 e/hlö/1hh + toimitusmaksu 10 e/tilaus Matkan hintaan sisältyy: • laivamatkat Hel-Tall-Hel • oma linja-auto mukana koko matkan ajan • aamiaisbuffet laivalla • 2 x kahvit + suolainen/ makea pala • majoitus valitussa huonetyypissä 3 vrk • aamiainen hotellissa • opastettu kierto-ajelu suomea puhuvan oppaan johdolla sis. sisäänpääsyn museoon • Rundalen linnakierros opastuksella • 2 x lounas • liköörin maistajaiset • illallinen • 1 x buffet päivällinen ruokajuomineen laivalla.

Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

www.kotimaapro.fi

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto valitsi seurakuntien hallintoelimiin kokeneet johtajat. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen (sd.) Rekolan seurakunnasta. Hän on kirkolliskokousedustaja, Vantaan entinen kaupunginjohtaja ja nykyinen kaupunginvaltuuston jäsen.

Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Markku Weckman (kok.) Tikkurilasta. Weckman on kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen ja toiminut pitkään seurakuntien eri luottamuselimissä.

Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Raimo Huvila (Sanasta Elämään) Vantaankosken seurakunnasta. Hänellä on myös pitkä kokemus sekä seurakuntien että kaupungin luottamustoimista.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin määräämänä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast. Yhteisen kirkkoneuvoston ja johtokuntien kokoonpanot löytyvät osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/ hallinto.

Kirkossa kokeillaan selkokielelle mukautettuja versioita jumalanpalveluksesta sekä avioliittoon vihkimisestä, kasteesta ja hautaan siunaamisesta. Niissä liturgian osia ja rukouksia on muokattu sanastoltaan ja lauserakenteiltaan tavallista yleiskieltä helpommaksi. Selkokielestä on apua erityisesti vieraskielisille, muistisairaille ja kehitysvammaisille.

Radion iltahartauksissa maanantaisin näyttelijä Saara Hedlund lukee selkomukautettuja Raamatun tekstejä koko kevään ja alkukesän ajan. Keskiviikkoaamujen hartauksissa puolestaan käydään läpi kristinuskon perusteita selkokielellä.

YLE Radio 1:ssä Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.50, Iltahartaus klo 18.50.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Suomi on hyvä maa elää. Täällä on puhdasta luontoa ja mukavia ihmisiä. Olen pohtinut ajattelemista: Kuinka voisin kehittää omia ajatuksiani? Kuinka tulisin paremmaksi ihmiseksi? Kuinka oppisin elämään täydemmin?

Kirjoja lukemalla voi sivistää itseään. Luin viimeksi Mika Waltarin kirjan Valtakunnan salaisuus. Waltari on suosikkikirjailijani. Hänellä oli todellakin sana hallussa.

Mietin. Pohdin. Ajattelen. Tuumaan. Aprikoin.

Funtsaan. Maailman kauneimmat rakennukset ovat kirkkoja, katedraaleja ja luostareita. ”Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan.”

suista päätellen, toteutumatta lasta koskevissa asioissa.

Johtuuko tämä siitä, että jollain tavalla yhä vallitsee ajatus lain yläpuolella olevasta sellaisesta Herran työn toteuttamisesta, joka syrjäyttää voimassa olevat lasten oikeudet? Voiko muuhun tulokseen tulla, kun miettii koululakkautuksia, tukea tarvitsevien lasten oikeutta oppimiseen, koulujen sisäilmahaittoja? Kaikissa näissä asioissa olisi pitänyt toteutua lapsen etu ja lapsen kuuleminen. Pohdittavaksi jää, onko näin tapahtunut.

Pirkko Eerola-Pilvi, OTK

Janne-Petteri Kupsanen, Vantaa

82-vuotias mies, lapsisaarnaaja aikanaan, kertoi viime keväänä radiossa lahkolaisyhteisössä 1930-luvulla kokemastaan kohtelusta. Lahkolaiset saivat tehdä lapsille kaikkea: lyödä, piiskata, hakata. Kaikkea tätä sai tehdä, kun vain puolusti Herran työtä. Viranomaiset eivät puuttuneet.

(Yle.fi, Lahkolaisten piinaama lapsuus.)

Nykyään on toisin. Viranomaiset puuttuvat ruumiilliseen kuritukseen, jos saavat siitä tietää.

Muutoin viranomaistoiminnan etäisyys lapsesta ei ehkä, ikävä kyllä, näytä muuttuneen paljonkaan. Tällaista tulee mieleen, kun ajattelee lähimenneisyyden tapahtumia. Lasten oikeuksille ei tunnuta annettavan niille kuuluvaa arvoa. Esimerkkinä on lapsen kuuleminen, joka on saattanut jäädä, ainakin joistakin tehdyistä ratkai-

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva arvioi, että Suomi tarvitsisi vuosittain 34 000 uutta maahanmuuttajaa. Suomi ei pärjäisi ilman maahanmuuttoa. Kymmenen pisteen kysymys: riittääkö omille työttömillemme töitä, jos maahanmuuttajia tulee tänne yhä kiihtyvällä tahdilla?

Tosiasiassa maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 prosenttia (VATT:n tilasto vuodelta 2011). Erityisesti afrikkalaistaustaiset työllistyvät heikosti. Tulisi tajuta, ettei tulevaisuutemme ole ulkomailla eikä maahanmuutossa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Panostakaamme omaan kansaamme ja kulttuuriimme. Suomalaiset lapset ovat maamme tulevaisuus. Siksi syntyvyyttä tulisi lisätä ja lapsilisiä nostaa. Eläköön sinivalkoinen Suomi!

Jaakko Kyllönen

5

Väitellään

Rumat tunteet eivät kuulu ystävyyteen, Anna Rotkirch!

Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch tietää, että ystävältä odotetaan samankaltaisuutta.

– Myös lastensaanti voi luoda vakavia säröjä, jos molemmat haluaisivat vanhemmaksi, mutta vain toinen saa lapsen. Tutkimuksissa on havaittu, että naisten tiiviit ystävyydet sietävät menestymiseen liittyviä eroja huonommin kuin miesten.

Vanhat ystävät ovat kultaa ja uudet vain hopeaa.

Työkaveri ystävänä on vaaraksi työyhteisölle.

– Näin on. Jos on tuntenut ihmisen pitkään, se tuo suhteeseen ainutlaatuista luottamusta ja syvyyttä. Toisaalta en vähättelisi hopeaa. Oma korumakuni suosii välillä hopeaa, välillä kultaa, ja ehkä sama pätee ystäviin: esimerkiksi muuton jälkeen uudet ystävät voivat olla hyvinkin tärkeitä.

– Ei missään tapauksessa! Hyvät suhteet työpaikalla lisäävät intoa työhön. Vaarana on kuitenkin esimiehen ja alaisen väliset läheiset suhteet, jos ne johtavat muiden työntekijöiden epäoikeudenmukaiseen kohteluun.

Miehillä on usein ystäväporukoita, mutta naisten ystävyyssuhteeseen mahtuu vain kaksi naista.

– Tätä väitettä tutkin parhaillaan. Naisilla on useammin hyvin tiiviitä ystävyyksiä muutamaan naiseen. Mutta kyllä myös naisten porukat toimivat! Ne vain näyttäisivät vaativan enemmän panostusta ja ylläpitoa, koska jokainen osapuoli kiinnittää enemmän huomiota porukan sisäisiin suhteisiin.

Ystävän kanssa ei tule ikinä riitoja.

– Tuleehan niitä! Mutta riita ystävän kanssa voi johtaa ystävyyden loppumiseen. Ystävyys – etenkään naisten ystävyys – ei helposti kestä syviä ristiriitoja tai tunnetta siitä, että on tullut petetyksi. Koska ystävänsä voi valita, toisin kuin sukulaisensa, heitä on myös helpompi sulkea pois lähipiiristään.

Ystävyys kestää paremmin kuin parisuhde.

– Ystävyys- ja parisuhde ovat niin erilaisia, että tähän kysymykseen on hankala vastata. Sanotaan, että ystävä on ”vain” ystävä. Sanonta kielii parisuhteen erityisestä merkityksestä. Parisuhteessa jaetaan kukkaro ja sänky ja sen lisäksi usein vielä lastenhoito.

– Ystävillä on enemmän liikkumatilaa, koska heiltä vaaditaan vähemmän. Parisuhteissa puolestaan siedetään enemmän, sillä suhteen loppu on dramaattisempi asia.

Mies ja nainen eivät voi olla vain ystäviä, sillä heidän välillään on aina seksuaalinen jännite, jos ei molempien, niin toisen puolelta ainakin.

– Väärin. Voihan sitä paitsi seksuaalinen jännite esiintyä myös samaa sukupuolta olevien välillä. Toisaalta on totta, että heteromiehet aistivat herkemmin seksuaalista jännitettä suhteessa, joka naisen kannalta onkin vain ystävyyttä.

Nina Riutta

Anna Rotkirch: Yhdessä – Kasvatus ei ole yksilölaji. WSOY 2014.

Ystävyys ei katoa, vaikka jossain elämänvaiheessa ollaan vähemmän tekemisissä.

– Päinvastoin, se katoaa aika helposti. Läheinen ystävyys vaatii tapaamisia ja yhdessäoloa, muuten se kuihtuu pois. Pitkän ystävyyden voi toki elvyttää.

Jos tuntee mustasukkaisuutta tai kateutta ystävyyssuhteessa, kyseessä ei ole aito ystävyys.

Saara Vuorjoki

– Kaikkiin ihmissuhteisiin kuuluu jännitteitä ja rumia tunteita. Koska ystäviltä odotetaan samankaltaisuutta, syntyy ongelma, jos toisella menee paljon paremmin kuin toisella tai jos kilpaillaan samasta ihastuksen kohteesta.

Kaikkiin ihmissuhteisiin kuuluu jännitteitä.

Kolumni

Jeesus ja julkinen sektori Minä olen pudonnut poliittisen kielen kehityksen vauhdista. Olen tottunut ajattelemaan, että hyvinvointivaltion tehtävä on turvata kansalle toimiva terveydenhuolto, lapsille hyvä koulutus ja vanhuksille turvattu vanhuus.

Mutta nyt olen oivaltanut, että kaikkea tätä kuuluukin nimittää ylipaisuneeksi julkiseksi sektoriksi, josta täytyisi päästä eroon.

Kouluja ja kirjastoja tulee lakkauttaa, terveyspalvelut keskittää jonnekin kauas ja vanhat pitää töissä, kunnes he tuupertuvat sinne. Se, mitä olen pitänyt kovasydämisyytenä, onkin rohkeutta tehdä toisille kipeitä ratkaisuja.

Leikkauslistat osoittavat vastuuntuntoa. Mutta pakkohan sitä on leikata, kun rahaa kerran ei ole.

Olen myös aina ajatellut, että työmies on palkkansa ansainnut, mutta nyt peräänkuulutetaan palkkamalttia. Ei tosin malttia osinkojen jakamisessa – lehtitietojen mukaan eräs pankki jakoi juuri ennätysmäärän osinkoja, 44 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja nosti myös hallituspalkkioita. Sama pankki vaatii työntekijä-

ryhmiltään säästötalkoita. Mutta mikäpä osinkoja ja palkkioita jakaessa, kun rahaa kerran on, joskaan ei työntekijöille.

neen julkisen sektorin sijasta velvollisuutensa täyttävästä hyvinvointivaltiosta ja sanomme suoraan pienituloisten palkkojen jäädyttämistä tuloerojen kasvattamiseksi.

”Se, mitä olen pitänyt kovasydämisyytenä, onkin rohkeutta tehdä toisille kipeitä ratkaisuja.”

Jeesuksen opetusten seuraaminen on hyvä asia, mutta tuntuu siltä kuin hänen sanojaan olisi tässä tulkittu väärin. ”Köyhät teillä on luonanne aina” tuskin on kehotus pitää köyhät aina köyhinä ja kurjina.

Ylipaisunut julkinen sektori ja palkkamaltti ovat termejä, jotka pelaavat sanojen vivahteilla ja pyrkivät peittämään ideologisen sisältönsä. Kaikkihan me haluamme osoittaa malttia, ja ylipaisuminen on vastenmielistä, sairaalloista.

Se, joka onnistuu hallitsemaan muotisanojen käyttöä, pystyy muokkaamaan mielikuviamme mieleisikseen. Aivan toisenlainen kuva syntyy, jos puhumme ylipaisu-

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6 Rauli Virtanen jätti aikoinaan kesken opinnot Tampereen yliopistossa. Nyt hänet kutsuttiin sinne professoriksi.

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

• terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.)

• haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu.

Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi

Toimittaja on myös maailmanparantaja, sanoo Rauli Virtanen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Y

li 40 vuoteen ulkomaantoimittajana mahtuu paljon. Rauli Virtanen on haastatellut Nelson Mandelaa ja Muhammad Alia, kulkenut sissien mukana, seurannut paikan päällä lukuisia sotia Vietnamista Syyrian sisällissotaan ja nähnyt katastrofeja ja vallankaappauksia. Ja käynyt kaikissa maailman maissa.

Nyt Virtanen on lähdössä Burmaan kuvaamaan dokumenttia vainoista, joita buddhalaiset kiihkoilijat kohdistavat maan muslimivähemmistöön.

– Burman sotilashallinto on 1930-luvulta lähtien viljellyt retoriikkaa, jonka mukaan buddhalaisuus on osa oikeaa burmalaisuutta. Sitä on käytetty välineenä muslimien häätämiseen. Viime vuosina toiminta on väkivaltaistunut ja muslimeja on esimerkiksi poltettu elävältä, Virtanen valottaa dokumentin taustoja.

Harva on kuullut ääribuddhalaisista,

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Hoivakoti Varpula uudistui!

Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uudistetuissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström.

Meillä käy palveluseteli. (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

Siellä missä sen sijaan islamilaisten ääriliikkeiden, kuten Isisin, al-Qaidan ja Boko Haramin, terroriteoista saa lukea lähes päivittäin.

– Nuo liikkeet ovat hirveitä uhkia, mutta täytyy muistaa, että väkivaltaa on kautta maailmanhistorian tehty kaikkien uskontojen nimissä. Libanonin sisällissodassa falangistit kantoivat kaulallaan ristejä ja olivat koristaneet kiväärinsä Neitsyt Marian kuvilla, Virtanen kertoo.

Islamilaisten ääriliikkeiden voimistumiselle Virtanen näkee monta taustatekijää: on shiiojen ja sunnien keskinäistä välienselvittelyä, Saudi-Arabian tukemaa jyrkkää wahhabismia ja toisaalta myös ärsyyntymistä länsimaiden toimista esimerkiksi Afganistanissa ja Irakissa.

Pohjalla kytee Palestiinan ongelma.

– Pelottavaa on, että luomme stereotypioita jonkin vieraan uskonnon tai kansan edustajista sen mukaan, mitä jotkut ääri-

liikkeet tekevät. Mutta kun Anders Breivik teki joukkomurhan, ei sillä perusteella leimattu kaikkia kristittyjä.

Uskonnolliset ääriryhmät nähdään uhkana myös sananvapaudelle, mutta Virtanen muistuttaa, että niitä suurempi uhka ovat poliittiset vallankäyttäjät.

– Meillä uutisoidaan yleensä vain länsimaisten journalistien sieppaukset ja kuolemat. Suurin osa toimittajista kuitenkin tapetaan kotimaissaan, joissa he ovat puuttuneet esimerkiksi huumekauppaan, korruptioon tai harvainvaltaan.

Uransa alkuvaiheissa Virtanen perehtyi erityisesti Latinalaisen Amerikan asioihin ja tapasi matkoillaan myös katolisia kirkonmiehiä. Köyhien oikeuksia ajaneen vapautuksen teologian sankarit, brasilialainen Hélder Câmara ja salvadorilainen Óscar Romero, tekivät häneen suuren vaikutuksen.

7

tapahtuu – He vaaransivat henkensä puhumalla hallitusta ja oligarkkeja vastaan. Ja Romerohan sitten murhattiin.

Vapautuksen teologia toi toivoa kaikkein kurjimmissa oloissa eläville, ja se on Virtasen mielestä uskontojen hyvä puoli.

– Toisaalta usko voi myös passivoida, jos aletaan ajatella, että vallitsevat olot ovat Jumalan tahto.

Toimittaja on Virtasen mielestä myös maailmanparantaja. Omana tehtävänään hän on pitänyt tiedon välittämistä ja maailman avaamista yleisölle.

– Kun olen tehnyt juttuja kriisialueilta, olen halunnut kertoa konfliktien syistä ja seurauksista ja inhimillisestä hädästä.

Mieluummin olen raportoinut pakolaisleireiltä kuin taisteluista. Sodan jalkoihin jääneiden ihmisten kohtalo koskettaa. Toivoisin, että ihmiset muistaisivat kriisien humanitaarisen puolen, yrittäi-

sivät vaikuttaa asioihin ja avaisivat kukkaroitaan.

– Raskainta työssäni on ollut nähdä lasten kuolevan, varsinkin jos he kuolevat nälkään tai sellaisiin sairauksiin, jotka olisivat hoidettavissa, Virtanen kertoo.

Kaikesta näkemästään huolimatta Virtanen ei ole menettänyt uskoaan ihmisten perimmäiseen hyvyyteen.

– Olen nähnyt hyviä ja inhimillisiä piirteitä jopa tapaamissani terroristeissa. Kukaan ei ole toivoton.

Virtanen kertoo viihtyvänsä parhaiten siellä missä tapahtuu ja olevansa addiktoitunut ulkomaanuutisten seuraamiseen. Vaikka Suomi on muuttunut paljon siitä, kun Virtanen vuonna 1970 suuntasi rahtilaivalla Etelä-Amerikkaan, on se hänen mielestään edelleen homogeeninen ja tylsä maa.

– Minun on vaikea olla täällä muuta-

Kuka?

Rauli Virtanen, 66, ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija. Uusin kirja Reissukirja (WSOY 2014). Kolmen pojan isä. Asuu Espoossa.

Mitä?

Kuvaa helmi–maaliskuussa Burmassa dokumenttia. Huhtikuussa lähtee juttumatkalle Kambodžaan.

Aloittaa syksyllä Tampereen yliopistossa journalistiikan vierailijaprofessorina.

Motto?

Trust me, I’m a reporter ;-)

maa kuukautta pitempään, varsinkaan talvella. Elämä on monivivahteisempaa ja värikkäämpää Euroopan ulkopuolella.

Elokuussa Virtanen joutuu asettumaan aloilleen, sillä hän aloittaa lukuvuoden mittaisen pestin Tampereen yliopistossa journalistiikan vierailijaprofessorina.

Hän aikoo painottaa erityisesti humanitaarista journalismia ja rohkaista opiskelijoita etsimään jutunaiheita Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelta.

– Hyvä ulkomaantoimittaja on utelias, kiinnostunut, kielitaitoinen, avoin ja sosiaalinen – siinä meillä suomalaisilla olisi parantamista. Empatiakyky on äärettömän tärkeä. Lisäksi pitäisi tuntea historiaa ja olla moniosaaja, joka kirjoittaa, kuvaa, spiikkaa ja bloggaa, Virtanen luettelee.

– Mutta vaikka välineet muuttuvat, niin yhä edelleen tarina ratkaisee. Hyvän tarinan saa myytyä aina. T

8

Iceheartsin tyttötyössä kokeillaan erilaisia liikuntamuotoja. Elif Amin ja Ninja Böckerman pitävät uimisesta.

Ei mitään jääsydämiä Iceheartsin tyttötyössä etsitään liikunnan riemua ja opetellaan elämään ihmisiksi.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SAARA VUORJOKI

K

uusi energistä tyttöä ryntää Tikkurilan uimahallin pukuhuoneeseen. Mukana on yksi aikuinen, Iceheartsin kasvattaja ja tyttötyön kehittäjä Nelli Niemelä.

Hetkessä tytöt ovat jo pyyhkeet ja uimapuvut kainalossa matkalla suihkuun.

Keskiviikkoisin harjoitellaan uintia, muina päivinä tehdään muita juttuja. Tarkoitus on, että tytöt suorittavat myös uintimerkkejä.

– Tykkään uimisesta, mutta myös koriksesta ja ratsastuksesta, 8-vuotias Ninja Böckerman kertoo.

– Osaan uida jo hyvin. Olen ollut uimakoulussakin. Uimamerkkejä minulla on jo niin paljon, etten ole ehtinyt laskea niitä. Ehkä sata.

Myös 11-vuotias Elif Amin on innostunut uinnista.

– Mutta oikeastaan kaikki, mi-

tä me tehdään Icehearts-kerhossa, on kivaa, Elif vakuuttaa.

– Tiistaisin me ollaan peilisalissa ja tanssitaan tai leikitään.

Torstaisin on ollut kokkailua, mutta kohta alkaa sählyjuttu.

Silloin pelataan poikien kanssa, ja siellä on myös mun isoveli. Me ollaan myös luisteltu.

Nelli Niemelä aloitti Iceheartsin tyttötyön Vantaalla vuonna 2013. Aluksi hän piti valituille tytöille Mikkolan koululla iltapäiväkerhoa. Hän ulkoili tyttöjen kanssa, askarteli, kävi retkillä ja auttoi läksyissä. Viime huhtikuussa Niemelä alkoi tehdä Icehearts-työtä kokopäiväisesti.

Icehearts-työn periaatteiden mukaisesti Niemelä on sitoutunut työhönsä ja näihin tyttöihin 12 vuodeksi. Se on pitkä aika, mutta häntä ei hirvitä. Hän tietää mitä työ vaatii, sillä aviomies Miika Niemelä tekee samaa työtä poikajoukkueen kanssa ja on

jo kasvattanut yhden poikakatraan aikuiseksi.

– Kun omat kolme lastamme olivat pienempiä ja Miikan työ vei paljon aikaa, en välillä sietänyt kuulla koko Icehearts-sanaa, Nelli Niemelä kertoo.

– Samalla kuitenkin vakuutuin siitä, että tämä on järkevä ja kustannustehokas työtapa. Olen aikaisemmin tehnyt töitä lastenkodeissa ja miettinyt, että kunpa nämä lapset olisivat saaneet apua kymmenen vuotta sitten, niin ongelmat eivät olisi kasautuneet.

Niemelä uskoo pitkäjänteisen työn voimaan. Myös Iceheartstyttöjen kanssa hän on huomannut, kuinka luottamussuhteen syntyminen vie aikaa ja kuinka hiljainenkin tyttö alkaa kyllä puhua, kun oikea aika tulee. Lapsille on tärkeää tietää, ettei aikuinen ole katoamassa heidän elämästään mihinkään.

– Nelli, kato kun mä hyppään!

Altaalla tytöt haluavat näyttää, mitä osaavat. Pian osa tytöistä alkaa jo palella ja menee saunaan lämmittelemään, toiset jäävät lastenaltaalle leikkimään hengenpelastusleikkiä.

Uimassa käydään pienemmäl-

lä porukalla, mutta kaiken kaikkiaan Icehearts-tyttöjä on 15.

Iältään he ovat 8–11-vuotiaita, ja heidät on valittu ryhmään yhteistyössä koulun, vanhem­pien ja sosiaalitoimen kanssa. Tulijoita olisi ollut enemmänkin.

– Valitessamme tyttöjä ryhmään mietimme, ketkä hyötyisivät tästä eniten, Nelli Niemelä kertoo.

Tytöillä on myös erityisiä syitä sille, miksi he kaipaavat Icehearts-toimintaa. Joku saattaa olla kipeästi vailla harrastusta, joillakin on oppimisvaikeuksia ja joillekin ryhmässä oleminen voi olla vaikeaa.

Kaipaamaansa huomiota tytöt saavat nyt esimerkiksi silloin, kun Icehearts-porukka tulee koululta uimahallille tai kun Niemelä vie tyttöjä kotiin.

– Tytöillä on ollut kilpailua siitä, kuka pääsee etupenkille.

Siinä on tietysti muutenkin kiva istua, mutta varmaan kyse on myös siitä, että siinä saa jutella aikuisen kanssa. Nyt meillä on käytössä etupenkkivuoroja varten oma varauskirja.

Kun joukko eri-ikäisiä tyttöjä viettää paljon aikaa yhdessä,

on selvää, että joskus tulee erimielisyyksiä.

– Joo, noiden pienempien kesken tulee joskus riitaa, Elif sanoo.

– Silloin Nelli sanoo, että lopettakaa, kertoo Ninja.

Niemelän mukaan kaverisuhteet ovat tytöille tärkeitä ja selvästi monimutkaisempia kuin pojille. Pojilla riita syntyy ja katoaa nopeasti, mutta tytöt saattavat muistaa riidat pitkäänkin ja monesti myös palaavat niihin.

Niemelän tehtävänä on opastaa tyttöjä siinä, miten mielipahasta ja riidoista päästään eteenpäin ja miten ryhmähenki pysyy hyvänä.

– Se onnistuu keskustelemalla. Kun on ollut jokin tilanne päällä, voin vaikka sanoa, että huomasitko, nyt tuli riita. Voitko kuvitella, miksi tuo toinen suuttui? Sitten tapahtunut käydään läpi. Osa tytöistä suuttuu aika herkästi.

Niemelä on kuitenkin ilokseen huomannut, että kehitystä tapahtuu ja siitä myös palkitaan.

Temperamenttinen tyttö saattaa saada toisilta aplodit, kun onnistuu säilyttämään malttinsa tiukassa tilanteessa.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Toivottavasti liikunta pysyisi jollain tavalla mukana heidän elämässään.”

Tyttötyön alkutaipaleella tytöt olivat vähän totisia. Nelli Niemelä on huomannut, että nykyisin yhdessä nauretaan yhä useammin.

– Kaverisuhteet ovat tulleet helpommiksi, ja joistakin tytöistä huomaa, että käytös on parantunut. Maahanmuuttajataustaisilla tytöillä suomen kieli on kehittynyt, Niemelä summaa työn vaikutuksia.

Nähtäväksi jää, miten yhdessäolo sujuu sitten, kun tytöt tulevat murrosikään.

– Jännä nähdä, miten kaverisuhteet silloin menevät, kun ne ovat niin kiemuraisia nytkin, Niemelä sanoo.

Hän uskoo kuitenkin, että murrosiän kuohuista selvitään, koska silloin porukalla on takanaan jo pitkä yhteinen historia.

– Toivon, että kenelläkään ei olisi edessään isoja vaikeuksia kuten masennusta tai syömishäiriöitä. Toivon, että heille jää kokemus siitä, että on olemassa monta ihmistä, joiden kanssa on ollut mukava olla ja joille voi puhua.

– Toivottavasti myös liikunta pysyisi jollain tavalla mukana heidän elämässään. T

Tukea koulussa ja vapaalla • Icehearts-toimintamalli syntyi Vantaalla vuonna 1995. Iceheartsin perustivat isä ja poika, Ilkka Turkka ja Ville Turkka, jotka halusivat ehkäistä syrjäytymistä joukkueurheilun avulla.

• Icehearts-toiminnassa ideana on tukea tuen tarpeessa olevia lapsia koulussa ja vapaa-ajalla ja tarjota heille harrastus. Lajeina ovat olleet salibandy, jääkiekko ja jalkapallo. Tytöt eivät keskity vain yhteen lajiin, vaan ovat kokeilleet monenlaista.

• Jokaisella joukkueella on sama kasvattaja 12 vuotta.

• Toiminta on levinnyt myös muualle Suomeen kuten Ouluun, Tampereelle, Lahteen, Helsinkiin ja Espooseen.

• Iceheartsin tyttötyö alkoi Mikkolan koulussa Vantaalla vuonna 2013. Tyttötyön suojelijana toimii Elisabeth Rehn.

Elif Amin ja Ninja Böckerman myöntävät, että joskus tiiviissä porukassa tulee erimielisyyksiäkin.

– Silloin Nelli sanoo, että lopettakaa, Ninja kertoo.

Ahti Takojan, 74, isä katosi talvisodassa 20 % Valkeala­ lainen Isäni katosi talvisodassa ennen syntymääni. Asuimme äidin kanssa hänen vanhempiensa luona. Se oli pelastuksemme. Aika oli äidille erittäin vaikeaa. Vaarini an­ sios­ ta minua ei lähetetty sotalapseksi.

20 %

60 %

Voikkaalainen

Havukoskelainen

Aloitin koulun Voikkaalla. Minua kiusattiin koulussa orpouteni takia. Odotimme isää vuoteen 1956 asti, jolloin viimeiset sotavangit palasivat. Isäni entisellä työpaikalla säästettiin minulle rahaa. Pääsin sinne töihin. Asuimme äidin kanssa pitkään kaksin. Olin jo parikymppinen, kun äiti avioitui uudelleen. Vaimoni tapasin tansseissa. Asuimme ensin Kouvolassa, sitten Karhulassa ja Helsingissä.

Olemme asuneet 42 vuotta samassa asunnossa Havukoskella. Tein työurani autoalalla. Jäin eläkkeelle työnjohtajan tehtävistä. Meillä on kolme lasta ja kuusi lastenlasta. Sotaorpoudesta vaiettiin pitkään. Itse aloin purkaa asiaa vasta vanhemmiten. Olen mukana Pääkaupunkiseudun Sotaorpojen Vantaan alueryhmässä. Viime vuonna me sotaorvot saimme sotaorpo-merkin ja valtiovallan kunnianosoituksen.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mitä kirkko toivoo tulevalta hallitukselta?

Suomen evankelisluterilainen kirkko on laatinut esityksensä tulevaan hallitusohjelmaan. Kirkko toivoo, että tuleva hallitus puuttuisi muun muassa lapsiperheiden köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen. Miksi juuri nämä teemat, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo?

– Asioita, joita voisi nostaa esiin, on lukemattomia. Olemme kuitenkin halunneet nostaa esiin sellaisia teemoja, jotka tulevat esiin seurakuntien arkisessa työssä. Esillä on kolme pääteemaa: arjen hyvinvointi, turvallisuus ja ilmastonmuutos.

Onko jokin teema ylitse muiden?

– Ei niitä voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Oli kuitenkin tärkeää, ettei puhuta kirkon sisäisistä asioista, vaan nostetaan esiin yleisiä yhteiskunnallisia aiheita. Kirkko esittää enemmänkin päämääriä kuin keinoja.

oton. Nyt arkkipiispa on kutsunut koolle köyhyysryhmän, johon kuuluu muun muassa työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Se jättää esityksensä hallitukselle helmi– maaliskuussa. Tulossa on myös arvoilta.

Miten poliitikot suhtautuvat siihen, että kirkko ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin?

– Aika näyttää, miten juuri tähän esitykseen suhtaudutaan. Enimmäkseen palaute siitä, että kirkko on aktivoitunut yhteiskunnallisissa kysymyksissä, on ollut myönteistä.

Hanna Antila

Kirkkohallitus laati esityksensä hallitusohjelmaan nyt toista kertaa. Onko poliitikkoihin pyritty vaikuttamaan muilla keinoilla?

– Esimerkiksi 1990-luvun lopulla piispat laativat Kohti yhteistä hyvää -kannan-

Kirkon arvoilta to 26.2. klo 18 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Suora lähetys osoitteessa evl.fi. Juttu arvoillasta luettavissa samana iltana osoitteessa vantaanlauri.fi.

10

Vahvuudet

11

ja heikkoudet esiin Leila Valtonen rohkaisee ihmisiä katsomaan peiliin armollisesti.

TEKSTI SALLA KORPELA KUVA ESKO JÄMSÄ

T

aas Kaisa teki ja sanoi noin!

Liisa kyllä hoitaa homman, häneen voi aina luottaa. Mitähän kivaa Jouko tänään keksii? Onneksi Katri huolehtii, kun muilla menee huonosti. En voi sietää löperöintiä keneltäkään, vähiten itseltäni.

Teemme jatkuvasti tämäntapaisia havaintoja omasta ja toistemme käytöksestä. Kun sama piirre toistuu, se alkaa hahmottua mielessämme osaksi ihmisen pysyvää persoonallisuutta.

Yksi laajimmalle levinneistä ja käytetyimmistä persoonallisuuksien ymmärtämisen ja hahmottamisen järjestelmistä on enneagrammi. Siinä ihmisten persoonallisuudet ryhmitellään ympyrän kehälle yhdeksään erilaiseen persoonallisuustyyliin, jotka on esitelty viereisen sivun kuviossa.

Psykoterapeutti, enneagrammiohjaaja ja ohjaajien kouluttaja Leila Valtonen tutustui ennea­ grammiin parikymmentä vuotta sitten.

– Kävi ilmi, että tämä siihen saakka Suomessa tuntematon tapa jäsennellä ihmisten persoonallisuuksia on laajasti käytössä hengellisissä perinteissä, työyhteisöjen kehittämisessä ja terapiassa eri puolilla maailmaa, hän kertoo.

Enneagrammilla on pitkät, joskin osin selvittämättömät juuret länsimaisessa sielunhoidon ja sielullisten ilmiöiden ymmärtämisen historiassa.

Esimerkiksi Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän helvetin eri kerroksissa kärvistelevät syntiset voidaan tulkita ennea­ grammin persoonallisuuksien kuvauksina. Enneagrammi ei ole oppi eikä terapiasuuntaus, vaan työkalu monenlaiseen käyttöön.

Se ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon eikä katsomusperinteeseen.

Enneagrammin tyypit ovat suhteessa toisiinsa: kehän vierekkäiset tyypit muistuttavat jossain määrin toisiaan ja kuviosta löytyvät myös kunkin persoonallisuustyylin kasvu- ja taantumasuunnat.

– Kyse on ennen muuta siitä, miten erilaiset ihmiset havainnoivat maailmaa, millaisten silmälasien kautta he sitä katsovat, Leila Valtonen toteaa.

Tämä havainnoinnin ja toimintamallien summa on sekä synnynnäisten ominaisuuksien että varhaisen lapsuuden selviytymisstrategioiden tulosta.

Samansuuntaisista reagointija toimintatavoista tulee ennen pitkää elämäntapa ja osa meidän olemustamme.

Esimerkiksi täydellisyyttä tavoitteleva tekee sitä kaikilla elämänalueilla. Auttavainen löytää aina apua tarvitsevia. Johtaja ottaa johdon käsiinsä ennen kuin kukaan huomaa sitä kaivatakaan. Visionääri näkee hankalissakin tilanteissa mahdollisuuksia, jotka jäävät muilta huomaamatta.

Kun jokainen tuo yhteisön ja koko yhteiskunnan käyttöön parhaat kykynsä, todellisuudesta hahmottuu monipuolinen kuva ja käytössä on monenlaisia keinoja yhteisen hyvän edistämiseen ja ongelmien selvittämiseen.

9 Vahva vaikuttaa

Innostuva visioi

Luotettava varmistaa

Tarkka

1 uudistaa

8

7

2

Huolehtivainen auttaa

Tehokas 3 saa aikaan

6 5

Tutkiva perehtyy

grafiikka Tiina Vesterinen

Rauhallinen sovittelee

4

Syvällinen ilmaisee

Enneagrammin persoonallisuustyylit Enneagrammi-sana tulee kreikan kielen yhdeksää (ennea) ja piirrosta tai kirjanta (grammi) tarkoittavista sanoista. Kuvion nuolet osoittavat kunkin tyylin tyypillisimpiä muuntumissuuntia, hyvässä ja pahassa.

Enneagrammiajattelun mukaan persoonallisuuksien vahvat piirteet ovat yhtä hienoja ja tarpeellisia ominaisuuksia, mutta yliviljeltyinä ja väärässä paikassa ne tuottavat ongelmia.

Tietynlainen vahva havainnointi synnyttää myös sokeita pisteitä – asioita, joiden näkeminen, ymmärtäminen ja sietäminen on vaikeaa. Innostuva ei malta keskittyä puurtamaan. Hyvä kuuntelija ja ymmärtäjä unohtaa omat tavoitteensa. Täydellisyyteen pyrkivä vihastuu omista ja muiden vähäisistäkin virheistä.

Auttajasta tulee marttyyri.

Varjopuolien kohdalla puhutaan synneistä tai kuolemansynneistä. Niillä tarkoitetaan sellaisia yliviljeltyjä persoonallisuuksien ominaisuuksia, jotka estävät ihmistä elämästä täyttä elämää, kokemasta rakkautta ja iloa ja saavuttamasta tavoitteitaan.

Niiden tiedostaminen ja tietoinen pyrkiminen kasvusuuntiin voi auttaa tasapainottamaan elämää, parantamaan ihmissuhteita ja tuottamaan hyvää oloa sekä itselle että läheisille.

– Me olemme monitahoisia ja monella tavalla vajavaisia, ja sitä on myös meitä ympäröivä todellisuus. Persoonallisuuksien hahmottaminen auttaa näkemään, että vaikka pyrimme hyvään, jokainen kamppailee omien vammojensa ja vaikeuksiensa kanssa. Parhaimmillaan tämä auttaa meitä sietämään ja suvaitsemaan toisiamme ja todellisuutta, Leila Valtonen summaa.

Kenenkään ei tarvitse yrittää olla erilainen kuin on, mutta tilanteissa, joissa huomaa toimivansa tuhoisasti, voi yrittää toimia toisin kuin selkäytimestä lähtevä impulssi ohjaa. Tähän voi saada myös tukea esimerkiksi vertaisryhmistä tai terapiasta.

Oman tyypin voi löytää erilaisten enneagrammityyppeihin liittyvien kysymysten, tarinoiden ja luonnehdintojen kautta. Joiltakin se käy helposti, toiset joutuvat hakemaan omaansa pitempään. Oman tyypin tunnistaminen on aina ihmisen oma asia, sitä ei voi ulkopuolinen tehdä. Apuvälineeksi löytyy kirjoja, nettisivuja ja kursseja.

Toisinaan julkisuudessa asiasta tehdään viihdettä ja tyypit esitetään huvittavina karikatyyreinä, jolloin enneagrammiajatte-

lun syvyys katoaa.

– Jokaisessa meissä on kaikkien tyyppien ominaisuuksia, eikä enneagrammi tietenkään riitä kuvaamaan ihmisten ainutkertaisia persoonallisuuksia tyhjentävästi.

– Sitä paitsi me muutumme koko ajan. Valintoja ei myöskään kannata tehdä persoonallisuustyylien mukaan, ei töissä eikä ihmissuhteissa. Töissä kannattaa valita osaamisen ja työtaitojen mukaan, ihmissuhteissa esimerkiksi tykkäämisen mukaan.

Taipumus tyypitellä istuu kuitenkin meissä ihmisissä tiukassa, teemme sitä joka tapauksessa. Tietoinen, syvälle ulottuva tyypittelyn systeemi ja sen pohjalta syntyvä ymmärrys voivat olla hyödyllisiä.

Entä sitten, mitä tällä tiedolla tehdään? Kyse on ensi sijassa itsetuntemuksen apuvälineestä. Itsetuntemuksen kehittäminen on puolestaan välttämätöntä, kun ihminen etsii avaimia itsensä kehittämiseen tai hankalien asioidensa käsittelyyn.

– Enneagrammi ei ratkaise mitään, mutta se voi olla voimakas havahduttaja. Voi olla helpottavaa ymmärtää, että reagoi tietynlaisiin tilanteisiin aina samalla tavalla automaattisesti, olipa se hyväksi tai ei. Tällaisten oivallusten jälkeen voi alkaa tehdä tietoisempia valintoja ja tasapainottaa elämää.

Kun hahmottaa, millaiset hyvät ja huonot persoonallisuuden piirteet kuuluvat samaan pakettiin, voi ymmärtää paremmin myös läheistensä tapaa ajatella ja toimia. Meitä on tosiaan moneksi, ja normaalin, hyvän ja kauniin piiriin mahtuu paljon – myös sellaista, mikä on minulle itselleni vierasta.

Leila Valtonen on yhdessä puolisonsa Olli Valtosen ja Elämänvirta-yrityksensä kanssa järjestänyt kurssien ja koulutusten lisäksi yleisölle avoimia seminaareja. Yhtä tärkeää kuin oman mielen ymmärtäminen on vuorovaikutus toisten kanssa.

– Hauskinta ja myös koskettavinta on kuunnella ihmisten tarinoita siitä, millaista on elää oman tyyppinsä nahoissa. Tarinoiden eläytyvä ja hyväksyvä kuuntelu auttaa ymmärtämään ja hyväksymään sekä itsemme että toinen toisemme, Leila Valtonen muistuttaa. T

12

Sitähän se kaikki on Rakkaus saa ihmisen kukoistamaan ja kasvamaan omaksi itsekseen.

S

itaatteja tipahtelee professori Risto Saariselta sujuvasti. Niitä ei liene vaikea keksiä, sillä rakkaudesta on kirjoitettu paljon.

Aihetta käsittelee myös Saarisen tuore kirja, Oppi rakkaudesta. ”Suurin niistä on rakkaus”, kirjoitti apostoli Paavali kirjeessään korinttilaisille. Kyseisen raamatunkohdan saattelemana on moni pari aloittanut avioliittonsa. Saariselle sitaatti tiivistää sen, että rakkaudesta puhumisessa on ongelmansa.

– Juuri siksi, että rakkaus on niin suuri, sen vangitseminen johonkin määritelmään on perin hankalaa. Vaikea kysymys on sekin, onko meillä monta eri rakkautta vai yksi suuri rakkaus.

– Itse ajattelen, että kaikessa rakkaudessa on kyse toisen hyväksyvästä kunnioittamisesta.

Se sama pohjavirta on romanttisessa rakkaudessa, ystävyydessä ja vaikkapa lähimmäisenrakkaudessa tai yhteiskunnallisessa vastuunkannossa, Saarinen sanoo.

Hän on eri linjoilla kuin perinteinen luterilainen teologia, jossa on tehty ero kahden eri rakkauden lajin välille. Usein on katsottu, että johonkin tavoiteltuun kohteeseen suuntautuva eros-rakkaus on itsekkäämpää ja moraalisesti huonompaa kuin pyyteetön ja auttava agape-rakkaus.

Katolisessa teologiassa sen sijaan on painotettu enemmän rakkauden ykseyttä: kaikki rakkaus on samaa rakkautta.

Kristillisen käsityksen mukaan rakkauden alkuperä on Jumalan

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JUKKA GRANSTRÖM

rakkaudessa. Saarinen, vaikka teologi onkin, haluaa käsitellä rakkautta rakkautena – ei kaapata sitä ja väittää esimerkiksi ei-uskonnolliselle ihmiselle, että kaikessa on lopulta kyse Jumalasta.

Mutta jos Jumala jätetään pois laskuista, mistä rakkaus sitten alkaa? Saarinen tarttuu runoilija John Donnen kuuluisaan säkeeseen ”yksikään ihminen ei ole saari”.

– Ihminen ei ole saari, vaan hän on se, jollaiseksi toisten ihmisten häneen kohdistamat hyvät ja pahat teot hänet muovaavat. Ajatellaan pientä lasta. Ensin häntä rakastetaan, ja koska häntä rakastetaan, hänestä tulee rakastettu lapsi.

– Kaikki lähtee siitä, että ihminen saa osakseen tunnustusta, hyväksyntää ja rakkautta.

Vasta sen kautta hän kehkeytyy persoonaksi ja oppii rakastamaan muita.

Jeesus-sitaattikin tähän voitaisiin ottaa. Matteuksen ja Markuksen evankeliumeista löyty-

päämäärästä, mutta ehkä voisi sanoa, että rakkauden päämäärä on yksilöllisen kukoistuksen ja hyvän olon mahdollistaminen.

Saarisen mukaan rakkaudella on useita näyttämöitä, joissa ihminen voi saada arvostusta omana itsenään ja päästä kukoistamaan. Sellaisia ovat varsinkin perhe ja parisuhde, mutta yhtä lailla vaikka työpaikka, ystäväpiiri, sählyporukka tai kesämökin rakennustyömaa.

– Kaikista meistä ei voi tulla presidenttejä tai kenraaleja, mutta useimmat meistä voivat olla keskeisiä henkilöitä muutaman hengen yhteisöissä, Saarinen muistuttaa.

Paitsi ekumeniikan professori Helsingin yliopistossa, Risto Saarinen on myös pappi. Silloin tällöin hän saa keskustella rakkaudesta vihkipapin ominaisuudessa. Monet parit pohtivat esimerkiksi sitä, kuinka voi asettaa yhden ihmisen ihan eri asemaan kuin muut.

– On ehkä hassua sanoa näin, mutta ihmisen kannattaa rakas-

”On ehkä hassua sanoa näin, mutta ihmisen kannattaa rakastaa valikoiden.” vä käsky ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” on herättänyt loputtomia pohdintoja siitä, kumpaa siinä käsketäänkään rakastamaan ensin: lähimmäistä vai itseä.

Saarinen ehdottaa kolmatta vaihtoehtoa. Alussa ei ole itseä tai lähimmäistä, vaan rakkaus.

– Se, kuka minusta tulee, ja se, että toisesta tulee lähimmäiseni, on rakkauden tulos. Kyse on vastavuoroisesta toisen hyväksymisestä.

– Keskinäisen rakkauden myötä ihminen kasvaa itsekseen ja hänen omat erityiset kykynsä pääsevät oikeuksiinsa. Yleensä varon puhumasta rakkauden

taa valikoiden. Jos olet naimisissa, olisi hyvä, että rakastaisit puolisoasi enemmän kuin muita, Saarinen sanoo.

– Rakkauteen kuuluu myös henkilökohtainen valinta. Sitä puolustaa jo ihmisen rajallisuuskin: emme me kaikki voi olla Gandheja, jotka rakastavat koko ihmiskuntaa.

Saarinen on miettinyt, miten hän perustelisi esimerkiksi nuorille opiskelijoilleen sitä, että kannattaa mennä naimisiin ja perustaa perhe – ja olla vielä yksiavioinenkin.

– Yhteisöt, kuten valtio ja kirkko, suosivat yksiavioisuutta siksi, että sen kautta aika moni

pääsee osalliseksi parisuhteesta.

Ne eivät jää vain alfaurosten tai -naaraiden etuoikeudeksi, vaan hyvä jakautuu tasaisesti.

Mutta mitä hyötyä yksiavioisuudesta on yksilölle, joka ehkä ajattelee, että olisi kivempaa olla monen kanssa? Saarisen vastaus on, että yksiavioinen suhde palvelee ihmisen kehittymistä persoonana ja hänen sisäistä eheyttään.

– Silloin voin olla sama Risto koko ajan. Jos intiimejä suhteita on monia erilaisia, eheys kärsii.

Saarinen huomauttaa, että tasa-arvoista avioliittolakia vastustettaessa on joskus maalailtu uhkakuvana moniavioisuutta. On väitetty, että jos samaa sukupuolta olevien liitot sallitaan, seuraavaksi on sallittava myös moniavioisuus.

– Niin ei ole. Samat perustelut yksiavioisuuden puolesta pätevät myös homoliittoihin.

Niin, ne homoliitot. Saarinen sanoo, että hän on ehkä jonkinlainen myöhäisherännyt, kun on vasta viimeisten viiden vuoden aikana alkanut puhua ja kirjoittaa niiden puolesta. Hän on yrittänyt tuoda esiin perusteita, jotka nousevat kristinuskon sisäisestä traditiosta, eivät pelkästään yhteiskunnallisesta tasaarvosta.

– Minulle oli ahaa-elämys, kun oivalsin yhden reformaation keskeisistä ideoista olleen sen, että yhä useammille ihmisille haluttiin antaa mahdollisuus mennä naimisiin. Pappeus tai säätyerot eivät enää estäneet avioitumista.

– Luterilaisuuden pitkä linja on ollut avioliiton esteiden poisto. Esimerkiksi avioeron sallimisessa oli aikoinaan päämääränä se, että uudelleenavioituminen olisi mahdollista. Miksi sitten samaa sukupuolta olevien avioliitto ei voisi olla yksi askel tällä samalla tiellä? Saarinen kysyy.

Hän muistuttaa, että kaikkien suurten kirkkojen käsityksen mukaan avioliittoon tarvitaan puolisoiden oma tahto.

– Rakkauteen kuuluu olennaisesti myös leikki ja kepeys, muistuttaa professori Risto Saarinen.

13

Pappi ei niinkään vihi kuin todistaa. Vihkikaavassa esimerkiksi sanotaan, että ”te olette ottaneet toinen toisenne aviopuolisoiksi”.

– Kyse on ihmisten itsemääräämisoikeudesta. Jos kaksi henkilöä katsoo, että he voivat mennä keskenään naimisiin, niin millä valtuuksilla valtio tai kirkko voi sanoa, että se ei käy?

Rakkautta on aikojen kuluessa jaoteltu eri lajeiksi ja lajeja vertailtu toisiinsa. Filosofi Aristoteleelle ystävien välinen rak­ kaus, filia, oli rakkauden korkein muoto, koska se on pyyteetöntä, samanvertaisten välistä kumppanuutta.

Saarinen arvioi, että nykyisin romanttiseen parisuhteeseen ja avioliittoon tuntuu sisältyvän monia sellaisia tavoitteita, jotka aiemmin kuuluivat ystävien väliseen suhteeseen: kumppanuutta, itsensä löytämistä ja toteuttamista ja uusien asioiden oivaltamista.

– Romanttiseen parisuhteeseen on nykyisin lastattu ja ladattu kaikki mahdolliset elämän päämäärät. Menneinä aikoina ihmisten odotukset olivat vähän vaatimattomampia. He eivät ajatelleet saavansa avioliitostaan kaikkia itsetoteutuksen puolia, Saarinen sanoo.

– Myös kirkkojen avioliittokäsitys on muuttunut toisen maailmansodan jälkeen. Kun aiemmin avioliiton tehtävänä pidettiin lasten saamista ja kasvattamista, nykyisin kirkkojen dokumenteissa sanotaan avioliiton olevan puolisoiden syvää kumppanuutta. Puolisot rakastavat toisiaan ja tuottavat toisilleen hyvää.

Miten sitten toimii se, joka rakastaa puolisoaan, ystäviään tai kaukaista lähimmäistä? Vanha tuttu kultainen sääntö, joka Jeesuksen sanomana kuuluu ”kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”, on Saarisen mukaan edelleen tärkeä ohje. Jeesuksen sijasta hän voisi tosin siteerata vaikka Mestari Kongia eli Kungfutsea, jonka opetuksista löytyy sama ajatus.

– Yritä asettua toisen asemaan! Ihmisten erilaisuus tosin tekee siitä vaikeaa, sillä erilaiset ihmiset haluavat vähän erilaisia asioita. Vaikka itse toivoisin Tekniikan Maailman vuosikertaa, minun ei ehkä kannata lahjoittaa sellaista vaimolleni, Saarinen havainnollistaa.

Hän siteeraa filosofi Emmanuel Lévinasia, jonka mukaan toista ei voi tehdä itsensä siirtomaaksi. Omaa haluaan ei pidä levittää toisiin, vaan on nähtävä ihmisten erilaisuus.

– Se ehkä vaatii elämänkokemusta. Ensin opit kohtelemaan kaikkia samalla tavalla. Sitten opit näkemään sävyeroja ja kunnioittamaan ihmisten erityispiirteitä. T

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

15.2.

Laskiaisesta alkaa paastonaika.

Se haastaa yksinkertaistamaan elämää ja näkemään paremmin toisten tarpeet.

”Vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.”

(Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13:2)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Ignatios Ignatios oli yksi varhaisen kirkon merkittävimpiä hengellisiä johtajia. Hän toimi vuoden 100 paikkeilla piispana Antiokiassa, joka oli Rooman valtakunnan tärkeimpiä kaupunkeja ja kristittyjen toiseksi tärkein kaupunki Jerusalemin jälkeen.

Ignatios tunnetaan seitsemästä kirjeestään, jotka hän kirjoitti, kun häntä kuljetettiin vangittuna Roomaan. Siellä hän kärsi marttyyrikuoleman todennäköisesti syksyllä 110.

Olet salaisuuden kantaja Et ole yksin edes elämäsi vaikeimpina päivinä.

Piispa Ignatios on vangittu. Häntä kuljetetaan sotilaiden saattamana kohti Roomaa, jossa häntä odottaa kuolema villipetojen hampaissa. Kymmenen sotilasta var­ tioi häntä, kun hän kulkee nykyisen Turkin ja Kreikan halki Adrianmeren rannikolle ja sieltä laivalla Roomaan.

Eletään keisari Trajanuksen aikaa, noin vuotta 110. Ignatios on toiminut Syyriassa sijaitsevan Antiokian piispana. Kuten monet muutkin kristityt hän on nyt joutunut vainon kohteeksi Vangin kahleitaan Ignatios kutsuu hengellisiksi helmiksi, joiden kaunistamana hän kulkee Jumalan tykö. Rooman seurakuntalaisilta hän pyytää jopa, etteivät nämä tekisi mitään, mikä estäisi häntä joutumasta petojen ruoaksi. ”Minä olen Jumalan vilja, ja petojen hampaissa tahdon tulla jauhetuksi, jotta minut havaittaisiin Kristuksen puhtaaksi leiväksi”, kirjoittaa Ignatios. Hän sanoo olevansa valmis seuraamaan Mestariaan vaikka kuolemaan asti. Niin hänelle myös kävi. Hän joutui petojen eteen Colosseumilla, ensimmäisenä tuhansista, jotka kuolivat siellä uskonsa vuoksi.

On olemassa kyseenalaista marttyyriutta ja sen ihannointia. Ignatios on toisenlainen

esimerkki. Hän tietää, mikä häntä odottaa, mutta hän kantaa suurinta huolta siitä, miten muut selviävät.

Matkan varrella hänellä on mahdollisuus tavata lähettejä, joilta hän saa kuulla kotiseutunsa Syyrian kristittyjen tilanteesta. Ahdingonkin aikana hän rohkaisee heitä seuraamaan Kristuksen esimerkkiä. Kiukunpur­ kauksiin tulisi vastata sopuisuudella ja her­ jauksiin rukouksella. Kristuksen seuraajat tunnistaa lempeydestä, Ignatios muistuttaa kirjeissään.

Ignatioksen kirjeistä seitsemän on säilynyt. Ne ovat vanhin kristillisten kirjeiden kokoelma Uuden testamentin ulkopuolelta.

Niistä saa hyvän kuvan ajasta, jolloin kristityksi tunnustautuminen saattoi olla kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.

Kirjeissä Ignatios kutsuu itseään nimellä Teoforos. Se on kreikkaa ja tarkoittaa Jumalan kantajaa tai Jumalan kantamaa.

Nimi kuvaa hyvin Ignatioksen kutsumusta. Hän kantaa sisällään Jumalan salaisuutta

Salaisuus­ harjoitus • Asetu hiljaa aloillesi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos.

• Tunne, miten jokaisessa henkäyksessäsi on salaisuus: Jumala kantaa sinua ja sinä häntä.

• Rukoile hiljaa jonkun toisen ihmisen puolesta.

Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos.

• Tunne, miten tuo toinen ihminenkin kantaa sisällään salaisuutta. Hänkin kantaa Jumalaa ja hänkin on Jumalan kantama, niin kuin sinä.

ja se salaisuus kantaa häntä. Hän näkee, että kaikki kristityt ovat saman salaisuuden kantajia. Kirjeessään efesolaisille hän kutsuu heitä matkakumppaneikseen ja Jumalan kantajiksi. Hän kehottaa heitä tekemään elämässään kaiken ajatellen sitä, että Jumala asuu heissä.

Sinäkin kannat sisälläsi Jumalan salaisuutta. Aina kun ristit kätesi tai huokaat Jumalan puoleen, muistutat itseäsi siitä, mistä olet lähtöisin ja kenen luokse olet matkalla. Etkä ole matkallasi yksin, et edes vaikeimpina päivinäsi. Silloinkin on olemassa joku, joka on jo kulkenut sen päivän läpi ja kantaa sinua.

Vaikeina aikoina asiat pelkistyvät. Mitä muuta etsit tuskaisena hetkenä kuin sitä, että olisi oikeasti joku, joka on kokenut saman ja ymmärtää, mistä on kysymys?

Silloin kun omat voimasi ja uskosi murtuvat, ne murtuvat hänen käsiinsä, joka sinua kantaa. Ja ehkä on niin, että vain siten meistä voi tulla Jumalan salaisuuden kantajia.

Lauri Maarala

15

Seurakunnissa tapahtuu 12.2.–26.2.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Perhekahvilaa ei ole ti 17.2.

Kuunloiste–lapsikuoro ja Tähtisäde–kuoromuskaria ei ole ke 18.2.

Tuhkakeskiviikon messu 18.2. klo 18. Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Juha Paukkeri.

Perhekerhoa ei ole to 19.2.

Perhekerho ti 24.2. klo 9–11.15.

Kelttiläinen messu ti 24.2. klo 19.

Tapio Koivu, Tarja Korpela, Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Sinikka Honkanen ja Käsikelloyhtye Sonus. Teetarjoilu.

Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille ke 25.2. klo 15–15.45.

Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

Perhekerho to 26.2. klo 9–11.

Muualla Astan kotipyhäkoulu su 22.2. klo 11– 12 osoitteessa Hevoshaantie 9.

Kastettu Junnu Petteri Björklund, Eemeli Santeri Piispa, Iina Stella Eriika Yletyinen, Adele Victoria Hellin Wartio.

Avioliittoon kuulutettu Petri Olavi Viljala ja Marja Leena Viitala.

Hautaan siunattu Meeri Maria Laaksonen 85 v, Erkki Aleksanteri Kangas 82 v, Rauno Kaarlo Allan Juntula 74 v, Eila Maria Paananen 65 v, Veli-Matti Nikolai Rajalaakso 63 v, Harri Kalle Johannes Hiltunen 60 v, Mauri Kalevi Vilja 57 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Laskiaissunnuntain messu 15.2. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Tuhkakeskiviikon messu 18.2. klo 10. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Messu su 22.2. klo 10 Marianna Saartio-Itkonen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Vanhaa ja uutta virttä su 22.2. klo 15.

Sibelius-Akatemian nuoret laulajat esiintyvät Hannu Niemelän johdolla. Ohjelma 5 euroa.

Laula lasten virsi ma 23.2. klo 10.

Esiintymässä ja laulattamassa lastenmusiikkibändi Siina ja Taikaradio. Konsertti on suunnattu erityisesti alle kouluikäisille lapsille.

Nuorten aikuisten ilta to 26.2. klo 18 nuortentilassa. Tarjolla kahvia ja teetä. Klo 19 laulamme yhdessä, vaihdamme kuulumisia ja keskuste-

lemme kevään haasteista. Mukana ovat Pekka Nappar ja Tuula Vanhanen. Turvaa sämpyläsi ja ilmoita tulostasi etukäteen Tuulalle tekstarilla, p. 041 535 0264.

Apostolin kyydissä alkaen la 28.2. klo 12–16. Lähde tutustumaan varhaisen kirkon historiaan. Vastaan tulevat Pietari ja Paavali. Matkalla iloitaan evankeliumin leviämisestä ja uusista seurakunnista sekä kohdataan vaaroja ja kiistoja. Mukaan voit tulla Raamattu-ryhmään, draamaryhmään tai maalausryhmään. Kokoonnumme muutaman kerran kevätkaudella. Työskentelyn tuloksia esitellään taidesunnuntaina 26.4. Lisätietoja Matti Hyryltä, p. 050 491 0954.

Senioreiden terveys- ja virkistyspäivä ti 10.3. klo 9.30–14. Fysioterapeutti Hannariikka Ihantola-Parikka puhuu nivelrikosta ja Sari Hirvonen jalkahoidosta. Ohjelmassa on tuolijumppaa, Hämeenkylän koululaisten esityksiä, musiikkia, runoja ja tietoa kerhomummo- ja kerhovaari -toiminnasta. Osallistumismaksu 15 euroa sisältää aamukahvin ja keittolounaan kera jälkiruuan. Ilmoittaudu 6.3. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Lasten ja perheiden toiminta lomailee viikolla 8. Iltapäiväkerhoa, päiväkerhoa ja perhekerhoja ei pidetä.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 18.2. klo 14–16. Esityksen tekeminen tietokoneella.

Café Pähkinä ke 25.2. klo 15–17. Teemana laskiainen. Lapsiystävällinen, vapaaehtoisvetoinen kahvila tarjoaa pysähtymispaikan Pähkinärinteen ostarin vieressä.

Kirjallisuuspiiri ma 2.3. klo 12. Kirjana Leena Kirstinän Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 19.2. klo 12.30.

Vierailijana lähetystyöntekijä Pasi Hujanen.

Kastettu Rudolf Viljam Mattila, Artturi Otto Johannes Antikainen.

Hautaan siunattu Riku Henrik Juhani Uusimäki 42 v, Ulla Marjatta Jääskeläinen 55 v, Mirja Kaarina Lackman 61 v, Eila Marjatta Rantala 63 v, Keijo Teodor Koskinen 75 v, Teuvo Kalevi Pulkkinen 80 v, Aili Niskanen 88 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 12.2., 19.2. ja 26.2. klo 13 seurakuntasalissa. 12.2.

Ruskakuvia diakonian retkeltä, Pekka Hintikka ja Risto Auvinen, hartaus, Vesa Ruokonen. 19.2. pappi Mari Liimatainen vierailee. 26.2. runopiiri esiintyy.

Miesten saunailta to 12.2. ja 26.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 13.2. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 15.2. klo 10. Risto Auvinen, Sanna Heikurinen, Ursula Hynninen ja Petri Väljä. Kylväjän nuoret ker-

Hommissa

Englannin ryhmän ohjaaja Sanna Liukkonen ”Asuin mieheni työn takia muutaman vuoden Lontoossa. Opiskelin siellä ja suoritin CELTA-tutkinnon. Se on tarkoitettu ohjaajille, jotka opettavat englantia vieraana kielenä.

Kotimaahan palattuamme halusin ylläpitää ja kehittää taitojani. Ajattelin, että voisin tehdä sitä myös vapaaehtoispohjalta.

Vapaaehtoistyö on Englannissa kovassa kurssissa.

Syksyllä etsin yhteistyökumppania ottamalla yhteyttä seurakuntiin, ja Rekolassa englannin ryhmää pidettiin hyvänä ajatuksena. Kokoonnuimme kolmesti jo viime vuoden puolella, ja jatkamme nyt keväällä joka viikko hiihtolomaviikkoa lukuun ottamatta.

Everyday English tarkoittaa sananmukaisesti käyttökieltä arkipäivän tilanteissa. Olemme harjoitelleet small talkia, ja puhuneet esimerkiksi asumisesta, perheenjäsenistä ja juhlapäivistä.

Tulevia aiheita ovat ehkä pancake day, matkustaminen sekä ruoka- ja ravintola-asiat. Otan jonkin verran esille myös

­kielioppiasioita, mutta h ­ elposti, esimerkkien avulla.

Kerhon tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista käyttämään englannin kieltä, jota kaikki ovat lukeneet koulussa. Eritasoisesti englantia osaavat ovat tervetulleita.”

Ulla-Maija Vilmi

Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin (ei viikolla 8) klo 17.30 Asolan seurakuntalolla, Asolantie 6.

Laskiaisena Ylästöön Ylästön seurakuntatalolla (Lehtikummuntie 2) järjestetään perinteinen laskiaisrieha su 15.2. klo 10–13.

Riehassa voi osallistua seikkailuradalle ja poniajeluun sekä askarrella. Vieraina nähdään Pressankatti Miska ja Hertta Kirkonrotta. Pressankatti esiintyy klo 10.30 ja 12.

Hertta Kirkonrotta on paikalla koko tilaisuuden ajan.

Myynnissä on laskiaispullia, vohveleita, grillimakkaraa, mehua ja kahvia.

Maksuvälineenä käy vain käteinen. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Parkkitilaa on rajoitetusti. Seurakuntatalon parkkipaikka on suljettu turvallisuussyistä.

Seppo Kolehmainen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623, p. 050 573 6391 Perhekahvila pe 13.2. klo 9–11. Ei ole pe 20.2.

Perhemuskari perjantaisin klo 10– 10.30. Ei ole pe 20.2.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.30. Ei ole pe 20.2.

Puuro perjantaisin klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Messu su 15.2. klo 10. Hans Tuominen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit.

11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 17.2. klo 13–14.30.

Yhteisvastuu.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Pyhäkoulu su 22.2. klo 10.

Messu su klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Lähetyspiiri to 26.2. klo 18–20.

Sini Pennanen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho kokoontuu perjantaisin klo 9–11.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Tervetuloa edullisille ostoksille, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 15.2. klo 12. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Laku-kuoro. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 16.2.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 16.2. klo 18.30–20.

Päiväraamattupiiri ti 17.2. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi neuvolan vauvoja neulomalla porukassa. Langat saa kirkolta.

Elämä ja Usko: Raamattuluento ke 18.2. klo 18.30. En kai ole tekopyhä?

Liisi Jokiranta.

Puuro- ja kahvilapäivät keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–14. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Messu su 22.2. klo 12. Hans Tuominen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-ilta su 22.2. klo 17. Vieraana Leena Lehtinen ja Jarkko Lassila. Mitä on evankeliumi?

Mukana Poikkipuut ja pastori Harri Nurminen.

Matalan kynnyksen maanantai 23.2.

Ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien keskustelu- ja vertaistukiryhmä ma 23.2. klo 15–16.30.

Pastori Harri Nurminen vierailee.

Lähetyksen rukousryhmä ti 24.2. klo 12–13.30. Johanna Korhonen.

Seniorikerho ti 24.2. klo 13–14.30.

Yhteisvastuu.

Aikuisrippikoulun aloitus ti 24.2. klo 18.

Elämä ja Usko: Raamattuluento ke 25.2. klo 18.30. Vaikea lähimmäiseni. Liisi Jokiranta.

Talvilaulut yhteislaulutilaisuus ti klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat.

Peittopiiri kokoontuu tiistaisin klo

16

Seurakunnissa tapahtuu 12.2.–26.2.

tovat kirkkokahveilla matkastaan Ateenan pakolaiskeskukseen.

Pyhäkoulu su 15.2. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Valon messu su 15.2. klo 17. Nuorten aikuisten toteuttama. Mari Liimatainen ja Airi Saloniemi.

Runopiiri ma 16.2. ja 23.2. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamis ma 16.2. ja 23.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. 23.2. sauna.

English through Bible ma 16.2. ja 23.2. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Lähetyspiiri ke 18.2. ja 25.2. klo 13 kirkon kokoustila. 18.2. Rauha Malkki näyttää kuvia Intiasta.

Tuhkakeskiviikon messu 18.2. klo 18. Mari Liimatainen, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 18.2. ja 25.2. klo 18.40 kappelissa. Päivikki Telenius.

Naisten saunailta to 19.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 22.2 klo 10. Pirkko Yrjölä, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Kirkkokahvit.

Kylväjäpiiri su 22.2. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Keskusteluja teltassa -sarja alkaa 22.2. klo 15 seurakuntasalissa. Professori Petri Luomanen johdattaa Raamatun tulkinnan kysymyksiin.

Tule oppimaan ja keskustelemaan.

Muut kerrat 1.3. (Seppo Suokunnas), 8.3. (Niko Huttunen) ja 15.3. (Kaisa Kariranta).

Perhekerho ma 23.2. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Katulähetys ke 25.2. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.2 klo 18.

Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Lattarilauantai la 21.3. klo 10–14.30

seurakuntasalissa. Piialiina Helmisen ohjaama tanssillinen päivä sopii kaikenikäisille, -näköisille ja -kokoisille naisille. Mukaan rennot tanssivaatteet, pieni pyyhe, tanssitossut, -kengät tai -sukat ja juomapullo.

Hinta 15 euroa sisältää soppalounaan. Tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittautumiset 27.2. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Naisten ryhmä perjantaisin 20.2.– 20.3. klo 10. Minätalo-työskentelyn avulla tarkastelemme ja jäsennämme omia voimavaroja ja tunteita.

Ryhmäläisen sitoutuminen jokaiseen viiteen kokoontumiskertaan on suotavaa. Ilmoittautuminen ja lisätietoja 17.2. mennessä diakoni Eija Kiilunen p. 050 599 9068 (soitto tai tekstari).

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 12.2. ja 26.2. klo 9–11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 24.2. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 24.2. klo 13. Leena Lehto.

Muualla

Nuorten aikuisten retki su 1.3. Hol-

man kurssikeskukseen Klaukkalaan.

Lähtö yhteiskuljetuksella seurakuntakeskuksen parkkipaikalta 15.30 ja paluu klo 20. Ohjelmassa saunomista, rentoa yhdessäoloa ja pientä iltapalaa. Päivän voi aloittaa nuorten

aikuisten brunssilla jo klo 14 Kirkon Kulmassa. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 20.2. mennessä ja lisätiedot mari.liimatainen@evl. fi. Tervetuloa uudet ja vanhat, nuoremmat ja kokeneemmat nuoret aikuiset.

Toiveuusintana runo- ja musiikki-

matinea Sinua, sinua rakastan... la 14.2. klo 14.30 Lumosalissa, Urpiaisentie 14. Vapaa pääsy. Korson seurakunnan runopiiri.

Kastettu

Miko Oliver Auvinen, Maija Annikki Hintsanen, Aleksi Matias Larmasuo, Minja Maria Josefiina Heiman, Enni Amelie Tiitta, Nooa Jaakko Juhani Helminen, Isabel Päivikki Eklund.

Hautaan siunattu

Eeva Eedit Suokas 89 v, Reijo Altti Oksanen 68 v, Hannu Juhani Koponen 60 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys päivystysaikoina p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Messu su 15.2. klo 10. Vappu Olsbo, Tuomas Heikkilä.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Lasten oma jumalanpalvelus.

Kouluikäisten raamattukerho su 15.2. klo 10 messun aikana.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri ma 16.2. klo 18.30. Perehdytään seuraavan pyhän teksteihin.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Aamumessu ke 18.2. klo 9. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Tuhkakeskiviikon messu 18.2. klo 19. Arto Nuutinen, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku-Liisa Niemi.

Torstain keskustelu- ja raamattupiiri 19.2. klo 13.

Vapaaehtoistoimijoiden palaveri to 19.2. klo 17.30.

Messu su 22.2. klo 10. Arto Nuutinen, Tuomas Heikkilä.

Isoskoulutus Isko 1 ti 24.2. klo 17.30.

Lähetyspiiri ke 25.2. klo 18. Laila Laukkanen kertoo Saara ja Tomas Bengtssonin työstä Bangladeshissa.

Open doors – nuorten avoimet ovet

ke 25.2. klo 18.

Iltamessu ke 25.2. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotyöntiimi.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.2.

klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. ”Pitkä tie isäksi”, kansanedustaja Antti Kaikkonen kertoo elämänsä tarinaa.

Paastonajan arkiretriitti torstaisin 5.–26.3. klo 18–19.30. Mietiskelemme paastonajan tekstejä. Osallistuminen edellyttää sitoutumista jokaiseen kokoontumiseen ja henkilökohtaiseen hiljentymiseen päivittäin kotona. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 27.2. mennessä Vappu Olsbo p. 050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Ei ole to 19.2.

Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14. Ei ole to 19.2.

Koukun kennel ja mäyrikset to 12.2. klo 18. Voit tehdä oman mäyriksen omista langoista omalla virkkuukoukulla (nro 3,5) ohjeiden mukaan. Ohjaajina Päivi Peittola ja Birgit Leino.

Rukouspäivä la 14.2. klo 13–18. Rukoillaan yhdessä ja yksin, rukousopetusta, rukouskävely, kahvit ja päätteeksi ehtoollinen. Voit tulla vain pieneksi hetkeksi tai koko iltapäiväksi. Mukana Vappu Olsbo ja Irma Liljeström.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11. Tarvikemaksu 10 e / kausi.

Puutarhapiiri ti 17.2. klo 17. Vantaan uhanalaiset kasvit -aihe jatkuu.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 17.2. klo 18.

Savityöpiiri keskiviikkoisin klo 12.

Anna savelle uusi muoto Annika Toi-

T O D E L L A MYS T I S TÄ Taivas on totta – Heaven is for real dvd

New York Timesin bestseller -listan ykkössijalla olleeseen samannimiseen kirjaan perustuva tositarina pikkukaupungissa asuvasta isästä, joka etsii rohkeutta kertoa maailmalle poikansa uskomattomasta ja elämää mullistavasta kokemuksesta. K7.

Dvd 21,90, blu-ray 21,90

Kari Kopperi

Jean-Christophe Rufin

– Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään Ajankohtainen puheenvuoro uskosta, kirkosta ja seurakunnan toiminnasta. Kirja lähtee liikkeelle vahvalta pohjalta, Lutherin ajattelusta. Teoksen jälkimmäisellä puoliskolla painopiste siirtyy lähimmäisenrakkauden ja etiikan kysymysten kautta luterilaisen teologian soveltamiseen tämän päivän seurakunnissa. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään paljastaa, että Lutherin teologialla on nykyäänkin paljon annettavaa.

29,61 (32,90)

– Santiago de Compostelan kulkijat Luostarinhiljaisuus. Kilometristä toiseen jatkuva asfaltti, rumat teollisuusalueet ja uhkaavanoloiset tuulimyllyt ärsyttävät ja herättävät sitten filosofisia pohdintoja. vaellus saa kirjoitajan pohtiman historiaa, uskontoa, yhteiskuntaa. ja täältä löytämäänsä pyhyyttä. Compostolan tien kulkijan Suvi Aholan jälkikirjoitus.

Ristin rakkaus Richard Rohr

Yksinkertaisuus

– irti päästämisen taito Yhdysvaltalaisen fransiskaanimunkin oivalluksia yksinkertaisen elämän tuomasta vapaudesta ja onnesta. Vähemmän on enemmän.

24,30 (27,00) BASAM BOOKS

www.sacrum.fi

2430

2961

Vaellus

27,80 (30,90) GUMMERUS

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

2790

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

JOHANNA HIRSTO

HELENA PA A L A N N E

ANTTI SIUKONEN

1791

Johanna Hirsto – Helena Paalanne – Antti Siukonen

Todella mystistä

– Hengellisen harjoittelijan kirja Todella mystistä avaa varhaiskirkon mystikoiden hengessä kristillistä hiljentymis- ja meditaatioperinnettä ja tuo sen tämän hetken lähilänteen. Kirja koostuu henkisistä harjoituksista, tehtävistä ja ajatelmista. Harjoitusten ytimessä on raamatuntekstien katseleminen mielessä luodulla näyttämöllä.

17,91 (19,90) puh. 020 754 2350

17

Seurakunnissa tapahtuu 12.2.–26.2.

Vieraana Jani Laukkanen

Hans von Schantz

– Ikuisuuden voi kokea hetkessä, sanoo Sinikka Honkanen.

Professori Petri Luomanen Kuka olet ja mitä teet?

– Olen Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden professori Helsingin yliopistossa. Viime aikoina olen tutkinut sitä, kuinka kristinusko kehittyi itsenäiseksi uskonnoksi ja levisi Rooman valtakunnassa. Tässä prosessissa minua on kiinnostanut erityisesti uuden kristillisen identiteetin muodostumiseen vaikuttavat tekijät.

Maisema tarttui Kelttiläinen kristillisyys antaa lisähappea Sinikka Honkaselle.

Vuonna 2002 Sinikka Honkanen lähti matkalle, jonka kohteena oli Lindisfarnen saari. Saari sijaitsee Pohjois-Englannin itärannikolla ja sitä kutsutaan myös Holy Islandiksi, pyhäksi saareksi. Siellä vaikuttaa vanha kelttiläinen kristillisyys, joka on saanut erityispiirteensä luontoyhteydestä ja karuissa luonnonoloissa elämisestä.

– Siellä oli laulavia hylkeitä, lintujen ääniä, vilistävien kaniinien korvia, lampaita, pimeitä iltoja, nousuvettä, majakanvaloa, Honkanen kuvailee.

Oli hiljaisuutta, mutta oli myös kansanmusiikkiin pohjautuvia helppoja sanoja ja melodioita.

– Irlantilais-skotlantilainen musiikki on rytmistä ja soi duurissa. Tuntumaa musiikkiin voi saada vaikka virrestä 510 Sinä Jeesus ymmärrät parhaiten tai Cat Stevensin levyttämänä tunnetuksi tulleesta Morning has broken -kappaleesta.

Laulujen sanat ja rukoukset tuntuivat maanläheisiltä. Niitä voi käyttää työtä tehdessä.

– Rukoilla voi vaikkapa: ”Minä annan itseni, kun käännyn etelään päin ja näen keskipäivän täyteyden. Minä annan itseni, kun käännyn pohjoiseen päin ja näen pimeyden edessäni”. Siinä ei sanota mitään sellaista, mitä ei ymmärtäisi. Selityksiä ei ole, eikä tarvita.

Samoihin aikoihin kanttori Sinikka Honkanen oli valmistumassa retriitinohjaajaksi. Matkalle hän oli vasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita, materiaalimaksu.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille.

Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 17.30. Keskusteluttajana Sanna Liukkonen.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 19.2. klo 17.30.

Seniorikahvila ma 23.2. klo 13. Mietitään omia toiveita Aarrekarttatyöskentelyn avulla. Vapaaehtoinen pullamaksu.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 23.2. klo 18.

Kaksikielinen piiri, jossa keskustel-

lähtenyt Hiljaisuuden Ystävien ryhmän mukana.

Silti se, mitä tapahtui oli yllätys: kokonaiskokemuksesta tuli hänelle käännekohta.

– Se oli minulle sisäinen huuhtelu tai keidashetki. Pyhä paikka, joka jää mieleen ja muuttaa ihmisen. Sain lisähappea, keveyttä ja iloa, läheisyyttä ja lämpöä.

– Oma, henkilökohtainen kokemus on muuta kuin mitä voi saada kirjoja lukemalla. Kun on kerran kokenut pyhän paikan, se kulkee mukana. Saari on lapsuusmaisemani ohella toinen paikka, johon voin ajatuksissani aina palata.

Vielä kotiin tultuakin Honkanen koki uutta. Saarikokemus purkautui musiikilliseksi päiväkirjaksi, jonka hän myös levytti.

– En ollut säveltänyt mitään sitä ennen. Ajattelin, että jos joskus tulee uskonpuute, voin kuunnella levyä, toteaa Honkanen, joka ei ole myöhemmin halunnut palata pyhälle saarelle.

– Kokemus oli niin vahva, että toinen matka olisi varmaankin vain varjo siitä.

Sen sijaan Honkanen on tehnyt vaellusmatkoja muualle. Saarikokemus teki yksin vaeltajasta ryhmässä kulkijan. Siksi, että huomasi, kuinka yhteisöllisyys ja kokemusten jakaminen voi voimaannuttaa.

Ulla-Maija Vilmi

Kanttori Sinikka Honkanen on toteuttamassa kelttiläistä messua ti 24.2. klo 19 Pyhän Annan lastenkirkossa, Koulutie 11.

laan seuraavan pyhän tekstien pohjalta. Lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers. If needed we divide into two groups.

Avoimet ovet perheille ti 24.2. klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Ruokakerho ke 25.2. klo 17. Tule valmistamaan ja syömään eri kulttuurien ruokia. Lisätietoja Irma Liljeström, p. 050 553 8459.

Muualla Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantai-

Mistä on kyse Keskusteluja teltassa – näkökulmia Raamatun tulkintaan -keskustelusarjassa?

– Keskustelusarjassa haetaan avarampaa ja monipuolisempaa näkökulmaa suomalaiseen raamattukeskusteluun. Perinteisesti keskustelu on keskittynyt kirkon oppien ja Raamatun alkuperäisen sanoman vertailuun. Keskustelu on näin juuttunut kirkon konservatiivien ja liberaalien väliseksi keskinäiseksi kiistelyksi.

– Raamatun ja uskon suhdetta lähestytään myös muista näkökulmista. Opin lisäksi pohditaan kertomusten, rituaalien ja etiikan merkitystä sekä Raamatun aikana että tämän päivän kristillisyydessä.

Mikä on teltta tässä yhteydessä?

– Teltta on vertauskuva monipuolisemmalle uskonkokemukselle ja samalla toivottavasti tila, jossa uskoa hieman eri näkökulmista lähestyvät kristityt voivat kohdata toisensa ja keskustella monipuolisesti siitä, mitä uskossa on tärkeää.

– Voidaan ajatella, että teltan neljä kulmaa muodostuvat noista edellä kuvatuista näkökulmista uskoon: opista, kertomuksista, rituaaleista ja etiikasta. Teltta on siis vertauskuva, joka kokoaa yhteen kristillisen uskon ja identiteetin osatekijät.

Miksi tällainen keskustelusarja järjestetään?

– Kovinkaan moni kirkon jäsen ei nykyään miellä omaa uskoaan erityisesti kirkon opista käsin.

– Monelle on tärkeämpää esimerkiksi se yhteys, jota jumalanpalveluksissa voi kokea suhteessa Jumalaan ja toisiin kristittyihin. Joillekin puolestaan on tärkeää erityisesti kirkon eettinen opetus sekä toiminta vähäosaisten ja syrjäytyneiden hyväksi. Myös nämä kokemukset uskosta voivat olla vähintään yhtä raamatullisia kuin kirkon oppiin keskittyvät pohdinnat.

Nina Riutta

Keskusteluja teltassa – näkökulmia Raamatun tulkintaan ‑keskustelusarja sunnuntaisin klo 15 Korson kirkolla: 22.2. Johdanto ja oppi, professori Petri Luomanen. 1.3. Raamattu, sakramentit ja jumalanpalvelus, pastori Seppo Suokunnas. 8.3. Raamattu ja etiikka, yliopiston lehtori Niko Huttunen. 15.3. Raamattu ja kertomus, piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta.

sin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Hartaushetki to 19.2. klo 14.30 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13, Vappu Olsbo.

Nuorten sähly to 26.2. klo 16.30 Rekolanmäen koululla.

Hautaan siunattu Pirkko Marjatta Liimatainen 66 v, Marjatta Mataleena Kankaanpää 92 v, Pertti Kalevi Sormunen 66 v.

Kastettu Alex Jonathan Kruusman, Vilma Kristiina Pesonen, Anja Elli Kristiina Liikamaa, Luke Aleksanteri Rantanen, Luca Juhani Åkerlund.

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

Avioliittoon kuulutettu Sauli Antero Kärkinen ja Reetta Kaisa Kallio, Harri Juhani Vehmas ja Piia Maria Metsälä.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Perhe-, päivä- ja vekkulikerhot lo-

mailevat viikolla 8.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 15.2. klo 12. Johanna Jakonen, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Tuhkakeskiviikon messu ke 18.2. klo 18. Satu Huttunen, Heikki Leppä, Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 22.2. klo 12.

18

Seurakunnissa tapahtuu 12.2.–26.2.

Markku Pihlaja

Pikku Kakkosestakin tuttu Siina Hirvonen esiintyy Hämeenkylän kirkossa Taikaradio-orkesterin kanssa.

Lasten virsi -viikko Hämeenkylän seurakunnassa vietetään Lasten virsi -viikkoa 23.2.– 1.3. Silloin kerhoissa opetellaan ja lauletaan erityisesti lasten omia virsiä ja jokaisen Muksukirkon päätteeksi lauletaan lastenvirsi Suuri on maailma. Virren on tehnyt vantaalainen Timo-Matti Haapiainen.

Lasten virsi -viikon ohjelmaan kuuluu kaksi konserttia. Ensimmäinen on maanantaina 23.2. klo 10 Hämeenkylän kirkossa, jossa esiintyy ja laulattaa Siina ja Taikaradio -lastenmusiikkiorkesteri.

Sen Laula lasten uusi virsi -konsertti sopii alle kouluikäisille lapsille.

Sunnuntaina 1.3. klo 15 Hämeenkylän kirkon Taivaan isä suojan antaa -lastenvirsikonsertissa esiintyvät Inna Vintturi, huilu, AnnaMaria Lehtoaho, urut, Hannu-Pekka Heikkilä, sello, ja Hannu Lehtikangas, laulu. Ohjelman hinta on 10 euroa.

Lasten virsi -viikko on osa Hämeenkylän seurakunnan 30-vuotisjuhlallisuuksia.

Paperi- ja sanataidetta Kivistön konttikirkossa kirkon tontilla (Laavatie 2) on nähtävissä Tibu Borgsténin paperija sanataideteos Kiitollisuuden polku 28.3. asti. Teoksen tarkoituksena on kääntää hetkeksi ajatuksia kiitollisuuden teemaan.

Borgstén on kerännyt yhteistyökumppaneidensa kanssa paperiteokseen eri-ikäisten vantaalaisten ajatuksia siitä, mistä he ovat juuri nyt kiitollisia elämässään.

Isät ja lapset koolle Ilolan seurakuntatalolla (Soittajankuja 1) kokoontuu tiistaisin klo 17.30–19 kerho isille ja lapsille. Tervetulleita ovat lapset sylivauvoista alakouluikäisiin. Lapsille on tarjolla paljon vapaata leikkiä.

Isä ja lapsi -kerhossa tehdään erilaisia kädentöitä, liikutaan, pidetään muskaria ja askarrellaan. Sään salliessa ulkoillaan.

Kerhossa on mahdollisuus toisinaan myös grillaamiseen ja ripariveisujen laulamiseen. Kerran kuukaudessa on saunailta. Illan aikana voi jakaa kokemuksiaan samanlaisessa elämänvaiheessa olevien isien kanssa.

Seuraavan kerran Isä ja lapsi -kerho kokoontuu ti 24.2. klo 17.30.

Mirka Härkönen, Reetta Leppänen, Terje Kukk.

Pyhäkoulu su 15.2. klo 11.

Kerho isille ja lapsille ti 24.2. klo

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 Linnunpönttöjen kunnostusta to 19.2. klo 14. Kokoontuminen kappelin edessä. Talkoolaisille tarjolla mehua ja kahvia.

Virkistyspäivä Tikkurilan seura-

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 12.2., 19.2. ja 26.2. klo 18 viraston asiakastilassa, käynti A-rapun kautta.

Perhekerho pe 13.2. klo 9.30–11 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 14.2. ja 21.2. klo 15. Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Sansan medialähetyspiiri ma 16.2. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 24.2. klo 12 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako alkaa alaaulassa klo 11.30. Kirkon Ruokailua ei ole ti 17.2.

Lähetyksen päiväpiiri ti 17.2. ja 24.2. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Rukouspiiri ti 17.2. ja 24.2. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Aamurukouspiiri ke 18.2. ja 25.2. klo 7–8.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Hanna-piirin lähtö lenkille to 19.2. klo 9.30 Tikkurilan kirkon edestä, kahvit ja ohjelma klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 23.2. klo 13 nuorisotilassa. Vieraana pastori Heikki Leppä.

Perhekerho ti 24.2. klo 9.30–12 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tabletin, puhelimen tai internetin käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Taidehuutokauppa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Huutokaupattavat teokset ovat esillä Olotilassa ja Olotilan Facebook-sivuilla ke 4.3. saakka. Kirjallisia huutoja otetaan vastaan Olotilassa ja Olotilan Facebook-sivuilla.

Olotilan reilun kaupan ja luomun viikko 23.–27.2. Asiaa, tarinoita ja maistiaisia reilusta kaupasta ja luomusta. Viikon aikana voit jauhaa kahvisi reilun kaupan kahvinpavuista.

Kasvissosekeittolounas to 26.2. n. klo 12 alkaen. Hinta 3,50 e.

Aamukaurapuuro pe 27.2. n. klo 10 alkaen. Hinta 1,50 e.

Laulupiiri pe 13.2. klo 15.30. Iina Katila.

Paluumuuttajien piiri su 15.2. klo 15. Raamattu, pyhä kirjamme, pastori Heikki Leppä.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 17.2. klo 18.

Laulupiiri pe 20.2. klo 15.30. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.2. klo 18.

Satu Huttunen, Terje Kukk.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 12.2. ja 26.2. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Torstaitupaa ei ole to 19.2.

Naisten lenkkisauna to 12.2. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Perhepäivä ja Suomen Kuoro-opiston muskari pe 13.2. klo 9.30–14.

Naisten kuntojumppa pe 13.2. klo 18. Ohjaajana pastori Päivi Helén.

Vapaaehtoinen maksu Naisten Pankin hyväksi. Ota oma jumppa-alusta mukaan.

17.30.

kunnan vapaaehtoisille la 7.3. klo 10–14. Aiheesta ”Lähteellä Raamatun naisten kanssa” alustaa pastori Mirka Härkönen. Yhteistä pohdintaa nykyajan ja Raamatun ajan naisten haasteista ja elämästä. Lounas ja päiväkahvit sisältyvät ohjelmaan. Ilmoittautuminen ruoka-aineallergioineen 25.2. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 15.2. klo 10. Satu Huttunen, Toni Fagerholm, Samppa Laakso. Kirkkokahvit.

Messu su 22.2. klo 10. Jyrki Kaukanen, Maria Koukkari, Terje Kukk.

Kirkkokahvit.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 12.2. ja 26.2. klo 9.30–11.

Ylästön laskiaisrieha su 15.2. klo 10– 13. Pressankatti Miska klo 10.30 ja 12. Lisäksi Hertta Kirkonrotta, Mannerheimin lastensuojeluliiton seikkailurata, poniajelua ja askartelua.

Myynnissä laskiaispullia ja muuta pientä syötävää ja juotavaa. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Maksuvälineenä käteinen.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 13.2. ja 20.2. klo 18.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 16.2. klo 13.30.

Perhekerho ma 23.2. klo 9.30–11.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 25.2. klo 14. Vierailija Home Instead Seniorihoivasta kertoo yrityksen tarjoamista palveluista kotona asuville senioreille.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 24.2. klo 8–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Raamattupiiri ti 17.2. ja 24.2. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Raamattupiiri to 12.2. klo 18.

Perhekerho pe 13.2. klo 9.30–11.

Pyhäkoulu su 15.2. klo 11.

Rukouspiiri su 22.2. klo 18.30.

Lähetyspiiri to 26.2. klo 18.

Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma 23.2.

klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Runoilija, pastori Ritva NiemiRonkaisen aiheena on Rakkaudesta runoihin. Trubaduuri Tomi Pulkkinen esiintyy.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä ma 2.3. alkaen klo 13–15 Ukko-Pekan avoimessa päiväkodissa, Aniskuja 1. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Kokoonnumme kahdeksan kertaa 27.4. asti. Ryhmää vetävät pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Ilmoittautuminen 14.2. mennessä tuula.lapvetelainen@evl.fi.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

Ryhmä tarjoaa kertaluonteista, maksutonta apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja: paivi.makinen@ evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Johnny Koda Okkonen, Lenni Valo

Olavi Airas, Miro Markus Luoma, Lari Mikael Määttä, Lilia Inkeri Sorvari, Viola Amanda Rajamäki, Eetu Samuel Kyttä, Niilo Henrik Riihiranta, Tinja Sofiia Ropponen, Viia Minni-Maaria Österlund, Bruce Morgan Wilkinson, Lili Elsa Elina Juhanne, Erik Mikko Myllymäki, Lenni Petteri Koskela, Annabella Annemi Hämäläinen, Daniel Tapani Hautajoki, Eevi Leona Outinen, Noa Onni Albert Loppukaarre, Elsa Amanda Tuisku, Hilda Ilona Tuisku, Inna Amanda Kristina Kärkkäinen, Pihla Inari Saarela, Theo Georgios Kyparissakos, Lilja Anna Linnea Leppä, Marko Antero Koivumäki, Alvar Johannes Hamm, Benjamin Veikka Mikael Ytterström.

Avioliittoon kuulutettu Markku Jaakko Sakari Rankala ja Tuija Sirpa Maria Seppänen, Jouni Matias Holappa ja Kaisamaria Inari Paananen, Harri Juhani Vehmas ja Piia Maria Metsälä.

Hautaan siunattu Pirkko Tuohimaa 84 v, Erkki Eino Ensio Lehtimäki 81 v, Heimo Tapani Simolin 73 v, Marja-Terttu Sarkkinen 38 v, Aili Maria Virtanen 78 v, Sylvi Mirjami Luukkanen 78 v, Veikko Johannes Vaittinen 75 v, Toivo Lauri Lappalainen 72 v, Riitta Kyllikki Martikainen 69 v, Seija Anneli Sakala 64 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Martinristissä ei päivystystä 16.2. ja 23.2. ja 26.2. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho to 12.2. klo 13–14.30 takkahuone. Raimo Lampinen: Elämämme ihmeellinen palapeli.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Raamattu ja kuvataide -ryhmä la 14.2. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta.

Ystävänpäivän runomatinea la 14.2. klo 16. Omat runot -ryhmän runoja.

Musiikki: Ritva ja Meri Holma, urut ja huilu. Samalla avataan ryhmän ohjaajan Terttu Lemströmin taidenäyttely srk-salissa. Tarjoilua.

Messu su 15.2. klo 10. Mark Saba, Pirkko Järvinen, Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 16.2. klo 17.30–19.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Ei kokoonnu 17.2.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Tuhkamessu ke 18.2. klo 19. Mark Saba, Pirkko Järvinen, Kari Jerkku.

Perheraamis to 19.2. klo 10.30–11.45.

19

Seurakunnissa tapahtuu 12.2.–26.2.

Seniorikerho to 19.2. klo 13–14.30

takkahuone. Hannu Pöntinen: Kirkon herätysliikkeet ja lähetysjärjestöt.

Miesten piiri to 19.2. klo 18.30–20 takkahuone. Jouko Jääskeläinen: Laki ja evankeliumi yhteisöllisyyden luojina.

Messu su 22.2. klo 10. Sanansaattajien kirkkopyhä. Juha Auvinen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku.

Musiikkiavustajana Urpo Pakarinen.

Seniorikerho ti 24.2. klo 13.30–15 iso srk-sali. Marja-Leena Colerus: Yhteisvastuukeräys.

Israelpiiri ti 24.2. klo 18–19.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 25.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Parisuhdepäivystys ke 25.2. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

Laulupaja ke 25.2. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Laskiaisen virret ja laulut.

Raamattu-lähetysilta ke 25.2. klo 18–19.30 pieni srk-sali. Pastori Matti Viitanen opettaa Apostolien tekojen luvusta 15. Lähetysvieraana Tarja Ikäheimonen, musiikki: Urpo Pakarinen. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Messu su 15.2. klo 12. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Ahti Riihimäki, Antti Isopahkala, Ritva Holma. Rauhanyhdistyksen kuoro, joht. Janne Peltokorpi.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Rukouspiiri ti 18.2. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 18.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 18.2. klo 12.30–14.

Heli Ridanpää: Muistiluotsi.

Miesten saunailta ke 18.2. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seniorikerho ke 25.2. klo 12.30–14.

Kati Pyykkö: Yhteisvastuukeräys.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akatee-

misten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho to 12.2. klo 13–14.30.

Anna-Liisa Alavuotunki: Patikoiden Nasaretista Kapernaumiin.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Toivon tuulet su 15.2. klo 17. Puhujana Martti Issakainen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 18.2. klo 17.30 Olotila. Jerome K. Jerome: Kolme miestä veneessä.

Seniorikerho to 19.2. klo 13–14.30.

Raimo Lampinen: Elämämme ihmeellinen palapeli.

Naisten raamattupiiri ma 23.2. klo 18.30–20.

Lähetyspiiri ti 24.2. klo 18.30–20 srk-sali. Raili Seppälä: Dhimba-heimon Uusi testamentti.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 18.2. klo 10–11.30.

Raimo Lampinen: Elämämme ihmeellinen palapeli.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 18.2. klo 19–21.

Seniorikerho ke 25.2. klo 10–11.30.

Selviytymiskeinoni ja ilonaiheeni.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 17.2. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 23.2. klo 10.30.

Konttikirkko Kivistön kirkolla, Laavatie 2 Kiitollisuuden polku -näyttely. Taiteilija Tibu Borgsténin kokoama yhteisöllisesti rakennettu sanataideteos ja Borgsténin paperitaideteos.

Kastettu Elli Justiina Immonen, Masi Henrik Elemo, Eetu Simo Luka Puhakka, Aapo Samuel Hagberg, Jooa Ukko Antero Kero.

Hautaan siunattu Ilmari Lehtonen 95 v, Lennart Vilhelm Rikkonen 88 v, Niilo Jalmari Seppälä 86 v, Veikko Kalevi Savolainen 85 v, Aini Saara Aaltonen 84 v, Jouko Jaakko Olavi Tiainen 80 v, Rauha Helena Ikonen 69 v, Pirkko-Liisa Margareta Laine 68 v, Henry Juhani Korhonen.

själv. Vi träffas fyra gånger och delar tankar om livet och Gud. Du lär dig enkla självhjälpsmetoder för stressbehandling. Anmälan till anu.paavola@evl.fi eller tfn 050 544 2671.

Andra utrymmen ViAnda-kören övar ons 18.2. och ons 25.2. kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Dickursbykretsen samlas ons 18.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Allsång ons 25.2. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. G. Weckström, A. Ekberg.

Döpta Emelie Astrid Martina Rassa.

Döda Elsa Orvokki Eklöf 89 år, Johan Sven Valfrid Johansson 71 år.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 15.2. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 22.2. kl. 10. A. Paavola, I. Hokkanen.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets samlas to 26.2. kl. 13.

Missionskväll ons 25.2. kl. 18 i brasrummet. Tema: Bibel. K. Andersson.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 15.2. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets samlas ti 17.2. kl. 13.

Högmässa sö 22.2. kl. 12. A. Paavola, I. Hokkanen.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Vanda västra diakoniförenings årsmöte sö 15.2. kl. 11.15.

Ungdomskväll ons 25.2. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 23.2. kl. 9.30–12.

Mindfulness – med kristen krydda fre 27.2., 6.3., 13.3. och 20.3. kl. 17– 18.30. Kom med du som är stressad, trött eller bara vill ta hand om dig

VAMMAISTYÖ

Näkövammaisille Näkö menee – mitä jää? Vertaiskurssi hiljattain näkönsä menettäneille torstaisin 12.3.–3.9. Espoon seurakuntayhtymässä, Kirkkokatu 1, Espoo. Kahdeksan kokoontumiskertaa. Jokaisella kerralla on oma aihe ja vierailijoita mm. silmäklinikalta ja näkövammaisten keskusliitosta.

Ohjaajina toimivat Tarja Huttunen ja Maarit Hedman. Ilmoittautumiset Tarjalle 27.2. mennessä, p. 040 734 7715.

Retkipäivä su 1.3. klo 10–16 Hvittorpin kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Ohjelmassa messu, lounas, tietokilpailu, ulkoilua ja kahvit.

Hinta 20 euroa. Ilmoittautumiset 12.2. mennessä Terhi Suonsivulle ti ja to klo 9–11. p. 09 830 6278 tai p.

050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl. fi. Tilausbussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9 ja Myyrmäen kirkon parkkipaikalta klo 9.15 ja palaa takaisin Vantaalle noin klo 16.30.

Käsityökerho ma 16.2. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Koruja helmistä ja metallilangasta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Näkövammaisten ilta to 26.2. klo 17.30–19.30 Korson kirkon seurakuntasalissa. Minna Ågren Näkövammaisten Keskusliitosta kertoo ajankohtaisista sosiaaliturva-asioista ja Terhi Suonsivu Vantaan seurakunnan tulevista tapahtumista. Tule kuuntelemaan ja kyselemään ajankohtaisista asioista. Ilmoittautumiset viimeistään 23.2. Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610 tai pentti. paju@gmail.com tai p. 0400 852 158.

13.2. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lastenhoito ja lapsille pyhäkoulu.

Viittomakielinen juhlamessu su 15.2. klo 14 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin Kuurojen Yhdistys täyttää 120 vuotta ja kuurojen seurakuntaneuvosto 90 vuotta. Kirkkokahvit kryptassa.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 17.2. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 aA, käynti Vehkapolulta.

PERHENEUVONTA Tunnekeskeinen parisuhdekurssi ti

3.3. klo 16.30–19.30, la 21.3. klo 10– 16, ti 31.3. klo 16.30–18.30, la 18.4. klo 10–16 ja ti 28.4. klo 16.30–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa, Unikkotie 5 aA. Ohjaajina toimivat perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Kurssille hakeutuvat parit haastatellaan.

Kurssi on ennaltaehkäisevä, eikä sovellu pareille, joilla on akuutti kriisi tai isoja, ratkaisemattomia ongelmia parisuhteessaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.2. mennessä riitta.tapionsalo@evl.fi tai perheasiain neuvottelukeskuksen toimisto p.

09 830 6330.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Olotilan tapahtumat löytyvät Tik-

kurilan seurakunnan rivi-ilmoituksista kohdasta Olotila.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

voima messu a sta sunnu ntaisi n

Viittomakielisille

Viittomakielinen perhekerho pe

Vartin retriitti

Laskiaisesta alkaa matka kohti pääsiäistä. Kuljemme Jumalan rakkauden tietä. Näemme tien päässä ristin ja kuoleman, mutta myös Jeesuksen ylösnousemuksen.

Jeesus kulki kohti Jerusalemia ja pääsiäistä opetuslastensa kanssa. He valmistautuivat juutalaiseen pääsiäiseen, eli juhlimaan vapautumista Egyptin orjuudesta. He toivoivat voittoa Roomasta, toisesta maallisesta alistajasta. He odottivat Jeesuksen kuninkuutta tässä ajassa. He eivät ymmärtäneet matkaa, jolle lähtivät, ennen kuin se oli kuljettu.

Jeesus näki ristin, kuoleman ja ylösnousemuksen. Hänellä oli tehtävä, jota ei voinut jakaa. Hän saattoi kertoa tehtävästään, mutta kuulija ei ymmärtänyt. Kuulija ei ymmärtänyt, mistä Jeesuksen tehtävässä oli kysymys, ei sen tärkeyttä eikä ainutlaatuisuutta. Ja miten olisi voinutkaan ym-

märtää, sillä siitä tehtävästä ei voinut oikeasti keskustella kenenkään kanssa.

Me kuljemme kohti pääsiäistä. Tiedämme Uuden testamentin kertomukset siitä: sen kulku on meille selvä. Mutta entä se toinen matka, matka omaan sisimpään?

Pääsiäiseen valmistautuminen on siivousta omassa itsessä. Siivous on aina sekä mahdollisuus että uhka. Voi löytää kadottamaani arvokasta. Mutta voi myös löytää asioita, jotka olisi halunnut unohtaa.

Jumalan armon varassa saamme jatkaa omaa taivaltamme. Saamme luottaa siihen, että hän antaa anteeksi uskomme heikkouden. Hän antaa anteeksi unohtamamme aarteet. Hän antaa anteeksi syntisyytemme. Kuljemme kohti ylösnousemuksen suurta pääsiäistä.

Heikki Leppä

Lotta Numminen

Matkalla kohti pääsiäistä

20 Hammashoitoa

VUOKRATAAN UUSIA PALVELUASUNTOJA

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

OULUNKYLÄNPUISTO

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Vuokrata halutaan

Sinikka Laikkola

Oulunkylänpuisto tarjoaa sinulle tai läheisellesi kodinomaisuutta ja elämänlaatua, palveluita ja turvallisuutta. Vuokrattavat asunnot ovat kauniita ja valoisia 25-77 neliön kokoisia uusia asuntoja aktiivisenioreille.

Arjen laatua lisäävät talon omat saunat, uima-allas, ravintola, kahvila ja viihtyisät harrastetilat. Laadukkaiden asumis-, siivous- ja ateriapalveluiden lisäksi talon harrastus- ja kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista.

Oulunkylänpuisto sijaitsee luonnonkauniilla paikalla osoitteessa Myrskyläntie 18, 00650 Helsinki.

Talo on erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin keskustasta.

Rakennus valmistuu kesällä 2015 Lisätietoja

Christian Enestam puh. 09 424132 73

Kohteen rakennuttaja: Minerva kiinteistöpääomarahastot www.minerva.fi · Bulevardi 7 · 00120 Helsinki

Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso

4

Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Ostetaan KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Vuokralle tarjotaan Kt asunto 56,5 m² vuokrattavana 2h, sauna, khh, Kivivuorentie 10 950 euroa/kk Puh: 040 563 7511

LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN Moli

Varmoja, hyvin istuvia ja hajua neutraloivia.

Naisille ja miehille.

Tilaisuuksia

Pyydä ILMAINEN näyte

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 15.2. klo 19.00 Alppilan kirkko, Helsinki Su 22.2. klo 19.00 Roihuvuoren kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Valoa kohti Musiikissa: Heidi Tuikkanen, Hillel Tokazier, Tapani Koski

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

www.vantaanlauri.fi | www.vantaanseurakunnat.fi

21

Vantaa Kuva Min na

n Laur

i 2 • Ar

mon as

Elo

ialla •

29.1.20

15 • ww

w.vant aa

nlauri.

fi

Telinejakelu

Vanta taan par a on empi

mainet

5

Antti H eik lähiö on ki Pesoselle luontain en ympäris tö 6

Suurell

a sydäm ellä -s vapaaeh ivusto vie toistyöh ön

• Hakunilan kirjasto, aula, Kimokuja 5

8

• K-Market Hämeenkylä, Ainontie 1 • K-Citymarket Vantaa Koivukylä, Ojalehdonkuja 1 • Lumon kirjasto, aula, Urpiaisentie 14 Yhteisv as tuotol tuukeräyksen lisää tu la rakennetaa n rvallisia kouluja.

• Myyrmäki-talo, Myyrmäki • Vantaa-info, Dixi, Tikkurila

Haitin lapset kouluu n

Yhteisku

Lehteä on jaossa myös Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Länsimäen, Myyrmäen ja Rekolan kirkoissa sekä Tikkurilan kirkkoherranvirastossa.

ntaa ei

Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena seurakuntien jäsenta­louksiin. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi. Lehden voi tilata myös maksullisena hintaan 30 e/vuosikerta.

rakenn

eta vain

opettele

malla h

äviämis

10

tä – Mik

ko Salm

i

17

www.vantaanlauri.fi

#PLAYOFFS ARE HERE

WE WANT

IT

ALL

Näitä matseja olemme odottaneet. Pudotuspelien ensimmäinen kierros Hartwall Arenalla pe 27.2. & la 28.2. Vain voittaja jatkaa.

PLAYOFFS-LIPUT MYYNNISSÄ 16.2.

ISSN 1799-9022. www.vantaanlauri.fi, www.facebook.com/vantaanlauri, Twitter: @VantaanLauri JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284.

ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä, kts. www.vantaanlauri.fi. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

22

Aikamerkki

Helluntailaispojan kasvutarina Heini Lehväslaiho

Asser Korhonen: Saarnaajan poika. Teos 2014.

Asser Korhosen Saarnaajan poika on 1960-luvun Järvenpäähän sijoittuva nuoren miehen kasvutarina. Se on harvinaista herkkua: ei vain vahva kuvaus omaa elämäänsä etsivästä pojasta vaan myös mielenkiintoinen sisäpiirikurkistus 60-luvun helluntailaisuuteen.

Köyhässä seurakunnassa kaivataan suurempaa Hengen kosketusta, mutta saarnaaja jatkaa niin kuin on tottunut. Poikansa hän siunaa tarvittaessa remmillä.

Poikaa houkuttaa vapaus, mutta myös pääkaupungista vaikutteita saanut tyttö. Kesätyö tuo kaivattua omaa rahaa ja itsetuntoa. Korhonen kuvaa taitavasti ja hellyttävästi tottelemaan oppinutta poikaa, moraalia vahtivaa äitiä ja niitä pieniä omia polkuja, joita pojalla on.

Nyt lehtipisteissä.

Marja Kuparinen

Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Vanhan naisen kiukku

www.askellehti.fi 17 Veikko Somerpuro

17

Jäsen 360°

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jäsen 360°

Jaakko Tapaninen Toimitusjohtaja

www.kotimaa.fi

Juha Seppälä: Matka aurinkoon. WSOY 2014.

Jäsen 360°

17 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 17

puh. 020 754 2230

© Kotimaa 2013

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

gsm 040 508 0062 Jaakko Tapaninen

Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Jäsen 360°

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Toimitusjohtaja jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh.

020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

Asser Korhosen romaanissa saarnaajan pojan pitää olla mallina muille.

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

Seurat

Juha Seppälän romaanin päähenkilö Irma on vanha, juopotteleva kirjallisuuden professori, jonka edesmennyt mies oli alemmuudentuntoinen apulaistalouspäällikkö. Muistelmiaan suunnitteleva Irma ei peittele inhon tunteitaan tätä kohtaan.

Kotimaa

HERÄNNÄISSEURAT

Visuaalinen ilme

Visuaalinen ilme

Kotimaa

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Tuotesovellukset tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta

Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin maailmasta.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Kotimaa

Kotimaa

Su 15.2. laskiaissunnuntaina klo 10 Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Visuaalinen ilme Herättäjän kirkkopyhä KallionTuotesovellukset kirSeurat 15.2. klo 13.30 kossa. SaarnaVeli-Matti Hynninen.

Vertaukset palvelijoista Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin Visuaalinen ilme Kahvi ja seurat Kappelisalissa.

Värikkyys kertoo moniäänisestäja arvoisesta Marttitunnelma.

Huhtinen, Raimo Vanninen Tuotesovellukset maailmasta.

Su 15.2. klo 16 Seuratuvalla Salomonkatu 17 D, Helsinki.

Herännäisnuorten kuoro.

Su 15.2. klo 18 Vanhankirkon Palveluja tarjotaan salissa Järvenpäässä.

Su 15.2 klo 15 Ulla-Maija ja Juha Turjalla Fredrikintie 9, Loviisa.

Su 15.2. klo 18 Rajamäen srksalissa.

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Pe 20.2. klo 19 Kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Viikki.

Su 22.2. klo 17 seurat ja paikallisosaston vuosikokous Tikkurilan J. Vähäkangas p. 040 411 4370 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kautta.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Su 22.2. klo 15 SiioninvirsiYstävällistä ja nopeaa palvelua!

Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen seurat, Mummon Kammari, Autamme Sinua mm. tietokoneen, Helenenkatu 34, Hyvinkää. kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä digiboksin ja kännykän käytössä tai Ti 24.2. klo 12.30 Lähetyspiiri asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, Seuratuvalla Salomonkatu 17 D ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 Helsinki.

Jukka Vasarainen 050 5470101 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenKe 25.2. klo 19 Körttikodin seurat.

Ratakatu 1.

Ammattimetsuri suorittaa pihaLVIS, huolto, korjaus, säätö, puiden kaatoja. Vakuutukset remontit ja ilmastointipuhdistukset. kunnossa. P. 044 306 3497 JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Juha Seppälä kirjoittaa suorasukaisesti epäonnistuneista avioliitoista.

Tytärkin epäonnistuu omassa liitossaan. Lapsenlapsi kärsii.

Perhe on nippu erillisiä ihmisiä, joita kaikkia vaivaavat moraaliset ongelmat.

Vaikka kirjan henki on kolea ja pessimistisviritteinen, se ei ole toivoton. Energinen pohdinta imaisee mukaansa. Taustavalona hehkuu kysymys Jumalan ja toivon tarpeellisuudesta. Rukoilevalle, kertomisen asiantuntijalle Irmalle Jumala on tarina: ”ja kaikki surut voidaan kestää jos ne voidaan liittää osaksi tarinaa”.

Kristina Svensson

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Hyvinvointi- ja kauneushoitola LUMINELLA Myyrmäentie 4, (uimahallin ovia vastapäätä) Puh. 050 4944 652

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

www.aratto.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi. p. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Kirkon arvoilta 26.2. klo 18

Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Terveydenhoitoa

Christinan laadukas AMT JALKAHOITO (60 €, sis.alv.)

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

Vapaita paikkoja täydentyvässä ryhmäanalyyttisessa psykoterapiaryhmässä Katajanokalla.

Tiedustelut ryhmäanalyytikko, psykoterapeutti Taru Kaivola, taru.kaivola@saunalahti.fi tai 050 360 2077.

Tervetuloa mukaan paikan päälle tai netissä!

¤

SUOMEN EV.LUT. KIRKKO

23

Aikamerkki

Apupappi, tuore kirkkoherra Albin ja diakoniatyöntekijä matkalla taivaaseen.

Pappi tv-sarjassa Pappi on kiinnostava mutta riskialtis televisiosarjan hahmo.

Nuori ja innokas Albin

Rikoksia tutkiva Matteo

Vimmatusti hyvää tahtova Lilli

Pari viikkoa sitten alkanut ruotsalainen komedia Matkalla taivaaseen kertoo puoli vuotta Afrikassa viettäneestä papista, joka palaa intoa pursuten kotimaahan. Työkenttänä on pieni skoonelainen seurakunta.

Kirkon tehtävä on muuttaa maailmaa, tuumii innokas Albin Carlsson (Johan Glans). Vastavoimia riittää: uudistuksiin nihkeästi suostuva seurakuntaneuvoston puheenjohtaja ja ennen muuta kirkkoherran virkaa vaille jäänyt apupappi Jan Samuelsson. Ensimmäisen jakson perusteella Albin tuntuu lahjakkaasti myös ihan itse hankkivan itselleen ongelmia. Mutta ehkä hän vielä tasaantuu.

Isä Matteon tutkimuksista tehdään Italiassa jo kymmenettä tuotantokautta. Meillä sarjaa esitettiin viimeksi kesällä 2014. Terence Hillin esittämä katolinen pappi isä Matteo johtaa laumaansa Umbrian vuorilla lempeästi ja napakasti. Siinä sivussa hän selvittää seurakuntalaisten tekemiä rikoksia.

Pappina hän pääsee lähelle ihmisiä ja saa nämä tunnustamaan tekonsa ja ottamaan vastuun elämästään.

Isä Matteo ei tuomitse, vaan välittää Jumalan ja kirkon armahdusta silloinkin, kun lainkoura jo tarttuu erehtyneeseen. Italian opiskelijoille sarja on oikea herkkupala.

Pieni pala Jumalaa valmistui vuonna 1999. Siinä Marjaana Maijalan esittämä nuori naispappi Lilli Koponen työskenteli Itä-Helsingissä, jossa työttömyyttä, väkivaltaa ja huumeita riitti. Sarja käsitteli myös nuoren papin uupumista. Sellainen seuraa helposti, jos haluaa vimmatusti auttaa ihmisiä mutta ei saa tukea seurakunnaltaan.

Lillin rakkaustarina Rudolfin (Kari Väänänen) kanssa ei myöskään ollut helppo, sillä nainen teki ja tahtoi hyvää, mutta mies sai aikaan lähinnä vain pahaa. Siinä kuviossa kasvaakseen tarvittiin Lapinlahden sairaalaakin.

Monikulttuurisen seura­kunnan Adam

Suklaaholisti Geraldine

Hurmuri perhepappi Ralph

Mainiolle brittisarjalle Panta kaulassa sanottiin juuri hyvästit. Loppu oli kuin Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen -maalauksesta: suurkaupungin ristiriitojen raastamat ja kovan elämän koettelemat ihmiset kohtaavat sopuisasti kirkon pitkässä pöydässä joulukalkkunan äärellä.

Maaseudun rauhaan tottunut Adam Smallbone (Tom Hollander) ei päässyt helpolla, sillä monikulttuurinen seurakunta järjesti hänelle lukuisia yllätyksiä eikä Alex-vaimonkaan kanssa aina mennyt hyvin. Sarja käsitteli tyylikkäästi myös kirkollisen uran ja seksuaalivähemmistöön kuulumisen ongelmia.

Dibleyn kirkkoherra -sarjaa esitettiin 1994–2007. Sen päähenkilön rooli kirjoitettiin suoraan näyttelijä Dawn Frenchille ja tapahtumat sijoitettiin fiktiiviseen Dibleyn kylään. Suositun sarjan neuvonantajana toimi Joy Carroll, joka oli maan ensimmäisiä naispappeja.

Kirkkoherra Geraldine Granger oli rehevä nainen ja armoton suklaaholisti, joka piilotteli aarteitaan jopa ontoissa Raamatuissa. Asenteita tuuletettiin puolin ja toisin. Huumoria ei puuttunut myöskään sarjan lopusta, jossa Geraldine joutui sonnustautumaan omia häitään varten pyjamaan.

Äskettäin kuolleen kirjailija Colleen McCulloughin romaaniin perustuva sarja Okalinnut valmistui 1983 ja voitti kuusi Emmy-palkintoa. Se seurasi Australiaan asettuneen irlantilaisen Clearyn perheen elämää ja erityisesti Meggie-tyttären (Rachel Ward) sit­ keää rakkautta perhepappi isä Ralph de Bricassartiin (Richard Chamberlain).

Naimattomuuteen sitoutunut pappi puolestaan tasapainoili nousujohteisen kirkollisen uran ja Meggien suuntautuvan lihallisen kaipauksen välillä.

Marja Kuparinen

Matkalla taivaaseen ti 17.2. klo 21.30 Yle Fem.

24

Aikamerkki Lotta Numminen

sio u ov thie k rk o Ki smo

Päivitä parisuhdetaitosi Perheneuvoja Paula Ruotsalainen on tullut Vantaan Laurin lukijoille tutuksi parisuhteeseen ja rakkauteen liittyvistä videovinkeistään.

Paulan parisuhdevinkit -sarjassa on kahden vuoden aikana ilmestynyt 30 videota. Videoilla pohditaan muun muassa, mistä tunnistaa rakkauden, mistä johtuu haluttomuus ja mistä koostuu hyvä parisuhde. Paula antaa vinkkejä myös rakentavaan riitelyyn ja vastaa kysymykseen, milloin parisuhde on vaarallinen.

Videosarja saa jatkoa 14.2.

vietettävän ystävänpäivän innoittamana. Nyt puhutaan romantiikasta: mitä se on ja voiko romanttiseksi opetella? Katso Paulan vastaukset osoitteessa vantaanlauri.fi/ paulanparisuhdevinkit.

Paula auttaa jälleen.

Lumivyöry paljastaa ihmisen tosi luonnon.

Tuhkakeskiviikon smoothie vie paastoon Tuhkakeskiviikkona voi messussa saada tuhkalla piirretyn ristinmerkin otsaansa katumuksen merkiksi. Nyt tuhkaa löytyy myös paastoon saattelevasta violetista mustikkasmoothiesta.

Reseptissä tuhka on peräisin koivuntuhkauutteesta, jota saa luontaistuotekaupoista. Uutetta käytetään kuuriluontoisesti tasapainottamaan kehon happo-emästasapainoa.

Koivuntuhka on jo pitkään tunnettu Suomessa kansanlääkkeenä. Myös Mikael Agricola mainitsee vuonna 1544 ilmestyneessä Rucouskiriassaan esimerkiksi maksan pitävän tuhkasta.

Mustikkasmoothie aloittaa kristillisten juhlapäivien smoothie-sarjan, seuraava resepti julkaistaan pitkäperjantaiksi.

Violetti mustikkasmoothie

Sankareita melkein jokainen

(2 annosta) 3 dl pakastemustikoita 1 banaani 2 dl mustikkamehua 2 rkl koivuntuhkauutetta 1 rkl juoksevaa hunajaa Sulata mustikat. Kuori ja paloittele banaani. Sekoita koivuntuhkauute mustikkamehuun. Sekoita smoothie tehosekoittimessa ja makeuta hunajalla. Uute ei paljon vaikuta smoothien makuun, joten halutessasi voit jättää sen pois.

Lotta Numminen

NÄIN KOIVUNTUHKAUUTTEEN väitetään vaikuttavan terveyteen: auttaa muun muassa närästykseen, liikahappoisuuteen, ihottumaan, reumaan ja kihtiin.

Mitä tapahtuu, kun perheloma ei menekään suunnitelmien mukaan. Lumivyöry hotellin terassille saa perheenisässä aikaan alkukantaisen pakoreaktion, kun taas äiti jää suojelemaan lapsiaan. Seurauksena on aviokriisi.

Kukin katsoja pohtii ruotsalaisen Ruben Östlundin Turisti-elokuva tilannetta omista lähtökohdistaan: Onko perheenisän pakoreaktio pelkuruutta? Mitä merkitsevät it-

sesuojelu- ja lajinsäilytysvaisto? Onko parisuhde pelkkää valtataistelua? Miksi oma heikkou­tensa on niin vaikeaa myöntää? Östlund näyttää taitavasti ironisoiden, miten länsimainen turvallisuushakuinen ihminen lakoaa, kun hän menettää hallinnan tunteen. Heti laskettelukeskuksen ulkopuolella piileksii uhkaavaa luonto, mutta paljon lähempänä lymyää oma alitajunta.

Hannu Kylkisalo

3 x Raamattu graafikon käsittelyssä The Minimum Bible

Vaeltaen viisaammaksi Wild – Villi vaellus. Ohjaus ­Jean-Marc Vallée. Pääosassa Reese Witherspoon.

Rinkka on painava, kengät liian pienet ja kohdattujen ihmisten aikeista ei voi aina tietää. JeanMarc Valléen elokuvassa Wild katsoja joutuu jakamaan vaeltajanaisen pelot ja ponnistelut, mutta myös selviytymisen tunteen sekä saavutetun kauneuden ja rauhan.

Cheryl Strayedin päiväkirjaan perustuvassa elokuvassa päähenkilön elämä ja avioliitto ovat menneet raiteiltaan. Isä on ollut väkivaltainen alkoholisti, mutta myös elämän tuki ja turva. Äiti on kuollut keski-ikäisenä sairauteen.

Irrallisuuden tunne päihteineen ja levottomine miessuhteineen tuovat mukanaan lopullisen niitin, avioeron. Viimeinen oljenkorsi on lähteä vaeltamaan Meksikon rajalta Kanadan rajalle, kohti todellista itseä.

Tämä vaeltaja kantaa mukanaan koko elämäänsä.

Pastori ja graafinen suunnittelija Joseph Novak on tehnyt minimalistisen kuvan Raamatun jokaisesta kirjasta. 66 pelkistettyä kuvaa kertoo Raamatun teemoista ja teksteistä. Kuvailmaisullaan Novak haluaa kannustaa ihmisiä tekemään syvällisiä ja monipuolisia tulkintoja Raamatusta. Kuvista tehdyt julisteet ja postikortit ovat myynnissä projektin nimeä kantavalla verkkosivustolla.

Story of God

Reese Witherspoon tekee hienon roolin elämänsä suuntaa etsivänä Cherylinä. Kuukausia kestävän vaelluksen aikana avautuu solmuja ja lukkoja.

Katsojalle elokuva on puhdistava kokemus, sillä siihen on helppoa sijoittaa omaa elämäänsä ja omia kokemuksiaan.

Onneksi elokuva ei sorru yli-

kauniiseen viihteellisyyteen, vaan siinä säilyy tasapaino keskeneräisen ihmisen ja kivikkoisten polkujen välillä. Kun turha krääsä karsitaan ympäriltä, ihmiset ovat aika samanlaisia ja jäljelle jäävät vain ne asiat joilla on oikeasti merkitystä.

Hannu Kylkisalo

Vincent Lee, amerikkalainen itseoppinut graafinen suunnittelija, aloitti Raamatun visualisoinnin vuosi sitten. Nyt valmiina on 84 kuvitusta sekä Vanhasta että Uudesta testamentista. Leen kuvissa esiintyvät Raamatun tapahtumat, paikat ja henkilöt. Tekijän mukaan kuvissa käytetyt värit ilmentävät tunnetiloja toivosta epätoivoon.

Biblical Dubaissa asuva graafikko Jithin Babu käänsi viisi Raamatun tapahtumaa ja sisältöä väreiksi ja muodoiksi. Kuvituksen keskeisenä tekijänä on Jeesus. Vapahtajan Babu kuvaa oranssina ympyränä tai kolmiona. Osassa kuvista on selittävä teksti mukana.

Krista Susi