Lauri 2015 nro 22 (17.12)

Vantaan Lauri 22 • Armon asialla • 17.12.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Reetta Meriläinen toivoo sovintoa Suomeen 6

Seuraava lehti ilmestyy

14.1.

Margareth Walkamon toinen joulu leskenä 8 Paola Suhosen joulupaperi 24

Rauhoitu jouluun Lupauksen pitäminen kaverille on nuorille pyhää – Juha Siltala

10

2 Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri työskentelee parhaillaan Costa Blancan alueella Espanjassa.

Pääkirjoitus Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Älkää pelätkö Jos syksyn ilmapiiriä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, sana olisi pelko. Vielä hetki sitten monet asiat tuntuivat kehittyvän parempaan suuntaan, mutta nyt tilanne näyttää synkemmältä.

Pelkoja on monenlaisia. Taloustilanne ei näytä hyvältä, säästöt uhkaavat hyvinvointivaltiota ja ihmisten omaa kukkaroa. Työttömät, eläkeläiset, sairaat ja pienituloiset miettivät, miten he selviävät, jos vyötä pitää yhä kiristää. Leipäjonoissa riittää väkeä entuudestaankin.

Terrorismi lietsoo pelkoa ja pakottaa tiivistämään rajoja. Uusi kylmä sota on tehnyt paluun suurvaltapolitiikkaan. Eurooppaan ja myös kaukaiseen Suomeen on tullut valtavasti turvapaikanhakijoita, osa henkensä edestä sotaa ja terroria paeten, osa ankeista oloista paremman elämän toivossa.

Monia heistä pelottaa. Monia täällä taas näyttää pelottavan heidän tulonsa, uusi, outo ja tuntematon, erilainen kulttuuri, erilaiset tavat. Missä on paljon pelkoa, siellä on vastakkainasettelua, jossa toisinajattelevia ei kuunnella. Ystävyyssuhteitakin katkeaa.

Tässä tilanteessa kaksi sanaa tutussa jouluevankeliumissa tuntuvat erityisen ajankohtaisilta: älkää pelätkö. On toki inhimillistä pelätä ja usein on hyväkin pelätä, sillä pelko voi suojata meitä vaaralta. Jos pelko alkaa hallita mieliä ja sielua, jotakin on kuitenkin pahasti pielessä. Pelon ilmapiirissä sulkeudumme ja kovetamme sydämemme lähimmäisiltämme.

Enkelien kertoma ilosanoma Vapahtajan syntymästä on suunnattu meille, joilta pelko usein peittää toivon. Enkelit aloittivat viestinsä sanoilla ”älkää pelätkö”. Tuo sama kehotus esiintyy Raamatussa tiettävästi 365 kertaa. Vuoden jokaisena päivänä meitä kehotetaan olemaan pelkäämättä, sillä Jumala on kanssamme. Meitä rohkaistaan jakamaan toisillemme toivoa, eikä lietsomaan pelkoa. Joulun sanoma on sanoma rakkaudesta, joka on pelkoa suurempi voima.

Valomerkissä tällä viikolla

Mitä olikaan synti? Kuka oli Jeesuksen isä?

Valomerkin Kerettiläistesti kertoo, kuinka hyvin tunnet kirkon opin.

Joulustressiä pukkaa, eikä aika tunnu riittävän.

Valomerkki otti selvää, mitkä jouluvalmistelut voi ulkoistaa ja istua itse vaan mukavasti sohvalla.

Kirkko yhdistää suomalaiset maailmalla Kaksi kanttoria Vantaalta palvelee suomalaisia etelän lämmössä.

Jos menet matkalle viikoksi ja kaikki menee hyvin, kirkko ei ehkä käy mielessä, mutta jos viivyt kaksi viikkoa, alat miettiä, kuka olet tai mihin uskot. Näin summaa ulkosuomalaistyön merkitystä kirkon turistityön koordinaattori Bror Träskbacka Kirkkohallituksesta.

Suomalaiset tekivät viime vuonna 3,6 miljoonaa yli neljän vuorokauden vapaa-ajan matkaa ulkomaille. Sen lisäksi ulkomailla asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, jonka juuret ovat Suomessa. Suomen luterilaisella kirkolla ja sen yhteistyökirkoilla on 160 työntekijää 37 maassa.

Laajinta työ on Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, jonne on lähtenyt paljon siirtolaisia. Kirkko palvelee myös monissa suosituissa lomakohteissa kuten Kreikassa, Thaimaassa ja Turkissa.

Seurakuntaelämän keskus on ulkomaillakin messu, mutta monenlaista muutakin toimintaa on.

Yhteistyötä tehdään paikallisten kirkkojen kanssa. Messut voidaan pitää monenlaisissa paikoissa, myös katolisen kirkon tiloissa.

– Kävin hiljattain Teneriffalla ja Gran Canarialla. Siellä jumalanpalveluksessa oli keskimäärin 115 ihmistä, Träskbacka kertoo.

Hakijoita kirkon ulkosuomalaistyöhön on paljon.

– Vain noin viidennes tulee valituksi, Träskbacka sanoo.

Myös kaksi Vantaan seurakuntien kanttoria on parhaillaan virkavapaalla ja työssä maailmalla.

Sinikka Honkanen Vantaankoskelta on turistikanttorina Gran Canarialla, Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri Costa Blancan seurakunnassa Torreviejassa.

Paukkerin perheineen vei Espanjaan halu oppia uutta.

– Työhön kuuluu samantyyppisiä asioita kuin Suomessa. Selvä ero on kuitenkin se, että seurakunnalla ei ole erillistä toimintamäärärahaa, vaan jokainen euro on hankittava. Kanttorin tehtävänä on organisoida konserttitoiminta niin, että jokaisesta konsertista tulee tuottava.

Costa Blancan seurakunnassa on työssä vain pappi ja kanttori.

– Palkattujen työntekijöiden lisäksi on suuri, erittäin sitoutunut vapaaehtoisten joukko. He hoitavat esimerkiksi kahvila- ja lounastoimintaa, virastotöitä ja kiinteistön hoitoa.

Niukoista resursseista huolimatta Paukkeri kokee, että työ on erittäin palkitsevaa.

– Espanjassa suomalaiset käyvät aktiivisesti seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Johtamassani kirkkokuorossakin on

kirjoilla 57 laulajaa. Kaikki eivät tosin ole paikalla samaan aikaan.

Sinikka Honkanen innostui työpestistä Kanarialla tutustuttuaan Gran Canarian seurakuntaneuvoston jäseneen pyhiinvaellusreitillä Santiago de Compostelaan.

– Samaa työtä olen tehnyt täällä kuin Vantaankoskellakin. Messut ovat torstaisin ja perjantaisin.

Ne päättyvät aina säestyksettömään virteen Maa on niin kaunis.

Koska ihmisiä tulee ja menee, välillä saan yllätysavustajia messuihin. Toimituksista olen soittanut kolmet häät ja yhdet hautajaiset.

Gran Canarialla on kaksi pappia, toinen Las Palmasissa, toinen Playa del Inglésissä.

– Arki on arkea täälläkin, mutta voin myös pulahtaa mereen tai mitata kuntoa vaellusryhmän mukana vuorilla. Olen ilokseni huomannut, että suomalaisten puheja laululeuat ovat löystyneet täällä lämmössä, Honkanen kertoo.

Joulukuu on kiireinen etelässäkin. Sinikka Honkanen soittaa seitsemät kauneimmat joululaulut, joista yhdet Lanzarotella.

Costa Blancalla kiirehuippu ajoittui itsenäisyyspäivään.

– Itsenäisyysjuhlassa oli 400– 500 suomalaista ja juhlaa valmisteltiin pitkin syksyä. Myös kauneimmat joululaulut kokoavat suomalaiset. Käyn laulattamassa niitä myös Madridin suomalaisyhteisössä, Paukkeri sanoo.

Hanna Antila

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Hyväsydämisyyden puolesta Paola Suhonen, suunnittelija: ”Ajan ilmiö tuntuu olevan se, että pitää olla sarkastinen, kriittinen ja synkkä ollakseen cool. Tämä näkyy erityisesti tietyissä medioissa – aivan kuin ei voisi olla tiedostava olematta näsäviisas! Muotimaailmaankin liitetään usein kovuus ja pinnallisuus. Yritin joskus olla kovempi kuin olenkaan, mutta ei se ole minun juttuni.

Vastakohdat kiehtovat minua ja aloin miettiä, voisinko luoda jotakin, joka ei ole tämän ajan juttu. Syntyi Heart of Gold -mallistoni, joka on kannanotto hyvyyden ja kultaisen sydämen puolesta, kuten nimikin jo kertoo. Rakastan vanhoja käsitöitä. Lankasydän-printti syntyi niin, että naulasin naulat sydämen muotoon, laitoin langan siihen ja kuvasin sen.

Olen jouluihminen. Perinteinen joulu on minulle tosi rakas. Olen viettänyt kaksi joulua New Yorkissa, muuten olen ollut lapsuudenperheen kanssa. Ystäville annan jonkin verran lahjaksi Ivana Helsingin tuotteita, lähipiirille olen ommellut paljon itse. Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta lähteä joulua pakoon.”

Hanna Antila

Paola Suhosen suunnittelema Lankasydän-printti koristaa tämän Vantaan Laurin takakantta, jota voi käyttää myös lahjapaperina.

4 Lotta Numminen

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Kotimaa Oy ilmoitusmarkkinointi toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 1.12. kansainvälisen vastuun määrärahasta. Kirkon Ulkomaanavulle myönnettiin yksimielisesti 64 544 euroa ja Suomen Merimieskirkolle 15 840 euroa. Lähetysjärjestöjen yhteensä 259 175 euron tuesta äänestettiin. Äänin 32–14 päätettiin avustaa kaikkia kuutta kirkon suomenkielistä lähetysjärjestöä suhteessa niiden Vantaalta saamaan vapaaehtoiseen kannatukseen.

Vantaalle tarvitaan lisää hautapaikkoja

NELJÄ UUTTA ESTEETÖNTÄ YKSITASOISTA

RIVITALOKOTIA PAKILAAN!

[

Esittely ja myynti:

Eira Luukkanen p. 044 239 7510

[

eira.luukkanen@ecorakennus.com

www.ecorakennus.com

Hämeenkylän kirkon vinot muuratut seinät ja hautausmaan puoleinen rapattu julkisivu aiotaan verhoilla patinoidulla kuparipellillä. Syynä on kosteuden aiheuttama pakkasrapautuma. Kirkon arkkitehti Olli-Pekka Jokela on hyväksynyt kupariverhoilun. Hämeenkylän seurakuntaneuvosto olisi halunnut säilyttää kirkon vaalean värin.

Tukea kaikille lähetysjärjestöille

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa sijaitsee Pyhän Laurin kirkon ympäristössä.

Onnellista odotettavaa uudelle vuodelle!

Hämeenkylän kirkkoon kuparipinta

Vantaan seurakuntien suurimmalla, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla, on vapaita arkkupaikkoja enää kolmeksi vuodeksi. Hämeenkylän ja Korson uurnahautapaikat puolestaan loppuvat vuosina 2025 ja 2022.

Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi selvityksen, jossa on haettu ratkaisuja hautapaikkojen riittävyyteen.

Selvityksen mukaan uusi arkkuhauta-alue rakennetaan ensin Ruskeasannan hautausmaalle, jonka maaperä on hautaamiseen hyvin sopivaa hiekkamaata. Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan hautapaikkavarantoa kasvatetaan tiivistämällä viheralueita ja rakentamalla uusi arkkulehto, jossa yksittäisten hautakivien sijasta on nimimuuri.

Vasta sen jälkeen rakennetaan uusi alue, jonka perustaminen on maaperän savisuuden vuoksi kallista.

Korson ja Hämeenkylän hautausmaille esitetään tuhka- tai uurnaholvin hankkimista ja Hämeenkylään lisäksi uutta aluetta muistolehdolle. Mahdollisuuksia ja tarvetta perustaa sirottelualue ja muistelupaikka Myyrmäen kirkon viereen esitetään selvitettäväksi.

Kivistön kirkon lähelle on tarkoitus tulla muistelupaikka, mutta ei uurnalehtoa. Rekolaan ei rakenneta uurnalehtoa, sillä rakentamatonta maa-aluetta on vain kirkon viereisessä rinteessä.

Vantaan väestö ikääntyy ja kuolleisuus kasvaa, mutta uusien hautapaikkojen tarve ei kasva yhtä nopeasti, sillä hautapaikkoja myös palautuu uudelleen käytettäväksi. Vuosina 2016–2030 arvioidaan Vantaalla haudattavan 3600 vainajaa arkkuhautaan ja 11200 tuhkahautaan tai muistolehtoon.

Pauli Juusela

Kuntokalliossa alaikäisiä turvapaikanhakijoita Vantaan seurakuntien omistamassa Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingissä on marraskuun lopussa avattu alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti, josta vastaa Helsingin Diakonissalaitos. Ryhmäkodin 21 alaikäistä turvapaikanhakijaa ovat saapuneet maahan ilman vanhempiaan. He ovat pääosin 14–15-vuotiaita ja paenneet sotaa Afganistanista ja Irakista.

Ryhmäkodissa henkilökuntaa on enemmän kuin tavallisissa vastaanottokeskuksissa ja turvallisuudesta huolehditaan ympäri vuorokauden.

Vantaan seurakuntien toiminta jatkuu Kuntokalliossa normaalisti. Kuntokallion rippikoululaisten vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja tammikuun lopulla.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti 1. joulukuuta äänin 32–14 jatkaa syrjintää harjoittavien lähetysjärjestöjen rahoittamista entiseen tapaan. Kirkon jäseninä ja luottamushenkilöinä kummeksumme sitä välinpitämättömyyttä, jolla valtuustomme enemmistö suhtautuu syrjinnän aiheuttamiin kärsimyksiin Suomessa ja ulkomailla.

Kirkkomme seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä neljä ei kelpuuta palvelukseensa kirkkomme pappeja, jos nämä ovat sukupuoleltaan naisia. Viisi järjestöä suhtautuu torjuvasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten parisuhteisiin ja kieltäytyy palkkaamasta tällaisia ihmisiä. Ulkomailla järjestöt levittävät rahoituksemme turvin jyrkän homovastai-

sia oppeja, jotka entisestään heikentävät jo vanhastaan sorrettujen ihmisten asemaa ja saattavat heitä vaaraan.

Toivomme, että tavalliset kirkon jäsenet ottaisivat näkyvämmin kantaa siihen, miten he haluavat kirkollisverovarojaan käytettävän: syrjinnän ylläpitämiseen vai sen poistamiseen. Me luottamushenkilöt jatkamme osaltamme taistelua paremman kirkon puolesta, mutta siihen tarvitsemme seurakuntalaisten tukea. Emme usko, että valtaosa vantaalaisista haluaa jatkaa naisten ja homojen syrjinnän rahoittamista kirkon varoilla.

Johanna Korhonen Eve Rämö Sari Roman-Lagerspetz kirkon luottamushenkilöitä, Vantaa

5

Väitellään

Nainen nalkuttaa ja mies lyö, Satu Lidman!

Väkivaltatutkija Satu Lidmanin mukaan vanhanaikaiset asenteet ruokkivat lähisuhdeväkivaltaa.

Nainen saa nalkuttamisellaan miehen lyömään.

– Tämä stereotypia löytyy jo 1500-luvun oikeudenkäyntipöytäkirjoista. Meidän päiviimme asti on kulkeutunut käsitys siitä, että mies ei osaisi ilmaista tunteitaan puhumalla ja olisi siksi luonnostaan taipuvainen käyttämään fyysistä väkivaltaa, ja että nainen niin sanotulla nalkuttamisellaan laukaisisi miehen aggression. Edelleen tällä mallilla selitetään lähisuhdeväkivaltaa.

– Toisaalta se voi olla itsensä toteuttava ennustus. Sanontaa toistamalla vahvistamme käsitystä, että ihmisten sukupuoli jotenkin mystisesti ennalta määräisi heidän käytöksensä.

Meillä ei ole oikeutta puuttua toisten kulttuurien piirissä tapahtuvaan väkivaltaan.

– Tuo käsitys on vahva. Mutta väkivaltaa, esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpomista tai pakkoavioliittoja, ei voi selittää kulttuurilla hyväksyttävämmäksi. Vaikka jollakin ihmisryhmällä olisi minkälaisia käsityksiä tai uskomuksia, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien yli ei voi kävellä.

Maahanmuutto on tuonut Suomeen kunniaan liittyvän väkivallan.

– Meillä ei ole tilastoja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tiettävästi yhtään henkirikosta ei ole tapahtunut, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Uhka on olemassa, mutta sitä ei pidä paisutella. Maahanmuuttajat tai edes yhden maan tai kulttuurin edustajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heillä saattaa olla hyvin erilaisia näkemyksiä väkivallasta.

Väkivaltaa on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Lähisuhdeväkivallasta ei puhuta.

– Vaikenemiseen on monia syitä. Jos perheessä on akuutti väkivaltatilanne, puhumista voi estää häpeä ja myös ihan konkreettinen pelko väkivallan yltymisestä tai laajenemisesta lapsiin. Usein nainen myös tuntee itsensä syylliseksi tai epäonnistuneeksi, koska ei ole itse kyennyt hoitamaan tilannetta ja olemaan parempi vaimo tai äiti. Rikosilmoitusta ei tehdä siksikään, että ei uskota oikeuslaitoksen toimivuuteen.

– Voisi myös kysyä, haluaako toinen kuulla. Meillä on edelleen sellainen kulttuuri, että likapyykki pestään kotona ja naapurien huuteluun ei mielellään kiinnitetä huomiota. Ja onko ystäväkään aina valmis kuuntelemaan uhria tai ottamaan väkivallan merkit tosissaan?

– Muutos on mahdollinen. Kaikki alkaa asenteista. On paljon, mitä voi tehdä omassa elämässä ja lähipiirissä: jakaa lastenhoitovastuun, opetella tunnistamaan väkivaltaa ja käsittelemään ja hallitsemaan omia tunteitaan.

– Yhteiskunnan tasolla kyse on resurssien suuntaamisesta.

Nykyisin esimerkiksi turvakotipaikkoja on aivan liian vähän ja järjestöt tekevät väkivallanehkäisytyötä lyhytaikaisella ja epävarmalla projektirahoituksella. Säästöt näissä asioissa mitataan inhimillisessä kärsimyksessä ja ne ovat huomisen menoja.

Kaisa Halonen

• Satu Lidman: Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus 2015.

• www.lidman.fi

Nainen voi itse vaikuttaa siihen, joutuuko hän raiskauksen uhriksi.

Paula Lehto

– Ei saisi sekoittaa keskenään sitä, että henkilön pukeutuminen, käytös tai meneminen johonkin paikkaan voi lisätä väkivallan riskiä, ja toisaalta sitä, että tekijällä on vastuu teostaan. On selvää, että tietyissä tilanteissa väkivallan riski voi olla suurempi, mutta se ei millään tavalla poista tekijän vastuuta. Väite on vaarallinenkin, koska sillä voidaan syyllistää uhria.

– Tämä väite myös pitää yllä vanhanaikaista näkemystä tuntemattoman tekemästä niin sanotusta puskaraiskauksesta. Kuitenkin suurin osa seksuaalirikoksista tapahtuu sellaisten ihmisten kesken, jotka tuntevat toisensa.

Suurin osa seksuaalirikoksista tapahtuu toisensa tuntevien kesken.

Kolumni

Katso, niin näet Katson kansan kuhinaa taidenäyttelyssä. Liikeradoista muodostuu näkymätön polku. Kuin sanattomasta sopimuksesta he astelevat samaa reittiä. Ensin vilkaisu seinälle, sitten taulun vieressä olevan pienen kyltin lukeminen, sen jälkeen ripeästi kohti seuraavaa teosta. Moni käyttää enemmän aikaa teoksesta kertovan kyltin lukemiseen kuin itse teoksen katsomiseen.

Omatuntoani nipistelee, kun luen artikkelin kolmevuotiaiden lasten puhumattomuudesta. Kuulemma puheterapeuttien vastaanotot täyttyvät taaperoista, sillä vanhemmat puhuvat lapsilleen vähemmän kuin ennen. Vanhempien ajan ja huomion varastaa sosiaalinen media.

K-junassa en osoita yksivuotiaalleni ikkunasta näkyvää harakkaa tai vaunussa olevaa koiraa, sillä en näe niitä.

Näen lähinnä älypuhelimeni näytön. Kotona näen sähköpostit ja pyykkivuoret, vaikka pitäisi nähdä palikkatornista hurmaantuneet kasvot.

Kun Korson kirkko remontoitiin vuosituhannen alussa, kirkkosalin suuntaa käännettiin niin, että entisestä sivu-

seinästä tuli alttariseinä. Luonnonvalo tunkee korkeista ikkunoista epäsuorasti seinän kaarevaa muotoa vasten.

Se on kaunis. Uudistus muutti kirkon ilmettä niin paljon, että eräs seurakuntalainen kysyi, missä se vanha kirkkosali nykyään on. Miten arkkitehdit Jari Fondelius ja Jaak-

”En osoita lapselleni harakkaa tai koiraa, sillä en näe niitä.

Näen älypuhelimeni näytön.” ko Kepo olivat loihtineet valoseinän saliin? Eivät mitenkään. Se oli ollut siellä sivussa koko ajan. Katseen suunta oli vain muutettu.

Muutama vuosi Washington Post -lehti teki testin, jossa yksi maailman parhaista viulisteista soitti viulua metroasemalla. Tuhansista ihmisistä vain kuusi pysähtyi viulistin eteen kuuntelemaan musiikkia. Muut kiisivät ohi kiireisinä. Kukaan ei taputtanut. Päivän aikana viulisti tiena-

si 32 dollaria. Edellisenä päivänä hän oli soittanut teatterissa samat kappaleet täpötäydelle salille. Lippujen hinta oli ollut 100 dollaria kappaleelta.

Näetkö taideteoksen vai luetko kuvauksen siitä? Huomaatko pienen ihmisen hymyn? Näetkö valon, vaikka se ei olisi suoraan nenäsi edessä? Kuuletko musiikin? Näetkö, mitä katsot?

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 Hammashoitoa

Reetta Meriläinen kaipaa toivontuikahduksia vihan ja epäluottamuksen keskelle.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

s Lämmin kuiitoodesta! v kuluneesta llista

ha Hyvää ja ranuaikaa. joulu toivottaa erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Seurat

SATUHAMMAS HERÄNNÄISSEURAT

Su 20.12. klo 15 Jouluseurat Vanhassa kirkossa, Uudenmaankatu 13, Hyvinkää. Klo 16 Jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk.

17 D (Autotalo, Kamppi); mukana Lapsikuoro. Klo 18 Kirkonkulman nuortentilassa, Kirkkotie 6, Järvenpää, mm. Ilkka Mattila, Tarja Seppänen, Kirsi Vuorikivi.

Klo 18 Ankkurissa, Keskuskatu 11, Mäntsälä.

Su 27.12. klo 15 Siionin Kanteleen ja Siionin Virsien lauluveisuut Puistolan kirkolla, Tenavatie 4, Hki. Pe 1.1.2016 klo 18 lähetysseurat Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, Espoo.

Su 3.1. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 4.1. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuone, Veräjäkallionkatu 2, Espoo; tarjoilu klo 18:30.

To 7.1. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2, Hki. Su 10.1. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kirkossa, Hki; kirkkokahvit ja seurat. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi); mm. Jaakko Simojoki, Elenius.

Ke 13.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A 3, 3. krs., Hki.

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Seurat

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Nuorten raamattuluokka perjantaisin klo 18:30 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuukauden 1. ja 4. tiistai (ei heinä-elokuu) www.vantaanrauhanyhdistys.fi

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SAARA VUORJOKI

O

n monta joulunaikaa, joista Reetta Meriläisellä on enimmäkseen sumuisia muistikuvia. Hän teki toimittajana vuorotyötä ja sen ohessa valmisteli lapsiperheen joulua. Joskus pienikin poikkipuolinen sana saattoi laukaista kunnon raivarin. Aattona äiti saattoi pillahtaa itkuun silkasta uupumuksesta.

– Luulen, että se on nykyisinkin ruuhkavuosiperheissä yleinen ilmiö. Omasta mielestäni en edes ollut valmisteluissa mikään perfektionisti. Halusin vain siirtää itse hyväksi kokemani joulun omille lapsilleni. Sen takia piti aika paljon juosta, Meriläinen kertoo.

– Hässäkästä huolimatta joulu on minulle valoisa ja ihana asia. Joulunalusstressikin kuuluu kokonaispakettiin.

Enää stressiä ei tosin pahemmin ole.

Pimeys sure Entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja valmistelee viidettä jouluaan eläkeläisenä. Mielikuvajoulun viettämisen hän on aloittanut jo alkusyksystä vilkuilemalla reseptejä.

– Se on koomista, koska yleensä teen joka joulu samat ruoat. Jotain uutta salaattia ehkä kokeilen, Meriläinen tunnustaa.

– Loka–marraskuussa alan aina toiveikkaana miettiä koristelua. Haaveilen tyylikkäästä ja pelkistetystä, valkoisen ja hopean sävyisestä joulusta. Silti tiedän, että kaivan esiin olkipukit ja kuuseen koristeet, jotka siskoni aikoinaan toi Neuvostoliitosta. Kaiken kruunaa ällöttävän näköinen vaaleanpunainen paviaani. Koristelu on runsas ja ehdottoman tyylitön.

Jo ennen ensimmäistä adventtia Meriläinen saattaa lipsahtaa kuuntelemaan joulumusiikkia. Hän etsii noin 60 joululevyn kokoelmastaan suosikkinsa. Pinoon valikoituu Bachin Jouluoratorio, saksankielisiä poikakuoroja ja oopperatähtien joululevyjä. Lauluista kaikkein rakkain on Jussi Björlingin laulama O helga natt.

Jouluaattoa vietetään Reetta Meriläisen perheessä paljolti samaan tapaan kuin hänen lapsuudenkodissaan Pohjois-Karjalassa. Kuunnellaan joulurauhanjulistus, käydään saunassa, syödään.

Muutama ohjelmanumero on ehdottoman pakollinen. Aattona aamupäivällä

katsotaan Lumiukko-animaatio. Joulupöytään katetaan pienet lasimukit, joissa on tontun kuva ja joista perheen pojat pieninä saivat useammankin tappelun aikaiseksi. Ja Jorma Hynnisen joululevyltä on kuunneltava yksi tietty kappale.

Tänä vuonna joulun valo ja ilo tuntuvat Meriläisestä tavallistakin tärkeämmiltä.

– Miten me olemmekin luisuneet tällaiseen aikaan, jossa tuntuu olevan niin hirveästi aggressiota ja väkivaltaa? Tämä vuosi on ollut täynnä vihaa, pelkoa ja epäluottamusta, oikein totaalista pimeyttä. Siksi jokainen pienikin toivontuikahdus pitäisi kerätä ja panna talteen, hän huokaa.

– Mitä pimeämpiä aikoja ihan kansainvälispoliittisesti eletään, sitä paremmalta tuntuu muistutus siitä, että on myös toinen vaihtoehto: parempi, sovinnollinen ja ihmisiä kunnioittava maailma. Väkivalta, sotiminen ja terrori eivät ole koko totuus.

Meriläinen muistuttaa, että joulu on sovinnon juhla – vaikka rauhasta ja hyvästä tahdosta maan päällä tuntuukin olevan pulaa. Joulurauhaa Meriläinen toivoisi myös suomalaisten välille. Hän on ahdistuneena seurannut yhä kovemmaksi käyviä verkkokeskusteluja ja sitä, kuinka vihamielisyys on levinnyt myös verkon ulkopuolelle.

7

Reetta Meriläinen on jouluihminen.

ettaa – Mitä meille on tapahtunut? Tuntuu, että ohut sivistyksen pintasilaus, johon kuuluu toisten kunnioittaminen, on raapiutunut pois. Ja samaan aikaan suomalaiset ovat koulutetumpia kuin koskaan.

– Mitä sellaista meidän sisällämme on, joka vaatii purkautuakseen noin alkeellista kielenkäyttöä? Vai onko uhoamisesta ja uhkailusta tullut vallitseva kielen normi?

Meriläinen muistuttaa, että kieli on väline, jolla solmitaan yhteyksiä muihin ihmisiin. Hän kysyykin, mistä kielen raaistuminen kertoo ja onko se edistämässä sanojen muuttumista teoiksi.

– Jospa joulu katkaisisi vihapuheen ja yrittäisimme olla sovussa. Viha ei koskaan synnytä muuta kuin lisää vihaa. Vihaaja kuolee aina ensimmäisenä – ei välttämättä fyysisesti, mutta sisältäpäin.

Vuonna 1950 syntynyt Reetta Meriläinen eli lapsuutensa ja nuoruutensa sodanjälkeisinä jälleenrakennuksen ja niukkuuden vuosina. Hän sanoo tarinansa olevan epätavallisen tavallinen, tyypillinen hänen sukupolvelleen. Siinä tarinassa vaatimattomissa oloissa kasvanut maalaistyttö nousee suomalaisen yhteiskunnan näköalapaikalle.

Sodanjälkeisen Suomen olot tulevat Meriläiselle mieleen, kun hän miettii niitä, joilla nyky-Suomessa menee huonosti.

– Myös silloin ihmisillä oli aika vähän vaihtoehtoja. Mutta silloin kaikki olivat samassa jamassa. Vaihtoehtojen vähyys ei merkinnyt sitä, että olisi joutunut syrjään kaikesta ja seuraamaan toisten juhlimista sivusta. Aina oli kuitenkin jotain, jolla saattoi osallistua.

– Nykyisin ihmisiltä tuntuu katoavan valinnanmahdollisuus jo hyvin varhaisessa vaiheessa – huolimatta siitä, että meillä edelleenkin on aika hyvät turvaverkot.

Meriläinen on huolissaan siitä, että Suomeen on syntynyt hyvin erilaisia ja eriytyneitä maailmoja, joissa elävät eivät edes yritä ymmärtää muita. Hyvintoimeentuleva eliitti elää omaa elämäänsä, muut sinnittelevät omassaan. Vanha hokema köyhät kyykkyyn tuntuu hänestä todemmalta kuin koskaan.

– Työttömien joukko kasvaa samalla, kun toiset vain porskuttavat. Raha pyörii niiden luokse, joilla sitä on ennestäänkin.

Hyvän epätasainen jakautuminen tuottaa katkeruutta ja vihaa.

– Niiltä, joiden omat asiat ovat hyvin, on hämärtynyt todellisuudentaju. Ei tunneta sitä maailmaa, jossa iso osa ihmisistä elää, Meriläinen arvioi.

Hän ehdottaakin päättäjille tutustumista todelliseen Suomeen. Ministerit voisivat suorittaa pakollisen työharjoittelun vanhainkodeissa, päiväkodeissa ja

Kuka?

Reetta Meriläinen, 65, on eläkkeellä oleva Helsingin Sanomien päätoimittaja. Naimisissa, kolmen aikuisen pojan äiti ja 3-, 7- ja 10-vuotiaiden lasten isoäiti. Jouluihminen.

Mitä?

Kirjoittanut muistelmateoksen Tytön tie (Kirjapaja 2015).

Motto ”Hyvä ei jakamalla lopu.”

yläasteilla. Ne, joiden juhlapuheissa kaikista pidetään huolta, voisivat joskus käydä leipäjonossa tai asunnottomien majoituksessa. Tai ihan vain seurata pienituloisen lapsiperheen arkea.

Ja sitten Meriläiseltä löytyy toinen näkökulma.

– Kuitenkin kun vertaa kehitysmaihin, asiat ovat meillä hyvin.

Kehitysmaiden olot ovat tulleet Meriläiselle tutuiksi Naisten Pankin kautta.

Tällä hetkellä hän on Naisten Pankin oh-

jausryhmän puheenjohtaja.

– Matkoillani olen nähnyt sellaista, mitä meillä Suomessakin vielä 1950-luvulla oli: köyhyyttä ja niukkuutta, mutta myös auttamishalua ja huolenpitoa. Kun kaikilla on yhtä köyhää ja samantyyppisiä ongelmia, se ei revi ihmisiä eroon toisistaan vaan pikemminkin yhdistää.

Meriläinen kertoo kambodžalaisesta naisesta, joka asuu sähköttömässä pikkukylässä. Hän sai kyläpankista pienen lainan, jolla osti käytetyn mopon. Aamuisin hän keräsi naapureidensa akut ja ajoi lähimpään kaupunkiin lataamaan ne.

– Tuloillaan hän on pystynyt rakennuttamaan perheelleen talon ja saamaan lapsensa kouluun. Iso ylpeydenaihe hänelle on akulla toimiva televisio. Aikanaan hänen lapsensa valmistuvat ammatteihin ja pääsevät kiinni säännöllisiin tuloihin ja voivat suunnitella elämäänsä, Meriläinen kertoo.

Kehitysavun ansiosta kambodžalaisnaisen lapsille voi käydä niin kuin monelle suomalaiselle Meriläisen sukupolvessa.

– Sodan jälkeen Suomeen luotiin maksuton koulutusjärjestelmä. Sen ansiosta köyhimmänkin torpan lapsilla oli mahdollisuus kouluttautua ja katkaista kohdallaan sukupolvien mittainen köyhyyden ketju. Samantyyppistä pitkänäköisyyttä toivoisi nykypäättäjiltäkin. T

8 Juuso Salakka lähtee jouluksi kotiin.

Matkalla jouluun Juuso Salakka, Janne Silvast ja Margareth Walkamo kertovat tämän vuoden joulusuunnitelmistaan. teksti Nina Riutta kuvat Sirpa Päivinen

Kirkossa käynti on jouluspesiaali Juuso Salakka, 23:

”M

eillä kotona joulu on aina ollut tärkeä juhlapyhä.

Joulua kritisoidaan usein kulutusjuhlaksi, että se on vain yksi syy törsätä. Minusta se ei ole niin. Lapsena tietysti kinusimme lahjoja, mutta minulla on joulusta lämpöiset muistikuvat. Muutin lapsuudenkodistani nelisen vuotta sitten opiskelemaan Vantaalle, mutta vietän edelleen joulut aina vanhempieni luona.

Olemme suunnitelleet tyttöystäväni kanssa uuden vuoden viettoa, mutta emme joulua. Vanhempamme tekevät sen meidän puolestamme. Olemme molemmat kotoisin Kuusankoskelta ja lähdemme jouluksi sinne.

Oikeastaan vasta kotona Kuusankoskella huomaan joulun. Siellä soi aina Jouluradio. Äiti aloittaa sen kuuntelemisen heti adventtina.

Pimeys virittää erityisellä tavalla jouluun.

Vaikka se saattaa aluksi masentaa, jouluna se kääntyy päälaelleen: pimeys onkin intiimiä.

Joulunvietossani ei ole mitään niin vahvaa perinnettä, ettei sitä voisi muuttaa. Mutta ehdottoman tärkeää on se, kenen seurassa jouluna on. Olemme aina viettäneet joulua perheen kesken. Iidan kanssa olemme seurustelleet jo pitkään ja asumme yhdessä, mutta jouluaattona olemme erillämme omien perheidemme kanssa.

Jouluaattona käymme isovanhempien haudoilla. Sen jälkeen syömme jouluruokia.

Jouluyönä meillä on ollut vanhempieni kanssa tapana mennä Kuusankosken kivikirkkoon. En ole muualla oikeastaan käynytkään joulumessussa, lukuun ottamatta Teneriffalla isoisän luona vietettyä joulua. Kävimme siellä suomalaisessa messussa.

Kuusankosken kirkon joulumessu on hyvin kaunis. Siellä kuulee hartaita lauluja, joi-

ta esittävät kouluajalta tutut ihmiset. Messu huipentuu Jouluyö, juhlayö -lauluun. En yleensä ole kirkossa käyvä ihminen, mutta tämä käynti on jouluspesiaali. En koe omaa uskontoani vahvasti kirkon kautta, mutta en kirkkoa vieroksukaan.

Veljeni kanssa katsomme jouluaattona aina japanilaisen animaatioelokuvan Henkien kätkemä. Se ei ole jouluelokuva, mutta kuuluu meidän jouluumme.

Kun olin pieni, vietimme jouluja äitini lapsuudenkodissa maatilalla. Siellä oli paljon sukulaisia ja kylän ihmisiä. Sellainen joulu taitaa olla kuolevaa kansanperinnettä. Se oli raskastakin, kun meni tuntikausia ennen kuin sai pukilta oman paketin.

Nykyisin rauhoitun heti, kun pääsen kotiin Kuusankoskelle. Saan olla kotona lellittävänä, eivätkä arjen säännöt päde. Olen lapsi jälleen.”

9

Töihin lähteminen mielessä Janne Silvast, 46:

”O

len tänä vuonna jouluyönä töissä ja perheen joulu räätälöidään sen mukaan. Tietyllä tavalla papintöissä olo tuo syvyyttä jouluun, koska elän työn kautta tiiviimmin joulun sanoman keskellä. Odotan jouluyötä ja sitä, kun urut alkavat soida.

Vaimo ja lapset ovat tottuneet siihen, että olen joka toinen joulu töissä. Tyttäreni ovat 13- ja 8-vuotiaat ja haluavat jo kirkkoon mukaan. Todennäköisesti he tulevat tänä vuonna Pyhän Laurin kirkon jouluyön messuun, jota olen toimittamassa.

Oman perheen osallistuminen messuun luo läheisyyttä.

Aattoaamuna emme syö arkipuuroa, vaan riisipuuro saa valmistua pitkään ja rauhassa. Lahjat laitetaan kuusen alle.

Syömme jouluaterian, jaamme lahjat ja käymme joulusaunassa ennen kuin lähden töihin. Aattoaamuksikin täytyy ehkä laittaa kello soimaan, sillä molemmat tyttäreni harrastavat ratsastusta ja heillä voi olla jouluaattona tallilla ohjelmaa.

Aattona töihin lähteminen on mielessä koko päivän. Lähtö keskeyttää perheen joulun rauhallisen kaaren. Silloin, kun en ole työvuorossa jouluna, käymme perheen kanssa Tuusulassa hartaudessa ja viemme muistelupaikalle kynttilän läheisillemme, jotka on haudattu muualle.

Jouluyönä Janne Silvast keskittyy töihin.

Jouluyön messussa aistin tunnelmaa ja keskityn siihen, mitä haluan sanoa. Pyrin välittämään joulun sanoman keskeisen sisällön ja löytämään yhteyden tämän päivän ihmisten tuntoihin. Silloin jouluevankeliumi tulee todeksi. Jouluyön messussa vietetään myös ehtoollinen.

Jouluyönä kirkossa on yleensä enemmän ihmisiä kuin tavallisessa jumalan-

palveluksessa. Joulu on traditio. Ihmiset haluavat joulukirkkoon tullessaan tuttua ja turvallista, mutta myös jotain tuoretta.

Kun messu on loppu ja kirkko tyhjentynyt, menen muiden messun toimittajien kanssa sakastiin ja vaihdamme joitakin ajatuksia siitä, mikä tunnelma kullekin jäi. Vahtimestari ryhtyy pesemään

ehtoollispikareita ja alkaa valmistautua jo jouluaamun messuun. Kiitämme toisiamme yhteistyöstä ja toivotamme hyvät joulut. Alban jätän sakastiin ja lähden autolla kotiin.

Messun jälkeen syömme kotona jotain pientä iltapalaa, lämmitämme ehkä glögiä ja sitten menemme nukkumaan.”

Erilainen joulu kuin tavallisesti Margareth Walkamo, 57:

”M

ieheni menehtyi puolitoista vuotta sitten.

Saimme vain kuukautta ennen kuolemaa tietää, että hänellä oli haimasyöpä.

Sairaus ei antanut merkkejä ennen kuin se oli jo laajalle levinnyt. Loppu meni tosi nopeasti. Helmikuussa Markku ehti täyttää 60 vuotta. Olen kiitollinen siitä, että hän oli elämässäni. Saimme olla 18 vuotta yhdessä.

Viime joulu oli ensimmäinen ilman miestäni. Olin vanhemman tyttäreni kanssa Pärnussa kylpylässä. Otimme hoitoja, söimme ja joimme. Meillä oli äiti-tytär-joulu ja aikaa toisillemme. Se oli erilainen joulu kuin tavallisesti. Oli hyvä, että ympärilläni oli hälinää. Vaikka seurassani oli oma tytär, en alkanut itkeä hänelle omia surujani.

Margareth Walkamo viettää toista joulua ilman puolisoa.

Suru on muuttanut muotoaan. Jäin yksin omakotitaloon. Nyt se on myyty ja helmikuussa muutan Riihimäelle kerrostalokaksioon. Tavaroita pitää hävittää ja muistoja tulee mieleen. Hyviä ja huonoja, joskus naurahtaa jotakin ja jostakin tulee surulliseksi.

Kävimme Markun kanssa aina viikonloppuisin mökillä. Olimme siellä myös joulut kahdestaan. Markun isovanhempien hauta on Längelmäen kirkon hautausmaalla, ja joka joulu ennen joulurauhan julistusta veimme kynttilät sinne.

Söimme joulupuuron ja aloimme odottaa joulua. Siitä se lähti.

Markun tytär lunasti mökin. Minä en olisi voinut sitä pitääkään, kun siellä on kaikki ne muistot. Jokainen kivi ja kanto käännettiin yhdessä.

Tänä jouluna menen toisen tyttäreni luokse Riihimäelle. Tyttären poikaystävän vanhemmat ovat kutsuneet meidät aattona heille. Joulupäivänä menemme käymään siskon ja äidin luona Hämeenlinnassa. Äiti on siellä vanhainkodissa.

Tuntuu hyvältä, ettei minun vielä tänäkään jouluna tarvitse laittaa joulua. Sitten kun minulla on uusi koti, voin ehkä taas tehdä joulua itse. Vaihdoin kyllä itsenäisyyspäiväviikonloppuna jouluverhot, mitä en tehnyt viime vuonna, vaikka ennen Markun kuolemaa vaihdoin ne aina. Laitoin jouluverhot mökillekin.

Viime vuonna kävin keramiikkakurssin ja tein pieniä enkeleitä läheisilleni joululahjaksi. Minä uskon enkeleihin, ja enkelithän ne kertoivat, että Jeesus-lapsi on syntynyt. En odota lahjaksi mitään tavaraa, mutta toivon, että saan muuttoapua ja uudessa kodissani vaikka maalaus- ja tapetointiapua.

Ensimmäisenä vuonna Markun kuoleman jälkeen kävin joka kuukausi hänen haudallaan. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle sukuhautaan. Jouluna vien kynttilän sinne ennen kuin lähden reissuun. Nykyään on sellaisia kynttilöitä, jotka palavat monta vuorokautta.”

10

Hauras luottamus Epäluottamuksen ilmapiiristä löytyy luottamuksen saarekkeita.

S

osiaalista luottamusta mitataan kysymällä, uskotaanko ihmisten pyrkivän yleensä hyvään ja puhuvan totta. Brittiläisissä ja suomalaisissa nuorisobarometreissa on vuodesta 2008 alkaneen talouskriisin aikana todettu, että epäily on kasvanut ja hyväuskoisuus väistynyt.

Yhdysvallat oli vielä 1970-luvulla tulonjaoltaan Manner-Eurooppaa tasa-arvoisempi ja avoimempi yhteiskunta, mutta nyt rikkaus ja köyhyys ovat polarisoituneet ja laaja keskiluokka kutistumassa. Yhdysvallat ja Britannia ovat myös monikulttuurisia yhteiskuntia, mikä itsessään vähentää tuntemattomien välistä luottamusta – myös saman kulttuurisen ryhmän sisällä.

Suomalaisten keskinäinen luottamus on syksyllä 2014 tehdyssä European Social Surveyssa yhä huomiota herättävän korkea. Se selittyy osaksi sillä, että yhteiskunnan keskiluokkaistuminen on vasta nyt taittunut laskuun ja nuorten pääsy vanhempien tasolle vaikeutunut. Suomi on myös yhdenmukaisempi kuin Yhdysvallat tai Britannia.

Luottamuskyselyn tulosta vastaan sotii median esiin nostama huono ilmapiiri, joka on viime vuosina vallannut alaa yhdessä taloudellisen näköalattomuuden kanssa. Jyrkkä leirijako, samanmielisten elämäntyylikuplat, vihapuhe, väkivallan pelko julkisilla paikoilla, liikenneraivo ja arkipäiväinen etuilu nousevat esiin joko yhteiskunnallisen pahoinvoinnin oireina tai pahoinvoinnin aiheuttajina.

Ristiriita ratkeaa sillä, että kyselyissä ihmiset yleensä ovat luottavaisia puhuessaan läheisistä, hallittavista asioista mutta häätyvät pessimistisiksi sitä mukaa, mitä suuremmista systeemeistä on kyse. Vaikka suomalaisten keskinäinen luottamus on yhtä korkealla tasolla kuin tanskalaisten, instituutioiden ja politiikan epäilyssä suomalaiset seurailevat Itä-Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Useimmissa maailman maissa valtio on eliitin valtio ja oikeus sen oikeutta, joka pystyy sitä ostamaan. Vastavuoroisuutensa kadottaneissa yhteiskunnissa maksukykyisimmät välttyvät veroilta, jolloin velvollisuuksia aletaan vältellä. Se lisää pakkotoimia ja ruokkii epäluottamusta.

Pohjoismainen ja länsieurooppalainen kehitys ehti tuottaa toisenlaisia kytkentöjä: valta koettiin yhteistä etua edustavaksi ja normeja seurattiin, koska niitä pidettiin oikeina. Kun hyvinvointipalvelut taattiin kaikille, niistä oltiin valmiita myös maksamaan veroja.

Jos sosiaalietuudet jäävät tarveharkintaisina vain marginaaliryhmille, veroa maksavat keskiryhmät eivät tunne etuuksien saajia kaltaisikseen eivätkä voi kuvitella itse olevansa joskus sosiaalisen avun tarpeessa. Aletaan huolestua vapaamatkustajista ja etuuksien väärinkäytöstä.

Jos yhteiskunta jakautuu kovin jyrkästi köyhiin ja rikkaisiin, päihteiden käyttö, lapsikuolleisuus ja väkivaltarikokset lisääntyvät. Myös rikkaat voivat paremmin tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa, joissa keskinäisen vertailun stressi jää vähemmäksi eikä pärjäämättömyys pudota ihmistä epäinhimillisiin oloihin.

Pelipanosten kovuus heijastuu kovina asenteina luusereita kohtaan ja lietsoo rankaisevaa ilmapiiriä. Leikattavaa tahtoo löytyä toisista ammattiryhmistä, ikäryhmistä ja työpaikoista – harvemmin omalta tontilta.

Tässä pudotuspelissä riittämättömyyttä pelätään ja pallotellaan kuin myrkkytynnyriä, jolle haetaan loppusijoituspaikkaa. Pahojen projektioiden myrkky jää lopulta niiden sulateltavaksi, jotka eivät jaksa heivata sitä enää eteenpäin vaan alkavat lopulta uskoa, että parasta kuolla pois heikentämästä huoltosuhdetta.

Pitkään jatkunut keskiluokkaistuminen on saanut Länsi- ja Pohjois-Euroopan nuoremmat sukupolvet pitämään henkiinjäämisen sijasta arvona itsensä toteuttamista. Köyhemmissä maissa aineellinen perusturva vaatii suurimman huomion ja jättää vähemmän sijaa mielekkyyden hakemiselle.

Henkiinjäämisarvojen maailmassa vallitsee epäily. Kun vauraissa yhteiskunnissa aletaan jakaa niukkuutta ja luvataan, että pahin on vasta edessä, empatia väistyy. Jopa länsisaksalaisten ja ruotsalaisten empatian raja tuli vastaan, kun ihmisvirta Lähi- ja Keski-idästä äkkiä vuolastui.

Menetysten uhkaamina ihmiset ovat itsekkäämpiä ja toimivat lyhytjännitteisemmin kuin kokiessaan olevansa turvassa. Niukoista resursseista kamppailtaessa aletaan helposti hahmottaa maailma kilpailevina ryhminä: yhden ryhmän saama etu on toiselta poissa.

Siinä missä keskinäiseen työnjakoon ja laajaan vaihtoon perustuneissa yhteiskunnissa on pärjännyt parhaiten eläytymällä useampiin näkökulmiin ja neuvottelemalla, niukkuuden yhteiskunnassa jäädään henkiin turvautumalla omaan ryhmään ja ylläpitämällä sen kiinteyttä kunnioittamalla perinteitä ja tottelemalla johtajia. Pyhän ja pahan rajaa vaalitaan nimenomaan ryhmien välisenä. Konfliktit ulkoistetaan ryhmien välisiksi, ja ryhmän pelote suojaa sen jäseniä.

Tästä avautuu näköala nykyilmapiiriin. Kun riittämättömyyden pelko piinaa enemmän tai vähemmän kaikkia työmarkkinoihin osallistuvia, niille pyrkiviä tai niiltä pudonneita, on huojentavaa käsitellä yksilöllistä ahdistusta ryhmien välisinä kiistoina ja symbolisina me-identiteetin loukkauksina.

11 Kuinka vantaalainen?

”Ihmiset ovat yleensä luottavaisia puhuessaan läheisistä, hallittavista asioista.” ta entistä kolkomman ja stressaavamman. Ulkomaailmaa alkavat kansoittaa arvaamattomasti käyttäytyvät hahmot, joita ei enää voi ymmärtää.

Ilkka Uusitalo / Vastavalo

Ihmiset eroavat toisistaan siinä, kuinka paljon he ovat lapsuudessaan saaneet apua hätääntymiseensä ja kuinka vankan perusluottamuksen he ovat silloin todellisuuden ennakoitavuuteen muodostaneet. Silti kukaan ei jää järkkymättä, kun tarpeeksi järkytetään.

Paineen alla eläytymiskykyisimmätkin alkavat reagoida selkäytimellä, hakea vahvistusta arvoilleen samanmielisten ryhmästä ja sulkea pois vastakkaista informaatiota. Ryhmänmuodostus ja vihapuhe eivät ole jonkun poliittisen suunnan ominaisuuksia vaan tilannekohtaisia selviytymiskeinoja vähän kaikille.

Identiteettipolitiikalla puolustetaan omaa statusta ja kompensoidaan menetyksen pelkoa. Länsimaissa identiteettipolitiikka korvasi tulonjakopolitiikan, kun pääomaliikkeiden vapautuminen jätti valittavaksi vain yhden vaihtoehdon.

Uskonnollinen tai ideologinen kiihkoilu ja ryhmänmuodostus menettävät vetovoimansa heti, kun tarjolla on mahdollisuus parantaa omaa ja perheensä asemaa työllä. Siksi taloudellisen kasvun rajoja epäileväkin saattaa huoata, että toivottavasti nykytilanteesta pian päästäisiin kasvu-uralle.

Ryhmäyhteyden kaipuu ja identiteetin tukeminen kulttuuriperinnöllä eivät välttämättä saa aikaan pahaa.

Omien arvojen kertaaminen ennen vertailutilannetta saa suhtautumaan armeliaammin kilpakumppaniin silloinkin, kun tämä pärjää paremmin.

Kotoilu, marttailu ja tuunailu pitävät yllä kokemusta siitä, että johonkin voi itse vaikuttaa. Luottamusta koko maailmaan on keskinäisessä kilpailussa ehkä hankala vaalia, mutta nuoret aikuiset pitävät pyhänä lupauksen pitämistä kaverille, olkoonkin muu maailma epäluotettava. 1

Juha Siltala suomen historian professori Helsingin yliopisto

Saara Vuorjoki

Kyse ei ole vain luusereiden käyttämästä keinosta.

Voittajaporukan raivoisaa hyökkäävyyttä nykykeskusteluissa selittänee epävarmuus siitä, riittääkö saavutettu etumatka varmasti suojaamaan heidät kaikilta markkinariskeiltä.

Kun ihmisarvo on vertailun varassa, ylemmyyttä ei koskaan voi nauttia kylläisyyteen saakka. Yhteisvihaa, jonka tarkoitus on vahvistaa omaa arvoa suhteessa muihin, voidaan nostattaa jakokysymysten ohella myös pilakuvista, epäsopivista sanavalinnoista tai jopa oletetuista ajatusrikoksista. Kulttuurisodan aiheeksi kelpaa jopa leivän syöminen tai syömättömyys.

Nettikiivailu palkitsee käyttäjäänsä kiihdyttävällä dopamiiniruiskeella, joka panee haluamaan yhä lisää. Samanmielisten vahvistus saa näkemään toisinajattelevan vain omien ennakkoluulojen ripustimena täysin riippumatta siitä, mitä tämä sanoo. Vastapuolen ihmisyys kielletään, mutta kasvottomassa ja sävyttömässä mediassa myös kiivailijat itse tulevat kadottaneeksi inhimilliset piirteensä.

Keinot, joilla perimmältään tavoiteltiin läheisyyttä ja jakamista samanmielisten kanssa, tekevätkin maailmas-

Alvar Havia, 19, laulaa tänä jouluna seitsemässä konsertissa 100 % Vantaalainen Enköhän ole ihan sataprosenttinen vantaalainen. Olen kyllä syntynyt Helsingissä, mutta asunut lähes koko ikäni Vantaalla. Jokelassa asuin vuoden tai pari, kun äiti muutti sinne. Noin 14-vuotiaana muutin takaisin Martinlaaksoon, jossa asun isän kanssa. Niin, ja Saviossa asuimme jossain vaiheessa vähän aikaa.

Käyn Vaskivuoren lukiota ja harrastan kuorolaulua. Äänialaltani olen baritoni.

Kehärata on helpottanut elämääni.

Nyt pääsen liikkumaan nopeasti. Ennen kun ravasin kuoroharjoituksesta

toiseen, bussilla liikkuminen vei kauheasti aikaa. Laulan viidessä eri kuorossa, muun muassa Mieskuoro Vantaan Laulussa. Kuoroharjoituksemme ovat aina Myyrmäen kirkossa. Tänä vuonna joulun aikaan esiinnyn kuorojen kanssa ainakin seitsemän kertaa.

Kiinnostuin Mieskuoro Vantaan Laulusta, kun koulumme kuorolla oli yhteiskonsertti sen kanssa kolme vuotta sitten. Menin Vantaan Laulun laulukokeeseen ja pääsin jäseneksi. Isoisäni lauloi aikoinaan Ylioppilaskunnan Laulajissa.

Nina Riutta

Kysyn vaan

Miten perheenyhdistäminen muuttuu?

Sisäministeriössä valmistellaan perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamista. Liittyykö tämä siihen, että turvapaikanhakijoita on nyt niin paljon, ylitarkastaja Tuuli Tuunanen sisäministeriöstä?

– Kriteerien tiukentaminen on kirjattu jo hallitusohjelmaan. Se on siis syntynyt viime keväänä, ennen kuin Suomeen alkoi saapua paljon turvapaikanhakijoita. Toki toimintaympäristön muutokset huomioidaan, kun lakimuutoksia valmistellaan.

Esillä on ollut monenlaisia mahdollisia kriteerejä liittyen muun muassa tulotasoon, kielitaitoon ja asuntoon. Mitkä näistä ovat todennäköisesti menossa läpi?

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että sinne tulee edellytys riittävästä toimeentulosta eli siitä, ettei perhe joudu elämään vain toimeentulotuen varassa. Maahanmuuttovirasto on määritellyt, että riittävä toimeentulo kahden vanhemman ja kahden lapsen perheelle on noin 2600 euroa nettona.

Moni maahanmuuttaja on aluksi pienipalkkaisissa töissä tai ryhtyy yrittäjäksi, jolloin tulojen arviointi voi olla vaikeaa.

Eikö tuo tulotaso ole kova vaatimus?

– Onhan se monelle haastavaa, mutta pitää muistaa, etteivät Maahanmuuttoviraston kriteerit ole ehdottomat. Jos on erityisen painavia syitä tai vaikkapa lapsen etu niin vaatii, niistä voidaan joustaa.

– Lakimuutos koskisi ainoastaan toissijaisen suojelun perusteella maahan jääneitä, ei turvapaikkapäätöksen saaneita.

Turvapaikan saaneet voivat yhä hakea perheenyhdistämistä kolmen kuukauden sisällä päätöksestä ilman tätä toimeentuloedellytystä.

Millainen merkitys sillä on kotoutumisen kannalta, että tänne tulleet saavat myös perheenjäsenensä Suomeen?

– Perheenyhdistäminen on kansainvälinen oikeus. Ihmisillä on oikeus perhe-elämään, ja usein tieto perheen saamisesta maahan motivoi kotoutumaan.

Hanna Antila

12

Suostu joulun ihmeeseen Joulukertomuksen majatalo ja karjan syöttökaukalo ovat kuvia ihmisen sisimmästä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SHUTTERSTOCK

”N äin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”

Autoradiosta kuuluva Vesa-Matti Loirin ääni läpäisee suojauksen keskellä aamun liikennettä. Yllätän itseni toivomasta, että kokisin tänä jouluna... jotakin.

Mutta lapsuuden jouluista tuttua tunnelmaa ei ole helppo tavoittaa. Päinvastoin: mitä lähempänä aattoa ollaan, sitä useammin kuulen jonkun huokaavan, miten joulun lähestyminen tuo mukanaan lähinnä stressiä ja turhautumista.

Teologian tohtori Pauli Annala ymmärtää hyvin jouluun liittyvää kaksijakoisuutta.

– Useimmilla on myönteinen asennoituminen jouluun, mutta samalla joulu myös ahdistaa ihmisiä ja he pelkäävät sitä. Mutta jos joulu saa liikuttaa sisintämme, se hedelmöittää koko elämäämme, hän sanoo.

Annala vetää vaimonsa Eevan kanssa Porlammille San Damianon osuuskuntaa. Se on fransiskaanisen yksinkertaisuuden hengessä elävä pienyhteisö. Viime elokuussa hän jäi eläkkeelle Helsingin yliopistosta systemaattisen teologian yliopistonlehtorin tehtävästä.

Annala hakee kirjahyllystä Raamatun ja lukee Luukkaan evankeliumin toisesta luvusta tutun jakeen, jossa Maria ”kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa”.

Draamallinen käänne on tuttu lapsuuden joulujuhlista. Mutta yksinkertaiset

sanat kertovat paljon enemmästä: inkarnaatiosta, kristinuskon keskeisimmästä uutisesta, joka on kiehtonut ihmismieltä jo kaksi vuosituhatta.

– Jumalan ikuinen Viisaus tulee lihaksi ja vereksi ja yrittää mahduttaa itsensä aineelliseen maailmaan. Mutta majatalot ovat täynnä, Annala sanoo.

Ennen kuin jatkaa pitemmälle, Annala riisuu kertomuksesta ylimääräisen romantiikan. Seimi ei ollut jalallinen kehto, jonka päällä on kaunis harso. Kehdon sijasta Jeesus syntyi karjan syöttökaukaloon, joka oli maahan kaivettu kuoppa.

Karun konkretian lisäksi tarvitsemme vielä tulkintaohjeen: sekä majatalo että karjan syöttökaukalo ovat kuvia ihmisen sisimmästä.

Puhuessaan Annala piipahtelee hyräillen kirjahyllyjen välissä, kunnes pöytä täyttyy avoimista kirjoista. Raamatun viereen ilmaantuu Versio Vulgata, katolisen kirkon käyttämä latinankielinen raamatunkäännös, ja sen rinnalle kreikankielinen Uusi testamentti.

Annala kiinnittää huomion latinankielisen Vulgatan ilmaisuun, joka on karumpaa kuin suomalaisessa kirkkoraamatussa: heillä ei ollut paikkaa.

Annalan mukaan lausetta on luettu erityisen tarkkaan Aasiassa, missä moni on tutkinut sisintään myös itämaisten meditaatiotekniikkojen avulla. He ymmärtävät, että Jumala etsii ihmisen sisimmästä tyhjää paikkaa.

Majatalo on kuva ihmisestä, joka on täynnä itseään.

– Ihmiset ovat luoneet erinomaisen maailman, johon Jumala ei enää mahdu.

Jokainen paikka on jo täynnä ihmisen omia projektioita: valtaa, rahaa ja kauppaa. Siksi Jumalan piti mennä marginaaliin ja syntyä talliin, jossa oli vain härkiä ja aaseja.

Kyse ei ole uudesta teologisesta löy-

döstä. Teologit ovat pohtineet jo vuosisatojen ajan, minkälaisessa paikassa joulun ihme voi tapahtua.

Keskiajan teologit puhuivat ihmisen sisimmästä ilmaisuilla, joista zen-mestari olisi ylpeä. Heidän mukaansa meissä on paikaton paikka tai tilaton tila, jota Jumala haluaisi koskettaa ja elähdyttää. Raamatun alkulehdillä tuota paikkaa kutsutaan ihmisessä olevaksi Jumalan kuvaksi.

Annalan mukaan vertauskuvalliset ilmaisut viittaavat ihmisen persoonan keskukseen, josta käsin havainnoimme ja koemme maailmaa.

Lääketiede ei voi sanoa, missä sisin minuutemme tarkkaan ottaen sijaitsee. Keskiajan teologit puhuivat sielusta, joka jatkaa olemassaoloaan vielä sen jälkeen, kun ruumiimme on kuollut.

– Meissä on jokin syvä pohja, sielumme sisin tai persoonan keskus, jossa Jumala voisi syntyä. Jumala on luonut ihmisestä ikuisuusolennon, ja ikuinen kysymys huutaa meissä myös jouluna. Siksi kaipaamme kipeästi jotakin, mutta samalla olemme pelokkaita kohtaamaan itsessämme olevaa tyhjyyttä, Annala sanoo.

kuperä on latinan kielessä, jossa sana saeculum merkitsee tätä aikaa.

– Tämänpuoleisuus tyydyttää meitä, Annala kiteyttää.

– Olemme sekulaareja eli tarraudumme sairaalloisesti kiitävään aikaan, mutta vierastamme ajatusta, että tämän rinnalla olisi jotakin muuta.

Yksi tapa täyttää sisäistä tyhjyyttä on heittäytyminen monenlaisiin tunne- ja aistikokemuksiin. Esimerkiksi kaunis musiikki tai ystävyys vetoaa meihin syvästi, koska se resonoi meissä olevan jumalallisen sielunpohjan kanssa.

Annalan mukaan etsimme elämyksistä sisäistä utopiaa eli paikatonta paikkaa.

– Ydinkysymys on siinä, että ihminen ei perimmältään halua oppia tuntemaan itseään. Nykyihminen nauttii elämästään valheminässä ja ilakoi pienellä materiaalisella hyvällä. Siksi olemme niitä majataloja, jotka ovat täynnä, Annala sanoo.

Joulun aiheuttama levottomuus kertoo kuitenkin siitä, ettei mikään, mitä voimme kokea viiden aistin kautta, yllä sielumme pohjaan saakka.

– Sen paikan Jumala on varannut vain itselleen, ja sen joulun lapsi haluaisi virittää.

Joulun tavoittaminen on Annalan mukaan vaikeaa, koska yritämme hallita elämää. Turvaamme selustamme materiaalisella hyvällä, mutta samalla taivaallinen hyvä käy meille oudoksi.

Jumalan kuvan sijasta olemme täynnä maailman kuvia.

– Ihmisellä on intohimoinen halu täyttää tämänpuoleisella se tyhjä tila, jonka Jumala haluaisi täyttää. Emme uskalla katsoa, mikä on meissä oleva kuvaton kuva, Jumalan ikuinen kuva, Annala sanoo.

Tuonpuoleisen merkitystä hämärtää sekin, että nykyihminen on maallistuneen eli sekulaarin ajan lapsi. Annala kiinnittää huomiota siihen, että sekulaari-sanan al-

Joulun vaikeus kielii siis ihmiselle ominaisesta itsepetoksesta, jota vastaan kirkon teologit ja mystikot taistelivat parhaansa mukaan. Yksi heistä oli 1200- ja 1300-lukujen taitteessa elänyt Mestari Eckhart.

Joulusaarnassaan Eckhart ravisteli itsetyytyväisiä kuulijoitaan muistuttamalla, että mikään ei ole ihmiselle niin vierasta kuin ihminen itse.

– Eckhartin mukaan olemme itsellemme suuria mysteerejä ja Jumala on suuri salaisuus. Meitä kutsutaan tälle tielle, opitun tietämättömyyden tielle. Mutta ihminen ei halua tunnustaa, että hän on itselleen täydellinen arvoitus, Annala sanoo.

13

Annala korostaa, että kristillisten mystikkojen lähtökohtana ei koskaan ole moralismi, vaan halu muistuttaa ihmisille heidän todellisesta olemuksestaan. Toisinaan herääminen vaatii luutuneiden itsestäänselvyyksien purkamista.

– Olemme itsellemme tuntemattomia ja vieraita, koska emme ole aitoja, vaan määrittelemme itsemme sen mukaan, mitä meidän pitäisi olla: fiksuja, tehokkaita, kauniita ja virtaviivaisia. Useimmat eivät koskaan kuuntele sitä, keitä he ovat levossa, ilman mitään määreitä. Jumala haluaa, että hyväksyn tuntemattoman minän minussa enkä lokeroi itseäni, Annala sanoo.

Annala poimii pöydältä vielä yhden kirjan ja lukee kirkkoisä Augustinuksen tunnetuimman sitaatin: ”Sinä olet luo-

”Perimmäinen minuutemme on Jumalan lapseutta.”

nut meidät itsellesi, ja levoton on sydämemme, kunnes se sinussa löytää levon.”

Kristillisen käsityksen mukaan ihminen on siis iäisyysolento, ja siksi vain Jumala voi täyttää todellisen tyhjyyden sisimmässämme.

– Perimmäinen minuutemme on Jumalan lapseutta, Annala sanoo.

– Joulun vastaanottaminen on myös älyllinen kokemus, ei vain emotionaali-

nen. Kysymys on sen ymmärtämisestä, että Jumalan kuvaksi luodun ihmisen elämällä on tuonpuoleinen päämäärä, ei pelkästään biologinen.

Iäisyysolento. Jumalan kuva meissä.

San Damianon osuuskunnan rauhallisessa iltapäivässä sanat laskeutuvat keveinä kuin ilma, jota hengitän. Mutta miten voisin ottaa jotakin niistä mukaani? Tie-

dän kokemuksesta, että tyhjän tilan raivaaminen ei käy helposti.

Mystiikan teologia on tuottanut kilvoitusteitä, joiden avulla ihminen voi etsiä perimmäistä minuuttaan. Annala ei kuitenkaan sälytä jouluostosten ja -siivouksen kuormittamille ihmisille lisää kotitehtäviä.

Saan mukaani vain kaksi yksinkertaista neuvoa. Ensimmäinen liittyy silleen jättämiseen, irti päästämiseen omista puolustusmekanismeista.

– Anna maailman olla sellainen kuin on, Annala sanoo.

Toinen neuvo palauttaa kuulijan joulukertomukseen.

– Meidän pitäisi hyväksyä omalle kohdallemme joulun suurin lahja: se, että Kristus syntyy meissä. Silloin maailma, esineet ja asiat saavat uuden hohteen. 1

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

24.12.

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.”

Jouluyönä saamme kuulla enkelin viestin: Tänään on teille syntynyt Vapahtaja.

(Jesajan kirja 9:1)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Augustinus Augustinus syntyi vuonna 354 vaatimattomiin oloihin Pohjois-Afrikassa, nykyisen Algerian alueella. Hänen äitinsä oli kristitty ja isänsä otti vastaan kasteen ennen kuolemaansa.

Rikkaan mesenaatin avustuksella Augustinus opiskeli puheoppia ensin Karthagossa ja sitten Roomassa ja sai 30-vuotiaana puhetaidon opettajan paikan Milanosta. Siellä hän liittyi piispa Ambrosiuksen kastekouluun ja kääntyi kristityksi. 390-luvulla hänestä tuli Hippon satamakaupungin piispa, jossa virassa hän toimi kuolemaansa saakka vuoteen 430.

Augustinus on läntisen kirkon merkittävin kirkkoisä ja tärkeimpiä teologeja. Hänen tunnetuin teoksensa on Tunnustukset. Augustinuksen saarnoja on ilmestynyt teologian tohtori Timo Nisulan suomentamina kokoelmassa Saarnoja (Kirjapaja 2005).

Seimen äärellä voit löytää levon Sydämeni on levoton, kunnes se löytää levon sinussa, rukoili nuori Augustinus.

Maailmankuulun omakerrallisen teoksensa Tunnustukset alussa Augustinus kirjoittaa usein lainatut sanansa: ”Sinä olet luonut meidät itsellesi, ja levoton on sydämemme, kunnes se sinussa löytää levon.”

Nämä sanat ovat pikemmin rukoushuudahdus kuin seestynyt ilmaus rauhan löytämisestä. Ne kuvaavat hyvin tietä, jonka nuori Augustinus oli kulkenut, mutta myös matkaa, joka hänellä vielä oli edessään.

Augustinus kertoo, miten hän nuoruuden etsinnän jälkeen palaa äitinsä uskoon.

Tunnustukset päättyy haikeisiin tunnelmiin Ostian rannikolle Italiassa. Siellä poikaansa Pohjois-Afrikasta seurannut äiti Monica kuolee. Hän ehtii kuitenkin nähdä, miten hänen rukouksensa on kuultu, kun Augustinus saa kasteen yhdessä poikansa kanssa.

levana, huolehtivana ja poikansa harharetkiä tuskailevana äitinä. Aikuistuttuaan Augustinus pyristelee hänestä eroon, mutta äidin ote on vahva.

Opintojensa alkuaikoina Karthagossa Augustinus rakastuu kristittyyn tyttöön, jonka kanssa hän elää viisitoista vuotta ja saa pojan.

Suhde päättyy kuitenkin eroon Italiassa, kun Augustinuksen työura on avautumassa. Osaltaan asiaan vaikuttaa äiti, joka on löytänyt pojalleen mielestään sopivamman aviopuolisoehdokkaan.

Rakastettu väistyy ja palaa Afrikkaan. Yhteinen poika jää Augustinuksen hoiviin, mutta kuolee ennen kuin ehtii täyttää kaksikymmentä vuotta.

Kaikista näistä kokemuksista syntyy merkittävä teologi ja saarnaaja.

Äidin ja pojan suhde oli läheinen. Augustinus ei kuitenkaan piirrä äidistään eikä itsestään ihannekuvaa. Hän kuvaa Monican rukoi-

Avioliittoa Augustinus ei lopulta solmi kenenkään kanssa. On ehkä rohkeaa sanoa, että yksi nainen hänelle jää ylitse muiden: Neit-

Joulurukous ”Jeesus Kristus, Vapahtajani. Niin kuin sinä kerran synnyit Neitsyt Mariasta, synny tänään minun sydämessäni, tule sinne asumaan.

Avarra sydämeni, luo sinne itsellesi tila tulla. Auta minua ottamaan sinut vastaan iloiten ja anna minulle levollinen rauha.

Avartukoon sydämeni sinun rakkaudestasi rakastamaan muita.”

syt Maria, Jeesuksen äiti.

Joulupäivän saarnassaan Augustinus toteaa, ettei järki voi käsittää sitä, miten Jumala itse pukeutui lihaan ja syntyi neitsyt Mariasta. Hän muistuttaa, että kun katsot Jeesusta Marian sylissä, näet koko luomakunnan Vapahtajan. ”Herran äiti kantoi häntä kohdussaan, kanna sinä vuorostasi häntä sydämessäsi”, kehottaa Augustinus. Kun katsot seimen lasta, alat aavistaa, miten ihmeellinen Jumala on. Hän, joka ei mahdu taivaan avaruuksiin, syntyy ihmiseksi eläinten suojaan. Augustinus käyttää jopa karkeaa kuvaa: ”Hänet pantiin seimeen meidän rehuksemme.”

Jeesus syntyi, että me syntyisimme uudestaan. Me saamme mennä seimen äärelle katselemaan, kuuntelemaan ja ihmettelemään.

Silloin voi tapahtua ihme: Kristus syntyy sisällämme.

Lauri Maarala

15

Seurakunnissa tapahtuu 17.12.–14.1.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48, avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Ajanvaraus samaan aikaan p.

050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila pe 18.12. klo 9–11.30.

Ilmainen joulupuuro pe 18.12. klo 11. Ennen puuroa hartaus klo 10.45. ”Oi käykää ystävät laulamaan!” -joulukonsertti pe 18.12. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaat. Ohjelma 5 e.

Messu su 20.12. klo 10. Samuel Yrjölä, Hans Tuominen, Riikka Jäntti.

Kirkkokahvit.

Jouluaaton perhehartaus to 24.12. klo 14. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Jouluaamun messu pe 25.12. klo 8.

Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Messu su 27.12. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Messu su 3.1. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Torstaimesta 7.1. ja 14.1. klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Jouluaaton pieni hartaus kirkon pihalla to 24.12. klo 13. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen. Alapihan joulupolulla voit viivähtää jouluevankeliumin äärellä omatoimisesti.

Jouluseimeen voit kurkistaa talon takaa sisäpihan ikkunasta. Polku ja seimi ovat esillä koko joulun ajan.

Muualla Jouluaaton hartaus to 24.12. klo

15 Vaaralan kappelissa, Kirkkokuja 2. Reijo Liimatainen, Seppo Hartikainen.

Kotipyhäkoulu su 10.1. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille ke 13.1. klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoululla.

Haluatko mielekästä tekemistä perjantaiaamupäiviin? Länsimäen kirkolla pidettävään perjantaipuurohetkeen kaivataan vapaaehtoisia, jotka ovat mukana laittamassa puuroaamiaista klo 9–13. Tehtävään ei tarvitse sitoutua joka perjantai, vaan vaikka esim. kerran kuussa. Ota yhteyttä diakoni Laura Alhoon, p. 050 593 5503 tai laura.alho@evl.fi.

Kastettu Taimi Annikki Fabritius, Wiljami Marko Juhani Hietanen, Miika Aleksander Immonen, Pihla Jade Maria Juutilainen, Luca Niklas Kong, Iines Aurora Isabella Kääpä, Lumi Saima Susanna Mönkkönen, Max Väinö Saarinen.

Hautaan siunattu Lea Anneli Nurminen 85 v, Paavo Juhani Pulkkinen 84 v, Liisa Kaarina Toukkari 81 v, Tuula Orvokki Rusanen 71 v, Maija Liisa Valtonen 68 v, Sven Olof Richard Steinmetz 67 v, Jaana Hannele Hämäläinen 54 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Kauneimmat joululaulut -messu su 20.12. klo 10. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Virsien sijaan joululauluja.

Diakonian jouluruokailu ma 21.12. klo 12 alueen vähävaraisille. Hae lip-

pu ruokailua varten etukäteen diakoniatoimistosta.

Perheiden aattohartaus to 24.12. klo 14. Jarna Wikström, Matti Hyry, Hannu Niemelä ja Hannu-Pekka Heikkilä. Tanja Niemelä, laulu.

Jouluaaton kynttilähartaus to 24.12. klo 16. Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä. Hartauden jälkeen voi lähteä yhdessä Hämeenkylän kirkkomaalle sytyttämään kynttilän. Hautausmaalla on muistokivi muualle haudatuille vainajille.

Kynttilöitä saa myös kirkolta.

Jouluyön musiikkipainotteinen hartaus to 24.12. klo 22. Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Perinteinen joulukirkko pe 25.12. klo 8. Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Tapaninpäivän messu la 26.12. klo 10. Matti Hyry, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 27.12. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas.

Uudenvuodenaaton iltamessu to 31.12. klo 18. Jarna Wikström, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Uudenvuodenpäivän messu pe 1.1. klo 10. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Messu su 3.1. klo 10. Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Loppiaisen messu ja lähetysjuhla ke 6.1. klo 10. Kansanlähetyksen Venäjän työn koordinaattori Tapani Kaitainen, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Uuden Venäjän nimikkolähettimme Saara Karttusen siunaus. Kirkkokahvit.

Messu su 10.1. klo 10. Jarna Wikström, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messuun kutsutaan erityisesti lapsia kummeineen.

Kirkkokahveilla saarnajatkot, joilla voi jatkaa keskustelua saarnan teemoista.

Pyhäkoulu 10.1. alkaen sunnuntaisin klo 10. Lasten kirkkohetki, jossa kuullaan raamatunkertomuksia, lauletaan lasten virsiä, hiljennytään ja askarrellaan.

Päiväkahvin aikaan ma 11.1. klo 13– 14.30. Tytti Parviainen esittelee Vantaan kaupungin senioritoimintaa.

Mukana Kersti Rantasalo.

Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu ti 12.1. alkaen tiistaisin klo 13– 15. Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille. p. 040 026 939.

Muksukirkko ke 13.1. klo 9.30. Kotona kirkossa. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Kirkon jälkeen perhekerho ja lounas klo 11.

Kotikirkon keittolounas ke 13.1. klo 11–12.30. Lautasellinen keittoa ja leipää. Vapaaehtoinen maksu.

Ilmoittautuminen tyttöjen ja poikien kerhoihin alkaa ke 13.1. klo 18.

Ilmoittautumislinkin löydät nettisivuiltamme. Uusina kerhoina aloittavat liikuntakerho Askistossa, näytelmäkerho kirkolla ja puuhakerho Pähkinärinteessä.

Miesten kirjallisuuspiiri to 14.1. alkaen kerran kuukaudessa. Aloituskerralla kirjana Torsti Lehtisen kirja Sören Kierkegaard. Seuraavat kokoontumisajat saat pastori Matti Hyryltä, matti.hyry@evl.fi tai p.

050 491 0954.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 11.1. klo 12. Kirjana Petri Tammisen Meriromaani.

Luetaan yhdessä -ryhmä ti 12.1. klo 10–12. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Puhumme, luemme ja kirjoitamme suomea yhdessä.

Nettikerho ikäihmisille ke 13.1. klo 14–16. Aiheena Vantaan seurakunnat netissä.

Lammaspolku 1:n kerhotila Nyyttikerho 11.1. alkaen parillisten viikkojen maanantaisin klo 9.30–11.

Vauvaperheille (alle 1-vuotiaat vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Hommissa

Suntio Anu Päkkilä ”Olen työskennellyt suntiona elokuusta 2011. Joulun alla oikein pyydän työvuoroja, joihin sisältyy joulukonsertteja ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Ne virittävät joulun odotukseen. Vielä koskaan ei ole tuntunut, että aina vaan laulettaisiin samoja lauluja. Kun kirkollinen ihmisiä laulaa yhdessä, tuntuu kuin se menisi ihon alle.

On hauska nähdä, miten ihmiset ovat ruvenneet arvostamaan joulun odotusta. Monet ovat keränneet kaveriporukan ja tulevat Kauneimpiin joululauluihin koko joukolla. Myös monille perheille yhteislaulutilaisuudesta on tullut perinne. Sen jälkeen mennään syömään tai tekemään muuta yhdessä.

Suntion työssä joulu ja joulunalus ovat kiireisintä aikaa vuodessa.

Kirkossa voi olla viisi kuusi tilaisuutta päivässä. Jos monessa tilaisuudessa on neljäsataa ihmistä, järjestelyhommia riittää.

Joskus joutuu herättämään närkästystä, kun kaikkia halukkaita ei voi päästää kirkon rajallisiin tiloihin. Lisäksi on paljon näkymätöntä työtä, vaikkapa esiintyjien ohjaamista toisiin tiloihin äänenavauksiin.

Kiireessä ruokaja kahvitauot voivat jäädä pitämättä. Jouluaattona käyn aattohartauksien ja yömessun välissä kotona syömässä jouluaterian aikuisten lasteni kanssa.

On selvää, ettei joulu ole kaikille mikään riemujuhla. Toivon, että kirkon joulutilaisuus voisi tarjota heillekin yhteisöllisyyttä ja johonkin kuulumisen tunnetta, herättää muistoja ja tunteita.”

Ulla-Maija Vilmi

Anu Päkkilä on töissä jouluaattona 24.12. Pyhän Laurin kirkossa.

Lammaspolun olkkari 12.1. alkaen ti ja to klo 9–11. Alueen perheiden avoin olohuone. Lapset voivat leikkiä, kahvia voi keitellä omaan tahtiin, lueskella lehtiä, tavata tuttuja ja samassa elämäntilanteessa olevia.

Jokaisella kerralla on lyhyt yhteinen hiljentymishetki.

Käsityöpiiri – palvelupiiri HAIK 12.1. lähtien tiistaisin klo 13.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Pyhäkoulu 10.1. alkaen sunnuntaisin klo 11.

Kenian lähetyspiiri 14.1. alkaen parillisten viikkojen torstaisin klo 11– 12.30.

Muualla

Ehtoollishartaus to 7.1. klo 14 Päh-

kinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Korttelipyhäkoulu 10.1. alkaen sunnuntaisin klo 10 Äeskuja 4 N 14:ssä.

Pyhäkoulu 10.1. alkaen sunnuntaisin Sahratie 1:n kerhohuoneella.

Fudisvuoro 12.1. alkaen tiistaisin klo 15.30 VJS-kentällä, Martinkyläntie 1.

Etukäteisilmoittautumista ei tarvita.

Voit tulla paikan päälle tutustumaan toimintaan. Lisätiedot Jarkko Vähäsarjalta, jarkko.vahasarja@evl.fi tai p. 044 422 0453.

Luontoperhekerho 14.1. alkaen

torstaisin klo 9.30–11. Lammaslammen puiston leikkikentällä Pähkinärinteessä. Teemme pieniä luontoretkiä ja tutustumme lähiluontoon.

Omat eväät mukaan.

Kastettu Iivari Eliel Haho, Atte Tapani Perttuli, Alisa Olga Evelyn Miettinen, Benjamin Alexander Lukin, Sanni Ilona Myllyniemi.

Avioliittoon kuulutettu Irja Elina Järvelä ja Juha Petri Lehto, Marjut Johanna Hassinen ja Lasse Ilmari Huovinen.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Ma 11.1. virasto suljettu. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p.

09 830 6554. Diakoniapäivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–pe klo 8 Kot-

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Messu su 20.12. klo 12. Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Kauneimmat joululaulut su 20.12 klo 18. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Mukana pianisti Kari Tikkala.

Päiväraamattupiiri ti 22.12. klo 12.

Jari Araneva.

Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 14.30. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen.

Jouluyön messu to 24.12. klo 23. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Mukana oopperalaulaja Hannu Forsberg.

Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Kauneimmat joululaulut -messu la 26.12. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä.

Messu su 3.1. klo 12. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Lähetysmessu ke 6.1. klo 12. Heikki Hilvo, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Messu su 10.1. klo 12. Hans Tuominen, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 11.1.

Klo 11 ehtoollishetki, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 11.1. klo 18–19.30.

Perhekahvila ti 12.1. klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Päiväraamattupiiri ti 12.1. klo 13.

Raamattupiiri ti 12.1. klo 18. Laulua, naurua ja sanaa.

Perhekerho ke 13.1. klo 9–14.

Päivärukous ke 13.1. klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä alkaa ke 13.1 klo 14–15.30. Neulomme vauvoille ja heidän sisaruksilleen sukkia ja lapasia. Lahjoitamme valmiit neuleet Hakunilan neuvolaan. Langat saat ryhmästä.

Puuroaamiainen to 14.1. klo 10–13 srk-salissa. Puuro, voileipä ja kahvi / tee, 2,50 euroa. Kahvileipää myynnissä.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 2.2.– 22.3. klo 12–14.30. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja päiväkodinjohtaja Eija Järveläinen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: liisa. pietila@evl.fi tai p. 050 337 7312.

ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Perhekahvila pe 8.1. klo 9–12.

Vauvamuskari 3–6 kk:n ikäisille pe 8.1. klo 9.30–10. Ilmoittautumiset: riikka.jantti@evl.fi.

Perhemuskari pe 8.1. klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Vauvamuskari 6–11 kk:n ikäisille pe 8.1. klo 10.30–11. Ilmoittautumiset 8.1. klo 9 alkaen: riikka.jantti@evl.fi.

Aamupäivän rukoushetki pe 8.1. klo 10.45.

Puuroperjantai 8.1. klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen.

Messu su 10.1. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Peittopiiri ti 12.1. klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 12.1. klo 13. Joulukuulumisten vaihtoa.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa ti 12.1. klo 18.

Naisenergiaa Raamatun äärellä ti 12.1. klo 19.

Lähetyspiiri to 14.1. klo 18–20.

16

Seurakunnissa tapahtuu 17.12.–14.1.

kansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vuoden 2016 ensimmäinen kerta ma 11.1.

Naisten saunailta to 17.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien konsertti to 17.12. klo 19.

Korson Mieslaulajien joulukonsertti la 19.12. klo 18. Ohjelma 15 e. Johtaa Pekka Itkonen.

Kauneimmat joululaulut -messu su 20.12. klo 10. Riikka Wikström, Tuula Paasivirta ja Airi Saloniemi. Musiikissa avustamassa Martti Sirviö ja Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahvit.

Merry Xmas! Nikinmäen Naislaulajien joulukonsertti su 20.12. klo 19.

Johtaa Sanna-Maarit Hakkarainen.

Vapaa pääsy, ohjelma 2 e.

Lintujen joulu -konsertti ti 22.12. klo 19. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi ja mezzosopraano Ursula Hynninen. Ohjelma 10 e. Osa ohjelmatuloista syöpäsairaille lapsille.

Iltarukousryhmä ke 23.12. ja 13.1. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Jouluaaton hartaus lapsiperheille to 24.12. klo 13. Marja Vainikka ja Ursula Hynninen.

Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15.

Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Jouluyön messu to 24.12. klo 23.

Riikka Wikström, Tuula Paasivirta ja Airi Saloniemi. Mukana Ensemble Norma -lauluyhtye.

Jouluaamun messu pe 25.12. klo 8.

Marja Vainikka, Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen.

Tapaninpäivän joululaulukirkko la 26.12. klo 15. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi.

Messu su 27.12. klo 10. Mari Mäkelä ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Uudenvuodenpäivän messu pe 1.1.

klo 13. Kirkkokahvit ja kirkkoherran puhe.

Messu su 3.1. klo 10. Vesa Ruokonen, Marja Vainikka ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Naisten raamattupiiri ma 4.1. ja 11.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 4.1. ja 11.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Loppiaisen messu ke 6.1. klo 10.

Lähetyspyhä. Vesa Ruokonen, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Perheiden loppiaistapahtuma ke 6.1. klo 15-18 seurakuntakeskuksessa.

Vanhemman väen piiri to 7.1. ja 14.1. klo 13 seurakuntasalissa. 7.1. Hartaus ja ohjelma Risto Auvinen. 14.1. Hartaus Mari Mäkelä, ohjelma Keravan naisvoimistelijat.

Messu su 10.1. klo 10. Riikka Wikström, Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 10.1. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Perhekerho ma 11.1. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 11.1. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Lähetyspiiri ke 13.1. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.1. klo 18.

Marja Vainikka ja Ursula Hynninen.

Miesten saunailta to 14.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kirkonkulman joulu to 24.12. klo 11.30–15. Vietämme joulua yhdessä joulurauhan julistusta kuunnellen, laulaen ja herkutellen. Voit tuoda

mukanasi yhteiseen pöytään jotain pientä naposteltavaa.

Nuorten aikuisten brunssi su 3.1. klo 14.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 12.1. klo 9–11.30.

Mikkolan vanhemman väen piiri ti 12.1. klo 13. Leena Lehto ja Marja Vainikka.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 14. Vesa Ruokonen. Musiikista vastaa Ruokosen perhe.

Perhekerho to 14.1. klo 9–11.30.

Muualla

Perheleiri 22.–24.1. Nuottakodon

leirikeskuksessa Vihdissä. Leiri on tarkoitettu virkistykseksi kaikenlaisille lapsiperheille. Hinnat 50 e / aik., 20 e / alle 12-v. ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 7.1. mennessä kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6550. Lisätietoja perhetyöntekijä Kristiina Rauhakallio, p. 044 422 0469 tai kristiina.rauhakallio@ evl.fi.

Hiihtolomaleiri 7–14-vuotiaille 22.– 25.2. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Hinta 100 e sisältäen täysihoidon ja kuljetukset. Luvassa mm. leikkejä, lauluja, sählyä, miekkailua, uimista ja ongintaa. Lähtö klo 9.30 Korson kirkolta ja paluu klo 14.30. Ilmoittaudu täyttämällä lomake kohdassa Tytöt ja pojat: www.korsonseurakunta.fi.

Kastettu Leino Joonatan Wargh, Vella Kaarina Haronoja, Emma Anna Emilia Liukkonen, Onni Johannes Hautamäki, Oili Aino Eleonoora Hiltunen,

Lassi Voitto Tapio Kulmala, Leo Vinh Alex Nguyen, Selma Unelma Stranden, Leo Benjamin Hytönen.

Avioliittoon kuulutettu Andreas Johan Tapani Tokola ja Mikaela Melinda Minnea Mäkelä.

Hautaan siunattu Erkki Eemeli Oinonen 67 v, Merja Unelma Räsänen 61 v, Tuomas Mikael Mäntylä 18 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti, to klo 9–15 ja pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Ei päivystävää pappia 5.1. Diakoniapäivystykset joulukuussa vain Rekolan kirkolla ti klo 9–11 ja to klo 9–11. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Viikolla 53 ei diakoniapäivystystä eikä puhelinpäivystystä. Diakoniapäivystykset tammikuussa ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Kauneimmat joululaulut -messu su 20.12. klo 13. Laura Maria Latikka, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja jouluorkesteri, johtaa Sirkku-Liisa Niemi.

Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15.

Laura Maria Latikka ja Noora Hultin.

Jouluyön messu to 24.12. klo 23. Arto Nuutinen. Pachelbel: Missa Brevis. Noora Hultin, sopraano, Pippa-Riina Tuhkalainen, altto, Kari Tikkala, tenori, Petri Arvo, bassodulcian ja Anna-Maija Virtanen, urut.

Joulukirkko pe 25.12. klo 8. Vappu Olsbo, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 27.12. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi.

Uudenvuodenpäivän messu pe 1.1. klo 12. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi ja laulava tertsetti.

Messu su 3.1. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Loppiaispäivän messu ke 6.1. klo 10.

Vappu Olsbo, Anssi Savonen, Noora Hultin. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Anssi Savonen kertoo lähetystyöstä Japanissa.

Muksukerho torstaisin klo 9–11 alkaen 7.1. Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille 8.1. alkaen perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Pyhäkoulu sunnuntaisin 10.1. alkaen klo 10. Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus.

Messu su 10.1. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Vuonna 2015 kastettujen lasten kutsumessu.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin 11.1. klo 9–11 alkaen.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin 11.1. klo 18 alkaen. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 11.1. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän

17

Seurakunnissa tapahtuu 17.12.–14.1.

Vieraana Aki Rask

Sini Pennanen

Mirja Taipale osallistuu Myyrmäen kirkolla järjestettävään joulujuhlaan.

Joulua yksin ja yhdessä Joulun viettäminen yksin ei ole ongelma Mirja Taipaleelle.

Myyrmäen kirkolla on vuosia ollut jouluaattona tarjolla mahdollisuus jouluiseen yhdessä oloon niille, jotka viettävät jouluaan yksin. Sinne on useampana vuonna löytänyt tiensä myös Mirja Taipale.

– Jotkut ovat pistäytyneet lyhyen aikaa, toiset ovat viipyneet pitempään. Osallistujissa on ollut eri ikäisiä ihmisiä, miehiä ja naisia. On laulettu joululauluja, kuunneltu ja kerrottu joulumuistoja ja juteltu. Ja syöty vähän, Taipale kertoo ja suunnittelee osallistuvansa tapahtumaan myös tänä vuonna.

Jos keli on hyvä, Taipale on ennen kirkolle tuloaan käynyt vanhempiensa haudalla Hämeenlinnassa. Vanha kotikaupunki tuo mieleen monet joulut.

– Kun olin ihan lapsi, alle kouluikäinen, jouluja vietettiin isän lapsuudenkodissa maalla. Siellä oli rauhallista. Oli talvinen tunnelma, lunta oli aina.

Joulupukkikin tuli ja toi lahjoja, Taipale muistelee.

Kaupunkijoulut vanhempien luona Hämeenlinnassa ja jouluaamun varhaiset jumalanpalvelukset kuuluivat Taipaleen elämään myös hänen aikuisuudessaan.

– Kun äiti muutti luokseni Vantaalle, yhteiset joulut jatkuivat täällä toistakymmentä vuotta. Jouluaaton ohjelmaan kuului aattohartaus tai myöhemmin jouluyön messu kirkossa, ja niin edelleenkin, toteaa Taipale.

Kun Taipaleen äiti kuoli, tytär huomasi, kuinka perhekeskeistä joulunviettomme on. raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Diakoniakahvila tiistaisin 12.1. klo

9–11 alkaen. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Aamumessu ke 13.1. klo 9. Vappu

Olsbo ja Noora Hultin.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi

-ryhmä keskiviikkoisin 13.1. klo 9.30 alkaen.

TenavaNikkarit-kerho alkaa ke 13.1.

klo 12.30. 5–7-vuotiaiden kerhossa opetellaan puutyökalujen käyttöä ja tehdään oma puutyö käyttäen myös kierrätysmateriaaleja. Materiaalimaksu 10 e. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Petri Piirainen p. 050 573 6328.

Open doors – nuorten avoimet ovet

keskiviikkoisin 13.1. klo 18 alkaen.

– Minulla ei ole sisaruksia, ja minusta tuntui, etten voi olla jouluna yksin. Mutta sittemmin olen huomannut, että kyllä joulun voi olla itsekseen kotona. Yksin oleminen ei ole ongelma. Joulun tunnelmaa voi kokea yksinkin. Kuuntelen musiikkia ja poltan kynttilöitä.

Tänä vuonna Mirja Taipale on kutsuttu jouluaattona puurolle perheeseen, jonka varamummi hän on ollut vuosia. Lisäksi hän virittäytyy joulun tunnelmaan hyvissä ajoin etukäteen. Hän osallistuu muun muassa entisen työpaikkansa joulujuhlaan ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen. Tunnelmaa luovat yhtä hyvin perinteinen Maa on niin kaunis kuin uudempi Sydämeeni joulun teen.

– Tärkeintä joulussa on sanoma, se että meille on syntynyt Vapahtaja. Toivon, niin kuin varmaan moni muukin, että joulun sanoma leviäisi niin, että maassa olisi tosiaankin rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

Ulla-Maija Vilmi

• Yksin yhdessä -joulujuhla jouluaattona 24.12. klo 17–20 Myyrmäen kirkossa ja takkahuoneessa. Halutessaan voi tuoda jotain yhteiseen pöytään. Tarjolla glögiä, pipareita ja konvehteja. Mukaan voi ottaa myös jouluisen runon, vanhan valokuvan tai muiston, jonka haluaa jakaa toisten kanssa.

• Kirkonkulman joulu jouluaattona 24.12. klo 11.30–15 Korson kirkolla, sisäänkäynti Korsonpolulta. Joulunviettoa yhdessä joulurauhan julistusta kuunnellen, laulaen ja herkutellen. Halutessaan voi tuoda jotain yhteiseen pöytään.

Varhaisnuorten kerhot ovat joulu-

tauolla 14.12.–10.1.

Tule projektikuoroon ja soittajaksi Lasse Heikkilän Suomalaista messua toteuttamaan. Messu pidetään Yhteisvastuukeräyksen avajaismessuna laskiaissunnuntaina 7.2. Ilmoittaudu sähköpostirinkiin, noora. hultin@evl.fi, jossa sovitaan harjoitusajat projektia varten. Tulkaa koko perheen voimin!

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 13.

Laura Maria Latikka ja Noora Hultin.

Tapaninpäivän pihakirkko la 26.12. klo 15. Joululauluja, glögiä ja makkaranpaistoa. Ville Haavisto, harmonikka sekä Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Asolan Ankkurin aamupala torstai-

sin klo 9–11 alkaen 7.1. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin 7.1. klo 17 alkaen. Ryhmässä opitaan ja opetetaan käsityön taitoja.

Elämysmaalaus maanantaisin 11.1. klo 11–13 alkaen. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Avoimet ovet perheille tiistaisin 12.1. klo 9–12 alkaen. Omat eväät mukaan.

Kipuryhmä ti 12.1. klo 13.

Joulu rauha n a!

Laulaja Janne Tulkki Missä olet piileskellyt?

– ​Viime ajat olen piileskellyt kotikonnuillani Lopella. Olemme tehneet uutta musiikkia. Aikaisemmin julkaistiin Jotain mihin luottaa -kappale ja ensi vuoden alussa tulee sille jatkoa.

Keikoilla olen käynyt ahkerasti. Työtilanne on varsin hyvä.

Mistä sinulle tulee joulumieli?

– Joulumieleni syntyy siitä, kun pääsen kotiin rauhoittumaan. Kynttilöistä, lasten touhuamisesta ja aaton odotuksesta tulee jouluinen olo. Olen pyhittänyt joulun kotona ololle yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Sen kerran, kun olin poissa, ymmärsin, kuinka tärkeä koti on. Joulu tulee läheisistä ihmisistä.​ Mikä on lempijoululaulusi?

– Lempijoululauluni on omalta levyltäni, ja se on Tähtitaivaan tuhat kynttilää. Laulu on minulle rakas ja omakohtainen.

Oletko ollut kiltti?

– Luulisin, että olen ollut tänä vuonna melkoisen kiltti. Uskon, että hymy ja hyväntuulisuus leviävät muihinkin niitä käyttämällä.​ Nina Riutta

Jouluinen iltapäivä ma 21.12. klo 12–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Janne Tulkki esiintyy klo 13.30. Riisipuuro, joulutorttu sekä kahvi tai tee 4 euroa.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin 13.1. klo 13 alkaen. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin 13.1. klo 12–14 alkaen. Tehdään pienimuotoisia savitöitä, jotka poltetaan uunissa.

Ennakkotaitoja ei tarvita. Pieni materiaalimaksu. Älynystyrät ällikällä -ryhmä joka toinen torstai 14.1. klo 13 alkaen. Tervetuloa pähkäilemään ja ratkomaan muistin säilyttämistä tukevia tehtäviä. Ohjaajana Birgit Leino. Lisätietoja Irene Juvonen-Rokkanen p. 050 573 6329.

Perheiden kirkkomuskari to 14.1. klo 14. Muskarissa lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin.

Arabiankielinen työ Asolan seura-

kuntatalolla. Tiedustelut pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689 tai 09 2340 3380.

Muualla Yhteiskristillinen rukouspiiri pe

18.12. ja 8.1. klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin 11.1. klo 13 alkaen Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Kastettu Jere Elias Ahonen, Aleksandra Maria Kaipiainen, Peppi Miila Maria Pajula.

Hautaan siunattu Curt Erik Söderling 78 v, Keijo Arvo Kangas 77 v, Taru Ilmari Mattsson 74 v.

18

Seurakunnissa tapahtuu 17.12.–14.1.

Musiikkia Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

Kalevi Kiviniemi kutsuu työttömät, maahanmuuttajat ja opiskelijat ilmaiseksi urkukonserttiinsa Korson kirkkoon.

Torstai 17.12.

Sunnuntai 20.12.

• Laulaen joulutunnelmaan klo 19 Seutulan kappelissa. Hyvät Herrat -kvartetti: Pertti Karinen, Harri Tuisku, Seppo Karttunen ja Timo Laitila laulavat ja laulattavat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Kamarikuoro Auditen joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 10 e / 5 e.

• Brevis Nova -kuoron joulukonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Nikinmäen Naislaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Aventur Showkuoron Joulu!

-konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Perjantai 18.12.

• Oi käykää ystävät laulamaan!

-joulukonsertti klo 19 Länsimäen kirkossa. Hannu Holman lauluoppilaat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• JouluQ-konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kamarikuoro Qoro Quando. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e / 10 e.

Lauantai 19.12.

• Rekolan Sekakuoron joulukonsertti klo 14.30 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkolla. Solistina Esa Ruuttunen, baritoni, ja Risto Sinkkonen, piano. Ohjelma 15 e.

• Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Det hände sig en julenatt -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Ruotsinkielinen Helsingebygdenin kuoro, Gustav Nyström, piano, Soineli Suomela, oboe, ja Elina Tyni, huilu. Liput ovelta 15 e.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, tilapäisesti 4. krs, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@ evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Kamarikuoro Auditen joulukonsert-

Maanantai 21.12.

• Mieskuoro Vantaan Laulun joulukonsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Tuomas Tenkanen, englannintorvi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Tiistai 22.12.

• Jouluiloa-konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kupliva Ilo -lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Kalevi Kiviniemen Lintujen joulu -urkukonsertti klo 19 Korson kirkossa. Ursula Hynninen, mezzosopraano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntai 27.12.

• Eino Grönin Tunnelmallinen joulu -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Seppo J. Hartikainen, piano. Liput 15 e ovelta.

Keskiviikko 6.1.

• Kolme kuningasta -loppiaiskonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Hannamaija Arjovuo, Pauli Leppänen ja Jyrki Rinne, laulu, ja Salla Haavisto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

ti to 17.12. klo 19. Johtaa Jani Sivén.

Liput 10 e / 5 e.

Kamarikuoro Qoro Quandon JouluQ-konsertti pe 18.12. klo 19. Johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e / 10 e.

Rekolan Sekakuoron joulukonsertti la 19.12. klo 14.30. Johtaa Jaana Raivio. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kauneimmat joululaulut goes pop la 19.12. klo 21. Satu Huttunen, Samppa Laakso. Tilaisuus tekstitulkattu ja osin viitottu. Nuorten aikuisten glögietkot Pyhän Laurin kappelissa klo 19.

Messu su 20.12. klo 12. Heikki Leppä, Veikko Karhumaa, Mimmu Kyrönseppä.

Kauneimmat joululaulut su 20.12. klo 16. Heikki Leppä, Terje Kukk.

Mukana Omalla äänellä -kuoro.

Kauneimmat joululaulut su 20.12. klo 18. Heikki Leppä, Terje Kukk.

Mukana Laurin laulajat -kuoro.

Aventur Showkuoron Joulu!-kon-

sertti su 20.12. klo 20. Johtaa Miika Granholm. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Mieskuoro Vantaan Laulun joulukonsertti ma 21.12. klo 20. Säestää Tuomas Tenkanen, englannintorvi.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Kupliva Ilo -lauluyhtyeen konsertti Jouluiloa ti 22.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lasten joulurauhan julistus seimen äärellä to 24.12. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Mimmu Kyrönseppä.

Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16. Päivi Helén, Terje Kukk.

Jouluyön messu to 24.12. klo 23.

Janne Silvast, Satu Huttunen, Terhi Viljanen, Julia Tamminen.

Joulupäivän messu pe 25.12. klo 12.

Terhi Viljanen, Satu Huttunen, Iina Katila, Julia Tamminen.

Tapaninmessu la 26.12. klo 12. Jyrki Kaukanen, Julia Tamminen.

Kauneimmat joululaulut la 26.12. klo 15. Maria Koukkari, Julia Tamminen.

Apostoli Johanneksen päivän messu su 27.12. klo 12. Satu Huttunen, Terhi Viljanen, Iina Katila.

Eino Grönin Tunnelmallinen joulu -konsertti su 27.12. klo 18. Säestäjänä Seppo J. Hartikainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Uudenvuodenpäivän messu pe 1.1. klo 12. Kristiina Kartano, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Messu su 3.1. klo 12. Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso.

Tietäjien messu – Stjärntydarnas tillbedjan ke 6.1. klo 12. Kaj Andersson, Mirka Härkönen, Heikki Leppä, Anders Ekberg. Kaksikielisessä koko perheen messussa lauletaan vielä kerran Kauneimpia joululauluja.

Messuun saa pukeutua itämaan tietäjäksi. Kirkkoon tulijoita vastaanottamassa oikea Judith-aasi klo 11 alkaen. Mehutarjoilu.

Kolme kuningasta – loppiaisen joulukonsertti ke 6.1. klo 18. Hannamaija Arjovuo, Pauli Leppänen ja Jyrki Rinne, laulu. Salla Haavisto, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 10.1. klo 12. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5, p. 050 310 7859 Kauneimmat joululaulut la 19.12. klo 16. Satu Huttunen, Julia Tamminen.

Kauneimmat joululaulut la 19.12. klo 18. Maria Koukkari, Julia Tamminen.

Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15 ja 16. Jyrki Kaukanen, Iina Katila.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 050 409 0053 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 17.12. ja 7.1. ja 14.1. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 19.12. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 21.12. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 4.1. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 11.1. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Jaakko Hyttinen.

Perhekerho ti 12.1. klo 9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Kirkon Ruokailu ti 12.1. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville.

Vapaaehtoinen maksu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 12.1. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Israel-piiri ti 12.1. klo 18.30 kirkko-

herranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Aamurukouspiiri ke 13.1. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Hanna-piiri to 14.1. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30–15.

Suljettu 23.12.–6.1. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Värejä luonnosta. Jarkko Lahden akvarellitöitä esillä 8.1. saakka.

Neulekahvila to 17.12. klo 10–11.30.

Tule neulomaan sukkia tai opettelemaan neulomista.

Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 14. Päivi Helén, Iina Katila.

Messu su 20.12. klo 10. Jaakko Hyttinen, Jyrki Kaukanen, Julia Tamminen.

Jouluinen iltapäivä ma 21.12. klo 12–15. Hartaus klo 12. Heikki Leppä, Mimmu Kyrönseppä. Jouluinen hetki Janne Tulkin kanssa klo 13.30.

Artisti esiintyy akustisesti. Riisipuuroa ja joulutorttuja kahvin tai teen kera 4 e.

Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 12.30 ja 13.30. Jyrki Kaukanen, Iina Katila.

Jouluaamun messu pe 25.12. klo 8.

Maria Koukkari, Päivi Helén, Mimmu Kyrönseppä.

Apostoli Johanneksen päivän messu su 27.12. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Terhi Viljanen, Terje Kukk.

Messu su 3.1. klo 10. Veikko Karhumaa, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Loppiaisen messu ke 6.1. klo 10.

Jaakko Hyttinen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso.

Messu su 10.1. klo 10. Terhi Viljanen, Satu Huttunen, Terje Kukk. Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.1. klo 18.

Terje Kukk.

Viikunapuu-ilta ke 13.1. klo 18.30.

Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18. Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Jouluaaton hartaus lapsille ja perheille to 24.12. klo 15. Tuula Lapveteläinen, Mimmu Kyrönseppä.

Miesten saunailta ti 5.1. klo 17. Iltapala 5 e.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 7.1. ja 14.1. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 14.1. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 14.1. klo 9.30–11.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 12.1. klo 9.30–11.

Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 18.12. ja 8.1. klo 10 / at 10 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Come and let’s spend time with one another and make our own breakfast together. Lisätietoja / More information: diakoni / deacon Anne Viljanen p. / tel 050 511 1674 tai anne.viljanen@evl.fi.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 18.12. klo 18.

Perhekerho ma 11.1. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 12.1. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 12.1. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18. Mirka Härkönen, Julia Tamminen.

Jouluaaton hartaus lapsille ja perheille to 24.12. klo 13.30. Tuula Lapveteläinen, Mimmu Kyrönseppä.

Perhekerho to 14.1. klo 9.30–11.

Muualla Runopiiri ti 22.12. klo 18 Tikkurilan

kirjaston kokoushuone Voimalassa, Lummetie 4.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä ma 18.1. klo 13–15 alkaen Ukko-Pekan päiväkodissa, Aniskuja 1. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias ryhmän alkaessa. Vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Lisätietoja Tuula Lapveteläinen p.

050 523 6308. Ilmoittautumiset 11.1. mennessä tuula.lapvetelainen@evl. fi.

Taidetyöpaja ma 4.1. klo 18 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa. Ohjaajana kuvataiteilija Xavier Campos Valle. Valmiit teokset esillä Valo ja suola -näyttelyssä 17.1. alkaen Tikkurilan Olotilassa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: pastori Kristiina Kartano p. 050 363 2372 ja kristiina.kartano@evl.fi.

Kodinhuoltoapua vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Nikkaristien ryhmä tarjoaa maksutonta ja kertaluonteista apua kodin pienaskareissa, esimerkiksi huonekalujen kokoamisessa ja kattolamppujen vaihtamisessa. Lisätietoja: paivi.makinen@ evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Niklas Johannes Kasperts, Jonathan Jeremias Palonen, Niklas Olavi Liljeberg, Urho Ilmari Sakari Metso, Rasmus Antero Kossila, Hilda Emilia Karjalainen, Niki Aarne Johannes Airio, Julia Jasmin Hirvonen, Oskari Anton Juhani Lehtilä, Topi Aarni Aleksanteri Peltonen, Kaisla Elina Tervala, Väinö Pekka Juhani Väyrynen, Venla Matintytär Vihavainen, Nea Emilia Suomalainen, Topi Mikael Hiipakka, Viivi Sisko Aliisa Huuppola, Nuutti Veikko Henrikki Saarela, Iiris Ilona Wiik, Luukas Jaakko Elmeri Kolehmainen, Fina Laila Onerva Kaarla.

Avioliittoon kuulutettu Tommi Olavi Puttonen ja Mari Hannele Rajaniemi, Janne Antero Kivistö ja Maria Johanna Nevalainen.

Hautaan siunattu Seppo Juhani Maskulin 71 v, Raimo Ilmari Lipasti 67 v, Elma Elina Nuutinen 92 v, Jouko Lehtonen 77 v, Seppo Immanuel Sulin 60 v, Jarmo Johannes Suutarinen 55 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404 tai tilavaraukset.vantaankoski@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samaan aikaan puhelinpäivystykset: Martinristi

19

Seurakunnissa tapahtuu 17.12.–14.1.

p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Jani Laukkanen

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Ei lounasta 17.12., 24.12., 25.12., 1.1., 6.1.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli. Viimeinen hartaus ennen joulua 19.12. Jatkuu 7.1.

Perhekahvila pe 18.12. klo 9.30– 11.30.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 18.12. klo 16–19.

Kauneimmat joululaulut pe 18.12. klo 19.

Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti la 19.12. klo 18. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Messu su 20.12. klo 10. Maari Santala, Mark Saba, Kari Jerkku.

Notte Santa – Pyhä yö -joulukonsertti su 20.12. klo 18.15. Brevis Nova -kamarikuoro johtajana Matti Rankala, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kauneimmat joululaulut ti 22.12. klo 20.

Lasten aattohartaus to 24.12. klo 11.

Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Anne Viljamaa.

Aattohartaus to 24.12. klo 17–20.

Hannu Pöntinen, Ritva Holma.

Yksin, yhdessä -joulunvietto to 24.12. klo 17–20. Tule tekemään joulusta juhlaa yhdessä muiden kanssa. Halutessasi voit tuoda jotain yhteiseen pöytään, seurakunta tarjoaa glögiä, pipareita ja konvehteja. Voit myös varata mukaasi jouluisen runon, vanhan valokuvan tai joulumuiston, jonka haluat jakaa muiden kanssa. Aattohartaus klo 17, jonka jälkeen illanvietto jatkuu takkahuoneessa. Kirkkoherra Hannu Pöntinen vierailee ja Urpo Pakarinen laulattaa joululauluja.

Jouluyön messu to 24.12. klo 23.

Minttu Haapalainen, Hannu Pöntinen, Ritva Holma.

Joulukirkko pe 25.12. klo 10. Maari Santala, Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Messu su 27.12. klo 10. Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Ritva Holma.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus pe 1.1. klo 10. Mark Saba, Ritva Holma.

Messu su 3.1. klo 10. Minttu Haapalainen, Antti Isopahkala, Anne Viljamaa.

Siioninvirsiseurat su 3.1. klo 14.

Aattohartaudet, jouluyön messut ja joulukirkot Joulukirkossa käyminen kuuluu monen perheen jouluperinteeseen.

Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 14

Olotila, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 12.30 ja 13.30 • Jouluaamun messu pe 25.12. klo 8

Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11 • Jouluaaton hartaus kirkon pihalla to 24.12. klo 13

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 • Lasten joulurauhan julistus seimen äärellä to 24.12. klo 12 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 17 (ruotsinkielinen) • Jouluyön messu to 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen) • Joulupäivän messu pe 25.12. klo 12

Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6

Kivistön kirkko, Laavatie 2

• Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 13

• Lasten aattohartaus to 24.12. klo 11 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 13 • Joulukirkko pe 25.12. klo 8

• Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15 • Jouluyön messu to 24.12. klo 23 • Joulukirkko pe 25.12. klo 8

Korson kirkko, Merikotkantie 4

Ruskeasannan kappeli, Ruskeasannantie 5

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 14.30 • Jouluyön messu to 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 10

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 • Jouluaaton hartaus perheille to 24.12. klo 14 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 16 • Jouluyön musiikkipainotteinen hartaus to 24.12. klo 22 • Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 8

Ilolan seurakuntakoti, Soittajankuja 1 • Jouluaaton hartaus lapsiperheille to 24.12. klo 15

Loppiaisen messu ke 6.1. klo 10. Lä-

hetyspyhä. Mark Saba, Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Anne Viljamaa.

Kirkkokahvit.

Messu su 10.1. klo 10. Reija Vienola, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Anne Viljamaa.

Rekolan kirkko, Kustaantie 22

• Jouluaaton hartaus lapsiperheille to 24.12. klo 13 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15 • Jouluyön messu to 24.12. klo 23 • Jouluaamun messu pe 25.12. klo 8

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 • Jouluaaton hartaus perheille to 24.12. klo 14 • Jouluaamun messu pe 25.12. klo 8

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 • Lasten aattohartaus to 24.12. klo 11 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 17 • Jouluyön messu to 24.12. klo 23 • Joulukirkko pe 25.12. klo 10

Pyhäkoulu su 10.1. klo 10 kerho-

huone 4.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 11.1.

klo 17.30–19.

Seniorikerho ti 12.1. klo 13.30–15 iso

srk-sali.

Israelpiiri ti 12.1. klo 18–19.30 tak-

kahuone.

• Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15 ja 16

Seutulan kappeli, Solbackantie 6 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 13.30

Vaaralan kappeli, Kirkkokuja 2 • Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15

Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2 • Jouluaaton hartaus lapsille ja perheille to 24.12. klo 13.30

Kahvila Olotila ke 13.1. klo 11–13.30 takkahuone.

Laulupaja ke 13.1. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Kaste ja loppiainen. Virsiä ja lauluja.

Perheraamis to 7.1. alk. joka vk klo 10–11.30. Ohjaaja Taija Toivola, taija.toivola@hotmail.com.

Seniorikerho to 14.1. klo 13–14.30

takkahuone.

Raamattu- ja lähetysilta to 14.1.

klo 18–19. Aija Sairanen: Apostolien teot, luku 21.

Miesten piiri to 14.1. klo 18.30–20 takkahuone.

Helsingin piispan joulutervehdys 2015 Lotta Numminen

Jotakin hyvää Joulu on kalenterin kokoinen aukko tehdä hyvää.

Hyvää toisille ja itselle.

Joulun juuret ovat Jumalassa, joka syntyi tänne tehdäkseen meille hyvää. Hän tuli jäädäkseen.

Katoamatta vuodeksi joulukoristeiden mukana kellariin.

Jumala, tee meille tänä jouluna hyvää.

Vie meidät mykkyydestä myötätuntoon, kyräilystä kohtaamisiin.

Luo huoliimme suvanto ja pelkoihimme tyyneys.

Kuiskaa hellää hyväksyntää hänelle, joka jouluna kokee olevansa vaivaksi ja hänelle, joka joulupuristuksen paineessa kutistuu uupuneeksi orvoksi.

Jumala, jos voimat tai varat eivät tänä vuonna riitä jouluvalmisteluihin, muistuta viestistäsi. Sinä et kysy, onko täällä kilttejä lapsia. Sinä kysyt, tarvitsetteko armahdusta.

Jumala, tee Sinä meille tänä jouluna jotakin hyvää!

Irja Askola

20

Seurakunnissa tapahtuu 17.12.–14.1.

sy, ohjelma 5 e. Tuotto hyväntekeväisyyteen.

Kauneimmat joululaulut su 20.12. klo 16.

Aattohartaus to 24.12. klo 13.30 ja 15. Pirkko Järvinen, Anne Viljamaa.

Kylämessu su 10.1. klo 12. Maari Santala, Eveliina Pulkkinen.

Seniorikerho ti 12.1. klo 12.30–14.

Perhekahvila ke 13.1. klo 9.30–11.30.

Kauneimpia joululauluja Asolan seurakuntatalo, ­Asolantie 6 • ke 16.12. klo 19

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 • ti 15.12. klo 13 (senioreille) • su 20.12. klo 18 • la 26.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 • su 20.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Ilolan seurakuntatalo, ­Soittajankuja 1 • to 17.12. klo 18

Kivistön kirkko, Laavatie 2

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

• su 20.12. klo 18

• pe 18.12. klo 19 • ti 22.12. klo 20

Korson kirkko, Merikotkantie 4 • su 20.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Martinristi, Laajaniityntie 2 • to 17.12. klo 10 ­(lapsille ja perheille) • la 19.12. klo 18 • la 26.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -kirkko)

Olotila, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta • to 17.12. klo 14

Pakaritupa, Kuriiritie 1 • to 17.12. klo 18 (ruotsinkielinen)

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45

St. Martinin kappeli, Uomatie 1

• la 26.12. klo 15 ja klo 18 (ruotsinkielinen)

• la 19.12. klo 18 ­(ruotsinkielinen)

Rekolan kirkko, Kustaantie 22 • su 20.12. klo 13 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Ruskeasannan kappeli, Ruskeasannantie 5 • la 19.12. klo 16 ja 18

Vantaanlaakson kerhohuoneisto, Naapurinkuja 2 • to 17.12. klo 18 (lapsille ja perheille)

Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2

Seutulan kappeli, Solbackantie 6

• to 17.12. klo 18

• su 20.12. klo 16

• la 19.12. klo 21 (goes pop) • su 20.12. klo 16 ja klo 18

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Lasten kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 10.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 17.12., 7.1. ja 14.1. klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe 18.12. klo 17–20.

Kauneimmat joululaulut la 19.12. klo 18.

Toivon tuulet su 20.12. klo 17.

Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -kirkko la 26.12. Reija Vienola, Eveliina Pulkkinen.

Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin 7.1. klo 10–12 alkaen. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Familycafé Sun Dec 20 & Jan 10 at 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background.

With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kahvila Olotila avoinna ma 11.1. ja ti 12.1. klo 11–13.30.

Taaperokerho ke 13.1. klo 14.30–16 perhekerho.

Esikoisvauvakerho ke 13.1. klo 14.30–16.

Raamattu ja kynä -piiri ke 13.1. klo 18–20.

Seniorikerho to 14.1. klo 13–14.30.

Stand up -pipliaryhmä pe 22.1., 5.2., 19.2., 4.3., 18.3., ja 15.4. klo 18–20. Oh-

JOULUR AUHA A Rukoushelmet

12 00

-helminauha Lasihelmistä koottu, Martin Lönnebon suunnittelema rukousnauha kauniissa lahjapussissa. Uudistuneessa helminauhassa yksi valkoinen salaisuushelmi on korvattu vihreällä luomakunnan helmellä. Valmistettu Intiassa Reilun kaupan pelisääntöjä noudattaen.

Kotimaiset, korkealaatuiset

Anna-Mari Kaskinen, Miikka Ruokanen, Yrjö Sariola (toim.)

Juhava-kynttilät

Sanan aika 2015–2016

Juhavan kynttilät valmistetaan käsityönä Pieksämäellä. Puhtain 100 % steariini palaa kirkkaalla liekillä. Ne eivät sisällä raskasmetalleja, tuoksuaineita, eivätkä kemikaaleja, vain uusiutuvaa, ympäristöystävällistä puhtainta steariinia.

Juhava kirkkokynttilä on turvallinen valinta myös kotiin.

www.sacrum.fi

Vuosittain uudistuva Sanan aika elää mukana luterilaisessa kirkkovuodessa ja tarjoaa päivittäisen annoksen Raamatun sanaa arkeen ja juhlaan.

6,50 (7,70)

6 50

9 90

Martin Lönnebo

Rukoushelmet

Rukoushelmet yhdistävät vuosisataista rukouksen perinnettä ja rukoilijan nythetkeä. Helmien kanssa rukoileminen on käden ja silmän meditaatiota, joka johtaa uskon ytimeen. Kirja esittelee helmien taustan ja käyttötapoja.

17,20 (19,90)

17 20

Anita ja Anna Polkutie (kuv.)

Merja Pitkänen (toim.)

Ilon värejä

– Aikuisten värityskirja Monipuoliset, kiehtovat kuvat. Joka aukeamalla värityskuvan lisäksi Raamatun kohta, runo tai ajatelma.

Koko 208 x 296 mm, 64 s.

PÄIVÄ

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

21

Seurakunnissa tapahtuu 17.12.–14.1.

jaaja Auli Kekoni. Ilm. auli.kekoni@ evl.fi, p. 050 300 7634.

Prostgården Kyrkovägen 45

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho ke 13.1. klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 13.1. klo 19–21.

vackraste julsångerna fre 1.1. kl. 12.

A. Paavola, A. Ekberg.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila to 17.12. klo 9.30– 11.30.

Lasten kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18.

Raamattupiiri ti 12.1. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 12.1. klo 11–13.30.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä 2 a Perhekahvila to 17.12. klo 9.30– 11.30.

Kastettu Kerttu Eila Sofia Vaattovaara, Nooa Mika Juhani Korpi, Aaro Oskari Tikka, Jere Jaakko Tapio Kujanpää, Aapo Oskari Parviainen, Nelli Alisa Kainulainen, Emilia Saana Orvokki Frosterus, Luka Viljami Hurme, Iivari Veikko Viljami Vänni, Elli Helmi Helena Tawaststjerna, Veeti Emil Eliasson, Leo Emil Häyrynen, Elmo Esko Tapio Kemppainen.

Hautaan siunattu Tuomas Emanuel Tofferi 98 v, Pirkko Anneli Asplund 80 v, Terttu Anneli Mäki 79 v, Aino Margaretha Nolvi 78 v, Eira Anneli Pahl 78 v, Eero Armas Rantaniemi 78 v, Raija Kaarina Ferin 67 v, Mauri Matias Sorvala 66 v, Pertti Tapio Pakarinen 63 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 20.12. kl. 10. A. Paavola, I. Hokkanen.

Julbön julafton 24.12. kl. 17. M. Fagerudd, A. Ekberg, solist Sofia Lindroos.

De vackraste julsångerna och andakt annandag jul 26.12. kl.18. Solist Klaus Pennanen. K. Andersson, A. Ekberg.

Högmässa sö 27.12. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 3.1. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

Tvåspråkig högmässa Stjärntydarnas tillbedjan trettondagen 6.1. kl.

12. M. Härkönen, K. Andersson, S. Laakso, A. Ekberg.

Högmässa sö 10.1. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Julbön julafton 24.12. kl. 15. M. Fagerudd, A. Ekberg, solist Heidi Åberg-Ylivaara.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 De vackraste julsångerna lö 19.12. kl.

18. K. Andersson, I. Hokkanen.

Taizémässa sö 3.1. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

Taizémässa sö 10.1. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Rödsand kapell Rödsandvägen 5 Julbön julafton 24.12. kl. 13. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Toivotamme yhteistyökumppaneillemme

Hyvää joulua!

Nyårsandakt och -kaffe med de

Joulukorttien sijaan olemme lahjoittaneet rahaa ruokaapuun Yhteinen pöytä -hankkeen kautta.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé ti 22.12. och 12.1. kl. 9.15– 12. Kontaktperson: Elina Kuosa tfn.

050 545 5031.

Ungdomskväll ons 13.1. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Barnens julandakt fre 18.12. kl. 9.30.

Medverkande Sofia Lindroos och Alexandra Blomqvist.

Barnens kyrksotund fre 8.1. kl. 9.30– 10.

Familjecafé må 11.1. kl. 9.30–12.

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Barnens kyrkostund to 7.1. kl.9.30.

Familjecafé ons 13.1. kl. 13–15.

Andra utrymmen Julkyrka fre 18.12. kl. 14 i Folkhälsanhuset. Vallmov. 28. K. Andersson, A. Ekberg.

Veckomässa fre 8.1. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola, A. Ekberg.

Yhteinen pöytä on Vantaan seurakuntien, kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke, joka jakaa kaupoista, elintarviketeollisuudesta ja kouluista saatua hävikkiruokaa yli 20 paikassa Vantaalla. Ruokajonojen sijaan tuodaan ruoka ihmisten luo ja tuetaan yhteisöllisyyttä. www.yhteinenpoyta.fi.

Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden yksiköt:

VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

Kiinteistöpalvelut, henkilöstö- ja yleishallintopalvelut, talouspalvelut, tietohallinto- ja keskusrekisteripalvelut, yhteinen diakonia, yhteinen kasvatus, perheneuvonta, sairaalasielunhoito, Laurinkoti, yhteiskunnallinen työ, Vantaan Lauri, viestintäpalvelut

FENNOKAUPPA

Döpta Oliver Johan Hihnala, Vincent Joni Johan Tikka.

Döda Lilli Sisko Inkeri Lindstedt 82 år, Kurt-Olof Ossian Lönnroth 65 år.

Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat koko perheelle

JOULULAULUKIRKKO Joululaulukirkko joulupäivänä

25.12. klo 14 Palvelukeskus Foibekartanossa, Sairaalakatu 7. Kirkon toimittaa rovasti Kari Pekka Kinnunen.

VAMMAISTYÖ

Havaitsee eteisvärinän

Huonokuuloisille Kauneimmat joululaulut la 19.12. klo 21 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tekstitulkkaus. Lauluja viittomassa Mari Myllymäki.

Viittomakielisille Jouluinen iltapäivä ma 21.12. klo 12–13.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Jouluhartaus ja -puuro. Viittomakielinen tulkkaus.

Viittomakielinen joulukirkko su 25.12. klo 15 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA voimassa 6.1.2016 asti

Käsivoide 200 ml Kosteusvoide 500 ml

IHONHOITOSETTI

VERENPAINEMITTARI

700

9900

BPA6 PC AFIB

10,70

135,00

Aitoa merinovillaa

VANTAAN SEURAKUNTIEN HAUTATOIMISTO Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

LIUKUESTEET

LIUKUESTESUKAT

HARTIASHAALI

32,00

21,90

69,00

2700

FENNO MEDICAL OY

1700

5500

fennokauppa.fi

 09 276 360

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva,

Onn ell uutt ista vuot a ta!

020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

22 Palveluja tarjotaan

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

040 565 6754

Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista: •huoneistoremontit, •keittiöremontit, •kylpyhuone- ja •saunaremontit

p. 040 411 4370

Tilaa JOULUSIIVOUS ajoissa!

-LAHJAKORTIT -KOTISIIVOUSTA -kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura www.aratto.fi

w w w. t e k n o k a t e . f i KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

toivottaa Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA

Surun kohdatessa et jää yksin

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

La 19.12. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Joulun ihme Musiikissa: Heidi Tuikkanen Jukka Tolonen

Pirjo Teva, 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Ilmoitusmyynti

KERAVA p. 010 76 66550

Vuokrata halutaan

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Salpakuja 7 Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 www.kivituote.com

4

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

Jouluevankeliumi

Kääntöpuolella on Paola Suhosen suunnittelema joululahjapaperi.

iihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.

Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.”

He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.

Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 2:1–20