Lauri 2015 nro 20 (26.11)

Vantaan Lauri 20 • Armon asialla • 26.11.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Jouluradio soi jälleen adventista alkaen 5 Sijaisvanhemmat rakastavat arjessa

Sairaus voi olla hengellinen tapahtuma.

12

Rotta on tehokas miinanraivaaja 14

Cia Karlssonin taide kertoo paranemisen ihmeestä 10

Rukouksessa näet itsesi ja olet yhtä kaiken kanssa – Lauri Maarala

16

2

Pauli Juusela

Hans v. Schantz

Pääkirjoitus

Sähköasentaja Mihkel Mikson on työskennellyt Pyhän Laurin kirkossa kesäkuusta alkaen. Viimeksi hän on asentanut spotteja kirkon kuoriosaan.

twitter: @PauliJuusela

Kuningas saapuu nöyränä Adventin ja joulun aikana tiensä kirkkoon löytää myös moni sellainen, joka muuten ei sinne vuoden aikana eksy. Messuissa riittää väkeä, Kauneimmat joululaulut herkistävät laulamaan ja kirkkokonsertit täyttyvät kuulijoista. Moni virittää radionsa Jouluradion taajuudelle.

Kaupoissa joulua on aloiteltu jo pitkään, mutta kirkossa joulun odotus – ei vielä juhlan täyttymys – alkaa ensimmäisestä adventista. Adventin messuissa ihmiset laulavat Hoosiannaa, vuonna 1795 sävellettyä virttä, jossa kerrotaan Daavidin pojan eli Messiaan tulosta. Hoosianna on suomennettuna ”oi auta, pelasta”.

Alun perin odotettiin vapauttajaa, joka pelastaisi kansansa vieraan vallan alaisuudesta. Kristityille pelastaja on Kristus, joka kukistaa tässä maailmassa vallitsevan pahan ja kuoleman vallan. Mikä voisi juuri nyt olla ajankohtaisempi sanoma kuin se, että lopulta hyvä voittaa?

Ensimmäinen adventti on kirkkovuoden kolmanneksi suosituin pyhä. Jännittävää kyllä, sen raamatuntekstit eivät kuitenkaan vie kuulijaa jouluun vaan pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaihin. Adventin sanoma kertoo kuninkaasta, joka saapuu pääkaupunkiinsa nöyränä, aasilla ratsastaen, ei sotajoukkojen saattamana, valtaa uhkuen. Raamatun sanoma on usein vastakkainen sen kanssa, kuin mitä maailmassa yleensä arvostetaan.

Kristinusko on siitä ainutlaatuinen uskonto, että se kertoo Jumalasta, joka tulee ihmisen luo haavoittuvana ja jopa jättäytyy ihmisen armoille. Jeesus syntyy eläinsuojassa, elää varhaislapsuutensa pakolaisena, tekee ruumiillista työtä, rakastaa niitä, jotka ovat muiden silmissä arvottomia ja kohtaa toisinajattelijan väkivaltaisen kuoleman. Eikä kertomus pääty tähän, vaan toivoon, ylösnousemukseen. Juuri siksi Hoosiannaa on niin riemullista laulaa.

Valomerkissä tällä viikolla Mitä tehdä, jos oma lapsi on yksinäinen?

Satu Tallgren Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kertoo, kuinka aikuinen voi vaikuttaa lapsen kaverisuhteisiin. Juttuun liittyvällä videolla ekaluokkaiset pohtivat, mistä tunnistaa hyvän kaverin.

Kuinka monta ystävää ihminen tarvitsee?

Valomerkki otti selvää muun muassa tästä ja siitä, montako hyvää ystävää suomalaisilla on.

Pyhän Laurin kirkko suljetaan ensi syksynä Kirkon alttariosan korjaus kestää kaksi kuukautta.

Pyhän Laurin kirkossa on toista vuotta meneillään peruskorjaus, joka jatkuu vielä noin kaksi vuotta. Korjaus toteutetaan vaiheittain ja pääosin niin, ettei kirkon normaali viikonloppukäyttö häiriinny.

Ensi vuonna kirkko kuitenkin joudutaan sulkemaan, kun vuoroon tulee syys–marraskuussa kirkon kuoriosan korjaus. Sitä on suunniteltu paljolti käyttäjiltä tulleiden toiveiden pohjalta.

– Jumalanpalveluselämä on muuttunut. Siksi kirkon etuosaan alttarialueelle tarvitaan lisää tilaa kuorolle, ja tietenkin myös konsertteihin soittajille. Myös alttarialueella pidettäville soittimille tarvitaan tilaa, perustelee kiinteistöjohtaja Sari Turunen alttarialueen korkeammalla olevan lattiapinnan laajennusta.

Alttarialueelle kulkemista helpotetaan rakentamalla kaksi luiskaa. Esteettömyyttä lisätään muutenkin. Pyörätuolilla liikkuville järjestyy istumapaikka, kun etummaiset kiinteät penkkirivit poistetaan. Myös työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota.

– Vanhat virsitaulut ovat liian pienet. Jossain vaiheessa tilannetta on korjattu jatkopaloilla. Se, että vahtimestarit ovat joutuneet käyttämään tauluja pienellä jakkaralla kurkotellen, on ollut sel-

vä työturvallisuusriski. Nyt kirkkoon tulee isommat, alas laskeutuvat virsitaulut, selostaa Turunen.

Suunnitelmien mukaan Pyhän Laurin kirkko on suljettuna 19.9.– 19.11.

– Ajankohta on valittu kirkon toiminnat huomioon ottaen.

Syyskuun hääyö ehtii olla ennen remonttia. Tämä korjausvaihe valmistuu ennen adventtiaikaa, joka on konsertti- ja muiden tilaisuuksien sesonkia, selittää Turunen.

Ensi vuonna korjataan ja kalustetaan myös sakastia ja parannetaan sisääntulon toimivuutta.

Pyhän Laurin kirkossa pidettiin vuonna 2014 noin 1100 tilaisuutta. Lähes puolet niistä oli kirkollisia toimituksia. Eniten oli avioliittoon vihkimisiä, joiden sesonkiaikaa on kesä. Siunaustilaisuuksiakin kirkossa oli useammin kuin kerran viikossa.

Kirkossa pidettiin yli 200 musiikkitilaisuutta ja vajaa 200 jumalanpalvelusta. Kirkkoa käyttävät sekä Tikkurilan seurakunta että Vantaan ruotsinkielinen seurakunta.

– Kirkon kiinnioloajaksi Tikkurilan seurakunnan jumalanpalvelus- ja hartauselämä siirtyy Pyhän Laurin kappeliin. Se ei ole aivan

uutta. Jo nyt on esimerkiksi kuoroharjoituksia pidetty kappelin isossa salissa, kertoo kirkkoherra Janne Silvast.

Kiinteistöjohtaja Turusen mukaan peruskorjauksen vaiheittainen toteuttamistapa ei lisää kustannuksia merkittävästi. Enimmäkseen kustannuspaineet syntyvät muusta.

– Vanhaa rakennusta korjatessa ei koskaan tiedä, mitä tulee vastaan. Aina ei voida tehdä sitä, mitä on suunniteltu.

Tänä vuonna kirkon sähköt saadaan tehtyä kokonaan uusiksi. Vain kynttiläkruunut ovat säilyneet entisellään, tosin niidenkin spotteihin on vaihdettu led-lamput. Äänentoisto on uudistettu, mutta uusi induktiojärjestelmä saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vasta ensi vuoden puolella. Lisäksi urut on kunnostettu.

– Tarkoitus on, että kaikki kirkon sisäpuoliset työt saadaan valmiiksi ennen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia. Ulkopuoliset työt voivat kestää pitempään.

Osa niistä, kuten sadevesien johtaminen pois katolta, vaatii vielä suunnittelua ja yhteistyötä Museoviraston kanssa.

Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on 3–4 miljoonaa euroa. Kirkkosalin ja kuorialueen kustannuksiksi on arvioitu 300 000 euroa.

Ulla-Maija Vilmi

3

Tässä ja nyt

Sirpa Päivinen

Kranttuilijan joulukonsertti Anna Puu, laulaja: ”Vantaan-konserttini on ensimmäinen kiertueellani UMO:n kanssa. Rakastan ekoja kertoja. Niihin liittyy kaikki se jännitys ja parhaimmillaan niillä voi syntyä jotakin, mitä muilla kerroilla ei ole. Kirkossa olen esiintynyt lähinnä hyväntekeväisyyskonserteissa tai ystävien häissä. Pidän kirkkorakennuksista. Reissussakin vierailen usein kirkoissa. Niissä on jotakin rauhoittavaa.

Konsertista tulee ainakin hyvin erilainen verrattuna perinteisiin joulukonsertteihin. Ajattelen niin, että konsertissa pitää olla jokin juju. Meillä se tulee sovituksista ja isosta orkesterista. Tulossa on myös kepeitä joululauluja, ei pelkkää paatosta.

Olen aika kranttu joululaulujen suhteen.

Samaan aikaan kun teen kiertuetta UMO:n kanssa, teen omia keikkojani. Kirkosta kapakkaan, niin se menee. Uusin levyni ilmestyi noin kuukausi sitten. Se tuntuu debyyttilevyltä, koska kaikki sanoitukset ovat omiani. Niiden näyttäminen muille tuntui pahemmalta kuin riisuutuminen vieraiden ihmisten edessä.”

Hanna Antila

Kohti joulua – Anna Puu ja UMO la 28.11. klo 21 Pyhän Laurin kirkossa. Liput Lippupalvelusta.

VALO SYTTYY PIMEÄÄN

Riitta Veijola/Lehtikuva

4 Seurakunnilta voi saada kriisiapua, kun taloustilanne heikkenee äkillisesti esimerkiksi sairauden takia.

TIKKURILAN MIESKUORON

JOULUKONSERTTI

Pyhän Laurin kirkossa 3.12.2015 klo 18.00 Johtaa: Jussi Linnanmäki, Baritoni: Pekka Laakso Urut & piano: Janne Peltokorpi Lippuvaraukset numerosta 0400 270 750, tai netistä: www.tikkurilanmieskuoro.fi

Lippuja kuorolaisilta, Tikkurilan Kirjakaupasta, Asematie 1, sekä kirkon ovelta ennen konserttia Pääsyliput: aikuiset 15 €, lapset 7-12 v. 7 €, alle 7 v. ilmaiseksi.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Tule Vivamon Raamattukylän jouluvaellukselle!

Liput 12 €, alle 3v ilm. Ryhmäale.

Joulupuuro/joulukahvimahdollisuus.

Varaathan ennakkoon!

Esitykset: ti 8.12. ke 9.12. to 10.12. la 12.12. su 13.12. ti 15.12. ke 16.12. to 17.12.

klo 14 ja 18 klo 14 ja 18 klo 10 ja 16 täynnä klo 16 (13 täynnä) klo 10 ja 18 klo 14 ja 18 klo 10 ja 14

Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

Vantaan seurakuntien tiukka budjettilinja jatkuu Kirkkoneuvosto lisäsi rahaa kotimaiseen ja kansainväliseen auttamistyöhön.

Vantaan seurakuntien ensi vuoden talousarvio on tiukka, vaikkakaan ei miinusmerkkinen. Toimintakulut ovat vajaat 33 miljoonaa euroa. Summa kasvoi hieman yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 11.11., sillä kirkkoneuvosto halusi yksimielisesti lähes kaksinkertaistaa sekä kotimaiseen kriisiapuun että kansainväliseen katastrofiapuun tarkoitetut määrärahat.

Seurakuntien taloustilanne on vakaa, sillä Vantaalla on viime vuosina jo vähennetty kiinteistöjä ja myös henkilöstön määrä on laskenut. Seurakunnissa on sekä karsittu menoja että mietitty keinoja jäsenyyden vahvistamiseen. Kirkosta eroaminen on tänä vuonna vähentynyt ja kirkkoon liittyminen lisääntynyt. Tulevien vuosien taloutta suunnitellaan kuitenkin sillä oletuksella, että kirkkoon kuuluminen vähenee noin prosentin vuodessa. Tähän vaikuttaa myös Vantaan muuttoliike, joka perustuu maahanmuuttajiin.

Kirkollisveroprosentti Vantaalla on ensi vuonnakin maan

alhaisimmalla tasolla eli 1,0 prosenttia. Se on sama kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Ensi vuonna kirkollisveron tuoton oletetaan laskevan 2,7 prosenttia ja myös yhteisöveron vähenevän, koska se korvautuu nykytuottoa pienemmällä valtionosuudella. Verotuottojen yhteismäärä on 29,9 miljoonaa euroa eli ne eivät kata edes toimintamenoja. Muita tuottoja arvioidaan saatavan 9,9 miljoonaa euroa. Niitä tulee toiminnasta, maanomistuksesta ja vuokrista.

Investoinneista suurimpia ovat Pyhän Laurin kirkon peruskorjaus, 1,2 miljoonaa euroa, ja Hämeenkylän kirkon julkisivukorjaus, miljoona euroa. Myyrmäen kirkkoa korjataan noin puolella miljoonalla eurolla.

Budjettiesitykseen lisättiin rahaa sekä kotimaiseen kriisiapuun että kansainväliseen katastrofiapuun. Ensin mainittuun varattiin ensi vuodelle 67 000 euroa ja jälkimmäiseen 60 000 euroa. Vantaan seura-

kunnilla on paikallisseurakuntien omien avustusrahojen lisäksi yhteinen kotimaisiin kriisiavustuksiin varattu määräraha, jota on tänä vuonna jo kasvatettu rahojen loputtua kesken vuotta. Kansainvälistä katastrofiapua on annettu tänä vuonna Nepalin maanjäristyksen uhreille ja pakolaisten auttamiseen Euroopassa.

Talousarvion yhteydessä päätetään kirkkovaltuustossa nyt myös ensi vuoden kansainvälisen vastuun määrärahasta eli tuesta kirkon lähetysjärjestöille, Kirkon ulkomaanavulle ja Merimieskirkolle. Aiemmin niistä on päätetty vasta seuraavana syksynä. Muutos johtuu Kirkkohallituksen toiveesta ja tarkoitus on helpottaa järjestöjen taloussuunnittelua.

Kirkkoneuvostossa esitys lähetysmäärärahojen jyvittämisestä eri järjestöille johti äänestykseen. Äänin 9–3 päätettiin esittää lähetysmäärärahojen jakamista kuudelle suomenkieliselle järjestölle. Vastaesityksessä kannatettiin tukea vain Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle.

Pauli Juusela

Lapsille uusi verkkomedia Kirkon uusi verkkomedia Lastenkirkko.fi avautuu ensimmäisenä adventtina 29.11. Verkkosivusto on tarkoitettu 3–8-vuotiaille lapsille. Sen sisällöstä vastaavat seurakunnat ja kirkolliset kasvatuksen palvelujärjestöt.

– Lastenkirkko tarjoaa lapsille turvallisen verkkoympäristön, jossa voi seikkailla eri poluilla, kokeilla oppimispelejä, laulaa, kuunnella ja katsella. Nyt sisällöt ovat jouluisia, mutta ne vaihtuvat vuodenkierron mukaan, kertoo Lastenkirkon päätoimittaja Anita Ahtiainen.

Lastenkirkkoon kuuluu myös alakouluikäisille suunnattu Fisucraft, joka on Minecraft-pelin yhteydessä oleva oma palvelin. Parhaillaan Fisucraftissa rakennetaan joululaulujen maisemia.

Urpu Sarlin

Lastenkirkossa on nyt talvi.

5

Väitellään

Jouluradion suosio on ihme, Jani Kareinen!

Musiikkipäällikkö Jani Kareinen haluaisi joutua hissiin, jossa soi Anna Erikssonin tulkinta tutusta joululaulusta.

tenkin niitä jo entuudestaan tuttuja, ja on mukavaa kuulla jokin uusi, tässä ajassa tehty sovitus vanhalle tutulle joulusuosikille. Uuden joulumusiikin tekeminen onkin usein hankalaa, ja uudet kappaleet jäävät helposti klassikoiden jalkoihin.

Jouluradioita kuuntelevat vain vanhat ihmiset.

Jouluradio on vain radiokanava.

– Jouluradiota kuuntelevat kaiken ikäiset, nuoret jopa enemmän kuin vanhat. Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla olimme viime vuonna 15–24-vuotiaiden keskuudessa joulukuun kuunnelluin radiokanava. Kansallisen radiotutkimuksen valtakunnalliset luvut kertovat, että Jouluradion innokkaimpia kuuntelijoita olivat viime vuonna 35–44-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat.

– Eihän mikään radiokanava enää nykyään ole vain radiokanava, emmekä mekään ole. Toimitamme verkkoon juttuja, meidät löytää Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja Snapchatistä. Jouluradio on yksi osa joulua, ja Jouluradion pääkanava on radio.

Kun kuuntelee joulumusiikkia työkseen kesästä lähtien, tulee helposti höperöksi.

– Joku voisi väittää, että lähteäkseen tähän työhön täytyy olla jo valmiiksi hieman hullu. Onhan se hassua, kun joulumusiikki vain pauhaa päässä, eikä esimerkiksi kavereilla ole vielä yhtään joulutunnelmaa.

Luvassa on pelkästään harrasta musiikkia.

– Jos kanavan avaa esimerkiksi jouluaattona, niin sellainen vaikutelma saattaa syntyä. Hartaan musiikin osuus nimittäin kasvaa kanavallamme sitä mukaa, mitä lähemmäs joulun pyhiä päästään.

Harras musiikki ei kuitenkaan missään vaiheessa ole kanavamme ainut sisältö, eikä sitä löydy musiikkikirjastostammekaan niin paljon kuin esimerkiksi klassikoita tai ripeitä joululauluja.

Jouluradion suosio on ihme.

– Kun pääkaupunkiseudun seurakunnat aloittivat kanavan yli kymmenen vuotta sitten, sen suosiota pidettiin pienenä ihmeenä. Nyt kun asiaa tarkastelee, niin mikäs ihme se on. Ihmiset haluavat kuunnella joululauluja joulun alla, ja me tarjoamme musiikkia 24/7 ilman mainoksia.

Jouluradion musiikkipäällikkö soittaa pelkästään lempimusiikkiaan.

Ulla Lötjönen

– Se ei valitettavasti ole mahdollista, mikäli haluamme jälleen tavoittaa puoli miljoonaa suomalaista. Lähestulkoon millään radiokanavalla Suomessa ei soiteta musiikkia mielivaltaisesti. Suurimmat radiokanavat testaavat soittamansa kappaleet kuulijoilla niin, että sen tuloksena radiot soittavat kuulijoiden lempimusiikkia. Tähän mekin Jouluradiossa pyrimme.

Jouluradio avautuu adventtina Vantaalla taajuudella 102,0 MHz. Lue lisää: www.jouluradio.fi.

Suurin osa joulumusiikista on hissimusiikkia.

– Kyllä se ehkä voisikin olla hissimusiikkia, jossain todella hyvässä ja jouluisessa hississä. Mutta ei, tänäkin vuonna on tullut uusia mahtavia sovituksia ja kokonaan uusia kappaleita suomalaisilta artisteilta. Haluaisin nähdä sellaisen hissin, jossa soisi esimerkiksi Anna Erikssonin vahva tulkinta Heinillä härkien -kappaleesta.

Uutta joulumusiikkia ei tehdä tarpeeksi.

Maija Saari

– Uusilta joululaululevyiltä löytyy aina myös uusia tulkintoja vanhoista klassikoista, mutta se on mielestäni vain hyvä asia. Suomalaisille rakkaimmat joululaulut ovat kui-

Lähteäkseen tähän työhön täytyy olla jo valmiiksi hieman hullu.

Kolumni

Onni on sivutuote Isorintainen nainen heilauttaa vaaleita hiuksiaan: Koska olen sen arvoinen! Valkoisia hammasrivistöjä ja tahrattomia keittiöitä – ripsivärin, autojen ja tiskiaineen lisäksi mainokset myyvät onnellista elämää.

Ihminen on aina etsinyt onnellisuutta. Aristoteles filosofoi, että toiminnan päämäärä on onnellisuus. Hän erotteli mielihyvän ja onnellisuuden toisistaan. Onnellisuus on elämän kukoistusta kokonaisvaltaisesti. Mielihyvä on hetken hyvää fiilistä, josta täytyy välillä tinkiä saavuttaakseen onnellisuuden. Onnellisuutta ei voi ostaa pikavoittona.

Anteeksi vain Aristoteles, mutta minulle ei riitä mielihyvä eikä edes onnellisuus elämän tarkoituksena. Onnen tavoittelun ei pitäisi olla itseisarvo. Uudessa Wille Hyvösen dokumentissa Onnelliset onnellinen mies muuttuu onnettomaksi tavoitellessaan lisää onnea. Onnellisuus on kuin saippua: mitä tiukemmin puristat, sitä liukkaammin se livahtaa kädestä. Onni on aina väliaikaista ja suhteellista. Asiat voisivat aina olla onnellisemmin ja aina onni voisi kestää pidempään. Siksi onnellisuuden tulisi olla matka kohti päämäärää, ei itse päämäärä.

Ihminen tarvitsee suuremmat arvot, joita palvella. Raamattu puhuu uskosta, toivosta, rauhasta, oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta, ei onnellisuudesta. Jos uskoo taivaaseen, ymmärtää, että lopullisen onnellisuuden saa vasta elämän jälkeen.

”Onnellisuus ei seuraa, vaikka koti näyttäisikin sisustuslehden sivulta repäistyltä.”

Jossain vaiheessa mainokset lakkasivat imitoimasta elämää ja elämä alkoi imitoida mainoksia. Onnellisuus ei silti automaattisesti seuraa, vaikka koti näyttäisikin sisustuslehden sivulta repäistyltä. Minäkeskeinen onnellisuuden ideologia aiheuttaa onttouden oireita ja riittämättömyyden tunnetta. Paine keskittyä jatkuvasti vain omaan

onneensa on kuin yrittäisi laulaa sävellajissa, johon ääniala ei ihan yllä.

Onnellisuuden haikailun sijaan itselle merkityksellisten arvojen toteuttaminen saa aikaan tunteen elämän tarkoituksellisuudesta. Sivutuotteena se tuottaa aristoteelista onnellisuutta, jota rahalla ei saa.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6

Ikäänny arvokkaasti asiantuntevissa käsissä Lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri Minna Maria Raivio Dr. Geri Oy Terveystalo Kamppi, Kirkkonummi ja Lahti ajanvaraus p.030 6000 www.geri.fi www.terveystalo.com Erityisosaamisena muistisairaudet, ikääntyneiden psyykkiset oireet, monilääkitys, kuntoutus, omaishoitotilanteet Mahdollisuus omaan, pysyvään erikoislääkäriin Läheiset ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle

Uudistunut lehtipisteissä.

101000 lukijaa (KMT S2014/K2015).

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.askellehti.fi

Narsismin tyhjä ydin Heini Junkkaalan uusi näytelmä kertoo kirjailijasta, joka haluaa tehdä vaikutuksen kirjoittamalla ylivertaisen näytelmän. Kirjailija on Junkkaalan alter ego.

TEKSTI RAISA RAUHAMAA

M

inulla oli nelisen vuotta sitten kovasanainen riita puolisoni kanssa. Sen seurauksena tajusin, miten voimakkaasti narsismi ohjaa toimintaani, kertoo näytelmän Olipa kerran minä – Narsistin kootut totuudet kirjoittanut Heini Junkkaala.

– Se oli kuin salaman välähdys: näin psyykeni ytimessä olevan, nähdyksi tulemisen vajeen,

Kauneimmat Joululaulut kajahtavat rauhan puolesta.

Tule mukaan laulamaan ja lahjoittamaan.

www.kauneimmatjoululaulut .fi Voit tukea työtämme myös tekstiviestillä JOULU5 (5€) tai JOULU10 (10€)

numeroon 16155

Keräysluvat: Manner-Suomi POL-2014-10091, voimassa 2015-2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2014/6610, voimassa 2015, myönnetty 25.8.2014, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2015-2017 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Tuomo Manninen

Heini Junkkaala pyrkii mahdollisimman tarkkaan psykologiseen kuvaukseen.

jonka ympärille persoonallisuuteni oli rakentunut. Näky oli niin puistattava, että siitä piti kirjoittaa.

Prosessi vei Junkkaalan miettimään, miksi tarve tulla nähdyksi ja arvostetuksi työn kautta ohitti puolison tarpeet.

Narsismi on tuttu sana 2000-luvun minä-sukupolvelle.

– Eivät sanat tyhjästä synny.

Ajassamme on arvoja, jotka tarjoavat narsistiselle käytökselle hyvän maaperän. Niitä ovat

7

muun muassa materialismi, ulkonäkö- ja yksilökeskeisyys, kilpailuhenkisyys ja julkisuuden tavoittelu. Yhteisöllisyyttä arvostavassa yhteiskunnassa meidän hyperindividualistisuuttamme ja huomion himoamme paheksuttaisiin, Junkkaala pohtii.

Yleisöä kohahduttavaa näytel-

Timo Teräväinen

Näytelmän avainlause on ”Mä en enää nykyään jaksa tehä mitään ilman yleisöö”. Kirjailijan kunnianhimoinen toiminta kiertyy sen ympärille. Näytelmän henkilögalleria koostuu egopullistelijoista sadisteihin.

– Narsismin ytimessä on häpeä ja tyhjyys, vaikka sitä joskus erehdytäänkin pitämään itserakkautena. Parisuhteessa patologinen narsisti on sielun ryöstäjä: toisen kautta voi kokea olevansa olemassa, kun oman minuus on hauras, Heini Junkkaala sanoo.

Hän pyrkii kirjoittaessaan mahdollisimman tarkkaan psykologiseen kuvaukseen ihmisestä.

– En ole psykologian ammattilainen, mutta käsitykseni mukaan sairas narsismi eli narsistinen persoonallisuushäiriö johtuu varhaisen kiintymyssuhteen ongelmista. Silloin lapsen eriytymisprosessi häiriintyy. Jos suhde on turvaton, lapsi ei opi käsittelemään häpeää. Häpeän kokemuksesta tulee niin sietämätön, että se pitää koteloida.

– Narsistin käytös perustuu häpeän väistämiseen ja ilmenee usein häpeämättömänä käytöksenä. Pelko häpeän paljastumisesta siirretään läheisen häpäisemiseen.

Olipa kerran minä -näytelmässä nähdään myös julkisuuden henkilöitä. Eräästä heistä Kirjailija tunnustaa: ”Toivon, et se kattoo mua ja ajattelee, et tollanen toi on: aina niin läsnä, niin kiihkee, kaikki kollegat sitä arvostaa ja onpa se timmissä kunnossa.”

– Jussi Parviaisen monologi näytelmässä on hylätyn ihmisen hätähuuto. Käsitykseni mukaan Parviainen ajattelee narsismista niin, että se on pyrkimystä ylittää inhimilliset rajat ja tulla Jumalan kaltaiseksi, kertoo Junkkaala.

Oikeassa elämässäkin Parviainen valmistelee väitöskirjaa Kristuksen menestystarinasta ja aikoo näytellä Kristuksen roolin.

Mika Myllylän kohtalossa Junkkaala tuo esiin, miten häpeä vääristää mittakaavat. Kirjailija toteaa: ”Se luuli, et koko maailma ajattelee sitä.”

Minna Haapkylä esittää pääosaa Heini Junkkaalan näytelmässä Olipa kerran minä.

mää tavoitellessaan Kirjailija haluaa loksauttaa katsojien leuat ja päätyy pauhaamaan, että homoseksuaalisuuskin on narsistinen häiriö: ”Homoseksi on yritys eheyttää jotain, mikä on rikki… Se on yritys tulla kokonaiseksi mieheksi tai kokonaiseksi naiseksi. Se ei oo yhteyden luomisen akti vaan läpeensä narsistinen tapahtuma.”

– Radikalisoitunut ääni minussa vaati tätä, vaikka väite on poliittisesti epäkorrekti, sanoo Heini Junkkaala.

Hänen tunnetuin näytelmänsä Kristuksen morsian pohti kristinuskon suhdetta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen.

– Minä uskon, että lapsuus vaikuttaa osaltaan homoseksuaalisen identiteetin syntyyn.

Se ei ole ainoa selittävä tekijä, mutta jokin yhteys seksuaali-

”Ajassamme on arvoja, jotka tarjoavat narsistiselle käytökselle hyvän maaperän.” suudella ja lapsuudella on. En ole tietenkään itse keksinyt homoeroottisuuden ja narsismin yhteyttä. Onhan tämä läsnä jo Narkissos-myytissä, jossa mies katsoo omaa kuvaansa lammesta ja rakastuu tähän mieheen niin, että nääntyy kuoliaaksi.

Yrittäessään kirjoittaa omaa narsismiaan hivelevän näytelmän narsismista Kirjailija päätyy uhraamaan kaikkein läheisimmän. Puolison reaktio on

viiltävä: ”Sinun työsi, mitä ikinä se juuri nyt onkaan, on aina tärkeämpää kuin minä. Meillä ei ole tällä hetkellä lainkaan kahdenkeskistä todellisuutta. Ja pahinta ja surullisinta on, että sinä et tunnu edes kaipaavan sitä.”

– Pakonomainen työnteko on näytelmän Kirjailijalle loputonta kiimaa tulla nähdyksi suuren yleisön edessä ja pakoa läheisestä ihmissuhteesta. Se on kykenemättömyyttä elää arkea, kos-

ka juuri arjen keskellä tyhjyyden tunne muistuttaa olemassaolostaan. Mitä vakavammasta narsismista on kyse, sitä uhkaavampaa on elää ihmisen kanssa, joka oikeasti näkee minut. Siinä piilee todellinen riski: Mitä, jos hän näkee tyhjyyteni?

Kysymykseen, onko Junkkaala parantunut, hän naurahtaa.

– Ainoa apu kyltymättömään arvostuksen nälkään taitaa olla ikääntyminen. En usko, että tarpeeni ovat muuttuneet, mutta olen tullut niistä tietoisemmaksi. Yritän vaikuttaa toimintaani.

Teot ovat valintoja: ne ratkaisevat ja niissä on muutoksen mahdollisuus. T Lainaukset ovat Heini Junkkaalan Olipa kerran minä -näytelmästä, jonka kantaesitys oli 25.11. Kansallisteatterissa.

8

Piplian joulu

www.piplia.fi

Luuk. 2:1-14

uutuus!

Ylioppilaskunnan Laulajien

jo u l ukons e r t i t johtaa Pasi Hyökki Aarne Pelkonen, baritoni Ville Urponen, urut

IKUINEN YSTÄVÄ –RIIPUS

365 PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA

39 €

29 €

Lastenraamatussa jännittävä kertomus jokaiselle päivälle.

Itsellesi tai ystävälle oma hopeinen suojelusenkeli.

Perinteiset

■

NIMIPAINATUS

uutuus!

BIBLE JOURNALING

Kultainen, lahjansaajan nimipainatus nahka- Leveämarginaalisessa Uudessa testamentissa on värityskuvia ja tyhjiä skräppäilyyn. kantiseen Raamattuun tai virsikirjaan.

14,90 €

Helsingin Vanha kirkko Ti 8.12.2015 klo 21.00 27,50 € / 17,50 €

Kallion kirkko Su 13.12.2015 klo 15.00 ja 20.30 27,50 € / 17,50 €

Temppeliaukion kirkko Pe 11.12.2015 klo 18.00 (loppuunmyyty) ja 21.00 32,50 € / 22,50 €

Johanneksenkirkko La 19.12.2015 klo 15.00, 18.30 ja 21.00 27,50 € / 17,50 €

TULOSSA! ` t ™

Liput: www.lippu.fi Hinnat sisältävät palvelumaksun.

Lippuja saatavilla myös laulajilta.

Tutustu upeisiin kansiväreihin www.pipliakauppa.fi

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

vapauta yksinäisyyden vangit.

Yli 400.000 yksinäistä odottaa toista ihmistä. Auta tukemalla toimintaamme 10 eurolla. Lähetä viesti 10 YKSIN numeroon 16301. Voit myös tehdä lahjoituksen osoitteessa helsinkimissio.fi.

Poliisihallituksen HelsinkiMissio ry:lle myöntämä rahankeräyslupa POL-2014-8805, voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta 31.12.2016 asti.

9

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 • la 12.12. klo 17 • su 13.12. klo 16 ja klo 18 • la 19.12. klo 21 (goes pop, tilaisuus tekstitulkattu ja osin viitottu) • su 20.12. klo 16 ja klo 18 • la 26.12. klo 15 ja klo 18 (ruotsinkielinen)

Pähkinärinteen palvelutalo, Kastanjakuja 1 A • ke 16.12. klo 13.30

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22 • su 6.12. klo 13 • su 13.12. klo 15 (Viron radion sekakuoron kanssa) • su 20.12. klo 13 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6

Hakunilan ostari, Laukkarinne 4–6

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9

• ke 16.12. klo 19

• ke 9.12. klo 16 • pe 11.12. klo 16 • ke 16.12. klo 16

• su 13.12. klo 18 • ke 16.12. klo 18 • su 20.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu)

• ti 8.12. klo 13 (senioreille) • su 13.12. klo 18

Martinristi, Laajaniityntie 2

Ruskeasannan kappeli, Ruskeasannantie 5

Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1

• la 19.12. klo 16 • la 19.12. klo 18

• to 17.12. klo 18

• la 19.12. klo 18 • la 26.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -kirkko)

Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

• ke 16.12. klo 18 • su 20.12. klo 18

• pe 11.12. klo 10 • la 12.12. klo 17 (kansainväliset) • pe 18.12. klo 19 • ti 22.12. klo 20

Kirkonkulma, käynti Korsonpolulta

Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 • ti 15.12. klo 13 (senioreille) • su 20.12. klo 18 • la 26.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Havukosken palvelutalon auditorio, Eteläinen Rastitie 12 • ke 9.12. klo 14.30 (vanhuksille) Meeri Koutaniemi

Suomen Lähetysseura tukee Kolumbiassa konfliktista kärsivien ihmisten parissa tehtävää työtä.

Kivistön kirkko, Laavatie 2

• ti 1.12. klo 12

Korson kirkko ja seurakuntakeskus, Merikotkantie 4 • su 13.12. klo 18 • ke 16.12. klo 19 • su 20.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Koivukylän vanhustenkeskus, Karsikkokuja 13

Kauneimmat joululaulut soivat rauhan puolesta On jälleen kauneimpien joululaulujen aika. Täksi jouluksi seurakunnat ovat tilanneet yhteislaulutilaisuuksiin ennätysmäärän lauluvihkoja. Lähetysseura on painattanut niitä 820 000 kappaletta.

Lauluvihkosta löytyvät tuttuun tapaan ne kaikkein rakkaimmat ja perinteisimmät joululaulut. Uutena lauluna vihkossa on tänä vuonna nuoren tamperelaisen opiskelijan Pyry Survon vain 16-vuotiaana säveltämä Joulu tulee.

Kauneimpien joululaulujen verkkosivuilla voi käydä äänestämässä omaa joululaulusuosikkiaan ja vaikuttaa näin seuraavan vuoden vihkon valikoimaan. Viime vuoden äänestyksessä voittivat Sydämeeni joulun teen ja Varpunen jouluaamuna. Verkkosivuilta löytyvät myös laulujen taustatiedot.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen työhön. Tänä vuonna teemana on rauha ja sovinto.

Lähetysseura toimii useissa maissa, joissa sota, etnisten tai uskonnollisten ryhmien väliset jännitteet tai piittaamattomuus ihmisoikeuksista vaikuttavat ihmisten elämään. Rauhan ja sovinnon haasteet ovat erityisesti esillä sen tukemassa työssä Kolumbiassa, Nepalissa, Israelissa, Palestiinassa, Etiopiassa, Myanmarissa, Syyriassa ja Pakistanissa.

• ke 9.12. klo 13.15

• la 5.12. klo 16

Olotila, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta • ti 8.12. klo 14 • to 17.12. klo 14

Pakaritupa, Kuriiritie 1 • to 17.12. klo 18 (ruotsinkielinen)

Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11 • ti 15.12. klo 18 (ulkotilaisuus)

Ristipuron seurakuntatila, Simonkyläntie 11 A • su 13.12. klo 18

Seutulan kappeli, Solbackantie 6 • su 13.12. klo 18 • su 20.12. klo 16

St. Martinin kappeli, Uomatie 1 • la 19.12. klo 18 (ruotsinkielinen)

Tikkurilan kirjasto, Lummesali, Lummetie 4 • ti 15.12. klo 18

Tuulikontti, Konttitie 4 C • ke 16.12. klo 13

Vaaralan kappeli, Kirkkokuja 2 • ma 7.12. klo 18

Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9 • ke 9.12. klo 18

Lounasravintola Ärrävaara, Koivuvaarankuja 2

Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2

• to 3.12. klo 18

• to 17.12. klo 18

Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut Ilolan seurakuntakoti, Soittajankuja 1

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45

• ke 16.12. klo 9.30 ja 10.30

• pe 27.11. klo 10 • la 12.12. klo 15

• ti 8.12. klo 9.15 ja 10.15 • pe 11.12. klo 9.15 ja 10.15 • la 12.12. klo 12.30

Kivistön kirkko, Laavatie 2 • su 13.12. klo 16

Korson kirkko ja seurakuntakeskus, Merikotkantie 4 • la 28.11. klo 15.30

Martinristi, Laajaniityntie 2 • to 17.12. klo 10

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 • ti 8.12. klo 18

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22 • la 12.12. klo 14

Vantaanlaakson kerhohuoneisto, Naapurinkuja 2 • to 17.12. klo 18

10 Palveluja tarjotaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

040 565 6754

Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista: •huoneistoremontit, •keittiöremontit, •kylpyhuone- ja •saunaremontit

Tilaa JOULUSIIVOUS ajoissa!

-LAHJAKORTIT -KOTISIIVOUSTA -kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura www.aratto.fi

w w w. t e k n o k a t e . f i

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

VESIKOURUT KATTOREMONTIT

• vanhojen uusimiset • kattojen maalaukset ja pesut • suojakäsittelyt • kattoturvatuotteet 050-2205/kattotyöt

www.0502205.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Palveluja tarjotaan

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 1.12.2015 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 23.11.2015 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva, 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Cia Karlsson on tehnyt taidetta materiaaleista, joilla parannetaan ihmisiä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

P

uolen vuoden työ on valmis ja ripustettu galleriaan. Nyt taiteilija Cia Karlssonin pitäisi siivota työhuoneensa ja viedä kasoittain vanhoja lääkkeitä apteekkiin. Lääkkeet ja niiden läpipainopakkaukset ovat viime vuosina olleet hänen teostensa materiaalia.

Ensin tulivat Ihmeitätekevät äidit. Ne olivat ikonikollaaseja, joissa joidenkin ikonien suojalevyt oli tehty lääkepakkauksista. Sitten vuosina 2010–13 hän toteutti Teoksia mielen lääkkeistä -hankkeen, johon kuului lääkekruunuja, lääkepakkauksista virkattu kattokruunu sekä videoteos ja verkkopalvelu, joihin Karlsson kokosi lääkkeiden käyttäjien kokemuksia.

– Se oli minulle tärkeä projekti. Sen idea syntyi töissä, laitoselämän keskellä, ja se muutti myös suhdettani asiakkaisiin, kertoo Karlsson, joka on toiselta ammatiltaan mielenterveyshoitaja.

Yksi hankkeen teoksista oli Avioerokruunu, jonka tekeminen oli Karlssonille myös oman avioeron läpikäyntiä. Nyt hän on tehnyt kruunujen sarjaan vielä yh-

Ihmeiden vir den lisää, Syrjäytetyn isän kruunun. Sen materiaalina ovat lääkkeet, joita eräs isä on tarvinnut selviytyäkseen huoltajuusoikeudenkäynneistä. Kruunun avulla Karlsson haluaisi herättää keskustelua etäisien asemasta.

Karlssonin uusimmassa Hengenpelastajat-näyttelyssä lääkkeitä on käytetty rukousnauhojen materiaalina. Hengenpelastaja-teoksessa 99 eriväristä kapselia ja tablettia hehkuu jalokivinä. Ataraksia-nauha puolestaan on virkattu mieltä rauhoittavista allergialääkkeistä ja niiden tyhjistä pakkauksista.

Yksi sysäys rukousnauhojen tekemiseen oli pohdinta siitä, ovatko uskonnollinen ja tieteellinen maailmankuva tai usko ja lääketiede toisensa poissulkevia. Kuunnellessaan psyykenlääkkeiden käyttäjien kokemuksia Cia Karlsson huomasi, että jotkut selittivät sairauttaan uskonnollisella kielellä. Samantapaisia tulkintoja

hän kuuli myöhemmin myös fyysisesti sairastuneilta.

Ihmiset saattoivat puhua rangaistuksesta, opetuksesta tai siitä, että Jumala haluaa puhutella heitä sairauden avulla.

Jotkut kokivat sairautensa syvästi hengellisenä tapahtumana. Myös ne, jotka eivät pitäneet itseään mitenkään uskonnollisina, saattoivat kertoa rukoilleensa sairastuttuaan.

– Se osoitti, että vaikka tiede on edistynyt, irrationaaliset selitykset eivät ole kadonneet maailmasta mihinkään, Karlsson sanoo.

– Vielä enemmän minua kiinnosti se, millä lailla hengellisyys voi edistää toipumista. Kantaako lapsuudenusko kriisin hetkellä? Jotkut psyykkisesti sairaat ihmiset esimerkiksi käyttivät uskonnollista kieltä tavalla, jonka tajusin olevan mieltä rakentavaa. Usko auttoi heitä selviytymään sairaudestaan. Toisaalta toisille se aiheuttaa hirveää ahdistusta.

11

– Elämän vaikeita asioita voi käyttää ja muuttaa muuksi, sanoo Cia Karlsson.

irkkaaja Karlssonille itselleen uskonnollinen kieli tuntuu oudolta ja vaikealta. Tekemällä hän yrittää puhua siitä, mihin sanat eivät yllä.

– Uskonnollinen puhe on kuin vieras kieli, jonka sanastoa en ole oppinut ja jonka sanojakaan en osaa ääntää oikein. Halua ja tarve siihen silti on. Moni sairastunut kertoi tunteneensa itsensä hölmöksi rukoillessaan, mutta rukoilleensa silti.

Ehkä se on omakin kokemukseni.

Hengenpelastajat-näyttelyn rukousnauhojen tekemiseen käytettyjä työtunteja Cia Karlsson ei pysty laskemaan.

Viiden teoksen valmistumiseen meni puoli vuotta. Rukousnauhat on virkattu ohuenohuesta haavalangasta ja lääkekapselit kiinnitetty ketjuksi haavahakasilla.

Näyttelyn idea konkretisoitui, kun useampikin Karlssonin ystävä sairastui muutama vuosi sitten, ja jotkut heistä kuolivat. Näiltä ystäviltään hän sai mate-

riaalia teoksiinsa: lääkkeitä ja niiden pakkauksia, lääkemukeja ja kanyyleja.

– Kaikki näyttelyn teokset on tehty materiaaleista, joilla pelastetaan ihmishenkiä. Ne kertovat ihmisten sairauksista ja kärsimyksestä, mutta myös parantumisen ihmeestä. Ystäväni, jonka sytostaattihoidossa käytetyistä kanyyleista tein köynnöksen, elää edelleen.

Karlsson naurahtaa, että hän on jaksanut uskoa käsillä tekemisen mielekkyyteen. Silloinkin, kun hän virkkasi haavalankaa suurennuslasin alla ja joutui välillä purkamaan ja aloittamaan alusta.

– Vaikka kukaan muu ei virhettä huomaisi, minä halusin, että työ on tarkalleen oikeanlainen.

Taiteilija pääsisi ehkä helpommalla, jos hän keskittyisi ainoastaan yhteen tekniikkaan. Karlssonin jokainen projekti on ollut erilainen. Yhteen hän on tehnyt tuhkauurnia, toista varten opetellut kultaamaan.

Kuka?

Cia Karlsson, 49, on helsinkiläinen kuvataiteilija, mielenterveyshoitaja ja painoviestinnän opiskelija.

Mitä?

Cia Karlssonin Hengenpelastajat-näyttely on esillä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa Helsingissä 6.12. asti. Seuraavaksi Karlsson jatkaa kirjoittamista. Aihekin on jo mietittynä.

Motto ”Ideariihittely tuottaa luovia ratkaisuja.”

– Niin, miksi aina hakeudun tekemään sellaista, jossa on suuri riski epäonnistua?

Minulla on ehkä tutkijan asenne. Mieleen nousee kysymyksiä, jotka vaivaavat ja joita yritän selvittää. Aina vastauksia niihin ei löydy.

Jokin Karlssonin projekteja yhdistää: niiden aiheet liittyvät sekä hänen keskenjääneisiin uskontotieteen opintoihinsa että hänen ammattiinsa hoitoalalla.

Viimeiset puoli vuotta Karlsson on saanut tehdä näyttelyään apurahan turvin.

Hän myös opiskelee neljänä iltana viikossa painoviestintää eli alaa, josta hän nuorena haaveili. Hoitotyöhön palaamista hän vielä harkitsee.

– Se on raskas ja myös huonosti palkattu ala. Olen tehnyt sitä kauan ja olen siitä aika uupunut. En ole koskaan voinut näin hyvin kuin nyt näinä kuukausina, joina olen saanut virkata ja opiskella, Karlsson kertoo. T

12

Kari ja Päivi Rantasen kodissa jokaisella lapsella on oma huone.

Rakkautta ja vankka ote ark Sijaisvanhemmat Kari ja Päivi Rantanen pitävät huolta, kun lapsi joutuu pois omasta kodistaan. teksti Nina Riutta kuva Sini Pennanen

K

ari, 64, ja Päivi Rantasen, 61, perheessä on tällä hetkellä neljä lasta: 11-vuotias poika, 13-vuotiaat tyttö ja poika ja 14-vuotias tyttö. Lisäksi perheeseen kuuluvat 19- ja 20-vuotiaat tytöt.

Kari on koulutukseltaan mielenterveyshoitaja ja Päivi on kehitysvammaistenhoitaja. He työskentelivät aikoinaan saman sairaalan psykiatrisella osastolla.

– Sairaalassa järjestettiin myös perhehoitoa. Perheiden tukeminen tuli meille tutuksi.

Aloimme itsekin kehitysvammaisen lapsen tukiperheeksi, Päivi kertoo.

Myöhemmin Rantaset kiin-

nostuivat sijaisvanhemmuudesta. He ottivat yhteyttä sosiaalikeskukseen ja tekivät sopimuksen. Sijaisperheeksi ryhtyminen tapahtui nopeasti, koska Rantaset olivat jo toimineet tukiperheenä.

– Kolmen viikon päästä lastenkodissa asuneet sisarukset tulivat meille tutustumaan. Jätimme virkamme ja aloimme kokopäivätoimisiksi sijaisvanhemmiksi.

Sijaisperhe antaa sijoitetulle lapselle kodin ja tasavertaisen aseman kaikkien kodissa asuvien kanssa. Rantasilla on ollut vuosien varrella parisenkymmentä sijoituslasta.

– Monet ystävämme ovat sijaisvanhempia tai ammatillisessa perhekodissa töissä. Heidän

kanssaan voimme vaihtaa ajatuksia, Päivi sanoo.

Osa Rantasten sijoituslapsista on ollut perheessä 18-vuotiaaksi asti ja osa vielä jälkihuollossa 21-vuotiaaksi. Jotkut ovat lähteneet takaisin biologisten vanhempiensa luokse.

– Lapsi sijoitetaan aina toistaiseksi. Jos biologisten vanhempien tilanne paranee, tehdään kotoutusarvio. Tietenkin otetaan huomioon myös se, kuinka kauan lapsi on ollut sijoitettuna. Onko mitään järkeä vaihtaa lapsen kotia murrosiän kynnyksellä muutaman vuoden takia?

Myös lapsen ja sijaisvanhempien kiintymyssuhde pitää ottaa huomioon, Päivi selittää.

Lapsen sijoituksen syyt johtuvat yleensä vanhempien huume-, alkoholi- tai lääkeriippuvuudesta, joistain muista sosiaalisista ongelmista tai uusavuttomuudesta.

– Vanhempien kiire ja poissaolo lapsen elämästä voivat myös olla syynä lapsen sijoitukseen.

Jos lapsi on pääasiassa yksin, voi uraohjusvanhempien oirehtivalla lapsella olla sijoituspak-

ko edessä, Päivi sanoo.

– Oirehtiminen voi näkyä esimerkiksi niin, että lapsella on vaikeuksia koulussa. Hän ei mene kouluun tai ei pärjää siellä. Biologiset vanhemmat eivät jaksa työstää tilannetta ja ajattelevat, että lapsi voi sitten mennä vaikka sijaisperheeseen. Silloin tulee huostaanottokysymys vastaan.

Se on aika kovaa, Kari toteaa.

Kari ja Päivi ovat pohtineet, ettei sijoitusperhe ratkaisuna ole yhtään hankalampi kuin uusperhe – melkein päinvastoin. Uusperhe muodostetaan, kun vanhemmat niin päättävät. Useimmiten mukana ovat molempien lapset ja perheeseen tulevat vielä parin yhteiset lapset. Myös entinen puoliso muodostaa uuden parisuhteen lapsineen.

– Lapsi on viikon siellä ja viikon täällä aina uusperhe ympärillään, ja hänen on pakko sopeutua.

Kukaan ei kysy lapselta, haluaako hän sitä tai hyväksyykö hän sen.

Lasten biologisiin vanhempiin Rantaset pitävät yhteyttä tilanteen mukaan. Biologiset vanhemmat kutsutaan lapsen syn-

tymäpäiville ja jouluksi laitetaan paketti.

– Biologisten vanhempien voimavarat sanelevat hyvin paljon, miten he kykenevät ja jaksavat olla yhteydessä, Kari kertoo.

– Tilanne biologisen vanhemman luona voi olla niin heikko, ettei hän voi ottaa lasta viikonlopuksi tai lomilla luokseen, Päivi jatkaa.

Sijoitettu lapsi on voinut joutua hoitamaan äitiä, isää ja sisaruksia kotonaan. Kun hän pääsee sijoituskotiin, hän kokee edelleen vastuuta kotiasioista.

– Lapsi pelkää, miten kotona käy, kun hän ei ole siellä. Ottaako vanhempi liikaa lääkkeitä, kaljaa tai jotain muuta? Kuka vanhemmasta huolehtii? Tuleeko hän kotiin? Vastuuntunne jää, ja vie vuosia ennen kuin lapsi pystyy irrottautumaan siitä, Päivi kertoo.

Rantaset eivät erottele, ovatko lapset omia vai eivät. He elävät perheenä. Jotkut sanovat, ettei vierasta lasta voi rakastaa niin kuin omaansa.

Kari melkein hiiltyy moisesta väittämästä.

13 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Tyttö kysyi kymmenvuotiaana, tuleeko hänestä samanlainen kuin äiti?”

keen – Jos joku väittää, että vierasta lasta ei voi rakastaa, niin sanon ihan suoraan, että silloin aikuisella on asennevamma. Kyllä sijoitettua lasta voi ihan sataja tuhatprosenttisesti rakastaa.

– Haastavan sijoituslapsen kanssa joudutaan tekemään paljon työtä niin psyykkisen puolen asioiden kuin arkisten rutiinien oppimisen kanssa. Kun huomataan, että lapsi oppii ja menee eteenpäin, tuntuu siltä, että sitä lasta vasta rakastaakin!

– Lapset vaistoavat, mitä heistä ajatellaan. Sijoituslapset ovat meille kuin omia, sillä jos tähän työhön lähtee, pitää ehdottomasti olla sitä rakkautta, Kari summaa.

On sellaisiakin sijoitusperheitä, joissa omat lapset otetaan lomareissuun mukaan, mutta sijaislapsia ei. Tai että perheessä on kaksi jääkaappia, toinen vanhemmille ja toinen sijoituslapsille.

– Siihen, että joissakin sijoitusperheissä kohdellaan omia ja sijoituslapsia epätasa-arvoisesti, pitäisi puuttua, Päivi vetoaa.

Sijaisvanhemmuudesta on

tullut Rantasille elämäntapa.

– Sijoituslapsella on aina traumoja taustastaan johtuen. Niitä me sitten parannellaan ja paikataan haavoja. Siihen saattaa mennä kuukausia, kenties vuosiakin. Kun näemme, että nuori alkaa voida henkisesti paremmin, se palkitsee ja antaa meille kaikista eniten, Kari toteaa.

Päiville tulee mieleen hetki saunanlauteilla entisen sijoituslapsen kanssa. Nyt tämä on jo aikuinen ja odottaa kolmatta lastaan.

– Tyttö kysyi kymmenvuotiaana, tuleeko hänestä samanlainen kuin äiti vai samanlainen kuin minä. Vastasin, että kyllä sinä nyt näet, miten kotitöitä tehdään ja lapsia kasvatetaan, Päivi muistelee.

On hyvä, jos sijaisvanhemmiksi haaveilevat ovat olleet yhdessä jo pitkään. Karilla ja Päivillä on takana monta kymmentä yhteistä vuotta, kaksi omaa lasta ja viisi lastenlasta. Tytär on 40 ja poika 35.

– Rakkaus puolisoa kohtaan puolin ja toisin on tärkeää. Sijaisvanhemmuus vaatii myös ehdottomasti terveet elämäntavat.

Jaksamme tehdä tätä työtä, kun ei ole krapula-aamuja, Kari sanoo.

– Sijaisvanhempien parisuhteen pitää olla selkeillä vesillä.

Luottamus puolisoon on tärkeää ja se, ettei kumpikaan laukkaa mihinkään, eikä edes mieti sellaista, toteaa Päivi. 1

Anna lapselle koti Helsingin Diakonissalaitos hakee sijaisperheitä. Sijaisvanhemmaksi ryhtyvän ei tarvitse olla kasvatuksen ammattilainen vaan tavallinen, tasainen vanhemmuus riittää. Tärkeintä on turvallinen elinympäristö ja vankka ote arkielämän hallintaan.

Diakonissalaitos tarjoaa valmennuksen kaikille sijaisperheiksi ryhtyville sekä tiiviin, kattavan ja yksilöllisen tuen. Siihen kuuluu muun muassa lisäkoulutusta ja työnohjausta ja mahdollisuus erityistyöntekijöiden konsultaatioihin.

Lisätietoja: Miia Lipponen p. 050 379 7880 tai miia.lipponen@hdl.fi.

Nina Riutta

Mika Jokinen, 48, sai Vuoden isä -palkinnon 54 %

32 %

Vantaalainen

Helsinkiläinen

Vantaalla kasvoin aikuiseksi, siirryin säännölliseen työelämään, perustin perheen, avioiduin, erosin ja elän elämääni. Halusin kasvattaa lapset muualla kuin Helsingin keskustassa ja Vantaa on tarjonnut hyvän kasvuympäristön. On onni, että mummila on vain muutaman kilometrin päässä Metsolan kodistamme.

Toimin Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtajana. Olen nöyrän kiitollinen Vuoden isä -palkinnosta.

Lapsuuteni vietin Töölössä. Tuohon aikaan koko yhteisö piti huolta toisistaan.

Talkkarit komensivat lapsia ja puistotädit tunsivat niin lapset kuin äiditkin. Asuimme Osuuspankkia vastapäätä sen johtajille rakennetussa talossa, jossa oli ruokahissi ja hyvä lihapullien tuoksu tiettyinä viikonpäivinä. Liekö sillä ollut viruksen kaltainen vaikutus siihen, että 18-vuotiaana päädyin töihin pääkaupunkiseudun Osuuspankkiin.

14 % Tamperelaislempääläinen Olen syntynyt Tampereella. Koen siellä jonkinlaista sielun hyvinvointia, vaikka en ole koskaan kaupungissa asunut. Syntymäkodistani Lempäälästä muutimme Helsinkiin, kun olin muutaman kuukauden ikäinen.

Nina Riutta

Kysyn vaan

Miksi koira tekee vanhustyötä?

Vantaan seurakuntien perustaman diakoniasäätiö Foiben palvelukeskuksessa Rekolassa aloitti lokakuussa työt Onni-koira. Mistä syntyi idea ottaa koira mukaan vanhustyöhön, vuorovaikutuskenttien kehittäjä ja Onni-koiran emäntä Tuula Laine?

– Olin usein kuullut, että eläimiä on ollut mukana vanhustyössä ja ne tekevät hyvää terveydelle. Ne ovat positiivisuuden levittäjiä ja avaavat muistisairaiden maailmaa.

– Kesällä Foibessa oli kanoja, joista oli todella suuri ilo, mutta niitä ei voitu pitää talven yli. Ensi kesäksi on suunniteltu lampaita. Sitten syntyi ajatus koirasta, joka olisi täällä joka päivä. Oma koira on ollut aina myös minun haaveeni, mutta olin ajatellut, että se joutuisi olemaan liikaa yksin. Kun selvisi, että voisin ottaa sen mukaan töihin, avautui koiranvirka.

Onni on vielä nuori koira. Miten se on sopeutunut työhönsä?

– Kaikki ovat ihmetelleet, miten ihastuttava ja rauhallinen se on. Se on espanjanvesikoira eli hyvin pehmeä, eikä siitä lähde karvaa. Se suhtautuu kaikkiin hyvin luottavaisesti. Matkalla töihin Onni lepää junan lattialla.

Onko Onni töissä aina silloin kun sinäkin?

– Se on töissä noin 3–4 päivänä viikossa. Jos meillä on joku kotimiehenä, se voi pitää etäpäivän. Työpaikalla sillä on myös oma rauha minun huoneessani. Sillä on oma koppi työpöydän alla.

Mistä se johtuu, että esimerkiksi vähän puhuvat muistisairaat saattavat alkaa jutella eläimille?

– Se on se elävä kosketus. Eläimet eivät odota mitään, ne ovat avoimia ja luottavaisia. Monilla vanhoilla ihmisillä on muistoja omista lemmikkieläimistä. He alkavat kertoa, kuinka heillä kotona on ollut kissa tai koira. Eläimet myös yhdistävät tuntemattomiakin ihmisiä. Kun kesällä istuttiin katsomassa kanoja, ihmiset alkoivat puhua ensin kana-asioista ja sitten muusta.

Hanna Antila

14

”Muutama kuukausi sitten täällä ei uskaltanut kävellä.”

Kun rotta vainuaa maahan piilotetun räjähdeaineen, sille annetaan pieni makupala palkinnoksi.

Rotat kulkevat narussa kahden ohjaajan välissä ja oppivat nuuhkimaan ja merkitsemään räjähteet.

15

Sankarirotat pelastavat ihmishenkiä Tarkalla hajuaistilla siunattu savannihamstraajarotta on tehokas miinan etsijä. teksti ja kuvat Ville Palonen

R

otta vilistää punaisella savikentällä viiksikarvat väristen. Äkkiä se pysähtyy ja alkaa raapia maata. Otus on löytänyt miinan.

Harjoituskentän laidalla kouluttaja puristaa kädessään olevaa naksutinta. Äänen kuullessaan rotta suuntaa ohjaajansa luokse. Palkkioksi se saa banaaninpalan, ahmaisee sen silmänräpäyksessä ja jatkaa miinakentän tarkastamista.

Belgialainen Apopo-kansalaisjärjestö kouluttaa savannihamstraajarottia etsimään miinoja. Olemme Mosambikin keskiosissa sijaitsevan Chimoion kaupungin liepeillä. Täällä otuksia kutsutaan sankarirotiksi, sillä ne pelastavat ihmishenkiä.

Miinanraivauksen lisäksi Apopon rotat seulovat tuberkuloosinäytteitä Tansaniassa.

Rotat ovat halpaa työvoimaa.

Niiden kasvattaminen on edullista, ja koulutus tapahtuu yksinkertaisesti ehdollistamalla: kun viiksiniekka löytää miinan, se saa makupalan. Rotta tarkastaa miinoitetuksi epäillyn alueen nopeammin kuin metallinpaljastinta käyttävä ihminen, eikä pienikokoisen otuksen paino laukaise miinoja.

Mosambikiin kylvettiin 1980-luvulla riehuneen sisällissodan aikana kaksi miljoonaa maamiinaa. Rauhansopimus solmittiin vuonna 1992, mutta räjähteiden raivaaminen vei yli kaksi vuosikymmentä. Mosambik julistettiin miinoista vapaaksi vasta tänä syksynä.

Apopon rotilta ei työ kuitenkaan lopu, sillä seuraava raivausurakka odottaa Kambodžassa.

– Juuri nyt meillä ei ole käynnissä yhtäkään kenttäoperaatiota. Rottia pitää silti treenata joka päivä, etteivät ne kadota motivaatiotaan, selittää rottien ja niiden ohjaajien koulutuksesta

vastaava Mark Shukuru.

Shukuru on työskennellyt Apopolla vuodesta 2001 lähtien.

Mosambikissa hän on ollut ollut komennuksilla yhteensä kahden ja puolen vuoden ajan.

– Työskentelin ensimmäistä kertaa miinakentällä vuonna 2011. Totta kai pelotti, varsinkin ensimmäisenä päivänä, Shukuru muistelee.

Kenttätyössä hän on kuitenkin oppinut luottamaan rottien taitoihin.

Rotat haistavat räjähteet jopa puolen metrin maakerroksen läpi.

– Eivät rotat vainua maamiinoja sen tarkemmin kuin metallinpaljastimet, mutta ne ovat nopeampia. Paljastin reagoi kaikkeen metalliin, joten pullonkor-

kitkin olisi kaivettava esiin varovasti. Mutta mehän emme etsi metallia, vaan räjähteitä, Shukuro sanoo virnistäen.

Tyypillinen raivauskohde on muutamia kymmeniä metrejä leveä kaistale, jolla voi olla pituutta jopa 20 kilometriä. Ensin alueesta tehdään selvitys, sitten aluskasvillisuus raivataan koneellisesti.

Rottien ohjaajille luodaan metallinpaljastimilla kapeat kävelypolut, joiden väliin jätetään 10 kertaa 20 metrin ruudut. Sellaisen tarkastamiseen menisi yhdeltä mieheltä metallinpaljastimen kanssa koko päivä, mutta rotta hoitaa homman vartissa.

Rottien löydökset merkitään lipuilla ja tuplavarmistetaan metallinpaljastimilla. Lopuksi miinat tuhotaan paikan päällä.

Kun rotta vainuaa maahan piilotetun räjähdeaineen, sille annetaan pieni makupala palkinnoksi.

– Toisinaan kohteesta löytyy vain yksi tai kaksi miinaa, kertoo Shukuru.

– Mutta sekin tarkoittaa, että alue oli miinoitettu.

Yksi raivatuista alueista löytyy Chimoion eteläpuolelta.

Ajamme pikkuruiseen Macaten kylään, josta matka jatkuu parikymmentä kilometriä kuoppaista savitietä. Tien varrella näkyy banaaniviljelmiä ja pyöreitä majoja. Niissä on harvat risuseinät ja ruokokatto.

Perillä odottaa paljasjalkainen mies. 51-vuotias Gabriel Felizberto on asunut savella rapatussa talossaan vaimonsa ja seitsemän lapsensa kanssa jo parikymmentä vuotta. Mies johdattaa minut takapihalla kulkevan voimalinjan luo.

– Muutama kuukausi sitten täällä ei uskaltanut kävellä. Lapsia piti vahtia ja kilipukit pitää narussa, etteivät ne eksy miinakentälle, Felizberto muistelee.

Felizberto kiipeää pusikkoon kaatuneen suurjännitetolpan päälle. Sisällissodan aikana kapinalliset räjäyttivät sen nurin, ja hallituksen joukot miinoittivat pystyttämänsä uuden tolpan – ja samalla koko voimalinjan – estääkseen uuden sabotaasin.

Kun Apopo saapui paikalle vuoden 2013 keväällä, Felizberto suhtautui rottiin epäillen.

– Mutta kun näin omin silmin niiden työskentelevän, olihan se pakko uskoa.

Apopo tarkasti rottien avulla 82 suurjännitetolppaa, joiden luota löytyi 13 miinaa ja neljä muuta räjähdettä. Vaatimattomalta kuulostava määrä johtuu siitä, että viranomaiset olivat jo kertaalleen raivanneet tolppien ympäristöä.

Silloin kuitenkin puhdistettiin ainoastaan tolppien huoltoreitit. Kauhakuormaajat puskivat pintamaan kasoihin miinoineen päivineen, eikä kukaan enää osannut sanoa, montako

Mikä ihmeen APOPO? • Belgialainen APOPO-kan­­ salaisjärjestö kouluttaa rottia paikantamaan henkilömiinoja. Järjestön päämaja sijaitsee Tansaniassa, ja se tekee miinanraivaustyötä muun muassa Mosambikissa, Angolassa ja Kambodžssa.

• Lisäksi rottia käytetään tuberkuloosin seulontaan Tansaniassa ja Mosambikissa. Rotat löytävät ysköpurkeistaan noin 50 prosenttia enemmän positiivisia näytteitä kuin sairaaloiden henkilökunta mikroskoopeillaan.

• Apopo-järjestöllä on 800 työntekijää, joista lähes kaikki ovat paikallisia. Järjestön vuosibudjetti on 8 miljoonaa euroa, josta suurimman osan järjestö saa eri valtioiden (mm. Belgia, Saksa, Norja ja Ruotsi) kehitysyhteistyövaroista. Yksityisiä lahjoituksia se kerää muun muassa sankarirottien adoptio-ohjelman kautta.

• Lue lisää: www.apopo.org.

räjähdettä alueelle jäi.

Miinojen raivaaminen on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa konfliktialueiden köyhyyttä.

Felizberto, joka elättää perheensä maissia viljelemällä, on siitä hyvä esimerkki.

– Aion istuttaa uusia maissipeltoja tuonne asti, mies toteaa ja viittoo seuraavan suurjännitetolpan suuntaan.

– Elämä muuttuu paremmaksi. Nyt kun on enemmän tilaa viljellä, myös tulot kasvavat. Ja lapsetkin saavat leikkiä missä lystäävät. T Toimittaja ja kuvaaja Ville Palonen on saanut reportaasimatkan kustannuksiin Ulkoministeriön myöntämää toimittaja-apurahaa.

16

Taivaspaikka Pyhäpäivä

29.11.

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina alkaa Jeesus-lapsen syntymän ja joulun odotus.

”Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!

Kirkkauden kuningas tulee.”

(Psalmi 24:7)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Isä Evagrius Evagrius Ponticus oli kristitty munkki ja askeetti. Hän oli syntynyt vuonna 345 nykyisen Turkin alueella sijaitsevassa Kappadokiassa, jonka kuuluisat hengelliset isät Basileios Kesarealainen ja Gregorios Nazianzilainen olivat hänen opettajiaan ja ystäviään.

Evagrius oli taitava kalligrafi ja kirjoittaja. Hän oli perehtynyt teologiaan ja filosofiaan ja oli mukana toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa vuonna 381.

Kielletyn rakkauden vuoksi Evagrius joutui kuitenkin jättämään kaupungin.

Hän lähti ensin Jerusalemiin ja sieltä Egyptin erämaahan, jossa vietti loppuelämänsä munkkina. Hän kuoli vuonna 399.

Rukouksessa olet yhtä kaiken kanssa Vaikeinta on raivata tilaa rukoukselle. Mutta kun sen teet, rukous annetaan sinulle.

Evagrius oli piispanpoika, josta itsestäänkin olisi voinut tulla piispa. Hän oli saanut hyvän kasvatuksen, ollut Kappadokian terävimpien teologien opissa ja tunsi kaikki ketkä piti tuntea.

Piispa Gregorios kutsui Evagriuksen avukseen vuonna 381 pidettyyn Konstantinopolin ekumeeniseen kirkolliskokoukseen, jossa käytiin kiivasta väittelyä kristillisen uskon sisällöstä. Miehen nousujohteinen ura kuitenkin katkesi, kun hän rakastui kokouksen aikana korkean virkamiehen vaimoon.

Skandaalin välttääkseen Evagrius pakeni Jerusalemiin. Hän vietti siellä vuoden ystäviensä luona ja lähti sitten heidän rohkaisemana Egyptin erämaahan ja ryhtyi munkiksi.

Hän oli kahden kokeneen erämaaisän ohjauksessa kymmenen vuotta. Sinä aikana hän opetteli tutkimaan niitä ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka estivät häntä rauhoittumasta Jumalan edessä. Rauhoittumisen sisäisiä esteitä hän ei nimittänyt synniksi, vaan ajatuksiksi.

Evagriuksesta kasvoi vähitellen syvällinen sielunelämän tuntija, jonka luokse tul-

tiin kaukaakin kysymään neuvoa. Hän kirjoitti aiheesta myös kirjoja. Yksi näistä kirjoista on nimeltään Rukouksesta. Siinä on pysäyttävän ajatonta pohdintaa.

Rukous on mielen sisäistä puhetta Jumalalle. Mutta miten mielen saisi viritetyksi oikealle taajuudelle niin, että voisi ilman häiritseviä ajatuksia keskustella Jumalan kanssa? Tätä pohti Evagrius aikanaan.

Meille on tuttua, miten helppo on jäädä yötä myöten roikkumaan netin ääreen, selailla tapahtumia ja vaihtaa viestejä. Vaikeampi on sulkea laitteet ja rauhoittua.

Erämaan munkin piti nousta puolen yön aikaan rukoushetkeen, jossa hän luki 12 psalmia. Kun väsytti, oli kiusaus jättää se väliin.

Evagrius kehotti silloin ajattelemaan kaikkia yötyöläisiä. Hän kehotti ajattelemaan myös muita munkkeja, joiden oli noustava yölliseen rukoushetkeen. Joku heistä seisoi, joku kumarsi päänsä, joku polvistui. Joku huokasi väsymyksestä, joku nousi itku silmissään, jonkun ruumista riudutti kipu.

Pidä pieni paastoviikko • Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa pieni paasto. Silloin on hyvä antaa aikaa rauhoittumiselle ja rukoukselle.

• Aloita aamusi psalmilla.

Lue päivittäin psalmia 25: ”Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn. Jumalani, sinun apuusi minä luotan.”

• Rauhoita päivittäinen lounashetki ja siunaa ruokasi.

• Rauhoita iltasi. Kun vielä olet virkeä, lue uudestaan aamun psalmi ja hiljenny iltarukoukseen.

• Päätä pieni paastoviikko menemällä sunnuntaina messuun.

”Nouse siis ylös, siunaa itsesi ristinmerkillä, kokoa ajatuksesi, ole valmiustilassa, katso häntä, jota rukoilet ja aloita”, Evagrius kirjoitti viitaten kammion seinällä olevaan ristiin, jonka edessä munkki rukoili.

Kun kaikki sujui hyvin, munkki luki rauhassa psalmit läpi ja meni takaisin nukkumaan. Jos ajatus karkasi, hänen tuli palata lukemiseen tai pitää lyhyt tauko ja rukoilla hiljaa mielessään, että olo rauhoittuisi, ja sitten jatkaa lukemista.

Sinun ei tarvitse nousta rukoilemaan keskellä yötä, niin kuin munkit tekivät. Rukous on silti suorin tie Jumalan luo ja välittömin yhteys kaikkeen, minkä keskellä elämme. Saat kääntää katseesi pois niistä voimista, jotka repivät sinua hajalle, ja katsoa Häntä, joka kokoaa kaiken yhteen. ”Rukouksessa näet itsesi ja olet yhtä kaiken kanssa”, väitti Evagrius.

Vaikein työ on tehty, kun olet raivannut tilaa rukoukselle. Sen jälkeen rukous annetaan sinulle.

Lauri Maarala

17

Seurakunnissa tapahtuu 26.11.–3.12.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan koululla. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi tai p. 050 533 0756.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15.30–16.45 Itä-Hakkilan koululla.

Kanttori Riikka Jäntti.

Diakonian virkistysretki 9.12. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Hinta 5 e sisältää lounaan, kahvin ja esityksen Raamattukylässä. Esitys on ulkona ja katsojat joutuvat kävelemään. Lähtö klo 11 Länsimäestä ja klo 11.15 Hakunilasta, paluu n. klo 17.

Ilmoittautumiset ja maksu kirkkoherranvirastoon 1.12 mennessä. Lisätietoja: diakoni Laura Alho, p. 050 593 5503.

Kastettu Amanda Elviira Kovanen, Valtteri Henrik Mikael Kukkonen, Minttu Elina Tuovinen, Fanni Alfina Vaittinen.

Hautaan siunattu Arnold Igo 85 v, Tuula Marja Pilvikki Kalliomäki 82 v, Paavo Tapani Pynnönen 65 v, Reijo Hermanni Rajamäki 75 v, Pentti Pekka Päiviö Lahtinen 70 v, Kalevi Antero Salo 68 v, Heikki Ilmari Koukonen 66 v, Ida Elin Karolina Malmgren.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Vieraalla maalla kaukana – kreikkalaiset tanssit pakolaisten parhaaksi pe 27.11. klo 18–20 nuortentilassa.

Pastori Jaakko Kara opettaa kreikkalaisia tansseja. Voit tulla ja lähteä oman aikataulusi mukaan. Ota mukaan tanssimiseen sopivat kengät, sisäliikuntavaatteet ja juomapullo.

Tilaisuudessa kerätään kolehti turvapaikanhakijoiden hyväksi ja kerrotaan Vantaan vastaanottokeskuksissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä ja vapaaehtoiseksi ilmoittautumisesta.

Perhekirkko su 29.11. klo 10. Tule

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Café Pähkinä ke 2.12. klo 15–17. Lapsiystävällinen kohtaamispaikka Pähkinärinteen ytimessä. Facebook: Café Pähkinä.

Muualla

Ehtoollishartaus to 3.12. klo 14 Päh-

kinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Kauneimmat joululaulut to 3.12. klo 18 lounasravintola Ärrävaaran tiloissa, Koivuvaarankuja 2. Lapsille joulupussit. Tarjolla glögiä ja joulutorttuja.

Senioreiden jouluretki Tampereelle ti 8.12. Opastettu kierros ja hartaus Tampereen tuomiokirkossa, ruokailu Finlaysonin Palatsissa ja vierailu Finlaysonin kirkossa. Ostosaikaa Tallipihan alueella. Paluumatkalla pysähdys Iittalan Lasimäellä. Bussi lähtee Askistosta klo 7.45 kiertäen Hämeenkylän kirkon, Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Rajatorpan kautta. Hinta 66 e. Ilmoittautumiset 30.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Retki Vivamon Raamattukylään la 12.12. Lähde jouluostoksille Lohjan menneen ajan joulumarkkinoille ja -vaellukselle Raamattukylään. Lähtö klo 9.30 kirkolta ja paluu iltapäivällä. Puurolounas. Hinta 30 e aikuisilta, alle 12-v. 10 e ja alle 5-v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 9.12. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Hommissa

Kanttori Tuomas Heikkilä ”Kun olin kolme- ja puolivuotias, minulle lyötiin viulu käteen.

Opin soittamista Suzuki-ryhmässä, jonne kymmenen vuotta vanhempi isosiskoni minut salaa ilmoitti. Myöhemmin jatkoin Kuusamon musiikkiopistossa.

Olin ehkä kymmenvuotias, kun isä laittoi soittamiseni aluilleen. Isäni on kanttori, ja opin nuotinlukua ja alkeita hänen valvovan silmänsä alla. Tosin enemmän taisin soittaa hänen selkänsä takana. Halutessaan pääsi soittamaan urkujakin.

Musiikin harrastaminen ei ollut pohjoisen perukoilla kovin trendikästä. Kovat jätkät pelasivat lätkää. Olin usein ainut musiikin harrastaja. Se saattoi tuntua jopa nololta. Voi tuo tunne olla omia pelkojanikin.

Lukion jälkeen lähdin Helsinkiin, tein hanttihommia ja kävin armeijan. Varusmiespalvelus soittokunnassa oli yksi parhaista vuosistani.

Siellä oli 80 samanikäistä kaveria, joita yhdisti musiikki. Musiikki-minäni sai arvostusta ja vahvistui, ja tie vei lopulta ammattiopintoihin.

Sibelius-Akatemiassa sain opiskella musiikkia eri kulmista. Rahoitin opintoni tekemällä keikkoja ja lomituksia seurakunnissa. Valmistuin viime keväänä, ja sijaisuus Hakunilassa on ensimmäinen kokopäiväinen pestini.

Vanhat kanttorit laskevat usein, montako Hoosiannaa heillä on vielä jäljellä ennen eläkettä. Minulla on tänä vuonna edessäni ensimmäinen Hoosianna kanttorina. Se lauletaan Hakunilan kirkossa kuoron kanssa ja evankeliumitekstin keskellä, kohdassa, jossa kansanjoukko tervehtii Jeesusta huutaen.”

Ulla-Maija Vilmi

1. adventtisunnuntaina 29.11. kirkoissa lauletaan Hoosiannaa.

Timo Saarinen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30.

Perhemuskari alle kouluikäisille vanhemman kanssa perjantaisin klo 10–10.30. Kauneimmat joululaulut muskarityylillä pe 27.11. klo 10. Sopii hyvin myös perheen pienimmille.

Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12.

Lähetysmyyjäiset la 28.11. klo 10–13.

Muualla

laulamaan yhdessä Hoosiannaa. Jarna Leino, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Sara Lehtikangas, laulu.

Koko perheen adventtitapahtuma su 29.11. klo 11–13. Tarjolla joulupuuroa. Nukketeatteri Pikku Kulkurin Satusafari klo 11.15. ja klo 12.15 nuortentilassa. Alpakat Bonita ja Solenda tervehdittävinä yläpihalla.

Joulumyyjäiset, arpajaiset ja jouluaskartelua. Rakenna joulupuu -keräys vähävaraisten lapsiperheiden, yksinäisten ja vanhusten hyväksi. Fudistutka kirkon viereisellä urheilukentällä Kylväjän urheilulähetystyön hyväksi. Hinta 1 e / 3 potkua. Nopein potku palkitaan.

Adventtikonsertti su 29.11. klo 18.

Jonna Imeläinen, Kaisa Sidoroff, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Ohjelma 10 e.

Jouluinen hyväntekeväisyyskonsertti ti 1.12. klo 18. Solisteina Pepe Willberg, Vieno Kekkonen, Elina Sauri ja Asta Siekkinen. Säestää kapellimestari Mika Siekkinen. Ohjelma 15 e.

Nuorten adventtimessu ke 2.12. klo 19. Nuorten toteuttama, kaikenikäisille avoin messu.

Mielenterveyskuntoutujien adventtikirkko to 3.12. klo 13.

Kastettu Kasper Mikael Mattsson, Daniel Altti Juhani Hentunen, Lili Ellen Kurkela, Niilo Matias Kivistö.

Hautaan siunattu Yrjö Matias Kuusniemi 78 v, Eila Eeva Annikki Kallioinen 91 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

1. adventtisunnuntain messu 29.11. klo 12. Hans Tuominen, Tiina Palmu, Hakunilan kirkon kuoro, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit. Rakenna joulupuu -keräys alkaa, nouda lapsen lahjatoive toteutettavaksesi.

Käsillä hyvää -ryhmän joulumyyjäiset ennen ja jälkeen messun ja illalla ennen klo 18 alkavaa joulukonserttia. Myynnissä lapasia ja sukkia.

Lions Clubin Hyvän tahdon joulua -joulukonsertti su 29.11. klo 18.

Dong-Hoon Han, Jaakko Hietikko, Arto Hosio, Mervi Rautiainen, Natalia Vinogradova, Jussi Miilunpalo, Joulun Tähtöset -kvartetti. Liput 15 e.

Matalan kynnyksen maanantai 30.11. Ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 1.12. klo 13–14.30.

Jouluaskartelua.

Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin tiistaisin klo 18. Laulua, rukousta ja Raamattua.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Joulun tunnelmaa sanoin ja sävelin -konsertti ti 1.12. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajien joulukonsertti, johtaa Leena Sinisalo.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14 kirkon yläkerrassa. Tulkaa silloin kuin teille sopii. Hartaushetki klo 9.30, askartelua, laulua, kahvia (1–2 e / perhe) ja leikkiä. Mikro on käytettävissä ruuan lämmitykseen.

Päivärukous ke 2.12. klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia porukassa. Langat saa kirkolta.

Tunnelmallinen Joulu -konsertti ke 2.12. klo 19. Eino Grön, Seppo Hartikainen ja Riikka Jäntti. Ohjelma 15 e.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 takkahuoneessa.

Lapsiparkki 2,5–8-vuotiaille torstaisin klo 13–15.30. Voit tuoda lapsen tunniksi tai koko ajaksi. Maksuton, ei ilmoittautumista. Sisätossut ja pieni välipala lapselle mukaan.

Ensimmäistä kertaan äidiksi -ryhmä tiistaisin 2.2.–22.3. klo 12–14.30.

Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja päiväkodinjohtaja Eija Järveläinen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen liisa.pietila@evl.fi, p. 050 337 7312.

Myytävänä mm. käsitöitä, joulupuuroa, kahvilaherkkuja ja arpoja.

Perhekirkko su 29.11. klo 10. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Pilven Hattarat -muskarilaiset. Laulamme Hoosianna-virren. Rakenna joulupuu -keräys alkaa, nouda lapsen lahjatoive toteutettavaksesi. Jumalanpalveluksen jälkeen käsityömyyjäiset ja arpajaiset.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Yllätyslahja ystävälle -nukketeatteriesitys ke 9.12. klo 18. Nukketeatteri Sampo.Joulupuuroa esityksen jälkeen.

Hoosiannaa laulamaan sunnuntaina 29.11.

• Hakunilan kirkossa messu klo 12 • Hämeenkylän kirkossa perhekirkko klo 10 • Kivistön kirkossa messu klo 10 • Korson kirkossa messu klo 10 • Länsimäen kirkossa perhemessu klo 10 • Martinristin seurakuntakeskuksessa lastenkirkko klo 15 • Myyrmäen kirkossa messu klo 10 • Pyhän Laurin kirkossa ruotsinkielinen messu klo 10, messu klo 12 ja perheiden messu klo 14 • Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa messu klo 10 • Tikkurilan Olotilassa (Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta) messu klo 10

18

Seurakunnissa tapahtuu 26.11.–3.12.

Vanhemman väen piiri to 26.11. ja

3.12. klo 13 seurakuntasalissa. 26.11.

Hartaus ja ohjelma Tuula Paasivirta. Aiheena tyytyväisyystaidot arjen ilona. Hartaus Risto Auvinen. Ohjelmassa kinkkubingo.

Miesten saunailta to 26.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 27.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Joulukadun avajaiset la 28.11. klo 15. Joulupukin kulkue lähtee S-marketilta kohti Korson kirkon kellotornia. Tarjolla glögiä ja pipareita. Lapsille hevosajelu.

Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut la 28.11. klo 15.30 kirkossa.

1. adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10. Sanna Heikurinen, Marja Vainikka, Ursula Hynninen ja Airi Saloniemi. Kirsi Kallio, sopraano. Kahvia ja joulutorttuja. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Nouda lapsen lahjatoive toteutettavaksesi.

Pyhäkoulu su 29.11. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Satu Kurvinen.

Diakonian ja lähetystyön adventtimyyjäiset su 29.11. klo 11–14 seurakuntakeskuksessa. Myytävänä riisipuuroa, kahvia, joulutorttuja, käsitöitä, kahvia ja arpoja.

Adventin valoa -konsertti su 29.11. klo 15 kirkossa. Ursula Hynninen, mezzosopraano ja viulu, Jorma Hynninen, baritoni, Airi Saloniemi, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Perhekerho ma 30.11. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 30.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 30.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 30.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetys ke 2.12. klo 11 seura-

kuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 2.12. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 2.12. klo 18 kirkossa. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Äijälenkkiryhmä lähtee ke 2.12. klo 18.30 kirkon alapihan parkkipaikalta. Sauna ja kevyt iltapala. Lisätietoja juha.liukkonen@vantaa.fi tai p.

050 458 4864.

Iltarukousryhmä ke 2.12. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Asukasilta to 3.12. klo 18 seurakuntasalissa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta: Turvapaikanhakijat Vantaalla. Puhujina mm. poliisi Jarmo Ojala, vastaanottokeskusten johtaja Heli Väre sekä kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen.

Naisten saunailta to 3.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kirkonkulman kauneimmat joululaulut ti 1.12. klo 12. Laulattamassa Kari Pekka Kinnunen.

Intuitiivisen maalaamisen ryhmä naisille alkaa ti 26.1. klo 18.15. Ohjaajana sosiaalipedagogi ja hahmoterapeutti Nina Bürstenbinder. Ilmoittautuminen 11.12. mennessä, p.

09 830 6550. Hinta 40 e.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 1.12. klo 9–11.30.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.11. ja 3.12. klo 9–11.30.

Muualla Perheleiri 22.–24.1. Nuottakodon lei-

rikeskuksessa Vihdissä. Hinta 50 e / aik., 20 e / alle 12-v. ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 7.1. mennessä kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6550. Lisätietoja perhetyöntekijä Kristiina Rauhakallio, kristiina. rauhakallio@evl.fi tai p.044 422 0469.

Kastettu Eetu Noel Mikael Mäkelä, Timo Benjamin Kortelainen, Joose Anton Veli Kallunki, Amanda Isabella Eklund, Elmo Kaarlo Kiprian Kaukoranta, Kiira Alissa Kivistö.

Hautaan siunattu Laura Kaarina Panula 78 v, Raimo Stirkkinen 75 v, Anita Gunilla Silander 69 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Joulukuussa diakoniapäivystykset vain Rekolan kirkolla ti ja to.

Diakonian ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.11. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e), ohjelma klo 13. Adventtiajan kynnyksellä lauletaan jouluisia toivelauluja ja tarinoidaan joulumuistoista.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Diakoniamyyjäisvalmistelut la 28.11. klo 9–15. Leivotaan, paistetaan ja järjestellään myyntipöytiä. Tuoteselostuksella varustettuja leivonnaisia otetaan vastaan.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

1. adventin messu su 29.11. klo 10.

Laura Maria Latikka, Noora Hultin.

Mukana Mikkolan koulun 3B:n musiikkiluokka.

Diakoniamyyjäiset su 29.11. n. klo 11.15. Jouluiset kahvit, riisipuuroa, soppaa, leivonnaisia ja laatikoita sekä käsitöitä ja arpoja.

Adventtikonsertti su 29.11. klo 18.

Rekolan sekakuoro, johtajana Jaana Raivio ja Mikkolan koulun musiikkiluokka 4B, johtajana Ilpo Väinölä.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Diakonian joulujuhlan osallistumislippuja (2 e) voi lunastaa ma 30.11. klo 9 alkaen viraston aukioloaikoina.

Vain Rekolan seurakunnan alueella asuville. Joulujuhla ti 15.12. klo 13.

Tarjolla jouluruokaa ja ohjelmaa.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja

rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Isoskoulutus Isko 1 ti 1.12. klo 17.30.

Aamumessu ke 2.12. klo 9. Laura Maria Latikka ja Noora Hultin.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 3.12. klo 13. Keskustelua, rukousta ja raamatunlukemista yhdessä.

Joulukonsertti to 3.12. klo 18. Mikkolan koulun musiikkiluokat.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Perheiden kirkkomuskari to 26.11. klo 14. Lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 17. Opitaan ja opetetaan käsityön taitoja.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu.

Seniorikahvila ma 30.11. klo 13. Kahvikupin äärellä keskustellaan elämään liittyvistä asioista.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 30.11. klo 18. Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14.

19

Seurakunnissa tapahtuu 26.11.–3.12.

Vieraana Tarja Jokinen

Marianna Siitonen

Sara ja Frida Nummi poimivat joulupuusta tuntemattoman lapsen lahjatoiveen.

Hyvän mielen alpakat Solenda ja Bonita Mistä tulette ja minkä ikäisiä olette, Solenda ja Bonita?

– Tulemme Mäntsälän läheltä Nummisista. Minä Solenda olen 2-vuotias ja ojennan siskopuoltani Bonitaa, joka on vasta vuoden.

Jouluiloa lapselle Joulumieltä voi luoda antamalla lahjan tuntemattomaksi jäävälle vantaalaislapselle.

Korsolaisessa Nummin perheessä on seurakunnan Rakenna joulupuu -keräyksestä ja -lahjasta tullut koko perheen yhteinen juttu. Se kuuluu jouluvalmisteluihin.

Ensimmäisen kerran perhe huomasi keräyksen neljä vuotta sitten.

– Silloin olimme hitaita ja myöhästyimme. Lahjatoiveet tekivät kauppansa tosi nopeasti Hoosianna-kirkon jälkeen. Meille ei jäänyt toivetta, muistelee äiti Sara Nummi.

Kolmena vuonna perheenjäsenet ovat olleet vähän valppaampia ja ehtineet poimimaan tuntemattoman lapsen lahjatoiveen joulupuusta kirkolta.

– Ensimmäisenä vuonna lapsi toivoi duploja. Viime vuonna lahjan sai tyttö, joka toivoi nukkea, kertoo perheen kuopus Frida Nummi. Hän toimi asiantuntijana, kun nukkea valittiin kaupassa.

Kaksi vuotta sitten pojan toiveena oli saada jalkapallokamoja. Silloin oli Nummin perheen poikien vuoro toimia hankinnan asiantuntijoina.

– On kiva auttaa toista saamaan lahja. On myös mukavaa miettiä yhdessä, millainen lahja voisi olla.

Viime vuonna jotkut kaverinikin innostuivat tästä lahja-asiasta, Frida Nummi sanoo.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin

klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Puutarhapiiri ke 2.12. klo 17.30. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri to 3.12. klo 13. Mitä joulu sinulle merkitsee?

Tuo mukanasi rakkain joulumuistosi.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p.050 304 1689 tai 09 2340 3380.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–

17.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila ja urheiluvarusteet mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantai-

Lahjatoiveen on yleensä pystynyt toteuttamaan suositushinnalla. Tänä vuonna se on noin 30 euroa.

Samalla kun Nummilla on mietitty lahjaa, on myös pohdittu sitä, kuinka erilaisia joulut voivat olla.

– Meillä joulu on yhdessäoloa perheen kanssa, ja sukuakin voi olla paikalla. Kuusen alle tulee lahjoja, ja jotkut toiveet toteutuvat. Joillakin joulu voi olla yksinäisempi, sellainen etteivät kaikki rakkaat ole paikalla. Vanhemmilla voi olla huoli, mistä he saisivat lahjoja lapsilleen, Sara Nummi selittää.

Molemmat lapset ovat yhtä mieltä siitä, että joulumieltä voi luoda ja levittää omien läheisten lisäksi myös ihmisille, joita ei tunne.

– Olimme miettineet johonkin joulukeräykseen osallistumista, ja seurakunnan diakoniatyön järjestämä Rakenna joulupuu -keräys osui sopivasti siihen ajatukseen. Joskus on mahdollista auttaa tai tehdä hyvää aivan konkreettisella tavalla, Sara Nummi jatkaa.

Lahjat on ohjeiden mukaan viety kirkolle, ja sieltä ne on toimitettu eteenpäin saajalleen. Se, onko lahjavalinta osunut oikeaan tai mitä lahjansaaja on tuumannut lahjastaan, ei ole kantautunut Nummien korviin.

Miksi olette Hyvän mielen alpakoita?

– Kun katselette meitä, näette miksi olemme Hyvän mielen alpakoita. No niin, heti tuli hymy huulille! Eli tuomme kaikille hyvää mieltä. Isoisämme ja -äitimme tulivat Suomeen Etelä-Amerikasta. Me kyllä synnyimme Suomessa.

Mikä on erityispiirteesi, Solenda?

– Onneksi pääsen vihdoinkin kehumaan itseäni! Olen erityisen kaunis, samanvärinen kuin kuuluisa isäni Morrison. Aloin ihan pienenä syömään asiakkaiden kädestä ja sain paljon ihailijoita jo silloin. Nyt olen iso tyttö ja saan ehkä vauvan ensi kesänä. Vähän jännittää.

Entä sinun, Bonita?

– Kai minäkin saan jotain sanoa! Minä olen myös kaunis, tumman suklaan värinen ja olen saanut muutaman valkoisen väriläikän. Olen siro, rohkea ja ylpeä, koska minunkin isäni on Morrison. Niin ja, olen tehnyt jo monta keikkaa tuon isonsiskon kanssa.

Mitä teette Hämeenkylän kirkolla?

– Tuomme paljon joulumieltä ja rauhaa kaiken kiireen keskelle. Haluamme tietysti myös paljon haleja ja makupaloja, ja tietysti kehuja. Emme tykkää, jos meitä lähestytään takaapäin, koska olemme saaliseläimiä ja saalistajat tulevat aina yllättäen takaa. Emme oikein pidä siitäkään, että meitä silitetään päästä, koska yleensä koiria silitetään päästä ja mehän emme ole koiria, vaan ylväitä alpakoita.

Ulla-Maija Vilmi

Nina Riutta

Rakenna joulupuu -lahjatoiveet voi hakea kirkosta su 29.11. messun jälkeen. Katso kellonajat ja paikat osoitteesta www.rakennajoulupuu.fi.

Adventtitapahtuma su 29.11. klo 10–13 Hämeenkylän kirkolla. Perhekirkko, jonka jälkeen joulupuuroa. Nukketeatteri Pikku Kulkurin esitys klo 11.15. ja 12.15. Jouluaskartelua ja myyjäiset. Ulkona Hyvän mielen alpakat paijattavina ja fudistutka.

sin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Lähetyksen kotipiiri ke 2.12. klo 18 Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 67.

Katsotaan video Operaatio Salomon.

Itsenäisyyspäivän juhla to 3.12. klo 14.15 Havukosken palvelutalon Teräsvaarisalissa, Eteläinen Rastitie 12.

Arto Nuutinen.

Hautaan siunattu Erkki Antero Timonen 78 v, Aino Marketta Hurskainen 73 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset,

Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa, Unikkotie 5 B, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@ evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Lions Club Simonkylän perinteinen adventtikonsertti pe 27.11. klo 19.

Tapani Kansa, Mikko Helenius, piano, oopperalaulajat Anna Karlsson, Mervi Rautiainen ja Mari Sares sekä Dmitry Pavlov, piano, ja Liina-Mari Raivol, sello. Liput 25 e.

Anna Puu & UMO: Kohti joulua la

28.11. klo 21. Anna Puu ensimmäistä kertaa big bandin solistina. Liput Lippupalvelusta.

Hoosianna-messu su 29.11. klo 12.

Päivi Helén, Satu Huttunen, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Nouda lapsen lahjatoive toteutettavaksesi.

Lasten ja perheiden adventtimessu su 29.11. klo 14. Jyrki Kaukanen, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Musaico-kuoro.

Musiikkimatka adventista jouluun -konsertti su 29.11. klo 18. J. S. Bachin sävelmiä. Tikkurilan kirkkokuoro, johtaa Marja Kyllönen. Iina Katila, urut.

Konsertti vapaaehtoistyöntekijöille su 29.11. klo 18. Musiikkimatka adventista jouluun J. S. Bachin sävelin.

Konsertin jälkeen glögitarjoilu pappilan juhlatilassa. Ilmoittautumiset

26.11. mennessä paivi.makinen@evl. fi tai p. 050 548 6078.

Tähdistä kirkkain -konsertti su 29.11. klo 20.30. Variantti-kuoro, johtajana Hilkka Kangasniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Taas kaikki kauniit muistot -kon-

sertti ma 30.11. klo 19. NaisSound -kuoro, johtajana Riikka Salminen.

Solisteina Waltteri Torikka ja Laura Riihimäki. Liput 25 e.

Joulun odotuksessa -konsertti ti

1.12. klo 19. Pekka Laakso, Mirja Aittamo, Tiina Pakka ja Simo Laakso, laulu, Heidi Utriainen, sello, sekä Sirke Nieminen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Joulukonsertti to 3.12. klo 18. Tik-

kurilan Mieskuoro, johtajana Jussi Linnanmäki. Liput 15 e / aikuiset ja 7 e / lapset.

20

Seurakunnissa tapahtuu 26.11.–3.12.

Markku Pihlaja

Musiikkia Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

Waltteri Torikka esiintyy Taas kaikki kauniit muistot -konsertissa Pyhän Laurin kirkossa.

Marika Mäkelä

Perjantai 27.11.

• Perinteinen adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Tapani Kansa, laulu, Mikko Helenius, piano, oopperalaulajat Anna Karlsson, Mervi Rautiainen ja Mari Sares sekä Dmitry Pavlov, piano, ja Liina-Mari Raivol, sello. Liput 25 e ovelta, klubin jäseniltä tai sähköpostitse: vantaa. simonkyla@lions.fi.

Lauantai 28.11.

• Joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Mikkolan koulun musiikkiluokat.

• Joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Tikkurilan Mieskuoro. Lisäksi mukana Pekka Laakso, laulu, ja Janne Peltokorpi, urut ja piano. Liput 15 e aikuiset ja 7 e lapset.

Sunnuntai 29.11.

Maanantai 30.11.

• Joulun Tähti – koko perheen joulukonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa. Pekka Laukkarinen trio.

• Taas kaikki kauniit muistot -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. NaisSound-kuoro. Solisteina Waltteri Torikka, baritoni, ja Laura Riihimäki, sopraano. Liput 25 e Lippupisteestä.

Tiistai 1.12.

• Jouluinen Operaatio lentävän pyörätuolin hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Solistit Pepe Willberg, Vieno Kekkonen, Elina Sauri ja Asta Siekkinen. Säestys kapellimestari Mika Siekkinen. Ohjelma 15 e.

• Joulun Taikaa -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Keski-Vantaan musiikkiopiston soitinryhmät. Liput 2 e.

• Joulukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa. Vantaan musiikkiopisto.

• Tunnelmallinen joulu – Eino Grönin konsertti klo 19 Hakunilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Torstai 3.12.

• Kohti joulua – Anna Puu ja UMO klo 21 Pyhän Laurin kirkossa. Liput Lippupalvelusta.

• Adventin Valoa -konsertti klo 15 Korson kirkossa. Ursula Hynninen, mezzosopraano, Jorma Hynninen, baritoni, ja Airi Saloniemi, urut ja piano. Adventtikonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Rekolan sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Armas Maasalon perinteinen adventtivesper klo 18 Seutulan kappelissa.

• Hyvän tahdon joulua -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Liput 15 e.

• Musiikkimatka adventista jouluun J. S. Bachin sävelin klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Tikkurilan kirkkokuoro ja Iina Katila, urut.

• Adventtikonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Jonna Imeläinen, Kaisa Sidoroff, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Ohjelma 10 e.

• Tähdistä Kirkkain -konsertti klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Variantti-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Keskiviikko 2.12.

Eino Grön tunnelmoi joulukonsertissaan Hakunilan kirkossa.

• Joulukonsertti klo 18.30 Hakunilan kirkossa. Kultaisen Iän Laulajat.

• Joulun Sävelet -konsertti klo 19 Kivistön kirkossa. Kristiina Olanto, laulu, ja Seppo Sarén, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulun odotuksessa -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Pekka Laakso, Mirja Aittamo, Tiina Pakka, Simo Laakso, laulu, Heidi Utriainen, sello, ja Sirke Nieminen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tapani Kansaa kuulee perinteisessä adventtikonsertissa Pyhän Laurin kirkossa.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223, 050 409 0053 Hanna-piiri to 26.11. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 26.11. ja 3.12. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 28.11. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 30.11. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rakkauden voima -raamattuluento ma 30.11. klo 18.30 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C, 1. krs. Ilkka Rytilahti: Palveleminen ja kasvaminen.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 1.12. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 1.12. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Israel-piiri ti 1.12. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Rukouspiiri ti 1.12. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Naisten ilta ke 2.12. klo 18.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Olotila

Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30–

15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Värejä luonnosta. Jarkko Lahden vesiväri- ja akvarellitöitä esillä 8.1. saakka.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Kansalaisinfo ti 1.12. klo 13. Aiheena Kotitalousvähennyksen ja arvonlisäverottoman sosiaalipalvelun mahdollisuudet. Asiantuntijana asiakaspäällikkö Kaisa Väätämöinen HR Hoivasta.

Laulupiiri pe 27.11. klo 15.30. Iina Katila.

Hoosianna-messu su 29.11. klo 10.

Jaakko Hyttinen, Veikko Karhumaa, Julia Tamminen. Kirkkokahvit ja myyjäiset. Rakenna joulupuu -kampanja alkaa. Nouda lapsen lahjatoive toteutettavaksesi.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 26.11. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä pe 27.11. klo 9.30–14.

Pastori Tuula Lapveteläinen.

Pyhäkoulu su 29.11. klo 11–12.

Kerho isille ja lapsille ti 1.12. klo 17.30–19.

Miesten saunailta ti 1.12. klo 17.30.

Iltapala 5 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 26.11. klo 9.30–11.30.

Pastori Kristiina Kartano.

Pyhäkoulu su 29.11. klo 11–12.

Perhekerho to 3.12. klo 9.30–11.30.

Ohratien kerhohuoneisto Ohratie 10, p. 050 409 0053 Perhekerho pe 27.11. klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 1.12. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 27.11. klo 18.

21

Seurakunnissa tapahtuu 26.11.–3.12.

14. Lastentarhanopettaja, kouluttaja Eija Orpana alustaa aiheesta Elämäni voimavarat, aamujeni avainsanat.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 1.12. klo 9.30–11. Pastori Päivi Helén.

Raamattupiiri ti 1.12. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 26.11. ja 3.12. klo 9.30–11.

Arki-illan pyhäkoulu ke 2.12. klo 18–19.

Muualla Pekka Laukkarisen lastenkonsertti to 26.11. klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52–54. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulavat ja laulattavat lapsia. Yli 8 hengen seurueita pyydetään ilmoittautumaan etukäteen varhaiskasvatussihteeri Maaret Hirvensalolle p. 050 572 2811.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 30.11. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Pastori Maria Koukkari johdattelee adventin äärelle.

Lapsiperheiden retki Porvoon joulumarkkinoille ja teatteriin la 12.12.

Lähtö seurakuntien talolta (Unikkotie 5) klo 10. Omatoimista kiertelyä vanhassa kaupungissa. Teatteri Soittorasian näytelmä Viiru ja Pesonen saavat jouluvieraita. Retkimaksu 10 e / hlö tai 40 e / perhe, sis. bussikuljetukset ja teatteriliput. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä alkaen ma 18.1. klo 13–15 Avoimessa päiväkoti Ukko-Pekassa, Aniskuja 1.

Tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias ryhmän alkaessa.

Vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Tiedustelut: Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308. Ilmoittautumiset 14.12.– 11.1. tuula.lapvetelainen@evl.fi.

Kodinhuoltoapua vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Nikkaristien ryhmä tarjoaa maksutonta ja kertaluonteista apua kodin pienaskareissa, esimerkiksi huonekalujen kokoamisessa ja kattolamppujen vaihtamisessa. Lisätietoja: paivi.makinen@ evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Elli Aino Orvokki Valkonen, Fanni Emilia Sokka, Nooa Antero Sahramaa, Oiva Aaro Ensio Ripatti, Iisa Amanda Olander, Aaro Mikael

Lempinen, Edvin Heiseng Kwok, Aatos Iivo Alvar Kumara, Manu Veikko Olavi Kovasiipi, Iiris Aurora Kimpimäki, Valtteri Tapani Jantunen, Veeti Aleksi Jantunen, Ria Elise Ikonen, Nelli Adalmiina Iho, Josefina Helmi Hannele Haaranen, Amanda Baiardi, Väinö Viljami Alastalo, Vili Akseli Nieminen, Vilja Sisko Adalmiina Luoma, Tapio Armas Kalevi Kuokkanen, Lucas Asiamah Helin, Armi Lisa Olivia Halonen, Edith Elisabeth Hakola, Onni César Campos.

Hautaan siunattu Marita Viola Viljakainen 91 v, Yrjö Aulis Tiainen 86 v, Helvi Inkeri Suomisto 94 v, Juha Paavali Kuutti 65 v, Elza Golovina 82 v, Sakari Johannes Vuorio 89 v, Mirjam Tuulikki Tamminen 91 v, Anne Maritta Taiponen 56 v, Anna Eliisabet Pullinen 73 v, Sisko Säde Okkonen 69 v, Kirsti Kaarina Mäkinen 69 v, Sakari Elias Antila 37 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samaan aikaan puhelinpäivystykset: Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis to 26.11. klo 10–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Raamattu-lähetysilta to 26.11. klo 17.30–19. Aija Sairanen: Apt. 20.

Miesten piiri to 26.11. klo 18.30–20 takkahuone. Antti Isopahkala: Adventtisaunan merkeissä.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–

Tuomas Marttila

Perhekerho ma 30.11. klo 9.30–11.

Naisten iltapäiväkerho ke 2.12. klo

11.30.

Joulumyyjäiset la 28.11. klo 11–14.

Leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, kirjoja, arpoja, joulupuuroa ja rusinasoppaa sekä pullakahvit.

Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10. Mark Saba, Maari Santala, Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Nouda lapsen lahjatoive toteutettavaksesi.

Pyhäkoulu su 29.11. klo 10 kerhohuone 4.

Kirkko, Kamari ja Lied II: Sibelius 150 – hänen harvinaisuutensa su 29.11. klo 18.15. Ingrid Riutamaa, viulu, Meelis Milli, viulu, Lauri Hämäläinen, alttoviulu, Helena Plathan, sello, ja Annalina Backman, piano.

Väliajalla kahvitilaisuus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lastenkonsertti Pekka Laukkarinen Duo ma 30.11. klo 9 ja 10.

Joulun tähti -konsertti ma 30.11. klo 18. Pekka Laukkarinen trio. Triossa soittaa Laukkarisen lisäksi kielisoitinspesialisti Matti Laitinen ja kosketinsoittaja Leevi Helo. Kaikenikäisille suunnattu iloinen konserttihetki tuttujen joululaulujen äärellä.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 2.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 2.12. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Kiitos isänmaasta ja joululauluja, nyyttäritarjoilu.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 10.

Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Nouda lapsen lahjatoive toteutettavaksesi.

Adventtimyyjäiset su 29.11. klo 11– 13. Myyjäisten tuotto diakoniatyölle.

Myytävänä leivonnaisia, villasukkia ja muita käsitöitä.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Joulun sävelet -konsertti ti 1.12. klo 19. Kristiina Olanto, laulu, ja Seppo Sarén piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Adventtimyyjäisiä • Lähetysmyyjäiset la 28.11. klo 10–13 Länsimäen kirkolla. Käsitöitä, joulupuuroa, kahvilaherkkuja ja arpoja.

• Joulumyyjäiset la 28.11. klo 11–14 Myyrmäen kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, kirjoja, arpoja, joulupuuroa ja rusinasoppaa sekä pullakahvit.

• Diakonian ja lähetystyön adventtimyyjäiset su 29.11. klo 11–14 Korson seurakuntakeskuksessa. Riisipuuroa, kahvia, joulutorttuja, käsitöitä, kahvia ja arpoja.

• Adventtitapahtuma ja joulumyyjäiset su 29.11. klo 11–13 Hämeenkylän kirkolla. Käsitöitä ja leivonnaisia.

• Adventtimyyjäiset su 29.11. klo 11–13 Kivistön kirkolla. Leivonnaisia, villasukkia ja muita käsitöitä.

• Joulumyyjäiset su 29.11. klo 11–14 ja 17–19 Hakunilan kirkolla. Lapasia ja sukkia.

• Myyjäiset su 29.11. klo 11–13 Tikkurilan Olotilassa. Neuleita, kortteja ja pieniä käsityötuotteita. Toisenlaisia lahjoja Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin hyväksi.

• Diakoniamyyjäiset su 29.11. klo 11.15–13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Jouluiset kahvit, riisipuuroa ja soppaa, leivonnaisia ja laatikoita sekä käsitöitä ja arpoja.

Vartin retriitti

On hyvin vaikea selittää karismaattisen ihmisen vetovoimaa. Äkkiä sitä vain tuntee voimakkaan vedon jonkun puoleen. Ihan kuin toinen olisi kutsu ja tie yhtä aikaa. Pelkoa ja painostusta ei ole näkyvissä. Selkä suoristuu kuin huomaamatta, rintakehä avartuu ja hengitys kulkee vapaasti.

Ajatella, tämä olisi voinut mennä minulta kokonaan ohi!

Adventtiajan kuva Jumalasta on tällainen kutsu. ”Hän tulee luoksesi lempeänä”, sanotaan Matteuksen evankeliumissa. Valo lähestyy, tie avartuu, portit laajenevat. Jumala etsii sinua ja pysyy lähelläsi. Sinäkin voit toimia uudella tavalla.

Näissä uskon kuvissa on avartuvan tien tuntua.

En ole koskaan luottanut pelosta nousevaan uskoon. En ole kaivannut hengellistä auktoriteettia, joka erottaisi minut elämästä, jakaisi maailman turvallisesti meihin ja muihin ja vetäytyisi itse jon-

nekin arkisen elämän ylä- ja ulkopuolelle.

Adventin kuvien Jeesus on hyvin lähellä, tavoitettavissa ja kutsuva: Minä olen tie. Minä olen valo. Sinä olet minun.

Sydämen puhetta toiselle sydämelle. Ilman pelkoa. Ilman etäisyyttä.

Nyt on hyvä aika tutkia omaa elämää, sen totuuksia ja rajoja. Ottaa kevyemmin ja hitaammin.

Antaa kaipauksen muovata sisimmässä jotain uusiksi.

Lempeä Jumala ei lähesty ihmisiään ulkopuolelta, ei vaatimuksia esittäen, elämää kaventaen tai pelolla halliten.

Lempeä Jumala lähestyy meitä kaiken sen kautta, mikä itse kunkin elämässä on totta juuri nyt. Kaiken sen kautta, mitä syvimmin kaipaamme ja mikä saa meidät hengittämään vapaammin.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Valo lähestyy

22

Seurakunnissa tapahtuu 26.11.–3.12.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

12.30–14.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.15–18.15.

Ilmoittautuminen paikan päällä keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Vaatevarasto avoinna to 3.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Armas Maasalon perinteinen Adventtivesper su 29.11. klo 18. Vantaankosken kantaattikuoro johtajana Kari Jerkku, liturgia Hannu Pöntinen.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Joulukonsertti ke 2.12. klo 19. Vantaan musiikkiopisto.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 15.

Maari Santala, Anne Viljamaa.

Seimiretki su 29.11. lähdöt klo 16, 16.30, 17 ja 17.30 etuovelta Martinlaaksonpolulta. Opas johdattelee seimipolulle, mm. puuroa matkan varrella (oma lautanen ja lusikka mukaan), retki päättyy seimelle. Si-

sätiloissa glögi-ja piparitarjoilua sekä jouluaskartelua. Sopii kaikenikäisille.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 30.11. klo 18.30–20.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Raamattu ja kynä -piiri ke 2.12. klo 18–20.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

pito- ja kunnostustöitä. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Henrik Allan Viljanen, Milja Maria Helena Lehtinen, Lauri Viljami Salmivaara, Alessia Shea Maria Cozzi, Väinö Eemeli Taavela, Eetu Eevert Laamanen, Rafael Alfred Elmeri Katayi, Roosa Emilia Skyttä.

Hautaan siunattu Hilkka Maria Eskelinen 81 v, Timo Juhani Merjola 78 v, Tauno Olavi Salonen 77 v, Kaija Hellevi Salokorpi 62 v, Ari Pekka Ilmari Haapanen 54 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A, vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat maksutonta apua seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, yllä-

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Festmässa 1. söndagen i advent 29.11. kl. 10. ViAnda-kören medverkar, Heidi Åberg-Ylivaara piano och violin, Mari Pakarinen trumpet. A. Paavola, K. Andersson, A. Ekberg.

Martinristi Bredängsv. 2

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé ti 1.12. kl. 9.15–12 i Bagarstugan. Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll ons 2.12. kl. 18 i Bagarstugan, Kurirv. 1.

Prostgården Kyrkovägen 45

Församlingens julfest sö 13.12. efter

högmässan. Julmat, Lucia-tåg, familjärt musikprogram. Frivillig avgift.

Begränsat antal platser, de 80 första ryms med. Anmälan senast 4.12. tfn 09 830 6262 eller vandasvenska@evl.fi.

Andra utrymmen Veckomässa fre 27.11. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. Hosianna!

K. Andersson, A. Ekberg.

ViAnda-kören övar ons 2.11. kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsv. 2.

Familjecafé ons 2.12. kl. 13–15 i klubbutrymmet i Brännmalmen, Kornv.

10.

Barnens julandakt to 3.12. kl. 9.30 och 9.50 i Dickursby daghem, Idrottsv. 4. Sofia Lindroos och Alexandra Blomqvist.

Döpta Walter Alexander Kontinen, Luka Albert Mikael Kranttila.

Döda Dolores Christina Österlund 69 år, Toini Linnea Kyrklund 96 år, Guy Hjalmar Eriksson 70 år.

Familjecafé må 30.11. kl. 9.30–12.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3 Kvällsmässa ons 2.12. kl. 18. A. Paavola, A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 29.11.

VAMMAISTYÖ

Kehitysvammaisille Saavu-työpaja ti 1.12. klo 10–12 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA 3. krs. Askartelua ja kädentaitoja Nepalin vammaisten lasten auttamiseksi.

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe

27.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Kerhon 25-vuotisjuhlakahvit.

Kaksikielinen adventtimessu su 29.11. klo 13 Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Masala. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Lähetysaskartelupiiri ma 30.11. klo 12.30–16 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 1.12. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12. Tulijoita vastaanotetaan klo 11.45.

Näkövammaisille Adventtitapahtuma la 28.11. klo 14–

16 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Lähtö kävelylle parkkipaikalta klo 13. Glögiä ja adventtilauluja. Jos haluat paistaa makkaraa, ota omat makkarat mukaan.

Myyrmäen kerho ti 1.12. kello 13–15 Myyrmäen kirkolla.

VANTAAN SEURAKUNTIEN HAUTATOIMISTO Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Saa rakastaa.

Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 € Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti

√ Kyllä kiitos!

Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €).

ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

TILAAJA/MAKSAJA

SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous

Sähköposti

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

23

Joulun Sana 2015

HERÄNNÄISSEURAT Pe 27.11. klo 19 Kotiseurat MarjaLeena Hassisella, Sidetie 10, Helsinki.

Pe 27.11. Kotiseurat Kivistöllä siirretään helmikuulle.

La 28.11. klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, Helsinki.

Ti 1.12. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi).

Ke 2.12. klo 19 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, Helsinki.

To 3.12. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, Helsinki. Saarnaa Aaro Rytkönen, KUA. Kaikille avoimet musiikkiharj. klo 17.

Pe 4.12. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, Espoo.

Su 6.12. klo 15 Itsenäisyyspäivän konsertti Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, Espoo. Mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen.

Su 6.12. klo 16 Seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi).

Ma 7.12. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. Kahvit klo 18.30.

Ke 9.12. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

Pe 11.12. klo 19 Herännäisnuorten kuoron 80-vuotisjuhlakonsertti Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, Helsinki.

Anna Joulun Sana lähimmäisellesi viemään sanomaa Vapahtajan syntymästä eteenpäin.

Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka!

JOULULEHDESSÄ mm:

• Mikko Matikaisen raamattuopetus: Jouluyö toi toivon maailmaan • Liisa-Christiina ja Heikki Laaksonen kertovat, miten he ovat löytäneet joulurauhan rosoisten vuosien jälkeen • Armon koti Intiassa syntyi unelmasta •Joulusaarna ja -kolumni ja paljon muuta Tilaamalla saat joulukortteja kaupan päälle: kahdella lehdellä viisi korttia, kolmella kymmenen jne. max 25 kpl.

Hinnat: Lehti 6 €, CD 8 €.

Karas-Sana

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Nuorten raamattuluokka perjantaisin klo 18:30

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 29.11. klo 13.30 Iloitkaa! Tehkää, mitä olette minulta oppineet!

Fil. 4:9 Raimo Vanninen Fil. 4:4–5 Medialähetystyö Marko Pihlajamaa, Sansa

Sana Joulule

hti 201

Wanhan joulurau Markin haa Mikko Ma tikainen :

Myynti: Kristilliset kirjakaupat tai KRS: puh. 0207 681 615 tuotemyynti@sana.fi tai www.kirjasana.fi

Avaimet käteen -REMONTIT Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Joulun

Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

n kylpyhuoneet n keittiöt n sisustukset Puh. 01023 15700

Pyydä tarjous. Vielä muutama remontti mahtuu 2015.

Virkatie 10 01510 VANTAA

Kuukauden 1. ja 4. tiistai (ei heinä-elokuu) www.vantaanrauhanyhdistys.fi

KOLMOSET Kotisi on hyvissä käsissä

www.kolmoset.com

FENNOKAUPPA

Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat koko perheelle

Havaitsee eteisvärinän

KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA voimassa 6.1.2016 asti

VERENPAINEMITTARI

LIUKUESTESUKAT

135,00

21,90

BPA6 PC AFIB

9900

Käsivoide 200 ml Kosteusvoide 500 ml

LIUKUESTEET

IHONHOITOSETTI

32,00

10,70

2700

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

700

ORTOPEDINEN TYYNY

1700

CLASSIC

5500

69,90

YSTÄVÄMYYNTI Erä tuotteita in huippuedullisesti va etuloa! paikan päällä. Terv

Ke 2.12. 10-18 To 3.12. 10-18 Pe 4.12. 10-15

Osoite: Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi

5

24

J O U L U N I LO S A N O M A A Jouluikoni

Venäläinen, novgorodilaisen koulukunnan ikoni 1400-luvulta.

Valmistettu Suomessa painokuvasta puualustalle. Lakkapinta ja nahkainen ripustuslenkki takana. Koko: 10 x 14 cm.

Kirkon Ulkomaanapu

Seimi banaanipuun kuoresta Banaanipuun kuoresta käsin valmistettu seimiryhmä, johon kuuluu (säilytyslaatikkona toimiva) talli, Maria, Joosef, Jeesus-lapsi, 3 kuningasta, 2 paimenta ja 3 lammasta.

Ihmishahmon korkeus n.10 cm.

9 90

4900

Kotimaiset, korkealaatuiset

Juhava-kynttilät

Juhavan kynttilät valmistetaan käsityönä Pieksämäellä. Puhtain 100 % steariini palaa kirkkaalla liekillä. Ne eivät sisällä raskasmetalleja, tuoksuaineita, eivätkä kemikaaleja, vain uusiutuvaa, ympäristöystävällistä puhtainta steariinia.

Juhava kirkkokynttilä on turvallinen valinta myös kotiin.

www.sacrum.fi

Joulutarina

Pieneen käteen sopiva, iloisesti kuvitettu kirja, joka kertoo ensimmäisen joulun tarinan helposti ymmärrettävällä tavalla.

Oliivipuinen jouluseimi

7

90

Kuvankaunis, oliivipuinen jouluseimi. Korkeus n. 7 cm. Valmistettu Beetlehemissä.

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Hammashoitoa

5

90

Pieni saviseimi Perusta Perulainen saviseimi, jossa on kiinnityslenkki ripustusta varten. Seimen korkeus on n. 7,5 cm.

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

1190

puh. 020 754 2350

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 Hammashoitoa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Vuokrata halutaan

Kaikki kivialan työt

(09) 321 4480

KIVITUOTE OY

Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

p. (09) 756 8200

Porttipuisto, Vantaa

www.kivituote.com 4

25 Kovien tyyppien iltarukous Sari Saaristo

102 MHz Rukous auttaa Mariskaa irrottautumaan päivän tohinoista.

”Ensin vähän tilausta ja sitten kiitosta päälle” Mariska sanoo olevansa freestylerukoilija.

Laulaja-lauluntekijä Mariskalla on takanaan tuottelias kausi. Sinkut Itserakkausjuttuu ja Sotilaat sekä video ennakoivat ensi vuonna ilmestyvää levyä. Niitä ja tekstejä muille kirjoittaessa päivät ovat kuluneet vauhdilla. Niin nopeaa ei ajankulku ole kuitenkaan ollut, ettei rukous olisi mahtunut mukaan jokaiseen päivään – ja iltaan.

– Äiti opetti minut rukoilemaan ja olen rukoillut ihan pienestä saakka. Välillä tulee kausia, jolloin sitä tulee harrastettua enemmän, välillä vähän vähemmän. Tänä vuonna olen taas intoutunut rukoilemaan oikein huolella.

Mariska kokee, että ajatukset ja sanat rukoukseen syntyvät luontevasti, eikä hänellä sitten lapsuuden ole ollut mitään tiettyä kaavanmukaista iltarukousta.

– Nykyään rukoileminen on enemmänkin freestyle-hom-

maa. Keksin itse omat värssyni.

Mariska rukoilee myös aamuisin, ja usein iltarukous muistuttaa hänen aamurukoustaan.

– Ensin tarvittaessa vähän tilausta ja sitten kiitosta päälle. Ehkä muutamat ”siukkikset” siihen sekaan. Näiden kolmen asian suhde vähän vaihtelee.

Kiitos on Mariskan iltarukouksen tärkein osio. Pyytämisen hän on opettelemalla opetellut.

– Välillä on ollut semmoinen olo, että minulla on kaikki, mitä tarvitsen, miksi siis turhaan vaivata maailmankaikkeutta lisäpyynnöillä. Mutta viime aikoina olen uskaltanut pyytää ja toivoakin jotain asioita.

Toisinaan Mariska sisällyttää iltarukoukseensa kohtia Isä meidän -rukouksesta – aina kulloisenkin tilanteen mukaan.

– Välillä jokin pätkä puhuttelee enemmän, ja silloin käytän sitä. ”Tapahtukoon sinun tahtosi” on tosi merkittävä lause – tai oikeastaan tuon rukouksen jokainen lause on merkittävä. Se on kyllä tosi harkitusti mietitty.

Iltarukous merkitsee Mariskalle ennen kaikkea rauhoittumista ennen iltatoimiin ryhtymistä.

– Kasailen ajatuksia päivän tapahtumista ja rakkaista ihmisistä. Se on ikään kuin tilinteon hetki, hän kuvailee.

Vaikka hän ei halua mitenkään kaupitella iltarukousta kenellekään, hän on huomannut sen auttaneen muitakin hellittämään päivän tohinoista. Esimerkkejä löytyy muun muassa lähipiirin lapsiperheistä.

– Nukkumaanmeno voi olla pienestä lapsesta pelottavaa. Pitää laittaa valot pois, tulee mörköajatuksia ja vaikka mitä. Uskon, että lapsen mieltä rauhoittaa se, että häntä on opetettu keskustelemaan Jumalan kanssa ja lausumaan pieni rukous päivän päätteeksi.

– Samalla tavalla iltarukous toimii myöhemminkin elämässä. Pelot saattavat olla erilaisia, mutta kyllä iltarukous silti tuo turvaa. Itse koen, että se on lohdullinen juttu, Mariska kuvailee.

#kuuluujouluun

Outi Ikonen

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

26

Aikamerkki Mary Saaritsa

Kirjoittamalla pois kurjuudesta

Mathias Rosenlund tajusi jo varhain, ettei halua elää samanlaista elämää kuin hänen vanhempansa elivät.

Susanna Alakoski ja Mathias Rosendahl ovat kirjoittaneet peittelemättömän ­henkilökohtaiset kirjat.

Sanna Sjöswärd

Ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski ja suomenruotsalainen Mathias Rosenlund kirjoittavat molemmat omaelämäkerrallisia kirjoja. Molemmat ovat lähtöisin työväenluokkaisesta, köyhästä kodista. Kummallekin kirjoittaminen on tarjonnut väylän toisenlaiseen elämään. ”Kirjailija edistää omaa kohtaloaan. Kipu on este ja samalla lähtökohta. Kirjoittaminen on väistämätöntä”, Alakoski kirjoittaa. ”Kirjoittaessani tunsin, että

Susanna Alakoski ei kaunistele päihdeperheessä elettyä lapsuuttaan.

saatoin yhä enemmän olla ihminen, jolla risaisten olosuhteiden sijasta ovat johtotähtinään tahto ja intohimo”, määrittelee puolestaan Rosenlund.

Alakosken lapsuutta ja nuoruutta väritti puutteen lisäksi vanhempien ja myöhemmin myös sisarusten rankka päihteidenkäyttö. Vielä nytkin, yli viisikymppisenä, hän käsittelee suruaan ja raivoaan. Lähimmäisen huhtikuu on kirjoitettu päiväkirjamuotoon, kuten vuonna 2013 ilmestynyt Köyhän lokakuu.

Alakosken kirja on tylyä luettavaa. Se ei kaunistele päihdeperheessä elettyä lapsuutta.

Ydinkokemus on pelko ja huoli. Millaista on pelätä, että vanhemmat tappavat toisensa tai itsensä, kuolevat yliannostukseen tai sammuvat tupakoidessaan?

Millaista on olla nälkäinen, hävetä sekoilevia vanhempia ja yrittää huolehtia sisaruksista?

Tuskallisten muistojensa lomaan Alakoski punoo paljon faktaa ja tilastotietoa päihteiden käytöstä ja arkista kuvausta nykyisestä keskiluokkaisesta ja keski-ikäisestä elämästään. Hänellä on onnellinen avioliitto, itsenäistyvät lapset, kremppaa jaloissa ja silmissä ja paljon työmatkoja. Hän myös rakentaa pitkän tauon jälkeen yhteyttä veljeensä, joka on raitistunut sekakäyttäjä.

Mathias Rosenlund on Alakos-

kea parikymmentä vuotta nuorempi. Toisessa kirjassaan Kuohukuja 5 hän käy läpi lapsuuttaan, yliopisto-opintojensa alkua ja suhdetta alkoholisoituneeseen pikkuveljeen. Kirjan nimi viittaa Vantaan Myyrmäkeen, jossa Rosenlund asui aloittaessaan opiskelunsa ja tullessaan isäksi.

Jo varhain Rosenlund tajusi, ettei halua samanlaista elämää kuin vanhempansa. Kun hän pääsi yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta, hänelle alkoi pikkuhiljaa valjeta, että juuri kirjallisuus ja kirjoittaminen voisi tarjota mahdollisuuden vapauteen ja eheytymiseen.

Kirjoittaminen avaa myös yhteyden pikkuveljeen, joka kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja paniikkikohtauksista, on yrittänyt itsemurhaa ja käyttää alkoholia holtittomasti. Suhde

on raskas, sillä vaikka Rosenlund tiedostaa oman vastuuttomuutensa, hän kokee suhteen olevan aidoimmillaan silloin, kun veljekset ryyppäävät yhdessä.

Molemmat kirjat ovat peittelemättömän henkilökohtaisia, ja juuri siinä on niiden vahvuus ja todistusvoima. Ne havainnollistavat sitä, kuinka myös hyvinvointivaltioina pidetyissä Ruotsissa ja Suomessa osa lapsista saa muita huonommat lähtökohdat. Kiitos peruskoulun, maksuttoman yliopistolaitoksen ja opintotukijärjestelmän myös heillä on mahdollisuus itse vaikuttaa elämänsä suuntaan.

Kaisa Halonen

• Susanna Alakoski: Lähimmäisen huhtikuu. Schildts & Söder­ströms 2015.

• Mathias Rosenlund: Kuohukuja 5. Schildts & Söderströms 2015.

Tyttö joka muuttaa maailmaa

Malala-elokuva herättää uskoa yksityisen ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa.

Vuosi 2014 toi pakistanilaiselle Malala Yousafzaille merkittävän tunnustuksen: hän sai Nobelin rauhanpalkinnon nuorempana kuin kukaan ennen häntä.

Malala oli puhunut opettajaisänsä kanssa Pakistanissa julkisesti tyttöjen oikeudesta koulutukseen. Taleban-liike ei katsonut sitä hyvällä. Malalan koulubussi pysäytettiin ja häntä ammuttiin päähän syksyllä 2012.

Tyttö selvisi hengissä, kuntoutui ja jatkaa työtään perustamansa säätiön kautta.

Davis Guggenheimin dokumentti Malala valottaa perheen elämää Pakistanissa, uutta kotia Birminghamissa ja Malala-säätiön projekteja eri puolilla maailmaa. Menneisyyden kuvaamisen avuksi on otettu myös piirrosanimaatiot.

Elokuvan kiinnostavimpia puolia on isän ja tyttären suhde. ”Minä suojelen sinun vapauttasi

aina”, lupaa isä ja pitää sanansa.

Tytär saa pienestä pitäen kuunnella aikuisten keskusteluja, on vapaa ilmaisemaan itseään eikä hänen tarvitse kätkeä kasvojaan huivin taakse.

Kamera pääsee myös perheen olohuoneeseen ja todistaa sisarusten keskinäistä naljailua.

Perhepiirissä nähdään veljiensä kanssa kinasteleva suorasukainen tyttö, joka punastelee ihastuksista kysyttäessä.

Malala-elokuva herättää toivoa ja uskoa yksityisen ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa maailmaan ja herättää toisiakin toimimaan. ”Yksi lapsi, yksi opettaja, yksi kirja ja yksi kynä voivat muuttaa maailman”, sanoi Malala puhuessaan 16-vuotiaana YK:ssa.

Marja Kuparinen

Malala 27.11. alkaen elokuvateattereissa.

27

Aikamerkki

Otusten matkassa oppimassa Lasten kuvakirjojen sankareita ovat pehmolelut ja erikoinen otus Hämärinkäinen.

Pingviini Pontus tutustuu erilaisiin ­perheisiin Päiväkotiryhmän suosituin pehmoeläin Pingviini Pontus pääsee viikon yökylä­ kierrokselle lasten koteihin. Matkalla sel­ viää, että kaikki lapset eivät olekaan tul­ leet perheeseensä samalla tavalla. Kau­ ri esimerkiksi on saanut alkunsa jonkun kivan miehen lahjoittamista siemenistä, jotka on sitten laitettu äidin vatsaan.

Meidän pihan perhesopassa tutustutaan neljään erilaiseen perheeseen, joiden lap­ set ovat kaikki saaneet alkunsa eri tavalla.

Joku on saanut alkunsa keinohedelmöi­ tyksellä, toinen on adoptoitu.

Kirjassa on vahva faktapohja, mutta sen kerronta on iloista ja ymmärrettävää. Po­ sitiivista tunnelmaa luo myös Christel Rönnsin vinkeä kuvitus.

Riina Katajavuori, Riikka Toivanen, Maiju Tokola ja Christel Rönns: Meidän pihan perhesoppa.

Tammi 2015.

Tapiiri ja Hunaja ­tahtovat ilahduttaa ”Miksi Leia meni sairaalaan? Alkoivatko hänen täytteensä pursuta saumoista?” ih­ mettelee pehmolelu Tapiiri, kun hänen ja toisen pehmolelun Hunajan emäntä Leia on joutunut korjattavaksi.

Vakavasti sairastuneen lapsen korjaa­ minen on selvästikin monimutkaisempaa kuin mitä Tapiiri ja Hunaja ymmärtävät, mutta kaverukset päättävät ainakin yrit­ tää tehdä Leian iloiseksi, kun tämä pa­ laa sairaalasta kotiin. Mukaan porukkaan saadaan kylpymustekala, joka osoittautuu näppäräksi tiskaajaksi.

Karoliina Pertamon kuvittama Hämärinkäinen auttaa sekä lasta että aikuista rauhoittumaan.

Julia Vuoren vilpitön ja yksinkertainen tarina sekä lämminsävyinen kuvitus saa­ vat aikaan hyvän mielen ja muistuttavat siitä, kuinka tärkeitä asioita välittäminen ja muiden ilahduttaminen ovat.

Julia Vuori: Tapiiri ja Hunaja: Sillä aikaa kotona. Lasten Keskus 2015.

Hämärinkäinen kutoo rauhoittavaa hämärää Mitä tapahtuisi, jos hämärää ei tulisi lain­ kaan? Myös kaamosajasta valittavilla ai­ kuisilla on opittavaa viisaasta lastenkir­ jasta Hämärinkäinen.

Kirjassa hämärtyminen on pienen otuksen, hämärää kutovan Hämärinkäi­ sen vastuulla. Kukkakauppias Keikander ei kuitenkaan pidä syksyn jatkuvasta pi­ meästä, sillä kaikki hänen kukkansa eivät ole ehtineet puhjeta ja joulu on jo ovel­ la. Niinpä hän vangitsee Hämärinkäisen kivenkoloon.

Siitä seuraa jatkuva valoisuus, ihmiset käyvät levottomiksi ja kukkia tekevät ku­ kankutojatkin uupuvat, kun eivät saa le­

poa jatku­ valta valol­ ta. Käy ilmi, että hämärä onkin tar­ peellinen ja rauhoitta­ va asia, eikä sitä pidä yrittää pakottaa pois.

Mila Teräksen kirjoittama ja Karoliina Pertamon kuvittama kirja tavoittaa upeasti sen hienovaraisen hiljaisuuden, levon ja rauhan tunteen, jonka hämäräs­ sä parhaimmillaan voi kokea.

Mila Teräs ja Karoliina Pertamo: Hämärinkäinen. Karisto 2015.

Heikki Kylkisalo

Tuomo Manninen

Onnellisuuden hinta

Näyttelijät ovat kuin kuoro, joka tuo esiin haaveemme ja tekee niistä silppua.

Perheen joulupäivällisen vie­ ton sekoittaa yllättävä vieras.

Vaimonsa viestintuojana tämä riipii alas sukulaisten luulot it­ sestään ja antaa kohteliaisuuden mennä viemäristä alas. Minna Leinon ohjauksessa ollaan kes­ kellä jännitteistä perhehelvettiä.

Kansallisteatterin Onnellisuuden tasavalta on merkillinen ko­ kemus. Väliajan jälkeen samat näyttelijät ovat kuin suuri kuo­ ro, joka näyttää oman maail­ mamme kuvan, meidän omat piirteemme ja haaveemme – ja

tekee niistä silppua.

Onnellisuuden tasavallan tarjo­ ama kuva on liiankin tuttu: me haluamme luoda itse oman elä­ mämme käsikirjoituksen, näyt­ tää hyvältä, saada nautintomme mistä tahdomme, kokea vapaasti jopa omat traumamme ja sitten jättää kaiken huoletta taaksem­ me ja tavoitella ikuista onnea.

Martin Crimpin teksti on te­ hokasta. Viimeistään silloin, kun hymyilevät näyttelijät hakevat katsekontaktia yleisöön ja lau­ lavat siloisesta onnesta, katso­

ja järkyttyy, ja väittää ehkä vas­ taankin.

Hinta täydellisestä minä–mi­ nä-vapaudesta ja loputtomasta luottamuksesta omiin oikeuk­ siin on kova. Kun mieleen ei mahdu vastuu eikä todellisuu­ den syvempi luotaus, ympäril­ lä aukeaa paratiisin sijasta au­ tio yksinäisyys. Ihmisen huuto toisen yhteyteen on lohduton.

Marja Kuparinen

Onnellisuuden tasavalta Kansallisteatterissa.

28

Aikamerkki Hans Eiskonen

Symbolit selviksi

Omena – hyvää vaiko pahaa? vän ja pahan tiedon puun hedelmä oli kuvattu viikunana, sillä Aadamin ja Eevan kerrotaan heti syntiinlankeemuksen jälkeen peittäneen alastomuuttaan viikunanlehdillä. Myöhemmin Raamatun tekstejä käännettäessä käytettiin latinan kielessä sanaa malus, joka kääntyy sekä pahaksi että omenaksi.

Apple-yhtiön ensimmäinen logo oli kuva Isaac Newtonista puun alla omena vieressään.

Hänenhän kerrotaan keksineen painovoiman ihmetellessään, miksi omena tipahtaa aina suoraan alas. Logo oli kuitenkin liian täynnä yksityiskohtia, joten se piti korvata uudella ja Newton sai lähteä. Omena jäi.

Maailman ensimmäisen tietokoneen keksijä, matemaattinen nero Alan Turing teki itsemurhan 42-vuotiaana vuonna 1954 ruiskuttamalla myrkkyä omenaan ja haukkaamalla palan. Hänen kohtalokseen koitui muun muassa puritaanisen Englannin homokielteisyys.

Applen tietokoneet kunnioittavat puraistulla omenalla tätä tietokoneiden isää. Samalla ne muistuttavat meitä kaikkia luomiskertomuksen symboliikasta. Kun käytän tietoa ja tietokonetta, vastuu on minulla. Hyvän ja pahan tiedon puu on näppäimistössä.

Smoothie joulunodotukseen

Sari Saaristo

puolestaan alentaa kolesterolia. Omenoita on käytetty rohtona jo pitkään, esimerkiksi Hildegard Bingeniläinen, keskiajalla vaikuttanut nunna, suositteli raakoja omenia terveille vahvistukseksi ja kypsennettyjä omenoita sairaille lääkkeeksi.

Mikäli haluaa hyödyntää omenan ja mantelin terveysvaikutuksia mahdollisimman hyvin,

kannattaa käyttää kuorimattomia manteleita ja omenoita. Se tuo juomaan myös hieman purutuntumaa. Jos siis haluat sileän ja vaaleamman smoothien, kuori omenat.

Lotta Numminen

Miten smoothie valmistuu? Katso video osoitteessa valomerkki.fi.

Kuuma omenasmoothie

Vaalea joulunodotussmoothie on lämmittävä kontrasti ulkomaailman pimeydelle.

– Opetustarkoituksessa voidaan koululaisille antaa ikonin väritystehtävä, jonka yhteydessä opettaja voi kertoa värisymboliikasta ja aiheen sisällöstä. Mutta se on poikkeustapaus.

Arsenin mukaan värityskirja saattaa vahvistaa väärää käsitystä ikonista mekaanisena tuotteena. Jo 800-luvulla kirkko määritteli ikonilla olevan kaksi tehtävää: synnyttää rukouksen mielialaa ja opettaa. Näin ei välttämättä väritettäessä tapahdu.

– Ikonimaalarin on myös itse piirrettävä kuva, jonka hän maalaa. Tämäkään ei värityskirjassa toteudu.

Arseni pohtii, että ikonivärityskirjan kaltaisia keksintöjä syntyy ehkä siksi, ettei luterilaisella kirkolla ole elävänä käytössä samaa kuvallista perintöä kuin ortodokseilla.

– Itse en voi hyvällä tahdollakaan nähdä sitä perinteen ketjun osana. Mutta jos se kutsuu ihmisiä rukoukseen ja hengellisten aarteiden äärelle, niin silloinhan se on täyttänyt tehtävänsä.

Kaisa Halonen

Liisa Väisänen

”Omenan pyöreä muoto on vanha maailmankaikkeuden symboli.

Neitsyt Maria ja lapsi -kuvissa Jeesuksen kädessä on usein omena.”

Höyryävä smoothie toimii pikkujoulujen herkkuna tai joulupöydän jälkiruokana. Omenaa, kanelia ja manteleita – näitä joulun makuja – on vaikea vastustaa, eikä kannatakaan, sillä ainesosilla on paljon hyvää tekeviä ominaisuuksia.

Tutkimusten mukaan kaneli estää tulehduksia ja piristää myös aivotoimintaa. Manteli

Tänä vuonna suomalaiset eivät ilmeisesti ole tehneet juuri muuta kuin värittäneet. Kesällä havahduin siihen, että lähikaupan kassalla oli suurempi valikoima värityskirjoja kuin suklaapatukoita. Lokakuisilla Helsingin kirjamessuilla noin joka toisella osastolla oli tyrkyllä aikuisten värityskirjoja.

Kirjakauppaliiton mukaan 20:n lokakuussa myydyimmän tietokirjan joukossa on kuusi aikuisten värityskirjaa. Niiden nimet lupaavat mielenrauhaa ja mielenhallintaa.

Samoille markkinoille on nyt ilmestynyt Toivo ja Jaakko Heinimäen Ikonivärityskirja (Basam Books). Sen aiheita ovat erilaisten Jumalanäiti- ja Kristus-ikonien lisäksi esimerkiksi Nooan arkki ja Tuhlaajapojan paluu. Mukana on myös lännen kirkon pyhimyksiä kuten Katariina Sienalainen ja Franciscus Assisilainen.

Kuinkahan ikonien värittämiseen suhtautuu ortodoksi? Ortodoksisen kirkon piispa Arseni on perehtynyt ikonien teologiaan ja myös itse ikonimaalari. Hänen mielestään ajatus ikonivärityskirjasta on vähintäänkin outo.

Kaisa Halonen

Omena on eurooppalaisessa kulttuurissa paljon käytetty symboli. Kukapa meistä ei muistaisi Eevan paratiisissa Aadamille tarjoamaa omenaa tai sadun Lumikille annettua omenaa.

Apple-yhtiön omenan tuntevat lähes kaikki.

Omena liittyy kulttuurihistoriassamme moneen asiaan. Sen pyöreä muoto on vanha maailmankaikkeuden symboli. Neitsyt Maria ja lapsi -kuvissa Jeesuksen kädessä on usein omena. Keskiajalla omenaan yhdistyi ajatus seksuaalisuudesta ja naisen rinnoista.

Omena esiintyy 1300-luvulta lähtien useimmissa syntiinlankeemuskuvissa. Sitä ennen hy-

Rukoile värittämällä?

• 3 omenaa pilkottuna • 0,5 litraa kuumaa ­mantelimaitoa • 2 dl kuorellisia manteleita • ripaus kanelia • 1 rkl hunajaa Sekoita aineet tehosekoittimessa sileäksi ja mausta kanelilla ja hunajalla oman maun mukaan.

Kanelia ja ohuita omenasiivuja voi ripotella juoman päälle myös koristeeksi. Nauti heti.

Neitsyt Maria imettää ja luterilainen värittää.

3 x minimalistinen seimiasetelma Émilie Voirin Ranskalaisen, Lontoossa asuvan Émilie Voirinin pyökistä valmistetut seimihahmot jättävät taatusti tilaa mielikuvitukselle. Joulun päähenkilöiden persoonallisuus on puristettu nimiksi puupalikoihin. Suunnittelijan mukaan asetelma toimii niin kristityssä kuin ateistisessa kodissa. Luonnollista kokoa oleva palikka-asetelma oli viime jouluna esillä Southwarkin katedraalissa Lontoossa.

Oliver Fabel Myös berliiniläissuunnittelija Oliver Fabel luottaa tekstiin.

Hänen seimihenkilöidensä nimet on painettu palikoihin molemmin puolin, saksaksi ja englanniksi. Ihmishahmot ovat pitkulaisia pystypalikoita, ja eläimet vaakaversioita. Asetelman hinta on 28 euroa, ja se on myynnissä useissa verkkokaupoissa.

Sebastian Bergne Kullakin asetelman hahmolla on oma värinsä ja muotonsa. Värien merkitystä tutkiva brittiläinen teollinen muotoilija Sebastian Bergne on säätänyt niiden värimaailman tuhansien joulukorttien, lelujen ja jouluun liittyvän kuvaston perusteella. Jättiversio palikkaleikistä oli esillä Royal Naval Collegen kappelissa Greenwichissä vuonna 2013. Asetelmaa voi tilata suunnittelijan nettisivuilta. Hinta on 85 puntaa.

Krista Susi