Lauri 2015 nro 17 (15.10)

Vantaan Lauri 17 • Armon asialla • 15.10.2015 • www.valomerkki.fi Sirpa Päivinen

Rakastuminen tuntuu vatsassa ja näkyy aivoissa

5

Kannabis vei Marko Luukkasen pojan 7 Hautausmaa kertoo sisällissodan katkeruudesta 10

Mieluummin kylmyyttä kuin autopommeja.

Vihdoinkin perillä 8

Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois – Jaakko Hämeen-Anttila

5

2 Marianna Siitonen

Pääkirjoitus

Tikkurila Oy on yksi työpaikoista, joilla Jari Saarinen käy.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Yksin usko – ja rakkaus Jos ihmisiä lyödään Raamatulla päähän, siitä on yleensä vain yksi seuraus: se sattuu. Niin käy, vaikka Raamattu olisi pehmeäkantinen. Jos Raamatusta sen sijaan löytyy motivaatio helpottaa lähimmäisen elämää, seuraukset ovat jotain aivan muuta. Rakkaus herättää toivoa ja toivon keskeltä voi versoa uskoa.

Koska olen ollut kirkossa töissä yli kaksikymmentä vuotta, minulta on aika usein kysytty, mikä on kirkon perustehtävä. Toisten mielestä perustehtäväksi riittää se, että kirkko tekee hyvää. Toisten mielestä kirkko on kriisissä, jos se ei kaiken aikaa saarnaa uskosta ja pelastuksesta.

Molemmat ovat väärässä. Ei nimittäin ole toista ilman toista. Jos usko ei näy tekoina, se on tyhjää puhetta. Kirkon puolestaan tekee kirkoksi usko. Auttamistyö ja evankeliumi eivät ole vastakkaisia, vaan sisäkkäisiä asioita.

Raamatussakin, häissä luettavassa tutussa kohdassa, sanotaan: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” Kirkko on olemassa siksi, että Jumalan rakkaus herättää ihmisissä uskoa ja usko antaa toivoa ja toivo motivaatiota rakastaa.

Usko ei ole itselle tai lähimmäiselle asetettava vaatimus, jonka määrää mitataan. Se on lahja, josta kannattaa iloita ja joka saa jakamaan iloa muille. Usko vapauttaa elämään tätä elämää ja odottamaan tulevaa. Armon varassa jaksaa paremmin olla armollinen toisille.

Teologian tohtori Kari Kopperi pohtii kirjassaan Ristin rakkaus – Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään kirkon perustehtävää ja kiteyttää sen seuraavasti: ”Kirkon tehtävä on toimia niin, että ihmiset uskaltaisivat uskoa Jumalaan ja rakastaisivat lähimmäisiään.” Jotta ihmiset uskaltaisivat uskoa, kannattaa vastausten sijaan ensin kuunnella, vaatimusten sijaan rohkaista ja kannustaa elämään arkista elämää lähimmäisten parhaaksi.

Valomerkissä tällä viikolla Voiko hääseremoniassa olla mukana pariskunnan koira?

Voidaanko minut haudata viikinkiasussa, jos niin toivon?

Valomerkin asiantuntijaraatiin liittynyt Päivystävä Byrokraatti tuntee säännöt ja niiden soveltamisen.

Yllättävän monella sanonnalla on juuret Raamatussa. Sanapoliisi selvittää -sarjassa kerrotaan muun muassa mistä tulee ilmaisu ”munaskuita myöten”.

Kilpailu ja kiire koettelevat työyhteisöjä Työpaikkapappi selvittelee ristiriitoja ja on valmis keskustelemaan mistä vain.

Jari Saarinen käy läpi jo toisia yt-neuvotteluja tänä vuonna.

Vantaan seurakuntien työpaikkapappi ei kuitenkaan joudu pelkäämään oman työpaikkansa puolesta, vaan hän on tukemassa Tikkurila Oy:n työntekijöitä. Keväällä sama tilanne oli toisella vantaalaistyöpaikalla, Fazer Leipomoissa.

– Kuuntelen ja puhutan ihmisiä. Jo läsnäoloni kahvihuoneessa saattaa riittää siihen, että ihmiset alkavat purkaa yt-tilannetta. Konsultoin myös esimiehiä. Ei yt-tilanteessa kukaan voi hyvin, kaikki siellä kärvistelevät, Saarinen kertoo.

Hän pitää tärkeänä sitä, että työpaikkapappi on ulkopuolinen ja puolueeton. Mutta ei Saarinenkaan ihan puolueeton ole, vaan sanoo olevansa oikeudenmukaisuuden puolella.

Kun tieto yt-neuvotteluista tulee, ensireaktio on yleensä shokki ja kauhu. Monella on pelko taloudellisesta selviämisestä. Saarinen on huomannut, että usein ihmiset alkavat kehitellä myös vaihtoehtoisia tulevaisuudensuunnitelmia.

– Jos sitten joutuu irtisanotuksi, siihen liittyy hylätyksi tulemisen ja arvottomuuden kokemuksia. Joillekin jää ikuinen katkeruus.

Työpaikkapapin tehtävänä on auttaa kuuntelemalla ja keskustelemalla.

– On tärkeää pitää esillä toivon

näkökulmaa, etteivät ihmiset jumittuisi tyhjyyden maastoon. Elämässä pitäisi oppia luopumaan.

Se vie eteenpäin, Saarinen sanoo.

Hänen mukaansa tukea tarvitsevat myös ne, jotka saavat pitää työpaikkansa.

– Usein työpaikoilla ristiriidat nousevat pintaan, kun neuvottelut ovat ohi. Silloin puretaan patoutunutta pelkoa. Moni tuntee myös syyllisyyttä.

Työelämä on raaistunut niiden kymmenen vuoden aikana, jotka Saarinen on toiminut työpaikkapappina. Vielä suurempi ero on, kun katsoo taaksepäin 1990-luvulle, jolloin Saarinen työskenteli pankkimaailmassa.

– Viime vuosina on kadonnut paljon työpaikkoja aloilta, joilla työntekijät ovat pitkälle koulutettuja. Uudelleen työllistyminen vaatii monesti alan vaihtoa.

Ja yli viisikymppisten työllistyminen on aina vain vaikeampaa. Siihen tarvitaan paljon apua tai hyvää tuuria, Saarinen kertoo.

– Ennen sallittiin myös se, että joku oli vähän hitaampi työssään.

2000-luvulla yt:t ja kiire ovat hajottaneet yhteisöjä. Keskinäinen kilpailu on sitä rajumpaa, mitä uraohjautuneempi työyhteisö on.

Työpaikkapapin seurakuntana on noin 3000 ihmistä kuudella vantaalaisella työpaikalla: Fazerilla, Tikkurila Oy:ssä, HK Ruokatalossa, Tamrolla, poliisilaitok-

sella ja hätäkeskuksessa. Vuosittain Jari Saarinen käy noin 120 etukäteen sovittua henkilökohtaista keskustelua. Sen lisäksi hän tapaa ihmisiä työpaikoilla ja luennoi erilaisista työelämän kysymyksistä.

– Minun kanssani voi puhua ihan mistä vain. Tässä työssä on etua siitä, että minun koetaan edustavan pehmeitä arvoja ja vähän toisenlaista maailmaa, Saarinen sanoo.

– Se, että työpaikkapapin palveluita käytetään, kertoo siitä, että kirkkoon instituutiona luotetaan edelleen. Toki ennakkoluulojakin on, eivätkä kaikki niistä, jotka tulevat työpaikkapapin juttusille, välttämättä menisi kirkkoon pyytämään apua.

Suomessa ollaan nyt säästämässä monista asioista, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten työhyvinvointiin. Jari Saarinen pitäisi kiinni esimerkiksi arkipyhistä.

Hän hymähtää, että maan taloutta tuskin pelastetaan sillä, että ihmiset ovat helatorstaina töissä.

– Pyhäpäivät ovat niin tärkeitä perinteitä, että niistä pitäisi pitää kiinni. Kaikkea ei saisi valjastaa rahan palvelukseen. Se kuluttaa ihmistä. Pyhäpäivän viettoon liittyy ajatus, että koko ajan ei tarvitse olla menossa. Välillä voi pysähtyä, eikä kaiken ajan tarvitse olla tehokasta aikaa.

Saarinen ehdottaa, että säästämisen ja omistamisen sijasta voisi korostaa jakamista.

– Se on Jeesuksen leivän logiikkaa: jakamalla kaikille riittää.

Kaisa Halonen

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Teltasta kotiin Bo Penttinen, entinen asunnoton: ”Minusta tuli asunnoton vuosituhannen alussa. Meillä oli Helsingissä vuokra-asunto, joka oli ex-vaimoni nimissä. Hänen oli helppo heittää minut ulos. Elämästä tuli kaduilla dallaamista.

Saatoin olla päivät Pääskylänrinteen sosiaalitiloissa. Tein siellä ruokaa, pesin lattioita, imuroin – ja sain ruoan. Puolilta öin pääsi nukkumaan yökeskus Kalkersiin.

Sieltä potkaistiin pihalle aamuvarhain. Nukuin myös kavereiden luona. Koko ajan oli pelko persuksissa, että käsketään lähteä.

Muutin Vantaalle 2006. Rundaaminen jatkui Myyrmannin nurkilla. Seitsemän kuukautta asuin teltassa. Kesäaikana se menetteli, muttei marraskuussa. Kun pakkasta oli kymmenen astetta, eivät peitto ja sisäinen lämmike riittäneet.

Teltasta minut haki pois silloinen tyttöystäväni. Sen jälkeen asumiseni on järjestynyt Sininauhaliiton kautta. Olen asunut yli vuoden päihteettömässä asunnossa. Olen sisustanut asuntoni kauniiksi pääasiassa lahja- ja kierrätystavaroilla.

Teen vapaaehtoistyötä Sahatien päiväkeskuksessa. Aloitan myös Yhteinen pöytä -hankkeessa. En pidä mahdottomana, että palaisin vielä työelämään, olenhan vasta 52-vuotias.”

Ulla-Maija Vilmi

Asunnottomien yö la 17.10. Keskustelutilaisuus klo 17 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Soppaa, makkaraa ja musiikkia klo 19.15 alkaen Lauri Lairalan aukiolla, Asematie 9.

4 Suvi Sievilä

WWW.UMO.FI

LA 28.11. KLO 21.00 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA TI 1.12. KLO 19.00 ESPOON TUOMIOKIRKKO

Miia Heikkinen ja hänen lapsensa Minea ja Jeremias käyvät Kivistön kirkolla perhekahvilassa.

TO 10.12. KLO 21.00 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI Liput Lippupalvelusta toimituskuluineen alk. 32,50 € / 27,50 € / 17,50 € www.lippupalvelu.fi, 0600 10 800 (1,98 €/min + pvm)

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Kotimaa24 täyttää 5 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi 4 kk vain 5 e.

Jo viisi vuotta oikeita uutisia kirkosta

5

e

Sunnuntaibrunssi kiinnosti sekä talkoolaisia että ruokailijoita.

Vantaankosken seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten syyskuinen yhteisponnistus sunnuntaibrunssin merkeissä veti Kivistön kirkkoon noin 250 ruokailijaa.

– Kävimme viidesti lähikaupassa täydentämässä varastoja ja ostimmekin kaupan nakkija lihapullavalikoiman tyhjäksi, kertoo tilaisuutta koordinoinut pappi Minttu Haapalainen.

– Tunnelma oli välitön ja lämmin ja ihmiset keskustelivat paljon keskenään. Yhteisöllisyys nä-

kehittämässä perheitä palvelevaa toimintakeskusta. Kirkolla perheet voivat kohdata toisiaan ja halutessaan myös hiljentyä.

– Kehitämme kirkkoa paikaksi, joka on mahdollisimman paljon auki ja johon voi tulla viettämään aikaa esimerkiksi perhekahvilaan. Toivon, että Kivistön kirkosta tulee kaupunginosan elävä keskipiste, johon on helppo tulla, sanoo Haapalainen.

Seuraava brunssi järjestetään ravintolapäivänä 21.11. klo 11–14.

Sitä ennen on yhteinen kokkailupäivä 12.11. Sen jälkeen Kivistön brunssit jatkuvat joka kuukauden toisena lauantaina.

kyi muun muassa siten, että osallistujat tarttuivat toimeen ja tekivät asioita. Paikalle ei tultu pelkästään vierailemaan, vaan osallistumaan ja tekemään yhdessä.

Haapalaisen mukaan oli upeaa myös huomata alueen asukkaiden innostus vapaaehtoistoimintaan. Eräskin perhe pilkkoi valmiiksi hedelmiä ja kasviksia ja leipoi mokkapaloja ja toimitti ne sitten kirkolle ennen brunssia, koska he eivät päässeet varsinaisena päivänä mukaan.

Kivistön kirkosta ollaan nyt

/4 kk

Minna Vuorio

Marianna Siitonen

Tilaa heti Kotimaa24.fi

Kivistön kirkosta perheiden toimintakeskus

Kuntokallion kurssikeskuksen majoitustaloon muuttaa turvapaikanhakijoita.

Kuntokallioon ryhmäkoti pakolaislapsille Vantaan seurakunnat vuokraa Helsingin Karhusaaressa sijaitsevan Kuntokallion kurssikeskuksen majoitustalon pakolaislasten käyttöön. Rakennukseen on tulossa 20–25 yksin Suomeen saapunutta alaikäistä turvapaikanhakijaa.

Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tehdyn vuokrasopimuksen 7.10. Rakennusta tarvitaan pakolaislasten pitkäaikaiseen majoitukseen.

Alle 15-vuotiaille lapsille suunnatun ryhmäkodin perustaminen vaatii vielä Maahanmuut-

toviraston päätöksen. Majoitustalo voidaan ottaa käyttöön 2–4 viikon kuluessa päätöksestä.

Suomeen on tullut yksin jo yli tuhat lasta ja nuorta. Kuntokalliossa lapsille pystytään antamaan lastensuojelulain edellyttämää monipuolista tukea.

Henkilökuntaa ryhmäkotiin on tulossa yli 20, kertoo Helsingin diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Jarmo Kökkö.

Kurssikeskuksen majoitustiloista ryhmäkoti vie vain osan, joten kurssikeskuksen toiminta voi jatkua normaalisti.

Pauli Juusela

Kotimaista kriisiapua lisätään Vantaan seurakunnilla on paikallisseurakuntien omien avustusrahojen lisäksi yhteinen kotimaisiin kriisiavustuksiin varattu määräraha, joka on tältä vuodelta jo käytetty.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti sen vuoksi 7.10. kokouksessaan esittää kirkkovaltuustolle 30 000 euron lisämäärärahan myöntämistä kriisiavustuksia varten. Nykyinen määräraha on 36 630 euroa ja siitä on myönnettyä apua 48 henkilölle.

Kriisiavustustyöryhmän mukaan muun muassa pitkään toimeentulotuen varassa elävien taloudellinen tilanne on vaikeutunut ja mielenterveysongelmat kasvussa.

Hämeenkylään aurinkopaneelit Hämeenkylän seurakuntaneuvosto esitti viime keväänä, että kirkon katolle asennettaisiin aurinkopaneelit. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti hyväksyä ehdotuksen. Aurinkopaneelien hankinta menee valmisteluun.

5

Väitellään

Ihastuminen voi viedä yöunet, Emilia Vuorisalmi!

Lääkäri Emilia Vuorisalmi tietää, että rakkaus tuntuu koko kehossa.

Hyvän hygienian ja hajusteiden aikakaudella emme enää valitse kumppania tuoksun perusteella.

– Meistä todennäköisesti erittyy koko ajan informaatiota välittäviä feromoneja, vaikka kuinka pitäisimme huolta hygieniasta. Hikoilu lisää feromonien erittymistä, ja niiden avulla viestitämme myös hormonikierron eri vaiheista. Mies saattaa esimerkiksi aistia naisen ovulaation.

Kehomme tietää, että olemme ihastuneita, ennen kuin mieli ehtii tajuta koko asiaa.

– Useimmiten käy juuri näin. Vatsanpohjassa saattaa tuntua jo ennen kuin tajuaa olevansa ihastunut. Kommunikoinnistamme yli puolet koostuu eleistä. On todettu, että miehen läsnäolo voi saada naisen ihon hehkumaan ja että pupillit laajenevat, kun olemme kiinnostuneita jostakusta. Siksi ravintoloissa suositaan kynttilänvaloa, sillä se suurentaa pupillit.

Sydänsurut voivat oikeasti satuttaa.

– Kyllä. Jos magneettikuvia katsoo, fyysinen ja henkinen kipu näyttävät aivoissa pitkälti samalta. Petetyksi tulemisen kokemus voi saada ihmisen esimerkiksi oksentamaan ja avioeroa läpikäyvä saattaa herkistyä eri kiputiloille. Kriisitilanteet vaikuttavat myös stressitasoon, joka puolestaan aiheuttaa sen, että tulehdusriski nousee ja univaikeudet voivat lisääntyä.

On normaalia, että ihastuminen tuntuu vatsassa ja polvissa ja vie yöunet.

– Kyllä. Tahdosta riippumaton sympaattinen hermosto aktivoituu rakastumisen huumavaiheessa, jolloin myös suolistomme reagoi. Suolisto on ikään kuin toiset aivot ja sisältää valtavan määrän hermosoluja ja välittäjäaineita. Ihastuminen lisää myös noradredaliinin vapautumista ja nostaa stressihormonitasoja, jolloin vireystila nousee. Ei siis ole ihme, jos yöunet menevät.

Pitkään yhdessä olleet onnelliset parit tunnistaa siitä, että he suutelevat paljon.

– Kyllä, suuteleminen on tärkeää ja tutkimusten mukaan onnelliset parit suutelevat enemmän kuin muut. Mutta kumpi tuossa suutelemisen ja onnellisuuden yhtälössä on muna ja kumpi kana, sitä on vaikea sanoa. Joka tapauksessa suuteleminen on terveellistä. Se vapauttaa hyvänolon hormoneja, laskee stressitasoja ja lisää kiintymyksen tunnetta.

Jos ensitreffeillä ei tunnu perhosia vatsanpohjassa, kannattaa unohtaa koko tyyppi.

– Ei kannata. Nykyään halutaan kaikkea nopeasti, myös sitä täydellistä rakkautta. Rakkaus voi kuitenkin syntyä monella tavalla. Joskus se alkaa ystävyydestä, jolloin intohimo ja perhoset voivat tulla myöhemmin. Myös se on hyvä merkki, jos jonkun kanssa on aluksi vain tosi turvallinen olo. Joskus voimme tuntea intohimoa myös aivan väärää ihmistä kohtaan.

Hanna Antila

Emilia Vuorisalmi: Sekaisin LOVEsta. Otava 2015.

Ihastumisen fyysiset vaikutukset eivät ole enää niin vahvoja vanhemmalla iällä.

– Ei pidä paikkaansa. Mitään ikärajaa ei ole. Vanhemmallakin iällä voi mennä toisesta ihmisestä ihan sekaisin.

Rakastuneelle ei kannata puhua järkeä, sillä tunteet ja hormonit ovat sumentaneet järjen.

Paula Lehto

– Tavallaan tuo on totta. Rakastuminen muistuttaa addiktiota.

Narkomaanillekin harvoin toimii kehotus, että voisitko lopettaa tuon huumeidenkäytön. Rakastuneelle voi toki yrittää puhua järkeä, mutta se ei välttämättä tuota tulosta. Rakastuneella etuaivokuoren toiminta on puutteellista ja hänen looginen ajattelukykynsä on häiriintynyt.

Rakastuneelle voi toki yrittää puhua järkeä, mutta se ei välttämättä tuota tulosta.

Kolumni

Kipeitä leikkauksia Kansalaiset, minulla on rohkeutta tehdä kipeitä leikkauksia. Leikkaukset kohdistuvat teihin, eivät minuun ja niihin, joilla olisi mistä leikata, eiväthän ne muuten kipeitä olisikaan! Ja talous vaatii rankan matokuurin, muuten suuyritykset eivät ensi vuonna pysty jakamaan yhtä suuria osinkoja kuin tänä vuonna.

Kansalaiset, tämä päätös osoittaa suurta rohkeutta.

Kaikki hyvätuloiset ympärilläni vaativat sitä. Joskus, ajaessani virka-autossa, olen kuulevinani kadulta vihaisia ääniä, mutta onneksi autossa on hyvä äänieristys.

Kansalaiset, teidän on ymmärrettävä, ettei jakovaraa ole. Suuryritykset eivät pysty keräämään voittojaan, jos terveydenhoitoon ja koulutukseen haaskataan näin paljon rahaa. Eikä suuri pankki toki voi tyytyä viimevuotiseen ennätykseensä, jonka perusteella se jakaa tänä vuonna 2,5 miljardia euroa osinkoina. Menestyäkseen on tähdättävä aina vain ylöspäin.

Kansalaiset, me olemme uuden aikakauden kynnyksellä. Me rakennamme uutta yhteiskuntaa, jossa kaikki saa-

vat ansionsa mukaan. Mitä enemmän heillä on ansioita, sitä enemmän he tietysti saavat, ja mitä vähemmän tilinauha näyttää, sitä vähemmän saa ja ansaitsee. Eikö se, kansalaiset, ole ilmiselvää?

Kansalaiset, joskus yön pimeydessä minun on vaikea saada unta. Jostain kaukaa lapsuudesta tulee mieleen

”Me rakennamme uutta yhteiskuntaa, jossa kaikki saavat ansionsa mukaan.” kuvia ja sanoja. Jotain sellaista, mitä piti tai ei pitänyt tehdä yhdelle vähäisimmistä. Onneksi minulla on keinoni pysyä rohkeana ja tehdä teille kipeitä leikkauksia. Näinä heikkoina hetkinäni muistelen, kuinka Jeesus katseli suopeana, kun köyhä leski ”antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi”. Uhriark-

ku pullistui ja temppelin talouden pyörät alkoivat pyöriä vinhaa vauhtia.

Kansalaiset, tämä valaa minuun rohkeutta tehdä teille kipeitä leikkauksia, ottaa teiltä pois kaikki, mitä te tarvitsette elääksenne. Nykyajan temppeli, elinkeinoelämä, tarvitsee sitä, sillä muuten eivät osingot kartu.

Kansalaiset, tähän minulla on rohkeutta.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6 WWW.FACEBOOK.COM/CANTORESMINORES • WWW.CANTORESMINORES.FI

XI HELSINGIN SU 25.10. KLO 18 SAKSALAINEN KIRKKO

LIPUT 20/10 €

O holder Tag HELSINGIN BAROKKIORKESTERI LIPUT 20/10 €

Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

TO 29.10. KLO 19 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

LIPUT 20/10 €

MA 26.10. KLO 19 VANHA KIRKKO

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

25.–30.10.

J. S. Bach ja urut

—

Seurat

BACHVIIKKO

Kuusi motettia

TAPIOLAN KAMARIKUORO

Hammashoitoa

hinta sisältää kaiken

ILPO LASPAS

(09) 753 11 56

—

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

PE 30.10. KLO 19 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

Messu h-molli CANTORES MINORES

LIPUT 45, 35, 20/15, 10 € (NUMEROIDUT RIVIT)

LIPUT LIPPUPALVELU.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA LIPPUPALVELUN TOIMITUSKULUT 1,50–13,50 € / LIPPU

LISÄTIEDOT: INFO@CANTORESMINORES.FI • CM-TOIMISTO P. (09) 687 7720

HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Palveluja tarjotaan

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Asolantie 8, Vantaa www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Pirjo Teva 020 754 2284,

Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

040 680 4057,

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Ilmoitusmyynti

(09) 321 4480

Vuokrata halutaan

4

Vuokralle tarjotaan Vantaan Myyrmäessä kalustettu kaksio 1-2 tytölle.

P. 044 484 2436.

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21 Kuukauden 2. ja 3. tiistai (ei heinä-elokuu)

SATUHAMMAS

KOTISIIVOUSTA

www.aratto.fi

To 15.10. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2.

Pe 16.10. klo 18.30 Kotiseurat Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo.

Su 18.10. klo 14 Kirkkopyhä Pihlaja-mäen kirkossa, Liusketie 1. Ensin seurat ja kahvit, klo 16 messu. Saarnaa Jussi Malkamäki, mukana Herännäisnuorten kuoro, lapsille pyhäkoulu messun aikana.

Su 18.10. klo 15 Kotiseurat Murtoniemellä, Jakob Forsellin katu 18, Loviisa.

Su 18.10. klo 18 Kirkonkulman nuortentilassa, Kirkkotie 6, Järvenpää.

Su 18.10. klo 18 Ankkurissa, Keskus-katu 11, Mäntsälä.

Ti 20.10. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, mukana Maija ja Ossi Kuoppala. Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi).

Ke 21.10. klo 18.30 Körttivirren virtaan - Siionin virret tutuksi II, Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Mukana Samuli Korkalainen.

Pe 23.10. klo 19 Kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A. La 24.10. klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1.

Su 25.10. klo 10 Kirkkopyhä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 25.10. klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Saarnaa Salla Ranta.

Su 25.10 klo 12 Kirkkopyhä Karjaan kirkossa, Lärkkullantie 26.

Su 25.10 klo 12 Kirkkopyhä Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6.

Saarnaa Mauri Tolvanen. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 25.10. klo 16 Seuratupayhdistyksen 90-vuotisjuhlaseurat Seuratuvalla, Mari Kanerva, Simo Juntunen, Samuli Korkalainen, Pentti Simojoki.

Ma 26.10. klo 18 Hakunilan kirkon kappelissa, Hakunilantie 48.

Ke 28.10. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A, 3. krs.

To 29.10. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Saarna Leena Väyrynen-Si.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

HERÄNNÄISSEURAT

pirjo.teva@kotimaa.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 18.10. klo 13.30 Kristuksen Jeesuksen mieli Fil. 2:5-11 Kaisa ja Erkki Halme Tansanian lähetys Hanna Oja-Nisula, SLS

kok r e V

ia med ssä hyvä

essä heng

7

– Oli lahja, että yhteys poikaan säilyi, ja tavallaan se on vieläkin olemassa, sanoo Marko Luukkanen.

Aallot tyyntyivät Marko Luukkasen poika kuoli 18-vuotiaana.

Teksti Nina Riutta kuva Hanna Raijas

K

aiken piti olla taas hyvin. Poika oli ollut joulunvietossa kotona ja loppiaisena käytiin isovanhemmilla vierailulla.

– Vanhempieni luona satuimme ottamaan valokuvan, jossa olemme vielä kaikki me viisi, koko perhe. Santerikin oli levollinen ja hyvällä mielellä, kertoo Santerin isä Marko Luukkanen.

Santerilla oli päihde- ja huumeriippuvuus, jota hoidettiin.

Hän kuoli maaliskuussa 2014.

Santeri oli täyttänyt 14, kun vanhemmat löysivät pojan urheilukassin, jossa oli Suomi-viinapullo, olutta, tupakkaa, graffitintekovälineet ja kannabista.

– Meillä ei ollut huumausaineista mitään käsitystä. Kun ne tulivat kuvaan mukaan, tarvitsimme tukea.

Marko soitti lastensuojeluun ja pyysi neuvoa. Perhe ohjattiin kaupungin nuorisoasemalle. Isä, äiti ja poika alkoivat käydä tapaamisissa ja pojalle saatiin tukiohjelma.

Ensimmäisen kerran Santeri oli käyttänyt kannabista puoli vuotta ennen kuin kassi löytyi.

Käyttö ei vielä silloin ollut päivittäistä. Kului vuosi, ja Santerin

kannabiksen käyttö oli muuttunut päivittäiseksi ulkopuolisesta tuesta ja seuloista huolimatta.

– Santeri oli selvästi rakastunut kannabikseen. Se antoi hänelle tunne-elämyksiä, jotka veivät. Ymmärsimme, että huumeiden käyttö, joka näkyi vanhemmille, oli vain osa kokonaisuutta.

Rippikoululeirillä Santeri ihastui. Nuorilla oli ihana kesä.

Kun koulu alkoi, tyttö teki bänät. Paljon myöhemmin Santeri kertoi isälleen, että seurustelu päättyi hänen päivittäisen kannabiksen käyttönsä takia.

– Tilanne muuttui aika helvetilliseksi. Santerilla alkoi ysiluokka ja selvisi, että hän oli alkanut käyttää myös vahvempia aineita.

Hän ei syksyn aikana juuri käynyt koulussa kuin syömässä.

Kuitenkin Santeri halusi lukioon. Älykäs poika keräsi voimansa, sai numerot nostettua ja pääsi lukioon. Syyslukukausi meni hyvin.

– On ollut armollista, että kaikissa tilanteissa yhteytemme Santerin kanssa säilyi. Se ei mennyt poikki, vaikka mahdollisuuksia siihen olisi ollut.

Keväällä Santeri ei enää käynyt koulua. Hän vaikutti masentuneelta. Isä etsi hänelle kokeneen nuorisoterapeutin ja -psykiatrin.

– Santeri lähti tapaamisiin vastahankaisesti, mutta lähti, kun minä lähdin mukaan.

Kesällä Santerin läheisimmät ystävät ottivat yhteyttä. He olivat äärimmäisen huolissaan Santerin psyykkisistä ongelmista.

– Tapasimme nuoret ja kuu-

limme, että Santeri ei enää saanut kontaktia ystäviinsä. Poika eli aineissaan omassa maailmassaan kuulokkeet korvilla. Hän oli alkanut kuulla ääniä ja viillellä itseään.

– Kolmen vuoden ajan olimme tehneet tiivistä yhteistyötä erilaisten tukitahojen ja lastensuojelun kanssa. Tajusimme, että enää emme voi tehdä mitään, ja sovimme lastensuojelun kanssa Santerin pikaisesta huostaanotosta.

Santeri pääsi pariksi kuukaudeksi kaupungin päihde- ja arviointiyksikköön, josta hän otti hatkat monta kertaa. Poika sijoitettiin Jyväskylän lähelle nuorisokotiin. Hän oli 17-vuotias ja kieltäytyi kaikesta psykiatrisesta hoidosta.

– Santeri koki Jyväskylän ajan jonkinlaisena vankilana, vaikka ymmärsi, että se oli hänelle välttämätöntä siinä tilanteessa.

Poika täytti 18 ja sai lastensuojelun jälkihuoltona vuokrayksiön Helsingistä.

– Elämä oli sellaista aaltoliikettä. Taas alku näytti toiveikkaalta. Santerille rakennettiin tukitoimet ja lääkäriyhteys nuorisoasemalle. Santeri itsekin sanoi, että hän haluaa vähentää aineiden käyttöä ja jatkaa lukio-opintojaan.

Santeri kävi vanhempiensa luona viikoittain syömässä ja teki äidin kanssa puutarhatöitä. Isän kanssa saunottiin ja puhuttiin miesten kesken. Loppusyksystä Santerin käynnit harvenivat.

Santerilla oli sovitut kuukausittaiset verkostotapaami-

set, jotka isä oli kutsunut koolle. Helmikuussa Santeri tuli paikalle kasvot kuivuneessa veressä. Hänellä oli kesävaatteet. Pakkasta oli 15 astetta.

– Tajusin, että nyt oli helvetti irti. Kukaan viranomaisista – paikalla oli lääkäri ja sosiaalityöntekijöitä – ei kyennyt auttamaan.

Pojan olisi pitänyt olla sairaalahoidossa.

Seuraava verkostotapaaminen meni taas hyvin. Santeri oli motivoitunut ja kertoi odottavansa pääsyä puutarhatöihin ja mökille. Kahden viikon kuluttua poika soitti äidilleen ja oli yhteydessä isotätiinsä, joka oli hänelle läheinen. Pariin päivään Santerista ei kuulunut mitään. Äiti meni käymään vara-avaimella Santerin asunnossa.

– Vaimoni soitti minulle päivällä, ja ymmärsin, mitä oli tapahtunut. Lähdin heti paikalle.

Poliisit olivat jo siellä. Santeri lepäsi rauhallisen näköisenä sängyllään päivävaatteet päällään.

Saimme vaimoni kanssa olla tunnin hänen kanssaan kolmisin – pitää kädestä, silittää hiuksia ja jättää jäähyväisiä.

Myöhemmin selvisi, että Santeri kuoli kuumeettomaan keuhkokuumeeseen, ei myrkytykseen.

Aluksi vanhemmat halusivat salata Santerin kannabiksen käytön. Melko nopeasti he ymmärsivät, että vain tosiasiat hyväksymällä voi olla mahdollisuuksia selvitä.

– Kulisseja rakentamalla emme olisi selvinneet, koska silloin ahdistus olisi pakkautunut per-

heen sisälle ja me muutkin olisimme sairastuneet. Kärsimys moninkertaistuu, jos se pidetään sisällä.

– Kyse oli niin isosta asiasta, ettei sitä voinut vain painaa unholaan ja odottaa sen menevän ohi.

Vanhemmat menivät vertaistukiryhmään vuoden kuluttua siitä, kun selvisi, että kannabis on mukana perheen kuvioissa.

Marko alkoi kirjoittaa surupäiväkirjaa sen päivän iltana, kun Santeri löytyi kuolleena.

– Olisin kuollut poikani puolesta, mutta meillä ei ole sellaista valtaa. Olemme vain ihmisiä.

Marko on miettinyt Santerin elämää, omaa elämäänsä ja koko perheen elämää.

– Vaikka Santerin elämä jäi kesken, se oli myös kokonainen.

Hänen elämällään on sama arvo kuin jokaisen elämällä. Hän eli hyvin ehdottomasti loppuun asti.

Santerin kuoleman jälkeen vanhemmat kävivät Suomen Mielenterveysseuran sururyhmässä puolen vuoden ajan ja viime kesänä Irti huumeista -yhdistyksen suruleirillä.

– Vertaistuessa on käsittämätön voima, kun ihmiset, joille on tapahtunut pahin mahdollinen elämässä, kohtaavat toisensa. Siinä on jotain hyvin lohdullista ja armollista. Tapaamisissa sanoitetaan sellaista kärsimystä, joka ei ole loppuun asti sanoitettavissa. T Päihteisiin kuolleiden muistohetki to 29.10. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa.

8

Turvaan Vantaalle Muutamassa viikossa Vantaalle on saapunut yli tuhat turvapaikanhakijaa ja syntynyt neljä vastaanottokeskusta. teksti Hanna Antila kuvat Sirpa Päivinen

T

avallaan tässä ei ole mitään ihmeellistä. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, jonne on jo pitkään tultu monesta syystä ja suunnasta, myös turvapaikkaprosessin kautta. Silti tilanne on uusi. Muutaman viikon sisällä tulijoita on ollut yli tuhat, suurin osa on 20–40-vuotiaita miehiä Irakista. He anovat Suomesta turvapaikkaa.

Tilanne on vaatinut toimimaan nopeasti. Syyskuun lopulla SPR perusti vastaanottokeskuksen Auramon tiloihin Valimotielle, lokakuussa syntyivät Luona Oy:n keskukset Robert Huberin tielle, Sokkakujalle ja Ilmailutielle. Nyt niissä odotetaan päätöksiä ja mietitään, millainen elämä täällä voisi olla edessä.

Paljon kysymyksiä on myös vantaalaisilla. Keitä tulijat ovat?

Ovatko he kaikki todella turvapaikan tarpeessa? Mihin tulijat asettuvat, kun muidenkin on vaikea saada asunto ja työtä?

Jotkut vantaalaiset suunnittelevat ystävätoimintaa, toiset tuovat vaatteitaan SPR:n Konttiin. Joku uhoaa Facebookin paikallisryhmässä lähtevänsä ”mielellään muiluttamaan mutakuonoja”. Kaupunki, seurakunnat, järjestöt, poliisi, yritykset ja Maahanmuuttovirasto pinnistelevät pysyäkseen tilanteen tasalla.

Rakennusfirma YIT:n entisessä toimistorakennuksessa Robert Huberin tiellä on Vantaan suurin vastaanottokeskus.

Tämän jutun ilmestyessä siellä pitäisi olla noin 800 asukasta. Talon toista päätyä remontoivat miehet, jotka puhuvat jotakin vierasta kieltä, mahdollisesti puolaa.

Asukkaista osa on tullut ulos,

joko tupakalle tai haukkaamaan happea. Vaikka aamulla on ollut pakkasta, miehet ovat kevyissä vaatteissa. Sandaaleista pilkottavat paljaat varpaat. Sisään keskukseen ei päästetä mediaa, mutta moni ulkona olevista tahtoo jutella. Henkilökunnalla on kiire ja meillä taas ei ole muuta kuin aikaa, miehet kertovat.

– Me vain syömme, nukumme ja odotamme, kertoo Tareq Al-Hassan.

Al-Hassan, 32, ja Humam Mohammed Bdaiwi, 36, ovat joutuneet Irakissa vainotuiksi työnsä vuoksi. Al-Hassan on ollut toimittaja sanomalehdessä ja kirjoittanut siitä, mitä maassa tapahtuu. Bdaiwilla on takanaan pidempi piina. Hän on sairaanhoitaja, mutta työskenteli myös liittouman tulkkina, kun Yhdysvallat soti Irakissa. Sellaista taustaa ei katsota hyvällä.

– Minua uhkailtiin. Pääni haluttiin leikata, Bdaiwi sanoo.

Kun miehet kuvailevat kotimaataan, toistuvat sellaiset sanat kuin uhkailu, autopommi ja terroristi. Lopulta ei ollut vaikea päättää, lähteäkö vai jäädä.

Matka kohti tuntematonta alkoi veneellä Turkkiin ja jatkui usean Euroopan maan läpi ”kaikil-

la mahdollisilla kulkuneuvoilla”.

Bdaiwi kertoo myös kävelleensä kolme päivää.

Suomeen miehet tulivat Tornion kautta. Siellä heitä neuvottiin suuntaamaan Vantaalle. Tareq Al-Hassan kertoo olevansa yhä niissä vaatteissa, collegehousuissa ja -paidassa, joissa lähti Irakista. Muuta hänellä ei ole.

– Nyt haluan vain olla turvassa, mennä nukkumaan ja herätä taas uuteen päivään, Al-Hassan toteaa.

– En usko, että Irak muuttuu paremmaksi, tai ehkä sadan vuoden päästä.

Tulijoiden vastaanottamiseksi on tarvittu yhteistyötä. Vantaan kaupunki on perustanut uuden maahanmuuttoyksikön, joka auttaa tänne jääviä koulutukseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa. Vantaalla on varauduttu ottamaan vastaan 1400 turvapaikanhakijaa, sen verran mitä vastaanottokeskuksiin mahtuu.

Vantaan vastaanottokeskuksia pyörittävät Luona Oy ja SPR ovat laatineet sopimukset Maahanmuuttoviraston kanssa. Kulut maksaa valtio. Sopimukset kattavat periaatteessa koko pa-

ketin: majoituksen, ruokailut, terveydenhuollon ja kotouttamispalveluita.

– Käytännössä ensimmäisessä vaiheessa pyritään saamaan sisätilat kuntoon ja perusasiat toimimaan, eli majoitusta ja ruokaa. Myöhemmin on tulossa enemmän aktiviteettia, esimerkiksi työtoimintaa. Meillä on aloittanut vapaaehtoistyön koordinaattori, kertoo Luona Oy:n palvelupäällikkö Mika Tolppola, joka vastaa Robert Huberin tien vastaanottokeskuksesta.

Ruoka tulee toistaiseksi ulkopuolisilta yrityksiltä, mutta oman keittiön käyttöönottoa suunnitellaan.

– Se mahdollistaisi sen, että asukkaat voisivat itse hankkia hygieniapassit ja olla mukana ruuan valmistuksessa, Tolppola sanoo.

Kieliopetusta ei ole vielä saatu käynnistettyä, mutta erilaisia infotilaisuuksia on pidetty yhteistyössä poliisin kanssa.

– Turvapaikanhakijoille on kerrottu siitä, miten turvapaikkaprosessi etenee. Myös naisen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa kerrotaan.

Vantaan seurakunnat ovat ol-

9 Kuinka vantaalainen?

Irakista tullut Tareq Al-Hassan (vas.) odottaa turvapaikkapäätöstä Robert Huberin tien keskuksessa.

leet mukana vapaaehtoistyön koordinoinnissa. Jo noin 100 vantaalaista on ollut yhteydessä seurakuntiin ja kertonut haluavansa auttaa. Joku osaa arabiaa, joku on mukana jalkapalloporukoissa ja voisi tarjota tekemistä. Ystävyystoiminta kiinnostaa monia. Vapaaehtoisten ensimmäinen tapaaminen oli 4.10., ja lisää tapaamisia on tulossa. Lisää väkeä vielä kaivataan, erityisesti miehiä.

– Ensimmäisessä tapaamisessa oli 52 ihmistä. Heitä oli lukioikäisistä eläkeikäisiin, eri puolilta Vantaata. Heillä oli monenlaista osaamista, Vantaan seurakuntien kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen kertoo.

Tareq Al-Hassan ja Humam Mohammed Bdaiwi päätyivät Suomeen, koska olivat kuulleet maasta hyvää.

– Turkissa kuulin, että Suomi on hyvä maa. Minulla on Helsingissä ystävä, joka tuli Suomeen jo aiemmin, kertoo Al-Hassan.

– Tiesin, että Suomessa on vain viisi miljoona ihmistä, joten ajattelin, että tänne mahtuu.

Kuulin myös, että irakilaisen voi olla helpompi saada turvapaikka Suomesta kuin joistakin muista maista, Bdaiwi sanoo.

Sitä hän ei ehkä tiedä, että juuri irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemukset ovat parhaillaan jäissä. Turvapaikan saamisen ehdot todennäköisesti tiukentuvat.

Miehet ovat helpottuneita siitä, että ovat viimein Suomessa, mutta alku ei ole ollut pelkästään ruusuinen. Keskuksessa on täyttä, tietoa vähän. Ruoka on erikoista, kylpyhuoneet tuntuvat olevan aina varattuja. Suomen hintataso on ollut karu yllätys.

Bdaiwi kaipaa perhettään, vaimoa ja 1- ja 4-vuotiaita tyttäriään. Heistä huolehtii veli.

– Vaimo kertoi puhelimessa, kuinka veljeni kodin lähellä taas räjähti autopommi. Tyttö kyselee isää. Se särkee sydämeni.

Kaikesta huolimatta paluu Irakiin on Al-Hassanin ja Bdaiwin pahin pelko. He tahtovat jäädä Suomeen ja oppia kieltä, opiskella ja tehdä töitä.

– Mieluummin kylmyyttä kuin autopommeja, Bdaiwi kiteyttää.

Miehet vantaalaisen toimistorakennuksen pihassa vaikuttavat kaiken keskellä positiivisilta. Välillä naurattaakin.

– Pakko tässä on pysyä positiivisena, Humam Mohammed Bdaiwi sanoo. 1

Saara Vuorjoki

”En usko, että Irak muuttuu paremmaksi, tai ehkä sadan vuoden päästä.”

Petra Frey, 70, löysi Riipilästä puhuttelevan talon 72 % Vantaalainen

Kajaanilainen

Nuorena asuimme mieheni kanssa Eerikinkadulla keskellä Helsinkiä, kunnes huomasimme, että lasten kanssa ei ollut hyvä olla keskikaupungissa. Vaihdoimme koteja toisen perheen kanssa.

Muutimme omakotitaloon Klaukkalaan ja vaihtoperhe muutti meidän asuntoomme.

Vantaalla asuimme ensin Vapaalassa.

Yhtenä päivänä mieheni huomasi lehdestä ilmoituksen talosta, joka oli Riipilässä. Se oli määritelty hevostilaksi. Menimme katsomaan taloa ja seisoimme pihalla. Talo puhutteli meitä niin, että koimme sen meidän paikaksemme. Olen asunut samassa talossa 31 vuotta.

Synnyin Kajaanissa. Kyllä sydämessäni aina läikähtää sinne, mutta tunnen olevani kotoisin ympäri Suomea.

Lapsuudesta asti olen kulkenut pitkin ja poikin Suomenmaata. Isäni oli lääkäri, ja hänen työnsä vei tuohon aikaan eri paikkakunnille. Ja kun työskentelin nukketeatterissa, kiersin ahkerasti ympäri maata.

Käyn harvakseltaan kotipaikkakunnallani, mutta toissa kesänä olin Kajaanin Runoviikolla esittämässä Kai Niemisen suomentamia Matsuo Bashoon tekstejä esityksessä, jonka nimi oli Metsässä, majassa, mielessä.

Nina Riutta

Kysyn vaan

Miksi suomalaiset tahtovat halata Äiti Ammaa? Äiti Amma on tulossa jälleen Vantaan Energia Areenalle 30.–31.10. Miksi suomalaiset jonottavat halaamaan intialaista gurua, tutkija Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta?

– Hänet koetaan ennen muuta tärkeäksi henkiseksi opettajaksi ja jumalallisen voiman välittäjäksi. Häntä pidetään myös merkittävänä hyväntekijänä. Hindulaisuuden piirissä Äiti Amma nähdään myös Vishnun ruumiillistumana. Kaikki suomalaiset, jotka käyvät näissä tilaisuuksissa, eivät tietenkään ajattele samalla tavalla.

Voisiko luterilainen kirkko oppia jotakin Äiti Amma -ilmiöstä?

– Hänen suosionsa kertoo siitä, että ihmiset kaipaavat yhteisöllisiä kokemuksia.

Ihmiset kaipaavat toisinaan paitsi fyysistä kosketusta, usein myös konkreettista tekemistä. Ortodoksikirkossa ja katolilaisessa kirkossa sitä on enemmän kuin luterilaisuudessa, esimerkiksi suitsukkeet, tuohukset, ikonit ja kumarrukset. Luterilaisuudessa paljolti vain puhutaan ja kuunnellaan.

Moni on tullut Suomeen mukanaan vain yllä olevat vaatteet. Talvivaatteille olisi tarvetta.

28 %

Millaisia oppeja Äiti Ammalla on?

– Opetuksessa korostuu esimerkiksi ajatus ihmisten veljeydestä ja tasa-ar-

voisuudesta ja se, että uskonnot kulkevat kohti yhteistä päämäärää. Siinä ei ole mitään sellaista, mikä ei olisi helppo omaksua. Valtaosalle tilaisuuksiin osallistuvista suomalaisista ajatus siitä, että Äiti Amma on Vishnu-jumalan ruumiillistuma, on vaikeampi omaksua, eikä sitä pidetä oleellisena. Hindulaisuuteen kääntymisestä Äiti Amma ei niinkään puhu. Jos hän puhuisi, hän ei keräisi tilaisuuksiinsa näin paljon väkeä Suomessa. Äiti Amma on käynyt Suomessa jo 12 kertaa. Onko merkkejä siitä, että hänen suosionsa laskisi?

– Hänellä on oma vankka kannattajakunta Suomessa ja uskoisin, että kävijämäärä tilaisuuksissa pysyy vakiintuneena.

Suomessa on myös Suomen Amma-keskus ry. Vain pieni osa Äiti Amman tilaisuuksissa käyvistä kuuluu siihen.

Hanna Antila

10

Sisällissodassa ei ole Se, mitä tapahtuu sisällissodissa nyt, tapahtui Suomessa 1918. teksti Pauli Juusela

Helsingin kaupunginmuseo

kuva Jani Laukkanen

S

antahaminan sotilasalueella kaikuvat kranaatinheitinten laukaukset.

Ne tulevat jostain ison hiekkakentän takaa. Muutaman sadan metrin päässä on paikka, jossa keväällä 1918 paukkuivat kiväärit. Kentän laidalla sijainnutta hiekkavallia vasten teloitettiin 43 punavankia ilman oikeudenkäyntiä.

Heidät haudattiin punavankihautausmaalle, jossa lepää yhteensä 1318 vainajaa. Suurin osa tänne haudatuista punaisista kuoli nälkään ja sairauksiin Helsingin vankileireillä, joista suurin oli Suomenlinnassa.

Heitä ei haudattu summittaisesti maakuoppiin, vaan arkuissa hautoihin. Heidät myös siunattiin, nimet kirjattiin ja tieto lähetettiin omaisten kotiseurakuntiin. Vankileirin pastori Johannes Kunila näki vaivaa ja piti kirjaa menehtyneistä. Hänen muistiinpanonsa löydettiin työväenarkistosta ja sota-arkistosta kymmenen vuotta sitten.

Punavankihautausmaalla pystytettiin vuonna 1949 muistomerkki. Sen raju teksti ja kuva ihmetyttivät 1980-luvun alussa Jarmo Niemistä, joka kävi silloin Santahaminassa kadettikoulua. Häntä jäi vaivaamaan synkän kuusiaidan rajaama hautausmaa, sillä edes sen olemassa olosta ei moni tiennyt.

Nyt hautausmaan historia ja

Punaiset tekivät sitkeää vastarintaa nykyisen Lasipalatsin kohdalla.

Helsinkiläiset tutkivat rakennuksen raunioita 13.4.1918.

samalla iso osa Suomen sisällissodan historiaa on selvillä. Niemisen johtamassa Helsingin sotasurmat -tutkimusprojektissa on selvitetty lähes kaikkien Helsingissä kuolleiden tarina ja tehty kirja Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918 (Gummerus).

Hautausmaan tarina on osa Suomen sisällissodan ja sen katkeran jälkipuinnin tarinaa. Sodan jälkeen hautausmaa unohdettiin, löydettiin uudestaan ja valjastettiin luokkataistelun välineeksi ja unohdettiin jälleen, kunnes lopulta tuli aika selvittää totuus ja ottaa sen avulla menneisyys hallintaan.

– Se tarkoittaa sitä, että kerrotaan asiat asioina, tutkitaan puolueettomasti eri näkökulmat ja päästään tapahtumien yli. Jos ei näin tapahdu, voi käydä niin kuin Serbiassa, jossa vuoden 1389 Kosovo Poljen taistelua hyödynnettiin vielä 1990-luvun sodissa, sanoo Nieminen.

Sisällissodasta on käytetty monia nimiä: veljessota, kansalaissota, luokkasota, kapina, vapaussota. Kaikilla niistä on perusteensa, mutta kiinnostavaa on, että sodan aikana molemmat osapuolet kokivat käyvänsä vapaussotaa.

– Maakuntalehdissä olleissa punaisten kuolinilmoituksissa todettiin monesti, että vapaussoturi se ja se kuoli kodin ja isänmaan puolesta. Sodan jälkeen vapaudesta tuli valkoinen vapaus. Luokkasota-termi taas kuvaa lähinnä jatkosodan jälkeistä tilannetta, jolloin sisällissota otettiin kommunistisen ideologian käyttöön. Se näkyy

myös tässä hautakivessä, Nieminen kertoo.

Sisällissodan syttymiseen johti pitkä kehitys, johon vaikuttivat niin suomalaisen yhteiskunnan sisäiset ristiriidat, Venäjän vallankumous kuin maailmansodan eri osapuolten intressit.

Helsingissä julistettiin vallankumous samaan aikaan kun Pohjanmaalla alettiin riisua venäläisiä aseista.

Tammikuun 1918 lopusta huhtikuun puoliväliin Etelä-Suomessa valta oli punaisilla. Siihen kuului myös punainen terrori, joka aiheutti Helsingissä ja Helsingin maaliskunnassa noin 90 kuolonuhria. Kun saksalainen Itämeren divisioona alkoi edetä kohti Helsinkiä, valkoiset odottivat vapauttajaansa.

Saksalaiset murtautuivat Espoon Leppävaarassa nopeasti punaisten heikon puolustuslinjan läpi ja etenivät sieltä Helsinkiin. He myös katkaisivat radan pohjoisesta, jossa punaisten panssarijuna Tikkurilan asemalla viivytti hetken etenemistä. Paikallisesta punakaartista ei ollut vastusta ammattisotilaille.

Helsingin valtauksessa kuoli yhteensä 63 saksalaista ja 23 valkokaartilaista. Siviilejä taistelussa menehtyi 10–20 ja punakaartilaisia 320–340. Koska siviilin erotti kaartilaisesta vain punainen käsivarsinauha, luvut eivät ole varmoja.

– Osa siviileinä kaatuneista saattoi olla punakaartilaisia, sillä he taistelivat rakennuksissa ja jos ikkunassa näkyi liikettä, saksalaiset ampuivat.

Punakaartilaiset tekivät Helsingissä tiukkaa vastarintaa

11

– Santahaminan hautausmaalle on haudattu 1318 punavankia. Hautarivit näkyvät painaumina maaperässä, esittelee tutkija Jarmo Nieminen.

sääntöjä

Helsingissä vangitut punakaartilaiset ja muualta tänne lähetetyt vangit suljettiin vankileireille, joita perustettiin Suomenlinnaan, Isosaareen, Santahaminaan ja Katajanokalle. Helsingin vankileireillä oli yli 17 000 vankia. Koko maassa vankeja oli yli 80 000.

Valtavasta vankimäärästä huolehtiminen oli mahdoton tehtävä. Helsingissä oli jo sodan aikana ollut pulaa ruoasta ja lapsia kuoli nälkään.

– Kansaa ruokittiin Helsingissä mustan pörssin kaupan kautta ja kotiviljelmillä. Puistot olivat perunapeltoja. Tanskalaisten ensimmäinen avustuslaiva tuli vasta syksyllä 1918 tuomaan viljaa. Silti tilanne vankileireillä ei olisi kehittynyt niin vaikeaksi, jos omaiset olisivat saaneet tuoda sinne ruokaa.

Vankileireillä satojen vankien kuolinsyyksi on merkitty riutuminen eli nälkään kuoleminen.

Heikko ravitsemustilanne lisäsi myös tautikuolleisuutta. Ero Suomenlinnan ja Santahaminan välillä näkyy siinä, että Santaha-

Otavan ­­kuva-arkisto

muun muassa Smolnassa, päävartiossa ja Turun kasarmilla, joka sijaitsi nykyisen Lasipalatsin paikalla. Saksalaisia kaatui Niemisen mukaan melko paljon ottaen huomioon, että vastassa oli vain 2000–2500 miestä, jotka eivät olleet punakaartin parhaimmistoa. Parhaat kaartin yksiköt olivat muilla rintamilla, sillä Itämeren divisioonan ja Katajanokalle iskeneen laivasto-osaston tulo yllätti punaiset.

Punakaartin johto pakeni kaupungista ja jätti rivikaartilaiset selviämään hyökkäyksestä yksin.

Valkoisten ja saksalaisten sotilaiden vartioima vankijono ohittaa Vanhan ylioppilastalon.

minan tuhannesta naisvangista yksikään ei kuollut nälkään. He nimittäin pitivät huolta punaisilta viedystä karjasta ja ylläpitivät vihannestarhoja.

Santahaminan hautausmaalle haudatuista suurin osa on tuotu sinne Suomenlinnan vankileiriltä ja Isosaaresta. Hautauspäivät olivat tiistai ja perjantai ja hautauksesta ja arkkujen teosta huolehtivat vangit.

Arkkuja laitettiin kolme päällekkäin ja hautarivit näkyvät nyt painanteina mäntymetsikössä. Yksi tänne alun perin haudatuista on Tulitikkuja lainaamassa -kirjan kirjoittaja Maiju Lassila eli Algot Untola, Työmies-lehden päätoimittaja, joka ammuttiin pakoyrityksessä me-

reen. Ruumis siirrettiin Hietaniemen hautausmaalle 1939.

Valtiorikosoikeudenkäynneissä tuomittiin Helsingissä teloitettaviksi 71 henkeä. Tästä joukosta miltei kaikki tuomittiin murhasta. Heidät teloitettiin Suomenlinnassa ja haudattiin Santahaminaan.

Santahaminan hautausmaasta ei tullut paikkaa, jonne omaiset olisivat voineet tulla muistelemaan vainajiaan. Sen päälle lapioitiin vuonna 1920 metrin hiekkakerros, kun alueelle tehtiin ilmavoimien lentokenttä.

Suljetulle sotilassaarelle ei päässyt. Santahaminassa palvelleet sotilaat eivät alueesta tienneet.

Hautausmaa katosi olemasta, kunnes se jälleen muistettiin.

Jatkosodan jälkeen 1940-luvun lopussa hautausmaalle rakennettiin muistomerkki ja kommunistit järjestivät siellä muistotilaisuuksia. Kun vanhat punakaartilaiset kuolivat, hautausmaa unohtui jälleen ja jäi puolustusvoimien hoidettavaksi.

– 2000-luvun alussa ihmeteltiin ihan julkisesti, voiko täällä olla hautausmaata. Kyllä se on täällä koko ajan ollut, sitä ei vain enää ollut ihmisten muistissa.

Nyt tämä on Helsingin kaupungin rakennusviraston hoidossa.

Niemisen johtaman sotasurmaprojektin avulla hautausmaalle haudattujen nimet ovat nyt selvillä. Eivät kuitenkaan ihan kaikki, sillä kaikki sinne haudatut eivät edes tienneet virallista nimeään ja toisilla oli

syynsä esiintyä väärällä nimellä.

– Tilanne oli vähän sama kuin nyt turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa. Ihmisille, joilla ei ole henkilöpapereita, pyrittiin löytämään identiteetti. Osa antoi väärän nimen. Jotkut puolestaan vaihtoivat leirillä vaatteita kuolleen vankitoverinsa kanssa kadottaakseen siten jälkensä, sillä takeissa oli vankinumerot, selvittää Nieminen.

Sodassa kuolleiksi luullut eivät todellisuudessa kaikki kuolleet.

Projektin avulla on selvinnyt, että moni eli vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen.

– Epäselviä nimiä meillä on vielä 54. Toivoisin, että meihin ottaisivat rohkeasti yhteyttä ne, jotka epäilevät esivanhempansa kuolleen Helsingin leireillä tai taisteluissa, rohkaisee Jarmo Nieminen.

Hautausmaan tarina kertoo omaa kieltään siitä, millainen sota sisällissota on.

– Sisällissota on sota, joka ei noudata sääntöjä. Raakuus on sisällissodan keskeinen väline ja joukkoraiskauksia ja murhia kohdistetaan vastapuolen siviileihin. Taisteluissa käytetään lapsisotilaita, joiden moraalinen taju ei ole vielä kehittynyt.

Suomessakin osapuolet käyttivät liikkuvia partioita, jotka syyllistyivät terroriin, selvittää Nieminen.

Sisällissodassa tutuista ihmisistä, jopa sukulaisista, tulee vihollisia. Suomessa osa päätyi sotaan vapaaehtoisesti, mutta moni pakolla, väenottojen kautta.

Toisaalta kaikkia sota ei koskettanut, sillä sitä käytiin lähinnä rautateiden varsilla. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

18.10.

”Into on hyvä, jos asia on hyvä.”

Kirkoissa puhutaan siitä, että kristityn tehtävä on toimia armon ja lähimmäisen rakkauden lähettiläänä.

(Kirje galatalaisille 4:18)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Äiti Theodora Theodora on kreikkaa ja merkitsee Jumalan lahjaa. Egyptin erämaassa eli 300-luvulla useampikin Theodora-niminen nainen.

Keisari Diocletianuksen toimeenpaneman kristittyjen vainon ajalta kerrotaan Theodorasta, joka vangittiin ja tuomittiin prostituoiduksi. Hänet auttoi kuitenkin pakoon kristitty sotilas.

Toinen Theodora pakeni erämaahan mieheksi pukeutuneena, kun selvisi, että hän oli pettänyt puolisoaan.

Erämaassa hän sai lapsen, jonka kanssa asui lopulta luostarissa.

Kolmas Theodora oli roomalaisen virkamiehen vaimo, jonka erämaahan lähdön syytä ei tiedetä. Hänestä tuli suosittu hengellinen ohjaaja, jolta myös moni erämaaisä pyysi neuvoa.

Hän on nyt myös meidän hengellinen ohjaajamme.

Opettele nöyryyttä Kuumeinen tekeminen ei tuo ruumiin ja sielun tasapainoa.

Ehkä tasapaino löytyy nöyrtymällä.

Emme tiedä, miksi äiti Theodora oli lähtenyt autiomaahan. Hänen elämänvaiheistaan on muutenkin vähän tietoa, ja elämäkertatietoja kirjattaessa hänet on saatettu sekoittaa toisiin samannimisiin autiomaan naisiin.

Melkoisella varmuudella kuitenkin tiedämme hänen eläneen 300-luvulla Egyptissä ja toimineen hengellisenä ohjaajana. Äiti Theodoralta hakivat neuvoa niin naiset kuin miehetkin, kun heille tuli vaikeuksia tulla toimeen itsensä kanssa. Theodora ei neuvojen kysyjiä liiemmin lohdutellut vaan vastasi: ”Aivan kuten puut eivät voi kantaa hedelmää, jos ne eivät seiso talven myrskyissä, niin on meidänkin laitamme. Tämä aikamme on myrskyisä, ja vain monien koettelemusten ja kiusausten läpi käytyämme voimme periä taivasten valtakunnan.”

Erämaassa elänyt tiesi nahoissaan, mitä myrsky oli ja mitä sen laantuminen tarkoitti.

Theodoran viesti oli, ettei kenestäkään tule kokonaista ihmistä vaivatta. Ilman kiusauksia, vastoinkäymisiä, paineita ja pettymyk-

siä ei selviä kukaan. Se on niin yksinkertainen ja tuttu asia, että se on helppo ohittaa.

Erämaaisien ja -äitienkin piti muistuttaa siitä toisiaan aina uudestaan.

Erämaahan lähteneet etsivät ennen muuta syvää rauhaa itsensä, Jumalan ja lähimmäisen kanssa. He etsivät sitä rukoillen ja meditoiden. Ja juuri siinä piili vaikeus. Rukoileminen ja meditointi vaativat pysähtymistä, keskittymistä ja itsekuria, eivätkä ne ole ihmiselle helppoja asioita. ”Niin pian kuin yrität elää rauhassa, paha tulee, painaa sieluasi alas turhautumisella, voimattomuudella ja pahoilla ajatuksilla”, Theodora totesi. Hän kertoi myös munkista, jota alkoivat vaivata vilu ja kuume aina, kun hänen olisi pitänyt nousta rukoilemaan ja mietiskelemään psalmin sanoja. Hän masentui niin, että uskoi olevansa jo lähellä kuolemaa. Kun hän päätti nousta vielä viimeisen kerran ja pitää kiinni rukoushetkestään, kuume kaikkosi.

Luovien taukojen päivä • Kun sinulla on paljon asioita, tekemisiä ja tapaamisia, on hyvä pitää välillä lyhyitä taukoja ja oppia, että mikään ei kaadu, vaikka on hetken tekemättä mitään.

• Valitse päivä, jolloin harjoittelet tätä tietoisesti. Pidä luova tauko aina, kun olet saanut jonkin asian valmiiksi. Istu hetki rauhassa tai kävele muutaman minuutin ajan. Aloita vasta sitten uusi asia.

• Kun vietät päivän näin, voit huomata, miten kiireentuntu vähenee ja arkinen työnilo lisääntyy.

Äiti Theodora kuvasi hyvin rukoukseen ja meditointiin liittyviä vaikeuksia: sisäistä levottomuutta, keskittymisen hankaluutta, ikävystymistä ja väsymystä. Hän oli omassa elämässään huomannut, että levottomuus tahtoi vallata mielen varsinkin silloin, kun alkoi tehdä jotakin keskittymistä vaativaa.

Tuntuuko tutulta? Sinulla on edessäsi jokin keskittymistä vaativa asia. Sinun pitäisi asettua aloillesi ja alkaa tehdä sitä. Kohta mielessäsi on sata muuta asiaa, mitä pitäisi tehdä, mitä mennä katsomaan, mihin lähteä, mistä hakea vauhtia.

Helppoja neuvoja ei ole. Ehkä vastaus on nöyryys. Kuumeinen tekeminen ei tuo ruumiin, mielen ja sielun tasapainoa. Nöyrä tuntee itsensä, lahjansa ja rajansa. Hän tietää olevansa maan tomusta luotu ja Jumalan henkiin puhaltama. Nöyryyttä oppii, kun ei kaihda kysyä itseltään, kuka minua kuljettaa. Ja rauhoittuminen alkaa siitä, kun antautuu Luojansa kuljetettavaksi.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.10.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Kerhoja ja muskareita ei ole pe 16.10.

Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12.

Messu su 18.10. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta to 22.10. klo 14–15.30.

Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Lähetyspiiri to 22.10. klo 18–20. Pastori Janne Sironen kertoo nuorten retkestä Mongoliaan, mukana myös Harri Nurminen.

Perhemuskari alle kouluikäisille vanhemman kanssa pe 23.10. klo 10– 10.30. Kanttori Riikka Jäntti.

Pilven Hattarat -kuoromuskari 4–7-vuotiaille perjantaisin 27.11. asti klo 15–15.30. Esiintyminen su 29.11. ensimmäisen adventin Hoosianna-kirkossa klo 10. Ilmoittaudu riikka.jantti@evl.fi.

Pyhäkoulu su 25.10. klo 10–11.

Messu su 25.10. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 27.10. klo 13–14.30.

Hans Tuominen.

Muualla

Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan koululla. Tiedustelut Riikka Jäntti p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@evl.fi.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15.30–16.45 Itä-Hakkilan koululla kanttori Riikka Jäntin johdolla.

Kotipyhäkoulu su 25.10. klo 11–12 Asta Enqvistin luona, Hevoshaantie 9 D. Kastettu Ibrahim Deontay Guilliano Ewi, Jemina Katariina Koskinen, Leo Oliver Löfberg, Emilia Pauliina Malm, Maikl Devid Kristian Maximkov, Minea Josefiina Perätalo, Jonatan Miika Antero Pöllänen, Nemo Rasmus Mikael Ruhanen, Aatu Kalevi Välimetsä, Saimi Inkeri Välineva.

Hautaan siunattu Jenny Hilkka Helena Raittinen 92 v, Saila Sillanpää 85 v, Raimo Reino Juva 81 v, Paula Kaarina Ekström 53 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja

muusta jo alkaneesta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 18.10. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas.

Parisuhdeilta ti 20.10. klo 18. Luen-

toilta parisuhteen ja perhedynamiikan kysymyksistä. Teemana on vuorovaikutustaidot. Lastenhoito järjestetty. Luennoimassa Kataja-Parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja, perheterapeutti Liisa Välilä yhdessä puolisonsa Juha Välilän kanssa.

Pieni suuri raamattukurssi la 24.10. klo 12–18 ja su 25.10. klo 10–14.15.

Kurssin aiheena on Korintti – iloa ja huolta. Perehdymme 1. Korinttilaiskirjeen lukuihin 1–7 ja sukellamme ensimmäisten kristittyjen maailmaan. Luennoitsijoina Ari Norro, Teemu Haataja, Matti Hyry ja Tapio Kiviranta. Mahdollisuus maksulliseen iltapäiväkahviin (1 e) ja päivälliseen (3 e) lauantaina sekä lounaaseen (3 e) sunnuntaina.

Raamattuviikonlopun messu su 25.10. klo 10. Tapio Kiviranta, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messun jälkeen tarjolla lounasta, 3 euroa.

Muksukirkko ke 28.10. klo 9.30. Poika sai tehtävän. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Kotikirkon keittolounas ke 28.10. klo 11–12.30. Tarjolla keittoa ja leipää. Vapaaehtoinen maksu.

Perheiden päivä la 31.10. Lisätietoja nettisivuiltamme. Ilmoittautumiset 22.10. mennessä jarna.leino@evl.fi.

Sururyhmä alkaa ti 3.11. klo 18. Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista. Viisi kokoontumiskertaa. Mukana pastori ja diakoniatyöntekijä. Ilmoittautumiset anne. puumala@evl.fi tai p. 09 830 6472.

Miesten kirjallisuuspiiri to 5.11. klo 18. Kirjana Senecan Elämän lyhyydestä. Julkaisemattoman käännöksen voit pyytää piirin vetäjä pastori Matti Hyryltä, p. 050 491 0954 tai matti.hyry@evl.fi.

Lauluiltapäivä to 12.11. klo 14. Syntymästä 100 vuotta: Rautavaara, Virta ja Kärki. Tule laulamaan heidän laulujaan. Laulattajina Liisa ja Tauno Lahti. Pastori Jaakko Kara pitää alustuksen kevyestä musiikista. Kahvitarjoilu.

Hommissa

Bändisoitonohjaaja Riku Vartiainen ”Olen kotoisin musiikkiperheestä. Aloitin sellonsoiton 4-vuotiaana. Bändisoittimiin tutustuin alakoulussa, ja sähköbassosta tuli toinen pääsoittimeni.

Muusikon opintoni ovat gradua vaille valmiit, ja keikkailen aktiivisesti. Soitan useissa kokoonpanoissa, joiden työnkuvaan kuuluu niin livesoitto kuin erilaiset äänitystilaisuudet.

Muusikon työskentelymahdollisuudet ovat hyvin moninaiset ja uudenlaisiin työnkuviin törmää jatkuvasti. On virkistävää laajentaa omaa osaamistaan ja saada uusia kokemuksia.

Olen opiskellut bändipedagogiikkaa ja vetänyt bändikerhoja ja bändikursseja sekä peruskoulussa että lukiossa. Opettaminen tuntuu omalta jutulta ja se tulee varmaan olemaan merkittävässä roolissa koko työurani ajan.

Valitsen harjoiteltavaksi kappaleita, joiden tiedän motivoivan soittajia. Teen itse sovitukset. Otan huomioon aloittelevien soittajien motoriset haasteet ja sovitan kappaleet helposti lähestyttäviksi. On tärkeää, että bändi pääsee soittamaan mahdollisimman nopeasti hyvänkuuloisia stemmoja.”

Ulla-Maija Vilmi

Bändipäivä Riku Vartiaisen johdolla su 1.11. klo 15– 18 Korson kirkolla. Kaikenikäisille ja -taitoisille soittajille ja laulajille.

Ilmoittautumiset: airi.saloniemi@evl.fi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Café Pähkinä ke 21.10. klo 15–17.

Lapsiystävällinen kohtaamispaikka Pähkinärinteen ytimessä. Facebook: Café Pähkinä.

Nettikerho ikäihmisille ke 28.10. klo 14–16. Aiheena kuluttajatieto netissä.

Kirjallisuuspiiri ma 2.11. klo 12. Kirjana Eeva Joenpellon Tuomari Müller, hieno mies.

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Aikuisrippikoulu alkaa to 15.10. klo 17.30. Ilmoittaudu virastoon ma–to p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Pastorina toimii Harri Nurminen p. 050 354 7648.

Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenillassa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 18.10. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 18.10. klo 17– 19. Mukana Seija Ylitalo Kovaosaisten ystävät ry:stä ja pastori Harri Nurminen.

Matalan kynnyksen maanantai 19.10. Hartaushetki klo 11. Ma 26.10. ehtoollishartaus klo 11. Hartauksien jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki sekä jatkot klo 12.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 20.10. klo 13–14.30.

Hans Tuominen.

Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin tiistaisin klo 18. Laulua, rukousta ja Raamattua.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14 kirkon yläkerrassa. Tule silloin kuin sopii. Hartaushetki klo 9.30, askartelua, laulua, kahvia (1–2 e / perhe) ja leikkejä. Mikro on käytettävissä ruuan lämmitykseen.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia. Langat saa kirkolta.

Rukiista leipää Raamatusta ke 21.10. klo 18.30–20.30. Raamattuluento Vuorisaarnasta: Kultainen sääntö arkipäivässä. Teologian tohtori Seppo Suokunnas.

Perhekahvila to 22.10. ja 29.10. klo 9–11 takkahuoneessa.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Sis. puuro, voileipä, kahvi / tee, 2,50 euroa. Myynnissä myös kahvileipää.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Iloinen lastenkonsertti ja 5-vuotiaiden synttärit la 24.10. klo 16. Antti Vuoren bändi, lapsikuorolaisia ja kanttori Riikka Jäntti.

Messu su 25.10. klo 12. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Tahdon laulaa, tahdon soida – kiitollisina 15 vuodesta! HowManyMothers-juhlakonsertti su 25.10. klo 18.

Johtaa Anne Viljamaa, Tommi Varis, piano. Kansanlaulua, joikua, gospelia sekä otteita elokuva- ja musikaaliteoksista. Ohjelma haluamallasi hinnalla uuden lastensairaalan hyväksi.

Siioninvirsiseurat ma 26.10. klo 18.

Tervetuloa veisaamaan voimauttavia virsiä, kuulemaan puhetta ja hiljaisuutta.

Lähetyspiiri ma 26.10. klo 18–19.30.

Pekka Palosaari vierailee.

Päiväraamattupiiri ti 27.10. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Rukiista leipää Raamatusta ke 28.10.

klo 18.30–20.30. Raamattuluento Vuorisaarnasta: Pääsenkö minä taivaaseen? Pastori, kirjailija Heikki Hilvo.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 12.11. klo 15. Ohjaajina pastori Tiina Palmu ja diakoni Laura Alho. Ilmoittaudu virastoon.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 29.10. klo 10.

Vieraana Pyhän Sydämen kappelin pastori Teemu Haataja.

Muualla

Wanhan ajan elämysilta ke 28.10.

klo 18.30 Bygårdin kartanossa, Ainonkuja 9. Matkaamme 1800-luvun Lappiin nuoren kasvitieteilijä Lars Levi Laestadiuksen mukana. Näytelmä ja wanhojen virsien yhteislaulua.

Teetarjoilu.

Retki Kulttuurikeskus Sofiaan Helsinkiin ti 10.11. Hinta 40 euroa sisältää kuljetuksen, lounaan ja ohjelman. Tutustumme ortodoksisuuteen ja Sofian kappeliin. Ilmoittautumiset 2.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Chinedu Agu Elmo Elendu, Viljami Matias Kähönen, Sylvia Lilja Matilda Rautiainen, Joona Jaakko Petteri Tiilikainen, Sira Mianna Busi.

Avioliittoon kuulutettu Minna Johanna Lauronen ja Karel Markus Salminen, Pia Kristiina Peltovako ja Tero Tapio Taalikka, Mervi Anneli Rantamäki ja Petteri Markku Olavi Huoponen.

Kävele rauhan puolesta Kristityt ja muslimit järjestävät yhteisen rauhankävelyn Koivukylässä la 24.10. Kävelyllä on tarkoitus osoittaa tahtoa elää sovinnossa.

Rauhankävely alkaa Koivutorilta klo 15. Avaussanojen jälkeen kävellään Rekolan Pyhän Andreaan kirkolle ja sieltä Koivukylän Alshifa moskeijalle.

Kävelyn järjestäjinä ovat Rekolan seurakunta, Vantaan ruotsinkielinen seurakunta ja Alshifa moskeija.

14

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.10.

Hautaan siunattu Emma Aleksandra Tasanen 12 v, Rauni Ellen Kotila 80 v, Kerttu Anna-Liisa Jääskeläinen 84 v, Veikko Johannes Ahokannel 92 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 15.10., 22.10. ja 29.10. klo 13 seurakuntasalissa. 15.10. Hartaus Pirkko Yrjölä, vierailijana Aino Pitkänen kaupunginmuseosta, aiheena Muistojen matkalaukku. 22.10. Hartaus Tuula Paasivirta, vierailijana Jonna Savolainen Muistiluotsista, aiheena muistitekniikoiden käyttö muistin apuna. 29.10. Hartaus Sanna Heikurinen, mukana kirkon päiväkerholaisia, lauluja ja leikkejä.

Vox Mea –Oma ääni to 15.10. ja 22.10. klo 18 seurakuntasalissa. Kaikille avoin kuoro harjoittelee viikoittain tunnin ajan. Ääniharjoituksia, improvisaatiota, kaanoneita ja stemmalaulun harjoittelemista. Li-

sätietoja antaa Airi Saloniemi p. 050 310 7493.

Korson Seurakuntakuoron harjoitukset to 15.10. klo 18–20 kirkkosali ll:ssa. Uudet laulajat tervetulleita.

Kuoron ohjelmisto koostuu kolmija neliäänisistä lauluista. Erityisesti stemmalaulutaitoisia miehiä kutsutaan joukkoon. Tied. kanttori Ursula Hynninen, p. 050 573 6368.

Miesten saunailta to 15.10. ja 29.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 18.10. klo 10. Riikka Wikström ja Vesa Ruokonen. Mukana Jan Salminen, oboe, Levon Babayans, sello, ja Airi Saloniemi, cembalo. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 18.10. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Tarja Nuikka.

Perhekerho ma 19.10. ja 26.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 19.10. ja 26.10. klo 13 kirkon kokoustilassa. Lisätietoja antaa Leea Laaksonen p. 040 756 8838.

Naisten raamattupiiri ma 19.10. ja 26.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 19.10. ja 26.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetys ke 21.10. ja 28.10. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 21.10. ja 28.10. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.10. ja 28.10. klo 18 kirkossa. 21.10. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. 28.10.

Riikka Wikström ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 21.10. ja 28.10. klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Jukka Norvannon raamattuluento ke 21.10. klo 18.30 Kirkkosali II:ssa. Aiheena Ihastuttava ja vihastuttava Jeesus.

Naisten saunailta to 22.10. klo 18

Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 23.10. klo 9-11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Hyvän tekemisen kirppis la 24.10. klo 12–15. Pöytävaraukset ja tiedustelut 21.10. mennessä Mari Mäkelä p.

050 511 1783. Pöytävuokra 10 e. Kahvilan tuotto Tasauskeräykseen.

Joel Hallikaisen Kahdet askeleet -konsertti la 24.10. klo 18 kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Tasauskeräykseen.

Messu su 25.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Mari Mäkelä ja Airi Saloniemi. Saarnaajana Salla Ranta.

Musiikin toteuttavat Antti Vuori, Joonas Kasurinen ja Kaarle Mannila. Kirkkokahvit ja seurat.

Pyhäkoulu su 25.10. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

5-vuotissynttärit su 25.10. klo 15 seurakuntakeskuksessa. Tänä vuonna 5 vuotta täyttävät perheineen tervetuloa yhteiseen juhlaan.

Elämän surujen edessä – pyhäinpäivän aaton rukoushetki pyhän tanssin askelissa pe 30.10. klo 17. Rauhallista liikettä ja hiljaisuutta, mietiskelevää rukousta ilman sanoja. Sopii kaikenkuntoisille eikä ole fyysisesti rasittavaa. Ohjaajina Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 20.10. ja 27.10. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 27.10. klo 13. Mukana Leena Lehto ja Kari Pekka Kinnunen.

Terävästi

ajan hermolla.

Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 22.10. ja 29.10. klo 9–11.30.

Kastettu Ninni Maria Kosunen, Liisa Maria Manuela Fernandes.

Hautaan siunattu Oili Nirkko 90 v, Laura Inkeri Pitkämäki 83 v, Toini Alina Vainio 67 v, Markku Tapani Hynynen 58 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti, to klo 9–15 ja pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E, ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

Lauluharjoitukset su 18.10. klo

8.30–9.40. Kaikki mukaan harjoittelemaan messussa laulettavia tansanialaisia lauluja ja askeleita Kasheshi Makenan johdolla.

Messu su 18.10. klo 10. Arto Nuutinen. Muusikko Kasheshi Makena Tansaniasta, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku-Liisa Niemi. Messun

jälkeen kirkkokahvit ja messukoulutus entisille ja uusille messuavustajille.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11. Ota mukaan oma virkkuukoukku ja lankakerä. Tavoitteena on oppia virkkaamaan. Lapset voivat olla mukana, mutta lastenhoitoa ei ole järjestetty.

Lisätietoja antaa Kristiina Mattila p.

050 573 6392.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Isoskoulutus Isko 2 ti 20.10. klo 18 Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Iltarukous keskiviikkoisin klo 19.45.

Lyhyt rukoushetki päivän päättyessä. Ei niinä iltoina, jolloin on iltamessu.

Muksukerho torstaisin klo 9–11 (ei 15.10.). Omat eväät mukaan.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 22.10. klo 13.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12 (ei 16.10.). Omat eväät mukaan.

Rauhanyhdistyksen iltakirkko la 24.10. klo 18. Mauno Soronen.

Messu su 25.10. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Laura Maria Latikka, Tapani Kirsilä, Noora Hultin.

Pyhäkoulu su 25.10. klo 10.

Syystalkoot ma 26.10. klo 14–19.

Kirkon ympäristön talvikuntoon laittaminen talkoilla. Tarjolla mak-

Juhlavuoden tarjous nyt 3 kk

19

€

(normaalihinta 33 €)

T IL A U S K O R T T I

√ Kyllä kiitos!

Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33€) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla

Kotimaa maksaa postimaksun

TIL A AJA /MAKSAJA

SA AJA (jos eri kuin maksaja)

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Tilaa sähköpostilla

Sähköposti

Tilaa internetistä

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.kotimaa.fi/tarjous

Puhelin

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

15

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.10.

Maalaiskirkko kaupungissa Seutulan kappeli täyttää 90 vuotta.

Vantaan tuntija, kotiseutumies Jukka Hako juontaa Seutulan kappelin 90-vuotisiltamat. Tämä sopii siinäkin mielessä, että hän asuu vain noin kilometrin päässä kappelilta.

– Muistan käyneeni kappelissa ensimmäinen kerran vuonna 1984, mutta en muista, missä tapahtumassa. Ostin silloin Keramiikkastudio Envaldsin valmistaman keramiikkakellon. Se on minulla vieläkin.

Historiatietoja raaputtamalla selviää, että keraamisia kelloja myytiin kirkonkellon hankkimiseksi kappeliin. Kello saatiin seuraavana vuonna kappelin 60-vuotisjuhlaan. Hollannista hankittu kello piilottelee torniin rakennettujen äänisäleikköjen takana.

– Seutulan kappeli on Pyhän Laurin kirkon jälkeen Vantaan toiseksi vanhin kirkollinen rakennus.

Se on maaseutuseurakunnan kirkko osana urbaania yhteisöä. Kappelin lähiympäristö on toki säilynyt maaseutumaisena. Seutula on ollut suurten maatilojen kylä.

Kappelin synty juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Kylän koulu valmistui 1901, ja siellä alettiin pitää hengellisiä tilaisuuksia. Niitä järjestivät koulun ensimmäinen opettaja Maikki Salmensaari ja hänen seuraajansa Maija Metiäinen.

Virikkeitä hengelliseen toimintaan tuli monesta suunnasta. Oman seurakunnan pappien lisäksi kuultiin puhujina vapaakirkollisia, baptisteja ja helsuttoman iltapalan (mm. grillimakkaran) lisäksi saunomista, yhteislaulua ja yhdessäoloa. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 26.10. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Iltamessu ke 28.10. klo 20. Ben Ahlroos, Hanna Posti.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.10. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Mukana tarinoimassa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstai-

luntailaisia. Kyläläisiä kiinnosti lähetystyö.

Koululla järjestettiin jopa viikon mittaisia kokoussarjoja. Joskus iltatilaisuus saattoi kestää aamutunneille. Joku kyläläinen piti menoa niin kyseenalaisena, että valitti asiasta. Kunnanvaltuusto kielsi 1921 koululta uskonnolliset tilaisuudet, joissa ei ollut oman seurakunnan pappia.

Metiäisen suhteilla pappeja järjestyi jumalanpalveluksiin. Seurat siirtyivät koteihin, jotka kävivät ahtaiksi. Niinpä päätettiin rakentaa oma rukoushuone. Varoja kerättiin ompeluseuroilla ja myyjäisillä. Kodeissa oli keräyslippaita, joihin piti kerätä perheen varallisuuden mukainen vakiosumma joka kuukausi vuoden ajan. Jokaisen talon piti lahjoittaa 2–3 tukkia.

– Työt tehtiin talkoilla. Königstedtin kartanon isäntä Mikael Gripenberg lahjoitti tontin pitkäaikaisella muodollisella vuokrasopimuksella.

Jukka Hako intoutuu miettimään 1920-lukua.

Suomi oli vasta itsenäistynyt.

– Oltiin kehittämässä jotain sellaista, mitä ei ollut, niin paikallista kuin kansallista identiteettiä.

Torpparit oli vasta vapautettu. Seutulan kylä oli takamaita, Pyhän Laurin kirkolle oli matkaa 14 kilometriä ja silloiseen kunnan keskukseen Malmille vielä enemmän. Matkoja kuljettiin hevosella tai polkupyörällä.

Ulla-Maija Vilmi

Seutulan kappelin (Solbackantie 6) 90-vuotisjuhlailtamat la 17.10. klo 16. Juhlamessu su 18.10. klo 12 ja juhla klo 14 Seutulan kappelissa.

sin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri torstaisin klo 13. Tarja Suhonen.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 17. Käsillä tekemisen lisäksi keskustellaan elämän iloista ja suruista. Ryhmässä opitaan ja opetetaan käsityön taitoja.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu.

Seniorikahvila ma 19.10. klo 13.

Kahvikupin äärellä keskustellaan elämään liittyvistä asioista.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 19.10. klo 18. Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Open for both Finnish and English speakers. Childcare.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Savitöitä taideterapeutti Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Puutarhapiiri ke 21.10. klo 17.30.

Puhutaan kasveista, vaihdetaan niiden kasvatusvinkkejä ja joskus kasvejakin. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 21.10. klo 18. Vertaistukiryhmässä jaetaan luottamuksellisesti kokemuksia narsistin uhrina olemisesta.

Ohjaajana Iida Narsistien uhrien tuki ry:stä.

Perheiden kirkkomuskari 1.10.– 26.11. (ei 15.10.) torstaisin klo 14.

Muskarissa lauletaan, rytmitellään

Paula Lehto

Marianna Siitonen

– Seutulan kappeli on Vantaan toiseksi vanhin kirkollinen rakennus, kertoo Jukka Hako.

Vieraana

Apteekkari Kirsi Paulamäki Millainen on apteekkarin päivä?

– Aamulla hoitelen usein juoksevia asioita, mutta tarvittaessa asiakaspalvelu voittaa aina paperityöt. Ihmiset ovat tämän työn suola. Tällä alalla pärjätäkseen täytyy olla sopivasti avoin ja sosiaalinen ja osata kuunnella ihmisiä.

Mitä kuulet ihmisiltä?

– Kun puhutaan lääkkeistä, moni kertoo sairauksistaan. Kokonaispalvelumme onkin sekoitus terveydenhoitoa ja moninaista muuta auttamista. Aina ei edes myydä mitään, kuuntelukin auttaa. Monia vaivaa yksinäisyys, ja se on vaarallisempaa kuin ylipaino.

– Apteekista kysytään monenlaista: Millä voi puhdistaa veneen pohjaa? Löytyykö kuulolaitteen letkua? Miten voi raikastaa tiskikoneen tai miksi korva on lukossa? Jos jostain syystä apua ei löytyisi, osaamme ainakin neuvoa eteenpäin.

Miten lääkkeisiin liittyvä tieto välittyy?

– Mainonta, naapuri ja internet ovat vahvoja vaikuttajia. Ne voivat jopa johtaa lääkkeen turhaan käyttöön tai lopettamaan lääkkeen käytön omin päin. Kuitenkin jos lääkäri on arvioinut jonkun lääkkeen tarpeelliseksi, sitä on hyvä syödä ohjeen mukaan, sillä vain otettu lääke auttaa.

Mihin haluat kannustaa ihmisiä?

– Neuvon ihmisiä lääkkeiden käytössä ja kannustan elämäntapamuutoksiin. Oma hyvinvointi on kokonaisuus, jonka eteen on nähtävä vaivaa. Kaikkiin asioihin ei löydy vastausta purkista. Terveytensä seuraamiseen saa tukea myös esimerkiksi apteekin terveyspisteestä. Tänä syksynä vantaalaiset voivat saada Tikkurilan Asema Apteekin terveyspisteestä myös ilmaisen influenssarokotuksen. Kausi-influenssan rokotukset alkavat 9.11.

Ulla-Maija Vilmi

Kansalaisinfo iäkkäiden hyvinvoinnista ke 28.10. klo 13 Olotilassa, Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun puolelta. Asiantuntijoina sairaanhoitaja Pauliina Ruskomaa ja apteekkari Kirsi Paulamäki Tikkurilan Asema Apteekista.

ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä. Kirkkomuskari on maksuton ja avoin kaikille. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin.

Kipuryhmä ti 27.10. klo 15. Aiheena Alakulo ja masennus. Vertaistukea kivusta kärsiville.

Ruokakerho ke 28.10. klo 17. Valmistamme suomalaisen keittiön ruokia lähiraaka-aineista ja tutustumme eri kulttuuritaustoista tuleviin ihmisiin. Maksu 3–5 e / kerta.

Muualla Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Lähetyksen kotipiiri ke 21.10. klo

18 Pirjo Ulmalla, Havukallionkatu 9 C 49.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla (ei to 15.10.). Oma maila ja urheiluvarusteet mukaan.

Yksin kotona -ilta to 29.10. klo 17.30 Koivukylän kirjaston auditoriossa.

Kahvitarjoilu klo 17. Yksin elämisen ilot ja haasteet.

Kastettu Alexander Eemil Anthony Karjalainen, Vanessa Isabella Lindfors, Oona Amanda Olasmaa, Elli Iida Sund, Lotta Olivia Sund, Viola Elise Magdalena Davidsson, Elias Juhani Antero Kuusisto, Grace Amanda Ingrid Uche.

Hautaan siunattu Tauno Armas Määttänen 95 v, Aila Tellervo Joro 86 v.

16

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.10.

Musiikkia Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

HowManyMothers-yhtye esiintyy Hakunilan ja Myyrmäen kirkossa.

Sunnuntai 18.10.

• HowManyMothers-lauluyhtyeen 15-vuotisjuhlakonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa.

Johtaa Anne Viljamaa, Tommi Varis, piano. Kansanlaulua, joikua, gospelia sekä otteita elokuva- ja musikaaliteoksista. Maksullinen ohjelma uuden lastensairaalan hyväksi.

• J. S. Bachin peruukki -musiikkinäytelmä klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Episodeja Johann Sebastian Bachin elämästä. Orkesteria ja Brevis Nova -kuoroa johtaa Kari Tikka, bassosolistina Jussi Merikanto. Bachia esittää Kari Jerkku ja Bachin vaimoa Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauantai 24.10.

• Iloinen lastenkonsertti ja 5-vuotiaiden synttärit klo 16 Hakunilan kirkossa. Antti Vuoren bändi, lapsikuorolaisia ja kanttori Riikka Jäntti.

• Joel Hallikaisen Kahdet askeleet -konsertti klo 18 Korson kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Tasaus-keräykseen.

• Heijastuksia luonnosta: Suomalaista ja norjalaista musiikkia perheille klo 17 Myyrmäen kirkossa. Tuuli Lempa, piano, ja Hanna Lammi, sopraano. Griegin, Sommerfeltin, Kasken ja Sibeliuksen musiikkia.

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa, Unikkotie 5 B, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@ evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 18.10. klo 12. Terhi Viljanen, Maria Koukkari, Iina Katila, Tikkurilan kirkkokuoro.

Kauneimmat virret -yhteislaulutilaisuus su 18.10. klo 16. Pastori Jyrki Kaukanen, kanttori Julia Tamminen, Pyhän Laurin kuoro ja Omalla äänellä -lauluryhmä.

Messu su 25.10. klo 12. Jyrki Kaukanen, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Päihteisiin kuolleiden muistohetki to 29.10. klo 18. Voit sytyttää kynttilän poisnukkuneen muistolle ja jäädä kuuntelemaan lauluja kaipauksesta ja toivosta.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, 050 409 0498 Hiljaisuuden ilta ke 21.10. klo 18–20.

Johdattelua kehon ja mielen lepoon, läsnäoloon ja rukoukseen. Ohjaajina Eero Voutilainen, Liisa Pietilä ja Tarja Korpela. Iltatee.

Myyrmäen kirkossa voi seurata musiikkinäytelmää Bachista.

Sunnuntai 25.10.

• HowManyMothers-15-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Johtaa Anne Viljamaa, Tommi Varis, piano. Kansanlaulua, joikua, gospelia sekä otteita elokuva- ja musikaaliteoksista. Maksullinen ohjelma uuden lastensairaalan hyväksi.

Roni Lehti

Joel Hallikaisen esiintyy Korson kirkossa.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223, 050 409 0053 Huom! Tiistain perhekerhoa ei toistaiseksi järjestetä vesivahingosta aiheutuneen remontin vuoksi.

Hanna-piiri to 15.10. ja 29.10. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 15.10. ja 22.10. ja 29.10. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 17.10. ja 24.10. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Paluumuuttajien piiri su 18.10. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 19.10. ja 26.10. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 19.10. klo 18.30. kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 20.10. ja 27.10. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.10. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Pastori Seppo Hartikainen vierailee.

Rukouspiiri ti 20.10. ja 27.10. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 21.10. ja 28.10. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Näppärin sormin – käsityöpiiri diakonian hyväksi to 22.10. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 25.10. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 26.10. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Nuorisotilaan pääsee hissillä

A-rapun kautta. Pastori Seppo Hartikainen kertoo seurakuntatyöstä Yhdysvalloissa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 27.10. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Toini Pyyhtiän akryylimaalauksia esillä 22.10. saakka.

Löytöretki – Vantaan kuvataidekoulun lasten ja nuorten teoksia esillä 26.10.–20.11.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Olotilan Kansalaisinfo ke 28.10. klo 13. Aiheena iäkkäiden uni, ravitsemus ja hyvinvointi. Asiantuntijoina erikoissairaanhoitaja Pauliina Ruskomaa ja apteekkari Kirsi Paulamäki.

Laulupiiri pe 16.10. klo 15.30. Julia Tamminen.

Messu su 18.10. klo 10. Satu Huttunen, Toni Fagerholm, Julia Tamminen. Kirkkokahvit.

Siionin kannel -seurat su 18.10. klo 14.15. Markku Arola ja Tellervo Meripaasi.

Yhteysilta ti 20.10. klo 18.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.10. klo 18. Seppo Hartikainen, Julia Tamminen.

Nuorten aikuisten leffailta ke 21.10. arki-illan ehtoollisen jälkeen.

Laulupiiri pe 23.10. klo 15.30. Samppa Laakso.

Messu su 25.10. klo 10. Heikki Leppä, Satu Huttunen, Iina Katila. Kirkkokahvit.

Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 27.10. klo 18. Julia Tamminen.

Arki-illan ehtoollinen ke 28.10. klo 18. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Viikunapuu-ilta ke 28.10. klo 18.30 arki-illan ehtoollisen päätteeksi. Iltateetä ja raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 22.10. ja 29.10. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 15.10. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Pyhäkoulu su 18.10. ja 25.10. klo 11– 12.

Kerho isille ja lapsille ti 20.10. klo 17.30–19. Vieraana kanttori Julia Tamminen.

Perhepäivä pe 23.10. klo 9.30–14.

Kerho isille ja lapsille ti 27.10. klo 17.30–19.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Pyhäkoulu su 18.10. ja 25.10. klo 11– 12.

Perhekerho to 22.10. ja 29.10. klo 9.30–11.30.

Kansanlähetyksen raamattu- ja lähetyspiiri to 22.10. klo 18.

Ohratien kerhohuoneisto Ohratie 10, p. 050 409 0053 Perhekerho pe 23.10. klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 20.10. ja 27.10. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 16.10. ja 23.10. klo 18.

Perhekerho ma 19.10. ja 26.10. klo 9.30–11.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke

21.10. klo 14. Lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos tuo terveisiä Kolumbiasta.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 26.10. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 20.10. ja 27.10. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 20.10. ja 27.10. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Arki-illan pyhäkoulu ke 21.10. klo 18–19.

Perhekerho to 22.10. ja 29.10. klo 9.30–11.

Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma

19.10. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Ravitsemusterapeutti Sanna Peiponen kertoo ikäihmisten ravinnosta.

Runopiiri ti 27.10. klo 18 kokoushuone Voimalassa, Tikkurilan kirjaston 2. krs, Lummetie 4.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta.

Ryhmä tarjoaa maksutonta, kertaluonteista apua vanhuksille ja liikuntarajoitteisille kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, en.

Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori paivi.makinen@evl. fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Eden Valencia Aurora Laine, Nelli Noora Lindroos, Viljo Elias Paakkari, Olli Pekka Sakari Piipponen, Leo Anselmi Merkkiniemi, Aaro Ilkka Thorvald Hyvönen, Viola Adolfina Peiju, Benjamin Noel Nikolai Kiviluoma, Eljas Julian al Sharif, Hulda Iines Lappalainen, Sara Emilia Tyrkkö, Eerika Maila Johanna Tynninen, Neea Janina Koskela, Mea Anna Maaria Koskela, Lenni Matias Tapani Koivisto, Casper Daniel Nissilä, Leo Erkki Matias Ljungberg, Noel Samuel Moksén, Aino Peppiina Hyvärinen, Lucas Olli Thomas Lotz, Hilda Helmi Maria Antell, Lilija Int, Lukas Paul Joakim Juutinen, Leon Axel Oliver Juutinen, Mio Erik Anshelm Berglund.

Avioliittoon kuulutettu Jura Henrikki Juusela ja Hanna Maarit Ojala, Petri Tapio Henttonen ja Sari Susanna Pesonen.

Hautaan siunattu Toivo Ilmari Laine 88 v, Irja Maria Salo 79 v, Lea Anny Rusanen 74 v, Martti Olavi Uuttu 64 v, Minja Marika Koponen 21 v, Rauha Johanna Holmström 87 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

17

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.10.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo

11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Perheraamis to 15.10. ja 29.10. klo 10–11.30.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 15.10. klo 18.30–20.

Hannu Juntunen: Onko kirkko demokraattinen yhteisö?

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 23.10. klo 16–19.

Messu su 18.10. klo 10. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Hannu Pöntinen, Anne Viljamaa.

Pyhäkoulu su klo 10 kerhohuone 4.

HowManyMothers-lauluyhtyeen

15-vuotisjuhlakonsertti su 18.10. klo 18.15. Joht. Anne Viljamaa. Maksullinen ohjelma uuden lastensairaalan hyväksi.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 26.10. klo 17.30–19.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 27.10. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 21.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 21.10. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Virsikirjan liiteosan lauluja.

Körttivirren virtaan – Siionin virret tutuiksi ke 21.10. klo 18.30. Osa 2. Herättäjä-Yhdistyksen musiikkisihteeri Samuli Korkalainen johdattelee Siionin virsien ja körttiläisen seuraliikkeen maailmaan.

Heijastuksia luonnosta: Suomalaista ja norjalaista musiikkia perheille la 24.10. klo 17. Pianisti Tuuli Lempa ja sopraano Hanna Lammi. Griegin, Sommerfeltin, Kasken ja Sibeliuksen musiikkia.

Messu su 25.10. klo 10. Lähetysyhdistys Kylväjän kirkkopyhä. Mark Saba, Ritva Holma, saarna Janne Sironen. Kirkkokahveilla pastori Sironen tuo terveiset kuvien kera nimikkoläheteiltämme Bangladeshista, Etiopiasta ja Mongoliasta.

J. S. Bachin peruukki -musiikkinäytelmä su 25.10. klo 18.15. Episodeja Johann Sebastian Bachin elämästä, pääosassa hänen musiikkinsa. Orkesteria ja Brevis Nova -kuoroa johtaa Kari Tikka, bassosolistina Jussi Merikanto. Bachia esittää Kari Jerkku ja Bachin vaimoa Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rakkauden voima -seurakuntailta

ke 28.10. klo 18.30. Ilkka Rytilahti.

Osa II: Liittyminen / tunteminen.

Nuorten iltakirkko ke 28.10. klo 19.30 St. Martin.

Miesten piiri to 29.10. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Job – Jumalan ja saatanan veto.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Rukouspiiri ti 27.10. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 27.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 28.10. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seutulan kappelin 90-vuotisiltamat la 17.10. klo 16. Paikallishistorioitsija Jukka Hako kertoo ja haastattelee ihmisiä kappelin historiasta. Näyttelijä Petra Frey, Käsikelloyhtye Sonus ja Puhalinorkesteri Louhi esiintyvät.

Iltatee. Näytteillä vanhoja valokuvia kappelin rakentamisesta ja menneistä vuosista sekä Seutulan koululaisten kappeliaiheista taidetta.

Seutulan kappelin 90-vuotisjuhlamessu ja juhla su 18.10. klo 12. Saarna lääninrovasti Jukka Nevala. Messun jälkeen kakkukahvit. Klo 14 alkaa juhla, jonka juontaa kirkkoherra Hannu Pöntinen. Juhlapuhe rovasti Jaakko Simojoki. Oopperalaulaja Esa Ruuttunen laulaa.

Seniorikerho ti 20.10. klo 12.30–14.

Raimo Lampinen: Kristittynä maailmassa.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Seniorikerho ti 27.10. klo 12.30–14.

Leif Ström: Matka jääkauteen.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho to 15.10. klo 13–14.30.

Leif Ström: Matka jääkauteen.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Vauvakirkko su 18.10. klo 15. Margit Helin, Kari Jerkku.

Toivon tuulet su 18.10. klo 17.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you

get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 19.10. klo 18.30–20.

Lähetyspiiri ti 20.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 21.10. klo 17.30 Olotila.

Jussi Valtonen: Hei eivät tiedä mitä tekevät.

Seniorikerho to 22.10. klo 13–14.30.

Raimo Lampinen: Kristittynä maailmassa.

Mission impossible? -lähetysilta to 22.10. klo 17.30–19.30. Työ Venäjällä. Kuvin ja sanoin työn haasteista ja mahdollisuuksista kertomassa työhön Venäjälle lähtevä diakonissa Saara Karttunen. Lastenhoito.

Seniorikerho to 29.10. klo 13–14.30.

Auli Kekoni: Ikonit.

Matias Pohjola, Viljo Kaarlo Aleksanteri Ikonen.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 28.10. klo 19–21.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 18.10. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

Högmässa sö 25.10. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 27.10. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 19.10. klo 10.30.

Muualla Vierailu to 29.10. klo 18 helluntaiseurakunnan Liesikappeliin Myyrmäkeen. Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina auli.kekoni@evl.fi tai p.

050 300 7634.

Kastettu Isla Helena Pöyhönen, Joel Aaro Hermanni Heinonen, Ania Adalmiina Immonen, Iivari Ukko Armas Rauttu, Lennart Elias Liikanen, Elsi Lydia Ojala, Antti Jingming Riikonen, Onni Jari Eemeli Vinnikainen, Silja Anna Sofia Nivala, Aija Eveliina Ilvonen, Viljami Mikael Nisunen, Lumi Vanilja Koskinen, Otso Ilmari

Avioliittoon kuulutettu Janne Petteri Penttilä ja Reea Roosa Pirita Iivonen.

Hautaan siunattu Riitta Liisa Tiainen 91 v, Irja Huhtala 86 v, Veikko Kalervo Välimäki 83 v, Lilli Maija Kyllikki Weckström 79 v, Helli Esteri Lievonen 76 v, Irja-Maija Kaarina Kunnas 66 v, Jorma Antero Tukiainen 65 v, Ritva Hannele Uusi-Eskola-Kärnä 59 v, Eila Anneli Ullgren 55 v, Riitta Orvokki Heikkilä, Hannu Tapani Jääskeläinen.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 18.10.

Högmässa sö 25.10. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

Efter högmässan 18.10. i Helsinge

kyrka S:t Lars konfirmandträff för församlingens konfirmander från 1965.

Församlingens födelsedagsfest to 22.10. kl. 13 för alla som fyller 75, 80, 85 eller 90–100 år i juli–december 2015.

Andra utrymmen Familjecafé ons 21.10. kl. 13–15 i klubbutrymmet i Brännmalmen, Kornv. 10.

Missionskväll ons 21.10. kl. 18 i Håkansböle kyrkas brasrum.

ViAnda-körens jubileumskonsert lö 24.10. kl. 14 i Helsinge Skola. Dirigent: Anders Ekberg. Vid pianot: Ingmar Hokkanen.

Familjecafé ons 28.10. kl. 13–15 i klubbutrymmet i Brännmalmen, Kornv. 10.

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets samlas to 29.10. kl. 13 i Håkansböle kyrka, Håkansbölev. 48.

Döda Signe Alice Nyqvist 93 år, Rolf Herbert Holmström 96 år.

Vammaistyö

Viittomakielisille Saavu-messu su 18.10. klo 10 Mal-

min kirkolla, Kunnantie 1, Helsinki.

Viittomakielinen tulkkaus.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 20.10. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta.

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 20.10. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Janne Kankkonen.

Vetäjänä Terhi Mertala.

Viittomakielinen perhekerho pe 23.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Pyhäkoulu lapsille.

Surupäivä la 7.11. klo 10–16 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki. Jos olet parin kuluneen vuoden aikana menettänyt omaisen tai ystävän, olet tervetullut jakamaan surua kanssamme. Mukana kuurojenpappi Janne Rissanen ja kuurojendiakoni Päivi Korhonen. Lounas ja kahvit. Ilmoittautumiset 26.10. mennessä paivi.korhonen@evl.fi tai p. 050 301 9619.

Näkövammaisille Yhteislauluilta ti 20.10. klo 18.30–

20.30 osoitteessa Helmikuja 1 C 35.

Inkun Ideapajan askartelukerho to 22.10. klo 12.30–14.30. Korson Ruusupaviljonki, Kisatie 21. Risuista tai mustikanvarvuista risupitsiä. Ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä p. 09 872 1025.

Kimppakävelyä to 22.10. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon puistossa. Kahvit Pakarintuvalla.

Käsityökerho ma 26.10. klo 16.– 18.30, Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p.

0500 10 6610.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Seurakuntanuori oppi 1960-luvulla nopeasti, että kristityn elämän ydin oli Jeesuksen seuraaminen.

Mitä se tarkoitti käytännössä, oli jo epäselvempää.

Joka tapauksessa oli sääntöjä, joiden ohittaminen ei tiennyt hyvää. Onko tanssi syntiä, oli vakiokysymys rippikouluissa. Avoliitto aiheutti vanhemmille ahdistusta ja selittelyä sukulaisille. Viinilasillinen oli rohkea valinta.

Yhteistä Jeesuksen lähettiläänä olemisen ja seuraamisen säännöille oli se, että ne tulivat ihmisen ulkopuolelta. Jossain oli joku tai joitakin, jotka tiesivät. Taipuisilla ja epävarmoilla oli helpompaa kuin muilla.

Ajatus siitä, että ihminen itse olisi vastuussa omasta elämästään, oli vasta idullaan. Meni vuosia, osin vuosikymmeniä, ennen kuin oli valmis allekirjoittamaan tällaisenkin lauseen: ”Osallistun

elämäni tapahtumien synnyttämiseen ja saan tuloksia, jotka jokin osa minussa on valinnut, tiedostin sitä tai en. Menneisyys, tämä päivä ja tulevaisuus – olen osallinen niihin kaikkiin.”

Miten suuri itsenäisen ihmisen vastuu.

Kun aikuinen seuraa Jeesusta, hän ei seuraa itsensä ulkopuolista lähettäjää. Yksi kiehtovimmista kristinuskon opetuksista onkin seuraajan ja lähettäjän elämän ja kohtalon yhteys: ”Hänen kauttaan, hänen kanssaan ja hänessä” toteutuu elämämme, teemme valintamme, toivomme ja uskomme.

Seurattava ei ole ulkopuolinen. Hän elää meissä ja meidän kauttamme. Hänessä me elämme, toivomme ja kuolemme.

Ei enää kahlitsevia sääntöjä, vaan vapaus. Ja rakastavasta mielestä nouseva uskallus.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Kutsu vapauteen

18

Aikamerkki

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200 www.kivituote.com

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Nuoret osasivat raastaa vanhempiensa hermoja jo 1500- luvulla.

Jopa tulevat pyhimykset.

Teresa Sánches de Cepeda Dávila y Ahumada syntyi 11-lapsisen perheen viidenneksi lapseksi.

Varakkaan perheen isä Alonso oli ankara perheenpää eikä esimerkiksi sallinut lastensa jakaa vaimonsa Beatrizin kevytmielistä innostusta ritaritarinoihin.

Myöhemmin Teresa kirjoitti: ”Tyttönä pelkäsin, että minussa heräisi uskonnollinen kutsumus, mutta yhtä paljon pelkäsin toistakin vaihtoehtoa, eli avioliittoa.” Äitinsä kuoleman jälkeen teini-ikäinen Teresa hoiti perheen taloutta, mutta pian syvästi uskonnollisen tytön veri alkoi vetää kohti luostaria.

Hänen isänsä ei halunnut kuulla edes puhuttavan luostarielämän mahdollisuudesta. ”Vain kuolleen ruumiini yli!” Alonso ilmoitti. Niinpä tyttären ainoaksi mahdollisuudeksi jäi karata.

Teresa pakkasi nyyttinsä, heitti matkaviitan harteilleen ja lähti yön selkään kohti karmeliittojen nunnaluostaria. Oli vuosi 1536 ja Teresa oli 21-vuotias.

Alonso ei voinut asialle mitään. Hänen ei auttanut muu kuin hyväksyä tapahtunut, niellä harminsa ja neuvotella luostarin kanssa myötäjäiset.

Hinnaksi sovittiin 25 vakallista puoliksi vehnästä puoliksi ohrasta leivottua leipää, 200 kultadukaattia ja ylelliset kapiot.

Oman vakaumuksen kuuntelemisesta koitui merkittävät seuraukset sekä kapinalliselle nuorelle naiselle itselleen että koko kristilliselle maail-

Heli Rekulan teos Teresa I (Visioned) on esillä Pyhän Teresan hurmio -näyttelyssä.

malle. Teresasta tuli aikansa tärkein naiskirjailija ja mystikko, joka korosti jatkuvan rukouksen tärkeyttä. Hänen pääteoksensa El Castillo Interior on suomennettu nimellä Sisäinen linna.

Taru Nyström

Avilan pyhän Teresan syntymästä tulee tänä vuonna 500 vuotta. Pyhän Teresan hurmio -näyttely 26.10. asti Amos Andersonin taidemuseossa.

Kun unohtaa muistaa Viime vuosina on muistisairauksia koskeva tieto lisääntynyt huomattavasti. Synkäksi koettua aihetta on kuitenkin hyvä lähestyä myös muuten kuin pään tietona. Monologinäytelmässä Paperineilikka aihetta lähestytään tunteiden ja huumorin kautta.

Näytelmän päähenkilön Hillevi Kuusisen päivät ovat kuin

yhtä ja samaa päivää, kun Hillevi milloin unohtaa muistaa, milloin taas muistaa ja unohtaa. Yhtenä päivänä hän lähtee tapaamaan elämänsä rakkautta, Penttiä. Mies on aivan varmasti luvannut tulla, vaikkei hän ilmaannukaan paikalle.

Toisena hetkenä Hillevi muistaa joidenkin sanoneen, että Muistisairaudesta kärsivä Hillevi kaipaa kuollutta miestään Penttiä.

Kare Bonsdorff

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Tottelematon Teresa Stella Ojala

Siionin kannel-seurat su 18.10. klo 15 Olotilassa, Unikkotie 5, Vehkapolun kävelykadulla.

Aloituskahvit klo 14.30. Pastori Markku Arola puhuu ja Tellervo Meripaasi säestää ja kertoo Siionin kanteleen lauluista. Mukana myös Sipe Jalokinos.

Tervetuloa laulamaan yhdessä!

Pentti on kuollut. Kolmantena hetkenä mieleen nousee kirkkaita yksityiskohtia: Penttihän kuoli samana vuonna 1983 kuin Pentti Saarikoski. Kovasti pinnistämällä Hillevi löytää muistamattomuudelleen nimenkin.

Matti-Juhani Karilan kirjoittama näytelmä on monia todellisia tarinoita onnellisempi. Silti se houkuttelee miettimään muistisairauteen uusia, lohdullisia näkökulmia. Ehkä sairaan kokemus omasta tilastaan ei ole aina niin surkea kuin ajatellaan.

Eikä se, miten Hillevin pää tuottaa mielikuvia ja mielleyhtymiä, ehkä poikkea niin kauheasti siitä, mitä kenen tahansa ajatuksissa liikkuu.

Anne Nielsen on mukaansa tempaava Hillevi. Merja Ikkelän valitsema musiikki tunnelmoi suurten ikäluokkien nuoruusaikaa.

Ulla-Maija Vilmi

Paperineilikka to 15.10. ja 29.10. klo 19 Silkkisalissa Teatteri Vantaassa. Näytelmää esitetään myös kiertueversiona.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki

Tunteella ojaan

Sari Saaristo

Kovien tyyppien iltarukous

Kari Hotakainen: Henkireikä. Siltala 2015.

– Elän unelmaelämääni ja kiitän siitä joka ilta, Jari ”Bull” Mentula sanoo.

”Tunnen olevani siunattu” Kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula muistaa pappansa iltarukouksen.

Iltarukous kuului lapsena Jari Mentulan iltarutiineihin. Se toi turvallisuuden ja läheisyyden tunnetta.

– Minua oli välillä vaikea rauhoittaa, kun oli meno päällä. Lopulta oli pakko hiljentyä, kun kenestäkään ei enää saanut kaveria. Ennen nukkumaan menoa luettiin iltarukous ja sitten oltiin hiljaa. Se toimi. Se oli sellainen päivän päätös.

– Nukuin ihan pienenä mummon ja papan kanssa. Molemmat olivat läsnä, mutta minulla on semmoinen muistikuva, että iltarukouksen lausui useammin pappa. Se oli osittain Levolle lasken, Luojani, mutta osit-

tain myös papan omaa sovitusta. Otin silloin mallia mummusta ja papasta, jotka hiljentyivät ja syventyivät tilanteeseen.

Nyt Mentula miettii, että olisi ollut outoa, jos iltarukous olisi jäänyt pois.

– Se kuului päivään siinä missä aamupala aamulla.

Järkälemäisen lihaksikkaan Mentulan syksy on työntäyteinen. Päivät kuluvat toimistolla, palavereissa, kuvauksissa, haastatteluissa – ja treenatessa.

– Nettivalmennukset jatkuvat.

Olen myös mukana Pelon varjo -projektissa, joka pyrkii nostamaan henkisen lähisuhdeväkivallan keskusteluun musiikin avulla. Yksityiselämässäni on edessä muutto. Säpinää siis riittää ja toki silmäluomi välillä painaa, mutta koska teen sitä, mitä haluan, nautin näistä asioista.

Kaiken tekemisen ja mene-

Outi Ikonen

Katso video osoitteessa valomerkki.fi.

Matti Röngän romaanin päähenkilöitä ovat vanha sodan käynyt mies ja tämän pojanpoika.

Miesten maailmat Matti Rönkä: Eino. Gummerus 2015.

Naiset eri puolilta maailmaa avautuvat äitiydestä.

tuntuu astronautti-äitinä lähetellä lapselle raketista videoterveisiä? Äiti ikävöi lastaan yhtälailla, oli eron syy sitten itse valittu avaruusmatka tai pakkotyö baaritanssijana.

Dokumentissa asettuvat rinnakkain länsimaisten hyvinvoivien äitien ja hökkelissä asuvan ja vihanneskojua pitävän äidin

Kaisa Halonen

misen keskellä Mentula muistaa myös hiljentää. Iltatreeneistä kotiin palattuaan, ennen nukkumaan menoa, kohdassa, jossa voisi olla iltarukouksenkin paikka, Mentula keskittyy kiitokseen. Hän ei varsinaisesti pyydä mitään, vaan kiittää – joka ilta.

Hän tuntee olevansa siunattu.

– Mikään hirveän uskonnollinen ihminen en ole, mutta totta kai tämänhetkisestä elämäntilanteesta täytyy kiittää. Elän unelmaelämääni ja muistan kiittää siitä, että saan sitä elää. Asiat eivät ole itsestään selviä, ja sen haluan opettaa lapsilleni. Ehkä opetan heille myös iltarukoustavan, mutta en välttämättä sen perinteisimmässä muodossa.

Äidin ja lapsen sakea suhde Miesten vuoron tekijän Joonas Berghällin uusi dokumentti Äidin toive kertoo äideistä eri puolilla maailmaa. Kamera kiertää Nepalissa, Kanadassa, Keniassa, Englannissa, Meksikossa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, ja Suomessa. Tarinat piirtyvät esiin monenlaisten, traagistenkin elämäntilanteiden läpi.

Huimaavan kauniiden maisemakuvien kautta dokumentti tarkentuu lähikuviin äideistä ja lapsista. Välillä luonnon kauneus ja äidin osan karuus riipaisevat. Isistä tai muusta perheestä ei juuri puhuta.

Naiset avautuvat kameralle vaikeimmista kokemuksistaan.

Miltä tuntuu, kun lapsi on kuolemaantuomittu? Entä kun vihdoinkin saa lapsen kahdeksan keskenmenon jälkeen? Miltä

Kari Hotakaisen Henkireiän lukija pakotetaan pitkän yksinpuhelun kuulijaksi. Tarinaa ja sen sivupolkuja kerii auki rikosylikomisario, joka ei elättele illuusioita ihmisen harkintakyvystä tai perimmäisestä hyvyydestä. Virkavuodet ovat näyttäneet hänelle, kuinka arvaamatonta elämä on. Joskus ihmisen päässä vain niksahtaa tai napsahtaa, ja jälki on rumaa. ”Tunne on taksi ilman kuljettajaa, järki on kuski, vaikka olisi lievässä humalassa”, filosofoi poliisi. Hänellä on kokemusta siitä, kuinka ihmiset kolaroivat ihmissuhteissaan ja päätyvät poliisin huomiin.

Jonkinlaisessa törmäystilan-

teessa ovat myös päähenkilön kuorokaverit Suntio ja Parturikampaaja. Suntiolla on omat hämärät puuhansa, joiden tuotoksena arkkupaidoista jalostuu kastemekkoja ja hääpukuja. Parturikampaajalla on tekeillä jotain paljon synkempää. ”Joskus rakkaus ja viha on sama asia”, hän on huomannut.

Henkireikää voisi kutsua mustaksi komediaksi. Tapahtumat ovat etupäässä surullisia ja surkeita, mutta Hotakaiselle tyypillinen aforistinen, leikittelevä ja yllättäväkin sanomisen tapa tuo romaaniin toisen tason.

Toisinaan jopa naurattaa, toisinaan tekee mieli alleviivata lause sieltä, toinen täältä.

elämät. Berghäll pääsee sosiaaliluokkien ja elintasoerojen alle ja osoittaa, kuinka sakea ja toiveikas äidin ja lapsen suhde parhaimmillaan on.

Kristina Svensson

Äidin toive 16.10. alkaen elokuvateattereissa.

Matti Rönkä on siirtynyt suosituista ja palkituista Viktor Kärppä -dekkareista kuvaamaan suomalaista maaseutua ja eri miessukupolvia. Toki hänen tarinankuljettajan taidoilleen on käyttöä myös uudessa EiMatti Rönkä on siirtynyt suosituista ja palkituista Viktor Kärppä -dekno-romaanissa, jossa liikutaan sujuvasti eri aikatasojen ja kahden keskushenkilön välillä.

Eino on yhdeksänkymppinen, sodan käynyt mies. Nyt hän makaa terveyskeskuksessa, ja mielellä on aikaa poukkoilla menneisiin. Itsepintaisesti muistot vievät sinne, mistä Eino ei koskaan ole kenellekään puhunut:

sodanjälkeiseen vakoilureissuun Neuvostoliittoon. Mieltä kaihertaa myös nuorena solmittu avioliitto, jossa kumpikaan ei ollut onnellinen.

Toinen henkilö, johon kertomuksessa tarkennetaan, on Einon pojanpoika Joonas. Hänelle jää tosin tehtäväksi lähinnä selvitellä ukkinsa menneisyyttä. Einon elämä asettuu myös laajempaan viitekehykseen, sillä Rönkä hahmottaa taitavasti miehen roolin muutosta ja isien ja poikien välisiä suhteita. Perspektiiviä maailman muuttumiseen tuo sekin, kuinka konkreettisesti ja kaikessa rauhassa Rönkä kuvaa elämää itäsuomalaisella maaseudulla.

Kaisa Halonen

20

Aikamerkki

Kasvukipuja ja kaipuuta

Hans Eiskonen

Symbolit selviksi

Marnie – tyttö ikkunassa -uutuusanimaatio sukeltaa syvälle varhaisnuoren sisäiseen maailmaan. Se kuvaa muutosta, hämmennystä, ulkopuolisuuden tunnetta, ihastumista, muistoja ja haaveita niin herkästi ja samastuttavasti, että lumoaa katsojan.

Elokuvan päähenkilö on Anna, astmasta ja huonosta itsetunnosta kärsivä ottolapsi, joka lähetetään sukulaisten luokse maalle parantumaan. Siellä häntä alkaa kiehtoa vanha kartano. Siihen tutustuessaan Anna tutustuu myös Marnieen, tyttöön, jossa on samaan aikaan sekä jotain mystistä että tuttua. Tyt-

töjen välille syntyy ainutlaatuinen ystävyys.

Läpi elokuvan kulkee jäähyväisten tuntu. Siihen on varmaan syynä myös se, että Hiromasa Yonebayashin ohjaama animaatio luultavasti jää loistokkaan japanilaisen Studio Ghiblin viimeiseksi.

Heikki Kylkisalo

Ystävä on yhtä aikaa mystinen ja tuttu.

Kirkossa pussaillaan

Seireeni lumoaa ja haastaa Starbucks on Herman Melvillen Moby Dick -romaanin ensimmäinen perämies. Hänen mukaansa on nimetty lähes ympäri maailmaa toimiva kahvilaketju.

Starbucksin ensimmäisen kahvilan liikemerkki esitti nykyistä selvemmin kaksipyrstöistä merenneitoa eli seireeniä. 1970-luvun Amerikassa logo herätti paheksuntaa, koska siinä näkyivät seireenin napa, rinnat ja häpy. Siksi se sensuroitiin.

Nyt hiukset peittävät rinnat ja muu arveluttava jää mielikuvituksen varaan.

Seireeni ilmestyi eurooppalaiseen mytologiaan jo ennen kristinuskoa. Antiikin purjeh-

tivat sankarit, kuten Odysseus, saattoivat joutua seireenien laulun houkuttamiksi ja päätyä tuhoon. Antiikin mytologiassa seireeni on ylävartaloltaan ihminen ja alavartaloltaan lintu. Kristillisenä aikana yleistyivät kuvat seireeneistä lumoavan kauniina naisina, joilla oli kaksi pyrstöä.

Keskiaikaisten luostarirakennusten sisäpihoilla voi hyvinkin nähdä kaksipyrstöisen seireenin. Se symboloi kristityille valintaa.

Myös laivojen rakentajat kopioivat merihenkisiä taruolentoja laivojen keulakuviin, joissa ne muistuttivat elämän ja kuoleman jatkuvasta läsnäolos-

ta myrskyissä. Merimiesten piti valita, tarttuvatko he houkutukseen vai valitsevatko turvallisen tien.

Samoin kristityn pitää joka päivä valita hyvän ja pahan välillä: lankeanko kiusaukseen vai pitäydynkö hyvässä? Meillä on mahdollisuus kuolemaan tai ikuiseen elämään.

1700-luvulla kuvastoomme ilmestyvät yksipyrstöiset seireenit eli merenneidot. Niiden symbolinen käyttö on suoremmin yhteydessä pelkästään kiusaukseen ja mielihyvään. Toinen pyrstö eli pelastus on niissä jätetty tarjoamatta.

Ruotsalaisen Kay Pollakin uutuuselokuvassa Myös maan päällä Ljusåkerin seurakunta vaeltaa murheen laaksossa. Pappi Stig (Niklas Falk) maksaa vanhuksille, että nämä osallistuisivat jumalanpalveluksiin. Kummako siis, jos Stig on sortunut juopottelemaan.

Pelastajaksi saadaan saman ohjaajan Niin kuin taivaassa -elokuvasta tuttu Lena (Frida Hallgren), joka alkaa johtaa musiikkia seurakunnassa. Le-

na on lapsena kuullut kirkossa kyllikseen synnistä ja säälinyt sunnuntaista toiseen ristillä roikkuvaa Jeesusta. Nyt hän haluaa penkit pois ja tanssia tilalle. Mutta saako kirkossa tehdä sellaista, mistä tulee hyvä mieli ja onnellinen olo?

Sitten juonipaljastus: lopulta tunnelma on niin katossa, että Jeesuskin herää ja tulee omiensa pariin. Lopuksi vielä varoitus: yli kaksi tuntia tunteilua, hihkumista ja hymyä saattaa olla heikkohermoisimmille liikaa.

Kaisa Halonen

Liisa Väisänen

”Keskiaikaisten luostarirakennusten sisäpihoilla voi hyvinkin nähdä kaksipyrstöisen seireenin.”

Ei ihan virrenveisuulta näytä.

3 x vedenalainen Jeesus San Fruttuoso, Portofino

Joen tuomaa Joki toi nykyisen Vantaan seudulle asukkaita jo 10 000 vuotta sitten. Tulijoiden alkuperästä ei ole tietoa, mutta näiden metsästäjä-keräilijöiden perintöä ovat esimerkiksi suomen sanat norppa ja naali. 7000 vuotta sitten joen rannalla elänyt joukko viljeli jo maata ja jätti muistok-

Uimareita Keravanjoella Helsingin pitäjän kirkonkylässä vuonna 1927.

si muun muassa sanat lehmä ja vehnä. Ei siis kannata hätkähtää nykyisiäkään tulijoita ja heidän erilaisia puheenparsiaan.

Näyttelyssä voi bongata niin kaljakelluntavälineistöä kuin ihka eläviä vantaalaisia kaloja tai joen liepeiltä tehtyjä arkeologisia löytöjä. Esillä on esimerkiksi Pyhän Laurin kirkon luona tehdyissä kaivauksissa löydettyjä luita. Ne eivät ole ihmisen, vaan lepakon, jäniksen ja sammakon.

Luut oli haudattu ilmeisesti taikomistarkoituksessa kellotapulin perustuksiin.

Koska kaupunginmuseon yksi suuri käyttäjäryhmä ovat koululaiset, tämän näyttelyn ideoimiseen ja toteuttamiseen osallistuivat Viertolan koulun 5Aja Hakunilan koulun 8D-luokka opettajineen. Hakunilalaiset tekivät joesta kertovia animaatioita ja viertolalaiset rakensivat installaation Saippuatehtaasta.

Kaisa Halonen

Molinere Bay, Grenada Genovan merivoimat lahjoitti vuonna 1961 kopion Gallettin patsaasta pikkuruiselle karibialaisvaltiolle kiitokseksi haaksirikkoon joutuneen miehistön pelastamisesta. Vuonna 2011 paikallinen taiteilija kopioi patsaan, ja se sijoitettiin vedenalaiseen patsaspuistoon Molineren lahdelle.

Key Largo, Florida Patsaan kolmas vedenalainen kopio löytyy Floridan edustalta kahdeksan metrin syvyydestä. Italialaisen sukellustarvikkeiden valmistaja Egidi Cressin lahjoittama patsas sijoitettiin John Pennekampin vedenalaiseen koralliriuttateemapuistoon vuonna 1965. Jeesuksen lisäksi syvyyksissä päivystävät barrakudat.

Krista Susi

Lawrence Cruciana/Shutterstock

Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto

Mikä yhdistää kumivenettä ja keskiaikaista puuveistosta?

Se selviää Vantaan kaupunginmuseon uudessa Joki-näyttelyssä, jossa esitellään Vantaan historiaa kivikauden asutuksesta nykypäivän kaljakellujiin. Näkökulmaksi on valittu elämä jokien varsilla.

Kuvanveistäjä Guido Gallettin Kristus-patsas Cristo degli Abissi laskettiin merenpohjaan elokuussa 1954 paikalle, jossa italialainen sukeltaja Dario Gonzatti menehtyi. Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina järjestetään läheisellä rannalla lyhtyjen valossa messu, jossa muistellaan merellä hukkuneita ja seppelöidään vedenalainen Kristus.

Satanistisukeltajat hyökkäsivät patsaan kimppuun vuonna 2009 ja katkoivat siltä kädet.