Lauri 2015 nro 16 (1.10)

Vantaan Lauri 16 • Armon asialla • 1.10.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Miksi yksi meditoi ja toinen puhuu kielillä?

Eetu Pesonen jännitti rippikouluun menoa 15

10

Kerhossa olisi kiva olla kauemmin.

Päiväkerholainen Kleoniki Xenos, 5 v.

Suojelusenkeli ei ole pelkkä kiiltokuva 19

Päiväkerhossa pieni on suurin

8

Ihmisyyteen kuuluu ajatella olevansa hyvän puolella – Heikki Leppä

17

2 Marianna Siitonen

Pääkirjoitus

Arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelemassa Myyrmäen kirkossa on sisäilmaongelmia.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Muutoksista ei selvitä muureilla Tilanne Suomessa ja maailmalla näytti muutama vuosi sitten vakaalta ja rauhalliselta. Talous kasvoi, Nokia menestyi, rajojen aukeaminen helpotti matkailua, Irakin sota oli hiipumassa ja Venäjä tuntui tavalliselta naapurilta. Pahin peikko oli ilmastonmuutos, mutta se tuntui olevan hamassa tulevaisuudessa ja osa suhtautui siihenkin skeptisesti. Kreikkaa ja muita kriisimaita päiviteltiin.

Nyt tilanne on aivan toinen. Muutokset ovat niin suuria ja nopeita, että hirvittää. Nokia kaatui, Suomen talous alkoi sakata, työttömyys kasvaa ja maailmantilanne meni aivan sekaisin. Ukrainan kriisi palautti sodan Eurooppaan. Isis ja muut äärijärjestöt toivat raakuudet silmillemme. Huolenaiheet ovat tulleet lähelle, suorastaan iholle ja samaa aikaan ihmisten pelot ovat kasvaneet ja sen kanssa viha ja vastakkainasettelu.

Samalla on käynyt selväksi, että globaalissa maailmassa ei ole muista irrallisia saarekkeita. Kun vienti ei vedä, siitä seuraa, että työttömyys kasvaa ja julkinen talous on vaikeuksissa. Sitten on vielä kestävyysvaje, ikääntyvän maan ongelma. Se, mitä tapahtuu Kiinan pörssissä, koskettaa meitä. Pakolaiskriisit eivät enää rajaudu vain naapurimaiden riesaksi. Kun hätä kasvaa tarpeeksi suureksi, turvapaikanhakijat saapuvat myös Vantaalle.

Tästä tilanteesta ei selvitä kääntymällä sisäänpäin, eikä pystyttämällä muureja ulkorajoille ja henkisiä muureja maan sisälle. Muutos ahdistaa, mutta sen kanssa on vain opittava elämään, löytämään uutta.

Pitää nostaa katse kauemmas, on etsittävä luottamusta, rakennettava siltoja. Se taas vaatii sitä, että haemme ongelmiin ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia, rehellisiä ja realistisia – ja opimme asettumaan toisen asemaan. Jos niin ei tapahdu, vaan jokainen tuijottaa vain itseensä, omaan ryhmäänsä, omiin pelkoihinsa, ajan raju riento kävelee ylitsemme.

Valomerkissä tällä viikolla Puhelimeen voi nykyään ladata myös meditaatiosovelluksia.

Mutta toimivatko ne?

Soljuvatko ajatukset, rentoutuuko kroppa?

Valomerkki testasi viittä eri sovellusta.

Kirkon tavat auttaa turvapaikanhakijoita ovat olleet otsikoissa ja saaneet jotkut kysymään, eikö kirkko auta kotimaan vähäosaisia. Valomerkki kokosi muisti virkistykseksi tavat, joilla kirkko auttaa aikuisia, nuoria ja lapsia.

Vantaan kirkoissa on paljon korjattavaa Ensi vuonna remontoidaan esimerkiksi Myyrmäen kirkkoa ja Pyhän Laurin kirkkoa.

Sisäilmaongelmia, rapistuvia julkisivuja, vesivahinkoja. Korjausta vaativien kiinteistöjen lista Vantaan seurakunnissa on pitkä, ja käyttökiellossakin on kaksi kirkkoa, Tikkurilan kirkko ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Valtaosa Vantaan kirkoista on nyt sen ikäisiä, että suuret ja kalliit remontit ovat tarpeen. Samaan aikaan Vantaan seurakunnissa on meneillään kiinteistöjen vähentämissuunnitelma.

– Kirkkolaki määrää, että jokaisella seurakunnalla on oltava pääkirkko. Muuten seurakunnissa pitää nyt miettiä, ovatko kaikki tilat tosiaan tarpeellisia. Henkilöstö ja kiinteistöjen ylläpito vievät suurimman osan seurakuntien rahoista, Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen toteaa.

Seurakuntien kiinteistöjohtokunta käsitteli tilapalveluiden ensi vuoden talousarvioita ja toimintasuunnitelmaa seuraaville vuosille kokouksessaan 23.9.

Seuraavaksi talousarvio etenee kirkkovaltuustolle. Ensi vuoden investointilistalla ovat muun muassa Pyhän Laurin kirkon peruskorjaus, Hämeenkylän kirkon julkisivujen korjaus ja Myyrmäen kirkon sisäilmakorjaukset ja tilamuutokset.

Pyhän Laurin kirkossa peruskorjaustöitä on tehty jo jonkin aikaa, ja työt jatkuvat vielä muutaman vuoden.

– Töitä tehdään pääosin toiminnan ohessa, mutta ensi syksynä on luvassa käyttökatkoja, kun aletaan kunnostaa kuori- ja alttarialuetta, Sari Turunen kertoo.

Myyrmäen kirkon julkisivua korjattiin viime vuonna, ja seuraavaksi on sisätilojen vuoro.

Kirkossa on sisäilmaongelmia ja tiloihin pitäisi tehdä myös toiminnallisia muutoksia, sillä Martinristin seurakuntakeskuksen toiminta loppuu keväällä. Remonttiin joutuu ainakin kirkkoherranvirasto, joka joudutaan siirtämään muualle väliaikaisesti.

Samaan aikaan kun Vantaankosken seurakunnassa mietitään Myyrmäen kirkon remonttia, pitäisi kehittää myös Kivistön kirkkoa. Siitä halutaan luoda palvelukeskus, joka kokoaisi erityisesti nopeasti kasvavan alueen lapsiperheitä.

– Palvelumuotoilu on käynnissä ja hankesuunnitelma saadaan valmiiksi ensi vuoden alussa. Mitä sitten tapahtuu, riippuu kaavan etenemisestä. Kirkko pitäisi myös peruskorjata, Turunen sanoo.

Hämeenkylän kirkossa ongelmia on tuottanut rapistuva julki-

sivu, joka on nyt tilapäisesti korjattu pellityksellä. Korjaussuunnitelma pidempiaikaisia ratkaisuja varten on pitkällä ja työtä on tehty yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Seuraavaksi julkisivuun on tarkoitus laittaa kuparia.

Remonttia vaativia tiloja on lähes kaikissa seurakunnissa, mutta kaikkea ei voida remontoida yhtä aikaa. Seurakuntien talousarviossa on varattu rahaa pienemmille korjaustöille, mutta isommat remontit pitää budjetoida erikseen.

Sari Turusen mukaan akuuteimmat menevät aina jonon ohi, esimerkiksi vesivahinkojen jälkiä on korjattava pikaisesti.

– Rinnalla kulkevat sisäilma-asiat, vaikka saattaakin tuntua siltä, ettei niiden korjaaminen etene. Se taas johtuu siitä, että usein ongelmien syyn löytäminen on vaikeaa jopa konsulteille.

Sari Turusen mukaan se, että kirkoissa on niin paljon ongelmia, johtuu paitsi niiden iästä, myös joistakin aikoinaan tehdyistä teknisistä ratkaisuista ja materiaalivalinnoista. Arkkitehdit ovat suunnitelleet kirkot usein ”liiankin hienoiksi” toimivuuden kustannuksella. Korjausten tekeminen on vaikeaa.

– Arkkitehtien tekijänoikeus on aika kova. Julkisivuun ei noin vain voi tehdä muutoksia, sisätilojen kanssa voi olla hieman helpompaa.

Hanna Antila

3

Tässä ja nyt

Marianna Siitonen

Löytöjä takakontista Mervi Mäntylä, kirppistapahtuman ideoija: ”Ehdotin kesällä seurakunnan diakoniatyöntekijälle takakonttikirppiksen järjestämistä kirkon parkkipaikalla. Idea on yksinkertainen. Myyntipaikasta, siis parkkiruudusta, maksetaan 5 euroa. Se menee diakoniatyön kautta alueen lapsiperheiden hyväksi. Paikkaa ei tarvitse varata etukäteen, ne jaetaan saapumisjärjestyksessä.

Myyn itsekin kirppiksellä. Olen mieheni kanssa samanlainen siinä, että meillä ei tavaroita varastoida. Jos hinta on sopiva, tavarat lähtevät nopeasti eteenpäin. Jos jotakin jää, voi farkuista tehdä kasseja ja lakanoista matonkuteita.

Autan muutenkin vähävaraisia lapsiperheitä. Minulla on joka kuukausi meneillään keräys jollekin perheelle. Ostan perheelle ruokaa vaikka 20 eurolla tai postitan lahjakortin. Olen aika uusi rekolalainen ja ajattelen, että kirppis on oiva tapa tutustua uusiin ihmisiin.”

Ulla-Maija Vilmi

Takakonttikirppis la 10.10 klo 12–15 Rekolan kirkon parkkipaikalla, Kustaantie 22. Myyjät pääsevät paikalle klo 11 alkaen.

Parkkiruutu 5 e, kahvi ja pulla 2 e, makkara 1 e diakoniatyön hyväksi. Käteismaksu.

4

Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysjuhla, pastori Timo Reuhkala Medialähetys Sanansaattajasta.

Jani Laukkanen

Medialähetysjuhla 11.10. klo 10 messu Olotilassa, Unikkopolku 5.

Abdullah Nadher Abbas (vas.) ja Haidar Kahtan Ashur saivat majapaikan Tammistosta.

Myyjäiset la 3.10. seurakuntien talon nuorisotilassa ja auditorion aulassa, Unikkotie 5 C. Klo 11-14 lohikeittoa, kahvia + kahvileipää, leivonnaisia, arpajaisia ja vhs- ja c-kasetti kirpputori. Koko tuotto lähetystyölle.

Myyjäistuotteita otetaan vastaan la klo 9 lähtien.

Tervetuloa!

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Oma koti palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto ry:n

palvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä.

Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla.

Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä.

Nyt tarjolla yksiöitä.

Lisätietoja toiminnastamme antaa toiminnanjohtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

Kotimaa24 täyttää 5 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi 4 kk vain 5 e.

Tilaa heti Kotimaa24.fi Jo viisi vuotta oikeita uutisia kirkosta

5

e /4 kk

Pakolaiset saapuivat Vantaalle Seurakunnat keräävät ja kouluttavat vapaaehtoisia.

Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Vantaalle viime viikolla. Luona Oy on avannut kolme vastaanottokeskusta lentoaseman lähelle. Suomen Punainen Risti puolestaan avasi keskuksen Auramon entiseen kiinteistöön Tammistoon.

– Meille tuli perjantaina noin 60 turvapaikanhakijaa, mutta määrä kasvaa noin kahteensataan, kun tilat saadaan 4–6 viikon kuluessa kunnostettua.

Tulijat ovat aikuisia. Lapsille on paremmin sopivia tiloja muualla, selvittää Auramon vastaanottokeskuksesta vastaavan Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin

toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen.

Vastaanottokeskusten toiminnasta vastaavat ammattilaiset, mutta myös vapaaehtoisille riittää monenlaisia tehtäviä.

Vantaan kaupunki, seurakunnat ja järjestöt hakevat vapaaehtoisia nyt yhdessä: seurakuntien sivuilla vapaaehtoistyo.fi/ vantaa voi ilmoittaa halukkuutensa työhön. Tähän mennessä vapaaehtoisia on ilmoittautunut lähes 50.

– Vapaaehtoisen ei tarvitse olla ammattilainen. Tärkeintä on halu kohdata uusia ihmisiä. Käytännönläheinen asenne ja mutkattomuus ovat eduksi, kertoo

Vantaan seurakuntien kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen.

Esimerkkejä mahdollisista vapaaehtoistehtävistä voivat olla vastaanottokeskuksen asukkaiden opastaminen käytännön asioissa, harrastustoiminnan järjestäminen, liikunta-, keskustelu- ja ryhmätoiminta, suomenkielen opetus ja tulkkaus.

Vantaan seurakunnat ottavat ilmoittautuneisiin yhteyttä.

Tehtävään annetaan lyhyt perehdytys. Ensimmäinen koulutus vapaaehtoistoiminnasta järjestetään 4.10. kello 16.30–20 Tikkurilan seurakunnan Tammiston kerhohuoneistossa, Tammistonkatu 29 B. Toinen koulutustilaisuus on samassa paikassa 14.10. kello 17.30–20.

Pauli Juusela

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Uudistunut lehtipisteissä.

101 000 lukijaa (KMT S2014/K2015).

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.askellehti.fi

Onnea Hakunila! Hakunila valittiin vuoden 2015 kaupunginosaksi 154 kanssakilpailijan joukosta.

Perusteina valinnalle olivat yhteisöllisyys sekä runsas kulttuuritarjonta. Hakunilan alueella on maahanmuuttajataustaista väestöä yli 20 prosenttia. Eri väestöryhmien välisiä ristiriitoja on menestyksellisesti ratkottu kaupungin, seurakunnan, lähipoliisin ja asukkaiden voimin. Vielä vuosikymmen sitten Hakunila oli varsin levoton lähiö, jossa poliisilla ja sosiaalitoimella oli paljon hälytyksiä. Alueen yhteisöllisen toiminnan tärkeä keskus on ollut Hevoshaan koulu. Koulu on ollut merkittävä muun muassa maahanmuuttajaperheiden kotouttamisessa, yleisten ennakkoluulojen hälventämisessä sekä sosioekonomisten luokkaerojen kaventamisessa. Valitettavasti Hevoshaan koulu on päätetty lopettaa. Nähtäväksi jää, miten tämän keskeisen toimintakeskuksen lopettaminen vaikuttaa alueen kokonaisilmeeseen. Olisiko asian suhteen vielä harkinnan varaa?

Tiina Tuomela, kirkkovaltuutettu

Lämmin kiitos kaikille Yhteisvastuukeräykseen eri tavoin osallistuneille! Työnne kertoo pyyteettömästä lähimmäisenrakkaudesta ja halusta tukea vaikeuksissa olevia lähimmäisiämme lähellä ja kaukana. Tikkurilan seurakunnassa Yhteisvastuulle kerättiin 20 461,94 euroa.

Hanna Raunu, Tikkurilan seurakunnan yhteisvastuupäällikkö

Pakolaisen runo: ”Me pakenemme sotaa. Me pakenemme sotaa, joka tappaa. Emme tahdo kuolla. Me tahdomme vain elää ja rakastaa. Antakaa meille apua. Me tarvitsemme sitä. Antakaa meille katto pään päälle. Me muistamme teidän tekonne. He tahtovat kiduttaa, he tahtovat tappaa meidät. Sota tuhoaa ihmisen ja näännyttää nälkään. He pakenevat sotaa. He jättivät kotinsa. He joutuivat jättämään kotimaansa. On meidän vuoromme auttaa.”

Janne-Petteri Kupsanen

5

Väitellään

Naisten teologia oli erilaista kuin miesten, Päivi Salmesvuori!

Keskiajan naismystikot kiehtovat kirkkohistorioitsija Päivi Salmesvuorta.

Kristillinen mystiikka syntyi keskiajalla.

– Aikaisemmin. Mystiikka määritellään yleensä Jumalan tai yliluonnollisen välittömän läsnäolon kokemiseksi. Kristillisen mystiikan alkuna pidetään usein Paavalin kokemusta, jossa hän tunsi ylösnousseen Kristuksen läsnäolon hyvin vahvasti.

Naismystikoiden teologia on erilaista kuin miesten.

– Totta. Se liittyy siihen, ettei naisilla ollut yliopistosivistystä.

Tietty tilkkutäkkimäisyys näkyy naisten mystiikassa. He ottavat vaikutteita sieltä täältä. Toisaalta he eivät ole senaikaisen teologian kaavojen vankeja vaan avoimia aika villeillekin, luoville ratkaisuille. Hildegard Bingeniläinen esimerkiksi loi teologisia systeemejä, jotka olivat kuvallisia ja monitulkintaisia.

Naisilla ei ollut vaikutusmahdollisuuksia keskiajan kirkossa.

– Kirkko on ollut miesten kirkko 1980-luvulle asti. Naisilla on ollut kyllä halu sanoa, mutta ei suoraa väylää.

Niinpä he ovat kehittäneet erilaisia keinoja – näitä näkyjä ja muita.

Mystikot olivat kirkolle uhka.

– Suosikkimystikkoni on Marguerite Porete, joka vuonna 1310 poltettiin roviolla harhaoppisena. Hän kuvasi ihmisen täydellistymistä ja sulautumista Jumalaan. Marguerite sanoi, että kun ihminen on täydellisesti sulautunut Jumalaan, hän lakkaa olemasta, eikä siksi tee enää syntiä. Katsottiin, että väittäessään näin Marguerite oli sairastunut ylpeyteen, mikä oli kuolemansynti. Margueritea tulkittiin väärin. Hän tarkoitti sitä, että silloin kerta kaikkiaan ja automaattisesti toimii oikein. Tuomion takana oli varmaankin yleisempi pelko naisista julistajina ja halu suitsia hurmahenkiä.

– Aina on ollut vaarallista kritisoida kirkon johtoa ja papistoa tai edes välillisesti vihjata siihen, että he ovat väärässä, syntisiä tai ahneita. Harhaoppisyytökset liittyivät tyypillisesti valtataisteluun virallisen papiston ja erilaisten näkijöiden ja mystikoiden välillä.

– Oppia varjeltiin. Ruotsalainen talonpoika Botolf arvosteli 1300-luvulla kirkon ehtoollisoppia ja sanoi, että jos leipä ja viini todella olisivat Kristuksen ruumis ja veri, papit olisivat syöneet sen jo aikoja sitten loppuun. Hänetkin teloitettiin harhaoppisena.

Naisille ainoa mahdollisuus toteuttaa hengellistä kutsumusta oli mennä luostariin.

– Kyllä, jos halusi omistautua kokonaan hengelliselle elämälle. Mutta perheelliset naiset olivat uskonnon käyttäjiä ja kuluttajia. He kävivät kirkossa, ripittäytyivät ja kävivät ehtoollisella. Eivät he olleet sen kummemmassa paitsiossa kuin maallikkomiehetkään.

– Margery Kempellä oli 14 lasta, joista yksi eli aikuiseksi. Elettyään ensin porvarisrouvan elämää hän halusi ruveta elämään pyhää elämää. Koska hänen miehensä eli vielä, se oli neuvottelun paikka. Mies suostui, kun Margery lupasi maksaa tämän velat. Sen jälkeen Margery teki pyhiinvaelluksia ja oli eräänlainen wannabe-mystikko.

Kaisa Halonen

Päivi Salmesvuori esittelee keskiajan teologien ajatuksia Jumalan vihasta ja rakkaudesta ke 14.10. klo 18 Galleria K:ssa, Asematie 7.

Monien mystisten kokemusten taustalla oli sairaus tai aliravitsemus.

Marianna Siitonen

– Toisin päin. Esimerkiksi Katariina Sienalaisen anoreksian taustalla oli kaipuu ja kiihko päästä mystiseen, autuaalliseen kokemukseen. Hän suoritti omaa pyhyyttään ja oli varsinainen ekstremisti. Ilmeisesti hän olisi jossakin vaiheessa halunnut alkaa syödä jälleen, mutta kroppa oli mennyt siihen tilaan, ettei edes vesi pysynyt sisällä.

– Juliana Norwichlainen koki jumalalliset ilmestykset sairaana ollessaan. Kuoleman varjo oli kokemuksessa läsnä ja hänellä oli kiire saada ilmestykset muistiin ennen kuin kuolisi. Juliana parani, ja kirjoitti myöhemmin toisen version samoista ilmestyksistä.

Aina on ollut vaarallista kritisoida kirkon johtoa.

Kolumni

Jumala ei suunnittele ”Hänellä on reikä päässä.” On asioita, joita ei halua kuulla synnytysosastolla. Sitten on asioita, joita ei halua kuulla lohdutuksena. ”Tämä on osa Jumalan suunnitelmaa.”

Jumalalla ei ole suunnitelmaa elämällemme. Ajatus siitä, että Jumala sallii sairauden tai sodan siksi, että sitä kautta päästään johonkin universaalisti hyvään lopputulokseen, on teologisesti ontto ja psykologisesti julma. Eikö suvereeni Jumala voisi keksiä sellaista suunnitelmaa, joka ei satu näin paljon?

Ymmärrän, miksi helposti uskotaan Jumalan puuhailevan elämämme kulisseissa tietyn ennalta määrätyn tuloksen saavuttamiseksi. Ajatusta tukee pari raamatunkohtaa. Myös Babylonian pakolaisille sanottiin, että Jumalalla on suunnitelma. Se mikä ei tapa, vahvistaa. Ei paljon lohduta, mutta toisaalta vastakohta tuntuu äkkiseltään liian pelottavalta. Täytyyhän tälle kaikelle olla joku suunnitelma!

Kulutuskeskeiseen maailmankuvaan sopii, että uskontokin on hengellinen sijoitus, joka kasvaa kivasti korkoa

jo maan päällä. Ajatus on, että jos kuljen pitkin Jumalan ajattelemia askelmerkkejä, saan palkinnon. Jos poikkean Jumalan suunnittelemalta reitiltä, sillä on seurauksensa. Oma moka, jos menee huonosti. Ongelma tällaisessa ajattelussa on se, että se ei sovi ristinmuotoiseen muottiin.

”Raamattu antaa lohdutuksen, jota ei voi rinnastaa sijoitusneuvontaan. ” Yksittäisille raamatunjakeille ei pitäisi antaa niin paljon painoa, etteivät ne jaksa sitä kantaa. Raamattua luetaan lukuina, ei kuten puhelinluetteloa. Raamattu antaa lohdutuksen, jota ei voi rinnastaa sijoitusneuvontaan. Jumalalla ei ole suunnitelmaa varallemme, mutta hänellä on toivoa. Toivo perustuu toisiin mahdollisuuksiin, uusiin al-

kuihin, valintoihin ja ennen kaikkea ylösnousemukseen.

Hän elää meidän kanssamme. Hän ajaa kanssani läpi pimeän laakson, mutta pelkääjän paikalla, ei kaikkivaltaiset kädet ratissa.

Jumala ei ole elänyt valmiiksi poikani elämää. Jumala elää hänen kanssaan niin leikkipuistoissa kuin sairaaloissa. Siinä on jotain tosi lohduttavaa.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Saa uskoa.

101 000 lukijaa (KMT S2014/K2015)

www.askellehti.fi

365+ Piplia

29 €

■

Hopeinen enkeliriipus suojelijaksi ystävällesi. Design Assi ArnimaaLeinonen yksinoikeudella Pipliaseuralle. 39 €

365 PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA Jännittävässä lastenraamatussa huikea kertomus jokaiselle päivälle. 6–12-vuotiaille.

www.piplia.fi

IKUINEN YSTÄVÄRIIPUS

uutuuksia RAAMATTUJA SUOMEN KANSALLE

Mittava teos Pipliaseuran ja raamattukustannuksen historiasta. 39 € Suomen Pipliaseura |

myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi KULTAINEN NIMIPAINATUS 12 €

t ™

| www.pipliakauppa.fi

Pyydä ILMAINEN postimyyntikuvasto

Helena Fyhr oli ensimmäisiä päiväkerholaisia Vantaalla. Aikuisena hänestä tuli lapsityönohjaaja.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

L

aatikoiden kätköistä on löytynyt valokuva vuodelta 1963. Siinä Helena Fyhr seistä töröttää nelivuotiaana Korson kirkon ulko-oven edessä. Muut lapset ovat isompia kuin Helena. Kuvan otti äiti.

Hän pani siihen Helenan kohdalle punaisella kuulakärkikynällä merkin muistutukseksi.

Helena kävi nappulakerhoa, jossa oli alle kouluikäisiä tyttöjä ja poikia.

– Kuvasta päätellen olin kerhon nuorimpia. Meitä oli paljon.

Helena ihmettelee, kun kuvassa ei ole aikuisia.

– En muista kerhon ohjaajista mitään. Korson nuorisotyöntekijänä – tai silloin puhuttiin tyttötyöntekijästä – oli Anja Joki-

Kerholaine APUA VIRTSANKARKAILUUN Varmuusalushousut • Tippasuojat • Inkohousut • Muotovaipat Vyövaipat • Tarravaipat • Istuinsuojat • Vuoteensuojat

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

laakso. Todennäköisesti hän veti myös nappulakerhoa.

Kerhomatka ei ollut pitkä, sillä Helenan perhe asui kirkon vieressä. Vanhemmat olivat Korson kirkon ensimmäinen suntio-vahtimestaripariskunta.

Kerhoon Helena juoksi tien yli ihan itsekseen.

– Nappulakerhosta mieleeni ovat jääneet yhteislaulut ja -leikit ja yhdessä oleminen toisten lasten kanssa. Piirileikit muistan, mutta mikään yksittäinen laulu ei ole jäänyt mieleen.

– Retkiäkin teimme, mutta ne voivat mennä muistoissa sekaisin, sillä retkeilimme myös pyhäkouluryhmän kanssa.

Lasten retket tehtiin yleensä Vantaata kauempana oleviin seurakuntiin.

– En muista paikan nimeä, mutta muistan leirikeskuksen, jossa oli ihana hiekkaranta. Siel-

lä syötiin eväitä. Uimassa emme käyneet, sillä oli kevät.

Helena Fyhr varttui nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Hän oli vilkas pikkutyttö ja pyöri aika usein kirkolla isän jaloissa, mutta sisarukset eivät niinkään.

– Olin utelias ja kiinnostunut vähän kaikesta. Sisarukseni eivät käyneet kanssani nappulakerhossa, koska he olivat jo kouluikäisiä. Perheemme kuopus oli taas sen verran nuorempi, ettei hän ollut samaan aikaan kerhoikäinen kuin minä.

Helena otti jo pienenä vastuuta muista ja hoiti nuorempia lapsia.

– Kansakouluikäisenä, kun leikimme koulua, minä olin aina opettaja. Noin 10-vuotiaana hoidin naapureiden pienempiä lapsia.

7

Lapsityönohjaajan työn lisäksi Helena Fyhr ohjaa bibliodraamaryhmiä ja arkiretriittejä.

nen 1960-luvulta 12-vuotiaana Helena vietti viikon kesätöissä vieraassa perheessä hoitamassa lapsia.

– Ei työpaikka kaukana ollut, se oli Helsingin puolella. Kun äitini kanssa juttelimme siitä aikuisena, hänkin ihmetteli, kuinka päästi minut töihin jo niin nuorena.

Keskikoulun jälkeen Helena pääsi Korson kirkon päiväkerhoon lastenohjaajaharjoittelijaksi. Aamupäivät hän työskenteli kerhossa ja iltapäivisin hän hoiti kanttorin lasta. Helena muistaa kerhonohjaajien ilon, kun he pääsivät lastenohjaajakurssille, joka oli uutta tuohon aikaan.

Korsosta Helena lähti Vammalaan kansankorkeakouluun opiskelemaan yhteiskunnallisia aineita. Samoihin aikoihin hän sai kirjeenvaihtoystävän YK-joukoista. Nuori mies palasi Siinail-

ta Suomeen ja kirjeenvaihto jatkui.

Joululomalla Helena meni vanhempiensa luo Korsoon. Puhelin soi jouluaattona, vaikka piti olla joulurauha.

– Kirjekaverini soitti, että hän oli tulossa äitiänsä katsomaan Helsinkiin, ja minä vaan lupasin, että hän voi samalla reissulla tulla meillä käymään.

Kirjeitä oli vaihdettu tiiviisti puolitoista vuotta, eikä Helena ollut kertaakaan tavannut miestä.

– Olin nähnyt hänet valokuvassa, jossa hän oli armeijan vaatteissa ja lyhyttukkaisena. Hän kyllä kertoi minulle, että tulossa on erinäköinen mies.

Elettiin 1970-lukua. Pihaan saapui Volkkari, josta tuli ulos parrakas ja tumma, pitkätukkainen mies. Nuorilla synkkasi heti. Helena ja Lasse alkoivat seu-

rustella ja tapasivat melkein joka viikonloppu. Kihloihin mentiin helmikuussa ja naimisiin toukokuussa.

Tuore aviopari muutti maaseudulle.

– Loimaallakin ensialkuun hoidin lapsia perheessä. Tarkoituksena oli kyllä lähteä opiskelemaan, mutta aloin odottamaan ensimmäistä lastamme.

Myöhemmin Helena kävi lapsityönohjaajakurssin ja sai lastenohjaajan paikan. Lasse pääsi talonmieheksi seurakuntatalolle. Perheeseen syntyi kolme poikaa.

Elämä oli asettunut uomiinsa maalla, mutta Lasse alkoi puhua Helenalle muutosta takaisin pääkaupunkiseudulle. Appiukko vihjaisi vävylleen, että Myyrmäen kirkkoa rakennetaan ja sinne tarvitaan tietenkin

Kuka?

Helena Fyhr, 56, Vantaankosken seurakunnan lapsityönohjaaja, ollut töissä samassa seurakunnassa kolmisenkymmentä vuotta.

Asuu Louhelassa. Naimisissa. Neljä poikaa ja viisi lastenlasta.

Mitä?

Kaudella 2015–16 vietetään valtakunnallista seurakuntien varhaiskasvatuksen 70-vuotisjuhlaa. Vantaan ensimmäinen seurakunnan päiväkerho aloitti Korsossa 1960-luvulla, jolloin Helena Fyhr kävi nappulakerhoa.

Motto? ”Päivä vain ja hetki kerrallansa.”

suntio-vahtimestari. Lasse haki paikkaa ja sai sen. Perhe muutti Vantaalle.

– Olemme asuneet Myyrmäen kirkossa vuodesta 1984 asti – moni ei tiedä, mutta kirkossa on yksi asunto. Vantaalla meille syntyi vielä yksi poika.

Helena kyseli Vantaankosken seurakunnasta lastenohjaajan töitä, mutta niitä ei heti ollut.

Hän löysi vuorotyötä turkistuottajilta ja myyjän töitä R-kioskilta. Päivät hän oli lasten kanssa.

– Muistan sen aina, kun olin R-kioskilla työvuorossa ja minulle tuli puhelu. Kysyttiin, olenko vielä kiinnostunut lastenohjaajan paikasta. Tarjolla oli puolipäivätyö Hämeenkylän seurakunnassa ja toinen puoli Vantaankosken seurakunnassa.

Helena otti työn vastaan. Nyt hänen työhuoneensa löytyy Myyrmäen kirkon alakerrasta. T

8

Kotileikkejä Taivaan Isän Seurakuntien varhaiskasvatusta on tehty Suomessa 70 vuotta.

Yhdeksän Nikinmäen päiväkerholaista kertoo kerhopäivästään ja vähän muustakin. Jotkut innostuvat vielä analysoi­maan, mitä tarkoittaa juhlavuoden teema ”Pieni on suurin”.

Malva Kaivonurmi, 5 ”Kun aloitin kerhon, maalasin syömisalustan ja sitten me piirrettiin se toinen puoli. Piirsin ison karhunjäljen. Tein sen vesiväreillä. Osaan piirtää ja maalata prinsessoja ja prinsessalinnoja.

Ei haittaa, että kerho ei kestä kovin kauan, sillä me saatamme mennä tänään HopLopiin. Siellä on putkiliukumäkiä, oikeita liukumäkiä ja kaikkea hauskaa. ”Pieni on suurin” tarkoittaa sitä, että kun minä olen meidän perheessämme isoin ja vanhin lapsi, vaikka isi ja äiti ovat paljon vanhempia kuin minä.

Kun kerhossa sytytetään kynttilä, niin Taivaan Isä tuo meille valoa.”

Kleoniki Xenos, 5 ”Mukavinta päiväkerhossa on kotileikki. Leikin autoilla 4-vuotiaana, ja se oli tyhmää. Tykkään mieluummin piirtää ja leikkiä kuin laulaa, mutta kyllä minä vähän laulan. Kerhossa olisi kiva olla kauemmin, koska siellä on paljon kivoja leluja ja kiva leikkiä kotia.

Kerran illalla 5-vuotiaiden kerhosta kaverit tulivat kysymään, saanko lähteä heidän kanssaan metsään leikkimään. Ja me mentiin. Silloin oli vähän kaveripäivä! Jos olisi ollut synttärit, niin olisi ollut kunnon kaverit.

Iskä laittaa eväät. Minulla on vaaleaa leipää ja kurkun palasia. Juon vettä. Limpsaa juodaan vaan juhlissa. Olen juonut jo kokista. Se maistui hyvältä.”

teksti Nina Riutta kuva Jani Laukkanen

Milja Niemi, 5 ”Yleensä leikin päiväkerhossa hippaa ja kotia. Kotileikissä olen hevonen tai isosisko. Joskus me jäädään kerhon jälkeen tunniksi tai kahdeksi kerhon pihalle leikkimään.

Minusta on aina kiva lähteä kerhoon. Mutta yhtenä päivänä, kun olin nelivuotiaiden kerhossa, sanoin äidille, etten jaksa lähteä. Menin kerhoon, kun äiti sanoi, että minun pitää mennä sinne. ”Pieni on suurin” tarkoittaa sitä, että kuka on suurin ja kuka on pienin. Aikuisten pitää olla lapsille kilttejä sillä lailla, että ne lohduttavat, jos lasta harmittaa joku. Jeesus katsoo aina, mitä me tehdään.

Jos me tehdään jotain hyvää, Jeesus ilahtuu.”

Kiivi Kaunisto, 5 ”Päiväkerhon kotileikissä yksi on äiti, muut ovat lapsia ja yksi vauva. Minua aina naurattaa se vauva. Minä joudun aina vauvaksi!

Kotileikin edessä ovat verhot, etteivät pojat tule sinne. Pojat heittelevät legoja kotileikkiin. Me sanotaan pojille, että älkää tulko tänne.

Meillä on tanssitunti kaikkien tyttöjen kanssa kerhohuoneessa. Meillä ei ole musiikkia. Me tanssitaan vaan balettia. Ulkona leikitään kotileikkiä taas.

Tykkään Jumalan kämmenellä -laulusta. Me ollaan askarreltu kerhossa enkeleitä puusta. Askartelu on kivempaa kuin laulaminen.”

Elsa Erkkilä, 5 ”Minulla on Elsa-tossut ja minä olen Elsa! Ne on ostettu Jumbosta. Päiväkerhossa leikimme, että Bertta tulee kylään ja se laittaa meidän hiukset. Ja me tehdään ruokaa ja hoidetaan vauvoja. Me leikitään, että ollaan lähdössä uimajuhliin.

Se oli vähän tyhmää, kun me muutettiin ja paras kaveri jäi sinne asumaan, missä me ennen asuttiin.

Nähdään aika harvoin. Sinne asti ei jaksa melkein istua autossa.

Saamme puhaltaa kerhokynttilän yhdessä, kun istumme penkeillä. Mutta saa nousta vähän seisomaan, kun puhaltaa. Kotona on jouluna kynttilöitä. On kiva, kun saa istua terassilla kynttilöiden kanssa.”

9

Saara Vuorjoki

valossa

Kuinka vantaalainen?

Roosa Tapanila, 5 ”Ulkona päiväkerhossa keinun ja teen hiekkakakkuja. Joskus tulee vähän pahoja kakkuja. Meillä on kotonakin hiekkalaatikko.

Tykkään rakentaa legoilla. Niitä on kotona myös. Legoissa on pelastuspartio, jäätelökoju ja joku hotelli. Minulla on sisiliskomaja, jonka olen saanut yhdestä lehdestä.

Olen askarrellut sienipiirustuksen. Siinä on punainen ja sininen sieni ja ruohoa.

Kerhokynttilän sytyttämisestä tulee valoisaa. Kun se puhalletaan sammuksiin, tulee pimeää. Jeesus on kuollut. Se nousi taivaaseen ja siitä tuli Taivaan Isä.

Kerhoon saa tuoda terveellisiä eväitä.

Yleensä minulla on porkkanaa ja hapankorppua.”

Jaakko Tuomarla, 5 ”Äiti tuo minut päiväkerhoon.

Tulemme kävellen. Minulla on reppu selässä. Haluaisin punaisen repun. Leikin tyttöjen ja poikien kanssa.

Jos saisin päättää, haluaisin syödä kerhossa eväänä kinkun, ja joisin sen kanssa vettä.

Päiväkerhossa rakennan legoista mökkejä. Laulan myös.

En vielä ole oppinut kerholaulua. Olen piirtänyt käden.”

Toni Tuomainen, 5 ”Mukavinta kerhossa on leikkiä pihalla.

Leikin tyttöjen kanssa joskus ja poikien kanssa joskus. Leikin kotia tyttöjen kanssa ja työmaata ja autoilla poikien kanssa.

Kerhossa on kivaa, mutta joskus tylsää.

En muista, mitä minulla on eväänä.

Koska olin mummon ja papan luona yötä, ja äiti laittoi eväät.

Tykkään laulaa kerhossa. Olen joskus laulanut kerholaulua, mutta en ole vielä oppinut sitä. Minun kaverini ovat sytyttäneet ihan itse kynttilän. Ne ovat isompia.

Askartelu kerhossa on aika rasittavaa ja väsyttävää. Koska ei jaksa niitä pieniä… en jaksa niitä askareita yhtään. Olen piirtänyt pallon ja vuoristoradan. Piirsin tusseilla.”

Bertta Pajunen, 5 ”Päiväkerhon kotileikissä olen mieluiten isosisko. Isosisko hoitaa heppoja. Leikin joskus myös kauneustarvikkeilla. Talvella ei saanut laittaa päähän mitään niitä juttuja, kun voi tulla täitä.

Minut tuo kerhoon äiti tai kummitäti, joka hoitaa meitä. Minulla on kolme siskoa. 1-vuotias sisko osaa sanoa tättä ja kakka, mutta eihän se vielä ymmärrä, mitä se tarkoittaa. ”Pieni on suurin” tarkoittaa sitä, että lapsi on rakas äidille ja isälle myös. Niin ja, oikeesti! Ne aikuiset luulevat, että ne ovat niitä suurimpia!

Kerhossa lauletaan aina loppulaulu ”nyt aika on lopettaa” ja sitten taputetaan. Haluaisin että koko iltapäivä olisi kerhoa!”

Janne Heiskanen, 22, asuu puukerrostalossa Kivistössä 50 %

5%

45 %

Imatralainen

Myyrmäkeläinen

Kivistöläinen

Kasvoin Imatralla uusperheessä. Asuimme omakotitalossa ja meitä oli äiti, isäpuoli ja kolme poikaa, jotka olemme syntyneet seitsemän vuoden ikäerolla. Jo ala-asteella aloitin partion.

Olin pois sieltä pari vuotta, mutta palasin takaisin. Imatran murteesta en luovu.

Jos ”mie ja sie” vaihtuu ”mä ja sä” -kieleen, saa tulla tönäisemään.

Ylioppilasjuhlien jälkeisenä päivänä muutin Vantaalle, koska olin saanut työpaikan Veikkaukselta, missä olen yhä töissä. Asuin ensin kesän Hiekkaharjussa ja sitten kolme vuotta Myyrmäessä. Kun muutin Vantaalle, en tuntenut täältä juuri ketään, mutta partion kautta olen saanut kavereita. Tyttöystäväkin löytyi sieltä. Kaksi vuotta sitten olin perustamassa uutta lippukuntaa, Timanttipartiota, Kivistöön.

Pari kaveria oli muuttamassa Kivistöön ja minäkin laitoin asuntohakemuksen vetämään.

Kesäkuussa muutin puukerrostaloon vuokrakaksioon. Siellä on tosi hiljaista ja tuoksuu uudelta. Asuntomessualueella messujen ajan asumista en kyllä suosittele kenellekään, sillä koskaan ei tiennyt mistä pääsee kotiinsa minäkin päivänä.

Hanna Antila

Kysyn vaan

Mikä auttaisi poikien yksinäisyyteen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes poika on vailla läheistä ystävää. Erityisen yksinäisiä ovat maahanmuuttajataustaiset pojat. Miten poikien yksinäisyys näkyy Väestöliiton Poikien Puhelimessa, palvelusuunnittelija Miguel Reyes?

– Yksinäisyys nousee ajoittain esiin yksittäisissä puheluissa. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja itärajalla asuvat pojat ovat yksinäisiä. Monet heistä ovat vähän vanhempia kuin soittajamme keskimäärin, lähes täysi-ikäisiä. Yksinäisyyteen on vaikea antaa konkreettista apua: ei voi vain sanoa, että mene paikkoihin, joissa on ihmisiä. Jokainen haluaa kuulua joukkoon.

Monilla on sellainen mielikuva, että pojat liikkuvat aina laumoissa ja tytöillä on yksi tai kaksi parasta kaveria. Jääkö poikien yksinäisyys piiloon?

– Kyllä. Pojat ylipäätään puhuvat ongelmistaan vähän. Varsinkin jos poika hoitaa koulun, yksinäisyys voi jäädä huomaamatta. Pojat myös usein sanovat, että kaikki on ok, kun heiltä kysyy asioista, vaikkei olisikaan.

Jos vanhempi, opettaja tai vaikka urheiluvalmentaja huomaa pojan yksinäisyyden, mitä hän voi tehdä?

– Hän voi ottaa asian puheeksi, se on jo paljon. Kenenkään puolesta ei tietenkään voi ystävystyä. Voi opettaa perustaitoja, sitä miten ollaan sosiaalisissa tilanteissa.

Toisaalta ei pidä lähteä syyllistämään. Aikuisista ystävistä ei välttämättä ole apua, sillä kundit haluavat vertaisiaan ystäviä.

Jatkuuko yksinäisyys? Jos on yksinäinen ysiluokkalaisena, onko sitä vielä aikuisenakin?

– Ei se sitä tarkoita. Elämässä voi tapahtua kaikenlaista, mutta ystävien löytäminen voi olla pidempi tie. Usein itsetunto pitää saada ensin sille tasolle, että pystyy tutustumaan uusiin ihmisiin. Aina voi olla joku ihminen, joka löytää sinusta jotakin tai on samanhenkinen.

Hanna Antila

10

Miksi joku näkee Jeesuksen kasvot paahtoleivässä tai tuntee enkelin läsnäolon ja toinen ei? teksti Kaisa Halonen kuva Hans Eiskonen

Uskoo, e i us

J

oskus 1990-luvun alussa Per Lindbladin elämässä oli kriisivaihe. Eräänä päivänä jalat pettivät ja Lindblad romahti eteisen lattialle itkemään. Yhtäkkiä hän tunsi, kuinka jokin täkinkaltainen kietoutui hänen hartioidensa ja selkänsä ympärille. Hänellä oli lämmin ja hyvä olo.

– Olin kuin isossa, lämpöisessä sylissä. Sitä jatkui muutaman minuutin. Silloin minulle tuli tunne, että on olemassa jokin toinen todellisuus tämän näkyvän lisäksi. Järki selittäköön sen miten parhaaksi näkee. En minäkään sitä järjellä usko, mutta kokemuksellisesti voin sen uskoa, koska todella tunsin sen, Lindblad kertoo.

Lindbladista tuli sittemmin pappi. Varsinkin sairaalapappina työskennellessään hän on tavannut monia ihmisiä, joilla on samankaltaisia uskonnollisia kokemuksia.

– He ovat unissaan tai valveilla tunteneet enkelin tai Jumalan läsnäoloa fyysisenä aistimuksena. Joku on kokenut sielun erkanevan ruumiista. Sitä voi tietysti yrittää selittää psykologisten termien avulla, mutta itse kokemusta ei kukaan voi poistaa.

Vanhassa viisaudessa ”usko alkaa siitä, mihin tiede loppuu” on Lindbladin mielestä perää. Kokemukset, joille meillä ei ole rationaalista selitystä ja jotka eivät tunnu noudattavan syy-seuraussuhteita tai fysiikan lakeja, on luontevaa niputtaa uskon ja uskonnon alueelle kuuluviksi. Silloin ne ovat ikään kuin hallittavissa, omalla paikallaan maailmanjärjestyksessä.

– Kun jokin rikkoo meidän määrittelemämme säännöt, ajattelemme, että se on lähtöisin Jumalasta. Tai vaikka enkeleistä.

Mutta ne ovat vain sanoja, joilla yritämme sanoittaa sellaista kokemusta, jolle meillä oikeastaan ei ole sanoja.

– Luulen, että uskonnollisuudessa on

kyse ihmisen järjestyksen ja turvallisuuden kaipuusta. Pyrimme hallitsemaan tätä mieletöntä maailmaa, johon meidät on heitetty täysin avuttomina ja jonka sattumanvaraisuus ahdistaa.

Kerrotaanpa Lindbladin kokemus psykologian tohtori Tapani Riekille ja kysytään, löytyisikö sille järkevää selitystä. Riekki on tutkinut sitä, millaiset tekijät vaikuttavat siihen, uskooko joku yliluonnolliseen vai ei.

Heti alkuun Riekki tarkentaa, että Lindbladin kertomuksessa on kaksi tasoa: kokemus ja uskomus. Riekki kollegoineen on tutkinut uskomustasoa eli sitä, miksi toiset tulkitsevat samankaltaiset kokemukset tai ilmiöt yliluonnollisiksi ja toiset eivät.

Riekin mukaan yliluonnollisiksi tulkittavissa olevia kokemuksia on hyvin erilaisia. Niille on etsitty erilaisia selityksiä, ja joitakin, kuten ruumiista irtaantumista, pystytään jopa mittaamaan ja manipuloimaan laboratoriossa. Sitä, mitä Lindblad kuvaa, hän nimittää ulkoisen empatian kokemukseksi.

– Meillä ei yleensä ole pääsyä siihen, mistä tällainen voimakas kokemus tulee.

Sitten ihmisen mieli alkaa miettiä sille selitystä. Onko selitys intuitiivisesti uskottava? Istuuko se henkilön maailmankuvaan? Onko se yleensäkään mahdollinen? Jos esimerkiksi psykiatri kuulee ääniä, hän luultavasti ei ajattele enkelien puhuvan hänelle.

– Siis tiivistettynä: aivoissa on paljon järjestelmiä, jotka voivat tuottaa meille yliluonnollisiksi tulkittavissa olevia kokemuksia. Jos intuitio ja tieto sanovat, että ne ovat mahdollisia eikä rationaalinen tieto mitätöi intuitiota, tällainen kokemus yleensä tulkitaan ja uskotaan yliluonnolliseksi, Riekki sanoo.

Väitöstutkimuksessaan Riekki havaitsi, että yliluonnolliseen uskovien ja siihen skeptisesti suhtautuvien tietojenkäsittelytavoissa oli selviä eroja. Yliluonnolliseen uskovat koehenkilöt olivat herkempiä tekemään tulkintoja. He esimerkiksi näkivät enemmän tarkoituksenmukaisuutta sellaisissakin animaatioissa, joissa kuvioiden liike oli satunnaista, ja löysivät helpommin kuvista ihmiskasvojen kaltaisia piirteitä.

Uskovat ajattelivat myös dualistisesti eli katsoivat, että ihmisen mieli voi olla erillään ruumiista. Niin ikään he luottivat intuitioonsa ja olivat taipuvaisempia etsimään ilmiöiden merkitystä ja tarkoitusta.

– Nämä erot tietojenkäsittelytavoissa eivät missään nimessä ole ainoa selitys ihmisten uskonnollisuudelle. Totta kai myös sosiaalinen puoli ja oppiminen vaikuttavat. Mielenkiintoista olisikin selvittää näiden vuorovaikutusta ja sitä, hakeutuvatko tietyntyyppiset ihmiset tietyntyyppisen seuraan, Riekki lisää.

– Osa eroista on synnynnäisiä, mutta vaikka ihmisellä on valmius tai synnynnäinen taipumus johonkin, vaaditaan tietynlainen ympäristö, että se puhkeaa kukkaan.

Sukupuolella on uskonasioissa väliä. Jo aiemmin useissa tutkimuksissa eri maissa on todettu, että naiset ovat keskimäärin miehiä uskonnollisempia – ja myös taikauskoisempia. Saman havaitsi Riekki.

Myös ikä vaikuttaa. Pienet lapset uskovat yliluonnolliseen, mutta uskonnolliset uskomukset alkavat vähetä kouluiäs-

sä. Kaikista vähiten niitä on nuorilla, mutta keski-iässä ne taas alkavat yleistyä.

– Tälle voisi etsiä selitystä siitä, että analyyttinen ajattelu kehittyy vasta kouluiässä ja sitten heikkenee vanhemmiten.

Nuoret jaksavat vielä ajatella, vanhemmat menevät sillä, miltä heistä tuntuu, Riekki sanoo.

Myös Per Lindblad on huomannut, että keski-iässä uskonnollisuus nousee pintaan. Neljänkympin kieppeillä ollaan murtumakohdassa, jossa tehdään tiliä siihenastisesta elämästä.

– Alat miettiä, mitä tällä elämällä on minulle annettavana ja mitä merkitystä sillä on. Olet koko elämäsi elänyt muiden tahdon mukaan. Se tuntuu näytellyltä ja teeskennellyltä, ja alat kysellä, haluatko loppuelämäsi elää samaa elämää. Ja jos et, niin mitä sitten haluat ja kaipaat, Lindblad kuvaa.

– On monta tapaa selvittää kriisi: sopeudut, hankit moottoripyörän, ryhdyt joogaopettajaksi tai otat avioeron. Tai sit-

11

sko ten löydät uskon. Parhaimmillaan uskonto tarjoaa turvallisen tavan käsitellä omaa minuutta ja ahdistusta.

Kumpuaako usko siis kriisistä? Tapani Riekki on kiinnittänyt huomiota siihen, että rajut kääntymiskokemukset ja uskoontulot liittyvät yleensä hankaliin elämäntilanteisiin. Päihdepsykiatrian suljetulla osastolla, jossa Riekki aloitti työuransa, oli tapana sanoa, että on kolme a:ta, joiden avulla pystyy paranemaan: akka, armo tai AA-kerho.

– Kriisejä vain on vaikea tutkia kokeellisesti. Tiedetään kuitenkin, että kun ihminen on paineen alla tai stressaantunut, analyyttinen ajattelu heikkenee ja intuitiivinen ajattelu vahvistuu. Silloin aletaan nähdä asioiden välillä sellaisia yhteyksiä, joita siellä ei välttämättä ole, ja yliluonnolliset uskomukset nousevat pintaan, Riekki kertoo.

Lindblad ei ihmettele sitä, että uskonto monesti vetää puoleensa ihmisiä, jotka kärsivät esimerkiksi riippuvuuksista, persoonallisuushäiriöistä tai mielenterveyden ongelmista.

– Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Eikö uskonnon tehtävä ole eheyttää ihminen Jumalan avulla? Tai Jumalassa?

”Nuoret jaksavat vielä ajatella, vanhemmat menevät sillä, miltä heistä tuntuu.”

Tapani Riekki

Lindblad on sitä mieltä, että ihmisen perustavin kysymys aivan vauvasta asti on, mitä hänen pitää tehdä saadakseen elää. Keski-iän kriisissäkin ratkotaan loppujen lopuksi suhdetta omiin vanhempiin ja varhaislapsuuden kokemuksiin, siihen, että jossain vaiheessa jokainen lapsi on väistämättä joutunut pettymään ja tuntemaan itsensä hylätyksi.

– Jotkut hakevat uskonnollisesta yhteisöstä sitä, mitä äiti tai isä ei pystynyt antamaan: jotakuta, joka ottaa avosylin vastaan, antaa huomiota ja hyväksyntää, Lindblad pohtii.

Hän varoittaa, että siinä voi piillä ansa.

– Joissakin yhteisöissä hyväksyntä saadaan tottelemalla. Se, mikä alussa tuntui hyvältä ja turvalliselta, alkaakin pikkuhiljaa kuukausien tai vuosien saatossa toistaa sitä samaa, mitä koit lapsena: jos et tottele, sinut hylätään. Ja pahin pel-

ko, joka meillä ihmisillä on, on juuri se, että meitä ei hyväksytä ja rakasteta vaan hylätään.

Uskonnollinen yhteisö saattaa siis toimia ikään kuin sijaisvanhempana, jolta etsitään hyväksyntää. Lindbladin mukaan se voisi selittää myös sen, miksi tietyntyyppiset ihmiset hakeutuvat tiettyihin uskonnollisiin ryhmiin.

Toiset tarvitsevat esimerkiksi tunnevaltaista elämystä, jota karismaattiset liikkeet antavat: niiden kokouksissa puhutaan kielillä ja kaadutaankin Pyhän Hengen voimasta.

– Kaikilla suuntauksilla on oma ytimensä, josta ei luovuta. Joidenkin ydin on hyvin tarkkarajainen ja fundamentalistinen, johon kuuluu esimerkiksi selkeitä käyttäytymissääntöjä. Koko uskonto voi perustua pelotteluun: jos et käyttäydy kuten johtajat käskevät, Jumala hylkää si-

nut. Pietistisissä herätysliikkeissä taas se ydin on minuuden jatkuva tarkkailu, oman sisäisen elämän havainnointi, Lindblad erittelee.

Tapani Riekki arvioi, että se, minkä tyyppisiin uskonnollisiin yhteisöihin ihmiset hakeutuvat, ei liity uskomuksiin sinänsä. Enemmän siinä on kyse siitä, miten eri hengellisyyden muodot sopivat omaan, yksilölliseen taipumukseen olla ja ajatella.

– Meissä on eroa esimerkiksi siinä, kuinka suggestioherkkiä olemme ja miten menemme mukaan ryhmäkäyttäytymiseen. Jos on herkkä suggestiolle, joukkohurmos voi olla mahtava kokemus. Toisentyyppistä ihmistä se saattaa lähinnä ahdistaa, Riekki sanoo.

Romahduskokemuksen jälkeenkin Lindbladilla on ollut hengellisiä kokemuksia. Kaikki eivät ole olleet yhtä dramaattisia, vaan sellaisia, jotka ovat tuttuja monille ei-uskonnollisillekin ihmisille.

Rukoillessa, joogassa tai vaikkapa juostessa tai työhön keskittyessä voi päästä meditatiiviseen tilaan, kokea rauhaa ja levollista tyyneyttä.

– Keskittyminen tyhjentää aivot minuudesta. Luulen, että syvimmillään uskonnollisessa kokemuksessa on kyse siitä, että ihminen karistaa minuuden rajoitukset ja siirtyy johonkin tuntemattomaan, turvallisesti, Lindblad kertoo.

– Kun turha katoaa, jää olennainen. Joku voisi puhua onnesta, minä kutsun sitä yksinkertaiseksi olemisen tunteeksi. Se on läsnäoloa, johon sisältyy hyväksyntä, ymmärtäminen ja rakkaus. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

4.10.

Mikkelinpäivä on saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta. Myöhemmin siitä on tullut kaikkien enkelien päivä.

”Oppaaksi pyhän enkelin hän rinnalleni suo. / Jos joudun tiellä tahroihin, hän ohjaa lähteen luo.”

(Virsi 498)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Äiti Saara Äiti Saara eli 300-luvulla Egyptissä.

Hän oli lähtöisin kristitystä, kohtalaisen varakkaasta perheestä ja hän oli saanut nuorena opiskella.

Parikymppisenä Saara muutti Pelusian erämaahan, jossa hänen kerrotaan asuneen kuusikymmentä vuotta. Osan tuosta ajasta Saara vietti yksin Niilin rantapenkereen alla sijaitsevassa kammiossaan. Osan ajasta hän toimi lähellä sijaitsevan naisten luostariyhteisön hengellisenä ohjaajana.

Myös joidenkin erämaaisien kerrotaan vierailleen hänen luonaan.

Uskalla katsoa sitä mikä koukuttaa Äiti Saara neuvoo meitä tutkimaan kiusauksiamme ja viemään ne Jumalan eteen.

Erämaa ei ollut tarkoitettu naisille. He eivät olisi yksinkertaisesti selviytyneet siellä.

Näin ajattelivat monet sinne asumaan asettuneet miehet.

Lisäksi naiset olivat vaarallisia. 300-luvulla eläneiden erämaaisien tarinoista on helppo löytää esimerkkejä siitä, miten pelottavia naiset olivat. Oli arveluttavaa nukkua paikassa, jossa oli naisia. Ei ollut myöskään viisasta panna kättänsä veteen, jossa nainen pesi astioita. Eikä naisten kanssa kannattanut varsinkaan syödä.

Naisessa ruumiillistui haureuden demoni. Siksi oli paras välttää kohtaamista naisen kanssa.

Naiset kuitenkin tulivat erämaahan, kaikesta huolimatta. Moni tuli katsomaan puolisoaan, isäänsä, poikaansa tai muuta sukulaistaan. Monet tulivat köyhyyden tai sairauksiensa vuoksi, etsimään erämaaisiltä toivoa ja parannusta vaivoihinsa.

Monet tulivat etsimään viisasta opetusta ja hengellistä ohjausta, joskus pitkienkin matkojen takaa. Jotkut jättivät taakseen kaiken, perheensä, kylänsä ja yhteisönsä, ja lähtivät erämaan yksinäisyyteen sisäisen palon ajamina.

Yksi heistä oli Saara, joka lähti parikymppisenä varakkaasta kristitystä perheestä yksin Egyptin erämaahan. Siellä hänen kerro-

taan asuneen joen rannalla, Niilin rantapenkereellä. Lähellä oli naisten luostariyhteisö, jonka hengellisenä ohjaajana hän toimi.

Myös Saara törmäsi miesten ennakkoluuloihin, joiden mukaan nainen oli heikompi ja alttiimpi kiusauksille kuin mies. Kerran kaksi vanhaa erakkoa tulivat käymään hänen luonaan. Kun he yrittivät nöyryyttää Saaraa, tämä totesi heille: ”Ulkoiselta olemukseltani olen kyllä nainen, mutta en ajatuksiltani.” Toisen kerran hän napautti kahta miestä: ”Minä se meistä mies olen, te olette naisia.”

Saara käytti miesten kieltä osoittaakseen, että nainen voi yhtä lailla ajatella ja toimia määrätietoisesti ja selkeästi ja selvitä jopa erämaan ankarissa olosuhteissa.

Hän korosti myös, ettei uskonelämän laatu ollut kiinni sukupuolesta. ”Jos niin olisi, minun pitäisi kulkea katuvaisena jokaisella ovella”, hän totesi. Oli sitten mies tai nainen – olennaista oli säilyttää sydän jakamattomana ja puhtaana kaikkea kohtaan, Saara opasti.

Houkutusten katseluharjoitus • Erämaaisät ja -äidit kehottavat meitä tutkimaan sydämemme haluja ja kiusauksia ja viemään ne pelkäämättä Jumalan eteen.

• Mieti, mitä kaikkein eniten elämässäsi kaipaat. Mitä eniten tavoittelet? Minkä tiedät olevan kaikkein kestävintä?

• Mikä saa sinut harhautumaan siitä, minkä tiedät olevan tärkeintä? Kuuntele niitä sisäisiä tai ulkoisia ääniä, jotka houkuttavat ja koukuttavat sinua.

• Rukoile jokaisen asian kohdalla: Jumala, tule avukseni.

Kuusikymmentä vuotta Saara kilvoitteli erämaassa saavuttaakseen sydämen puhtauden. Hän sanoi taistelleensa vuosia haureuden demonia vastaan.

Saara oli tietoinen naiseudestaan ja seksuaalisuudestaan, mutta haureuden demonilla hän tuskin viittasi niihin. Hän tarkoitti sillä kaikkea sitä, mikä houkuttaa ja koukuttaa ihmistä niin, että uhkaa vallata koko hänen sisimpänsä ja erottaa hänet muista ihmisistä ja Jumalasta.

On vaikea vastustaa kaikkea sitä kiihdyttävää ja viihdyttävää, jonka alle syvin kaipauksemme helposti hukkuu. Et kuitenkaan taistele yksin elämäsi harhauttajien kanssa.

Kun Saara kääntyi Jumalaan puoleen, hän ei rukoillut, että halut, kiusaukset, paineet ja ristiriidat häviäisivät kokonaan, vaan että Jumala olisi hänen voimansa niiden keskellä. Ne ajoivat häntä Jumalan turviin. Siksi niistä ei tullut hänelle murskaava, vaan parantava kokemus.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.10.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Muuta Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan koululla. Tervetuloa myös uudet laulajat! Tiedustelut Riikka Jäntti p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@evl.fi. Huom! Ei kuoroja 14.10.

Aurinkotanssi-kuoro 10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15 Itä-Hakkilan koululla. Kanttori Riikka Jäntti. Huom! Ei kuoroja 14.10.

Kastettu Antton Arsi Timo Aho, Karla Vivika Helenius, Vilho Akseli Hynninen, Minja Matilda Krafft, Peetu Elias Lionel Levy, Frida Rita Rauni Negro, Salla Kirsikka Okkonen, Joona Eemeli Ravi, Sebastian Petteri Tervo, Sofia Angelie Juliana Öberg.

Hautaan siunattu Timo Tapani Hartikainen 67 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p.

09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja

muusta jo alkaneesta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Mikkelinpäivän perhemessu su 4.10. klo 10. Jarna Leino, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Lapsiperheiden ehdoilla tehty messu.

Kirkon kastepuusta tyhjennetään vuoden aikana kastettujen nimet ja lauletaan Anna-Mari Kaskisen sanoittama Kastepuu-laulu.

Huilimessu su 4.10. klo 16. Ahdistaako sosiaalisen median pinnallisuus?

Miksi pitää aina näyttää hymynaamaa? Tule Huilimessuun huilaamaan vaatimuksista. Pureudutaan elämän kulisseihin, joista ajatuksia on kerätty mm. nuorten isokoulussa ja perhekerhossa. Musavieraana kitaristi-laulaja Teri Mantere. Messun jälkeen iltapalaa. Lapsille omaa ohjelmaa.

Urkusatu lapsille ke 7.10. klo 9.30 ja klo 10.30. Hauskalla tavalla kerrontaa ja ääniefektejä uruista.

Messu su 11.10. klo 10. Maanpuolustusväen kirkkopyhä. Libanonin rauhanturvaajana toiminut Teuvo V. Riikonen, Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit.

Päiväkahvin aikaan ma 12.10. klo 13. Vieraana lennonjohtaja Eero Tulosmaa.

Hommissa

Diakoni Hanna Raunu ”Järjestämme Pyhän Laurin kirkon vieressä Pappilan puistossa tapahtuman, jossa istutamme valkoisia runoilijanarsisseja. Tilaisuus on tarkoitettu kenelle tahansa kiinnostuneelle.

Vastaan Tikkurilan seurakunnassa muun muassa sururyhmien ohjaamisesta. Olemmekin kutsuneet tapahtumaan kahden viimeisen vuoden aikana sururyhmiin osallistuneet henkilöt istuttamaan narsissin kuolleen läheisensä muistoksi.

Kukkasipuleiden istuttaminen on vertauskuva sille, että vaikka menetys on suuri, elämä jatkuu. Uusi kasvu symboloi myös toivoa ja lohtua.

Elvytämme samalla vanhaa perinnettä, sillä 1960-luvulle saakka Pappilan puisto oli kukoistava puutarha. Keväisin perennapenkeissä kukkivat herkät ja valkoiset narsissit.

Tilaisuus alkaa Pakarituvassa hartaudella ja sen jälkeen on tarjolla kahvit. Ennen kukkasipulien istutusta kuulemme Vantaa-Seuran toiminnanjohtajan Karoliina Junno-Huikarin kertovan narsissien ja puutarhan historiasta.

Seurakunnan puutarhatyöntekijät ovat muokanneet meille maan valmiiksi, ja he ovat paikalla antamassa neuvoja. Kuka tahansa osaa istuttamisen, se ei ole vaikeaa. Minä olen tilaisuudessa mukana istuttamassa sipuleita ja juttelemassa ihmisten kanssa.”

Nina Riutta

Narsissien istutustalkoot pe 2.10. klo 13– 15 Pyhän Laurin kirkon viereisessä Pappilan puistossa. Tilaisuus alkaa Pakarituvassa, Kuriiritie 1. Ilmoittautumiset hanna.raunu@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 384 8481.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 4.10. klo 15–17.

Alustus Israeliin liittyvästä aiheesta, laulua, rukousta ja kahvit.

Kirjallisuuspiiri ma 5.10. klo 12. Kirjana Veijo Meren Everstin autonkuljettaja.

Café Pähkinä ke 7.10. klo 15–17. Teemana enkelit. Lapsiystävällinen kohtaamispaikka. Facebook: Café Pähkinä.

Nettikerho ikäihmisille ke 14.10. klo 14–16. Aiheena joukkoliikenteen reittihaut.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 11.10. klo 18. Aiheena rukous.

Kenian lähetyspiiri to 15.10. klo 11.

Vieraana internet-lähetystyöntekijä Ken Takaki.

Muualla Wanhan ajan elämysilta ke 14.10. klo 18.30 Bygårdin kartanossa, Ainonkuja 9. Bygård on jo kolmatta syksyä 1700- ja 1800-lukujen tunnelmissa. Koemme yhdessä kinkerit, wanhat virret sekä aikakauden murheet ja ilot.

Retki Kulttuurikeskus Sofiaan Helsinkiin tiistaina 10.11. Retken hinta on 40 euroa sisältäen kuljetuksen, lounaan ja ohjelman. Ohjelmassa muun muassa tutustumista ortodoksisuuteen ja Sofian kappeliin. Ilmoittaudu 2.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Nana-Maria Elisabeth Nuoranen, Toivo Eino Elias Karhunen.

Marianna Siitonen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30.

Perhemuskari alle kouluikäisille vanhemman kanssa perjantaisin klo 10–10.30. Huom! Ei muskareita pe 16.10.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12.

Messu su 4.10. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti, Vivace-kuoron nuoret johtajanaan Mia Makaroff.

Mikkelinpäivän juhlamessu su 4.10. klo 15. Juhlimme seurakuntien varhaiskasvatuksen 70-vuotista taivalta. Messussa piirretään, lauletaan ja leikitään. Käy myös vierailemassa siunauksen pysäkillä ja vieraanvaraisuuden majassa. Mukana Kuunloiste-lapsikuoro, juhlabändi ja iso joukko lapsi- ja perhetyön vastuunkantajia.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Lähetyspiiri to 8.10. klo 18–20. Hans Tuominen.

Muskarikirkko ja ehtoollinen pe 9.10. klo 10.

Pyhäkoulu su 11.10. klo 10–11.

Tervetuloa messuun Hakunilan kirkoon su klo 12.

Seniorikerho ti 13.10. klo 13–14.30.

Kristilliset Eläkeläiset vierailevat.

Pilven Hattarat -kuoromuskari 4–7-vuotiaille Länsimäen kirkolla perjantaisin 23.10.–27.11. klo 15–15.30. Esiintyminen su 29.11. ensimmäisen adventin Hoosianna-kirkossa klo 10. Ilmoittaudu riikka.jantti@evl.fi.

Avioliittoon kuulutettu Petri Juhani Lajunen ja Oona Jelena Leppänen.

Seppo Sirkka / Eastpress / Lehtikuva

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenilta, jossa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Hakunilan kirkon kirppis on suljettu la 3.10. Avoinna la 10.10. klo 10– 13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Seniorimessu su 4.10. klo 12. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Laura Alho, Kultaisen Iän Laulajat. Kirkkokahvit.

Hyvän päivä -perhekonsertti su 4.10. klo 18. Oman kylän oopperavirtuoosit Hannu Forsberg, DongHoon Han, Jaakko Hietikko, Arto Hosio ja Mervi Rautiainen. Virsivisan voittajat Iita Hietikko, Wilhelmiina Riihimäki ja Minja Vilpponen.

Mukana myös Hertta Hietikko, Joel Stockmakare ja Juha Paukkeri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Illassa kuullaan elokuva- ja musikaalisävelmiä sekä vanhoja ja uusia koululauluja.

Matalan kynnyksen maanantai 5.10., jolloin hartaushetki klo 11. Ma 12.10. ehtoollishartaus klo 11. Hartauksien jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien olohuone ma 5.10. klo 15–16.30. Ryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä. Myös entiset omaishoitajat ovat tervetulleita.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 6.10. klo 13–14.30.

Enkeliaskartelua.

Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin tiistaisin klo 18. Laulua, rukousta ja Raamattua iloisella mielellä.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14 kirkon yläkerrassa. Tulkaa silloin, kun teille sopii. Hartaushetki klo 9.30, askartelua, laulelua, kahvittelua (1–2 e / perhe) ja leikkiä. Mikro käytettävissä ruuan lämmitykseen.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia porukassa. Langat saa kirkolta.

Rukiista leipää Raamatusta ke 7.10. klo 18.30–20.30. Raamattuluento Vuorisaarnasta: ”Älkää tuomitko”, lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 takkahuoneessa.

Vanhustenviikon kahvitilaisuus to 8.10. klo 10.15 ja musiikkitilaisuus klo 11. Esiitymässä oopperalaulajat Esa Aapro, Matti Pasanen ja Klaus Pennanen sekä Kultaisen Iän Laulajat johtajanaan Leena Sinisalo.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Sis. puuro, voileipä, kahvi / tee. 2,50 e. Myynnissä myös kahvileipää.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan Kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Maailmojen messu ja lähetyspyhä su 11.10. klo 12. Harri Nurminen, Seppo Hartikainen, Riikka Jäntti.

Kulttuurien kohtaamista, reipasta musiikkia ja yhteinen lounas.

Nukketeatteri Sananjalka esittää ma 12.10. klo 18 näytelmän nimel-

tä Juhlat. Juhlimme seurakuntien varhaiskasvatuksen 70-vuotista taivalta.

Lähetyspiiri ma 12.10. klo 18–19.30.

Tuula Sysimies vierailee.

Päiväraamattupiiri ti 13.10. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Rukiista leipää Raamatusta ke 14.10. klo 18.30–20.30. Raamattuluento Vuorisaarnasta: Rukoukset kuullaan. Lähetystyöntekijä Ritva Olkkola-Pääkkönen.

Aikuisrippikoulu alkaa to 15.10. klo 17.30. Ilmoittaudu virastoon ma–to p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Pastorina toimii Harri Nurminen p. 050 354 7648.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 12.11. klo 15. Ohjaajina pastori Tiina Palmu ja diakoni Laura Alho. Ilmoittaudu virastoon ma–to p. 09 830 6500 tai hakunilan. seurakunta@evl.fi.

Koko perhe messuun su 4.10.

• Mikkelinpäivän perhemessu klo 10 Hämeenkylän kirkossa.

• Mikkelinpäivän messu klo 10 Korson kirkossa.

• Mikkelinpäivän perhemessu klo 10 Myyrmäen kirkossa.

• Perhemessu ”Pieni on suurin” klo 10 Rekolan kirkossa.

• Mikkelinpäivän lapsen näköinen enkelimessu klo 12 Pyhän Laurin kirkossa.

• Mikkelinpäivän juhlamessu klo 15 Länsimäen kirkossa.

• Familjefestmässa med barn och pensionärer kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars.

14

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.10.

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa

Avioliittoon kuulutettu Marianne Pauliina Mayer ja Marko Tapani Saarela.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

• terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.)

• haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vox Mea –Oma ääni to 1.10., 8.10. ja 15.10. klo 18 seurakuntasalissa. Kaikille avoin kuoro harjoittelee viikoittain tunnin ajan. Ääniharjoituksia, improvisaatiota, kaanoneita ja stemmalaulun harjoittelemista. Lisätietoja antaa Airi Saloniemi p. 050 310 7493.

Korson seurakuntakuoron harjoitukset to 1.10., 8.10. ja 15.10. klo 18– 20 kirkkosali ll:ssa. Uudet laulajat tervetulleita. Kuoron ohjelmisto koostuu kolmi- ja neliäänisistä lauluista. Erityisesti stemmalaulutaitoisia miehiä kutsutaan joukkoon.

Tied. kanttori Ursula Hynninen, p.

050 573 6368.

Vanhemman väen piiri to 1.10. ja 15.10. klo 13 seurakuntasalissa. 1.10.

Hartauden pitää Vesa Ruokonen.

Vierailijana pastori Pia Kähkönen, aiheena Raamatun henkilöt hengellisinä matkakumppaneina. 15.10.

Hartauden pitää Pirkko Yrjölä. Vie-

Terävästi

ajan hermolla.

Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905.

railijana Aino Pitkänen kaupunginmuseosta, aiheena Muistojen matkalaukku.

Miesten saunailta to 1.10. ja 15.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 2.10. ja 9.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Mikkelinpäivän messu su 4.10. klo 10. Marja Vainikka, Riikka Wikström, Ursula Hynninen, lastenohjaajat ja Mikkolan koulun 4. musiikkiluokka. Päiväkerhotoiminta viettää valtakunnallista 70-vuotisjuhlaa. Juhlimme teemalla ”Pieni on suurin”.

Erityisesti nykyiset ja entiset päiväkerholaiset ovat tervetulleita messuun. Kirkkokahvit.

Nimikkolähetin vierailu su 4.10. klo 15 kirkkosali 2:ssa. Kylväjän nimikkolähetti Etu-Aasiasta tulee kertomaan kokemuksistaan.

Perhekerho ma 5.10. ja 12.10. klo 1215 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 5.10. ja 12.10. klo 13 kirkon kokoustilassa. Tervetuloa kaikki runoista pitävät mukaan. Lisätietoja antaa Leea Laaksonen p.

040 756 8838.

Naisten raamattupiiri ma 5.10. ja 12.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 5.10. ja 12.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Villasukkakurssi ti 6.10. klo 10 kirkon kokoustilassa. Opetellaan tekemään villasukat Korson Martoista tulevan Seija Kuisman opastuksella.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Marja-Liisa Kari p. 040 564 7879.

Arkiretriitti ti 6.10. ja 13.10. klo 17 kirkon kappelissa. Omaehtoista hiljentymistä raamatuntekstien äärellä kotona ja luetun jakamista ryhmässä. Ryhmä kokoontuu neljänä perättäisenä tiistaina. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Anne Pircklén p.

050 573 6324.

Katulähetys ke 7.10. ja 14.10. klo 11

seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Aikuisrippikoulu ke 7.10. ja 14.10. klo 18 kirkon kokoustilassa. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Mari Mäkelä mari. makela@evl.fi.

Lähetyspiiri ke 7.10. ja 14.10. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.10. ja 14.10. klo 18 kirkossa. 7.10. Marja Vainikka ja Ursula Hynninen. 14.10.

Tuula Paasivirta ja Ursula Hynninen.

Iltarukousryhmä ke 7.10. ja 14.10. klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja antaa Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Jukka Norvannon raamattuluento ke 7.10. klo 18.30 kirkkosali 2:ssa. Aiheena Anteeksianto Vanhassa testamentissa.

Vanhusten viikon päiväkonsertti to 8.10. klo 13 kirkossa. Musiikkityön tukiryhmä ja kanttorit Ursula Hynninen ja Airi Saloniemi esiintyvät. Kahvit seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 8.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 11.10. klo 10. Pirkko Yrjölä, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 11.10. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Pyhäkoulunopettaja Sara Nummi.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten brunssi su 4.10. klo 14. 18–39-vuotiaiden korsolaisten yhdessäoloa, ruuanlaittoa, jutustelua ja elämän ilojen ja surujen jakamista rennossa hengessä. Yhdessä ensin päätetään, mitä kokkaillaan, sitten käydään kaupassa ja tehdään ruuat. Erityisiä keittiötaitoja ei edel-

Juhlavuoden tarjous nyt 3 kk

19

€

(normaalihinta 33 €)

T IL A U S K O R T T I

√ Kyllä kiitos!

Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33€) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla

Kotimaa maksaa postimaksun

TIL A AJA /M AKSAJA

SA AJA (jos eri kuin maksaja)

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Tilaa sähköpostilla

Sähköposti

Tilaa internetistä

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.kotimaa.fi/tarjous

Puhelin

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

15

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.10.

Paula Lehto

Mukava ja leppoisa rippileiri Eeddspeaks-Eetu sanoo, että ripari kannattaa käydä avoimin mielin.

Myyrmäessä asuva Eeddspeaks-Eetu eli Eetu Pesonen, 23, on suosittu vantaalainen. Hänen Eeddspeaks-nimisellä videoblogillaan oli elokuussa 194 000 tilaajaa ja sivuprojektina syntyneellä pelikanavalla 120 000.

Hänen omasta mielestään suosio johtuu siitä, että hän on tavallinen ihminen.

– Olen tehnyt samoja asioita kuin muutkin. Olen käynyt peruskoulun ja rippikoulun. Puhun tutuista asioista: pakkoruotsista, vanhojen tansseista ja koulukiusaamisesta. Kun kerron kokemuksistani, ajatuksistani ja tunteistani, minuun on helppo samaistua.

Eetu kävi rippikoulun Vantaankosken seurakunnassa. Viikon mittainen leiri oli Hauholla. Sitä ennen oli muutama tapaaminen, jonka aikana tutustuttiin.

– Riparilaisissa oli yksi ystävä ja kasvotuttuja. Opettajia ja isosia en tuntenut ennestään. Isosista tuli niin läheisiä, että tapasimme vielä seuraavana kesänä.

Isoseksi Eetu ei ryhtynyt, sillä hän ei tuntenut sitä omaksi jutukseen ja hän oli ujo.

– Uudet tuttavuudet ja sosiaaliset tilanteet ahdistivat ja koulu ja rippikoulu jännittivät minua. Ujouteni on helpottanut ja puheeni ja itsevarmuuteni ovat kehittyneet, kun olen tehnyt vilytetä. Lisätietoja antaa Mari Mäkelä p. 050 511 1783.

Runomummot ma 5.10. klo 13. Sellaista elämä on.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 6.10. ja 13.10. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 13.10. klo 13.

Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaen to 8.10. Taina Partaselle p. 050 336 5794. Vauvamuskarit alle 1-vuotiaille viitenä torstaina 22.10. alkaen.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 1.10. ja 8.10. klo 9–11.30.

Kastettu Ninni Linda Tuulikki Herranen,

deoblogeja.

Eetulle oli itsestään selvää mennä rippikouluun, koska ujo ihminen ei halua olla poikkeava ja siihen aikaan rippikoulu kuului asiaan.

– En myöskään tiedä, mitä vanhempani olisivat sanoneet, jos olisin sanonut, etten käy rippikoulua.

– Nykyisin moni 15-vuotias suhtautuu kielteisesti kirkkoon ja rippikouluun, eivätkä käy rippikoulua. Siinä iässä ei voi tietää, mitä lopulta haluaa. Minäkään en vielä tiedä, mihin uskon.

Rippikouluun kannattaa kuitenkin mennä avoimin mielin.

Oppitunneista Eetu ei muista muuta kuin että tunnelma oli mukava, leppoisa ja hauska, niin kuin koko leirillä. Kauniissa kesäsäässä oli mukava viettää aikaa yhdessä toisten kanssa, oli köydenvetoa ja illalla paistettiin makkaraa.

– Mälsää oli vain se, että piti opetella ulkoa Isä meidän -rukous ja uskontunnustus.

– Rippikouluvlogiini tulleista kommenteista tiedän, että kaikkien rippikoulu ei ole ollut yhtä hauska. Pahimmissa tarinoissa kerrotaan kiusaamisista ja siitä, ettei kukaan ole tullut apuun hädässä. Se on kurjaa, ja se säälittää ja harmittaa minua. Ehkä tuollaisilla leireillä on ollut huonoja isosia, jotka eivät ole huoRosita Aili Isabel Puskala, Oiva David Olavi Kaartokallio, Elsa Aino Onerva Mikkola, Janella Aurora Koivuluoma, Aaron Daniel Keltanen, Venla Maria Vuorenmaa, Nelli-Maria Amanda Kohvakka.

Avioliittoon kuulutettu Harri Olavi Karukoski ja Maj-Britt Karita Karukoski, Janne Jeremias Korhonen ja Noora Tuulia Toiviainen.

Hautaan siunattu Pentti Juhani Heinonen 74 v, Aarne Johannes Bollström 74 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Eetu Pesosen videoblogi on nimeltään Eeddspeaks.

manneet kaikkea.

Eetu on edelleen kirkon jäsen ja maksaa mielellään kirkollisveroa. Kirkon jäsenenä hän voi ryhtyä kummiksi ja mennä naimisiin kirkossa.

– Tiedän mihin kirkollisverorahani menevät, mieleeni tulee esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun työ. Kirkollisvero on niin pieni, että pelkästään sen takia kirkosta eroaminen on pelkkää itsekkyyttä.

Media-alalle Eetu suuntautui Vaskivuoren lukiossa. Hän kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa viisi ainetta.

– Lukion käyminen oli oikeastaan vanhempieni päätös, mutta ratkaisu oli hyvä.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11 (ei 15.10.). Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12 (ei 16.10.). Omat eväät mukaan.

Perhemessu ”Pieni on suurin” su

Lukion jälkeen Eetu ajoi työkseen pakettiautoa kaksi vuotta.

Videobloggauksen hän aloitti kolmisen vuotta sitten. Kun työ loppui yllättäen, hän teki aktiivisemmin videoita ja suunnitteli tulevaisuutta.

– Pyrin ammattikorkeakouluun, mutta en päässyt. Puolitoista vuotta sitten minulle tarjottiin työpaikkaa ruotsalaisesta firmasta ja otin sen vastaan.

Työssäni kokoan ja tuen suomalaista Youtube-verkostoa. Jos olisin aikoinaan paneutunut paremmin ruotsin opintoihin, voisin käyttää sitä työkielenäni englannin lisäksi.

Eniten Eetun videoita katselevat 14–21-vuotiaat. Nuoret eivät 4.10. klo 10. Seurakuntien päiväkerhojen 70-vuotisjuhla. Katri Uutela.

Musiikista vastaavat Enkelikvartetti ja kanttori Noora Hultin. Mukana lastenohjaajat. Kirkkomehut ja -kahvit, täytekakkutarjoilu, ohjelmaa.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 5.10. klo 18.

Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

nykyään katso paljonkaan televisiota, vaan mieluummin Youtubea.

– Ehkä videoitani katsovat ovat vanhenneet mukanani, aloitinhan pari vuotta sitten. Jonkin verran on myös vanhempia ja nuorempia katsojia. Alle 13-vuotiaat eivät saa tehdä omaa Youtube-tiliä.

Eetu aikoo jatkaa videoiden tekemistä niin kauan kuin se tuntuu kivalta. Tähän mennessä hän on tehnyt noin 440 puhevideota ja 600–700 pelivideota.

Ulla-Maija Vilmi

Vantaan seurakuntien vuoden 2016 rippikouluihin ilmoittautuminen 5.–18.10. osoitteessa vantaanriparit.fi.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron har-

joitukset keskiviikkoisin klo 18.

Iltarukous keskiviikkoisin klo 19.45.

Lyhyt rukoushetki päivän päättyessä. Ei silloin, kun on iltamessu.

Torstain raamattu- ja keskustelupii-

ri 8.10. klo 13. Keskustelua, rukousta ja raamatunlukemista yhdessä.

Arkiretriitti alkaa to 8.10. klo 18. Vii-

si kokoontumiskertaa. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kaikkiin tapaamisiin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 2.10. mennessä vappu.olsbo@evl.fi tai p. 050 414 5610.

Aikuisrippikoulu alkaa to 8.10. klo

18. Aikuisrippikoulussa otetaan huomioon jokaisen elämäntilanne. Aikataulut ja opiskelutavat ovat sovittavissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 6.10. mennessä pastori arto.nuutinen@evl.fi tai p. 050 4367712.

16

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.10.

Nuorisokuoro Lauruksen 20-vuoti-

sjuhlakonsertti la 10.10. klo 16.

Messu su 11.10. klo 10. Vappu Olsbo, Jarmo Mäki-Mikola, Noora Hultin. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

Pyhäkoulu su 11.10. klo 10.

Koukku ja kerä -perheiden virkkauskerho ma 12.10. klo 9. Ota mukaan virkkuukoukku ja lankakerä. Tavoitteena on oppia virkkaamaan ja tehdä joululahja itselle, lapselle tai lahjaksi. Lapset voivat olla mukana, mutta lastenhoitoa ei ole järjestetty. Lisätietoja kristiina.mattila@evl.fi tai p. 050 573 6392.

Miesten raamattupiiri ma 12.10. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Isko 1 ti 13.10. klo 18. Ensimmäisen vuoden isosille koulutusta kahdessa ryhmässä.

Psalmien ja rukouksen ilta ti 13.10. klo 19. Tuovi Lehtisen lukemia ylistys- ja rukouspsalmeja ja Arvo Pärtin säveltämää mietiskelymusiikkia.

Päätteeksi mahdollisuus esirukoukseen. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Aamumessu ke 14.10. klo 9.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri torstaisin klo 13. Ohjaajana Tarja Suhonen.

Perheiden kirkkomuskari 1.10.– 26.11. (ei 15.10.) torstaisin klo 14.

Muskarissa lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatun kertomusten äärellä. Kirkkomuskari on maksuton ja avoin kaikille. Ohjaajana Terhi Kiiskinen.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 17. Käsillä tekemisen lisäksi keskustellaan elämän iloista ja suruista. Ryhmässä opitaan ja opetetaan käsityön taitoja.

Vapaaehtoistoimijoiden iltakaffet to 1.10. klo 18. Kahvinjuonnin lomassa jaetaan vapaaehtoistoiminnassa eteen tulleita iloja ja haasteita luottamuksella.

Yhteinen ilta arabiankielisten kristittyjen kanssa su 4.10. klo 16. Avoimet ovet, makuja maailmalta ja nyyttikestit, kohtaamisia arabiankielisten, sudanilaisten ja suomalaisten kristittyjen kanssa, klo 18 rukoushetki.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu.

Seniorikahvila ma 5.10. klo 13. Kahvikupin äärellä keskustellaan elämään liittyvistä asioista.

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi maanantaisin 21.9.–12.10. klo 17.30.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Savitöitä taideterapeutti Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Puutarhapiiri ke 7.10. klo 17.30. Illassa puhutaan kasveista, vaihdetaan vinkkejä ja joskus kasvejakin. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Yksinhuoltajien ilta to 8.10. klo 17.30. Lastenhoito.

Kipuryhmä ti 13.10. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville.

Ruokakerho ke 14.10. klo 17. Intialaista ruokaa. Omakustanteinen maksu 3–5 e / kerta. Valmistamme eri maiden ruokia lähiraaka-aineista ja tutustumme eri kultturitaustoista tuleviin ihmisiin.

Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–

17.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila ja urheiluvarusteet mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 6.10. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Lähetyksen kotipiiri ke 7.10. klo 17.30 Heiskalla, Havukallionkatu 9 C 46. Kahvit klo 17.30 ja ohjelma klo 18. Uutisia eri puolilta maailmaa.

Kastettu Lydia Freja Heino, Senni Emily Kuisma, Luca Lauri Kuitunen, Eetu Alex Juhani-Mikael Hikman, Anniina Marianne Kortelainen, Sofia Säde Peltonen.

Avioliittoon kuulutettu Tomi Oskari Lindfors ja Erja Annika Alanko.

Hautaan siunattu Saimi Lyyli Pekkarinen 83 v, Hellin Hilja Harmaala 76 v. Sisko Maija-Liisa Pietarinen 88 v, Juho Petäjä 78 v, Satu Anita Auvinen 69 v, Teuvo Tapani Leponen 65 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa (Unikkotie 5 B), p.

050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi. Huom! Diakoniapäivystystä ei ole to 1.10.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Mikkelinpäivän lapsen näköinen enkelimessu su 4.10. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Messussa tilaa hiljentyä, liikkua ja kiittää.

Messu su 11.10. klo 12. Kristiina Kartano, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 050 409 0053 Huom! Tiistain perhekerhoa ei toistaiseksi järjestetä vesivahingosta aiheutuneen remontin vuoksi.

Hanna-piiri to 1.10. ja 15.10. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 1.10. ja 8.10. ja 15.10. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 3.10. ja 10.10. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 5.10. ja 12.10. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 6.10. ja 13.10. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 6.10. ja 13.10. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Israel-piiri ti 6.10. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Rukouspiiri ti 6.10. ja 13.10. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 7.10. ja 14.10. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Naisten ilta ke 7.10. klo 18.30 Em-

mauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Näppärin sormin – käsityöpiiri diakonian hyväksi to 8.10. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 12.10. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Nuorisotilaan pääsee hissillä A-rapun kautta. Lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos kertoo terveisiä Kolumbiasta.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 14.10. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30–15. www.tiksinolotila. fi. Facebook: Olotila.

Toini Pyyhtiän akryylimaalauksia esillä 22.10. saakka.

Kysy neuvoa Internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 2.10. klo 15.30.

Messu su 4.10. klo 10. Seppo Hartikainen, Veikko Karhumaa, Julia Tamminen. Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.10. klo 18. Jyrki Kaukanen, Julia Tamminen.

Laulupiiri pe 9.10. klo 15.30. Iina Katila.

Messu ja medialähetysjuhla su 11.10. klo 10. Heikki Leppä, Terhi Viljanen, Iina Katila, Sirpa Jalokinos. Kirkkokahvit.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus ma 12.10., 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 17.30–20. Ilmoittautuminen 6.10. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkiselle p.

050 548 6078 tai paivi.makinen@ evl.fi.

Omalla äänellä -kuoron harjoitukset ti 13.10. klo 18. Julia Tamminen.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.10. klo 18. Heikki Leppä, Iina Katila.

Viikunapuu-ilta ke 14.10. klo 18.30 arki-illan ehtoollisen päätteeksi. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 1.10., 8.10. ja 15.10. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä pe 2.10. ja 9.10. klo 9.30–14.

Kerho isille ja lapsille ti 6.10. ja 13.10. klo 17.30–19.

Miesten saunailta ti 6.10. klo 17.30.

Naisten lenkkisauna to 8.10. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Huom! Su 4.10. ei ole pyhäkoulua.

Pyhäkoulu su 11.10. klo 11–12.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 1.10. ja 8.10. klo 9.30– 11.30.

Kansanlähetyksen raamattupiiri to 8.10. klo 18.

Huom! Su 4.10. ei ole pyhäkoulua.

Pyhäkoulu su 11.10. klo 11–12.

Ohratien kerhohuoneisto Ohratie 10, p. 050 409 0053 Perhekerho pe 2.10. ja 9.10. klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 6.10. ja 13.10. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 2.10. ja 9.10. klo 18.

Perhekerho ma 5.10. ja 12.10. klo 9.30–11.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke

7.10. klo 14. Aikuistyön pastori Maria Koukkari vierailee.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 12.10. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 6.10. ja 13.10. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 6.10. ja 13.10. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 1.10. ja 8.10. klo 9.30– 11.

Arki-illan pyhäkoulu ke 7.10. klo 18–19.

Tikkurilan seurakunnan messu evakossa – musiikkipainotteinen messu su 11.10. klo 14. Paula Rankala, sopraano, ja Iina Katila, kanttori.

Muualla Olotila mukana Tikkurilan maalaismarkkinoilla la ja su 3.–4.10. klo 9–17 Tikkurilan uudella torilla (kaupungintalon vieressä). Tule edullisille munkkikahveille!

Malminiityn eläkeläiskerho ma 5.10. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Vantaan kaupungin erityisliikunnansuunnittelija Anne Pakarinen ohjaa tuolijumppaa.

Kylväjän raamattupiiri ma 5.10. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11 A, 2. krs.

Runopiiri ti 13.10. klo 18 kokoushuone Voimalassa, Tikkurilan kirjaston 2. krs., Lummetie 4.

Askel metsään – yhteinen luontoretki maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille to 15.10. klo 12 Sipoonkorpeen Kalkkiruukin luontopolulle. Kokoontuminen Silkinportin toimintakeskuksen luona (Tikkurilantie 44 F, sisäpiha). Retki on maksuton (sisältää nuotiokahvit ja juustosämpylän), mutta bussimatkat retkikohteeseen ja takaisin kukin maksaa itse. Luontopolku (4,5 km) kulkee osin vaativassa maastossa. Ilmoittautuminen 13.10. mennessä diakoni anne.viljanen@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 511 1674.

Iloa isyyteen -ryhmä alkaen ke 21.10. klo 16–18 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa, Orvokkitie 16. Tule jakamaan kokemuksiasi isyydestä ja vanhemmuudesta. Ryhmä on tarkoitettu isille, joiden lapsi on alle kouluikäinen. Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen ja lastentarhanopettaja Minna Oksa. Ilmoittautuminen ja lisätietoja 12.10. mennessä tuula. lapvetelainen@evl.fi tai p. 050 523 6308 tai Minna Oksa p. 044 975 1911.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta.

Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa maksutonta, kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori paivi. makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Iiro Eemil Kalervo Repo, Lisen Linnea Virtanen, Aino Ellen Siika, Alex Elias Turtiainen, Kasperi Kristian Kemppinen, Leon Elias Oliver Aaltonen, Joni Anthon Mambu, Onni Martin Afoumou, Oona Amalia Riikonen, Alina Ndeye Binta Karam, Mila Claudia Kangas, Topi Ensio Martikainen, Toivo Eero Verneri Saarnio, Joel Jan Kristian Ruonio, Henrietta Aura Pöyhönen, Lukas Artturi Nuutinen, Olivia Elsa Maria Kumpulainen, Emilia Elli Sofia Kumpulainen, Silja Sylvia Hietanen, Mico Dani Miettinen, Joel Antero Pynnöniemi, Peetu Risto Juhani Pynnöniemi.

Avioliittoon kuulutettu Anssi Olavi Kauppinen ja Elina Merituuli Lehtonen, Teppo Jalmari Kortelainen ja Sonja Elina Pirskanen, Mika Juhani Pouramo ja Hanna Maria Pusa, Ari Veikko Laukkanen ja Ulla Anita Brandt, Tommi Olavi Puttonen ja Mari Hannele Rajaniemi,

Gábor Juhász ja Anna Kristiina Väyrynen.

Hautaan siunattu Sointu Aino Tuulikki Uusitalo 92 v, Johannes Snellman 90 v, Anna Aliina Lappalainen 88 v, Pirkko Helmi Hellevi Turunen 82 v, Eero Antero Lehmuskallio 71 v, Anja Hellevi Marttinen 68 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Perheraamis to 1.10 . klo 10–11.30.

Ohjaajana Taija Toivola, taija.toivola@hotmail.com.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 1.10. klo 18.30–20 takkahuone. Jarmo Kiilunen: Mikael Agricola raamatunsuomentajana.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Lied-ilta la 3.10. klo 18. Sopraanot Satu Jämsä ja Heli-Maria Suomi, pianistit Pirjo Pesola ja Sirkka Kärkkäinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mikkelinpäivän perhemessu su 4.10. klo 10. Saarna ja liturgia Maari Santala, avustava pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Kari Jerkku.

Mukana lauluryhmä Kastehelmi, joht. Ritva-Leena Tuuli.

Mikkelinpäivän perhetapahtuma su 4.10. klo 11–14. Marttojen valmistama lounas messun jälkeen n. klo 11 (5 e / aikuinen, 3 e / lapsi). Toimintapisteissä voi kokea 1980-luvun kerhotilan tunnelmaa niin museohuoneessa kuin toiminnallisessa flanellopajassakin, laulaa vanhoja kerholauluja yhdessä lastenohjaajien kanssa, värittää värityskuvia, askarrella ja matkata hiljaisuuden polulla.

Klo 12.30 Taikuri Marko.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4. Ei pyhäkoulua 4.10.

Siioninvirsiseurat su 4.10. klo 14.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho ti 6.10. klo 13.30–15 iso srk-sali. Vanhusten viikko.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 7.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 7.10. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Mikkelinpäivänä enkelilauluja ja -virsiä.

Messu su 11.10. klo 10. Reija Vienola, Minttu Haapalainen, Ritva Holma.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 12.10. klo 17.30–19.

Seniorikerho ti 13.10. klo 13.30–15 iso srk-sali. Raimo Lampinen: Kristittynä maailmassa.

17

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.10.

Israelpiiri ti 13.10. klo 18–19.30. Vie-

raana Maria Järviniitty.

Rakkauden voima -seurakuntailta ke 14.10. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa. Ilkka Rytilahti. Ensimmäinen osa neljästä.

Nuorten iltakirkko ke 14.10. klo 19.30.

Perheraamis to 15.10. klo 10–11.30.

Miesten piiri to 15.10. klo 18.30–20.

Hannu Juntunen: Onko kirkko demokraattinen yhteisö?

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, puh. 050 438 7858.

Vaatevarasto avoinna to 1.10. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Nuorten Paossa-saunailta la 3.10. klo 16.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15.

Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Perhemessu su 11.10. klo 12. Partiolaisten kirkkopyhä. Pirkko Järvinen, Minttu Haapalainen, Ritva Holma.

Rukouspiiri ti 13.10. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 13.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 14.10. klo 18.30–21.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you

get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Iltaehtoollinen su 4.10. klo 18. Mark Saba, Kari Jerkku.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 5.10. klo 18.30–20.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 6.10. klo 18.30–20 srk-sali. Vieraana Maria Järviniitty.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Raamattu ja kynä -piiri ke 7.10. klo 18–20.

Raamattu ja kädentaidot -ryhmä la 10.10. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta.

Konsertti: Uutta, vanhaa, lainattua ja hengellistä su 11.10. klo 12. Sepa ja Upa -duo esittää uusia ja vanhoja lauluja. Omat ja muiden laulut ovat kuultavissa ja yhteislaulut laulettavissa. Urpo Pakarinen kitara, laulu, ukulele, piano. Seppo Palonen kitarat, laulu, huuliharppu, cajon ja muut rytmisoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho ke 7.10. klo 10–11.30.

Vanhusten viikko.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke klo 19–21.

Seniorikerho ke 14.10. klo 10–11.30.

Raimo Lampinen: Kristittynä maailmassa.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Lastentarvikekirpputori su 11.10. klo 9–13. Osa tuotosta menee Vantaankosken seurakunnan lapsi- ja perhetyöhön, Vantaanlaakson kerhotilan toimintaan. Marttojen kahvila.

Raamattupiiri ti 13.10. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Kivistön Rubiiniparkin asukastila Rubiinikehä Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Muualla

Koululaisten Naulaan ja nakutan

-syyslomaleiri alakoululaisille 14.– 16.10. Holmassa Nurmijärvellä. Lähtö ke-iltana 14.10. Tiedossa ulkoilua, puutöitä, askartelua ja yhteistä hiljentymistä mukavien kavereiden seurassa. Hinta 65 e, sis. kuljetukset, leirin ohjelman ja täysihoidon.

Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tied. Johanna Isaksson, p. 040 746 5626.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja p. 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kotona ja vieraissa – uskonnot tutuiksi. Lähde kyläilemään kanssamme eri uskontojen ja liikkeiden pyhiin paikkoihin! To 29.10. klo 18 kohteenamme helluntaiseurakunnan Liesikappeli, Myyrmäki. Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina Auli Kekonille, p. 050 300 7634, auli.kekoni@evl.fi.

Kastettu Nolan Hugo Ensio Vesaniemi Gonzalez, Atro Onni Aukusti Hänninen, Venla Maria Keränen, Miklas Adrian Richard Laatikainen, Onni Vilhelm Lyyra, Alma Moonika Margareetta Levä, Alvar Nicolas Bergström, Alamar Jose Alexander Flores, Aaro Matti Anton Paavola, Eino Topias Pirhonen, Naomi Aino Maria Tuominen, Noel Valdemar Niemelä.

Avioliittoon kuulutettu Heikki Tapio Vanhala ja Pirjo Hilja Maria Salonen.

Hautaan siunattu Meeri Ilma Inkeri Perttunen 86 v, Maija Riitta Elovirta 76 v, Kirsti Kaarina Mattila 73 v, Raija Aulikki Kärpänniemi 71 v, Pekka Tapani Lattu 50 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Familjefestmässa med barn och pensionärer sö 4.10. kl. 10. Vi firar dagklubbsverksamheten 70 år och pensionärernas kyrkogångssöndag.

Efteråt blir det lunch och allsång med Recku Retfort i Helsinge skola. Lunchen kostar 5 e / person och 10 e / familj. Vi inbjuder särskilt al-

la som har jobbat med barn- och familjearbete. M. Fagerudd, A. Paavola, A. Ekberg.

Musikandakt ons 7.10. kl. 18 med Trio Sufira: Sofia Lindroos, sopran och blockflöjt, Eira Karlsson, mezzosopran och fiddla samt Susanna Tollet, alt och blockflöjt, sjunger och spelar medeltida- och renässansmusik.

Högmässa sö 11.10. kl. 10. A. Paavola och vikarierande kantor. Kyrkkaffe och basar i Bagarstugan.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 4.10. och 11.10.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets samlas ti 13.10. kl. 13.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll onsdagar kl 18. Ons 7.10. kl. 19 efter musikandakten.

Höstlovskul 15.–16.10. kl. 8.30– 16.30. För barn i förskolan och i åk 1.–6. Vi leker, spelar, pysslar och äter tillsammans. På fredagen kommer vi att göra en utfärd. Pris 25 e. Anmälningar senast 1.10. till alexandra. blomqvist@evl.fi.

Andra utrymmen Barnens kyrkstund fre 2.10. kl. 9.30– 10 i dagklubben i Martinristi församlingscentrum, Bredängsv. 2.

Veckomässa fre 2.10. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. K. Andersson och A. Ekberg.

DVAS-allsång ons. 7.10. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsv. 2.

Fredagsgruppen utfärd till Strömmingsmarknad i Helsingfors fre 9.10. kl. 10–14. Vi träffas vid Havis Amanda kl. 11.

Dickursbykretsen samlas ons 14.10. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Höstlovsutfärd fre 16.10. för barn och familjer till äventyrsbadet Caribia i Åbo. Start kl. 9 från Helsinge kyrkas parkering, Kyrkovägen 45.

Församlingen står för transporten men inträdesavgiften till Caribia betalar var och en själva. Anmälningar senast 1.10. till alexandra.blomqvist@evl.fi.

Döpta Robin Carl Anton Alén, Linda Nora Fidjilli, Alva Jeanna Maria Melin.

Döda Bruno Valdemar Elf 90 år.

Vammaistyö

Viittomakielisille Viittomakielinen Kuurojen Lähetyksen kummimessu su 4.10. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Afrikkalainen keittolounas klo 12. Messun jälkeen

kirkkokahvit ja Kuurojen lähetyksen ohjelmaa. Tilaisuudessa myös tulkkaus suomeksi.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 6.10. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1.

Lounas ja yhdessäoloa klo 12–14 Cafe Popolossa. Viva-vapaaehtoinen paikalla klo 11.45 vastaanottamassa tulijoita osoitteessa Liesitori 1.

Viittomakielinen perhekerho pe 9.10. klo 9.30–12.

Näkövammaisille Kaamosleiri 28.–30.10. Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Masala. Espoon ja Vantaan näkövammaisille. Ilmoittautumiset 6.10. mennessä ti ja to klo 9–11 terhi.suonsivu@evl.fi tai p.

09 830 62 78. Leirin hinta on 50 e.

Näkövammaisten ilta ma 5.10. klo 17.30–20 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Tarjoilu alkaa klo 17. Aiheena: Miten hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus laaditaan? Illassa mukana juristi Sami Eirto Itä-Uudenmaan oikeusaputoimistosta ja aluesihteeri Päivi Ritvanen Näkövammaisten Keskusliitosta. Ilmoittautumiset 2.10. mennessä Kaarina Haikara p. 0500 106 610 tai Pentti Paju p. 0400 852 158 tai vantaan.nakovammaiset@kolumbus.fi.

Miesten ilta ma 5.10. klo 18–21 Kuntokalliossa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Saunomista ja uimista. Keijo Lehtonen.

Myyrmäen kerho ti 6.10. kello 13– 15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Vieraana Risto Pottonen: Sukupolvien ketju. Ohjaajana Leena Siekkinen. Kahvitarjoilu.

Kimppakävelyä Pyhän Laurin kirkon puistossa to 8.10. klo 13–15 Pakarintupa, Kuriiritie 1. Kahvit tai teet Pakarituvalla.

Avoimet ovet la 10.10. klo 12–15 Ruusupaviljongissa, Kisatie 21. Korson Ruusupaviljongin yhdistykset esittelevät toimintaansa.

Käsityökerho ma 12.10. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 10 6610.

Naisten ilta ti 13.10. klo 17–20, Kuntokalliossa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Saunomista ja uimista. Rauha Malkki.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Hyvän ja pahan kosminen taistelu on tuttu kirjallisuudesta ja elokuvista. Pahuuden voimat liittoutuvat ylivoimaiselta näyttäväksi viholliseksi. Hyvän taistelu näyttää toivottomalta, mutta lopulta paha kukistetaan. Tämä ehdottoman mustavalkoinen asetelma on osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Ihmisyyteen kuuluu ajatella olevansa hyvän puolella.

Raamatun kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä hyvän joukkoja johtaa arkkienkeli Mikael ja pahan joukkoa saatana. Taistelu taivaassa on jo voitettu, mutta se jatkuu maan päällä. Voitto on tulossa, mutta sota ei ole ohi. Tässä ajassa olemme keskellä sodan loppunäytöstä.

Nykyihmisen järki epäilee kosmisten voimien olemassaoloa. Sodat eivät syty taivaassa, vaan ihmiset päättävät tarttua aseisiin. Sääilmiöt voivat

aiheuttaa kadon, mutta vääristynyt maailmankauppa aiheuttaa nälänhädän. Toisaalta kerran toisensa jälkeen kysymme ihmisen pahuuden, julmuuden ja piittaamattomuuden äärellä, miten tämä voi tapahtua meidän maailmassamme.

Kyse ei ole siitä, onko jossakin tässä universumissa tai sen ulkopuolella hyvän ja pahan taivaallinen sotanäyttämö. Eikä kysymys ole siitäkään, millainen uniformu itse kullakin on päällä. Meille kysymys on siitä, kumpaa mahtia tekomme edustavat. Pyrinkö edistämään hyvää vai pahaa, rakkautta vai vihaa?

Usein teemme sitä pahaa, mitä emme tahdo.

Onnistuneina ja epäonnistuneina saamme kääntää katseemme Raamatun hyvän ja pahan taistelun ratkaisuun Golgatalla: Kristuksen kuolemassa on saatanan tappio.

Heikki Leppä

Lotta Numminen

Hyvän ja pahan taistelu

18 Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Täyden palvelun toimisto

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

www.mrautanen.com

050 347 1555

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Hammashoitoa

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. Ilmainen arviointi ja verovähennys. P. 050 431 0175.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Vuokrata halutaan

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenMUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Oikeusnotaari suorittaa ammattitaidolla edullisesti perunkirjoja, testament. yms. P. 050 5942 303.

Seurat

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

www.aratto.fi

Lakiasioita

PÄIVYSTYS 24h:

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

[A] LKV M. Rautanen Oy

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HERÄNNÄISSEURAT

Markku Rautanen YKV, LKV

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

4

Adresseja

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Lähetä surunvalittelusi.

Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Pe 2.10. klo 14 Vuosaaren Columbuksen katukappelissa (Vuotie 45) tai jos kpli remontissa Palvelukeskus Albatrossissa (Kahvikuja 3).

Pe 2.10. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 4.10. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 5.10. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2. Kahvit klo 18.30 alkaen.

Ti 6.10. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi).

Ke 7.10. klo 19 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1.

To 8.10. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11. Kahvit kerhopuolella klo 18.

Pe 9.10. klo 18 Paavolan seurakuntakodilla, Aittatie 1, Hyvinkää.

Su 11.10. klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1.

Saarnaa Hannu Niskanen, mukana Herännäisnuorten kuoro.

Kirkkokahvit ja seurat.

Su 11.10. klo 16 Seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. Ti 13.10. klo 18 Aluetoimikunnan kokous Korson kirkolla, Merikotkantie 4.

Ke 14.10. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A, 3. krs.

To 15.10. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 4.10. klo 13.30 Jos Henki meitä yhdistää Fil. 2:1-2 Heikki Junttila UH:n nuoret tulessa Teemu Lindelä musiikki Paljaat Jalat

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Asolantie 8, Vantaa www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21 Kuukauden 2. ja 3. tiistai (ei heinä-elokuu)

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki

Taivaalliset auttajat ovat nyt in

T

utkimusten mukaan 47 prosenttia suomalaisista uskoo enkeleiden olemassaoloon.

Viime vuosikymmeninä etenkin naiset ovat innostuneet enkeleistä. Tutkijat kutsuvat ilmiötä enkelihenkisyydeksi.

Irlantilainen enkelikirjailija Lorna Byrne kokoaa Suomen vierailuillaan toistuvasti tuhatpäisen yleisön. Muutama vuosi sitten uskontotieteilijä Terhi Utriainen teki kyselyn Byrnen vierailun aikana.

Luentojen yleisöstä 94 prosenttia oli naisia. Suurin ryhmä olivat 35–55-vuotiaat, jotka työskentelivät kaupan, hallinnon, opetusalan ja hoitoalan tehtävissä.

Utriaisen haastattelemat ihmiset hakivat enkelihenkisyyden avulla elämäänsä muun muassa hyvää oloa, iloa, terveyttä, toivoa ja itsetuntemuksen kasvua.

Enkelihenkisyyttä seuraa myös kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg, joka tutkii uushenkisyyttä ja uusia uskonnollisia liikkeitä.

Enkelihenkisyydessä on Sohlbergin mukaan kyse eräänlaisesta modernista kansanuskon muodosta. Kaikissa uskonnoissa esiintyy välittäjähenkiä, joiden ajatellaan olevan osa näkymätöntä maailmaa.

– Enkelihenkisyydessä ihminen kokee enkelin läsnäoloa esimerkiksi valona tai lämpönä.

Hän hakee yksilöllistä kontaktia enkeleihin.

Kontaktin etsiminen enkeliin poikkeaa perinteisestä kristillisestä suhtautumisesta. Sana enkeli tulee latinan sanasta angelus, joka tarkoittaa sanansaattajaa, lähettilästä. Raamatun teksteissä enkelit toimivat Jumalan lähettiläinä monissa eri tehtävissä.

Esimerkiksi Gabriel mainitaan enkelinä, joka ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä. Enkelit ilmestyivät myös opetuslapsille kertomaan Jeesuksen ylösnousemuksesta. Kristinuskon perinteeseen kuuluvat suojelusenkelit ovat monille tuttuja lapsuudesta. Syksyllä vietettävä mikkelinpäivä on saanut nimensä enkeli Mikaelin mukaan.

Toimittaja Olli Seppälä on kirjoittanut useita kirjoja enkeleistä. Hänen teoksensa Enkeli. Taivaallinen sanansaattaja (Kirjapaja 2003) on suomalainen perusteos aiheesta. Seppälän mukaan kirkko voi vastata enkelibuumiin pitämällä esillä kristillistä enkelinäkemystä.

– Kristillisen käsityksen mukaan enkelit eivät elämöi, eivätkä tee mitään omaan piikkinsä. Ne ovat Jumalan läsnäolon ja suojelun vertauskuva, Seppälä sanoo.

– Todellisuus on tietenkin monikerroksinen, ja siksi liitän enkeli-innostuksen laajem-

paan trendiin, jota voi nimittää pyhyyden kokemisen kaipuuksi.

Ulla Lötjönen

Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 4.10.

Maria Tulchinskaya

Suojelusenkeli ei ole pelkkä kiiltokuva. Moni työikäinen nainen tarttuu enkelienergiaan.

Kristilliset suojelusenkelit ovat monelle tuttuja lapsuudesta. Uusi enkelihenkisyys ammentaa useista traditioista.

Kutsumuksena kirkon uudistaminen

Fran ois Rousseau / Zadig

Kehutussa ranskalaissarjassa seurataan papiksi aikovien elämää.

Alkuvuodesta tutustuttiin pienen skoonelaisen seurakunnan ongelmiin ja nuoreen kirkkoherraan Yle Femin Matkalla taivaaseen -sarjassa. Nyt on vuorossa vähemmän huumorilla höystetty ranskalainen sarja

Emmanuel, Yann, Guillaume, José ja Raphaël opiskelevat kapusiiniluostarin pappisseminaarissa.

Tapahtukoon sinun tahtosi (Ainsi soient-ils).

Ranskan katolisen kirkon elämää kuvaava sarja on ilmeisen vakavissaan tehty ja mielenkiintoinen. Myös itse uskon luonteen pohdinnalle on annettu tilaa.

Katsoja siirtyy sarjassa Pariisin syksyyn. Kapusiiniluostarin pappisseminaari on suurissa vaikeuksissa: oppilaat vähenevät, kirkon katto vuotaa, kassa on tyhjä eivätkä välit piispalliseen johtoon ole erityisen hyvät. Uusia oppilaita ilmaantuu vain neljä.

Raphaël, Yann, Guillaume ja Emmanuel ovat päättäneet omistaa elämänsä Jumalan palvelemiselle. Yann on kaunosielu, joka laulaa kuin kerubi. Kapinallinen Raphaël on rikkaan perheen poika. Guillaume puolestaan on kokenut turvattoman lapsuuden ja Emmanuel on joutunut jättämään aikaisemmat opintonsa kesken masennuksen vuoksi.

Myöhemmin joukkoon ilmaantuu viides oppilas, vankilasta vapautunut ja Jumalan löytänyt José, joka alkaa haastaa turvallisemmassa maailmassa eläneitä oppilaita ja opettajia.

Oman taustan sovittaminen kirkon oppeihin ei suju nuorilta miehiltä vaivatta. He hioutuvat vähitellen yhteen ja heissä vah-

vistuu tietoisuus kirkon muuttumisen tarpeesta. He haluavat olla muutoksen etujoukoissa.

Pappiskutsumukseen kuuluvat naimattomuus, kuuliaisuus ja köyhyys eivät ole silti kenellekään itsestään selvä valinta.

Rodolphe Tissotin ohjaaman sarjan etenemistahti on verkkainen. Se on hyvä, sillä seurattavana ovat paitsi seminaarin sisäiset suhteet ja koettelemukset myös Ranskan katolisen kirkon taloudellinen ahdinko ja suhteet Vatikaaniin muista ihmissuhteista ja ihmisten sisäisistä epäilyistä puhumattakaan.

Homoseksuaalisuus ja pedofilia puhuttavat luonnollisesti myös. Tuskin mikään eri kirkkojen nykytodellisuuden solmuja kuvaava televisiosarja voisi niiden käsittelyä välttääkään.

Vuonna 2012 valmistunutta sarjaa on tehty kolme tuotantokautta ja 24 osaa.

Marja Kuparinen

Tapahtukoon sinun tahtosi ke 14.10. klo 19 Yle Teemalla.

20

Aikamerkki

Monikielistä toritaidetta

Symbolit selviksi Hans Eiskonen

”Vuosisataiset puut pihoissa ja teiden varsilla ovat kuin muistomerkkejä metsistä...”

Jos olet kulkenut uudella Tikkurilan torilla, olet ehkä huomannut, että sen kiveyksessä lukee jotakin. Kyse on taiteilija Riikka Latva-Sompin Kotiseutu-taideteoksesta, jonka Hanna Antila

Tikkurilan torilla on luontoaiheisia tekstejä.

Sateenkaaren päässä on aarre makunnan. Sateenkaaresta tuli uuden, ikuisen liiton symboli.

Lukemattomissa kirkkotaiteen kuvissa Jeesus on tuomarina viimeisellä tuomiolla valtaistuimenaan sateenkaari. Usein sateenkari kuvataan tällöin kolmen värin avulla, ja siten saadaan mukaan viittaus Pyhään Kolminaisuuteen.

Ennen kuin enkelien siivet muuttuivat mielikuvissamme valkeiksi 1800-luvun taiteen kautta, nekin loistivat sateenkaaren väreissä. Enkelit toimivat ihmisen ja Jumalan välissä, ja niinpä niiden siipiin jäi muistuma ihmisen ja Jumalan välises-

tä rauhasta. Koska kirkko toimii ihmisen ja Jumalan välisenä siltana, sateenkaarta on käytetty myös kirkon symbolina.

Etelä-Afrikan yhteiskuntarauhan prosessi oli loppumattoman pitkä. Oikeuksiaan hakivat mustat ja valkoiset. Sateenkaari on luonnollinen symboli valtiolle, joka eli vihan ja anarkian alla, mutta saavutti vihdoin rauhan.

Seksuaalivähemmistöjen sateenkaarikulkueissa pyydetään samalla tavoin rauhaa, liittoa enemmistöjen ja vähemmistöjen välille. Sateenkaari viittaa siis yhä rauhanliittoon.

Liisa Väisänen

”Vanhan testamentin mukaan Jumala loi sateenkaaren rauhan symboliksi.”

Omenainen enkelismoothie Mikkelinpäivä on enkeleiden ja lasten pyhä. Päivää on vietetty jo 400-luvulta lähtien ensin arkkienkeli Mikaelin kunniaksi, sittemmin kaikkien enkelien päivänä.

Päivän väri on valkoinen. Se kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Valkoista käytetään kirkoissa kirkkovuoden suurimpina juhlina ja se on myös enkeleiden väri.

jossa arkkienkeli neuvoi käyttämään sitä lääkkeenä. Väinönputken onkin katsottu parantavan lähes kaikki vaivat ja taudit. Enkelismoothien kruunaavat sen päälle ripotellut siitepölyrakeet.

Tanssii kuolleiden kanssa Islannissakin osataan kohahduttaa Facebook-päivityksillä.

Kun taiteilja Snorri Ásmundsson kertoi etsivänsä ruumista taideprojektia varten, kohu oli valmis.

Ruumiin ei Ásmundssonin mukaan tarvitse olla islantilainen. Ainoa vaatimus on, että kuoleva haluaa osallistua projektiin. Nimensä mukaisesti Dancing with Death -projektissa taiteilija aikoo tanssia ruumiin kanssa. Hän kutsuu ideaansa elämänlauluksi.

Kuolleen kehon käyttäminen taiteen teossa on sen verran kiistanalaista, että taiteilija on palkannut avukseen lakimiehen. Ruumis luvataan pa-

Erilainen elintenluovutus. lauttaa omaisille alkuperäisessä kunnossa.

Krista Susi

3 x enkeli Gabriela Sinussa on voimaa kuin pienessä kylässä! Sinut tunnetaan tiedonvälittäjänä ja olet hyvä sähköisessä mediassa. Kiidätät ilmestyksen ja armon viestiä. Tunnuksesi on valkea lilja, joka viittaa Marian ja arkkienkeli Gabrielin kohtaamiseen. Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymän.

Mikaela

Enkelismoothie kahdelle

Sinussa on komentaja-ainesta! Olet kunnostautunut erilaisissa taisteluissa, mutta nykyisin työskentelet rauhan puolesta. Tunnuksesi on miekka, ja esikuvasi arkkienkeli Mikael, jonka enkelit kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Mikaelia pidetään myös enkelinä, joka esti Abrahamia uhraamasta poikaansa Iisakia.

• 1 kypsä banaani • 2 omenaa • ripaus kanelia • 2 dl valmista kylmää mannapuuroa • 2 dl luonnonjogurttia • 1 Arctic warriors -väinönputkigeelishotti • 1 tl siitepölyrakeita Pilko banaani ja omena. Sekoita aineet tehosekoittimessa massaksi ja koristele juoma siitepölyllä.

Tarjoat ystävillesi suojaa ja turvaa tiukoissa paikoissa. Sinua pidetään kekseliäänä ja neuvokkaana matkakumppanina, johon voi luottaa silloin kun sattuu ja tapahtuu. Olet myös tunnettu rakkausneuvoja. Esikuvasi arkkienkeli Rafaelin tiedetään vartioineen Eedenin puutarhaa. Tunnuksessasi on avaimet.

Lotta Numminen

Hanna Antila

Katso, miten smoothie valmistuu osoitteessa valomerkki.fi

Rafaela

Ketä heistä muistutat? Tee Valomerkin enkelitesti osoitteessa valomerkki.fi.

Maria Tulchinskaya

osi u ov thie k rk o Ki smo

Sari Saaristo

Enkelismoothie saa makua omenoista ja kanelista.

Valkoisen värinsä smoothie saa mannapuurosta, banaanista ja jogurtista, makua omenasta ja hunajasta. Oman säväyksensä juomaan antaa väinönputki, jota tähän aikaan vuodesta saa helpoiten luontaistuotekaupoista geelin muodossa.

Väinönputki tunnetaan enkelten yrttinä. Legenda kertoo, että ruton raivotessa Euroopassa eräs erakkomunkki näki unen,

Hanna Antila

Snorri Ásmundsson

Sateenkaarikansa, sateenkaarimielenosoitus ja sateenkaarilippu ovat viime vuosina monille tutuksi tulleita sanoja.

Etelä-Afrikassa vierailleet ovat puolestaan huomanneet, että Nelson Mandelan aikaisen ja jälkeisen valtion epävirallinen tunnuskuva on sateenkaari.

Sateenkaarisymbolin juuret ovat syvällä kristillisessä taiteessa ja symboliikassa. Vanhan testamentin kertomuksen mukaan Jumala loi sateenkaaren vedenpaisumuksen jälkeen. Sen tehtävä on muistuttaa Jumalaa itseään siitä, ettei hän enää suutu ihmisille niin, että yrittää tuhota luo-

materiaalina on käytetty kotimaisia graniittilaattoja. Luontoaiheiset tekstit ovat kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen.

– Tekstit ovat 1950-luvulta, kuten kaupungintalokin. Niissä on kaunis poljento ja runollinen sävy, Latva-Somppi kertoo.

Muistutukseksi Vantaan monikulttuurisuudesta tekstit on käännätetty Vantaan yleisimmille kielille. Torilta voi bongata esimerkiksi kurdia, englantia ja arabiaa. Muutenkin paikassa kannattaa pitää silmät auki, sillä runolliset laatat ovat osa laajempaa teoskokonaisuutta, johon kuuluu myös muun muassa toriin hämärän tullen heijastuvia lehtikuvioita.