Lauri 2015 nro 12 (18.6)

Vantaan Lauri 12 • Armon asialla • 18.6.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Euroopan suurin puukerrostalo 3 Isoäidin reseptit saivat uuden elämän

6

Talon rakentaminen myllertää perheen arjen

8

Kirkonkylä on idylli valtaväylien välissä 10

Seuraava Vantaan Lauri ilmestyy 20.8. Uusia juttuja kesän ajan Valomerkissä.

2

Pauli Juusela

Paula Lehto

Pääkirjoitus

Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen ja monet muut Vantaan seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset ovat mukana Asuntomessuilla.

twitter: @PauliJuusela

Mistä luottamus syntyy?

Luin hallitusohjelman. Siinä on paljon hyvää: voimakas tuki yrittämiselle, sitoutuminen sote-ratkaisuun, ylisääntelyn purkaminen ja velkakierteen katkaiseminen.

Kaikki nämä ovat välttämättömiä toimia, sillä Suomi on paljon pahemmassa jamassa kuin keskivertokansalainen ymmärtää. Isoja rakenteellisia uudistuksia ja rajuja leikkauksia on pakko tehdä, muuten voimme sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle.

Suurissa linjoissa on viisautta, että hallitus pitää kiinni ohjelmastaan. Sen on kuitenkin hyvä muistaa, että ohjelma koostuu valinnoista. Valinnoissa on sellaisia, jotka perusteellisempi tarkastelu osoittaa kohtuuttomiksi ja jotka sotivat hallituksen omia tavoitteita vastaan.

Jos ykköstavoite on luottamuksen palauttaminen yhteiskuntaan, ohjelmassa ei saa olla kivinen sydän.

Luottamuksen edellytys on kokemus oikeudenmukaisuudesta. Sitä ei edesauta, että entisestään tiukoilla olevilta ihmisiltä leikataan pakolla ja varakkaat saavat itse valita, kuulevatko he vetoomukset kohtuullisuudesta ja reagoivat siihen. On aivan oikein, että arkkipiispa Kari Mäkinen puuttui tähän.

Onnetonta on väittää, että päätökset ovat kipeitä kaikille. Eivät ne ole. Ne ovat kipeitä monille kotimaan vähäosaisille ja kehitysmaiden köyhille. Vantaalla seurakuntien diakonialla ja kaupungin sosiaalitoimella riittää työtä. Yhteinen pöytä -projektin ruoka-apua tarvitaan.

Suomen 40 vammaisjärjestöä vaativat hallitusta perumaan tavoitteen, joka siirtäisi eläkkeensaajat yleisen asumistuen piiriin. Tämä ja monet samanaikaiset leikkaukset ajavat kotona perusturvan varassa elävät vammaiset pysyvästi toimeentulotuen varaan. En millään jaksa uskoa, että vammaisten ajaminen ahdinkoon on hallituksen tavoite. Tuskin tällaisten suurimpien kohtuuttomuuksien perkaaminen vielä hallitusohjelmaa kaataa.

Valomerkissä tällä viikolla Kiinnostaako sinua kolminaisuusoppi vai yölliset karkuretket? Oletko yksinäinen susi vai laumasielu? Leirin maskotti vai pyhäkoulun priimus?

Testaa, millainen riparilainen olisit.

Tiesitkö, että saunavihtaan voi panna myös vaikka pihlajan, tammen tai mustaherukkapensaan oksia? Lue Valomerkistä, millaisia terveysvaikutuksia näillä uskotaan olevan.

Seurakunnat mukana Asuntomessuilla Messuilla voi jutella päivystävän papin kanssa tai vierailla leikkimökkikirkossa.

Vantaan seurakunnat ovat monin tavoin mukana Asuntomessuilla Kivistössä. Messualueella on Vantaankosken seurakunnan Konttikirkko, jossa voi käydä hengähtämässä ja juttelemassa vaikkapa seurakuntien työntekijöiden kanssa. Konttikirkosta vastaa messujen ajan Marjaverkko, johon kuuluu monenlaisia alueen toimijoita, myös Vantaankosken seurakunta. Paikalla on myös joka päivä kello 14–16 joku Vantaan seurakuntien papeista. Myös lapset on huomioitu.

– Tontilla on leikkimökkikirkko, jonka Vantaankosken seurakunnan nikkaristit ovat tehneet Seutulan kappelin näköiseksi.

Siellä lapset voivat leikkiä vanhempien vastuulla, omia työntekijöitämme ei ole siellä jatkuvasti paikalla, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Leikkimökkikirkolla pidetään myös pop up -pyhäkouluja sunnuntaina 19.7. ja 26.7. kello 14– 14.30. Alle 4-vuotiaille toivotaan aikuista mukaan.

Asuntomessujen ja Kivistöön muuttavien uusien asukkaiden hyväksi on tehty töitä Vantaankosken seurakunnassa jo pitkään. Toukokuussa seurakunnas-

sa aloitti projektityöntekijä, jonka työhön kuuluu muun muassa Kivistön kirkon kehittäminen toimintakeskuksen suuntaan. Ajatuksena on, että Kivistön kirkko palvelisi erityisesti lapsiperheitä.

– Oletus on, että vaikka alueen asukasluku kasvaa, seurakunnan kokonaisjäsenmäärä ei välttämättä kuitenkaan kasva. Näin ollen seurakunnan työntekijöiden määrää ei lisätä, mutta suuntaamme työtä eri tavoin, Hannu Pöntinen sanoo.

Yksi tapa, jolla Kivistön uudet asukkaat ja seurakunta voivat löytää yhteyden toisiinsa on kodin siunaus. Asuntomessujen lehdistöpäivänä 9.7. messualueella siunataan muutama koti siten, että myös medialla on mahdollisuus päästä seuraamaan toimitusta.

Vuonna 1967 valmistunut Kivistön kirkko sijaitsee lähellä uutta Kivistön asemaa ja asuntomessualuetta. Messujen ajan Kivistön kirkko toimii tiekirkkona ja on auki joka päivä kello 13–20.

Asuntomessujen aluksi ja lopuksi kirkolla vietetään ”messumessua”. Aloitusmessu on perjantaina 10.7. kello 18. Sään salliessa se pidetään Kivistön kirkon yhteydessä olevalla Hiljaisuuden polulla, jonne on Asuntomessu-

jen ajaksi koottu rakentamiseen ja kotiin liittyviä raamatunkohtia. Messussa kuullaan ja lauletaan Pekka Kivekkään sanoittama asuntomessuvirsi. 9.8. kello 18 pidetään Asuntomessujen päätösmessu, sään salliessa ulkona. Asuntomessujen ajan Kivistön kirkolla toimii myös vapaaehtoisten pyörittämä kesäkahvila sekä pieni minigolfrata.

Asuntomessuvieraita houkutellaan tutustumaan Vantaaseen myös laajemmin. Se onnistuu vaikkapa Bongaa kirkko -kierroksilla, joille on bussikuljetus messualueelta torstaina 30.7. ja perjantaina 31.7.

Kierrokset vievät tutustumaan joko Itä-Vantaan tai Länsi-Vantaan kirkkoihin tai Pyhän Laurin kirkkoon ja Pyhän Laurin kappeliin. Itä-Vantaan kierroksella käydään Pyhän Annan lastenkirkossa Hakunilassa, Korson kirkossa ja Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Länsi-Vantaan kierrokseen kuuluvat Myyrmäen kirkko ja Hämeenkylän kirkko. Hämeenkylän kirkossa ovat paikalla taiteilijat Silja Rantanen ja Martti Aiha, Myyrmäen kirkkoa esittelee arkkitehti Juha Leiviskä. Lisätietoa Bongaa kirkko -kierroksista on osoitteessa www.bongaakirkko.fi.

Hanna Antila

Asuntomessut järjestetään Vantaan Kivistössä 10.7.–9.8.

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Lämmintä ja humaania Mika Ukkonen, arkkitehti: ”Sain Kivistön puutalon suunnittelun tehtäväkseni muutama vuosi sitten. Aiemmin olen suunnitellut puukerrostalon Vierumäelle Heinolaan. Siinä on samanlainen rakennejärjestelmä kuin Kivistön puukerrostalossa, joka tosin on kuusi kertaa suurempi kokonaisuus.

Alun perin Kivistön puukerrostaloon ei pitänyt tulla paikoitustilaa ollenkaan.

Suunnittelu oli jo aika pitkällä, kun kaupunki ilmoitti, että alueelle pitääkin saada autoja. Siinä vaiheessa ei auttanut muu kuin suunnitella taloon uusi pohjakerros.

Se on betonista.

Puu on miellyttävä ja lämmin materiaali, joka tuntuu hyvältä koskettaa. Puulla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Akustiikka ja kaiunta ovat puutalossa pehmeämpiä kuin betonitalossa. Puussa on vähän humaanimpaa fiilinkiä. Se lähtee oikeastaan jo työmaalta. Jos käy betonityömaalla, siellä on märkää ja liimat haisevat. Puutaloa rakennetaan teltan alla, jossa kukaan ei piikkaa mitään. Siellä vaan ruuvaillaan ruuveja ja on lämmintä.”

Nina Riutta

Kivistön puukerrostalossa on asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, joihin pääsee tutustumaan asuntomessuilla 10.7.–9.8.

4 Jani Laukkanen

Toiveissa aurinkopaneelit

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Oma koti palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto ry:n

palvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä.

Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla.

Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä.

Nyt tarjolla yksiöitä.

Lisätietoja toiminnastamme antaa palvelukodin johtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

Vivamossa, Lohjalla:

Akvarellikurssi 10.–14.8.

Pääset kokeilemaan vesivärien ennalta arvaamattomuutta ja sen jännittäviä vaikutelmia kuvataideopettaja Leena Salimäen johdolla.

Kurssimaksu: 95 €. Täysihoito: 312–352 €.

Kaikessa rauhassa

– vanhemman väen rantaloma 11.–13.8.

Ensimmäistä ruokalastia tuodaan logistiikkakeskuksen pakkaseen.

80 000 euroa ruoka-apuun Vantaan yhteinen pöytä laajenee asteittain.

Vantaan seurakunnat on sitoutunut ruoka-avun kehittämiseen Vantaalla. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 10.6. kokouksessaan osallistua Yhteinen pöytä -projektin ruoka-apuun 50 000 eurolla. Lisäksi kirkkoneuvosto myönsi 30 000 euron määrärahan seurakuntien diakoniatyön ruoanjakeluihin ja ruokailuihin.

Yhteinen pöytä -projektin rahoitus otetaan viime vuoden säästöistä ja diakonian määräraha ruoka-avustuksiin varatusta määrärahasta. Sitä jää jäljelle vielä lähes 60 000 euroa, jonka käytöstä päätetään myöhemmin.

Projekti on Vantaan kaupungin, seurakuntien ja Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke. Sille haettiin osarahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, mutta kevään jaossa rahaa ei saatu.

Projektia päätettiin kuitenkin jatkaa omalla rahoituksella ja hakea tukea uudelleen syksyllä. Vantaan kaupunki rahoittaa hanketta 113 000 eurolla ja

Diakonia-ammattikorkeakoulu 10 000 eurolla.

Koivukylään on valmistunut uusi logistiikkavarasto kylmätiloineen. Projekti jatkaa HOK-Elannon ja Suomen Lähikaupan myymälöiden kanssa hävikkiruoan kuljettamista hyötykäyttöön. Lukuvuosien aikana kuljetetaan myös Varian ammattioppilaitosten tähteeksi jäänyttä lounasruokaa diakoniatyön ruokailuihin.

Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisöpajat yhdistetään kaupungin ja seurakuntien kansalaistoiminnan pisteisiin. Pajat toimivat Koivukylässä Kafnetissa sekä Tuulikontissa ja seurakuntien tiloissa Hakunilassa ja Vantaankoskella.

Kaikesta tuotetusta ruoasta noin kolmannes menee kaatopaikalle, joten tämän hävikin hyötykäyttö on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti järkevää. Yhteisen pöydän resurssein kuljetetaan viikoittain noin 500 kiloa ruokaa noin 15 yhdistykseen, seurakuntaan tai toimintatilaan Vantaalla. Kuljetuksia laajennetaan elokuusta 2015 eteenpäin.

Lastenohjelmaa Pridessa

Ohjelmassa abstrakti sommitelma, muotokuva (tuo mukanasi valokuva), maisema. Opetus kuvataideopettaja Oleg Tchoumak.

Tuo omat maalausvälineet mukanasi (materiaalit eivät sisälly kurssimaksuun). Tarvikkeita voi ostaa myös paikan päällä.

Kurssimaksu: 80 €. Täysihoito: 235–265 €.

Seurakunnat järjestävät ohjelmaa lapsiperheille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-tapahtumassa.

– Kirkon tehtävä on olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Viime vuoden Pridesta tuli palautetta, että juuri lapsille ja perheille suunnattu toiminta koettiin hyväksi. Siksi otimme sen teemaksi tänä vuonna, kertoo kirkkoherra Janne Silvast Tikkurilan seurakunnasta.

Lauantaina 27.6. Kaivopuistossa järjestettävässä Puistojuhlassa lapsia viihdyttää televisiosta tuttu Taika-Petteri. Puistossa on myös pomppulinna lapsille ja pehmolelujen vaihto- ja lahjoi-

– Miten minusta tuli minä? 17.–20.8.

Kurssilla käydään ohjatusti läpi ikäkaudet lapsuudesta aikuisuuteen. Kirjallisen ilmaisun muoto on vapaa eikä osallistuminen edellytä aikaisempaa kirjoittajataustaa.

Ohjaajana: kirjailija, FM Saara Karppinen.

Kurssimaksu: 80 €. Täysihoito: 230–260 €.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: (viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua) puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Alennukset: -10% eläkekortilla täysihoitohinnoista Tapahtumat yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa Puh. 0207 681 633 vivamo@sana.fi vivamo-opisto.fi

kansanraamattuseura.fi

Taika-Petterin esitys sisältää sirkustemppuja ja vatsastapuhumista.

Martinlaakson liikekeskus aiotaan purkaa ja rakentaa tilalle asuntoja ja uusi liikekeskus.

Vantaan seurakunnat myyvät omistamansa Martinristin seurakuntakeskuksen osakkeet tontin ostajalle Pohjola Rakennus Oy Uusimaalle. Kauppahinta on 474 000 euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kaupan 10.6.

Myyntipäätöksen edellytyksenä on, että seurakunnan toiminta voi jatkua 31.5.2016 asti.

Alueella rakennettavasta uudesta liikekeskuksesta pyritään saamaan uudet kerhotilat. Rakentamisen ajaksi toiminnalle haetaan korvaavat tilat.

Ylijäämäinen tilinpäätös Vaikka verotulot laskivat, Vantaan seurakuntien vuoden 2014 tilinpäätös oli ylijäämäinen. Syynä tähän olivat tiukka taloudenpito ja se, että osaa investoinneista ei pystytty toteuttamaan.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 9.6. tilinpäätöksen, jonka ylijäämä on runsaat 800 000 euroa. Rahoja tarvitaan lähivuosina muun muassa Tikkurilan kirkon rakentamiseen.

Pauli Juusela

Öljy- ja akryylivärikurssi 17.–20.8.

Omaelämäkertakurssi

Martinristi myydään

tuspisteenä toimiva Nooan arkki -vene.

Perheohjelman järjestävät Tikkurilan, Vantaankosken ja Kallion seurakunnat. Papit ovat valmiita keskustelemaan ihmisten kanssa ja myös rukoilemaan parisuhteensa rekisteröineiden puolesta.

– Jos joku pyytää, niin totta kai rukoillaan. Sehän on kirkon ja pappien tehtävä. Siinä toimimme ihan piispojen antaman ohjeen mukaan, Janne Silvast sanoo.

Kaisa Halonen

Kajaanin runoviikko

Rantaloma Vivamon kauniissa maisemassa Lohjan järven rannalla on hyvä paikka päivittää omaa oloa ja eloa. Voit istua valmiiksi katettuun ruokapöytään ja samalla virkistyä Jumalan sanan ääressä ystävien seurassa.

Mukana: Jorma Kalajoki, Virpi Nyman, Kristiina Nordman.

Kurssimaksu: 40 €. Täysihoito: 161–181 €.

Hämeenkylän seurakuntaneuvosto esittää, että Hämeenkylän kirkon katolle asennettaisiin aurinkopaneelit sähköenergian tuottamiseksi. Paneelien asennus voisi tapahtua kirkon julkisivun uudistamisen yhteydessä. Seurakuntaneuvosto esittää myös, että Vantaan seurakuntien kiinteistöosasto tutkisi mahdollisuutta käyttää maalämpöä kirkon lämmityksessä. Näin voitaisiin alentaa lämmityskuluja ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Sotkamon herättäjäjuhlilla puhuu Kajaanin runoviikon johtaja Taisto Reimaluoto.

Herättäjäjuhlat radiosta Vantaalla järjestetään kesällä 2016 herättäjäjuhlat. Tapahtumaan voi ottaa tuntumaa jo tänä kesänä kuuntelemalla Körttiradiota. Se lähettää suorana 3.5.7. tämän kesän herättäjäjuhlien ohjelmaa Sotkamosta. Vantaalla taajuus on 105,8 MHz. Körttiradio lähettää kaikki juhlien seurat. Kanava välittää myös tunnelmia juhlakentältä ja soittaa herännäishenkistä musiikkia.

5

Väitellään

Suomalaiskodit ovat tylsiä, Heidi Paavilainen!

Arki sanelee kodin ilmeen, kertoo yliopisto-opettaja Heidi Paavilainen Aalto-yliopistosta.

Suomalainen maku on tylsä.

Kodeissa on liian paljon tavaraa ja liian vähän tilaa.

– Ei kai siihen ole mitään mittaria, mikä on paljon tavaraa, mutta asukkaat itse kokevat tai ainakin helposti sanovat, että tavaraa on liikaa. Materialistisuutta yleensä hiukan hävetään ja ajatellaan, että olisi jollain tavalla parempi viihtyä tyhjässä tilassa.

– Tavarapaljouden tunne voi johtua myös siitä, että kodissa pyöritetään arkea: syödään, nukutaan, siivotaan ja organisoidaan perheen tekemisiä. Siinä vilskeessä, varsinkaan lapsi- ja lemmikkieläinperheissä tai jos harrastetaan paljon, tavaroita ei ehditä pitää järjestyksessä ja ne jäävät lattioille, nurkkiin ja tasoille seilaamaan.

– Sekin on totta, että arkkitehdit eivät pysty suunnittelemaan riittävästi monipuolista säilytystilaa.

Esimerkiksi kengille, laukuille tai harrastusvälineille ei useinkaan ole käytännöllisiä säilytystiloja kotona.

– Siinä mielessä kyllä, että suomalaisilla on keskenään melko samankaltainen maku. Maun osalta suurin osa suomalaisista edustaa keskiluokkaa. Tällä hetkellä vaaleat värit ja niukahkot muodot ovat vielä muotia, mutta 1970-luvun värikylläinen sisustus ja möhkösohvat saattavat hyvinkin olla tulossa. Suomessa ylipäätään harvoin laitetaan koko koti kerralla uusiksi, joten tyylien ja muotien vaihtelu on hidasta.

Kaikissa suomalaiskodeissa on Unikko-kuosia, muumimukeja ja Aalto-jakkara.

– Ei nyt sentään. Mutta voi yleistää, että suomalaiskodeissa on vakiintuneita suomalaisten yritysten tuotteita, kuten Iittalaa, Arabiaa, Hackmannia, Marimekkoa ja Lundiaa. Usein ne tulevat kotiin lahjoina ja myös perintönä.

Koti ei ole koskaan valmis tai täydellinen.

– Näin tuntuu olevan. Joillekin kodin sisustus on jatkuva, hitaasti etenevä ja muuntuva projekti, jolloin se ei tosiaankaan tule valmiiksi, koska jo sisustaminen itsessään synnyttää uusia ideoita. Jotkut taas tavoittelevat täydellistä kotia siten, että sisustuksen kaikki osaset olisivat sellaisia, että niitä ei tarvitse enää vaihtaa.

Nainen päättää siitä, miltä kotona näyttää.

– No tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Stereotypia sisustamista harrastavasta ja kodin ilmettä valvovasta naisesta on vanhanaikainen.

– Jos kodin ilmeellä on jokin päättäjä, se on ennen muuta perheen arki ja elämää koskevat valinnat eli juuri harrastukset, mielenkiinnonkohteet, lemmikin hankinta, lapset ja vaikka matkailu. Aika harva luopuu lemmikistään, jotta voitaisiin hankkia uusi sisustusmaun mukainen sohva. Onneksi.

Kaisa Halonen

Kodista voi päätellä paljon sen asukkaista.

Paula Lehto

– Hmmm. Hammasharjat laskemalla voi arvata perheen koon tai sohvaa tutkimalla päätellä koiran värin. Mutta ikää, koulutusta ja sosiaalista asemaa en lähtisi kodin perusteella päättelemään. Joku käyttää aikaa ja rahaa kodin sisustamiseen, joku toinen mieluummin kokkaa ja matkustaa tai kokee, että elämän tärkeimmät asiat tapahtuvat kodin ulkopuolella.

– On myös hyvin vaikea enää nykypäivänä määritellä hyvää tai huonoa makua, joten sisustuksen tyyliä tai taidokkuuttakaan analysoimalla ei pääse kovin pitkälle. Joku, jonka koti näyttää kummalliselta, saattaakin olla tyylin ja trendien edelläkävijä.

1970-luvun möhkösohvat saattavat tulla taas muotiin.

Kolumni

Aivojen kuurausta Tänäkin kesänä yli 80 prosenttia Suomen 15-vuotiaista saa makkaraa ja aivopesua. Rippikoulu on aivojen kuurausta ja tuuletusta Axen ja nuotion tuoksuessa. Sen jälkeen avataan ovi aikuiseen, itsenäiseen uskon maailmaan.

En tiedä, onko rippikoulu koskaan pitänyt sisällään tavoitetta piiskata nuoria tietynlaiseen kristityn muottiin.

Tuskin. Nykyinen opetussuunnitelma ainakin painottaa elämän tärkeitä asioita nuoren lähtökohdista käsin. Ei se paljon elämää rakenna, jos pappi antaisi joka kysymykseen yhden oikean vastauksen, jos sellainen edes olisi. Nuorta haastetaan käyttämään omia aivojaan omia ratkaisujaan varten, oli se sitten vaikka kirkosta eroaminen täysikäisenä. Rippikoulu kantaa turhaan tuputtamisen mainetta, sillä pikemminkin se tukee ajattelun vapautta putsaamalla pölyisiä mielikuvia.

Jos on uskonnollisesti köyhä, ajattelee aina rajatusti. Ajattelun köyhyyttä on olla tuntematta ihmiskunnan suuria kertomuksia, olivat ne sitten peräisin Raamatusta,

Michelangelon siveltimestä tai Einsteinin kynästä. Ajattelun köyhyyttä on olla kokeilematta rukousta ja osaamatta lauluja, jotka tuottavat iloa. Rajattua ajattelua on tehdä päätöksiä ilman, että tietää, mitä tekee.

Kuvittele koulu, jossa liikunnan tunnilla luetaan pulpetissa pesäpallon sääntöjä ja kotitaloustunnilla katso-

”Rippikoulussa ei vain kerrota uskonnosta, vaan siellä haistetaan, maistetaan ja eletään uskontoa.” taan näytöltä Teija Sopasta. Tämän takia rippikoulu sisältää uskonnollista toimintaa. On tärkeää kokea, miltä maistuu itse tehty kerroskiisseli, miltä tuntuu osua palloon tai rukoilla. Rippikoulussa ei vain kerrota uskonnosta, vaan siellä haistetaan, maistetaan ja eletään uskontoa.

Vihdoin löysin paikan, jossa voin olla oma itseni. Tämän uskontunnustuksen kuulin rippikoulupappina nuorilta joka vuosi. Arkitodellisuus osoittaa, että kirkko ei olekaan se suvaitsematon instituutio, jolta se joskus näyttää. Kirkko on yhteisö, joka vapauttaa olemaan oma itsensä: kastettu ja ainutlaatuinen.

On sille makkarallekin nykyään vaihtoehto. Moni valitsee tänäkin kesänä soijanakin.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

Raamattukylän kesä 2015

• terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.)

• haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu.

Juhannuspäivänä 20.6.

Marian miekka klo 11 KESÄN UUTUUS Palava pensas 19.6. klo 13, väliaika 14.–17.7. klo 13, väliaika 21.–25.7. klo 13, väliaika 28.–29.7. klo 13, väliaika Faraon palvelijatar löytää Mooseksen kaislakorista rannalta. Johdatuksesta oikea äiti, joka laski lapsensa virran armoille, saa tehtäväksi huolehtia omasta pojastaan.

Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Marian miekka liput 12 €, Palava pensas 18 € . Ennakkovaraukset.

Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, LOHJA Puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi

än Hyv

än eläm koverk

Vielä muutama paikka vapaana!

LAPINVAELLUS Saariselän maisemissa ja Itäkairassa 4.-12.9.2015

ia med

Hinta 480 e sis. matkat, muonat ja eräopastuksen. Lisätiedot tarja.korpela@evl.fi ja ilm. laura.ohtonen@evl.fi

www.piplia.fi

Tartu Pipliaan!

■

RAAMATTUJA SUOMEN KANSALLE UUTUUSTEOS

RIPPIRAAMATUT Laajin valikoima kansivaihtoehtoja. Uudistuneet liiteosat. Pyydä tarjous tai tilaa Pipliakaupasta.

FARKKURAAMATTU Suosikkiraamatussa kestävät kangaskannet, oikea tasku ja vetoketju.

Vaikuttava teos Suomen Pipliaseuran ja raamattukustannuksen historiasta.

Tulossa elokuussa: 365 PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA

voimasanoja

PIPLiA. t ™

Suomen Pipliaseura |

vivamonraamattukyla.fi

6

myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi

| www.pipliakauppa.fi

Lentoemäntä Minna ­Stoilov perusti ruoka­ blogin isoäitinsä resepteille ja opis­ keli kokiksi. teksti Hanna Antila kuva Sini Pennanen

J

oskus vastoinkäymisillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Viitisen vuotta sitten lentoemäntä Minna Stoilov mursi jalkansa niin pahasti, että edessä oli pitkä sairausloma ja tauko juoksulenkkeihin. Oli keksittävä muuta tekemistä.

– Aloin katsoa leffoja joka aamu. Yksi elokuvista oli Julie & Julia, jossa päähenkilö alkaa opiskella ruuanlaittoa Julia Childin reseptikirjan mukaan ja kirjoittaa siitä blogiinsa. Minusta se oli loistava idea, onhan minulla joka paikka täynnä keittokirjoja ja reseptejä, Stoilov kertoo.

Valinta osui Stoilovin isoäidiltään Anna Hildalta perimään Kotiruoka-kirjaan, jonka sivuille isoäiti oli kirjoittanut omia arvioitaan siitä, miten ruoka oli onnistunut. Stoilov

Perintönä päätti alkaa testata 1900-luvun alun reseptejä, perustaa niihin pohjautuvan ruokablogin ja selvittää, kuka oikein oli isoäiti, jota hän ei ollut koskaan tavannut.

– En tiennyt hänestä juuri mitään muuta kuin sen, milloin hän oli syntynyt ja kuollut. Äitini oli vain 14-vuotias, kun Anna Hilda kuoli. Koska äidin isäkin oli jo kuollut, äitini meni ottotyttäreksi erään papin perheeseen, Stoilov kertoo.

Minna Stoilovin isoäiti Anna Hilda ei laittanut ruokaa ainoastaan kotioloissa vaan omisti myös Kaleva-ravintolan Lappeenrannassa. Kun hän 43-vuotiaana sai ainoan lapsensa, hän myi ravintolansa, koska oli sitä mieltä, ettei ravintolan pyörittäminen sopinut perheelliselle naiselle. Myöhem-

min hän meni töihin emännäksi Imatran valtionhotelliin.

– Olen kuullut, että Kaleva oli napakasti hoidettu ravintola. Anna Hilda piti myös työntekijöistään hyvää huolta ja vei heidät kerran vuodessa vaateostoksille, Stoilov kertoo.

– Olen myös kuullut, että hän kutsui joskus ystäviään syömään ravintolaan ja laittoi ovelle lapun ”yksityistilaisuus”. On siihen aikaan siis osattu myös nautiskella.

Ruuanlaiton Anna Hilda oli todennäköisesti oppinut äidiltään, jolla oli pitopalvelu.

Kovin paljoa tietoa ja muistoja Anna Hildasta ei ole jäänyt, hänen tavaransakin kun päätyivät ties minne hänen kuolemansa jälkeen.

– Ajattelen niin, että ihminen on paitsi sitä, mitä hänellä on, niin myös sitä, mitä hänel-

7

Minna Stoilov valmistui kokiksi tammikuussa. Syksyllä hän alkaa vuorotella kokin ja lentoemännän ammateissa, mutta aikoo jatkaa ruokabloggaamista.

rakkaus ruokaan lä ei ole. Minulla ei ollut mummolaa, jonne mennä eikä omia muistoja hänestä. Toisaalta juuri siksi yksikin kauha, joka on säilynyt, on kultaakin kalliimpi, Stoilov kuvailee.

Ensimmäinen resepti, jonka Minna Stoilov toteutti isoäidin reseptikirjasta, oli ranskanleipä.

Se oli saanut isoäidiltä arvosanaksi 10+. Mitenkään järjestyksessä Minna Stoilov ei kuitenkaan ole edennyt, vaan fiiliksen ja sesongin mukaan. Tahti on ollut tiivis, blogissa on ollut uutta materiaalia noin viiden päivänä välein.

Stoilovilla on ollut myös muita ruokablogeja, joista muutamaa hän päivittää yhä. Yksi keskittyy juhliin, toisessa esitellään suomalaista ruokakulttuuria englanniksi. Bulgarialaistaustaisen aviomiehensä kans-

sa Stoilov piti myös Makumuistoja lapsuuteni Bulgariasta -blogia.

Joskus bloggaaminen on ollut työlästä, mutta toisaalta syöjien ja blogien lukijoiden palaute sekä rakkaus ruokaan ovat motivoineet.

Ilmailualan epävarman työtilanteen vuoksi Minna Stoilov päätti muutama vuosi sitten opiskella kokiksi. Hän valmistui Omniasta tammikuussa.

– Opiskelu vei kaksi vuotta.

Aika kului tosi nopeasti, ja mietin usein, että miksi en aloittanut jo aikaisemmin.

– Opinnot olivat tosi kivat ja koulu oli hyvä. Se oli tietysti vain pintaraapaisu alaan, mutta opin tosi paljon.

Opintoihin kuuluvat harjoittelut Stoilov halusi tehdä ulkomailla, sillä hän on lentoemännän työssään ja muutenkin mat-

kustellut paljon ja keräillyt matkoillaan reseptejä. Ensimmäinen harjoittelupaikka oli suomalaisen koulun keittiö Espanjassa, toinen Japanissa ranskalaiseen keittiöön erikoistuneessa ravintolassa.

– Se oli Michelin-tähden ravintola. Kaikki tekivät hiljaa omia hommiaan, pehmein liikkein. Se oli kuin balettia.

Matkailu ja ulkomailla työskentely ovat saaneet Stoilovin arvostamaan yhä enemmän suomalaista ruokakulttuuria ja raaka-aineita. Japanissa hän teki työkavereilleen suomalaista ruokaa, esimerkiksi kaalikääryleitä ja korvapuusteja. Ne maistuivat hyvin.

– Ruokamme ansaitsisi enemmän arvostusta. Miksi meidän pitää tehdä pannacottaa kun voisimme tehdä maitokiisselin? Ei aina tarvitse olla niin erikois-

ta. Oman kulttuurin ja menneisyyden tunteminen on tosi arvokasta.

Kuka?

Minna Stoilov, 49, lentoemäntä, barista, matkaopas ja kokki. Asuu Kartanonkoskella aviomiehensä kanssa.

Mitä?

Pitää useampaa ruokablogia, joista suosituin on Isoäidin reseptillä. Siinä hän testaa isoäitinsä Anna Hildan vanhan keittokirjan reseptejä.

Motto? ”Life is a picnic.”

Kokin tutkinto on nyt taskussa, mutta tällä hetkellä Minna Stoilov tekee taas pääasiassa lentoemännän töitä. Ruoka on kuitenkin paljon läsnä hänen elämässään. Hän laittaa ruokaa blogejaan varten ja muutenkin ja vierailee välillä työmatkoillaan esimerkiksi hotellien keittiöissä.

Hän on myös tehnyt keikkatöitä ravintoloissa. Syksyllä ruuan­laitolle on taas enemmän aikaa, sillä lokakuusta alkaen Stoilov aikoo tehdä joka toinen kuukausi kokin töitä keikkatyöläisenä.

– Jos ei tarvitsisi miettiä mitään realiteetteja, kaikista kivoin työpaikka olisi varmaan joku kesäkahvila, jossa olisi rauhallinen tunnelma. T

8

Miia ja Pasi Kolehmainen, lapset Sampo, Ukko ja Saga ja Juliette-koira pääsevät muuttamaan uuteen kotiinsa Kivistön asuntomessualueelle elokuussa.

Yhteistä unelmaa rakentamassa Talon rakentaminen koettelee ­perhettä ja parisuhdetta, mutta onneksi lopputulos palkitsee. teksti Hanna Antila kuvat Saara Vuorjoki

Uudessa kodissa Miia ja Pasi Kolehmaisen lapset Saga, Ukko ja Sampo saavat omat huoneet.

T

yöt, opiskelut, kolme lasta, lasten harrastukset, kotityöt ja omakotitalon rakentaminen.

Miia ja Pasi Kolehmainen ovat tasapainoilleet muutaman vuoden sellaisen yhdistelmän kanssa. Nyt alkaa onneksi helpottaa: talo on sisältä viimeistelyä vaille valmis, vain pihatyöt on vielä tekemättä ja terassi lasittamatta. Uuteen kotiinsa perhe pää-

see elokuussa kun Asuntomessut ovat ohi.

– Nyt tuntuu siltä, että loppuelämä alkaa sitten kun päästään muuttamaan, Pasi Kolehmainen kuvailee tunnelmiaan.

Miia ja Pasi Kolehmainen ovat olleet yhdessä 16-vuotiaasta saakka ja naimisissa vuodesta 2001. Aluksi ei puhuttu omakotitalon rakentamisesta, mutta kun perhe kasvoi, se alkoi tuntua hyvältä ratkaisulta. Erillistalo Helsingissä alkoi käydä ahtaaksi ja asumiskustannuksiltaan liian kalliiksi.

– Ensin etsittiin pitkään valmiita taloja, mutta emme löytäneet sopivaa. Sitten aloimme etsiä tonttia, mutta ne olivat todella kalliita Helsingissä ja Espoossa, Miia Kolehmainen kertoo.

Lopulta Kolehmaiset keksivät hakea tonttia Kivistön asuntomessualueelta. He eivät saaneet sitä mitä toivoivat, mutta kakkosvaihtoehdon kanssa tärppäsi. Kun tontti oli varmistunut keväällä 2013, Kolehmaiset teetättivät lopulliset suunnitelmat talosta. Keväällä 2014 tontilla päästiin vihdoin töihin. Vanha omakotitalo myytiin pois, ja perhe muutti vuokralle Helsingin Pitäjänmäkeen.

Pariskunnan toiveet omasta talosta olivat yhdenmukaiset.

Yksikerroksinen omakotitalo, jossa ei ole hukkaneliöitä. Omat huoneet 13-vuotiaalle Sampolle, 10-vuotiaalle Ukolle ja 2-vuotiaalle Sagalle sekä yhteistä tilaa, jossa koko perhe voi olla yhdessä. Kylämäinen ja luonnonläheinen alue, josta pääsee helposti junalla Helsinkiin.

– Toki aluksi meillä oli epärealistisia haaveita omakotitalo järven rannalla Helsingin keskustassa -tyyliin, mutta ne typistyivät nopeasti. Nyt meillä on talo, jonka takana on oja – ja tulee meille sentään poreamme pihalle, Miia kertoo.

Kolehmaiset päätyivät talopakettiin, joten varsinaisia suunnittelu- ja rakennustöitä heidän ei ole tarvinnut tehdä itse. Silti talon rakennuttaminen on ollut työlästä. Takana on paljon paperityötä, päätösten tekoa, rautakauppareissuja. Työmaallakin on pitänyt käydä melko usein.

Pihatyöt tehdään loppuun itse, sukulaisten ja tuttavien avustuksella. Keskinäistä työnjakoaan rakennusaikana Miia ja Pasi Kolehmainen luonnehtivat ”sekavaksi”.

– Se on tehnyt, joka on päässyt paikalle ja ehtinyt, Miia sanoo.

– Onneksi minulla on joustava työaika, toteaa Pasi.

Isovanhempien ja sukulaisten apuun Kolehmaiset eivät ole voineet paljoa turvautua esimerkik-

9

si lastenhoidossa, sillä suku asuu Kuopion seudulla.

– Kavereista monet ovat samassa tilanteessa tai muuten vaan kiireisiä, Miia toteaa.

Sopu on perheessä säilynyt rakentamisen ajan, mutta välillä pinna on ollut kireällä itse kullakin. Aikataulut ovat tökkineet, rahaa on kulunut ja eikä töiden teettäminen ole aina ollut yksinkertaista.

– Vaikeinta on ollut ehkä päätösten tekeminen, sanoo Miia.

– Minä sanoisin, että rahaasiat ja ajan riittämättömyys, summaa Pasi.

Välillä kumpikin on miettinyt, onko siinä järkeä, että kaikki tapahtuu yhtä aikaa. Kun Miian hoitovapaa päättyi, hän jatkoi kasvatustieteen opintojaan Tampereella ja on ollut paljon siellä. Pasi taas on ollut päivätöidensä ohessa johtamiskoulutuksessa ja valmentanut Ukko-pojan jääkiekkojoukkuetta.

Toisaalta kumpikin on tiennyt, että epätoivoon ei voi vaipua ja lopussa häämöttää palkinto, oma uusi talo.

– En tiedä, miten tästä on selvitty. Töissä oli vielä organisaatiouudistuskin. Ei ole voinut muuta kuin tehdä asian kerrallaan, Pasi sanoo.

– Aika usein rahat ovat olleet lopussa, mutta olen hokenut itselleni, että hyvin tässä vielä käy.

Luulen, että jälkikäteen voimme ajatella, että siitäkin selvittiin.

Talon rakentaminen on sellainen projekti, että se joko erottaa tai hitsaa entistä tiiviimmin yhteen, Miia pohtii.

Niin sanottua omaa aikaa tai kahdenkeskistä aikaa ei oikein ollut, eikä sellaisia hetkiä, jolloin perhe voisi vaan olla möllöttää.

Lasten takia on ollut välillä huono omatunto.

– Lapset ovat olleet vähän hunningolla. Tuntuu siltä, että vaikka olisin ollut paikalla, en ole ollut aina läsnä. Juuri hämmästelin, kun 13-vuotiaamme oli tehnyt iltapalat kun tulimme talotyömaalta. Hän on oppinut kokkamaan tämän projektin aikana, Miia kertoo.

– On tämä ollut sellainen projekti, että en suosittele ihan kaikille. Onneksi meidät on jo niin monessa liemessä keitetty. Mutta kun lähti tähän, osasi kyllä ajatella, että ei tästä helppoa tulekaan.

Asuntomessujen aikana Kolehmaisten kodissa käyvät tuhannet tuntemattomat ihmiset.

Talo on heidän, mutta sisustus ei, omat tavarat tuodaan vasta

Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”On tämä ollut sellainen projekti, että en suosittele ihan kaikille.” messujen jälkeen. Sitä, että oma koti on pian arvioiden kohteena, kumpikaan ei ole ehtinyt juurikaan miettiä.

Perheille, jotka käyvät Asuntomessuilla ja haaveilevat oman talon rakennuttamisesta Miia ja Pasi Kolehmaisella on muutama vinkki.

– Suunnitelkaa kaikki hyvin.

Tehkää sopimukset ammattilaisten kanssa, tavallinen ihminen ei voi tietää kaikkia säädöksiä.

Luottakaa vaistoonne, kun valitsette tekijöitä, ohjeistaa Pasi.

– Jos on mummot ja papat lähellä, hyödyntäkää heitä. Puhukaa fiiliksistä suoraan, koska jos asiat jäävät vaivaamaan, voi muuttua katkeraksi, sanoo Miia. 1

Näin suhde kestää rakennusprojektin • Valmistaudu siihen, että aikataulut ovat kireät, talous tiukalla ja arki muuttuu.

Tämä kaikki voi nostaa tunteita, joihin ei osaa varautua.

• Pidä paitsi rakennustyömaakokouksia, myös perheen omia kotityömaakokouksia, joissa käydään läpi mitä on menossa, tulossa ja tapahtunut.

• Kotia pyörittävän työ on yhtä tärkeää kuin työmaalla olevan ja molempien tekemiä asioita pitäisi arvostaa.

• Puhu rakennusprojektin herättämistä tunteista puolisollesi. Aina siihen ei tunnu olevan aikaa, mutta se on tärkeää.

• Pitäkää pienimuotoisia harjannostajaisia kun rakennusetapit saavutetaan. Pitäkää perheen kesken pienet juhlat kun valu on saatu valmiiksi tai laatat seinään, se tuo iloa puurtamisen keskelle.

• Varatkaa myös kahdenkeskistä aikaa.

• Muista, että rakennusprojekti on poikkeustila, joka on aikanaan ohi.

• Muista mikä on tärkeintä: ei rakennusprojekti, vaan taloon muuttava perhe.

Kirjoita tämä vaikka kylttiin ja ripusta rakennustyömaalle, niin tärkein pysyy mielessä.

Neuvoja antoivat Vantaan seurakuntien perheneuvojat Paula Ruotsalainen ja Lauri Anttila.

Lotta Numminen

Voiko parisuhde selvitä talon rakentamisesta? Entä mitä koti merkitsee parisuhteelle? Katso video Paulan parisuhdevinkeissä osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/paulanparisuhdevinkit.

Vilikasper Kanth, 25, pyrki tänä vuonna euroviisuedustajaksi 95 %

5%

Itävantaalainen Ensimmäiset vuoteni asuin Järvenpäässä äidin, isän ja isoveljieni kanssa.

Järvenpäästä muutimme Koivukyläntielle Simonkallioon ja sieltä Ilolaan.

Kolmannella luokalla siirryin Ilolan koulusta musiikkiluokalle Simonkallion kouluun.

Vanhempani erosivat ollessani seiskaluokalla. Ennen kotoa muuttamista asuin äidin ja pikkusiskojeni kanssa kerrostalos-

Saamelainen sa Ilolassa. Nyt asun Asolassa kaksiossa kitaroiden ja skeittilautojen kanssa. Uuden Musiikin Kilpailussa esittämässäni kappaleessa on isäni tekemät sanat. Biisi syntyi mökillä viime juhannuksena. Teen töitä päiväkodissa Hiekkaharjussa ja sisäaktiviteettipuistossa Tammistossa. Syksyllä aloitan sosionomin opinnot. Toivon, että musiikista tulisi minulle työ.

Minulla on äidin puolelta saamelaisia sukujuuria.

Isoisoäitini oli Utsjoelta. Olemme käyneet siellä kerran, kun olin pieni. Tykkään olla luonnossa. Ehkä se liittyy saamelaisiin sukujuuriin.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mikä tekee riparista vihreän?

Vantaan seurakuntien ympäristöohjelmaan vuosille 2016–20 aiotaan kirjata, että kaikilla rippikoululeireillä noudatettaisiin vihreiden ripareiden periaatteita vuoteen 2020 mennessä. Miltä tämä tavoite kuulostaa, rippikoulutyön asiantuntija Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta?

– Minusta se on ihan saavutettavissa oleva tavoite. Ainakin Hakunilan seurakunnassa vihreitä ripareita on jo ollut, ja tämä on konsepti, joka leviää koko ajan.

Tänä vuonna vihreitä ripareita järjestetään Suomessa ainakin 100.

Mikä tekee riparista vihreän riparin?

– Se tarkoittaa sitä, että se, mitä tehdään, tehdään ympäristötietoisesti. Jokaisessa rippikouluryhmässä mietitään yhdessä, mitä vihreys tarkoittaa meidän leirillä. Nuorten ruohonjuuritason osallisuus on tässä olennainen juttu. Sitten on yhteisiä kriteerejä, joilla pyritään siihen, että seurakunnan ja kirkon jättämä hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Siihen pyritään muun muassa pitämällä ainakin yksi kasvisruokapäivä. Jos vuodessa riparin käy 50 000 henkilöä, valinnoilla on suuri yhteisvaikutus.

Ovatko nykyiset 15-vuotiaat mielestäsi hyvin perillä ympäristöasioista ja kiinnostuneita niistä?

– Sanoisin, että jossain määrin kiinnostuneita. Ripareiden erityisyys on siinä, että niillä voidaan luoda omakohtaisempi suhde luontoon. Moni tietää, ettei saa vaikka heittää roskia luontoon, mutta kun siellä luonnossa ollaan, tulee sellainen olo, että tämä on oikeasti tärkeää.

Entäpä pääkaupunkiseudulla elävät nuoret? Onko täällä eläville nuorille luonnossa liikkuminen yleensä tuttua?

– Osalla on partiotaustaa tai luonnossa liikkuminen on muuten tuttua, toisille ei lainkaan. RIppileireillä pyritään siihen, että joka päivä oltaisiin ulkona.

Hanna Antila

10

Ontto vaahtera pappilan puistossa.

Lähiloma kirkonkylässä Pyhän Laurin kirkon ympäristössä saa hyvin kulumaan kesäpäivän. Bongattavaa on niin viherpeukaloille, murhamysteereistä kiinnostuneille kuin taiteenharrastajillekin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Kiertele kylää

M

onelta Tuusulanväylää tai Kehä III:a kiireessä suhaavalta on saattanut jäädä huomaamatta, millainen idylli jää valtaväylien väliin. Keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon ympärille muodostunut kylä on nykyisin miltei uneliaan oloinen paikka, jossa aika tuntuu pysähtyneen. Satojen vuosien ajan se kuitenkin oli pitäjän keskus, jonne kokoonnuttiin jumalanpalvelukseen pitkienkin matkojen päästä.

Kylä on todennäköisesti perustettu jo 1200–1300-lukujen taitteessa eli samoihin aikoihin kuin Helsingin pitäjä on syntynyt. Nykyisen kyläraitin varrella sijaitsevat kantatalot on rakennettu 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Vanhin niistä on Nyknapas 1780-luvulta.

Entisaikaan kirkonkylässä on toiminut useita kestikievareita, ja vielä nykyisinkin sieltä löytyy kahvila ja majatalo. Kylässä on myös Suomen vanhin yhä käytös-

Kylä on todennäköisesti perustettu jo 1200–1300-lukujen taitteessa

sä oleva koulurakennus, punaisessa puutalossa toimiva ruotsinkielinen alakoulu Kyrkoby skola.

1400-luvun puolivälissä rakennettua Pyhän Laurin kirkkoa pidetään pääkaupunkiseudun vanhimpana rakennuksena, mutta sen vieressä olevan kellotapulin jotkut osat ovat ilmeisesti vieläkin vanhempia, jopa 1300-luvulta. Ennen nykyistä kivikirkkoa paikalla on ollut puukirkko, sekin Pyhälle Laurentiukselle omistettu.

Kirkon eteläpuolella oli vielä 1800-luvun alussa puukirkko, jossa suomenkieliset jumalanpalvelukset pidettiin. Kirkko purettiin vuonna 1818, koska varoja sen kunnostamiseen ei ollut. Puukirkon paikalla on nykyisin kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema muistomerkki.

Jo keskiajalla kylässä on ollut myös pappila. Se selvisi viime ja toissa kesänä nykyisen pappilan edustalla tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa, joissa löydettiin 1500-luvun pappilan perustukset ja esineistöä 1300-luvulta asti.

Nykyinen pappila on rakennettu 1850-luvulla. Pappilaa ympäröivän puiston ideoijana pidetään kirkkoherra Erik Anders Crohnsin rouvaa Nataliaa.

Crohnsit olivat nykyisen pappilan ensimmäisiä asukkaita.

Pappilan puiston puista erikoisimman näköisiä ovat jyhkeä kolmihaarainen lehmus ja ontto vaahtera. Puiston puiden ikää eivät ammattipuutarhuritkaan osaa arvioida. Kirjallisten lähteiden perusteella tiedetään, että ainakin hautausmaalle on istutettu puita 1800-luvulla.

Näkymä Kyläraitin varrelta.

11

R. W. Ekmanin alttaritaulu ja tuntemattoman tekijän lasimaalaus.

Pyhän Laurin kirkko.

Poikkea kirkkoon Ensimmäisenä vastaan tulee vanhan kirkon tuoksu, sitten levollinen hämärä.

K

un avaa Pyhän Laurin kirkon oven, tulee ensimmäisenä vastaan vanhan kirkon tuoksu, sitten levollinen hämärä. Ja sitten pärähtää pora. Pyhän Laurin kirkossa tehdään korjaustöitä. Edellisestä peruskorjauksesta onkin vierähtänyt nelisenkymmentä vuotta.

Nyt käynnissä oleva remontti on kuitenkin pientä verrattuna siihen, mitä kirkossa tehtiin noin 120 vuotta sitten. Toukokuussa 1893 raju tulipalo tuhosi kirkon

kaikki puuosat ja vahingoitti myös kivirakenteita. Kirkon jälleenrakennuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer ja se valmistui jo vuoden kuluttua tulipalosta. Höijerin koristeellinen sisustus edustaa tyyliltään uusgotiikkaa.

Jos kirkon sisältä etsii keskiaikaa, kannattaa kohottaa katseensa puuveistoksiin, jotka on kiinnitetty kirkon etuosan pylväisiin. Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä veistos on kotimaista alkuperää ja tehty 1400-luvun lopussa tai 1500-luvun alussa. Katolisella ajalla se on todennäköisesti ollut omalla, Neitsyt Marialle pyhitetyllä alttarillaan.

Pyhää Dominicusta ja tuntematonta naispyhimystä esittävät veistokset lienevät Lyypekistä. Ne ovat ilmeisesti kuuluneet useamman veistoksen muodostamiin alttarikaappeihin. Naispyhimys on veistoksista vanhin, 1400-luvun puolivälistä. Neljäs säilynyt veistos, Job, on nykyisin Suomen Kansallismuseossa.

Noin 40 vuotta sen jälkeen, kun Pyhän Laurin kirkko oli valmistunut, kirkon ikätoveri Leonardo da Vinci sai valmiiksi Milanon Santa Maria delle Grazien luostarin kappelissa freskonsa Pyhä ehtoollinen. Pyhän Laurin kirkkoon kuuluisa fresko liittyy sikäli, että kirkon alttaritaulu on kopio siitä.

Alttaritaulua ei ole signeerattu, mutta sen tekijänä pidetään Robert Wilhelm Ekmania. Ruotsissa hovimaalarin arvon saanut Ekman on maalannut myös muun muassa Turun tuomiokirkon kuorin freskot. Alttaritaulu on lahjoitettu kirkkoon vuonna 1857.

Alttaritaulun yläpuolella kuori-ikkunassa oleva lasimaalaus esittää Jeesuksen syliin polvistunutta pyhiinvaeltajaa.

Lasimaalauksen tekijää ei tiedetä, lahjoittaja sen sijaan kyllä. Hän oli konsulinna Maria Ekman, jonka hukkuneita suku-

laistyttöjä lasimaalauksen kahden enkelin on arveltu kuvaavan.

Pyhästä Laurentiuksesta muistuttaa enää vantaalaisen kuvanveistäjän Raimo Jaatisen pieni veistos. Keskiajalla kirkossa on todennäköisesti ollut Laurentiusta esittävä puuveistos ja mahdollisesti jopa häneen liittynyt pyhäinjäännös. 200-luvulla elänyt roomalainen Laurentius on yksi suosituimmista pyhimyksistä. Hän kärsi marttyyrikuoleman halsterissa ja on siksi muun muassa kokkien suojeluspyhimys.

Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -veistos on alun perin ollut maalattu.

12

Arvo Siikamäen suunnittelema muistokivi muistelupaikalla.

Vaeltele hautausmaalla

P

yhän Laurin kirkkoa ympäröivä hautausmaa ei voi ylpeillä presidenttien tai julkkisten haudoilla, mutta kylläkin pitkällä historiallaan. Hautausmaalle ja kirkon lattian alle on haudattu vainajia jo keskiajalla.

Keskiaikainen kirkkomaa on ollut hyvin erilainen kuin nykyinen huolella hoidettu, vehreä ja rauhallinen hautausmaa.

Kirkkomaa oli paljon nykyistä pienempi ja kokonaan katetun aidan ympäröimä. Puita tai pensaita ei ollut, ainoastaan luonnonkasveja.

Keskiajalla kirkkomaa oli tärkeä kokoontumispaikka, jossa vaihdettiin uutisia ja kuulumisia ja kuunneltiin saarnoja, joita pappi piti kirkon seinässä olleesta ulkosaarnatuolista.

1700-luvun lopulla hautausmaata alettiin pikkuhiljaa laajentaa. Pysyvät kiviset

tai metalliset hautamuistomerkit olivat vielä 1800-luvun alussa harvinaisia. Vanhin säilynyt hautakivi on vuonna 1811 kuolleen sotakamreeri Johannes Weckströmin haudalla.

Muitakin oman aikansa mahtimiehiä alueelle on haudattu. Vara-amiraali Carl Olof Cronstedt rakennutti itselleen ja vaimolleen hautakappelin. Sen läheisyydessä on toinen hautakappeli, jonka rakennutti kenraaliluutnantti Alexander Jakob von Wendt. Tämä kappeli on edelleen suvun käytössä.

Ajan kulun näkee vanhoista hautakivistä, joista osa on lohjennut, osa on kulunut niin, ettei tekstejä tahdo erottaa. Jotkut vanhoista haudoista näyttävät hylätyiltä, istutusten sijasta niillä kukkivat alkukesästä voikukat.

Kaiken kaikkiaan tällä hautausmaalla on 15 156 hautapaikkaa. Vuosittain tänne haudataan hieman yli 500 vainajaa. Uu-

Viikate Jacob Allenin hautakivessä, joka on yksi hautausmaan vanhimpia.

Bodominjärvellä murhattujen nuorten hauta.

Pekka Jylhän Su

sin laajennus, tuhkahauta-alue, valmistui vuonna 2007.

Hautausmaan vanhassa osassa on hauta, jossa on kolme erillistä, matalaa kiveä. Siihen on haudattu Bodominjärvellä murhatut nuoret, joiden kuolemasta tuli 5.6. kuluneeksi 55 vuotta. Yhdeltä heistä, 15-vuotiaalta Anja Tuulikki Mäeltä, jäi rippikoulu Pyhän Laurin kirkolla kesken.

Kirkon vieressä olevassa sankarihaudassa lepää 172 vainajaa. Heidän joukossaan on yksi nainenkin, jatkosodan ilmavalvontatehtävissä kuoliaaksi kylmettynyt Maj-Lis Blom. Nykyisen, kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnitteleman il-

meensä sankarihauta-alue sai vasta vuonna 1965. Linnunrata-nimiset portit jouduttiin uusimaan 1970-luvulla, kun toinen niistä varastettiin.

Muualle haudattujen läheisten muistelupaikka kertoo kaipauksesta ja rakkaudesta. Kukkien ja kynttilöiden lisäksi edesmenneitä läheisiä on muistettu pienillä lahjoilla. Enkeleitä on useampia, kankainen nalle on jo ehtinyt haalistua.

Joku on tuonut pienen siilin, toinen joulupallon. Muistokiven on suunnitellut kuvanveistäjä Arvo Siikamäki.

Yhdeltä heistä jäi rippikoulu Pyhän Laurin kirkolla kesken.

13

Pyhän Laurin kappeli.

Kappelissa on tarkoitus siunata vantaalaisvainajia seuraavien parin sadan vuoden ajan.

Pyhän Laurin kappelin poistumispuutarha.

Oppaan kanssa kirkonkylässä

uru vainajien näyttötilassa.

Ihmettele kappelia

J Kappelin seinät on rapattu valkoiseksi, katoissa on käytetty sinivihreäksi patinoitua kuparia.

os historia alkaa painaa, voi lepuuttaa silmiään nykyarkkitehtuurissa. Anu Puustisen ja Ville Haran suunnittelema, vuonna 2010 valmistunut Pyhän Laurin kappeli on kerännyt kiitosta ja tunnustuspalkintoja. Kappelissa on tarkoitus siunata vantaalaisvainajia hautaan seuraavien parin sadan vuoden ajan.

Valoisassa ja pelkistetyssä kappelissa on kahden nykytaiteilijan teoksia. Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie -teos muodostuu seinien reliefeistä ja muurien valaisimista ja kulkee kummassa-

• Pyhän Laurin kirkko on avoinna kesä–elokuussa ma–pe klo 9–20. Kesäopas on paikalla klo 12.30–20.

• Pyhän Laurin kappeli on toimituskäytössä. Kirkon oppaalta voi tiedustella mahdollisuutta vierailla kappelissa.

• Vantaa-seuran kulttuurikävelyt kirkonkylässä kesäkeskiviikkoisin, lähtö klo 17.15 kirkon portilta. Liput 5 e.

kin kappelisalissa. Huomiota herättävin teos, Pekka Jylhän kristallinen Suru, kätkeytyy kellarikerroksessa sijaitsevaan vainajien näyttötilaan. Saman taiteilijan tekemä, lasihelmistä muodostuva Sielu on kellariin vievässä portaikossa.

Lähteet: Levähdyspaikka. Vantaan seurakuntien hautausmaat keskiajalta nykypäivään.

Toim. Tuula Hockman. Kirjapaja 2004.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500. Tutkielmia kirkon historiasta. Toim. Marja Terttu Knapas. Vantaan seurakunnat 1994.

Lisäksi asiantuntijoina ovat olleet Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho ja Vantaan kaupungin Kirkonkylä-projektin johtaja Andreas Koivisto.

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

20.6.

Juhannuksena juhlitaan Johannes Kastajaa.

”Johannes kastoi, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen.”

(Apostolien teot 19:4)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Or Isä Or oli käytännön mies. Hän rakensi Egyptin erämaassa kammiota eli pieniä asuntoja sinne tulleille munkeille. Viimeisessä hänestä kertovassa tarinassa kuvataan, miten hän vielä vähän ennen kuolemaansa rakentaa itselleen kammion, jossa hän viettää elämänsä viimeiset viikot.

Isä Or kuoli vuonna 390. Hänen tiedetään eläneen Makarios Egyptiläisen perustamassa Sketiksen erämaayhteisössä. Hän eli myös Nitriassa, joka oli isä Amounin 330-luvulla perustama munkkien yhteisö. Nitria sijaitsi vain puolentoista päivämatkan päässä tuon ajan suurkaupungista Aleksandriasta ja siellä oli 300-luvun lopussa jo kuusituhatta munkkia.

Rakenna kammio Paikat, joista etsimme rauhaa, kertovat siitä, mihin uskomme.

Kun ihmiset lähtivät 300-luvulla kaupungeista ja kylistä Egyptin erämaihin, he eivät lähteneet pelkästään pakoon elämänsä paineita. He lähtivät etsimään syvempää yhteyttä Jumalaan. Siten he uskoivat löytävänsä syvemmän yhteyden kaikkeen muuhunkin, itseensä, elämäänsä ja niihin, joiden kanssa elivät.

Erämaahan he rakensivat yksinkertaiset asumuksensa, kammionsa. Kammio ei ollut kuitenkaan heille vain makuupaikka, vaan se ilmensi sitä, mitä he etsivät ja mihin he uskoivat. Se oli heille Jumalan kohtaamisen paikka.

He rakensivat kammionsa luonnon materiaaleista. He tekivät mudasta ja savesta tiiliä ja kuivattivat ne auringossa. Kun puuta oli saatavilla, he käyttivät sitä kammion tukirakenteena.

Kammiossa oli tavallisesti kaksi huonetta. Toinen oli varattu työntekoa ja vieraiden vastaanottamista varten. Siinä munkit myös söivät yksinkertaisen ateriansa. Toinen huone oli rukousta, Raamatun lukemista ja lepoa varten.

Sketiksen laaksossa, jonne monet asettui-

vat asumaan, munkki saattoi rakentaa kammionsa myös laakson kallioseinämää vasten.

Tai hän saattoi asua kallioseinämän luolassa, jonne kiipesi tikkaita tai köyttä pitkin.

Isä Or oli yksi Sketiksen asukkaista. Hänen kerrotaan rakentaneen päivässä kammion uudelle tulijalle. Hän kokosi lähialueen munkeista rakennusryhmän. Yksi sai tehtäväkseen veden kannon, toinen laastin teon, jotkut tiilien valmistamisen, joku haki ja leikkasi tarvittavat puut.

Kun kammio oli valmis, Or auttoi vastatullutta pääsemään sisälle yhteisön elämään ja opasti tätä käytännön töissä.

Eniten erämaaisät opettivat kuitenkin esimerkillään. Sen, minkä munkki oppi kammiossaan, tuli näkyä siinä, miten hän toimi, kun tuli sieltä ulos.

Ympäristö ja paikat, joissa asumme, kertovat siitä, miten elämme ja mihin uskomme.

Sisäinen näkyy ulkoisessa.

Erämaa oli ankara ympäristö, mutta erä-

Rauhanpaikkaharjoitus • Istu hetkesi alas ja mieti, miten voisit luoda itsellesi tilan hiljentymiseen.

• Minne hakeudut kodissasi tai kesäpaikassasi, kun etsit rauhaa ja hiljaisuutta?

Se voi olla kasvimaa, puutarha, parveke, tietty nojatuoli tai ikkunasyvennys, jossa istut ja katselet ulos.

• Mieti, mitä laittaisit siihen paikkaan avuksi hiljentymiseen. Kukkia, kynttilän, kiviä, maalauksen, ikonin, jotain itse tekemääsi?

• Huomaat, että samalla, kun alat rakentaa kotiisi hiljaisuuden paikkaa, luot sisällesi rauhan majaa.

maaisät näkivät myös sen kauneuden. He näkivät sen lahjana ja paikkana, jossa saattoi elää todeksi vieraanvaraisuuden, huolenpidon ja myötätunnon arvoja.

Tuo asenne näkyi myös heidän suhteessaan asuinympäristöönsä. Isä Orin kerrotaan istuttaneen puita heti uuteen paikkaan päästyään. Alueelle luotiin myös pieniä puutarhoja, joissa munkit kasvattivat vihanneksia, varsinkin vieraiden ja pyhiinvaeltajien varalle.

Kammiossaan erämaaisät halusivat viettää mahdollisimman paljon aikaa. He halusivat myös varjella sen pyhää hiljaisuutta. Isä Orin kerrotaan sanoneen oppilaalleen Paavalille: ”Pidä huoli, ettet päästä tähän kammioon yhtään asiaankuulumatonta sanaa.”

Sinun ei tarvitse lähteä etsimään rauhan paikkaa erämaasta. Sen voi löytää monin eri tavoin, eikä se ole kiinni siitä, missä asut.

Se syntyy niistä aineksista, joita on lähelläsi, kunhan vain näet ne. Samalla sisällesi syntyy tilaa Jumalalle.

Lauri Maarala

15

Seurakunnissa tapahtuu 18.6.–20.8.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Heinäkuussa p. 050 573 6313.

Jätä nauhalle yhteystietosi, sinuun otetaan yhteyttä mahdollisimman pian.

Tähtisäde-kuoromuskariperiodi 4–6-vuotiaille alkaa ke 12.8. klo

16 kirkon pihalla. Ilmoittautumiset 1.8. klo 9 alkaen riikka.jantti@evl.fi.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille kirkon yläkerrassa tiistaisin 22.9.–10.11. klo 13–14.30, yhteensä 8 kertaa. Tule jakamaan kokemuksiasi äidiksi tulemisesta yhdessä toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kuukauden ikäisiä. Tarjoilua pikkurahalla.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Liisa Pietilä, p. 050 3377312, liisa.pietila@evl.fi.

Muualla Päivä- ja perhekerhot alkavat 17.8.

Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille ja Aurinkotanssi-lapsikuoro 10–14-vuotiaille aloittavat syyskauden yhdessä ke 19.8. klo 15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Tiedustelut Riikka Jäntti p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@evl.fi.

Ilmoittautumiset syyskauden muskareihin la 1.8. klo 9 alkaen, osoitteeseen riikka.jantti@evl.fi. Tarkemmat tiedot ryhmistä löytyvät osoitteesta www.hakunilanseurakunta.fi/Musiikki.

Kastettu Noel Hugo Akseli Aro, Sella Orvokki Hakkarainen, Milda Maria Viktoriina Helenius, Eetu Wiljami Hämäläinen, Tobias Tapio Immonen, Otso Ilmari Kettunen, Oskari Matias Lae, Oskari Aleksanteri Liikanen, Teemu Leo Mikael Lindqvist, Ella Mona Sofia Palm, Enni Maria Valo.

Avioliittoon kuulutettu Mika Sakari Tuomi ja Riikka Susanna Frondelius, Ari Juhani Heikkinen ja Maarit Johanna Junttanen, Arto Olavi Himanen ja Mari Hannele Kaivola, Petri Tapani Karekallas ja Essi Katariina Peltoniemi, Joni Petteri Nieminen ja Heini Hannele Sariola, Ari Toivo Mäkinen ja Anja Tellervo Waltzer.

Hautaan siunattu Siiri Niemiaho 96 v, Elsa Amanda Kettunen 91 v, Tiera Tellervo Autero 81 v, Kari Erkki Juhani Biese 68 v, Riitta Marketta Ruohosto 62 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan. seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti 1.6.–30.8. klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 21.6. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén ja Ulla Pyylampi.

Nuorten avoimet ti ja ke 23.6.–15.7. klo 18–20 nuortentilassa.

Messu su 28.6. klo 10. Piispalan rippileirin konfirmaatio. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 5.7. klo 10. Lehtoniemen

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Pihaseurat ke 24.6. klo 18.

Lauluseurat ja ehtoollinen su 23.8. klo 16. Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Hommissa

Kesäkahvilan hengetär Leena Lehtivuori ”Olen kuulunut Kivistön Marttoihin 1970-luvulta asti. Aktiivisena olin aikoinaan muutamia vuosia, ja kun niin sanotut ruuhkavuodet tulivat, eli työelämä ja lapset, pidin taukoa jonkin aikaa.

Kun jäin eläkkeelle, aloitin Marttojen puheenjohtajana ja toimin siinä kuusi vuotta. Ne olivat työntäyteisiä – harrastuksentäyteisiä – vuosia ne. Sen jälkeen olen ollut tilintarkastajana.

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat Martoissa innostavaa niin kuin ovat käytännön asiatkin.

Tykkään leipoa ja siivota. Kaikkia kotitalouteen, terveyteen ja raha-asioihin liittyviä opastuksia olen kuunnellut mielelläni. Martoilta saa oppia.

Kivistön kirkko on tiekirkko. Kirkolla on kesällä asuntomessujen ajan kahvila ja meitä Marttoja on siellä hoitamassa kahvilaan liittyviä askareita. Huolehdimme kahvilasta pareittain. Minun vuoroni on heinäkuussa. Kahvila on avoinna päivittäin, joten Marttojen lisäksi kahvilasta huolehtivia vapaaehtoisia työntekijöitä tulee sinne monesta eri yhdistyksestä.

Kesäkahvilassa on tarjolla kahvia, teetä, karjalanpiirakoita ja leivonnaisia sekä lapsille mehua. Kahvila on sisätiloissa, mutta kauniina kesäpäivänä kahville voi mennä ulos kirkon suojaisalle sisäpihalle päivänvarjojen alle.”

Nina Riutta

Muualla

Picnic-pihaseurat ke 1.7. klo 18

Lammaslammen rannalla minigolfkentän laiturin luona. Tarjoilu nyyttäriperiaatteella. Seurakunta tarjoaa kahvia ja mehua.

Pihaseurat ke 8.7. klo 18 Myyrmäessä Riitta Ahosella, Uomakuja 3 E 70.

Pihaseurat ke 22.7. klo 18 Hämeenkylässä Leena Kasevalla Santamäentie 25 R 17.

Pihaseurat ke 29.7. klo 18 Linnaisissa Taina ja Urpo Hautalalla Länkikuja 7.

Pihaseurat ke 5.8. klo 18 Hämevaarassa Mariitta Savolaisella, Veitsitie 15.

Kansanlaulukirkko su 23.8. klo 10 Lammaslammen rannalla minigolfkentän laiturin luona. Jukka Nevala, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Kirkon jälkeen kahvitarjoilu.

Seurakuntaretki Mänttään ma 24.8.

Lähtö klo 8 ja paluu n. klo 19.15. Ohjelmassa matkamessu Vilppulan kirkossa, ruokailu ja opastettu kierros Serlachius -museossa. Hinta 70 euroa. Tarkemmat tiedot ilmoittautuneille retkikirjeessä. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 17.8. mennessä.

Kastettu Joona Antero Aahos, Peetu Aulis Alexius Nieminen, Miio Mauno Matias Elolähde, Julius Kaspian Saikkonen, Kerttu Astrid Olivia Tauriainen, Valtteri Juhani Tauriainen, Akseli Eeronpoika Hilander, Aatu Armas Johannes Snickeri.

Avioliittoon kuulutettu Päivi Marjatta Paasila ja Timo Olavi Kivelä.

Hautaan siunattu Pirjo Tuulikki Riikonen 68 v, Kerttu kaarina Levälampi 76 v, Hilkka Marja Minkkinen 81 v, Valma Silja Kankaanpää 83 v, Kirsti Helena Torvinen.

Kivistön kesäkahvila avoinna 10.7.–9.8. ma– su klo 13–20 Kivistön kirkolla. Minigolf 2 e. Sunnuntaisin hartaus tai jumalanpalvelus klo 18 ja torstaisin musiikkitilaisuuksia klo 18 alkaen.

Anna Äystö

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Ei messua la 20.6. Tervetuloa Hakunilan messuun klo 10.

Messu su 21.6. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Maksuttomat kesäkahvit tiistaisin klo 13–14.30. Kahvia, pullaa ja seuraa rennolla fiiliksellä. Viimeinen kerta 25.8.

Messu su 28.6. klo 10. Hans Tuominen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Tervetuloa Hakunilan kirkon messuun klo 12 sunnuntaina 5.7., 12.7., 19.7. ja 26.7.

Messu su 2.8. klo 10. Reijo Liimatainen, Juha Paukkeri.

Messu su 9.8. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ti 11.8. klo 18. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Uusia koululaisia pyydetään ottamaan mukaansa koulureput.

Messu su 16.8. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti.

Torstaimestan syyskausi alkaa 20.8.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Grillepaani nuorille tiistaisin klo 18.

Ulkona, sateen sattuessa sisällä. Viimeinen kerta 11.8.

rippileirin konfirmaatio. Katja-Maaria Vilén, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 5.7. klo 13. Kuntokallio II -rippileirin konfirmaatio. Lauri Ijäs, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 12.7. klo 10. Kersti Rantasalo, Jaakko Rantasalo ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Pihaseurat ke 15.7. klo 18 kirkon pihamaalla. Seurakunnan perinteinen kesäillan vietto, jossa lauletaan, kuullaan puheita ja kahvitellaan.

Kirkastussunnuntain messu su 19.7. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Messu su 26.7. klo 10. Miika Koistinen, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Bongaa kirkko! to 30.7. klo 16–17.

Modernin taidekirkon tarinaa ja taidettaan esittelevät Ars Fennica -palkittu Silja Rantanen ja Pro Finlandia -palkittu Martti Aiha.

Messu su 2.8. klo 10. Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas.

Messu su 9.8. klo 10. Jukka Nevala, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas.

Kouluun lähtevien siunaaminen ti 11.8. klo 18. Ekaluokkalaiset ja isommatkin lapset siunataan koulutielle.

Kirkkohetken jälkeen seurakuntasalissa tarjoilua ja esittelyssä koululaisten kerhot ja pyhäkoulut. Koko perhe on tervetullut mukaan.

Messu su 16.8. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Ei messua kirkossa 23.8. Jumalanpalvelus Lammaslammen rannalla.

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Messu ja juhannuskahvit la 20.6. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Messu su 21.6. klo 12. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Maksuttomat kesäkahvit torstaisin klo 13–14.30. Kahvia, pullaa ja seuraa rennolla fiiliksellä. Viimeinen kerta 20.8.

Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenilta, jossa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Holma 2 -leirin konfirmaatiomessu la 27.6. klo 11. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Hankasalmi 2 -leirin kofirmaatiomessu su 28.6. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Messu su 5.7. klo 12. Eveliina Ojala, Kirsi Honkanen-Punkari.

Kesäkonsertti su 5.7. klo 14. Runon ja suven päivän tunnelmissa. Sopraano Sanna Dawn ja basso Jaakko Hietikko laulavat mm. Merikannon ja Kuulan lauluja. Pianistina Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 12.7. klo 12. Jari Araneva, Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 19.7. klo 12. Seppo Hartikainen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 26.7. klo 12. Tiina Palmu, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 2.8. klo 12. Reijo Liimatainen, Riikka Jäntti.

Rautalampi 3 -ryhmän konfirmaatio la 8.8. klo 11. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Margit Hakamäki.

Messu su 9.8. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ti 11.8. klo 18. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Mehutarjoilu.

Uusia koululaisia pyydetään ottamaan mukaansa koulureput.

Rautalampi 4 -leirin konfirmaatiomessu su 16.8. klo 12. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri, Marika Ahola, Hans Tuominen.

Perhekerho alkaa! Ke 19.8. klo 9–14.

Torstaimesta on kerho alakouluikäisille aina torstaisin klo 14–15.30. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua.

Perhekahvila alkaa! Pe 21.8. klo 9–12.

Picnic-pihaseurat ja perinteisesti pihalla Hämeenkylässä Lammaslammen rannalla minigolf-kentän laiturin luona järjestetään Picnic-pihaseurat ke 1.7. klo 18. Tarjoilu hoituu nyyttäriperiaatteella. Seurakunta tarjoaa kahvia ja mehua.

Perinteisiä pihaseuroja riittää elokuulle asti: • ke 24.6. klo 18 Vapaalan seurakuntatalolla, Ilpolankuja 2 • ke 8.7. klo 18 Riitta Ahosella, Uomakuja 3 E 70 • ke 22.7. klo 18 Leena Kasevalla, Santamäentie 25 R 17 • ke 29.7. klo 18 Taina ja Urpo Hautalalla, Länkikuja 7 • ke 5.8. klo 18 Mariitta Savolaisella, Veitsitie 15 • ti 11.8. klo 19 Marja-Liisa ja Juha Karilla, Haikararinne 2

16

Seurakunnissa tapahtuu 18.6.–20.8.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15, to 18.6. klo 9–11.30.

Korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys kesä–elokuussa ti ja to klo 11–12 p. 09 830 6560.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Iltarukousryhmä keskiviikkoisin klo 18 kappelissa. Lisätietoja: Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Vanhemman väen kesäkerho to 18.6. ja 16.7. kello 13 seurakuntasalissa. Lisätietoja: Risto Auvinen p.

050 310 7032.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 20.6. klo 10. Risto Auvinen ja Elina Rantamäki.

Messu su 21.6. klo 10. Pirkko Yrjölä ja Elina Rantamäki.

Messu su 28.6. klo 10. Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Kristiina Rauhakallio, huilu.

Arki-illan ehtoollinen ke 1.7. klo 18.

Risto Auvinen ja Airi Saloniemi.

Heinäkuun hellemusiikki to 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. ja 30.7. klo 10 kirkkosalissa. Pienten lasten ja perheiden iloinen ja liikunnallinen laulutuokio.

Messu su 5.7. klo 10. Marja Vainikka ja Päivi Tiitu.

Messu su 12.7. klo 10. Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi.

Kesäillan virsi & makkara ke 15.7. ja

12.8. klo 18 seurakuntakeskuksen sisäpihalla. Ohjelmassa laulamisen lisäksi makkaran grillausta. Mukana yllätyssoitin, johon voi tutustua.

Messu su 19.7. klo 10. Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Jan Salminen, englannintorvi.

Messu su 26.7. klo 10. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Bongaa kirkko! pe 31.7. klo 15–16.

Korson kirkkoa ovat esittelemässä rovasti Kari Pekka Kinnunen ja taidemaalari Christer Åberg.

Messu su 2.8. klo 10. Mari Liimatainen ja Airi Saloniemi.

Arki-illan ehtoollinen ke 5.8. klo 18.

Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Messu su 9.8. klo 10. Sanna Heikurinen, Marja Vainikka ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Kouluunlähtijät siunataan koulutielle ti 11.8. klo 18. Marja Vainikka, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi.

Messu su 16.8. klo 10. Riikka Wikström, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Perhekerho ma 17.8. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Suljettu 29.6.–10.7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Lisätietoja: Marja-Liisa Kari p. 040 5647 879.

Perhekerhot alkavat viikolla 34 seurakuntakeskuksessa, Mikkolassa ja Nikinmäessä. Lisätietoja: lapsityönohjaaja Lea Heikkilä p. 050 336 5865 tai lea.heikkila@evl.fi Muskarit yli yksivuotiaille keskiviikkoisin alkaa viikolla 35 Mikkolassa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot Kirsi Vikman p. 040 700 2034 tai kirsi. vikman@musiikkipalveludolce.com.

Diakonian joulutorimatka Berliin 30.11.–5.12. Matkan hinta hotellissa 2 hh:ssa ja laivalla hyttivalinnan mukaan 625–710 e / hlö, 1 hh + hyttilisä 130 e. Hintaan sis. majoitus, bussikuljetus, ruokailut ja ohjelma. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Kastettu Elias Sebastian Sysimies, Peetu Johannes Hakulinen, Eetu Elo Ensio Seppälä, Myy Elise Peltonen, Iida Emilia Tervonen, Benjamin Nooa Petteri Martinviita, Bella Ruusu Adelei Lamminmäki, Aksel Hannu Valtteri Kemppainen, Jimi Henrik Raekoski, Veikko Elmeri Rauhala, Miia Sofia Hautala, Robertino Allan Immanuel Berg, Mila Irene Sartovuo, Miona Taika Tuuli Kaartinen.

Avioliittoon kuulutettu Petri Juhani Myller ja Sonja Helena Pirinen, Juha Antero Kolehmainen ja Nina Marika Ingela Lillqvist, David Petteri Tiri ja Saila Johanna Hellström.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 18.8. klo 9–11.30.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 20.8. klo 9–11.30.

Muualla Pihaseurat ti 11.8. klo 19 Marja-Lii-

sa ja Juha Karilla, Haikararinne 2.

Hautaan siunattu Leo Veijo Ilmari Karvinen 82 v, Pirkko Annikki Nygård 70 v, Irja Hellevi Vuorenpää 79 v, Rauha Linnea Aho

95 v, Toini Marjatta Lakka 69 v, Eero Juhani Vänskä 71 v, Martti Einari Kuronen 78 v, Kari Juhani Peiponen 59 v, Sirkka Mirjam Pohjantalo 72 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna kesä–heinäkuussa ma, ti ja to klo 9–15, suljettu klo 12.30–13.

Avoinna 1.8. alkaen ma–to klo 9–15, joka toinen ke klo 9–12 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ke ja to klo 11–14, p. 09 830 6707, 1.8. alkaen ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystykset 2.6.–6.9. tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

Konfirmaatiomessu (Vormsi) la

20.6. klo 10. Katri Uutela, Tuomas Heikkilä.

Messu su 21.6. klo 10. Vappu Olsbo, Tuomas Heikkilä. Saarna Jarkko Korhonen. Kirkkokahveilla Korhoset kertovat työstään Tansaniassa.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala. Avoinna koko kesän.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Sanan kastetta kesään to 25.6. ja

16.7. klo 13, kerhohuone 2. Keskustelu- ja raamattupiiri, aiheena Luukkaan evankeliumi.

Messu su 28.6. klo 10. Laura Maria Latikka, Tuomas Heikkilä.

Messu su 5.7. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahveilla Saara ja Tomas Bengtsson kertovat työstään Bangladeshissa.

Messu ja konfirmaatio (Kuntokallio 2) su 12.7. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 19.7. klo 10. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 26.7. klo 10. Vappu Olsbo, Tuomas Heikkilä.

Messu su 2.8. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi.

Messu ja konfirmaatio (Piispala 2) su 9.8. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin.

Kouluun lähtevien siunaus ti 11.8. klo 18. Katri Uutela, Noora Hultin, Kirsi Vuorikivi ja lastenohjaajia.

Messu ja konfirmaatio (Piispala 3) su 16.8. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin.

Muksukerho to 20.8. klo 9–11.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Kesän avoimet ovet perheille ti 23.6. ja 18.8. klo 9–12.

Naiset 50+ keskiviikkoisin 24.6., 5.8., 12.8. ja 19.8. klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 18.8. klo 18.

Muualla Kesäseurat ke 22.7. klo 18.30 Pertti

ja Ritva Pääkkösellä, Rautkalliontie 5 A 67. Daniel Tegene kertoo Etiopiasta.

R I P P I L A H JAT, K ESÄ N M U ISTA M ISE T!

Ristiriipus Israelista Israelissa käsin valmistettu hopeoitu riipus, jossa Swarowskin kristallia ja puolijalokiviä. Ristin korkeus n. 4,5 cm.

Säädettävän ketjun koko pituus 49 cm. Täysin nikkelitön.

00 Kivien väreissä vaihtelua.

69

Nuoren seurakunnan veisukirja

The Bible 4-dvd

Kirkon Ulkomaanavun hopearisti Perusta Hopeinen filigraaniristi Perusta. Upea käsityönä valmistettu risti jossa tarkoin kehykseensä juotetut ohuet hopealangat muodostavat kauniin ristin jonka keskellä on Lapis Lazuli 00 kivi. Sisältää ketjun ja kauniin mantakankaisen pussin.

29

www.sacrum.fi

Maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa katsojaa kerännyt Raamattu-sarja. Eeppinen tv-sarja Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumista.

4-dvd:n boxi, 10 jaksoa.

Tekstitetty suomeksi. K16.

22,00 (32,00) 00

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

22

Rippileirien kestosuosikki tarjoaa monipuolisen kokoelman uusia ja vanhoja veisuja teemoista elämä, usko ja rukous.

Mukana on siis jotakin uutta, jota90 kin vanhaa, jotakin lainattua, mutta kaikki ehtaa punaista.

13

Raamattu Laaja valikoima Raamattuja. Useita kokoja, erilaisia kansimateriaaleja ja käännöksiä.

Mahdollisuus nimipainatukseen kanteen.

Tervetuloa tutustumaan!

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

17

Joonatan Rautio soittaa monissa erilaisissa kokoonpanoissa, mutta oma bändi on Nassaun Fasaani.

Kuvataiteilija Silja Rantanen

Ei nuottien orja Jazz vei Joonatan Raution mennessään.

Joonatan Rautiolla on muusikkona kaksi roolia. Hän on jazzmuusikko ja saksofonisti.

– En soita pelkästään jazzia vaan myös muunlaista musiikkia.

Rautio aloitti musiikillisen uransa pianotunneilla. Hän soitti myös klarinettia ja selloa, kunnes löysi saksofonin.

– Olen aina improvisoinut paljon, ja olin laiska harjoittelemaan klassisia pianoläksyjä.

16-vuotiaana Rautio kuunteli innokkaasti jazziin liittyviä radio-ohjelmia. Niistä tuli tutuksi muun muassa Jukka Perko ja liuta muita jazzsaksofonisteja.

– Olin että vau! Mutta ajattelin, että olen niin hirveän vanha, ettei minusta enää voi tulla saksofonistia. Identiteettini oli sellainen, mitä se klassisella puolella usein on, että jos aikoo tulla muusikoksi, pitää ruveta treenaamaan jo viisivuotiaana kymmenen tuntia päivässä. Minusta ei ollut siihen.

Rautio luuli soittoläksyjen harjoittelutenän olevan laiskuutta.

– Aikuisiän kynnyksellä ymmärsin, että olen luonteeltani jotain muuta kuin orjallisesti nuoteista soittava ihminen.

Saksofonin Joonatan Rautio sai 18-vuotissyntymäpäivälahjakseen. Meni vajaa vuosi ja hän pääsi soittamaan ensimmäiseen bändiin. Alkoi armoton harjoittelu.

– Harjoittelun myötä iski nälkä oppia musiikista lisää ja aloin lainata viikoittain kirjastosta jazzlevyjä.

Samoihin aikoihin Rautio oli päässyt Sibeli-

Vieraana Hans von Schantz

Jani Laukkanen

Seurakunnissa tapahtuu 18.6.–20.8.

us-Akatemian musiikkikasvatusosastolle opiskelemaan. Saksofonin soiton opettelu vei kuitenkin nuorta miestä niin mukanaan, että moni kurssi jäi suorittamatta.

– Aikaisemmin minua ei saanut treenaamaan millään, mutta sitten kävi niin, ettei minua saanut tekemään mitään muuta kuin treenaamaan.

Kiihkeä halu laajentaa ymmärrystä musiikista vei Rautiota eteenpäin.

– Afroamerikkalainen rytmiikka on aina kiehtonut minua. Hain jo pianollakin sellaisia komppeja.

Sibelius-Akatemiassa oli myös jazzosasto, johon jazzista hurmaantunut mies halusi vaihtaa. Hän kuitenkin koki, ettei ollut vielä valmis siihen. Rautio kävi ensin Oulunkylän Pop & Jazz -konservatorion ja sen jälkeen aukenivat oikean osaston ovet.

Esiintyminen ei ole Joonatan Raution hedonistisen mielen jatke. Hän haluaa palvella musiikilla.

– Toivon, että voisin musiikillani ja soittamisellani puhua siitä, mikä on minulle ja kuulijoille yhteistä, niin että musiikistani voisi nauttia myös ihminen, joka ei yleensä kuuntele jazzia.

Yksi Raution esikuvista on kuuluisa yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti John Coltrane.

– Luulen, että Coltranen vahvuus ja salaisuus oli siinä, että hänen soitostaan välittyi jotain hirveän inhimillistä ja samalla se on taitavaa ja musiikillisesti rikasta. Se ylittää musiikillisia raja-aitoja.

– Tätä itse kaipaan musiikilta ja toivon, että voisin antaa sitä myös muille.

Nina Riutta

Miten sinusta tuli taiteilija?

– Minusta tuli taiteilija sisäisestä välttämättömyydestä. Aloitin taideopinnot vuonna 1976 Suomen Taideakatemian koulussa Ateneum-rakennuksessa, jossa äitinikin oli opiskellut.

– Tajusin alusta pitäen, että kuvataide on aliarvostettua tämän päivän Suomessa ja taiteilijoihin kohdistuu ennakkoluuloja, mutta elämänasenteeni on taistelunhaluinen ja olen yrittänyt korjata näitä ennakkoasenteita parhaan kykyni mukaan.

Mistä seitsemän öljyvärimaalaustasi Hämeenkylän kirkossa kertovat?

– Seitsemän öljyvärimaalaustani muodostaa Neljätoista pysähdyspaikkaa yhdessä kuvanveistäjä Martti Aihan reliefien kanssa. Teos on myös esteettisesti inspiroiva kokonaisuus, jonka taustalla on Italian varhaisrenessanssin kirkkotaide ja freskosarjojen kuvaohjelmat, erityisesti dominikaanimunkki Fra Angelicon freskot San Marcon luostarissa Firenzessä.

Millä tavalla kirkkotaide eroaa muusta taiteesta?

– Kirkkotaiteella on pitempi ja monimuotoisempi historia kuin yhdelläkään muulla taiteen lajilla, varsinkin jos käsitettä laajennetaan kaikkeen uskonnolliseen ja rituaaliseen taiteeseen. Uskonnollisen taiteen ja muun taiteen erot ovat toissijaisia ja uskonnollinen taide on taidetta aidoimmillaan.

– Kirkkotaiteella on yhtymäkohtia nykytaiteeseen. Nykytaidetta ja kirkkotaidetta tehdään tiettyihin paikkoihin, ottaen paikan ominaispiirteet huomioon. Syvällisin yhteys lienee nykytaiteen ja kirkkotaiteen pyrkimys tulla osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.

Mikä tehtävä taiteellasi on?

– Taiteen tehtävä on toimia niin kuin kriittinen ajattelu parhaimmillaan toimii, jatkuvana muodonmuutoksena sekä tekeillä olevien teosten sisällä että valmiiden teosten välillä – toimia kulttuurisena vastavoimana. Toivon, että minusta tulee osa historiallista ketjua ja että teokseni puhuttelisivat ihmisiä.

– Töitäni voi nähdä tänä kesänä Hyvinkään taidemuseon yhteisnäyttelyssä Taju.

Nina Riutta

Silent Prayer -konsertti to 9.7. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Joonatan Rautio, saksofoni ja piano, Uffe Krokfors, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Silja Rantanen ja Martti Aiha esittelevät taidettaan to 30.7. klo 16 Hämeenkylän kirkossa.

18

Seurakunnissa tapahtuu 18.6.–20.8.

Musiikkia Vantaan kirkoissa 25.6.–9.8. x.x.–x.x.

Johannes Romppanen

Torstai 25.6.

• Sibelius meets Tchaikovsky klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Natalia Vaskinova, viulu, ja Milla von Weissenberg, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 2.7.

• A Sentimental Journey – gospelia ja amerikkalaisia ikivihreitä 1930–50-luvuilta klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Shirley Sparks & The Red Band. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Kesäkonsertti klo 14 Hakunilan kirkossa. Merikannon ja Kuulan lauluja. Sanna Dawn, sopraano, Jaakko Hietikko, basso, Kirsi Honkanen-Punkari, piano.

Tikkurilan seurakunta

Torstai 9.7.

All Boys! -duo viihdyttää yleisöä jonglöörityyliin piknik-konsertissa Pappilan puistossa.

Torstai 16.7.

• Kelttiläisiä kansansävelmiä klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Samuli Karjalainen, kielisoittimet, tinapillit, bodhrán ja laulu, Heikki Kylkisalo, irlantilainen säkkipilli, tinapillit ja kitara, Judit Kyyhkynen, laulu ja tinapillit, Kirsi Vinkki, viulu, alttoviulu, kampiliira ja bodhrán. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Lauluyhtye Eloisan konsertti klo 18 Kivistön kirkossa.

Perjantai 17.7.

• Bachia kesäillassa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. J. S. Bachin sonaatteja cembalolle ja viululle. Anna Rainio, barokkiviulu, Julia Tamminen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 23.7.

• Sarastus-yhtyeen konsertti klo 18 Kivistön kirkossa.

Sunnuntai 2.8.

• Solo a violino senza basso klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu. Liput 15–45 e.

• J. S. Bach: Sonaatit viola da gamballe ja cembalolle klo 20 Pyhän Laurin kirkossa.

Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, Mahan Esfahani, cembalo. Liput 15– 45 e.

Maanantai 3.8.

Marco Borggreve

• Musiikkia Espanjan kulta-ajalta klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa. Raquel Andueza & La Galania. Raquel Andueza,

Kirsi Vinkki, Judit Kyyhkynen, Heikki Kylkisalo ja Samuli Karjalainen soittavat kelttiläistä musiikkia Pyhän Laurin kirkossa. sopraano, Jesús Fernández Baena, teorbi, Pierre Pitzl, barokkikitara. Liput 15–45 e.

• Ranskalainen mestari soittaa saksalaismestareiden englantilaista musiikkia klo 20.30 Pyhän Laurin kappelissa. Pierre Hantaï, cembalo. Liput 15–45 e.

• Arts of Fugue klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Phantasm: Laurence Dreufus, diskanttigamba, Emilia Benjaminen, diskanttigamba, Jonathan Manson, tenorigamba, Markku Luolajan-Mikkola, bassogamba. Liput 15–45 e.

Tiistai 4.8.

Lauantai 8.8.

• BRQ Vantaa Fringe ti klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Pohjoismaiden ensimmäinen barokki-fringe-sarja esittelee nuoria lupauksia Euroopasta.

• Viva la Concerto! klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Helsingin Barokkiorkesteri, Pierre Hantaï & Aapo Häkkinen, cembalo, Kreeta-Maria Kentala, viulu, Aira Maria Lehtipuu & Dora Asterstad, viulu, Hanna Pakkala, alttoviulu, Heidi Peltoniemi, sello. Liput 15–25 e.

• All Boys! Goes Fair – istanpittas, ballatas & pilgrim songs klo 14 Pappilan puistossa, Kirkkotie 45. All Boys!: Janek Öller, huilut ja säkkipillit, Mikael Heikkilä, lyömäsoittimet.

• BRQ Vantaa open stage klo 16 Nyknapaksen talossa, Kirkkotie 26. Vanhan musiikin harrastajien esityksiä. Ilmoittaudu soittamaan ja laulamaan.

• BRQ Vantaa Fringe III klo 17.30 Pyhän Laurin kappelissa. Pohjoismaiden ensimmäinen barokki-fringe-sarja esittelee nuoria lupauksia Euroopasta.

• Englantilaisia luuttulauluja klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Mariana Flores, soprano, Hopkinson Smith, luuttu. Liput 15– 45 e.

• Tyylivertailua: Italialaisen ja ranskalaisen tyylin vaikutus saksalaiseen musiikkiin klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Accademia Hermans, Rosella Croce, viulu, Yayoi Masuda, viulu, Teresina Croce, viola da gamba, Gabriele Palomba, teorbi, Fabio Ciofini, cembalo ja urut. Liput 15–45 e.

Keskiviikko 5.8.

• Hyvin viritetty klaveeri I osa 1 klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Miklós Spányi, klavikordi. Liput 15–45 e.

• Rachel Podger soittaa Bachia klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Rachel Podger. Liput 15–45 e.

Torstai 6.8.

• BRQ Vantaa Fringe II klo 17.30 Nyknapaksen talossa, Kirkkotie 26.

• Elisabetin ajan luuttumusiikin helmiä klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Hopkinson Smith, luuttu. Liput 15–45 e.

• Kvartettojen aatelia klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa. London Haydn Quartet: Catherine Manson, viulu, Michael Gurevich, viulu, James Boyd, alttoviulu, Jonathan Manson, sello. Liput 15–45 e.

Perjantai 7.8.

Markku Luolajan-Mikkola soittaa bassogambaa Arts of Fugue -konsertissa Pyhän Laurin kirkossa.

Avioliittoon kuulutettu Sampo Ilmari Virkkula ja Melina Maria Lillak, Jari-Pekka Rantonen ja Mari-Miia Hiltunen, Tuomas Olavi Helenius ja Taru Marianne Raappana.

Hautaan siunattu Aune Maria Pukkinen 94 v, Veli Ensio Salonen 87 v, Rauni Helinä Ammunet 85 v, Liisa Orvokki Kantsila 75 v, Seppo Ensio Vellonen 65 v, Ellen Marjatta Mynttinen 62 v, Ritva Tuulikki Ruth 61 v, Marko Olavi Matti Hakasaari 46 v.

Sunnuntai 5.7.

• Silent Prayer – Joonatan Rautio -duo klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Joonatan Rautio, saksofoni ja piano, ja Uffe Krokfors, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kastettu Aava Ilma Vilhelmiina Heinämäki, Amanda Josefina Puroranta, Nea Sofia Viisanen, Matias Li, Saimi Ilona Rissanen, Venni Vihtori Judén.

• Hyvin viritetty klaveeri I osa 2 klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Miklós Spányi, klavikordi. Liput 15–45 e.

Sunnuntai 9.8.

• BRQ Vantaa Fringe IV klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Pohjoismaiden ensimmäinen barokki-fringe -sarja esittelee nuoria lupauksia Euroopasta.

• Yksin Bachin kanssa klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Ensemble 42: Nicholas Mulroy, tenori, Sophie Gent, viulu, Georgia Browne, huilu, Jonathan Manson, sello, James Johnstone, urut ja cembalo. Liput 25–15 e.

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret.

Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys 31.8. saakka ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa, Unikkotie 5 B, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Bachia kesäillassa pe 17.7. klo 19. J. S. Bachin sonaatteja cembalolle ja viululle. Anna Rainio, barokkiviulu, Julia Tamminen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Juhannusmessu la 20.6. klo 12.

Heikki Leppä, Iina Katila.

Messu su 21.6. klo 12. Päivi Helén, Toni Fagerholm, Terje Kukk.

Konfirmaatiomessu la 27.6. klo 9.30. Heikki Leppä, Terje Kukk, Reetta Leppänen ja Janne Tervo.

Konfirmaatiomessu su 28.6. klo 12.

Tuula Lapveteläinen, Kristiina Rantanen ja Katja Toivanen.

Konfirmaatiomessu su 28.6. klo 15.

Maria Koukkari, Ella Tamminen.

Konfirmaatiomessu su 5.7. klo 12.

Toni Fagerholm, Tuomas Hurme, Natalia Kuittinen ja Enni Korhonen.

Konfirmaatiomessu su 5.7. klo 15.

Päivi Helén, Susanna Halla ja Natalia Kuittinen.

Konfirmaatiomessu su 12.7. klo 12.

Jaakko Hyttinen, Marjaana Rantala ja Anne Viljanen. Konfirmaatiomessu su 12.7. klo 15. Veikko Karhumaa, Reetta Leppänen ja Sari Rajala.Konfirmaatiomessu su 19.7. klo 12. Terhi Viljanen, Ella Tamminen ja Satu Wilska.

Konfirmaatiomessu su 19.7. klo 15.

Tuula Lapveteläinen, Iida Kuusisto ja Sanna Tuusa.

Konfirmaatiomessu su 26.7. klo 12.

Mirka Härkönen, Terje Kukk, Susanna Halla ja Heli Varstala.

Konfirmaatiomessu su 26.7. klo 15.

Kristiina Kartano, Terje Kukk, Mika Ijäs ja Marjaana Rantala.

Messu su 2.8. klo 12. Veikko Karhumaa, Satu Huttunen.

Konfirmaatiomessu su 2.8. klo 15.

Jyrki Kaukanen, Tuomas Hurme ja Ella Tamminen.

Konfirmaatiomessu su 9.8. klo 12.

Terhi Viljanen, Sari Rajala ja Heli Varstala.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ti 11.8. klo 18. Jaakko Hyttinen.

Konfirmaatiomessu su 16.8. klo 12.

Satu Huttunen, Satu Wilska.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri lauantaisin 27.6.–15.8. klo 15

19

Seurakunnissa tapahtuu 18.6.–20.8.

Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Lähetyksen päiväpiiri ti 11.8. ja 18.8. klo 13, Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 20.8. klo 9.30–11.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta KesäOlotila-kahvila avoinna 23.6.– 29.7. ti–ke klo 10–14, 3.8.–28.8. ma– pe klo 10–14. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilasta 1920–80-luvuilta esillä 28.8. saakka.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön 3.8. alkaen maanantaisin klo 12–13.

Ikäihmisten kesäkahvit pe 3.7. ja 24.7. klo 10–12. Tule vaihtamaan kesäkuulumiset kahvikupin ääreen.

Hartaus. Sään salliessa grillataan makkaraa kirkon sisäpihalla.

Messu su 21.6. klo 10. Seppo Hartikainen, Terje Kukk.

Messu su 28.6. klo 10. Mirka Härkönen, Heikki Leppä, Terje Kukk.

Herättäjäjuhlien lähtöseurat ma 29.6. klo 18. Heikki Leppä.

Arki-illan ehtoollinen ke 1.7. klo 18.

Terhi Viljanen.

Messu su 5.7. klo 10. Kristiina Kartano, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.7. klo 18.

Satu Huttunen.

Messu su 19.7. klo 10. Satu Huttunen, Jyrki Kaukanen, Terje Kukk.

Messu su 26.7. klo 10. Terhi Viljanen, Jaakko Hyttinen.

Arki-illan ehtoollinen ke 29.7. klo 18.

Mirka Härkönen.

Messu su 2.8. klo 10. Jaakko Hyttinen, Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Messu su 9.8. klo 10. Jyrki Kaukanen, Päivi Helén.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.8. klo 18.

Seppo Hartikainen.

Messu su 16.8. klo 10. Jaakko Hyttinen, Toni Fagerholm.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.8. klo 18.

Maria Koukkari.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Perhekerho ma 17.8. klo 9.30–11.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Laulusuzukiopettajien lastenlaulukonsertti ja Laulusuzukien Davosiin lähtökonsertti la 11.7. klo 16.

Naisten lenkkisauna to 13.8. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 e.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 20.8. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä pe 21.8. klo 9.30–14.

Kyläpäivä su 23.8. klo 14–16. Pihaliiduilla piirtämistä, saippuakuplien puhaltamista, flamenco-esitys, kylätietoutta, kesäisiä herkkuja ja lelujen vaihtopörssi. Tuo ehjä ja puhdas lelu vaihtoon, valitse mieluisa mukaasi.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Raamattupiiri ti 11.8. ja 18.8. klo 17.30.

Perhekerho ma 17.8. klo 9.30–11.

Muualla Luomakunnan sunnuntain messu

su 12.7. klo 10 Ruskeasannan kappelissa (Ruskeasannantie 5). Toni Fagerholm, Seppo Hartikainen.

Kansanlaulukirkko Myllyillassa ke 22.7. klo 18.30 Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyllä. Mylly sijaitsee Vantaalla Helsingin pitäjän kirkonkylässä Myllykujan päässä. Pysäköinti Pyhän Laurin kirkon tai Helsinge skolan pysäköintialueille.

Laurin Elojuhlat la 8.8. klo 9–17 Pyhän Laurin kirkolla. ”Lapsi keskiajalla”. Perinteiset ohjelmalliset käsityömarkkinat. Pikku-Laurin iltapäivä klo 14–17 alkaa tykin laukauksella klo 14 pappilan puistossa.

Klo 14.15 Piknik-konsertti ”All Boys! Goes Fair”. Ota viltti ja eväät mukaan. Jousiammuntaa, partiolaisten seikkailurata. Ponitalutusta klo 15–17. Nuoret akrobaatit esittävät ja opettavat sirkustemppuja. Aikamatka keskiaikaan -seikkailukierrokset lapsille klo 15 ja 16.

Perheleiri lapsiperheille pe–su 18.– 20.9. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Leirimaksu 70 e / aikuinen, 30 e / lapsi, 2. lapsi 25 e, 3. lapsi 20 e jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Lisätietoa ja ilmoittautuminen 10.–24.8. diakonia.tikkurila@ evl.fi tai diakoniapäivystyksen aikana p. 050 439 9651. Ensikertalaiset etusijalla.

Haluaisitko auttaa neulomalla muistisairaalle hypistelymuhvin, joka antaa käsille tekemistä ja rauhoittaa? Diakoniatyöntekijät jakavat muhveja syksyllä Tikkurilan alueella laitoksissa asuville muistisairaille.

Muhviohjeita: www.joensuu.fi/muhviohjeita. Lisätietoja: www.tikkurilanseurakunta.fi.

Kastettu Lucas Gia Bách Kujala, Konsta Hermanni Liukko, Milton Liam Suninmäki, Nikolas Väinö Juhani Hiekkanen, Albert Leon Valdemar Aaltomaa, Vilppu Veikka Savolainen, Hugo Einar Tykkä, Isla Aurora Palosaari, Jimi Kristian Eloranta, Victoria Siripatthra Niemi, Adela Olivia

Orenius, Lenni Feliks Viitanen, Saini Elisabeth Asu, Roope Sakari Puikkonen, Miia-Helena Annikki Airas, Olívia Ida Sofia Koroknay-Pál, Onni Toivo Olavi Heininen, Jasmin Julia Arola, Carita Takkinen, Noel Dominik Gabriel Vaaranen, Elle Aino Helli Kutila, Emil Eino Kristian Pajari, Niko Kristian Sjöblom, Saimi Katariina Kanninen, Jusu Väinö Ilmari Peltola, Venla Inkeri Lehtisaari, Aino Katarina Huikko, Camilla Kristina Matilda Rasemann.

Avioliittoon kuulutettu Niko Mikael Helin ja Krista Camilla Kettunen, Jarmo Matti Myllymäki ja Saara Marjatta Vihma, Hannu Kauko Juhani Lehtinen ja Mimmi Maria Heinonen, Janne Antero Marvola ja Suvi Maria Vartiainen, Toni Eetu Sakari Pylkkänen ja Jenni Susan Aalto, Jukka Olavi Tahvanainen ja Aino Maija von Boehm, Nico Sakari Lehtinen ja Tuulia Meri Katariina Lepistö.

Hautaan siunattu Helli Anneli Hildén 81 v, Seppo Pentti Kalevi Salo 74 v, Ilpo Juhani Kerppola 56 v, Toini Elina Nurmi 91 v, Ebba Ingegerd Autio 86 v, Hely Helvi Hellevi Hautala 85 v, Matti Juhani Ylä-Rautio 85 v, Matti Juhani Salmi 79 v, Paavo Jalmari Martikainen 77 v, Kerttu Taina Valpuri Möttönen 69 v, Sirja Kyllikki Reilamo 67 v, Liisa Johanna Komulainen 82 v, Seija Karoliina Huikuri 79 v, Leila Aune Annikki Nuutinen 78 v, Pentti Kauko Kalervo Savolainen 74 v, Pekka Juhani Juntura 69 v, Sirkka Maria Kyllikki Lundgren 90 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–15, 8.6.–10.7. klo 9–14, suljettu klo 11–11.30. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–12, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–12, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys 1.6.–28.8. ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa, p.

09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Aamurukouspiiri on kesätauolla.

Jatkuu 18.8. alk. tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kesäcafé keskiviikkoisin 29.7. asti

klo 12–14. Kahvia ja teetä kotileivonnaisten kera, grilli kuumana makkaranpaistoon. Vapaaehtoinen maksu.

Juhannuspäivän messu la 20.6. klo 10. Pirkko Järvinen, Mark Saba, Kari Jerkku.

Sanajumalanpalvelus su 21.6. klo 10. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku.

Toivon tuulet 22.6.–31.7. maanantaisin klo 18.30.

Nuorten olotila-kahvila Olka to 25.6. ja 30.7. klo 18–20 nuorisotila.

Konfirmaatiomessu la 27.6. klo 10.

Mannilan rippikoululeiri 1/2.

Konfirmaatiomessu la 27.6. klo 14.

Mannilan rippikoululeiri 2/2.

Messu su 28.6. klo 10. Hannu Pöntinen, Kari Jerkku. Saarna Kambodzhan nimikkolähetti, pastori Ari Muttonen.

Messu su 5.7. klo 10. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Pirkko Järvinen, Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu la 11.7. klo 10.

Holman 1. rippikoululeiri.

Konfirmaatiomessu la 11.7. klo 14.

Holman 2. rippikoululeiri.

Messu su 12.7. klo 10. Hannu Pöntinen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Ritva Holma. Saarna Hongkongin nimikkolähetti, pastori Nele Borchardt.

Messu su 19.7. klo 10. Antti Isopahkala, Reija Vienola, Sinikka Honkanen. Vieraana Etiopiassa työskentelevä nimikkolähetti Daniel Tegene.

Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

Konfirmaatiomessu la 25.7. klo 10.

Holman 3. rippikoululeiri.

Konfirmaatiomessu su 26.7. klo 10.

Holman 4. rippikoululeiri.

Konfirmaatiomessu su 26.7. klo 14.

Kansainvälinen rippikoululeiri.

Messu su 2.8. klo 10. Mark Saba, Maari Santala, Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu la 8.8. klo 10.

Holman 5. rippikoululeiri.

Konfirmaatiomessu la 8.8. klo 14.

Kuntokallion 1. rippikoululeiri.

Messu su 9.8. klo 10. Maari Santala, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Kari Jerkku.

Koulunsa aloittavien siunaaminen koulutielle ma 10.8. klo 18.

Konfirmaatiomessu su 16.8. klo 10.

Kuntokallion 2. rippikoululeiri.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 2.7. ja 6.8. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30.

Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Asuntomessujen aloitusmessu pe 10.7. klo 18. Pirkko Järvinen, Hannu Pöntinen.

Tiekirkko 10.7.–9.8. klo 13–20. Kivistön kirkko toimii tiekirkkona asuntomessujen ajan. Kirkko ja kahvila

ovat auki päivittäin klo 13–20. Kirkon pihalla voi pelata minigolfia Yhteisvastuun hyväksi. Hiljaisuuden polulla pysähdytään tänä kesänä rakentamiseen liittyvien raamatunkohtien äärellä.

Iltahartaus su 12.7. klo 18.

Lauluyhtye Eloisan konsertti to 16.7. klo 18.

Iltamessu su 19.7. klo 18. Pirkko Järvinen, Emilia Suomala.

Sarastus-yhtyeen konsertti to 23.7. klo 18.

Iltahartaus su 26.7. klo 18.

Yhteislauluilta to 30.7. klo 18.

Iltahartaus su 2.8. klo 18.

Musiikki-ilta to 6.8. klo 18. Laulu- ja käsikellouhtye Sonus esiintyy. Lisäksi laulamme yhteislauluja.

Asuntomessujen päätösmessu su 9.8. klo 18. Hannu Pöntinen, Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen.

Koulunsa aloittavien siunaaminen koulutielle ti 11.8. klo 18.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Iltamessu su 26.7. klo 18. Reija Vienola, Sinikka Honkanen.

Kylämessu su 16.8. klo 12. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Iltaehtoollinen su 2.8. klo 18. Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Toivon tuulet 3.–31.8. maanantaisin klo 18.30.

Paula ja Matti Rankalan laulukurssin päätöskonsertti to 6.8. klo 18.

Yksinhuoltajien perhekerho pe 14.8. klo 17–20.

Muualla

Nikkaristit kesätauolla 22.6.–31.7.

Kastettu Mio Jeremy Stingl, Oskari Emil Tapani Snygg, Eveliina Aino Linnea Puhakka, Leo Rasmus Isola, Noel Johan Salomaa, Nooa Aatos Räikkönen, Venla Emilia Wilhelmiina Niemi,Samu Ukko Andersson, Leo Valtteri Taipale, Pyry Eevert Martikainen, Paavo Mikael Hyyryläinen, Wanda Maria Anneli Salin, Isabella Marietta Airaksinen, Robert Henrik Stenberg, Neve Magdaleena Alenius, Arsi Eino Kristian Kosunen, Viljo Johannes Hannula, Silja Elsa Aurora Särkiniemi, Oona Julia Teininen, Ossi Juhani Palonen, Jani Juhani Berg.

Avioliittoon kuulutettu Jan Michael Jung ja Adrienne Holiday, Antti Mikael Valovirta ja Liisa-Lotta Karhula, Joel Anton Ronimus ja Liisa Maria Erkinheimo, Mikko Petteri Hirvonen ja Melinda Maria Koso, Pekka Antero Tanninen ja Sirpa Tuulikki Kankaanpää.

Vartin retriitti

Saara oli lapseton ja pyysi Abrahamia hankkimaan itselleen lapsen orjattaren kanssa. Mutta sitten tuli Saaran vuoro synnyttää Iisak. Elkanan vaimo Hanna oli lapseton ja hänen toinen vaimonsa Peninna kiusasi häntä siitä. Jumala kuuli Hannan rukouksen ja Hanna synnytti Samuelin. Elisabet oli lapseton, eikä Sakarias uskonut enkelin lupausta lapsesta. Mykkänä Sakarias sai sitten nähdä poikansa Johanneksen syntyvän.

Nuo kolme poikaa olivat äideilleen kauan odotettuja lapsia. Mutta heistä tuli enemmän: kauan odotettuja sankareita omalle kansalleen ja uskon yhteisölle. Iisakista tuli kantaisä. Samuel oli viimeinen tuomari ja kuninkuuden perustaja. Hän voiteli Daavidin kuninkaaksi Saulin jälkeen. Näin hänestä tuli Daavidin edelläkävijä. Johannes puo-

lestaan oli Jeesuksen, Daavidin Pojan, Vapahtajamme edelläkävijä.

Johannes kutsui parannukseen tavallisia ihmisiä, mutta erityisen tiukkana hän oli oman aikansa uskonnolliselle eliitille. Ei ollut eroa, oliko kyse hurskaista maallikoista, fariseuksista vai ylimmistä papeista. Eikä Herodeskaan välttänyt erämaan profeetan terävää kritiikkiä.

Katsomme Johannekseen, kauan odotettuun lapseen, Jumalan lupauksen lapseen. Kuuntelemme Johannesta, joka kutsuu meitä parannukseen.

Näemme Johanneksen kastavan Jeesuksen. Parannuskutsun rinnalla kuuluu anteeksiantamuksen ääni: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”

Heikki Leppä

Lotta Numminen

Kauan odotettuja

20

Seurakunnissa tapahtuu 18.6.–20.8.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. vandasvenska@evl.fi. Öppet: i juni–augusti ti–fre kl 9–13.

Dejourerande präst anträffbar ons–fre och diakonimottagning på torsdagar kl. 10–11.30. www.vandasvenskaforsamling. fi /Facebook VandaSvenskaForsamling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa midsommardagen 20.6. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg Högmässa sö 21.6. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg Högmässa sö 28.6. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg Högmässa sö 5.7. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg Högmässa sö 12.7. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg Högmässa sö 19.7. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg Högmässa sö 26.7. kl. 10. A. Paavola.

Högmässa sö 2.8. kl. 10. K. Andersson.

Högmässa sö 9.8. kl. 10. K. Anders-

son

Högmässa sö 16.8. kl. 10. K. Anders-

son, A. Ekberg

Bagarstugan Kurirvägen 1

Jani Laukkanen

Hautaan siunattu Aune Josefiina Karhu 99 v, Seppo Mikael Ervasti 90 v, Aukusti Kinnunen 90 v, Seppo Mikael Kotaviita 80 v, Ritva Sinikka Nieminen 79 v, Heikki Olavi Akkanen 78 v, Eila Annikki Skön 76 v, Eino Antero Packalén 73 v, Heikki Juhani Erkkilä 69 v, Tapio Seppo Juhani Pajari 55 v, Maria Elisabet Juvonen 37 v.

Airi Saloniemi odottaa innolla Korson seurakuntakeskuksen virsilauluiltoja taivasalla.

Sommarsamlingar ons 8.7. och 29.7.

kl. 14–15.30. Program, kaffe, andakt.

Drama- och konstklubb 3.–7.8. för barn i förskolan och i åk 1–6. Anmälningsblankett finns på hemsidan.

Andra utrymmen Höstens dagklubbar för 2,5–6 åringar startar vecka 34. Anmälningsblankett finns på hemsidan.

Döpta Arna Katarina Koivisto, Oliver Joachim Skåtar, Mario Emil Kristian Kunttu, Samuel Edvin Petersen-Jessen.

Döda Anneli Sylvia Koskinen 87 år, Anders Edvard Andersson 95 år, Ebba Ingegerd Autio 86 år, Nils Bertil Järvinen 80 år.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

BONGAA

KIRKKO

!

30.–31.7.2015 Tule ja tutustu Vantaan kirkkojen tarinaan ja taiteeseen!

Esittelijöinä nimekkäitä taiteilijoita • kuvataiteilijat Silja Rantanen ja Martti Aiha Hämeenkylän kirkossa to 30.7. klo 16 • arkkitehti, akateemikko Juha Leiviskä Myyrmäen kirkossa to 30.7. klo 15.10 • kuvataiteilija Christer Åberg Korson kirkossa pe 31.7. klo 15.20

Virsien jälkeen makkaraa Kesäiltaa voi viettää yhdessä virsiä laulamalla.

Airi Saloniemi on ensimmäisessä vakituisessa työpaikassaan. Hän aloitti Korson seurakunnan kanttorina yhdeksän kuukautta sitten.

– Valmistuin vuonna 2011 ja tätä ennen tein Espoon seurakunnissa pari lyhyttä sijaisuutta, hän kertoo.

Saloniemi on vetänyt tähän mennessä toimintaa varsinkin nuorille aikuisille, mutta pääsääntöisesti Korson kaksi kanttoria jakavat kaikki työt keskenään. Saloniemen mielestä Korson seurakunnassa on hyvät olosuhteet tehdä töitä.

– Kanttori pääsee lähelle seurakuntalaisia, koska hän on monessa tilanteessa mukana muusikkona ja musiikkikasvattajana, hän miettii.

Kesällä Airi Saloniemi keskittyy virsiin. Hän vetää seurakuntakeskuksen sisäpihalla Virsi & makkara -yhteislaulutilaisuuksia. Saloniemi suunnitteli iltoja idean äidin, kollegansa Ursula Hynnisen kanssa.

– Korsossa on aiempina vuosina ollut kesämusiikkisarja kirkkosalissa, mutta sisällä istuminen ei välttämättä houkuttele kauniina kesäiltana. Ajattelimme, että yhteislaulutilaisuudessa voimme hyvin olla ulkona rennosti ja syödä jotakin – tässä tapauksessa makkaraa, kertoo Saloniemi.

Virsiä on tarkoitus laulaa hiukan eri tavalla kuin messuissa ja tilaisuudessa lauletaan vain virsiä.

– Jokainen saa tullessaan virsikirjan käteensä.

Minä valitsen laulettavat virret, ja mukana on eh-

dottomasti kesä- ja luomakunta-aiheisia virsiä, kuten Suvivirsi ja Sibeliuksen juhlavuoden merkeissä Soi kunniaksi Luojan, Saloniemi kertoo.

Korson kanttoreilla on virsilaulannalle pitemmälle tähtäävä tavoite kuin laulamista pelkästään kesäillan ratoksi.

– Ensi keväänä Kirkkomusiikkiliitto järjestää virsikisan kaiken ikäisille ja sen virsilista on jo julkaistu. Laulamme listalta joitain virsiä vähän niin kuin porkkanana, jos joku vaikka innostuisi lähtemään ensi kevään kisaan mukaan.

Saloniemi kertoo vielä vinkkinä, että virsikirjaan ilmestyy lähiaikoina lisäosa, josta voi opetella uusia virsiä.

Virsi & makkara -iltaan voi ottaa mukaan jonkun helposti kannettavan soittimen, esimerkiksi akustisen kitaran, ja liittyä säestämään. Yllätyksenä paikalla on joku ammattimuusikko soittimineen. Tilaisuuteen voi tulla koko perhe.

– Laulaminen on kehon huoltoa ja terapiaa. Yhdessä laulaminen luo mukaan kuulumisen tunnetta, Airi Saloniemi toteaa.

Ennen virsi-iltaa seurakuntakeskuksen sisäpihalle roudataan harmoni ja grilli. Tarjolla on myös kasvismakkaraa.

Nina Riutta

Virsi & makkara -yhteislaulutilaisuus ke 15.7. ja ke 12.8. klo 18 Korson seurakuntakeskuksen sisäpihalla. Mukaan voi ottaa oman retkijakkaran tai istuinalustan.

Esittelyssä myös Pyhän Annan lastenkirkko, Pyhän Laurin kirkko ja kappeli, Rekolan kirkko

BONGAAKIRKKO.FI

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Lasten elojuhlassa ammutaan jousella Laurin Elojuhlat järjestetään la 8.8. klo 9 alkaen Pyhän Laurin kirkon ympäristössä. Lapsille on tarjolla Pikku-Laurin iltapäivä klo 14–17 pappilan puistossa.

Tapahtuma alkaa, kun Paksun Katariinan tykkisisarkunta pamauttaa keskiaikaisella tykillä. Klo 14.15 jatketaan piknik-konsertilla, jossa esiintyy All Boys! Goes Fair -duo. Mukaan kannattaa ottaa viltti ja eväskori. Duo viihdyttää yleisöään jonglöörityyliin 1300–luvun italialaisen soitinmusiikin ja espanjalaisten vaelluslaulujen sävelin.

Klo 15 haastateltavina ovat lastenkirjailijat Karoliina Junno-Huikari ja Riina Koivisto. Klo 15 ja 16 lapset pääsevät seikkailukierrokselle keskiaikaan. Keskiajan markkinahuveja on tarjolla klo 15.30, kun nuoret akrobaatit Elisa Kaup-

pinen ja Julia Johansson esittävät ja opettavat sirkustemppuja. Duo Hiebra esittää keskiaikaista musiikkia historiallisin instrumentein klo 16.

Ohjelmassa on lisäksi ponitalutusta keskiajan tyyliin klo 15–17, partiolaisten seikkailurata ja jousiammuntaa. Pyhän Laurin kirkon asukas Hertta Kirkonrotta käy myös tervehtimässä lapsia.

21 Adresseja

Hautauspalveluja

Lähetä surunvalittelusi.

Surun kohdatessa et jää yksin

Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211

Täyden palvelun toimisto

Palveluja tarjotaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

www.aratto.fi KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Ikkunanpesut, siivoukset.

Yksityiset ja yritykset.

Ammattitaidolla.

P. 046 547 6622.

MONIPUOLISTA KOTIAPUA TAINA KOSKIMÄKI 040 7000 760 WWW.APUAKOTIIN.NET Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Hammashoitoa

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenMUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Paikkoja avoinna

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Seurat

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

KERAVA p. 010 76 66550

Suoraan kiviveistämöltä

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

HERÄNNÄISSEURAT Ke 1.7. klo 19 Lauttasaaren kirkko.

Ke 22.7. klo 12 arkiveisuut, Rautatienrakentajien hautausmaa, Sandelininkatu 13, Hyvinkää.

La 8.8 klo 18 Loviisan kirkko, Kuninkaantien.

8.-9.8. Meriveisuut Hangossa.

8.8. Alkuseurat ja kahvit Lappohjan kyläkirkossa klo 17. Iltaseurat Högsandin leirikeskuksen rantatöyräällä klo 19. Iltapala ja yhdessäoloa rannalla. 9.8. juhlamessu Hangon kirkossa klo 10. Ruokailu ja päätösseurat seurakuntakodilla. Lähtökahvit. Majoitus Högsandin leirikeskuksessa 25 e/hlö. Omat liinavaatteet.

Majoitusvaraus puh. 019 541 0300.

Ke 19.8. klo 18 Klaukkalan kirkko Hiidenkiviseurat Su 23.8. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Pyhän Laurin kappelissa Pappilankuja 3, Vantaa.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Asolantie 8, Vantaa www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Kesäseuraradio 89,7 MHz Radiolähetyksiä joka päivä 24.6. - 27.7.

Vuokrata halutaan

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

4

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Terveydenhoitoa

Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana ajalle 1.7.201515.9.2016

MÄÄRÄAIKAINEN PERHETYÖNTEKIJÄN VIRKA Viran sijoituspaikkana on Vantaan Asolassa toimiva tuetun asumisen yksikkö Laurinkoti.

Viran hakuilmoitus www.vantaanseurakunnat.fi/avoimet-tyopaikat. Hakuohjeet ilmoituksen yhteydessä.

Vapaita paikkoja psykoterapiaryhmässä Katajanokalla.

Tiedustelut ryhmäanalyytikko, psykoterapeutti Taru Kaivola, taru.kaivola@saunalahti.fi tai 050 360 2077.

Ostetaan

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

22

Aikamerkki Christel Rönns

Sanooko nakki röh-röh?

Lapset pääsevät jättikanalaan.

Elina Lappalainen ja Christel Rönns: Nakki lautasella. Tammi 2015.

Maatilojen elämää lehmien, kanojen ja possujen kera on kuvattu lastenkirjoissa varmaankin niin kauan kuin lastenkirjoja on ollut. Olemme kuitenkin yleensä tottuneet näkemään niissä idyllisiä maalaistaloja, joiden vehreässä pihapiirissä ihmisten tavoin ilmehtivät eläimet laiduntavat söpöinä ja tyytyväisinä.

Nakki lautasella ottaa aiheeseen erilaisen lähestymistavan ja tutustuttaa lapset suomalaisten maatilojen toimintaan ja eläimistä saatavan ruoan tuotantoon nykyaikaisesti ja realistisesti.

Elina Lappalainen yhdistelee kirjassaan tietoa ja tarinankerrontaa. Poika nimeltä Aleksi on kylässä serkkunsa Emilian luona

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

ja tämän eläinlääkärinä toimiva isä ottaa lapset mukaansa työkierrokselleen erilaisille maatiloille. Reissulla käydään muun muassa luomu-maitotilalla, nähdään lypsyrobotti ja vieraillaan hallissa, jossa asuu samaan aikaan peräti 24 000 broileria.

Kirjassa päästään kurkistamaan lehmän neljää eri mahaa, kuullaan miksi siat röhkivät ja opitaan paljon muutakin eläimistä ja maatilojen toiminnasta. Jännimmät tiedot löytyvät näppäristä Isä kertoo -tietolaatikoista, joissa Emilian eläinlääkäri-isä vastaa yhteen jos toiseenkin mieltä askarruttavaan kysymykseen. Tiesitkö esimerkiksi mistä kana pissii, tai miksi kaupan munista ei synny tipuja?

Nakki lautasella herättää ajattelemaan ruokatuotannon eettisyyttä ja opettaa kunnioittamaan eläimiä. Kirjassa nähdään

maatilojen rujompaakin puolta, kuten ahdas häkkikanala, jossa kanat hinkkautuvat häkin kaltereita vasten. Kirjan perustunnelma on kuitenkin positiivinen, jopa hauska.

Nakki lautasella on lämminsävyinen, älykäs ja perusteellinen kuvatietokirja lapsille. Se ei saarnaa eikä ota yhtä kantaa aiheeseensa, mutta saa lukijan todella miettimään, mitä kaikkea lihalautasen taakse kätkeytyykään.

Heikki Kylkisalo

Nojatuolimatkalla Itämaassa Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen.

Atena 2015.

Tässäpä matkaopas, jonka lukeminen aiheuttaa kulttuurisokin.

Lukija heitetään eksoottiseen ja syrjäiseen maailmankolkkaan.

Nyt ei kuitenkaan olla Afganistanin vuorilla tai Tyynenmeren saarilla vaan Ruotsin Itämaassa eli 1400-luvun Suomessa.

Huolella laaditun matkaoppaan tavoin Matkaopas keskiajan Suomeen esittelee Itämaan tärkeimmät nähtävyydet, kulkureitit ja majapaikat. Kiinnostavimmillaan se on kuvatessaan paikallisen väestön arkea, tapakulttuuria ja maailmankuvaa.

Vaikka Suomi oli keskiajalla jo kristittyä seutua, katolisen uskon rinnalla ja siihen sekoit-

tuneena eli vielä vanha suomalainen kansanusko. Uskonto ei ollut mikään erillinen osa elämää vaan mukana kaikessa. Se antoi selityksen luonnonilmiöille, normitti elämää ja toivottavasti myös tarjosi turvaa ja lohdutusta.

Katolisen kirkon pyhimyksiä, joita kutsuttiin santeiksi, kyllä kunnioitettiin ja pyydettiin avuksi, mutta samalla varottiin suututtamasta tonttuja tai haltijoita. Ristinmerkin tekeminen toimi samantapaisena suojakeinona kuin olan yli sylkeminen.

Samassa rukouksessa tai loitsussa saatettiin vedota niin Kiesukseen eli Jeesukseen kuin ylijumala Ukkoon.

Keskiajan selviytymisohjeissa kehotetaan noudattamaan paastoa, tekemään ristinmerkki aina papin ohi kulkiessa ja ripittäytymään vähintään kerran vuodessa. Naiset eivät saisi mennä kirkkoon kuukautisten aikana tai ennen kuin synnytyksestä on kulunut 40 päivää.

Toisaalta monen muun asian suhteen ei olla niin tarkkoja. Keskiaikainen kielenkäyttö luultavasti kuulostaisi nykymatkailijasta ruokottomalta. Moni saattaisi hätkähtää sitäkin, jos alkuasukas istahtaisi huussissa viereen ja alkaisi vaihtaa kuulumisia. Tai jättäisi jäähyväiset sanomalla ”Herra hyvästi siunatkoon”.

Kaisa Halonen

Kompurointiopas keski-ikäisille David Nicholls: Yhtä matkaa. Otava 2015.

Uudistunut lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Tällaisia pariskuntia taitaa olla jokaisen tuttavapiirissä: mies on faktapohjalta elämässä suunnistava putkiaivo, vaimo taas kaikkea tavallisuutta kavahtava ikihipsteri.

Tutut ja tuntemattomat aprikoivat, mitä he toisissaan näkevät ja mistä keskenään puhuvat.

David Nichollsin Yhtä matkaa -romaanin Douglas ja Connie ovat juuri tällainen pari. He ovat keksineet puhuttavaa parinkymmenen vuoden ajan, mutta nyt, kun heidän poikansa on muuttamassa kotoa, Connie haluaa elä-

määnsä uuden alun.

Hajoamassa oleva perhe lähtee kuitenkin vielä yhteiselle lomalle, kiertämään junalla Eurooppaa. Tarkoituksena on bongata Euroopan suurten museoiden taideaarteet ja tarjota nyreälle Albie-pojalle ikimuistoinen kokemus.

Romaanin kertojana on Douglas, joka tekee samalla matkaa parin yhteiseen historiaan – ja kerää lukijalta säälinsekaiset sympatiat. Vilpittömässä yrittämisessään hän on samanaikaisesti rakastettava, uuvuttava ja koominen.

Nicholls kirjoittaa elämän ja ihmissuhteiden koukeroista,

jotka omalle kohdalle osuessa tuntuvat ainutkertaisilta, mutta paljastuvatkin yleismaailmallisiksi. Oikeastaan hän leikittelee samoilla stereotypioilla, joita monet parisuhdeoppaatkin hyödyntävät ja tulee kirjoittaneeksi eräänlaisen ”Näin epäonnistut parisuhteessasi ja vanhempana” -oppaan. ”Vältä nämä virheet” -matkaoppaaksikin kirjan voisi kelpuuttaa. Yksi Douglasin ohjenuorista matkalla on: ”Ole avomielinen ja kokeile uusia asioita hanakasti. Esimerkiksi epähygieenisissä keittiöissä valmistettuja epätavallisia ruokalajeja, kokeellista taidetta, epätavallisia näkökantoja jne.” Hyvin pian hän huomaa, ettei olisi kannattanut.

Kaisa Halonen

23

Aikamerkki

Rikoksia siellä kaukana Hyvä rikosromaani avaa oven toiseen aikaan ja kulttuuriin.

Venäjällä Camilla Grebe ja Paul Leander-Engström: Pietarin kapellimestari.

Gummerus 2015.

­ enäjällä mikään ei ole V sitä miltä vaikuttaa, oppii ruotsalainen sijoittaja Tom Blixen raskaimman kautta. Pietarin kapellimestarin kuvaama 2000-luvun alku on huikea. Rikkaat rikastuvat sijoituksillaan ja poliitikot vahtivat niin omia kuin valtionkin etuja. Ihmishenki on halpa, kaikki kaupan ja suurimpia rikollisia kunnioitetaan.

Kirjan toinen kirjoittaja Paul Leander-Engström teki tarkkoja muistiinpanoja ollessaan kehittämässä Venäjän talousmarkkinoita Neuvostoliiton hajottua. Siitä nousevat kirjan hyytävät tapahtumat. Yhdessä Camilla Greben kanssa muokattu kirja on jännittävä, rakenteellisesti hallittu ja pelottavan todentuntuinen.

Pohjois-Koreassa James Church: Korealainen kuuropiilo. Atena 2015.

Korealaisen kuuropiilon kirjoittajan James Churchin takana on Kaukoidässä työskennellyt tiedustelualan ammattilainen. Se näkyy kirjan yksityiskohdissa ja ilmapiirissä. Yhteiskunta on kuin varjoteatteri, jossa näyttelijöiden todellisia kasvoja ei näe. Kaikkia vahditaan, kaikesta raportoidaan eivätkä hyvät suhteet aina pelasta.

Kirja kertoo salakuljetuksen ja valtataistelun keskelle joutuvasta tarkastajasta. Ministeriöllä, armeijan tiedustelulla ja kurinpitolautakunnalla on omat etunsa. Se pärjää, joka pitää päänsä matalalla ja suunsa kiinni.

Kirjan Pohjois-Korea on kiehtova: kaunis maa, raudanluja systeemi ja sen laidoilla villiä yksityisyritteliäisyyttä. Churchin verkkaisen juonen hauskoja yksityiskohtia ovat kirjan runot.

Intiassa Tarquin Hall: Vish Puri ja lemmenkommandojen tapaus. Gummerus 2015.

Intialainen Vish Puri on mainio yksityisetsivä: suuri herkkusuu ja sitkeä asioiden selvittäjä. Tarquin Hall kertoo sankarinsa kautta Intian kastilaitoksesta, poliitikkojen lahjonnasta ja maan tavoista näennäisen kevyesti ja huumorilla. Kui-

tenkin kastittoman nuoren miehen ja korkeasäätyisen naisen suhde on kaikkea muuta kuin helppo tapaus kokeneelle etsivällekin.

Vish Puri ja lemmenkommandojen tapaus on kiinnostava juuri lukuisten kulttuuristen yksityiskohtiensa takia. Korruptio ja kouluttamattomien ihmisten tietämättömyys oikeuksistaan saa Purin ja hänen apulaistensa hermot kireälle. Kirja itse on viihdyttävä paketti vakavista asioista.

Englannissa C. J. Sansom: Itsevaltias. Otava 2015.

Brittiläinen C. J. Sansom oli ennen kirjailijan uraansa historioitsija ja lakimies. Se näkyy hänen Shardlake-sarjassaan. Kyttyräselkäinen asianajaja Matthew Shardlake elää kiinnostavassa ajassa. Reformaatio on ehtinyt Englantiin, kuninkaan halu uuteen avioon on irrottanut maan Rooman vallasta ja poliittiset sekä uskonnolliset intohimot ovat suuria.

Itsevaltiaassa Shardlake saa arkkipiispa Cranmerilta tehtävän, joka vie hänet kuninkaan suurelle kiertomatkalle pohjoiseen. Matkan tarkoitus on varmistaa kapinaan nousseiden ja nujerrettujen alueiden kuuliaisuus.

Sansom käyttää historian faktoja ja huhuja taitavasti. Asianajaja Shardlake näkee myös kuninkaan pahuuden ja rumuuden. Tämä ei ole hänelle enää Jumalan valitsema sielujemme suojelija.

Ambomaalla Lauri Mäkinen: Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset. Siltala 2015.

Lauri Mäkisen esikoisromaani Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset on aiheeltaan harvinainen: sen nykyaika on yksi viikko Ambomaalla vuonna 1924. Viikossa selviää, miksi lähetysaseman vanha kappeli paloi ja pihalta löytyi pahoin palanut nainen.

Kirja on kuitenkin enemmän kuin romaani tästä rikoksesta. Takaumissaan se palaa Tobias Johanssonin elämään ja avioliittoon kutsumusta ja vallanhalua unohtamatta. Nuori lähetystyöntekijä tekee myös kyseenalaisia asioita Jumalansa tähden.

Ajankuva on uskottava ja lähetystyön suhteet maalliseen valtaan mielenkiintoisia. Kirjan henkilöissä on myös elävää ristiriitaisuutta: he pystyvät niin uskollisuuteen kuin uskottomuuteenkin.

Kotimaan matkaklubi

Neuvostoajan Tallinna 2 pv (1 yö) 12.9. – 13.9.2015 Tervetuloa aikamatkalle Tallinnaan. Tutustumme Viron ja Tallinnan neuvostoaikakauteen ja käymme ”salaisissa paikoissa”, joissa ei normaalilla turistikierroksella käydä. Matkaisäntänä toimii Viron hyvin tunteva, MTV:stä tuttu toimittaja Ollijuhani Auvinen. Majoitumme Original Sokos Hotel Viruun, jossa tutustumme myös KGB-museoon. Matkalla mukana Kotimaan Matkaklubin matkanjohtaja.

Matkaohjelma: 1. päivä klo 11.30 Viking XPRS lähtee Tallinnaan.

Tervetulotilaisuus laivan kokouskannella, kansi 7. Matkaisäntä kertoo matkan kulusta sekä käydään läpi Viron historian “lyhyt oppimäärä“. klo 14.00 Saapuminen Tallinnaan, paikallisopas ja bussi vastassa satamassa. Matka jatkuu bussilla Viimsiin (n. 30 min) Rannarahva-museoon.

Nautimme snapsit sillileivän ja kahvin kanssa. Vierailu kestää noin tunnin. n. klo 15.30 Lähdemme kohti Koplia. Kierros jatkuu neuvostoajan hengessä, ajamme läpi Kalamajan ja Koplin. Koplissa myöhäinen lounas Bar Derevyaskassa. Juomat maksetaan itse, kortti käy. n. klo 17.30 Lähdemme hotellille, majoitus Original Sokos hotel Viruun.

Ilta vapaata.

2. päivä Aamiainen hotellissa. klo 11.00 Tutustumme opastetusti hotellin 22. kerroksen KGB-museoon (kesto n. 50 min). Huoneen luovutus klo 12. Matkatavarat voi jättää hotellin tavarasäilytykseen. Iltapäivä aikaa ostoksille yms. Omatoiminen siirtyminen satamaan. Liityntäkuljetuksen kotimaassa lunastaneet voivat laittaa laukut satamassa bussiin klo 14.30-15.30. klo 16.30 Viking XPRS lähtee Helsinkiin. Laivassa tulee olla viimeistään 20 min. ennen laivan lähtöä. klo 19.00 Saapuminen Helsinkiin.

Matkan hinta/hlö 179 € + toimitusmaksu 10 €/tilaus Lisämaksusta: • ateriat laivalla • liityntäkuljetukset Helsinkiin • 1 hh +50 € Matkan hintaan sisältyy: • laivamatkat Hki-Tall-Hki Viking XPRS:llä • infotilaisuus laivalla • majoitus Original Sokos Hotel Virussa 2 hh aamiaisella • välipala • lounas • ohjelma kohteineen ja sisäänpääsyineen Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

Marja Kuparinen

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

24

Aikamerkki Katri Saarela

Katri Saarela

Jyrki Muona tuntee halavasepikän.

Vantaan harvinaisin asukas

Vaalea juhannuspirtelö Juhannuksena pyöräytetään päivänsankarin mukaan nimetty pirtelö.

Edessä on keskikesän ja Johannes Kastajan juhla. Pyhän liturginen väri on valkea ja sen värin juoma saa jäätelöstä.

Legendan mukaan Johannes eli erämaassa, jossa evankelista Markus kertoo hänen käyttäneen ravinnokseen heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. Trendikkäiden heinäsirkkojen sijaan pirtelöön laitetaan hunajaa, mutta jos saatavilla on heinäsirkkoja, tuovat ne hyvän proteiinilisän pirtelöön.

Hienostuneen makunsa pirtelö saa vahvasta kamomillateestä.

Kamomillasaunio tunnetaan yhtenä Johanneksen yrteistä, mäkikuisman ja marunan ohella. Varhaisen kristillisen uskomuksen mukaan Johannes Kastaja vuodatti juuri tänä päivänä verensä tietyille kasveille, ja siitä lähtien näillä kasveilla on uskottu olevan parantavaa voimaa.

Johanneksen kunniaksi tehty pirtelö on viilentävä ja nopea kesän jälkiruoka. Katso video pirtelön tekemisestä osoitteessa valomerkki.fi.

Johanneksen juhannuspirtelö • 2 dl vahvaa kamomillateetä • 1 tl juoksevaa hunajaa • 1 banaani • 0,5 l vaniljajäätelöä • (jäitä) Tee vahva tee liottamalla 4 pussia teetä 2 dl kuumaa vettä. Jäähdytä neste ennen banaanin ja jäätelön joukkoon lisäämistä. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa juotavaksi pirtelöksi. Halutessasi voit lisätä mukaan jäitä.

Lotta Numminen

NÄIN KAMOMILLA VAIKUTTAA: Auttaa vatsan toimintaan, rentouttaa ja lievittää kuukautiskipuja.

Sakari Manninen

Tapani Rinteen ja Teho Majamäen uudella levyllä soi viiden pitkän kappaleen verran bassoklarinetin pehmeää huminaa, Marimban harmonista kilkutusta, lyömäsoittimien rauhallista rytmiikkaa sekä vantaalaisten tunnelityömaiden kaiku.

Puhallinsoittaja Tapani Rinne on tunnettu elektronista ja

akustista äänimaailmaa yhdistelevästä Rinneradio-yhteeestä.

Samuli Teho Majamäki on lyömäsoittaja.

Vuonna 2011 kaksikko kävi äänittämässä musiikkia Intian luolissa. Tuloksena syntyi levy Inside the Temple. Nyt maanalaisen akustiikan löytämiseksi ei tarvinnut lähteä Vantaata kauemmaksi. Uusi levy on äänitetty Kehäradan tunneleissa, huoltoreiteissä ja teknisissä tiloissa Levyn tyylilajia voisi kutsua

Teho Majamäki ja Tapani Rinne musisoivat 35 metriä maan alla.

suojeltu vuonna 2012.

Halavasepikällä on Mätäojalla myös harvinaisia kavereita, nimittäin uhanalaiseksi määritelty pajusepikkä ja silmälläpidettävä laikkujumi.

Evoluution mittapuussa laji on melko nuori, sillä sen arvellaan erottuneen omaksi lajikseen jääkauden päätyttyä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Jyrki Muonan mukaan halavasepikän onni on se, että Mätäoja on tärkeä alueen hulevesien kannalta. Siksi sen ihmissilmin ryteiköltä näyttävä elin­ ympäristö on säilynyt.

Pensaikon suojissa sepikkä elää lyhyen, mutta kiihkeän elämän. Kun toukasta kasvaa aikuinen naaras, sen suosiosta kilpailee heti iso joukko koiraita. Vielä on tieteelle arvoitus, ehtivätkö ne syödä mitään.

Pauli Juusela

Katso video ja Jyrki Muonan haastattelu Kiihkeää menoa Vantaan Serengetissä osoitteessa valomerkki.fi.

3 x kodiksi muutettu kirkko St. Gregoriuskapel, Utrecht, Hollanti

Huminaa maan alta Tapani Rinne & Teho Majamäki: Under the Ground. Aani Records 2015

Harva vantaalainen saati asuntomessuilla kävijä tulee ajatelleeksi, että keskeltä Vantaata löytyy luontoa, jossa elää koko maailmassa ainutlaatuinen laji. Kävelymatkan päässä Myyrmäen ja Louhelan asemilta, Mätäojan varren kosteikkoalueelta, sellainen kuitenkin on.

Tuo laji on 5–10 milliä pitkä kovakuoriainen, joka on nimetty halavasepikäksi. Laji löydettiin Mätäojalta vuonna 2004.

Mätäojan kosteikon lisäksi tätä kovakuoriaista esiintyy koko maailmassa vain Pikkujärveltä ja Pitkäjärven Vantaan puoleisessa päässä. Yksilöitä arvellaan olevan noin 10 000.

Sepikän peitinsiipien ja etuselän reunat, tuntosarvet ja raajat ovat punaruskeat.

Muuten otus on mustansävyinen. Se on sopeutunut elämään puumaisissa halavissa ja mustuvapajuissa. Sepikän ravinnoksi sopivien runkojen jatkumo on Vantaalla turvattu, sillä 23,2 hehtaarin alue on

ambientiksi, jossa tilan tunne on keskeinen osa musiikkia. Ambient-musiikki on jatkuvasti soljuvaa, itseään toistavaa ja hitaasti muuttuvaa äänimattoa, jossa rytmit ovat rauhallisia ja melodiat huomaamaton osa kokonaisuutta.

Ambient-musiikille tyypillinen elektroninen äänimaailma kuitenkin puuttuu tältä levyltä kokonaan, ja ilmeisesti kaikki levyn äänet ovat peräisin akustisista soittimista. Esittelyvideolla muusikot kertovat, että äänitettäessä ei voinut välttää suunnittelemattomia taustaääniä, sillä tunneleissa tehtiin samalla koko ajan rakennustöitä.

Yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa duo on äänittänyt samalla Kehäradan kolmelle Vantaan asemalle oman äänimaiseman, joka ei ole suoraan tältä levyltä. Niitä pääsee kuulemaan, kun Kehärata avataan heinäkuussa.

Timo Saarinen

Designasunnoksi muutetun, vuonna 1922 rakennetun kappelin menneisyyttä ei piilotella. Ikkunoita koristavat lasimaalaukset, sisäänkäynnin yläpuolella on jättimäinen risti ja olohuoneessa ovat täysimittaiset urut. Jopa alkuperäistä sisustusta on säilytetty. Entiset kirkonpenkit palvelevat nyt ruokapöydän tuoleina.

Church of Palms, Brisbane, Australia Vuonna 1867 rakennetusta kirkosta tuli ensin teatteri. Nyt se on muutettu asunnoksi, josta löytyy kolme makuu- ja kylpyhuonetta, huippukeittiö, viinikellari, suolavesiuima-allas, kirjasto ja televisiohuone. Työhuone on sijoitettu urkuparvelle. Takapihalta aukeaa maisemapuutarha. Kirkkoa on kunnostettu kunnioittaen, sillä se on suojelukohde.

St Saviour’s, Lontoo, Englanti Kivenheiton päässä kuuluisasta Harrods-tavaratalosta sijaitseva talo rakennettiin alunperin vuonna 1837 kirkoksi. Maapläntti maksoi silloin 300 puntaa. Talousvaikeuksissa painiskeleva seurakunta myi kirkon rakennusurakoitsijalle parikymmentä vuotta sitten miljoonalla punnalla. Nelikerroksisessa, seitsemän makuuhuoneen rakennuksessa on tehty remonttia ahkerasti, ja nyt myyntihinta on 50 miljoonaa puntaa.

Krista Susi